R a a h e n P o r v a r i - j a K a u p p a k o u l u | w w w. r p k k . f i 1

R a a h e n P o r v a r i - j a K a u p p a k o u l u | A i k u i s k o u l u t u k s e n t i e d o t u s l e h t i | w w w . r p k k . f i

HUOMISEN

SUUNTA Huhtikuu2010№ 1

Palveluiden takana ovat yrittäjät Teija ja Pekka Poukkula sekä Tuomo Poukkula. Yrittäjät ovat luoneet konseptin, joka on jalostunut laadukkaaksi palveluksi tiimityöskentelyllä, jo-hon koko henkilökunta osallistuu.

” Annan täyden tunnustukseni henkilökunnalle. Kaikki ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa ja yhdessä heidän kanssa olemme voineet rakentaa tällaisen pal-

velukokonaisuuden. Ilman ammattitaitoista henki-lökuntaamme emme olisi tähän pystyneet”, palvelu-yrittäjä ja toimitusjohtaja Pekka Poukkula kertoo.

Jokaisessa palveluyksikössä on omat vastuuhenkilönsä, jotka pääsevät itse vaikuttamaan asioihin ja kehittämään toimintaa. Yrityksessä ei näy esimiesten ja muun henkilökunnan välistä kuilua vaan jokaisella on tiivis kosketus varsinaiseen työhön.

”Työntekijöillä ovat arvot kohdillaan. Inhimillinen ja läm-

min työote näkyy kaikissa”, palvelupäällikkö Marja Tölli ja palveluvastaava Marjo Ilmakangas vahvistavat.

Mielenterveyskuntoutujien palvelukoti Wäinö on siirtynyt Poukkuloiden omistukseen vuonna 2006, Karinkannassa si-jaitseva kehitysvammaisten yksikkö Karentia on ollut toimin-nassa vuodesta 2007, Villa Sovio perustettiin vuonna 2009 ja Karentian toinen yksikkö Karintupa aloitti tämän vuoden alussa. Raahessa asumispaikkoja on 22 ja Karinkannassa 30. Palvelukodit työllistävät yhteensä yli 30 henkilöä.

AjAttelevA työyhteisö ilAhduttAAPekka Poukkula, Marjo Ilmakangas ja Marja Tölli työstivät

maaliskuun puolivälissä loppuraporttiaan yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa varten. Puolentoista vuoden opiske-lu Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa painottui heidän oman työnsä ja ennen kaikkea organisaation kehittämiseen.

”Opiskelun aikana saimme laajan kokonaiskäsityksen omasta työstämme ja yrittäjyydestä. Siellä esille tulleet asiat tukevat toinen toistaan ja ne antoivat paljon ideoita”, Ilma-kangas toteaa.

Kolmikko kertoo saaneensa koulutuksesta juuri sen, mitä

lähtivät hakemaan ja paljon enemmänkin. Vaikka työ palveluko-deissa on tiivistä, on opiskelu pakottanut heidät löytämään aikaa pohdiskeluille ja sitä kautta uusien ajatusten kehittämiselle.

”Opiskelulle oli löydettävä tilaa kalenteriin, mutta loppu-jen lopuksi se on ollut asiakkaidemme hyväksi. Se on myös helpottanut omaa työtämme ja sitä kautta tuonut laatua pal-veluihin. Opiskelu on myös lisännyt työmotivaatiotamme”, kuin yhdellä suulla puhuneet Poukkula, Ilmakangas ja Tölli kertovat.

Poukkula on mielissään siitä, että palvelukotien henkilö-kunta on paitsi työhönsä sitoutunutta, myös erittäin ajattele-vaa väkeä. Työyhteisöstä on löytynyt monenlaista osaamista.

”Se, jos mikä auttaa jaksamaan työssä, kun tietää, että hen-kilökunta osaa asiansa ja ajattelee. Kaikilla on työssään syväl-linen ote, joka tuo iloa. Hyvä ilmapiiri huokuu työpaikalla”, Poukkula kiittelee.

Laatu ja osaaminen on myös huomattu ostopalveluiden tilaajakunnissa ja kuntayhtymissä. Niitä on tällä hetkellä kaikkiaan 12. Asiakkaat tulevat kilpailuttamisen tai yksilöso-pimuksen kautta. ▪

Teksti Teija Niskala

Pekka Poukkula, Marja tölli ja Marjo ilmakangas ovat olleet tyytyväi-siä Raahen Porvari- ja Kauppakoulun järjestämään yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtääviin opintoihin. Opiskelu on tuonut laatua ja työmotivaatiota sekä helpottanut työtä.

