TEKIN VUOSIKERTOMUS 2015

TEKIN VUOSIKERTOMUS 2015

TEKIN VUOSIKERTOMUS 2015Toimitus: TEK viestintäTaitto: Helena HagbergKuvat: TEKin kuva-arkisto, s. 33 Paula Ojansuu, Studio KraftKannen kuva: Ida Nisonen, TEKin vastavalmistuniden tilaisuus Otaniemessä 15.10.2015Paino: Painotalo Plus Digital Oy, Lahti

SisältöTulevaisuuden haasteet hallituksen agendalla 7

Kilpailukykyä, mutta millä keinoilla? 9

Kenttä- ja järjestötoiminta 10

Neuvottelutoiminta 20

Oikeudelliset palvelut 28

Urapalvelut 32

Koulutus -ja työvoimapolitiikka 36

Tutkimus 42

Tekniikka ja yhteiskunta 46

Hallinto 52

Viestintä 60

Talous 64

7

TULEVAISUUDEN HAASTEET HALLITUKSEN AGENDALLAVaikka TEKin monia toimintoja ja palveluja on kehitetty määrätietoisesti, kulunut vuosi ei ol-lut ongelmaton jäsenkehityksen kannalta. Ta-loudellisesti huonot ajat, liian usein toistuneet yt-neuvottelut ja kasvava työttömyys ovat ai-heuttaneet kansalaisten ja myös tekniikan aka-teemisten keskuudessa turhautumista. Luotta-mus ammattijärjestöjen kykyyn vaikuttaa kehi-tyksen suuntaan on horjunut. Erityisesti tämä näkyy opinnoista työelämään siirtyvän ikäluo-kan asenteissa.

Epätyypillisissä työsuhteissa työskentele-vät samoin kuin vapaaehtoisesti tai pakon edes-sä yrittäjyyden valinneet kansalaiset katsovat usein, että liitoilla on heille hyvin vähän annet-tavaa. Tämä yleinen asennoituminen näkyy myös TEKissä yrittäjiksi ryhtyvien jäsenten eroamisi-na, vaikka TEK on jatkuvasti lisännyt ponniste-luja yrittäjäjäsenten palvelemiseksi ja yrittäjyy-den edistämiseksi.

Loppuvuodesta päästiin yhdessä muu-tamien muiden akavalaisten liittojen kanssa

sopimukseen yhteistyöstä Suomen Yrittäjien kanssa, jolloin meidän ei ole tarpeen yrittää tarjota itse samoja palveluja, joita SY jo tuot-taa. Meillä on silti vielä paljon työsarkaa sekä jo olemassa olevien yrittäjäpalvelujen viestimi-sessä jäsenille että palvelujen jatkuvassa ke-hittämisessä.

Jäsenpidon parantamisen ohella hallituksen agendalla on TEKin palveluiden ja toimintamal-lien kehittäminen vastaamaan digiajan tarpei-siin. Pohjatyötä asiassa teki hallituksen nimeä-mä digityöryhmä, jonka jälkeen asetettiin neljä skenaarioryhmää valmistelemaan TEKille vaih-toehtoisia tulevaisuuden visioita digitalisaation näkökulmasta. Visioiden valmistuminen ajoittuu vuoden 2016 alkuun. Samanaikaisesti skenaa-riotyön kanssa TEKin toimistossa käynnistettiin palveluselvitys tulevien it-ratkaisujen pohjatie-doksi palvelujen näkökulmasta.

Uskomme, että nämä ponnistukset näkyvät tulevina vuosina jäsenten tyytyväisyytenä ja toi-mintamme vaikuttavuutena.

Edellisen vuoden valtuustovaalien jälkeen valittu hallitus päätti uudistaa myös TEKin luot-tamusmiesorganisaatiota. Hallitus otti talous- ja viestintäasiat lähemmäs omaa päätöksente-koaan nimeämällä keskuudestaan talousjaoksen ja viestintäjaoksen tukemaan toimistoa ja val-mistelemaan päätöksiä. Myös valiokuntien roo-lia ja tehtäviä täsmennettiin. Uusi päätöksente-ko-organisaatio pääsi täyteen toimintakuntoon vuonna 2015, ja vaikuttaa siltä, että muutos on ollut oikeansuuntainen.

Lämmin kiitos TEKin luottamushenkilöil-le ja toimistolle aktiivisesta toiminnasta ja yh-teistyöstä!

Marjo Matikainen-Kallströmhallituksen puheenjohtaja

9

KILPAILUKYKYÄ, MUTTA MILLÄ KEINOILLA? Vuotta 2015 sävyttivät poikkeukselliset hanka-luudet poliittisten päätöksentekijöiden ja työ-markkinaosapuolten yhteistyössä.

Kesäkuussa nimitetty Juha Sipilän hallitus vaati ensi töikseen palkansaajilta 5 prosentin alennuksia työvoimakustannuksiin kilpailukyvyn nimissä. Toisaalta pitkän aikavälin kilpailukyvyn edellytyksiä heikennettiin leikkaamalla yliopis-toilta ja Tekesiltä, mikä johti irtisanomisaaltoon yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

TEK arvosteli noudatettua politiikkaa lyhyt-näköiseksi ja pidemmällä tähtäyksellä kilpai-lukykyä vahingoittavaksi. Suomen kilpailuky-kyongelmat eivät TEKin kannan mukaan johdu yksinomaan palkoista, vaan myös aineettomien ja aineellisten investointien pitkään jatkunees-ta lamasta.

Palkansaajakeskusjärjestöt reagoivat te-kemällä elokuussa laajan neuvottelualoitteen, joka piti sisällään myös muut kilpailukyvyn osatekijät, kuten investoinnit, tuotekehityksen,

osaamisen, työmarkkinoiden uudistamisen ja paikallisen sopimisen.

Hallitus kuitenkin halusi säästöt nopeas-ti voimaan ja ilmoitti hoitavansa asian lainsää-dännöllä rajoittaen samalla ammattijärjestöjen sopimusoikeutta. Ehdotus aiheutti vastustusta, ja palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät syys-kuussa Helsingissä suuren mielenosoituksen, johon myös YTN osallistui.

Myöhemmin syksyllä neuvotteluja jatkettiin, mutta työnantajapuoli oli huomattavan haluton neuvottelemaan – mahdollisesti siksi, että se arvioi hallituksen lakiesityksen menevän läpi joka tapauksessa.

Hallitusohjelmaan sisältyy myös tavoi-te paikallisen sopimisen lisäämisestä. TEKin näkökulmasta paikallinen sopiminen voi olla mahdollisuus edellyttäen, että osapuolten neu-votteluasetelma säädetään tasapuoliseksi.

Tätä kirjoitettaessa työvoimakustannusten alentamisesta ja paikallisesta sopimisesta on

päästy ainakin alustavaan sopuun, joka varmis-tuu kesäkuuhun mennessä. TEK tekee voitavan-sa, jotta sopimus myös toteutuu.

Heikki Kauppitoiminnanjohtaja

10

TEK tuki työpaikkojen syntymistä ja irtisanottujaTEKin toimintaa työpaikoilla organisoi yksityi-sellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla JUKOn paikallisyhdistykset.

TEKillä on omia paikallisyhdistyksiä yliopis-tosektorilla sekä valtion eri virastoissa ja toimi-paikoilla. Kunta-TEK järjestää alansa paikallis-toimintaa kuntasektorilla.

Yksityisen sektorin paikallistoiminnan pai-nopiste oli yrityskohtaisten yt-neuvottelujen tu-kemisessa ja yrityskohtaisen järjestäytymisen edistämisessä.

Metsäteollisuuden ja Kaupanalan kohdal-la jatkettiin ponnisteluja työehtosopimusten saamiseksi muun muassa Kaupanalan laajo-jen kenttäkierrosten avulla.

TEK toimi aktiivisesti Teollisuuden Palkan-saajien yhteistyöryhmässä.

Syyskuussa osana Akavaa ja YTN:ää järjes-tettiin mielenilmaisu hallituksen ns. pakkolake-ja vastaan ja sopimisen puolesta. TEK osallistui myös eri teollisuusliittojen yhteiseen lähialue- projektiin, Viron järjestäytymisakatemiaan.

TEK oli perustajajäsenenä Akateemiset

yrittäjät – AKY ry:ssä, jonka varsinainen toimin-ta käynnistyy vuoden 2016 puolella.

TEKin edustajat osallistuivat Akavan aluever-kostojen toimintaan ja niiden kautta eri viran-omaisten alueellisiin hallinnon kolmikantaisiin elimiin sekä palkansaajajärjestöjen alueelliseen yhteistyöhön. TEKin aluetoimistot ovat paikal-listen kauppakamarien jäseniä.

Irtisanomisten vaikutuksia torjuttiinIrtisanomisiin ja lomautuksiin tähtääviä yt-neu-votteluja käytiin edellisen vuoden aikana tiiviisti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Irtisanomisten ja lomautusten haittoja jä-senille lievitettiin useilla toimilla. TEKin muu-tostilanteisiin liittyvistä palveluista tiedotettiin jäsenistölle kattavasti. Valtion sektorin toimin-tojen uudelleenjärjestelyissä tuettiin jäseniä ja luottamusmiehiä, valtakunnan tasolla esitettiin omat tavoitteet eri tilanteissa.

TEK oli tuloksekkaasti mukana rakennemuu-tokseen pureutuneissa työryhmissä, sekä valtio-vallan asettamissa että paikallisesti toimineis-sa. EU:n globalisaatiorahastoon liittyvässä TM:n

työryhmässä oltiin aktiivisia. Suurissa irtisano-misissa – muun muassa Microsoft ja ICT-ala ko-konaisuutena – onnistuttiin yhteiskunnallises-sa vaikuttamisessa, paikallisessa toiminnassa ja näkymisessä hyvin. Vuoden loppuun men-nessä arvioitiin, että alkuvuoden 2016 aikana saavutetaan 80 prosentin työllistymisaste irti-sanottujen keskuudessa.

Tampereella ja Oulussa omatoimiseen työl-listymiseen keskittyneiden yhdistysten työ oli toimintavuoden aikana tuloksekasta ja kustan-nustehokasta. Myös Uudenmaan maakunnan alueella toimivan OTTY-yhdistyksen toiminta oli aktiivista.

TEK jatkoi aktiivisesti myös Protomo-toi-minnassa.

Edunvalvontakoulutus – yli 40 tilaisuuttaYTN hoiti yksityisen sektorin jäsenten edun-valvontakoulutuksen. YTN:n koulutuskalente-ria jaettiin pääosin sähköisesti. Osa koulutuk-sesta järjestettiin YTN:n ja ammattiliitto PROn yhteistyönä. Sopimusalakohtaisia tilaisuuksia järjestettiin yli 40.

KENTTÄ- JA JÄRJESTÖTOIMINTA

11

Vastavalmistuneille jäsenille lokakuussa Design Factoryssa järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia uratarinoita ja verkostoiduttiin.

12

Julkisen sektorin koulutusta järjestettiin yh-dessä Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantun-tijat JEAn liittojen ja VAKAVAn kanssa.

Yrityskohtaisia tilaisuuksia runsaastiEri alojen yritysten ylempiä toimihenkilöitä ta-vattiin yli 200:ssa tilaisuudessa ympäri maata. Erityisesti kaupanalalla ja teknologiatyönantaji-en jäsenyrityksissä vierailtiin ahkerasti. Toimin-ta toteutettiin yhdessä muiden järjestöjen kans-sa, YTN tai JUKO -sateenvarjon alla.

Opiskelijatoiminta Tavoite oli edistää TEKin opiskelijatoimin-takulttuuria, selkeyttää TEKin opiskelijoiden

vaikutustyötä sekä varmistaa toiminnan pitkä-jänteisyys. Tavoite oli myös ottaa huomioon kaik-ki TEKin opiskelijajäsenet ja näin varmistaa ma-temaattis-luonnontieteellisten opiskelijoiden ta-savertainen asema TEKissä.

Vuonna 2015 TEK järjesti opiskelijoille usei-ta koulutuksia ja tapaamisia muun muassa työ-lainsäädännöstä, urakehityksestä ja työnhausta. Monien messutapahtumisten lisäksi TEK järjes-ti kampuksia kiertäneen matemaattis-luonnon-tieteellisille opiskelijoille suunnatun Työelämän polkuja etsimässä -kiertueen ja lisäsi yhteis-työtä heidän kanssaan. Vuonna 2015 opiskeli-jatoiminnassa haluttiin ottaa huomioon myös kansainväliset opiskelijat, joten Otaniemes-sä pilotoitiin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille

suunnattu tapahtuma. Teekkarin työkirja lan-seerattiin näyttävästi tä-näkin vuonna jokaisella teekkaripaikkakunnalla ja Helsingin yliopistossa.

Vuonna 2014 pilo-toitu vastavalmistunei-den jäsenilta toteutettiin kaikissa suurimmissa teknisissä yliopistois-sa (Otaniemi, Tampere, Lappeenranta ja Oulu). Vuonna 2016 tapahtumia on määrä jatkaa.

Hallinnon opiskelijaedustajat toimivat aktiivi-sesti teekkarivaliokunnassa, TEKin valtuustos-sa, hallituksessa ja muissa TEKin valiokunnis-sa sekä Akavan opiskelijatoiminnassa. Vuoden alussa hallinnon opiskelijaedustajat loivat toi-minnalleen tavoitteet, Teekkarivaikuttamisen kärjet, joiden avulla aloitettiin tavoitteellinen vaikuttaminen eri sidosryhmiin. Teekarivaikut-tamisen kärkien lisäksi opiskelijat pitivät yhtä ja saivat läpi näkemyksiään TEKin valtuustos-sa ja hallituksessa. Opiskelijat ottivat kantaa TEKin koulutuspoliittiseen strategiaan, jatkoi-vat digilaulukirjan työstämistä, lisäsivät edus-tettavuuttaan valtuustossa (matlu-opiskelijoil-le oma paikka) sekä vaativat TEKiä tekemään selvityksen siitä, mitä mieltä nuoret ja työnan-tajat ovat teekkareista ja diplomi-insinööreistä.

TEKin nettisivujen uudistamisen yhteydes-sä mietittiin eri somekanavien luonnetta opis-kelijoiden kannalta. Päällekkäistä tietoa poistet-tiin, mutta teekkari.fi-sivun kohtalo jäi edelleen auki. Teekkareille luotiin oma instagram-tili ja facebook-sivun kohtaloa ja tehtävää pohdittiin. Opiskelijoiden sähköisen jäsenkirjeen lähettä-mistä jatkettiin ja vastavalmistuneille lähetet-tiin oma jäsenkirje.

Teekkariyhdysmiesten perehdytystä TEK- kin toimintaan syventävä TykkiTrainee -ohjel-ma jatkui.

Valtakunnalliset jäynäkisat oteltiin Kuopi-ossa. Voittajaksi selviytyi Otaniemen joukkue.

TEKin jäsenmaksu jäsenen mediaanivuosiansioista 1971–2015

1994: 1,27 %

0,78

0,53

Vastavalmistuneet

Koko jäsenistö ilman kassamaksua

Koko jäsenistö

1,5 %

1,0 %

0,5 %

0,0 %

0,95

0,65

0,47

1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015

TEKin jäsenmaksu jäsenen mediaaniansiosta 1971 – 2015

13

TeekkarivaliokuntaTEKin teekkarivaliokunnan asialistalla olivat vuoden 2015 aikana vuotuiset kesätyö- ja palk-katutkimukset sekä työelämäasiat. TEKin opis-kelijatoiminnan tulevaisuuskuva nousi keskuste-luun heti alkuvuodesta ja siksi luotiinkin Teekka-rivaikuttamisen kärjet -dokumentti, jonka avul-la vaikuttamista voisi tehdä pitkäjänteisemmin ja tavoitteellisemmin.

Teekkarivaikuttamisen kärjiksi nousivat koulutuksen digitaalisaatio, teekkaribrändi ja kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen yliopistoihin sekä Suomeen. Kärkien ansiosta vaikutettiin hyvin eri sidosryhmiin ja moni han-ke, esimerkiksi kv-tapahtuma, eteni myös TE-Kissä. Teekkarivaliokunta otti vuoden aikana kantaa Teekkarihymniin ja antoi siihen oman suosituksensa.

Valiokunta kokoontui 10 kertaa.

Jäsen- ja järjestötoimintaLoppuvuodesta 2012 tehdyllä yhteistyösopimuk-sella mahdollistettiin Ornamoon kuuluvien teol-listen muotoilijoiden liittyminen TEKiin Ornamon kautta. Vuoden 2015 aikana muotoilijoita kan-nustettiin rinnakkaisjäsenyyteen monin tavoin, mutta varsinaista läpimurtoa ei vielä saatu ai-kaan. Professoriliiton kanssa vuonna 2013 sol-mittu uusi yhteistyösopimus vastavuoroisista jä-senalennuksista molempiin liittoihin kuuluville oli toimiva. TEK hoiti edelleen myös SAFAn pal-kansaajajäsenten työmarkkinaedunvalvonnan

sekä RILin kautta TEKiin järjestäytyneiden ra-kennusalan diplomi-insinöörien edunvalvonnan.

TEK oli 15.12. perustajajäsenenä Akateemi-set yrittäjät – AKY ry:ssä, jonka varsinainen toi-minta käynnistyi vuoden 2016 puolella. Järjes-tön ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Joel Salminen (TEK), ja järjestö teki hakemuksen Suomen yrittäjien toimialajärjestöksi perusta-mispäivänään. Järjestö edustaa noin 5 000 jä-senliittojensa jäseninä olevaa yrittäjää.

Vastavalmistuneiden palvelujen ja viestinnän kehittämiseen panostettiin erityisesti.

Akavalaisena yhteistyönä aktivoiva Fiksut pärjää aina -kampanja toteutettiin alkuvuodes-ta 2015. Myös vuoden 2015 lopulla ja 2016 alus-sa toteutettiin ”Mikä Fiilis” -kampanja. Osin tä-hän liittyen TEKin oma jäsenhankintakampanja käynnistyi tammikuussa 2015.

TEKin kenttäorganisaation yhdessä sidos-ryhmien kanssa järjestämiin tilaisuuksiin osal-listui vuoden aikana yli 10 000 henkilöä.

TEKin alueellisissa jäsenilloissa oli yli 700 osallistujaa. Kerhojen ja alueseurojen neuvot-telupäivät pidettiin lokakuussa 2015.

TEKin alueseuroissa huomio oli alueelli-sessa vaikuttavuudessa ja jäsenhankinnassa. Seurojen sääntöuudistusprosessi jatkui. TE-Kin 18 kerhon jäsenmäärä oli vuoden lopussa yli 2 300. Kerhojen tilaisuuksiin osallistui noin 2 200 henkilöä.

Vuoden 2015 alussa käynnistyi selvitystyö uu-desta keskusjärjestöstä. TEK ei ollut tässä aktii-visesti mukana, ja yhteistyö mahdollisen uuden

järjestön ja sen jäsenliittojen kanssa tapahtuu jat-kossa AKAVAn sateenvarjon alla.

MALin – Matemaattis-Luonnontieteellisten alojen Akateemiset ry Toimintavuonna järjestettiin jäsenille tutustumis-käyntejä, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä syyspäivä. MAL-lehti ilmestyi kaksi kertaa, minkä lisäksi tietoa lähetettiin useita kertoa sähköisesti. Liitto aloitti digitaalisen tuotteen ”55 tarinaa ma-tematiikasta” tuottamisen. 55 tarinaa matema-tiikasta julkaistaan vuonna 2016, liiton 55-vuoti-sjuhlavuonna.

MAL-tapahtumat 2015• Pro gradu -esitelmä

aivokuvantamismenetelmistä. Kuinka aivotoimintaa voidaan tutkia? Johdatus aivokuvantamismenetelmiin ja esimerkkejä musiikin ja puheen kuuntelun tutkimuksesta.

• Vuosikokousesitelmä: Tulevaisuuden ennakointi

• Jäsentilaisuus: Energiailta 24.3. pääkaupunkiseudun ja valtakunnan energiaratkaisuista

• Jäsenmatka Viipuriin

• Tutustumiskäynti Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan 2.6.2015

• Jäsentilaisuus: Me digitaalisen ja fyysisen rajoilla – nyt ja sitten!

14

• Jäsentilaisuus: Syyspäivä, Hämeenlinna

• Tutustumiskäynti Kansallisteatteriin ja sen tekniikkaan.

Jäsenmäärän kehitysMALin kokonaisjäsenmäärä kasvoi toiminta-vuonna hieman. Eniten nousi opiskelijajäsenten määrä 5,1 prosenttia. Eläkeläisjäsenten määrä kasvoi 3 prosenttia ja koko jäsenmäärä 1,2 pro-senttia. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli yhteensä 3 151 henkilöä.

Jäsenedut – nyt mahdollisuus sähköiseen jäsenkorttiinTEK tilasi edelleen vuosijäsenilleen Talouselä-män sekä Tekniikka&Talous-lehden tai vaihto-ehtoiset Talentumin lehdet. Opiskelijajäsenillä oli mahdollisuus tilata Tekniikka&Talous-lehti maksutta. Lisäksi opiskelijat voivat tilata Talous-elämä-lehden iPad-version. Eläkeläisjäsenet saivat lehdet eläkeläisen jäsenmaksua vastaan.

TEK on mukana jäsenedut.fi-palvelussa, joka tarjoaa laajan valikoiman jäsenetuja akavalais-ten liittojen jäsenille.

TEKin jäsenille tarjottiin omana tuotantona tehty sähköinen jäsenkortti.

TEKin palkansaajajäsenet ovat pääsään-töisesti vakuutettuina työttömyyden varalta IAET-kassassa. Jäsenmaksuun sisältyy vastuu- ja oikeusturvavakuutus.

Eläkeläisten jäsenmaksu aiheutti runsaas-ti eläkeläisjäsenten eroja liitosta.

Järjestö- ja jäsenasiain valiokunta JJV ja jäsentiimiJJV käsitteli vuoden aikana TEKin jäsenkenttään ja järjestötoimintaan liittyviä asiakokonaisuuk-sia, joita olivat muun muassa valtuustoaloitteet, digihankkeet, TEKin toimiston tutkimustoiminta ja -tulokset, alueseurat ja kerhot, vastavalmis-tuneet, paikalliset ja alueelliset toimintamuo-dot, teekkaritoiminta ja senioritoiminta, kun-niajäsenyys sekä jäsenedut. Valiokunnan jäse-niä oli mukana TEKin digihankkeen työryhmissä.

Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Raatikainen, esittelijänä yksikönjohtaja Joel Sal-minen ja sihteerinä alueasiamies Jorma Louhe-lainen (varalla asiamies Björn Wiemers). Käy-tännön järjestelyjä hoiti edunvalvon-ta-assistentti Jaa-na Sääksberg.

