Terveysteknologia 2016

terveys-

teknologia

Healthtech fro

m Finland 2016

RIGHT LAB FOR EVERY PHASE OF YOUR R&D

OuluHealth Labs provides your product a unique, integrated health test and development environment – including professionals’ feedback – for every phase of your R&D process.

www.ouluhealth.fi

TERVEYSTEKNOLOGIA I 3

Mielipiteet

4 Kasvu jatkuu – Terveysteknologian ja Life Science -teollisuuden yhteis- työllä SOTE-kustannusten kimppuun Veli Mäkelä, FiHTA ry

5 Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät Elinkeinoministeri Olli Rehn

10 Miten te sen teitte? Ville Peltola, Teknologiateollisuus

Julkaisija ja kustantajaTerveysteknologian Liitto ry – FiHTAEteläranta 10, PL 10, 00131 HELSINKIwww.fihta.fi

PäätoimittajaTerhi Kajaste, [email protected]

ToimitusMartti Ahlstén, [email protected] Donovan, [email protected]

Ulkoasu ja taittoKati [email protected]

KansikuvaTerveysteknologian toimialan sisällä voimakkaimmin vuonna 2015 kasvoi in vitro -diagnostiikan laitteiden ja reagenssien vienti.Kuva: Medix Biochemica / Maija Partanen.

PainopaikkaLibris Oy, Helsinki 2016

Teema-artikkelit

6 3D-teknologia uudistaa kirurgiaa

11 Digitalisointi uudistaa terveydenhuollon palvelut ja teollisuuden

20 Tervetuloa investoimaan Suomen terveysalaan

26 Terveysteknologian viennin arvo oli ennätykselliset 1,92 miljardia euroa vuonna 2015

Yritykset ja organisaatiot

2 Oulu Health2 Orion Diagnostica8 Planmeca17 Merivaara18 Innokas Medical & CareFusion21 Finpro22 PerkinElmer24 Medix Biochemica & Companion Diagnostics3D-teknologia & kirurgia

Planmecan Jani Horelli (vas) ja HUSin Jyrki Törnwall ovat tehneet vuosikausia yhteistyötä 3D-teknologian hyödyntämiseksi kirurgiassa. Suomi on alan edelläkävijöiden joukossa. Pohjoismaiden ensimmäisessä kasvojensiirtoleikkauksessa 3D-teknologia lyhensi leik-kausaikaa huomattavasti aikaisemmin tehtyihin leikkauksiin verrattuna. Se on tärkeää, sillä mitä kauemmin leikataan, sitä suuremmiksi riskit kasvavat. Kuva: Planmeca.

Suomen terveys-teknologian vienti taas uuteen ennätykseen

Suomen terveysteknologian teolli-suuden kokonaisvienti saavutti uuden ennätyksen vuonna 2015. Vienti kasvoi jälleen nopeampaa tahtia kuin tuonti, joten myös kauppataseen yli-jäämä kasvoi uuteen ennätykseen. Terveysteknologia on nyt ainoa mer-kittävä huipputeknologian vientisek-tori Suomessa, ja sillä on huomattava kauppataseen ylijäämä. Kuva: Medix Biochemica / Maija Partanen.

Digitalisointiuudistaa

Terveydenhuolto digitali-soituu, koska kustannusten nousu pitää saada kuriin. Teknologia on kehittynyt riittävän pitkälle ja kansa-laiset vaativat digitaalisia välineitä ja palveluita. Terveysteknologia-alan yrityksille digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia tuottaa uudenlaisia laittei-ta ja palveluita. Kuva: Tiina Mäki.

11

6

26

4 I TERVEYSTEKNOLOGIA

Pää

kirj

oitus

Kuva: Päivi Telenius, Planmeca Oy

Me teimme sen taas! Suomalainen terveystek-nologia ylsi vuonna 2015 jälleen uuteen vienti-ennätykseen sekä viennin määrällä että kauppa-taseen ylijäämällä mitattuna. Terveysteknologian viennin 6,6 %:n kasvu johtuu pääosin vahvasta 16 %:n kasvusta in vitro -diagnostiikan tuote-luokassa sekä 4 %:n kasvusta sähkökäyttöisissä terveydenhuollon laitteissa. Terveysteknologia on jo muutaman vuoden ajan ollut Suomen suurin korkean teknologian vientiala. Terveysteknologi-an viennin kasvu on huomattavasti suurempaa kuin Suomen kokonaisviennin kasvu viimeisen 20 vuoden aikana.

Kasvun takana on kärsivällisten rahoitusinstru-menttien lisäksi paljolti terveysteknologian yritysten voimakkaat panostukset digitaalisiin ratkaisuihin. Monen yrityksen laitteet kommu-nikoivat jo keskenään ja muiden järjestelmien kanssa. Tällä tavalla ala voi prosessien kehittä-mistä tukevien tuoteinnovaatioiden kautta auttaa maan SOTE-kulujen pienentämisessä. Maamme hallituksen suurimmat haasteet, kauppatase ja SOTE-kulut, ovat juuri sellaisia, joita alamme innovaatiot ovat osaltaan onnis-tuneesti saattaneet paremmalle tolalle.

Tulevaisuus pitää sisällään lisääntyvää itsestään huolenpitoa ja valvontaa erilaisten kannettavien ja päällepuettavien sensoreiden ja mobiililaitteis-sa käytettävien applikaatioiden kautta. Tämä on jo nyt nähtävillä mm. FIHTAn jäsenten (Beddit, Mendor) toimittamien laitteiden, ohjelmistojen ja sovellusten käytön vakiintumisella.

Käytännössä tämä tarkoittaa digitalisaation ja teollisen internetin hyödyntämistä. Aiheesta ker-rotaan enemmän myöhemmin tässä julkaisussa.

Toimialaamme ei olisi ilman yhteistyötä sidosryh-miemme ja jäsentemme kanssa, sillä tuotamme ratkaisuja ihmisten hoitamiseen eikä niitä voi tuottaa keskustelematta käyttäjien kanssa.

Erityisesti yliopistosairaaloiden kanssa tehty yh-teistyö on ollut toimialalle arvokasta. Ilman sitä ei olisi ollut Datexia, joka teki aikanaan suoma-laista teollisuushistoriaa ja jonka perintö on tuottanut paljon hyvää sekä terveyspalveluiden tuottajille että terveysteknologian teollisuudelle.

Tuore esimerkki hyvästä yhteistyöstä on tässä julkaisussa esiteltävä Pohjoismaiden ensimmäi-nen kasvojensiirtoleikkaus. Siinä tehtiin ensim-mäisenä maailmassa 3D-teknologian avulla asi-oita, joita ei pidetty mahdollisina vielä muutama

Kasvu jatkuu – Terveysteknologian ja Life Science -teollisuuden yhteistyöllä SOTE-kustannusten kimppuunPuheenjohtaja Veli Mäkelä, Terveysteknologian Liitto ry – FiHTA

vuosi sitten. Mitä kaikkea tästä onnistumisesta seuraa, jää nähtäväksi. Visiot ovat huikeita.

Vielä puolenkymmentä vuotta sitten terveys-teknologia oli jokseenkin tuntematon toimiala. Nyt se tunnetaan ja sen merkitys tunnustetaan. On syntynyt uudenlaista hyvää ja hedelmällistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön ja Team Finland -verkoston (Tekes, Finpro, Sitra, Finn-vera), lääketeollisuuden, yliopistosairaaloiden sekä monien muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Yksi yhteistyön muoto on Team Finland Health -ohjelma, jonka piirissä on työstetty terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrate-gian käytännön toteutusta. Olemme päätyneet muodostamaan strategian jalkauttamiseksi alaklustereita, joista yksi on Medtech. Sen veto-vastuu on sovittu FiHTAlle. Keskitymme kluste-rin kautta erityisesti hakemaan keinoja, joilla suomalaisen terveysteknologian vientiä voitai-siin vauhdittaa entisestään.

Yhteistyö tiivistyy myös terveysteknologian toimialan sisällä. Siitä paras esimerkki on FiHTAn jäsenmäärä, joka on kasva-nut 50 prosentilla viidessä vuodessa. Suomessa on käynnissä teollinen murros, jonka seurauksena on syntynyt suuri määrä startup-yrityksiä, joilla on upeita uuteen teknologiaan perustuvia liikeideoita. Tämä antaa myös mahdolli-suuden tulevalle FIHTAn jäsenmäärän kasvulle.

Terveysteknologia on saanut osansa näistä aloittavista yrityksistä ja toivotam-me ne tervetulleeksi yhteisöömme. FiHTA voi tarjota apua verkottumisessa ja jäsenil-leen myös viranomaisvaatimusten hallinnas-sa. Tähän liittyvä Conforlex-palvelumme saa koko ajan uusia käyttäjiä. Tässä kohtaa emme varjele mustasukkaisesti kilpailuetuamme, vaan olemme tarjonneet Conforlex-palvelua myös pohjoismaisten sisarjärjestöjemme jäsenille.

Toivotamme myös suuret yritykset terve-tulleiksi yhteisöömme. Esimerkiksi Nokia on ilmoittanut olevansa kiinnostunut terveys-teknologian tarjoamista mahdollisuuksista.

Kaikki kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä!


Terveysala ja terveysteknologia sen osana ovat maassamme vahvassa nousussa. Taustalla on pitkäjänteinen työ, jossa yhteiskunta yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa on rakentanut alan osaamista ja ekosysteemejä. Tulokset näkyvät.

Terveysteknologian vienti korjasi kauppatasettamme viime vuonna nettomääräisesti 900 miljoonalla eurolla. Alalle arvioidaan syntyvän tänä vuonna noin 1000 työpaikkaa. Ulkomailta tulleet investoinnit kertovat, että kehityksen luomat mahdollisuutemme tunnis-tetaan muuallakin.

Sipilän hallituksella on vahva tahtotila kehittää terveysteknologian osaamista ja osaamisen tuotteistamista. Eräänä esimerkkinä tahtotilasta on hallituksen tuore linjaus 17 miljoonan euron panostuksesta genomi- ja syöpäkeskuksen perustamista varten. Panostus on merkit-tävä viesti ja kannanotto aikana, jolloin valtion velkaantuminen on ongelma ja menoleik-kaukset arkipäivää.

Terveysteknologia tarvitsee kehittyäkseen laaja-alaista osaamista. Se on ala, jossa insinööri-, bio- ja käyttäytymistieteet, muotoiluosaaminen ja monet muut tieteen alat lyövät kättä monipuolisen lääketieteen osaamisen kanssa.

Onnistuaksemme kehitystyössä tarvitsemme yhteistyötä erikokoisten ja eri aloilta tulevienyritysten – niin koti- kuin ulkomaisten – sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen, sairaaloiden, biopankkien ja rahoittajien kesken. Tähän alan toimijoiden kanssa tehty terveysalan kasvu-strategia pyrkii. Alan nopea kasvu kertoo, että olemme tehneet asioita yhdessä ja oikein.

Alan kehittymisessä testiympäristöt ja referenssit ovat tärkeässä roolissa. Hallitus asetti tavoitteeksi 5 prosentin innovatiivisten hankintojen määrän julkisissa hankinnoissa. Tavoite toivottavasti näkyy myös terveysteknologian kehityksessä.

Sote-uudistuksen yhteydessä moni terveydenhuollon prosessi muovataan uusiksi. Tämä avaa mahdollisuuksia alan tuotteiden ja palveluiden tarjoajille. Uudistukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu ilman, että teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään. Tarvitsemme teknologiaa joka mahdollistaa analyysit kotona ja tulosten siirron asiantuntijoille ympäri maata. Tarvitsemme myös nopeampia ja tarkempia diagnostiikkamenetelmiä ja analyyseja. Kaiken tämän pitää näkyä kansalaisten parempana elämän laatuna, pienempinä kustannuksina – ja kasvavina vientimahdollisuuksina.

