Tiedonhankinta ja –haku tieteellisessä

kirjoittamisessa

Timo Aalto

Kumpulan tiedekirjasto

Tiedonhankintaprosessin vaiheet

ongelman tai aiheen määrittely tiedonhaun suunnittelu (tiedontarpeen määrittely,

hakusanojen ja -lauseiden muotoilu, tiedonlähteiden valinta)

tiedonhaun toteutus (tiedonhaun tekniikat) hakutuloksen arviointi  julkaisujen paikantaminen (esim. Helka-

kokoelmatietokannan käyttö) tiedon käyttö ja arviointi (lopullisten tulosten

arviointi ja lähdekritiikki) ongelman ratkeaminen

Tiedonhankinnan suunnittelu

Hankinta kannattaa aloittaa analysoimalla tarvetta:– Mistä aiheesta tietoa tarvitaan?– Mitä aiheesta tiedetään ennestään?– Mihin laajempaan aihepiiriin aihe kuuluu, mitä osa-

alueita siinä on?– Mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan?– Mikä kuuluu aiheeseen, mikä ei, mikä siinä on

keskeistä?– Mistä/keneltä löytyy aiheesta lisää tietoa?

Tiedonhankinnan suunnittelu

Esim. ”Rakenteisten dokumenttien indeksointi tekstitiedonhakujärjestelmissä”– Rakenteinen dokumentti – XML, SGML,

puolirakenteiset dokumentit (semi-structured) muut (ei-rakenteiset) dokumentit

– Indeksointi – hakujärjestelmät, tallennus, tietokannat, käänteistiedostot, rakenteet, kentät

– Tekstitiedonhaku – tiedonhaku, IR (information retrieval)

Miellekartan luominen suosittu hahmotuskeino

Hakulausekkeiden muotoilu

Käsitteiden analysointi: – onko käsite liian yleinen/suppea

Käsite hakusanaksi: sijamuoto, kirjoitusasu, fraasit, katkaiseminen (oikea katkaisumerkki!)

Hakusanojen yhdistäminen– Rakenteeton haku (à la Google) vai yhdistäminen

loogisilla operaattoreilla (AND/OR/NOT) Kenttiin kohdistaminen

– Kaikki, tekijä, nimeke, asiasanat, tiivistelmä?

Hakutekniikoita

Pikahaku (nopea haku parilla keskeisellä sanalla) Helmenkasvatus

– Analysoi hyvä löytynyt dokumentti ja paranna hakua siitä löytyvillä käsitteillä

Viiteanalyysi– Katso mihin dokumentissa viitataan/missä

viitataan dokumenttiin Laajenna hakua synonyymeillä, ylä/alakäsitteillä Tarkenna hakua spesifimmeillä ilmaisuilla Kirjanpito onnistuneista hauista!

Hakutulosten arviointi

Yleensä 10-20 ensimmäisen tuloksen arviointi riittää

lukemisjärjestys: otsikko-avainsanat-(tiivistelmä)-johdanto-(kaaviot)-johtopäätökset…

Lähdekritiikki!– Tieteellisessä julkaisussa ilmestyminen ei

laadun tae– Webhaussa kriittisyys erityisen tärkeätä

Web-lähteiden arviointikriteereitä

Tekijyys– Tekijän asema ja asiantuntemus, lähteiden

käyttö, tekstin ulkoasu, aineiston sijainti Puolueettomuus Ajantasaisuus Kattavuus Tekninen toimivuus Lisätietoja (Tampereen yliopisto)

TKT:n hakupalveluita

ACM Guide to Computing Literature – Sisältää bibliografiset tiedot yli 750 000:sta

tietojenkäsittelyn julkaisusta ACM Digital Library

– Kokotekstit kaikista ACM:n julkaisemista artikkeleista

IEEE Xplore – IEEE/IEE:n julkaisuja kokotekstinä

Lecture Notes in Computer Science– Springerin tietojenkäsittelyn julkaisusarja

Aineistot saatavilla Nelli-portaalin kautta

Hakupalveluita

Google Scholar, CiteSeer, Scirus– Tieteelliseen tietoon erikoistuneita web-

hakukoneita– Palauttavat yleensä joko suoraan artikkelin tai

kustantajan kuvailutiedot artikkelista riippuen onko HY:lla hankittuna ko. aineistoa – aineistojen etäkäyttö!

– Osa tuloksista myös suoraan tutkimusryhmien omista arkistoista

Palautetut artikkelit eivät välttämättä ”virallisia”!

Muita hyödyllisiä e-aineistoja

MOT Sanakirja– Sisältää ATK-sanakirjan

RefWorks– Viitteidenhallintaohjelma (ohjesivu)

Formaalit tiedonlähteet

Julkista, vahvistettua ja yleensä kirjallista tietoa Ensisijaiset lähteet:

– uutta tietoa ensi kertaa tai täydellisesti ilmaistuna– Artikkelit tieteellisissä lehdissä ja

konferenssijulkaisuissa, standardit, patentit, tekniset raportit

– Tieteellisten julkaisujen validisuus ja arvo pyritty takaamaan esim. vertaisarvioinnilla (Referee)

Esimerkkejä ensisijaisista lähteistä

Extensible Markup Language (XML) 1.0 (Third Edition). W3C Recommendation 04 February 2004

Chiamarella, Y; Mulhem, P; Fourel, F. (1996). A Model for Multimedia Information Retrieval. Technical Report, FERMI ESPRIT BRA 8134. Univ. of Glasgow. April 1996.

