Tiedonjyvä 01/2011

Jyväskylän yliopiston lehti No 1/2011

Yhteispelillä innovaatioiden kimppuun

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON LEHTI

Tiedonjyvä 1/11

10 Ideat synnyttävät uusia ideoita

13 Keski-Suomi brändääjän leikkauspöydällä

14 Innovaatioiden markkinapaikalla

17 Innovatiiviset oppimisen tilat ja ympäristöt

Lisäksi

4 Lyhyet

21 Tiedeosuma

22 Liikunta ja terveys

24 Väitökset

28 Tiedonnälkään

29 Professori esittelyssä

30 Herra X

31 Im Memoriam

32 Valopilkku

33 Summary

34 Osuma

46. vuosikerta

Painos 5 100 kpl

Vastaava toimittajaAnu Mustonenpuh. (014) 260 1054

[email protected]

Toimitussihteeri Anna-Maija Tuuliainenpuh. (014) 260 1055

[email protected]

Ilmoitusmyynti ja tilauksetKalevi Luoma puh. (014) 260 1049 [email protected]

Toimituksen postiosoiteJyväskylän yliopisto/viestintä PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto

Julkaisija Jyväskylän yliopistoForssan Kirjapaino 2011

Sisäinen jakelu

Virastomestarit

Tiedonjyvän tilaukset:www.jyu.fi/tiedonjyvaJuttuvinkit toimitussihteerille

Grafiikat: Pigme

Kannessa: Jarno Mäkelä, Juho Heikkinen, Niina Pit-känen ja Timo PiiparinenKannen kuva:Petteri Kivimäki

Seuraava numero ilmestyy 28.4.2011

ISSN-L 0789-4805 ISSN 1798-6877 (verkkojulkaisu)

18.2.2011

32

Innovaatiot käyttöön

20

31Tiedonjyvä ilmestyy nyt paperilehtenä viisi kertaa vuodessa sekä verkossa osoitteessa www.jyu.fi/tiedonjyva

Tapahtumakalenteri julkaistaan vain verkossa. Kaikki tapahtumat aika-taulu- ja paikkatietoineen löytyvät osoitteesta www.jyu.fi/kalenteri

2 Tiedonjyvä 1/2011

PÄÄKIRJOITUS

Aino Sallinen

rehtori

Koulutusjärjestelmäämmepidetään innovaationa

Kuohunta useissa arabimaissa on nostanut esiin monia suotuisaan yhteiskunnalliseen kehitykseen tarvittavia tekijöitä. Niistä tärkeimpiä ovat demokratia, talouskas-vu, hyvinvointi ja koulutus. Tunisiasta alkanut kansan-nousu osoittaa, kuinka vähän koulutetut, työttömät ja ilman tulevaisuuden näköaloja harhailevat nuoret tur-hautuvat. Sosiaalisen median avulla patoutuneet pai-neet saadaan pintaan.

Koulutus on väkevimpiä voimia edistää demokrati-aa, ihmisoikeuksia ja hyvinvointia. Osaamisella on Suo-mi noussut vaurauteen, osaamisen nimeen vannotaan myös uusissa kasvutalouksissa. Yliopistoille koulutus-vienti tarjoaa uudenlaisia tapoja edistää rauhanomaista kehitystä ja palvella ihmiskuntaa.

Teollisten työpaikkojen siirtyessä kiihtyvästi halvem-pien tuotantokustannusten maihin Suomen on pystyt-tävä hyödyntämään korkeaa osaamista. Koska maamme on investoinut suuria määriä koulutukseen, on myös veronmaksajien etu alkaa saada tuloja osaamisen vien-nistä.

Suomen erinomainen PISA-menestys on herättä-nyt eri puolilla maailmaa suurta kiinnostusta maamme koulutusjärjestelmää kohtaan. Suomea pidetään kou-lutuksen mallimaana, josta yhä useampi valtio halu-aisi ottaa oppia. Tilanne on täysin päinvastainen kuin 1860-luvulla, jolloin Uno Cygnaeus lähetti seminaa-rin lehtorit saksankielisiin maihin pedagogiikkaa opis-kelemaan.

Olemme asettaneet tavoitteeksemme olla koulu-tusviennin johtava yliopisto Suomessa. Mahdollisuu-det ovat lupaavat, sillä olemme edelleen ainoa kauppo-jen teossa onnistunut yliopisto. Lähi-idässä ensimmäi-set hankkeet ovat käynnissä Abu Dhabissa ja Saudi-Ara-biassa, ja Balkanilla perinteet ovat pitkät.

Tärkeimmät yhteistyöalueemme ovat Lähi-itä, Kiina, Chile ja Balkan. Suurin kysyntä kohdistuu opettajan-koulutukseen. Nouseva alue on rehtorikoulutus. Kaik-ki merkit viittaavat siihen, että yliopistomme paino-aloista Koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö on nousemassa erityisen kiinnostavaksi kansainvälisek-si osaamisalueeksi.

Lähi-idässä kasvaa tarve myös järjestelmiin liitty-vään konsultointiin. Kun ikääntyvässä Suomessa sul-jetaan kouluja, nuorekkaassa Saudi-Arabiassa avataan uusi koulu keskimäärin joka toinen päivä. Lähi-idäs-sä koulutuksen infrastruktuuri on rakennettu muuta-massa kymmenessä vuodessa. Öljytulojen rikastutta-missa maissa rakennetaan uljaita kouluja ja yliopisto-ja sekä hankitaan uusinta mahdollista opetusteknologi-aa, mutta nyt maat tarvitsevat sisällöllistä kehittämistä. Onnistuneimmillaan koulutusvienti on syvälliseen stra-tegiseen kumppanuuteen perustuvaa toimintaa, jossa kaikki osapuolet oppivat toisiltaan ja kehittävät samalla myös omia järjestelmiään.

3Tiedonjyvä 1/2011

Aivokuvantamisella täsmätietoa lukemisen oppimisesta

Aivokuvantamisella saatu tieto ennustaa lukivaikeuksista kärsivien lasten oppimispotenti-aalia jopa tehokkaammin kuin perinteiset lukutaidon saavutta-mista ennustavat testit. Tämän havaitsivat Fumiko Hoeft Stan-fordin yliopistosta, Heikki Lyy-tinen Jyväskylän yliopistosta se-kä heidän kollegansa MIT:stä ja Vandebiltin yliopistosta. Ryhmä tutki 25 dyslektista ja 20 nor-maalia lasta aivokuvantamisen menetelmin ja vakiintuneilla kieltä sekä lukutaitoa kartoitta-villa testeillä.

Tutkimus sekä kaksi ja puoli vuotta myöhemmin tehty toisto-tutkimus osoittivat, etteivät pe-rinteiset testit onnistuneet en-nustamaan tulevaa lukemisen oppimista. Aivokuvantamisella puolestaan pystyttiin rakenta-maan lukutaidon edistymisen ennuste, kun käytettiin tavan-omaisia harjoittamisen keinoja. Dysleksialapsilla suurempi aivo-jen oikean puoliskon aktiivisuus ja rakenteellinen neuroverkko-jen liitettävyys tietyillä aivojen alueilla auttoivat tunnistamaan lapset, joilla käytetyt keinot tep-sivät. Lisäksi aivojen yleinen ak-tiivisuus ennusti lukemisen edis-tymistä enemmän kuin kumpi-kaan edellä mainittu aivotoimin-to yksinään.

Tutkijoiden mukaan aivokuva-uksesta voi kehittyä tärkeä me-netelmä valittaessa lukutaitoa vahvistavia keinoja lapsille, joi-den on poikkeuksellisen vaikeaa saavuttaa lukutaito.

Tietotekniikan laitoksella alkoi tammikuussa syövän kuvantamis-menetelmiä kehittävä hanke, jonka tavoitteena on parantaa ja automa-tisoida kasvainten havainnointia ja hoidonaikaista tarkkailua.

Hankkeessa kehitettävää mene-telmää voidaan hyödyntää myös leikkauksissa: tietokone voisi auto-maattisesti tarkkailla ihmissilmälle liian pieniä kasvaimia. Tekes rahoit-taa sitä ensi vuoden loppuun saak-ka.

Tekes on myöntänyt rahoituksen

myös tietotekniikan laitoksen hallin-noimalle tutkimukselle, jonka tulok-sena päästään seuraamaan metsien, peltojen ja järvien biomassan muu-toksia aiempaa tarkemmin.

Kevyellä miehittämättömällä len-nokilla, pienennetyllä spektrikame-ralla ja uuden sukupolven tietojen-luokittelualgoritmeilla saadaan ny-kyistä merkittävästi parempi tapa tehdä erilaisia biomassan inventoin-teja ilmasta käsin. Menetelmää voi-daan hyödyntää esimerkiksi kadon-neiden etsimiseen metsistä.

Syövän kuvantamista ja biomassan muutosten tarkkailua kehitetään

LYHYET

Lääkepakkausten avaaminen on monelle hankalaa. Lisäksi pakkaus-selosteiden teksti on usein niin pientä, että valmisteen turvallisesta annostelusta, vasta-aiheista ja hait-tavaikutuksista on vaikea saada sel-vää. Erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien, toimintakyvyltään hei-kentyneiden sairaiden ja vanhusten on hankala avata lääkepakkauksia ja lukea ohjeita.

Helppokäyttöinen lääkepakkaus -projektissa tutkitaan avausmeka-nismiltaan erilaisten lääkepakkaus-ten käytettävyyttä. Tutkimusta ra-hoittaa Tekes, ja sen toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT, gerontologian tutkimuskeskus ja Työterveyslaitos. Projektissa kehite-tään lisäksi tutkittuun tietoon pe-rustuva helppokäyttöinen lääkepak-kaus, jonka suunnittelusta ja toteu-tuksesta vastaa Lahden muotoilui-nstituutti.

Terveydenhuollon ammattilaiset annostelevat lääkkeitä työssään päi-vittäin. Ikääntyville työntekijöille lääkkeiden turvallinen annostelu on vaativaa. Työ- ja potilasturvallisuu-den kannalta on tärkeää, että lääk-keet säilytetään ja annostellaan oi-kein. Lisäksi helposti saatava tieto lääkkeiden käytön vasta-aiheista, haittavaikutuksista ja useiden lääk-keiden yhteiskäytön rajoituksista on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä.

Helppokäyttöinen lääkepakkauslisää potilasturvallisuutta


LYHYET

Koulutusvientiyritys EduCluster Finland (EFC) Oy laajentaa koulutus-vientiään arabimaissa.

Yhtiö oli tammi-helmikuun tait-teessa mukana opetusministeri Henna Virkkusen matkalla Saudi-Arabiassa ja Arabiemiraateissa.

Delegaatio tutustui kahteen ECF:n ja paikallisen opetusviran-omaisen ADEC:n (Abu Dhabi Educa-tional Council) yhteistyökohtee-seen. Yhtiön pyrkimyksenä on laa-jentaa pedagogisen kehittämisen toimintaa alueella.

EFC oli edustettuna myös ulko-maankauppaministeri Paavo Väy-rysen yritysdelegaatiossa tammi-kuun puolivälissä. Mukana oli ensi kertaa mittava joukko suomalaisia koulutusliiketoiminnan toimijoita. Matka kohdistui Saudi-Arabiaan,

Arabiemiraatteihin ja Kuwaitiin. Matkalta yhtiö haki uusia kauppa-mahdollisuuksia alueelle, ja neuvot-teluissa on liiketoiminnan aloittami-nen muun muassa Saudi-Arabiaan. ECF on mukana Finpro:n Future Learning Finland 2 -ohjelmassa, jo-ka hakee uusia liiketoimintamahdol-lisuuksia maailmalta.

EduCluster Finland aloitti uudes-sa muodossaan vuodenvaihteessa. Tuolloin yhtiöön tuli mukaan enti-nen Jyväskylän yliopiston täyden-nyskoulutuskeskuksen kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus.

EduCluster Finland Oy on perus-tettu keväällä 2010. Yhtiön pää-omistaja on Jyväskylän yliopisto, ja sen muut omistajat ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväsky-län koulutuskuntayhtymä.

EduCluster Finland laajentaa koulutusvientiä arabimaissa

Jyväskylän yliopiston pääoma-keräyksen tuotto oli tammikuun alussa noin 4,3 miljoonaa euroa. Kuntoilua harrastava jyväskyläläi-

nen Voimaseniorit-ryhmä tempaisi yliopiston hyväksi liikunnallisissa merkeissä ja kasvatti summaa 1280 eurolla. Voimaseniorit kuuluvat lii-

kuntatieteellisen tiedekunnan Sarko-penia-ryhmään, jossa tutkitaan voi-maharjoittelun vaikutusta ikäänty-vän henkilöstön lihaksistoon.

– Jyväskylän yliopisto on alueelli-sesti tärkeä toimija ja sillä on suuri valtakunnallinen vastuu myös osaa-van liikuntahenkilöstön kouluttaja-na. Voimaseniorit toivovat, että hei-dän esimerkkinsä rohkaisisi myös muita eri alojen harrastajaryhmiä mukaan pääomakeräykseen, liikun-taneuvos Pekka Toivonen toteaa.

Keräyksen loppukiri jatkuu 30.6. saakka. Jokainen siihen mennessä yksityiseltä sektorilta annettu lahjoi-tus tuo yliopistolle 2,5-kertaisesti julkista rahaa. Yksityishenkilöt saa-vat vuoden 2011 verotuksessa ve-rovähennyksen ansiotuloistaan yli-opistoille tehdystä, vähintään 850 ja enintään 250 000 euron lahjoi-tuksesta.

Voimaseniorit tempaisivat yliopiston hyväksi

Voimaseniorit ovat harjoitelleet kolme kertaa viikossa yli kolmen vuoden ajan.

PEKK

A T

OIV

ON

EN

Some-osaaminen haltuun

Monet suomalaiset yritykset ovat kansainvälisiä kilpailijoitaan jäljessä digitaalisten markkinoin-tikeinojen ja sosiaalisen median hyödyntämisessä liiketoiminnas-saan.

Jyväskylän yliopiston kauppa-korkeakoulu johtaakin nyt Teke-sin rahoittamaa miljoonan euron tutkimushanketta, jossa kehite-tään suomalaisten teollisuusyri-tysten digitaalisen markkinoin-nin ja markkinointiviestinnän osaamista.

Hanketta johtavan professori Heikki Karjaluodon mukaan suomalaisten teollisuusyritysten luotettavuuden ja laadukkuuden pitää näkyä myös yrityksen säh-köisessä viestinnässä ja asiakas-kommunikaatiossa.