TiimiTyöskenTely Takaapalvelun laadunPAlveluKOti KARentiA siiKAjOellA seKä PAlveluKOdit Wäinö jA villA sOviO RAAhessA tARjOAvAt yMPäRi vuORO-KAuden vAlvOttuA AsuMisPAlveluA KehitysvAMMAisille jA MielenteRveys-KuntOutujille.

” Se, jos mikä auttaa jak-samaan työssä, kun tietää, että henkilökunta osaa asiansa ja ajattelee. Kaikilla

on työssään syvällinen ote, joka tuo iloa. Hyvä ilmapiiri huokuu työpaikalla”, Poukkula kiittelee.

R a a h e n P o r v a r i - j a K a u p p a k o u l u | A i k u i s k o u l u t u k s e n t i e d o t u s l e h t i

h u o m i s e n k i n s u u n t a

2

menestymisen selviytymis-opastusta

Jatkuva uutisointi talouden nou-suista ja laskuista

luo edelleen epävarmuut-ta, mutta näin kevään kynnyksellä on sanottava: orastava kasvu on vähin-tään jo silmuvaiheessa.

Pörssikurssien kehi-tys on tarjonnut oman näkökulmansa talouden kehittymiseen. Suuriin voittoihin on katettu val-

taisia lupauksia. Ahneus ja yllätyksellisyys voi kuitenkin viedä pohjan pitkäksi aikaa. Tässä huhtikuun alun tilanteessa mie-leeni tulee mm. eräs suomalainen lääkefirma. Erittäin korke-at osingot eivät edes tutkimusten valossa olekaan yrityksen omistajien paras ystävä. Yhdistelmänä kohtuullisen korkeat korvaukset omistajille sekä riittävä panostus yrityksen kehit-tämiseen tuottavat parhaan tuloksen niin omistajille, työnte-kijöille kuin asiakkaille.

Pörssiyritysten voitonjakohaasteet eivät sellaisenaan ole siirrettävissä pk-yritysten maailmaan. Yrittäjävetoisen yri-tyksen selviytymisopas talouden kuoppia vältellessä voisi olla jotain seuraavaa: ole taloudessa visu, panosta yrityksesi ke-hittämiseen, salli itsellesi kohtuullinen toimeentulo ja vapaa-aika. Vain akkunsa lataava yrittäjä tai johtaja jaksaa tunnistaa yrityksensä kehittämisen signaalit ja panostaa henkilökun-tansa työhyvinvointiin.

Viheriöitä odotellessa!

Tapani PiiralaRehtori, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu

Raahen Porvari- ja Kauppakoulu on aloittanut yhteistyön PSK-Aikuisopiston hallinnoiman Pohjois-Pohjanmaan Oppi-sopimuskeskuksen kanssa. Yhteistyö tarkoittaa käytännössä sitä, että Raahen Porvari- ja Kauppakoulun järjestämiä yritys- ja henkilöstökoulutuksia voi jo tämän vuoden aikana suorit-taa oppisopimuksena.

Oppisopimuksella voi suorittaa esimerkiksi markkinoin-tiviestinnän ammattitutkinnon, tuotekehittäjän erikoisam-mattitutkinnon, myynnin ammattitutkinnon tai muun kau-pan alaan liittyvän tutkinnon.

Raahen Porvari- ja Kauppakoulun lisäksi Oppisopimuskes-kuksen yhteistyöoppilaitoksia ovat Oulun Palvelualan Opisto, Haapaveden Opisto, PSK-Aikuisopisto ja Kalajoen Kristilli-nen Opisto.

” Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskus toimii kaikilla aloilla, vaikka toiminnassa painottuu erityisesti yhteistyöoppilaitosten alat. Kes-keisimpiä alojamme ovat yrittäjyys, kauppa

ja hallinto, puhdistuspalveluala, ravitsemusala, sosiaali- ja terveysala sekä perhe- ja nuorisotyö”, POPO:n oppisopimuspäällikkö Pia Kangas kertoo.

