Embed Size (px)
Citation preview
Tienpitoalueiden vertailu- Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaihtoehdot27.4.2018
Sisältö
• Ohjausryhmän kokoonpano• Tienpitoalueiden vertailu - työn tavoitteet• Vaihtoehtoiset tienpitoalueet• Työssä käytettyjä aineistoja• Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys)• Lähtöaineistot sekä niiden analyysi
– Kehityskäytävät, aluerakenne, työmatkat, henkilöliikenne, kuljetukset– Maakuntien vertailua– Liikenteen kärkihankkeet, maakunnan suuntautuminen
• Mielipidekysely tienpitoalueesta• Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu• Jatkotoimenpiteet
2
Ohjausryhmä
Organisaatio Nimi Rooli / tehtävä SähköpostiEtelä-Pohjanmaan liitto Antti Saartenoja Vs. maakuntajohtaja [email protected]
Etelä-Pohjanmaan liitto Markus Erkkilä Vs. suunnittelujohtaja [email protected]
Pohjanmaan liitto Ann Holm Kaavoitusjohtaja [email protected]
Pohjanmaan liitto Tero Voldi Liikenneasiantuntija [email protected]
Keski-Pohjanmaan liitto Janna Räisänen Aluesuunnittelupäällikkö [email protected]
Pirkanmaan liitto Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitusjohtaja [email protected]
Hämeen liitto Heikki Pusa Yli-insinööri, suunnittelujohtaja [email protected]
EPOELY / L Anders Östergård Johtaja [email protected]
EPOELY / L Vesa Leino Tienpidon suunnittelupäällikkö [email protected]
EPOELY / L Ari Perttu Investointipäällikkö [email protected]
PIRELY / L Juha Sammallahti Johtaja [email protected]
PIRELY / L Janne Lintilä Toiminnanohjauspäällikkö [email protected]
Jakelussa lisäksiPohjanmaan Liitto Kaj Suomela Maakuntajohtaja [email protected]
Keski-Pohjanmaan Liitto Jukka Ylikarjula Maakuntajohtaja [email protected]
KonsultitLinea Konsultit Oy Reijo Helaakoski Projektipäällikkö [email protected]
Linea Konsultit Oy Marko Nyby Projektisihteeri [email protected]
3
• Määritellä tulevan Etelä-Pohjanmaan maakuntakonsernin näkökulmastaedullisin ja järkevin tienpitoalue ottaen huomioon liikennejärjestelmä- jamaantielaki-esityksen tavoitteet tienpidon tehtävien hoitamisestayhteistoiminnassa (15 f §):– tienpidon kustannustehokas sekä yhtenäinen, asiantunteva ja pitkäjänteinen
hoitaminen,– lain mukaisen palvelutason toteutuminen ja työssäkäyntialueiden
asiakastarpeiden huomioiminen sekä– maantieteellisesti, kooltaan ja muutoinkin tarkoituksenmukaisten
tienpitoalueiden muodostuminen.
• Tuottaa perusteluaineistoa päätöksentekoa varten
Tienpitoalueiden vertailu - työn tavoitteet
4
1. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan jaKeski-Pohjanmaan muodostama alue
2. Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan jaKanta-Hämeen muodostama alue
Vaihtoehtoiset tienpitoalueet
Maakunnan keskeiset tehtävät• Sosiaali- ja terveyspalvelut• Kasvupalvelut• Ympäristötehtävät• Ruoka- ja luonnonvarapalvelut• Pelastustoimi• Liikenne
5
Valtion tasolla:• Hallituksen esitys laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä sekä sen
perusteluaineistot– lisäksi viittaukset maakunnan yhteistyöalueisiin muussa lainsäädännössä,
esim. Sote-järjestämislaki HE 15/2017• Keskeiset päätieverkon toimintalinjat (Liikenneviraston toimintalinjoja 1/2017)• HLT 2016 ja muut tilastotiedot
Ylimaakunnallisella ja maakunnallisella tasolla:• EPOELY-keskuksen ja maakuntaliittojen suunnitelmat ja selvitykset, mm.
– Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma– Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2017) ja muiden maakuntien
liikennejärjestelmäsuunnitelmat– Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 + maakuntaohjelmat 2014-17 sekä
2018-21• Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelussa tuotettu aineisto, mm.
– maankäyttö-, liikenne- ja luonnonvaratehtävien erillinen raportti– VATE-pöytäkirjat
Työssä käytettyjä aineistoja
6
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) 1/4
Maakunnan liikennetehtävät• Keskeisiä tehtäviä tienpito (maanteiden suunnittelu, rakentaminen,
kunnossapito ja liikenteen hallinta)– hoidettava yhteistoiminnassa tienpitoalueella (toimija määritetään
maakuntien yhteistyösopimuksella)• liikennejärjestelmäsuunnittelu
• Lisäksi yksityistieavustukset, liikenneturvallisuus sekähenkilöliikenteen suunnittelu ja järjestäminen– päättää yksityisteiden valtionavustuksista, edistää liikkumisen ohjausta– vastaa eri toimijatahojen yhteistyöstä liikenneturvallisuustyössä– toimivaltainen viranomainen maakunnan joukkoliikenteen
suunnittelussa ja järjestämisessä (edellytyksenä maakunnan päätös)
7
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) 2/4
Maantieverkon käytännöt lakiesityksen mukaan• Maantieverkko säilyy valtion omistuksessa ja ohjauksessa
• maakuntien ohjauksella varmistetaan valtakunnallinen yhtenäisyysja riittävä palvelutaso
• Maakunnat sopivat tienpidon hoitamisesta enintään yhdeksällätienpitoalueella. Tienpitoalueiden keskeiset tehtävät:
• tienpidon ja rahoituksen suunnittelu sekä maanteiden hankesuunnittelu• maanteiden suunnittelun, kunnossapidon ja rakentamisen hankinnat ja
niihin liittyvä valvonta• tienpidon ja liikenteen suunnitelma sekä tienpidon sopimuksen valmistelu• tietojen tuottaminen maantieverkosta
8
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) 3/4
Tienpidon rahoitus ja sopimus• Tienpidon erillisrahoitus maakunnittain
• jakoperusteet pääpiirteissään kuten nyt perustienpidossa ELYille(maantieverkon ja liikenteen ominaisuudet)
• perustienpidossa käytettävissä maakunnilla yhteensä noin 410 M€,lisäksi valtiolla valtakunnallisiin tehtäviin ja teemaohjelmiin noin 100 M€
• Tienpidon järjestämisestä tehdään valtion kanssa nelivuotinentienpidon sopimus maakuntavaltuustokauden alussa
• määritetään tienpidon tavoitteet sekä rahoitus ja sen suuntaaminen
• Tienpidon sopimuksessa tienpitoalueesta ei muodostu oikeushenkilöä,vaan sopijaosapuolina ovat maakunnat ja Liikennevirasto
9
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) 4/4Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu
• Tavoitteena edistää liikkumisen ja kuljetusten toimivuutta, turvallisuutta sekäekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän liikennejärjestelmänkehittämistä
• Pitkäjänteinen yhteistyöprosessi, maakunta käynnistää ja koordinoisuunnittelua, maakuntavaltuusto hyväksyy
• Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma toimii lähtökohtana maakunnantienpidon ja liikenteen suunnitelman valmistelussa, jonka pohjalta tienpitäjä jatienpitoalueen maakunnat valmistelevat tienpidon järjestämiseksi nelivuotisentienpidon sopimuksen.
Maakunnan kansalliset ja kansainväliset yhteydet
Lähde: Etelä-Pohjanmaan liitto, Maakuntasuunnitelma 2040, (2014)
Visio 2040:Etelä-Pohjanmaa onhyvinvoivien ihmisten jamenestyvien yritysten uudistuvaja yhteistyötä rakentavakulttuurimaakunta.