Terveysteknologialla on moninainen rooli maamme haasteiden ratkaisemisessa. Valtiovalta on valmis tukemaan sen kehitystä niillä resepteillä, joihin sillä on kirjoitusoikeudet.

Kolumni

Kuva: Sakari PiippoKäyttöoikeuden haltija: Valtioneuvoston kanslia

Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvätElinkeinoministeri Olli Rehn


luksi oli vain ajatus, tai oikeastaan kaksi. Ensim- mäinen oli se, että teh- dään kasvojensiirtoleik-kaus. Ei se aivan mahdoton ajatus ollut. Viisi vuotta sitten, kun osas-tonylilääkäri, plastiikkakirurgi Patrik Lassus ja osastonylilääkäri, leukakirurgi Jyrki Törnwall asiaa pohtivat, niitä oli tehty maailmal-la kymmenkunta. Vaikea olisi mutta onnistuessaan se toisi mer-kittävän terveyshyödyn potilaalle.

Toinen ajatus oli se, että käyte-tään apuna 3D-teknologiaa. Sitä ei kukaan ollut ennen tehnyt. Tämä ajatus alkoi kypsyä, kun verrattiin jo tehtyjä kasvojensiir-toja siihen leikkaukseen, joka pitäisi tehdä Suomessa olevalle potilaalle.

3D-teknologia uudistaa kirurgiaaSuomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirtoleikkaus oli huikea suomalaisen kirurgisen osaamisen ja sitä avustavan

teknologian voimannäyttö.

A Kasvojensiirtoleikkauksen haas-teet ovat muutenkin valtavat, kun pitää siirtää ihoa, hermoja, verisuonia ja limakalvoja ja saada ne kaikki toimimaan. Mutta nyt pitäisi siirtää myös luuta. Sellai-sia leikkauksia ei ollut tehty kuin muutama. Vaikeusaste oli kaikissa niissä ollut merkittävästi suurempi. Tällainen leikkaus on jokseenkin vaikeinta, mitä kukaan kirurgi millään erikoisalalla voi tehdä.

Pitkä yhteistyö Planmecan kanssa

Jyrki Törnwallin mukaan Suomes-sa on oltu etulinjassa 3D-tekno-logian hyödyntämisessä kirurgias-sa. Hänen omalla erikoisallaan,suu- ja leukakirurgian alueella

Helsingin yliopistollisessa sairaalas-sa (HYKS), hyödynnetään paljon 3D-teknologiaa leikkausten suun-nittelussa ja mallinnuksessa.

Planmeca on ollut pitkään HYKSin yhteistyökumppani. Ensimmäiset yhteiset projektit tehtiin kymme-nisen vuotta sitten, kun tarvittiin yksilöllisiä implantteja silmäkuo-pan murtumien korjaamiseen ja silmän nostamiseen tasapainoon.

Kun siis kasvojensiirtoleikkaukseen tarvittiin yhteistyökumppani, Plan-mecan puoleen kääntyminen oli luontevaa. Planmecan CAD/CAM Design Manager Jani Horellin puhelin soi. Siitä on nyt aikaa kolmisen vuotta.


3D-teknologialla valmistettuja kallomalleja ja niihin sovitettujaimplantteja.Kuvat: Planmeca / Johannes Kaarakainen


Planmeca on tunnetusti erikois-tunut pään alueen hoidossa tar-vittaviin tuotteisiin. Horelli sanoo, että yrityksen kuvantamislaitteita on kuitenkin käytetty apuna myös muussa kirurgiassa, esimerkiksi ortopediassa.

3D-kuvantamista Planmeca alkoi kehittää jo 2000-luvun alussa, jotta saataisiin tehtyä parempaa diagnostiikkaa ja hoidon suun-nittelua. ProModel-palvelun Planmeca kehitti, kun teollinen valmistus kehittyi niin pitkälle, että 3D-malleista pystyttiin tulos-tamaan korkealaatuisia fyysisiä kappaleita. Planmeca ProModel on palvelukonsepti potilaskoh-taisten implanttien, leikkaus-ohjaimien sekä kartiokeilatieto-konetomografia- ja tietokone-tomografiakuvien perusteella valmistettujen kallomallien luomiseen.

Kasvojensiirtoa varten kirurgit tekivät harjoitusleikkauksia lääke-tieteelliseen käyttöön tarkoite-tuilla vainajilla. ProModel-palve-lua käytettiin siten, että he teki-vät myös virtuaalisia leikkauksia tietokoneruudulla ja harjoittelivat 3D-tulostetuilla kallomalleilla.

3D-tekniikka lyhensi leikkausta merkittävästi

Suomen ja Pohjoismaiden ensim-mäisen kasvojensiirtoleikkauksen valmistelu kesti kaikkiaan noin viisi vuotta siitä, kun ajatus en-simmäisen kerran otettiin pohdit-tavaksi. Suunnittelun ja harjoit-telun lisäksi piti selvittää melkoi-nen byrokratiaviidakko. Valmiita leikkaukseen oltiin vuoden 2015 lopulla. Silloin maailmalla oli tehty runsaat kolmekymmentä kasvojensiirtoleikkausta. Niistä alle kymmenessä oli siirretty myös luuta.

Luovuttaja löytyi tämän vuoden puolella ja leikkaus tehtiin kevääl-lä. Vastaanottajasta oli jo aiem-min tehty 3D-mallit Planmecalla operaatiota varten. Luovuttaja ja hänen kudoksensa mallinnettiin

juuri ennen leikkausta. Tässä vai-heessa Patrik Lassus, Jyrki Törn-wall ja Jani Horelli myös simuloi-vat operaation yhdessä 3D-tek-niikalla. Sen jälkeen Planmecalla suunniteltiin ja valmistettiin leik-kausohjaimet, jotka kuljetettiin suoraan sairaalan leikkaussaliin.

Leikkaus kesti 21 tuntia ja siihen osallistui 11 kirurgia sekä noin 20 hoitajaa ja muuta asiantunti-jaa. Potilaalle siirrettiin muun muassa ylä- ja alaleukaa, huulet, nenä, keskikasvojen lihaksia, kielen lihaksia ja näiden lihasten hermoja sekä kasvojen ihoa. Leik-kauksessa ei siirretty vastaanotta-jalle luovuttajan kasvojen piirtei-tä vaan kasvojen toimintaa.

Planmecan 3D-osaaminen lyhen-si leikkausaikaa huomattavasti verrattuna maailmalla aikaisem-min tehtyihin leikkauksiin. Tämä on merkittävä asia, sillä mitä kauemmin leikataan, sitä suu-remmaksi käy komplikaatioiden riski. Tärkeää on myös, että veri saadaan nopeasti kiertämään siirrännäisissä.

Villejä visioita

Tehtiinkö nyt jotakin sellaista, mitä ei enää kyetä ylittämään? Monille leikkaukseen osallistu-neista kyseessä oli todennäköi-sesti yksi oman uran huippu-kohdista Mutta 3D-tekniikka


ja materiaalien kehittyminen ovat kyllä avanneet huikeita näkymiä siihen, mitä kaikkea voidaan tehdä.

Jyrki Törnwallin mielestä seuraava askel on se, että päästään eroon titaanista, jota käytetään implant-tien valmistuksessa. Se on sinänsä käyttökelpoinen materiaali ja siitä saadaan valmistettua ihmisil-le varaosia. Mutta titaani ei ole kehon omaa materiaalia. Törn-wall ennustaa, että tulevaisuuden implantit tehdään biomateriaaleis-ta, jotka muuttuvat asentamisen jälkeen ajan myötä luuksi.

Mutta jos oikein kunnolla visioi-daan, tulostamme ehkä tulevai-suudessa ihmisille varaosia, joissa on mukana kaikki aina ihosta verisuoniin. Miten olisi esimerkiksi kokonaisen nenän tulostaminen ja sen asentaminen tuhoutuneen tilalle? Tai kenties kykenemme tulevaisuudessa yhdistämään kan-tasoluja, joilla voidaan kasvattaa ihoa, hermoja ja muita kehon elimiä.

Mutta kauanko siihen menee? Teknologia ja tiede kehittyvät niin nopeasti, että kukaan ei osaa vastata. Ehkä siihen menee kaksi-kymmentä vuotta, ehkä viisikym-mentä. Aika näyttää!

www.planmeca.fiPlanmeca Oy Asentajankatu 6, 00880 Helsinki

Puh. +358 20 7795 500, fax +358 20 7795 555, [email protected]

Suomalaista huippulaatuaSuomalaisena perheyrityksenä luotamme vahvasti kotimaiseen tuotekehitys- ja tuotanto-osaamiseen. Tuotteemme on suunniteltu ja valmistettu Helsingin Herttoniemessä jo yli 40 vuoden ajan, uusinta teknologiaa ja parhaita materiaaleja käyttäen.

Palkittua tuotesuunnitteluaKansainvälisillä muotoilupalkinnoilla huomioitujen tuotteidemme tunnusmerkkinä on tarkkaan harkittu pohjoismainen muotoilu. Tuotesuunnittelua ohjaavat potilaan ja henkilökunnan ergonomia, turvallisuus sekä hygienia. Tuotekehityksemme tekee aktiivista yhteistyötä alan ammattilaisten ja johtavien yliopistojen kanssa uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Aidosti kansainvälinen Planmeca on koko toimintansa ajan tähdännyt määrätietoisesti kansainvälisille markkinoille, ja tänään olemme alan suurin yksityisomisteinen yritys. Tuotteitamme myydään yli 120 maassa noin 550 jakelijan kautta, ja olemme markkinajohtaja useissa maissa eri puolilla maailmaa. Yhtiöryhmä työllistää noin 2700 henkeä maailmanlaajuisesti.

Digitaalisen terveysteknologian kärjessäTerveydenhoidon tulevaisuus on digitaalinen. Siksi panostamme voimakkaasti maailman parhaiden digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Erinomainen kuvanlaatu, alhainen säteilyannos, tehokkuus ja helppokäyttöisyys ohjaavat tuotekehitystämme ja parantavat terveydenhoidon ammattilaisten työnkulkua.

Better care through innovation

Planmeca Group on yksi maailman johtavista terveysteknologiavalmistajista ja Suomen suurin alalla toimiva yritysryhmä. Suunnittelemme ja valmistamme mm. innovatiivisia hammaslääketieteellisen ja lääketieteellisen kuvantamisen ratkaisuja, ohjelmistoja, hammashoito- ja mammografialaitteita sekä instrumentteja. Suomessa valmistetut ratkaisumme parantavat terveydenhoidon ammattilaisten työtä ja potilashoitoa ympäri maailmaa.

www.planmeca.fiPlanmeca Oy Asentajankatu 6, 00880 Helsinki

Puh. +358 20 7795 500, fax +358 20 7795 555, [email protected]

Suomalaista huippulaatuaSuomalaisena perheyrityksenä luotamme vahvasti kotimaiseen tuotekehitys- ja tuotanto-osaamiseen. Tuotteemme on suunniteltu ja valmistettu Helsingin Herttoniemessä jo yli 40 vuoden ajan, uusinta teknologiaa ja parhaita materiaaleja käyttäen.

Palkittua tuotesuunnitteluaKansainvälisillä muotoilupalkinnoilla huomioitujen tuotteidemme tunnusmerkkinä on tarkkaan harkittu pohjoismainen muotoilu. Tuotesuunnittelua ohjaavat potilaan ja henkilökunnan ergonomia, turvallisuus sekä hygienia. Tuotekehityksemme tekee aktiivista yhteistyötä alan ammattilaisten ja johtavien yliopistojen kanssa uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Aidosti kansainvälinen Planmeca on koko toimintansa ajan tähdännyt määrätietoisesti kansainvälisille markkinoille, ja tänään olemme alan suurin yksityisomisteinen yritys. Tuotteitamme myydään yli 120 maassa noin 550 jakelijan kautta, ja olemme markkinajohtaja useissa maissa eri puolilla maailmaa. Yhtiöryhmä työllistää noin 2700 henkeä maailmanlaajuisesti.