Oppisopimuskeskuksen keskeisiä asiakkaita ovat pk-yri-tykset, julkinen sektori kuten kaupungit ja kunnat sekä niin sanottu kolmas sektori muun muassa yhdistykset ja järjestöt. ”Viime vuonna Oppisopimuskeskuksessamme opiskeli noin 400 opiskelijaa”, Kangas toteaa.

sAtOjA tutKintOjAPohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskuksen ja Raahen

Porvari- ja Kauppakoulun välisen yhteistyön ensisijaisina ta-voitteina on toiminnan kehittäminen, voimavarojen yhdistä-minen ja koulutustarjonnan laajentaminen.

” Periaatteessa oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa 400 tutkinnosta. On mahdollista myös suorittaa vain osan tutkinnosta, joka liite-tään oman työn kehittämiseen. Esimerkiksi yrit-

täjät eivät ole vielä hoksanneet kaikkia oppisopimuk-sen tarjoamia mahdollisuuksia”, Kangas muistuttaa.

OppisOpimuksellaammaTTilaiseksi

Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskuksen opintosihteeri Riikka niemi-Pesola ja oppisopimuspäällikkö Pia Kangas tulevat ottamaan lähiaikoina yhteyttä Raahessa toimiviin yrityksiin oppisopimusasi-oissa.

Vuoden 2010 alusta lukien voit tietyin edellytyksin opis-kella päätoimisia omaehtoisia opintoja menettämättä työt-tömyysetuuttasi. Jos opiskelun tukemisesta on sovittu TE -toimistossa, sinulle maksetaan työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea opintojen ajalta.

yleiset edellytyKsetVoit saada opiskelun ajalta työttömyysetuutta, jos olet

työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja työnhakusi on voimassa. Ehtona on myös, että TE-toimisto on todennut koulutustarpeesi ja arvioinut opiskelun tukemisen työvoima-poliittisesti tarkoituksenmukaiseksi, jotta ammattitaitosi ja mahdollisuutesi paranevat työmarkkinoilla.

OPintOjA KOsKevAt edellytyKsetOmaehtoisen opiskelun ajalta työttömällä onoikeus työttömyysetuuteen, jos:▶ henkilö on työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa▶ henkilö on 25-vuotta täyttänyt tuetun opiskelun alkaessa

Työttömyysetuudellatuettu omaehtoinenopiskelu

OletKO vAillA töitä? hAluAtKOKehittää OMAA OsAAMistAsi?

Tutkintorakennetta on uudistettu ja tutkinnon nimi muut-tuu Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnoksi. Uudet tut-kinnon perusteet otetaan käyttöön 1.8.2010.

Opetushallitus uudistaa kaikkien ammatillisten perustut-kintojen perusteet vaiheittain vuosien 2008 - 2010 aikana. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa muutos koskee elokuun 2010 alusta, joten syksyn uudet datanomiopiskelijat tulevat saamaan uunituoreet opetussuunnitelmat käteensä aloittaessaan tieto- ja viestintätekniikan opintonsa. Uudet tutkinnon perusteet sisältävät kaksi eri koulutusohjelmaa, joista opiskelijat valitsevat yhden haluamansa. Raahen Por-vari- ja Kauppakoulu tulee tarjoamaan sekä Käytön tuen että Ohjelmistotuotannon koulutusohjelmia.

Keskeistä uudistuksessa on työelämävastaavuuden vahvis-taminen. Tutkintojen suorittamismahdollisuuksia on moni-puolistettu ja tutkinnon suorittaja voi rakentaa tutkintonsa erilaisista osista. Näin hän pystyy toimimaan eri aloilla ja valinnaisuuden avulla tutkintoa voidaan monipuolistaa eri-laisiin tarpeisiin. Joustavuus mahdollistaa opiskelijalle hen-kilökohtaisten opintopolkujen hyödyntämisen.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset valmiudet toimia IT-alan tehtävissä. Data-nomiopiskelijaksi hakeutuvan nykyinen tehtävänimike voi olla esim. atk- tai sovellustukihenkilö, järjestelmäasiantun-tija, atk-suunnittelija, projektipäällikkö, sovelluskehittäjä, asiantuntija, webmaster, graafinen suunnittelija, sihteeri/assistentti, myyntineuvottelija, alan yrittäjä jne. ▪

datanomitutkintouudistuu!

lue lisäätyö- ja elinkeinotoimiston kotisivulta osoitteesta www.mol.fi. hyödyllistä tietoa työnhakijalle on myös Kelan ja työttömyyskassojen yhteisjärjestö ry:nkotisivuilla: www.kela.fi ja www.tyj.fi

Lisätietoja datanomitutkinnosta saat ottamallayhteyttä oppilaitoksen aikuiskoulutusosastoon,koulutuspäällikköVirpi Ahvenlampipuh. 044 065 4545virpi.ahvenlampi@rpkk.fi

▶ henkilöllä on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve▶ opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella on sovittu

henkilön työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ennen opintojen aloittamista▶ työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset

työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät.