Väestöntiheys (as. / km2), 2010
Lähde: Alli-kartasto, TTY/Verne (2013)12
Pendelöinti maakunnassa ja maakuntarajan yli
Kuntien välinen pendelöinti yli 50työntekijää, vuosi 2015
Lähde: Etelä-Pohjanmaan liitto, Tilastokeskus13
Suomalaisten yli 100 kilometriä pitkien matkojensuuntautuminen maakunnittain
Lähde: HLT 2016, Liikennevirasto (2018)
Huom.Välin Seinäjoki-Vaasa etäisyys onnoin 80 km, joten kaupunkienväliset matkat eivät näy pitkienmatkojen aineistossa.
14
Päätieverkon jäsentely sekä kuljetusvirrat
Lähde: Liikennevirasto 2017, Etelä-Pohjanmaan liitto 201715
Henkilöliikenteen kysyntä, tieverkko (KVL 2017)
Lähde: Liikennevirasto 2018
Etelä-Pohjanmaanmaantieliikenteenennustettukasvukerroin 2017-2030 on 1,18Lähde: Valtakunnallinentieliikenne-ennuste 2030,Liikennevirasto (2014)
Henkilö-liikenteentarjonta,linja-autot
Lähde: ValtakunnallinenliikenneluparekisteriVALLU
Kaukoliikenteen vuorotarjonta ja matkamäärä
Lähde: Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2017)
m.s.y = "molemmat suunnat yhteensä" (vuoroja / talviarki-pv)
18
Henkilöliikenteen kysyntä
Vuosi Tpe-Sk Sk-Kok Sk-Vs Sk-Hpk2004 1670 1055 345 1102005 1750 1110 350 1102006 1790 1130 350 1102007 1920 1210 360 902008 2100 1335 385 952009 2030 1275 375 902010 2110 1305 375 802011 2000 1185 380 852012 2100 1240 430 902013 2175 1275 460 852014 2040 1180 440 802015 2085 1180 450 702016 2150 1250 430 45
Ka 2004-16 1994 1210 395 88Ka 2010-16 2094 1231 424 76
Matkamäärät [1000]
Rataverkko [1000 matkaa]
Lähde: Suomen Rautatietilastot19
Maakuntien vertailua
Lähde: mm. Liikennevirasto (2018)20
Päällystetty tieverkko, josta huonokuntoisia Päällystysrahoitus 2015-18 RahoitusosuusMaakunta [km] [ %] [milj. €)] [ %]Keski-Pohjanmaa 988 13 % 6,122 12 %Pohjanmaa 2076 13 % 16,962 35 %Etelä-Pohjanmaa 3124 13 % 25,975 53 %
Asukasluku Pinta-ala Asukastih. Maantiet KVL Suorite [Milj.Maakunta [ km2] [as. / km2] [km] [ajon./d] ajon.km/d]Keski-Pohjanmaa 69000 5000 14 1200 1000 1,2Pohjanmaa 181000 7800 23 2800 1200 3,4Etelä-Pohjanmaa 191000 13400 14 4600 1100 5,1Pirkanmaa 511000 12600 41 5100 1900 9,7Kanta-Häme 173000 5200 33 2200 2000 4,4
Etelä-Pohjanmaan osuudet eri vaihtoehdoissaVäestö Tieverkko Suorite
EPo+KPo+Po 43 % 53 % 53 %EPo+Pir+Häme 22 % 39 % 26 %
Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikenteen kärkihankkeet
Lähde: Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 (2014) ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (2017)
Maakuntarajat ylittävätväylähankkeet:• Päätieverkon 1.korissa vt 3