Digitaalisen terveysteknologian kärjessäTerveydenhoidon tulevaisuus on digitaalinen. Siksi panostamme voimakkaasti maailman parhaiden digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Erinomainen kuvanlaatu, alhainen säteilyannos, tehokkuus ja helppokäyttöisyys ohjaavat tuotekehitystämme ja parantavat terveydenhoidon ammattilaisten työnkulkua.

Better care through innovation

Planmeca Group on yksi maailman johtavista terveysteknologiavalmistajista ja Suomen suurin alalla toimiva yritysryhmä. Suunnittelemme ja valmistamme mm. innovatiivisia hammaslääketieteellisen ja lääketieteellisen kuvantamisen ratkaisuja, ohjelmistoja, hammashoito- ja mammografialaitteita sekä instrumentteja. Suomessa valmistetut ratkaisumme parantavat terveydenhoidon ammattilaisten työtä ja potilashoitoa ympäri maailmaa.


Miten te sen teitte?Suomi on suunnittelemassa historiansa suurinta terveyspalvelujärjestelmän uudistusta. Teknologiateollisuuden tietoja sähköaloista vastaava toimiala-johtaja Ville Peltola, onko terveysteknologialla jokin rooli uudistuksessa?

Mielestäni täytyy olla. Uudistuksen tavoitteet hoidon paremmasta saatavuudesta ja kustannusten hillitsemisestä eivät toteudu, jos emme pysty pitämään ihmisiä mahdollisimman pitkään poissa kalliista sairaalahoidosta. Siihen tarvitaan terveys-teknologiaa.

Onko palvelujärjestelmän uudistus pelkästään sisäinen asia?

Ei, se tukee myös terveys- ja hyvinvointi-alan palveluiden ja teknologioiden vien-tiä. Julkisen sektorin hankintaosaamisenkehittämisellä on tässä olennainen rooli. Suomen uudistus kiinnostaa kansain-välisesti. Jos ja kun onnistumme, meiltä tullaan kysymään: miten te sen teitte ja millaisilla apuvälineillä.

Miten uusi digitaalinen teknologia alkaa näkyä tavallisen ihmisen arjessa?

Tähän asti julkisen terveyspalvelujärjes-telmän keräämä tieto on ollut vain ter-veydenhuollon ammattilaisten käytössä. Suomessa se on nyt avattu kansalaisille valtakunnallisen sähköisen terveysarkis-ton kautta. Tässä olemme kansainvälises-ti eturintamassa. Seuraavassa vaiheessa tulevat käyttöön sovellukset ja tietojärjes-telmät, joiden avulla ihmiset voivat tehdä kotimittauksia ja huomioita terveydes-tään sekä tallentaa niitä pilveen ja jakaa tietoverkoissa.

Mitä tapahtuu terveydenhuollon ammattilaisen arjessa?

Perinteinen lääkärin vastaanotto tulee kokemaan ison muutoksen. Lääkärit kertovat jo, kuinka potilaat tulevat vas-taanotolle mukanaan netistä googlattua tietoa sairaudestaan tai siitä sairaudesta, jonka he olettavat nettitiedon perusteel-la saaneensa. Osa näistä potilaista tietää sairaudestaan jo saman verran kuin lää-käri ellei jopa enemmän. Osa on kaivanut esiin toisarvoista tietoa ja tehnyt sen pohjalta vääriä johtopäätöksiä.

Kohta vastaanotolle alkaa tulla potilaita, joilla on mukanaan tallennettuna dataa itse tehdyistä kotimittauksista. Miten lääkärin pitäisi tällaiseen dataan suhtau-tua? Miten sitä pitäisi käsitellä, analysoi-da ja tallentaa? Miten viralliset potilas-tietojärjestelmät pystyvät hyödyntämään tätä tietoa? Näitä kysymyksiä on pakko alkaa ratkomaan pian.

Terveydenhuollon ammattilaisten käyt-töön alkaa myös tulla parempia diagnos-tisia välineitä ja järjestelmiä, kun valtavia datamassoja pystytään tallentamaan ja käsittelemään entistä paremmin ja nopeammin.

Kuinka kauan tätä kaikkea pitää odottaa?

Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seura on peräänkuuluttanut terveyden-huoltoon kokeilukulttuuria. Kaikkea ei aina kannattaisi miettiä ja valmistella pitemmän kaavan mukaan vaan voitaisiin tehdä nopeita kokeiluja. Turvallisuus on tietysti tärkeää ihmisten hoitamisessa, eikä kaikkea voi kokeilla. Mutta monia pieniä asioita voi.

Elintapojen muuttamista tukevien mobii-lisovellusten määrä kasvaa nopeasti. Yksi tämän lajin suomalainen tuote on jo menestynyt maailmalla. Esimerkiksi sitä voitaisiin alkaa kokeilla vaikka ensi viikolla muutamassa terveyskeskuksessa ja katsoa, onko sovelluksesta hyötyä.

Palveluista vastaava viranomainen voisi tällaisten nopeiden kokeilujen ja muun arvioinnin pohjalta julkaista koko ajan päivittyviä suosituslistoja sovelluksista, joiden on todettu toimivan ja joilla on vaikuttavuutta.

Suomi saa juuri nyt laajaa kansainvälistä huomiota tulevan perustulokokeilun johdosta. Suomen hallitusohjelmassa on myös kokeilukulttuurin edistäminen, joka on poikkeuksellista maailmassa. Miksi emme brändäisi Suomea vahvem-min innovatiivisena kokeilijana – myös terveydenhuollossa? Myös se palvelisi vientiä ja suomalaisen terveysteknologian tulevaisuuden menestystä.

Kuv

a: J

ari H

ärkö

nen.

Kolu

mni


T erveydenhuolto on uuden ajan kynnyksellä. Digitali- saatio tekee mahdolliseksi ottaa käyttöön uusia väli- neitä ja toimintatapoja ja kehittää palvelujärjestelmää. Toimin-ta tehostuu. Kustannukset saadaan paremmin hallintaan. Terveystekno-logian teollisuudelle digitalisointi avaa uusia väyliä kasvuun.

Uudistaa terveydenhuollon

palvelut

DIGITALISOINTIUudistaa

terveysteknologian teollisuuden


Terveydenhuollon digitalisaatio on kan-sainvälisesti kuuma aihe. Syitä on useita. Ensimmäinen on terveysjärjestelmien kus-tannuskriisi. Perinteisten toimintatapojen rinnalle ja niitä korvaamaan tarvittaisiin uusia, tehokkaampia. Yhtenä tärkeimmistä uudistuksen keinoista pidetään digitalisaa-tiota, joka tuottaa paitsi taloudellista myös hoidollista ja toiminnallista tehokkuutta.

Toinen syy on tekninen kehitys. Laitteiden laatu on parantunut, koot pienentyneet, laskentatehot kasvaneet, tiedonsiirto nopeutunut ja tallennuskapasiteetti kas-vanut. Tämä kaikki on avannut oven digi-talisaation todelliselle hyödyntämiselle uudenlaisissa laitteissa ja palveluissa.

Kolmas ajuri on kansalaiset. He haluavat tietää entistä enemmän omasta tervey-destään ja osallistua omaan hoitoonsa. He ovat myös valmiita mittamaan omaa hyvinvointiaan. Samanaikaisesti he ovat oppineet käyttämään verkkopalveluita

ja älypuhelimia ja osaavat jo odottaa uusimpia välineitä ja menetelmiä myös terveyspalveluilta.

Tervesteknologia-alan yrityksille digitali-saatio avaa uusia mahdollisuuksia tuot-taa uudenlaisia laitteita ja palveluita sekä terveyspalveluiden tuottajille että kansalai-sille. Rajankäyntiä viranomaisten kanssa joudutaan käymään sen suhteen, milloin jokin laite on lainsäädännöllisesti raskaam-man säätelyn piirissä oleva terveydenhuol-lon laite ja milloin kyseessä on riskittö-mämpi esimerkiksi kuluttajille suunnattu, kevyemmin säädelty hyvinvointisovellus.

Lisäksi joudutaan pohtimaan, miten kansalaisten itse omasta terveydestään tuottamaa dataa voidaan hyödyntää ter-veydenhuollon ammattilaisten työssä, kun he tekevät diagnooseja ja hoitopäätöksiä.

Teknologian käyttöönotosta prosessien uudistamiseen

Kuopio Innovationin asiantuntija, Suo-men Telelääketieteen ja eHealth -seuran puheenjohtaja Arto Holopainen sanoo, että terveydenhuoltoa on digitali-soitu jo muutaman kymmenen vuoden ajan.

”Tähän saakka olemme ottaneet käyttöön laitteita ja järjestelmiä ja liittäneet niitä olemassa oleviin prosesseihin ilman että se, miten asioita on tehty, olisi juurikaan


muuttunut. Nyt alamme uudistaa pal-veluita digitaalisuutta hyödyntäen Sen avulla on mahdollista esimerkiksi kehit-tää työnjakoa ja vahvistaa kansalaisten asemaa hoitoprosessissa, kun he voivat toimia itsenäisemmin ja tuottaa itse tie-toa omasta terveydestään”, hän pohtii.

”Ennaltaehkäisyyn kohdistuvat tällä hetkellä palveluntuottajien suurimmat odotukset. Uusien digitaalisten välinei-den ja prosessien avulla voidaan mitata ja seurata ihmisiä ilman, että heidän tarvitsee tulla niin usein sairaalaan. Saatavilla olevan elinkaaritiedon ansios-ta heidän hoitonsa sairaalassa on tehok-kaampaa ja heidät voidaan kotiuttaa nopeammin ja kuntouttaa digitaalisten palveluiden avulla.”

Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professorin Jarmo Reposen mielestä tiedon määrän no-pea kasvu on paitsi mahdollisuus, myös haaste. Sekä terveydenhuollon ammat-tilaisten että kansalaisten pitäisi pystyä erottamaan, mikä on oleellista tietoa. Siksi digitalisaatiossa pitäisi kasvattaa määrän lisäksi älykkyyttä.

Myös oleellista tietoa voi tulla liikaa, ja sitä pitäisi pystyä suodattamaan. Repo-nen käyttää vertailevana esimerkkinä lentokoneen ohjaamoa. Aikasemmin

lentäjällä oli kaikki saatavissa oleva tieto mittaritauluissa. Tänään, kun tietoa on paljon enemmän, koneen tekniikka näyttää lentäjälle vain sellai-sen tiedon, joka on tarpeellista juuri sillä hetkellä, lennon parhaillaan käyn-nissä olevan vaiheen mukaisesti.

”Ehkä meillä tulevaisuudessa on sellaisia järjestelmiä, että esimerkiksi leikkaus-salin tietojärjestelmä kerää valtavasti dataa, analysoi ja tallentaa sitä, mutta näyttää kirurgille vain sen tärkeän tie-don, jota hän tarvitsee sillä hetkellä.

Data on uusi luonnonvara

GE Healthcaren anestesia- ja teho-hoitoliiketoiminnan markkinointijohta-ja Risto Rossi sanoo, että valtavilla tietomäärillä ja niiden käsittelyllä, niin sanotulla big datalla ja teollisella inter-netillä tulee olemaan merkittävä rooli terveydenhuollon digitalisoinnissa.