Valiokunta ko-koontui vuoden 2015 aikana 11 kertaa, joista kah-deksan kertaa Ratavartijankatu 2:ssa. Kesäkuun kokous järjestet-tiin kahden päivän seminaarina Villa Hummerheimissa Kirkkonummella, syyskuun kokous

Opiskelijajäsenet

34 7

68

37 7

76

41 3

48

45 3

41

50 4

69

51 7

49

52 4

65

52 2

76

22 3

92

24 1

28

24 6

20

24 5

40

22 9

69

22 4

53

2093

0

2075

0

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

2004 2006 2008 2010 2012 2014 2015

Jäsenmäärän kehitys 2002 – 2015

Täysjäsenet Henkeä per 31.12.

2002

pidettiin Tampereella uudessa Kampus Aree-nassa ja joulukuun kokous Sokos Hotel Pasi-lassa. Jäsenet osallistuivat kokouksiin keski-määrin 7,5 kertaa ja läsnäoloprosentti oli 68. Kokouksiin osallistui vuoden aikana alustajina seitsemän TEKin toimihenkilöä.

Jäsensuhteisiin ja -palveluihin liittyvää toi-mintaa TEKin toimistossa koordinoi eri yksiköi-den edustajista koottu jäsentiimi.

Jäsenmäärän kehitys 2002 – 2015

15

Kenttä ja järjestö -yksikkö 2015

Joel Salminen, yksikönjohtaja

Mia Adolfsson, asiamies, Turku

Minna Blomster, asiamies, Turku, perhevapaalla, 17.11. saakka

Henna Hartikainen, opiskelijakenttäasiamies 31.7. saakka

Seppo Järvenpää, asiamies

Saku Laapio, asiamies, Lappeenranta

Jorma Louhelainen, asiamies, Uusimaa

Jukka Orava, asiamies, Oulu

Petri Partanen, asiamies, Tampere

Essi Puustinen, opiskelijakenttäasiamies 18.5. alkaen

Ida Rantanen, teekkariasiamies, perhevapaalta 18.5.

Jaana Sääksberg, edunvalvonta-assistentti

Valle Uimonen, vs. teekkariasiamies 31.5. saakka

Björn Wiemers, asiamies

Lauri Ikonen, teekkariyhdysmies, Aalto, 31.1. saakka

Mikko Grönlund, teekkariyhdysmies, TTY

Kim Kavander, teekkariyhdysmies, Aalto

Jukka-Mikael Koivisto, teekkariyhdysmies, TKU

Marin Tero, teekkariyhdysmies, OY

Niemi Tytti, teekkariyhdysmies, VY

Salminen Liisa, teekkariyhdysmies, LUT

Järjestö- ja jäsenasiain valiokunta 2015

TkT, dosentti Ilkka Raatikainen, DesNetti Oy, puheenjohtaja

TkK Pete Hyrkäs, Stora Enso Oyj

DI Antti Juva, työnhakija

DI Sebastian Knight, Esperi Care Oy

DI Oona Koski, UPM Raflatac

DI Ville Lahtinen, Inspecta Tarkastus Oy

DI Lars Miikki, Tomi Järvelin Design Oy

DI Kari Mikkelä, Tomi Järvelin Design Oy

DI Johan Nyman, Åbo Akademi

DI Jani Poikela, Gofore Oy

FM, HTM Pirjo, Silius-Miettinen, TAY (Aineenopettajaopiskelija)

DI Kimmo Surakka, L M Ericsson Oy Ab

DI Anu Vaari, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Arkkitehti Pertti Vesanto, eläkeläinen

DI Elina Wanne, Rapid Action Group Oy

OTM, Joel Salminen, yksikönjohtaja, Kenttä- ja järjestöyksikkö, TEK

DI, Jorma Louhelainen, alueasiamies, Kenttä- ja järjestöyksikkö, TEK

FK Pekka K E Koivisto, Eläkeläinen, Pirjo Siliuksen varajäsen

TkK Vesa Lind, Oulun yliopisto (Opiskelija), Pete Hyrkäksen varajäsen

FT, KTT Johanna Ahopelto, DesNetti Oy /Koneen Säätiön apurahatutkija, hallituksen yhteyshenkilö

Teekkarivaliokunta 2015

Matti Vähä-Heikkilä, puheenjohtaja

Niko Ferm, AYY

Ville-Matti Rissanen, LTKY

Joonas Ryhänen, OTY

Jens Renqvist, Tutti

Matias Virta, Teekkarikomissio

Teemu Viljamäki, TTYY, varapuheenjohtaja

varajäsen Milja Asikainen, AYY

varajäsen Lilli Gunnar, LTKY

varajäsen Ilona Hautamäki, OTY

varajäsen Aleksi Lahikainen, Tutti

varajäsen Liina-Lotta Erkko, Teekkarikomissio

varajäsen Ville Tyrväinen, TTYY

Valiokunnan sihteereinä toimivat Valle Uimonen, teekkariasiamies ja Ida Rantanen, teekkariasiamies

16

PAIKALLISYHDISTYKSET 2015

Valtio

Työ- ja elinkeinoministeriön Diplomi-insinöörit TEMDI ry

Patenttihallinnon diplomi-insinöörit ry

Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit PVDI ry

Säteilyturvakeskuksen Insinöörikunta ry

Tekes TEK ry

Tiehallinnon akateemiset ry

Työsuojeluhallinnon diplomi-insinöörit ry

Ympäristöministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK ry

Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit VTDI

Työterveyslaitoksen diplomi-insinöörit ja fyysikot ry

Yliopistosektori

Otaniemen TEK-tutkijat ry (OTTI)

Oulun yliopiston TEKkiläiset ry

Tampereen TEK-tutkijat ry

Turun Yliopiston TEK-tutkijat ry (T3)

Skinnarilan TEKijät ry (Lappeenranta)

VTS yliopistovaliokunta (Vaasa)

Yliopistojen yli- ja laboratorioinsinöörit YLI ry

ÅTEK (Åbo Akademi, Turku)

Virastoissa ja laitoksissa toimii lisäksi JUKOn paikallisyhdistyksiä, joiden toiminnassa TEKin jäsenet ovat mukana.

Kunta

Sairaalafyysikot ry

Kuntatekniikan Akateemiset ry Kunta-TEK

Muut

Destian Akateemiset ry

TEKin kerhot 2015

Akateeminen teekkarikerho AATE

Arkkitehtikerho

Biotekniikan kerho

DIAS-kilta

Graafinen kerho

Heinolan DiA-kerho (ei toimintaa v. 2013)

Ilmailuinsinöörien kerho

Insinöörien Rouvat ry

Lounais-Suomen Tekniikan Akateemiset Naiset

Teknikens Akademiska Kvinnor i Sydvästra

Finland (AboaTEK)

LVI-kerho

Maanmittausinsinöörien kerho

Naispolyteekkarit (Napoli)

Organisaation kehittäjät ja suunnittelijat (KESSU ry)

TEKin Naisakatemia (TEKNA)

TEKin Yrittäjäklubi

Traficum

Turun DI-kerho

Valmistustekniikan seniorit MULJU

Muut TEKin yhteisöt

Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset (MAL)

Suomen Suunnittelumaantieteilijöiden Liitto SUM ry

Työelämän arkkitehtiraati TAR

Alueseurat 2015

Jyväskylän Teknillinen Seura

Kajaanin Teknillinen Seura

Kanta-Hämeen Teknillinen Seura

Kokkolan Teknillinen Seura

Kuopion Teknillinen Seura

Kymenlaakson Teknillinen

Yhdistys

Lahden Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit r.y.

Lapin Insinööri- ja arkkitehtiyhdistys ry

Lappeenrannan Teknillinen Seura ry

17

Oulun Teknillinen Seura r.y.

Pietarsaaren Teknillinen Seura

Pohjois-Karjalan Teknillinen Seura

Porin Teknillinen Seura

Raahen Teknillinen Seura

Rauman Teknillinen Seura

Savonlinnan Diplomi-insinöörit ja Arkkitehdit

Suur-Savon Teknillinen Seura

Tampereen Teknillinen Seura ry

Tekniska Klubben i Vasa

Turun Teknillinen seura

Vaasan Teknillinen Seura

Varkauden Teknillinen Seura

Vuoksenlaakson Teknillinen Seura

YTN YRITYSYHDISTYKSET 2015

Elintarvike

Altian Ylemmät Toimihenkilöt

Atrian Ylemmät Toimihenkilöt ry

Fazerin Ylemmät Toimihenkilöt

Saarioisten Ylemmät Toimihenkilöt ry SYT

Valion Ylemmät Toimihenkilöt ry

Energia

E.ON Finland Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt

Fortumin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Kejon Ylemmät Toimihenkilöt ry

Teollisuuden Voiman Ylemmät Toimihenkilöt ry

Vantaan Energian Ylemmät Toimihenkilöt ry

Finanssiala

Active ry

Danske Bankin Esimiehet ja Asiantuntijat ry DEA

Fennia-ryhmän Ylemmät Toimihenkilöt ry

If-vakuutuksen Esimiehet ja Asiantuntijat ry

Nordean Johtajat ry

Nordean Ylemmät Toimihenkilöt ry

OP – Pohjolan Esimiehet ja Asiantuntijat OEA ry

Paikallisosuuspankkien Esimiehet ja Asiantuntijat PEA ry

Pohjola-Yhtiöiden Akavalaiset

Tapiola-ryhmän Esimiehet ja Asiantuntijat TEA ry

Ålandsbankens Förmän och Specialister rf

Ict

Cinia Ylemmät Toimihenkilöt ry

Elisan Ylemmät Toimihenkilöt EYT ry

Telealan (ICT) Ylemmät Toimihenkilöt ry (TELY)

TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt ry

Järjestö

AEL:n Ylemmät Toimihenkilöt ry

Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien työntekijät ry

Suomalaisen kirjallisuuden seuran henkilöstöyhdistys Karhu ry

SuPerin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Ylioppilaskuntien työntekijät ry

Kaupanala

EJL Keskijohdon Yhdistys ry

Keskon esimiehet ja asiantuntijat ry KEA

SOK-Yhtymän Ylemmät Toimihenkilöt ry

Stockmann Oyj Abp Ylemmät Toimihenkilöt ry

Kemia

Bayerin Ylemmät Toimihenkilöt - SYNERGIA ry

Borealiksen Ylemmät Toimihenkilöt ry

Danisco Finland Ylemmät Toimihenkilöt ry

Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt ry

Nokian Renkaat Oyj:n Ylemmät Toimihenkilöt ry

Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry

Santenin Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry

18

Teboilin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Tikkurilan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Metsäteollisuus

Enson Ylemmät Toimihenkilöt EYT ry

Tervakoski Osakeyhtiön Ylemmät Toimihenkilöt ry

UPM-Kymmenen Ylemmät Toimihenkilöt ry (UK-YT)

Vapon Ylemmät Toimihenkilöt ry

Veitsiluodon Ylemmät Toimihenkilöt ry

Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden ylemmät toimihenkilöt ry

Palvelutoimialat

Digitan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Finnairin Insinöörit ja ylemmät FINTO ry

Lassila & Tikanojan Ylemmät Toimihenkilöt ry

LSG:n Ylemmät Toimihenkilöt ry

MTV:n työntekijäyhdistys MTY ry

VR Akava ry

Yleisradion Päällikköyhdistys ry

Rakennusala

Destian Ylemmät Toimihenkilöt ry

SG Ylemmät Toimihenkilöt ry

Teknologiateollisuus

ABB Ylemmät Toimihenkilöt Helsinki ry

ABB Ylemmät Toimihenkilöt ry

Ahlströmin ylemmät toimihenkilöt ry

Andritz Savonlinnan Ylemmät Toimihenkilöt ry

EB:n Ylemmät Toimihenkilöt

Foster Wheelerin Ylemmät Toimihenkilöt ry

FYT Ylemmät Toimihenkilöt ry

Helsingin Telakan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Honeywellin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Kone Cargotecin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Kone KEF Ylemmät Toimihenkilöt ry

Koneen Ylemmät Toimihenkilöt ry

LME Ylemmät Toimihenkilöt ry

Metson Ylemmät Toimihenkilöt MYT ry

Microsoft Salon Ylemmät toimihenkilöt MSY ry

Microsoftin Ylemmät Toimihenkilöt Tampere

Yritysyhdistys MYTTY ry

Micsy ry

Myllypuron Ylemmät Toimihenkilöt ry (Sandvik)

Nokia Siemens Networks Pääkaupunkiseudun Ylemmät Toimihenkilöt NOPSY ry

Nokia-NOPSA ry

Nokian Oulun Seudun Ylemmät Toimihenkilöt ry

Nokian Tampereen Ylemmät Toimihenkilöt NTYT ry

Otis Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry

Outokumpu Stainless Steel Ylemmät Toimihenkilöt ry

Patria Vammalan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Patruunatehdas Lapua Oy:n ylemmät toimihenkilöt ry

Piiylemmät ry (PYRY)

Rautpohjan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Rautaruukin Raahen ylemmät toimihenkilöt ry

Rautaruukin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Salcompin Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry

Siemensin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Sisu Dieselin Ylemmät Toimihenkilöt ry (SiDiT)

SSAB:n Hämeenlinnan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Steveco Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry

Sähköturvallisuuden ylemmät toimihenkilöt ry

Tampere Hydro Ylemmät Toimihenkilöt ry

Turun Telakan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Vaisalan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Valmetin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Valmet Powerin ylemmät toimihenkilöt - VPY ry

Wanajan Ylemmät Toimihenkilöt WYT ry

Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt WYT ry

19

Suunnittelu- ja konsulttiala

Comatecin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt ry

Danisco Finland Ylemmät Toimihenkilöt ry

Neste Jacobs Oy:n Ylemmät Toimihenkilöt ry

Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt ry

Pöyryn Ylemmät Toimihenkilöt ry

SWECOn Ylemmät Toimihenkilöt SWYT ry

Tietotekniikan palveluala

Fujitsun Akavalaiset FUKAVA ry

Tieto-konsernin Asiantuntijat ry

TietoEnatorin Oulun seudun Esimiehet ja Asiantuntijat ry

Muut

Amcorin Asiantuntijat ry

Finavian Ylemmät Toimihenkilöt

Finnveran akavalaiset ry

Hanselin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Lionbridgen asiantuntijat ry

Posti Groupin Ylemmät Toimihenkilöt ry

Realian Isännöitsijät

Ulkomaankauppaliiton Ylemmät Toimihenkilöt ry

Veikkauksen Päällikköyhdistys ry

VTT-Akava

20

Työehtospimukset pysyivät voimassaTyöllisyys- ja kasvusopimuksen (Tyka) perus-teella solmitut työehtosopimukset pysyivät edel-leen voimassa, sillä työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät kesäkuussa sopuun Tykan toisen kau-den eli kolmannen vuoden palkankorotuksista.

Vaikka työehtosopimusten voimassa pysy-minen toi Suomen työmarkkinoille ja talouteen kaivattua vakautta ja ennustettavuutta, epä-varmuutta ja levottomuuttakin ilmeni Suomen uuden hallituksen yhteiskuntasopimus- ja kil-pailukykyvaatimusten vuoksi. Hallituksen edel-lyttäminä keskusjärjestöt neuvottelivat useaan otteeseen synnyttääkseen yhteiskuntasopimuk-sen kuitenkaan tässä onnistumatta.

Hallituksen ilmoittamat työttömyysturvaan ja työehtoihin liittyvät heikennykset (pakkolait) eivät olleet omiaan helpottamaan neuvottelu-jen sujumista. Palkansaajakeskusjärjestöt jär-jestivät 18.9. mielenilmauksen hallituksen toi-mien vuoksi. Mielenilmaus keräsi arviolta 30 000 henkeä Helsingin Rautatientorille.

Tuotannollis-taloudellisia yt-neuvotteluja käytiin edelleen useissa yrityksissä. Esimerkiksi

Microsoft ilmoitti huomattavista tutkimus- ja tuotekehitystä koskevista supistuksista. Lisäk-si yt-neuvottelut ovat lisääntyneet yliopistoissa, erityisesti maan hallituksen ilmoittamien tut-kimusta koskevien leikkausten vuoksi. Jäseniä on palveltu näissä muutostilanteissa mahdol-lisimman hyvin ja nopeasti, sekä työpaikkata-solla että henkilökohtaisesti.

Yksityinen sektoriTeollisuuden ja palvelualan työehtosopimukset olivat voimassa koko toimintavuoden. Useim-milla yksityisen sektorin aloilla toteutettiin Ty-ka-sopimuksen mukainen 0,4 prosentin yleis-korotus. Korotuksen ajankohta vaihteli työeh-tosopimuksen mukaan.

Kesäkuussa 2015 keskusjärjestöt sopivat Tyka-sopimuksen toisen kauden eli kolmannen vuoden palkkaratkaisun kustannusvaikutuksek-si 16 euroa, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Palkkaratkaisu neuvoteltiin ja implementointiin jokaiseen työehtosopimukseen erikseen, joten muun muassa korotuksen voimaantulo riippuu sopimuksesta. Esimerkiksi Teknologiateollisuu-dessa korotus tehtiin 1.11.2015, mutta joillakin

aloilla korotus tehdään vasta vuoden 2016 puo-lella. Pääosa yksityisen sektorin työehtosopi-muksista on voimassa 31.10.2016 saakka.

Koska varsinaisia työehtosopimuksen uudis-tamisneuvotteluja ei ollut tarpeen käydä, neu-votteluja käytiin työehtosopimusten mukaisissa työryhmissä, joiden agendalla on jäsenten kan-nalta merkittäviä kehityskohteita. Työryhmissä edistetään muun muassa työaikapankkeihin, etätyöhön, työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpi-tämiseen sekä henkilöstöedustukseen liittyviä asioita sopimusalakohtaisesti.

Metsäteollisuuden neuvotteluissa ei edetty työehtosopimuksen saamiseksi. Kenttätoimin-taa jatkettiin kuitenkin edelleen. Kaupan alal-la on käynnissä kampanja työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Kampanja ajoittuu vuosil-le 2014–2016.

Vuoden aikana hyväksyttiin yksityisellä sek-torilla (YTN) Tyka-sopimuksen mukaiset kol-mannen vuoden palkkaratkaisut ja työehtoso-pimusten tarkennukset seuraavilla aloilla tai yrityksissä: ammattikorkeakoulujen opiskeli-jakunnat, arkkitehtisuunnittelu, energiateolli-suus, Finnvera Oy, huolto- ja kunnossapitoala,

NEUVOTTELUTOIMINTA

21

YTN Summit -tapahtuma kokosi yksityisen sektorin työmarkkina-aktiivit maaliskuussa keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä.

22

ICT-ala, kemianteollisuus, Paltan yleinen työeh-tosopimus (LTY), rahoitusala, Suomen Ammat-tikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, Suomen riistakeskus, Ylioppilaskuntien liitto, suunnit-telu- ja konsulttiala, teknologiateollisuus, tie-totekniikan palveluala, yksityinen laboratorio-ala ja yrityskehitysorganisaatiot.

Kokonaan uudistettiin seuraavat työehto-sopimukset: viestinvälitys- ja logistiikka-ala, joka on voimassa 1.11.2015–31.10.2016 sekä informaatiologistiikka-ala, joka on voimassa 1.11.2015–31.1.2017.

YTN sai yhden kokonaan uuden työehtoso-pimuksen, kun JUKOlta siirrettiin YTN:lle neu-votteluoikeudet Aalto EE Oy:ssä noudatettavasta työehtosopimuksesta 1.5.2015 alkaen.

Lisäksi YTN hyväksyi paikallisen luottamus-miessopimuksen Stockmann Oyj:ssä ja Millog Oy:ssä.

Yksityisen sektorin valiokuntaValiokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Se antoi lausunnot valtuustoaloitteisiin ja mää-ritteli alkupalkkasuositukset sekä seurasi aktii-visesti työmarkkinatilannetta. Valiokunta linja-si TEKin kantaa uuden palkansaajakeskusjär-jestön perustamiseen tähtäävässä selvitystyös-sä ja valmisteli valiokuntien yhteisen työmark-kinaseminaarin, joka pidettiin tammikuussa.

ValtiosektoriTyka-sopimuksen mukaisesti valtiolla on sovittu virka- ja työehtosopimuksesta ajalle 1.4.2014–31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jak-so päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Palkkoja korotettiin 1.8.2015 alkaen yleisko-rotuksella, jonka suuruus on 0,40 prosenttia.

Toimintavuoden aikana neuvottelujen lisäk-si olivat esillä muun muassa useassa valtion virastossa käydyt yt-neuvottelut, palkkausjär-jestelmät, lakimuutokset sekä valtion lukuisat muutoshankkeet. TEKin toimistosta osallistut-tiin tekkiläisten sekä Akavan jukolaisten yhdis-tysten kokouksiin ja infoihin.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn valtiosektorin kummiasiamiestoimin-ta oli aktiivista. JUKO järjesti luottamusmie-hille neljä peruskurssia, joihin TEKin toimis-tosta osallistuttiin kouluttajina. JUKO järjesti myös delegointivirastojen pääluottamusmiehille kahdet neuvottelupäivät. Julkisalan esimiehet ja asiantuntijat JEA ja Vakava vastasivat luot-tamusmiesten neuvottelupäivien järjestelyistä neljä kertaa. Jäsenet saivat sähköpostitse nel-jä Keppi ja porkkana -tiedotetta.

Valtion valiokuntaValiokunta kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Kaikissa kokouksissa käsiteltiin ajankohtainen neuvottelutilanne sekä TEKin ja JUKOn ajankohtaiset asiat. Neuvotteluasioi-den lisäksi käsiteltiin muun muassa valtion

muutoshankkeita ja virastojen yt-neuvotteluja. Valiokunnassa olivat esillä myös TEKin valtiolla työskentelevien jäsenten palkat. Valiokunta otti kantaa valtuustoaloitteisiin ja valiokunnan teh-täviin sekä valmisteli tulossuunnitelman toimin-taansa varten. Valiokunnan jäsenet osallistui-vat aktiivisesti tammikuussa järjestettyyn TEKin työmarkkinavaliokuntien seminaariin.

KuntasektoriKuntasektorin neuvotteluissa saavutettiin syk-syllä Tyka-sopimuksen mukaiset kolmannen vuoden neuvottelutavoitteet. Sen seurauksena kaudelle 1.3.2014–31.1.2017 solmitut sopimuk-set pysyvät voimassa loppuun saakka.

Vuoden 2015 aikana palkkoja korotettiin KVTES:ssä ja TS:ssä 1.7. lukien siten, että KVTESin korotusosuus käytettiin pääosin jakso-työajan sekä palkkausluvun liitteiden uudista-misiin. Sen kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia. TS:n vastaavan ajan korotusosuus on 0,29 %, ja se sovittiin käytettäväksi paikalli-sena järjestelyeränä. Jos osapuolet eivät pääs-seet sopimukseen erän kohdentamisesta, tulee se jakaa yleiskorotuksena kaikille.

TEKin edustaja toimi JUKOn neuvottelijana teknisten sopimuksessa.