5Tiedonjyvä 1/2011

LYHYET

Tiesitkö, että kun hengität ilmaa keuhkoihisi, sinne eksyy todennä-köisesti muutama happimolekyyli Julius Caesarin kuolinkorahdukses-

ta? Totuus on tunnetusti tarua ih-meellisempää. Tämä kävi jälleen kerran ilmi Jyväskylän yliopistossa joulukuussa vierailleen Heurekan Tiedesirkuksen demonstraatiossa, joka oli suunnattu erityisesti koulu-laisille ja opettajiksi opiskeleville. Tiedesirkuslaisten ajatuksena ei ole vastata kysymyksiin vaan herättää kiinnostus hämmästyksen kautta.

Sirkuksen mukana kiertää laittei-ta, jotka todentavat fysiikan kaikkea muuta kuin itsestään selviä lakeja. Jotain ihmisen aivoista kertonee se, että lopulta kiehtovinta oli kerta toi-sensa jälkeen seurata, kuinka pieni pallo vähitellen pyöri syvälle lieri-öön vauhtiaan kiihdyttäen. Sirkus takasi siis kaiken tietävälle aikuisel-le uuden ihmetyksen, hämmästy-neen naurun ja lopuksi rentoutta-van hypnoosin.

Vuokatin Snowpoliksessa käynnistyi vuoden alussa jo kol-mas Jyväskylän yliopiston liikunta-teknologian maisteriohjelma. Lii-kuntabiologian laitoksen järjestä-mässä ohjelmassa aloittaa vuonna 2011 yhteensä 22 uutta maisteri-opiskelijaa.

Vuonna 2004 alkaneen ohjel-man aikana on valmistunut 26 lii-kuntateknologian maisteria ja en-simmäisen Vuokatin tohtorin odo-tellaan väittelevän tänä vuonna. Myös liikuntateknologian tutki-mus- ja tuotekehitystyö on edisty-nyt vauhdikkaasti osana Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa.

Liikuntateknologian opiskelijat

ovat maisteriohjelman edesautta-mina työllistyneet noin 25 työ-paikkaan, josta pääosa sijaitsee Kainuun alueella. Henkilöstöä Jy-väskylän yliopiston Vuokatin yksi-kössä on tällä hetkellä yhdeksän. Vuokatissa tutkitaan muun muas-sa hiihdon mittausjärjestelmiä, biosensoreita sekä lumen ominai-suuksia mittaavia sensoreita.

– Tänä vuonna tavoitteenamme on panostaa erityisesti pohjois-maisiin hiihtolajeihin niin, että tut-kimustieto saadaan vietyä nopeal-la aikataululla myös valmennuk-sessa hyödynnettäväksi, professo-ri Vesa Linnamo väläyttää.

Lisää liikuntateknologianmaistereita Vuokatista

Keski-Suomi sai tammikuussa oman Luma-keskuksen, jonka tar-koitus on innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden pariin. Keskuksen toiminta käynnistyi kansalliseen lu-ma-neuvottelukuntaan kuuluvan professori Jan Lundellin johdolla.

LUMA-KS -keskuksen avaus viral-listi jo pitkään jatkuneen yhteistyön opettajankoulutuksen ja täydennys-koulutuksen kehittämisessä. Yhteis-työssä on mukana Jyväskylän yli-opiston opettajankoulutusta antavi-en ainelaitosten, OKL:n ja Normaa-likoulun lisäksi kouluja, opettajia, yhdistyksiä ja yrityksiä.

Keskuksen toimintaan kuuluu myös alakoululaisten tutkimusvie-railuja, tiedeleiri yläkoululaisille, lu-kiolaisten laboratoriokursseja, tie-depäiviä ja abi-tapahtumia.

LUMA-KS on Jyväskylän yliopis-ton matemaattis-luonnontieteelli-sen tiedekunnan koordinoima han-ke, joka sijaitsee hajautetusti eri puolilla yliopistoa. Tavoitteena on innostaa lapset ja nuoret näkemään matematiikan, luonnontieteiden se-kä tietotekniikan ja teknologian yleistä merkitystä modernin yhteis-kunnan taustalla ja arkielämässä.

LUMA-KS toimii läheisessä yhteis-työssä kansallisen LUMA-neuvotte-lukunnan kanssa. Valtakunnallinen Luma-keskus sijaitsee Helsingissä.

Luma-KS innostaa luonnontieteisiin

Tiedesirkus saapui kaupunkiin

EMIL

IA M

ALI

NEN

Professori Jan Lundell.

MIA

HYY

TIÄ


LYHYET

Metsäteollisuus-päivä kokosi alan opiskelijat JyväskyläänForest Based Industries -päivä (FBI) eli Metsäteollisuus-päivä järjes-tettiin 27. tammikuuta jo kahden-nentoista kerran Jyväskylässä. Alan merkittävimpään opiskelijatapahtu-maan kokoontui noin 200 metsä-alan opiskelijaa ja teollisuuden edustajaa. Päivän aiheena oli ”Nuo-ret agendalla”.

Ohjelmassa kuultiin, millaisia osaajia metsäyhtiöt tarvitsevat tule-vaisuudessa ja miltä tulevaisuus näyttää metsäteollisuuden perspek-tiivistä. Brasiliassa harjoittelussa ol-leet kertoivat kokemuksistaan.

Puhujina toimivat muun muassa toimitusjohtaja Reima Kerttula Metso Fabrics Oy:stä ja johtaja Mi-ka Paljakka M-real Oyj:stä.

Tapahtuman järjesti Jyväskylän yliopiston soveltavan kemian aine-järjestö Fintappi ry yhdessä Paperi-insinöörit ry:n kanssa.

Tohtoriennätys rikki

Jyväskylän yliopistosta valmis-tui 140 tohtorintutkintoa vuonna 2010, mikä on uusi ennätys. Vuo-den 2009 ennätys oli 136 tohtoria.

Maistereita valmistui 1239. Mais-terien määrään vaikuttaa tutkinnon-uudistus, joka kiritti suuret joukot valmistumaan toissa vuonna, mikä näkyy uusien maisterien määrän notkahduksena parin vuoden ajan.

Jyväskylän yliopiston tutkintota-voitteet ovat vuosille 2010–2012 keskimäärin 1 455 maisteria ja 132 tohtoria vuodessa.

Jyväskylän yliopiston pu-heviestinnän professori Maa-rit Valo on valittu Pro-fessoriliiton uu-deksi puheen-johtajaksi kau-

delle 2011–2012. Valo on Professo-riliiton ensimmäinen naispuheen-johtaja.

Valo haluaa tulevaan hallitusoh-jelmaan selkeät kannanotot yliopis-

tojen kehittämisestä ja perustutki-muksen aseman vahvistamisesta.

– Tieto, osaaminen ja tieteellinen tutkimustyö ovat perusta Suomen menestykselle. Niistä ei saa leikata tulevina taloudellisesti tiukkoina ai-koina, hän tähdentää.

Hänen mukaansa professoreille pitää saada säännölliset tutkimus-kaudet, jolloin he voisivat keskittyä tutkimus- ja kirjoitustyöhön.

– Yliopisto menestyy, jos sen pro-fessorit menestyvät tutkimustyös-sään uuden tiedon tuottajina.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen ja Hämeen-linnassa toimivan Media Current -yrityksen yhteistyössä tuottama virtuaalimalli tarjoaa nykyihmiselle käsityksen siitä, millaista oli asua maalaiskylässä ja miltä maalaismai-semat näyttivät 1700-luvun alussa.

Virtuaalikylään on mallinnettu Toivolan kylä, joka sijaitsee Hollo-lassa. Nyky-Toivolan talot ovat ha-jautuneet laajalle alueelle, mutta 1700-luvulla kaikki tilat pihapiirei-neen sijaitsivat tiiviinä ryhmäkylänä kylämäellä.

Vieras voi tulla kylään virtuaalista kylänraittia pitkin ja kurkistaa piha-piireihin sekä taivaltaa kylään ja sieltä pois johtavilla metsäteillä.

Virtuaalikylä on paitsi osa maise-mien muutosta tarkastelevaa moni-tieteistä tutkimushanketta myös ta-pa osallistua kulttuuriympäristöjen teemavuoteen. Historian ja etnolo-gian laitoksessa tutkitaan paljon uu-den ajan alun historiaa, myös kart-ta-aineistoja hyödyntäen ja kartallis-taen.

http://virtuaalitoivola.jyu.fi

Tervetuloa virtuaaliseen 1700-luvun kylämaisemaan

Maarit Valosta Professoriliiton puheenjohtaja

MA

RIKA

MÄ

KELÄ

7Tiedonjyvä 1/2011

Innovaatiot ulos tutkijankammioistaAgora Centerissä rakennetaan Keski-Suomen Innovaatio-keskittymää. Ideoiden ja niiden toteutuksen välimatkaa lyhennetään ison työryhmän voimin.

TEKSTI Anna-Maija Tuuliainen ja Janiika Vilkuna

KUVAT Petteri Kivimäki

i N N O VA AT I O T K ÄY T T Ö Ö N

Agora Centerin Innovaatiokeskittymä -työryhmän jäsenet vasemmalta oikealle: Kaisa Oksanen, Anu Varila, Sari-Minna Havimäki, Jarkko Könönen, Antti Hautamäki, Niina Pitkänen, Mikko Pitkänen, Katriina Lahtinen, Juho Heikkinen, Seppo Risku ja Timo Piiparinen.

Innovaatio on taikasana, jonka uskotaan vievän Suo-mea kohti uutta kukoistusta, kohti uusia nokioita. Agora Centerissä tutkitaan, miten innovaatiot voitai-

siin ottaa tehokkaammin käyttöön.– Meillä on esimerkiksi kehitetty arjen mobiilipalvelu-

ja, uusia toiminta- ja oppimismalleja kouluihin ja opti-mointimalleja liikenteenohjaukseen, Agora Centerin joh-taja ja innovaatiotoiminnan, erityisesti palveluinnovaati-oiden tutkimusprofessori Antti Hautamäki kertoo.

Yliopiston pitää Hautamäen mielestä olla mukana alu-een innovaatiotoiminnassa luomassa uusia tuotteita, pal-veluita ja sitä kautta liikeideoitakin. Yliopiston Innovaa-tiokeskittymä -työryhmä onkin mukana muodostamas-sa Keski-Suomen Innovaatiokeskittymää yhdessä alu-een julkisorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Hankkeen taustalla ovat lama ja rakennemuutos, joiden seuraukse-na maakunnasta katosi arviolta tuhat työpaikkaa ja yli miljardi euroa. Tavoitteena on globaalisti kilpailukykyi-nen Jyväskylän seutu.

Innovaatiokeskittymän tulevaisuustyöskentely alkoi 24. tammikuuta pidetyllä Suuri Risteys -tulevaisuusfoo-rumilla. Kolmiosaisen tulevaisuustyöskentelyn aikana et-sitään lupaavimmat vaihtoehdot Keski-Suomen menes-tyksen kärjiksi. Syksyllä kokeillaan parhaiksi valittuja ide-oita käytännössä.

Suuri Risteys tuotti muun muassa puhtaan veden hyö-

dyntämiseen, kestävään hyvinvointiin ja onnellisuuteen, koulutuksen ja kasvatuksen osaamiskeskittymään ja jo-pa avaruusteknologiaan liittyviä ideoita. Työn toivotaan johtavan Innovaatiokeskittymään vuonna 2015.

Innovaatiokeskittymän projektipäällikkö Seppo Ris-ku pitää tärkeimpänä tehtävänään eräänlaisen toimija-kartan luomista.

Riskun mukaan tärkeintä olisi, että alan eri hanketoi-mijat tuntisivat toisensa paremmin.

- Näin vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja voitaisiin jo-pa täydentää toisten toimintoja ja luoda kokonaisuuk-sia, jolloin bisnes olisi alueella kannattavampaa kaikil-le, Risku arvioi.

Tutkimustulokset maailmalle

Riskun mukaan yrittäjät tunnistavat mahdollisuudet, jos vain saavat käyttöönsä arvokasta tutkimustietoa.

– Monen tutkijan mielestä olisi mukavaa nähdä tutki-mustulostensa tuottavan ja elävän eteenpäin myös muu-alla kuin tiedemaailmassa.

Tutkijoilla taas ei välttämättä ole tietoa siitä, millaisia vaiheita tuotteen, palvelun tai toimintamallin käyttöön-ottoon kuuluu. Innovaatiokeskittymässä pureudutaan tähän kehittämisvaiheeseen.

– Haluamme toimia siltana tuottavan ja laadukkaan monitieteisen perustutkimuksen ja käytännön sovellus-ten ja niiden käyttöönoton välillä, Hautamäki visioi.

Agora Centerin Service Sciences Laboratory -yksikös-sä toimii Agora X -ryhmä, joka puurtaa Keski-Suomen Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -projektin parissa. Ryhmään kuuluvat projektipäällikkö Seppo Risku, projektitutkijat Katriina Lahtinen ja Jark-ko Könönen, tutkimusavustaja Sari-Minna Havimäki ja tutkimuskoordinaattori Kaisa Oksanen.

Palvelumuotoilun, koulutus- ja tutkimusympäristö-jen sekä luovuutta edistävien ympäristöjen potentiaalia ja merkitystä halutaan viedä eteenpäin, mutta myös ar-vioida niitä kriittisesti.

– On tärkeää, että kaikki toimijat näkevät itsensä osa-na yhteistä hyvää ja suurempaa Keski-Suomen elinvoi-maisuutta edistävää kokonaisuutta. Keski-Suomen yhtei-sö luodaan yhdessä ja näin taataan myös alueen ja jokai-sen osallisen toiminnan jatkuvuus, Hautamäki summaa.

Ideat synnyttävät uusia ideoita

Monitieteinen Agora CenterAgora Center on monitieteinen tutkimusyksikkö ja eril-lislaitos Jyväskylän yliopistossa. Yksikössä eri tieteenalo-jen osaajat kohtaavat yhdistäen teknologiaa ihmiskes-keisiin ratkaisuihin ja kehittäen erilaisia tuotteita ja pal-veluja. Perustutkimuksen tuloksia työstetään ja viedään eteenpäin eri tieteenalojen yhteistyössä.

Neljä professuuria: Antti Hautamäen tutkimusprofes-suuri innovaatiotoiminnassa, Marja Kankaanrannan innovatiivisten oppimisympäristöjen, erityisesti ihmislä-heisen teknologian opetuskäytön tutkimusprofessuuri, Ulla Richardsonin teknologia-avusteisen kielenoppi-misen professuuri ja Mikael Sallisen tieliikenteen, eri-tyisesti liikenneturvallisuuden tutkimusprofessuuri, joka on jaettu Työterveyslaitoksen kanssa.


I N N O VA AT I O T K ÄY T T Ö Ö N

Tuotteiden tai palvelujen muotoilu vaatii aiempaa ko-konaisvaltaisempaa ajattelua, asioiden hallintaa ja ratkai-suja. Muotoilua ja suunnittelua määrittelee yhä enem-män tuottajan ja asiakkaan välinen suhde, projektitutki-ja ja muotoilija Katriina Lahtinen kertoo.