Teollisella internetillä tarkoitetaan lait-teisiin asennettujen sensoreiden välistä kommunikointia ja sen ympärille muo-dostettua liiketoimintaa. Ilmiöstä käyte-tään myös termiä esineiden internet ja lyhennettä IoT, joka tulee sanoista Inter-net of Things.

Oulun yliopistollinen sairaala on ottanut käyttöön älypuheli-messa toimivan Hoitu-järjestel-män, joka on sekä toiminnan-ohjausjärjestelmä että potilas-tietojärjestelmän laajennus. Järjestelmä on otettu käyttöön yhteispäivystyksessä, josta sen käyttö laajenee vuodeosastoille. Järjestelmän myötä OYS muut-tuu lähes täysin digitaaliseksi sairaalaksi. Kuva: Tiina Mäki


Rossin mukaan terveydenhuollon data on tähän asti ollut lukkiutuneena erilaisten järjestelmien sisäiseen käyttöön. Järjestel-mät ovat olleet suljettuja eikä niiden välillä ole ollut yhteyksiä. Tiedon siirrossa ja tie-don käsittelyssä on ollut teknisiä rajoittei-ta. Nyt tämä maailma on muuttumassa. Datasta tulee luonnonvaran kaltainen hyödyke, jonka avulla rakennetaan uutta.

”Teknologisten harppausten takia tiedon siirtämiselle, tallentamiselle ja käsittelylle ei ole enää sellaisia esteitä kuin vielä muutama vuosi sitten. Olemme teollisen internetin hyödyntämisen kynnyksellä ja interoperability eli järjestelmien välinen kytkettävyys on noussut maailmalla kuu-maksi puheenaiheeksi”, Rossi painottaa.

”Internetiin kytketyt laitteet tuottavat nyt päivittäin enemmän tietoa kuin mitä ihmiskunta keräsi yhteensä 2000 vuoden aikana ennen internetiä. Tällä hetkellä internetiin kytkettyjen laitteiden datasta vain murto-osa on hyödynnettävissä, koska sitä ei ole strukturoitu. Strukturoi-dusta datasta puolestaan vain pieni osa on analysoitu.”

Seuraava haaste on, millä tavalla tiedon uudelleenkäyttö varmistetaan. Tämä voi-daan tehdä antamalla sille kuvaavia ’tage-jä’, jotka mahdollistavat uudelleenkäytön. Kun strukturoitua ja tageilla varustettua tietoa on riittävästi, Rossi kuvaa tiedon hyödyntämistä kalastusvertauksella: big data on tietojärvissä, joista sitä troolataan filtteriverkkojen avulla.

Raudasta uusiin hoitomuotoihin

Terveysteknologian Liitto ry – FiHTAn IoT-työryhmä on analysoinut terveysteknolo-giayritysten liiketoimintamalleja teknolo-giamurroksen näkökulmasta. Työryhmän puheenjohtajana toimii Innokas Medi-calin varatoimitusjohtaja Tommi Kaasa-lainen. Hän tiivistää muutoksen kolmeen vaiheeseen.

”Ensimmäisessä vaiheessa myytiin rautaa korkealla kilohinnalla. Nyt suurin osa yrityksistä elää vaihetta, jossa laitteen lisäksi tarvitaan hoidon laadun kannalta välttämättömiä vaihdettavia osia. Tällainen voi olla esimerkiksi suulake, johon potilas hengittää. Sen pitää olla potilakoh- tainen infektiovaaran eliminoimiseksi.”

”Edelläkävijät ovat jo kolmannessa vaiheessa ja alkaneet kerätä ja hyödyn-tää laitteesta ja potilaasta saatavaa informaatiota. Laitteesta saatava tekni-nen data on juridisesti helpompaa, sillä siihen ei liity tietosuojavaatimuksia. Poti-lastiedon kohdalla datan kerääminen edellyttää tiukkoja suojauksia”, Kaasa-lainen selvittää.

Laiteteknisen datan avulla pystytään ennakoimaan huoltoja ja varaosien tar-vetta ja rakentamaan tämän pohjalta laitteisiin liittyviä erilaisia palvelukompo-nentteja. Asiakkaan hyöty on se, että laite on varmasti kunnossa aina silloin, kun sitä tarvitaan.

Potilastiedon avulla puolestaan voidaan kehittää paitsi yksilöllisiä hoitoja, tehdä myös analyyseja siitä, millaisiin maakoh-taisiin kehittämisohjelmiin kannattaisi ryhtyä esimerkiksi influenssan etenemi-sen rajoittamiseksi tai polion hoitami-seksi.

”Seuraava vaihe on se, että laitteesta ja potilaasta kerättävän datan avulla aletaan kehittää uusia hoitomuotoja ja ottaa niitä käyttöön uusissa ympäristöis-sä. Esimerkiksi kodeissa, kun saadaan entistä parempia ja pienempiä laitteita, joita voidaan etäohjata”, Kaasalainen pohtii.

Ohjelmisto voi olla laite

Kun ihmisiä pyritään pitämään poissa raskaista sairaalahoidoista, tarvitaan laitteiden lisäksi ohjelmistoja. FiHTAn viranomaisasioiden johtaja Tom Ståhl-berg sanoo, että ohjelmistojen laat-ua terveysteknologiassa on valvottu lakisääteisesti 1990-luvulta alkaen.

”Tällaiset ohjelmistot ovat olleet pitkään niin sanotusti embedded eli jonkin tietyn laitteiston sisällä. Viime vuosina ovat alkaneet yleistyä laitteista riippumatto-mat, niin sanotut stand alone -ohjelmis-tot. Sellainen on esimerkiksi ohjelma, jon-ka avulla ennustetaan jonkin sairauden todennäköisyyttä. Nykylainsäädännön mukaan tällaiset ohjelmistot määritellään terveydenhuollon laitteiksi”, hän kertoo.

Suomessa on ollut vahvaa ohjelmisto-osaamista Nokia-vetoisen teollisuuden johdosta ja vaikka Nokia entisessä muo-dossaan on loppunut, ohjelmisto-osaami-nen ei ole Ståhlbergin mukaan kadonnut minnekään. Suomessa on edelleen paljon alan osaajia ja osa heistä on hakeutunut terveysteknologian pariin.

Internettiin kytketyt laitteet tuottavat päivittäin valtavan määrän tietoa, josta vain murto-osa on tänäpäivänä hyödynnettävissä. Kuva: Thinkstock.


Tom Ståhlbergin mukaan terveydenhuollonlaitteisiin liittyviä viranomaisvaatimuksiaei kannata pelätä vaan mieluummin ottaa niistä selvää ja hyödyntää niitä rohkeasti. Vaikka tehtäisiin vain hyvinvointisovelluk-sia, viranomaisvaatimusten noudattami-nen parantaa yrityksen toimintaprosesseja. Lisäksi CE-merkintä on aina hyvä kilpailu-valtti”, hän muistuttaa.

Kotimittaukset hyötykäyttöön

Terveydenhuollon digitalisoinnin oleelli-nen osa on se, että ihmiset alkavat ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään, sen ylläpitämisestä ja hoitamisesta ja käyt-tävät apuna erilaisia sovelluksia. Osa niistä on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyt-töön, mutta sovellukset tuottavat myös informaatiota, josta olisi hyötyä terveyden-huollon ammattilaisille, kun he tekevät diagnooseja ja hoitopäätöksiä.

Startup-yrittäjä ja yksi HealthSPA-verkos-ton perustajista Kenneth Salonius kertoo esimerkin USA:ssa dokumentoidusta

tapauksesta. Eteisvärinän saaneella henki-löllä oli ollut sykemittari käytössä. Lääkäri oli voinut tarkistaa mittarin lukemien pe-rusteella rytmihäiriön alkamisajankohdan ja perustaa hoitopäätöksen tälle tiedolle.

Saloniuksen näkemyksen mukaan liikun-taa ja henkilökohtaista terveyden seuran-taa varten alun perin suunnitellut sovelluk-set ovat jo alkaneet siirtyä myös ammatti-laisten työkaluiksi.

”Se on jo nähtävissä vakuutusalalla ja se on käynnistymässä työterveyshuollos-sa. Molemmat järjestelmät hyötyvät sitä enemmän mitä paremmin asiakkaat pitä-vät huolta itsestään. Siksi ne kannustavat asiakkaitaan käyttämään terveisiin elä-mäntapoihin kannustavia sovelluksia ja tarjoavat heille niiden käyttöön liittyviä kannustimia ja etuja”, Salonius sanoo.

”Kolmas alue on mielenterveys. Tulemme näkemään sillä alueella hyvin mielenkiin-toisia järjestelmiä, joiden avulla autetaan ihmisiä hoitamaan itseään ja toisaalta myös hakeutumaan hoitoon riittävän ajoissa ja aiempaa helpommin.

rajaa kuva!

Ihmiset ottavat yhä enemmän vastuuta omasta terveydestään

ja siinä auttaa tieto esim. oman unen riittävyydestä ja laadusta. Kuvat: Beddit.com ja iStockPhoto.


GE Healthcarella on Suomessa suuri tuote-kehitysyksikkö ja laitteita valmistava tehdas.Kuva: CopyrightGeneral Electric Company

rajaa kuva!

Analytiikassa vielä paljon kehitettävää

Terveysteknologia-alan yrityksissä on käyn-nissä tiivis tutkimus- ja tuotekehitystoimin-ta, jotta kilpailukyky säilyisi tulevassa digi-maailmassa. Tommi Kaasalaisen mukaan alalla pitkään olleet yritykset ovat helposti liikkeissään hitaampia kuin ketterät start-upit.

”Startupit ovat niin sanottuja disruptiivisia toimijoita, jotka hakevat mahdollisimman suurta tuottavuushyppyä. Monet niistä pyrkivät kehittämään pieniä laitteita, joilla voidaan toimia ketterästi. Ne pyrkivätoikaisemaan aiemmin kuvaamani kehitys-polun suoraan uusissa ympäristöissä toimi-viin digitaalisiin laitteisiin ja palveluihin”, hän sanoo.

Mutta myös perinteiset, suuret yritykset ovat ajan hermolla. Esimerkiksi GE Health-caren laitteissa on jo niin sanottu musta laatikko, jonka avulla esimerkiksi aneste-siakone tallentaa kaiken tiedon siitä mitä leikkauksen aikana on tapahtunut.

”Jo tällä hetkellä kykenemme siirtämään satoja mittausparametreja sekuntitarkkuu-della digitaalisista anestesianantolaitteis-tamme pilvessä olevaan datajärveen. Kun tätä dataa yhdistetään muuhun potilaasta mitattuun tietoon, esimerkiksi mitä lääk-keitä hänelle on annettu ja mitä laborato-riotietoja on ollut, saadaan tietoa vaikut-tavuudesta. Voidaan katsoa, mikä oli ongelma, miten siihen reagoitiin ja mikä oli lopputulos”, Risto Rossi kuvaa.

Tällä hetkellä mustien laatikoiden tietoa ei pystytä hyödyntämään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Analytiikka ei Rossin mukaan ole riittävän kehittynyttä. Mutta tulevaisuudessa tällaisen datan pohjalle syntyy ennustavaa analytiikkaa. Se kertoo lääkärille esimerkiksi, että mikäli potilaan elintoiminnot pysyvät tällaisina ja leikkaus jatkuu tällä linjalla, lopputulos on toden-näköisesti tietynlainen.

Lopullinen tavoitetila on ohjaava analy-tiikka, jossa se ehdottaa toimenpiteen seuraavan vaiheen. Hoitava ammattilainen voi sitten joko hyväksyä ehdotuksen ja toimia sen mukaisesti ja antaa toimilaittei-den suorittaa jatkotoimen itsenäisesti. Tai hoitava henkilökunta voi aina itsenäi-sesti poiketa analytiikan ohjeistuksesta tilanteen mukaan.