(Tampere-Vaasa), vt 18Keski-Suomeen 2.korissa
• Rataverkon 1.korissa pääratamolempiin suuntiin sekäyhteys Vaasaan; yhteys Keski-Suomeen ja Kaskisiin2.korissa
Ylimaakunnallinen yhteistyö:• Pohjalaismaakuntien
liikennestrategiaryhmä• EPo ljs: yhteistyön
kehittämistarvenaapurimaakuntien kanssa
Lisäksi pidetty tärkeinä:• yhteydet Pohjanmaan
satamiin sekä lauttaliikenneRuotsiin
Muiden maakuntien liikenteen kärkihankkeita
Pohjanmaa; Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2014, päivitys 2017)• Valtatie 3 Tampere – Vaasa• Valtatie 8 Vaasa – KokkolaKeski-Pohjanmaa; Pohjois-Suomen logistiikka- ja liikennestrategia (2017)• Valtatie 8 Vaasa – Kokkola – Oulu• Kokkolan meriväyläPirkanmaa; Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2012), maakuntahallitus(2018)• Valtatie 3 Tampere – Vaasa• Valtatie 9 Tampere – Orivesi ja valtatie 12 (Tampere)• Päärata, erityisesti Tampere – RiihimäkiKanta-Häme; Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma (2014)• Valtatie 10 Hämeenlinnan kohta• Valtatie 2 Helsinki – Pori• Helsinki–Hämeenlinna–Tampere -vyöhykkeen maankäytön ja liikennejärjestelmän
yhteenkytkentä22
ELY-L:• Nykyinen toimialue käsittää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan
maakunnat.• Henkilöstö: pääosin Vaasassa. Osa VARELY:n alaisista alueellisesti sijoitettuna Seinäjoella
ja valtakunnalliset toiminnot muissa ELY:issä (maanlunastus Vaasassa).– Kolmen maakunnan resurssit v. 2019 18 htv + VAR 9 htv.
ELY-Y:• Ympäristöstrategia 2014-20: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan
maakunnat sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset• Alueidenkäyttö- ja luonnonsuojelutehtävien sekä vesitehtävien hoito
samojen maakuntien yhteistyöllä
Maakunnan suuntautuminen keskeisissä tehtävissä 1/2• Sosiaali- ja terveyspalvelut• Aluekehittäminen + kasvupalvelut• Alueiden käyttö + ympäristötehtävät
• Ruoka- ja luonnonvarapalvelut• Pelastustoimi• Liikenne
Lähde: Etelä-Pohjanmaan liitto, Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne, loppuraportti23
• Sote: maakunnassa hoidettavien tehtävien lisäksi vaativimmat tehtävät aiemminsovittujen erityisvastuualueiden mukaisesti (HE 15/2017, s.447): EPo + Pir + Häme,yliopistosairaala Tampere(Po + Sat + V-S -> Turku; KPo + PPo + Kainuu -> Oulu)– analogia tienpitoon: perustuu yhteistyöalueisiin (5 kpl) ja -sopimukseen
• Pelastustoimi maakunnallisesti omissa pelastuslaitoksissa; sisäministeriö johtaa jakoordinoi (yhteistyömahdollisuudet?)
