Teräsrakenne - lfc.fi · 2016-12-02 · bollilla suunnitellaan teräsrakenteita, pitäisi tämän tiedon olla hyödynnettävissä periaat-teessa ikuisesti, Moilanen toivoo. Parhaimmillaan

Teräsrakenne4 | 2016

Peikko Group – Concrete Connections since 1965www.peikko.fi

PEIKON RUNKOJÄRJESTELMÄPeikon runkojärjestelmä koostuu Deltapalkeista, liittopilareista sekä muista rakennuksen teräsrakenteista. Joustava ja räätälöity runkojärjestelmä sopii erityisesti monikerroksisiin rakennuksiin ja mahdollistaa hoikan ja tilaa säästävän rakenneratkaisun, jonka vuoksi se on erittäin kustannustehokas.

• Yksi toimittaja koko runkojärjestelmälle• Nopea ja helppo asennus• Vakioidut liitosdetaljit• Rungon teräsrakenteilla on CE-merkintä standardin EN 1090-1 mukaisesti• Palonkesto aina paloluokkaan R180 asti

Agora Center, JyväskyläHoliday Club Saimaa, Imatra

1 Teräsrakenne 4 | 2016

Pääkirjoitus

2 Teräs ja mies palkittuina

Foorumi

3 Laatumaine haastaa rakentamisen kaikki toimijat

Artikkelit

4 Fazer rakennutti Suomen makeimman

8 Teräsrakenne-päivässä onnistumisen juhlaa ja teräksistä tietoa

13 Tampere aikoo pysyä vetovoimaykkösenä

16 Ratina päivittyy nykyaikaan

20 Myllysaaresta tulee Ranta-Tampella

22 Tuotantotilaa Tampereen keskustan kupeelle

26 Tutkija hillitsisi toimitilakiinteistöjen purkuintoa

28 Rakenteiden optimoinnista entistä helpompaa

Julkaisija ja kustantajaTeräsrakenneyhdistys ryUnioninkatu 14PL 381, 00131 Helsinkipuh. 09 12 991 (vaihde)fax. 09 1299 214www.terasrakenneyhdistys.fi

ToimitusPäätoimittajaJanne TähtikunnasTeräsrakenneyhdistys ry

Projektitoimitus, ulkoasuPekka Vuolapuh. 050 571 [email protected]

ToimitusaineistoTeräsrakenneyhdistys [email protected]

Lehden tilauksetTeräsrakenneyhdistys rypuh. 09 1299 [email protected] 15,00 €1/1 vsk 49 €4 numeroa/vuosi

IlmoituksetTeräsrakenneyhdistys rypuh. 09 1299 [email protected]

KirjapainoForssa Print, Forssa 2016

ArtikkelitoimitusArto RautioJohanna Paasikangas-TellaLFC Grouppuh. 050 5500 [email protected]

Lehden painos13 300 kpl

Aikakauslehtien liiton jäsenISSN 0782-0941

39. vuosikerta

Kansi: Fazer Experience -vierailu- ja kokouskeskus, Vantaa, kuva: Mika Huisman

30 Teräksistä älykkyyttä työturvallisuuteen

32 Seppä takoo hyvinvointia Jyväskylässä

35 Tärkeintä hyvä ratkaisu asiakkaan tarpeisiin

Projektit

38 Burj Al Arab Terrace, Dubai

42 Finavian koekäyttöpaikka, Vantaa

46 Karhumäen ylikulkukäytävä, Vantaa

48 Laitilan monitoimihalli

Ajankohtaista

50 Forssa-Hikiä voimalinja

Viimeinen sana

51 Kustannussäästöjä kehitystyötä hyödyntämällä

Teräsrakenne4 | 2016

s. 38s. 32s. 16


Teräs ja mies palkittuina

Viralliseksi teräsmieheksi tituleerattu Jouko Kouhi sai äskettäin palkinnon elämäntyös-tään eurooppalaisen teräsrakentamisen hy-väksi. Perustelut olivat yksityiskohtaiset ja kestävät vertailun kansainvälisestikin keneen tahansa toimijaan. Vaatimaton juhlakalu to-tesi kiitospuheessaan seuraavaa: ”Älä kysy mitä kansakunta voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä kansakuntasi hyväksi. ” JFK:n alkuperäistä tekstiä lainaten. Voidaan hyvällä syyllä todeta Joukon hoitaneen osuu-tensa.

Vaatimattomasta ja faktoista pitäväs-tä Joukosta ei juuri kauemmaksi voi siir-tyä kuin keskusteluun materiaalien parem-muudesta. Hiukan vaimentunut keskustelu tuntuu kiihtyvän pienen hengähdystauon jälkeen. Minusta on hyvä, että aiheesta pu-hutaan, kunhan pitäydytään faktoissa. Ei ole yhdellekään materiaalille tai asiantuntijalle pahitteeksi kerrata materiaalien parhaimpia puolia ja ominaisuuksia. Toki teräsmiehenä täytyy luonnollisesti ensin todeta, että talon voi tehdä teräksestä, mutta ei ilman terästä. Rehellisyyden nimissä pitää kuitenkin tun-nustaa, ettei puhtaasti yhteen materiaaliin luottavasta rakennuksesta tulisi kovinkaan käyttäjäystävällinen. Tuoreessa teräsraken-nepalkinnon voittajassa Fazer Experience -keskuksessa voidaan sama huomio todentaa varsin hyvin. Teräksen ominaisuuksia hyö-dyntämällä on luotu rakennus, joka on ilo silmälle ja varsinkin käyttäjälle. Pinnoissa on luonnollisesti hyödynnetty muidenkin mate-riaalien parhaimpia puolia. Kotimaista osaa-mista suunnittelusta toteutukseen.

Pääkirjoitus

Myös viime vuonna Teräsrakennepal-kintogaalassa kunniamaininnan saanut Ro-vaniemen Railo sai ansaitsemansa huomi-on tämän vuoden Arkkitehtuuri Finlandian voittajana. Voisi äkkiseltään kuvitella, ettei arvokkaaseen kaavaan ja tiukkaan tilaan teh-tävä monitoimirakennus anna suunnitteli-joiden luovuudelle kovinkaan paljon mah-dollisuuksia. Toteutus oli kuitenkin kaikkea muuta. Harvinaisen onnistunut kokonai-suus, joka miellyttää aisteja ja käyttäjiä. Jäl-leen kerran osoitus mihin ammattilainen parhaimmillaan pystyy. Henkilökohtaises-ti rakennuksesta mieleeni tulee välittömäs-ti katsomoon muodostuva tunturimaisema. Suunnittelussa on otettu pienimmätkin yksi-tyiskohdat huomioon. Ansaittu palkinto Aaro Artolle ja APRT Arkkitehdeille.

Rakentamisen suhdanteista on puhut-tu paljon myös Teräsrakennelehden pää-kirjoituksessakin. Viime aikoina on onneksi ollut positiivista puhuttavaa. Pidetään huoli parhaamme mukaan, että tilanne jatkuu sa-manlaisena. Huolimatta kohonneista toi-mitusmääristä epäterveeltä toiminnalta ei ole vältytty. Varsinkin sandwich-paneeli-en markkinoista käydään kovaa taistoa. Te-räsrakennelehden tietojen mukaan kauppaa käydään jo alle laadukkaiden materiaalien kustannuksien. Hinnoista toki sovitaan aina ostajan ja myyjän välillä. Hyvä niin. Ostaji-en kannattaa kuitenkin olla selvillä tuotteil-le asetettavista vaatimuksista ja tarpeellisis-ta ominaisuuksista. Helpoiten tämä onnistuu pyytämällä nähtäväkseen TRY:n sertifikaat-ti. Kaikki TRY:n hyväksymät tuotteet ovat asianmukaisesti testattu ja asiantuntijoiden todentamia. Samalla myös varmistaa, ettei tuotteen hyväksymisessä tule ongelmia ra-kennusvalvonnan kanssa. Laaduttoman tuot-teen ostajalle tulee yllätyksiä hyvinkin no-peasti ja rakennuksen ostaja ottaa yhteyttä todennäköisesti ennemmin kuin myöhem-min. Lyhytnäköinen vaatimuksien sivuut-taminen kostautuu 10 vuoden aikajänteellä. TRY järjestää tilauksesta kursseja teräsra-kenteiden ostajille, jotka haluavat varmistaa olevansa ajan tasalla ja suojata oman yrityk-sensä yllätyksiltä. Onhan teidän yrityksenne osto ajan tasalla?

Janne Tähtikunnas päätoimittaja

Kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt RT, RTT, RAKLI, RALA, ATL ja SKOL tekevät nyt yhteistyötä nimenomaan rakennuksen elin-kaarilaadun parantamiseksi. Markku Moila-nen muistuttaa, että yhteinen tahtotila siir-tyy käytäntöön vain, jos kaikki ovat samassa joukkueessa ja pelaavat saman pelisuunnitel-man mukaisesti.

- Hankkeissa pitää hakea avoimella dia-logilla hyvää lopputulosta. Kun vuorovaiku-tuksen ilmapiiri on siihen kannustava, nou-sevat mm. laadun kannalta olennaiset asiat riittävän ajoissa esille. Toki pitää muistaa myös ylläpidon merkitys laadun säilymisel-le. Siksi me Rambollilla olemme kehittäneet mm. Terve talo –konseptia, joka yhdistää hyvät rakennusvaiheen ratkaisut ja ylläpidon mm. kosteus- ja homeongelmien ehkäisi-jöinä, ”siviilissä” Ramboll-konsernin Poh-joismaiden toiminnoista vastaava Moilanen esittelee.

Moilanen korostaa, että ongelmat seläte-tään aidosti yhteisellä toiminnalla. Laadukas rakentaminen edellyttää, että konkreettista työtä tekevien ihmisten asenteet muuttuvat ja sen myötä alan käyttäytyminen ja toimin-takulttuuri. Hyvistä esimerkeistä pitää osata ottaa mallia ja epäonnistumisista oppia.

- Laatutyö on kestävyyslaji, jossa menee ikävä kyllä aikaa. Kaikkien rakennushankkei-den osapuolten pitäisi muistaa, että teemme tiloja myös lapsillemme ja lapsenlapsillem-me, sekä miettiä, miten koko joukkue toimi-si parhaiten. Ammattiylpeys omasta työstä on myös tärkeää. Kun on itsellä tahto tehdä erinomaista ja tahto muutokseen koko toi-mialalla, se vaikuttaa muihinkin. Moilanen vakuuttaa.

Digitalisaatiosta nähty vasta aavistus

Vaikka rakentamisessa tehdään jo suunnit-telua ja yhä enemmän työmaatoteutustakin BIMiä ja mallintamista pitkälle hyödyntäen, on digitalisaatio Markku Moilasen mielestä tulevaisuudessa yksi rakentamisen iso muu-tosajuri.

- Digitalisaatio tulee muuttamaan raken-tamista kokonaisuutena varmasti. Yksi muu-

Pidän niin suunnittelutoimis-tojen kuin koko rakentamisalan näkökulmasta tämän hetken suurimpana haasteena rakenta-misen laatumainetta. Alan pitää pelata samassa joukkueessa rakennusten elinkaarilaadun nostamiseksi huipputasolle, arvioi suunnittelu- ja konsultti-toimistojen SKOL:n hallituksen puheenjohtaja Markku Moila-nen.


Foorumi

tos on, että tietomallin täytyy olla koko ra-kennuksen elinkaaren ajan hyödynnettävissä. Toinen on IOT eli Internet of Things. Raken-nukset ovat jo nyt mm. talotekniikan ansi-osta aikamoisia koneita. IOT:n myötä anturit ja muut informaatiovälineet mahdollistavat tämän koneen entistä tehokkaamman käytön asiakkaan tarpeita palvellen. Jatkossa saa-daan yhä enemmän tietoa sekä rakennusten että infran käytöstä ja käyttäjistä sekä opti-moidaan toiminnot käyttäjille ja tuotetaan siten lisäarvoa heille, Moilanen tiivistää.

Yhtenä isona asiana Markku Moilanen nostaa esille rakentamisen prosessit, jotka ovat vielä digitalisoituneet vähän.