Tiedon integrointi välttämätöntä

Big datan käyttöä selvitetään myös palve-lujärjestelmän puolella. Aalto-yliopisto on mukana Suomen Akatemian rahoitta-massa hankkeessa, jossa tutkitaan, miten jo olemassa olevia tietomassoja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti eri sairauksien hoidossa.

Professori Juho Rousun mukaan tietoa tallennetaan valtavasti, mutta sitä ei käy-tetä tehokkaasti esimerkiksi diagnoosien tekemisessä tai hoitojen suunnittelussa. Tietomassojen hyödyntäminen olisi kuiten-kin ilmeinen tapa tehostaa toimintaa, kun päällä on kustannuskriisi, joka pahenee koko ajan.

Tutkimuksessa on kyse nimenomaan eri lähteistä peräisin olevan tiedon yhdistämi-sestä. Esimerkiksi genomitietoa on hyö-dynnetty tutkimuksessa, mutta ei vielä kovin paljon terveydenhuollon palveluissa.

”Tiedon integrointi pitää pystyä tekemään potilaan tasolla. Pitää pystyä näkemään, miten esimerkiksi tietyt asiat genomissa korreloivat sairauskertomuksessa näkyviin asioihin”, Rousu selvittää.

”Tavoitteenamme on kehittää menetel-miä suurten lääketieteellisten aineistojen yhdistämiseksi ja ennustemallien muodos-tamiseksi sekä luoda mukautuvia käyttö-liittymiä, jotka auttavat lääkäreitä diag-noosien tekemisessä ja hoidon suunnitte-lussa.”

Tutkimuksessa hyödynnetään mukana olevien potilaiden sähköistä potilaskerto-musta, josta saatavaa tietoa tarkastellaan hänen geneettistä taustaansa vasten. Pilotteja on kolme: pikkukeskoset, leuke-mia ja keuhkoahtaumatauti.

”Uskon, että big datan ansiosta lääkärin työ on 5–10 vuoden kuluttua aika lailla erilaista kuin tänä päivänä”, Rousu ennustaa.

Peliteollisuus mukaan

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutus-säätiö Neuron tutkii digitaalisten väli-neiden hyödyntämistä kuntoutuksessa. Rahoittajana on Euroopan sosiaalirahoi-tus. Tavoitteena on kehittää etäkuntou-tusmalli, jonka avulla potilaita voidaan kotiuttaa sairaalasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ylilääkäri Kauko Pitkäsen mukaan taus-talla on resurssipula. Sairastuvia tulee väestön ikääntymisen myötä yhä enem-män ja terapeuteista alkaa olla pula. Tilanne uhkaa johtaa siihen, että perintei-sillä toimintamalleilla osa potilaista syrjäy-tyy, kun heille ei pystytä järjestämään riittävää kuntoutusta.

”Kehitämme toimintamallia ja siihen liittyviä teknologioita, joissa osa kuntou-tuspalveluista voidaan tuottaa etäyhteyk-sien avulla ilman että potilaiden tarvitsee mennä sairaalaan. Rakenteilla on verkko-palvelualusta, jossa asiakkaat voivat olla internetin tai matkapuhelinverkon kautta yhteydessä fysio-, puhe- ja toimintatera-peutteihin, jotka ohjaavat tekemään har-joitteita”, Pitkänen kertoo.

Neuronin tutkimushankkeessa on mukana myös peliyrityksiä, jotka kehittävät terveys-vaikutteisia pelejä. Niiden avulla asiakkaat voivat omatoimisesti tehdä esimerkiksi tasapaino- tai yläraajaharjoitteita.

Asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita ja lähteneet mielellään kokeilemaan uutta.

”Emme pyri korvaamaan vanhaa toimin-tamallia kokonaan. Sairaalassa käyminen ja asiantuntijan tapaaminen on edelleen tarpeellista, vaikkakin vähemmässä määrin. Uusi toimintamalli antaa mahdol-lisuuden kehittää ja tehostaa erityisesti sitä vaihetta, kun siirrytään laitoksesta kotiin ja harjoitteiden intensiteetti vähenee. Tässä kohtaa on ollut musta aukko”, Pitkänen sanoo.

Myös digitaalisella peli-teollisuudella on annetta-vaa terveys- ja hyvinvointi-palveluille.

Fysioterapiaharjoitteluun kehitetyssä pelissä kuntou-tettava istuu satulatuolissa ja siirtää ruudulla olevaa nuolta muuttamalla asen-toaan ja vartalonsa paino-pistettä näytön ohjeiden perusteella.Kuva: Neuron


Merivaara auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tekemään työnsä paremmin älykkään järjestelmän avustuksella.

Älyä ja helppokäyttöisyyttä leikkaussalien tekniikkaan

Sairaalakalusteita ja leikkaussali-järjestelmiä suunnitteleva ja valmista-va Merivaara panostaa tuotteidensa laatuun. Se on ainoa keino pärjätä vientimarkkinoilla, kun tärkeimmät kilpailijat ovat huomattavasti suurempia.

Merivaaran laatuajattelussa asiak-kaan käyttökokemus on suunnittelun keskiössä. Lähtökohta on se, että terveydenhuollon ammattilaisen ei pitäisi joutua käyttämään energiaan-sa mihinkään muuhun kuin potilaan hoitamiseen. Vaativimmillaan leik-kaussalissa kyse on potilaan hengestä ja lääkärin ja hoitajien pitäisi pystyä keskittymään siihen, minkä he osaa-vat parhaiten.

Markkinointijohtaja Josefin Hovi-niemi ottaa esimerkiksi Merivaaran kehittämän älykkään leikkaussalin ohjausjärjestelmän.

”Leikkaussalissa voi olla monta käyt-töliittymää, esimerkiksi seinäpaneeli, tietokone tai laitteen oma ohjaus-paneeli. Näitä ei ole toteutettu loogi-sesti tai visuaalisesti yhdenmukaisella tavalla. Siksi käyttäjä joutuu liian usein miettimään, mitä ‘nappia’ nyt pitäisi painaa”, Hoviniemi kertoo.

”Kehittämässämme järjestelmässä on yhtenäinen käyttöliittymä usealle laitteelle. Kun käyttäjä opettelee käyttöliittymän jollakin laitteella, hän omaksuu muidenkin laitteiden käytön nopeammin. Toiminnot ovat selkeät, johdonmukaiset ja yhteneväiset.”

Intuitiivista toiminnallisuutta

Helpon käyttöliittymän lisäksi älyk-käässä järjestelmässä on henkilökun-nan työtä helpottavaa automatiikkaa, esimerkiksi ilmanvaihdossa, jolla on suuri merkitys paitsi infektioiden hal-linnassa, myös leikkaussalin henkilö-kunnan jaksamisessa. Kirurgilla ja hoitajilla voi olla suojavaatteiden alla kuuma samaan aikaan, kun niskaan puhaltaa kylmää. Keskittyminen heikkenee.

”Ilmanvaihtoa kuvataan yleensä siten, että näytetään paine-eroja mittayksikkönä, jonka nimi on pascal. LVI-insinööri tietää, mikä pascal on, mutta miksi ihmisiä hoitamaan koulu-tetun terveydenhuollon ammattilaisen pitäisi se tietää”, sanoo tuotekehitys-johtaja Jyrki Nieminen.

”Hoitajan ydinosaamista on tietää, millaisen riskiluokan potilas on hoi-dettavana. Älykkäässä ohjausjärjes-telmässämme ilmanvaihto säätyy automaattisesti oikeaksi riippuensiitä, onko hoidettavana normaalin, korkean vai infektioriskin potilas.”

Myös muotoilulla voidaan vaikuttaa ilmanvaihtoon. Perinteinen leikkaus-pöydän valaisin on suurimassainen möhkäle, joka estää ilmaa vaihtu-masta riittävän nopeasti. Merivaaran uuden polven valaisin päästää ilman kiertämään esteittä ja vähentää poti-laan infektioriskiä.

”Luonnossa asiat ovat pelkistettyjä ja intuitiivisesti oikein. Sairaalassa tehdään töitä paineen alla ja asioiden pitäisi sielläkin sujua intuitiivisesti. Tarkkaa ja vaativaa työtä tekevän ei pitäisi joutua miettimään, miten tek-niikka toimii”, Nieminen kertoo.

Ylpeästi suomalainen

Merivaaran sairaalakalusteet tunne-taan laajasti ja niitä arvostetaan. Yritys toimittaa edelleen sairaalasänkyjä ja potilaspaareja, mutta viime vuosina se on keskittynyt vahvasti leikkausalirat-kaisujen suunnitteluun ja toimittami-seen. Valtaosa tuotannosta menee vientiin.

”Tuotteitamme käytetään yli sadassa maassa, niinkin eksoottisissa paikois-sa kuin Norjan Huippuvuorilla, Pääsi-äissaarilla ja Uudessa Seelannissa. Joissakin maissa olemme jopa mark-kinajohtaja. Olemme ylpeitä siitä, että valmistamme Suomessa kansainväli-sesti menestyneitä terveysteknologian tuotteita”, Hoviniemi kertoo.

www.merivaara.com

Kuv

a: M

eriv

aara


Kilpailuetua kumppanuudellaToimintamalli nimeltä co-creation leviää maailmalla. Innokas Medical ja CareFusion Finland ovat saavuttaneet sen avulla hyviä tuloksia.

”Uusien, kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden luo-minen mahdollisimman nopeaan tahtiin käy yhä haasta-vammaksi. Ne yritykset, jotka eivät kykene uusimaan ajattelumallejaan ja työskentelytapojaan, putoavat pelistä pois.”

Näin väittää Innokas Medicalin uusi toimitusjohtaja Jouni Toijala, jolla on pitkä kokemus eri toimialojen johtotehtävistä ennen Innokasta. Hänen mukaansa terveysteknologialla on edessään sama kehitys, joka on jo lähtenyt käyntiin monella muulla teollisuudenalalla: kaikki monimutkaistuu.

Bisnesmallien muutostarpeen perussyy on teknologioiden nopea kehittyminen digitalisaation myötä. Paitsi että mark-kinoille tulee koko ajan uusia, entistä monimutkaisempia tuotteita, vanhoihin tuotteisiin tulee ohjelmistokehityksen myötä koko ajan uusia ominaisuuksia. Ohjelmistojen määrä kasvaa ja langattomuus lisääntyy.

Käytettävyys korostuu

”Ihmiset ovat alkaneet kuluttajalaitteiden myötä arvostaa helppoa käytettä-vyyttä. Kun terveydenhuollon ammattilainen menee työpaikalleen, hän haluaisi ammattilaitteilta samaa helppoa käytettävyyttä. Sen puuttumista ei voi perustella sillä, että kyse on monimutkaisista tuotteista”, Jouni Toijala sanoo.

Lisää vaikeuskerrointa tuo se, että terveydenhuollon laitteet ovat suuria inves-tointeja ja niiltä edellytetään merkittävästi pitempää käyttöikää kuin kulutustuot-teilta. Vaikka markkinoille tulisikin uusia laitesukupolvia, asiakkaalla ei välttämät-tä ole kykyä tehdä uusia investointipäätöksiä.

Siksi vanhan ”raudan” pitäisi taipua ohjelmistopäivityksiin ja uusiin ohjelmistoi-hin. Kun laitteeseen lisätään älyä, sen vanhojen prosessien pitäisi pystyä hallitse-maan monimutkaistuvaa kokonaisuutta.

”Kun vielä otetaan mukaan terveysteknologian raskas ja monimutkainen regu-laatio, käsillä on hyvin monimutkainen yhtälö.”

