TIKKURILAN ASIAKASLEHTI • NRO 1 • HUHTIKUU 2006

Lähikuvassa Lähikuvassa tuotekehitystuotekehitys

Omakotitalo Omakotitalo oppilastyönäoppilastyönä

Uusia kuvioita Uusia kuvioita sabloneillasabloneilla

2

Tässä numerossaULKOMAALAUSDurosil – uutta puulle ulos 10

Hirsipinnat heti käsittelyyn 14

Pintakäsittely parantaa piharakenteiden säänkestoa 16

SISÄMAALAUSPoppia seinille, testereillä taidetta 30

Taika kotiutuu 32

Elävää pintaa öljysilot teella 34

Uusia sablonikuvioita seinäpinnoille 37

PINTAA SYVEMMÄLTÄKiillolla iloa ja kestävyyttä 8

Tuotekehitys tekee tuotteet lähellä asiakasta 24

Testit varmistavat laadun 26

VOC-merkintöjen lisääminen etiketteihin on alkanut 39

MAALIA MAAILMALLEJärvenpäähän valmistuu talo oppilastyönä 12

Thermodek jouduttaa laajaa urakkaa 19

Legendaarinen Linnanmäki 43

Ikuistettua arvokkuutta – Ruokolahden kirkko 46

Kiasma elää näyttelyjen mukaan 49

UUTISIAUusi karkeampi hiertopinnoite Thermodek 3.0 H 22

Uusi kolmosen kansi aukeaa ilman työkaluja 23

Tikkurilan väritysohjelma uudistuu 31

Uusi Talomaalivärikartta 56

PINNALLAUusi UV-kovetusmenetelmä tuoleille ja muille 3D-kappaleille 4

Rakentaminen jatkuu vilkkaana 6

40

Tikkurilan ja Kraski Teksin kauppa vahvistui 52

MAALILINJA NEUVOOUlkoseinät ja sokkelit kuntoon 54

Mikä saisi maalarin vihre äksi?

3

Tietoa Tikkurilan tuot-teista ja palveluista:

Maalausneuvonta (vain alan ammatti laisille)klo 8–19 puh. (09) 8577 3720

Kaavapalveluklo 8–16 puh. (09) 8577 3730

Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille) klo 8–19 puh. 010 860 8600(pvm/mpm)

www.tikkurila.fi

Nro 1/200678. vuosikerta

JulkaisijaTikkurila Paints OyKuninkaalantie 1PL 5301301 Vantaapuh. (09) 857 731faksi (09) 8577 6902www.tikkurila.fi

PäätoimittajaJarmo Mäenpää

ToimituskuntaPirjo AholaMikko AuerRiitta EskelinenMarja KoivusaariPekka KotilainenRami KuparinenSeppo LamminmäkiArto LehtinenMaria Tallsten-LindMatti VahteristoSeija Varila

ToimitussihteeriAnne Hassinen

TaittoAnne Hassinen

Paino PunaMusta Oy

ISSN 0356-3987

Tikkurilan tuotekuvia, si-sustuskuvia ym. materi-aalia saat kuvapankista. Kätevimmin pääset sinne rekisteröitymällä Extra-nettiin osoitteessa www.tikkurila.fi /Kauppiaat.

Vuodelta 2005 on julkaistu ilahduttavia lukuja: uusien asuntojen rakentaminen,

korjausrakentaminen sekä rauta- ja si-sustustavaroiden kauppa ovat hyväs-sä kasvussa. Jo vuosia sitten alkanut sisustusbuumi on vahvistunut entise-stään. Tämä näkyy mm. sisustusleh-tien ja sisustusaiheisten tv-ohjelmien suosiossa. Ihmiset kaipaavat ideoita ja haluavat viestittää yksilöllisyyttään ja elämäntyyliään myös kotinsa il-meen kautta.

Yhä useammat kuluttajat haluavat myös käyttää ammattilaisten palvelu-ja sekä suunnittelussa että remontoin-nissa. Käytettävissä olevien tulojen kasvun ohella tähän vaikuttaa ihmis-ten kasvava halu käyttää vapaa-ai-kaansa myös matkusteluun, harras-tuksiin tai muuhun virkistäytymiseen. Aikaa käsillä tekemiseen ei aina tun-nu olevan, ja monet ovat epävarmoja oman osaamisensa suhteen. Palve-lujen käytön lisääntymiseen vaikuttaa myös kotitalousvähennys, jota monet jo osaavat hyödyntää verotuksessa.

Kun halutaan luoda yksilöllisiä si-sustuskokonaisuuksia, maali on kiis-tämättä monipuolisin markkinoilla oleva materiaali. Saatavilla on käy-tännöllisesti katsoen rajattomasti vä-rejä ja toimivat tuotteet kaikille kodin pinnoille. Erilaiset kuviointimaalaus-

tekniikat, efektituotteet ja kiiltoastei-den hyödyntäminen mahdollistavat persoonallisen ilmeen luomisen niin kodeissa kuin julkitiloissakin.

Tikkurila on viime aikoina tuonut markkinoille monia jännittäviä uutuuk-sia. Taika Helmiäismaalit ja -lasyyrit ovat herättäneet suurta kiinnostusta sekä kuluttajien että ammattilaisten keskuudessa. Asiakkaiden pyynnöstä olemme kehittäneet moderniin sisus-tukseen sopivan sablonikokoelman, joka vahvistaa maalin asemaa sisus-tusmateriaalina. Myös maalattavan la-sikuitutapetin Ässätexin kuosivalikoi-maa on täydennetty. Markkinoilla jo muutaman vuoden ollut erikoismaali Magnetic on hyvä esimerkki uudenlai-sesta tuotteesta, jossa yhdistyvät ul-konäkö ja toiminnallisuus.

Ilahduttavan monet asiakkaam-me ovat käyttäneet hyväkseen koulu-tustarjontaamme ja opiskelleet kuvi-ointimaalausta ja perehtyneet uusien tuotteiden tarjoamiin mahdollisuuk-siin koulutuskeskus Paletissa. Koulu-tukseen uhrattu aika on investointi tu-levaisuuteen. Yksilöllisyyden kaipuu ja kiinnostus sisustamista kohtaan jat-kuu voimakkaana ja kannattaa hyö-dyntää niin suunnittelussa kuin maa-lien myynnissä ja urakoinnissa.

JARMO MÄENPÄÄ

Vilkas rakentaminen vahvistaa sisustus buumia

4

Tikkurila Coatings Oy yhteis-työkumppaneineen on ke-hittänyt taloudellisen, ult-

raviolettivalolla (UV) tapahtuvaan kovetukseen perustuvan pintakäsit-telymenetelmän tuoleille ja muille kol-miulotteisille kappaleille. Ideaa ve-siohenteisen lakan UV-kovetuksesta inertissä kaasukehässä eli hapetto-massa tilassa on kehitelty yhdessä saksalaisen BASF AG:n kanssa. Uu-dessa menetelmässä käytettävät Lu-minol-pintakäsittelyaineet on kehitet-ty Tikkurilassa ja laitteet yhteistyössä pintakäsittelylinjoja valmistavan Sas-metor Oy:n kanssa. Menetelmällä voidaan korvata nykyiset liuoteohen-teiset pintakäsittelyaineet huonekalu-teollisuudessa.

Tuolien valmistajat käyttävät yleensä polyuretaani-, nitrosellu-loosa- ja happokovetteisia tuottei-ta. Nämä pintakäsittelyaineet toimi-vat hyvin, mutta niiden suhteellisen alhaisesta kuiva-ainepitoisuudesta johtuen suurehkot valmistajat EU:n alueella eivät valitettavasti pysty täyt-tämään VOC-direktiivin (1999/13/EY) vaatimuksia vuoden 2007 jälkeen.

Uvitec-menetelmään kuuluvat ve-siohenteiset, UV-kovettuvat Luminol-pintakäsittelyaineet, talteenottava ruiskutuskaappi ja uusi, 3D-kappa-leille tarkoitettu UV-kovetuslaite Uvi-tec. Uusi menetelmä soveltuu tuoleil-le ja puisille muotopuristekappaleille sekä muovikomponenteille, joita ei voida käsitellä olemassa olevilla ta-somaisille kappaleille tarkoitetuilla UV-pintakäsittelylinjoilla.

Uvitec-menetelmä lisää tehok-kuutta ja tuo säästöä

Uudella menetelmällä on lukuisia etuja:– Vähäiset VOC-päästöt tuotannossa.– Vähäinen energian ja hiilidioksidin kulutus. – Pienet investointikustannukset: ole-massa oleviin tuotantolinjoihin voi-daan asentaa talteenottava ruisku-tuskaappi ja Uvitec-laite. – Mahdollisuus saavuttaa jopa 40–50%:n säästöt materiaali- ja jätehuol-tokustannuksissa. – Samat tai pienemmät prosessikus-tannukset verrattuna olemassa ole-viin tuotteisiin / tuotantoon. – Valmiiksi lakatun pinnan ominai-suudet ovat samanveroiset tai pa-

Uusi UV-kovetusmenetelmä tuoleille ja muille 3D-kappaleille

KUVA: ISKU INTERIOR OY

5

remmat kuin perinteisillä liuoteohen-teisilla tuotteilla aikaan saadut. – Entistä lyhyempi tuotantoaika. Tuot-teet ovat UV-kovetuksen jälkeen heti valmiita pakattaviksi.– Alhainen kovetuslämpötila; mene-telmä soveltuu lämpöherkille alustoil-le kuten mänty, muovi, jne.RadTech Europe -yhdistys palkitsi Tikkurilan Uvitec-menetelmän kehit-tämisestä. Palkinto jaettiin RadTech 2005 -konferenssin yhteydessä Bar-celonassa Espanjassa. Kilpailu oli avoin kaikille yrityksille, jotka hyödyn-tävät UV- ja elektronisäteilyllä (EB) tapahtuvaa pinnoitteiden kovetustek-nologiaa.

Lisätietoja:Mikael Knif, Key Account ManagerBusiness Unit WoodTikkurila Coatings Oy

KUVA: JUKKA NUUTINEN

Tikkurila järjesti joulukuus-sa 2005 eteläsuomalaisille suunnittelijoille seminaarin,

jossa käsiteltiin menneisyyttä, ny-kyisyyttä ja tulevaisuutta rakentami-sessa ja suunnittelussa. Nykytaiteen museossa Kiasmassa pidettyyn tilai-suuteen osallistui yli 300 henkilöä.

Yli-intendentti Sakari Mentu Mu-seoviraston rakennushistorian osas-tolta käsitteli esityksessään raken-nuskulttuurimme ja ympäristömme säilyttämistä jälkipolville. Osasto on rakennusperinnön ja historiallisten muinaisjäännösten vaalimisen sekä restauroinnin asiantuntijaviranomai-nen Suomessa. Se palvelee viran-omaisia, yhteisöjä ja yksityisiä ra-kennusperinnön suojeluun, hoitoon, kehittämiseen ja restaurointiin liit-tyvissä kysymyksissä. Se myös te-kee tunnetuksi rakennetun ympä-ristön kulttuuriarvoja sekä kehittää suojelua ja restaurointia muun mu-seolaitoksen ja muiden viranomais-ten kanssa.

Ventspilsin kaupunginarkkiteh-ti Daiga Dzedone Latviasta esitteli laajan kuvamateriaalin avulla maan nopeaa muutosta. Ventspilsin raken-nuskantaa ja puistoalueita on kun-nostettu määrätietoisesti, ja muuta-massa vuodessa kaupunkikuva on muuttunut radikaalisti verrattuna it-senäisyyttä edeltävän ajan harmau-

Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus

puhuttivat suunnittelijaseminaarissa

teen ja ränsistyneisyyteen. Latvialaiset rakastavat värejä, ja tämä näkyy myös talojen julkisivuissa ja puistojen näyttä-vissä kukkaistutuksissa.

Dzdedone korosti kaupungin päät-täjien ja kaupunkisuunnittelusta vas-taavien tahojen yhteistyön merkitystä sekä rakennusten omistajien vastuuta rakennuskannan hoidossa. Eri aluei-den kehittämiseksi on myös järjestetty useita kansainvälisiä suunnittelukilpai-luja.

Tulevaisuutta tutkaili markkina-analyytikko Kåre Stamer Andreasen Kööpenhaminan tulevaisuudentutki-muslaitoksesta. Hän puhui ihmisen yksilöllisyyden ja luovuuden tarpees-ta. Rakentamisessa ja suunnittelussa tämä hänen mukaansa ilmenee niin, että aivojen sijasta etusijalle asete-taan sydän. Aiemman järkevän, fyy-sisten tarpeiden tyydyttämiseen pe-rustuvan suunnittelun tilalle tarvitaan elämyksellisyyttä, yksilöllisyyttä, este-tiikkaa ja tunnetta.

Andreasenin mukaan nykyihminen haluaa valita vapaasti ja ilmentää per-soonallisuuttaan kaikin mahdollisin ta-voin niin asumisessaan kuin kulutuk-sessaankin. Hän nauratti yleisöään ihmettelemällä, miksi nykyihmiset ha-luavat ajaa maastureilla kaupungissa. Hyvä kysymys.

TEKSTI: RIITTA ESKELINENKUVA: ARJA SCHADEWITZ

Tikkurilan vanhan ajan maalit ja Tai-ka-tuotteet kiin-nostivat kovasti seminaariyleisöä. Osansa suosios-ta saivat Tikkurila Coatingsin jauhe-maalit, petsit ja lat-tiapinnoitteet, jotka myös olivat esillä.

6

Vuonna 2005 palkansaajien nimellisansiot kasvoivat 3,6 % edellisen vuoden heinä-

syyskuuhun verrattuna. Suurin osa ansionnoususta perustuu tulopoliit-tisen sopimuksen mukaisiin palkan-korotuksiin. Tämä on lisännyt ko-titalouksien uskoa oman talouden positiiviseen kehitykseen sekä ma-daltanut lainanottokynnystä.

Pitkästä aikaa myös Euroopan ta-lous on kehittynyt positiivisesti. Niin-pä Euroopan keskuspankki korotti lievästi peruskorkoa joulukuun alus-sa ensimmäisen kerran viiteen vuo-teen. Korkotaso on kuitenkin edelleen

alhainen, ja korkojen vähäinen nou-su sopii Suomen taloustilanteeseen ja hillitsee erityisesti asuntojen hinto-jen nousua. Maan hyvä taloudellinen tilanne ja vakaat korkomarkkinat li-säsivät myös ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta Suomen kiinteistömark-kinoita kohtaan. Pääkaupunkiseudul-la vuoden 2005 kiinteistökaupoista jopa 40 %:ssa on ostajana ollut kan-sainvälinen sijoittaja.

Joulukuussa infl aatio oli Tilasto-keskuksen mukaan tasan 1 %. Kulut-tajahintoja nosti eniten polttoaineiden kallistuminen. Kaikkien euroaluei-den hinnat olivat joulukuussa 2,2 %

korkeammat kuin vuosi sitten. Koko vuonna infl aatio oli Suomessa keski-määrin 0,9 %.

Pientalot ja varasto rakennuk-set rakentamisen veturina

Vuoden 2005 kolmannella neljännek-sellä rakennustöitä aloitettiin kaikki-aan noin 12 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa uudisrakennustöitä aloitettiin yhteen-sä 33 miljoonan kuutiometrin verran eli 10 % enemmän kuin vuotta aikai-semmin. Jakson aikana aloitettiin lä-

RakentaminenRakentaminen jatkuu vilkkaanajatkuu vilkkaana

Asuntojen kysyntä oli koko vuoden 2005 erittäin vilkasta. Syynä olivat alhainen korkotaso, matala infl aatio ja yleinen vaurastu-minen. Markkinoiden odotetaan jatkuvan vilkkaana myös tämän vuoden ajan. Myös korjausrakentaminen on kasvussa.

TEKSTI JA KUVAT: KIMMO SANDBERG, TOIMITUSJOHTAJA, RAKENNUSINSINÖÖRIT JA -ARKKITEHDIT RIA

7

hes 27 000 uuden asunnon raken-nustyöt, mikä on 2 % enemmän kuin tammi-syyskuussa vuosi sitten. Kaik-kiaan vuonna 2005 aloitettiin arviolta noin 32 750 asunnon rakennustyöt. Ennuste vuoden 2006 aloituksista on samaa luokkaa.

Asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti erityisesti alueilla, joilla ky-syntä ja tarjonta eivät kohtaa. Erityi-sen ongelmallinen tilanne on ollut pääkaupunkiseudulla, jossa vapaan tonttimaan saatavuus on ollut ongel-ma. Uudisrakentaminen onkin ollut pääkaupunkiseudulla viime vuosina lievässä laskussa. Lasku on kuitenkin pysähtynyt, ja esimerkiksi toimitila-hankkeita on käynnistetty enemmän kuin viime vuonna vastaavana aika-na. Pääkaupunkiseudulla ei myös-kään juuri ole tyhjiä liiketiloja, ja nii-den kysyntä on aktiivista.

Tämänhetkisen näkemyksen mu-kaan myös pientalorakentamisen markkinat tulevat jatkumaan vilkkai-na kuluvan vuoden aikana. Omako-tiasuntoja arvioidaan rakennettavan tänä vuonna yhteensä 15 000.

Koko maassa ainoastaan julkisen rakentamisen määrä on selvässä las-kussa. Kahdessa vuodessa aloitus-määrät ovat pudonneet noin puoleen, eikä kasvua ole nähtävissä tänäkään vuonna. Teollisuusrakentaminen on vähäistä, mutta varastorakennusten aloitusmäärät ovat kaksinkertaistu-neet vuoden 2005 aikana. Tämä en-teilee sen jatkuvan vilkkaana myös kuluvana vuonna. Varastorakentami-sen suuri määrä liittyy yhteiskunnan rakennemuutokseen ja logistiikan te-hostamiseen.

Korjausrakentaminen edelleen kasvussa

Korjausrakentamisen arvo nousi vuonna 2005 noin 7,3 miljardiin eu-roon, ja tänä vuonna kasvun odote-taan olevan 3 %. Kasvua vauhdittaa asuintalojen korjaustarve ja halu ko-hentaa niiden teknistä laatua. Pieni-muotoista remontointia kasvatti eri-tyisesti kotitalouksien kiinnostus asuntojen sisustamiseen ja kunnos-tamiseen. Toukokuussa 2005 yli 40 % kuluttajabarometriin vastanneista ilmoitti aikovansa kunnostaa asunto-aan seuraavan puolen vuoden aika-na. Remontointipäätöstä helpottivat kuluttajien saamat hyvät kokemukset kotitalousvähennyksistä.

Rautakaupalla huippuvuosi

Rauta- ja sisustustarvikekaupan myynti kasvoi vuonna 2005 lähes 7 % edellisvuodesta, ja mennyt vuosi on kaikkien aikojen paras. Myynnin volyymi ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1990. Erityisesti kuluttajien peruskorjaussuunnitelmat näkyvät rautakaupan myynnissä. Rakennus- ja sisustustarvikekaupan arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden aikana 3–5 % edellisvuodesta.

Työvoimasta pulaa nyt ja tulevaisuudessa

Suomen työllisyystilanteessa on saa-vutettu taso, jossa rakennetyöttömyy-

den seurauksena ollaan siirtymässä työvoimapulaan. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2005 työllisyys-aste oli 69 %, työttömyys 7,2 % ja työttömiä 188 000.