Lahtinen näkeekin mahdollisuuksia myös yliopiston osaamisen ”paketointiin” tuoteperheeksi niin, että raja-pintaa elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa löydettäisiin palvelumuotoilun avulla.

Usein käy niin, että ideointiprosessin aikana syntyy varsinaisen lähtöongelman kannalta yllättäviä sivutuot-

teita: uusia ongelmia ja niiden pohjalta uusia ideoita. Ide-oita kyllä keksitään, mutta haasteena on, kuinka ne voi-daan ilmaista mahdollisimman kuvaavasti muille, jotta ideaa voitaisiin kehitellä ketterästi eteenpäin.

Haaveissa idealaboratorio

Lahtisen haaveissa onkin saada Jyväskylän yliopistoon idealaboratorio, jossa yritykset voisivat tunnistaa ja ke-hittää omia ideoitaan yhteistyössä yliopiston kanssa.

Professori Antti Hautamäki (vas.), projektipäällikkö Olli Hietanen, projektitutkija Katriina Lahtinen ja projektipäällikkö Seppo Risku kuuluvat Agora Centerin Innovaatiokeskittymä -työryhmään.

11Tiedonjyvä 1/2011

Myös Antti Hautamäki on visioinut kehittämislabo-ratoriota, joka noudattaisi innovation & design -näkö-kulmaa.

– Näin syntyy uutta toimintaa, kuten Nokian tapauk-sessa kumisaappaiden valmistamisen kehittyminen kän-nyköiden valmistamiseen, projektipäällikkö Olli Hieta-nen komppaa.

Olli Hietanen mainitsee esimerkkinä asiakaslähtöisyy-destä Stora Enson tulevaisuusverstaan, jonne ei päästetty ollenkaan paperi-insinöörejä.

– Otimme teemaksi kauneuden ja kutsuimme paikal-le esimerkiksi muotilehtien toimittajia, kosmetologeja ja plastiikkakirurgeja. Heidän kanssaan teimme tulevai-suuskuvia henkisestä ja fyysisestä kauneudesta. Vasta tä-män jälkeen veimme luomamme tulevaisuuskuvat Stora Enson insinööreille ja kysyimme, että jos kauneus on tä-tä, niin mistä se valmistetaan ja miten se pakataan? Tu-lokset olivat aivan eri näköisiä kuin jos olisimme suoraan lähteneet liikkeelle pahvista ja paperista.

Muutosvauhti toi perhostalouden

Suomessa eletään intensiivisen talouskasvun aikaa. Tä-mä tarkoittaa Olli Hietasen mukaan sitä, että tuotan-non määrä ja taloudellinen tulos kasvavat, vaikka työn määrä vähenee ja entistä vähemmällä tuotetaan entistä enemmän.

Muutosvauhdin kiihtymistä Hietanen kutsuu perhos-taloudeksi.

– Nykyään tuotteiden ja kokonaisten toimialojen elin-kaari on yhä lyhyempi, ja ne elävät koreasti ja lyhyen ai-kaa kuin perhoset.

Luovuus ja muutoskyky ovatkin Hietasen mielestä tär-keimpiä kilpailukykytekijöitä toimialasta riippumatta.

– Mitä tahansa sitten valmistamme tai teemmekin, karkaavat kilpailukyky ja työllistävyys alta pois koko ajan

nopeammin. Siksi menestymisemme perustuu koko ajan enemmän siihen, miten nopeasti kykenemme keksimään uutta. Uudenlainen toimintaympäristö selittää myös sen, miksi tarvitaan elinikäistä oppimista, Hietanen perus-telee. Muutoksen haaste on Hietasen mukaan ennen kaikkea mielen sisällä.

– Uudet ideat ovat olemassa koko ajan, muttet näe nii-tä, ellet tarkastele vanhaa liiketoimintaasi jonkin uuden alan tai rinnakkaistoimialan kautta.

Hietanen ottaa esimerkiksi pokeripelin, jossa pelaajal-la on kädessään todella huonot kortit. Pelaaja saa ide-an ja kysyy muilta, josko peli vaihdettaisiinkin Mustaan Maijaan.

– Huonot kortit muuttuvatkin hyviksi. Tärkeä huo-mio on se, että maailma ei muuttunut lainkaan – ai-noa muutos tapahtui pelaajan mielessä, kun hän suh-tautuikin niihin yksiin ja samoihin kortteihin eri taval-la. Näitä siirtymiä voidaan edesauttaa törmäyttämäl-lä kärkitoimialoja innovaatiorajapintoihin – eli täysin toisenlaisiin toimialoihin, hän kertoo.

Keski-Suomen on Hietasen mukaan on tunnistettava perinteiset vahvuutensa, mutta myös luotava uusia vah-vuuksia ja otettava käyttöön uusia toimintamalleja kai-kessa tekemisessä.

– Jos tähän pystymme, nostamme Keski-Suomen in-novaatiokeskittymän maailman kärkikastiin, Hietanen lupaa.

ICT-innovaatioillekin keskittymäKeski-Suomelle on laadittu maakunnallinen ICT-strate-gia tietotekniikan laitoksella tehdyn strategiatyön poh-jalta. Strategiassa ehdotetaan, että yritysten, oppilaitos-ten ja seudun yhteistyö systematisoidaan ICT-alueen liiketoiminnan vahvistamiseksi. ICT nostetaan Keski-Suomen kärkiklusteriksi ja maakuntaan muodoste-taan ICT-innovaatiokeskittymä. Laajakaista kaikille 2015 -hankkeella varmistetaan ICT-palvelujen tasa-puolinen saatavuus maakunnassa.

Kunnalliset ICT-palvelut halutaan valtakunnan käyttäjäystävällisimmiksi ja kustannustehokkaim-miksi. Tämä voidaan saavuttaa yhtenäistämällä eri-kois- ja perussairaanhoidon, sosiaalitoimen, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä palvelimien ja käyttötu-en järjestelmiä. Kaikilla koulutusasteilla huomioi-daan 21. vuosisadan tietoyhteiskunnan tarpeet pe-rustamalla sivistystoimen osaamiskeskus.

Nykyään tuotteiden ja kokonaisten toi-

mialojen elinkaari on yhä lyhyempi, ja ne elävät koreasti ja lyhyen aikaa kuin perhoset.



Palkittu brändiasiantuntija Jarkko Könönen teki tärkeän päätök-sen sapattivapaallaan Pyreneillä uuden vuoden iltana 2009. Hän päätti perheensä kanssa muuttaa Suomeen paikkakunnalle,

jota he eivät ennestään tunne. Könönen halusi testata, mitä hän voisi tehdä nostaakseen jon-

kin paikkakunnan maailmankartalle arkkitehtuuria ja brändi-ajattelua yhdistämällä. Paikaksi valikoitui Jyväskylä, koska se oli perheelle Suomen kasvukeskuksista kaikkein tuntematto-min.

Arkkitehti Könönen on toiminut pitkään Helsingissä di-gitaalisen muotoilun ja markkinointiviestinnän parissa. Jy-väskylään muutettuaan hän marssi kaupunginarkkitehti Ilk-ka Halisen puheille ja sai tehtäväkseen valmistella Jyväskylän seuraavaa arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa.

Könönen tutustui monien alueellisten tahojen edustajiin ja virkamiehiin, lopulta myös innovaatioprofessori Antti Hau-tamäkeen. Nyt Könönen työskentelee Jyväskylän yliopistos-sa projektitutkijana.

– Huomasimme ajavamme samansuuntaisia asioita, Hau-tamäki akateemisesta, minä enemmän käytännönläheisestä näkökulmasta. Innovaatiokeskittymä -projektissa tehtävä-ni on ensisijaisesti miettiä, millä toimenpiteillä kasvate-taan dramaattisesti seudun kykyä tuottaa paljon hyviä ideoita.

Rohkeita siirtoja tarvittaisiin

Könösen mukaan idearikkaus tarvitsee kokeilua sallivan ja ideoi-ta synnyttävän ilmapiirin lisäksi yhteisöllisyyttä, joka rohkaisee erilaistumaan, tukee kompastuksissa ja iloitsee onnistumisissa. Lisäksi tarvitaan koulutusta ideointiin, oppia ongelmien erot-tamiseen ja ratkaisemiseen, oppia divergenttiin ajatteluun.

– Usein ratkaisut ovat käsittämättömän yksinkertaisia, jopa lapsellisen helppoja, kun löydetään ongelman ydin. Innovaa-tioraakileita ideoista alkaa syntyä, kun idean osaa paketoi-da kiinnostavaan muotoon ja uskaltaa sen arvioitavaksi.

Jyväskylä on pärjännyt hyvin kansallisissa imago-tutkimuksissa, mutta se ei riitä Könöselle. Seudulla tarvittaisiin rohkeita siirtoja, mutta niitä ei uskalle-ta tehdä.


KUVA Petteri Kivimäki

Keski-Suomi brändiasiantuntijan leikkauspöydällä


– Imago on mielikuva, joka ei välttämättä vastaa to-dellisuutta. Tunnelma seudulla on jotenkin jännitteinen, pelätään mokaamista ja varmistellaan saavutettuja etu-ja. Viestitään siitä, kuinka hyvin ja valmiita monet asiat ovat, mutta samalla tullaan välittäneeksi tunne pysähty-neisyydestä. Se voi olla tietysti vastareaktio dynaamisuu-delle, jonka saavat aikaan pääasiassa nuoret opiskelijat ja alati muuntuva viestintäteknologia.

Könönen pitää Jyväskylän suurimpana ongelmana sitä, että ikäjakaumansa perusteella Jyväskylä on nuor-ten kaupunki, mutta se ei tule kunnolla esille. Jyväskylän identiteetin tuunauksen kannalta opiskelijat ovat kuiten-kin avainasemassa.

Keski-Suomi on nimenä heikko

Könösen mielestä seutujen brändäys on kaksipiippui-nen juttu. Kun korostetaan seutua, kuten Keski-Suo-mea, kaupunkien ja kuntien identiteetti ei välttämättä vahvistu. Kaupunkeja ja kuntia korostamalla taas myös seudun merkitys kasvaa. Könönen keskittyykin tarkas-telemaan koko Keski-Suomen sijaan kaupunkiseutua.

– Keski-Suomi on nimenä heikko brändäyksen poh-jaksi, koska se ei ole erisnimi vaan hallinnollinen termi, johon on vaikea liittää mielikuvia ja merkityksiä. Roh-kaisen suosimaan viestinnässä Keski-Suomen sijaan Jy-väskylää ja Jyväskylän seutua. Jyväskylä on hauska ja kan-sainvälisesti tarkasteltuna huomionarvoinen nimi, mutta Keski-Suomesta puhuvat lähinnä keskisuomalaiset.

Suomen upein keskustabiitsi

Arkkitehti Könösen mukaan villejäkin ideoita tarvitaan, jotta Jyväskylästä kehittyisi kansainvälisesti vakavasti otettava ja omaleimainen kaupunki. Kaupungin keskus-taa pitäisi tiivistää reilusti, ja julkiseen liikenteeseen ja käveltävyyteen olisi satsattava. Lisäksi Jyväskylä tarvit-sisi useita ns. kolmansia tiloja: paikkoja työn ja kodin välissä, joissa ihmiset voivat kohdata ja kasvattaa yhtei-söllisyyttä. Pelkät baarit eivät riitä.

– Jyväskylässä hieno ranta-alue on jätetty ratapihan varjoon, se on kuin keskustan käyttämätön takapiha. Ratapiha tulisi kattaa rantaan johtavalla kannella, jonka päälle saisi asuntoja, toimistoja, kaupallista tilaa ja puis-ton. Rannassa kulkisi nykyistä leveämpi ja viihtyisäm-pi puistomainen maisemareitti monine kahviloineen ja muine kohtaamispaikkoineen. Satama siirrettäisiin vä-hän sivummalle, ja nykyiselle paikalle tulisi esimerkiksi Suomen upein keskustabiitsi, Könönen visioi.

Innovaatiomarkkinapaikka saattaa pk-yritykset ja oppilaitosten osaajat yhteen


KUVA Petteri Kivimäki

Agora Centerissä toimiva Keski-Suomen Innovaa-tiomarkkinapaikka saattaa yhteen pk-yrityksiä ja oppilaitosten osaajia. Hankkeelle on ollut tar-

vetta, koska pk-yritykset eivät vielä tunne kovin hyvin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattioppi-laitosten tarjoamia mahdollisuuksia. Tutkimustietoa ei osata hyödyntää riittävän tehokkaasti yritystoiminnan kehittämisessä, ja usein myös kynnys yhteydenottoon on korkea. Toisaalta oppilaitoksissa ei tunneta pk-yritysten tarpeita.

Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikassa tiedon tuottajien ja tarvitsijoiden välille luodaan uudenlainen kohtaamismahdollisuus.



– Tehtävämme on innostaa, tehostaa ja aktivoida alu-een pk-yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, ker-tovat Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikan projek-tipäällikkö Juho Heikkinen ja projektitutkija Niina Pit-känen.

Yrityksen tarpeesta riippuen paras tutkimus- tai kehit-tämistyön toteuttaja etsitään joko yliopistolta, ammat-tikorkeakoulusta tai ammattiopistosta. Tavoitteena on tarjota pk-yrityksille mahdollisuus viimeisimmän tutki-mustiedon ja oppilaitosten asiantuntijoiden hyödyntä-miseen yritystoiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kehittämisprojekteja suunniteltaessa otetaan huomi-

oon yrityksen intressit ja resurssit.– Voimme tehdä kaikenlaista oppilaitosyhteistyötä ai-

na pienistä täydennyskoulutuksista, tutkimuksista tai sel-vityksistä laajoihin kehitys- ja tutkimushankkeisiin saak-ka, Pitkänen listaa.

Saariston Helmi ja yli 50 muuta

Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikka tekee yhteis-työn yli 50 yrityksen kanssa. Samalla noin 160 opiske-lijaa on päässyt hankkeen kautta tekemään yhteistyö-yritysten kanssa erilaisia kurssi- ja opinnäytetöitä sekä tutkimusprojekteja.

Yksi yhteistyöyrityksistä on jyväskyläläinen Onnen-helmi Oy. Onnenhelmen yrittäjät Jarno Mäkelä ja Sanna Hartikainen pyörittävät Säynätsalossa sijaitsevaa Saaris-ton Helmeä, joka on ollut mukana Innovaatiomarkkina-paikassa noin vuoden ajan.

Opiskelijat ovat tehneet Saariston Helmelle rekrytoin-tiin ja markkinointiin liittyviä harjoitustöitä. Kun paik-ka avattiin, opiskelijat toteuttivat asiakaskyselyn, jonka avulla saatiin asiakkailta toiveita ja kehittämisehdotuk-sia. Jarno Mäkelän mukaan asiakkaat antoivat palautet-ta mielellään.

