Tomi Mäki-Opas: Johdatus sosioekonomisiin eroihin liikunnassa

Johdatus sosioekonomisiin eroihin liikunnassa

Tomi Mäki-Opas, FT, VTM

Erikoistutkija

Terveyden seuranta -yksikkö

Opetusnäyte 24.3.2015, klo 12:15-12.45, Helsingin yliopisto, Unioninkatu 37, 1. krs, seminaarihuone 2

”Liikunnan eriarvoistuminen suurin hyvinvointipoliittinen haaste 2000-

luvulla?” -kurssi (5 op)

Luentosarjan kohdeyleisö:

- Perusopiskelijoille

- Ei vaadi aikaisempaa tietoa terveys- tai liikuntasosiologiasta

Osaamistavoitteet:

1. Keskeiset määritelmät ja mittausmenetelmät

2. Taustalla olevat tekijät ja selitysmallit

3. Terveydelliset, eettiset ja taloudelliset perusteet liikunnan eriarvoisuuden kaventamiselle

4. Arvioida keinoja ja toimenpiteitä liikunnan eriarvoisuuden kaventamiseksi

Pedagogiset menetelmät:

Luennot, ryhmäkeskustelut, itsenäiset harjoitustehtävät ja essee

24.3.2015 Johdatus sosioekonomisiin eroihin liikunnassa / Tomi Mäki-Opas 2

OPETUSNÄYTTEEN RAKENNE

1 Miksi liikunta

2 Määritelmät sosioekonominen asemasta ja liikunnasta

3 Miten Suomi pärjää suhteessa muihin maihin ja miten erot ovat kehittyneet?

4 Miksi toiset liikkuvat ja toiset eivät?

5 Miksi eroja tulisi kaventaa ja onko meillä keinoja millä vaikuttaa?

6 Yhteenvetona


1 MIKSI LIIKUNTA?



Vähäinen liikkuminen on maailmanlaajuinen

kansanterveydellinen ja –taloudellinen haaste…

• Vähäinen liikkuminen aiheuttaa 6-10% keskeisistä

kansantaudeista (ml. sydän- ja verisuonitaudit,

tyypin 2 diabetes, rinta ja paksusuolen syövät) ja

pienentää eliniänodotetta (Lee ym. 2012)

• Vähäinen liikkuminen aiheuttaa terveydenhuollon

kokonaiskustannuksista arviolta 2,3-5,6 miljardia

euroa vuositasolla (Kolu ym. 2014)

• Maailmanlaajuisesti joka kolmas (WHO 2008) ja

suomalaisista vain joka kymmenes (Mäki-Opas T,

Terveys 2011 -tutkimus) ei liiku terveytensä kannalta

riittävästi!


Kokonaisaktiivisuus vähentynyt: vapaa-ajan

liikunta lisääntyy, työmatkaliikunta ja työliikunta vähenevät!


LÄHES 60% PÄIVITTÄISESTÄ AJASTA KULUU ISTUEN JA MAKUULLA OLLEN!!

Lähde: Husu ym. Lääkärilehti 2014


Sosioekonomiset erot liikunnassa ovat ilmeisiä myös Suomessa

Liikunnan eriarvoistuminen hyvinvointipoliittisena

haasteena -luentosarja, 2014

36

18 16

35

0

10

20

30

40

50

60

Vähän vapaa-ajan liikuntaa1* Fyysisesti aktiivinentyömatkoilla2*

Työ pääosin istumatyötä3* Istun vapaa-ajalla4*

Ylin koulutusaste

Keskimmäinenkoulutusaste

Alin koulutusaste

%

1 Vähän vapaa-ajan liikuntaa = "luen, katselen televisiota ja teen askareita, joissa en paljonkaan liiku ja

jotka eivät rasita minua ruumiillisesti"

2 Fyysisesti aktiivinen työmatkoilla = 15 min tai enemmän fyysistä aktiivisuutta työmatkan aikana

3 Työn ruumiillinen rasittavuus = "Työni on pääasiassa istumatyötä enkä kävele paljonkaan"

4 Istun vapaa-ajalla (televisiota katsellen, tietokoneen ääressä, kulkuneuvossa tai muualla) 6h tai

enemmän päivässä

* Koulutuksen mukaiset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p-arvo<0-001)

Mäki-Opas T et al 2015 submitted

2 MÄÄRITELMÄT SOSIOEKONOMISESTA ASEMASTA JA LIIKUNNASTA



Sosioekonomise aseman (SEP) määritelmä

“ ‘Sosioekonominen asema’ tarkoittaa niitä sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka määrittävät yksilön tai ryhmän aseman yhteiskunnan rakenteissa” (Kaplan & Lynch 2000)

Keskeisiä SEP:in mittareita ovat koulutus, ammattiasema ja tulot

Myös alueellisia indikaattoreita kuten tulo- tai koulutusjakaumaa alueella, sekä köyhyysaste käytetään kuvaamaan alueellisia eroja

Liikunta on moni-uloitteinen ilmiö!