Vaikka rakentamisen määrä on kohtuullisen normaalilla tasolla, on alalla kasvava työvoimapula. Pää-kaupunkiseudulla tilannetta vaikeut-taa se, että rakennusalan työvoiman tarve on suuri myös muualla Suo-messa. Resurssipula korostuu kor-jausrakentamisessa, johon on on-gelmallista löytää niin yrityksiä kuin tekijöitäkin. Tekijäpuolella tilannet-ta on yritetty parantaa tuomalla am-mattimiehiä Virosta, Puolasta ja Ve-näjältä. Suurin ongelma on kuitenkin vasta edessä. Mistä saadaan tulevai-suudessa rakennusalalle kirvesmie-hiä, raudoittajia, maalareita, koulutet-tuja työnjohtajia ja suunnittelijoita?

Erityisesti osaavien suunnittelijoi-den saaminen alalle on jo nyt erittäin vaikeaa. Suurin vajaus on rakennus- ja talotekniikka-alan insinööreistä. Suunnittelijoiden vajaus on jo yli 4 % alan henkilöstöstä. Työvoiman saantia tulee vaikeuttamaan entisestään suur-ten ikäluokkien siirtyminen eläkkeel-le vuosikymmenen loppupuolella.•Lähteet: Tilastokeskus Rakennusteollisuus RT, suhdanne-raportti Kiinteistö- ja rakennusklusteri Visio 2010, raportti 4 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, tiedotteet

Korjausrakentamisen määrä on nyt noin puolet kaikesta rakentamises-ta ja tulee kasvamaan lähivuosina ta-saisesti.

8

Tikkurilan tuotteita on jo tuhansissa väreis-sä. Näitä maaleja ja lakkoja on kuudessa eri kiiltoluokassa. Koska kiilto vaikuttaa

väriin, yhdistelmiä on jo kymmeniä tuhansia! Asia ei olekaan niin vaikea kuin yksinkertainen kerto-lasku ensin pelästyttää. Perussäännöt ovat yksin-kertaiset, ja käyttäjän oivana oppaana toimii aina tuotteen käyttöohje.

Tikkurilan ammattilaiset kertovat tässä kuitenkin asiasta hieman lisää.

Kiilto vaikuttaa tunnelmaan

Maalin ja lakan kiilto tulee niiden sideaineesta. Mi-tä enemmän sideainetta, sitä yhtenäisempi kalvo ja enemmän kiiltoa. Kun tuotteeseen lisätään side-aineen lisäksi täyte- ja himmennysaineita, pinnan kalvo karheentuu ja siitä tulee himmeämpi.

Kun valo osuu esimerkiksi maalattuun seinään, täyskiiltävän maalin yhtenäisestä pinnasta se hei-jastuu katsojan silmään lähes 100-prosenttisesti – ikään kuin peilistä. Täyshimmeästä, karheasta pinnasta valo heijastuukin moneen eri suuntaan, vain pieni osa siitä lähtee samaan suuntaan.

Kiillon vaikutuksen väriin huomaa selkeästi etenkin tummissa värisävyissä. Kiiltävät värit ovat sävyltään himmeitä vahvempia. Vaaleissa väreis-sä ero ei tule niin helposti esiin.

Kiilto vaikuttaa myös tilan tunnelmaan. Täys-himmeät ja himmeät maalipinnat ovat rauhallisia ja sopusointuisia. Isokin pinta voi olla pehmeän ko-toinen. Siksi himmeät sävyt soveltuvat esimerkiksi makuu- ja olohuoneisiin.

Puolihimmeää tai puolikiiltävää maalia voi käyt-tää tiloissa, joissa työskennellään, kuten keittiöis-sä sekä työ- ja askartelutiloissa.

Kiilto viestii dynaamisuutta ja menevyyttä. Van-hojen funkistalojen porraskäytävät olivat hyvinkin kiiltäviä, jopa emalimaaleilla maalattuja. Kiilto an-toi niille myös tiettyä arvokkuutta.

Kiillolla iloa ja kestävyyttä

Maalia valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös sen kiiltoasteeseen. Maalipinnan kiilto vaikut-taa sekä värin aistimiseen että maalipinnan kestä-vyyteen. Eri kiiltoasteita yhdistämällä voidaan myös tehdä maalipintaan kuvioita.

Täyshimmeään Harmony-pintaan on tehty kuvioi-ta Tikkurilan Oasis-sablonilla ja kiiltävällä Kiva ka-lustelakalla.

Päivänvalo tuo kiiltävällä lakalla teh-dyt kuviot kauniisti esiin täyshimmeäl-tä pohjalta. Seinä on maalattu Harmony sisustusmaalilla ja kuviot on tehty Kiva kalustelakalla.

TEKSTI: LEENA-KAISA SIMOLA KUVAT: TUOMAS PIETINEN JA TIKKURILA

9

– Ei tavallisen kotimaalarin tarvitse miet-tiä, minkä kiiltoasteen maalia hänen tu-lee ostaa. Riittää, kun hän tietää, mihin maalia tarvitaan. Maalikaupassa hänel-le neuvotaan oikea tuote. Se on hänen puolestaan valmiiksi harkittu ja testattu. Ammattilaisten kanssa oikeaa kiiltoas-tetta voidaan hakea vaikka mallineliön avulla, Tikkurilan asiantuntevat naiset sanovat. Vasemmalta tutkija Heidi Kou-konen, tutkimuspäällikkö Maria Tallsten-Lind, tuotepäällikkö Leila Kotama ja vä-risuunnittelija Marja Koivusaari.

Sama maalin sävy kiillon kaikissa as-teissa. Ylhäältä: täyskiiltävä, kiiltävä, puolikiiltävä, puolihimmeä, himmeä ja täyshimmeä.

Kiiltoryhmät 60o:een kulmassa:täyskiiltävä yli 80 yksikköä puolihimmeä 11–35 yksikköäkiiltävä 61–80 yksikköä himmeä 6–10 yksikköäpuolikiiltävä 36–60 yksikköä täyshimmeä 0–5 yksikköä

Mitattava näyte

Kiillon mittaus voi-daan tehdä esim. 60o:een kulmassa. Mustan kiillotetun la-silevyn heijastamaa valomäärää merkitään 100:lla ja maalipin-nan kiiltoa verrataan tähän.

Kiiltoasteiden käytössä on yhtä lailla trendejä kuin maalisävyjenkin suosiossa. Nyt vedetään himmeää maalia myös lattioihin, ja täyskiiltä-vät keittiönkaapit ovat todella ajan henkeen.

Kestääkö maali, tarttuuko lika?

Sideaine vaikuttaa myös pinnan kes-tävyyteen ja puhtaanapitoon. Mi-tä enemmän sideainetta, sitä kiiltä-vämpi pinta ja sen helpompi pitää puhtaana.

Himmeän maalin pinta on karhea ja täyshimmeän jopa huokoinen, jol-loin lika saattaa imeytyä huokosiin. Kun pintaan tulee varjoja ja likaa, maali alkaa näyttää tummemmal-ta. Näin voi käydä esimerkiksi julki-sivuissa.

Paljon kulutusta vaativille pinnoil-le suositellaan kiiltävää maalia. Esi-merkiksi lattiat kannattaa maalata melko kiiltävällä maalilla, sillä se on helpompi pitää puhtaana.

Maalin kestävyyden ratkaisee ni-menomaan sideaine, ei kiilto, vaikka ne käsi kädessä kulkevatkin. Esimer-kiksi Tikkurilan Harmony on täyshim-meä, mutta laadukkaan sideaineen-sa ansiosta se kestää paremmin kuin moni kiiltävämpi maali.

Jos maalattavana on vähänkin epätasainen seinä, kannattaa vali-ta himmeä maali. Mitä himmeämpi maali, sen tasaisempi maalausjälki. Himmeä maali antaa anteeksi sekä pohjan pienen epätasaisuuden et-tä maalarin tottumattomuuden. Ihan kaikkia naarmuja himmeäkään maali ei saa peittoon, vaan naarmu voi heit-tää varjon maalattuun pintaan.

Kiillon mittaus

10

Ulkona olevien pintakäsitelty-jen puupintojen on kestet-tävä vaativia ympäristön ra-

situksia. Uuden ajan korkealaatuinen silikonialkydiöljymaali Durosil kestää erinomaisesti vaihtelevia sääolosuh-teita, auringonpaistetta, vesisadet-ta, kosteutta ja ilman epäpuhtauksia. Durosil säilyttää värinsä ja kiiltonsa sekä pysyy puhtaana huomattavasti pidempään kuin perinteinen öljymaa-li. Tiksotrooppinen Durosil on helppo sivellä, pinta tasoittuu hyvin, ja maali kuivuu nopeammin kuin perinteinen öljymaali. Durosil soveltuu uusien ja aikaisemmin öljymaalilla maalattujen sahattujen ja höylättyjen puupintojen ulkomaalaukseen.

Durosil perustuu moderniin sili-konilla modifi oituun alkydiöljyside-aineeseen. Alkydisideaineen omi-naisuuksiin vaikuttavat sekä öljyn ja alkydimäärien suhde että alkydin val-mistuksessa käytettävän öljyn tyyppi. Modifi oimalla alkydisideainetta kemi-allisesti silikonilla sideaineelle saa-daan vielä uusia ominaisuuksia, joita perinteisellä alkydiöljymaalilla ei ole, ja siten saadaan parannetuksi öljy-maalien kestävyysominaisuuksia. Si-likonimodifi ointi parantaa alkydiöljy-maalin värinkestoa, kiillon pysyvyyttä sekä lian ja veden hylkivyyttä.

Durosil säilyttää värinsä vuosia – jopa kolme kertaa pidempään kuin perinteinen öljymaali. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty Durosil-maalipinnan vä-rinmuutos verrattuna perinteiseen öljymaaliin, kun testipintoja rasitet-

Durosil uutta puulle ulos

TEKSTI: OUTI FLINK, TUTKIJAKUVAT: PEKKA VAINONEN

Kokeile ja leikittele

Maalien ja lakkojen kiillot ovat nyt uudessa elementissään, kun niillä on ryhdytty tekemään erilaisia ku-vioita maalattuihin pintoihin. Tässä-kin puuhassa, kuten maalaamisessa yleensä, vain mielikuvitus on rajana. Perhosia lentämään kattoon tai kuk-kia kukkimaan pitkin seinää. Enke-lit sängyn päälle toivottamaan hyvää yötä...

Eikä se kuulemma ole edes vaikeaa.

Kuvio syntyy, kun eri kiiltoasteiden maaleja käytetään päällekkäin. Esi-merkiksi täyshimmeän Harmonyn päälle tehdään sablonilla kuvioita vaikka puolikiiltävän Lujan tai Re-montti-Ässän avulla.

Lakalla voi tehdä ”näkymättömiä kuvioita”. Kuvio ei näy joka kulmas-ta, mikä onkin se koko juju. Valo hei-jastuu eri lailla eri paikoista ja syntyy valojen ja varjojen leikki. Näillä ”nä-kymättömillä kuvioilla” voi rohkeasti täyttää vaikka koko seinän. Voimak-kaamman kiiltoeron saamiseksi voi käyttää myös Kiva-kalustelakkaa.

Tikkurilan viime vuonna lansee-raamat Taika-tuotteet antavat iha-nan lisänsä tähän leikkiin. Niiden kulta- ja hopeahiput tuovat sanan-mukaisesti uutta hohtoa kuvioiden-kin maalaamiseen. •

Seinä on maalattu puolikiiltävällä Lu-jalla ja raidat on tehty täyshimmeällä Harmonylla.

KIILLOLLA ILOA...

11

s

tiin sääkaapissa. Durosil on puolikiil-tävä, ja maalipinnan kiilto himmenee hitaammin kuin perinteisellä öljymaa-lilla (kuva 2). Puolikiiltävä pinta lisää lian ja veden hylkivyyttä ja siten maa-lipinta pysyy helpommin puhtaana ei-vätkä ympäristön epäpuhtaudet tar-tu siihen.

Durosililla voidaan pintakäsitel-lä uudet ja aikaisemmin öljymaaleil-la maalatut lautaverhoillut ulkoseinät, vuorilaudat, räystäslaudat, ulko-ovet, kaiteet yms. puupinnat ulkona. Puu-puhtaat pinnat on ennen maalaus-ta pohjustettava Valtti-Pohjusteel-la. Pohjamaalauksessa Durosilia voi ohentaa 5 % Valtti-Pohjusteella tai Lakkabensiinillä 1050. Parhaan lop-putuloksen saa sivelemällä kahteen kertaan ohuelti. Myös puuosien päät ja mahdolliset jatkoskohdat on käsi-teltävä huolellisesti sekä pohja- et-tä pintamaalattaessa, ettei kosteus pääse imeytymään niistä puuhun. Durosilin huoltomaalaukseen sopi-vat Durosilin ohella muut alkydiöljy-maalit sekä vesiohenteiset akrylaat-timaalit.•

SääkaappiAlku Yli 1000 h

Durosil

Öljymaalit

Durosil

168 336 500 672 840 1000 1176 1344Sääkaappitunteja

50

40

30

20

10

0Kiil

lon

muu

ttum

inenKuva 2. Kuvassa 500

tuntia vastaa noin 1–3 vuoden rasitusta ulko-na ja 1000–1500 tuntia noin 4–8 vuotta ulkona.

Kuva 1. Durosil säilyttää värinsä vuosia, kun taas öljymaaleilla yleensä vä-rin muutoksen huomaa jo 1–3 vuoden kuluttua. Ku-vassa 500 tuntia vastaa noin 1–3 vuoden rasitus-ta ulkona ja 1000–1500 tuntia noin 4–8 vuotta ul-kona.

76543210

168 336 500 672 840 1000 1176 1344Sääkaappitunteja

Vär

in m

uuttu

min

en Öljymaalit

Durosil

Öljymaali

12

Järvenpään ammattiopistossa maalareita opet-tava Kari Kostiainen on tuonut opiskelijansa to-si paikan eteen. Maalarioppilaat vastaavat siitä,

että muutoinkin oppilastyönä syntyneen järvenpääläi-sen omakotitalon pinnat ovat näyttävät ja laadukkaas-ti tehdyt. Kostiaisen mukaan töiden tekeminen oikealla rakennuksella on niin oppijoille kuin opettajillekin haas-teellista, mutta tarpeellista.

– Jos ei tällaisia projekteja olisi, me maalaisim-me levynpalasia koululla opetustiloissa, Kostiainen karkeistaa.

– Täällä oppilaat tutustuvat työmaahan, välineisiin ja käytettäviin tuotteisiin todellisessa tilanteessa. Oppilaat joutuvat tekemään töitä itsenäisesti ja saavat vastuuta. Työn tavoitteena on ammattitaitoinen lopputulos.

Sinikuusenkatu 4:n rakentaminen alkoi vuoden 2004 keväällä. Kostiaisen mukaan työssä ei hosuta, kun halutaan tehdä laatua.

– Jos tässä rinnan seurattaisiin jo pitkään töitä teh-neiden maalareiden vastaavaa työskentelyä ja loppu-tulosta, eroa ei juuri huomaisi. Ainut ero on aikataulu-tuksessa, oppilaat eivät vielä työskentele yhtä nopeasti kuin hommaan jo harjaantuneet, Kostiainen kuvailee.

Valmistumisensa jälkeen Sinikuusenkadun kohde myydään tarjousten perusteella. Kostiaisen mukaan ta-lossa on ikuinen takuu.

– Jos jotakin huolimattomuutta tai virheitä huoma-taan kaupan jälkeen, tulemme korjaaman tapahtuneen. Se kuuluu kauppaan.

Ansiokasta työtä

Lehtori, maalarimestari Matti Airaksinen muistuttaa, että taloprojektit ovat oppilaille arvokkaita näyttöjä osaamisesta.

Kolmen vuoden opintoihin kuuluu paljon työskente-lyä kentällä, koulun seinien ulkopuolella. Moni työllistyy harjoittelupaikkaansa, Airaksinen sanoo.

– Työnjälki ja myös ammatillinen tulevaisuus riip-puvat paljon omasta motivaatiosta ja tehokkuudesta, hän jatkaa.

Järvenpäähän valmistuu talo oppilastyönä

Vastuulla vankkaa ammattitaitoa

Maalariksi valmistuva Tessa Gage viihtyy tela-työssä niin koti- kuin ul-komailla.

TEKSTI: LEENA TANSKANEN, KUVAT: TUOMAS PIETINEN

Järvenpään Sinikuusenkatu 4:ssä tela heiluu. Toukokuus-sa pitäisi olla valmista. Hosumatta rakennettu ja pinta-käsitelty omakotitalo on oppilastyö, jossa ammattitaito ja laatu syntyvät vastuuta jakamalla.

13

Moni Järvenpään ammattiopiston maalariopiskelijoista on sutinut töitä myös ulkomailla. Keväällä valmistuva maalari Tessa Gage vietti viime ke-sän Saksassa.

– Koulu kannusti työharjoitteluun ja päätin tarttua tilaisuuteen. Työs-kentely Saksassa oli hyvin itsenäistä, Gage kertoo. Gage on ollut maalari-na suurilla rakennuksilla muulloinkin. Järvenpään taloprojekti on hänestä vaativa, mutta mukava.

Sinikuusenkatu 4:n oppilastyötalon on suunnitellut Reijo Rikkonen. Maalari-opiskelijat tekevät talon pintakäsittelyt ja sisä- sekä ulkomaalauksen.

Samaa taloa tehdään. Opiskelijoiden käden-jälki ei järin eroa am-mattilaisen työn tulok-sesta. Tavoitteena on sama laatu.

– Haluaisin kyllä itsekin joskus oman talon. Todennäköisesti teen sit-ten itse kaikki pintakäsittelytyöt, Ga-ge hymyilee.

Kostiainen kannustaa oppilaitaan hankkimaan kansainvälistä koke-musta. Maalareidenkin alalla työ ul-komailla voi poiketa kotimaan hom-mista. Maassa maan tavalla.

– Yllättävää on, että perinteises-ti vahvoissa käsityön maissa suoma-

laisten maalareiden osaamista on ällistelty. Että kuinka meillä on näin vahvaa osaamista ja täsmällisyyttä, Kostiainen havainnollistaa.

– Maalarin työssä tarkkuus ja täs-mällisyys ovat osa hyvää ammatti-taitoa.

Kostiaisen mukaan keskieuroop-palaiset ovat kiitelleet paitsi suo-malaisten käytännön taitoa myös laadukkaita tuotteita. Esimerkiksi op-

14

Hirsipinnat kannattaa kä-sitellä mahdollisimman aikaisessa rakennus-

vaiheessa, koska auringonva-lo hajottaa puun pintakerrosta ja harmaannuttaa ja nukkaannut-taa sen nopeasti. Nukkaantunee-seen pintaan myös lika tarttuu helposti. Kosteus turvottaa puu-ta, ja kuivuessaan puu taas ku-tistuu voimakkaasti. Kosteusvaih-telut aiheuttavat jännitystiloja, jotka ajan mittaan johtavat puun halkeilemiseen. Kosteus edistää myös sinistäjä-, home- ja lahot-tajasienien kasvua. Pohjustus-puunsuojat ja pintakäsittelyaineet suojaavat puuta vähentäen aurin-gonvalon, kosteuden sekä sientenvaikutusta.

pilastyötalon sokkelin pintakäsittelys-sä käytettyyn Tikkurilan Yki Rouhepin-noitteeseen työn tehneet saksalaiset olivat erityisen tyytyväisiä.

Rohkeita valintoja

Osaamista on hyvä muistaa täy-dentää. Järvenpään ammattiopiston maalarioppilaat ovat vierailleet Tik-kurilan kursseilla uusia ulottuvuuksia oppimassa. Värisuunnittelun Sinikuu-senkatu 4:ään on tällä kertaa tehnyt ammattilainen.