Työttömyysetuudella tuetaan vain päätoimista opiskelua. Päätoimisina pidetään opintoja, joiden tavoitteena on yliopis-tossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkin-non tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen, nuoril-le suunnattuja lukio-opintoja sekä opintoja, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opinto-viikkoa opiskelukuukautta kohden tai 25 tuntia viikossa. ▪

Oppisopimuskoulutus on koulutusmuoto, jossa suurin osa oppimisesta on työpaikalla tapahtuvaa käytännön oppimista, keskimäärin 80 prosenttia koko oppiajasta. Opiskelun perus-ta on henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa otetaan huomi-oon opiskelijan lähtötilanne ja aikaisempi osaaminen.

Oppisopimuskoulutus soveltuu kaikille yli 15-vuotiaille, sekä uusille että jo työssä oleville työntekijöille, ja kuten edel-lä mainittiin, myös yrittäjille. Koulutukseen haetaan lomak-keella, joka löytyy POPO:n nettisivuilta.

”Olemme siirtyneet paperiruljanssista joustavaan sähköi-seen asiointiin. Muutoksen tavoitteena on parantaa palvelu-jamme entisestään. Esimerkiksi koulutukseen hakeutuminen ja koulutuskorvausten hakeminen on helppoa sähköisesti. Suurin osa asiakkaistamme ovat olleet tyytyväisiä sähköisen asioinnin mahdollisuuteen”, POPO:n oppisopimuspäällikkö Pia Kangas kertoo. ▪

Teksti Teija Niskala

R a a h e n P o r v a r i - j a K a u p p a k o u l u | w w w. r p k k . f i 3

h u o m i s e n k i n s u u n t a

Tuomaala ehti olla 17 vuotta siivousalan töissä, kun hä-nen mielessään alkoi kyteä ajatus omasta yrityksestä. Kolme vuotta hän vielä pohti ja sitten teki ratkaisunsa, jota ei ole tarvinnut katua. Nyt hän on ollut itsenäinen yrittäjä reilun vuoden ajan.

” Sanoin itseni irti ja saman tien löysin ilmoi-tuksen yrittäjyyskoulutuksesta, johon pääsin mukaan. Mielestäni tein nopeita, mutta en hätiköityjä päätöksiä”, Tuomaala kertoo.

Raahessa on hyvä työtilanne siivousalan yrittäjälle. Tuo-maalan yritys Sininen Sanko on ääriään myöten täynnä eli täystyöllistetty ja yrittäjä on voinut palkata jo ensimmäisen työntekijänsä. Tällä hetkellä Tuomaalan asiakkaina ovat lä-hinnä yritykset, jotka tarvitsevat vakituista siivousapua. Va-kioasiakkaita on nyt noin 20 ja määrä on kasvussa.

”Positiivinen yllätys oli se, että yritystoiminta lähti niin hy-vin käyntiin. Viime syksynä tuli eteen mukava, mutta toisaal-ta vastuullinen tilanne, kun sain palkata ensimmäisen työnte-kijäni. Se on lisännyt motivaatiotani entisestään”, Tuomaala toteaa tyytyväisenä. Tuomaalan yritykselle on kysyntää myös yksityisellä puolella. Parhaillaan hän miettii, miten vastata heidän tarpeisiinsa. ”Voi olla, että tarvitsen pian toisenkin työntekijän”, hän pohtii.

KOulutuKsellA lAAtuASiivousala kehittyy samalla tavalla kuin mikä tahansa

muukin ala. Se teknistyy entisestään ja jatkuvasti tulee uusia työvälineitä ja puhdistusaineita. Yrittäjän on oltava hereillä. Myös alan kuin alan yrittäjyys vaatii kouluttautumista. Susan Tuomaala on todennut, että yrittäjyys ei ole sitä, että aloittaa työn tuosta vaan. Se vaatii paljon osaamista.

