1977 KARJALAN HEIMO N:o 7—8 — 133

TAPAHTUI OMASSA PIIRISSAMME

KARJALAN HEIMON tilaushinnat vuodeksi 1978 ovatseuraavat:— kotimaassa mk 25:-, pohjoismaihin ja muihin maihin mk30:-. Lehti ilmestyy edelleen 6 kertaa vuodessa kaksoisnu-meroina. Lehden syntymavuosi on 1906.

Karjalan SivistysseuranSaatio Vainolan apurahat

Vienalais- ja aunukselaissyntyisille korkeakouluissa,seminaareissa, oppi- ja ammattikouluissa opiskelevillenuorille voidaan jakaa 10—15 pienta apurahaa sekaSuomen entisille rajakarjalaissyntyisille 3—4 apurahaa.

Hakemukset on varustettava 1. oppilaitoksenjohtajantaimuulla todistuksella (esim. valokopiolla) hakijanopiskelusta ja edistymisesta, 2. todistuksella varallisuu-desta ja 3. todistuksella siita, etta isan tai aidin suku onkotoisin Vienasta, Aunuksesta tai Suomen entisesta Raja-Karjalasta.

Hakemukset 15. 10. 77mennessaos:maist. TimoMaura-nen, Sakerintie 5 B, 00750 Helsinki 75 (puh. kotiin 90-3jtf 799).

Liinuja Mikko P a r o s a l m e n kuolinpesan hoitajatluovuttivat Karjalan Sivistysseuralle testamenttilahjoituk-sena ortodoksisen rakennelman, jota he kutsuivat karja-laiseksi tsasounaksi. Seuramme puheenjohtaja naki Kuiva-jarven Petrun praasniekan aikana vastaavan esineen, tamankylan pyhaton alttarilla. Khra Pentti Hakkarainen selitti,etta se on »Ehtollislahjojen sailytyslipas» a r t o f o r i o(sanoista »lahja» ja »kantaa» eli lahjojen kantaja). Tamalienee sopiva lahja Ruotsin Suomalaiselle ortod. seurakun-nalle, jolla on halu saada oma pyhatto. Mista pyhatostalipas on lahtoisin sita ei tiedeta. Varmaa on, etta se onKarjalasta.

Tasavallan presidentti on myontanyt taiteilija KariS u o m a l a i s e l l e professorin arvon.

Professori Suomalainen on syntynyt Helsingissa 15. 10.1920. Helsingin Sanomain poliittiseksi pilapiirtajaksi nantuli vuonna 1951, ja tassa toimessaan han on niittanytmainetta maan rajojen ulkopuolellakin. Osoituksena tastaovat useat kansainvaliset palkinnot seka kotimaassaSanomalehtien liiton palkinto v. 1971 ja Suomen kulttuuri-rahaston kunniapalkinto v. 1974.

Seppo K a r p p e 1 a, nuori opiskelija, on taydenta-massa kielitaitoaan Saksassa. Han on niveltynyt sikalaiseentyoelamaan. Han kirjoittaa:

- Kylla saksalaiset ovat kovia paiskimaan toita, muttakylla taalla Karjalan poikakin parjaa.

Anita J e r m o l a j e v on paassyt viimeiselle luokalle.Han kirjoittaa: »Olen kielikurssimatkalla Englannissa.Asun englantilaisessa perheessa, johon kuuluu 17-vuotiaspoika, 13-vuotias tytto ja 2-vuotias poikakissa. Mahdolli-suus pelata tennista on loistava.» Anita on sukujuuriltaanisan puolelta Aunuksen saamajarvelainen ja aidin puoleltasavotar. Han on jo melkoinen tennistahti, ylioppilaskandi-daatti.

Aili R u n n e: Savellyskonsertti Finlandia-talonkonserttisalissa 24. 9. 77 klo 15. Suurin osa ohjelmasta onlauluja Karjalasta. Mukana suuri orkesteri, Viipurilaisenosakunnan kuoro, Georg de Godzinsky ym.

Filosofian tohtori A u n e J a a s k i n e n on nimi-tetty 2. 6. taidehistorian, erityisesti ikonitaiteen tutkimuk-sen dosentiksi Helsingin yliopistoon.

Laak. lis. Risto J u k o 1 a valittiin 21. 6. 77 kokoo-muksen puoluehallitukseen. Han on syntynyt Suojarvella,nykyinen toimipaikkansa on Lieksa. Isan puolelta suku onkotoisin Aunuksen Karjalasta, Mantyselan pitajan Hokan-maelta.