– Oppilaat ovat joihinkin kohteisiin toteuttaneet vähän turhankin luovia värimaailmoja, Kostiainen nauraa.

Valmistuvan talon värimaailma on harmoninen ja rauhoittava. Värisävyt ovat pehmeitä ja vaalean pastellisia. Keväällä käsityöammattilaisten Taita-ja 2006 -kilpailuun osallistuva maa-lariopiskelija Milla Mäkinen terästäisi vaaleita pintoja. Lähes valkoiset sei-näpinnat ovat olleet jonkin aikaa suo-sittuja.

– Jos minä saisin päättää, teki-sin vaaleaan makuuhuoneeseen vä-ripesulla jotakin vihreää efektiä, Mä-kinen pohtii.

Sinikuusenkatu 4:ssä ahkeroi päivittäin kymmenkunta tulevaa maalaria. •

TALO OPPILASTYÖNÄ...

Hirsipinnat

Hirsirakentamisen suosio kasvaa. Va-paa-ajan asuntojen lisäksi hirsita-lovalmistajat kehittävät uusia, myös kaupunkimaiseen asumiseen sopivia malleja. Hyvin suunniteltu, rakennet-tu ja pintakäsitelty hirsitalo sopii hy-vin suomalaiseen maisemaan kaikkina vuodenaikoina.

Uusien pintojen pohjustus

Suosittelemme, että uudiskohteiden kaikki puiset ulkopinnat käsitellään heti Valtti-Pohjuste pohjustuspuun-suojalla. Se on pellavaöljypohjainen ja tunkeutuu sen tähden hyvin puu-hun. Se myös hylkii vettä sekä hi-dastaa home-, sinistäjä- ja lahottaja-sienten kasvua. Pohjustuspuunsuoja parantaa käsittely-yhdistelmän toi-mivuutta, ja lisäksi se toimii tilapäis-suojana. Jos pintakäsittely hieman viivästyy, suosittelemme puunväri-seksi sävytetyn pohjustuspuunsuo-jan käyttöä.

Pintakäsittely

Hirsien halkeilua ei voi estää, ja vesi tunkeutuu hirsiin halkeamista. Eten-kin massiivihirsipinnat kannattaa en-sisijaisesti käsitellä värillisellä kuulta-

TEKSTI: LEILA KOTAMA, TUOTEPÄÄLLIKKÖ KUVAT: PÄIVI PELLINEN JA HONKA

Opettaja Kari Kostiainen on tyytyväi-nen opiskelijoiden työn tuloksiin.

15

valla puunsuojalla, joka ei muodosta hirren pinnalle kuivumista hidastavaa kalvoa. Hirsipinnat on edullisinta kä-sitellä 1–2 kertaa ohuesti ja tiukkaan sivellen. Tähän tarkoitukseen sovel-tuu hyvin esim. perinteinen liuote-ohenteinen kalvoa muodostamaton puunsuoja Valtti Color. Samanlaiseen ulkonäköön ja toimivuuteen päästään myös vesiohenteisella Valtti Akva -color puunsuojalla.

Massiivihirsisissä kaiderakenteis-sa on yleensä suuria halkeamia, jois-ta vesi tunkeutuu sisään. Jos raken-nus sijaitsee aukealla paikalla veden äärellä, viistosade ajaa veden sisäl-le hirsien halkeamista. Tällöin hirsi-kaiteella on suuri lahoamisriski, sillä se kuivuu hyvin hitaasti. Suositelta-vampaa onkin käyttää lautakaiteita tai suojata rakenne siten, ettei viisto-sade tunkeudu rakenteisiin.

kuultavan puunsuojakerroksen aika on sitten, kun vanha pinta alkaa näyt-tää kuluneelta. Liian usein tehty huol-tokäsittely kuultavilla puunsuojilla voi aiheuttaa kalvonmuodostusta ja pin-nan hilseilyä.

Peittävät käsittelyt huoltokäsitel-lään n. 7–12 vuoden välein, olosuh-teista riippuen. Niidenkin kohdalla kannattaa odottaa, kunnes pinnat si-tä vaativat, sillä huoltomaalauksella ei pidä kasvattaa kalvonpaksuutta.

Likaantuneita pintoja kannattaa kui-tenkin pestä, esim. Huoltopesulla. Li-ka ja mahdolliset homekasvut kannat-taa poistaa aika ajoin, ja siihen riittää yleensä pelkkä pesu. Jos Huolto pesu ei riitä ja homehtunut pinta pestään Homeenpoistolla tai Teho pesulla, pin-ta myös huoltokäsitellään.

Lisätietoa löytyy Hirsisuojausop-paasta ja internetistä (www.tikkurila.fi ).•

Pohjustuspuunsuoja ja kahden kerran käsittely peittävällä Vinha puunsuojalla antaa hyvän ja pitkä-aikaisen suojan lautapinnoille kuten räystäs- ja vuorilaudoille. Tämä pätee myös omakotirakentamisessa käy-tettyihin lamellihirsiin ja hirsipanee-leihin. Vinhaa voidaan käyttää myös pyörö- ja höylähirsirakennuksissa.

Huoltomaalaus vain tarvittaessa

Ohuutensa ja kuultavuutensa vuoksi kuultavat puunsuojat vaativat huolto-käsittelyn n. 3–7 vuoden välein, ym-päristötekijöistä riippuen. Etelä- ja länsiseinien pintakäsittely kuluu au-ringonpaisteessa nopeammin kuin pohjois- ja itäseinien. Huoltokäsitte-lyä ei kuitenkaan tarvitse tehdä ”var-muuden vuoksi”, vaan ainoastaan silloin kun siihen on tarvetta. Uuden

heti käsittelyyn

16

Puutarhaharrastuksen lisääntyminen näkyy tai-mikauppojen asiakasmäärien ja puutarhaseuro-jen jäsenmäärien kasvuna ja puutarhamessujen tungoksena. Se ilmenee myös kasvaneena kiin-nostuksena puutarharakentamiseen sekä muu-na satsauksena pihaympäristöön. Puutarhaan hankitaan altaita, patsaita ja pergoloita ja le-vähdyspaikoiksi terasseja, keinuja ja penkkejä. Terasseilla ruokaillaan kesäpäivinä, ja puutar-hajuhlissa tavataan ystäviä ja sukua.

Puu on suomalaiseen ympäristöön luonteva materiaali. Se on kaunis ja kestävä, kunhan hankimme tarpeek-

si tukevat kalusteet ja kunnon puutavaraa te-rasseihin ja muihin rakenteisiin, valitsemme puumateriaalin ja pintakäsittelyaineet rasitus-olosuhteisiin sopiviksi ja muistamme huoltokä-sittelyt, joilla saamme pinnat uudennäköisiksi.

Puutarhakalusteisiin on tullut painekylläste-tyn männyn rinnalle uusia materiaaleja kuten nk. kovapuut ja lämpökäsitelty puu. Kovapuut ovat useimmiten trooppisia lehtipuulajeja, jot-ka eroavat toisistaan puuaineen värin ja kuvion suhteen. Myös niiden kovuus ja uuteainekoos-tumus vaihtelevat ja vaikuttavat puun kestävyy-teen ja pintakäsittelyominaisuuksiin.

Pintakäsittelemättömät painekyllästetyt, ko-vapuiset, lämpökäsitellyt ja muut puumateriaa-lit muuttuvat säärasituksessa. Niiden pintaan il-mestyy pieniä halkeamia, kun puuaines kastuu ja kuivuu. Lämpökäsitelty ja painekyllästetty puu vaalenevat, mänty ja kuusi harmaantuvat auringonvalon ja pintasienten vaikutuksesta. Pintaan voi tulla myös homesienten aiheut-tamia tummia pisteitä. Puun pintakäsittelyllä voidaan estää tai vähentää sään aiheuttamia muutoksia. Pintakäsittelysysteemin valinta riip-puu käsiteltävän kohteen rakenteesta ja mate-riaalista ja siihen kohdistuvasta rasituksesta.

Pintakäsittely parantaa piharakenteiden

säänkestoaTEKSTI: PIRJO AHOLA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ KUVAT: PIRJO AHOLA, TIMO KAUPPILA JA LIQUID LIBRA-

17

Painekyllästettyä puuta kovaan rasitukseen

Olosuhteet vaikuttavat puumateriaalin valintaan. Jos puu on suorassa maa- tai vesikosketuk-sessa, painekyllästetty puu on pitkäikäisin. Hy-viä materiaaleja säiden armoilla olevaan raken-teeseen tai kalusteeseen ovat myös kovapuut, sydänpuuvaltainen lehtikuusi ja lämpökäsitelty puu. Myös männyn sydänpuu on hyvin kestävää, mutta mäntylaudassa on myös kestävyydeltään heikompaa pintapuuta. Kuusen kestävyys on pa-rempi kuin männyn pintapuun mutta huonompi kuin männyn sydänpuun.

Myös painekyllästys on muuttunut. Aikaisem-min käytetyn kromi-, arseeni- ja kuparisuola-kyl-lästyksen tilalle on tullut ympäristöystävällisempi painekyllästys, jossa tehoaineina ovat pelkät ku-parisuolat. Entisen vihertävän kyllästetyn puun rinnalle on tullut ruskeaksi värjätty kyllästetty puu. Painekyllästetty puu soveltuu esim. aidan tolpiksi, puutarhan pengerrysten tekoon sekä laatoitus-, porras- ja terassirakenteisiin. Kesto-puun metallisten kiinnikkeiden pitää kestää ma-teriaalien ja ympäristön korroosiovaikutusta. Kaikkien kiinnikkeiden pitää olla samaa materi-aalia: kantavissa rakenteissa ruostumatonta te-rästä, muissa voidaan käyttää lisäksi kuumasin-kittyjä kiinnikkeitä tai teräsruuveja.

Lämpökäsiteltyä puuta käytetään puutar-hakalusteiden materiaalina sekä muussa ym-päristörakentamisessa. Lämpökäsiteltyä puuta ei suositella maa- ja vesikosketukseen, vaikka sen lahonkestävyys onkin parempi kuin lämpö-käsittelemättömän puun. Lämpökäsittely antaa puun pinnalle ominaisen tummanruskean värin, joka kuitenkin suojaamattomana haalistuu va-lon vaikutuksesta. Lämpökäsitellyn puun mitta-pysyvyys on hyvä, mutta pintakäsittelemättömä-nä se halkeilee ulkona. Lämpökäsitellylle puulle suositellaan ruostumattomia tai haponkestäviä kiinnikkeitä.

Monikäyttöiset puuöljyt

Tikkurilan puuöljyt Valtti Puuöljy, Valtti Puuöljy Akva ja Valtti Kalusteöljy Ruskea ovat useimpiin kohteisiin erinomainen ja yksinkertainen ratkai-su. Niitä suositellaan terasseihin, kaiteisiin, puu-tarhakalusteisiin ja pergoloihin yms. Liuoteo-henteinen Valtti Puuöljy ja vesiohenteinen Valtti Puuöljy Akva ovat sävytettäviä kasvipohjaisia öl-jyjä. Suosittelemme käyttämään aina sävytettyä puuöljyä, koska pigmentit suojaavat puun pintaa auringonvalolta. Valtti Kalusteöljy Ruskea on val-miiksi sävytetty liuoteohenteinen kasviöljypohjai-nen tuote.

Puuöljyä sivellään puulle 1–2 kertaa. Imey-tymätön öljy pitää aina pyyhkiä pois noin puo-

18

len tunnin sisällä, jotta puun pintaan ei muodostu kalvoa, sillä kuultava kalvo voi hilseillä pois höylälaudan pinnalta auringonvalon ja kosteuden vaikutuk-sesta. Eräät puulajit kuten jotkut kova-puut ja lehtikuusi imevät vähemmän puuöljyä tai puunsuojaa kuin tutut ha-vupuumme, ja siksi tuotteiden riittoi-suudet näille erikoispuulajeille ovat suurempia kuin tuoteselosteen ilmoit-tamat. Koska kaikkien erikoispuulaji-en pintakäsittelyominaisuuksia ei tun-neta, kannattaa näihin levittää vain se määrä puuöljyä, pohjustuspuun-suojaa tai puunsuojaa, joka imeytyy puuhun.

Isoihin pintoihin puunsuojaa tai maalia

Isommat pinnat, esimerkiksi aidat, kannattaa käsitellä puunsuojalla, sil-lä siten saavutetaan pitempi huolto-väli kuin puuöljyjä käytettäessä. Puu pohjustetaan Valtti-Pohjusteella, min-kä jälkeen sahalautapinnat käsitellään kaksi kertaa ja höylälautapinnat 1–2 kertaa ohuelti sävytetyllä Valtti Colo-rilla. Myös Valtti Color Extra soveltuu erinomaisesti sahapintaisiin aitoihin. Myös lämpökäsitelty ja painekyllästet-ty puu pohjustetaan pohjustuspuun-suojalla, koska homesienet voivat kasvaa näidenkin materiaalien pinnal-la. Jos halutaan vesiohenteinen vaih-toehto, pohjustukseen käytetään Valtti Akvabasea ja pintaan Valtti Akvacolo-ria kuten edellä. Aidat voidaan poh-justuksen jälkeen myös peittomaalata Vinhalla tai peittävillä talomaaleilla ku-ten vesiohenteisella Pika-Teholla tai liuoteohenteisella Teholla.

Lämpökäsitellyn puun puuöljy- tai puunsuojakäsittelyyn suositellaan sä-vyjä TVT 882R tai peittävämpi 318P, joilla saadaan mahdollisimman sa-mansävyinen lopputulos kuin lämpö-

käsitelty puu. Mitä peittävämpi eli vä-riltään syvempi pintakäsittely on, sitä enemmän se suojaa alla olevaa läm-pökäsiteltyä puuta.

Kovapuu vaikea maalausalusta

Puutarharakenteiden tai -kalusteiden pintakäsittelyyn ei yleensä suositella peittomaalausta, koska rakenteisiin tunkeutuva vesi voi aiheuttaa maalin hilseilyä puun pinnasta. Peittomaalat-tuja säälle alttiina olleita puutarhaka-lusteita joudutaan huoltomaalaamaan tiheämmin kuin katoksen suojassa olevia kalusteita, ja hilseilyn vuoksi kunnostustyöt voivat olla työläitä. Jos kalusteet ovat suojaisella terassilla tai muuten säältä suojassa, ne voidaan peittomaalata Mira nolilla Valtti-Poh-justekäsittelyn jälkeen. Jos kalusteet ovat kovapuuta, joita on useita eri laje-ja ja joiden pintakäsittelyominaisuudet eroavat toisistaan, peittomaalaukseen sopiva tuote kannattaa varmistaa ka-lusteen myyjältä. Jotkut trooppiset puut sisältävät paljon uuteaineita, mis-tä seurauksena voi olla läpilyöntiä tai hilseilyä. Maaliemme soveltuvuus tes-tataan yleisimmille havupuille, paine-kyllästetylle ja lämpökäsitellylle puulle ja joissakin erikoistapauksissa harvi-naisemmille puulajeille.

Huolletut puupinnat pysyvät kauniina

Puuöljykäsiteltyjen kalusteiden ja ra-kenteiden kunto tarkistetaan vuosit-tain. Suorassa säärasituksessa olevat kalusteet vaativat huoltoa nopeam-min kuin suojassa olevat kalusteet. Jos kalusteet ovat vielä kauniinväri-siä edellisen puuöljykäsittelyn jäljiltä mutta sadevesi imeytyy puuhun no-peasti, kalusteet voi käsitellä värittö-

mälläkin puuöljyllä. Jos väri on kauh-tunut, kalusteet käsitellään sävytetyllä puuöljyllä. Myös huoltokäsittelyjen yh-teydessä ylimääräinen puuöljy pitää pyyhkiä pois.

Kuultavan puunsuojan huoltokäsit-tely tarvitaan, kun vanha käsittely al-kaa kulua pois. Varjon puolella huol-toväli on huomattavasti pitempi kuin aurinkoisilla pinnoilla. Huoltokäsitte-lyyn sopii parhaiten kuultava puun-suoja.

Peittävillä maaleilla käsitellyt puu-tarhan pinnat voidaan maalata, kun vanha maali alkaa hilseillä. Kaikki ir-toava maali poistetaan kaapimalla ja teräsharjaamalla. Paljastunut puupin-ta pohjustetaan Valtti-Pohjusteella, ja pinta maalataan mieluiten samal-la maalilla kuin edellisellä käsittely-kerralla.

Likaantuneita pintoja voidaan pes-tä Tikkurilan Huoltopesulla. Homeiset pinnat puhdistetaan Tikkurilan Ho-meenpoistolla. Haalistuneet pintakä-sittelemättömät puupinnat tai puuöljyil-lä tai muilla kuultavilla käsittelyaineilla käsitellyt puupinnat voidaan puhdis-taa Tehopesulla. Tehopesukäsittely voi myös poistaa kuultavan käsittelyn puusta, mitä painepesuhuuhtelu vie-lä tehostaa. Jotta lopputuloksena saa-daan kaunis pinta uudelle kuultaval-le käsittelylle, pitää Tehopesukäsittely uusia, jos kaikkea vanhaa pintakäsit-telyainetta ei ole kerralla saatu pois.

Jos terassin painekyllästetty tai lämpökäsitelty puu on haalistunut, se saa kauniin uuden pinnan Tikku-rilan Tehopesukäsittelyllä ohjeen mu-kaisesti tehtynä. Hyvän tuloksen saa, jos Tehopesun huuhtomiseen voidaan käyttää painepesuria. Tällöin pitää huolehtia siitä, ettei vesi pääse tun-keutumaan talon rakenteisiin.•

PINTAKÄSITTELY PARANTAA PIHARAKENTEIDEN SÄÄNKESTOA...

19

Thermodek jouduttaa Thermodek jouduttaa laajaa urakkaalaajaa urakkaa

TEKSTI: LEENA TANSKANEN, KUVAT: BO STRANDÉN

Turun Lausteella on meneillään harvinaisen laaja yksittäinen jul-kisivu-urakka. Kunnostettavana on 13 betonikerrostaloa, yhteensä n. 25 000 m². Urakointia jouduttaa energiaa, työtä ja aikaa säästävä Tikkurilan Thermodek-järjestelmä. Kunnostettavasta alasta n. 12 000 m² on parvekkeiden maalausta, ja n. 10 000 m² julkisivupintaa eriste-tään Thermodek-järjestelmällä.

– Rakennuttajan alustavan suunni-telman mukaan urakan piti kestää kaksi vuotta. Tehokkaalla aikataulun laadinnalla ja työn tarkalla ohjelmoin-nilla kiristimme aikataulun niin tiukak-si, että hanke valmistuu puolet nope-ammin eli jo ensi jouluksi, Lausteen työmaalla projektinjohtajana työs-kentelevä VS:n Rappaus ja Maalaus Oy:n Jari Lilja kertoo.

Kolmentoista pesubetonisen ker-rostalon julkisivutöitä on osaltaan tehostanut Tikkurilan lisälämmön-eristysjärjestelmä Thermodek. Sen ansiosta kerrostalojen elementtejä ei ole tarvinnut purkaa, uusia tai levyver-hota. Kestävien komponenttien ja laa-dukkaiden materiaalien ansiosta töitä voidaan tehdä myös pienessä pak-kasessa. Suuri julkisivu-urakka ei vie kohtuuttomasti aikaa eikä resursseja.