David Carmel, Yoelle S. Maarek, Matan Mandelbrod, Yosi Mass, Aya Soffer, Searching XML documents via XML fragments, Proceedings of the 26th annual international ACM SIGIR conference on Research and development in information retrieval, July 28-August 01, 2003, Toronto, Canada

Toissijaiset lähteet

Tiivistävät, jäsentävät ja auttavat löytämään ensisijaisissa lähteissä esitettyä tietoa

Oppikirjat, käsikirjat, kokoomateokset, yleiskatsaukset (survey), "newsletters", sanastot jne.

Osa kirjoista/yleiskatsauksista ensisijaislähteiden veroisia– Viittausten määrä voi olla keino selvittää teosten

auktoriteettia Lähdeluettelot hyviä resursseja ensisijaisten

lähteiden paikallistamisessa

Esimerkkejä toissijaisista lähteistä

Baeza-Yates, R; Ribeiro-Neto, B.(1999).Modern Information Retrieval. Addison-Wesley

Robert W.P. Luk , H. V. Leong , Tharam S. Dillon , Alvin T.S. Chan , W. Bruce Croft , James Allan, A survey in indexing and searching XML documents, Journal of the American Society for Information Science and Technology, v.53 n.6, p.415-437, May, 2002

Wikipedia

Informaalit tiedonlähteet

Yksityisluontoista / ”epävirallista” tietoa: Oma tietämys ”Nahkakantiset manuaalit”: Asiantuntijat,

kollegat, työn ohjaaja! Virallisesti vielä julkaisemattomat

tutkimustulokset Myös verkkokeskustelut, blogit jne.

Informaalit tiedonlähteet

Saattaa olla vahvistamatonta ja epätäydellistä/väärää: ei kannata luottaa liikaa

Hyviä vihjeiden ja hakuideoiden saamisessa sekä tiedon jäsentelyssä

Viitattava harkiten (=vain jos tietoa ei ole saatavana formaalina)

Painetut aineistot

Helka– Helsingin yliopiston kirjastojen tietokanta

Hs TIET – Kumpulan tiedekirjaston Tkt:n kokoelma:– Hs TIET LK: Kirjat– Hs TIET LR: Teknillisiä raportteja, väitöskirjoja– Hs TIET KC: Kongressijulkaisuja– Hs TIET KO/C: TKTL:n gradut ja teknilliset

raportit– Tietojenkäsittelyn painetut lehdet

kuluva vuosi yläkerrassa, vanhemmat 1.krs A-linjastossa (lehtiä ei lainata)

– 1.krs myös standardeja

Painetut aineistot

Tkt:n aineistot sisällönkuvailtu ACM:n CCS-järjestelmällä:

http://www.helsinki.fi/kumpula/tiedekirjasto/kokoelmat/_acm.htm

http://www.acm.org/class/1998/ Varsinaista asiasanoitusta ei kaikissa

Tkt:n aineistoissa– Tietojenkäsittelyssä ei kontrolloitua

asiasanastoa

A. General LiteratureB. HardwareC. Computer Systems OrganizationD. Software

D.0 GENERALD.1 PROGRAMMING TECHNIQUES (E)D.2 SOFTWARE ENGINEERING (K.6.3)D.3 PROGRAMMING LANGUAGES

D.3.0 GeneralD.3.1 Formal Definitions and Theory (D.2.1, F.3.1, F.3.2, F.4.2, F.4.3) D.3.2 Language Classifications

Applicative (functional) languages Concurrent, distributed, and parallel languages …Very high-level languages

D.3.3 Language Constructs and Features (E.2) D.3.4 Processors D.3.m Miscellaneous

D.4 OPERATING SYSTEMS (C)D.m MISCELLANEOUS

E. DataF. Theory of ComputationG. Mathematics of Computation…

ACM CCS-luokitus

Haku Helkasta ACM-luokituksella

Haku Helkasta

Lisäksi– Tekijä– Teoksen/lehden nimeke– ISBN/ISSN– Asiasana (selaus)– Sanahaku (hakee kaikista kentistä,

katkaisu ?)– Komentohaku (AND/OR/NOT)

Muita kotimaisia tietokantoja

Linda– Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelo– Aineistoa saatavissa kaukopalveluna

(maksullista, Kumpula ei toimita yksityishenkilöille)

Arto– Kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta

Molemmat käytettävissä yliopiston verkossa

Mistä lisätietoja & neuvoja

Verkkoaineistojen etäkäyttö Verkkoaineistojen käytön itseopiskelu Kirjaston neuvonta Kirjaston tieteenalavastaava

(timo.aalto@cs.helsinki.fi)