Nyt opiskelijat aloittelevat viestintästrategian laadintaa.– Lisäksi olemme miettineet, tulisiko joku opiskelija

suorittamaan meille työharjoittelua mahdollisesti vies-tintä- ja markkinointitehtäviin, Hartikainen kertoo.

Mäkelän mukaan yhteistyö yliopiston kanssa kiinnos-taa, ja toimintaa voisikin kehittää puolin ja toisin.

– Yritykset haluavat, että yhteistyöstä on myös liiketa-loudellista hyötyä, hän muistuttaa.

Mäkelä toivookin, että yhä useampi yritys kiinnostuisi lähtemään mukaan Innovaatiomarkkinapaikkaan, koska kaikki saisivat siitä synergiaetuja.

Innovaatiomarkkinapaikka saattaa pk-yritykset ja oppilaitosten osaajat yhteen

Yrittäjä Jarno Mäkelä Saariston Helmen kokous- ja saunatiloissa Säynätsalossa.


Mäkelä on antanut opiskelijoille tehtäväksi myös mää-ritellä Saariston Helmi yhdellä sanalla, mutta sellaista ei vielä ole löytynyt. Vanhan huoltoaseman paikalle perus-tetussa Saariston Helmessä on kylmäasema, asiamies-posti, pieni myymälä, kahvila ja veikkauspiste, kokous- ja saunatilat, ruokaravintola ja oma satama tankkauspis-teineen.

Ennakkoluulot rikki

Tieto ei siirry helposti yliopistosta liike-elämään. Varsin-kin pienemmät toimijat kokevat Niina Pitkäsen ja Juho Heikkisen mukaan olevansa kaukana huippututkimuk-sen kentästä. Usein ajatellaan, ettei tieteestä löydy ratkai-suja yrittäjien arkeen.

– Pk-yrityskentässä yliopiston koetaan usein ole-van hyvin kaukainen vaihtoehto yhteistyökumppaniksi, Heikkinen sanoo.

– Rikomme näitä ennakkoluuloja, ja myös mikroyri-tykset ovat saaneet erittäin positiivisia kokemuksia yh-teistyöstä oppilaitosten kanssa, Pitkänen täydentää.

Innovaatiomarkkinapaikan henkilöstö on monitieteis-tä, mikä auttaa tunnistamaan yritysten kehittämisaluei-ta monesta näkökulmasta. Yritysten kanssa on jo teh-ty esimerkiksi liiketoiminta- ja kansainvälistymissuun-nitelmia, selvityksiä asiakkaiden ostokäyttäytymisestä, viestintästrategioita, työhyvinvointitutkimuksia, brän-di-suunnitelmia, nanotieteen täydennyskoulutusta, teol-lisuushallin ilmastoinnin suunnittelua ja tuulivoimalan tuotekehityksen tukemista.

Heikkisen mukaan hanke voi välittää yrityksille osaa-mista viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijuudesta matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen.

– Etsimme oikeat osaajat oppilaitoksista toteuttamaan yrityskumppaneidemme tarpeiden pohjalta suunniteltu-ja projekteja ja tuemme yhteistyötä projektien edetessä, hän selventää.

Kehittämiskohteeksi voi valikoitua mikä tahansa liike-toiminnan osa-alue, ei ainoastaan yrityksen oma ydin-osaamisalue. Innovaatiomarkkinapaikasta voi hakea apua esimerkiksi koulutuksen, viestinnän, markkinoin-nin ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen. Ke-hittämistyöhön voi myös hakea tukirahoitusta esimer-kiksi ELY-keskukselta.

Täysin yrityslähtöistä

Perinteisesti tutkimusaiheita ideoidaan tiedeyhteisön si-sällä, ja valmiiksi suunniteltuihin tutkimushankkeisiin lähdetään myöhemmin etsimään yhteistyökumppanei-ta. Innovaatiomarkkinapaikan toiminta on kuitenkin täysin yrityslähtöistä. Yritykseen tutustumisen jälkeen hankkeen henkilökunta miettii, millaista kehittämispro-jektia yritys todella tarvitsee. Kehittämisprojektin aikana yrittäjä saa keskittyä omaan liiketoimintaansa hanke-ryhmän huolehtiessa projektin suunnittelusta ja koor-dinoinnista.

Keskisuomalaisista oppilaitoksista löytyy paljon po-tentiaalia yritysyhteistyöhön. Opiskelijat toivovat kurs-seiltaan käytännönläheisyyttä ja kytköksiä työelämään.

– Opiskelijat saavat kehittämisprojekteista opintopis-teitä ja kontakteja työelämään. Tästä työelämälähtöisyy-destä on tullut opiskelijoilta paljon kiitosta, Pitkänen iloitsee.

Tutustu Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikan toimintaan osoitteessa www.ks-inno.fi

Opiskelijat saavat kehittämisprojek-

teista opintopisteitä ja kontakteja työelämään.



KOLUMNI

Innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittäminen he-rättää sekä kansallista että kansainvälistä kiinnostus-ta. Kansainvälisissä tutkimushankkeissa odotetaan op-pimisvertailuissa menestyneiltä mailta, kuten Suomelta, suuntaviivoja innovatiivisten oppimisympäristöjen ra-kentamiseen kehittämiseen. Osa maista jopa perustelee päätöksentekijöille ja rahoitustahoille tutkimushank-keisiin osallistumisen tärkeyttä Suomen osallistumisel-la. Monet globaalit yritykset ovat heränneet yhteiskun-tavastuuseen ja ovat mukana luomassa mahdollisuuksia tutkimusperustaiseen oppimisen ja opetuksen kehittä-miseen.

Keskeisenä tavoitteena pidetään oppijoiden 2000-lu-vun taitojen edistämistä. Haasteelliseksi on osoittautu-nut määrittely siitä, millaista osaamista jokaisella kou-lunsa päättävällä nuorella tulisi olla. Usein viitataan ns. pehmeämpiin taitoalueisiin, jotka vanhastaan eivät ole opetussuunnitelmissa juuri näyttäytyneet. Tällaisia uu-den ajan kansalaistaitoja ovat muun muassa yhteistoi-minta, tiedonrakentelu, ongelmanratkaisu, itsesäätely, taitava kommunikointi sekä tieto- ja viestintätekninen lukutaito. Tällaisten taitoalueiden oppiminen edellyttää opetukselta innovatiivisuutta. Innovatiivisilla opetus-käytänteillä tarkoitetaan etenkin oppijalähtöistä peda-gogiikkaa, oppimisen laajentamista oppilaitoksen ulko-puolelle sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä oppi-misen edistämisessä. Teknologia on integroituneena ar-jen käytänteisiin ja toimiin.

Innovatiivisuuden perusrakennusaineet ja haasteet ovat yllättävän samankaltaisia hyvinkin erilaisissa kou-lujärjestelmissä. Opetuksen uudistajat ja teknologian hyödyntäjät ovat vielä tyypillisimmin yksittäisiä opet-tajia tai pieniä opettajaryhmiä. Innovaattoriopettajien keksinnöt ja uudenlaiset opetuskäytänteet eivät ole le-vinneet laajasti oppilaitosten sisällä eivätkä toisiin oppi-laitoksiin. Erittäin tärkeäksi opetusarjen innovaatioissa on osoittautunut rehtorien tuki opettajille ja opetuksen kehittämiselle. Kaiken kaikkiaan suomalaiset oppijat

ovat vielä epätasa-arvoisessa tilanteessa. Meillä on huip-pukouluja mutta myös kouluja, joissa tieto- ja viestintä-tekniikan mahdollisuuksia ei ole juuri hyödynnetty.

Suomessa on lähdetty laajalla rintamalla etsimään toimintamalleja ja ratkaisuja oppimisympäristöjen uu-distamiseen. Kansallisissa hankkeissa on ketterästi py-ritty ja pystyttykin tarjoamaan impulsseja strategis-ten linjausten ja päätöksenteon perustaksi, esimerkkinä joulukuussa 2010 julkistettu Kansallinen tieto- ja vies-tintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Innovatiivi-suus tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämi-sessä ja hyödyntämisessä näkyy myös Valtioneuvoston tuoreessa selonteossa Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020.

Opetushallinnossa halutaan vahvistaa innovatiivis-ten toimintatapojen kehittämistä ja leviämistä. Ope-tushallinnossa on myös vahvasti tiedostettu, että uu-den ajan kansalaistaidot täytyy nivoa olennaiseksi osak-si kaikkien oppijoiden opinpolkuja. Yritykset pyrkivät yhdessä koulujen ja tutkimuslaitosten kanssa kehittä-mään uudenlaisia verkostomaisia yhteistoimintamalle-ja. Myös oppimisympäristötutkimusta rahoittavat tahot ovat monipuolistuneet. Esimerkkeinä tästä ovat par-haillaan valmisteilla olevat Tekesin Oppimisratkaisut-tutkimusohjelma ja rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä, jonka yhtenä osa-alueena on oppimisen tilat.

Jyväskylän yliopistossa olemme osana Student life -konseptia rakentamassa Agoraan 2000-luvun oppimis-tilaa. Sen suunnitteluun toivomme mukaan mahdolli-simman monia näkökulmia, jotta saisimme aikaan in-novatiivisen ja samalla oppimiseen inspiroivan ja in-nostavan tilan, joka yhdistää fyysisiä, virtuaalisia, henki-lökohtaisia ja sosiaalisia elementtejä.

Marja KankaanrantaTutkimusprofessoriAgora Center ja Koulutuksen tutkimuslaitos

Innovatiiviset oppimisen tilat ja ympäristöt


Taide ja arki klo 11 – 13, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali S 212

Rakennettu ympäristö arjen osana • Onko musiikista hyötyä? • Taiteen sukulaiset

Nanoteknologia tekee arjesta erilaista klo 13 – 15, Mattilanniemi, luentosali MaD 202

Nanoteknologia ja arjen elektroniikka • Nano ja bio • Ohjelmoitavat materiaalit • Nano ja uudet energiaratkaisut

Maaseudun arki ennen ja nyt klo 15 – 17, Mattilanniemi, luentosali MaA 103

Hyvinvointi ja arki tämän päivän suomalaisella maaseudulla • EU-jäsenyyden tuoma muutos maaseudun arjessa • Virtuaali-Toivola ja maaseudun muuttuvat panoraamat • Lasten nimien valinta maaseudun perheissä

Menneisyyden rakentajat – kuka historiaa hallitsee? klo 17 – 19, Mattilanniemi, luentosali MaA 103

Puna-valkoinen opiskelijaradikalismi • Holokaustin muistot ja historian politiikka • Neuvostoliitto: kenen historia?

Tiistai 15.3.2011 Seminaarinmäki ja Mattilanniemen kampus

Vaatteet ja niiden merkitykset klo 11 – 13, Agora, Gamma-sali Naiset ja housut – kuinka housuista tuli hyväksytty vaate naisille • Saamelaispuku • Sikhi-turbaani ja sen merkitykset

Tunteet arjen vuorovaikutuksessa klo 13 – 15, Agora, Auditorio 3

Aivojen tutkiminen arkisissa olosuhteissa • Arjen tunteet aivoissa ja kehossa • Musiikki ja tunteet

Ruoka ja arkipäivän kemia klo 15 – 17, Agora, Martti Ahtisaari -sali Kemisti keittiössä – ruoka on myös kemiaa • Luonto kemistinä – luomun kemiaa • Geenit ja ruoka – miten geenimuunneltu ruoka eroaa perinteisesti tuotetusta

Monikielinen arki klo 17 – 19, Agora, Martti Ahtisaari -sali Paikannimien monet kerrokset • Englanti suomalais- nuorten arjessa • Monikieliset perheet Jyväskylässä • Videopelit ja nuorten kieli • Miltä monikielisyys näyttää: lasten kuvia kielistä

Eläimellistä menoa luontomuseossa Luontomuseo Harjun Vesilinnassa

Arjen arvoitus – toiminnallista saksan ja ranskan kielisuihkuttelua Seminaarinmäki, X-rakennus, P-rakennus, Lyhty, Puutarhurintalo (J )

Teknologia tutuksi – tiedettä, temppuja ja toimintaa! Mattilanniemi, Agoran oppimistila

Lasten taidetyöpajat Juomatehtaalla Juomatehtaan studio (JT ), Vapaudenkatu 25

Kemiaa eskareille Mattilanniemi, MaB 131, MaA 217, MaA 104

Keskiviikko 16.3.2011 Agora, Mattilanniemi

Lasten yliopisto 15. – 16.3.2011

Tieteen päivät tarjoavat tietoa, elämyksiä ja uusia oivalluksia tieteestä ja tutkimuksesta kaikenikäisille. Maamme eturivin asiantuntijat Jyväskylästä ja muualta Suomesta kertovat arkeen liittyvistä aiheista eri tieteenalojen näkökulmista.

TIETEEN PÄIVÄTARJEN ARVOITUS

15.–16.3.2011 Jyväskylän yliopistossa

www.jyu.fi/tieteenpaivat

• Kysy proffalta – suora lähetys Radio Keski-Suomessa.

• PISA-paja: Testaa osaamisesi – pärjäätkö peruskoululaisille? • Avoin yliopisto: uudelle uralle?

• Näyttelyitä ja tiedekustantajien uutuuskirjat.

Taide ja arki klo 11 – 13, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali S 212

Rakennettu ympäristö arjen osana • Onko musiikista hyötyä? • Taiteen sukulaiset

Nanoteknologia tekee arjesta erilaista klo 13 – 15, Mattilanniemi, luentosali MaD 202

Nanoteknologia ja arjen elektroniikka • Nano ja bio • Ohjelmoitavat materiaalit • Nano ja uudet energiaratkaisut

Maaseudun arki ennen ja nyt klo 15 – 17, Mattilanniemi, luentosali MaA 103

Hyvinvointi ja arki tämän päivän suomalaisella maaseudulla • EU-jäsenyyden tuoma muutos maaseudun arjessa • Virtuaali-Toivola ja maaseudun muuttuvat panoraamat • Lasten nimien valinta maaseudun perheissä

Menneisyyden rakentajat – kuka historiaa hallitsee? klo 17 – 19, Mattilanniemi, luentosali MaA 103

Puna-valkoinen opiskelijaradikalismi • Holokaustin muistot ja historian politiikka • Neuvostoliitto: kenen historia?