V a p a u s s o t u r e i t a on viela elossa noin 7500.Tama todettiin Rovaniemella kesakuussa Vapaussoturienhuoltosaation kesajuhlassa (STT 19. 6.).

Merkonomi Sulo K a r h u on hiljakkoin valittu t:miSasta-Tuotteen konttoripaallikoksi. Nurmeksen Poroky-lassa sijaitseva yritys valmistaa lasten ja nuorten asusteitaseka erilaisia era- ja ulkoilupukimia. Yrityksen liikevaihtooli v. 1973/0,5 milj., -74/1,6, -75/3,2 ja -76/4,5 milj. mk.Sulo on kyykan Karhukoplan nuorin vesa, itsekinmelkoinen tekija ja innostunut vetaja. Yrityksessa on 100tyontekijaa (19. 5. 77).

TAITEILIJAELAKKEET: opetusministerio myonsi as-kettain ylimaaraisen elakkeen 80 ansioituneelle taiteilijalle.Anomuksia oli 154. Elakkeen saaneiden joukossa olivatSirkka Iris Kahari, Tyyne Maria Niiko, Kari Jyrki Sailo,Ahti Sonninen.

Kalevi P a u k k u, Joensuun Hallman-yhtion pitka-aikainen rautaosaston paallikko paasi kesakuun viimeisenaelakkeelle. Olikin palvellut firmaa 43 vuotta. Kalevi onKannaksen Raudun poikia, mutta rautaopin alkeet onsaanut Suojarvella, Suojarven Rautakaupassa. Siltakinajalta hanella on hyvia tarinoita 1930-luvun suojarvelaisistaMammista, Ukko-Karpoffista ynna muista. Naita olihauska kuunnella tavatessamme Japanissa muutama vuosisitten.

ILOMANTSIN 6. KANTELELEIRI alkoi 25.7. 7.Leirille saapui 35 osanottajaa eri puolilta Suomea. Leirinpaallikkona toimi opettaja Ester Jolkonen, musikaalisenajohtajana Ismo Sopanen, opettajina Eila Hamalainen, MattiMatveinen, Johanna Kilpi ja Anne Pihlajamaki. Leirilaisetesiintyivat eri tilaisuuksissa. Leirin paatyttya jarjestettiinkonsertti yleisolle. Kantele on Suomen kansallissoitin. Senkayttoa tulisi entisestaan aktivoida.

Suomessa on noin 10.000 kannelta, joista puolet onsoittokelpoisia, lausui Suomen kanteleensoittajien puheen-johtaja Ismo S o p a n e n 30. 7. 77.

KAUSTISTEN X KANSANMUSIIKKIJUHLAT ovatohi. Tana vuonna niissa oli 70.000 kuulijaa. Nain suureenmaaraan paastiin vain v. 1972. Aivan tavalliset suomalaisetovat pystyneet yllapitamaan, vaalimaan ja esittamaankorkeatasoista kansankulttuuria, tassa tapauksessa kansan-musiikkia. Prof. Erkki A 1 a - K 6 n n i 11 a, jota voimme

134 N:o 7—8 KARJALAN HEIMO 1977

pitaa Kaustisten tapahtuman isana, on myos resepti suurtakarjalaista kulttuuritapahtumaa varten. Olisiko aika ottaase esille?

Viljo Luukka

Tasavallan presidentti on myontanyt vuorineuvoksenarvonimen SOK:n paajohtajalle, kauppaneuvos ViljoL u u k a 11 e (52) Helsingista.

Vuorineuvos Luukka on tullut SOK:hon v. 1942. SOK:npaajohtajana ban on toiminut 1. 7. 1975 lahtien.

Vuorineuvos Luukka oli toisena valtiovrainministerinaMiettusen 2. hallituksessa 1975—76. Han on SuomenSokeri Oy:n hallintoneuvoston jasen. Oy Mainos-TV -Reklam Ab:n hallintoneuvoston puheenjohtaja. Osuus-kunta Suomen Messujen hallintoneuvoston jasen, NordiskAndelsforbundin hallituksen jasen, Kansainvalisen Osuus-toimintaliiton keskuskomitean jasen, Helsingin Kauppaka-marin hallituksen jasen, Suomalais-NeuvostoliittolaisenKauppakamarin hallituksen jasen, Oy Shell Abrnjohtokun-nan jasen, Suomen Hoyrylaiva Oy:n hallintoneuvostonjasen. Liiketyonantajain Keskusliiton hallituksen varapu-heenjohtaja ja Suomen Yhdyspankin hallintoneuvostonjasen. Lisaksi hanella on lukuisia luottamustoimia.