20

– Lämmöneristelevy voidaan asentaa suoraan betonielemen-tin päälle. Elementtien purkaminen on raskaampi tapa kunnostaa julki-sivua, Tikkurilan julkisivuryhmän tek-ninen myyntiedustaja Tommi Raita-nen sanoo.

– Thermodek-liimalaastin talvi-laatu soveltuu käytettäväksi nimen-omaan Suomen sääolosuhteissa, kunhan lämpötila ei laske alle kym-menen pakkasasteen, Raitanen muistuttaa.

Lausteen Pormestarinkadun asuin-alue on rakennettu vuosina 1969–74. Rakennusten julkisivut ovat pääasias-sa pesubetonisia sandwich-element-tejä tai muurattua kalkkihiekkatiiltä. Parvekkeet ovat betonielementtira-kenteiset.

Urakkaan kuuluu seinäpintojen julkisivukorjaus, parvekkeiden huol-tomaalaus ja korjaus sekä sokkelei-den ruiskubetonointi- ja pinnoituskor-jaus. Julkisivukorjauksen yhteydessä taloihin tehdään 100 mm:n lisäeris-tys, jossa käytetään nimenomaan jul-kisivujen eristämiseen suunniteltua

palosuojattua EPS-lämmöneristele-vyä ja Thermodek-kiinnitystulppia.

– Kiinnitykseen käytettävien STR-tulppien kestävyys on erittäin hyvä. Lisäksi tulppien hattu takaa sen, et-tei minkäänlaista kylmäsiltaa pääse syntymään, Raitanen sanoo.

30 vuotta jatkoaikaa

– Julkisivuja on aika ajoin huolletta-va, ei siitä mihinkään pääse. Ihmiset usein katsovat ulkoseiniä kuin ne oli-sivat jotakin ikuista, VS:n Rappaus ja Maalaus Oy:n toimitusjohtaja Jarno Elo toteaa.

– On tärkeää muistaa, että kun-nostuksella säilytetään ja ehkä jo-pa nostetaan asunnon arvoa. Näille taloille saadaan tämän työn jälkeen taas 30 vuotta lisää aikaa, hän lisää.

Thermodek-järjestelmä soveltuu erityisen hyvin nimenomaan 60–70-luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiataloudelliseen kunnostuk-seen, sillä tuon rakennusajan työta-pojen ja nykyisestä poikkeavien mää-räyksien vuoksi lämmöneristeiden

Turun Lausteen työmaalla kaikkiaan vajaat 4 000 metriä ikkunasmyygejä kunnostetaan Thermodek-järjestelmään kuuluvalla valmiil-la LPS-pielilevyllä. Työ etenee odotettua no-peammin ja valmistuneekin huomattavasti suunniteltua aiemmin.

kerrosvahvuudet eivät vastaa tämän vuosituhannen ohjeita. Lisäksi käy-tännön kuntotutkimuksissa on todet-tu, että monissa tapauksissa asun-toyhtiöiden pesubetoniset julkisivut ovat erittäin huonokuntoisia. Suoja-aineet ja peittävät pinnoitemaiset rat-kaisut eivät tällöin riitä kunnolliseen korjaukseen.

Raitasen tuntuman mukaan Thermodek-järjestelmälle riittää yhä enemmän kohteita. Eikä vähiten sik-si, että iso osa maamme kaupunkien asuinlähiöistä on rakennettu nimen-omaan 70-luvulla. Kunnostuksia tu-lee kerralla tehtäväksi paljon. Myös kunnostuksen menetelmistä on tar-jolla hyvin tietoa ja näyttöjä.

– Julkisivukunnostuksissa ollaan siirtymässä entistä selvemmin ohut-rappaukseen. Kolmikerrosrappa-uksen suhteellinen osuus ei ole ai-nakaan kasvamaan päin, Raitanen arvelee.

Ohutrappauksen keveys ja kestä-vyys ovat kysynnän takaava yhdistel-mä. Ohutrappaus sopii sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.

TH

ER

MO

DE

K J

OU

DU

TTA

A L

AA

JAA

UR

AK

KA

A

21

THERMODEKThermodek on lisälämmöneristysjärjestelmä, joka soveltuu van-hojen rapattujen arvokiinteistöjen ja vanhojen betonielementtitalo-jen korjaamiseen sekä uudisrakentamiseen. Kohde voi olla pien-talo tai kerrostalo.

Thermodek-järjestelmään kuuluu eri komponentteja eristeis-tä pinnoitteisiin. Lämpöeristeenä voidaan käyttää joko EPS-levyä tai kivivillaa. Pintastruktuurivaihtoehtoja on neljä ja valittavia vä-rejä jo vakiona 232.

EPS-eristelevyjen kiinnityksessä käytettävi-en STR-tulppien hattu estää kylmäsillan syn-tymisen. Projektinjohtaja Jari Lilja on kom-ponentteihin tyytyväinen.

Betonielementtitalot on rakennettu 1969–74. Julkisivukorjauksen yh-teydessä taloihin tehdään 100 mm:n lisäeristys, jossa käytetään ni-menomaan julkisivujen eristämiseen suunniteltua palosuojattua EPS-lämmöneristelevyä. Betonielementtejä ei tarvitse purkaa.

– Ohutrappauksella seinän paino kasvaa keskimäärin noin 20 kiloa ne-liötä kohden, kun kolmikerrosrappa-uksessa paino kasvaa noin 50 kiloa, Raitanen havainnollistaa.

Betonitalojen ilme kevenee kun-nostuksessa kummasti. Lausteel-la talot saavat pääosin vaaleat, pir-teät sävyt kivenharmaan ulkoasun sijaan.

– Kyllähän tämä vaikuttaa posi-tiivisesti koko alueen imagoon, Elo toteaa.

Helppo asennus

Jarno Elo ja Jari Lilja ovat Thermo-dek-järjestelmään tyytyväisiä. En-nen komponentteja piti järjestellä pahimmillaan monelta taholta, nyt kaiken saa järjestelmällisesti yhdes-tä paikasta. Elo mainitsee positiivi-sena seikkana myös asennuksen selkeyden.

Jatkuu s. 22

22

Uusi karkeampi hiertopinnoite

Thermodek 3.0 H

Toimme 2000-luvun alkupuolella markkinoille Thermodek-li-sälämmöneristysjärjestelmän rakennusten julkisivujen kor-jaamiseen sekä uudisrakentamiseen. Järjestelmän suunnit-telun perustana olivat Tikkurilan pitkäaikaiset kokemukset eri rakennusmateriaalien ja pinnoitteiden käytöstä ja käyttäyty-misestä vaativissa pohjoismaisissa sääolosuhteissa.

Thermodek-järjestelmä soveltuu hyvin uudis- ja korjaus-rakentamiseen, oli kysymys sitten kerrostalojen tai pien-talojen julkisivuista. Korjausrakentamisessa järjestelmäl-lä saadaan esim. vanhojen elementtitalojen betonivauriot pysähtymään ja rakennuksen lämmöneristys vastaamaan 2000-luvun vaatimuksia. Uudis- ja korjauskohteissa on julki-sivuja pinnoitettu Thermodek-järjestelmällä jo kymmeniä tu-hansia neliömetrejä.

Nyt käytettävissä on jo neljä pintakarkeutta, kun tuote-valikoimaan on lisätty uusi Thermodek 3.0 H hiertopinnoite. Sen suurin raekoko on 3 mm. Kaikki Thermodek-järjestel-män pinnoitteet ovat vesiohenteisia ja vettähylkiviä, ja niis-sä käytetään erittäin korkealuokkaista akrylaattisideainetta. Uusi karkeampi pinnoite soveltuu kuten vanhatkin myös mui-den betonipintojen, esim. julkisivujen, parvekkeiden pieliele-menttien ja etukaiteiden pinnoitukseen. Tuote voidaan levit-tää ruiskulla ja jättää ruiskupinnalle, tai se voidaan nimensä mukaisesti ruiskutuksen jälkeen hiertää tähän tarkoitukseen tehdyllä Tikkurilan erikoismuovihiertimellä. Pienempien pin-ta-alojen ollessa kyseessä tuote voidaan levittää myös kä-sin teräslastalla.

Thermodek-järjestelmässä käytetään eristeenä joko pa-losuojattua EPS-eristettä tai kivivillaa. Järjestelmään kuulu-vat kaikki asennustyöhön liittyvät kiinnikkeet, vahvikeverkot, listat ja erikoistyövälineet.

Kun asennustyön tekee Tikkurilan kouluttama yritys, koh-teeseen on mahdollista saada meiltä toimivuustakuu.•TEKSTI: PEKKA LIIKKANEN, MAINOSPÄÄLLIKKÖ

Lisätietoja saa Tikkurilan julkisivuryhmältä.

Uuden Thermodek 3.0 H hiertopin-noitteen pakkaus on kivijulkisivu-tuotteiden vihreän linjan mukainen.

– Asentamisessa ei tarvitse olla mi-kään monitaituri. Asentaminen on help-poa ja mahdollistaa siten työn tarjoami-sen vähemmänkin alalla töitä tehneille, Elo kuvailee.

Thermodekin asennustöihin hakeutu-valta edellytetään toki aiempaa kokemusta pintakäsittelytyöstä ja suurta oppimishalua. Tikkurila järjestää kaikille Thermodek-asennustöissä oleville koulutusta. Koulut-tamisella varmistetaan se, että asiakas saa varmasti hyvät ja kestävät julkisivut. Ura-koitsijat, suunnittelijat ja valvojat perehdy-tetään Thermodek-järjestelmän hallintaan. Koulutuksen saaneen urakoitsijan suorituk-sille Tikkurila myöntää kymmenen vuoden takuun.

Lausteella korjausten rakennesuunnit-telusta vastaa RTC Turku Oy ja töitä urakoi VS:n Rappaus ja Maalaus Oy.

Tikkurilan julkisivuryhmä on Lausteen kunnostuksessa tiiviisti mukana koko pro-jektin ajan. Seuraamme projektin etenemis-tä myös tämän lehden syksyllä ilmestyväs-sä numerossa.•

THERMODEK JOUDUTTAA LAAJAA URAKKAA

23

Tikkurila on yhteistyössä pak-kausvalmistajan kanssa ke-hittänyt uuden, ainutlaatui-

sen kannen kolmen litran astiaan. Ratkaisu on muovirenkaan ja pelti-kannen yhdistelmä, jossa on hyödyn-netty molempien materiaalien hyviä ominaisuuksia. Pellin etuna on tiivi-ys, sävytyksen edellyttämä hyvä lä-vistettävyys sekä se, että maali tart-tuu hyvin purkin sisäpintaan. Tiiviys takaa sen, että nykyaikaiset liuotteet-tomat maalit eivät ala kuivua purkis-sa. Kun maali tarttuu hyvin purkin seinämiin, se ei avattaessa rapise hiutaleina maalin pinnalle. Muoviren-gas taas varmistaa sen, että purkki pysyy kiinni kuljetuksen aikana. Tär-keintä kuitenkin on, että joustavan renkaan ansiosta purkki aukeaa no-peasti ja helposti, ilman työkaluja, ja jatkokäyttöä varten purkki on help-po sulkea.

Ensimmäisenä uusi kansi tulee Joker sisustusmaalin kolmen litran astioihin, ja muut suuret vesiohentei-set merkkituotteemme saavat uuden kannen kevään aikana. Käynnissä on jatkoprojekti, jonka tavoitteena on uu-den kannen kehittäminen myös 10 ja 20 litran astioihin. Tämä on selväs-ti haasteellisempaa kuin kolmosen kannen kehittäminen. Uskomme kui-tenkin, että saamme lähitulevaisuu-dessa uudet kannet myös isoihin as-tioihin.•

1. Aseta purkki lattialle tai tuke-valle työtasolle. Repäise kan-nen lukkonauha auki. Aseta kämmenet kannen päälle, paino kämmen pohjilla.

2. Taivuta sormet kannen lipan siivekkeiden alle. Taivuta kan-si auki painaen samalla kant-ta kämmenpohjilla.

3. Nosta kansi.

4. Käytön jälkeen pyyhi purkin reunat maalista ja sulje purk-ki kannella tiiviisti.

Uusi kolmosen kansi aukeaa ilman työkaluja

Tämän päivän kiireinen asiakas haluaa, että asiat su-juvat ongelmitta. Tämä koskee myös maalipurkkien ja muiden pakkausten avaamista, sillä tutkimusten mu-kaan yksi tuotteissa eniten ärsyttävä asia on huonos-ti suunniteltu pakkaus.

NÄIN AVAAT JA SULJET UUDEN KANNEN:

24

Paikallisuus ja lähellä olevi-en asiakkaiden tarpeiden tunteminen on meille tärke-

ää. Tuote valmistetaan ja kuljetetaan mahdollisimman taloudellisesti, mut-ta suunnittelu lähtee aina käyttäjästä. Tärkeässä asemassa ovat tuotekehi-tyksen lisäksi etenkin asiakaspalve-lu ja tekninen neuvonta. Tikkurilassa tuotekehitystä tehdään kaikilla tärkeil-lä markkina-alueilla. Isoimmat yksiköt ovat Suomessa, Puolassa ja Ruotsis-sa. Lisäksi Baltiassa ja Venäjällä on tuotantolaitosten yhteydessä tuote-kehittäjiä, jotka saavat pääyksiköistä teknologista apua mutta suunnittele-vat ja kehittävät itse omalle markki-na-alueelleen tarpeelliset tuotteet.

Mistä lähtee tuoteidea, uusi tuote tai tuotemuutos?

Periaatteessa uusi tuoteidea voi tulla mistä vain. Parhaita ovat asiakkailta tulevat ehdotukset: on olemassa sel-vä tarve tai alue, jolle ei ole olemassa sopivaa tuotetta. Esimerkki tällaises-

ta on himmeä seinämaali Harmony. Idea lähti toivomuksesta saada käyt-töön tuote, joka laadultaan vastaisi Remontti-Ässää mutta olisi vielä Jo-keriakin himmeämpi.

Tärkeä tuotteita parantava tekijä ovat myös uudet tekniset mahdolli-suudet ja innovaatiot. Tässä raaka-ainetoimittajat ovat avainasemas-sa. Tuotekehityksemme seuraa koko ajan tiiviisti maaliteknologian alal-la tapahtuvaa kehitystä, ja tavoittee-na on löytää uutuudet ensimmäis-ten joukossa. Tästä esimerkkinä on silikonialkydiöljyyn perustuva uuden ajan öljymaali Durosil. Ensimmäiset versiot tuotteesta syntyivät jo vuosia sitten. Vastaavanlaista tekniikkaa oli käytetty jo pitkään mm. laivojen huol-tomaalauksessa. Mutta soveltuisiko se puulle? Olisiko silikoniöljymaali to-della selvästi parempi kuin tavallinen öljymaali, eli olisiko sen hinta perus-teltu? Soveltuisiko se sävytettäväk-si? Täyttyisivätkö kaikki ympäristö-vaatimukset? Tarvittaisiinko erillistä homesuojaa? Näitä asioita tuoteke-

Tuotekehitys tekee tuotteet lähellä asiakasta

Tikkurila on Pohjois-Euroo-pan ja Venäjän alueella johta-va maalinvalmistaja. Tuotevali-koima on laaja: siihen kuuluu tunnettuja merkkituotteita, eri-tyisesti ammattilaisille suun-niteltuja tuotteita ja myös mo-nenlaisiin harrastustarpeisiin soveltuvia tuotteita. Tikkurila käyttää liikevaihdostaan noin 2 % tutkimukseen ja tuoteke-hitykseen. Yhteensä erilaisis-sa tuotekehitystehtävissä – mukaan lukien tuoteturva ja analyyttinen laboratorio – toi-mii koko Tikkurila-konsernis-sa 160 henkilöä, ja näistä suu-rin osa Suomessa.

TEKSTI: SEIJA VARILA, TUOTEKEHITYSJOHTAJA KUVAT: PENTTI HOKKANEN JA PEKKA TURTIAINEN

25

hittäjämme pohtivat ja testasivat en-nen kuin tuote syksyllä 2005 esitel-tiin asiakkaille.

Työturvallisuus sekä maaleista ympäristölle ja luonnolle aiheutuvan kuormituksen minimointi on tärkeä ja jatkuva kehittämiskohde. Tuotekehi-tys seuraa koko ajan ennakoivasti ai-neiden haitallisuudesta saatavaa tie-toa ja lainsäädäntöä. Hyvissä ajoin ennen kuin lainsäädäntö edellyttää jonkin aineen käytön lopettamista tai vähentämistä etsimme ratkaisut, jot-ka ovat toimivuudeltaan vähintään samaa tasoa ja myös hinnaltaan to-teuttamiskelpoisia. Monia aineita on vuosien varrella poistunut käytöstä,

ja kelpoisuuden, tehdään ensimmäi-nen tuotekuvaus, jonka tuotekehit-täjä muuttaa vaatimuksiksi eli tekni-siksi ja testattaviksi ominaisuuksiksi. Seuraavaksi alkaa ratkaisujen etsin-tä, jotta löydetään maalin reseptiin ne raaka-aineet, joita yhdistämällä saa-daan haluttu tuote. Tärkeät ominai-suudet vaihtelevat sen mukaan onko kyse sisä- vai ulkomaalista ja mikä on alusta ja käyttökohde.

Sisäseinämaalille tyypillisiä omi-naisuuksia ovat pesunkesto, tarttu-vuus, toimivuus eri alustoilla – esim. tasoitteet ja pohjamaalit – sekä ku-lutuksen ja erilaisten kodin kemikaa-lien kesto. Määritellään myös kiilto, peittävyys, varastoitavuus, kellastu-minen, sävytettävyys, kalvonmuo-dostus eri lämpötiloissa, haju sekä tietysti maalattavuus ja pinnan laatu. Lattia- ja kalustemaalien erityisomi-naisuuksia ovat kovuus, naarmuun-tumisenkesto ja puhdistettavuus.

Ulkomaalien tärkeä ominaisuus on pitkäaikaistoimivuus. Tutkittavia ominaisuuksia ovat halkeilu, kupli-minen, irtoaminen, homehtuminen ja kiillon sekä värin pysyvyys. Uuden maalin reseptin laatiminen voi hyvin-kin tarkoittaa sadan koemaalin tut-kimista, ennen kuin kaikki on koh-dallaan. Sisämaalien kehittämiseen menee ½–2 vuotta. Ulkomaalit pitää testata koekentällä aidossa säära-situksessa sekä oikeissa kohteissa. Luotettavien tulosten saamiseksi tä-hän on varattava 2–5 vuotta. Labora-toriokokeilla voidaan tehdä karsintaa eri vaihtoehtojen välillä, mutta to-ki koekentälle laitetaan testaukseen paneeleita jo ensimmäisistäkin tuo-teversioista.

Kaikkien tuotteiden kehittämises-sä yksi haastavimpia ja tärkeimpiä vaiheita on asiakkaiden suorittama

koestus aidoissa työmaaolosuhteis-sa. Tämä tarkoittaa tuotteen toimi-vuutta maalattaessa ja käyttökohtees-sa. Tällöin punnitaan tuotekehittäjän kyky tulkita toivomukset ja luoda toi-miva ja asiakkaan odotukset täyt-tävä tuote. Koe-erien myötä tulee myös selvitettyä tuotereseptin sopi-vuus tuotantomittakaavaan. Samaan aikaan markkinointi ja myynti arvioi-vat, vastaako tuote vaatimuksia ja al-kavat suunnitella lanseeraustoimen-piteitä.