Innokas tavoittelee kumppanuuksia

Jouni Toijalan mukaan ratkaisu on toimintamalli nimeltä co-creation, jossa tuot-teen tai palvelun kehittämiseksi tuodaan yhteen eri toimijoita asiakkaasta asian-tuntijoihin. Lopputuloksena on parempi tuote kuin perinteisessä mallissa, jossa yritys suunnittelee tuotteen, valmistaa sen tai hankkii valmistuksen alihankintana ja markkinoi tuotteen loppukäyttäjille.

Yhteisessä luomisessa kaikki osapuolet saavat kilpailuetua ja pystyvät tuottamaan aiempaa enemmän lisäarvoa.

Pitkäkestoisessa testissä olevia VC150-monitoreita tarkastamassa Innokas Medicalin projektipäällikkö Katri Halla-Aho ja vastaava ohjelmisto-suunnittelija Petri Pelkonen.

Kuvat: Martti Ahlstén


Monimutkaistuvassa maailmassa laitteiden valmistaja ei välttämättä saa omaan organisaatioonsa oikeanlaista osaamista oikeaan aikaan vaikka haluaisikin pitää kaiken omissa hyppysissään. Seuraus on, että yritys ei pysy kilpailukykyisenä. Co-creationissa ajattelutapa muuttuu yhteistoimintaa korostavaksi ja yritys etsii yhteistyökumppaneita riittävän osaamisen varmistamiseksi.

Toijala uskoo, että co-creation-toimintamalli alkaa yleistyä terveysteknologiassa. Siksi Innokaskin on muuttanut toimintatapaansa tämän kulttuurin mukaisesti. Perinteinen sopimusvalmistaja ja -suunnittelija tavoittelee ja tarjoaa kumppa-nuuksia.

CareFusion Finland arvostaa regulaatio-osaamista

CareFusion Finland on co-creationia soveltava yritys, jolle Innokas Medical ei ole pelkkä alihankkija vaan kumppani jo viiden vuoden takaa. CareFusion Finland on osa globaalia terveysteknologiayritys Becton Dickinsonia. Suomen yksikkö kehittää ja markkinoi kaapeleita, antureita, hengitysletkustoja ja muita tarvikkeenomaisia tuotteita, joilla potilas yhdistetään joko monitoriin tai anes-tesiakoneeseen.

CareFusionin Suomen yksikön tuotteita myydään globaalisti. Suurin markkina-alue on USA. Yksikön vastuulla on noin 1500 tuotenimikettä.

”Innokas ei ole meidän kumppanimme siksi, että saisimme siltä hyvää insinöörityötä. Sitä saa muualtakin. Tärkein syy on Innok- kaan regulatiivinen osaaminen. Tuotteemme määritellään terveydenhuollon laitteiksi, joten niihin sovelletaan monimutkaista regulaatiota. Tarvitsemme kumppanin, joka osaa työskennellä laatujärjestelmien kanssa ja ymmärtää viranomaisvaatimuksia”, tuotekehitysjohtaja Janne Ranta CareFusionilta sanoo.

Tuotekehitysprojektien ohella Innokas ja CareFusion Finland ovat järjestäneet muun muassa yhteisiä innovaatio-workshopeja ja aivoriihiä uusista mahdollisuuksista. Lisäksi Innokas on esitellyt aktiivisesti uusia mahdollisia yhteistyökumppaneita omasta verkostostaan.

Uusi taso kansainvälistymisessä

Innokas Medical on Suomen ainoa terveysteknologiaan erikoistunut sopimus-valmistaja ja -suunnittelija. Sen asiakkaina on lukuisia menestyneitä brändejä.

Innokas on ottanut viime aikoina merkittäviä askelia kansainvälistymisen ja kasvun kannalta. Yritys on solminut sopimuksia uusien ulkomaisten asiakkaiden kanssa, jotka vahvistavat Innokkaan kansainvälistä asiakaskenttää entisestään. Aikaisemmin Innokkaan ulkomaiset asiakkuudet ovat pääasiassa olleet suoma-laisten yritysten ulkomaille sijoittuneita yksiköitä, kun nyt syntyneet uudet sopi-mukset on solmittu täysin uusien kansainvälisten asiakkaiden kanssa.

Myös tuotekehityspuolelle kuuluu uutta.Innokas on juuri saanut päätökseen Carescape VC150 -potilasvalvontamonitorin tuotekehitysprojektin GE Health-carelle. Laitteelle on saatu myyntilupa, ja Innokas jatkaa tuoteyhteistyötä GE:n kanssa laitteen valmistajana. Innokas vastaa myös laitteen huollon ja after sales -palvelujen tuesta ja koulutuksesta sekä varaosapalveluista. Innokkaalla on jatkossa varattuna projektille myös tuotekehitysresursseja.

www.innokasmedical.fiwww.carefusion.com

CareFusion Finland palkkaa mielellään harjoittelijoita eri kansallisuuksista. Käynnissä uusien harjoittelijoiden koulutustilaisuus.

DI Minna Eskola Innokkaalta ja Janne Ranta CareFusionilta testaa-massa vastasyntyneen ruumiin-lämmön seurantaan kehitettyä anturia.


Tervetuloa investoimaan Suomen terveysalaan!

Lainsäädäntö tukemaan innovaatiotoimintaa

Vuonna 2013 astui suomalainen biopankkilaki voimaan. Genomitiedon sekä kliinisen ja demograafisen tiedon integrointimahdollisuus laajentaa biopankkien merkitystä pelkästä biolääketieteellisestä tutkimuksesta lääkkeiden vaikuttavuu-den arvioimiseen, terveystaloudellisiin analyyseihin ja mahdollisesti muihin sovel-tuvuuksiin. Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus lanseerata kaupallisia genomipalveluita ja odotetusti useat isot yritykset ovat olleet hyvin kiinnostunei-ta tästä mahdollisuudesta. Vuonna 2015 ensimmäinen suomalainen biopankki, turkulainen Auria, solmi yhteistyösopimuksen globaalin life science -yrityksen, Bayer Pharma AG:n kanssa. Tämä oli vasta alkua. Viime vuonna suomalaiset biopankit ovat käynnistäneet yhteistyön useiden globaalien yritysten, kuten Roche, Pfizer, Biogen Eisai ja MSD, kanssa.

Investoi Suomen digitaaliseen vallankumoukseen

Suomi tarjoaa ulkomaisille yrityksille korkeasti koulutettua työvoimaa, huippu-tutkimusta, ja 100-prosenttisesti elektroniset potilaskertomukset yhdistettynä genomi- ja kliinisiin tietopankkeihin. Niistä voi löytää jopa 100 vuotta vanhaa tietoa. Suomalaiset osallistuvat myös mielellään lääketieteellisiin tutkimuksiin; ja maassa on yli 500 yritystä, jotka toimivat terveysteknologian, eHealth’in, bioteknologian, genomitutkimuksen, kuin myös lääketeollisuuden sektoreilla. Kymmenet monikansalliset yritykset ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana investoineet erityisesti terveydenhuollon laitteiden sekä in vitro -diagnos-tiikan valmistukseen ja tuotekehitykseen Suomessa.

Nyt ala on mullistumassa: digitalisaatio on tulossa laajasti terveydenhuoltoon ja tutkimusalaan. Digitalisaation myötä kansalaiset asetetaan terveydenhuollon prosessien keskiöön. Ennaltaehkäisystä tulee yhtä tärkeää kuin hoidosta ja hoita-minen siirtyy sairaaloista koteihin. Tätä kutsumme digitaaliseksi terveydeksi – ja se muutos on juuri nyt käynnissä Suomessa. Nokian mobiililiiketoiminnan ansios-ta Suomeen on syntynyt maan kokoon nähden suhteutettuna eniten digitaalisen terveyden startup-yrityksiä maailmassa. Viime vuonna GE Healthcare valitsi Suomen omaksi digitaalisen terveyden kehittämiskeskukseksi. Tämä on vahva osoitus Suomen kansainvälisestä kilpailukyvykkyydestä terveysalalla.

Vain harva maa on ymmärtänyt terveysalan liiketoiminnallisen kasvupotentiaalin, mutta Suomi on. Maa on ainutlaatuisen päät-täväisesti purkanut esteitä tutki-muksen ja ulkomaisten investoin-tien tieltä. Vuonna 2014 käynnis-tyi kansallisen terveysalan kasvu-strategian jalkauttaminen. Tämä osoittaa, että suomalainen yhteis-kunta tukee laajasti terveysalan teollisuusyritysten investointien lisäämistä. Kansallisen terveysalan kasvustrategian osalta oli erityi-sen merkillepantavaa se, kuinka laajasti yritysten ääntä etsittiin, kuultiin ja ymmärrettiin.

Team Finland esittelemässä suomalaista osaa-mista Slushissa. Kuva: Slush / Sami Heiskanen


Ohjelmat kasvun ja viennin tukena

Finpro – yhden luukun palvelu investoijille

Finpro on julkinen organisaatio, jonka tehtävänä on lisätä kauppaa ja ulko-maisia investointeja Suomeen. Nora Kaarela, Finpron terveystoimialan johtaja: ”Terveysala on yksi uusista kansallisista keihäänkärjistämme, joten se on myös toimintamme fokuksessa. Me olemme merkittävästi lisänneet aktiviteetteja suorien ulkomaisten terveysalan investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Meillä on kaikki tarvittavat elementit: terveysteknologia- ja ICT-osaaminen sekä parhaat terveyspalvelut – yhtälö, jolla on synnytetty tasaisesti ja nopeasti kasvava digitaalisen terveyden liiketoimintaympäristö.

Team Finland esittelemässä suomalaista osaa-mista Slushissa. Kuva: Slush / Sami Heiskanen

Finpro edistää vientiä ja houkuttelee investointeja Suomeen kolmen ohjelman avulla.

Digital Hospitals on ohjelma, jossa tavoitellaan suomalaisten yritysten yhteis-vientiprojektien käynnistämistä sairaala-rakentamisessa. Laitteita ja ohjelmistoja valmistavien terveysteknologiayritysten lisäksi mukana on myös rakennusalan toi-mijoita. Tavoitteena on osallistua kansain-välisiin tarjouskilpailuihin, joissa haetaan sairaaloille kokonaisvaltaista toimittajaa. Kyse on projektiviennistä, jossa sairaala toimitetaan tilaajalle avaimet käteen -periaatteella.

Digital Hospitals -ohjelman tavoitteena on kasvattaa osallistuvien yritysten vien-tiä sadalla miljoonalla eurolla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ensimmäi-seksi markkinaksi on valittu Pohjoismaat, joissa sairaalauudistuksiin on jo päätetty käyttää noin 30 miljardia euroa.

FinlandCare-ohjelma on suunniteltu yrityksille, jotka tarjoavat hoito-, hoiva- ja hyvinvointipalveluita sekä niihin liitty-viä teknologioita, ohjelmistoja, apuväli-neitä ja laitteita. Ohjelman tavoitteena on tehdä huippuosaamista ja teknologiaa hyödyntävät suomalaiset hyvinvointipalve-lut tunnetuiksi ja halutuiksi kansainvälisillä markkinoilla, edistää niiden liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Ohjelma avaa ovia ja luo kontakteja ter-veydenhuollon ja sosiaalialan viranomai-siin ja päättäjiin kohdemarkkinoilla, joita ovat Venäjä, EU ja ETA alue, Arabiemiraa-tit, Qatar ja Saudi-Arabia sekä Kaakkois-Aasia ja Kiina. Uusia kohdemarkkinoita kartoitetaan koko ajan.

Team Finland Health on koko terveys-sektorin kattava ohjelma. Siinä ovat muka-na terveysteknologian lisäksi lääketeolli-suus ja hyvinvointialan tutkimustoiminta.

Ohjelman tavoitteena on luoda Suomesta houkutteleva terveysalan investointien kohdemaa sekä tukea viennin kasvua. Ohjelma perustuu terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaan, jota se toteuttaa.