Kuntasektorin jäsenille jaettiin ajankohtais-ta tietoa neljällä sähköisellä Kuntatiimi-tiedot-teella.

23

Kunnan valiokuntaKunnan valiokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Käsittelyssä olivat kunta-sektoriin liittyvät järjestö- ja edunvalvonta-asiat.

Valiokuntakäsittely painottui ajankohtaisiin työmarkkinaratkaisuihin, yhteiskuntasopimus-neuvottelujen etenemiseen, hallituksen ”pak-kolaki”-pakettiin, luottamusmiesvaaleihin sekä Kunta-TEKin paikallistoimintaan.

Lisäksi jatkettiin kuntasektorin paikallistoi-minnan aktivointia. Tilaisuuksia pidettiin Hel-singissä, Kuopiossa, Tampereella ja Lappeen-rannassa.

YliopistosektoriYliopistojen palkankorotukset toteutettiin voi-massaolevan (1.4.2015–31.1.2017) työehtoso-pimuksen mukaisesti 1.8.2015, jolloin makset-tiin 0,4 prosentin yleiskorotus opetus- ja tutki-mushenkilöstölle. Lisäksi saavutettiin Tyka-so-pimukseen perustuva neuvottelutulos sopimus-kauden kolmannen vuoden palkankorotuksista. Korotus toteutetaan 1.2.2016, jolloin palkko-ja korotetaan 16 euroa tai vähintään 0,43 pro-senttia.

Vuoden aikana vierailtiin eri yliopistoissa, joissa tavattiin kaikki paikallisten JUKOn yh-distysten edustajat sekä yliopistojen hallinnon edustajia. Lisäksi järjestettiin jäsenille infotilai-suuksia. Tilaisuuksissa käsiteltiin muun muassa yliopistojen tuotannollis-taloudellisia yt-neuvot-teluja ja niiden vaikutuksia. Erityisesti syksyllä

yliopistot joutuivat käymään yt-neuvotteluja hal-lituksen tutkimukseen kohdistuvien merkittä-vien leikkausten vuoksi.

TEK tuki yliopistojen paikallistoimintaa, jota järjestää kahdeksan aktiivista yhdistystä. Hen-kilöstöedustajia on koulutettu sekä TEKin omis-sa tilaisuuksissa että JEAn/VAKAVAn ja JUKOn kursseilla, joiden järjestämiseen osallistuttiin aktiivisesti.

Keväällä pidettiin TEKin yliopistoyhdistysten ja yliopistovaliokunnan yhteinen seminaari Ota-niemessä. Yliopistoissa työskenteleville jäsenil-le lähetettiin neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Yliote-julkaisu, jota toimitetaan yhdessä use-an muun liiton kanssa.

JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunta on kehittänyt toimintaansa ja tehnyt ohjeistuk-sia mahdollisen tukitoimia vaativan tilanteen varalta.

YliopistovaliokuntaKaikki tekniikan yliopistopaikkakunnat ovat edustettuina yliopistovaliokunnassa (YOV), jo-ka kokoontui kuusi kertaa. Valiokunta osallis-tui myös TEKin yliopistoyhdistysten vuosittai-seen seminaariin.

Kokouksissa käsiteltiin TEKin strategiaa, yli-opisto-opettajien työn arvostusta, ajankohtaisia työmarkkina-asioita, tes-tavoitteita, yliopisto-jen järjestövalmiusasioita, valiokunnan tulos-suunnitelmaa, vaikuttamista JEAssa ja Yliopis-toneuvottelukunnassa sekä yliopistoyhdistysten

yhteistä seminaaria. Lisäksi käsiteltiin yliopis-tosektorin erityisiä ongelmia kuten vähenevää rahoitusta ja toistuvia yt-neuvotteluja.

TEKin arkkitehtiraatiSAFA-TEK –rinnakkaisjäsenyyden perusteella TEK hoitaa palkansaaja-arkkitehtien sopimus- ja työesuhde-edunvalvonnan yhdessä YTN:n, JUKOn ja Akavan kanssa. Yhteisjäseniä on noin 1 100. Työelämän arkkitehtiraati (TAR) kokoaa arkkitehtikunnan keskustelemaan ja tekemään aloitteita arkkitehtien työelämäkysymyksistä.

Raadin johtokunta kokoontui vuoden aika-na 4 kertaa ja lisäksi pidettiin vuosikokous. Ko-kouksissa käsiteltiin muun muassa arkkiteh-tien palkkausta ja ansiokehitystä, ajankohtaista työmarkkinatilannetta, arkkitehtisuunnitte-lualan tarpeita sekä SAFA-TEK -yhteistyöso-pimukseen liittyviä asioita. Lisäksi päivitettiin arkkitehtiopiskelijoille suunnattu Matkaopas työelämään. TEK ja PALTA järjestivät arkkiteh-titoimistoissa työaikateemaa käsittelevää kou-lutusta.

Tasa-arvoAkavan työelämätoimikunnan alaisena toimiva tasa-arvotyöryhmä käsitteli tasa-arvon kehit-tämiseen tähtääviä kysymyksiä. Ryhmä ideoi, sparrasi ja välitti tietoa jäsenliitoilleen tasa-ar-voasioista. Lisäksi käsiteltiin naisten asemaa työmarkkinoilla, palkkaepätasa-arvoa, perhe-vapaajärjestelmää, perhevapailta paluuta, työn

24

ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä näi-hin liittyviä ongelmia. Keskusjärjestöt valmis-telivat yhdessä tasa-arvo-opasta, joka julkais-taan vuoden 2016 alussa.

TyöhyvinvointiaTeknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Hy-vä työ – pidempi työura saatiin päätöksen työ-ehtosopimuksessa sovitun mukaisesti. Tavoit-teet työhyvinvoinnin lisäämiseksi, työkyvyn yl-läpitämiseksi, työelämän ja yhdessä tekemisen kehittämiseksi, hyvien työkalujen ja toiminta-mallien kehittämiseksi saavutettiin mukana ol-leissa teknologiateollisuuden yrityksissä. Han-ke siirrettiin Työturvallisuuskeskuksen toimin-naksi. Hankkeen työkalut ja saadut tulokset ovat näin jatkossa kaikkien alojen hyödynnettävissä.

Kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolten Hyvää huomenta – Hyvää huomista -hanketta jatkettiin suunnitellusti. Vuoteen 2020 mennes-sä kemianteollisuuden tavoite on olla Suomen paras toimiala työhyvinvoinnilla mitattaessa.

TyösuojeluYTN:n työsuojelutiimi kouluttaa ja tiedottaa yk-sityisen sektorin henkilöstöedustajia työsuoje-lusta ja työhyvinvoinnista. Painopistealueita toi-mintavuonna olivat työaika ja työaikakuormitus sekä palautuminen, riskien arviointi, työaika- ja ylityö, matka-aika, psykososiaalinen kuor-mittuminen sekä etätyökysymykset asiantun-tija- ja tietotyössä.

Tiimi julkaisi vuoden aikana sähköistä Työ-suojeluextra-tiedotetta ja muita ajankohtaistie-dotteita. Tiedotteet lähetettiin kaikille työsuoje-lutehtävissä toimiville YTN-liittojen jäsenille. Järjestelmän kautta tiedotettiin lisäksi yksittäi-sistä työsuojeluaiheista, kuten alueellisista työ-suojelu- ja työhyvinvointitilaisuuksista.

Työsuojelukoulutuksia järjestettiin suunni-tellusti kaksi kertaa, helmi- ja syyskuussa. En-simmäisen koulutuksen pääteemoja olivat ylem-pien toimihenkilöiden työsuojelu, työaikasuojelu lainsäädännön näkökulmasta sekä käytännön työsuojelu työpaikoilla ja yhteistyö työterveys-huollon kanssa. Toisessa koulutuksessa käsi-teltiin psykososiaalista työsuojelua ja työyhtei-sösovittelua. Lisäksi järjestettiin ensimmäinen työsuojeluwebinaari huhtikuussa. Sen aiheena olivat etätyö ja etätyön työsuojelu. Webinaari onnistui, siihen osallistui 120 YTN-jäsenliitto-jen jäsentä ja palaute oli myönteistä.

YTN järjesti yhdessä Teknologiateollisuus ry:n, Ammattiliitto Pron ja Metallityöväen Lii-ton sekä aluehallintoviraston ja 3T Ratkaisut Oy:n kanssa Haastamme-työympäristökilpailun. Kilpailussa aktivoidaan teknologiateollisuuden yrityksiä kehittämään työsuojelua, tekemään riskien arviointia ja mittaamaan tutkimuksis-sa hyviksi todetuin mittarein työympäristön ti-laa sekä kilpailemaan näistä tuloksista toisten saman alan yritysten kanssa. Panostamalla yri-tysten työympäristöön ja toimintatapoihin tavoi-tellaan parempaa tuottavuutta.

Teollisuuden Palkansaajien työympäristöryh-mä kokoontui neljä kertaa. Työympäristöryhmän kokouksissa uudistettiin työsuojeluvaaliohjetta, käytiin läpi ISO 45001 TTT -johtamisjärjestel-mästandardia, Työturvallisuuskeskuksen raken-neuudistusta, työsuojeluvalvonnan kehittämistä, Työelämä 2020 ja työhyvinvointihankkeita Suo-messa. Ryhmä järjesti jäsenliittojensa jäsen-kunnalle suunnatun Työhyvinvointi teollisuudes-sa -seminaarin marraskuussa. Seminaarissa esiteltiin käynnissä olevia teollisuuden työhy-vinvointihankkeita ja yritysesimerkkejä sekä kuultiin Työterveyslaitoksen ja työsuojeluvi-ranomaisten toiminnasta.

Kansainvälinen työmarkkinatoimintaTEK vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväli-seen työmarkkinaedunvalvontaan tiiviissä yh-teistyössä suomalaisten, pohjoismaisten ja Eu-rooppatason liittojen kanssa. Tavoite on sopi-musteitse hoitaa ja parantaa jäsenkunnan ja laajemminkin ylempien toimihenkilöiden työ-suhteen ehtoja kaikilla tasoilla. Jäsenen kan-nalta on keskeistä, että kansainvälinen yhteis-työ tuottaa sellaista tietoa ja osaamista, että TEK kykenee antamaan jäsenilleen mahdolli-simman laadukasta ja kattavaa palvelua ulko-maille lähtemiseen, siellä työskentelyyn ja siel-tä palaamiseen.

TEK on maailman teollisuustyöntekijöiden liiton IndustriAll Globalin (IAG) sekä palvelu-,

25

suunnittelu- ja telealojen maailmanliiton Union Network International UNIn jäsen. Lisäksi TEK kuuluu näiden järjestöjen eurooppalaisten am-mattisihteeristöihin. TEK on edustettuna In-dustriAll Europen hallituksessa ja tärkeimmis-sä komiteoissa.

IAG on solminut 47 kansainvälistä konser-nikohtaista raamisopimusta (GFA). Uusia sopi-muksia neuvotellaan jatkuvasti, viimeisimpänä H&M:n sopimus. IAG:ssa työ painottuu verkos-toitumiseen, eurooppalaiseen sosiaalidialogiin, ympäristökysymyksiin sekä liittojen järjestäy-tymisen edistämiseen kaikkialla maailmassa.

IAG:n hallitus tuomitsi kokouksessaan viime vuoden lopulla Suomen hallituksen pakkolaki-esitykset ja antoi tukensa Suomen ay-liikkeel-le sen pyrkiessä turvaamaan kansalaisoikeuk-siin kuuluvan sopimusvapauden maassamme.

UNI on solminut yritysten kanssa 48 maa-ilmanlaajuista raamisopimusta, joiden joukos-sa on esimerkiksi Nordean sopimus. UNIlla on myös erikseen ylempien toimihenkilöiden ja in-sinöörien verkostot. Euroopassa osallistuttiin sektorikohtaiseen sosiaalidialogiin muun muas-sa useilla teollisuusaloilla sekä rahoitusalalla ja telealalla.

Kuluneen vuoden aikana European Trade Union Confederation ETUC tuki työaikadirektii-vin säilyttämistä nykymuodossaan. Tämä mer-kitsisi harmillisesti sitä, että ylemmät toimi-henkilöt pysyisivät direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. Ylempiä toimihenkilöitä edustava Eurocadres ottikin asiaan täysin vastakkaisen

kannan. Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koske-vien neuvottelujen takia komissio on toistaiseksi keskeyttänyt asian valmistelun. Samasta syys-tä myös komission liikkuvuuspaketin valmiste-lu on viivästynyt.

Parlamentti ja neuvosto ovat päässeet so-puun liikesalaisuusdirektiivistä. Sopimus sisäl-tää liikesalaisuuden pitkän vanhentumisajan, mikä voi käytännössä hankaloittaa erityises-ti ylempien toimihenkilöiden mahdollisuuksia työpaikan vaihtamiseen. Parlamentin äänes-tys asiasta siirtyi vuoteen 2016.

TEK osallistui eurooppalaisten toimihenki-löiden verkoston Eurocadresin ja Pohjoismai-den teollisuustyöntekijöiden Industrianställda i Norden IN:n toimintaan. Molempien järjestö-jen hallituksissa oli TEKin edustus.

Edunvalvontavoitteet valmisteltiin yhdessä suomalaisten liittojen kesken. Vaikuttamises-sa ammattisihteeristöihin käytettiin hyödyksi jäsenyyttä IN:ssa ja UNI Nordenissa.

Lisäksi osallistuttiin pohjoismaiseen Nor-diskt Ingenjörslönemöte (NIL) sihteeristö-työskentelyyn sekä kokoukseen. Mukana ovat pohjoismaista sekä insinööri- että diplomi-in-sinööriliitot. Nording-verkostoa käytettiin hy-väksi toiminnassa ammattisihteeristöissä sekä globaaleissa liitoissa.

EWC-toimintaTEK panosti vahvasti eurooppalaisten yritys-neuvostojen European Works Council (EWC)

toiminnan kehittämiseen erityisesti ylempien toimihenkilöiden aseman kohentamiseksi. TEK- in edustaja koordinoi Nokian, Perkin, Elmerin, Outotecin, Ideal Standard Internationalin ja Ret-tigin EWC-toimintaa ja toimi Teollisuuden Pal-kansaajien yhteistoimintaryhmän asiantuntija-na. Lisäksi hän osallistui kouluttajana ja asian-tuntijana koulutustilaisuuksiin Suomessa ja ul-komailla. EWC-toimintaa esitteleviä TEKin netti-sivuja kehitettiin ja päivitettiin. Sivustolle on nyt avattu TEKissä kehitetty EWC-aiheinen sähköi-nen sanakirja, joka on vapaasti käytettävissä.

Yritysneuvostokoulutusta annettiin sekä EWC-edustajille että suomalaisten ja kansain-välisten liittojen asiamiehille. Lisäksi tuettiin yritystason EWC-neuvotteluja. TEK toimi ak-tiivisesti yhdessä muiden suomalaisten liitto-jen kanssa EWC-toiminnan kehittämisessä, sa-moin Nordic INin ja IndustriAllin toiminnassa.

UNI-Finland naisverkostoTEK on mukana UNI Finland Naisverkoston toi-minnassa. Naisverkosto tekee yhteistyötä UNI Nordenin ja UNI Europen kanssa tasa-arvoon ja sen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Toiminta-vuonna osallistuttiin IndustriAll Women World Conference -tapahtumaan syyskuussa. Konfe-renssin päätöksissä hyväksyttiin naiskiintiö (40 %) IndustriAll’n kaikkiin päätöksentekoelimiin ja samalla tavoite muuttaa rakenteita ay-liikkees-sä niin, että naisten osallistuminen ja mukana-olo helpottuu ja lisääntyy. Naisia kannustetaan

26

päätöksentekoon ja johtotehtäviin kaikilla tasoil-la. Tavoitteet huomioidaan käytännön toiminnas-sa, suunnitelmissa ja toteutuksessa.

Neuvotteluyksikkö 2015

Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja

Pia Hiltunen, asiamies

Hanna Huotari, asiamies

Tuunia Keränen, palkkatutkija

Sirkku Pohja, asiamies

Maritta Rantala, edunvalvonta-assistentti

Daniel Valtakari, asiamies

Tapani Wahlberg, asiamies

Yksityisen sektorin valiokunta 2015

DI Hannele Aikio, Outokumpu Stainless Oy, puheenjohtaja

DI Kimmo Koskinen, Amec Foster Wheeler Energia Oy, varapuheenjohtaja

DI Tuula Aaltola, Nokia

DI Ari Anttila, Teollisuuden Voima Oy

DI Iiro Auterinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT

DI Reetta Grenman, Teknologian tutkimuskeskus VTT

DI Sari Halonen, Nokia

Tekn. yo Ville-Valtteri Jäävalli (opisk.ed.), Tampere, varalla Antti Piippo, Oulu

FM Minna Kilpala, Tieto Finland Oy

DI Sari Kohonen, Stora Enso Oyj

DI Markku Kotomäki, Patria

DI Seija Kyhälä, Planmeca Oy

DI Aimo Leskelä, Microsoft Mobile Oy

DI Mikko Merihaara, Medieta Oy

DI Tapio Nurmi, Sweco Industry Oy

DI Pekka Riiali, TeliaSonera Finland Oyj

FM Elina Saine, Ramboll Finland Oy

FM Miikka Saukko, Synopsys

DI Jaakko Savola, SSAB

Arkkit. Mervi Savolainen, ISS Proko Oy (SAFA-TEK-edustaja), varalla Arkkitehtiopisk. Heikki Saarinen

DI Pernilla Stubb, Walki Oy, (TFIF:n edustaja)

DI Jarmo Talvitie

FM Markus Tuukkanen, Finnish Water Forum, (YKL:n edustaja), varalla FT Pekka Ihalainen

FM Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja, TEK

VT Hanna Huotari, valiokunnan sihteeri, TEK

Valtion valiokunta 2015

DI Pentti Puhakka, TEM, puheenjohtaja

DI Antti Castrén, Liikennevirasto, varapuheenjohtaja

TkL Harri Halme, STM

TkT Heidi Himmanen, Viestintävirasto

Tekn. yo Pia Humalajoki (opisk.ed.), Tampere, varalla Ari Himanka, Oulu

TkL Maija Lakio-Haapio, Puolustusvoimat

DI, KTM, Maria Luoma-aho, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

FT Markku Lämsä, Innovaatiorahoituskeskus TEKES

FM Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos (YKL:n edustaja), varalla Arja Varis

Arkkit. Erja Väyrynen, Ympäristöministeriö (SAFA-TEK edustaja), varalla arkkit. Minna Perähuhta

FM Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja, TEK

VT Pia Hiltunen, valiokunnan sihteeri, TEK

Yliopistovaliokunta 2015

TkL Timo Kokkonen, Oulun yliopisto, puheenjohtaja

TkT Marko Kosunen, Aalto-yliopisto, varapuheenjohtaja

TkT Hannu Eskola, Tampereen teknillinen yliopisto

DI Matti Haavisto, Tampereen teknillinen yliopisto

27

DI Heikki Harju, Aalto-yliopisto

FT Pekka Ihalainen, YKL:n toiminnanjohtaja (YKL:n edustaja), varalla Arja Varis

TkT Mika Mänttäri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

FT Hannu Poutiainen, Itä-Suomen yliopisto

TkT Mats Rönnholm, Åbo Akademi (TFiF:n edustaja)

TkL Panu Sainio, Aalto-yliopisto

Arkkit. Aija Staffans, Aalto-yliopisto (SAFA-TEK-edustaja), varalla Mikko Mälkki

Tekn.yo Jenni Tervaportti, (opisk.ed), Lpr, varalla Tuuli Miinalainen, Tampere

TkT Timo Vekara, Vaasan yliopisto

DI Samu Vuorela, Turun yliopisto

FM Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja, TEK

TkT Daniel Valtakari, valiokunnan sihteeri, TEK

Kunnan valiokunta 2015

Arkkit. Mari Siivola, Vantaan kaupunki, puheenjohtaja

DI Johannes Moisio, Etelä-Karjalan liitto, varapuheenjohtaja

Tekn.yo Olli Ahti, Helsingin seudun liikenne HSL

DI Hannu Halkola, Helsingin kaupunki, Stara

FL Toni Ihalainen, HUS

DI Anniina Kontiokorpi, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Arkkit. Noora Koskivaara, Vantaan kaupunki (SAFA-TEK edustaja), varalla Taru Hurme

FM Olavi Lyly, Helsingin kaupunki (YKL:n edustaja), varalla Taiju Virtanen

FT Ari Pääkkönen, KYS

Tekn. yo Milja Tuomivaara, (opisk.ed.), Oulu, varalla Laura Mustonen, Vaasa

FM Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja, TEK

VT Tapani Wahlberg, valiokunnan sihteeri, TEK

TEKin arkkitehtiraati 2015

Mervi Savolainen, puheenjohtaja

Noora Koskivaara, varapuheenjohtaja

Eeva Haggrén

Ritva Lappalainen

Panu Latvala

Kirsti Reskalenko

Heikki Saarinen

Mikko Siitonen

Riitta Soininen

Erja Väyrynen

Hanna Huotari, esittelijä/sihteeri, TEK

28

Oikeudellisten palvelujen toimintavuosiOikeudelliset palvelut -yksikkö antoi neuvotte-lutukea keskusjärjestö- ja työpaikkatasolla se-kä palveli jäseniä henkilökohtaisesti. Työsuhde- neuvonnassa oli henkilökohtaisia palvelutilan-teita noin 20 000. Lisäksi jäseniä tuettiin sadois-sa yhteistoimintaneuvotteluissa.

Toimintavuoden alkupuolella oikeudellis-ten palvelujen painopiste oli selvästi työsuhteen päättämiseen liittyvissä asioissa. Yleensä kysy-myksessä olivat tuotannollisista ja taloudellisis-ta syistä tapahtuvat irtisanomiset ja niihin liitty-vät yhteistoimintaneuvottelut. Myös työsuhteen päättämissopimuksia tehtiin runsaasti. Lisäk-si oli paljon tilanteita, joissa työnantajat vaati-vat muutoksia työsopimuksiin. Kesän jälkeen tilanne muuttui. Irtisanomisiin liittyvät yhtey-denotot vähenivät selvästi ja sopimusten tul-kintaan ja uusien sopimusten tekoon liittyvät asiat lisääntyivät.

Toimintavuoden aikana jatkettiin käytäntöä, jossa TEKin lakimiehet ajavat oikeusriitoja. Tu-lokset olivat edelleen hyviä. Valtaosassa juttu-ja päädyttiin jäsentä tyydyttävään sovintoon jo

ennen tuomioistuinkäsittelyä. Voidaankin tode-ta, että ajamalla osa jutuista itse saavutetaan hyviä tuloksia ja säästetään oikeudenkäyntiku-luja. Tämä näkyi myös siten, että TEKin vas-tuu- ja oikeusturvavakuutuksen hintaa on saa-tu alennettua.