Maakunnan suuntautuminen keskeisissä tehtävissä 2/2• Sosiaali- ja terveyspalvelut• Aluekehittäminen + kasvupalvelut• Alueiden käyttö + ympäristötehtävät
• Ruoka- ja luonnonvarapalvelut• Pelastustoimi• Liikenne
24
Analyysi: Tavoitteet tienpidon tehtävienhoitamisesta yhteistoiminnassa
• Tienpidon kustannustehokas sekä yhtenäinen, asiantunteva ja pitkäjänteinenhoitaminen
• keskittäminen tehostaa ja yhtenäistää toimintaa sekä varmistaa asiantuntijuutta; uusi laki eikuitenkaan edellytä esim. hankintojen keskittämistä nykyiseen tapaan neljälle hankinta-alueelle
• tienpidon yhtenäisyys tienpitoalueen sisällä vahvaa, valtakunnallisesta yhtenäisyydestähuolehditaan myös Liikenneviraston informaatio-ohjauksen ja tienpidon sopimusten kautta
• Lain mukaisen palvelutason toteutuminen ja työssäkäyntialueiden asiakastarpeidenhuomioiminen
• maanteiden palvelutasosta säädetään lailla ja asetuksilla sekä edelleen maakuntien väliselläyhteistyösopimuksella ja tienpidon sopimuksella
• työssäkäyntialueet menevät maakunnan rajan yli enemmän Pohjanmaalle kuin Pirkanmaalle,työssäkäynnin suuntautuminen Keski-Pohjanmaalle on vähäistä ja Kanta-Hämeeseenminimaalista
• Tampere, Vaasa ja Kokkola ovat Seinäjoen työssäkäyntivyöhykettä; Helsinki ja Jyväskylätyöasiavyöhykkeellä
• Maantieteellisesti, kooltaan ja muutoinkin tarkoituksenmukaisten tienpitoalueidenmuodostuminen• tienpitoalueeseen kuuluvien maakuntien tulisi sijaita vierekkäin muodostaen
tarkoituksenmukaisen maantieteellisen kokonaisuuden– pohjalaismaakunnat sijaitsevat lähekkäin, Kanta-Hämeeseen etäisyyttä on selvästi enemmän
25
Muita analyysituloksia
• Maanteiden liikennemäärät pohjalaismaakunnissa keskimäärin samalla tasolla,Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maantiet selvästi vilkkaampia
• Valtakunnallisista kehityskäytävistä pohjois-etelä-suunta vahvempi kuin itä-länsi.Pitkissä matkoissa Pirkanmaa ja Uusimaa merkittävimmät kohteet etenkinrautateitse, työasiamatkat merkittäviä. Henkilöautoliikenteessä sekäpendelöinnissä Vaasan suunta maakuntarajan ylittävistä vahvin virta.
• Etelä-Pohjanmaan keskeiset ylimaakunnalliset liikennejärjestelmänkehityshankkeet suuntautuvat sekä Pohjanmaalle että Pirkanmaalle
• Etelä-Pohjanmaan aluerakenne liittyy vahvimmin Pohjanmaan maakuntaan• Maakuntien väliset yhteistyösuhteet olleet perinteisesti vahvoja Pohjanmaan
suuntaan, esimerkiksi ELY-Y suuntautuu pohjalaismaakuntiin• Sote-yhteistyöalue Pirkanmaan kanssa
26
Mielipidekysely tienpitoalueesta• Internet-kyselyn (22.-28.3.2018) kohderyhminä Etelä-Pohjanmaalta maakuntaliiton
virkamiehiä ja luottamusmiehiä, kuntien virkamiehiä ja järjestöjen edustajia sekäEPO-ELY/L:n, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntaliittojen virkamiehiä– 17 vastaajaa (vastausprosentti 55 %)– Vastausasteikko 1-5 (täysin samaa mieltä, …, täysin eri mieltä)
• Kysymyksillä selvitettiin tienpidon nykytilaa ja yhteistyökäytäntöjä sekä näkemystätulevasta suuntautumisesta– Eniten tyytyväisyyttä oli nykyisen tienpitoalueen maantieteelliseen
tarkoituksenmukaisuuteen ja sopivaan kokoon– Tyytymättömämpiä oltiin kunnossapidon tasoon, päätöksenteon
osallistumismahdollisuuksiin ja resurssien maakunnittaiseen jakoon– Tienpitoalueen muodostamisessa sai kannatusta yhtä paljon pohjalaismaakunnat sekä
Pirkanmaan/Kanta-Hämeen suunta• Mielipidekyselyn tulokset on raportoitu kokonaisuudessaan erillisellä kalvosarjalla• Teemahaastatteluilla (6.-9.4.2018) täydennettiin kannanottoja vaihtoehtoisista
tienpitoalueista sekä keskusteltiin mahdollisuuksista kyselyssä tunnistettujennykyisten heikkouksien parantamiseen
27
VE1; Etelä-Pohjanmaan,Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan muodostamatienpitoalue
VE2; Etelä-Pohjanmaan,Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen muodostamatienpitoalue
VE 3; Joku muu,Etelä-Pohjanmaa javähintään kolmenmuun maakunnanmuodostamatienpitoalue
Maantieteellinen koko jasijainti
Tienpitoalueeseen kuuluvien maakuntien sijaitessa vierekkäin ne muodostavattarkoituksenmukaisen maantieteellisen kokonaisuuden.Pohjalaismaakunnat sijaitsevatlähekkäin muodostaen kompaktinalueen. Etelä-Pohjanmaanaluerakenne liittyy vahvimminPohjanmaan maakuntaan.