Ihmiset ja osaaminen tuotteiden takana

Tikkurila Paints Oy:ssä tuotekehitys on jaettu neljään ryhmään: sisämaa-lit, ulkomaalit käsittäen puu- ja metal-lipinnat, julkisivumaalit mineraalisille alustoille sekä sävytys. Tällaisella ja-olla keskitetään osaamista käyttöalu-eittain. Ryhmät voivat erikoistumisen kautta syventää osaamistaan. Kaikil-la osa-alueilla on tärkeää tuntea ra-kenteet, erilaisten alustojen ominai-suudet ja näiden tuotteille asettamat vaatimukset. Käyttöolosuhteet ja pin-takäsittelyssä käytettävät työvälineet hallitaan. Hyvin moni asia opitaan en-nen kaikkea kokemuksen ja tekemi-sen kautta. Toki korkeakoulun anta-mat kemian perustiedot ovat tarpeen ilmiöiden ymmärtämiseksi ja anta-vat hyvän pohjan. Onneksi maalien tuotekehitys koetaan haastavaksi ja monipuoliseksi työksi, ja niin tuote-kehittäjät kuin heidän työparinaan työskentelevät laborantit ja koemaa-laamon ammattimaalarit ovat olleet pitkään tehtävissään, ja heistä on kehittynyt erittäin monitaitoisia maa-lialan osaajia.•

mm. lyijyvalkoinen ja kromaatit vä-riaineista sekä lyijykuivike ja penta-kloorifenoli. Lisäksi monien haitalli-seksi todettujen aineiden määriä on vähennetty. Kehitystä ja uusia kek-sintöjä tapahtuu maaliraaka-aineis-sa onneksi jatkuvasti. Haastetta lisää se, että maali on hyvin monen erilai-sen aineen seos. Usein myös meille raaka-aineena tulevat aineet, esim. sideaineina käytetyt dispersiot, ovat jo tällaisia seoksia.

Tuotteen kehittäminen on pitkä prosessi

Kun myynti ja markkinointi ovat sel-vittäneet tuoteidean tarpeellisuuden

26

Tikkurila Paintsin kauppa- ja rakennusmaalien koemaa-laamossa työskentelee vii-

si ammattitaitoista koemaalaaria. Koemaalaamon päätehtäviä ovat erilaiset maalien käytännön tes-taukset. Koemaalari testaa mm. erilais ten maalien ja pinnoitteiden levitys ominaisuuksia, peittävyyttä, kuivumis ominaisuuksia ja ulkonäköä sekä toimii maalien käytön teknisenä asiantuntijana.

– Maalitehtaan laboratoriossa tehdään tuotteiden kehitysvaiheessa laajamittaiset testit eri ominaisuuksil-le. Maalin testaaminen oikeassa työ-

Asiakkaiden luokse

Koemaalaamonkaan olosuhteet ei-vät aina riitä tarvittaviin selvityksiin, vaan paljon tehdään myös kokeiluja kentällä. Maalieriä testataan työmailla yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa.

– Silloin maali on käynyt jo tiukan seulan läpi tuotekehityksen eri vai-heissa ja enää haetaan laadun var-mistusta oikeissa olosuhteissa isoil-la pinnoilla. Vuodenaikojen, lämpötilan ja kosteuden vaihtelu ja vaikka porras-huoneen vetoisuus eivät koemaalaa-mossa tule ilmi. Niitä pitää päästä ko-keilemaan oikeissa kohteissa.

KOEMAALAAMOT OSA TUOTEKEHITYSTÄ

Testit varmistavat laadunEnnen kuin ammattimaalari tai kodin kunnostaja kastaa pensse-linsä maaliin, tuotteen ympärillä on ehtinyt tapahtua paljon ja pit-kään. Tikkurilan koemaalaamoissa varmistetaan omalta osaltaan, että maalin ominaisuudet ovat huippuluokkaa.

tilanteessa ja oikeilla välineillä on kui-tenkin hyvin oleellista. Vaikka täysin kovettunut maalipinta kestäisi vau-rioitumatta 5 000 pesusykliä, mutta tuote roiskuu maalatessa, ei sitä ole mukava käyttää, koemaalaamon esi-mies Ari Ahl toteaa.

Tällaisessa tapauksessa koemaa-laamosta lähtee kommentteja labora-torioon ja maalin tuotekehitys jatkuu, jotta levitysominaisuudet saadaan kuntoon.

– Yhteinen tavoitteemme on tuot-taa kaikilta ominaisuuksiltaan pa-remmin toimivia maalilaatuja, Ari Ahl kiteyttää.

Kauppa- ja rakennusmaali-en koemaalaamon tiimi viih-tyy töissänsä. Vasemmalta Ari Ahl, Mika Siirilä, Sinikka Berggren-Lämsä, Pauli Toivo-la ja Outi Fager.

TEKSTI: LEENA-KAISA SIMOLAKUVAT: TUOMAS PIETINEN

27

n

Pauli Toivola on ollut koemaalaamossa töissä jo yli 30 vuotta. – Tämä homma vaatii kokemusta ja hyvää silmää.

– Työmailla pitkän linjan ammattimaala-rit tuhansien maalilitrojen kokemuksellaan antavat meille omaa arvokasta palautet-taan, Ari Ahl kiittää.

Erilaisten rutiinitestien lisäksi maalaa-mon henkilökunnan arkeen kuuluu paljon muutakin.

He eivät ole ”jumittuneet maalaamoon-sa” vaan kulkevat ulkona muutenkin kuin työmaatestausten yhteydessä. Heidän toi-menkuvaansa kuuluvat myös asiakaskou-lutukset ja niiden valmistelu sekä esiintymi-nen messuilla.

– Näin saamme jatkuvasti tuntumaa kentältä. Tiedämme, mitä asiakkaat osaa-vat ja mistä he haluavat lisätietoa.

Pieni kytky asiakkaisiin tulee myös rek-lamaatioista, joiden selvittämistä koemaa-laamo osaltaan hoitaa.

– Kun tehdään paljon maaleja, tulee jon-kin verran huonoakin palautetta. Koemaa-laamo testaa reklamoidun maalin ja tekee siitä havainnot. Jos ongelmia on, pohdim-me jatkotoimia, asiakaspalvelupäällikkö Rami Kuparinen toteaa.

Koemaalaamo toimii myös myynnin ja markkinoinnin tukena tekemällä maalaus-malleja.

28

Silmää ja kokemusta

Koemaalaamossa tuntuu olevan tekemisen meininki. Ei maalin hajua ilmassa ja ihmeellisen siistiä. Siiste-ydestä maalaamo saikin viime vuonna työturvallisuu-delta erityiskiitokset. Kiirepäiviä kuulemma riittää. Vä-lillä saa olla oikea pelle peloton.

– Joskus löytää aivan uusia ulottuvuuksia sille, mitä maalilla voi tehdä, Sinikka Berggren-Lämsä sanoo.

Sinikka on jo toisen polven Tikkurilan koemaalari, sillä hänen isänsä aloitti samassa hommassa jo vuon-na 1955. Kysymykseen, kuinka kauan koemaalaamo on ollut oikein olemassa, Pauli Toivola vastaa: – Niin kauan on testattu, kun on ollut maalejakin.

Toivola itse tuli koemaalariksi vuonna 1974 Tikku-rilan Ykköstehtaalle.

– Tämä homma vaatii kokemusta ja hyvää silmää. Aina eivät omat silmät riitäkään, vaan tehdään pari-työtä. Eikä kokemukseksi riitä, että on yhden harjan-varren maalannut.

– Työssä pitää olla hyvin huolellinen. Hosumalla voi tulla virheitä, Toivola huomauttaa.

Hän pohtii, miten koemaalaamon työ on muuttunut kolmen vuosikymmenen aikana.

– Työolosuhteet ovat parantuneet. Tehokkaamman ilmanvaihdon ansiosta ilma on raikkaampi. Maalaus-

Sinikka Berggren-Lämsä ja Pauli Toi-vola tutkivat tes-tiraportteja, joita koemaalaamos-sa laaditaan vuosit-tain yli 500. Oikealla koemaalaamon esi-mies Ari Ahl.

Tarkkana täytyy olla. Outi Fager testaa ka-lustelakkaa.

KOEMAALAAMOT TESTAAVAT MAALIT...

29

välineet ovat kehittyneet vuosien myötä. Liuotteet ovat vähentyneet ja vesiohenteiset tuotteet tulleet tilalle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kiviainestuottei-den testaus on lisääntynyt, Pauli Toivola listaa.

Koemaalaamon asiakaskunta on kansainvälisty-nyt. Toissa vuonna koemaalaamossa kävi Tikkurilan asiakkaita 19 eri maasta. Nyt koemaalaamo on tältä osin rauhoittunut, kun vieraat menevät Tikkurilan kou-lutuskeskus Palettiin.

Mitä ja miksi

Viime vuonna kauppa- ja rakennusmaalien koemaa-laamossa laadittiin hyvin eri laajuisista testeistä yli 500 raporttia, joista noin 400 koski vesiohenteisia tuottei-ta. Maalien ja pinnoitteiden lisäksi testataan säännöl-lisesti myös maalaustyövälineitä.

– Raaka-aineiden kehitys ja liuotteiden määrän vä-heneminen tuo nykyisin jatkuvasti uutta testattavaa, Ari Ahl toteaa.

Tuotekehitys tuo maalaamoon testattavaksi tuot-teista useampia versioita. Ari Ahlin mukaan testauk-sessa on oleellista, että testaaja tietää, mitä testaa ja miksi.

– Kun maalit tuodaan tänne, meille kerrotaan usein kokonaisuus, johon työ liittyy. Se on tärkeää motivaa-tion kannalta.

Tikkurila Coatings vastaa teollisuuden pintakäsittelyn tuotteista. Sillä on oma koemaalaamonsa. Tosin nämä kaksi toimivat osittain ristiin, esimerkiksi kauppa- ja ra-kennusmaaleja testataan Coatingsin ruiskuilla.

Erilaisten testien lisäksi koemaalaamon tehtäviin kuu-luu mm. seurata teollisuuden laitetekniikan kehitystä ja sen soveltuvuutta Tikkurilan tuotteisiin sekä olla mukana kehittämässä uusia tuotteita.

– Esimerkiksi joku maalinkäyttäjä voi tulla meille pe-rehtymään uusiin tuotteisiin ja saamaan maali- ja laitetek-nistä opastusta. Toisaalta teollisuuslaitoksen maalaamoa uudistettaessa tehtaan edustajat keskustelevat kans-samme maalausmenetelmien vaihtoehdoista, koemaa-laamon vastaava Raimo Flink kertoo.

– Asiakkaat voivat hyödyntää koemaalaamoa niin tuot-teiden kuin laitteidenkin osalta. Maalithan ovat vain puoli-valmiste. Lopputuloksen ratkaisee myös maalausalusta, laitetekniikka, olosuhteet ja ruiskutustaitokin. Myös maa-lin valinnalla on suuri merkitys.

– Maaleja on lukuisia ja maalaustapoja sekä -mene-telmiä lähes yhtä paljon kuin maalareita. Usein meitä pyy-detään laatimaan jollekin porukalle yhtenäinen toimin-tamalli. Asiakkaat arvostavat sitä, kun eivät saa meiltä jos-sanoja vaan järkeenkäypiä käytännön vastauksia ja ongelmatapauksissa ratkaisuja.

– Tikkurilassa on ns. olosuhdehuone, jota me hyödyn-nämme myös. Siellä voidaan maalata viiden asteen pak-kasessa tai 45 asteen lämmössä. Myös huoneen suhteel-lista kosteutta voidaan säädellä.

– Tuotteiden kehittyminen, varsinkin vesiohenteiset ja niukkaliuotteiset tuotteet, on tuonut uusia haasteita koemaalaustoimintaan. Kehityksen suuntaan ovat vaikut-taneet ympäristötekijät sekä VOC-direktiivi eli tarve vä-hentää liuotepäästöjä.•

Teollisuusmaaleilla oma koemaalaamonsa

Tikkurila Coatingsin koemaalaamos-sa Raimo Flink ruiskuttaa testilakkaa lasikuituisiin hiihtosauvoihin.

30

MARJA KOIVUSAARIVÄRISUUNNITTELIJA

Kuvio voidaan jäljentää seinälle esimer-kiksi piirtoheittimen avulla. Kuva heijas-tetaan seinälle ja ääriviivat piirretään

lyijykynällä tai rajataan suoraan siveltimellä. Maa-laukseen kannattaa varata erikokoisia siveltimiä ja pieni maalaustela. Mitä pienempiä siveltimiä käyt-tää, sen tarkempaa ja piirrosmaisempaa jälkeä saa aikaan. Pienellä maalaustelalla voi maalata suurempien kuvioiden keskiosat rajaamisen jäl-keen.

Jos kuvio on riittävän pieni, piirrosmainen sei-nämaalaus voidaan toteuttaa myös sablonilla. Ku-vion voi leikata muovikalvolle tai jopa paperille, jos kuvioita tehdään ainoastaan yksi. Paperin voi täl-löin imeyttää molemmin puolin lakalla, niin että se kestää käpristymättä maalin töpöttelyä. Sab-loni kiinnitetään seinälle tarraliimalla tai maalarin-teipillä. Kuvio maalataan sablonitöppärillä tai hyvin kuivalla mohairpintaisella superlontelalla. Maalia kannattaa käyttää mieluummin liian vähän kuin liian paljon, ettei sitä mene sablonin reunojen al-le. Jos kuvio näyttää liian kuultavalta, voidaan kä-sittely kevyesti toistaa.

Pikkupurkeista oiva apu

Jos seinämaalaus toteutetaan usealla eri värillä, tarvitaan maalia monesti hyvin pieni määrä. Tikku-rilan pienet kokeilupurkit sopivat tällaiseen maa-laukseen mainiosti. Jokerin 0,225 litran purkki on saanut samankokoisen seurakseen täyshimme-ästä Harmony sisustusmaalista.

Poppia seinille, testereillä taidetta

Muodikasta maalaamisessa ovat tällä hetkellä erilai-set graafi set hahmot. Hahmoja voi etsiä sarjakuvis-ta, poptaiteesta tai vaikka muokata valokuvista. Suu-rikokoinen kuva pukee koko seinän niin, että tauluja ei tarvita. Seinämaalausta suunniteltaessa kannattaa muistaa, että hahmokuva on melko hallitseva ja vaatii ympärilleen tilaa ja selkeälinjaisen sisustuksen.

Trendiväreillä tehty Ji-mi Hendrix koristaa nuoren miehen olo-huonetta. Uniikki kuvio on suurennettu valo-kuvasta piirtoheittimen avulla.

Ravintola Bellyn upeat Bond -hah-mot toteutti Kalle Taivainen. Hah-mojen taustamaaliin on sekoitet-tu Taika Helmiäislasyyria, joka saa värin hohtamaan.

Trendivärien 1/8 litran pikku-purkeilla väriä voi testata suurem-paa pintaa varten, mutta niitä voi myös mainiosti hyödyntää seinä-maalausten tekemisessä tai sab-lonimaalauksessa.•

KUVAT: PEKKA VAINONEN

31

Tikkurilan värisuunnitteluohjelma Pro on uudistunut. Puhumme ohjelman toisesta sukupolvesta, koska uudis-tuksia on paljon. Suurin osa uudis-tuksista perustuu asiakkailta saa-miimme kehitysideoihin, joiden avulla olemme kehittäneet ohjelmaa heidän toivomaansa suuntaan.

Näkyvimmät muutokset liitty-vät uudistettuun ilmeeseen, joka te-kee ohjelmasta tyylikkäämmän se-kä helpomman ja miellyttävämmän käyttää.

Päivittäminen automaattista

Ohjelman päivittyminen tapahtuu van-han ohjelman asentaneille käyttäjille lähes automaattisesti. Kun vanhem-pi ohjelmisto huomaa, että ohjelmas-ta on saatavilla uudempi versio, se kysyy käyttäjältä asennetaanko päivi-tys. Kun käyttäjä vastaa ”kyllä”, päivi-tys käynnistyy.

Uusille käyttäjille ohjelma toimite-taan CD:llä. Maalikauppa voi ladata ohjelman kauppias-extranetin kaut-ta osoitteessa www.tikkurila.fi /kaup-piaat.

Uusia ominaisuuksia, kuvia ja väriyhdistelmiä

Tulostamiseen on tullut uudistuk-sia. Värityssuunnitelmasta voidaan nyt tulostaa myös ”ennen ja jälkeen” -kuvat mukaan suunnitelmaan. Suun-nitelman voi myös tallentaa pdf-muodossa.

Olemme kasvattaneet mallikuvi-en määrää. Aikaisemmin kuvia oli 64, nyt lähes 90. Lisäys on tullut pääasi-assa sisäkuviin.

Ohjelmassa on myös uusia val-miita väriyhdistelmiä. Niitä käytet-täessä ohjelma automaattisesti maalaa kuvasta kohteet valitulla väri-yhdistelmällä.

Enemmän maalattavia elementtejä

Kuvien rajausteknologia on paran-tunut. Kuvista rajataan aikaisempaa enemmän elementtejä, jolloin suun-nitelmista voidaan saada entistä yk-sityiskohtaisempia. Samassa huo-neessa olevat seinät voidaan värittää erikseen, jolloin kuviin voidaan maa-lata esimerkiksi yksi tehosteseinä ja muut seinät vaaleammiksi.

Omien kuvien lähetys muuttuu helpommaksi ja vastaanotto auto-maattiseksi, ja samalla kuvan rajauk-sen maksuun tulee lisää vaihtoehtoja. Jatkossa voit maksaa kuvat verk-kopankeissa, luottokortilla tai ohjel-masta tulostettavalla laskulla. Vaikka maksaisit kuvat laskulla, ne proses-soituvat heti ja ovat myös maalatta-vissa heti kuvarajauksen jälkeen.

Myös kuvien rajauspalvelu on ai-empaa nopeampi. Kuvia ladattaessa ohjelma tarkistaa palvelimelta ruuh-katilanteen ja ilmoittaa käyttäjälle kuinka monta tuntia kuvan rajauk-seen menee.

TEKSTI: PEKKA KARHU

TIKKURILAN

VVärisuunnittelu-ärisuunnittelu-ohjelma Pro ohjelma Pro uudistuuuudistuu

Ohjelman aloitussivu

Mallikuvat

Projektien hallinta

Kuvan maalaaminen

Kuva maalattuna

Tuloste, kuvat ennen ja jälkeen

32

Metallinhohtoisen sisustusmaalin luulisi ole-van melko pienen, ennakkoluulottomasti uutuuksiin suhtautuvan ryhmän tuote. Tai-

ka on kuitenkin herättänyt kiinnostusta niin kuluttajien kuin ammattilaistenkin parissa. Tikkurila on järjestänyt syksyn mittaan koulutuskeskus Paletissa useita Tai-ka-koulutuspäiviä ja kerännyt aina tilat täyteen innok-kaita osallistujia. Maalimyyjät haluavat tietää kaiken uutuustuotteista jotta pystyisivät vastaamaan asiakkai-den kysymyksiin. Taika-tuotteet poikkeavat sen verran normaaleista maaleista, että ne herättävät hämmen-nystä myös ammattimaalareiden keskuudessa. Myös

Taika kotiutuuTikkurilan uutuudet, Taika Hel-miäismaali ja Taika Helmiäis-lasyyri, lanseerattiin näyttävästi Habitare-messuilla syksyllä 2005. Suuren messuosaston kaikki näyt-telyseinät oli käsitelty Taika-tuot-teilla. Erikoiset tuotteet herätti-vät heti melkoisesti kiinnostusta ja ovat vähitellen löytäneet tiensä niin yksityiskoteihin kuin julkisiin tiloihinkin.