Ulkomaantyöskentelyyn liittyvissä asioissa neuvoimme henkilökohtaisesti ulkomaille lähte-viä, siellä olevia ja kotimaahan palaavia jäseniä. Neuvonnan painopiste oli ulkomaantyön ehdois-sa. Myös sosiaali- ja työttömyysturva, verotus sekä TEKin jäsenyys ulkomailla olivat neuvon-nassa usein käsiteltyjä aiheita. Yleisimpiä ulko-maantyön muotoja olivat työskentely paikalli-sella sopimuksella ja lähetettynä työntekijänä.

Oikeudellinen koulutus ja materiaaliTEKin lakitietosivuja käytettiin vilkkaasti. Säh-köisen yhteydenottolomakkeen kautta yksikön vastattavaksi tuli useita kymmeniä kysymyk-siä viikoittain.

Jäsenille järjestettiin työoikeutta, yritysoi-keutta ja neuvottelutaitoa käsitteleviä koulu-tustilaisuuksia. Opiskelijoille järjestettiin useita

tilaisuuksia työelämätietoudesta ja yhdistysoi-keudesta. Myös luottamusmiehille ja luottamus-valtuutetuille järjestettiin runsaasti koulutusta yhdessä YTN:n kanssa.

Työelämään liittyvät oppaat tuotetaan pää-sääntöisesti YTN-liittojen yhteistyönä. YTN:n lakiryhmä koordinoi oppaiden tuottamista ja TEKin lakimiehet osallistuivat kirjoitustyöhön.

Toimintavuoden aikana päivitettiin YTN:n työ-suhdeopas, minkä lisäksi se käännettiin englan-niksi. Johtajasopimusoppaan päivitys sekä työ-suhdeoppaan käännös ruotsiksi on meneillään.

YrittäjäpalvelutYrittäjäjäsenten oikeudellisessa neuvonnassa olivat esillä yritysten perustaminen, yrittäjän työttömyysturva ja erilaisten sopimusten teke-minen. Etenkin osakassopimuksiin liittyvät ky-symykset työllistivät yksikön lakimiehiä.

Yrittäjäjäsenet saivat myös yritykseensä ja sen henkilöstöön liittyvää työsuhdeneuvontaa.

Toimintavuoden aikana jatkettiin yhteistyö-tä Fondia Oy:n kanssa. Yrittäjäjäsenillä oli mah-dollisuus osallistua Fondian järjestämiin webi-naareihin ja he saivat käyttöönsä Fondian laajan Virtuaalilakimies-sivuston.

OIKEUDELLISET PALVELUT

29

30

Muutokset lainsäädännössäTyöttömyysturvalaissa muutettiin 1.1.2015 työt-tömyyspäivärahojen laskentasääntöjä. Muutok-sen seurauksena yli 3115 euroa ansaitsevien ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha laski. Myös korotettua ansio-osaa alennettiin lasken-tasääntöä muuttamalla. Yrittäjän työssäolo- ja jäsenyysehtoa lyhennettiin 18 kuukaudesta 15 kuukauteen.

Vuodenvaihteessa tuli voimaan uusi yhden-vertaisuuslaki, jossa säädettiin laajasta ja yh-tenäisestä syrjintäkiellosta. Tavoite on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Uudis-tuksessa korvattiin nykyinen vähemmistövaltuu-tetun virka yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla ja nykyiset syrjintälautakunta ja tasa-arvolauta-kunta yhdistettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-ar-volautakunnaksi. Samassa yhteydessä lisättiin tasa-arvolakiin säännökset sukupuoli-identi-teettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta. Näiden kieltojen tarkoitus on estää sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten, kuten transsukupuolisten, kokemaa syrjintää.

1.1.2015 parannettiin heikossa työmarkki-na-asemassa olevien työllistymistä muuttamalla palkkatukijärjestelmää. Jatkossa yli 60-vuotiaat työttömät voivat saada pitkäkestoista, käytän-nössä pysyvää palkkatukea.

Vuodenvaihteessa tuli voimaan myös uusi turvallisuusselvityslaki. Jatkossa suojelupo-liisin on ennen asian ratkaisemista pyydettävä

uudelta arviointikriteerilautakunnalta lausun-to. Lautakunnan tehtävä on pohtia, onko yrityk-sellä liikesalaisuuksia, joita lailla on tarkoitus suojata, voiko yritykseen kohdistua yritysvakoi-lua ja olisivatko salaisuudet vaarassa, jos arvi-oitavana oleva rekrytointi tehtäisiin.

Laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaami-sesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta tuli voimaan 1.4.2015. Siinä velvoitetaan työnan-taja turvaamaan maksukyvyttömyytensä varalta vähintään puolet suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvasta eläkevastuun määrästä.

Työttömyysturvalakia muutettiin 1.8.2015. Muutoksella suojattiin 58 vuotta täyttäneiden työttömien työnhakijoiden ansiopäivärahan taso. Tällaisen henkilön työttömyyspäivärahan perus-teena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen, jos hän jää työllistymisen jälkeen uudelleen työttö-mäksi ja uusi palkka on aiempaa palkkaa pie-nempi.

Vuorotteluvapaalaki muuttui 1.1.2016. Muu-toksilla tiukennettiin vuorotteluvapaan ehto-ja. Vuorotteluvapaalle voi nyt päästä 20 vuoden työhistorian jälkeen aiemman 16 vuoden sijas-ta. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyheni 360 päivästä 180 päivään ja vuorotteluvapaan jaksot-tamisesta luovuttiin. Vuorottelukorvaus on kai-kille vuorottelijoille 70 prosenttia työttömyys-päivärahasta.

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmää muutettiin 1.1.2016. Omassa työssä työllistyviin sovelletaan jatkossa yrittäjiä koskevia sääntöjä.

Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön

kokonaisuudistuksessa tapaturmavakuutusla-ki, ammattitautilaki ja kuntoutuslaki yhdistet-tiin yhdeksi laiksi. Uusi työtapaturma- ja am-mattitautilaki tuli voimaan 1.1.2016.

Vireillä olevat lainmuutoksetTällä hetkellä vireillä on useita merkittäviä lain-muutoshankkeita. Hallitus on antanut edus-kunnalle esityksen eläkeuudistuksesta. Tarkoi-tus on nostaa vanhuuseläkeiän alarajaa asteit-tain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Samalla eläkkeen karttumista on tarkoitus muuttaa si-ten, että eläkettä karttuisi koko työuran ajan 1,5 prosenttia palkasta. Osa-aikaeläke on tarkoitus lakkauttaa ja korvata osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Uusi eläkemuoto olisi myös työuraeläke, joka antaisi 63 vuotta täyttäneelle tietyin edellytyksin mahdollisuuden jäädä eläk-keelle ennen vanhuuseläkeikää.

Yritysten kilpailukykyä kohentavassa lakipa-ketissa on monia muutosehdotuksia. Hallitus on esittänyt, että perhevapaan aikana lomaa voi-si kertyä enintään kuuden kuukauden ajalta ja vuosiloman siirtämiseen sairastumisen vuoksi tulisi kuuden päivän omavastuu. Suunnitteil-la on myös paikallisen sopimisen lisääminen, koeajan pituuden lisääminen, alle vuoden pitui-sen määräaikaisen työsuhteen käyttö ilman pe-rustetta, joustot irtisanottujen takaisinottovel-voitteessa ja muutosturvan kehittäminen. Myös lomarahojen ja ylityökorvausten leikkauksia ja tiettyjen arkipyhien muuttamista palkattomik-si on suunniteltu.

31

Hallitus aikoo uudistaa myös työttömyystur-vaa. Tavoite on saada aikaan mittavia säästöjä lyhentämällä työttömyyspäivärahan kestoa, pi-dentämällä omavastuuaikaa ja poistamalla tai pienentämällä tietyissä tilanteissa työttömyys-päivärahaan maksettavia korotusosia.

EU:ssa tärkein valmisteltavana oleva direk-tiivi on liikesalaisuusdirektiivi. Liikesalaisuuk-sien salassapitovelvollisuuden on määrä jatkua tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. Val-mistelussa on myös tekijänoikeuksia koskeva di-rektiivi, perhe-, isyys-, äitiys- ja omaishoitajava-paita koskeva direktiivi, yhteistoimintadirektiivi, liikkeenluovutusdirektiivi ja joukkoirtisanomis-direktiivi. Työaikadirektiivi on ollut valmistelussa pitkään. Tästä huolimatta direktiivin sisällöstä ei ole saavutettu yksimielisyyttä. Todennäköi-sesti työaikadirektiiviä ei muuteta lähiaikoina.

Oikeudelliset palvelut -yksikkö 2015

Ralf Forsén, yksikönjohtaja

Jukka Arppe, lakimies, hoitovapaalta 31.7.

Maritta Jalo, lakimies

Anne Kaattari, vs. lakimies, 30.6. saakka

Mikaela Karavokyros, lakimies

Teemu Kotkanoja, vs. lakimies 1.6. alkaen

Annika Lindholm, lakimies

Kaarina Silvennoinen, lakimies, perhevapaalla

Emilia Uotila, lakimies

Kirsi Widgrén, lakimies

32

Palvelujen kehittämisen vuosiToimintavuosi oli digitaalisen uusiutumisen ja palvelun aikaa. TEKin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä urapalvelujen sivuston sisältö kirjoi-tettiin kokonaan uusiksi. Palvelupolkuja yksin-kertaistettiin ja verkkoon muokattiin analyysin perusteella oleellisin palvelusisältö. Teekkarin työkirjan sisällöllisesti, visuaalisesti ja raken-teellisesti uusittu verkkosivusto palvelee tuo-reella ilmeellä työnhaussa olevia opiskelijoi-ta läpi vuoden. Painetun Työkirjan lanseeraus-tempaukset toteutettiin kampuksilla näyttäväs-ti opiskelijoita osallistavien kilpailujen tuella.

TEKrekry jatkoi voittokulkuaan LinkedInis-sä, jäsenmäärä kasvoi edelleen ja yhä useam-pi työnantaja hyödynsi TEKrekryä markkinoin-tikanavana avoimille työpaikoilleen. Yhteisöstä on muodostunut luonteva kanava välittää jäse-nille työnhakuun ja uraan liittyvää tietoutta sekä profiloida TEKiä uuden työelämän rakentajana.

Eri puolilla Suomea toteutetut uraillat ovat olleet jo 18 vuotta jäsenten arvostama ja käyttämä palvelu. Osallistujien määrä kas-voi edelliseen vuoteen verrattuna, urapalve-lut siirtyi käyttämään digitaalista järjestelmää

tapahtumanhallinnassa nostaakseen palvelu-tasoa. Omia digitaalisia työuria tukevia apuvä-lineitä ja palveluja tuotettiin eri muotoisina jä-senten käyttöön.

Henkilökohtaisessa valmennuksessa painot-tuivat työhakuun liittyvät yhteydenotot. Kiristynyt työmarkkinatilanne näkyi jäsenkunnan työnha-kujen pitkittymisenä sekä paluuasiakkaina. Eri puolella Suomea järjestettiin itsenäisesti pop up -urapalvelua tai tarjottiin sitä jonkin TEK- kin tapahtuman yhteydessä, esimerkiksi vasta-valmistuneiden tilaisuuksiin liittyen. Tavoittee-na oli madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä urapal-velujen asiantuntijoihin.

Yksikkö oli aktiivinen yhteistyökumppani laa-jassa verkostossaan. Uravalmentajat olivat edel-leen kysyttyjä luennoitsijoita ja työpajojen toteut-tajia. Uudellamaalla liittoyhteistyössä toteutetut työnhakuveturi- ja työnhakuboosteri -toiminnat kohdensivat tuloksekkaasti palvelua työttömil-le ja työttömyysuhan alaisille jäsenille. Yhteis-työssä työ- ja elinkeinoministeriön sekä akava-laisten liittojen kanssa toteutettiin pilotti, jonka avulla kehitettiin TE-palvelujen sekä liittojen omia työttömän palveluprosesseja ja -sisältöjä.

Uravaliokunta aloitti toimintansa ja toimi yk-sikön tukena suurien linjojen keskusteluissa sekä toi arvokasta tietoa jäsenkunnan ja työ-paikkojen arjesta. Yksikön jäsenet ovat muka-na useissa TEKin sisäisissä kehitys- ja koordi-nointiryhmissä.

Henkilökohtainen ura- ja työnhakuvalmennusUrapalvelut tarjosi edelleen laadukasta valmen-nusta. Kireässä työllisyystilanteessa painotet-tiin ammatillista profiloitumista, oman osaami-sen tunnistamista ja markkinointia sekä muut-tuvan työuran kompetenssitarpeita. Suhdanne-tilanteen mukaisesti valmennus painottui edel-lisvuotta enemmän työnhakuvalmennukseen.

CV- ja työnhakuneuvonnassa asiakaskon-takteja oli yhteensä 489 (441 vuonna 2014). Asiakaskontaktitavoite vuodelle oli 465 (582). Kontakteista 57 prosenttia (68 %) tapahtui säh-köpostitse, 25 prosenttia (19 %) puhelimitse ja 17 prosenttia (10 %) tapaamisissa. Palvelua annettiin myös muilla tavoin, mm. etäkokous-ohjelmien ja sosiaalisen median kautta 1 pro-sentti (3 %). Englanniksi palveltiin 6 prosenttia

URAPALVELUT

33

TEKin uraillassa helmikuussa Pasilassa oli teemana ”Jotain uutta uralle – mitä ja miten?”

34

(9 %) asiakkaista, ruotsinkielisiä palvelutapah-tumia ei ollut (1 %).

Uravalmennuksen asiakaskontakteja oli 293 (285). Tavoite oli 400 (294). Asiakaskontakteista 6 prosenttia (5 %) oli englanniksi, ruotsin kie-lisiä palvelutapahtumia ei ollut (2 %). Asiak-kaista 23 prosenttia (29 %) palveltiin sähkö-postitse, 15 prosenttia (17 %) puhelimitse ja 59 prosenttia (49 %) henkilökohtaisissa tapaamisis-sa. Annoimme uravalmennusta myös mm. etä-kokousohjelmien ja sosiaalisen median kautta, 3 prosenttia (2 %).

TyövälineetVerkkosivuilla tarjottiin TEKin jäsenistölle suo-situksi osoittautuneita räätälöityjä CV- ja työha-kemusohjeita sekä välineitä työnhaun eri vai-heisiin. Tietoa ja työvälineitä oli tarjolla myös urasuunnittelun, oman osaamisen analysoinnin ja ammatillisen profiilin kirkastamisen tueksi.

Välineitä ladattiin kaikkiaan 1 700 kertaa. Ul-komaan työnhakua tukeva GoinGlobal-portaali kiinnosti jäseniä, käyttäjiä oli 969.

Työhaastattelusimulaattorivalikoimaa laa-jennettiin. Jäsenten käytössä oli simulaatto-rit myös ruotsin, englannin ja saksan kielellä. Markkinoinnista huolimatta simulaattoreiden käyttö jäi vähäiseksi.

Urawebinaareja tuotettiin lisää ja niiden tallenteet olivat jäsenten käytössä. Opiskeli-joille suunnattiin kansainväliseen harjoitte-luun ja -työnhakuun kannustava webinaari.

Täysjäsenille toteutettiin kolme webinaaria, joista suosituin käsitteli työstressiä. Osallistu-jia näihin oli yhteensä 364 kpl. Webinaaritallen-teiden katselumäärät olivat verrattain pieniä.

Urapalveluiden verkkosivut olivat käytetyim-pien TEKin verkkosivujen joukossa.

UraillatUraillat ovat TEKin täysjäsenille suunnattuja ti-laisuuksia, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa ja oivalluksia työnhakuun, urasuunnitteluun, am-mattiuralla kehittymiseen sekä muihin työelä-män ajankohtaisiin teemoihin. Luennoitsijoi-na käytettiin TEKin ulkopuolisia asiantuntijoita.

Vuoden aikana järjestettiin 23 urailtaa (26 vuonna 2014) kahdeksalla eri paikkakunnal-la Suomessa. Tilaisuuksiin osallistui yhteen-sä 1087 (851) jäsentä, keskimäärin 47 (33) ti-laisuutta kohti. Osallistujamäärät kasvoivat ja no-show väheni uuden ilmoittautumisjärjestel-män käyttöönoton myötä, lisäksi otettiin käyt-töön tekstiviestimuistutus.

Uusina teemoina jäsenille tarjottiin suuren suosion saavuttaneet ”Miten syntyy vaikuttava puhe-esitys?” ja ”Millainen yrittäjä minä olisin?” Asetetut kävijämäärä- ja palautetavoitteet saa-vutettiin. Syyskauden alussa urailtojen markki-noinnissa otettiin käyttöön vahvemmin sosiaali-nen media, etenkin Twitter, jossa myös jäsenet jakoivat urailtojen antia.

Tekkiläisille enemmän tarjontaa Työnhakuveturin kauttaOmaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n kaut-ta kahdeksan liittoa (HI, LAL, Ekonomit, MMA, TEK, TRAL ja YKA, YTY) tukee työttömiä ja työttö-myysuhan alaisia jäseniään työnhaussa. Tavoite on edistää työllistymistä asiantuntijaluentojen ja ohjatun pienryhmätoiminnan avulla. Toimin-ta rahoitetaan työllisyyspoliittisella avustuksel-la ja liitoilta saaduilla jäsenmaksuilla.

Toimintaa kasvatettiin järjestämällä 19 (13 vuonna 2014) asiantuntijaluentoa. Luennoitsi-joina käytettiin ulkopuolisia asiantuntijoita sekä OTTYn taustaliittojen ura-asiantuntijoita. Luen-not tavoittivat aiempaa merkittävästi enemmän osallistujia, yhteensä 1397 (922) henkilöä. Osal-listujapalautteen perusteella tilaisuudet koet-tiin laadukkaiksi ja työllistymistä edistäviksi.

Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittaman Työnhakuboosteri-hankkeen kohderyhmänä olivat korkeasti koulutetut pitkäaikaistyöttömät ja yli 50-vuotiaat sekä vastavalmistuneet työt-tömät. Ryhmäohjelmaa kehitettiin ottaen huo-mioon työnhakukanavien monipuolistuminen ja osallistujien palaute. Ryhmien määrää lisättiin jo toisena vuonna peräkkäin, nyt ryhmiä oli 18.

Työnhakuboosterin vaikuttavuus ylitti edel-leen sille asetetun tavoitteen, mutta ei yltänyt edellisen vuoden kovalle tasolle kiristyneen työmarkkinatilanteen vuoksi. Osallistujis-ta 120 eli 40 % prosenttia (65 %) ilmoitti löy-täneensä ratkaisun työttömyyteensä: uuden

35

työn, koulutuksen tai yrittäjyyden. Osallistuja-palautteen perusteella vertaisohjelma koet-tiin hyödylliseksi, aktivoivaksi ja omaa työnha-kua edistäväksi.

Syyskaudella hallitus laati hakemuksen ta-voitteena jatkaa ja laajentaa hanketta edelleen. Myönteinen rahoituspäätös saatiin vuoden lo-pussa. TEKillä oli sekä Työnhakuveturin halli-tuksen että Työnhakuboosterin ohjausryhmän jäsenyys.

Luennot, työpajat ja muut ryhmätilaisuudetVuoden aikana järjestettiin itsenäisesti tai si-dosryhmien kanssa yhteensä 40 (vuonna 2014 39) työpajaa, luentoa tai muuta ryhmätilaisuut-ta. Tilaisuuksien suunnitteluissa ja puhujina oli urapalveluiden asiantuntijoita. Sidosryhmiä oli-vat niin TEKin omat toimijat kuin muut YTN-lii-tot, yliopistot, yritykset ja yhteisöt sekä TE-toi-mistot ja ELY-keskukset. YT-tilanteissa olevis-sa yrityksissä käytiin puhumassa YTN-liittojen edustajana paikkakunnilla, joissa oli laajoja ir-tisanomisia (6 tilaisuutta, jotka tavoittivat noin 1 430 henkeä). Yliopistoilla pidettiin luentoja ja työpajoja niin perustutkinto- kuin jatko-opiske-lijoille sekä alumneille (12 tilaisuutta, joissa yh-teensä noin 780 osallistujaa). Tilaisuuksissa oli yhteensä noin 3 000 osallistujaa (1 400). Aka-van esimiesverkoston järjestämien esimiesaa-mujen kautta jäsenillä oli mahdollisuus kes-kustella esimiestyönsä haasteista pienryhmissä

oman alueensa muiden akavalaisten esimies-ten kanssa.

TEKrekry Sosiaalisen median rooli kasvoi entisestään se-kä Suomen että globaaleilla työmarkkinoilla. TEKrekry tarjoaa tekkiläisille ammatillisen pro-filoitumisen, verkostoitumisen ja työnhaun alus-tan LinkedInissä.

Ryhmää manageerattiin aktiivisesti työpaik-kojen ilmoittelun sekä ura- ja työnhakuaihei-sen keskustelun kanavana. Syksyllä 2014 avattu palvelu on kasvanut nopeasti. Uusia jäseniä tuli vuonna 2015 kuukausittain 100–500, ja vuoden lopussa ryhmässä oli jo 5 600 tekkiläistä, työn-antajaa ja rekrytoijaa. Ryhmässä oli viikoittain näkyvillä 20–60 (17) työpaikkailmoitusta.

Hyvän työelämän puolestaHyvinvoinnin tukemiseksi järjestettiin keväällä webinaari aiheesta ’Hanki itsellesi stressiroko-tus’. Siinä käytiin läpi stressin tunnistamiseen ja hallintaan liittyviä asioita monipuolisesti ja laa-jasti. Käytännön esimerkit toivat sisältöön hy-vää havainnollisuutta ja auttoivat antamaan työ-kaluja arkeen. Tämä aihepiiri selvästi kiinnos-ti, koska webinaari keräsi vuoden suurimman osallistujamäärän. Urailloissa hyvää tietoa hy-vinvoinnin lisäämiseksi oli edellisen vuoden ta-paan erityisesti mindfulnessiin keskittynyt ko-konaisuus. Hyvinvointi ja jaksaminen ovat usein esillä myös muissa pidetyissä puheenvuoroissa

ja ryhmätilaisuuksissa sekä jäsenten henkilö-kohtaisessa valmennuksessa.

Teekkarin työkirja – tukea työnhakuun jo vuodesta 1994 Työkirja on painettu opas sekä verkkosivusto, joista tekniikan ja luonnontieteen alan opiske-lija löytää oleellisimman omaa työnhakuaan tu-kevan materiaalin. Painetussa Työkirjassa tuo-tiin oivaltavan taiton avulla sisältöaukeamille nopealukuisuutta ja selkeyttä. Haastatteluun ja pitsaukseen (hissipuheeseen) keskittyvä si-sältö oli merkittävässä roolissa. CV-malleista ja portfoliosta on Työkirjassa ja sen verkkosi-vuilla monipuoliset kokonaisuudet. Vuoropuhe-lua opiskelijoiden ja työnantajien välillä toteu-tettiin Q&A-osion kautta.