Kauppaneuvoksen arvon ban sai v. 1969. Tuore vuorineu-vos ehti syntya Karjalassa, Muoaassa 3. 2. 1925 talonpoi-kaisessa perheessa.

Viljon isa Eemil Luukka toimi ansiokkaasti kotipita-jansa kunnankirjurina, myohemmin kansanedustajana jaministerina. Karjalan luovutuksen jalkeen hanesta tuliKarjalan Liiton puheenjohtaja ja siirtokarjalaisten pidettyheimopaallikko.

Lapin Sairaanhoitajakoulusta Rovaniemelta on joulu-kuussa 1976 valmistunut sairaanhoitajaksi Eija O i n a s,o.s. Kangasniemi, Helsingin Yliopistossa on teol. kandidaa-tin tutkinnon toukokuussa suorittanut Jouko K a n g a s -n i e m i ja on 1. 6. 77 Turussa vihitty luterilaiseksipapiksi, sisarukset ovat Domna Huovisen tyttarentyttarenlapsia.

MERKKIPAIVIA

Aleksanteri Paavela TOvuotta

Han syntyi Suojarven Leppaniemen kylassa, maanviljeli-jan poikana. Koulun ja sotavaen kaytyaan toinen veli lahtimetsahommiin ja Aleksanteri ryhtyi viljelemaan kotitilaan-sa. Han liittyi suojeluskuntaan ja valittiin Leppaniemenkylaosaston paallikoksi. Rauhallisena, aktiivisena jasopeutuvana paallikkona ban sai paljon aikaan. Kun rahaapiti tienata, niin Aleksanteri ryhtyi toteuttamaan urheilu-kenttaa ja tanssilavaa, jonka tuloilla muuta toimintaa rahoi-tettiin. Kylaosasto toimi hyvin vilkkaasti aina vuoteen 1939,jolloin jouduttiin muihin hommiin.

Aleksanteri joutui »metsahommiin» ja kylaosastonharjoituksissa saadut kokemukset olivat hanelle hyvaksiavuksi. Toiminta sissina oli tuloksellista ja natsa seurasi

92 vuotta taytti karjalaisen perinteen merkittava taitajaElmi T s o k k i n e n Helsingissa 5. 7. 77.

Aleksanteri Paavela

toistaan, vaihtuen napeiksi, joita kertyi kaikkiaan kolme elikapteenina siirtyi elakkeelle.

Armeijaan jaaminen toi hanet Helsinkiin, jossa joutuikokemuksistaan kertomaan jopa nuorille kadeteille. Toi-minnan miehena han palasi uudelleen aatteelliseen tyohon.Han oli perustamassa suojarvelaisille seuraa Helsinkiin,toimien sen rahastonhoitajana, elakkeelle siirtymiseensaakka. Kun muutti Nurmekseen maanviljelijaksi, niinluovutti rahastonhoitajan tehtavat pojalleen Paulille,nykyiselle valtiovarainministerille. Paulille kasaantui liikaayhteiskunnan virkoja, joten kolmas Paavelan suvunrahastonhoitaja oli Jaakko Paavela. Nain Aleksanteri istuttisuojarvelaisyytta koko perheeseen. Eika murre pojille ollutouto, silla Aleksanteri kertoi poikien saavan ainekirjoituk-sessa virheita, kun sanojen joukkoon eksyy silloin talloin»nengoni». Myos Helsingin suomalaisiin ortodokseihinAleksanteri tuli mukaan ja oli auttamassa monissa eritehtavissa.

Sissin kuntoa tarvittiin kyykkatoiminnassa. Aleksanteri'oli myos sita alkamassa ja kuului viisikymmentaluvunparhaisiin pelaajiin. Hanen nimensa on monasti kaiverrettuSeurasaaren kuuluisaan kyykkasauvaan, jossa on 26hopea-laattaa kertomassa kuka minakin vuonna on sauvan saanutvuodeksi haltuunsa.

