1

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia

TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013

Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto

Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Teemaseminaarille asetettuja tehtäviä

• Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin välinen kuilu syventynyt ja väestön väliset erot kasvaneet > miten kääntää kehityksen suuntaa, miten vahvistaa hyvinvointia?

• Millaiselle tiedolle palvelujen kehittäminen perustuu?

• Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu, miten palvelujen käyttäjien palaute kootaan, analysoidaan ja käytetään hyväksi?

3

Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan varhain

Syrjäytymisestä ja selviytymisestä

• Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden tai selviytyneiden ryhmää

• Suurimmassa vaarassa syrjäytyä ovat ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä. Todennäköisyydet selviytymiseen ovat paremmat niillä, joilla on alun perin paremmat lähtökohdat

• Syrjäytyminen tai selviytyminen ei ole ennalta määrättyä. Erilaisia riskejä ja niiden voimakkuuksia on tutkimuksissa paikannettu.

5

Seuranta 1987 syntyneiden elämästä

• Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n. 60 000 lasta

• Seurattu sikiökaudelta 21-vuotiaiksi

• Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta

”Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa.”

-Kalevala

6

Ikäluokka 1987 > seuranta 21-vuotiaaksi

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%pojat tytöt

Ei peruskoulun psyk esh toimeen- tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle

10 984 11 981 13 629 5 215 1 900

7

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille

psyk esh tuomittu toimeen- Psyk esh tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70% vain peruskoulu

keskiasteen tutkinto

lukio tai korkeakoulututkinto

Pojat Tytöt

Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea

8

Riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (Kestilä ym. YP 1/2012, 43-44)

Riskitekijän riskitiheyssuhde (HR) Coxin

regressioanalyysin päävaikutusmalleissa

(MO)

tytöillä Esim.

Pienipainoisuus 2,24 x

Äidin tupakointi raskauden aikana 5,20 x

Äiti alle 20 v syntymähetkellä 3,62 x

Isä alle 20 v syntymähetkellä 4,09 -

Äiti yksinhuoltaja syntymähetkellä 4,11 -

Äidin korkein koulutus perusaste 11,60 x

Äidin ammattiasema työntekijä 4,58 x

Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuki 8,31

Vanhempien avioero 1,61 x

Äidin psykiatrinen osastohoito 4,30

Isän psykiatrinen osastohoito 2,17

Äidin kuolema 3,44

Mielenterveysongelmien riskitekijöitä

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

äiti alle 20 v avioero,vanhemman

kuolema

äidinraskaudenaikainen

tupakointi

lapsen sijoitus taihuostaanotto

vanhemmilla vainperuskoulutus

vanhemmatsaaneet

toimeentulotukea

vanhemmanpsykiatrinen hoito

lapsella ei psykiatrista diagnoosia

lapsella psykiatrinen diagnoosi

11

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidilläaivovamma

isälläaivovamma

Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa

Niemelä et al. Int J Cancer 2012

12

Vanhempien ongelmat – lasten murheet

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe

kaikki

lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg

lapsella tuomio

lapsella vain peruskoulu

lapsella toimeentulotukea

lapsella käytöshäiriödg

lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle

13

Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille

Ei ttt 1 kk 2 - 6 kk 6 – 12 kk 1 – 2 v 2 - 5 v yli 5 v

Vanhempien saama toimeentulotuki

Lapsella

Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu

14

Lähde: THL / Sotkanet

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet 1990–2010

Lastenneuvolakäynnit

15

Lähde: Sotkanet

Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kouluterveydenhuollon käynnit 1994–2010

Lähde: THL / Sotkanet

16

1 800

1 900

2 000

2 100

2 200

2 300

2 400

2 500

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2008 2010

Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7–18 -vuotiasta

Miten koululaiset voivat, KT-kysely 2011

17

0 5 10 15 20 25

Ei yhtään läheistä ystävää

Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa

Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi taihuonoksi

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus

Lähde: THL SOTKAnet

Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 1995-2011, %

21.5.2013 Tarja Heino 18

Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat

19

Lähde:Sotkanet

Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina 1996–2011

21.5.2013 Tarja Heino 20

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Asiakkaat niistä uusia asiakkaita

Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa

21.5.2013 Tarja Heino 21

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

19

91

19

93

19

95

19

97

19

99

20

01

20

03

20

05

20

07

20

09

20

11

Lasten lkm

Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrät vuosittain 18-vuotta täyttäneet

17-vuotiaat

16-vuotiaat

15-vuotiaat

14-vuotiaat

13-vuotiaat

12-vuotiaat

11-vuotiaat

10-vuotiaat

9-vuotiaat

8-vuotiaat

7-vuotiaat

6-vuotiaat

5-vuotiaat

4-vuotiaat

3-vuotiaat

2-vuotiaat

1-vuotiaat

alle 1-vuotiaat

Kiireelliset toimet

kohdentuneet 13

vuotta täyttäneisiin

Psykiatrian potilaat vuoden aikana ikäryhmittäin tuhatta asukasta kohti

23

Lähde: Psykiatrian erikoisalan laitoshoito, tilastoraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

24

Tilanne tänä päivänä

• Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu

• Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt

• Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut

• Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia)

– Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetukseen, lastensuojeluun ja sijaishuoltoon, psykiatriseen hoitoon)

• Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä

Millaiselle tiedolle palvelujen kehittäminen perustuu (kuntien hyvinvointisuunnitelmat)?

21.5.2013 Tarja Heino 25

13

10

12

45

45

43

25

45

3

4

4

16

30

38

50

64

0 10 20 30 40 50 60 70

Yhteistyökumppanien näkemykset

Asiakkaan/lapsiperheiden näkemykset

Tutkimus- tai muu tieto

Työntekijöiden näkemykset

Valtakunnalliset ohjeet, suositukset ym.

Ylimmän ja keskijohdon näkemykset

Luottamushenkilöiden näkemykset

Kunnan taloudellinen tilanne

vastaukset: paljon painoarvoa, %

Päätöksenteossa Suunnittelussa ja kehittämisessä

Miten lapsia, nuoria ja perheitä kuullaan?

• Miten kuntalaisten käsitykset ja tarpeet saadaan esiin?

• Miten palvelujen käyttäjien palaute kootaan, analysoidaan ja miten sitä käytetään hyväksi?

• Pahoinvointitiedosta hyvinvointitietoon

• Huolesta voimavaroihin ja mahdollisuuksiin

• Paniikista toivoon

14.6.2012 27

’Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet’

• Riskitekijöillä ei saa leimata

• Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasaantuvat, huomioitava kokonaisuus

• Ongelmien näkymistä ei pidä jäädä odottelemaan

• Hyvinvointi luodaan arjessa, kehitysympäristöt hyvinvoinnin tukena