Tiistai 15.3.2011 Seminaarinmäki ja Mattilanniemen kampus

Vaatteet ja niiden merkitykset klo 11 – 13, Agora, Gamma-sali Naiset ja housut – kuinka housuista tuli hyväksytty vaate naisille • Saamelaispuku • Sikhi-turbaani ja sen merkitykset

Tunteet arjen vuorovaikutuksessa klo 13 – 15, Agora, Auditorio 3

Aivojen tutkiminen arkisissa olosuhteissa • Arjen tunteet aivoissa ja kehossa • Musiikki ja tunteet

Ruoka ja arkipäivän kemia klo 15 – 17, Agora, Martti Ahtisaari -sali Kemisti keittiössä – ruoka on myös kemiaa • Luonto kemistinä – luomun kemiaa • Geenit ja ruoka – miten geenimuunneltu ruoka eroaa perinteisesti tuotetusta

Monikielinen arki klo 17 – 19, Agora, Martti Ahtisaari -sali Paikannimien monet kerrokset • Englanti suomalais- nuorten arjessa • Monikieliset perheet Jyväskylässä • Videopelit ja nuorten kieli • Miltä monikielisyys näyttää: lasten kuvia kielistä

Eläimellistä menoa luontomuseossa Luontomuseo Harjun Vesilinnassa

Arjen arvoitus – toiminnallista saksan ja ranskan kielisuihkuttelua Seminaarinmäki, X-rakennus, P-rakennus, Lyhty, Puutarhurintalo (J )

Teknologia tutuksi – tiedettä, temppuja ja toimintaa! Mattilanniemi, Agoran oppimistila

Lasten taidetyöpajat Juomatehtaalla Juomatehtaan studio (JT ), Vapaudenkatu 25

Kemiaa eskareille Mattilanniemi, MaB 131, MaA 217, MaA 104

Keskiviikko 16.3.2011 Agora, Mattilanniemi

Lasten yliopisto 15. – 16.3.2011

Tieteen päivät tarjoavat tietoa, elämyksiä ja uusia oivalluksia tieteestä ja tutkimuksesta kaikenikäisille. Maamme eturivin asiantuntijat Jyväskylästä ja muualta Suomesta kertovat arkeen liittyvistä aiheista eri tieteenalojen näkökulmista.

TIETEEN PÄIVÄTARJEN ARVOITUS

15.–16.3.2011 Jyväskylän yliopistossa

www.jyu.fi/tieteenpaivat

• Kysy proffalta – suora lähetys Radio Keski-Suomessa.

• PISA-paja: Testaa osaamisesi – pärjäätkö peruskoululaisille? • Avoin yliopisto: uudelle uralle?

• Näyttelyitä ja tiedekustantajien uutuuskirjat.

TÄÄLLÄ MEKSIKO

Guadalupen neitsyt on Meksikon kansallispyhimys: ensimmäinen nainen ja kaikkialla näkyvä isän-maan symboli. La Morenan eli tum-man neitsyen päivää vietetään 12. joulukuuta. Silloin pääkaupunki Méxicon kadut täyttyvät yli 5 mil-joonasta pyhiinvaeltajasta, jotka suuntaavat neitsyen ilmestyspaikal-le rakennettuun basilikaan, La basí-lico de Santa María de Guadalupe. Guadalupea pidetään Meksikos-sa myös tasa-arvon symbolina, sillä hän ilmestyi joulukuussa 1531 köy-hälle intiaanille Juan Diegolle. Tästä tapahtumasta rakennettiin meksi-kolaisille oma Marian ilmestysker-tomus, joka on toiminut vuosisatoja siltana vanhan intiaaniuskon ja ka-tolisuuden välissä. Varsinkin Meksi-

kon itsenäistymisen (1810) jälkeen kertomuksia Guadalupen ilmestyk-sistä on käytetty hyväksi aina silloin, kun vallanpitäjillä on ollut tarve oh-jata heterogeenista kansaa.

Tavalliset meksikolaiset suhtau-tuvat Guadalupeen kuin lempe-ään äitiin. Jokaisella guadalupaa-nolla – intiaanilla, mestitsolla ja es-panjalaisella – on tarinansa kerrot-tavanaan. Tein kahden valokuvaa-jan kanssa kuusi viikkoa kenttätöitä Meksikossa vuodenvaihteessa. Ke-räsimme arkisia tarinoita Guadalu-pesta kaikkialla siellä, missä neit-syt meille ulkopuolisille näyttäytyi: kaduilla, kirkoissa, parkkihalleissa, kaupoissa, vaatepesuloissa ja kahvi-loissa. Kyynisyyteen kasvaneelle ih-miselle katolinen neitsytkultti ei äk-kiseltään aukea, ja siihen kytkeyty-vä värikäs esillepano näyttää lähin-nä kitschiltä. Guadalupen ilmestyk-sistä ja ihmeistä kuitenkin kerrottiin meille auliisti. Guadalupe on mek-sikolaisille paitsi Maria ja Jumalan synnyttäjä myös läheinen oman elä-män suojelija.

Oaxaca ja Chiapas ovat Meksi-kon köyhimmät maakunnat, jois-sa asuu runsaasti oikeuksiensa puo-lesta taistelevia intiaaniryhmiä. Oa-xacassa alkuperäisväestön oikeuk-sista käytävä kamppailu konkreti-soitui huhtikuussa 2010, kun inti-aaniväestön autonomiseksi julis-tamaan San Juan Copalan kylään matkalla ollut kansainvälinen tark-kailuryhmä joutui puolisotilaallis-ten Ubisor-joukkojen tulitukseen. Suomalainen ihmisoikeusaktivis-ti Jyri Jaakkola sai iskussa surman-sa, minkä jälkeen myös Oaxacan in-tiaanit pääsivät hetkeksi kansainvä-lisen median valokeilaan. Oaxacan katukuvassa taistelun jäljet näkyvät enää graffiteissa ja mielenosoituk-sissa. Méxicon Zocalossa intiaanien

banderollit ovat massiivisessa polii-sivalvonnassa.

Myös Guagalupen Neitsyt osal-listuu intiaanien ihmisoikeustaiste-luun. Tapasimme Oaxacassa taitei-lijaryhmän, joka tukee toiminnal-laan alkuperäiskansojen pyrkimyk-siä. Kuvasimme taiteilija Francisco Orozcon vuonna 2009 maalaaman taulun, joka on ilmaisultaan läpeen-sä poliittinen: Guadalupe on valjas-tettu mukaan taisteluun, sillä hän kantaa asetta ja panosvyötä; tum-mat kasvot on verhottu liinalla. Sa-malla Guadalupen kädet ovat ru-kouksessa, sillä hän seisoo maape-rällä, joka kätkee kymmenien inti-aanien ruumiit. Meksikon intiaa-neille ja mestitsoille Guadalupen suurin ihmeteko on edeleen se, et-tä hän ilmestyi ensimmäisen ker-ran intiaani Juan Diegolle. Siksi hän on myös zapatisteille tärkeä suoje-lija ja tiennäyttäjä. Oaxacan taiteili-joille Guadalupe ei kuitenkaan ollut aseellinen taistelija vaan ihmisoike-ustaistelussa hyödynnetty ikoni.

Marian ilmestyksiin liittyvä neit-sytkultti on kiinteä osa meksiko-laisuutta, ja usko Guadalupeen on elävintä koskaan kohtaamaani ka-tolisuutta. Kultin arkinen voima on huikea. Vasta kymmeniä neitsytta-rinoita kuultuani ymmärrän, mik-si kirjailija Octavio Paz väittää mek-sikolaisen voivan menettää uskon-sa kaikkeen muuhun paitsi kansalli-seen lottoon ja Guadalupeen. Mek-sikolaiset uskovat Guadalupen ih-meitä tekevään voimaan riippumat-ta siitä, ovatko he uskovia vai eivät.

Tarinoita Guadalupen neitsyestä

Oaxalaisen taiteilijan Francisco Orozcon vuonna 2009 maalaama Guadalupen Neitsyt. Kuva: Matleena Jänis, 2011

Outi Fingerroosetnologian dosentti,

yliopistotutkijaMonikulttuurisuus ja vuoro-

vaikutus -osaamiskeskus


Tanssi saa meidät helposti pauloihinsa, ja jokainen osaa tanssia. Joku meistä tanssii sulavasti liikehtien, joku toi-nen kömpelösti keinahdellen, jokainen tyylillään.

Suomen Akatemian akatemiatutkija Geoff Luck kol-legoineen Jyväskylän yliopiston monitieteisen musiikin-tutkimuksen huippuyksiköstä tutki, miten tanssiliikkeet heijastavat tanssijan persoonallisuutta. Tulokset levisivät maailmalle kulovalkean tavoin. Mikä tanssityylien tark-kailussa vetoaa?

– Tanssi on osa ihmisten elämää, olkoon se sitten pyö-rähtelyä kotiparketilla, jammailua yökerhossa tai tans-siohjelman katselua televisiosta. Ihmiset myös haluavat ymmärtää ja arvioida toisia ihmisiä. Tanssiliikkeiden tar-kastelu voi auttaa löytämään samanhenkistä seuraa, ar-velee Luck.

Median kiinnostus pyörähti liikkeelle brittiläisen The Telegraph -lehden yhteydenotosta. Juttu kiisi verkkosi-vuja myöten vauhdikkaasti ympäri maailman, ja pian tanssityylien yhteydestä persoonallisuuteen saatiin lukea paitsi englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi myös romaniaksi, latviaksi, kiinaksi, koreaksi, thaiksi, hindik-si… Luck oli kysyttyä juttuseuraa.

– Minuun ottivat yhteyttä esimerkiksi sveitsiläinen sa-nomalehti Le Matin Dimanche, miamilainen radiokana-

va Caracol ja terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Te-hy. Mutta on vain mukavaa, että työmme huomataan ja sillä on merkitystä muillekin, iloitsee Luck.

Oudoiltakaan palautteilta Luck ei välttynyt.– Jos en tanssi, eikö minulla ole persoonallisuutta? on

yksi kummallisimmista kommenteista. Minua on myös pyydetty tulkitsemaan julkkisten persoonallisuutta.

Voisihan vaikkapa Madonnan arviointi olla hauskaa, mutta hänen tanssinsa perustuu koreografiaan tai aina-kin tyyli on ennalta määritelty. Tutkimus keskittyi vapaa-seen liikehdintään musiikin tahdissa, eivätkä tanssijat ol-leet ammattilaisia.

Kriittisimmät kommentoijat pitävät Luckin ja kolle-goiden tutkimusta turhan yleisluonteisena. Luck myön-tääkin auliisti, että yhdellä tutkimuksella on mahdoton-ta kattaa kaikkea, ja tosielämä poikkeaa aina laborato-rion olosuhteista. Tanssin tutkiminen kuitenkin jatkuu.

– Perehdymme tarkemmin siihen, mitä tanssiliikkeet voivat ihmisestä kertoa ja paikkaamme samalla aiemman tutkimuksen jättämiä aukkoja. Uusi tutkimus on entis-täkin kiinnostavampi ja paljastaa lisää ihmisten käyttäy-tymisestä, lupaa Luck.

Ursula Kaari

TIEDEOSUMA

Media tanssin pyörteissä

PETTErI KIvIMÄKI


LIIKUNTA JA TErvEYS

TEKSTI Liisa Harjula

Urheilumenestyksen saavuttaminen vaatii valmentajil-ta yhä enemmän osaamista ja sen jatkuvaa kehittämis-tä niin valmennustyön sisältöjen kuin toimintatapojen osalta.

Tulevaisuuden huippu-urheilija tarvitsee ammatti-maisesti toteutettua ja kokonaisvaltaista valmennusta uransa alkuvaiheista alkaen.

Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tie-dekunnan Viveca-yksikkö on käynnistänyt uudenlaisen, käytännön valmennustyössä työskenteleville suunnatun täydennyskoulutuksen.

– Valmentajakoulutuksen sisällöt on määritelty yhdes-sä eri lajeissa työskentelevien valmentajien kanssa. Kou-lutuksen eräänä päämääränä on käytännön valmennuk-sen osaamisen ja kokemuksen jakaminen opiskelijoiden kesken, kertoo projektipäällikkö Reijo Bottas.

Vuoden kestävä koulutusohjelma sisältää kymmenen lähiopetusjaksoa. Koulutuksessa on oleellista kehittää käytännön valmennusosaamista ja hyödyntää uusinta tutkimustietoa kriittisesti arvioiden.

Tiedon soveltaminen käytäntöön vaatii liikuntabiolo-gista ja pedagogista osaamista sekä käytännön viestintää ja vuorovaikutustaitoja.

– Suomalainen huippu-urheilu on isojen haasteiden edessä. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta haluaa olla kehittämässä huippu-urheiluun liittyvää osaamis-ta. Käytännön valmennustyön rinnalla tapahtuva kou-luttautuminen sopii erinomaisesti valmentajan amma-tissa kehittymiseen, kertoo Viveca-yksikön kehittämis-päällikkö Aki Karjalainen.

Koulutusta työn ohessaomien tarpeiden mukaan– Osaamista ja taitoja kehitetään henkilökohtaisten tar-peiden mukaan. Valmentajien koulutus on suunniteltu työn ohessa tapahtuvaksi, nykyaikaisia ja toimiviksi to-dettuja aikuisoppimisen menetelmiä hyödyntäväksi ko-

konaisuudeksi, Bottas täydentää.Opintokokonaisuuksien sisältö, laajuus ja toteutusta-

pa määritellään ja tarkennetaan jokaiselle koulutettavalle yksilöllisesti sen mukaan, millaista valmennuskokemus-ta, edeltäviä opintoja ja tutkintoja hänellä on.

Vuorovaikutteiset alustukset, keskustelut sekä ryh-

Huippu-urheilu vaatii kokonaisvaltaisuutta

Jaakko Kailajärvi ja Jenni Puputti Kuortaneen voimavalmennusseminaarissa 2010.

KIHU


mä- ja yksilötehtävät siirtävät opi-tun käytäntöön.

Koulutus toteutetaan yhteistyös-sä Jyväskylän yliopiston aikuiskou-lutusverkoston kanssa.

Olympiakomiteakin kehittää valmennustaViveca on käynnistänyt myös Olympiakomitean kanssa yhtei-sen projektin, jonka tavoitteena on valmentajien ammatillisen koulu-tuksen kehittäminen yhteistyössä ammatillista koulutusta järjestävien tahojen ja lajiliittojen kanssa. Pro-jektipäällikkönä toimii ja toteutuk-sesta vastaa monissa vaativissa val-mennuksen asiantuntijatehtävissä työskennellyt painin entinen pää-valmentaja Pasi Sarkkinen.

– Tulevaisuuden huippu-urheilija tarvitsee ammattimaisesti toteutet-tua ja kokonaisvaltaista valmennus-ta uran alkuvaiheista alkaen. Huip-puosaamisen saavuttaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä myös valmen-tajakoulutuksen sisältöjen sekä toi-mintatapojen osalta, hän kertoo.

– Lähtökohtaisesti Suomessa ovat olemassa ne rakenteet, joita huip-putasoinen valmentajien osaamisen kehittäminen vaatii. Tarvitaan ny-kyistä tiiviimpää yhteistyötä koulu-tusta järjestävien tahojen ja lajiliit-tojen kanssa.

Projektin ensimmäinen vaihe päättyy vuoden 2011 lopussa.