- Odotan, että esimerkiksi teräsraken-teissa digitalisaatio tulee suunnittelun, kone-pajavalmistuksen ja asennuksen lisäksi osak-si koko rakenteen elinkaarta sekä elinkaaren päättymisen jälkeen vielä uudelleenkäytön ja kierrätyksen avuksi. Kun vaikka meillä Ram-bollilla suunnitellaan teräsrakenteita, pitäisi tämän tiedon olla hyödynnettävissä periaat-teessa ikuisesti, Moilanen toivoo.

Parhaimmillaan tämä voisi merkitä esi-merkiksi sitä, että paikassa X tarpeettomak-si jääneen teräshallin rakenteilla voitaisiin tehdä 2/3 paikkaan Y tehtävän uuden hallin teräsrakenteista rakennesuunnittelijan tie-tokannasta löytyvän tiedon ansiosta. Kier-rätetty rakennehan on arvokkaampaa kuin romuteräs ja valmiiden rakenteiden uudel-leenkäyttö on kestävän kehityksen kannal-ta järkevämpää kuin tehdä uudet samanlaiset rakenteet kierrätysteräksestä tai neitseelli-sestä teräksestä.

- Rakennesuunnittelija voi tiedon keski-össä optimoida rakennusprosessia ja sen te-hokkuutta. Toki se samalla edellyttää laajaa

ymmärrystä koko prosessista. Tällaista työ-tä tehdään jo nyt rakennuspaikkojen osalta. Näin kannattaisi ehdottomasti tehdä myös itse rakenteiden kanssa, Markku Moilanen korostaa.

- Me Rambollissa teemme parhaillaan Espoon kaupungin tilojen digitalisoimista. Vaihe yksi on tietää, millaista tilaa on ole-massa. Sen jälkeen voidaan alkaa katsoa, mi-ten tiloja voi hyödyntää esimerkiksi lähiön eri elinkaaren vaiheissa. Toimistopuolella-han näin jo tehdään ja julkinen puoli tulee toivon mukaan pian perässä. Ei kannata ra-kentaa julkisiakaan tiloja johonkin käyttöön, vaan tehdä tiloja, joita voi käyttää kulloisen-kin asukasjakauman mukaan järkevimmäl-lä tavalla.

Tarvitaan erilaisia tekijöitä

Digitalisaatio on suuri mahdollisuus, mutta sen läpimurtoon liittyy Moilasen mielessä pari huoltakin.

- Ensiksi rakentamisen toimialalle pitää saada väkeä, jolla on erinomainen tekninen ja erinomainen ICT-osaaminen. Jotta ala kiin-nostaa, pitää sen maine saada ylös. Lisäk-si tarvitaan loistavaa peruskoulutusta ja sen päälle tulevaa jatkokoulutusta. Onneksi maan hallitus näyttää perääntyvän koulutusleikka-uksistaan, Moilanen huokaisee.

- Tarvitsemme vientituloja ja osaaminen on niiden saamisessa keskeinen tekijä. Osaa-misemme ei saa olla vain tuotantopuolel-la, vaan sitä täytyy olla myös asiakaspuolella eli asiakasyhtiöissä ja julkisissa organisaa-tioissa olevilla ostajilla. Vain osaavat ostajat pystyvät vaatimaan elinkaarilaadukkaita rat-kaisuja, joista uskon riittävän ainesta myös

Kuva 1: Teräsrakenteita valmistavien ja asentavien yritysten taholta kritisoidaan välillä suunnittelutoi-mistojen tekemiä teräsrakenteita siitä, että rakentei-den kilojen optimoinnissa unohtuu valmistuksen ja asennuksen optimointi. Suunnittelu- ja konsulttitoi-mistojen liiton puheenjohtaja Markku Moilanen on teräsmiesten kanssa samaa mieltä, että rakenteiden suunnittelussa olisi parasta, jos voitaisiin suunnitte-lijan ja toteuttajan vuorovaikutuksessa hakea yhdes-sä toimivimmat ratkaisut.

Valokuva: Ramboll

vientiin. Kun työuralla on erityisiä töitä, joi-hin pääsystä kilpaillaan yritysten sisälläkin, syntyy osaltaan sitä alussa kuuluttamaa-ni ammattiylpeyttä. Ja toki jaksetaan sitten ne arkisemmatkin projektit, joita jokaisella väistämättä on joskus.

- Näemme jatkossa suunnittelutoimis-toissa ja muiden alan yritysten palveluksessa yhä enemmän ihmisiä, jotka tuovat perin-teisen rakentamiseen liittyvän suunnittelun rinnalle uudenlaista osaamista ja näkemys-tä hankkeisiin vaikkapa softan puolelta. Tätä kautta voi syntyä myös start uppeja kehittä-mään uusia palveluita, Moilanen linjaa.

- Tärkeintä kuitenkin on, että peruskou-luissa ja lukioissa opiskellaan riittävästi ma-tematiikkaa ja fysiikkaa, että alalle yleen-sä voi hakeutua. Sitten täytyy huolehtia, että alalle tärkeiden osa-alueiden AMK- ja yli-opistokoulutus on riittävän kovatasoista ja käytännön rakentamista palvelevaa. Tutki-mus on toki tärkeää, mutta aina pitää muis-taa rakennusalan tarvitsevan myös käy-tännön työntekijöitä sekä ammattikoulu-, AMK- että yliopistotasolta. –ARa

Laatumaine haastaa rakentamisen

kaikki toimijat

1.


- Tampere on ollut viimeiset 10 vuotta veto-voimatutkimusten ykkönen Suomessa, mikä näkyy tasaisena seutukunnan kasvuna. Odo-tamme Tampereen seutukunnalle 100.000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Seu-tukunnalle muuttaa vuosittain keskimäärin 4000 uutta asukasta, mistä Tampereen osuus on 2000 - 3000 henkeä, pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoo.

- Viiden tähden keskusta –kehittämis-ohjelma vuosille 2015-2030, uusi raitiotie, juuri valmistunut rantatunneli sekä Viini-kanlahden ja Raholan jätevedenpuhdista-mojen siirto keskustan kupeelta Pyhäjärven rannasta Sulkavuoreen ovat keinojamme pi-tää kaupunki myös tulevaisuudessa paikka-na, johon muutetaan mielellään. Kun kehi-tämme keskustaa ja joukkoliikennettä sekä liitämme mm. Särkänniemen lähialueineen nykyistä selvästi enemmän osaksi keskustaa, säilytämme nyky-Tampereen hyvät puolet ja vastaamme kasvun paineisiin, Ikonen kuvaa kehitysajatuksia.

- Keskussairaala-alueen käynnissä ole-vat rakennustyöt ja jätevedenpuhdistamo-jen siirto eivät liity suoraan kehittämisoh-jelmaamme, mutta tukevat sitä. Jätevesien käsittelyn siirrossa uuteen laitokseen on tie-tysti ensisijaisesti lähdetty ympäristölähtö-kohdista, mutta samalla saamme mahdol-lisuuden kehittää keskustan lähellä olevia ranta-alueita. Rantatunnelin teko avasi mah-dollisuuden tehdä Näsijärven rantaan uusi kävelyetäisyydellä keskustasta oleva Ranta-Tampellan alue, Ikonen jatkaa.

- Olemme tehneet alueen kahdeksan kunnan voimin MAL-kokonaisuuden suun-nittelua ja valtion kanssa on menossa kolmas MAL-sopimus. Joukkoliikennevyöhykkeiden ja kaupunkiseudun eteenpäinvienti tapahtuu vahvassa ja tiiviissä yhteistyössä eikä toinen toisiaan kyräillen. Yhteinen seutuhallitus ja kuntien johtajien säännölliset yhteispalaverit ovat minusta hyvin myönteisiä kokemuksia, Ikonen kehuu seutuyhteistyötä.

- Rakennamme nyt kuntarajat ylittäviä asuinalueita ja palvelukonsepteja sekä Kan-gasalan kuntarajan kahta puolen että Py-häjärven rannalle Pirkkalan kanssa. Noki-an ja Ylöjärven kanssa kehitämme mm. clean techiin painottuvaa Kolmenkulman teolli-

suusaluetta, Anna-Kaisa Ikonen esittelee yh-teistyön konkreettisia kohteita.

Muutettiin ajatusmaailma järveltä järvelle

Anna-Kaisa Ikosen mukaan yksi Tampe-reen kehittämisen ns. grande idèe on ajatella keskustaa alueena järveltä järvelle. Tampe-rehan on kannaksella Näsijärven ja Pyhäjär-ven välissä. Yksi tärkeä etappi pohdinnassa on Asemakeskuksen sekä Kannen ja Areenan tekeminen nykyisen VR:n aseman ympäril-le. Kannen ja Areenan toteutuminen Studio Daniel Libeskindin hahmottelemien ajatusten pohjalta alkaa nyt näyttää varmalta.

- Meillä on keskustan tiimoilla yhdeksi-sen kilometriä rantaa. Mietimme myös, mi-ten käyttää sitä. Rantatunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan rakentamisen ja Särkän-niemen kytkemisen keskustaan. Kun raitiotie menee keskustasta harjun vieressä Pispalan ja Näsijärven välissä Lielahteen ja aikanaan Ylöjärvelle asti, myös sinne päin tulee no-pean joukkoliikenneyhteyden päähän uutta asutusta sekä virkistys- ja uimaranta-alueita ja kulttuuri- ja toimitilarakentamista, Iko-nen iloitsee.

- Keskustasta viitisen kilometriä on Lie-lahtea ennen Metsä Boardin entinen teolli-suusalue, jonne voi tulla jopa 20.000 tam-perelaisen kodit. Tämä Hiedanranta on tarkoitus tehdä älykkään kaupunkirakenteen konkreettiseksi pilottialueeksi, hän täyden-tää.

- Pyhäjärven puolella taas on jo tehty uutta Ratinan kohdalle. Sinne kohoaa par-haillaan Ratinan kauppakeskus. Keskustan laajeneminen jatkuu siellä mm. Eteläpuiston ja Nalkalanrannan suunnassa edellä jo mai-nitun Viinikanlahden ohella. Vähän etääm-pänä on siis tulossa käyttöön mm. Raholan ranta-alue.

Kiskot vievät keskustaan

Tampereen raitiotien rakentaminen jäi aikoi-naan ensimmäisen maailmansodan jalkoihin. Nyt tehdyillä päätöksillä hanke lopultakin toteutuu vuonna 2021, jolloin liikenne alkaa Tampereen Hervannasta ja Taysista tulevilta haaroilta keskustan kautta Lielahteen. Aikaa

Tampere aikoo pysyä vetovoimaykkösenäRohkea kaupunki investoi ja rakentaa tulevaisuutta, tiivistää Tam-pereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Monet nyt käynnissä tai alkamassa olevat isot rakennushankkeet liittyvät Tampereen Vii-den tähden keskusta –kehittämisohjelmaan, jonka avulla Tampere aikoo pitää paikkansa Suomen vetovoimaisimman kaupunkiseudun keskustana.

Kuva 1: Tampereen ja Tampereen seutukunnan ke-hittyminen tuo paljon töitä niin suunnittelijoille kuin rakentajillekin lähivuosikymmeninä, uskoo Tampe-reen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Viiden tähden keskusta ja raitiotie tukevat jo valmiiksi vetovoimai-simmaksi koetun kaupungin kasvuennusteita.

Valokuva: Tampereen kaupunki/ Kimmo Torkkeli, Studio Torkkeli

1.


myöten reitistöä on tarkoitus jatkaa Ylöjär-ven, Pirkkalan ja Kangasalan puolelle. Nokia kuuluu myös raideliikenteen piiriin, mutta siellä kulkeminen perustuu lähijuniin.

- Perusidea on yhdistää suuret työpaik-ka-alueet, oppilaitokset, Tays, asioimisalueet sekä merkittävät asuntoalueet toisiinsa kis-koyhteydellä. Toki joukkoliikenteen rinnal-la tulee olemaan myös autojen ja polkupyö-rien pysäköintilaitoksia, Anna-Kaisa Ikonen tiivistää.