Työkirjan verkkosivuston rooli tiedonvälittä-jänä on vahvistunut. Sivusto rakennettiin koko-naan uudelleen tavoitteena tarjota nuorekas ja pelkistetty ulkoasu, mutta aiempaa enemmän toiminnallisuuksia, joiden avulla työnhakua tu-keva sisältö oli helpommin löydettävissä. Sivus-to palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja sen mobiilikäytettävyys varmistettiin.

Verkkosivusto sisältää tärkeimmän työnha-kua tukevan sisällön paperijulkaisusta. Tämän lisäksi siellä julkaistaan lisämateriaalia työnha-kuun sekä ajankohtaisia artikkeleita ja bloge-ja. Blogiyhteistyön laajentamisessa onnistuttiin hyvin – yhteistyökumppaneita oli jo kahdeksan. Blogien avulla lukijat pääsivät kurkistamaan

36

kesätyön arkeen. Yrityksellä saattoi olla useita opiskelijoita kirjoittamassa työstään.

Työkirjan verkkosivuston käyttö painottuu alkuvuoden aktiiviseen kesätyönhakukauteen tammi-maaliskuussa sekä uuden Työkirjan lan-seerauksen jälkeiseen joulukuuhun. Käyttäjä-määrät ovat 180 775 (194 334 vuonna 2014). Työ-kirjan painos on 11 000.

Projekti toteutetaan yhdessä teknillisten yli-opistojen ja tiedekuntien ura- ja työelämäpal-velujen kanssa. Kampuksilla järjestetyt lan-seeraustempaukset toteutetaan yhdessä TEKin opiskelijatoimijoiden kanssa. Instagram ja Face-book olivat markkinoinnissa oleellisessa roolis-sa. Työkirjaa jaetaan myös matemaattis-luon-nontieteiden opiskelijoille.

Uravaliokunta TEKin uusi uravaliokunta aloitti toimintansa vuonna 2015.

Uravaliokunnan tehtävät

• Vahvistaa TEKin ymmärrystä jäsenten työurista sekä muutoksessa olevan työelämän mahdollisuuksista ja haasteista tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

• Vahvistaa TEKin vaikuttavuutta jäsenten muuttuviin työuriin liittyviin raameihin ja rakenteisiin.

• Auttaa TEKiä tarjoamaan jäsenilleen työuraa tukevia palveluja läpi työuran.

• Auttaa TEKiä tukemaan jäseniä, jotta

nämä menestyvät työurallaan ja työelämän murrostilanteissa.

Uravaliokunnan tulossuunnitelma 2015–2017

Valiokunta tuottaa TEKin ja muiden tahojen käyt-töön vuosittain uratrendit (trend watch), jossa on

• kuvattu jäsenten työuraan ja työelämään liittyvää monimuotoista kenttää – ilmiöitä, signaaleja ja trendejä - tueksi TEKin palveluille ja edunvalvonnalle.

• kuvattu työelämän vaatimat työnhaku- ja urahallintataidot.

Valiokunta tukee TEKin edunvalvontaa ja palveluiden johtamista

• Hyödyntämällä palvelutilanteissa saatua sekä muuta työuraan liittyvää tietoa TEKin vaikuttamistyössä: työllisyys, työelämän kehittäminen, lainsäädäntö, koulutus, osaaminen ja elinkeinopolitiikka (proaktiivisessa yhteistyössä muiden valiokuntien kanssa).

• Edistämällä urahallintaan ja urapalveluihin liittyvää jäsenrekisteri- ja tutkimustiedon käyttöä.

Valiokunta edistää TEKin palveluiden kehittämistä

• Tukemalla yhteisötoimintaa jäsenten, työnantajien sekä ura- ja rekrytointialan ammattilaisten kesken.

• Sparraamalla jäsenten työllistymistä, ammatillista profiloitumista sekä urahallintaa edistäviä erilaisia palveluita.

Toimintavuonna valiokunta aloitti jäsenten työu-ran ja työelämän statuksen kuvausta (ns. trend watch). Trend watch on ollut valtuustoryhmil-lä ja teekkarivaliokunnassa kommentoitavana, ja se on esitelty teknologia- ja koulutuspoliitti-selle valiokunnalle.

Uravaliokunta kokoontui yksityisen sekto-rin (YV) ja koulutusvaliokunnan (KOV) kanssa. Työstimme yhdessä YV:n kanssa aiheita työn tekemisen muutos, työn organisoiminen ja vai-kutukset työn tekemisen ehtoihin tulevaisuu-dessa sekä KOVin kanssa uudenlaisen liiketoi-minnan ja huipputeknologian ja niihin liittyvän osaamisen aihetta.

Valiokunnassa oli neljä yritys- tai hanke-esit-telyä ja alustusta työn tulevaisuudesta, moder-neista organisaatioista ja niiden osaamistarpeis-ta, korkeasti koulutettujen työllistymisestä sekä osaamisen kehittämisestä.

Yhteistyö ja kumppanuudet Yhteistyön avulla kehitettiin jäsenille suunnat-tuja palveluja, parannettiin palveluprosesse-ja ja laajennettiin asiantuntijoiden osaamista. TEK ja jäsenkunnan osaaminen saivat samal-la näkyvyyttä.

Yhteistyötahoina olivat:

• korkeakoulujen ura- ja työelämäpalvelut

37

• opiskelijoiden killat

• YTN-liitot

• Akavan uraryhmä, joka verkottaa jäsenliittojen uravalmennusta antavia asiantuntijoita

• Akavan esimiesverkosto

• Insinöörijärjestöjen kansallinen komitea Kansko ja sen kautta FEANI-yhteistyö

• työ- ja elinkeinoministeriö

• elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmä (ELO)

Urapalvelut -yksikkö 2015

Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja

Heini Hult-Miekkavaara, uravalmentaja

Laura Huuri, uravalmentaja sijainen 16.9. asti

Simo Kokko, uravalmentaja

Arja Lindfors, uravalmentaja

Satu Myller, uravalmentaja

Heidi-Maria Nyblom, Teekkarin työkirjan päätoimittaja, 18.3.–18.12.

Riku Rimmi, uravalmentaja, sijainen 28.9 alkaen

Pauliina Taipalus, uravalmentaja, perhevapaalla 21.3.2014 alkaen, mutta työskenteli 13.4 – 8.5.

Uravaliokunta 2015

DI Kristiina Hartikainen, Tata Consultancy Services, puheenjohtaja

DI Anne Antila, Lahden Yliopistokampus, varalla DI Tomi Saranka, Nokia Networks

DI Jari Ikonen, Tredea Oy

DI Olavi Kangas, OK Konsultointi

Opiskelija Milla Korhonen, Tampere (varalla Niko Leppänen, opiskelija, Vaasa)

DI Kirsti Miettinen, Rastor

DI Jaakko Moisio, GE Healthcare Finland Oy

DI Auli Nevantie, Lempäälän kunta

DI Siv Pensar, YIT Information Services

DI Sampo Saarenpää, Deloitte

DI Turo Turja (varapuheenjohtaja), Ruukki Metals Oy, varalla FT Raimo Voutilainen (MAL), Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, Espoo

TkT Teemu Turunen-Saaresti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, (varalla

LuK Jyri Jämsä (MAL), Fujitsu Services Oy,

DI Teemu Vihinen, Wipro

DI Laura Vornanen

DI Jyri Vuorinen, Accenture Oy

Varajäsenet:

Hallituksen edustaja Ari Anttila, TVO

Sihteeri VTM Heini Hult-Miekkavaara, uravalmentaja, TEK, sihteeri

KM Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, TEK

38

Suomalaiset ovat tekniikan ja ammatillisen osaamisen kärkikansaTEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen vaikut-tamisen keskeisiä kohteita olivat keväällä 2015 järjestetyt eduskuntavaalit ja niitä seurannut uusi hallitus ja sen ohjelma. Iso muutos vuo-den aikana oli myös monivuotisen koulutus- ja työvoimapolitiikan yksikön johtajan Kati Korho-nen-Yrjänheikin siirtyminen uusiin tehtäviin sekä hänen seuraajansa Aalto-yliopiston kehittämis-johtaja Jari Jokisen töiden alkaminen keväällä.

Hallitusohjelma ei vastannut odotuksiaTEKin hallitusohjelman kärkitavoitteiksi nos-tettiin:

• Menestystä ruokkiva innovaatioympäristö

• Parhaat osaajat

• Mielekäs työ ja kannustava työelämä

Suomen taloudellisen tilanteen vuoksi vaalikes-kustelussa oleellisempaa tuntui kuitenkin ole-van se, että montako miljardia leikataan kuin se, että pärjätäksemme osaamisella meidän

on uskallettava investoida. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tavoitteena olleen yliopisto- ja t&k-rahoituksen kasvattamisen sijaan uusi hallitus esittikin isoja leikkauksia myös näihin.

Osaaminen, innovointi ja työelämän uudis-taminen ovat uuden hallituksen kärkihankkei-ta, mutta kuten leikkauksistakin näkyi, hallituk-sen tavoitteet ovat näissä asioissa hyvin erilaisia kuin TEKin tavoitteet. Myönteisiä elementtejä hallituksen linjassa ovat digitaalisen edelläkä-vijyyden tavoitteet sekä tutkimustoiminnan vai-kuttavuuden kasvattaminen.

TEK tuki tekkiläisten eduskuntavaaliehdok-kaiden kampanjoita. Uuteen eduskuntaan valit-tiin kuusi tekkiläistä kansanedustajaa, ja vara-sijoille ylsi kolme: Uudeltamaalta Jyrki Kasvi ja Johanna Karimäki Vihreistä sekä Anders Ad-lercreutz RKP:sta, Pirkanmaalta Vihreiden Satu Hassi ja Perussuomalaisten Sami Savio ja Ou-lusta Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie. Ensim-mäiselle varasijalle ylsivät Kari Hannus Sata-kunnasta (kok,), Lyly Ranne Hämeestä (ps.) ja Hanna Holopainen Kaakkois-Suomesta (vihr.)

Korkeakoulujen rakenteet murroksessaKorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä on tehty koko 2000-luku, mutta käytännössä erik-seen ammattikorkeakouluja ja yliopistojen var-ten. Omassa koulutuspoliittisessa ohjelmassaan TEK visioi, että tulevaisuudessa myös tämä jako voi muuttua. Ensimmäiset merkit nähtiin, kun Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yli-opisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu jul-kistivat aikomuksensa luoda Tampereelle uusi yliopisto, josta valmistuttaisiin niin akateemisil-la kuin ammatillisilla korkeakoulututkinnoilla.

TEK tuki alusta asti uudistushanketta, joka sai varsin ristiriitaisen vastaanoton. Kevään val-tuustoseminaarissa kuultiin keskeisten pai-kallisten ja valtakunnallisten TEKin toimijoi-den positiivinen viesti uudistuksesta ja siitä, että Tampereella on nostettu kunnianhimo korkeal-le ja uskallettu toimia.

Yliopistojen rahoitusmallin uudistamis-ta vuodesta 2017 alkaen valmistellut työryh-mä julkaisi raporttinsa vuoden loppupuolella. TEK pyrki vaikuttamaan siihen, että yliopisto-jen vaikuttavuus otettaisiin kunnolla mukaan

KOULUTUS- JA TYÖVOIMAPOLITIIKKA

39

TEK ja Suomen Ekonomit järjestivät jo perinteisen sidosryhmätilaisuuden Porin SuomiAreenan yhteydessä. Tämän vuoden teemana oli Virtaa vientiin.

40

rahoitusperusteisiin. Lisäksi TEK ajoi sitä, että erikoistumiskoulutus sisällytetään suunnitel-mien mukaisesti yliopistojen rahoitusmalliin. Näistä tavoitteista jälkimmäinen sisältyi työ-ryhmän ehdotukseen, jonka pohjalta päätöksiä tehdään vuoden 2016 aikana.

Osaamisen kehittämisen tarve kasvaaAikuiskoulutuksessa ja osaamisen kehittämi-sessä TEKin vaikuttamisen painopiste oli ai-kuiskoulutuksen rahoitukseen liittyvissä kysy-myksissä. Aikuiskoulutustukeen kaavailtavien leikkausten estäminen tai niiden vaikutusten minimoiminen olivat keskeisimpiä tavoitteita.

Erikoistumiskoulutuksia koskeva lainsää-däntö tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Eri-koistumiskoulutukset ovat korkeakoulutetuil-le tarkoitettuja, asiantuntijuutta syventäviä tai laajentavia osaamiskokonaisuuksia. Keväällä käynnissä olleessa opetus- ja kulttuuriminis-teriön rahoitushaussa tekniikan alan yliopistot olivat mukana, mutta eivät saaneet hankkeil-leen rahoitusta. Vuoden 2015 aikana tekniikan alalla käynnistämislupia saivat ainoastaan am-mattikorkeakoulujen koordinoimat erikoistu-miskoulutukset. Tähän vaikuttivat erikoistumis-koulutuksia koskevassa lainsäädännössä olevat yliopistoja koskevat haasteet erikoistumiskoulu-tusten järjestämisessä ja rahoituksessa.

Syksyllä 2015 kerättiin eri puolilta tietotar-peita osaamisen kehittämisestä ja valmisteltiin

osaamisen kehittämiskyselyä, jonka käynnistyy tammikuussa 2016. Tekniikan alan täydennys-koulutustoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö painottui TEKin ja kouluttajien keskinäisiin ta-paamisiin. Niiden teemat kytkeytyivät osaami-sen kehittämisen kysymysten osaamistarpeisiin, erikoistumiskoulutusten toimeenpanoon sekä

Työttömän osaamisen parantamisen paino-piste oli korkeakoulutettujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisessä TEMin pi-lottihankkeen avulla. Siinä keskeisenä toimija oli TEKistä Sari Taukojärvi.

Kansallisesta palautejärjestelmästä työkaluja tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämiseen Tekniikan yliopistojen ja TEKin fasilitoima kan-sallinen vastavalmistuneiden palautekysely oli käytössä nyt viidettä vuotta. Palautekyselyssä olivat mukana kaikki tekniikan yliopistokoulu-tusta antavat yksiköt, paitsi Aalto-yliopiston tai-teen ja suunnittelun korkeakoulun arkkiteh-dit, jotka tulevat kyselyn piiriin vuonna 2016. Toimintavuonna palautekyselyyn vastasi 58 % vuonna 2014 valmistuneesta 2 426 diplomi-in-sinööristä ja arkkitehdistä. Tuloksista on muo-dostunut merkittävä työkalu tekniikan yliopis-tokoulutuksen kehittämisen tueksi ja laadun mittaamiseksi.

Tuloksia käsiteltiin vuoden aikana 12 tulos-työpajassa yliopistoissa, sidosryhmätapahtu-missa sekä toukokuussa valtakunnallisessa

tulosseminaarissa. Palautekyselyn keskeisim-mät tulokset sekä tulostyöpajojen tuotokset koottiin Tekniikan yliopistokoulutusta kehittä-mässä -vuosijulkaisuun.

Palautteesta käy ilmi suomalaisten ja ul-komaalaisten vastaajien erilainen työllisty-minen. Suomalaisista kaksi kolmasosaa on valmistumishetkellä työsuhteessa, mutta ul-komaalaisista vain joka neljäs. Tulokset paljas-tavat konkreettisesti haasteet, joita ulkomaalai-silla korkeasti koulutetuilla on sijoittumisessa suomalaiseen työelämään.

Palautejärjestelmän kehittämisestä vastaa-va ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja sitä veti asiamies Pirre Hyötynen. Vastavalmis-tuneiden palautejärjestelmän vaikuttavuuden ja vertailukelpoisuuden edistämiseksi kysymyspat-teristoon otettiin kohtia yliopistojen yhteisestä valtakunnallisesta kandikyselystä.

Opetuksen kehittämisen kampuskiertue käyntiinToimintavuonna käynnistettiin opetuksen kehit-tämisen kampuskiertue. Tapahtumien tavoite on nostaa esiin ajankohtaisia opetuksen kehit-tämisen teemoja sekä koota ja jalkauttaa hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja opetuksen kehit-tämiseksi. Tapahtumat järjestetään yhdessä yli-opistojen ja ylioppilaskuntien kanssa. Kampus-kiertue käynnistyi lokakuun lopussa Lappeen-rannasta, jossa teemana oli kestävän kehityk-sen osaaminen.

41

Tohtorikoulutuksen kehittämiselle oma työryhmäKoulutusvaliokunnan alainen tohtorikoulutuk-sen kehittämisen työryhmä kokoontui toiminta-vuonna neljä kertaa. Työryhmässä ovat edustet-tuina myös yliopistovaliokunta sekä jatko-opis-kelijayhdistys Aallonhuiput ry. Työryhmän ta-voite on tunnistaa ja kerätä toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja niihin tohtorikoulutuksen ja Post Doc-vaiheen kehittämiskohteisiin, joihin TEK voi luontevasti vaikuttaa.

Edustuksia ja tiivistä sidosryhmäyhteistyötäYhteistyössä kumppaneiden kanssa järjestet-tiin tammikuussa yliopistojen hallitusten foo-rumi Hanasaaressa. Tekniikan yliopistojen joh-toa tavattiin vuoden aikana aktiivisesti monis-sa yhteyksissä. Yksikönjohtajat toimivat asian-tuntijajäseninä tekniikan yliopistojen rehtorien ja dekaanien ryhmässä.

Asiamies Juhani Nokela toimi Akavan kou-lutus- ja työvoimapoliittisen toimikunnan pu-heenjohtajistossa ja asiamies Sanja Mursu toimikunnan varajäsenenä. YTN-liittojen kou-lutuspoliittisten toimijoiden kanssa tehtiin tii-viisti yhteistyötä vaikuttamisessa ja järjestet-tiin yhteisiä tilaisuuksia.

Pirre Hyötynen toimi sidosryhmäedustajana yliopistotutkintojen työelämäintegraation lisää-miseen tähtäävän ESR-hankeen ohjausryhmäs-sä. Poikkitieteellisessä TYYLI (Työelämäjaksoja

ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin) -hank-keessa ovat mukana Aalto-yliopisto, Lapin yli-opisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopis-to ja Oulun yliopisto.

TEK osallistui Yritysyhteistyö opetuksessa -kirjahankkeeseen yhdessä Aalto-yliopiston ja Ekonomiliiton kanssa. Käsikirjan yritysyhteis-työstä on kirjoittanut Tommi Vihervaara Aallon kauppatieteen korkeakoulusta. Kirja julkaistiin lokakuun alussa opetus- ja kulttuuriministeri-ön korkeakouluyrittäjyysseminaarissa.

TEKillä oli varsinainen jäsen kahdessa ja va-rajäsen kolmessa Opetushallituksen koulutus-toimikunnassa. Juhani Nokela oli puheenjohta-ja sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan koulutustoimikunnassa. Pirre Hyötynen oli jä-senenä kemian-, paperi- ja puualan koulutus-toimikunnassa. Korhonen-Yrjänheikki ja hä-nen jälkeensä Jokinen toimi Akavan edustajana AEL:n hallintoneuvostossa.

OpiskelijayhteistyöKoulutuspoliittisista teemoista järjestettiin työ-pajat TEKin teekkariseminaarissa helmikuussa ja teekkariyhteisöjen koulutuspolitiikasta vas-taavien tapaamisessa elokuussa Vierumäellä. Teemana teekkariseminaarissa oli korkeakoulu-jen rakenteellinen kehittäminen ja duaalimalli sekä tulevaisuuden osaaminen. Vierumäellä pu-reuduttiin työelämän diversiteettiin. Erityisesti puhututti naisten asema tekniikan alalla sekä

ulkomaalaisten korkeasti koulutettujen työllis-tyminen Suomessa. Lisäksi osallistuttiin kent-tä- ja järjestöyksikön järjestämään TEK Akate-mia -koulutustapahtumaan sekä matemaattis-luonnontieteellisten alojen opiskelijoille suun-nattuun työelämä-kampuskiertueeseen Joen-suussa ja Kuopiossa.

Kansainvälinen yhteistyöTEK järjesti SEFI Finland-tapaamisen euroop-palaisessa insinöörikoulutusjärjestö SEFIssä toimiville aktiiveille kesäkuussa, ennen Orléan-sissa Ranskassa 29.6–2.7.2015 pidettyä vuosi-konferenssia. Pirre Hyötynen esitti konferens-sissa yhdessä Kirsti Keltinkankaan (Aalto yli-opisto) laatimansa jutun, joka käsitteli vasta-valmistuneilta kerätyn palautteen hyödyntä-mistä opetuksen kehittämisessä. Sanja Mur-su esitti yhdessä Susanna Bairoh’n ja Tuunia Keräsen kanssa kirjoittamansa jutun, joka kä-sitteli miesten ja naisten tyytyväisyyseroja va-litsemaansa opintoalaan ja insinöörikoulutuk-sen uudelleenvalintaan. Pirre Hyötynen esit-teli lisäksi toisen tekstin, joka käsitteli teknii-kan opiskelijoiden uraodotuksia ja -valmiuksia ja näiden muuttumista opintojen aikana. Juttu oli kirjoitettu yhdessä TEKin ura-asiamies Si-mo Kokon ja TTYY:n koulutuspoliittisen sihtee-rin Jussi-Pekka Teinin kanssa.

Konferenssin jälkeen TEK järjesti 3.7.2016 SEFI Finland -verkoston jäsenille omakustan-teisen vierailun OECD:hen. Vierailun teemana

42

Koulutus ja työvoimapolitiikka -yksikkö 2015

Jari Jokinen, yksikönjohtaja, 20.4. alkaen

Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja 18.1. saakka

Susanna Bairoh, tutkimuspäällikkö

Pirre Hyötynen, asiamies

Otto Kanervo, vs. tutkija, 31.5. saakka

Tiina Länkelin, assistentti

Sanja Mursu, aikuiskoulutusasiamies

Juhani Nokela, asiamies

Arttu Piri, analyytikko, perhevapaalta 1.6.

Ville Salo, tutkimusassistentti 25.5.-7.8.

Jussi-Pekka Teini, tutkimusapulainen 3.5.-9.8.

oli OECD:n ja UNESCOn työ koulutuksessa ja in-novaatiopolitiikassa. Vierailun aikana osallistu-jat kuulivat sekä OECD:n ja UNESCOn Suomen pysyvän edustuston että OECD:n asiantuntijoi-den alustuksia. Ensi kertaa tällä tavoin järjestet-ty SEFI Finland verkoston tapahtuma sai erittäin myönteistä palautetta ja sen koettiin nostavan insinöörikoulutuksen kehittämisverkoston pro-fiilia Suomessa.

Vuonna 2016 SEFIn vuosikonferenssi jär-jestetään 12.–15.9. Tampereella. Pirre Hyöty-nen toimi konferenssin järjestelytoimikunnas-sa TEKin edustajana.

Juhani Nokela toimi EUR-ACEa hallinnoi-van ENAEE järjestön hallituksessa. ENAEEn hallinnoimia EUR-ACE akkreditointien osalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) voi myöntää akkreditointeja ensimmäisen syklin tekniikan korkeakoulututkinnoille.