Yksityiskodin hienos-tunut ruokailunurkka-us sai Taika-lasyyreilla arvoisensa käsitte-lyn. Päätyseinän lasyy-rin väri Bianca, taulun taustalla vaalea turkoo-si Larissa.

Makuuhuoneessa Taikaa on vain kapeana raitana antamas-sa ylellistä ilmettä. Kultamaa-lin päälle on vielä maalattu näyttävä bambukuvio himme-ällä maalilla.

33

Taika-esite, jossa on ensimmäisen kerran yhdis-tetty esite, värikartta ja työohjeet, on herättänyt ansaittua huomiota.

Itse kokeilemalla uudet tuotteet on helpompi ot-taa vastaan. Moni onkin huomannut, että ulkonäkö saattaa pettää, sillä tekniikat eivät kuitenkaan lop-pujen lopuksi juurikaan poikkea normaaleista ku-viointimenetelmistä, kunhan ensin tutustuu tuottei-den ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen.

Kekseliäät maalarit ovat löytäneet Taialle uu-sia käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi lasyyrien pohjaväriä vaihtamalla on saatu aikaan aivan uu-denlaisia värisävyjä. Taika-lasyyreita on myös ko-keiltu sekoittaa Harmonyn joukkoon ja näin luotu aivan uudenlaista hohtoa ja väriä. Taika-maale-ja on myös sekoitettu keskenään märkää märälle suoraan seinälle huiskien tai ohennettu kuultavak-si kalustemaaliksi. Joulun alla Taika innoitti monia myös pieniin koristelutöihin, Taialla syntyi upeita joulukortteja ja koristekäpyjä joulukuuseen.

Taika on suunnittelijoiden piirissä nähty uute-na mahdollisuutena, tuotteena jonka omaleimai-suudella voidaan erottua muutenkin kuin pelkällä värisävyllä. Trendit näyttävät vihreää valoa metal-linhohdolle vielä tulevaisuudessakin. Taian luon-nonmukaiset värisävyt kestänevät hyvin myös aikaa, ja toisaalta lasyyrien monikäyttöisyys luo värisävyille vaihtelua. Luovuuden ja leikkimieli-syyden yhdistäminen kokeilunhaluun ja harjoitte-luun tuovat Taialle vielä lukemattomia mahdolli-suuksia.•

TEKSTI: MARJA KOIVUSAARI, VÄRISUUNNITTELIJAKUVAT: PEKKA VAINONEN

Ravintola Bellyn seinät käsiteltiin Harmony sisustusmaa-lilla, jota sekoitettiin kuultavaan Taikaan. Larissa-sävyinen Helmiäislasyyri tuo syvän turkoosiksi sävytetylle maalil-le hienostunutta hohtoa ja syvyyttä. Kaariholvin epätasai-sessa pinnassa kimaltelee Taika hopealasyyri.

Keittiön tyhjä seinä koristeltiin kaksivä-risellä Taika-lasyyril-la, väri kulta-hopea. Lasyyrin päälle talon emäntä maalasi her-kän oksakuvion Har-mony sisustusmaa-lilla. Tämä seinä ei enää tauluja kaipaa.

34

Perinteisesti Öljysilotetta on käytetty sileänä maalin alla pinnoilla, joilta vaaditaan eri-

tyisen kovaa kulutuskestävyyttä. Tä-tä ominaisuutta voi hyödyntää myös ilman maalia. Tilaajan toivomukses-ta ja kohteen luonteesta riippuen Öl-jysilotteen voi kiillottaa lastalla, tai pinnan voi jättää täysin himmeäksi ja konstailemattoman näköiseksi. Li-säämällä Öljysilotteeseen alkydi- tai lakkamaalia saadaan aikaan mielen-kiintoisia väriefektejä.

Stuccoa porrashuoneessa

Espoolaisen As. Oy Espoon Sellon-kulman porrashuoneen seiniin halut-tiin stucco lustro -jäljitelmä. Sen teki helsinkiläinen erikoismaalari Teemu Enbuske Tikkurilan Öljysilotteen ja Miranolin sekoituksella. Pohjamaala-

Maalari Teemu Enbuske tekee mielellään erikois-käsittelyjä. Eläväpintaista stucco lustro -jäljitel-mää hän teki espoolaisen asunto-osakeyhtiön kol-meen porrashuoneeseen.

Öljysilotteen ja kahden erivärisen alkydimaalin seoksella käsitelty seinä-pinta viimeisteltiin luon-nonvärisellä Nostalgia Puuöljyllä. Öljy korostaa pinnan väriä ja antaa sil-le kaunista kiiltoa.

Elävää pintaa

öljysilot tVaikka maalien värivalikoima on käytännöllisesti katsoen rajaton, pelkkä vä-ri ei aina riitä toivotun vaikutelman luomiseksi. Tikkurilan vanhan ajan Öljy-silotetta on käytetty onnistuneesti sekä moderneissa että perinteisissä kohteissa, joissa on haluttu luoda ylellinen vaikutelma.

us tehtiin täyshimmeällä Harmonyl-la, jonka sävyksi valittiin Tikkurila Symphonyn harmaa S488.

– Lastamaalauksen tein kah-den kerroksen käsittelynä. Ensim-mäiseen kerrokseen käytin Öljysilo-tetta, johon olin sekoittanut violettia Miranolia, sävy L427. Levitin sävyte-tyn Öljysilotteen pintaan erikokoisil-la teräslastoilla, ja myös kuvioinnin tein teräslastoilla poistamistekniikal-la. Näin sain aikaan epätasaisen, elä-vän pinnan, Teemu Enbuske selostaa työmenetelmäänsä.

Toista kerrosta varten Enbuske sekoitti Öljysilotteeseen ruskeaa Mi-ranolia, sävy N479. Levitys tapahtui samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla. Lopuksi pinta kiillotettiin te-räslastoilla ristikkäisin liikkein, ja vii-meinen silaus tehtiin luonnonvärisel-lä Nostalgia Puuöljyllä. Öljy korostaa

kauniisti tasoitteen väriä ja lastakiillo-tusefektiä, antaa pinnalle eloa ja te-kee siitä helppohoitoisemman.

– Pinta voidaan huoltaa ja hoi-taa Puuöljyllä. Myös pienet naarmut tai tahrat voi häivyttää hiomalla ky-seisen kohdan ensin kevyesti ja öl-jyämällä sen uudestaan. Jos pintaan tulee pahempia kolhuja, ne on syytä maalata Otex tartuntapohjamaalilla ja lastamaalata uudelleen, Enbuske evästää kiinteistön kunnossapidosta vastaavia.

Linnamaista tunnelmaa Henkien talossa

Arkkitehtisuunnittelu Jukka Tikka-nen Oy hankki v. 2004 Tallinnan van-hasta kaupungista edustustilakseen talon, jonka vanhimmat osat ovat 1400-luvulta. Maanpäälliset osat nä-

TEKSTI: MARKETTA ESKELINEN, MAALARIMESTARI KUVAT: PEKKA VAINONE

35

Öljysilotteella käsitellyt seinät ja ka-tot muodostavat rauhallisen kont-rastin vanhalle rosoiselle kalkkivi-pinnalle.

Vaimu de Majan his-toria näkyy monissa yksityiskohdissa.

t teellaNONEN

36

kyvät Tallinnan ensimmäisissä katu-julkisivupiirroksissa, jotka ovat vuo-delta 1825. Suomen Museovirastoa vastaava Muinaismuistojen suojelu-virasto valvoo vanhankaupungin ra-kennusten kunnostusta ja määritte-lee suojeltavat osat. Tikkasen ”Vaimu de Majassa” eli Henkien talossa näi-tä ovat tietysti rakennuksen julkisi-vut, pihaportti ja kalkkikivimuurit. Si-säpuolen yksityiskohdista suojeltuja ovat mm. kalkkikiviholvaukset ja -pal-kit sekä erittäin vanha messinkinen ovenkahva.

Talo on pääosin rakennettu pai-kallisesta kalkkikivestä. Kalkkikivi-

seinistä poistettiin rappaus kä-sityönä. Alun perin Tikkanen oli ajatellut säilyttää kaikki ikkuna-seinät ja porrashuoneen seinät sekä sisäkatot rappauspinnalla.

– Tikkurilan Viestissä 1/2004 oli artikkeli, joka sai minut toisiin ajatuksiin. Päätin korostaa talon linnamaista tunnelmaa himmeäl-lä öljysilotepinnalla. Sitä käytet-tiin osassa seiniä sekä kaikissa katoissa, Tikkanen kertoo.

Pinta sopii erinomaisesti muu-hun sisustukseen, jota hallitse-vat vanha kalkkikivi ja sen vas-tapainona moderni kiiltävä teräs keittiö- ja kylpyhuonekalusteis-sa sekä ylempiä kerroksia yhdis-tävässä kierreportaassa. Lattiat ovat öljykäsiteltyä pähkinäpar-kettia.

Tässä kohteessa haluttiin hyödyntää Öljysilotteen omaa väriä ja vain vaalentaa sitä aa-vistuksen verran. Tähän käytet-tiin valkoista Lakkamaalia, jota li-sättiin Öljysilotteeseen 1–3 %.

– Työn tekivät paikalliset maa-larit, joiden oli vaikea ymmärtää, että tavoitteena ei tällä kertaa ol-lutkaan sileä pinta, vaan käden jäljen piti näkyä reilusti. Lopputu-los on kuitenkin mielestäni todel-la vaikuttava ja talon henkeen so-piva, Tikkanen iloitsee.•

ÖLJYSILOT TEELLA...

Uusia sablonikuvioita seinäpinnoille

37

Tikkurila tuo keväällä mark-kinoille uuden ainutlaatui-sen sablonimalliston. Mallit

on suunnitellut tunnettu ruotsalainen sisustusarkkitehti ja tekstiilisuunnit-telija Marie Dreiman. Tämä moni-puolinen suunnittelija on tehnyt mm. julkisivuvärityksiä, koordinoinut vä-rien ja materiaalien valintaa suuris-sa toimistoprojekteissa sekä suunni-tellut painokankaita, kaakelivärejä ja erilaisia maalaustöitä.

Tikkurilan uudet sablonit poik-keavat perinteisistä pienikuvioisista boordeista ja köynnöksistä. Niiden pelkistetyt linjat vetoavat minimalisti-sempaan muotoiluun viehtyneeseen pohjoismaalaiseen aikuiseen. Selkeä mutta epätavallinen muotokieli ruok-kii salaperäisyydellään myös lasten ja nuorten mielikuvitusta. Suuriko-koisilla kuvioilla saa aikaan näyttä-vää jälkeä, käyttipä niitä sitten yksit-täisinä katseenvangitsijoina tai koko seinän täyttävinä tapettimaisina ku-vioina.

Ideoita Sablonioppaasta

Tikkurilan uudet sablonikuviot esi-tellään värikkäässä Sablonioppaas-sa. Oppaasta löydät vinkkejä värien käyttöön ja sisustuskokonaisuuksien

Uusia sablonikuvioita Uusia sablonikuvioita seinäpinnoilleseinäpinnoille

Ruokailutilan elävä seinäpinta tehtiin yhdistelemällä erilaisia sablonikuvioita.

Sablonit ovat tunnetun ruotsalaisen suunnitteli-jan Marie Dreimanin kä-sialaa.

38

toteuttamiseen sablonien avulla. Suurten sisustuskuvien li-säksi opas sisältää Dreimanin suunnittelemia värikombinaa-tioita ja esimerkkejä erilaisten sablonikuvioiden yhdistelystä. Uusia sabloneja voi käyttää villisti ja vapaasti vastoin kaikkia sääntöjä: niitä voi asetella sinne tänne tai tapettimaisesti ko-ko seinäpinnalle, ankaraan rivijärjestykseen tai vaikka pääl-lekkäin. Sablonit on suunniteltu niin, että kuvioita voidaan yh-distää ja näin luoda lukemattomia uusia mahdollisuuksia.

Kuviot on leikattu kestävälle, läpikuultavalle muoville, ja ne myydään omissa pakkauksissaan. Sablonimalleja on kah-deksan: Bella, Corona, Eden, Fenix, Flora, Link, Oasis ja Vio-la. Sablonin lisäksi pakkauksessa on mukana yksityiskohtai-set työohjeet sablonimaalauksen toteuttamiseen.•TEKSTI: MARJA KOIVUSAARI, VÄRISUUNNITTELIJAKUVAT: TIKKURILA

UUSIA SABLONIKUVIOITA ...

39

EU:n VOC-direktiivin*) piiriin kuuluvien maalituotteiden tu-lee 1.1.2007 alkaen olla mer-kitty siten, että etiketistä näh-dään mihin kategoriaan tuote kuuluu. Lisäksi tulee ilmoit-taa kyseisen kategorian VOC-raja-arvot 1.1.2007 ja 1.1.2010 alkaen, sekä kyseisen tuot-teen sisältämä maksimi-VOC-määrä käyttövalmiissa liuoksessa eli suosituksen mukaan ohennettuna. Olem-me lisänneet VOC-merkinnät etiketteihin sitä mukaa kuin tilaamme uusia eriä.

Maalit ja lakat kuuluvat kategoriaan A, ja alaryhmiä on 12 (a, b, c, …j, k, l):a = Seinä- ja kattomaalit sisällä, kiilto < 25 (60°) b = Seinä- ja kattomaalit sisällä, kiilto > 25 (60°)c = Kiviainespintojen ulkomaalitd = Puu- ja metallipintojen ulko- ja si-sämaalite = Lakat, petsit sekä kuultavat ja peittävät puunsuojat sisälle ja ulosf = Kalvoa muodostamattomat si-säpetsit ja puunsuojat ulosg = Pohjamaalit (alustaa tiivistävät, eristävät tai lujittavat)h = Alustaa vahvistavat ja sitovat poh-jakäsittelyti = 1-komponenttiset erikoispinnoitteetj = 2-komponenttiset erikoispinnoitteetk = Moniväripinnoitteetl = Efektituotteet

VOC-merkintöjen VOC-merkintöjen lisääminen etiketteihin on alkanut

Remontti-Ässän etiketissä VOC-merkintä tulee olemaan:

cat A kategoria, tässä tapauksessa maalit ja lakat

a seinä- ja kattomaalit sisällä, kiilto < 25 (60°)

75g/l (2007)/30 g/l (2010) VOC-raja-arvo 1.1.2007 ja 1.1.2010 alkaen

max 30 g/l VOC-yhdisteiden enimmäismäärä käyttö-valmiissa, esim. ohennetussa tuotteessa

Jokaisessa ryhmässä on erik-seen raja-arvot vesiohenteisille ja liuote ohenteisille tuotteille.

Todellisuudessa tuotteen VOC voi olla joko hyvin lähellä annettua maksimiarvoa tai se voi olla huo-mattavastikin alhaisempi. Esim. Re-montti-Ässän tapauksessa todellinen VOC-arvo on alle 5 g/l.

Etiketissä oleva merkintä ker-too käytännössä vain sen, täyttävät-kö tuotteesta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrät nykyisellään ai-noastaan vuoden 2007 raja-arvot vai myös vuoden 2010 raja-arvot.

TEKSTI: LEILA KOTAMA TUOTEPÄÄLLIKKÖ

*) (VOC = volatile organic compound, haihtuva orgaaninen yhdiste)

KUVA: PENTTI HOKKANEN

40

6 800

405

6 300300

150

Kemian alalla on meneillään monia merkittäviä lainsää-däntöhankkeita, joilla pyri-

tään joko selvittämään kemikaalien vaaraominaisuuksia tai asettamaan rajoituksia vaarallisimpien kemikaali-en käytölle. Välillä tuntuu siltä että on kokonaan unohtunut, että lopullisen käyttöpäätöksen tekee tuotteen osta-ja omien näkökohtiensa pohjalta.

Kaikkia kemikaaleja ei pystytä kiel-tämään, joten kulutuksen suuntaami-nen mahdollisimman turvallisiin ja vähän ympäristöä kuormittaviin tuot-teisiin on se varsinainen ydinkysy-mys.

Tuotteiden ympäristökuormitusta arvioitaessa tulee tarkastella tuotteen koko elinkaarta ”kehdosta hautaan”. Lähdetään raaka-aineiden lähtöainei-den ”ottamisesta luonnosta” (kaivan-naiset, raakaöljy, kasviperäiset raa-ka-aineet jne.), niiden prosessoinnista vaikkapa maaliteollisuuden raaka-ai-neiksi, näiden kuljetuksesta maaliteh-taalle, maalinvalmistuksesta, tuottei-den kuljetuksesta asiakkaalle, maalin käytöstä, huoltomaalauksista – aina pinnoitetun kohteen hävitykseen asti.

Aina ei suinkaan ole selvää, missä vaiheessa elinkaarta tuotteen ympä-

ristövaikutukset ovat merkityksellisim-mät, erityisesti siksi, että elinkaaren eri vaiheista aiheutuvat ympäristövai-kutukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Yleensä tarkastellaan sellaisia ym-päristövaikutuksia kuten vesistöä re-hevöittävät päästöt, happamoittavat päästöt, energiankulutus, kasvihuo-nekaasujen – lähinnä hiilidioksidin – muodostuminen, liuotepäästöt ilmaan sekä jätemäärät.

Elinkaarianalyysit tuotekehityksen apuna

Tuotteiden elinkaarianalyyseillä py-ritään lähestymään tätä ongelmaa. Maalituotteista on tehty elinkaariana-lyysejä mm. Suomessa ja Ruotsis-sa. Yleensä tarkoituksena on verrata erityyppisten tuotteiden keskinäistä järjestystä näillä ympäristökuormi-tusmittareilla. Periaatteessa ehkä suurimpana vaikeutena on kuitenkin eri ympäristövaikutusten keskinäinen vertailu: onko pahempi jos vaikkapa maalin Pex raaka-aineiden valmistus tuottaa kaksinkertaisen määrän vesis-töä rehevöittäviä päästöjä ja maalin

135

Raaka-aineena hankittu liuote 6 800Hajapäästöt tuotannosta 40Päästöt katalyyttisen käsittelyn jälkeen 5Päästöjen katalyyttinen käsittely 150Pesu- yms. jätteenä hävitykseen 300Tuotteiden sisältämä liuote 6 300

Tikkurilan paikallisen tuotannon ja kotimaahan myytyjen tuotteiden liuotetase, määrät tn/v. Tuotteiden sisältämä liuote haihtuu valtaosin ilmaan käytön yhtey-dessä.

Mikä saisiMikä saisi maalarin vihre ä

TEKSTI: PEKKA KOTILAINEN, YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ KUVAT:TIKKURILA

41

Pox käyttö puolestaan kaksinkertaiset liuotepäästöt levityksen yhteydessä?

Yksikäsitteisen selkeitä vastauk-sia on harvoin saatavilla. Ehkä ainoa kelvollinen nyrkkisääntö on, että liu-otteeton tai vesiohenteinen tuote on yleensä ympäristön kannalta suositel-tavampi kuin liuoteohenteinen. Tämä siksi, että alailmakehän haitallisen ot-soninmuodostuksen ja liuotepäästö-jen välillä on osoitettu selvä yhteys.

Siis vesiohenteinen on yleensä parempi. Tästäkin on tietysti poikke-uksia, kun pinnoitteen kestävyys tai pitkä uusintamaalausväli joissakin ta-pauksissa kääntää vaa’an aivan toi-seen asentoon.

Viereisen sivun kuvasta näkyy selvästi, että maalien käyttövaihe ai-heuttaa valtaosan maalin elinkaaren liuotepäästöistä, ja tästä syystä tuot-teiden liuotemäärille ollaankin asetta-massa EU-rajoituksia.