- Rautatieaseman ympäristö uudistuu, kun rautatie katetaan ja sen päälle tulee mm. monitoimiareena, hotelli ja asuntoja. Linja-autoasema siirtyy sinne tulevaan matkakes-kukseen ja näin rautatieaseman seutu tulee olemaan jatkossa raitiotie-, juna- ja linja-autoliikenteen solmukohta, josta on hyvät yhteydet myös Pirkkalan lentoasemalle, Iko-nen kuvaa.

- Keskustavisiossamme Hämeenkatu tu-lee säilymään keskustan ytimenä jatkossa-kin. Ajatus on, että ydinkeskustassa on uuden Ratinan ja Koskikeskuksen muodostaman kaupallisen keskittymän sekä muiden kaup-pakeskusten ja tavaratalojen rinnalla runsas ja monipuolinen kivijalkaliikkeiden, -ravin-toloiden ja –kahviloiden valikoima, Ikonen linjaa.

- Keskustan uudet ja vanhat kaupan ti-lat saavat aivan uusia asiakkaita siis mm. 2,3 kilometrin rantatunnelin myötä asumiselle vapautuvasta Ranta-Tampellasta. Tämä alli-anssimallilla tehtävä Suomen pisin maantie-tunneli muuten valmistui etuajassa ja niin,

että kulut ovat pysyneet kurissa. Rantatun-nelihankkeesta onkin tullut meille poikkeuk-sellisen hyvä kokemus, hän iloitsee.

- Keskustan päivittäis- ja erikoiskaupalle ja palveluille saadaan uutta ostovoimaa myös Amurin ja Tampellan lisärakentamisesta. Py-häjärven rannoille tulee siis uutta mm. jä-tevedenpuhdistamolta vapautuvaan Viini-kanlahteen. Näsijärven puolelta keskustaan kytkeytyy kehittämisen myötä myös Särkän-niemi lähialueineen, hän kertaa

- Keskustan ohella esimerkiksi raitio-vaunureitin toiseksi pääksi alussa tulevan Lielahden asema vahvistuu ja sinne tullee myös uusia toimitilahankkeita ja palvelui-ta. Muutenkin keskustan ulkopuolella on ti-laa alueellisille keskuksille. Uskon, että jul-kisia ja yksityisiä terveys-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluita sekä päivittäistavara-kaupan yksikköjä on kaikkialla asutuksen se-assa. Erikoiskauppa keskittynee keskustaan, Ikonen jatkaa.

Monipuolinen työpaikkavalikoima

Tampereen elinkeinopolitiikassa on Anna-Kaisa Ikosen mukaan käytetty hyväksi mm. luovaa tuhoa. Isot murrokset on pyritty kääntämään voitoksi. Viimeksi on markki-noitu tehokkaasti Nokian ja Microsoftin toi-mintojen alasajon vapauttamia osaajia erin-omaisena voimavarana.

- Olemmekin saaneet uusia yrityksiä, jotka ovat palkanneet heitä. Tämä osaaja-

joukko on tärkeässä roolissa myös älykkään kaupungin suunnittelussa ja rakentamisessa. Alueellamme on useita eri tavalla painottu-neita innovaatioympäristöjä. Niitä ovat esi-merkiksi Kampusareena teknillisen yliopis-ton alueella, Kaupin lääketieteen keskittymä Taysin ympärillä ja Ylen lähelle kehittynyt Tohlopin mediakeskus, hän kertoo.

- Tietotyön ja palveluiden lisäksi pidäm-me ovemme auki myös valmistavalle teol-lisuudelle ja sen tilantarpeille. Uskon tässä maailmassa Suomessa ja Tampereella olevan tilaa ainakin älykkääseen toimintaan ja uu-teen teknologiaan liittyvälle valmistamisel-le. Haluamme ehdottomasti, että kaupun-gissa on töitä erityyppisille osaajille, Ikonen korostaa.

- Teollinen historiamme on olennainen osa kaupunkiympäristöä ja pidän suurena etuna, että keskustan vanhat teollisuusalueet ja aikanaan todellisen purku-uhan alla ollut raatihuone ovat säilyneet . Ne luovat omaa myönteistä mielikuvaansa ja tukevat kasvu-tavoitteitamme, hän myhäilee tyytyväise-nä. -ARa


Ratina päivittyy nykyaikaan

Artikkelit

- On kieltämättä harvinaista, että Tampereen kokoisen kaupungin keskustaan voi rakentaa koko kaupungin suurimman kauppakeskuk-sen uudishankkeena. Uusi Ratinan kauppa-keskus, josta uudisosasta käytetään nimeä Valo-Ratina, on noin 1,5 kertaa isompi kuin läheinen Koskikeskus. Ratinaan tulee ole-maan loistavat liikenneyhteydet sekä kevyen liikenteen väyliä että joukkoliikennettä tai yksityisautoja käyttäen. Laukontorin suun-nastakin pääsee kosken yli hyvin muutama vuosi sitten tehtyä kevyen liikenteen siltaa pitkin, toteaa hanketta kehittävän ja sen omistavan Sponda Oyj:n projektipäällikkö Rauno Kulmala.

- Keskukseen tulee 1200 omaa pysäköin-tipaikkaa, joihin katuverkostosta menevien kulkuyhteyksien teko kuuluu osaltaan työ-maahamme. Kaikkien alikulkureittien ja au-tohallien kanssa työn alla on 130.000 neliön tilat, Kulmala esittelee.

Sponda voitti vuonna 2005 tontista jär-jestetyn tontinluovutuskilpailun. Kun mark-kinaoikeus antoi kilpailusta päätöksensä 2008, pääsi Spondan kiinteistökehitysyksikkö kehittämään yhdessä suunnittelukumppa-niensa kanssa tonttia hankkeeksi. Talouden nitkahduksen takia vuokralaisia ei kuiten-kaan saatu heti sidotuksi ja rakentamisen aloitus viipyi. Kun investointipäätös voitiin tehdä vuonna 2015, alkoi myös rakentaminen maansiirtotöillä.

- Tämä on puhtaan kaupallinen 243 mil-joonan euron hanke, jossa tontin osuus yksin on 20,3 miljoonaa. Tullinkulman Työterve-ys Oy, joka tarjoaa palveluja sekä Tampereen

kaupungille että kaupungissa toimiville yri-tyksille, on Ratinan 52.000 neliön vuokrat-tavissa tiloissa ainoa julkiseksi miellettävä palvelu. Keskus painottuu vahvasti erikois-kauppaan ja erilaisiin mm. ravintola-, viih-tymis-, vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluihin. Päivittäistavarakaupan ankkureina toimivat Lidl ja K-Supermarket, Kulmala kuvaa kon-septia.

- Hankkeen toteutus on mennyt pääpiir-teissään kilpailuvaiheen ehdotuksen pohjalta, mutta keskuksen sisällä on tietysti muutet-tu suunnitelmia kysynnän ja tarpeen mukaan hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa, Kul-mala kuvaa ajatuksen kehittymistä.

Sijoittajavetoisia rakennusratkaisuja

Rakennushankkeena Ratina vedetään läpi Spondan ja rakennuttajakonsulttina ja valvo-jana toimivan A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n yhteistyönä. Arkkitehtisuunnittelijana toimii Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, jossa pääsuunnittelijana toimii Jussi Murole, ja ra-kennesuunnittelijana A-Insinöörit Suunnit-telu Oy, jossa vastaavat rakennesuunnittelijat ovat Timo Leppänen ja Olavi Haarala. Ura-koinnissa Sponda valitsi toimintamalliksi ja-etut urakat, jossa pääurakoitsijatehtävät sekä betonityöt, elementtiasennukset ja muut rakennetekniset työt tekee Työyhteenliittymä Hyrkkönen-Alanen-Lamminsivu.

- Työyhteenliittymässä työnjako on sel-keä. Alasen Rakennus Oy tekee paikalla-valutyöt. Lamminsivu Oy:n vastuulla ovat työmaan betoni- ja teräselementtien asen-nus. Lamminsivu Oy toimittaa myös kaikki työmaalla tarvittavat nosturit, kurottajat ja henkilönostimet. Rakennusliike Aki Hyrkkö-nen Oy hoitaa pääurakoitsijatehtävät ja te-kee ne rakennustekniset työt, joita Alanen tai me emme tee, tiivistää urakoinnin idean elementtiasennuspäällikkö Kari Lamminsivu Lamminsivu Oy:stä.

Ratinassa on teräsliittorakenne, jos-sa Sponda on tilannut liittopilarit ja Delta-palkit suoraan Peikko Finlandilta. Sponda hankki rakennukseen rungon, hissit ja liu-kuportaat ensin, jolloin saatiin eri toimitta-jien mitoitukset A-Insinöörit Suunnittelun jatkosuunnittelun pohjaksi. Kun hankinto-

Tammerkosken Pyhäjärven puoleinen suu on ollut vähän syrjässä Tampereen keskustasta. Linja-auto-aseman ja Tammerkosken välissä on ollut Ratinan stadion ja puistoalueita. Nyt alue muuttuu vahvasti osana Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmaa. Rakenteilla olevan Ratinan kauppakeskus ja siihen liittyvät linja-autoaseman luona olevat suojellut rakennukset tuovat alueen osaksi keskustan liike- ja palvelualuetta. Uusi keskus tukeutuu vahvasti Tampereen kasvuun.

Kuva 1: Uusi Ratina Ratinanaukion suunnasta näh-tynä. Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy on suunnitel-lut uudisosan. Vanhat funkistalot, jotka ovat aukion oikeassa reunassa, uusitaan tai korjataan Arkkiteh-titoimisto Tuomo Siitonen Oy:n suunnitelmien poh-jalta

Kuva 2: Uuden Ratinan kauppakeskuksen runkoa A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n mallintamana.

1.

2.


ja pohjustettiin hyvin, päästiin töihin heti investointipäätöksen jälkeen. Maanraken-nusurakan voitti Fin-Seula, mutta sen teki Kreate, kun Fin-Seula Oy, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy yhdistyivät Kreateksi siinä välissä.

- Peikko oli teräsrungossa niin ylivoi-mainen tuote, että toimittajan valinta oli helppo, perustelee Rauno Kulmala terästoi-mittajan valintaa.

Sponda ei lähtenyt siis urakointiin, jossa jokin isoista rakennusliikkeistä olisi vetänyt hanketta projektinjohtourakoitsijana. Yh-dessä A-Insinöörit Rakennuttamisen kanssa hanke jaettiin sopivan tuntuisiin hankinta-paketteihin, joista on kaikista saatu kiinteä hinta.

- Kun tulemme hankkeeseen pitkäaikai-seksi sijoittajaomistajaksi, halusimme pi-tää suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut vahvasti omista kokemuksistamme ja elin-kaarikustannusten optimoinnista lähtevi-nä. Kilpailutus oli positiivinen kokemus, kun hankintapaketit mahdollistivat myös pie-nempien paikallisten toimijoiden osallistu-misen hankkeeseen, Rauno Kulmala toteaa.

Runkovalinta selkisi varhain

Rakennuspaikkana Ratina on logistises-ti haasteellinen, kun vieressä on toimiva linja-autoasema ja kaupungin kaksi keskeistä katua eli Tampereen valtatie ja Hatanpään valtatie risteävät tontin kulmalla. Osa kellari-tiloista on Vuolteenkadun alla, minkä vuoksi siellä on järeitä jälkijännitettyjä betoniraken-teita. Myös ajorampit Tampereen valtatieltä ja maanalainen kiertoliittymä sekä kevyen liikenteen tunneli Ratinan stadionille kuulu-vat Spondan rakennuttamiin betonia paljon kuluttaneisiin rakenteisiin. Soraharjulle ra-kennettava kauppakeskus on maanvarainen. Kun osa rakenteista on vedenpinnan alapuo-lella, alueella on pitänyt myös pumpata vettä ja injektoida maa-ainesta.

- Päätös tehdä teräsliittorakenne tuli varsin aikaisin. Rakennus liittyy Suvantoka-dulle, Vuolteenkadulle sekä Olympiatorille ja maanalaiset tilat ja räystäskorkeudet oli ra-jattu. Kun halusimme mahdollisimman pitkät jännevälit, tuli 8,1 X 16,2 runko sieltä. Tuo moduulijako taas toi runkotyön lähtökoh-daksi teräspilarit, teräspalkit ja ontelolaatat. Tätä ei edes kilpailutettu muulla kuin teräs-vaihtoehdolla, Rauno Kulmala sanoo.