Nurmekseen palattua Aleksanteri vedettiin jalleenmukaan. Han oli siella paikallisen seuran puheenjohtajana,kyykkapelin istuttajana ja karjalaiset tarvitsivat hanet myosNurmeksen maalaiskunnan asioita paattamaan, jonne hanetuseamman kerran vaaleilla valittiin. Aleksanterin kolmas»rakkaus» ortodoksinen kirkko tarvitsi hanet isannb'itsi-jaksi, joten tassakin suhteessa tuli toteutettua suvun

1977 KARJALAN HEIMO N:o 7—8 — 135

perintoa, silla Leppaniemen ortodoksinen kirkko seisoihanen kotitalonsa maalla, jonka Aleksanterin isa oli tarkoi-tukseen lahjoittanut.

Aleksanteri on toiminnaJJaan opettanut - - tuJoksiasyntyy, kun tekee paljon ja puhuu vahan. — K. P.

mm milAarne Roiha

60 vuotta tayttaa 9. 7. konsuli Aarne Roiha Helsingissa.Han on syntynyt Hiitolassa ja asunut Kurkijoella. Han onerittain aktiivisesti mukana karjalaistyossa. Aarne Roiha onollut Uudenmaan Karjalaisseurojen piirin puheenjohtajavuodesta 1969 alkaen. Han on myos Kurkijoki-seuranpuheenjohtaja ja Karjalan Liiton liittovaltuuston jasen sekaKarjalatalon hallituksen jasen. Karjalatalon rakennustoimi-kuntaan konsuli Roiha on kuulunut alusta alkaen.

Han oli mukana molemmissa sodissa ja on toiminutsotien jalkeen menestyksekkaasti ravintoloitsijana ja usei-den liikeyritysten johdossa.

Aarne Roihan harrastuksia on mm. kaitafilmaus, jauseissa karjalaisseurojen tilaisuuksissa on nahty hanenkuvaamansa Kurkijoki-filmi.

94 vuotta taytti Agafia T u o m e 1 a o.s. Lukin 3. 8. 77Kangaslammella. Han on kotoisin Impilahdelta.

91 vuotta taytti Fanni T u o m e 1 a o.s. Julkunen 4. 7.-77. Han on kotoisin Salmista.

90 vuotta taytti Maria S h e m e i k k a o.s. Vornanen14. 6. 77 Haapavedella. Han on kotoisin Soanlahdelta.

88vuotta taytti Ivan V o r n a n e n 6. 7. 77 Vieremalla.Han on kotoisin Korpiselalta.

Jussi Paukkunen

60 vuotta taytti 20. 7. sotilasmestari Jussi P a u k k u -n e n Lappeenrannassa. Han on syntynyt KakisalmenVasikkasaaressa maanviljelijan poikana. Jussi oliaikoinaaninnostunut kyykkapeliin ja paasi kerran mainostamaan sitayleisradion aanen kautta.

80 vuotta taytti Maria V i r t a 1 a o.s. Vihanta 14. 7. 77Rovaniemella. Han on kotoisin Kiestingista.

77 vuotta taytti Olga J o k i n i e m i o.s. Makaroff18. 7. 77 Juukassa. Han on kotoisin Saamajarvelta.

75 vuotta taytti Paavo L a i n e 29. 7. 77 Mantyhar-julla. Han on kotoisin Ita-Karjalasta.

70 vuotta taytti Pekka K o j o k s i n e n 18. 7. 77Juukassa. Han on kotoisin Saamajarvelta.

84 vuotta taytti Veera S i m a n i, o.s. DorofejeffMaaningalla. Han on kotoisin Salmista.

Pauli Jokiniemi

Metsateknikko Pauli J o k i n i e m i taytti 60 vuotta7. 6. 77. Han on syntynyt Salmissa. Syvalla kotiseudunjuuret elavat yha hanen sisimmassaan.

Kainuun vaarapitaja, Puolanka, onollut hanen kotipita-jansa nyt jo lahes kolme vuosikymmenta. Siella hanella onomakotitalo, jossa han elelee vaimonsa, Olgan, kanssa.Pauli Jokiniemen tyonantajana on ollut koko hanen Puo-langalla oloajan Metsahallitus.

Pauli Jokiniemi toimii innokkaasti Puolangan rintama-miesveteraanit ry:ssa, jonka puheenjohtajana han on.

Han vietti syntymapaivajuhlaansa Heinavedella Valamonuuden kirkon vihkiaisjuhlassa.

Armas Kaheinen

50 vuotta taytti Armas K a h e i n e n Valkeakoskella21. 6. 77. Han on syntynyt Ignoilassa, Hyrsylan mutkankeskipisteessa. »Mutkaan» kuului melkoinen pala Aunuk-sen maata, j oka j onkun ihmeen kautta tuli liitetyksi vanhaanSuomeen ja on sen rajankaynnin jalkeen kuulunutluovuttamattomana osana Suojarven pitajaan (Moskovanrauhaan 1940 saakka).