IPP eli yhdennetty tuotepolitiik-ka – mitähän se nyt sitten on?

Se on ”selvää” EU-jargonia. Integra-ted Product Policy, IPP – ympäristö-lähtöinen tuotepolitiikka on asia, josta

on v. 2003 tehty ihan oma komission tiedonanto.

Suomeksi käännettynä se tarkoit-taa ihan oikeaa asiaa: korostetaan tar-vetta huomioida tuotteiden koko elin-kaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja pyritään luomaan koko EU-alueel-la päteviä keinoja ympäristöä vähiten kuormittavien tuotteiden suosimiseksi ja käytön edistämiseksi.

Ympäristölähtöisen tuotepolitiikan tavoitteena on:– vähentää luonnonvarojen käyttöä

(enemmän vähemmästä) – vähentää jätteiden määrää (kier-

rätys, uudelleenkäytettävyys, hyö-dynnettävyys)

– edistää ympäristömyönteistä tuo-tekehitystä (standardit, VOC-lain-säädäntö yms.)

– edistää ympäristömyötäisten tuot-teiden markkinointia (ympäristö-merkit, julkisten hankintojen ohjai-lu)

– selkeyttää vastuunjakoa eri toimi-joiden välillä (tuottaja, viranomai-nen).

Jatkuu s. 40

Kuluttajan ostopäätöksen ohjailuun on käytettävissä positiivisia ja nega-tiivisia keinoja – valinnan kriteerinä on joko lompakko, järki tai omatunto.

Mikä saisi e äksi?

42

Olen vakuuttunut, että tähän liitty-vät hankkeet tulevat pitkällä aikavä-lillä olevaan huomattavasti merkityk-sellisempiä ympäristökuormituksen vähentämisessä kuin erilaiset jäykät rajoitushankkeet.

Pakkokeinoja ja suostuttelua ympäristön hyväksi

Viime kädessä normaali maalikaupan asiakas ratkaisee, miten ympäristöys-tävällistä ”ekotuotetta” tai ympäristöä saastuttavaa myrkkymönjää hän kau-pasta mukaansa ostaa.

Kuluttajan ostopäätöksen ohjai-luun on käytettävissä positiivisia ja ne-gatiivisia keinoja – valinnan kriteerinä on joko lompakko, järki tai omatunto.

Kun lompakko päättää, ympäris-tömyötäinen tuote on saatava hinnal-taan edullisemmaksi kuin se toinen. Viranomaisten käytettävissä olevia ”taloudellisia ohjauskeinoja” on esim. määrätä saastuttavalle tuotteelle ym-päristövero tai vastaavasti myöntää ympäristömyötäiselle veronalennus. Molempia keinoja käytetään, mut-ta vaikeutena on mm. se, että ”vih-reämmän” tuotteen raaka-aineet ovat monasti kalliimpia, ja hintaeron kääntäminen toiseen suuntaan vaa-tisi ulkopuolista panostusta, mikä ei yleensä ole kestävä ratkaisu.

Järkeen vedotaan monasti aika vapaamielisesti. Jotta tämä keino olisi tehokas, tulee tuotteesta ja sen vaiku-

tuksista olla luotettavaa tietoa. Tuotteen tulee olla tutkitusti ym-päristömyötäinen. Tämän todis-tamiseksi voidaan käyttää ym-päristömerkkejä, standardeja yms. Tämän lisäksi tuotteen pi-tää olla laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyinen.

Valmistajan toiminnan tasoa taas osoittaa mm. se, että toi-minta täyttää standardin ISO 14001 ja ympäristöasiain hal-lintajärjestelmän EMASin vaati-mukset, sekä selkeä julkinen ra-portointi ympäristöasioista.

Järkivalintoina voidaan pitää myös turvallisuuden huomioin-tia. Vähäpäästöisten M1-luoki-

teltujen sisämaalien valinta on sel-keästi järkivalinta: voit itse hyvin, kun olohuoneesi ei ole katkuja täynnä!

Omatunto vaikuttaa yleensä vain jo heränneiden, ympäristövalveutu-neiden asiakkaiden valintoihin. Heil-le voidaan esitellä valmistajan yleistä yhteiskuntavastuuta, tuotteen ympä-ristömerkkejä tai -luokituksia, kierrä-tettävyyttä tms. positiivisia viestejä jo-ko tuotteesta itse tai valmistusketjun toiminnasta. Vaikka nämä tosiasiassa ovat järkevyyteen liittyviä argumentte-ja, niiden vaikutusta ei aina suoraan pysty näyttämään.

Kaikki voivat näyttää vihreältä

Maalien ympäristövaikutuksiin on mahdollista puuttua tuotteen elinkaa-ren kaikissa vaiheissa. Seuraavassa joitakin esimerkkejä siitä kuinka eri osapuolet voivat toimia vastuullisesti. Ota ympäristöhaaste vastaan!

Raaka-ainetoimittajana selvitä raa-ka-ainevalmistuksen ympäristökuor-mitus ja kerro se asiakkaallesi. Käytä lähtöaineina uusiutuvia raaka-aineita aina kun se on mahdollista.

Pakkaustarvikevalmistajana var-mista pakkausten kierrätettävyys ja merkitse pakkauksiin materiaalitun-nus. Osallistu aktiivisesti pakkausten kierrätysjärjestelmien kehittämiseen.

Maalinvalmistajana kehitä elinkaa-riarvioinnista tuotekehitykseen todel-linen apuväline. Vähennä päästöjä ja

Mikä saisi maalarin vihreäksi?

jätteitä omassa toiminnassasi. Anna asiakkaalle ja sidosryhmille luotetta-vaa tietoa tuotteista ja niiden ympä-ristö- ja turvallisuusominaisuuksista ja tue tällaisten tuoteryhmien markki-naimagoa.

Maalikauppiaana kouluta henkilö-kuntasi tuntemaan ympäristön kan-nalta suositeltavimmat vaihtoehdot ja suosittelemaan niitä.

Suunnittelijana ja maalausura-koitsijana muista, että teknisesti pa-ras tuote on yleensä myös ympäristön kannalta suositeltavin ja taloudellises-ti edullisin. Osallistu pakkausten kier-rätysjärjestelmän toteuttamiseen.

Teollisena pintakäsittelijänä pe-rehdy tuotteiden ominaisuuksiin sekä tavarantoimittajien ympäristövalveu-tuneisuuteen ja tee valintasi näiden tietojen perusteella. Osallistu pakka-usten kierrättämiseen.

Kotimaalarina kiinnitä huomio-ta maalituotteiden ympäristöominai-suuksiin valintoja tehdessäsi. Ole sil-ti kriittinen, ympäristöväittämille täytyy löytyä myös perustelut. Vie tyhjät maa-lipurkit keräilypaikkaan.

Tikkurilassa me kaikki viemme osaltamme ympäristöhaasteviestiä eteenpäin!•

43

VViime vuosisadan puolivä-lissä eri puolilla Suomea järjestettiin Lasten Päivä

-tapahtumia, joilla kerättiin varoja hy-väntekeväisyyteen. Houkuttimena käy-tettiin usein omatekoisia huvipuistolait-teita. Useiden erillisten tapahtumien järjestäminen ei kuitenkaan pidemmän päälle tuottanut varoja toivotulla tavalla, ja niin heräsi ajatus keskittää toiminta ja perustaa huvipuisto Helsinkiin.

Linnanmäen alku oli vaatimaton: puisto avattiin vuoden 1950 helluntai-na, vajaan kahden kuukauden raken-nustyön jälkeen. Alue oli huomattavasti nykyistä pienempi, laitteita oli vain muu-tama, ja rakennelmat oli tehty väliaikai-siksi. Siinä vaiheessa kukaan ei oikein uskonut, että huvipuisto toimisi muuta-maa vuotta kauemmin. Toisin kuitenkin kävi – vuonna 2006 Linnanmäellä ku-kitetaan viideskymmenesmiljoonas kä-vijä.

Linnanmäen vakinaisen henkilös-tön määrä on noin 50. Kesällä alueel-la työskentelee noin 1 000 henkeä, kun mukaan lasketaan myös ulkoistetut toi-minnot kuten siivous sekä Uusi Iloinen Teatteri ja Merimaailma Sea Life.

Jatkuu s. 44

Legendaarinen

Kovalla bisneksellä rahaa hyväntekeväisyyteen

Suomen suosituin matkailunähtävyys, Linnanmäen huvi-puisto, on houkutellut kaikenikäisiä jo vuodesta 1950. Kil-pailu on kovaa, ja niinpä puiston pitää kaiken aikaa uudis-tua. Perinteitä ja nostalgiaa toki kunnioitetaan, mutta joka talvi puistossa rakennetaan jotakin uutta. Tämän vuoden ve-tonaula on uusi, toistaiseksi nimetön maailmanpyörä.

TEKSTI: RIITTA ESKELINEN, MARKKINOINTIVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖKUVAT: PEKKA VAINONEN

44

Tukea lastensuojeluun

Vuodesta 1956 huvipuiston toiminnas-ta on vastannut Lasten Päivän Säätiö. Sen ovat perustaneet Linnanmäen pe-rustajajärjestöt Lastensuojelun Keskus-liitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Mannerhei-min Lastensuojeluliitto, Parasta Lapsil-le ry ja Pelastakaa Lapset ry.

– Säätiön toiminta-ajatuksena on alusta lähtien ollut rahan kerääminen lastensuojelutyöhön. Tarve on edelleen-kin suuri – valitettavasti, toteaa säätiön toimitusjohtajana vuodesta 2001 toimi-nut Risto Räikkönen.

– Tämän työn ehdottomasti paras ja antoisin puoli on se, että voin hyödyn-tää sekä yritys- että järjestöelämässä hankkimaani kokemusta. Linnanmäki on oiva esimerkki siitä, että kova bis-nes ja hyväntekeväisyys eivät ole risti-riidassa keskenään. Mitä enemmän toi-mintamme tuottaa, sitä suurempi potti vuosittain jää kanavoitavaksi suoraan lastensuojelutyöhön perustajajärjestö-jemme kautta, Räikkönen sanoo.

Vuonna 2000 säätiön kautta ohjat-tiin lastensuojelutyöhön 1,85 milj. eu-roa ja vuonna 2005 jo 2,6 milj. euroa. Tavoitteena on reaalisumman kasvat-taminen koko ajan. Se ei kuitenkaan ole mahdollista ilman selkeää bisnes-

ajattelua ja kävijöiden tarpeiden jatku-vaa kartoittamista. Kilpailu kiristyy, ja ul-komaisen pääoman turvin eri puolille Suomea rakennetaan erilaisia elämys-keskuksia. – Seuraamme kehitystä ja pohdimme voimmeko tulevaisuudessa enää toimia säätiöpohjalta vai pitäisi-kö meidän yhtiöittää eri toimintomme ja saada sitä kautta rahoitusta investoin-neillemme, Räikkönen kertoo.

Koko perheen kohde

Linnanmäen suurin vetonaula ovat kautta aikojen olleet erilaiset huvipuis-tolaitteet. Tällä hetkellä niitä on 37. Van-hin varta vasten Linnanmäkeä varten rakennettu laite on Vuoristorata, jonka pystytti tanskalainen Svend Jarlström jo puiston toisena toimintavuonna, 1951. Puisen radan oletettiin kestävän käy-tössä vain muutaman vuoden. Jatkuva kunnostaminen on kuitenkin taannut ra-dan toimivuuden kautta vuosikymmeni-en. Puisen vuoristoradan tenhoa lisää, että se tutisee ja natisee ajon aikana, toisin kuin nykyaikaisemmat, metallira-kenteiset radat. Radan huippunopeus on 60 km/t. Käyttöiältään kaikkein van-hin laite on erityisesti pienten lasten ra-kastama perinteinen karuselli, joka oli rakennettu jo 58 vuotta ennen kuin se vuonna 1954 otettiin käyttöön.

Kaikille laitteille on määritelty kävi-jöiden pituuden mukaan turvarajat, ja niitä myös noudatetaan tiukasti. Alle 100-senttiset pääsevät 11 laitteeseen, ja neljään laitteeseen on pääsy kiellet-ty yli 195-senttisiltä. Tarvittaessa laittei-siin pyrkijät mitataan vielä jonotusvai-heessa.

Viime vuosina Linnanmäen puisto-maisuutta on pyritty lisäämään uusilla istutuksilla ja vesielementeillä. Raken-nusten ja rakennelmien värityksessä tavoitteena on nykyistä yhdenmukai-sempi väriskaala, joka tekisi yleisvai-kutelmasta rauhallisemman. Tämä työ tosin vie vuosia. Tikkurila on antanut Linnanmäen henkilökunnalle apua vä-risuunnittelussa ja sopivien tuotteiden valinnassa.

Risto Räikkönen pitää haasteena sitä, miten Linnanmäki saataisiin ny-kyistä paremmin palvelemaan kaiken-ikäisiä kävijöitä. Lapsia on toki helppo houkutella laitteisiin, mutta mitä tarjota mukana seuraaville vanhemmille, iso-vanhemmille ja muille aikuisille? Erilai-sia ideoita kypsytellään, ja luvassa on iloa kaikille aisteille.

– Tunnelma on tärkeä. Se luodaan väreillä, valoilla, kasveilla, tuoksuilla ja äänillä. Ensi kesänä meillä on käy-tössä ”äänimatto”. Eri puolille puistoa piilotetaan kovaäänisiä, joista kuuluu

Risto Räikkönen luottaa omaan organisaatioonsa ja huvipuis-ton rakentajiin. Kaikki valmistuu avajaisiin mennessä, joten hymy ei hyydy pakkasellakaan.

Rakennustoimisto Rasto Oy:tä edustava vas-taava mestari Hannu Tuovinen valvoi uuden pohjoisportin teräsrakenteiden pystyttämistä.

45

miellyttävää, ei-tunnistettavaa musiik-kia. Tarkoitus on luoda äänimaailma, jota ei oikeastaan edes huomaa mut-ta joka tuo tunnelmaan oman lisänsä. Myös ohjelmaa, esimerkiksi musiik-kia tai jongleerausta, tulee olemaan tarjolla eri puolilla aluetta, Räikkönen paljastaa.

Rakennustyöt käynnissä

Heti kauden päätyttyä syksyllä 2005 Linnanmäen pohjoisportilla alkoi kova myllerrys. Vanhat porttirakennelmat pu-rettiin, ja tilalle nousee seuraaviin ava-jaisiin mennessä uusi kaksiosainen ra-kennus, jonka kustannusarvio on 3 milj. euroa. Arkkitehtuuriltaan merihenkisen rakennuksen on suunnitellut Arkkitehti-toimisto Arket Oy.

Rakennuksen isompaan osaan tu-lee 100-paikkainen muunneltava au-ditorio, joka palvelee varsinkin yritys-asiakkaita, sekä myyntiorganisaation toimipiste, kahvila, pelialue ja Lintsi-ki-non jonotusalue. Toiseen osaan sijoi-tetaan pikaruokapisteitä, pelejä, myy-mälätiloja, valvomo, ensiapupiste, vauvojen hoitohuone sekä säilytyslo-kerikot.

Linnanmäen historian aikana puis-ton materiaalit ovat vaihdelleet muodin mukaan. Tavoitteena on vähentää muo-

vin osuutta ja korvata se aidoilla mate-riaaleilla, kuten puulla ja luonnonkivel-lä. ”Disneymäisten” elementtien tilalle halutaan suomalaisuutta korostavia ra-kenteita ja materiaaleja. Laitteiden ni-met on suomennettu, ja kesään 2006 mennessä myös pelit saavat suomen-kieliset nimet muutamaa klassikkoa lu-kuun ottamatta.

Mikä nimeksi uudelle maailmanpyörälle?

Maailman ensimmäinen maailmanpyö-rä rakennettiin Chicagon maailman-näyttelyyn vuonna 1893, jolloin oli kulu-nut 400 vuotta siitä kun Kolumbus löysi Amerikan. Maailmanpyörä oli amerik-kalaisten vastine Pariisin maailman-näyttelyssä vuonna 1889 ihastuttaneel-le Eiffel-tornille. Maailmanpyörän isänä pidetään sillanrakennusyrityksen omis-tajaa George Ferrisiä, ja laitteen eng-lanninkielinen nimi on edelleenkin ferris wheel eli Ferrisin pyörä. Pyörää pidet-tiin sen ajan insinööritaidon ihmeenä.

Linnanmäen halkaisijaltaan 25-met-rinen Helsinki-pyörä, alkuperäiseltä ni-meltään Boston-pyörä, palveli huvipuis-ton kävijöitä 40 vuotta, mutta syksyllä 2005 se ja sen jalustarakennelmat pu-rettiin pois uuden, isomman pyörän tieltä.

Uuden maailmanpyörän halkaisija on 34,5 metriä. Koska se sijaitsee kor-kealla mäellä, sen suurin korkeus me-renpinnasta on 74 metriä. Uuden lait-teen rakentaminen edellytti Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan hy-väksymistä. Hyväksyntä saatiin loppu-kesästä 2005. Uuden maailmanpyörän tarvetta Lasten Päivän Säätiö perusteli muun muassa sillä, että vanhan laitteen yleisökapasiteetti ei enää ollut riittävä, sen toimintatekniikka oli vanhanaikai-nen ja sen käyttöikä alkoi olla lopussa.

Myös uudessa maailmanpyörässä näkyy tavoite yhtenäistää alueen vä-riskaalaa. Jalusta on verhoiltu tiilen-punaiseksi, pyörän teräskannatin on tummanvihreä ja kehärakenteet sini-siä. Gondolit ovat tiilenpunaisia, vihrei-tä ja sinisiä.

Nimeä uudelle maailmanpyörälle haettiin kaikille avoimella nimikilpailulla. Kilpailun päättyessä helmikuun lopus-sa nimiehdotuksia oli tullut yli 10 000. Nimi julkistetaan huhtikuun lopussa.

Tammikuun pakkasessa rakennus-työmaata ihmetellessä ja kaivinkonei-ta väistellessä on vaikea uskoa, että kaikki on valmista ja organisaatio viri-tetty, kun huvipuiston portit aukeavat 28.4.2006. Aina se kuitenkin on onnis-tunut, Risto Räikkönen joukkoineen va-kuuttaa.•

Linnanmäellä siirrytään yhä enemmän luonnonmateriaaleihin. Myös Kummitusjunassa muovi saa osittain väistyä puun tieltä.

Nosturimiehet tekivät millintarkkaa työtä sovitellessaan yhteen pohjoisportin katto-rakenteita.

46

Albert Edelfelt ikuisti 1880-lu-vulla maalaukseensa Ruo-kolahden eukkoja kirkonmä-

ellä hetken Ruokolahden puukirkon pihalla. Iäkäs rakennus todistaa yhä elämän kulkua Saimaan poukamas-sa, nyt vain entistä ehompana. Ruo-kolahden kirkko sai viime kesänä pin-taansa uuden ulkomaalin.

– Tämä kirkko on nähnyt niin pal-jon. Rakennuksen arvokkuus ja his-toriallisuus saivat kunnostustyön tuntumaan aivan erityiseltä. Raken-nukseen on aikojen saatossa syn-tynyt tunneside, kirkon ulkopuolen maalaustyön suunnittelija ja valvoja, arkkitehti Eeva Manninen sanoo.