- Keskuksessa on kaksi kerrosta P-tilaa ja kolme kerrosta liiketiloja. Lisäksi Ratinan stadionin puolella on kaksi lisäkerrosta työ-terveyslaitosta varten sekä ns. periskoop-pi, joka nousee 42 metrisenä maamerkkinä muun rakenteen yläpuolelle. Tähän pohja-alaltaan 300 neliön rakenteeseen tulee ylös ravintola, josta näkee hyvin mm. stadionin ja Pyhäjärven suuntaan, Kulmala kertoo.

- Periskoopissa on myös betoninen kuilu/porrashuone hisseineen ja teräsliittorakenne, Kari Lamminsivu täydentää.

- Kohteeseen tulee noin 1500 Deltapalk-kia, joiden yhteismitta on kymmenisen kilo-metriä, sekä 1500 tonnia teräspilareita, jotka toimitetaan pääosin kahden kerroksen kor-kuisina, ja muita teräsrakenteita. Periskoopin rakenteet kuuluvat vähäisenä osana toimi-

Kuva 3: Etualalla Ranta-Ratina eli entinen Auto-tuonnin talo ja sen vieressä vasemmalla Ranta-Ra-tinaan liittyvä uudisrakenne. Ranta-Ratina uu-distetaan tekemällä sen suojeltujen julkisivujen sisäpuolelle uusi teräsliittorunko. Kuvassa oikealla näkyy Vuolteenkadun alle tehtävien kellaritilojen te-räsrakenteita. Taustalla näkyy Funkis-Ratina eli en-tinen Vuoltsu Ranta-Ratinan ja Tornihotellin välissä.

Kuva 4: Spondan Rauno Kulmala (vas.), Lamminsivu Oy:n Kari Lamminsivu sekä Peikon Tomi Tuukkanen

ja Jarno Backman myhäilevät tyytyväisenä Ratinan kauppakeskuksen työmaan etenemistä.

Kuvat 5 ja 6: Peikon teräsliittopilarit, Deltapalkit ja ontelolaatat mahdollistavat kauppakeskuksen avoi-met ja muuntojoustavat tilat. Muuntojoustavuutta on lisätty mm. suurentamalla teräsrakenteiden ai-nevahvuuksia.

3.

4.

5.


tusta näihin lukuihin, tiivistää Peikko Fin-landin projektipäällikkö Jarno Backman.

- Ontelolaattojen pituus on pääosin noin 15,5 metriä. Sisätilassa päädyimme projek-tin edetessä kaksikäytäväratkaisuun ja niiden väliin jäävään keskialueeseen, jossa on myös vuokrattavaa tilaa. Käytävätilojen päälle teh-dään lasikattoa, Kulmala jatkaa.

- Käytännössä meiltä on tullut työmaal-le viikoittain useita kuormia. Lastin purkuun on voitu käyttää sovittuina aikoina linja-au-toaseman ja kauppakeskuksen välissä olevaa Suvantokatua, joka on nyt suljettu liikenteel-tä. Runkoasennukset valmistuvat maalis-kuussa 2017, lisää Peikko Finlandin liiketoi-mintapäällikkö Tomi Tuukkanen.

- Lisäksi tavaraa on tuotu Vuolteenka-dun puolen kellarin kautta, kun se valmistui. Kellari helpotti logistiikkaa etenkin pienem-män tavaran kanssa kyllä mukavasti, Rauno Kulmala jatkaa.

- Kaikkiaan työmaalle tulee usein kym-meniä kuormia päivässä. Runkoasennukses-sa torninosturi on ollut päätyökalu, lisänä on sitten hyödynnetty autonostureita ja hol-veilla pienempää kalustoa, Kari Lamminsi-vu sanoo.

- A-Insinöörit Suunnittelu Oy on vas-tannut niin rakennesuunnittelusta kuin ko-nepajatyön 3D-suunnittelusta Teklalla. Me olemme vain liittäneet Deltapalkit suunnitel-miin. A-Insinöörit on sitten vienyt detaljim-me asennuskuviin. Rakenteet ja liitosmaail-ma on pysynyt kilpailutuksen jälkeen samana eli valmistus on voinut edetä suunnitellusti. Tämä on hyvä, kun kapasiteetti on ollut hy-vin varattuna miellyttävän kiireisen vuotem-me ansiosta, Tomi Tuukkanen toteaa.

- Myös asennustyö on sujunut hyvin. Edellytyksenä on ollut, että toimitukset on tehty hyvin mittatarkasti. Teimme aikataulut lohkoittain etukäteen ja sen pohjalta on voitu pääosin edetä, Kari Lamminsivu täydentää.

- Olen ollut tyytyväinen hankkeen teki-jöihin ja toimittajiin ja työmaan etenemiseen. Suunniteltu avaus keväällä 2018 ennen kesän turistikauden alkua toteutuu hyvin, vaikkei tässäkään ole täysin ilman yllätyksiä selvitty, Spondan Kulmala myhäilee.

Joustavuutta toimintaan

Rakennuksen sisällä tilan käyttöä rajoittavat pilarien ohella vain porrashuoneet ja his-sitornit, jotka on tehty liikkuvalla muotilla ja joihin runko jäykistetään. Vinositeitä on käytetty vähän ja vain P-hallissa ja pelastus-tiellä. Deltapalkkien ansiosta kerroskorkeu-det voi hyödyntää hyvin mm. talotekniikan vetoihin.

- Rungossa pilariliitoksiin ei haluta mo-menttia. Vaakakuormat menevät kaikki por-ras- ja hissitorneihin, jolloin liiketilojen metallirunkoisia kevytväliseiniä ja keskus-käytävien teräkseen tukeutuvia lasiseiniä voi siirrellä helposti tarpeen mukaan, Kari Lam-minsivu toteaa.

- Rakenne on palkkien osalta ainevah-vuuksiltaan tavallista talonrakentamista jä-reämpää, mikä on huomattu myös meillä valmistuksessa normaaleista hankkeistam-me poikkeavana asiana. Suuremmilla aine-vahvuuksilla on haluttu lisätä muuntojous-

tavuutta. Meillä tämä on tähän asti suurin yksittäinen toimituksemme. Niinpä lähdim-mekin tähän nöyrällä ja oppimishaluisella mielellä, Peikon Tuukkanen kertoo.

- Sinänsä itse rakenne on hyvin tuttu ja koeteltu ratkaisu, mutta toimituksena siis iso. Meillä on ollut tässä kiinni liki tupla-miehitys keskimääräisiin kohteisiin verrat-tuna. Hanke on edennyt hyvässä yhteistyös-sä eri osapuolten kanssa, kuten laadukkaassa hankkeessa kuuluukin. Projektinjohto, suun-nittelu ja laadunvarmistus on vedetty Lah-dessa, toimitukset ovat tulleet eri tehtail-tamme ja osin verkostostammekin, Backman täydentää.

Sopeutuu perinteiseen maisemaan

- Julkisivun suunnittelu määräytyi kaavas-ta. Siksi siellä on lasiseinäosuuksien ohella ulkokuorena paikalla muurattua ja osin myös rapattua tiiliseinää, jonka takana on läm-möneriste ja betonisia sisäkuorielementtejä. Punainen tiilijulkisivu sopeutuu Tammerkos-ken teolliseen ympäristöön, vaalea rapattu pinta viereisiin suojeltuihin funkistaloihin, joita myös korjaamme nyt kaupalliseen käyt-töön, Kulmala jatkaa.

A-Insinöörit Suunnittelun Timo Leppä-nen kertoo kauppakeskuksen sokkelien ole-van maan pintatasolla pääosin luonnonkivel-lä verhoiltuja. Sokkelissa on kuorielementit, lämmöneriste ja maankostea betoni, jonka päällä on luonnonkiveä. Tämän takia tiiliver-hous ei voi lähteä sokkelin päältä, vaan se on ripustettu runkoon kiinni. Lisäksi julkisivu-verhoukset joudutaan tekemään ripustamalla myös aukkojen yläpuolelle.

Julkisivutyössä tarvittavat kiinnikkeet toimittaa Anstar Oy. AR-ripustusjärjestelmää käytetään paikalla muuratun julkisivun kan-nattamisessa. Kierreliitoksin kiinniteltävällä järjestelmällä ripustetaan työmaalla muurat-tava tiiliseinä rakennuksen rungosta. Anstar Oy sopinut kaupan, jonka toimitukset ovat vasta alkuvaiheessaan, Rakennusliike Aki Hyrkkösen kanssa.

- Valtaosa kohteen muuratusta julkisi-vusta ripustetaan järjestelmällämme. Koska tilaaja oli ajoissa liikkeellä, ehdittiin raken-nuksen runkoon lisätä tarvittavat valuosat

muurauskannakkeita varten. Tämä nopeuttaa merkittävästi asentamista työmaalla, kertoo Anstarin suunnittelupäällikkö Hannu Lumi-aho tyytyväisenä.

Itse työn toteutusrytmi määräytyy ra-kenteen laajuudesta. Valo-Ratinassa työ-tä tehdään eteenpäin kerros kerrallaan, että kolmivuotinen projekti etenee sujuvasti. Ta-lotekniikan työt ja muut sivu-urakat on alis-tettu pääurakoitsijalle, joka rytmittää eri työ-vaiheet toisiinsa.

Funkis-Ratina ja Ranta-Ratina ovat Spondan omistukseensa hankkimat kaksi suojelukohdetta Valo-Ratinan vieressä linja-autoaseman ja Koskikeskuksen välissä. Ne liittyvät aikanaan osaksi Ratinan kauppa-keskuskokonaisuutta. Entisen Autotuonnin kiinteistöön tehtävään Ranta-Ratinaan tulee uusi teräsliittorunko eli siitä säilytetään sel-laisenaan vain rakennuksen vaippa. Lisäksi Ranta-Ratinaan liittyy teräksinen uudisosa. Entiseen Vuoltsun kiinteistöön tehtävä Fun-kis-Ratina yritetään korjata nykyrakenteita hyödyntäen. Suojelutalojen ja uuden Ratinan väliin jää Ratinan aukio, josta tulee kaup-pakeskuksen pääsisäänkäynti. Funkistalojen osalta arkkitehtisuunnittelusta on vastannut ArkkitehtitoimistoTuomo Siitonen.

- Alueen ostovoima kasvaa neljän pro-sentin vuosivauhtia ja asukasmäärä kasvaa myös keskustassa osana keskustan kehittä-misohjelmaa. Monitoimiareena, jonne Suo-men toinen kasino päätettiin sijoittaa, ja jätevedenpuhdistamojen siirto Pyhäjärven rannasta toisaalle tuovat myös osaltaan li-sää ostovoimaa alueelle. Kun keskus on vielä erittäin muuntojoustava, uskomme tähän in-vestointiin pitkällä aikavälillä todella paljon. Olennaista vain on, että keskuksen vuokra-laismix pidetään kysyntää vastaavana ja ovet ovat auki erilaisille toimijoille, Rauno Kul-mala arvioi. –ARa

Kuva 7: Uuden Ratinan kauppakeskuksen runkoa A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n mallintamana.

Valokuvat: Arto Rautio, arkkitehtikuvat: Arkkiteh-tuuritoimisto B&M Oy, kuvat rakennesuunnittelijan mallista: A-Insinöörit Suunnittelu Oy

6.


Varsinaisen kauppakeskuksen päärunko on sivusiirtymättömäksi jäykistetty pilari-palk-kirunko jossa hissi- ja porrastornit toimi-vat pääasiallisina jäykistävinä rakenteina. Normaaliin tapaan välipohjat on raudoitet-tu toimimaan levyrakenteena. Pilarivälissä olevaa ristikkorakennetta on käytetty osana päärungon jäykistystä parissa kohtaa ja vain alimmissa kerroksissa.

Rakennuksen palonkesto on alimman kerroksen osalta R120, muuten R60. Vaadit-tava palonkesto on saavutettu käyttämällä sekä pilarien että palkiston osalta teräs-be-toni liittorakennetta. Pilarien koko ja seinä-mäpaksuus, betoniraudoitus sekä betonin lujuusluokka vaihtelevat eri kuormitustaso-jen mukaan, kuitenkin siten että järkevä systemaattisuus säilyy. Pilarit ovat pääosin monikerrospilareita, joihin palkit liittyvät ni-velellisesti.