Lapsuutensa Armas Kaheinen vietti Suojarven Varpaky-lassa, josta sitten alkoi monivaiheinen evakkomatkansaaluksi jalan, sitten Tolvajarvelta edelleen auton lavoilla jamuulla kyydilla. Matka kulki mm. Vartsilan kautta Suonen-joella, sielta Kemijarvelle ja edelleen Kauhavalle, missamatkamies jo ehti alkaa oppikoulun.

Jatkosodan aikana han palasi muitten mukaan kotiinKarjalaan viljan korjuuseen. Yha enemman vakea palasisynnyinseuduille, jossa viljeltiin maata, kalasteltiin jajalleenrakennettiin. Myos opintokerho toimi jo.

Toinen evakkomatka vei Etela-Pohjanmaalle Soiniin,

136 — N:o 7—8 KARJALAN HEIMO 1977 1977

jossa Armas Kaheinen mm. toimi Soinin kansakoulunortod. uskonnonopettajana ja veti perustamaansa ONL:nHyrsylan opintokerhoa. 1947 ban siirtyi Lahteen toimienPaasivaaran margariinitehtaan palveluksessa.

Yhden vuoden han opiskeli ortod. pappisseminaarissa,jonka jalkeen siirtyi Valkeakoskelle. Taalla han ontyoskennellyt liikealalla 19 vuotta seka sen jalkeenteollisuudessa myos yhdeksatta vuotta.

Valkeakoskella han on myos osallistunut vapaisiinharrastuksiin, toimi aluksi uskonnonopettajana sekakerhotyossa ja nykyaan Tiistaiseurassa ollen parastaikaasen puheenjohtaja. Han toimi aikanaan karjalaisseurannuorten joukossa, nykyaan varsinaisessa karjalaisseurassa,on tsasounan isannoitsija seka erilaisten karjalaisohjelmienesittaja tulkiten esitykset rajakarjalan murteella.

Ansioistaan han on saanut mm. Pyhan Karitsan ritari-kunnan 1 Ik, ONL:nhopeisenansiomerkin, KL:n pronssisenansiomerkin.

S u o s i t u s: Suomalaisille rakentajille esittaisin toivo-muksen: etenkin nuoria vahavaraisia perheita ajatellenrakentakaa myos »riisuttuja», halpoja asuntoja, joidensisustamisen he itse suorittavat varojensa ja taitonsapuitteissa.

(Heikki Klemola)

Tuonilmaisiin ovat siirtyneet

Vuorineuvos Petri B r y k kuoli 25. 7. Helsingissa. Hanoli syntynyt 13. 12. 1913 Sortavalassa.

Valmistuttuaan 1938 diplomi-insinooriksi Petri Bryk tuliOutokumpu Oy:n palvelukseen samana vuonna. Vuosina1949—53 han toimi yhtian paametalllurgina, nimitettiin

johtokunnan jaseneksi 1949 ja toimitusjohtajaksi 1953.Elakkeelle vuorineuvos Petri Bryk jai 1972. Elakkeellesiirtymisensa jalkeen han toimi Outokumpu Oy:n hallinto-neuvoston tyovaliokunnan jasenena kuolemaansa saakka.

Vuorineuvos Brykin ideoihin perustuen ja hanenjohdollaan toteutettiin 1950- ja 60-luvuilla tapahtunutkaivos- ja metallurgisen teollisuuden nopea kasvu Suo-messa.

Vuorineuvos Petri Bryk oli tehnyt monia keksintoja jakehittanyt menetelmia metallurgian alalla. Ne ovatjohtaneet monien uusien ja ymparistonsuojelua edistavienprosessien kuten liekkisulatuksen kayttoonottoon eripuolilla maailmaa, noin 30 sulatossa. Kuparin ja nikkelinliekkisulatuksen lisaksi vuorineuvos Brykin saavutuksiinkuului alkuainerikin ja puhtaan rautaoksidin valmistusme-netelmat liekkisulatusta kayttaen, anodiliejun kasittely sekaseleenin valmistusmenetelma.

