Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma

Kuntapalvelujen pelastusohjelma

Helsinki 1.10.2009

varatoimitusjohtaja

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Kuntien vaihtoehdot nykyisessä

taloustilanteessa?

Suomen kuntasektorin toimintalogiikka

• Pidetään yllä kotimaista ostovoimaa (yli 400.000 työntekijää)

• minimoimalla irtosanomiset ja lomautukset

• turvaamalla peruspalvelujen tarjonta

• investoimalla ja rakentamalla mahdollisuuksien mukaan

• Talous menossa vauhdilla epätasapainoon:

• verotulot n. 500 milj. € alle talousarvioiden 2009

• toimintamenot kasvavat n. 1 500 milj. € 2009

• Jotain pitää tehdä:

• lainanoton lisäys, valtion budjetin tuliaiset

• säästötoimenpiteet, investointien karsiminen

• veronkorotukset, erityisesti kiinteistövero

• Kuntaliiton laatima ’Kuntapalvelujen pelastusohjelma’

Ruotsi

• Taantuma on tuntunut suoraan kunnissa, mm. viime vuonna useilta

kunnilta meni lainahanat kiinni ja investointeja piti lykätä

• Kunnilla ja maakunnilla on omia eläkerahastoja; näiden arvoja on

jouduttu alentamaan osakekurssien alamäen myötä

• Suurin vaikutus kuntiin on verotulojen väheneminen, kunnat

palkkaavat aikaisempaa vähemmän henkilökuntaa

• Ruotsin Kuntaliitto (SALAR) on vaatinut maan hallitukselta lisäyksiä

kuntien ja maakuntien valtionapuihin

• SALAR tukee kuntia mm. tekemällä kuntien taloustilanteesta

analyyseja, järjestämällä kokemustenvaihtoworkshoppeja jäsenilleen

jne

• Ruotsin hallitus esitti keväällä noin 700 M€:n ylimääräistä

avustuspakettia kunnille ja maakunnille vuodeksi 2010; seuraaville

vuosille tullee vielä 500 M€ lisää; avustuksilla pyritään erityisesti

lieventämään kuntien paineita henkilökunnan vähentämiseksi

Tanska

Tärkeimmät alueet, joilla rahoituskriisillä on vaikutuksia paikallis-

ja aluehallintoon:

• Paikalliset ja alueelliset investointisuunnitelmat (lyhyt aikaväli)

• Paikallis- ja aluehallinnon budjetit (pitkä aikaväli)

• Verokertymät/sosiaalimenot/työttömyyskorvaukset

• Uuden henkilöstön rekrytointi

• Alueellinen kehitys

Hallitus yhdessä paikallis- ja aluehallinnon kanssa keskittyy

erityisesti investointien aikaistamiseen:

• Neuvottelut maan hallituksen ja LGDK:n kesken vuosien 2009 ja

2010 investointien lisäämisestä

• Sama aluehallinnon kanssa, mm. sairaaloiden

uudisrakentamiseen ja modernisointiin 5,3 mrd€ 10 vuodessa

Norja

• Maassa on kaksi pankkia, jotka luotottavat erityisesti kuntia

• Toinen näistä on ongelmissa ja lopettanut kuntien luotottamisen

• Toinen on kokonaan valtion omistama ja jatkaa lisäpääomittamisen

jälkeen kuntien luotottamista

• Norjassa myös korot ovat nousseet rahoituskriisin seurauksena

• Työttömyyden arvioidaan nouseva normaalista 2,5%:sta 4-4,5 %:iin

2010

• Kunnilla on omia arvopaperisijoituksia noin 6 mdr€, haihtunut 14 %,

joillakin kunnilla erityisen suuret tappiot US-sijoitusten takia

• Norjan Kuntaliitto esitti hallitukselle valtion verojen alentamista ja

samalla kuntaverojen korottamista kuntien tulojen takaamiseksi; valtio

rakensi kunnille tältä pohjalta 150 mrd€:n verotuen, 250 mrd€:n

korvamerkitsemättömän ylimääräisen tuen ja 500 mrd€:n

’pienimuotoisten investointien’ tuen takaamaan kuntien rahoitusta

Islanti

• Kriisi iski rajusti

• inflaatio 19 %

• työttömyys 1,3 %:sta toiselle kymmenelle

• valtionvelan osuus bkt:sta kymmenkertaistunut 7-8 %:sta yli 70 %:een

• suurimmat kansalliset pankit kaatuivat, ulkomaisiin käsiin

• IMF:ltä monikansallista apua (ja kontrollia), Suomikin osallistuu

• kriisi iski rajuimmin nopeasti kasvaneeseen Reykjavikin seutuun

• Kunnat ja valtio lähentyvät

• sopimus kuntajärjestön ja kuntaministerin välillä koordinaatiosta

• pyyntö valtiolle kuntien keskusjärjestön ottamisesta mukaan suoraan keskushallinnon taloussuunnitteluun, myönteinen palaute

• ohjausta ja infoa kunnille

• kriisikokouksia, konferensseja, taustatiedon keruuta

• uusi julkinen systeemi perustettu kansalaisjärjestöjen kanssa

• rakennettu yhteistyötä aluekehitysorganisaatioiden kanssa

Onko toimilla eri maissa jotain yhteistä?