Pilarien liittovaikutusta on käytetty hyö-dyksi sekä käyttölämpötilassa että paloti-lassa.

Tämän projektin suunnittelun yhteydes-sä kehitettiin erittäin raskaalle kuormituk-selle suunniteltu pilari-palkki –piilokonsoli-liitos, joka välittää tukireaktion luotettavasti pilarien raudoitetulle betoniytimelle myös palotilanteessa.

Välipohjien rakenne on ontelolaatta ja 60 mm paksu rakenteellinen pintabetoni sekä sen päälle suunniteltu varaus pintamateri-

Kauppakeskuksen teräsrungon rakennejärjestelmä

aalille, jonka paksuus vaihtelee kerroksittain eli kunkin kerroksen pääasiallisen ajatellun käyttötarkoituksen mukaan. Pintabetoni on tarvittu rakenteellisena osana laattaraken-netta pitkien jännevälien ja suurten kuormi-tusten takia.

Ns. periskoopin alueella on osittain käy-tetty paksumpaa rakenteellista molemmista pinnoista raudoitettua pintalaattaa, jotta ta-sossa ulokkeena toimivat välipohjat on saa-tu toimimaan levyrakenteena ja kiinnitettyä kahteen sen takaosassa oleviin jäykistävänä

A-Palkki

Kiinnityslevyt

Pultit ja kengät

Liikuntasaumat

Konsolit ja kannakkeet

Raudoitusjatkokset

Parvekeliitokset

Nostojärjestelmät

Ristikkoliitokset

Ansaat

Tu

oT

Te

eT

SMART STeeL.www.anstar.eu

rakenteena toimivaan hissi-/porrastorniin.Vesikatolla olevat gallerian lasikatot ovat

teräsrunkoisia siten, että vesikaton kanta-viin kotelopalkkeihin on integroitu mahdol-lisuus ripustusjärjestelmälle ja piiloon me-neville sähköasennuksille. Lisäksi vesikaton keskialueella on teräsrakenteinen pilari-palkkirunkoinen ilmastointikonehuone, jon-ka jäykistys on hoidettu ulokkeena toimivien päärungon pilarien avulla.

Timo LeppänenA-Insinöörit Suunnittelu Oy

7.

www.ains.fi

Rakennuttaminen ∙ Rakennesuunnittelu ∙

Infrasuunnittelu ∙ kallio- ja ympäristösuunnittelu

NYT MYÖS AKUSTIIKKA- SUUNNITTELU


Myllysaaren alikulkusilta tarvitaan alitta-maan Tampereelta kohti Poria ja Pohjan-maata menevä rautatie. Sen paikalla on ollut kapea alikulkuväylä, jonka tilalle nyt tehdään uusi. Uudessa alikulussa on erilliset kevyen liikenteen väylät reunoilla ja keskellä reilut tilat ajoneuvoliikenteelle. Junaliikenne siirre-tään uudelle sillalle ennalta tarkkaan mieti-tyssä järjestyksessä ennen alikulun raken-tamista. Silta ja alikulku ovat uuden alueen ensimmäinen näkyvä rakennusurakka vesis-tötäyttöjen jälkeen.

- Myllysaaren alikulku on toinen keskus-tasta radan alitse Ranta-Tampellaan vievistä ajoväylistä. Sitä kautta kaupungin perintei-seen keskustaan on noin 1,5 kilometrin mat-ka. Uuteen Ratinan kauppakeskukseen eli liki

Pyhäjärven rantaan täältä on noin 2,5 kilo-metriä, alueen sijaintia hahmottaa alikul-kusiltaa Tampereen kaupungille urakoivan Destian työpäällikkö Topi Tapanainen.

Alikulkusilta on yksi niistä infrainves-toinneista, joihin Tampereen kaupunki käyt-tää vuonna 2016 yhteensä 109 miljoonaa eu-roa. Tuosta reilun sadan miljoonan potista uusiin katualueisiin menee reilut 13 miljoo-naa ja uusiin siltoihin ja erikoisrakenteisiin vajaat 7 miljoonaa. Myllysaaren siltaa luon-nehditaan Tampereen kaupungilla merkit-täväksi projektiksi sekä taloudellisena sat-sauksena että uuden asuinalueen kehityksen käynnistäjänä.

- Tästä työmaasta tuli Destialle merkit-tävä eri osaamisalueidemme referenssi. Sillan

Myllysaaresta tulee Ranta-TampellaTampereella valtatietä 12 menevän liikenteen vieminen Rantatun-neliin Näsijärven rannassa ja Tammerkosken suussa on yksi osa kaupungin Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmaa. Tunnelin ansiosta ammoinen Myllysaari ja sen ympäriltä Näsijärvestä val-latut alueet muuttuvat uudeksi 3500 asukkaan Ranta-Tampellaksi. Parhaillaan rakennettava Myllysaaren alikulkusilta on uuden kau-punginosan portti ja yhdistää alueen osaksi Tampereen keskustaa.

Artikkelittekee Destian Länsi-Suomen tulosyksikkö, Destia Rail vastaa ratatöistä, teräsporapaa-lut hankki ja asensi Destia Engineering, joka on uusi pohja- insinöörirakentamisen yk-sikkömme, ja suunnittelupalvelumme vastaa työaikaisten suunnitelmien laadinnasta. Li-säksi hallinnoimme ja varastoimme Liiken-neviraston omistamia teräksisiä varasilta-materiaaleja. Merkittävistä työvaiheista vain raudoitustyöt on ostettu, Topi Tapanainen esittelee.

Juna määrää työtahtia

Vilkkaan rautatien alla, vieressä ja päällä työskentely on vaativaa ja tarkkaan säännel-tyä. Työmaan läpi kulkee kolme kiskoparia. Rata-alueella voi tehdä useita työvaiheita vain viikonloppuja ja viikonloppujen yöaikoja hyödyntäen.

- Työssä lähtökohtana on, että junat kul-kevat aikataulujensa mukaan ja me joustam-me. Kun virtalangoissa ovat jännitteet pääl-lä, ei tiettyä tarvittavaa kalustoa voi käyttää. Henkilöstöltä työskentely rata-alueella vaatii ratatöihin hankittua pätevyyttä, Topi Tapa-nainen kertoo.

Käytännössä työtä on tehty niin, että isot SSAB:lta hankitut teräsporapaalut on porattu ensin raideliikenteen keskellä. Itse silta teh-dään kokonaan rata-alueen vieressä ja työn-netään kahdessa lohkossa paalujen päälle. Kummankin lohkon siirron takia joudutaan osassa kiskoja pitämään 23-24 tunnin liiken-

Kuva 1: Destian väki teki lokakuun lopulla siltakan-nen valumuottia. Tämä Valumallinpolun kupeella tehtävä kansilohko on kolmasosa 41 metriä pitkästä ja 20 metriä leveästä kansikokonaisuudesta.

Kuva 2: Destian Topi Tapanainen seisoo tässä rau-tatien ja Näsijärven rannan välissä oman työmaan-sa toisella reunalla. Uusi Ranta-Tampella ei turhaa kanna nimessään etuliitettä ranta, kuten taustalla näkyvästä maantien alikulusta välkkyvä Näsijär-ven vesi osoittaa. Nyt tehtävän Myllysaaren alikulun kohdalla on ollut samanlainen alikulkusilta.

1.

2.


nekatko. Kun silta on paikallaan, kaivetaan alle aukot asuntoalueen liikennettä varten. Osa porapaaluista jää betonilla mantteloitui-na näkyviin, selvimmin liikenteen kaistojen väliin.

- Työvaiheita on toki paljon enemmän. Aloitimme penkkojen valmistelulla. Penkat toimivat siltalohkojen ja osin paalutuskonei-den alustoina. Paalutusta varten täytyi pur-kaa pois muutama ratapalkki ja asentaa sit-ten takaisin, kun paalut oli porattu kallioon. Paalut on raudoitettu ja valettu täyteen beto-nia, Tapanainen toteaa.

Aikataulullisesti työmaa on ollut myös haasteellinen ja voi olla, että se suljetaan talven takia, sillä rata-alueen isoja töitä ei mielellään tehdä talvioloissa. Tärkeimpä-nä syynä on kuuden metrin syvyydestä löy-tynyt teräsbetonikanaali, joka tuli tekijöil-le täytenä yllätyksenä. Kanaalista löytyi mm. vanhoja kaukolämpöputkia. Se piti purkaa ja purkua varten täytyi tehdä ylimääräisiä te-räksisiä tukiseiniä sekä teräksisiä apusiltoja. Kaikkiaan terästukiseinää on tehty noin sata metriä.

Lisäksi yllätyksiä liittyi myös kalliopin-taan, joka oli osin odotettua ylempänä. Al-kujaan kalliopintaa ei pitänyt joutua käsit-telemään ennen alikulun kaivamista. Tämä kaikki sekä myös alueelta löytyneet maahan kaivetut ratapölkyt yms. roska viivästyttivät paalutusta ja muuta työtä niin, että työaika-taulua joudutaan harkitsemaan uudelleen varsinkin talven tulon takia.

- Tässä ongelma on, että kaikki tämä ja häiriötön junaliikenne on aikataulullises-ti hyvin vaikea sovittaa toisiinsa. Jossakin

muussa ympäristössä lisätöistä olisi selvit-ty alun perin ajatellun aikataulun puitteissa, Topi Tapanainen summaa.

- Teräsporapaalut olivat ainoa järkevä vaihtoehto tässä. Niiden avulla saadaan sil-takannelle haluttu kanto kalliosta. Paalu-ja asennettiin kaikkiaan 15. Niistä kymmenen on halkaisijaltaan 610 mm ja loput ovat 800 mm putkia. Syvimmät on porattu 22 metriin, mutta keskimäärin poraussyvyys on ollut 16 metriä. Tulevan sillan kannesta 1/3 teh-dään keskustan puolella rataa ja 2/3 Näsijär-ven puolella. Lohkot siirretään tunkkaamal-la teräskiskoja pitkin kohdalleen ja lasketaan sitten paalujen päälle, kun paalun päät on katkottu oikeaan mittaan, laakerit asennettu niiden päihin ja alusta on siivottu. Siltakan-teeseen, jonka pituus on 41 ja leveys 20 met-riä, menee terästä 176.000 kiloa ja betonia 750 kuutiota, Tapanainen kertoo.

- Vanha silta puretaan tietysti uuden alta pois osana uuden alikulun tekemistä. Vanha alikulku on ollut työmaan käytössä mm. sil-tamuotteja tehtäessä, jolloin on voitu liikkua hyvin radan alitse, hän lisää.

Kiskot vievät paikalleen

Alikulkusilta ja –tunneli on kilpailutettu tilaajan suunnitelmilla kokonaisurakkana, jonka Destia siis voitti. Kun uusi alikulku vie kaupunginosaan, jota ollaan vasta alkamassa rakentaa, eivät yllätykset ja aikataulujen ve-nyminen niiden takia ole erityinen haitta.

- Itse sillan siirto tapahtuu siirtorato-ja pitkin, jotka on jo tehty kansimuottien al-le. Kun siirto alkaa, tehdään siirtorataa lisää niin pitkään, että kannen lohkot ovat koh-

dallaan. Siirtoradat ovat teräspalkkeja, joiden päällä kansi lepää. Siirtorata on tehty sora-pohjalle niin, että soran päällä on louhetta ja louheen päällä puupeti ja sitten teräspalkis-to siirtoa varten. Alla on 200 mm HEB-palk-keja pituussuuntaan ja sitten on poikittain 300 mm HEB-palkkeja ja sitten on vielä 400 mm HEA-palkit siirtosuuntaan. Ylimmäs-sä palkissa on liukupinta ja vaseliinia, jonka avulla sillan alarakenteen U-palkit liukuvat, Topi Tapanainen kuvaa siltakannen siirtora-kenteita.