• Liikunta (physical activity)

–Vapaa-aika

–Työmatka

–Työ

–Istuminen

• Vähäinen liikunta (physical inactivity)

• Terveysliikunta (health-enhancing physical activity)

Liikunta on yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden määrittämää käyttäytymistä

Liikunta on elämäntapa: ”kollektiivinen joukko terveyskäyttäytymisen muotoja, jotka perustuvat niihin valinnan mahdollisuuksiin jotka ovat kunakin hetkellä henkilöllä on käytettävissä” (Abel 1995, Cockerham 1991)


3 MITEN SUOMI PÄRJÄÄ SUHTEESSA MUIHIN MAIHIN JA MITEN EROT OVAT KEHITTYNEET?


Sosioekonomisia eroja liikunnassa esiintyy monessa Euroopan maassa


0.00

1.00

2.00

3.00

4.00

5.00

6.00

7.00

8.00

9.00

NO FI DK EE LT LV NL BE DE IT ES PT

RII

MEN

MODEL 1 = age + education

MODEL 2 = MODEL 1 + marital status + urbanisation + self-rated health

MODEL 3 = MODEL 2 + occupation + employment statusMäkinen et

al 2010


0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

%

High leisure time physical activity (%) by education FINRISK men aged 25-64 years

Low education

Middle education

High education

Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden koulutusryhmittäiset erot ovat hieman kasvaneet miehillä vuodesta 1982.

Borodulin ym. 2014, FINRISKI-

tutkimus, 25-64-vuotiaat miehet


0

10

20

30

40

50

60

70

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

%

High occupational physical activity (%) by education FINRISK men (working) aged 25-64 years

Low education Middle education High education

Samanlainen suuntaus näkyy myös työn ruumiillisen rasittavuuden koulutusryhmittäiset eroissa miehillä!

Borodulin ym. 2014, FINRISKI-tutkimus,

25-64-vuotiaat miehet

4 MIKSI TOISET LIIKKUVAT JA TOISET EIVÄT?


Lapsuuden ja nuoruuden liikuntakokemuksilla sekä vanhempien esimerkillä on tärkeä rooli! Aikuisuuden SEP:iä, työoloja ja muita elintapoja unohtamatta


1. Vanhempien

SEP

Aikuisiän

liikunta

6. Muiden

epäterveellisten

elintapojen

kasautuminen

4. Aikuisiän

SEP

2. Nuoruuden

kuntoliikunnan

harrastaminen

3. Kilpaurheilun

harrastaminen

(Lähteet: Mäkinen 2010; Tammelin ym. 2003; Aarnio ym.

2002; Kjonniksen et al., 2008; Nelson et al., 2005; Syväoja

HJ ym 2014; Borodulin ym. 2012)

5. Työolot

24.3.2015 Johdatus sosioekonomisiin eroihin liikunnassa / Tomi Mäki-Opas 19 29.3.2016

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0

Minulla ei ole aikaa

Liikuntavarusteet maksavat liian paljon

Liikuntapaikat kaukana

Liikuntapaikkojen käyttömaksut korkeat

En hallitse liikuntataitoja

Ei ystäviä tai ryhmää joiden kanssa liikkua

En pidä liikunnasta

Minulla on sairaus tai vamma

Laiskuus

Lapset ja perhe

%

Naiset

Miehet

Finriski 2002 –tutkimus

(n=4917), mm. Borodulin

2006, Sipilä 2011

Keskeiset liikunnan esteet ovat motivaation puute, liian kalliit varusteet ja ajan puute!!


Hyvä julkiset yhteydet ja kävely mahdollisuudet edistävät liikkumista työmatkoilla suomalaisilla aikuisilla!

0 1 2 3

Autovyöhyke (REF.)

Julkisen liikenteenvyöhyke

Jalankulkuvyöhyke

Jalankulkuvyöhykealakeskuksessa

OR

Mäki-Opas ym. 2014, submitted

5 MIKSI EROJA TULISI KAVENTAA JA ONKO MEILLÄ KEINOJA MILLÄ VAIKUTTAA?


Miksi eriarvoisuutta liikunnassa tulisi kaventaa?

1) Suurin potentiaali

2) Kustannukset ja riittävät palvelut

3) Työllistyminen

4) Tasa-arvo ja eettisyys

5) Yhteiskuntarauha


Terveelliseen liikkumiseen kannustava ympäristö kustannustehokkain!

1. 50-60% kunnista ei ole liikuntastrategiaa

2. Liikuntaohjaajan ja lääkärin antama liikuntaneuvonta maksaa n. 600-3000 euroa per liikuntaa lisännyt henkilö

3. Liikuntaan kannustavat ympäristöt

1 euron investointi tuottaisin 8 euron säästöt kevyen liikenteen väylän rakentamisessa


Lähteet: Kolu ym. Lääkärilehti 2014; TEA-viisari 2014; Hakamäki ym. 2014

Hyvä kävely ja pyöräilyverkosto edistää liikkumista niillä, joilla on:

1) Korkea sosioekonominen asema

2) Ovat muutenkin aktiivisia liikkujia

3) Joilla ei ole käytössä autoa


Lähteet: Goodman ym 2013&2014, Mäki-Opas T ym. 2014; Ogivie ym 2010)

7 YHTEENVETONA

1. On merkittävä kansanterveyden ja -talouden haaste

2. Taustalla on monimutkaiset kausaaliset mekanismit

3. Liikunnan sosioekonomisia eroja ei ole toimenpiteistä huolimatta onnistettu kaventamaan


Health & Medicine

Tomi Mäki-Opas: Johdatus sosioekonomisiin eroihin liikunnassa