TEKin koulutusvaliokunnan varapuheenjoh-taja Katriina Schrey-Niemenmaa toimi Interna-tional Association of Continuing Engineering Education (IACEE) Administrative Councilissa.

43

Koulutusvaliokunta 2015

DI Hanna-Riikka Myllymäki, Aalto University Executive Education Oy, puheenjohtaja

TkL Katriina Schrey-Niemenmaa, Metropolia, varapuheenjohtaja

FT Jouni Björkman, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, varapuheenjohtaja varalla DI Mikko Jutila, Konecranes Oyj

DI Tero Arvonen, Nokia Solutions and Networks Oy ,varalla DI Ari Laitala, Aalto-yliopisto

DI Mika Helenius, Aalto-yliopisto, varalla DI Tapio Nikula, eläkkeellä

DI Janne Inkilä, ABB Oy Marine

DI Siina Jokinen, M-Files Oy

FT Petro Julkunen, Kuopion yliopistollinen sairaala, varalla TkT Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

DI Mari-Selina Kantanen, Lapin ammattikorkeakoulu Oy

DI Juha Kestilä, ABB Oy

DI Nadja Kiiskinen, Helsingin yliopisto

Tekn.yo Kari Klemi, Aalto University Executive Education Oy

TkT Annaleena Kokko, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

FK Lasse Paajanen, eläkkeellä

DI Esa Rahiala, Satakunnan ammattikorkeakoulu varalla TkL Raimo Hyvönen, eläkkeellä

TkL Matti Ropponen, eläkkeellä

TkT Mats Rönnholm, Åbo Akademi

TkT Martti Tiuri, eläkkeellä, varalla TkT Juha Kalliokoski, eläkkeellä

Tekn. yo Antti Greggilä (opisk.ed.), VYY varalla tekn. yo Matti Willman, AYY

Tekn. yo Juha-Matti Ojakoski (opisk. ed.), OYY varalla tekn. yo Marko Määttä, OYY

Tekn. kand. Jussi-Pekka Teini (opisk. ed.), TTYY varalla tekn. kand. Helge Jalonen, TTYY

DI Mari-Leena Talvitie, hallituksen yhteyshenkilö

DI Jussi Vesala, hallituksen yhteyshenkilö

DI Juhani Nokela, TEK ry, sihteeri

Tekniikan yliopistokoulutuksen kansallisen palautejärjestelmän ohjausryhmä

Fagerström Kerstin, Åbo Akademi

Forstén Miia, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu

Heikkilä Sakari, Aalto-yliopisto, Kehityspalvelut

Kangasniemi Kati, Vaasan yliopisto

Keltikangas Kirsti, Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu

Kerola Tiina, Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu

Nelo Sirpa, Oulun yliopisto 15.5. saakka

Niskanen Kaisa, Tampereen teknillinen yliopisto 30.10. saakka

Nurkka Annikka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Pönni Raili, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu

Rastas Päivi, Turun yliopisto

Suominen Raisa, Tampereen teknillinen yliopisto 30.10. saakka

Teini Jussi-Pekka, opiskelijaedustaja, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Tirri Helena, Oulun yliopisto 15.5. lähtien

Hyötynen Pirre, TEK, koulutuspolitiikka, työryhmän sihteeri

Kanervo Otto, TEK, tutkimus 15.10. saakka

Kokko Simo, TEK, urapalvelut

Piri Arttu, TEK, tutkimus 15.10. alkaen

Rantanen Ida, TEK, kenttä ja järjestö yksikkö

44

Tutkimusta jäsenten hyödyksiTutkimustoiminto palvelee TEKin ydinproses-sien – jäsenpalvelujen, työmarkkinaedunval-vonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen – toteuttamista ja kehittämistä. Henkilökohtais-ta palvelua saaneilta jäseniltä kerätään syste-maattisesti palautetta. Jäsenet ovat olleet hy-vin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Jäsenten työttömyyden kasvu jatkui huo-lestuttavasti vuonna 2015. Erityistä huomiota kiinnitettiin tohtorin tutkinnon suorittaneiden työttömyyteen. Työttömyysluvut päivitetään kuu-kausittain TEKin sivuille ja laajempi raportti tuo-tetaan neljännesvuosittain. Tutkimustoiminto yl-läpitää ja kehittää myös muita ammattikuntaa ja jäseniä koskevia tilastoja.

Keväällä 2015 selvitettiin seniorijäsenten tilannetta laajalla kyselyllä, johon vastasi yli 2 300 TEKin jäsentä. Tulosten perusteella 60 vuotta täyttäneet ovat enimmäkseen tyytyväi-siä elämäänsä, ja työurat ovat olleet pitkiä ja vakaita. Yli 60-vuotiaiden käsitys omasta työ-kyvystä, -motivaatiosta ja panoksesta on hy-vin myönteinen.

Syyskuussa 2015 tehtiin nopealla

aikataululla kysely jäsenten näkemyksistä halli-tuksen ns. pakkolakiehdotuksia kohtaan. Kyse-lyyn vastasi muutamassa päivässä yli 11 000 jä-sentä. Tulosten perusteella suuri osa jäsenistä kannatti hallituksen ehdotuksia, joskin työeh-tosopimuksilla sovittavien asioiden rajoittamis-ta lainsäädännöllä tuki vain niukka enemmistö (55 %). Eri jäsenryhmien näkemykset poikkesi-vat toisistaan melko paljon.

TEKin tutkimuksia ohjaa tutkimuksen koor-dinaatioryhmä, joka kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa.

Palkkatietoja jäsenten käyttöönPalkkatietoja sisältävät www-sivut ovat TEKin suosituimpia sivuja, ja tietoa palkoista tuodaan jäsenten ulottuville myös TEK-lehden juttujen kautta. Jäsenille tarjotaan lisäksi henkilökoh-taista palkkaneuvontaa.

Ajantasaiset palkkatiedot kerätään vuosittain työmarkkinatutkimuksen (TMT) avulla. Vuoden 2014 loka-marraskuussa tehdyssä TMT-kyselys-sä olivat erityisteemoina tulospalkkaus ja pal-kasta keskusteleminen työpaikalla. Vuoden 2015 TMT:n tiedonkeruu tehtiin loka-marraskuussa.

Työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen yhteistyös-sä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin kanssa.

Palkkanosturi-sovellus uudistettiin vuonna 2015 vastaamaan TEKin uusittujen kotisivujen ilmettä. Uusi sovellus toimii myös entistä pa-remmin mobiililaitteilla.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet tutkimuksen ytimessäTEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisellä vasta-valmistuneiden palautekyselyllä kerätään tie-toa valmistuneiden työllistymisestä, työkoke-muksen ja opintojen tuottamasta osaamisesta sekä yleisestä tyytyväisyydestä tutkintoon. Pa-lautekyselyssä ovat mukana kaikki tekniikan yli-opistokoulutusta antavat yksiköt.

Vuonna 2015 päätettiin eri yksiköiden tutki-muslomakkeiden yhtenäistämisestä, jotta tu-losten vertailtavuus yksiköiden välillä saatai-siin maksimoitua. Palautekysely on keskeinen työkalu tekniikan yliopistokoulutuksen kehittä-misessä. Kyselyyn perustuen TEKin yksityisen sektorin valiokunta määritti TEKin alkupalkka-suositukset diplomi-insinööreille.

TUTKIMUS

45

TEKin Opiskelijatutkimus laajeni vuonna 2015 kartoittamaan paitsi tekniikan yliopis-to-opiskelijoiden työssäkäyntiä myös tulevai-suuden työuraan liittyviä odotuksia ja asenteita. Opiskelijatutkimukseen perustuen TEKin yksi-tyisen sektorin valiokunta ja teekkarivaliokun-ta määrittivät TEKin harjoittelijapalkka- ja dip-lomityöpalkkasuositukset.

Yhteistyö YTN:n ja muiden sidosryhmien kanssaMerkittävä osa TEKin tutkimuksesta tehdään Ylemmät toimihenkilöt YTN:n tutkimusryh-män koordinoimana yhteistyönä. Esimerkik-si eri YTN-järjestöjen työmarkkinatutkimusten yhteiset kysymykset tekevät mahdolliseksi ai-neistojen yhdistämisen ja analysoinnin kokonai-suutena sekä yhteisten tulosten käyttämisen jä-senpalvelussa ja neuvotteluissa.

YTN:n sopimusalojen tutkimusvastuut on jaettu kolmen YTN-tutkijan kesken. TEKin edus-tajan vastuulla oli vuonna 2015 viiden sopimus-alan tutkimustuki: suunnittelu- ja konsulttiala sekä metsä-, rakennus-, ICT- ja palvelutoimi-alat.

YTN toteutti syksyllä 2014 ostopalveluna tut-kimuksen yt-neuvotteluista, ja tulokset julkais-tiin maaliskuussa 2015. Tutkimus osoittaa, että yhteistoiminnan henki ei toteudu työpaikoilla yt-lain tarkoittamalla tavalla. Lisäksi yt-neu-vottelut heikentävät työilmapiiriä, henkilöstön motivaatiota sekä luottamusta työnantajan ja

henkilöstön välillä. Tutkimuksen ohjausryhmään osallistuivat TEKistä tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh ja neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki.

Työttömyys lisääntyi edelleenTyöllisyysraportoinnin kehittämistä jatkettiin vuonna 2015. TEKin verkkosivuilla on nyt ajan-tasaisten kuukausitilastojen lisäksi neljännes-vuosittain päivitettävä entistä laajempi työlli-syyskatsaus.

Vuonna 2015 diplomi-insinöörien ja arkki-tehtien keskimääräinen työttömyysaste oli 5,3 prosenttia (3 258 henkilöä). Vastavalmistuneiden työttömyysaste vuonna 2015 oli keskimäärin 7,0 prosenttia (188). (Lähde: TEM/työnvälitystilas-to, Tilastokeskus, TEK; ei sisällä lomautettuja)

Vuoden 2015 aikana keskimäärin 3,4 pro-senttia (1 529) IAET-kassassa vakuutetuista TEKin jäsenistä sai ansioturvaa työttömyyden vuoksi. Joulukuussa 2015 tuensaajista noin 76 prosenttia oli kokonaan työttömiä, 8 prosent-tia lomautettuina ja 16 prosenttia lyhennetyl-lä työajalla.

IAET-kassa ei ylittänyt käsittelyaikatakuun määräaikoja. Päivärahahakemusten käsittely-aika oli enintään kaksi viikkoa eli kassan halli-tuksen asettaman tavoitteen mukainen

Tutkimuksen koordinaatioryhmä 2015

Susanna Bairoh, tutkimuspäällikkö, koordinaatioryhmän pj

Helena Andersson, yksikönjohtaja, Viestintä

Teemu Hankamäki, neuvottelujohtaja

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja

Otto Kanervo, tutkija (31.5. asti)

Tuunia Keränen, palkkatutkija

Martti Kivioja, asiamies

Arto Leskinen, IT-asiantuntija

Tiina Länkelin, assistentti, ryhmän sihteeri

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikka ja yhteiskunta

Arttu Piri, analyytikko (1.6. alkaen)

Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Urapalvelut

Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija

Björn Wiemers, asiamies

46

Eväitä innovaatiopohjaiselle kasvulleInnovaatioiden kautta syntyvä kilpailukyky ja sen rooli talouskasvun vauhdittamisessa olivat vuo-den 2015 toiminnan pääteemoja yhdessä hal-litusohjelmavaikuttamisen kanssa. Teknolo-giavaliokunnan aloitteesta organisoitiin kevääl-lä eduskuntavaalien alla sarja teemaan liittyviä blogikirjoituksia ja julkisia ulostuloja. Kustan-nuskilpailukyvyn ohella korostettiin erityisesti kilpailukyvyn muiden osa-alueiden merkitystä.

Teknologiavaliokunta jatkoi edeltävänä vuon-na valmistelemansa innovaatioympäristön ke-hittämistarpeita käsittelevän linjauksen viimeis-telyä. Linjaukseen sisältyviä ajatuksia pyrittiin saamaan myös muiden toimijoiden, erityises-ti Akavan kannanottoihin. Avainteemoja olivat yksilöiden innovaatiovalmiudet ja tuotteista-miskyky. Niistä järjestettiin yhdessä Talentu-min, Tekesin ja VTTn kanssa kesäkuussa tuot-teistamisosaamiseen keskittynyt ”Nopeammin markkinoille”-teemapäivä. Tapahtuma oli erit-täin suosittu. Saadun palautteen pohjalta kon-septia kehitetään tulevana vuonna. Innovaatio-toiminnan keskeinen rooli Suomen kilpailukyvyn

selkärankana oli teemana myös Suomalainen Insinöörityöpalkinto -tapahtuman yhteydessä järjestetyssä seminaarissa.

TEK ilmaisi vuoden aikana toistuvasti tyy-tymättömyytensä t&k-toiminnan julkisen ra-hoituksen leikkauksiin ja erityisesti Tekesin ja VTTn toimintaan kohdistuviin supistuksiin. Maan kehityksen kääntyminen kasvu-uralle voi pe-rustua vain innovaatiolähtöisiin toimintoihin. Näihin kohdistuvat leikkaukset syövät koko kan-sakunnan tulevaisuuden menestysedellytyksiä. Myös Akava teki asiassa useita samansuuntai-sia ulostuloja.

Loppuvuodesta käynnistettiin VTTn kanssa Teknologiabarometrin seuraavan toteutuskier-roksen valmistelut. Teknologiavaliokunta käyn-nisti vuonna 2016 nimettävien TEKin uusien kun-niajäsenten kartoittamisen.

TEK tuki Tekniikan museon toimintaa 25 000 eurolla. Vuoteen 2017 tähtäävän, tekniikan mer-kitystä suomalaisen yhteiskunnan kehitykses-sä esittelevän produktion konsepti täsmentyi ja siirtyi osin toteutusvaiheeseen. Museon kävijä-määrä nousi jo kolmantena peräkkäisenä vuote-na uuteen ennätykseen, selvästi yli 30 000:een.

Teknologiavaliokunta koordinoi TEKin pal-kintotarjontaa. Suomalainen Insinöörityöpal-kinto jaettiin 35. kerran, väitöskirjapalkinto 17. ja diplomityöpalkinto 30. kerran

SidosryhmätoimintaTeknologiapoliittiseen päätöksentekoon vaiku-tettiin osallistumalla Tekesin valtuuskunnan ja johtokunnan, työ- ja elinkeinoministeriön t&k-asiain EU-jaoksen ja energia- ja Euratom-jaok-sen sekä ympäristöministeriön EU-jaoksen toi-mintaan.

Lisäksi TEK osallistui Akavassa elinkeino-poliittisen toimikunnan sekä ammatinharjoit-tajien ja yrittäjien jaosten työhön.

Teollisuuden Palkansaajien (TP) teollisuus-poliittisen ryhmän toiminta jatkui vuoden aika-na aktiivisena. Ryhmä koordinoi muun muassa suomalaisten toimijoiden näkemyksiä pohjois-maisille ja kansainvälisille foorumeille. Erityis-teemoina esillä olivat robotisaation vaikutukset ja talouskriisi. TP järjesti viimeksi mainitusta laajemman kutsuseminaarin syksyllä.

Palkansaajajärjestöjen yhteisten euroop-palaisten elinkeinopoliittisten linjausten

TEKNIIKKA JA YHTEISKUNTA

47

Suomalainen Insinöörityöpalkinto annettiin DI Esko Tusalle radioaktiivisten nesteiden puhdistusmenetelmän kehittämisestä.

48

valmisteluun TEK osallistui eurooppalaisen kattojärjestön IndustriAllin ja pohjoismaisen Industrianställda i Nordenin kautta. Painopis-teet olivat digitalisaation ja taloustaantuman edellyttämissä toimissa sekä TTIP-neuvotte-luja koskevien kantojen muotoilussa.

Yrittäjäpalvelut ja yrittäjyysvaliokuntaYrittäjäpalvelut, yrittäjyysvaliokunta ja yrittä-jäklubi

Vuonna 2014 aloitettujen yrittäjille suunnat-tujen webinaarien toteuttamista jatkettiin yhdes-sä Suomen Ekonomien ja Fondian kanssa. Vuo-den lopulla mukaan tuli myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

Palvelutarjontaa on pyritty laajentamaan muun muassa yhteistyöneuvotteluilla Suomen Yrittäjien kanssa tavoitteena saada SY:n neu-vontapalvelut laajemmin myös TEKin yrittäjäjä-senten hyödynnettäviksi. Yhteistyö eteni siihen vaiheeseen, että TEK, Suomen Ekonomit, Laki-miesliitto ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut perustivat vuoden lopussa Akateemiset yrittä-jät -yhdistyksen, joka haki Suomen Yrittäjien toimialajärjestöksi.

Yrittäjyysvaliokunta on jatkanut työtä yksi-tyishenkilöiden pääomasijoitustoiminnan edis-tämiseksi. Valiokunnan aloitteen pohjalta on työstetty mallia, joka mahdollistaa jäsenten si-joitukset sellaisiin alkuvaiheen yrityksiin, joihin ei muuten pääse käsiksi.

TEKin Yrittäjäklubi kasvoi edelleen voimak-kaasti ja on noin 460 jäsenellään jäsenmääräl-tään TEKin suurin kerho. Klubi tarjoaa vertais-tukea, rakentaa verkostoa ja madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Klubi järjesti jäsenilleen vuon-na 2015 kahdeksan klubi-iltaa, joissa esiteltiin yrittäjä kiinnostavia aiheita, kuten markkinoin-tia ja immateriaalioikeusasioita.

Yrittäjäklubi oli näkyvästi esillä myös SLUSH-issa, mistä tuli paljon positiivista palautetta. Eri-tyisesti TEKin näkyvyyden lisääntymistä yrittä-jyysasioissa kiiteltiin.

TEK on vaikuttanut yrittäjyysasioihin myös Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa ja sen ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryh-mässä.

Ilo irti yrittäjyydestäKesän alussa TEKin yrittäjyysvaliokunta ja Suo-men Ekonomien yrittäjätyöryhmä järjestivät jo kuudennen kerran suositun Ilo irti yrittäjyydes-tä -tapahtuman Helsingissä.

Valtakunnalliset TeknologiayrittäjyyspäivätLokakuussa järjestettiin Hämeenlinnassa nel-jännet valtakunnalliset Teknologiayrittäjyyspäi-vät. Tapahtuma kokosi yhteen noin 150 yrittä-jää ja yrittäjyydestä kiinnostunutta. TEK ja sen yrittäjyysvaliokunta oli mukana valmistelussa.

Palkinnot

Suomalainen Insinöörityöpalkinto

Vuoden 2015 Suomalainen Insinöörityöpalkin-to myönnettiin DI Esko Tusalle radioaktiivisten nesteiden puhdistusjärjestelmä NURESin ke-hittämisestä.

Väitöskirjatyöpalkinto

Väitöskirjapalkinto myönnettiin TkT Taneli Rii-hoselle hänen työstään ”Design and Analysis of Duplexing Modes and Forwarding Protocols for OFDM(A) Relay Links” (Monihyppyisten OFD-M(A)-linkkien dupleksitilojen ja välitysprotokol-lien kehitys ja analyysi). Työ on tehty Aalto-yli-opiston sähkötekniikan korkeakoulun signaa-linkäsittelyn ja akustiikan laitoksella.

Diplomityöpalkinto

Diplomityöpalkinnon sai DI Anssi Ilmanen Tu-run yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan informaatioteknologian laitokselle tekemästään työstä ”Soft Error Correcting Con-figuration Scrubber for the Compact Radiation Monitor Onboard the Aalto-1 satellite”.

MAL:n pro gradu -palkinto

TEK koordinoi myös MAL:n pro gradu -palkinto-prosessia. Palkinto jaettiin 15. kerran valtuuston syyskokouksen yhteydessä. Palkinto myönnettiin

49

FM Jenna Kanervalle hänen työstään ”Beyond Treebanking: Developing Methods and Resour-ces for Finnish Syntactic and Semantic Analy-sis”. Työ on tehty Turun yliopiston matemaat-tis-luonnontieteellisen tiedekunnan informaa-tioteknologian laitokselle.

NuorisotoimintaValtakunnallinen Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpai-lu (TuKoKe) järjestettiin yhdessä Opinkirjon ja Helsingin yliopiston kanssa. Lopputapahtu-massa Kumpulan kampuksella valittiin Suo-men edustajat kansainvälisiin nuorten tiede- ja tekniikkakilpailuihin. Milanossa EUn Young Scientists -kilpailuun valittu Petteri Timonen palkittiin edustuspaikalla Yhdysvalloissa jär-jestettävän Intel International Science and En-gineering Fair (ISEF), joka järjestetään touko-kuussa 2016 Phoenixissa USAssa. World Expo -teemaisella lisäpaikalla Milanossa edustivat Pinja Laitinen ja Kira Huuska. Ohjaajan opin-tomatkalla mukana oli Pinjan ja Kiran opetta-ja Eeva Aulin.

TuKoKe-kilpailusta valittiin myös edusta-jat ISEF-tapahtumaan neljännen kerran. Suo-malaisedustajina tähän maailman suurimpaan nuorison tiede- ja teknologiatapahtumaan Pitt-sburghissa osallistuivat Elnur Efendi, Sami Kal-liomäki ja Henrik Lievonen. Ohjaajan opintomat-kalla kilpailuun palkittiin Kirsi Idänpirtti.

TEK nuorisotoimintaa ja TuKoKe-kilpailua esiteltiin toiminnallisen työpajan avulla Espoon

Mini MakerFaire -tapahtumassa. TEK oli esil-lä Opinkirjon osastolla koulutusalan Educa-ta-pahtumassa Messukeskuksessa.

Lisäksi käynnissä oli TuKoKe-lähettilästoi-minnan pilotti, jossa yliopisto-opiskelijat vierai-levat peruskouluissa ja lukiossa toiminnallisen TuKoKe-infon merkeissä.

Tekniikan alan opiskelumahdollisuuksia esi-teltiin Akavan yhteisosastolla Joensuussa val-takunnallisilla opo-päivillä.

TEK tuki myös konkreettisia toimia ohjel-mointiosaamisen alkutaipaleen aloittamiseksi sekä koko oppimisympäristön kehittämiseksi innostavaa oppimista tukevaksi (Innokas-ver-koston toiminnan laajentaminen).

Tekniikan etiikkaTEK osallistui työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja yhteiskuntavastuun neuvottelukunnan työhön.

Neuvottelukunta käsittelee valtakunnallises-ti yhteiskuntavastuun mahdollisia loukkauksia koskevat valitukset hoitaen OECD:n ohjeistamaa kansallisen kontaktipisteen tehtävää.

TEKin kunnialautakunta hahmotteli ammat-tieettisten toimintojen suuntaviivoja lähivuosille. Toimintaympäristön koventumisen ennakoidaan lisäävän tarvetta ammattieettisen näkökulman esilläpitoon.