- Kun silta on paikallaan, kaivetaan tun-neli suunniteltuun syvyyteen ja luiskataan. Pohjalle tehdään putkitusta ja tiealueet pääl-lysteineen. Destia tekee alituksen sovittuun tasoon asti eli alikulku ei ole täysin valmis, kun lähdemme. Esimerkiksi katuvalaistuk-seen liittyvät asiat eivät kuulu urakkaamme, Tapanainen kertoo rajapinnoista. –ARa

Kuva 3: Kuvassa on yksi sillan kannen tueksi asen-nettu teräksinen porapaalu.

Kuva 4: Siirtoradan rakenteet ovat yksi osa kansi-muotin tekemistä. Siirtoradassa käytetään HEB- ja HEA-teräspalkkeja.

Kuva 5: Nämä ovat siltakannen reunojen suojateräk-siä, jotka asennetaan valuvaiheessa paikalleen.

Kuva 6: Lähikuva siirtorakenteista. Siltakannen ala-pinnassa on U-profiileja, jotka liukuvat siirtoradan HEA-palkkien päällä palkkiin kiinnitetyn liukupin-nan ja liukupinnan ja U-profiilin välissä olevan va-seliinin avulla. Itse siirto tapahtuu tunkkaamalla.

Valokuvat: Arto Rautio

3.

4.

5.

6.


Tuotantotilaa Tampereen keskustan kupeelle

Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteita valmis-taville Koja-Yhtiöille rakennetaan Tampe-reen Sarankulmaan uusi puhallintehdas ja varastokatoksia toiminnan tarpeista lähtien Arkera Oy Arkkitehtuuritoimiston toimiessa arkkitehti- ja Ismo Blomqvistin pääsuun-nittelijana. Kohteen rakennesuunnittelusta vastaa Sweco Rakennetekniikka Oy:n projek-tipalveluiden osastopäällikkö Juha Kukko-nen. Kukkonen kertoo tilaajan päättäneen jo ennen rakennesuunnittelun alkamista, että tuotantohalli ja katokset tehdään teräksestä. Kohteen kokonaisvaltaiseksi rakennesuun-nittelijaksi Sweco tuli rakennuttajakonsultti A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n järjestä-män kilpailun voittajana aika lailla hankkeen alkumetreillä.

- Meille tässä on ollut myönteistä, että teemme kokonaisuuden. Voimme talon si-sällä käydä eri rakenteiden yhteensovitukset läpi ja siten luoda asiakkaalle heidän toivei-taan ja tarpeitaan ajatellen hyvät ratkaisut. Teräsrakenteiden osalta olemme siis tehneet koko rakenteen suunnittelun aina liitosdetal-jiikkaa ja konepajakuvia myöten. Pääurakoit-sijaksi valittu Rakennusliike V.Mättölä Oy on siis kilpailuttanut teräsrungon tekemillämme kuvilla, Kukkonen toteaa.

- Kohteen rakennesuunnittelussa mer-

kittävä huomioitava asia on ollut, että hal-lissa on viisi nosturirataa poikittain ja lisäksi yksi niiden kanssa risteävä pitkittäissuun-tainen pukkinosturirata. Nosturit, joiden kapasiteetti vaihtelee viidestä 40 tonniin, toimittaa Konecranes, jolta on tietysti saa-tu tarvittavat tiedot rakenteen suunnittelua varten. Tuo suurin eli 40 tonnin kapasiteetti saadaan kahdella 20 tonnin nosturilla, Kuk-konen kertoo.

- Nosturit näkyvät rakenteessa siten, että niitä varten on asennettu lisäpilareita raken-teen keskelle ja rakenne on selvästi järeäm-

pää kuin esimerkiksi vastaavankokoisessa varastohallissa tai monissa tuotantohalleis-sakin. Julkisivulinjassa pilarijako on täytynyt sovittaa toiminnan tarpeiden eikä pelti-vil-la-pelti –elementtien optimaalisen asennuk-sen mukaan. Oviaukot on samaten sijoitettu toiminnan lähtökohdista, mikä on vaatinut jonkin verran lisätukirakenteita. Kun pilarit ovat 15 metriä korkeita, on myös tuulikuor-mien takia jouduttu laittamaan perushallia enemmän tukirakenteita julkisivulinjalle, Ju-ha Kukkonen toteaa.

Käytännössä käyttötarkoitus näkyy siinä,

Tampereen kaupungissa on tilaa myös tuotantotoiminnalle. Tästä hyvä esimerkki on Sarankulmaan muutaman minuutin ajomatkan päähän Ratinasta nouseva Koja-Yhtiöiden uusi puhallitehdas. Uusi noin 6000 hyötyneliön halli ja sen yhteydessä olevat 1700 neliön varastokatokset tehdään tietysti teräksestä.

Artikkelit

1.

2.

3. 4.


että kunkin poikittaisen pilarilinjan molem-missa reunoissa on aina ratapalkki nostu-ria varten. Pukkinosturia varten on keskel-lä pitkittäin yksi ratalinja ylhäällä ja toinen lattiatasossa. Nosturipalkkien suunnittelu kuului Swecon toimeksiantoon ja siten myös Teräselementti Oy:n voittamaan teräsraken-neurakkaan.

Pilarit ja ristikot tekevät toimivan tilan

Rakenne perustuu pilareihin, ristikoihin ja kantavaan profiilipeltiin. Seinät tehdään pel-ti-villa-pelti –elementeistä ja kattoon tulee pellin päälle lämpöeriste ja vedeneriste. Ra-kenne on jaettu kahteen osaan. Sekundääri-ristikot ovat jänneväleiltään 32 metriä ja kes-kellä olevat primääriristikot 15 – 22,5 metriä. Katto, jonka reunassa on 15 metrin pilarien päässä oleviin 1,5 metrin jatkoksiin tukeu-tuvat julkisivuelementit, kaataa reunoihin ja keskelle. Suunnittelussa on pyritty ratkai-suun, jossa valmistuksessa ja asennuksessa olisi mahdollisimman vähän eri elementtejä ja katon muoto hallitaan hyvin. Sisällä tilaa rajaavat lähinnä pilarit ja kooltaan 20X20 metriä oleva pääosin betonista tehty kak-sikerroksinen sosiaalitila-toimistorakenne, jonka päällä on vielä IV-konehuone. Raken-nuksen tekniikka viedään ristikoiden sisällä.

- Rakennuksen kehäjako vaihtelee vii-destä 5,6 metriin. Ristikot ovat korkeimmalta kohdaltaan 2,8 metriä korkeita. Hallin vapaa korkeus on siis reilut 12 metriä. Nosturira-tapalkit asennettiin noin 10 metriin. Korkea rakenne on jäykistetty vinositeillä kaikilta sivuilta. Jäykistys tehtiin molempiin suun-tiin myös kattotasolla. Tämä kaikki vähen-tää pilareille tulevaa tuulikuormaa, Kukko-nen sanoo.

- Katoksista suurin on pilari-ristikko -rakenne ja pienemmät pilari-palkki –ra-kenteisia. Niissä on peltikatto ja peltiver-housta, hän täydentää.

Rakennuksen anturat on voitu tehdä maanvaraisina. Kukkonen luonnehtii perus-tamisoloja tavanomaisiksi. Lattia on suunni-teltu tehtäväksi kuituvahvistetusta betonis-ta, mutta asiaa ei ollut lopullisesti päätetty haastattelua tehtäessä.

Rakennus viitenä lohkona

Teräselementti Oy vastaa siis Koja-Yhtiöiden tuotantohallin teräsrakenteiden valmistuk-sesta ja asennuksesta sekä kantavan profiili-pellin toimituksesta ja asennuksesta. Koko-naisuuteen menee noin 750 tonnia erilaisia teräsrakenteita ja työ toteutetaan viiteen lohkoon jaettuna. Julkisivut ovat pääurakoit-sijan eli Rakennusliike V.Mättölän vastuulla.

Teräselementillä koko toimituksesta vas-taavana projektipäällikkönä toimii Arto Ol-likainen ja työmaasta vastaavana asennus-työnjohtajana Aki Tainio. Asennustyössä on edetty kahden runkotyömiehen, kahden ra-tapalkkimiehen ja kahden kattopeltiasentajan voimin. Asennuksessa apuna on 80 tonnin autonosturi ja pienempää henkilönostinka-lustoa.

- Halli on siis kaksilaivainen ja sen koko on noin 65 X 100 metriä. Ristikot ovat har-jamallisia eli niissä on kaato sekä keskelle että reunoihin. Näin rakennus on kaksihar-jainen. Teräsmäärältään halli on noin kolme kertaa samankokoista varastohallia isompi. Ratapalkit tuovat oman lisänsä teräskiloihin, mutta ainevahvuuksia ja kokoja on kasvatet-tu myös kuormakestävyyden lisäämiseksi, tiivistää Arto Ollikainen.

Pilarit on valmistettu ilman jatkoja. Asennus on tehty käytännössä asentamal-la ensin primääriristikot kiinni pilareihin ja pulttaamalla sitten niihin kiinni kummatkin sekundaariristikot kaksiosaisina. Sekundää-riristikon harjan kohdalla on siis pulttiliitos. Pilarilinjoja on pituussuunnassa kolme. Li-säksi on poikittaissuuntaan välipilareita nos-turiratojen tukemiseksi, Arto Ollikainen ku-vaa rungon etenemistä.

- Kaikkiaan nostureita varten on kaksi pilarilinjaa kapeamman sivun päissä ja neljä sen keskellä. Ratakiskot ovat siis pilareiden molemmilla puolin, jolloin saadaan tehdyk-si viisi eri nosturirataa poikittain, Aki Tainio lisää.

- Kojan teräsrungon ja teräsrakenteiden valmistus nosturipalkkeineen, joita on noin 850 metriä, on hankkeena Teräselementin tuotantoon erittäin hyvin sopiva, muistut-taa Teräselementin tuotantopäällikkö Mikko Hautamäki.

Hankinta tärkeä osa toimitusta

- Pääsimme onneksi käymään kohtuullises-sa ajassa teräshankintoja läpi tukkureiden kanssa. Hankinnat on jaettu tässä useam-malle toimittajalle. Pääosa tuli suoraan teh-dastoimituksina, Arto Ollikainen toteaa.

- Projektin materiaalihankinnat teh-tiin eri toimittajilta lopulta kuitenkin suh-teellisen lyhyellä toimitusajalla. Materiaa-lit pyrittiin hankkimaan määrämittaisina ja

Kuva 1: Teräselementti toimittaa teräsrakenteet Ko-ja-Yhtiöiden uuteen tuotantorakennukseen. Asen-nus oli lokakuun lopulla vielä sangen alkuvaiheessa. Nosturiratojen poikkisuuntaisesti kulkevat ratapalkit näkyvät jonkin verran ristikoiden alapuolella. Nos-turiratojen takia on asennettu poikittaissuuntaises-ti ylimääräisiä välipilareita, joita ei olisi tarvittu, jos olisi tehty vastaavankokoinen varastohalli.

Kuva 2: Sarankulmaan nouseva Koja-Yhtiöiden halli näyttää rakennesuunnittelijan silmissä tällaiselta.

Kuva 3: Osastopäällikkö Juha Kukkonen on vastannut Kojan tuotantohallin rakennesuunnittelusta. Kukko-sen ei tarvinnut miettiä materiaalivaihtoehtoja, sillä tilaaja oli jo ennen hankkeen suunnittelua valinnut teräksen runkomateriaaliksi.

Kuva 4: Tuotepäällikkö Jarkko Mantila terästukkuri BE Groupista toivoo, että teräsrakenteiden suunnit-telussa perehdytään materiaalien saatavuuteen ylei-sesti, ja että projekteissa tehtäisiin ratkaisut riittävän ajoissa, ettei hankkeen aikataulu vaarannu materi-aalien saatavuusongelmien takia.

Kuva 5: Teräselementin Aki Tainio (vas.), BE Groupin Olli Alapiha (kesk.) ja Teräselementin Arto Ollikainen ovat tehneet yhteistyötä Rakennusliike V.Mättölän Teräselementiltä tilaaman Kojan tuotantorakennuk-sen teräsrungon tiimoilta. BE Group on ollut yksi te-rästoimittajista.

Kuva 6: Tässä tehdään BE Groupin teräspalvelukes-kuksessa levyn optimaalisen leikkaamisen suunni-telmaa yhdistämällä eri asiakkaiden tilauksia yhdelle levylle. Tämä vähentää hukkaa merkittävästi.