”Kouluttautuminen säästää yrittäjää monelta murheelta. Jo se, että koulutuksissa voi luoda suhteita muihin yrittäjiin, joilta saa arvokasta tietoa, on eteenpäin. Verkostoituminen on rikkaus ja se tuo vahvuutta”, Tuomaala toteaa.

Tuomaala kävi ensin yrittäjän starttikurssin ja loppusuo-ralla on yrittäjän ammattitutkinto Raahen Porvari- ja Kaup-pakoulussa. Tuomaala on yrittäjäperheen lapsi ja haluaa osoittaa myös omalle tyttärelleen, mitä työnteko ja yrittäjyys ovat. Hänen mukaansa kaiken lähtökohta on ammattitai-to. ”Asiakkaat arvostavat palvelua ja laatua. Sininen Sanko on ehdottomasti minun juttuni ja toivon, että ulospäin näkyy myös se, että kaikki on huolella

suunniteltu ja tehty.” Rahasta ja rikkaudes-ta ei voi puhua, mutta muusta hyvinvoinnis-ta kylläkin. Tuomaala myy myös osaamistaan siivouspuolen työnjohta-jana. Siinä hänen asiakkai-naan ovat esimerkiksi oppilai-tokset. ”Olen aina tykännyt tehdä töitä, mutta nyt olen ollut todella onnellinen ja täynnä virtaa”, Tuomaala lisää. ▪

Teksti Teija Niskala

siivOusala vaaTii ammaTTi-TaiTOisen yriTTäjän

Työn ohessa tapahtunut opiskelu oli ras-kasta, mutta antoisaa. Tietojen kartuttua hänen työnsä muuttui entistä mielekkääm-mäksi ja vaihtelevammaksi. Nyt hän ymmär-tää paljon paremmin, mitä tekee ja miksi.

” Opiskelusta oli todella paljon apua. Opin ymmärtämään asioita eri tavalla ja kokonaisval-taisesti esimerkiksi työpaikkani

talousasioita. Myös markkinoin-tiviestintään tuli aivan erilainen näkökulma”, Kääriäinen vahvistaa.

Kääriäinen suoritti merkonomiopinnot Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa iltaopis-keluna. Opetusta oli kahtena-kolmena iltana viikossa reilun kahden vuoden ajan. ”Olin pitkään ajatellut lähteväni opiskelemaan. Töissä rupesi tuntumaan, että minun pitäi-si ymmärtää enemmän siitä, mitä teen. En aluksi uskaltanut puhua työpaikalla mitään, koska en tiennyt, jaksanko viedä opintoni loppuun”, Kääriäinen kertoo vielä parin vuo-

den takaisista ajatuksistaan.Kääriäinen teki ahkerasti töitä opintojensa

eteen ja hän sai tukea perheeltään. Koskaan ei kuulunut närkästyneitä kommentteja sii-tä, että äiti oli taas läksyjen parissa. ”Kotona kaikki osallistuivat kotihommiin aivan eri tavalla kuin ennen. Opiskelevat lapsemme kannustivat kovasti ja itsekin opin ymmär-tämään heitä paremmin, kun tiesin, millaista on lukea ja tehdä tehtäviä.”

ilMAPiiRiä jäi iKäväKääriäinen on pitänyt yhteyttä opiske-

lukavereihinsa vielä koulun päättymisen jälkeenkin. Ikävä sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta on saanut Kääriäisen ajattelemaan mahdollisuutta jatkaa opiskelua. ”Mikä ettei, voisin harkita jatkavani vielä jotain.” Kääri-äinen kehuu opiskelukavereiden lisäksi myös Porvari- ja Kauppakoulun opettajia, jotka loivat uskoa oppimiseen. Hän hyödyntää edelleen kouluttajien antamia ohjeita päi-vittäisissä töissään. ”Opettajilla oli valtavan suuri merkitys. Jotain, kun en ymmärtänyt, niin heiltä saattoi kysellä ja asioista otettiin yhdessä selvää.”