Vuorineuvos Bryk oli julkaissut useita liekkisulatustakoskevia artikkeleja seka koti- etta ulkomaisissa teknillisissajulkaisuissa. Han oli saanut lukuisia patentteja metallurgiaa

koskevista keksinnoistaan.Hanen lukuisista ruottamustehtavistaan mainittakoon

hanen toimimisensa Rautaruukin hallintoneuvoston vara-puheenjohtajana ja Kansallis-Osake-Pankin hallintoneu-voston jasenena.

Juho J a a k k o n e n kuoli 14. 7. 77 ja haudattiinKiihtelysvaaran hautausmaahan 30. 7. 77. Han oli syntynytRepolassa 25. 5. 1906.

Selma N i s k a n e n, o.s. Ketokivi, kuoli 27. 5.Jyvaskylassa. Han oli syntynyt Vartsilassa 25. 5. 1893.

Lapsuudesta aina sotavuosiin saakka han asui Sortava-lassa. Kaytyaan Sortavalan tyttokoulua ja valmistuttuaanmyohemmin sairaanhoitajaksi toimi han Sortavalanyleisessa sairaalassa osastonhoitajana. Avioiduttuaan liik-keenjohtaja Robert Niskasen kanssa, joutui han tavallisen,omaan perheeseen liittyvien toiden lisaksi ottamaan vastuunsilloisista liike-elaman vaatimista emannan tehtavista. Lisa-vaatimuksia toi tahan myos Kekrinlahdessa sijainnutKetoniemen tila.

Sortavala, Laatokka, Kekrinlahti olivat ne nimet, joihinhanen rakkaimmatmuistonsaliittyivat. Kaksi evakkotaival-ta, joista viimeisesta han joutui selviytymaan yksin, jaatyaanleskeksi v. 1942 miehensa hukkumisonnettomuuden vuoksija poikiensa ollessa rintamalla, toivat varmaan omatpunnukset hanen elamanarvojensa vaakaan. Sotien jalkeenhan asui Jyvaskylassa omakotitalossaan.

Hanen rakkaimpana harrastuksenaan oli musiikki. Ehkahanen pianonsa olisi se, joka parhaiten voisi kertoa taman84-vuotiaan aidin, isoaidin ja isomummon henkisen elamanvaiheet iloineen ja suruineen.

Rovasti Emil H a k a m i e s kuoli sunnuntaina Oulus-sa. Han oli syntynyt 31. 7. 1885 Viipurissa. Han toimiylimaaraisena pappina Muolaan, Palkjarven, Jaakkiraan,Koiviston, Seiskarin ja Pyhtaan seurakunnissa vuoteen1933, jolloin hanet valittiin Ilomantsin seurakunnankappalaiseksi. Vuonna 1942 hanet nimitettiin Kontiolahdenseurakunnan kirkkoherraksi, jota virkaa han hoiti elakkeel-le siirtymiseensa saakka 1958.

Vuosina 1913—17 rovasti Hakamies toimi Kakisalmenyhteiskoulun uskonnonopettajana ja rehtorina. Vv. 1913—yhteiskoulun uskonnonopettajana ja rehtorina. Vv.1917—32 han oli Englannin ja ulkomaiden raamattuseuranpalveluksessa ja Kontiolahdessa ollessaan oman toimensaohella Kontioniemen parantolan pappina.

Katri P e l k o n e n o.s. Hyvarinen kuoli 11.4.77Hyvinkaalla. Han oli syntynyt Jaakkimassa 23. 4. 1877.

Johannes R a n t s i kuoli 31. 5. 77 Nilsialla. Han olisyntynyt 11. 7. 1895 Salmissa.

Suurlahettilas Tyyne L e i v o - L a r s s o n kuolimaanantaina Helsingissa. Han oli syntynyt Uudellakirkolla3. maaliskuuta 1902.

G r o b u on katolla varustettu hirsisalvos, joka entisinaaikoina Ita-, Raja- ja Tverin-Karjalassa rakennettiin vaina-jan haudalle kylan kalmistoon. Karjalan sanakirjan IIosassa, jossa on vain K-kirjaimella alkavia sanoa, kropu-sanan kohdalla on vanha sanpolvi: »Hirvie kuin lahet tappa-mah, niin grobulauat selgah ota, kondieda lahet tappamah,niin sija azeta tSuppuh.» (Hirvi voi potkaista kuoliaaksi,mutta karhu raadella vuoteen omaksi).

arvok1

Pielavuonisarjajvuoti-9.

jonk£ralle,jarjespokaKarji

V.22. fArv(SainKarjlohk

IILoh!

IILoh

INTuk

Lnen

PikenmyoKarjarje