Pirkanmaa on naapurimaakunta,mutta Kanta-Hämeeseenetäisyyttä onpohjalaismaakuntiin verrattunaselvästi enemmän.
Neljän tai useammanmaakunnan muodostamatienpitoalue onlähtökohdiltaan muitavaihtoehtojaepähomogeenisempi.
Maakuntien strateginenyhteistyö
Etelä-Pohjanmaalla valtakunnallisista kehityskäytävistä pohjois-etelä-suunta vahvempi kuin itä-länsi. Etelä-Pohjanmaan keskeiset ylimaakunnalliset liikennejärjestelmän kehittämishankkeetsuuntautuvat sekä Pohjanmaalle että Pirkanmaalle. Tienpitoalue voi tarjota alustanyhteistyöfoorumiksi strategisissa liikennekysymyksissä, mutta yhteistyötä voidaan tehdä myöstienpitoaluetta laajemmilla kokoonpanoilla ja erilaisilla maakuntien yhdistelmillä.
Maakuntien välisetyhteistyösuhteet ovat olleetperinteisesti vahvoja Pohjanmaansuuntaan, esimerkiksi ELY-Ysuuntautuneepohjalaismaakuntiin.
Yhteistyö etelän suuntaantoistaiseksi melko vähäistä,kuitenkin Pirkanmaan kanssa onSote-yhteistyötä (ERVA).
Maakuntien muodostamalaaja allianssi lisäästrategista painoarvoa,mutta yhteistyökokemuson vähäisiä.
Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu 1/4
28
VE1 VE2 VE3Työssäkäyntialueidenhuomioiminen
Työssäkäyntialueet ovat pääasiassa seudullisia, mutta pitkämatkainen, maakuntarajat ylittävä pendelöinti onlisääntymässä.
Henkilöautoliikenteessä sekäpendelöinnissä on Vaasan suuntamaakuntarajan ylittävistä vahvinvirta. Työssäkäynnin suuntautuminenKeski-Pohjanmaalle on vähäistä.
Työssäkäyntialueet menevät maakunnanrajan yli vähemmän Pirkanmaalle kuinPohjanmaalle, työssäkäynninsuuntautuminen Kanta-Hämeeseen onminimaalista. Tampere on osa Seinäjoentyössäkäyntivyöhykettä. Pitkissä matkoissa(yli 100 km) Pirkanmaa ja Uusimaa ovatmerkittävimmät kohteet, etenkinrautateitse, työasiamatkat merkittäviä.
Etelä-PohjanmaantyössäkäyntivirroistaPohjanmaalle onsuuntautumista selvästieniten, muidenmaakuntien merkityson vähäisempää.