Nyt, kun Kääriäisen opintojen päätty-misestä on kulunut tovi, hän toteaa, että tiukkaa aikaa se oli. Näyttökokeet veivät yl-lättävän paljon henkisiä voimavaroja. Siitä huolimatta päällimmäiseksi jäi kaipuu takai-sin koulun penkille. Hän jäi opiskeluun ikään kuin koukkuun. Siihen osasyynä oli opiske-

luympäristön ilmapiiri. ”Se, että opiskelu oli mukavaa ja muiden oppilaiden kanssa oli mahdottoman mukavaa, antoi innostusta ja voimia. Luokan ilmapiiri oli sellainen, ettei periksi voinut antaa”, Kääriäinen sanoo hie-man haikeana. ▪

Teksti Teija Niskala

TyösTä Tuli mielekkäämpää ja vaiHTelevampaa

eneRgisyys jA hAlu itsensä KehittäMiseen OvAt RAAhelAisen susAn tuOMAAlAnOMinAisuuKsiA, jOillA hän On Päässyt uRAllAAn eteenPäin.

Anne Kääriäinen suoritti merkonomitutkinnon työnsä ohessa Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa. hän kannustaa jokaista tarttumaan hetkeen ja ryhtymään opiskelemaan, mikäli se on mahdollista.

yli 20 vuOttA RAAhen sAiRAAlAssA jA viiMeiset KOlMe vuOttA fysiOteRAPiAOsAstOllA sihteeRinä työsKennellyt Anne KääRiäinen On eRittäin tyytyväinen siihen, että lähti OPisKeleMAAn MeRKOnOMiKsi.

R a a h e n P o r v a r i - j a K a u p p a k o u l u | A i k u i s k o u l u t u k s e n t i e d o t u s l e h t i

h u o m i s e n k i n s u u n t a

4

Markkinointiassistentin osaamisala antaa valmiudet kyseisiin työtehtäviin erilaisten tapahtumien koordinoinnissa ja järjestelyis-sä sekä markkinointikampanjoiden ja mark-kinointimateriaalien suunnitteluun. Vastaa-vasti visuaalisen puolen osaamisala antaa valmiudet visuaalisen markkinoinnin työ-tehtäviin sekä vähittäiskaupan alalla että ta-pahtumamarkkinoinnin ja messujen parissa.

” Tutkinto suoritetaan näyt-tötutkintona ja tutkintosuo-ritukset henkilökohtaistetaan eli tutkinnon suorittaja

osoittaa perusteissa vaadittavan ammattitaitonsa omassa työym-päristössään ja omissa työtehtä-vissään”, Ahvenlampi selventää.

Tutkinto toteutetaan monimuoto-opiske-luna ja lähitunnit tullaan pitämään kahtena iltana viikossa. Hakuaika koulutukseen päät-tyy elokuun 30. päivä, ja tutkinnon suorit-tajien valinta tapahtuu ennakkotehtävien ja henkilökohtaisen haastattelun perusteella. ▪

Teksti Teija Niskala

minustako yrittäjä -kurssilta startti yrittäjyyteen

Huomisen suuntaHuhtikuu 2010, Nro 1Raahen Porvari- ja Kauppakoulun aikuiskoulutuksen tiedotuslehti

Julkaisija:Raahen Porvari- ja Kauppakoulu AikuiskoulutusosastoMerikatu 2, 92100 Raahe

Ensi syksynä alkava tutkinto on tarkoi-tettu henkilöille, jotka työskentelevät moni-puolisesti erilaisten yritysten ja organisaa-tioiden markkinointiviestinnän tehtävissä. ”Olemme tekemisissä uudistetun tutkinnon kanssa. Kyseessä on työelämän tutkinto, jos-sa painotus on niissä asioissa, joita jokainen työssään tarvitsee”, Ahvenlampi kertoo.

Tutkinnossa opiskelija voi suuntautua joko markkinointiassistentin osaamisalalle tai visuaalisen markkinoijan osaamisalalle.

Markkinointiviestinnän ammattitutkinnon toteutuksen suunnittelussa ovat Raahen Porvari- ja Kauppa-koulun kouluttajien eveliina noposen ja virpi Ahvenlammen (takana) sekä Outi Mannisen (edessä toinen vas.) lisäksi markkinoinnin asiantuntijat johanna viitanen, Kirsi hihnala ja tuula Kukkola.