Tekniikka ja yhteiskunta -yksikkö 2015

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja

Martti Kivioja, asiamies

Riitta Kärki, assistentti

Tuula Pihlajamaa, asiamies

Teknologiavaliokunta 2015

DI Merja Strengell, puheenjohtaja

DI Pekka Aho, VTT

DI Timo Ali-Vehmas, Nokia Oyj, varalla DI Martti Surakka, Pöyry Management Consulting Oy

TkL Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy

Tekn. yo Tuomas Hirvonen, (opisk.ed), Tampere, varalla tekn. yo Taneli Ripatti, Lappeenranta

DI Annika Holmbom, Åbo Akademi

DI Marko Honkalampi, Nokia Networks varalla DI Pertti Nurmi, Sandvik Mining

TkT Pirjo Heikkilä, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

FT Antti Lauri, Helsingin yliopisto

TkL Erkki Leppävuori, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

TkT Rauno Luoma, Norilsk Nickel Harjavalta Oy varalla DI Marianne Munkki, Wärtsilä Finland Oy

DI, FM Anna-Maria Länsimies, Fortum, Loviisan voimalaitos, varalla TkL Reijo Munther, Innovaatiorahoituskeskus Tekes

50

Arkkit., TaM Seppo K Niiranen, Rakennustieto Oy

TkL Nani Pajunen, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu

DI Maria Rajakallio, Some Studio

DI Johanna Sarlin, Startup-yrittäjä

DI Lars Stormbom, Vaisala Oyj

Arkkit. Jouni Särkijärvi

DI Mikko Vuorikoski, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi

DI Pekka Pellinen, Tekniikan akateemiset TEK, sihteeri

DI Lotta Forssell, Valmet, hallituksen yhteyshenkilö

Kunnialautakunta 2015

DI Jouni J. Särkijärvi, puheenjohtaja

DI Merja Strengell, varapuheenjohtaja

DI Kristiina Hartikainen, Tata Consultancy Services Filia i Finland

TkT Hannu-Matti Järvinen, Tampereen teknillinen yliopisto

DI Lotta Forssell, Valmet Oyj

DI Virpi Paavola, Cramo Finland Oy

FT Ari Pääkkönen, Kuopion yliopistollinen sairaala

DI Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, TEK

DI Martti Kivioja, asiamies, lautakunnan sihteeri, TEK

Yrittäjyysvaliokunta 2015

DI Virpi Paavola, Cramo, puheenjohtaja

DI Antero Alku, Alkutieto Oy (varalla DI Jukka Tolvanen, ABB Oy Drives)

FM Martti Annanmäki

DI Teemu Haapala, Prove Expertise Oy, varalla DI Mika Ranta, Valmet Power Oy

DI Nora Ilivitzky, Nokia Siemens Networks Oy

DI Juha Koski, Tampereen kauppakamari, varalla DI Pirjo Kemppi-Virtanen, Genpro Solutions Oy

DI Pekka Leikas, Celkee Oy

DI Kaisu Miettinen, Saimaan Velhot Oy

DI Petri Nyberg, Qualico Oy

TkT Kari Sipilä, Future Innovations

TkL Minna Takala, Hämeen liitto/Linnan Pyöräverstas/QIS, varalla DI Sampo Kokkonen, LUT/Kiitorekku

DI Juhani Tenhunen (varalla TkL, ekon. Seppo Rantamaula, ZAO Intoureks Ltd)

TkT Arto Timperi, Insinööritoimisto Comatec Oy

DI Perttu Tuomaala, Metso Automation Oy

Tekn. yo Sami Paldanius, Vaasa, (opisk.edustaja)

Tekn.yo Miikka Peltomäki, Lappeenranta, (opisk.vara)

DI Pekka Pellinen, Tekniikan akateemiset TEK

DI Martti Kivioja, Tekniikan akateemiset TEK, sihteeri

DI Mika Uusi-Pietilä, Minutor Oy, hallituksen yhteyshenkilö

DI Jaakko Okkonen, Oulun kauppakamari, hallituksen yhteyshenkilö

51

Jenna Kanerva palkittiin vuoden parhaasta pro gradu -tutkielmasta ja Anssi Ilmanen diplomityöstä. Väitöskirjapalkinnon saanut Taneli Riihonen osallistui tilaisuuteen etäyhteydellä New Yorkista.

52

TEK koostuu kahdesta rekisteröidystä yhdistyk-sestä, henkilöjäsenistä koostuvasta Tekniikan Akateemiset ry:stä ja Tekniikan Akateemisten Liitto ry:stä, joita hallitaan yhtenä kokonaisuu-tena ja joilla on lähes identtiset hallintoelimet.

ValtuustoSääntömääräisten asioiden lisäksi valtuustol-le raportoidaan kaikissa kokouksissa toimin-nan ajankohtaisista asioista ja hankkeista, työ-markkinatilanteesta, tehdyistä tutkimuksista, TEKin valtuustosopimuksen toteutumisesta, jäsenmäärän, edustavuuden ja työllisyyden ke-hityksestä ja valiokuntien toiminnasta. Toimin-nanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja pitivät valtuuston kevät- ja syyskokouksessa ajankoh-taiskatsaukset.

Valtuuston kevätkokousTampereella pidetyssä valtuuston kevätkoko-uksessa hyväksyttiin toimintakertomus, vahvis-tettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille sekä muille tilivelvollisille. Valtuusto päätti opiskelijaedustajien ehdotuk-sen mukaisesti poistaa TEKin koulutuspoliittista

ohjelmasta kirjauksen, jonka mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta voidaan periä lukukausimaksua. Samalla hy-väksyttiin ponsilausuma, jossa edellytetään TE-Kin koulutuspoliittisen ohjelman päivittämistä tämän valtuustokauden aikana siten, että ote-taan huomioon muuttuneesta toimintaympäris-töstä aiheutuvat asiat.

Kokous oli vuonna 2014 valitun valtuuston kolmas kokous.

Valtuuston kevätkokous aloitettiin seminaa-rilla ”Korkeakoulujen askelmerkit tulevaisuu-teen: Mallia maailmalta ja Tampereen rohkeat visiot”. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijoh-taja Tapio Kosusen alustuksen ”Suomalainen korkeakoulutus kansainvälisessä vertailussa – mitä opittavaa meillä on?” jälkeen seminaarin paneelissa keskusteltiin siitä, mitä uudistuksia korkeakoulumme kaipaavat. Paneeliin osallis-tuivat johtaja Mervi Karikorpi Teknologiateol-lisuudesta, rehtori Markku Kivikoski Tampe-reen teknillisestä yliopistosta ja puheenjohtaja Jari Järvenpää Suomen ylioppilaskuntien lii-tosta. TEKin asiamies Juhani Nokela toimi pa-neelin vetäjänä. Tampereen rohkeista visioista

kertoivat Tampereen teknillisen yliopiston va-rarehtori Mika Hannula ja Tampereen ammat-tikorkeakoulun vararehtori Mikko Naukkarinen. Tilaisuuden päätteeksi kuultiin kommenttipu-heenvuorot, joita esittivät Tampereen teknilli-sen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Teemu Viljamäki, Tampereen teknillisen yliopis-ton luottamusmies Matti Haavisto, ja Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja.

Seminaariin oli kutsuttu kaikki alueen jä-senet.

Valtuusto kävi lähetekeskustelun vuoden 2016 toimintasuunnitelmaa varten, hyväksyi hallituksen vastaukset kahteen aloitteeseen ja asetti valtuustovaalityöryhmän valmistelemaan vuoden 2017 valtuustovaaleja. Valtuustovaalityö-ryhmän jäsenet ja heidän henkilökohtaiset vara-jäsenensä nimettiin kustakin valtuustoryhmäs-tä opiskelijaryhmä mukaan lukien.

Hallituksen vakiintuneiden tiedonantojen lisäksi valtuustolle esiteltiin muun muassa TEKin yhteiskunnallista vaikuttamista edus-kuntavaaleissa 2015, työmarkkinatutkimuksen 2014 tulokset jäsenten ansiokehitys ja ansiota-soindeksi mukaan lukien sekä tutkimustuloksia

HALLINTO

53

työttömyydestä eli ns. työttömyysbarometri. Valtuutetut esittivät kokouksessa neljä aloi-

tetta:

• Perustulo

• TEKin jäsentoimintaa pääkaupunkiseudulle

• TEKin toimet tekniikan tuntemuksen parantamiseksi

• Parhaan kandidaatintyön palkitseminen

Valtuuston illallisen yhteydessä jaettiin TEKin ansiomerkkejä ansioituneille luottamushen-kilöille.

Valtuuston syyskokousKaksipäiväinen syyskokous pidettiin marras-kuussa Helsingissä.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2016 toiminta-suunnitelman ja talousarvion ja päätti vuoden 2016 täydeksi vuosijäsenmaksuksi 378 euroa, mikä on sama kuin vuoden 2015 jäsenmaksu.

Valtuusto päätti antaa hallitukselle valtuu-det käyttää työmarkkinatilanteen niin vaaties-sa talousarvion lisäksi varoja työtaistelutoimien käynnistämiseen ja ylläpitämiseen niin paljon kuin niiden tehokas toteuttaminen edellyttää.

KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy valit-tiin edelleen tilintarkastajaksi. Valtuusto täy-densi kunnialautakuntaa ja nimesi hallitukseen opiskelijaedustajan ja hänelle varaedustajan ka-lenterivuodeksi 2016.

Valtuustossa äänestettiin TEKin valtuusto-vaaleja valmistelevan työryhmän ehdotuksista. Äänestyksessä hyväksytyt muutosehdotukset:

• valtuustovaaleissa ehdolle asettumisen mahdollisuus myös muualla kuin jäsenen kotipaikan mukaan määräytyvällä vaalialueella

• valtuuston kokorajojen muuttaminen Tekniikan Akateemiset ry:n osalta 50–80 jäsentä ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n osalta 50–85 jäsentä siten kuin valtuuston hyväksymässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä on määrätty

• valtuuston opiskelijaedustajien määrän lisääminen viidestä edustajasta kuuteen

• Tekniikan Akateemiset ry:n vaalialuerajojen muuttaminen.

Päätökset vaativat sekä Tekniikan Akateemi-set ry:n että Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n sääntöjen vastaavien pykälien muuttamis-ta. Päätökset vaativat muutoksia myös äänes-tys- ja vaalijärjestykseen.

Valtuusto hyväksyi vastaukset kevätkokouk-sen neljään aloitteeseen ja yhteen vuoden 2014 syksyllä tehtyyn aloitteeseen ja antoi hallituk-sen valmisteltavaksi matemaattis-luonnontie-teellisen alan opiskelijaedustajan kutsumisen valtuuston puhe- ja läsnäolo-oikeutetuksi jä-seneksi.

Hallituksen tiedonantoina valtus-tolle esiteltiin vakioaiheiden lisäksi

sidosryhmätutkimuksen tuloksia, TEKin uudet verkkosivut, TEKin brändi ja TEKin 120-juhla-vuoden 2016 ohjelmarunko.

Iltajuhlassa palkittiin ansiokkaimmat opin-näytetyöt ja luovutettiin TEKin ja TFIF:n väitös-kirjapalkinto ja diplomityöpalkinto sekä MALin pro gradu -palkinto.

HallitusHallitus kokoontui toimintavuoden aikana 14 kertaa. Kokouksista kaksi oli sähköposti- ja kol-me puhelinkokouksia. Hallituksen ja johtoryh-män suunnitteluseminaari pidettiin elokuun lo-pulla Lappeenrannassa, ja samassa yhteydes-sä hallitus vieraili Lappeenrannan yliopistos-sa. Seminaariin oli kutsuttu myös valiokuntien puheenjohtajat.

Hallitus on seurannut valtuustosopimuksen toteutumista, jäsenmäärän kehitystä, jäsenkun-nan työttömyys- ja työllisyystilannetta, henkilös-töasioita sekä YTN:n ja Akavan toimintaa. Halli-tus on käynnistänyt vuoden alussa kaksi uutta kärkihanketta.

Hallitus hyväksyi varainhoitosuunnitelman ja sijoitusstrategian, päätti TEKin edustukses-ta eri yhteisöissä sekä suomalaisesta insinööri-työpalkinnosta ja myönsi TEKin ansiomerkkejä. Hallitus on seurannut jäsenmäärien kehitystä sekä keskustellut jäsenpidosta ja sen paranta-miseksi tehtävistä toimista sekä edunvalvon-ta-asioiden päätöksistä.

Syyskaudella hallitus paneutui vuoden 2016

TEKin valtuusto kokoontui huhtikuussa sääntömääräiseen kevätkokoukseen Tampereelle.

54

toiminnan suunnitteluun. Toimintasuunnitel-man pohjana ovat voimassa olevan strategian tavoitteet. Sääntömääräisinä tehtävinään halli-tus valmisteli valtuuston kokoukset sekä aloite-vastaukset, toimintasuunnitelman ja vuosiker-tomuksen valtuuston käsittelyyn.

PuheenjohtajistoPuheenjohtajisto kokoontui toimintavuoden ai-kana 11 kertaa käsittelemään henkilöstöasioi-ta, kuten palkkausjärjestelmää, uusien toimi-henkilöiden rekrytointia, palkankorotuksia, tu-lospalkkioita, toiminnanjohtajan työsuhteeseen liittyviä asioita ja henkilöstöetuja. Lisäksi pu-heenjohtajisto keskusteli keskeisimmistä hal-lituksen ja valtuuston asioista.

Kokouksissa toimi esittelijänä toiminnanjoh-taja ja sihteerinä henkilöstöjohtaja.

ValiokunnatVuonna 2015 TEKissä toimi 10 valiokuntaa; jä-sen- ja järjestöasiainvaliokunta, koulutusvalio-kunta, uravaliokunta, teekkarivaliokunta, tek-nologiavaliokunta, yrittäjyysvaliokunta, yliopis-tovaliokunta sekä kunnan, valtion ja yksityisen sektorin valiokunnat.

Valiokuntien toimikausi on 2015–2017. Valio-kunnat osallistuvat omalla alueellaan hallituk-sen apuna TEKin päätöksentekoon.

JohtoryhmäJohtoryhmä kokoontui vuoden aikana 24 kertaa.

Johtoryhmään kuuluu puheenjohtajana toi-miva toiminnanjohtaja, kahdeksan yksikönjoh-tajaa ja henkilöstöjohtaja. Johtoryhmän sihtee-rinä toimii hallintosihteeri.

Johtoryhmä käsitteli muun muassa henki-löstöasioita, edustuksia, Akavan ja YTN:n asioi-ta, toimintasuunnitelmaa, valtuustosopimuksen ja strategian toteutumista sekä erityisesti hal-litukselle ja valtuustolle valmisteltavia asioi-ta ja asiakirjoja.

Johtoryhmä piti tammikuussa ja elokuussa suunnittelukokoukset, joissa käytiin läpi vuo-den 2015 painopistealueita ja talouden perus-teita, toimintasuunnitelman työstämistä, toi-minnan muutostekijöitä sekä hallitusohjelman seurantaa ja strategian toteutumisen seurantaa.

Johtoryhmä seuraa säännöllisesti valtuusto-sopimuksen toteutumista, jäsenmäärän kehit-tymistä ja yksiköiden ajankohtaisasioita.

HenkilöstöTEKissä työskenteli vuoden vaihteessa 71 pal-kansaajaa, joista toistaiseksi voimassa olevas-sa työsuhteessa oli 62 henkilöä. Voimassa ole-via työsuhteita oli 31.12. yhteensä 75. Toiminta-vuoden aikana tehtiin yhteensä runsaat 67 hen-kilötyövuotta. Tämä oli vähemmän kuin edelli-senä vuonna, jolloin muun muassa projektitöi-tä teetettiin enemmän.

Henkilöstöstä naisia oli 54 prosenttia ja mie-hiä 46 prosenttia. Koko henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilöstöön kuuluvalla oli takanaan

keskimäärin 11 TEK-vuotta. Työsuhteen keston mediaani oli kahdeksan vuotta. Vuoden 2016 ai-kana työsuhteensa päätti kolme henkilöä siirty-äkseen toisen työnantajan palvelukseen. Läh-tövaihtuvuus oli 4 prosenttia. Eläkkeelle jäi yksi henkilö.

Syväjohtamisen kehittämisprosessi vietiin päätökseen. Alkuvuonna tehtiin palauteprofii-lien toistokierros ja tulosten pohjalta laadittiin kullekin osallistujalle kehittämissuunnitelma jatkoa varten. Arjen johtamisen ja esimiestyön tukemiseen käytettiin oman HR:n lisäksi coach-ingia. Toimintavuoden aikana aloitettiin johta-misjärjestelmän kehittäminen, jota tehtiin pu-heenjohtajiston ohjauksessa.

Henkilöstö kouluttautui monipuolisesti muun muassa työoikeudessa, markkinoinnissa, vies-tinnässä, tapahtumien järjestämisessä, oh-jaustyössä, tilastollisissa menetelmissä sekä tietohallinnossa. Akava-akatemian tarjontaa hyödynnettiin ahkerasti. Syyskaudella pidettiin ensimmäiset Asiantuntija vieraana -luennot. Englannin- ja ruotsinkielien tasoryhmiä jatket-tiin ja opiskelijatoimijoille järjestettiin jäsenvies-tintään kohdennettu englannin koulutus. Osaa johtoryhmästä koulutettiin mediavalmennuk-sessa. Myös TEKin omat asiantuntijat koulutti-vat muuta henkilöstöä. Viestinnän asiantuntijat järjestivät muulle henkilöstölle www-sivujen uu-distamiseen liittyvää koulutusta (verkkotekstien kirjoittaminen, hakukoneoptimointi sekä uuden julkaisujärjestelmän käyttö) ja TEKin sometii-mi opasti Linkedinin ja Twitterin käyttöä. Myös

55

TEKin töissä -tilaisuuksia pidettiin eri teemois-ta. Näin toteutui yksi kehittymisen tavoitteista – yhdessä oppiminen.

Henkilöstön fyysinen kunto oli edelleen yksi hyvinvoinnin tukemisen painoalue. Pasilan toi-mistossa järjestettiin 10.11. Terveystori yhdes-sä Diacorin ja Gymstick Oy:n kanssa. Toimitalon liikuntatilassa järjestettiin aktiivisesti toimintaa yhdessä muiden työpaikkojen kanssa. Henkilös-tölle tarjottiin liikunta- ja kulttuuriseteleitä sekä osallistuttiin liikuntakampanjoihin. Terveyskyse-lyn pohjalta luotu Hyvä Startti -ohjelma saatiin päätökseen elokuussa. Ohjelman tulokset olivat hyviä; osallistujien liikkumisen määrä lisääntyi kaikilla osa-alueilla huomattavasti.

Johtoryhmä 2015

Toiminnanjohtaja DI Heikki Kauppi, puheenjohtaja

Yksikönjohtajat VTM Helena Andersson, viestintä

VT Ralf Forsén, oikeudelliset palvelut

TkT Kati Korhonen-Yrjänheikki, koulutus ja työvoimapolitiikka 18.1. saakka

DI Jari Jokinen, koulutus ja työvoimapolitiikka 20.4. alkaen

KTM Jari Mellas talous- ja toimistopalvelut

DI Pekka Pellinen, tekniikka ja yhteiskunta

OTM Joel Salminen, kenttä ja järjestö

FM Teemu Hankamäki, neuvottelu

KM Sari Taukojärvi, urapalvelut

KTM Kati Johansson, henkilöstöjohtaja,

Tradenomi, HSO Tuula Ruotsalainen, sihteeri

Hallitus 2015

toimikausi 29.8.2014 alkaen valtuuston järjestäytymiskokoukseen 2017 saakka

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

DI Marjo Matikainen-Kallström, puheenjohtaja

DI Kirsi Kaasinen, 1. vpj, Outotec (Finland) Oy

DI Petri Takala, 2. vpj, Gofore Oy

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet

DI Lotta Forssell, Valmet Oyj, varalla DI Pekka Riiali, TeliaSonera Finland Oyj

FM Piri Harju, Pöyry Oy, varalla DI Timo Nyman, Neste Jacobs Oy

DI Kirsi Kaasinen, Outotec (Finland) Oy, varalla DI Timo Huhtaluoma, Ympäristöministeriö

TkT Jyrki J Kasvi, Eduskunta, varalla FM Minna Kilpala, Tieto Oyj

DI Kimmo Leveelahti, LSJ Partners Oy, varalla DI Sari Viljanen, Hidex Oy

DI Marjo Matikainen-Kallström, varalla DI Ari Anttila, Teollisuuden Voima Oyj

DI Jari Nummikoski, Nokia Oyj, varalla DI Anu Vaari, VTT

DI Jaakko Okkonen, Oulun kauppakamari, varalla FT Johanna Ahopelto, DesNetti Oy

DI Mikko Seppäläinen, Innotiimi Oy, varalla DI Ville Lahtinen, Inspecta Tarkastus Oy

DI Petri Takala, Gofore Oy, varalla DI Mika Uusi-Pietilä, Minutor Oy

DI Jussi Vesala, Reaktor Innovatations Oy, varalla DI Jyri Vuorinen, Accenture

tekn. yo Markus Karppanen, opisk.ed., Tampere, varalla tekn. yo Sauli Viinamäki, opisk.ed., Oulu

Hallintoyksikkö 2015

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja

Juha Fagerström, toimistoassistentti

Kati Johansson, henkilöstöjohtaja

Pirkko Karlsson, johdon assistentti, toiminnanjohtajan sihteeri

Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri

Ari Åberg, johtaja, YTN-viestintäpäällikkö

56

Valtuusto

toimikausi 1.8. 2014–31.7.2017 varsinaiset jäsenet ryhmittäin

Valtuuston puheenjohtaja Hannu-Matti Järvinen

Valtuuston varapuheenjohtaja Kimmo Koskinen

Valtuuston sihteeri, Ralf Forsén, TEK

Kokoomus (21)

DI Ari Anttila, Panelia, valtuustoryhmän puheenjohtaja

DI Timo Ali-Vehmas, Kauniainen

DI Lotta Forssell, Helsinki

DI Teemu Haapala, Oulu

DI Antti Ivanoff, Tampere

DI Kari Jussila, Tampere

DI Pirjo Kemppi-Virtanen, Espoo

DI Jussi Koskinen, Espoo

DI Kimmo Koskinen, Varkaus

DI Ville Lahtinen, Lahti

DI, FM Anna-Maria Länsimies, Kotka

DI Markku Markkula, Espoo

DI Marjo Matikainen-Kallström, Espoo

DI Mikko Merihaara, Oulu

DI Jarmo Nieminen, Espoo

DI Petri Nyberg, Jyväskylä

DI Timo Nyman, Vantaa

DI Jaakko Okkonen, Oulu

DI Petri Orava, Mäntsälä

DI Juha Pankakoski, Helsinki

TkT Sanna Perkiö, Helsinki

TkT Ilkka Raatikainen, Vaasa

DI Marjut Seppälä, Rusko

arkkit. Jouni J Särkijärvi, Espoo

Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki (16)