Uusi tutkimus paljastaa huonon työkyvyn keski-iässä lisäävän mo-ninkertaisesti vanhuuden toiminta-kyvyn heikkenemisen riskiä. Huo-no työkyky ennustaa myös varhai-sempaa kuolemaa. Omasta työky-vystä kannattaa siis huolehtia, jos haaveissa ovat touhukkaat van-huudenpäivät.

– Etenkin miehillä huono työky-ky johtaa menehtymiseen ikätove-reita aiemmin ja naisilla puoles-taan heikompaan toimintakykyyn, kertoo Jyväskylän yliopiston tutki-ja Mikaela von Bonsdorff.

Työkyvyn yhteys vanhuuden hy-vinvointiin on uusi tutkimusaihe. Työelämän vaikutusten tutkiminen päättyy usein eläkeiän alkaessa, joten aiempaa tietoa työn ja työ-uran vaikutuksista vanhuuteen ei juuri ole.

Tulokset ovat merkittäviä, koska väestörakenteemme vanhenee ko-vaa vauhtia.

– Työkyvyn heikkeneminen kes-ki-iässä antaa aikaisen varoituksen vanhuuden toimintakyvyn vaike-uksista, toteaa Mikaela von Bons-dorff.

Työkyvyn yhteys vanhuuden toimintakykyyn on looginen. Molemmissa on kyse ihmis-ten voimavarojen ja ympä-ristön asettamien vaati-musten suhteesta.

– Esimerkiksi ympäris-tön vaatimukset huomioi-malla voidaan toimintavai-keuksiin vaikuttaa niin työ-iässä kuin vanhuudessakin, sanoo tutkijaryhmän jäsen, Mikaela von Bonsdorffin kak-

sossisko Monika von Bonsdorff. Tutkimus perustuu Työterveys-

laitoksen 28 vuoden seuranta-ai-neistoon, jossa oli mukana lähes 6000 kunta-alan työntekijää ja toi-mihenkilöä. Laaja tutkimusjoukko mahdollisti eri ammattiryhmien välisen tarkastelun.

riskit toimintakyvyn heikkene-miseen olivat suurin piirtein sa-mansuuruiset työntekijöillä ja toi-mihenkilöillä. varhaisempi kuollei-suus oli 28 vuoden seurantajak-sossa kuitenkin suurempi työnte-kijöillä kuin toimihenkilöillä.

Tutkijaryhmä koostuu geronto-logian tutkimuskeskuksen ja Työ-terveyslaitoksen lisäksi Tampereen yliopiston tutkijoista.

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tulokset julkaistiin Canadian Medical Association Jour-nalissa 31. tammikuuta.

Työkunnossa keski-iässä, vireä vanhana:

Keski-iän työkyky ennakoi vanhuuden toimintakykyä

terveysvinkki

PIIrrOS: JO

NN

A M

ArKKU

LA


vÄITÖKSET

25.11.2010 TtM Petri Salo, fysioterapia, Assessing physical capacity, disability, and health-related quality of life in neck pain.

26.11.2010 KTL Pekka Nokso-Koivisto, yrittäjyys, verkostoaktivaatto-rien roolit yritysten verkostoituessa.

26.11.2010 FM Paula Ronkai-nen, gerontologia ja kansanterveys, Towards Powerful Old Age – Associa-tion between Hor-mone replacement Therapy and Skele-tal Muscle.

26.11.2010 TT Hanna Salomä-ki, sosiologia, Herätysliikkeisiin si-toutuminen ja osal-listuminen.

27.11.2010 YTL Arja Hemmin-ki, sosiologia, Kertomuksia avio-erosta ja parisuh-teen päättymisestä – Suomalainen ero-puhe pohjalaisten kirjoituksissa ja naistenlehdissä.

27.11.2010 FM Heli Kaarina Kananen, Suomen historia, Kontrolloitu sopeu-tuminen – ortodok-sinen siirtoväki soti-en jälkeisessä Ylä-Savossa (1946–1959).

27.11.2010 FM Pekka Postila, solu- ja molekyyli-biologia, Dynamics of the Li-gand-Binding Do-mains of Ionotropic Glutamate recep-tors.

3.12.2010 KTM Heli Aalto-nen, markkinoiti, Co-creation of value in Advertising – an Interpretive Study from the Consum-ers’ Perspective.

3.12.2010 M.Sc. Steffen Ket-elhut, fysiikka, rotational structure and High-K isomer-ism in 248Fm and 250Fm.

3.12.2010 THM Sinikka Kilpikoski, liikuntalääketiede, The McKenzie method in assess-ing, classifying and treating non-specif-ic low back pain in

adults with special reference to the centralization phenomenon.

3.12.2010 PsM Jaana Vilja-ranta, psykologia, The development and role of task mo-tivation and task values during differ-ent phases of the school career.

4.12.2010 PsM Petri Koivisto, psykologia, Preparing for working life: Effects of group counseling on adolescents´ ca-reer development and mental health.

4.12.2010 FM Niina Lilja, suomen kieli, Ongelmista oppimi-seen. Toisen aloitta-mat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa.

8.12.2010 KM Ritva Keto-nen, psykologia, Dysleksiariski oppi-misen haasteena: fonologisen tietoi-suuden interventio ja lukemaan oppi-minen.

10.12.2010 Musiikin maisteri István Adrovicz, musiikkitiede, Az ember gitárja. A mindent túlelö hangszer (Men-schengitarre. Das alles Überlebende Instrument).

10.12.2010 FM Topi Kähärä, teoreettinen fysiikka, Thermodynamics of two-flavor QCD from chiral models with Polyakov loop.

10.12.2010 FM Reet Mam-mon, psykologia, Kolmen etnisen ryh-män kotoutumis-prosessi Suomessa.

10.12.2010 FM Mika Pekkola, yleinen historia, Prophet of radical-ism. Erich Fromm and the Figurative Constitution of the Crisis of Modernity.

25.11.2010–5.2.2011 vÄITELLEET

Täydelliset väitöstiedot, vastaväittelijät ja kustokset:

www.jyu.fi/vaitokset


10.12.2010 FM Tanja Poiko-nen, ekologia ja evoluutiobiologia, Frequency-depend-ent selection and environmental het-erogeneity as selec-tive mechanisms in wild populations.

10.12.2010 FM Kari Raatikai-nen, orgaaninen kemia, Synthesis and struc-tural studies of pip-erazine cyclophanes – supramolecular systems through

halogen and hydrogen bonding and metal ion coordination.

11.12.2010 FM Riikka Nissi, suomen kieli, Totuuden jäljillä. Tekstin tulkinta nuorten aikuisten raamattupiirikes-kusteluissa.

11.12.2010 YTM Tomi Oinas,

yhteiskunta- politiikka, Sukupuolten välinen kotityönjako kah-den ansaitsijan per-heissä.

11.12.2010 FL Anna-Leena Toivanen, kirjallisuus, Negotiating Nation-hood and Commit-ment: readings of Yvonne vera’s and Dambudzo Mare-

chera’s Work and Authorial Image against the Backdrop of Crisis.

11.12.2010 M.Sc. Eszter Völgy, liikunta- lääketietede, Bone, fat and muscle gain in pu-bertal girls – Effects of physical activity.


→


15.12.2010 FL Leena Hiltu-nen, tietotekniikka, Enhancing Web Course Design Us-ing Action research.

15.12.2010 Sándor Klapcsik, nykykulttuurin tutkimus, The Liminal Space: Liminality and Multi-plicity in rational and Fantastic Sub-genres of Popular

Fiction – a Poststructuralist Approach.

17.12.2010 FL Kari Aho, tietotekniikka, Enhancing System Level Performance of Third Generation Cellular Networks through voIP and MBMS Services.

17.12.2010 FM Jukka Kekä-läinen, evoluutiobiologia, Maintenance of ge-netic variation in sexual ornamenta-tion – role of precopulatory and

postcopulatory sexual selection.

17.12.2010 TtM Sara Mutikainen, liikuntalääke-tiede, Genetic and Environmental Ef-fects on resting Electrocardiography and the Association between Electro-cardiography and Physical Activity, Walking Endurance and Mortality in Older People.

17.12.2010 KTM Leena Viuka-ri, kognitiotiede, Tieto- ja viestintä-tekniikkavälitteisen palvelun kehittämi-sen kolme diskurs-sia.

www.jyu.fi/vaitoksetvÄITÖKSET

tietoniekka

Mitä tasaisemmin kotityöt on jaettu, sitä vähemmän niistä riidellään ja sitä tyytyväisempiä parisuhteeseen ollaan. Tomi Oinas tarkasteli väi-töskirjassaan miesten ja naisten vä-

listä kotityönjakoa kahden työssä-käyvän perheissä.

Kotityönjako kytkeytyy vahvasti työn ja perheen yhteensovittami-seen. Se heijastaa sukupuolten vä-listä tasa-arvoa yleisemminkin, Oi-nas pohtii.

Miesten ja naisten ajankäyttö on muuttunut yhä samankaltaisem-maksi Suomessa. Miehet ovat lisän-neet ja naiset vähentäneet kotityö-hön käyttämäänsä aikaa. Ansio työ-hön käytetyssä ajassa muutos on ollut päinvastaista. Kehitys on kul-kenut kohti tasaisempaa työnjakoa.

Tästä huolimatta miehet tekevät enemmän ansiotyötä ja naiset koti-työtä. Kotityöt jakautuvat yhä mies-ten huoltotöihin ja naisten kotitalo-ustöihin. Naiset käyttävät enemmän aikaa pyykinpesuun ja silittämiseen, leipomiseen sekä astianpesuun, sii-voukseen ja ruuan laittoon. Miesten aika puolestaan kuluu kulkuneuvo-jen huoltamiseen, korjaus- ja raken-nustöihin sekä lämmitykseen.

Naiset tekevät keskimäärin yli 60 prosenttia puolisoiden yhteenlaske-tusta kotityöstä. Kahden ansaitsijan perheissä naiset käyttävät kotitöihin keskimäärin 3h 27 min ja miehet 2h 11min päivässä, Oinas laskee.

Perheissä, joissa molemmat puo-lisot tekevät pitkää työpäivää, koti-työnjako on tasaista, koska kum-mallakaan ei ole aikaa kotitöille. Sa-moin on niissä perheissä, joissa nai-sen luokka-asema on selvästi mies-tä korkeampi, mikä johtuu osittain kireästä työtahdista. Maanviljelijä-perheissä kotityönjako on kaikkein perinteisintä.

Mitä enemmän toinen puoliso käytti aikaa kotityöhön, sitä toden-näköisempää oli että toinenkin teki paljon kotityötä.

– Kyllä meilläkin vaimo enemmän aikaa kotitöihin käyttää, tutkija tun-nustaa.

– Itse nautin ruuanlaitosta, eten-kin grillaamisesta ja vähän hienom-man illallisen valmistamisesta. -LH

riita halki – kotityöt tasan!

EMILIA MALINEN


18.12.2010 FM Tuomas Puurtinen, tietotekniikka, Numerical simulati-on of low tempera-ture thermal con-ductance of corru-gated nanofibers.

18.12.2010 FM Jukka Syrjä-nen, akvaattiset tieteet, Ecology, fisheries and management of wild brown trout populations in bore-al inland waters

21.12.2010 FM Markku Häkkinen, kognitiotieteet, Why alarms fail: a cognitive explanato-ry model

22.12.2010 FM Anssi Penna-nen, tietotekniikka, A graph-based mul-tigrid method with applications.

4.1.2010 Musiikin maisteri Mária Kedves-Herzegh, musiikkitiede, Klasszikus dalirodalom a zeneiskolai oktatásban.

14.1.2011 FM Salla Ruska-mo, solu- ja mole-kyylibiologia, Structures, interac-tions and packing of filamin domains.

14.1.2011 FM Elina Salmi-nen, etnologia, Monta kuvaa men-neisyydestä. Etnolo-ginen tutkimus museo kokoelmien yksityisyydestä ja julkisuudesta.

14.1.2011 LitM Elina Sillan-pää, valmennus- ja testausoppi, Adaptations in body composition, meta-bolic health and physical fitness dur-ing strength or en-

durance training or their combination in healthy middle-aged and older adults.

15.1.2011 YTM Marianne Notko, sosiologia, väkivalta, vallan-käyttö ja vahingoit-tuminen naisten perhesuhteissa.

21.1.2011 KTM Riikka Ahl-gren, tieto-järjestelmätiede, Software patterns, organizational learning and soft-ware process im-provement.

22.1.2011 FL Mari Hankala, journalistiikka, Sanomalehdellä aktiiviseksi kansa-laiseksi? Näkökul-mia nuorten sano-malehtien lukijuu-teen ja koulun

sanomalehtiopetukseen.

26.1.2011 LitM Laura Kara-virta, valmennus- ja testausoppi, Cardiorespiratory, neuromuscular and cardiac autonomic adaptations to com-bined endurance

and strength training in ageing men and women.

29.1.2011 FM Ulla Järvi, journalistiikka, Media terveyden lähteillä – Miten sai-raus ja terveys rakentuvat 2000- luvun mediassa.

29.1.2011 KM Tapio Lahtero, aikuiskasvatus, Yhtenäiskoulun joh-tamiskulttuuri – symbolis-tulkinnalli-nen näkökulma.

4.2.2011 FM Sanni Voutilai-nen, biotekniikka, Fungal thermosta-ble cellobiohydro-lases – Character-ization and protein engineering studies.

5.2.2011 FM Janne Juntu-nen, fysiikka, Diffusion in evolv-ing environment: Monte Carlo studies using discrete models.

5.2.2011 LitM Seppo Pulk-kinen, kasvatustiede, valmentajataustan merkitys rehtorin työssä.



TIEDONNÄLKÄÄN

Hautamäki, Antti (2010): Sustain-able innovation, A New Age of Inno-vation and Finland’s innovation poli-cy. Sitra report 87, 2010. 144 s.

Antti Hautamäki lanseeraa uu-tuuskirjassaan kestävän innovoin-nin käsitteen, joka tarkoittaa hyvin-vointia rakentavaa innovointia. Teos kuvaa Suomen innovaatiojärjestel-män peruspiirteet ja tuo esiin tär-keimmät kehittämishaasteet.

Hautamäen mukaan globaalin ta-louden muuttuessa innovaatiot ovat nousseet keskeiseen asemaan. Pe-rinteistä teollisuutta on korvattava uusilla tuotteilla ja erityisesti uusilla palveluilla.

– Innovaatiopolitiikkaa on perus-teltu innovaatioiden merkityksellä talouskasvulle. Talouskasvu on kui-tenkin vain väline tärkeämpien asi-

oiden edistämiselle. Talouskasvu kiihdyttää ilmaston muutosta ja jou-duttaa niukkojen luonnonvarojen loppumista. Tarvitsemmekin kestä-vää innovaatiopolitiikkaa, joka ei ole nollakasvupolitiikkaa. On kyettä-vä luomaan sellaisia tuotteita ja pal-veluja, jotka edistävät kestävää ta-louskasvua heikentämättä elämän-laatua ja tasapainoa luonnon kans-sa, Hautamäki tähdentää.