FinlandCaren seminaari Singaporessa maaliskuussa 2016. Matkalla ovia aukomassa oli sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Kuvassa singaporelaisten vieraiden kanssa keskustelemassa Marko Kärkkäinen Maricare Oy:stä. Kuva: Finpro / Paula Kivistö

Kuva: Juha Sarkkinen



Seulonta pelastaa vauvoja

PerkinElmer on globaali yritys. Konsernin pääkonttori on Yhdys-valloissa, ja yrityksellä on toimintaa yli 150 maassa. Yksi PerkinElmer-konsernin suurimmista tuotekehitys- ja valmistusyksiköistä toimii Turussa, toki tuotekehitystä tehdään muualla-kin, muun muassa USA:ssa, Kiinassa ja Ruotsissa.

PerkinElmer jakaantuu kahteen osa-alueeseen, elinympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen. Wallac Oy Turussa on PerkinElmer-konsernin IVD-osaamiskeskus, jossa valmistetaan laitteita, reagensseja ja ohjelmistoja tutkimusta ja sairauksien seulontaa varten.

”Noin 15 vuotta sitten Wallacissa tehtiin strateginen päätös siirtyä perinteisestä diagnostiikkabisnekses-tä ennaltaehkäisevään seulontabis-nekseen. Turun yksikön vahvuus on nimenomaan kokonaisjärjestelmä-osaaminen tällä liiketoiminta-alueel-la”, R&D Site Leader Janne Seppälä toteaa.

”Täällä immuunokemian osaaminen on perinteisesti ollut vahvaa. Viime vuosina olemme investoineet erityi-sesti massaspektrometrian ja mole-kyylidiagnostiikan menetelmiin ja onnistuneet tuomaan näitä tekno-logioita sairauksien seulontaan.

Seulontaa vauvojen parhaaksi

Global Business Director Marika Kasen mukaan PerkinElmer on mark-kinajohtaja vastasyntyneiden harvi-naisten, mutta vakavien sairauksien seulonnassa. Useimmat näitä tauteja sairastavista lapsista näyttävät vasta-syntyneinä täysin terveiltä. Testaamalla kaikki vastasyntyneet löydetään ne, joille varhainen taudin tunnistaminen ja hoito ovat elintärkeitä. Seulontaa tarvitaan, jotta hoito voidaan aloittaa ennen oireiden ilmaantumista.

”Suomessa vastasyntyneiltä tutkittiin pitkään vain kilpirauhasen vajaatoi-minta. Nykyisin seulonnan kohteena on jo yli 20 synnynnäistä sairautta,

joista monet ovat aineenvaihdunta-sairauksia. Seulonnan avulla löydetään sairaudet, jotka hoitamattomina joh-tavat vakavaan vammautumiseen tai jopa kuolemaan. Hoidettuina nämä sairaudet eivät juuri vaikeuta normaa-lia elämää”, hän sanoo.

Suomessa syntyy vuosittain 1–2 vaikeaa immunipuutosta (SCID,Severe Combined Immuno Deficiency) sairastavaa lasta. Sairaus tunnetaan kansanomaisesti ns. ’kuplapoika’ sairautena. Varhaiseen kuolemaan johtavan taudin hoitokustannukset yksittäisen potilaan kohdalla voivat nousta jopa miljoonaan euroon ja nämä lapset voivat joutua viettämään koko lyhyen elämänsä eristettyinä sairaalahoidossa. Seulontatestillä tauti saadaan diagnosoitua varhaisessa vaiheessa. Hoidettuna lapselle kehittyy täysin normaali immunipuolustusme-kanismi ja lapsen eloonjäämisennuste on jopa 93 prosenttia.

“SCID-sairautta ei vielä Suomessa seulota, mutta toivottavasti se saa-daan osaksi Suomen vauvaseulonta-paneelia lähivuosien aikana.”

Raskausajan ja vastasyntyneiden testaus on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Se on kustannustehokasta ja säästää monia perheitä inhimilliseltä tragedialta.


Seulonta pelastaa vauvoja

Kokonaisvaltaista raskausajan seurantaa

Viime vuosina on myös raskausajan seulontoihin tullut uutta teknologiaa. Raskausajan tutkimuksissa pyritään entistä kokonaisvaltaisemmin selvit-tämään äidin ja sikiön terveydentilaa heti raskauden ensimmäisen kolman-neksen aikana.

”Uusimpana seulana on raskaus-myrkytysriskin arvioimiseen kehitetty testi. Yksinkertainen verikoe tuo lisä-arvoa tunnistamaan ne äidit, joilla on kohonnut riski sairastua raskaus-myrkytykseen ja jotka täten hyötyvät ennaltaehkäisevästä hoidosta”, Global Business Director Anna Godenhjelm sanoo.

Aikaisemmin raskaudenaikainen seulonta keskittyi pitkälti ainoastaan Downin syndrooman seulontaan. Kuitenkin raskausmyrkytys aiheuttaa komplikaatioita huomattavassa määrin sekä äidille että lapselle ja se on paljon yleisempi kuin Downin syndrooma.

Myös Downin syndrooman seulon-taan on kehitetty uusi testi. NIPT- tutkimuksella äidin verinäytteestä tutkitaan sikiöperäistä DNA:ta, ja testin tavoitteena on löytää seulotuil-ta naisilta yli 99 prosenttia Downin syndrooma -raskauksista.

PerkinElmerin raskausajan seulonta kattaa vuositasolla jo vajaa 10 miljoo-naa raskautta.

Voimakkain kasvu Aasian markkinoilla

”PerkinElmer työllistää Turussa yli 500 työntekijää, maailmanlaajuisesti 7700. Koko konsernin liikevaihto on 2,2 miljardia euroa vuodessa. Henki-löstön monipuolinen osaaminen antaa vahvan perustan liiketoiminnan jatku-valle kasvulle. Yrityksessä työskentelee muun muassa biokemistejä, laborant-teja, mekaniikka-, elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelijoita”, Janne Seppälä sanoo.

”Yksi PerkinElmerin Turun toimipis-teen menestyksen tekijöistä on viran-omaisvaatimusten osaaminen kansain-välisesti. Eri puolilla maailmaa viran-omaisvaatimukset myyntiluvan saami-seksi ovat jossain määrin erilaiset. Meille on vuosien saatossa kertynyt tosi vahva osaaminen tuotteiden markkinoille saattamisesta ja kaikesta siihen vaadittavasta dokumentaatiosta globaalisti”, hän toteaa.

Maailmassa syntyy vuosittain noin 130 miljoonaa lasta. Heistä noin 37 miljoonaa seulotaan PerkinElme-rin Turussa kehitetyillä testeillä. Sekä raskausajan että vastasyntyneiden testauksessa Aasia on yksi Perkin-Elmerin tärkeimmistä kasvualueista.

”Pelkästään Kiinassa yli 10 miljoonaa vauvaa seulottiin vuonna 2015 Turus-sa valmistetuilla tuotteilla ja tämä luku kasvaa sekä vauvojen että seulottavien sairauksien lukumäärässä mitattuna. Kaikkiaan PerkinElmerin vauvaseulon-tatuotteilla on vuosien kuluessa testat-tuja noin 520 miljoonaa lasta”, Kase lopuksi mainitsee.

www.perkinelmer.com

Vastasyntyneen seulontatesti on kantapäästä otettava veri-pisaratesti. Se otetaan sairaalassa rutiinisti ennen vauvan kotiutta-mista, elleivät vanhemmat sitä kiellä. Kuva: Shutterstock. Sivun muut kuvat: PerkinElmer.


Teknologiaverkostolla tehoa lääkekehitykseenSuomeen rakennetaan Medix Biochemican johdolla IVD-yritysten ja lääketeollisuuden yhteistyöverkostoa. Tavoitteena on kehittää diagnostisia testejä ja digitaalisia työkaluja sisältävä toimintamalli nopeuttamaan lääkekehitystä. Toimintamallia ja verkoston osaa-mista aletaan markkinoida kansainvälisille lääkekehittäjille.

Tekesin rahoittamassa Companion Diagnostics -hankkeessa ovat mukana Medix Biochemican lisäksi Fimmic ja Finbiosoft. Ne tarjoavat digitaali-sia palveluja Medixin kehittämien diagnostisten testien tulosten analy-sointiin, validointiin, tallentamiseen ja jakamiseen eri maiden lääkeviran-omaisten vaatimusten mukaisesti.

Ensimmäinen toimintamallin avulla kehitettävä tuote on diagnostinen testi endometrioosin (kohdun lima-kalvon sirottumatauti) lääkehoidon kehittämiseen. Testiä käyttää omassa tuotekehityksessään ja kliinisissä tut-kimuksissaan suomalainen lääkeyritys Forendo Pharma.

Kun lääke on saanut myyntiluvan, diagnostista testiä voidaan käyttää yksilöidyn lääkehoidon suunnittelussa ja hoidon tehon seurannassa. Testiä voidaan mahdollisesti käyttää myös erikseen endometrioosin diagnosoin-tiin Medix Biochemican omana tuot-teena.

Projektin aikana on myös tarkoitus tuottaa lisää tietoa lääketeollisuuteen suuntautuvan diagnostiikka-alan sääntö- ja teknologisista vaatimuksis-ta sekä aloittaa aikaisessa vaiheessa yhteistyö kliinisiä lääketestauksia tekevien ja kliinistä dataa keräävien sairaaloiden tai keskuslaboratorioiden kanssa. Lisäksi selvitetään diagnostiik-ka-alalle sopivaa liiketoimintamallia, joka palvelisi sekä IVD-yritysten että lääketeollisuuden intressejä.

Lääketutkimusta takaisin Suomeen

Diagnostiikan asema terveydenhuol-lossa vahvistuu, kun personoitu eli potilaan mukaan räätälöity lääketiede yleistyy. Se on nouseva trendi maail-malla. Yksilöllisiä hoitoja on mahdol-lista räätälöidä vain hyvän diagnostii-kan avulla. Myös lääkehoito on sitä tehokkaampaa, mitä paremmin tiede-tään, millä potilaalla on hyvä hoito-vaste millekin lääkkeelle.

”Endometrioosin diagnosointi on se testi, jonka avulla olemme aloittaneet verkoston rakentamisen. Kun toimin-tamalli on valmis, se ei ole riippuvai-nen kehitettävästä lääkkeestä. Yhteis-työverkostoa ja sen mahdollistamaa diagnostista osaamista voidaan tarjota mille tahansa lääkekehittäjälle siitä

Jani Huttunen (vas), Kari Pitkänen ja Juuso Juhila tarkastelevat digitoituja colorektaali-syöpäsoluja.Kuva: Martti Ahlstén


Suuri tulevaisuuden mahdollisuus

Companion Diagnostics -hanketta vetävä Medix Biochemica on ter-veysteknologiayritys, joka kehittää, tuottaa ja markkinoi diagnostisia pikatestejä sekä globaalin diagnos-tiikkateollisuuden tarvitsemia vasta-aineita ja antigeenejä sekä niihin liit-tyviä palveluita maailmanlaajuisesti.

Medix Biochemica hyödyntää tuot-teidensa kehittämisessä ja valmis-tuksessa modernin bioteknologian menetelmiä. Yritys oli ensimmäisiä yrityksiä maailmassa, jotka alkoivat valmistaa kaupallisesti monoklonaali-sia vasta-aineita.

Finbiosoft on ohjelmistoyritys, joka kehittää kliinisen diagnostiikan ratkaisuja. Tällä hetkellä se keskit-tyy validointien hallintajärjestelmän kehittämiseen.