DI Timo Ali-Vehmas, Kauniainen

DI Hannu von Essen, Tampere

TkT Hannu-Matti Järvinen, Tampere

TkT Markku Kivikoski, Tampere

DI Ville Lahtinen, Lahti

DI Juha Pankakoski, Helsinki

TkT Ilkka Pöyhönen, Joutseno

DI Mikko Seppäläinen, Kauniainen

DI Elina Sillanpää, Tampere

DI Merja Strengell, Järvenpää

DI Petri Takala, Helsinki, valtuustoryhmän puheenjohtaja

TkT Arto Timperi, Tampere

TkT Martti Tiuri, Espoo

Hallituksen viestintäjaos 2015

DI Lotta Forssell, puheenjohtaja varalla DI Pekka Riiali

tekn. yo Markus Karppanen varalla tekn. yo Sauli Viinamäki

DI Kimmo Leveelahti varalla DI Sari Viljanen

DI Jari Nummikoski varalla DI Anu Vaari

Hallituksen talousjaos 2015

DI Jaakko Okkonen, puheenjohtaja varalla FT Johanna Ahopelto

FM Piri Harju varalla DI Timo Nyman

DI Mikko Seppäläinen varalla DI Ville Lahtinen

57

DI Mika Uusi-Pietilä, Tampere

TkL Risto Varala, Lappeenranta

DI Heli Viik, Lappeenranta

Insinöörityö (14)

DI Hannele Aikio, Tornio

TkT Hannu Eskola, Kangasala

FM Piri Harju, Helsinki

DI Kaisa Juva, Tampere

DI Kirsi Kaasinen, Espoo

TkL Timo Kokkonen, Oulu

DI Ari Korpelainen, Joensuu

DI Seija Kyhälä, Helsinki

DI Jari Nummikoski, Tampere, valtuustoryhmän puheenjohtaja

TkT Susanna Pantsar, Oulu

FT Ari Pääkkönen, Kuopio

arkkit. Mari Siivola, Helsinki

DI Jukka Tolvanen, Helsinki

DI Anu Vaari, Espoo

TEKin nuoret (6)

DI Antti Castrén, Espoo

DI Siina Jokinen, Tampere

DI Sebastian Knight, Helsinki

DI Pekka Leikas, Tampere, valtuustoryhmän puheenjohtaja

FM, tekn. yo Miikka Saukko, Oulu

DI Jussi Vesala, Helsinki

Vihreät (6)

DI Tuula Aaltola, Helsinki, valtuustoryhmän puheenjohtaja

TkT Jyrki J J Kasvi, Espoo

FM Minna Kilpala, Jyväskylä

FM Otso Kivekäs, Helsinki

DI Kirsi Louhelainen, Espoo

DI Mari Puoskari, Helsinki

Keskusta (2)

TkT Tuomo Tiainen, Tampere, valtuustoryhmän puheenjohtaja

DI Hannu Väänänen, Helsinki

SDP (1)

DI, KTM Maria Luoma-aho, Lahti, valtuustoryhmän puheenjohtaja

TFiFarna (4)

DI Nora Ilivitzky, Helsinki

DI Annica Lindfors, Turku, valtuustoryhmän puheenjohtaja

DI Lars Stormbom, Vantaa

DI Pernilla Stubb, Pietarsaari

Opiskelijaedustajat 2015 (5)

(toimikausi kalenterivuosi)

Milja Asikainen, Otaniemi, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kati Hannila, Oulu

Emma Lonka, Lappeenranta

Jussi-Pekka Teini, Tampere

Matias Virta, Turku

58

TEKin brändiVahva brändi on järjestön paras jäsenhankin-nan ja -pidon sekä vaikuttavauuden tuki. Siksi TEKissä toteutettiin kuluneena vuonna brändi-projekti. Osallistavalla prosessilla kiteytettiin TEKin brändilupaus: tukea ja kilpailukykyä. Li-säksi määriteltiin tavoitemielikuvat ja viestinnän tyyli. Lähestyvän TEK 120 -juhlavuoden merkeis-sä uudistettiin järjestön logo ja visuaalinen ilme.

JäsenviestintäTEKin tärkeimmät jäsenviestinnän kanavat ovat TEK-lehti, verkkosivustot ja sähköinen jäsenkir-je. Aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa on kas-vatettu jatkuvasti.

TEK-lehtiTEK-lehden sisältö tuotettiin edelleen pääosin omana työnä, mutta taittotyö ostettiin. Painettu lehti ilmestyi 5 kertaa. Lehden keskimääräinen painos oli 68 020 kpl (68 629 kpl vuonna 2014) ja sivumäärä kaikissa numeroissa 60.

Lehti julkaistiin myös näköislehtenä verkos-sa. Jäsenillä oli mahdollisuus tilata ilmoitus

TEK-lehden verkkoversion ilmestymisestä pai-netun lehden lisäksi tai sen sijaan. Verkkover-sion tilaajia oli vuoden lopussa noin 2000. Mää-rä kasvoi edellisvuodesta noin 200:lla.

Lehden pääaiheita vuoden aikana olivat työmarkkinatutkimuksen tulokset, työelämän edunvalvonta, työhyvinvointi, innovaatiot, yrittä-jyys, työskentely ulkomailla, uraa ja työnhakua tukeva tietous, koulutus- ja teknologiapoliitti-seen vaikuttamiseen liittyvät aiheet, opiskelu ja teekkarikulttuuri.

TEK-verkkolehdessä tarjottiin uutisia ja ar-tikkeleita myös painettujen lehtien välillä. Jä-seniä ohjattiin verkkolehden lukijoiksi muun muassa mainostamalla uusimpia artikkeleja sähköisissä jäsenkirjeissä ja sosiaalisessa me-diassa.

VerkkosivustotTEKin verkkosivusto (www.tek.fi) uudistettiin kokonaan: julkaisualusta, sisällöt ja ulkoasu. Tavoitteina oli parantaa tiedon löydettävyyttä ja sivujen käytettävyyttä mobiililaitteilla. Visu-aalisessa ilmeessä valokuvat valjastettiin ker-tomaan ammattikunnan osaamisesta. Osaksi

verkkosivustoa toteutettiin myös tapahtuma-kalenteri sekä TEKin blogi.

Sivuille nostettiin näkyvästi esiin jäsenten eniten käyttämät ja tärkeimmiksi kokemat pal-velut. Verkkosivujen haluttiin madaltavan yhtey-den ottamisen kynnystä toimistoon; siksi TEKin asiantuntijat ovat palveluiden yhteydessä esillä omilla kasvoillaan.

Sosiaalinen mediaTEKin Facebook-sivuilla julkaistiin pääasias-sa TEKin uutisia ja linkkejä uusiin verkkoleh-den artikkeleihin, mutta myös jäsenkuntaa koskevia uutisia muista medioista. Tykkää-jiä oli vuoden lopussa TEKin Facebook-sivul-la noin 4 000 (2014 noin 3 300) ja Yrittäjäklu-bin sivulla noin 480 (2014 noin 380). TEKin sul-jetussa LinkedIn-ryhmässä oli vuoden lopus-sa noin 6 000 jäsentä (2014 noin 5 600 jäsentä), TEKin avoimella organisaatioprofiililla lähes 2 000 seuraajaa (2015 noin 1 500) ja TEKrekryn avoimessa LinkedIn-ryhmässä noin 5 600 (2014 lähes 3 000) jäsentä.

Henkilökuntaa ja myös luottamushenkilöitä koulutettiiin ja rohkaistiin käyttämään Twitteriä.

VIESTINTÄ

59

Viestinnän painopistettä siirrettiin printistä verkkoon. TEKin verkkosivusto uudistettiin ja sen mobiilikäytettävyyttä parannettiin.

60

TEKillä oli Twitterissä vuoden lopussa lähes 1700 seuraajaa (1000 vuonna 2014), TEKin yrit-täjäklubilla noin 230, TEK Urapalveluilla noin 500 (2014 lähes 300). TEKin esitysmateriaale-ja ja tutkimustuloksia jaettiin myös Slideshare -palvelussa.

Sähköinen jäsenkirje Sähköinen jäsenkirje toimitettiin suunnitelman mukaisesti 11 kertaa. Kirjeet lähetettiin seg-mentoituna siten, että suomenkielisen kirjeen sisältö räätälöitiin erikseen vuosijäsenten suu-relle enemmistölle, 0–5 vuotta valmiina olleil-le sekä kolmantena versiona opiskelijoille. Eng-lanninkielinen kirje lähetettiin niille, jotka ovat valinneet englannin asiointikielekseen jäsenre-kisterissä. Jäsenkirjeen keskeisimpiä sisältöjä julkaistiin ruotsiksi käännettyinä TEKin ruotsin-kielisillä verkkosivuilla ja tarjottiin TFiFin käyt-töön. Kirjeiden yhteenlaskettu levikki oli vuoden lopussa noin 60.400 (60 000 vuonna 2014). Kir-jeiden ulkoasu uudistettiin verkkosivuston il-meen mukaiseksi.

KalenteritTEKin jäsenkalenteri tai vaihtoehtoisesti Pomo ja Väisänen -piirroksin kuvitettu seinäkalenteri tarjottiin tilattavana, maksuttomana jäsenetu-na vuosijäsenille sekä opiskelijajäsenille. Tas-kukalenterin tilasi noin 13 500 jäsentä (13 300 vuonna 2014) ja seinäkalenterin noin 7 900 jä-sentä (7 750 vuonna 2014).

EsitteetJäsenesite julkaistiin suomeksi ja englanniksi. Ruotsiksi julkaistiin oma esite TFiF-TEK-jäsenil-le. Valmistuville jäsenille lähetettäväksi tuotet-tiin onnittelukirje ja siihen liitettävä esite. Ulko-maalaistaustaisille opiskelijoille tehtiin englan-ninkielinen esite, jossa kerrottiin TEKin palvelu-jen lisäksi suomalaisesta työelämästä yleisem-min. Jäsenkortin ohessa postitettavaksi tuotet-tiin TEKin edut ja palvelut -vihkonen.

Muut jäsenhankintaa- ja pitoa tukevat toimetViestintäyksikkö toteutti tammikuussa ja mar-raskuussa kenttä- ja järjestöyksikön toimeksi-annosta jäsenhankintakampanjat digi- ja tele-markkinoinnin keinoin sekä osallistui merkit-tävällä työpanoksella vastavalmistuneiden jä-seniltojen suunnitteluun ja toteutukseen. TEK osallistui omalla messustandilla Slush-tapah-tumaan erityisesti yrittäjäjäsenille suunnattu-jen palvelujen esittelemiseksi.

Ulkoinen viestintä ja yhteiskuntasuhteetTEK tuki eduskuntavaaleissa ehdolla olleita 50 jäsentään tarjoamalla heille näkyvyyttä verkos-sa, TEK-lehdessä ja Yhteisilmoituksilla Tekniik-ka&Talous-lehdessä. Ehdokkaille tarjottiin mah-dollisuus myös kirjoittaa vaalivaikuttamista var-ten perustettun Parasta Suomelle -blogiin. Kuu-si jäsentä tuli valituiksi eduskuntaan.

Jäsenkirjeiden yhteydessä tuotettiin uutis-kirjeet sidosryhmille siten, että niihin poimit-tiin TEKin linjaukset, kannanotot ja vaikuttami-sen kannalta merkitykselliset tutkimustulokset. Sidosryhmäkirje lähetettiin TEKin kannalta tärkeille poliittisille päättäjille, virkamiehille, yhteistyökumppaneille ja järjestökentän edus-tajille. Kirjeen levikki oli lähe 700 kappaletta.

TEKin mediaviestinnän aiheita olivat muun muassa työmarkkinatutkimuksen ja muiden TEKin tutkimusten tulokset, palkinnot, kor-keakoulupolitiikka ja yrittäjyyden edistäminen. Vuoden mittaan annettiin 33 lehdistötiedotet-ta. Lisäksi TEKin asiantuntijoita haastateltiin eri medioissa erityisesti palkkoihin, irtisanomi-siin, työuriin ja koulutukseen liittyvissä asioissa.

TEKin toiminnasta julkaistiin mediaseuran-nan mukaan kertomusvuoden aikana yhteensä 239 lehtiuutista tai radio-, TV tai verkkouutissi-taattia (259 vuonna 2014). Aiheista eniten media-osumia keräsi diplomi-insinöörien palkat. Muita pääaiheita olivat TEKin rooli uuden palkansaa-jien keskusjärjestön valmistelussa, väitöskirja-palkinto, jäsenten työllisyys sekä tutkimus ulko-maalaisten vastavalmistuneiden työllisyydestä. Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi osallistui vuo-den aikana mediassa näkyvästi keskusteluun Suomen kilpailukyvystä ja hallituksen tuotta-vuustavoitteista.

TEKille laadittiin viestintätoimisto Ellun Ka-nojen avustamana kompakti kriisiviestintäoh-jeistus.

61

Neuvottelujärjestöjen viestintäTEKin viestintäyksiköllä oli vastuullaan YTN:n kolmen sopimusalan viestintätehtävät – suun-nittelu-, metsä- ja rakennusalat – sekä edus-tus YTN:n viestintää koordinoivassa viestintä-ryhmässä. Lisäksi TEKin tiedottaja osallistui JUKOn yliopistosektorin viestintään.

Viestintä -yksikkö 2015

Helena Andersson, viestintäjohtaja

Helena Hagberg, ulkoasusuunnittelija

Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja, perhevapaalla 26.10.-5.12.

Riitta Kärki, assistentti

Pekka Leiviskä, vs. toimittaja 23.10.-4.12.

Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja, vuor.vapaalta 12.1., op.vapaa 1.9. alk.

Maisa Nissinen, viestintäassistentti osa-aikaeläkkeellä, 31.1. eläkkeelle

Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja

Katariina Rönnqvist, vs. toimittaja-tiedottaja

Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija

62

TalousVuonna 2015 yhdistyksen toiminnan kuluista 91 % katettiin jäsenmaksutuloilla, loput sijoitustoi-minnalla ja muilla tuloilla. Jäsenmaksutuotto-ja kertyi 16,3 miljoonaa euroa (vuonna 2014 15,1 m€), ulkopuolista projektirahoitusta ja muita toiminnallisia tuottoja 0,2 miljoonaa euroa (0,2 m€) ja omaisuudesta toimintaa rahoitettiin 1,6 miljoonalla eurolla (1,9 m€).

Kulupuoli jakaantui siten, että työttömyys-kassamaksut, jäsenetulehdet sekä keskusjär-jestömaksut olivat 8,5 miljoonaa euroa (7,3 m€), henkilöstökustannukset 5,6 miljoonaa euroa (5,8 m€) ja muut toimintakulut 4,0 miljoonaa euroa (4,0 m€). Käyttöomaisuuteen investoitiin 0,1 miljoonaa euroa (0,1 m€).

Sijoitusten pääpaino oli edelleen osakemark-kinoilla. Sijoitustoiminnassa vuosi 2015 oli tuo-toltaan hyvä sijoitussalkun tuottaessa +7 pro-senttia (+12 %).

Varsinaisen sijoitussalkun lisäksi TEK oli edelleen osakkaana Technopoliksessa, Tampe-reen teknologiakylä Hermiassa, Oulun ja Lap-peenrannan ylioppilastaloissa sekä teknolo-giaan sijoittavissa pääomarahastoissa Eqvitec

Teknologiarahastossa ja Aloitusrahasto Veras-sa. Pasilan toimitalosta TEKin omistusosuus oli 29 prosenttia (3 549 m2).

ToimistopalvelutTEKin toimiston tietojärjestelmiä uusittiin ja päi-vitettiin ja työasemia vaihdettiin tehokkaammik-si. Muun muassa www.tek.fi -sivusto, palkka-nosturi, kirjanpito- ja palkanlaskentaohjelmat ja jäsenten omien jäsentietojen päivitys uusittiin ja jäsenten sisäänkirjautumista järjestelmiin helpotettiin. Lisäksi otettiin käyttöön yleisim-pien toimistokäytössä olevien ohjelmien kes-kitetty päivitys.

Puhelinjärjestelmäohjelmisto päivitettiin uu-dempaan versioon. Mobiililaitteissa siirryttiin Free Choise -laitehankintaan, jossa työnteki-jä saa valita haluamansa puhelinmallin, mut-ta maksaa itse ostohinnan ja työnantajan tuke-man osuuden välisen erotuksen.

Hallituksen talousjaosTEKin talousvaliokunta lakkautettiin vuoden 2014 lopussa ja sen tehtävät siirrettiin uudel-le hallituksen talousjaokselle. Talousjaokseen

nimettiin kolme hallituksen jäsentä.Talousjaos kokoontui vuoden 2015 aikana 7

kertaa käsittelemään TEKin taloudenhoitoon liittyviä kysymyksiä.

Kokouksissaan talousjaos käsitteli seuraavia asioita: sijoitusten seuranta, varainhoitosuunni-telma ja sijoitusstrategia, tilintarkastuksen seu-ranta, tilinpäätös 2014, tulosraportointi 2015, talousarvio 2016, jäsenmaksun trendit ja jäsen-maksumuutoksen vaikutukset, Alma Median te-kemä vaihtotarjous Talentumin osakkeista sekä tulevaisuuden taloudelliset vaihtoehdot jäsen-määräskenaarion pohjalta.

TALOUS JA TOIMISTOPALVELUT

63

Talous- ja toimistopalvelut -yksikkö 2015

Jari Mellas, yksikönjohtaja

Ira Enckell, jäsensihteeri

Jaakko Haapakoski, vs. IT-asiantuntija 9.9.2015 saakka

Arto Leskinen, IT-asiantuntija

Salla Lindholm-Arponen, jäsensihteeri

Katariina Sammalkangas, IT-asiantuntija, perhevapaalta 1.8.2015

Tuija Toikkanen, jäsensihteeri

Mika Virtala, IT-asiantuntija

Anne Wikman, kirjanpitäjä

Korot 20%

Osakkeet, kehittyvät markkinat 22%

Osakkeet, Eurooppa 20%

Osakkeet, Pohjois-Amerikka 17%

Osakkeet, Suomi 10%

Osakkeet, Aasia 4%

Toiminnalliset sijoitukset 3%

Toimitilaosakkeet 2%

Pääomasijoitusrahastot 1%

Alma Media 1%

Omaisuuden jakauma 2015 (115milj.€)Omaisuuden jakauma 2015 ( 115 milj. €)

64

Tuloslaskelma 1000 euroa

Varsinainen toiminta 1.1. – 31.12.2015 2015 2014Tekniikka ja yhteiskunta Tuotot 15,1 12,3

Toimintakulut -245,1 -348,6Yleiskulut -65,0 -74,8Henkilöstökulut -326,8 -377,1

-621,8 -788,2Koulutus- ja työvoimapolitiikka Tuotot 5,0 5,0

Toimintakulut -168,8 -199,5Yleiskulut -109,1 -91,0Henkilöstökulut -576,3 -625,2

-849,2 -910,7Urapalvelut Tuotot 55,5 59,6

Toimintakulut -188,9 -182,7Yleiskulut -108,8 -89,7Henkilöstökulut -552,3 -587,6

-794,5 -800,3Neuvottelu Tuotot 0,0 0,0

Toimintakulut -166,7 -153,6Yleiskulut -124,7 -102,6Henkilöstökulut -724,6 -809,9

-1016,0 -1066,1Oikeudelliset palvelut Tuotot 14,1 16,9

Toimintakulut -24,1 -24,5Yleiskulut -122,2 -106,1Henkilöstökulut -645,0 -705,6

-777,2 -819,4Kenttä ja järjestö Tuotot 0,0 0,0

Toimintakulut -947,6 -897,3Yleiskulut -211,8 -153,4Henkilöstökulut -1007,4 -988,4

-2166,8 -2039,1

65

Viestintä Tuotot 60,1 49,2Toimintakulut -615,4 -701,4Yleiskulut -93,6 -88,9Henkilöstökulut -506,2 -476,9

-1155,1 -1218,0Hallinto Tuotot 5,7 8,5

Toimintakulut -354,0 -433,9Yleiskulut -99,6 -81,5Henkilöstökulut -654,7 -624,9

-1102,6 -1131,9Talous ja toimistopalvelut Tuotot 7,6 7,0

Toimintakulut -215,0 -261,7Yleiskulut -185,4 -141,6Henkilöstökulut -591,7 -561,0

-984,5 -957,3Kulujäämä ennen läpilaskutuseriä -9467,7 -9730,9Läpilaskutuserät

Jäsenvakuutukset -4770,3 -3588,3Jäsenetulehdet -2598,5 -2551,9TM-jäsenmaksut -1092,9 -1081,3

-8461,7 -7221,6Varsinaisen toiminnan kulujäämä -17929,4 -16952,5Varainhankinta

Jäsenmaksutuotot 16293,9 15053,4Tuotto-/kulujäämä -1635,5 -1899,1Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Korkotuotot 5,0 7,0Osinkotuotot 243,4 189,9Vuokratuotot 287,9 275,1Myyntivoitot/tappiot 3974,1 12931,0Korkokulut -0,1 0,0Sijoitusten hoitokulut -221,7 -201,1

Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 4288,6 13201,9Tilikauden yli-/alijäämä 2653,1 11302,8

66

Vastaavaa 31.12.2015 31.12.2014Pysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 31,6 72,8Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 323,5 388,7

Muut aineelliset hyödykkeet 4,3 4,3327,8 393,0

SijoituksetKäyttöomaisuus

Osakkeet ja osuudet 1155,5 1155,5Huoneisto-osakkeet 2168,0 2168,0

3323,5 3323,5Sijoitusomaisuus

Osakkeet ja osuudet 75692,1 74627,9Huoneisto-osakkeet 1592,5 1592,5Pääomasijoitusrahastot 882,9 882,9Muut arvopaperit 22146,3 20632,3

100313,8 97735,6Vaihtuvat vastaavatSaamiset

Myyntisaamiset 66,1 97,1Lainasaamiset 369,7 367,7Siirtosaamiset 261,3 265,0

697,1 729,8Rahoitusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet 3146,5 2589,1Rahat ja pankkisaamiset 1275,3 1006,8

109115,6 105850,6

Tase 1000 euroa

67

VastattavaaOma pääomaRahastot

Muut rahastot 33,7 42,2Toimintapääoma Vapaat rahastot 1549,9 1419,3

Edellisten tilikausien ylijäämä 102657,9 91346,6Tilikauden yli-/alijäämä 2653,1 11302,8

106860,9 104068,7

Vieras pääomaLyhytaikainen

Saadut ennakotOstovelat 880,0 260,4Muut velat 124,5 114,6Siirtovelat 1216,5 1364,7

2221,0 1739,7109115,6 105850,6

72

Tekniikan akateemiset TEKRatavartijankatu 200520 Helsinkiwww.tek.fi(09) 229 121