Yhteiset nimittäjät:

• ostovoiman ylläpito

• paikallishallinnon toimintakyvyn säilyttäminen

• työllisyyden ylläpitäminen

• keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimien painopisteet

poikkeavat jonkin verran toisistaan eri maissa

Keinoja:

• kunnan ja valtion yhteistyö tiivistynyt eri maissa selvästi

• investointien aikaistaminen ja ylläpitäminen

• korotetut ja ylimääräiset valtionavut ja vastaavat kunnille

• rahoitusjärjestelmien joustavoittaminen etenkin EU-säädösten

ohjaamissa tapauksissa

Kuntien verotulot vuosina 2006-2010, mrd. €Lähde: Vuodet 2006-08 Tilastokeskus, vuosien 2009-2010 arviot

Peruspalvelubudjetti 15.9.2009

Muutos, %:

Yhteisövero

Kiinteistövero

Verotulot yhteensä

Kunnallisvero

Yhteisövero

Kiinteistövero

Verotulot yhteensä

Yhteisöveroprosentti

Kunnallisvero

Verolaji

Osuus yhteisöverosta, %

Tuloveroprosentti, keskim.

14,55

1,20

1,02

16,77

-3,1

3,4

8,5

-2,0

26,0

2010**

32,03

18,59

13,97

1,47

0,86

16,30

6,4

17,8

8,9

7,4

26,0

2007

22,03

18,45

13,13

1,25

0,79

15,17

6,2

7,5

8,3

6,4

26,0

2006

22,03

18,39

15,01

1,16

0,94

17,11

-0,5

-24,3

2,6

-2,4

26,0

2009**

32,03

18,59

15,08

1,53

0,92

17,53

8,0

4,1

6,7

7,6

26,0

2008*

22,03

18,55

Kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä

pysyvät v.2008 tasolla

0

5

10

15

20

25

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

KUNTIEN VEROTULOT KUNTIEN VALTIONOSUUDET

KUNTIEN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET YHTEENSÄKÄYVIN HINNOIN, MRD. EUROA

Tulo- ja menokehitys epätasapainossaKuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot

muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa

0,20,1

1,9

1,41,3

0,9

0,6

-0,2

0,2

1,5

1,0

0,3

0,7

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

1998 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08* 09** 10**

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat

1991-2010, mrd € (käyvin hinnoin)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

Lainakanta

Rahavarat

Lähde: Vuodet 1991-2008 Tilastokeskus.Vuosien 2009-2010 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9. 2009.

7.12.2008/J. Turkkila/hp

Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2009

Sos.vak.maksutja eläkkeet 12 %

Materiaalinostot 10 %

Palvelujenostot 18 %

Avustukset 5 %

Lainanhoito 4 %

Investoinnit 10 %

Muut menot 2 %

Käyttötal. valtion-osuudet 19 %

Rahoitustoimintaja muut menot 5 %

Toimintatulot 27 %

siitä:kunnallisvero 41 %yhteisövero 4 %kiinteistövero 2 %

Lainanotto 4 %

Muut tulot 3 %

Verotulot 47 %Palkat 39 %

Muut tehtävät20 %

(Toimintamenotja investoinnit)

Sosiaali- jaterveystoimi51 %



Opetus- jakulttuuritoimi24 %

siitä:myyntitulot 15 %maksutulot 5 %muut toim.tulot 7 %

Arvioidut ulkoiset tulot noin 37,7 mrd. € ja ulkoiset menot noin 38,0 mrd. €Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto

Tiedotustilaisuus 20.1.2009.ppt

75 %

80 %

Osuuksia Suomen kokonaisväkiluvusta 2008

50 %

JOENSUU

LAPPEENRANTA

SAVONLINNA

KOTKA

KOUVOLA

MIKKELI

KUOPIO

JYVÄSKYLÄ

ROVANIEMI

KAJAANI

OULU

KEMI

PORVOO

HYVINKÄÄ

LAHTI

JÄRVENPÄÄ

HELSINKI

KERAVA

TAMPERE

HÄMEENLINNA

NURMIJÄRVI

RIIHIMÄKI

LOHJA

KIRKKONUMMI

TUUSULA

SEINÄJOKI

KOKKOLA

SALO

NOKIA

VAASA

RAUMA

TURKU

PORI

KAARINA

© Kuntarajat: Tilastokeskus

© Kuntarajat: Tilastokeskus

JOENSUU

LAPPEENRANTA

SAVONLINNA

KOTKA

KOUVOLA

MIKKELI

KUOPIO

JYVÄSKYLÄ

ROVANIEMI

KAJAANI

OULU

KEMI

PORVOO

HYVINKÄÄ

LAHTI

JÄRVENPÄÄ

HELSINKI

KERAVA

TAMPERE

HÄMEENLINNA

NURMIJÄRVI

RIIHIMÄKI

LOHJA

KIRKKONUMMI

TUUSULA

SEINÄJOKI

KOKKOLA

SALO

NOKIA

VAASA

RAUMA

TURKU

PORI

KAARINA

50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten

kuntien asukasmäärä yhteensä

n. 630 000.