Rakennusalalla lähes 20 vuotta työsken-nellyt, raahelainen Jarmo Kortessalo suoritti Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa kah-deksan muun opiskelijan kanssa Minustako Yrittäjä-kurssin alkuvuoden aikana. Kortes-salo on sitä mieltä, että tutkinto kannatti ehdottomasti suorittaa, monestakin syystä.

” Tutkinnossa tuli eteen paljon uutta asiaa tuoreelle yrittäjälle. Kouluttajat olivat erinomaisia ja aiheet ajankohtaisia. En-

nen kaikkea yritysverotuksen asiat kiinnostivat”, Kortessalo kertoo.

Kortessalo oli vieraan palveluksessa pit-kään ja siitä 18,5 vuotta Etelä-Suomessa. Raaheen hän palasi vuonna 2006. Kortes-salo perusti oman yrityksen lokakuussa 2009. ”Rakentaminen ja remontoiminen ovat pääasiallisia yritykseni tehtäviä. Tähän mennessä suurin työ on ollut 13 huoneiston rivitalon laatoitustyöt”, Remonttipalvelu J. Kortessalon yrittäjä toteaa. Töiden lomassa opiskelu oli sangen vaativaa, mutta oikealla ajan käytön suunnittelulla se onnistui hyvin. Hän suosittelee vastaavaa koulutusta myös pitempään yrittäjänä toimineille. ”Opiskelun aikana sain oppia muun muassa byrokrati-asta, josta minulla ei olisi ollut tietoakaan, jos en olisi suorittanut tutkintoa. Uskon, että vanhemmille yrittäjillekin vastaavasta koulutuksesta olisi hyötyä, sillä tietyt asiat muuttuvat jatkuvasti.”

OiKeAllA POlullA Päättäjäistilaisuudessa Raahen Porvari- ja

Kauppakoulun rehtori Tapani Piirala totesi,

että silloin yrittäjä on oikealla polulla, kun hän lähtee hakemaan oppia ja etsii kumppa-neita jakamaan kokemuksiaan. ”Kurssin suo-rittaminen yritystoiminnan ohella on hieno saavutus. Toivon mukaan kaikki saivat eväitä omaan tekemiseensä. Opiskelussa on myös se etu, että sen aikana voi jutella muiden yrittäjien kanssa ja verkostoitua. Monesti parhaat ideat syntyvät kahvipöytäkeskuste-luissa”, Piirala toteaa.

Maaliskuussa päätökseen saatu Minusta-ko Yrittäjä –kurssi organisoitiin Raahen Por-vari- ja Kauppakoulun sekä Raahen seudun yrityspalveluiden yhteistyönä. Yrittäjyys-kurssin tavoitteena on parantaa valmiuksia toimia yrittäjänä sekä antaa perustietoa käy-tännön yrityksen pyörittämiseen liittyvistä asioista. Yrittäjyyskurssi on tarkoitettu yri-tystä perustamassa oleville, yritystoimintaa harkitseville tai juuri yrityksen perustaneille henkilöille. Reilut kahden kuukauden mittai-sella kurssilla käydään läpi asiantuntijoiden avustuksella yrittäjyyden eri vaiheet, yri-tyksen liikeideaan, markkinointiin, talous-hallintoon, hinnoitteluun sekä verotukseen liittyviä asioita. Kurssin aikana valmistuu yrityksen liiketoimintasuunnitelma laskel-mineen. Käytännön esimerkkien kautta on tavoitteena antaa osallistujille realistinen kuva omista edellytyksistä menestyä yrittä-jänä.

Jarmo Kortessalon lisäksi kurssin suoritti-vat raahelaiset Hilkka Hirsikorpi, Matti Kuu-siniemi, Sirpa Tuominen, Tuula Hekkala sekä siikajokiset Essi Alavuokila, Annikki Kylli ja Anne Mustonen. ▪

Teksti Teija Niskala

Toimitus:virpi Ahvenlampi, eveliina noponen, sanna sirviö, teija niskala, jaakko Mylly

Ulkoasu ja taitto:jäljen jättiläinen, jaakko Mylly

Kuvat: teija niskala, Outi Manninen

Painopaikka: KalevaPrint 2010, Oulu

OsaamisTa markkinOinTi-viesTinTäänRAAhen PORvARi- jA KAuPPAKOulu On jäRjestäMässä vuO-den AlussA vOiMAAn tulleiden tutKintOPeRusteiden Mu-KAistA MARKKinOintiviestinnän AMMAttitutKintOA.