5.

6.


mahdollisimman esikäsiteltyinä. Palkkirainat esimerkiksi hankittiin muotoon leikattuina. Määrämittaisilla ja optimoiduilla materiaa-livalinnoilla vähennetään hukkaa ja saadaan säästöjä hankkeeseen. BE Group toimit-ti palkkimateriaalia ja poikkileikattuja palk-kirainoja konepajavalmistukseen. Ne saatiin konepajalle suunnitellusti aikataulupaineis-ta huolimatta. Yhteistyö BE Groupin kanssa on toiminut hyvin. BE Groupin palvelu on ol-lut asiakaslähtöistä ja nopeaa, kiittää Mikko Hautamäki, joka on tilannut konepajalle va-rusteluosia.

- On ehdottoman tärkeää projektille, että konepaja saa tarvitsemansa osat ajoissa. Tä-män kokoluokan työssä esivalmistetut osat ovat myös elintärkeä osa. Ilman niitä tuli-si monenlaista lisätyötä. Tässä koimme vii-saaksi jakaa hankinnat useammalle toimitta-jalle, Ollikainen lisää.

BE Groupin Tampereen alueen myynti-päällikkö Olli Alapiha on vastannut Koja-projektin toimituksesta. BE Groupin toimi-tukset olivat tähän hankkeeseen yhteensä noin 270 tonnia.

- Oma hankintamme on tietysti tukenut minua suoraan tehtaalta asiakkaalle toimite-tuissa määrämittaisissa palkeissa. Meillä on teräspalvelukeskus ja esikäsittelyä Turus-sa, Lahdessa ja Lapualla. Projektista riippuen tuotteita tulee tilaajalle joko yhdeltä tai use-ammalta paikkakunnalta, Alapiha kertoo.

- Pitkien tuotteiden varasto ja esikäsitte-lypalvelut meillä ovat Turussa ja ruostumat-tomat tuotteet tulevat aina Lahdesta. Levyjen esikäsittelyä tehdään kaikilla kolmella paik-kakunnalla. Kun olemme hankkeessa muka-na, voimme vähentää hukkaa merkittäväs-tikin, kun työstövaiheessa voimme yhdistää usean tilaajan toimituksia samaan aihiole-vyyn tai palkkiin. Esikäsittelypalveluilla pys-tymme auttamaan asiakkaita heidän oman tuotantokapasiteettinsä hallinnassa eli se työ on poissa konepajalta, mikä tehdään meillä jo ennen toimitusta, Olli Alapiha toteaa.

- Esikäsittelypalvelu onkin merkittävä etu tämän kokoluokan työssä, Arto Ollikai-nen vahvistaa.

BE Groupilta hankitut teräkset on käy-tetty pilareihin, ratapalkkeihin, varastoka-toksiin sekä muutamaan IV-konehuoneeseen menneeseen WQ-palkkiin.

Joukkueena voittoon

Terästukkuri BE Groupissa alueelliset myyn-tikonttorit tukeutuvat yhtiön hankintahenki-löstöön ja tuotekohtaisiin vastuuhenkilöihin. Tuotepäällikkö Jarkko Mantila vastaa yhtiös-sä pitkistä teräksistä, putkista ja koneenra-kennusteräksistä.

- Haemme myyntikonttoreissa aktiivi-sesti tietoa käynnistyvistä hankkeista koko ajan, ja olemme yhteydessä valmistajiin. Toki meille tulee koko ajan myös tarjouskyselyi-tä, mutta mitä aiemmin saamme tietoa mah-dollisesta hankkeesta sitä paremmin voimme tietysti palvella. Tehtailla saatetaan esimer-kiksi valssata jotakin tuotetta vain tietyin välein, jolloin on hyvä päästä kiinni toimi-tuksiin niin, että valmistus ei jumiudu ma-teriaalin puutteeseen, Jarkko Mantila kuvaa tukkurin toimintaa.

- Tietysti lähtökohtana ovat asiakkaan omat valmiudet tuotteiden esikäsittelyyn. Sen pohjalta katsomme, miten tarjoamme esimerkiksi esikäsittelyjä. Jos olemme riittä-vän ajoissa mukana, annamme myös tarvit-taessa palautetta suunnitelluista rakenteista. Voimme esimerkiksi ehdottaa jonkin putken, jonka saatavuus on hyvin vaikeaa, vaihta-mista. Vaikka tuote on tuoteluetteloissa, sen saatavuus ei silti ole välttämättä hyvä. Joskus tarvittavia tuotteita joudutaan jahtaamaan pitkin Eurooppaa, Mantila kuvaa palvelua.

- Hankkeet, joissa suunnittelun valmis-tuminen menee hyvin lähelle ajateltua toi-mitusta, aikataulussa pysyminen voi olla vai-keaa esimerkiksi sen takia, ettei tarvittaville terästuotteille enää ehdi saada tehdastoimi-tusta valmistukseen vaatimaan aikaan men-nessä. Tämä riski on olemassa myös, jos ko-nepajakuviin tulee viime hetken muutoksia. Siksi olisi kaikille parasta, jos ennakkokyse-lyvaiheessa olisi niin paljon tietoa, että voi-simme varata tuotantokapasiteettia tehtailta ja esikäsittelykapasiteettia omista teräspal-

velukeskuksistamme riittävän ajoissa, Man-tila suosittelee.

- Suunnittelussa kannattaisi siis myös miettiä materiaalin hankittavuutta ja kysel-lä terästukkurilta asiasta. Jos rakenteessa on kovin paljon erilaisia osia tai harvoin käytet-täviä tuotteita, voi materiaalin saatavuudessa olla ongelmia, Mantila muistuttaa.

- Meidänkin mielestämme olisi hyvä, et-tä rakennesuunnittelijat kiinnitettäisiin jo ai-kaisessa vaiheessa hanketta, ja että perusva-linnat lyötäisiin kiinni kohtuullisen aikaisin. Kun terästoimittajat ja tukkuri tekevät sitten vielä tiivistä yhteistyötä vuorovaikutuksessa suunnittelun kanssa, saadaan sekä merkit-täviä kustannusetuja niin materiaalihankin-noissa, valmistuksessa kuin asennuksessakin että pysytään varmasti halutussa aikataulus-sa. Rakentaminen on joukkuelaji, jossa jokai-sella on oma tärkeä roolinsa siinä viestis-sä, jolla edetään lähdöstä maaliin voittajina, Mantila summaa.

- Olemme laskeneet, että me pystymme vähentämään teräshukkaa jopa 25-30 pro-

7.

8.


Rakennetekniikan, talotekniikan, rakennuttamisen, korjausrakentamisen ja akustiikan suunnittelu- ja konsultointipalvelut valtakunnallisesti koko Suomessa.

Yli 170 rakennesuunnittelijaa 9 paikkakunnallaYli 10 000 toteutettua kohdetta 30 vuodessaErityisaloja mm. korkeiden rakennusten suunnittelu ja rakennesuunnittelun ulkopuolinen tarkastus

www.wisegroup.fi

Olemme yksi maan suurimmista rakennesuunnittelu-toimistoista:

senttia. Tässä emme tarkoita pelkästään ma-teriaalihukkaa, joka tietysti vähenee, kun yh-distämme vaikkapa levynleikkaukseen usean asiakkaan tilaukset optimoiden siten levyn käytön. Hukkaan pitää mielestämme laskea myös työajan hukka esimerkiksi siitä, et-tä konepajalla haetaan varastosta tietty levy, josta sitten leikataan osa projektin tarpei-siin, ja loppupala viedään takaisin varastoon odottamaan seuraavaa sopivaa projektia. Ih-mistyöhän tässä toiminnassa kuitenkin on kalleinta. Lisäksi sekin on hukkaa meistä, et-tä konepajan rahaa seisoo omassa varastossa, Jarkko Mantila sanoo.

- Kokonaisuuden optimointi on sekä suunnittelun, materiaalihankintojen, valmis-tuksen että asennuksen kannalta järkeväm-pää kuin detaljien optimointi. Tämä tuo lisää etuja, kun kapasiteetti niin konepajoilla kuin työmaillakin on täydessä käytössä koko ajan. Siinä optimointityössä meilläkin on paljon annettavaa, Mantila tähdentää vielä.

Hyvä pohjatyö kannattaa

- Kun pohjatyöt on tehty hyvin tarjousvai-heessa, lähtee iso pyörä pyörimään vauhdilla, kun kauppa syntyy. BE Groupilla on valmiina tiedot toimituksia varten ja tukkuri huolehtii materiaalinhallinnasta sovitussa aikataulus-sa. Konepajalle tulevat tarvittavat tuote-erä-kuormat sovitussa aikataulussa ja niin val-mistus kuin asennuskin rullaavat vauhdilla, Jarkko Mantila korostaa.

- Esimerkiksi tuossa Koja-projektissa on toimitettu pääosin tehdaseriä. Etuna on, et-

tä hukkaa ei synny juuri ollenkaan, Manti-la lisää.

- Yksi osa palvelua on tietysti oman toi-minnan kehittäminen. Tämän takia olemme lisänneet teräspalkkien varastovalikoimaam-me 15 metrin palkit, jotka ovat halliraken-teissa yleisiä, tähän asti toimittamiemme kuuden ja 12 metrien palkkien rinnalle. Näin konepajalla tehtävien jatkojen tarve vähenee. Tämäkin tuo säästöä, kun EN1090 on tuonut hitsaukseen omat vaatimuksensa tarkastus-ten osalta, Jarkko Mantila mainostaa.

- Ei projekteissa tarvitse pelätä erikoi-sempiakaan tuotteita, kunhan tukkurilla on riittävästi aikaa hankkia niitä. Kun saadaan erikoistuote-eriä tehdastoimituksina, ei huk-kaa tule. Toki aina kannattaa kysyä, voisi-ko tämän rakenteen tehdä varastotavaras-ta, koska se on kuitenkin yleensä edullisinta. Erikoiskokoisen palkin tai vähemmän käyte-tyn levypaksuuden voi kuitenkin usein kor-vata vähän isommalla vakiokoolla ja siten sekä helpottaa aikataulupaineita että sääs-tääkin kuluissa, Mantila korostaa.

- Miettisin myös sitä, kannattaako mate-riaalitoimituksia jakaa usealle eri toimittajal-le. Meillähän on One Stop Partner –ajattelu omassa palvelussamme eli pystymme kyllä toimittamaan kaiken tarvittavan. Asiakkaan riski ei mielestäni vähene sillä, että toimi-tuksia jaetaan, kun ne tehdaserät pitää kui-tenkin hankkia tietyistä samoista tehtaista. Mutta siitä olisi mielestäni etua, että materi-aalihallinta ja tukkuostot olisi keskitetty yh-delle tukkurille, Mantila vinkkaa konepajoille.

- BE Groupilla on siis kolme teräspalve-lukeskusta. Putkipalkit ja avopalkit tulevat aina Turusta ja alumiinituotteet ja ruostu-maton teräs Lahdesta. Lahdessa työstetään myös paljon ohutlevytuotteita. Levyjen esi-käsittelyä tehdään Lahdessa, Lapualla ja Tu-russa. Yleensä toimitukset jaetaan eri yksik-köjemme kesken sen mukaan, mikä on BE Groupille optimaalisinta, Mantila kuvaa toi-mintaa.

- Teräspalvelukeskuksissa on mahdollis-ta esikäsitellä tuotteita monipuolisesti. Ra-kentamista palvelevat muun muassa putki-tavaran sahaus, sinkous ja suojamaalaus sekä levytavaran laser-, vesi-, plasma- ja poltto-leikkaus, koneistus ja särmäys. Näin toimi-tukset voidaan tehdä kuhunkin projektiin sii-hen räätälöidysti, Mantila kehaisee. –ARa

Kuvat 7 ja 8: Kuva on BE Groupin Lahden teräspal-velukeskuksen hallista, jossa tehdään levyjen leikka-usta asiakkaille meneviin toimituksiin.