Innovaatiot syntyvät, kun ekosys-teemin toimijat tekevät yhteistyötä ja uskaltavat ottaa riskejä. Hauta-mäen mukaan Suomeen pitää kyetä rakentamaan metropolin lisäksi 5–6 innovaatiokeskittymää, joiden eko-systeemi on maailmanluokkaa. Suo-men innovaatiopolitiikassa alueellis-ten innovaatiokeskittymien merki-tys on tunnustettu, mutta toimenpi-teet niiden rakentamiseksi ovat

pon nettomia.Toinen kansallisesti merkittävä

kysymys on yliopistojen asema in-novaatiopolitiikassa. Hautamäki puo lustaa yliopistojen ja pitkäjäntei-sen tutkimustyön vahvaa roolia, vaikka innovaatiot varsinaisesti teh-däänkin yrityksissä. Yliopistojen tie-tämys siirtyy yritysten käyttöön avoimen julkaisutoiminnan, yliopis-tosta valmistuneiden osaamisen ja yritysyhteistyön kautta. -AM

Jaakkola, Timo (2010) Liikuntataito-jen oppiminen ja taitoharjoittelu. PS-Kustannus Bookwell Oy: Juva. 205 s.

Tärkeimmät taitoharjoitukset tulee tehdä levänneenä, esimerkiksi lepo-

päivien ja palauttavien harjoituspäi-vien jälkeen. Mitä taitavammasta lii-kuntasuorittajasta on kyse, sitä tär-keämpiä psyykkiset tekijät ovat, to-teaa dosentti Timo Jaakkola uu-dessa oppikirjassaan.

Liikuntataitojen oppiminen on paljon muutakin kuin fyysisen toi-minnan kehittämistä. Taitoharjoitte-lussa on tärkeää huomioida esimer-kiksi havaintomotorisia, tiedollisia, kuten vireystilaan tai motivaatioon liittyviä sekä oppimisympäristöön kuuluvia tekijöitä.

Taidon oleellisin osa on ydinosa tai liikeydin, ratkaiseva ja keskeisin oppisisältö oppimisen alkuvaihees-sa. Esimerkiksi juoksun ja hiihdon ydinosa on rytmi, pallon kiinniotos-sa joustaminen, uinnissa liukumi-nen, pallopeleissä pelikäsitys ja

heittämisessä koko vartalon käyttä-minen voiman tuottamisessa.

Jaakkola esittelee teoksessaan monia käytännönläheisiä työkaluja ja mielikuvaharjoituksia, jotka ovat osoittautuneet tehokkaaksi liikunta-taitojen harjoittamisessa, esimerkki-nä IZOF-malli, jonka avulla voidaan etsiä suoritukselle optimaalista vi-reys tilaa.

Kirjan avulla ohjaajat oppivat luo-maan harjoituksia ja oppimisympä-ristöjä, jotka tukevat motivaation ja taidon kehitystä.

Teos sopii opettajille, valmentajil-le, eri lajien ohjaajille, niin liikunnan harrastajien kuin myös määrätie-toisten urheilijoiden tukemiseen.

Timo Jaakkola työskentelee lii-kuntapedagogiikan lehtorina liikun-tatieteiden laitoksessa. -AM

Kestävä innovointi luo talouskasvua heikentämättä elämänlaatua

Liikuntataidot ovat muutakin kuin fyysisiä taitoja


PrOFESSOrI ESITTELYSSÄ

Jeremy Gould – suomalaisen kehitysmaatutkimuksen pioneeri

Kuka olet ja mitä teet?Olen maahanmuuttaja, keski-ikäinen antropologi ja Afri-kan tutkija, alun perin Amerikasta. Asetuin Suomeen jo 1960-luvun lopulla ja hankkiuduin melko pian yliopisto-uralle. Minulla on täällä viisi lasta, ja viides lapsenlapsi saapui maailmaan joulun alla.

Olen tehnyt pitkää päivää yliopistolla tutkijana ja opettajana, tunnen vahvaa kutsumusta kumpaankin tehtävään. Antropologina olen ennen kaikkea kenttätut-kija ja kenttäni on ollut jo lähes 30 vuoden ajan eri puo-lilla Sambiaa.

Tällä hetkellä päätoimeni on kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelman vetäminen Jyväskylän yliopistossa.

Mitä tutkimuksesi käsittelee?viime vuodet olen ollut erityisen kiinnostunut post-koloniaalisesta valtionmuodostuksesta. Suomeksi sa-nottuna kysymys on siitä, millaisiksi siirtomaaherruu-den aikana Afrikkaan istutetut poliittis-hallinnolliset ins-tituutiot ovat itsenäisyyden jälkeen muotoutuneet. Nä-kökulmani liittyy aina tavalla tai toisella kehitykseen. Haluan ymmärtää, miksi suurin osa esimerkiksi Sambi-an kansalaisista on jäänyt vaille työtä, riittävää koulu-tusta ja kunnollista terveydenhuoltoa. Millainen poliitti-sen järjestelmän tulisi olla, jotta rannalle jääneet kansa-laiset pääsisivät mukaan maanosan voimakkaaseen kas-vuun. Pyrkimyksenäni on laajentaa näkökulmaa näihin melko yleisiin kysymyksiin tutkimalla nykypolitiikan ju-ridista perustaa. Kirjoitan parhaillaan presidentin lähes rajoittamattomista perustuslaillisista valtaoikeuksista ja niistä keinoista, joilla eri yhteiskunnalliset toimijat, ku-

ten kansalaisaktivistit, journalistit ja juristit, haastavat toimeenpanovallan mielivaltaa.

Miten kiinnostuit juuri kehitysmaatutkimuksesta?Isänpuoleinen isoäitini oli lehtinaisena Egyptissä 1960-luvulla. Hän taisi tartuttaa minuun jo nuorukaise-na innostuksensa siirtomaavallasta nousevien kansojen kulttuureihin ja kamppailuihin.

Minkälaisia poliittisia seuraamuksia kehitysapu-riippuvuudesta on köyhille maille?Monessa tapauksessa kehitysapu korvaa verotuloja köy-hien valtioiden budjeteissa. Sen sijaan, että kansalliset investoinnit tähtäisivät maan elinkeinojen tuottavuuden nostamiseen ja kotimaisten yritysten ja työntekijöiden verotettavan tulon kasvattamiseen, apuriippuvaisten maiden poliittisten johtajien päähuomio on kiinnittynyt ulkoisen rahoituksen alati vaihtelevien ja monimutkais-ten ehtojen täyttämiseen.

vaikka moni apuriippuvainen maa on luonnonvaroil-taan rikas, näitä rikkauksia ei jalosteta kotimaisiksi tuot-teiksi, vaan ne viedään pois muiden maiden yritysten ja työntekijöiden työstettäviksi. Apuriippuvaisen talouden tuottavat yhteiskuntaluokat jäävät heikoiksi, eivätkä pysty ajamaan omien etujensa mukaisia poliittisia uu-distuksia. vientiä palveleva tieverkosto, satamat ja len-tokenttien tavaraterminaalit ovat paljon paremmassa kunnossa kun koulut ja klinikat.

Jos saisit valita kenet tahansa, kenen kanssa ha-luaisit työskennellä ja miksi?Kadehdin ihmisiä, joiden työ on luonteeltaan sosiaalis-ta, joukkosuoritukseen perustuvaa yhteistyötä. Ihailen esimerkiksi jousi- tai jazzkvartetin sisäisen kommuni-kaation intensiteettiä ja saumattomuutta. Uneksin työ-yhteisöstä, jossa isompi tutkijatiimi loisi uutta kiinnos-tavaa tietoa samalla kollektiivisella paatoksella kuin esi-merkiksi Miles Davisin 1950-luvun huippukvintetit loi-vat ennenkuulumatonta musiikkia. Sellainen yhteistyö on harvinaista sosiaalitieteissä!

Miten pääset vapaa-ajallasi irti tutkimus- ja ope-tustyöstä?Iso perhe huolehtii tästä! Kitaransoitto, uinti, ja ruoan-laitto ovat myös rakkaita harrastuksia, samoin uppoutu-minen kaunokirjallisuuden ja elokuvien tarinoihin.

Anna Grönlund-Qvarnberg

TArJ

A v

ÄN

SKÄ

-KA

UH

AN

EN


Säätiön toiminnan tarkoitusTarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tut-kimustyötä sekä tukea taloudellisesti tutkimustyön suorittajia. Viime vuosina tuki on kohdistunut lähes yksinomaan väitöskir-jatyöskentelyyn. Toiminta-aikana on tukea myönnetty n. 700 henkilölle yhteissummaltaan noin 2 milj. euroa. Säätiöön voidaan perustaa sen tarkoitukseen sopivia nimikko-rahastoja. Tällaisina rahastoina toimivat mm. prof. Mikko Raa-tikaisen (ympäristönsuojelu- ja säätely) ja reht., prof. Kalevi Heinilän (lasten liikunnallinen leikkikulttuuri) rahastot.

41.toimintavuosiKuluva vuosi on säätiön perustamisen 41. toimintavuosi. Muun ohella säätiön hallitus on jo päättänyt tukea kaikkia Jy-väskylän yliopistossa väitteleviä (ei edellytä apurahan saan-tia säätiöltä) antamalla vastikkeetta tilat karonkkatilaisuuden järjestämiseen perinteikkäässä Nikolainkulman juhlahuoneis-tossa. Ohjeet tilojen varaamiseksi löytyvät osoitteesta www.nikolainkulma.fi. Varaukseen tulee merkitä ”Väittelijän nimi/Karonkkavaraus/EAN”.

Vuoden 2011 apurahat Nyt jaettavat apurahat on tarkoitettu Jyväskylän yliopistossa opiskeleville ja työskenteleville, menestyville, yksityisille tutki-joille sekä kotimaassa että ulkomailla suoritettavaa tieteellistä tutkimustyötä varten. Erityisesti tuetaan väitöskirjatyösken-telyä. Säätiön hallitus päättää myöhemmin tuen yksityiskoh-taisesta suuntaamisesta joko kokovuotisiin tai puolivuotisiin apurahoihin sekä yhteissummasta riippuen hakijamäärästä sekä muista seikoista (viime vuosina jaettu 200.000–300.000 euroa/v.). Mahdolliset suositukset pyydetään liittämään hake-muksiin. Tarkemmat tiedot käyvät ilmi hakemuslomakkeesta, joka on saatavissa säätiön kotisivulta www.eans.fi tai säätiön toi-mistosta. Hakemukset on toimitettava säätiön osoitteella Kauppak. 17 C, 2. krs; 40100 Jyväskylä viimeistään 4.3.2011. Kuoreen tulee merkitä tunnus ”apuraha”. Hakemuksia ei oteta vastaan telefaxilla eikä sähköpostina. Säätiön toiminnanjohta-ja Tuomo Vartiainen vastaa tiedusteluihin, puh. 050 303 1645 taik e-mail: [email protected].

Säätion hallitus

ELLEN JA ARTTURI NYYSSÖSEN SÄÄTIÖN VUODEN 2011 APURAHAT

RAKENNUSTYÖMAILLA näkee usein siellä työs-kenteleviä henkilöitä, joilla on samanaikaisesti yllään huomioliivit ja maastokuvioidut housut. Tämä on sel-keä esimerkki siitä, ettei kyseinen työntekijä ole täysin varma siitä, tulisiko hänen piiloutua vai näkyä entistä paremmin työpaikallaan. Mikäli työnantajan laatimat ohjeet työturvallisuudesta ovat näin epäselvät, eri viran-omaistahojen olisi viipymättä perustettava asian korjaa-miseen keskittyvä monivuotinen työryhmä.

ON HARHAANJOHTAVAA puhua säästöpossusta. To-dellisuudessa esine on sian muotoinen väliaikainen rahojen keraaminen säilytyspaikka, jonka täytyttyä summa törsätään esimerkiksi hierovan jalkakylvyn osta-miseen. Onko tästä asiasta mitään mainintaa Hiihtolii-ton virallisessa finanssipolitiikassa? Ei ole.

3D-VIIHDETTÄ kaupittelevat yritykset sortuvat mai-nonnassaan törkeisiin ylilyönteihin. Kolmiulotteinen hahmotustapa on tunnettu taiteessa jo vuosisatoja, mutta taulut on maalattu kaksiulotteisiksi käytännön syistä. Lisäksi esimerkiksi nykyiset 3D-elokuvat perus-tuvat kauniiden ja viihdyttävien maisemien esittämisen sijaan siihen, että erikoislasit päässään salissa istuva kat-soja luulee joutuvansa haiden syömäksi.

”ASEMALLA SOITELLAAN ja svengaillaan kun junaa odotetaan”, laulaa Kirka Euroviisuihinkin kelpuutetus-sa hitti-iskelmässään Hengaillaan. Kirkan visio suo-malaisen junaliikenteen tulevaisuudesta oli vain osit-tain profeetallinen. Junien kulku on muuttunut hänen ennustuksensa mukaisesti epäluotettavaksi, mutta sa-manaikaisesti myös osa juna-asemista on suljettu puhu-mattakaan siitä, että niissä saisi esittää viihdemusiikkia ilman asianmukaista lupaa.

EUROVÄÄRENNÖKSIÄ on viranomaisten mukaan liikkeellä entistä vähemmän. Todellisuudessa väären-nökset ovat nykyään niin hyviä, ettei niitä enää erota aidoista seteleistä. Tuleeko tästä vielä ongelmia START 2-neuvotteluille? Tulee.

JOS TEILLÄ EI joskus ole muuta tekemistä, miettikää, miksi elokuva-alan Oscar-palkintopatsas on itse asiassa ristiretkeilijän miekkaa kantava ritari.


Agora Centerin ja informaatiotekno-logian tiedekunnan Arjen mobiilipal-velut -hankkeen (AMob) ensimmäi-sessä pilottikokeilujaksossa tutkit-tiin polvikuntoutusryhmälle kehitet-tyä sovellusta, joka ohjasi kotihar-joittelua perinteisten fysioterapia-käyntien sijaan.

Sovellus antoi harjoitusliikkeiden ohjeet videona, tekstinä ja puheena. Kahdeksan viikon harjoittelun aikana osallistujat kirjasivat sovellukseen harjoitteluun liittyviä rasituksen tun-temuksia ja suoritettua liikuntaa. Osallistujat pitivät sovellusta helppo-käyttöisenä ja kannustavana. Tavoit-teena oli löytää kotiharjoitteluun mo-tivoiva ratkaisu, ja näyttää siltä, että tavoitteessa onnistuttiin hyvin.