Yli 30 000 asukkaan kaupungit ja niitä ympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:nvyöhykkeet

ESIM:

50 km vyöhykkeiden sisällä

asuu n. 4 690 000 henkilöä eli

88 % suomalaisista.

12.8.2009 R. Vuorento/my 16

Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013

Tavoite:

Kuntien tehtävät ja kuntien talous saatettava

tasapainoon kohtuullisella veroasteella vuosina 2010 –

2013 peruspalveluohjelmamenettelyn puitteissa

laadittavan kuntapalvelujen pelastusohjelman avulla.



Sisällys:

1.Nykytilanteen kuvaus

2.Kuntien tehtävät ja valtion ja kuntien työnjako

3.Kuntien toiminnan ohjaus

4.Tuottavuus

5.Henkilöstö

6.Investoinnit, infrastruktuuri, asuminen

7.Toimenpiteet



1.Nykytilanteen kuvaus

tulot

• Verotulot – tulopohjan laajentaminen

• Valtionosuudet – järjestelmän yksinkertaistaminen

• Toimintatulot – osuuden nostaminen

• Lainanotto – kasvun hidastaminen

• Muut tulot – osuuden nostaminen

menot

• Henkilöstömenot (menojen hallinta)

• Ostot

• Avustukset

• Lainanhoito

• Investoinnit

• Muut menot



2.Kuntien tehtävät ja valtion ja kuntien työnjako

• nykyisten tehtävien arviointi

• valtion ja kuntien tehtäväjako

• ammattikorkeakoulut

• erityisen kallis sairaanhoito

• …..

3.Kuntien toiminnan ohjaus

• lainsäädäntö

• normit ja säädökset



4.Tuottavuus

• nykytilanne kansainvälisessä vertailussa

• tuottavuusmittauksen haasteet

• kuntien väliset erot/käytännöt

• tietotekniikan mahdollisuudet

• rakenteelliset muutostarpeet

• tuottavuus/säästöt

• tuottavuuspotentiaali (20 % vajeesta ?)



5.Henkilöstö

• osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen

• eläkkeelle siirtymisen hyödyntäminen

• henkilöstömenoihin vaikuttaminen

6.Investoinnit, infrastruktuuri, asuminen

• riittävän investointitason turvaaminen

• INFRA - rahasto

• uudet rahoitusmahdollisuudet

• kuntien ja valtion yhteistyön kehittäminen

• (maankäytön, asumisen ja joukkoliikenteen kehittäminen)



7.Toimenpiteet

• rahoitus

• tehtävät

• tuottavuus

• henkilöstö

• investoinnit

23

Toimenpiteitä kuntapalveluiden

pelastamiseksi

Valtio ja kunnat- KUNNILLE EI UUSIA TEHTÄVIÄ

Tuottavuustalkoot

Käynnistettävä projekti ”Tuottavuuden esteet”

• normien purku

• ohjausjärjestelmien joustavoittaminen

• pätevyys ja mitoitusvaatimusten uudelleen arviointi

Mittausmenetelmien kehittäminen

• kustannuslaskenta/tuotteistus

Paras hanketta tehostaen jatkettava

• kuntarakenne

• palvelurakenne

• kaupunkiseudut

• valtio/kuntasuhde

• tehtävät/rahoitus

3.10.2009 24

Mitä saatava aikaan

• Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja

vaikuttavuutta on parannettava

• Tuottavuuden parantaminen välttämätön, muttei

riittävä ehto

• Tuottavuuden kohdentaminen palveluihin, josta

odotettavissa hyötyä ja vaikuttavuutta.

• Palvelujen kysyntää on vähennettävä

• Resurssien ja kehittämisponnistusten uudelleen

kohdentaminen.

• Ikä- ja kohderyhmä spesifinen (varhainen)

puuttuminen.

3.10.2009 25

Uudistumisen toiminnalliset ulottuvuudet

• Kunta- ja palvelurakenneuudistus

• Jatketaan paras –uudistusta: järjestämisvastuu toteutetaan laajemmassa väestöpohjassa.

• Porrastettu palvelujärjestelmä ja selkeät organisaatio- ja johtamisrakenteet

• Asiakaslähtöiset palveluprosessit

• Toiminnan hahmottaminen ja johtaminen hallinto- ja professiorajat ylittävinä asiakasprosesseina.

• Osaoptimoinnista hallittuihin kokonaisuuksiin.

• Innovaatiot, uudet menetelmät

• ICT, teknologia ja näyttöön perustuvat menetelmät

• Toimintatavat, johtamiskulttuuri, työnjako ja sosiaaliset innovaatiot

”En ole vielä nähnyt niin monimutkaista ongelmaa,

etteikö se lähemmin tarkasteltuna olisi näyttäytynyt

vielä monimutkaisemmalta.”

Poul Andersonamerikkalainen tieteiskirjailija

1926-2001

Documents

Tehokas ja kestävä kunta -seminaari 1.10.2009 /Mäki-Lohiluoma