Valokuvat: 1,4-8 Arto Rautio, 2 Sweco Rakennetek-niikka Oy, 3 LFC Group/Sanna Liimatainen


- Ehkä tuntuu yllättävältä, että tsrpeettomi-en kiinteistöjen ongelma on suurin kasvu-keskuksissa kuten Helsinki ja Tampere. Syy on yksinkertainen eli pienellä paikkakunnalla epäkuranttien kiinteistöjen suurikaan pro-senttiosuus ei yllä absoluuttisena kiinteistö-jen määränä lähellekään isojen paikkakuntien lukuja, Satu Huuhka kertoo tuloksista, joita hän sai vuosien 2000-2012 aikana puretuista rakennuksista.

- Leimallista on, että purkutalot olivat usein toimitilakiinteistöjä ja iältään usein vain 30-40 vuotta vanhoja. Asuinkerrostaloja ei keskuksissa juuri purettu. Jos purkutalo oli ollut asuinkäytössä, se oli liki aina omako-titalo. Jos puretun tilalle tuli uusi rakennus, tontin tehokkuus eli kerrosalan määrä nousi 85 prosentissa hankkeista. Tontilla siis näh-dään olevan arvoa, mutta ei itse rakennuk-sella, Huuhka tietää.

Satu Huuhkan mukaan rakennus näyt-tää muuttuvan epäkurantiksi sijainnin, tila-ratkaisujen ja esteettisten syiden takia. Kun toisaalla tehdään koko ajan uusia toimisto- ja liikekiinteistöjä, herkkyys purkaa näyttää olevan monessa kohteessa suurempaa kuin halu yrittää kehittää 1960-80 –lukujen kiin-teistöjä paremmin nykykäyttäjiä tyydyttä-viksi.

- Kävin vuoteen 2014 asti läpi, on-ko purkutonteille jo noussut jotakin uutta. Keskuksissakin yli puolet tonteista oli vielä rakentamatta syystä tai toisesta. Usein toi-mitilatontille näytään haettavan käyttötar-

koituksen muutos ennen rakentamista eli toimitilat korvautuvat asuintalolla. Sen sijaan asuintalot korvautuvat liki aina toisella.

Kokonaistarkastelu tuo erilaista tulosta

Huuhka on tehnyt opiskelujen jälkeen töitä arkkitehtitoimistossa ja kaavoituksen kans-sa ennen siirtymistään tutkimuksen pariin. Hän on paneutunut vuosien mittaan mm. kestävän kehityksen kysymyksiin eli resurs-sien käytön, energiankulutuksen, ilmaston-muutoksen ja ympäristönsuojelun asioihin. Kaiken tämän pohjalta Satu Huuhka harkit-sisikin nykyistä enemmän purkutöihin läh-temistä.

- Toimistotaloissa on usein paljon tilaa. Pohtisin ensin käyttötarkoituksen muutosta esimerkiksi asunnoiksi ja mahdollisesti vaik-ka teräsrakenteita hyödyntäen lisäkerrok-sia tai muuten lisärakentamista ja sitä kautta tontin käyttötehokkuuden kasvattamista. Si-täkin miettisin, miten paljon kannattaa kaa-voittaa lisää esimerkiksi toimistotontteja, kun vanhaa toimistotilaa on näin paljon tyh-jänä. Vaikka tehdään uusi liki nollaenergiata-lo, ei päästä kokonaisympäristötarkastelussa plussan puolelle purkamalla sen takia toi-saalla talo, joka on vasta korkeintaan keski-iässä, Huuhka linjaa.

- Myös kaupunkikehitystä yleisemmin miettiessä kannattaa pohtia, kuinka hyväksi on siirtää esimerkiksi aluekeskusten kaupal-

liset palvelut hyperkeskuksiin. Eli onko järkeä viedä alueelta kaupalliset palvelut ja korvata ne sitten asunnoilla, Huuhka lisää.

Huuhka kertoo, että hänellä oli väitöskir-jassaan kaksi pääviestiä.

- Ensiksi kaavoittajien ja päätöksenteki-jöiden pitäisi olla nykyistä paremmin tietoi-sia, millainen tilavaranto kaupungissa ja sen osa-alueilla on. Toiseksi mielestäni pitäi-si selvittää nykyistä reilusti enemmän, voiko yhdelle omistajalle ja käyttäjäryhmälle epä-kurantiksi muuttunutta kiinteistökantaa saa-da muutetuksi jollekin toiselle omistajalle ja käyttäjäryhmälle kurantiksi. Pitäisi selvittää, halutaanko purkua toiminnallisista tai tekni-sistä syistä vai tontin arvon takia. Jos kyse on tontin arvosta, olisi selvitettävä kuten edellä jo sanoin, voisiko purun sijaan lisärakenta-misella ja korjaamalla lisätä tontin tehok-kuutta.

- Ulkomaisten tutkimusten mukaan pur-kua ei yleensä tehdä teknisten syiden eli ra-kennuksen kunnon takia. Arvelen, että Suo-messa tilanne on sama. Kyse on enemmän lyhytjänteisyydestä. Esimerkiksi 1980-luvun ajattelutavalla tehdyt tilat eivät kelpaa enää tämän päivän tilankäyttö- ja tehokkuusvaa-timuksille ja ongelmaa ratkotaan sitten pur-kamalla. Unohdetaan, että voisi myös tehdä kuten tässä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustalossa. Tämähän on 1970-luvun rakennus, joka on korjattu mm. väliseiniä purkamalla ja välipohjaa puhkomalla nyky-aikaiseksi läpinäkyväksi avotilaksi. Lisäksi

Tutkija hillitsisi toimitilakiinteistöjen purkuintoa

Tampereen teknillisessä yliopistossa tohtoriksi lokakuussa väitellyt arkkitehti Satu Huuhka poh-tisi nykyistä enemmän, kannattaako keskivan-hoja 1960-80 –luvun toimitilakiinteistöjä purkaa nykytahdilla. Kestävän kehityksen näkökulmasta 30-40 vuotta vanhan toimitilakiinteistön pur-kaminen on Huuhkan mielestä huono asia, kun ottaa huomioon rakentamisen kuluttamien luon-nonvarojen määrän. Huuhka toivoo, että etsittäi-sin nykyistä useammin keinoja kehittää ja laajen-taa epäkuranteiksi muuttuneita kiinteistöjä.

Artikkelit

1.


Kuva 1: Tekniikan tohtori Satu Huuhka työskente-lee Tampereen teknillisen yliopiston Rakennusta-lossa. Siellä on tehty hänen peräänkuuluttamansa uudistustyö, jossa 1970-luvun talo on muutettu ny-kyaikaan sopivaksi avoimeksi ja läpinäkyväksi tilaksi. Tämä arkkitehtiosastolla kerroksesta toiseen menevä porras on lisätty puhkaisemalla kerrosten välipohja.

Kuvat 2-4: Tikkurilassa on menossa useita työmaita, joissa vanhaa rakennuskantaa on korvattu tai korva-taan uusilla asuinrakennuksilla, joiden kerrosneliö-määrä on selvästi purettuja rakennuksia suurem-pi. Lokakuussa purettiin mm. vanhaa matalahkoa toimistotaloa sekä rakennusta, jossa oli katutason liiketilojen päällä asuntoja kahdessa kerroksessa. Toisaalla purkutalojen tilalle nousi 8-9 –kerroksi-sia asuintaloja.

Valokuvat: Arto Rautio

tänne on mahtunut hyvin nykyaikainen ta-lotekniikka, Huuhka heittää esimerkin vaih-toehdoista.

Pehmeät keinot vaativat erilaiset materiaalit

Satu Huuhka hyppää pois väitöskirjatyös-tään, kun alamme keskustella, miten purka-miselle voisi löytää vaihtoehtoja.

- Purkua pehmeämmät keinot tehostaa tontin käyttöä vaativat ainakin kevyiden ma-teriaalien eli lähinnä teräksen ja puun käyt-töä. Rakenteet eivät usein kestä esimerkiksi betonisten lisäkerrosten kuormaa. Jos muu-tetaan sisäpuolisia tiloja, joudutaan helpos-ti puuttumaan kantaviin rakenteisiin. Silloin taas teräsrakenteet tulevat helposti ainoak-si mahdollisuudeksi toteuttaa hanke pienien dimensioiden ansiosta. Etenkin uuden tek-niikan tuonti sisätiloihin vaatii miettimistä, mutta onnistui siis ainakin Rakennustalos-samme hienosti.

- Ehkä näissä muutos- ja lisärakennus-töissä pelätään eniten kustannuksia eikä ole riittävästi tietoa hyvistä esimerkeistä. Osaa-via tekijöitä uskon löytyvän kyllä. Arvatta-vasti kaupunkien ja kuntien tulisi olla näissä asioissa aktiivisia ja vaatia vaihtoehtoja pur-kamiselle, että asiaan paneuduttaisiin kun-nolla. Toki samalla myös pitäisi luoda mah-dollisuudet toteuttaa hanke taloudellisesti kannattavasti. Eihän epäkurantti kohde siitä varmaan juuri paremmaksi muutu, jos hou-kuttavuutta ei saa lisätä merkittävästi niin esteettisesti kuin toiminnallisestikin, Huuh-ka arvioi.

Tuotanto / Fabrik Uudenmaan toimipiste Teräsprofiiliovet ja ikkunatVaasa Riihimäki Alumiinset profiiliovet ja ikkunatNorrvägen 319 Käräjäkatu 5 A 17 Teräspaneliovet PAN66240 Petalax 11130 Riihimäki Autotallin-varaston-ja hallinovet Osastoivat palo-ovet DALOC Turvaovet CE-merkittyjä

[email protected]

Tuotanto/FabrikVaasaNorrvägen 31966240 Petalax

Uudenmaan toimipisteRiihimäkiKäräjäkatu 5 A 1711130 Riihimäki

Teräsprofiiliovet ja ikkunat

Alumiiniset profiiliovet ja ikkunat

Teräspaneliovet PAN

Autotallin- varaston- ja hallinovet

Osastoivat palo-ovet

DALOC Turvaovet

CE-merkittyjä

[email protected]

KbLARS JOKELAKy

DOORS

Vaasa Eteläsuomi Norrvägen 319 Ritvalankuja 4 E 66240 Petalax 00940 Helsinki

Vaasa Norrvägen 319 66240 Petalax

Eteläsuomi Ritvalankuja 4 E 00940 Helsinki

Lars GSM 0500 567 532 Tom GSM 050 5726 412

- Tänä päivänä LEED ja BREEAM ovat kovassa huudossa. Toivoisin kiinteistön-omistajien ja –käyttäjien miettivän sitäkin, onko ympäristömaineelle parempaa hankkia pisteitä muuttamalla teknisesti vielä täysin kunnollinen rakennus kurantiksi kuin panos-taa uuden rakennuksen ympäristöpisteisiin kestävän kehityksen kannalta kalliilla tavalla, Huuhka heittää pallon kentälle.

- Eli jos asiakkaat alkaisivat faktisesti ajatella laajemmin kuin sertifikaattien kaut-ta, voisi tulla enemmän ajattelua, jonka mu-kaan on ekologisempaa käyttää vanhaa kuin uutta. Nyt rakennuksen ikää aletaan arvostaa vasta sadan vuoden tiimoilla. Jos vanhaa uu-sitaan paljon vain purkamalla, ei suomalai-

sen rakentamisen hiilijalanjälki kyllä vähene. Uusia rakennuksia tulee vain noin prosentti vuodessa koko kannasta. Niitä tekemällä me-nee satoja vuosia päästä hiilijalanjäljen vä-hentämistavoitteisiin.

- Pitäisi myös aina selvittää, voisiko ra-kennuksen tai sen osat hyödyntää toisaal-la, jos rakennuksen elinkaari sijaintipaikal-laan on loppu. Esimerkiksi teräshallithan voi vallan hyvin siirtää sellaisenaan käyttöön toisaalle. Samaan päästään mm. tilaelemen-teillä. Uutta tehtäessä mahdollisimman suuri muuntojoustavuus on tietenkin yksi avaina-sia, jolla vähennetään tätä riskiä raken-nuksen riskiä muuttua epäkurantiksi, Satu Huuhka. –ARa

2.

3.

4.

Documents

Teräsrakenne - lfc.fi · 2016-12-02 · bollilla suunnitellaan teräsrakenteita, pitäisi tämän tiedon olla hyödynnettävissä periaat-teessa ikuisesti, Moilanen toivoo. Parhaimmillaan