Amob-hankkeessa tutkitaan ja ke-hitetään hyvinvointiin ja oppimi-seen liittyviä mobiilisovelluksia

muun muassa koululaisille eri oppi-aineita yhdistäviin tehtäviin, nuorille oman arjen hallinnan välineeksi se-kä eri-ikäisille liikunta-aktiivisuuteen ja terveisiin elämäntapoihin kannus-tamiseen.

Suunnittelussa kiinnitetään huo-miota erityisesti käyttäjälähtöisyy-teen. Kokeiluvaiheessa kerätään tie-toa sovellusten käytettävyydestä ja käyttäjäkokemuksista.

Tekesin rahoittamaa hanketta joh-tavat professori Pekka Neittaan-mäki ja tutkimusprofessori Marja Kankaanranta. Amobissa työsken-telee eri tieteenalojen asiantuntijoi-ta, kolme yritystä ja viisi keskisuo-malaista tutkimuskumppanikuntaa. Myös terveystieteiden, liikuntatietei-den, musiikin, psykologian sekä his-torian ja etnologian laitosten asian-tuntemusta hyödynnetään.

Polvi kuntoon kotiharjoitteluaohjaavalla mobiilipalvelulla

Professori eme-ritus Jaakko Paasivirta kuoli 18. tammikuu-ta. Hän oli syn-tynyt 23.9.1931.

Paasivirta oli ratkaisevassa asemassa luo-

massa NMR- ja ympäristötutkimus-ta Suomessa ja Jyväskylän yliopistos-sa. Rakennekemian ohella hänen tie-teellinen mielenkiintonsa suuntau-tui ympäristökemiaan sekä lääke- ja torjunta-aineiden analytiikkaan.

Päijänteen ravintoketjututkimuk-sen Paasivirta aloitti vuonna 1970. Se oli jotain niin uutta, ettei lehdistökään sitä ymmärtänyt, vaan uutisoi ”Päijän-teen ravintolaketjututkimuksesta”.

Paasivirran oppimateriaalit oli usein kuvitettu hauskoilla, persoonallisilla piirustuksilla, jotka monesti liittyivät Kreikan mytologiaan. Luennoilla ja seminaareissa Paasivirta sai jutuillaan yleisön kuuntelemaan henkeään pi-dättäen tai nauramaan vedet silmissä.

Työ oli Jaakko Paasivirralle henki ja elämä. Vaikka hän nautti emeritus-sta-tuksestaan yli 15 vuotta, viime kuukau-siin asti hänet saattoi löytää päivittäin kemian laitokselta tutkimustyön paris-ta. Hänen viimeisin tieteellinen artikke-linsa julkaistiin lokakuussa 2010.

Paasivirta ohjasi lähes 30 väitöskir-jaa ja julkaisi satoja tieteellisiä artikke-leita ja konferenssiabstrakteja sekä lu-kuisia opetusmonisteita ja oppikirjoja. Hän on edelleen yksi referoiduimpia suomalaisia kemian alan julkaisijoita.

Jaakko Paasivirta väitteli filosofian tohtoriksi Oulun yliopistossa 1962. Jyväskylän yliopiston kemian laitok-sen orgaanisen kemian professorik-si hänet valittiin vuonna 1969. Hän sai lukuisia huomionosoituksia mm. Suomalaisten Kemistien Seuralta, Suomen Kemian Seuralta, Suomen Kemistiliitolta ja Kemiralta.

Intohimoisen hiihtäjän ja suun-nistajan viimeisen rastin löytymis-tä kunnioittavat kollegat, oppilaat ja yhteistyökumppanit kemian laitok-sella ja ympäri maailman.

Sirpa Herve, Erkki Kolehmainen, Juha Knuutinen, Jan Lundell

Kirjoittajat ovat professoreja ja Jaakko Paasivirran kollegoita.

IM MEMOrIAM

Jaakko Paasivirta


Juttusarjassa nostetaan esiin erilaisia ajankohtaisia ilmiöitä ja asioita yliopiston kampuksilta.

Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiede-kunnan opiskelijat vastasivat rehtori Aino Sallisen haasteeseen ja osallistuivat yliopiston varainhankinta-kampanjaan tekemällä poikakalenterin.

– Julkaisimme marraskuun lopussa poikakalenterin ja lahjoitamme jokaisesta myydystä kalenterista euron yli-opiston varainhankintakampanjaan, kertovat idean isät Mikko Huhtiniemi ja Kasper Mäkelä.

Kalenterin tuotoilla tuetaan pääasiassa liikunta- ja ter-veystieteiden tiedekunnan jalkapallojoukkueen toimin-taa. Opiskelijoiden tavoitteena on myydä tuhat kalente-ria.

– Jos pääsemme tähän tavoitteeseen, lahjoitamme vielä ylimääräiset 500 euroa yliopiston varainhankin-taan, Mäkelä ja Huhtiniemi lupaavat.

Mikko Huhtiniemen mukaan liikunnan opiskelijat ha-luavat tem pauk sellaan osoittaa muille opiskelijoille, että yliopiston varainhankintaan osallistumisen ei tarvitse ol-

la suoraan pois opiskelijan omasta kukkarosta. – Pienellä vaivalla ja luovalla hulluudella saa aikaan

yllättävän paljon. Kun tehdään hommia porukalla, ei yh-delle tule kohtuutonta taakkaa, Huhtiniemi toteaa.

Liikunnan opiskelijoille yliopiston tukeminen on kun-nia-asia.

– Haluamme olla mukana tukemassa yliopistoamme, sillä se on koko Keski-Suomen kasvun ja kehityksen vahva veturi. Meille opiskelijoille se tarjoaa paitsi taso-kasta opetusta myös kansainvälisesti arvostetun tutkin-non, Huhtiniemi sanoo.

Liikunnan opiskelijat haluavat myös haastaa muut opiskelijajärjestöt mukaan varainhankintakampanjaan.

– Haluamme aloittaa opiskelijajärjestöjen haastekam-panjan, miehet summaavat.www.jyu.fi/yliopistontukijat

Poikakalenteri haastaa ainejärjestöt varainhankintaan

KASPEr MÄKELÄ

vALOPILKKU


SUMMArY

Award-winning branding expert Jarkko Könönen wants to see what he could do by combining ar-chitecture and branding to put Jy-väskylä on the world map.

Könönen works as a researcher in the Innovation Centre project at the Agora Center at the University of Jy-väskylä. His job is to come up with ways to dramatically increase the ability of the Central Finland region to develop more fresh ideas. Könönen says that fostering new ideas requires an inclusive and crea-tive atmosphere, as well as a sup-portive community.

The identity of the City of Jy-väskylä should, according to Könönen, consist of features which make as many people in the region as possible feel valuable and signifi-cant.

Könönen thinks that the biggest problem of Jyväskylä is that based on the age distribution of the popu-

lation it is a young city, but this is not properly represented. Students are in a key position to tune up the identity of Jyväskylä.

According to Könönen, wild ideas are needed to develop Jyväskylä in-to an internationally recognized and individual city. He mentions, for ex-ample, Jyväskylä’s great beach front – which has been left in the shad-ows of the railway yard – as a kind of unused backyard of the city cen-tre.

– The railway yard could be cov-ered with a deck leading to the shoreline. Apartments, offices, com-mercial facilities and a park could be constructed around it. The shoreline could also have a more welcoming scenic path. The harbor should be moved a little further and its current location should be re-vamped into the greatest city centre beach in Finland, Könönen propos-es.

University of Jyväskylä is developing an Innovation Centre for Central Finlandresearchers at the Agora Center at the University of Jyväskylä are try-ing to figure out how innovations could be more efficiently utilized.

research Professor Antti Hau-tamäki, Director of the Agora Cent-er, thinks that the University should take part in the region’s innovation activity in creating new products, services and even business ideas. The Innovation Centre work group at the Agora Center is collaborating with the region’s public organiza-tions, institutes of higher education, financiers, councils and companies to create an Innovation Centre for Central Finland. The objective is to

make the Jyväskylä region globally competitive.

researchers do not necessarily know the stages that products, ser-vices or operations models go through before they are launched. This development phase is tackled at the Innovation Centre.

– We want to create a bridge be-tween productive and good-quality multidisciplinary research and the practical applications of this re-search, says Hautamäki.

More innovations and new ways of thinking are needed as the com-petition grows more aggressive. Project researcher and designer Ka-

tariina Lahtinen wants the Univer-sity to create an idea laboratory in which companies can identify and develop their own ideas in coopera-tion with the University.

According to Project Manager Ol-li Hietanen, creativity and the abili-ty to change are the most important elements of competitiveness, re-gardless of industry. - This is why our success is based more and more on how well we can innovate. This new working environment is also the reason why we need life-long learning.

Architect and branding expert dissects Central FinlandPETTErI KIvIMÄKI

KASPEr MÄKELÄ


SUMMArY

Minna Kauppi bloggaa taasKuka olet ja mitä teet?Olen Minna Kauppi. Etsin ammatik-seni rasteja metsästä ja harrastan opiskelua.

Miksi Jyväskylä?Poikaystävä veti puoleensa tänne suuntaan ja muutenkin oli helppo tulla tuolta eteläpäästä Päijännettä mukavan oloiseen kaupunkiin. (Kaupin kotikunta on Asikkala ja hän suunnistaa Asikkalan raikkaan riveissä, toim. huom.)

Miksi valitsit pääaineeksesi Jy-väskylän yliopistossa ruotsin kielen?Ensimmäisellä kerralla hain journa-listiikkaa, mutta sinne en päässyt-kään. Sitten ajattelinkin tehdä fik-susti ja lukea kieliä, koska niistä on hyötyä missä vaan.

Mielipiteesi pakkoruotsista?ruotsi on kiva ja helppo kieli ja sen osaaminen on tulvaisuudessakin hyvä ase markkinoilla. PAKKOruotsi kuulostaa kyllä terminä hirveältä, mutta en luopuisi muusta kuin tuosta etuliitteestä.

Missä jamassa opintosi ovat?Hyvässä jamassahan ne ovat. Ai-neenopettajaopinnot ovat melkein viimeinen puristus, mutta ajattelin kyllä silti jatkaa hengailua yliopis-ton kahviloissa vielä muiden ainei-den parissa.

Miten yhdistät huippu-urheilun ja opiskelun?Yleensä opiskelussa on tullut vedet-tyä sitä mitä ehtii, että urheiluun on jäänyt aikaa. Nämä opettajaopen-not ovat tosin poikkeus. Olenhan minä kyllä tosi hidas ollutkin tuolla opiskelupuolella.

Montako tuntia vuorokau-dessasi on?24, mutta minun kelloni kulkee vä-

The Central Finland Innovation Market Place brings schools and companies together

The Central Finland Innovation Mar-ket Place at the Agora Center brings together small and mid-sized com-panies and schools. It establishes a new meeting place for the creators and utilizers of knowledge.

The most suitable research or de-velopment partner can be found in the University, the University of Ap-plied Sciences or the vocational school, depending on the needs of the company. The objective is to of-fer small and mid-sized companies the opportunity to improve busi-ness and competitiveness by utiliz-ing the latest research information and the experts at the schools.

Companies’ interests and re-sources are taken into account when development projects are planned. Any parts of the compa-ny’s business operation can be cho-sen to be developed and it does not necessarily have to be within the core field of the company. For ex-ample, the Innovation Market Place can offer assistance in the develop-ment of education, communication, marketing or job wellbeing. The Market Place has over 50 company partners and approximately 160 students have worked in different course, research and thesis pro-jects.

PETTErI KIvIMÄKI

From left to right: Timo Piiparinen from The Central Finland Innovation Market Place, company partner Jarno Mäkelä, and Juho Heikkinen and Niina Pitkänen, from The Central Finland Innovation Market Place.


OSUMA

hän hitaammin, että ehdin säätää kaiken mitä pitää.

Yllätyitkö valinnastasi Vuoden urheilijaksi 2010?Kai se nyt näki naamasta ja kuuli jutuista ;).

Kumpaa arvostat enemmän: suunnistuksen maailmanmesta-ruuksia vai Vuoden urheilija -titteliä?

Suunnistuksen mestaruuksia tietys-ti, koska ilman niitä en olisi saanut tuota toistakaan.

Miltä tuntuu olla Suomen en-simmäinen ”kohusuunnistaja”?Aivan turhalta. Ei minussa ole mi-tään muuta kohuttavaa kuin huonot jutut ja rumat hymyt.

Miten nuori nainen saa tuulet-taa voittoa? Sallitaanko miehil-le räväkämmät otteet?Kai se on niin, että nuoren naisen olisi hyvä vaan istua sievästi jalat ristissä ja kiittää kauniisti. Nuori miesurheilija voi käsittääkseni leikkiä välillä apinaakin.

Kotisivusi menivät tukkoon Urheilugaalan jälkeen. Ai-otko vielä jatkaa blogiasi?

Olen bloggaillut tosi vaihte-levasti ja ajattelematta sen kummemmin. Mutta kyllä-hän se ketuttaa, jos ei

enää voi koskaan kir-jottaa mitään

minnekään ilman, että joku siteeraa lauseita eril-lisinä asiayh-teyksistä jossain ilta-

päivälehdes-sä... mutta kai

minä silti aion jotain kirjoitella.

(Seuraava blogi-teksti ilmestyi Kau-

pin sivuille 16.1.)

Miltä tuntuu olla Linnan juhlien ku-

ningatar?voi plääh. Onhan se tie-

tysti imartelevaa, mutta toisaalta kun niitten tsem-

paloiden ikäkeskiarvo on jo-

ku 60 vuotta, niin aika luonnollista on, että joku kolmesta nuoresta vie-raasta tuon tittelin saa.

Kohdellaanko naisurheilijoita mielestäsi asiallisesti tiedotus-välineissä?riippuu tiedotusvälineestä. Tietyis-sä medioissa ei ketään kohdella in-himillisesti.

Mitä teet, kun sinua laiskottaa?röhnötän sohvalla ja mässytän jo-tain hyvää.

Miten tapasit suunnistajamiehe-si Pasi Ikosen?Metsässä tietysti.

Kumpi teistä ”suunnistaa” vie-raissa kaupungeissa?Pasi. Minä olen aina eksyksissä, kun katselen silmät ympyröinä ympäril-leni.

Edellinen haastateltava Ismo Leikola kysyy sinulta: Mitä ha-luat? (Leikola tarkensi, ettei ky-sy ”mitä et halua” vaan nimen-omaan ”mitä haluat”.)Haluan olla onnellinen, koska se pi-tää sisällään kaiken, mitä elämältä toivoo.

Mitä kysyt seuraavalta haasta-teltavalta?Pesetkö kätesi vessasta tullessasi?

Anna-Maija Tuuliainen

Tällä palstalla esitellään tunnettuja Jyväskylän yliopistoon liittyviä henkilöitä.

Minna Kauppi bloggaa taas

PETTErI KIvIMÄKI 35Tiedonjyvä 1/2011

Documents

Tiedonjyvä 01/2011