”Olemme pystyneet muuttamaan vanhakantaisen, valtavasti käsityötä vaativan prosessin täysin digitaaliseksi ja automatisoiduksi menetelmäksi. Se tekee diagnostiikkatestien suori-tuskyvyn validoinnista helppoa ja tehokasta. Järjestelmä tuli markkinoil-le viime vuonna ja olemme saaneet heti merkittäviä asiakkaita. Kilpailua ei juuri ole, sillä muut yrittäjät eivät ole saaneet tuotettaan toimimaan yhtä hyvin”, toimitusjohtaja Jani Huttunen kertoo.

Fimmic on kehittänyt ohjelmiston, jolla pystytään jakamaan suuria, giga-luokan skannattuja kuvia kudos-leikkeistä.

”Työn alla on parhaillaan ohjelmiston toisen sukupolven versio, joka sisältää deep learningiin perustuvan kuva-ana-lyysialgoritmi-alustan. Tällöin konetta voidaan opettaa kattavan esimerkki-kuvakokoelman avulla tunnistamaan skannatusta kudosleikkeestä halutut ominaisuudet. Tulevaisuudessa järjes-telmämme löytää syöpä- tai endomet-rioosikudoksesta erilaisia piirteitä, pys-tyy luokittelemaan niitä ja arvioimaan automaattisesti kudosleikkeestä valit-tuja kohtia”, liiketoimintajohtaja Kari Pitkänen kertoo.

Forendo Pharman ydinosaamista on elinspesifisiin hormonaalisiin mekanis-meihin vaikuttavien uusien hoitomuo-tojen kehittäminen sekä naisten että miesten hormoniriippuviin sairauksiin. Yrityksen ydintiimissä on akateemisia endokrinologian osaajia sekä suoma-laisen lääkekehitysalan edelläkävijöiksi tunnustettuja ammattilaisia.

”Companion Diagnostics -hanke on meille kaikille suuri tulevaisuuden mah-dollisuus”, yritysten edustajat sanovat.

www.medixbiochemica.com www.fimmic.com www.finbiosoft.com www.forendo.com

riippumatta, mitä lääkettä kehitetään”, kertoo Medix Biochemican tuotekehityspäällikkö Juuso Juhila.

”Uskomme, että Suomeen raken-nettava verkostomme kiinnostaa lääkekehittäjiä, koska sen avulla voidaan lyhentää lääkkeiden mark-kinoille saamisen kuluvaa aikaa merkittävästi.”

Forendo Pharman projektipäällikkö Pasi Koskimies sanoo, että markki-noille päästäkseen on uudella lääk-keellä osoitettava jo markkinoilla olevia lääkkeitä parempi teho-sieto-profiili. Siksi lääkekehittäjille on tär-keää, että kliinisiin tutkimuksiin saa-daan mukaan sellaisia potilaita, joiden hoitovaste lääkeaineeseen on hyvä. Mitä tarkemmin hoidosta hyötyvät potilaat pystytään tutkimuksiin valit-semaan, sitä suurempi on onnistumi-sen mahdollisuus. Samalla lääkettä kehittävällä yrityksellä on mahdolli-suus pienentää kehityskustannuksia, jotka lääkealalla ovat suuria.

”Lääkekehittäjien kliiniset tutkimuk-set Suomessa ovat vähentyneet vii-meisten kymmenen vuoden aikana dramaattisesti. Tässä on nyt myös suuri kansallinen mahdollisuus ja lisä-peruste saada niitä takaisin. Meillä on tarjota yhteistyöverkosto, joka pystyy kehittämään diagnostisia tes-tejä hyvän hoitovasteen potilaiden löytämiseksi. Lisäksi meillä on diag-nostisten testien tueksi tietoteknisiä ja regulatiivisia palveluita tarjoavat yritykset ja niiden tuottamat ohjelmistot.

Medix Biochemica on kehittänyt pikatestien lukulaitteen. Actim 1ngeni tekee testaamisesta ja dokumentoin-nista vaivatonta ja luotettavaa sekä laboratoriossa että hoitotilanteessa.Kuva Medix Biochemica

Endometrioosi on huonosti tunnettu ja pahimmillaan hyvin vaikea sairaus.

Forendo Pharma valitsi endometrioosi-lääkkeen kehitystyönsä kohteeksi, koska sen kaupallinen potentiaali on kansain-

välisesti suuri. Kuva: Forendo Pharma



Terveysteknologian viennin arvo oli ennätykselliset 1,92 miljardia euroa vuonna 2015

In vitro -diagnostiikan laitteiden ja reagenssien viennin voimakkaan kasvun siivittämänä terveysteknologian teollisuuden kokonaisvienti vuonna 2015 saavutti uuden ennätyksen. Vienti kasvoi jälleen nope-ampaa tahtia kuin tuonti, joten kauppataseen ylijäämä kasvoi ennä-tykselliseen 896 miljoonaan euroon. Terveysteknologia on nyt suurin Suomen huipputeknologian vientisektoreista ja ainoa merkittävä huipputeknologian sektori, jossa Suomella on huomattava kauppa-taseen ylijäämä

Suomen terveysteknologian ala on onnistunut kasvattamaan vientiä pitkäjäntei-sesti lisäten samalla kauppataseen merkittävää ylijäämää. Kahden viime vuosi-kymmenen tarkasteluajanjaksolla, mukaan lukien euron käyttöönottoa edeltävät vuodet, viennin arvo on viisinkertaistunut ja ylijäämä kymmenkertaistunut. Vuon-na 2015 Suomen terveysteknologian tuotteiden vienti kasvoi ennätykselliseen 1,92 miljardiin euroon, vuodentakaiseen nähden kasvua oli 6,6 %.

Viennin rajapyykit rikkoutuvat

Terveysteknologian alan vientisegmenteistä terveydenhuollon laitteiden segment-ti oli edelleen merkittävin. Terveydenhuollon laitteiden vienti kasvoi 4 % nousten 1,35 miljardiin euroon vuonna 2015. Terveydenhuollon laitteiden segmentti oli edelleen merkittävin tekijä ylijäämäisen kauppataseen muodostajana, yhteensä 89 %:n osuudellaan. Sähkökäyttöisten terveydenhuollon laitteiden (sisältäen mm. potilasmonitorit) ja instrumenttien vienti saavutti yhden miljardin euron rajapyykin ensimmäistä kertaa.

Vuonna 2015 in vitro -diagnostiikan (IVD) segmentin vienti kasvoi 16 % ja segmentin veturina toimivat diagnostiikan reagenssit, joiden vienti kasvoi 21 %. Kiinan voimakkaan IVD-tuotteiden kysynnän jatkuminen vuonna 2015 mahdol-listi 500 miljoonan euron rajan ylittymisen ensimmäistä kertaa.

Suomi valloittaa Yhdysvallat

Yhdysvallat oli suurin Suomen terveysteknologian alueellinen vientimarkkina vuonna 2015 ja sen osuus kokonaisviennistä oli 36 %. Euroopan maat yhteisesti edustivat toista vastaavaa 36 % suuruista osuutta – Saksan, Ranskan ja Britan-nian ollessa päävientikohteita. Vaikka vienti muihin Euroopan maihin kasvoi hie-man kaiken kaikkiaan, niin vienti Saksaan kasvoi huomattavat 11 % ja vuonna 2015 Saksa yksin edusti 8 % Suomen terveysteknologian kokonaisviennistä.

Kiinan viennissä kasvuloikka

Vuonna 2014 saavutettu hieno 24 %:n USA:n viennin arvon kasvu jatkui 16 %:n kasvuna vuonna 2015. Vaikka vientiä USA:han vuonna 2015 vahvisti heikentynyt euron arvo, niin siitä huolimatta todellisen viennin kasvun arvioidaan olevan kuluneiden parin viimeisen vuoden aikana keskimäärin merkittävät 12 %. Voimakkain kysynnän kasvu vuonna 2015 nähtiin Kiinassa. Vienti Kiinaan kasvoi 35 %, ja Kiina ja Hongkong yhteensä edustavat nyt 8 % kokonaisviennistä. Vienti Venäjälle laski kolmanneksella, mikä on linjassa ruplan arvon heikkenemi-sen kanssa. Venäjän vienti oli vuonna 2015 enää 2 % Suomen terveystekno-logian kokonaisviennistä.

”Terveysteknologian tuotteiden vienti kasvoi 6,6 %

”Yhdysvallat suurin vientimarkkina

TERVEYSTEKNOLOGIA I 27 TERVEYSTEKNOLOGIA I 27

Avainlukuja

LÄHDE: Tulli.

Suomen terveysteknologian kauppa vuosina 1996–2015

2000

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Vienti

Tuonti

Kauppatase

Milj

oo

naa

eu

roa

Terveysteknologian vienti maittain ja alueittain

USA 35,6 %

Eurooppa 35,5 %

Kiina ml. Hongkong 7,7 %

Latinalainen Amerikka 4,1 %

Oseania 2,5 %

Venäjä 2,4 %

Kanada 2,3 %

Japani 1,8 %

Lähi-itä 1,4 %

Muut 3,7 %

FiHTA yhteisöllisesti – jäsentensä asialla

FiHTA on tasaisesti kasvavan terveysteknologian teollisuuden yritysten yhteisö, edunvalvoja ja vaikuttaja. Edistämme alan osaamista, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä välitämme tietoa. Asiantuntijapalvelut kattavat mm: neuvonta-, tieto-, suoritus-, välitys- ja koulutuspalvelut. Jäsenetuna myös käyttöoikeus Conforlex-netti-tietopalveluun, jota kautta jäsenemme saavat ajankohtaista tietoa ja uutisointia alan kansainvälisistä viran-omaisvaatimuksista, standardeista ja niihin liittyvistä muutoksista.

Nykyiset jäsenemme

eHealth & telelääketiedeAbomics I Acute FDS I Ascom Miratel I BC Platforms I DISE digital signage software I Ikoni Online I Kide Clinical Systems I Mawell I Medixine I Mylab I Nokia Technologies I Onesys Medical I RemoteA

Hoito & kuntoutusBioretec I Diter Elektroniikka I Evondos I HLD Healthy Life Devices I HUR I Modulight I Onbone I Relaxbirth I Serres I Sooma Medical I Stick Tech I Velkon Healthcare I Valon Lasers

In vitro-diagnostiikka & laboratorioratkaisutBiohit Healthcare I Labsystems Diagnostics I Medix Biochemica I Mendor I MODZ I Sartorius Biohit Liquid Handling I Thermo Fisher Scientific I PerkinElmer Mittaus, monitorointi & kuvantaminenBeddit.com I Bone Index I Clothing+ I Delfin Technologies I Elekta I Emfit I GE Healthcare Finland I Icare Finland I Injeq I Medieta I Medikro I Mediracer I Mega Elektroniikka I Nexstim I Ocuspecto I Optomed I Optomeditech I Palodex Group I Philips Medical Systems MR Finland I Planmeca I Polar Electro I Seniortek I Spektikor Puhtaus, kalusteet & logistiikkaEcosir Group I Franke Medical I Genano I Isku Interior I Kavika I Kojair Tech I Lojer I Merivaara I NewIcon I Nordic Hug I Medanta

Toimialaspesifiset asiantuntijatAidertech I Atostek I Clinius I Conforman I Crown CRO I Desigence I Elomatic I EOS Finland I Espotel I Etteplan Design Center I Innokas Medical I Innomentarium I Kasve I Lewel Group I Mariachi I Mectalent Medical Services I Mectalent I Medfiles I M-Files I Nextfour Group I OptoFidelity I SGS Fimko EMC I Taipuva Consulting I Takso-ohjelmistot I VTT Expert Services

VauhdittajaorganisaatiotBusiness Oulu I Finnmedi I HealthSPA I Kuopio Innovation I

M1 Capital I Helsinki Business Hub

Lisätietoja www.fihta.fi www.conforlex.fi www.reguloiko.fi www.fihtanews.net

kuva: ThinkStockPhoto

Liity joukkoomme

Documents

Terveysteknologia 2016