Tienpidonpalvelutaso;yhtenäisyys,asiantuntevuus japitkäjänteisyys
Mielipidekyselyn mukaan tienpidon taso on 2010-luvulla laskenut ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan tieverkonkoetaan jäävän muita pohjalaismaakuntia huonommalle palvelutasolle. Käytännössä huonokuntoisenpäällystetyn tieverkon suhteellinen osuus on maakunnittain sama, myös päällystysrahoitus on viime vuosinajakaantunut maakunnittain tieverkon pituuksien suhteessa. Tienpidon tasoon vaikuttavat nyt tientoiminnallinen luokka sekä tie- ja liikennetekniset ominaisuudet. Perustienpidon tehtävien hoidossa niukkarahoitustaso ei ole antanut paljon liikkumavaraa.Jatkossa maanteiden palvelutasosta säädetään lailla ja asetuksilla sekä edelleen maakuntien väliselläyhteistyösopimuksella ja tienpidon sopimuksella. Tienpidon tehtävien alueellinen keskittäminen yhtenäistäätoimintaa sekä varmistaa asiantuntijuutta. Valtakunnallisesta yhtenäisyydestä huolehditaan Liikennevirastoninformaatio-ohjauksen ja tienpidon sopimusten kautta, joten tienpidon yhtenäisyys tienpitoalueen sisällä onvahvaa.
Kolmen pohjalaismaakunnanyhteistyö tieasioissa on jatkunutpitkään ja tienpidon henkilöstötuntee sidosryhmänsä hyvin.
Uudella yhteistyöalueella tehokkaan jakäytännöllisen työtavan syntyminen vievuosia. Isompi alue tuo enemmänjoustavuutta ja priorisointimahdollisuuksiatienpidon nelivuotiskausittain.
Yhtenäinen tienpidontaso on mahdollistasaavuttaa laajallatienpitoalueella.
29
Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu 2/4
VE1 VE2 VE3Päätöksenteko jasopimusjärjestelyt
Maakuntauudistus vahvistaa merkittävästi maakuntien roolia tienpidon päätöksenteossa. Yhteistyöalueetaiheuttavat sopimistarvetta ja kunkin maakunnan ratkaisut voivat vaikuttaa naapurimaakuntiin. Tienpitoalueenmaakunnilla tulisi olla samanlainen näkemys vallan ja vastuun jakaantumisesta maakuntien ja tienpitoalueenkesken. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien yhteistoimintasopimusluonnoksen (1.2.2018) formaattitienpitoalueen muodostamisesta voi olla lähtökohtana myös muille maakunnille: Yhden maakuntakonsernin alleperustetaan useamman maakunnan yhteinen tienpidon yksikkö, joka on yhteisen toimielimen alainen.Yhteisessä toimielimessä on maakunnilla tasavahva edustus, puheenjohtajuus kiertää. Tienpidon yksiköllä ontiejohtaja + johtoryhmä, jossa myös maakuntien omat tienpidon asiantuntijat mukana.
- - -
Kustannukset Tienpidon tehtävien alueellinen keskittäminen tehostaa toimintaa. Myös eri tienpitoalueet voivat kilpailuttaa jatehdä hankintoja yhteistyössä.Etelä-Pohjanmaan rahoitusosuus noin 50 %tienpitoalueen kustannuksista. Etelä-Pohjanmaan maakunnalle tuleehenkilöstökustannuksia hieman enemmänkuin muissa vaihtoehdoissa.
Etelä-Pohjanmaan rahoitusosuus noin30 % tienpitoalueen kustannuksista.Urakoiden kilpailutuksessa isommallayhteistyöalueella on kustannuksissamittakaavaetunsa.
Laaja yhteistyöalue tuokustannustehokkuutta.
Resurssien jakomaakunnittain jaedunvalvonta
Maakunnat saavat rahoituksen tienpitoon valtiolta valtakunnallisen rahoitusjaon mukaisesti ja rahoituskohdistetaan sen mukaisesti tienpitoalueen maakunnille. Maakuntauudistuksen myötä maakunnanliikennetehtävät lisääntyvät (mm. liikennejärjestelmä- ja muu strateginen suunnittelu, joukkoliikenne,liikenneturvallisuusyhteistyö, tienpidon asiantuntijuus) ja luovat tarpeita omien resurssien kasvattamiseennykyisestä. Maakunnat voivat hoitaa yhteistyössä tienpidon lisäksi myös muita tehtäviään, jolloin tienpitoalueon luonnollinen yhteistyökumppani myös niissä
Etelä-Pohjanmaan painoarvo on pohjalais-maakuntien kanssa merkittävämpi kuinPirkanmaan kanssa, esimerkiksivaltakunnallisen teemarahoituksenhankkimisessa omaan maakuntaan.Valtakunnallisessa edunvalvonnassa kolmenpohjalaismaakunnan yhdistelmä ei nousekovin suureksi.
Etelä-Pohjanmaan rooli tienpitoalueensisällä jää Pirkanmaata pienemmäksi.Valtakunnallisessa edunvalvonnassasuurempi tienpitoalue saa enemmänpainoarvoa.
Etelä-Pohjanmaanmaakunnan rooli jäätässä muita vaihto-ehtoja vähäisemmäksi.Laajalla tienpitoalueellaon enemmänvaltakunnallistapainoarvoa.30
Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu 3/4
VE1 VE2 VE3Henkilöstö Laajalla yhteistyöalueella on mittakaavaetunsa henkilöstön kehittymismahdollisuuksien, erikoisosaamisen
ja kustannustehokkuuden suhteen, mutta paikallistuntemus voi olla heikompi.
EPO-ELY/L:n päätoimipaikka on nytSeinäjoki ja se olisi luontevasti sitämyös tienpitoalueella. Nyt EPO-ELY/L:n henkilökunnasta (30) 2/3 onsijoittunut Vaasaan, tienpidonhankinnan yksiköstä kuusi henkilöäon Seinäjoella. Tienpitoalueenhenkilökunta voi sijoittua useallepaikkakunnalle.
Tienpitoalueen luonnollinenpäätoimipaikka on Tampere, jossa onnykyisin PIR-ELY/L:n henkilökunta. PIR-ELY/L:n nykyinen alueellisten tehtävienhenkilöstö (33) tarvitsee alueenlaajentuessa lisäresursseja (eikuitenkaan laajentumisen suhteessa,arvio 10-15 henkilöä). Etelä-Pohjanmaanhoidon aluevastaavat ja mahdollisestimuitakin tienpidon hankinnan yksikönhenkilöitä voi sijoittua Seinäjoelle.Asiantuntijaresurssien jako maakuntienkesken ei ole välttämättä tasapuolinen,vaan niitä on kohdistettava enemmänkasvualueille (esim. Tampereen seutu).
Tienpitoalueenpäätoimipaikka tarvitseelisäresursseja.
Asiakasnäkökulma ja-palveluiden taso
Tienpitoalueen asiantuntijat vastaavat tehtävistä usean maakunnan alueella. Erityisasiantuntijat voivat ollayhteisiä myös useamman tienpitoalueen kesken. Henkilökunnan hajasijoittaminen tienpitoalueen sisälläparantaa alueellista asiakaspalvelua.
Pienemmällä tienpitoalueella ei olevälttämättä käytettävissä laajastiomaa erityisosaamista.
Isommalla alueella henkilöstönerityisosaaminen kehittyy paremmin.Tienpitoalueen asiantuntijoidentoimipaikat sijaitsevat pääosin muuallakuin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Laajalla alueella on hyvämahdollisuuserikoistumiseen jaasiantuntijaosaamisenkehittämiseen.
31
Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu 4/4
Jatkotoimenpiteet
• Etelä-Pohjanmaan maakunnan neuvottelut muiden maakuntien kanssavaihtoehtoisista tienpitoalueista
• Etelä-Pohjanmaan väliaikaisen toimielimen tai uuden maakunnanvaltuuston päätös tienpitoalueesta
• Tienpitoalueen yhteistyösopimuksen valmistelu ja hyväksyminen• Liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenneviraston lausunto
maakuntien välisestä yhteistyösopimuksesta
32