Ruokolahden kirkko ulkomaalat-tiin edellisen kerran 1980-luvun puo-

Ruokolahden kirkko kestää aikaa

Ikuistettua arvokkuutta

Toistasataa vuotta vanha Ruokolah-den puukirkko, Saimaan rannan hel-mi, sai viime kesänä tuoreen ulkomaa-lin. Historialliset puitteet asettivat maalausurakalle omat haastavat vaa-timuksensa, mutta vaivannäkö kan-natti. Rakennus kestää jälleen aikaa ja katseita.

livälissä. Vuonna 1993 kirkon pintoja entisöitiin sisäpuolelta. Kaikissa kir-kon kunnostustöissä on pyritty vaali-maan perinteikkyyttä ja arvokkuutta, mitä on osaltaan tukenut oikeanlaisen maalin valinta. Viime kesän ulkomaa-laus tehtiin Lin Pellavöljymaalilla.

– Pellavaöljymaali on perinteinen maali ja sopii erityisen hyvin tällaisen vanhan, puisen rakennuksen maa-laamiseen, maalarimestari, yrittäjä Markku Heiskanen kiteyttää.

Ruokolahden kirkon maalaustyöt urakoi Maalausliike E. Heiskanen & Kumpp.

Kirkko palveli huputettunakin

Kaikkiaan Ruokolahden kirkon ehos-tamiseen kului maalia noin 400 litraa. Töitä teki kymmenkunta maalaria. Erityisiä vaatimuksia maalaustyölle asettivat rakennuksen luonne, korke-alle ulottuva tapuli ja hengellisistä ti-laisuuksista vilkkaat kesäkuukaudet. Urakointi taukosi tarvittaessa seu-

Markku Heiskanen ja Eeva Manninen ovat tyytyväisiä entisestään ehostunee-seen Ruokolahden kirkkoon. – Tämä ei ole sarjatuotantoa, he toteavat.

TEKSTI: LEENA TANSKANEN KUVAT: JAAKKO REPO

47

Ruokolahden nykyi-nen puinen ristikirk-ko valmistui vuonna 1854. Samalla paikalla on sijainnut kirkko aina 1500-luvulta lähtien.

Kirkon sokkelit ovat kestäneet kohtuullisen hyvin aikaa, mutta niiden arvellaan kaipaavan kun-nostusta viiden vuoden sisällä.

rakunnan ilmoittamien tilaisuuksien ajaksi.

– Tämä on erittäin suosittu vihki-kirkko. Huolimatta tuoreesta maalis-ta, telineistä ja suojapeitteistä kirk-ko oli toiminnassa koko urakan ajan. Periaatteena oli pitää työn edistyes-sä aina yksi sivu siistinä tilaisuuksia varten, Heiskanen kertoo.

– Havaitsimme eräiden häiden ai-kaan, että lännen puoleisista ovista kulkeminen olikin lopulta erittäin käy-tännöllistä ja juhlavaa. Lännen puo-leiset ovet ja kuja avautuvat sanka-rihaudoille päin ja auringonlaskun suuntaan, Heiskanen ja Manninen havainnollistavat.

Heiskasen mukaan tiukka aika-taulu oli yksi töiden haasteista. Ai-kataulussa kuitenkin pysyttiin. Maa-laus aloitettiin toukokuun lopulla ja saatiin päätökseen elokuun loppuun mennessä.

– Tällaisen kohteen kunnostuk-sessa ei ole kyse mistään sarjatuo-tannosta. Työ on ainutlaatuista, Heis-kanen tietää.

Ruokolahden kirkko on sijainnut samalla paikalla aina 1500-luvulta lähtien. Nykyinen kirkko on neljäs ja se valmistui 1854.

Pohjatyö kysyi kärsivällisyyttä

Kirkon ulkomaalauksessa eniten ai-kaa kului pohjatyöhön. Seinistä löytyi kahdeksasta kahteentoista vanhaa maalikerrosta. Markku Heiskasen mukaan maalinpoistoaineista ei täs-sä pohjatyössä ollut apua. Vanhat maalit oli poistettava käsin mekaa-nisesti, ensin kaapimalla irtonaiset pois ja sen jälkeen hiomalla. Laudan profi ili on sen verran harvinainen, et-tä työhön sopivia raappoja oli teetet-tävä varta varten sepällä.

– Kun pohjatyö oli tehty, homma olikin jo voiton puolella, Heiskanen naurahtaa.

Kirkko maalattiin kahteen kertaan. Puupuhtaat pinnat käsiteltiin ennen maalaamista kyllästeellä. Työ tehtiin siveltimillä tiukkaan vetäen tai, am-mattitermiä käyttäen, ranneohennuk-sella. Värisävyksi ulkoseiniin valittiin harmahtava, murrettu vihreä. Kirkon väri on aikojen saatossa hienoises-ti muuttunut.

48

– Tämän värin seurakuntalaiset tuntevat. 1960-luvulla kirkko oli vaa-lea, mutta väriä tummennettiin ilmei-sesti sen vuoksi, että vaalea pinta li-kaantui nopeasti. Tässä lähellä on teollisuuslaitoksia, Manninen kertoo.

Heiskanen ja Manninen arvele-vat, että seuraavan kerran Ruokolah-den kirkon ulkomaalaus tulee ajan-kohtaiseksi parinkymmenen vuoden kuluttua.

– Pienellä korjausmaalaamisella voidaan siirtää suurempia urakoita, Heiskanen muistuttaa.

Mannisen mukaan kirkon sokke-lit on huollettava viimeistään viiden vuoden kuluttua.

Kokemus on suuri etu

Heiskasen mukaan kirkkojen kun-nostustöissä kokemus on suuri etu. Yllätyksiin pitää osata suhtautua.

– Työn aikana saattaa tulla eteen tilanteita, joihin ei ole voitu etukä-teen varautua. Tällaiset odottamatto-mat yllätykset voivat liittyä esimerkik-si rakenteiden kuntoon, aikaisempiin

maalivalintoihin tai telineiden tarpeel-lisuuteen.

Mannisen ja Heiskasen mukaan Ruokolahden kirkosta on pidetty il-meisen hyvää huolta.

– Rakennus on ihan hyvässä kun-nossa. Lahovaurioita ei ollut kovin paljon. Ei tarvitse kuin katsoa vaikka ikkunoita, ne ovat todella kestäneet aikaa, Manninen ihastelee.

– Tässä on käytetty tuuman ja vartin puuta. Sellainen kestää. Ny-kyisin käytetään 10–15-millistä lau-taa. Hämmästyttävää, Heiskanen pu-distelee päätään.

Mannisen ja Heiskasen mukaan vanhoja rakennuksia kunnostavat ih-miset tekevät toisinaan virheen si-vuuttamalla rakennuksen historian. Luodaan uutta ja modernisoidaan, muttei perehdytä rakennuksen men-neeseen elämään, aiemmin käytet-tyihin väreihin tai materiaaleihin.

– Kun rakenteet ja pohjatyö on tehty kunnolla, uutta on helppo luo-da ylle. Jokaisen vanhaa kunnosta-van tulisi tutustua rakennuksen his-toriaan, Heiskanen ja Manninen neuvovat.•

Korkea torni asetti haasteita maalaus-työn käytännölle. Telineistä oli tehtä-vä korkeat.

Ruokolahden kirkon on suunnitellut arkkitehti Ernst Lohrmann.

Lin Pellavaöljymaali

– Perinteinen, kylmäpuristetusta pellavaöljystä valmistettu öljy-maali.

– Soveltuu puupintojen ulkomaa-laukseen, uudelle puulle, teolli-sesti pohjamaalatulle tai aikai-semmin öljymaalilla maalatulle pinnalle.

– Käyttökohteita muun muassa ulkoseinät, ikkunanpuitteet, ai-dat, ovet ja kalusteet.

– Riittoisuus sahatulle puupinnal-le 8–12 m2/l ja höylätylle puu-pinnalle 10–16 m2/l.

– Kuivumisaika 4–7 vrk, olosuh-teista riippuen.

– Muista, että maalattavan pinnan on oltava kuiva, lämpötilan vä-hintään +5 °C ja ilman suhteel-lisen kosteuden alle 80 %. Vältä maalaamista sateen sattuessa.

RUOKOLAHDEN KIRKKO KESTÄÄ AIKAA...

49

Helsingin keskustassa sijait-seva Nykytaiteen museo Kiasma on vakiinnuttanut

paikkansa Suomen kulttuurilaitos-ten joukossa. Tällä hetkellä museon täyttää näyttely ARS 06, jonka kes-keisiä teemoja ovat aikamme arvot ja ihanteet sekä tahtomme hyvään ja kykymme pahaan. Mutta ennen kuin näyttely tammikuussa voitiin ava-ta yleisölle, museon tiloissa uurasti urakalla ammattilaisten joukko, jon-ka roolia näyttelykävijä ei useinkaan tule ajatelleeksi.

Kiasma elää näyttelyjen mukaan

– Näyttelymestarimme ovat eri alojen ammattilaisia: olemme erikois-tuneet mm. sähkö- ja av-tekniikkaan, puusepäntöihin sekä maalaamiseen ja kehystykseen, kertoo Kati Kivinen, joka Kiasman aloittaessa toimintansa vuonna 1998 tuli taloon hoitamaan kehystystöitä. Vuosien mittaan hänen vastuualueensa on laajentunut, ja nyt hän vastaa myös suurimmasta osas-ta Kiasman maalaustöitä. Tarvittaes-sa hankitaan lisävoimia, sillä näytte-lyjen vaihtuessa aikataulut ovat usein tiukat ja työpäivät venyvät pitkiksi.

Peruskoulutukseltaan Kivinen on puuartesaani. Lisäksi hän on suo-rittanut puolivuotisen museomes-tarikoulutuksen, joka antoi hyvän pohjan nykyiselle työlle. Hänen aiem-paan työkokemukseensa kuuluu re-montointia, messurakentamista sekä työskentelyä puusepänverstaassa.

Valkoista maalia kuluu

Kiasman kokonaispinta-ala on n. 12 000 m2, mistä museotilojen osuus on reilut 9 000 m2. Näyttelytilat maa-lataan näyttelyarkkitehdin ja taiteilijoi-den toivomusten mukaisesti, tarvitta-essa erikseen joka näyttelyyn. Jotkut huoneet pimennetään maalin avulla, ja myös videoteosten heijastamiseen tarvittavat screenit tehdään Kiasmas-sa usein maalilla suoraan seinään.

Näyttelyjen jälkeen seinä- ja kat-topinnat palautetaan ennalleen. Näyt-telytilojen seinien ja kattojen elävä-pintainen kipsirappaus oli varsinkin museon toiminnan alkuaikoina suuri haaste maalareille. Silloin seinäpin-tojen kipsirappauksia uusittiin näytte-lyiden välissä perinteisellä tekniikalla. Nykyään seinät palautetaan ennal-

leen maalin ja tasoitteen avulla. Ra-patuissa seinissä toimii hyvin Presto LG, joka levitetään kumilastalla. Le-vypinnoilla tasoitteena on Presto LF. ”Pikarappauksia” tehdään myös Ke-vyt-Rae koristepinnoitteella.

Galleriatiloissa ei saa käyttää lain-kaan liuoteohenteisia tuotteita.

– Maaleista Harmony on ykkös-tuotteemme, Kati Kivinen kertoo. Täyshimmeä maali sopii hyvin mei-dän käyttötarkoituksiimme. Meillähän on yleensä aina kova kiire saada pin-nat kuntoon, ja Harmony toimii kai-

Maaria Wirkkalan Vakain ai-kein -työn materiaalina ovat luonnonkivi, vapaasti kelluva lehtikullattu puulattia ja lasi-set tikkaat. Jotta kultaus kes-täisi lattiapinnassa, sen pääl-le levitettiin suojalakka.

TEKSTI: RIITTA ESKELINEN, MARKKINOINTIVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KUVAT: PEKKA VAINONEN

50

kissa pinnoissa erittäin hyvin. Maa-laamme sillä seinät, screenit, jalustat jne. Sen peittokyky on erinomainen, joten joskus riittää kertakäsittely. Myös paikkamaalauksessa se on ai-van ehdoton, Kivinen vakuuttaa. Ke-nellekään ei liene yllätys, että seinien perusväri on klassinen maalarinval-koinen, G497.

Museon kaarevat seinät ja katot tuovat oman haasteensa maalarin työhön: nostimia käytettäessä pitää olla tarkkana, ja päätään saa myös varoa toisella tavalla kuin suoralinjai-sissa tiloissa.

Itsenäinen ja mielenkiintoinen työ

Kiasman pohjakerroksen maalaa-mossa tehdään kaikki pintakäsitte-lyt, joissa käytetään liuoteohenteisia maaleja, lakkoja tai petsejä. Näytte-lyiden aikana näyttelymestarit val-mistelevat mahdollisuuksien mukaan tulevien näyttelyiden rakenteita, teos-jalustoja ja muita yksityiskohtia.

Kati Kivisen ammattitaitoa tarvit-tiin ruotsalaisten Vanna Bowlesin ja Robert Johanssonin työssä Kehon ohut kuori, joka on yksi ARS 06 -näyt-telyn vaihtuvista taideprojekteista. Te-os on rakennettu kuntosalin muotoon.

Mielenkiintoiseksi sen tekevät kuntosalilaitteiden eläinaiheiset muodot sekä lattia, johon on maa-lattu tapettimainen kuvio jättisabloneja käyttäen. Näyttelyvieraat voivat käyttää kuntosalia ohjaa-jan opastuksella viikonloppuisin. Kivinen maala-si lattian kuviot sinapinkeltaisella Harmonylla, ja lopuksi pinta lakattiin kahteen kertaan kulutus-kestävyyden takaamiseksi.

– Tässä työssä näkee ja oppii koko ajan kai-kenlaista. Työskentely arkkitehtien ja taiteilijoi-den kanssa tekee tästä hyvin mielenkiintoista, Kivinen kuvaa työnsä hyviä puolia. Työ on hä-nen mielestään sopivan itsenäistä, ja maalates-sa oman käden jäljen näkee heti. Kehystys tuo sopivaa vaihtelua maalaustyöhön. Tiukat aika-taulut tosin tekevät työstä joskus turhan stres-saavaa. Pitkät työpäivät ja kova tahti tuntuvat nis-kassa ja hartioissa.

– Maaleja tulee koko ajan lisää, joten ajan hengessä on pysyttävä mukana. Joskus kyse-lemme Tikkurilasta jo sellaisiakin tuotteita, joi-ta ei vielä edes ole tuotu markkinoille, Kivinen kertoo.

Sablonit olivat hieman järeämpää tekoa kuin mihin kotimaalari on tottunut.

Osalle taideteoksis-ta rakennettiin eril-liset huoneet. Tässä valmistellaan tilaa Maaria Wirkkalan installaatiolle.

Taide tekee ihmisestä ihmisen. ARS 06 kertoo meidän valinnoistamme, armosta, lohdusta ja toivosta. Pienet ihmeet muistuttavat meitä siitä,

mikä tekee elämästä elämisen arvoista.

51

ARS 06 20.1.–27.8.2006

Arkkitehdin työtä kunnioitetaan

Kiasman suunnittelijan, amerikkalai-sen Steven Hollin arkkitehtuurissa muodoilla, väreillä ja pintojen struk-tuurilla on tärkeä osa. Museon lähes kauttaaltaan valkoisissa sisätiloissa on muutama petsattu väriläikkä. Muu-ten eloa tuovat pintakäsittelyyn valitut tuotteet. Alakerran betoniseinät maa-lattiin aikoinaan kertaalleen Kivitex si-likaattimaalilla, sillä Holl halusi nimen-omaan valaistuksen mukaan elävän pinnan. Niinpä aulan seiniä ei mielel-lään maalata, jotta alkuperäinen vai-kutelma säilyisi. Toki tarvittavat huolto-maalaukset tehdään, mutta varovasti ja pintaa säästellen. Silikaattimaalin päälle levitettävä tavallinen sisäsei-nämaali ”tappaisi” alkuperäisen tun-nelman.

Yläkerran kipsirappauksiin haettiin rakennusvaiheessa mallia Pariisista,

Louvren taidemuseon laajennukses-ta. Myös nämä pinnat maalattiin ai-koinaan vain yhteen kertaan, jotta rappauskuvio ei peittyisi maalin al-le. Lopputulos on erittäin onnistunut: kattoikkunoista tuleva valo saa esi-merkiksi viidennen kerroksen gal-leriatilan elämään myös silloin, kun siellä ei ole esillä yhtään teosta.

– Emme kysele Hollilta mitä saam-me tehdä, sillä on sovittu, että talo pi-tää aina pystyä palauttamaan alku-peräiseen asuunsa. Tämä asettaa joitakin rajoituksia meille. Emme esi-merkiksi saa noin vain mennä muut-tamaan museon harvojen värillisten pintojen väriä, Kati Kivinen kertoo. Eipä sillä, että kukaan sellaista olisi vaatinutkaan. Kiasma on onnistunut kokonaisuus ja erinomainen paikka esitellä monimuotoista nykytaidetta, jonka esillepano ei suinkaan edelly-tä tasaisia seiniä tai suorakulmaisia näyttelytiloja.•

Työn lomassa Kati Kivinen voi vaikka käydä nostelemassa puntteja kunto-salissa, jonka lattian hän on itse maa-lannut taiteilijoiden ohjeiden mukaan.

Kiasmassa tapahtuu

– Kiasma avattiin yleisölle vuon-na 1998.

– Perustoiminnan ja tutkimuksen piiriin kuuluvat 1960-luku ja sen jälkeiset taideilmiöt.

– Kokoelmissa kuvataidetta, verkkoteoksia, populaarikult-tuurin osa-alueita, installaatioi-ta, ympäristöteoksia ja media-taidetta.

– Vaihtuvat näyttelyt n. vuoden välein.

– Vuoden 2006 päätapahtuma on 7. kansainvälinen ARS-näytte-ly, ARS 06. Mukana 40 taiteili-jaa tai taiteilijaryhmää lähes 20 maasta. Näyttelyn lisäksi järjes-tetään tapahtumapäiviä, semi-naareja, työpajoja, esitelmiä ja teatteriesityksiä.

52

Kraski Teksin liiketoimin-nat siirtyivät Tikkurilalle 3.2.2006, ja yhtiö on nyt

Tikkurilan 100-prosenttisesti omis-tama tytäryhtiö. Yhdessä yhtiöt muo-dostavat vahvan toimijan Venäjän nopeasti kasvavilla kauppa- ja raken-nusmaalimarkkinoilla. Yrityskaupan myötä Tikkurila kasvatti markkina-osuutensa 20 prosenttiin ja saavut-ti samalla selkeän markkinajohtajan aseman.

Hyvin hoidettu yhtiö

Tikkurilan kauppa- ja rakennusmaali-liiketoiminnasta Itä-Euroopassa vas-taava aluejohtaja Janno Paju toteaa, että vuonna 1994 perustettu Kraski Teks on kaikin puolin hyvin hoidettu yhtiö. – Siitä on tullut nopeasti merkit-tävä tekijä Venäjän maalimarkkinoil-la: Kraski Teksin markkinaosuus on noussut jo 10 %:een. Ei mikään pik-ku juttu, kun muistetaan että Venäjän kauppa- ja rakennusmaalimarkkinoi-den koko on noin 500 milj. litraa.

Kraski Teksin osto sopi erinomai-sesti Tikkurilan tuotevalikoimaan stra-tegiselta kannalta katsottuna: yhtiöl-lä on nyt tarjota vahvat tuotemerkit kaikissa hintasegmenteissä. – Kraski Teks toimii alimmassa hintasegmen-tissä ja Tikkurila ylimmässä eli kalliis-sa segmentissä. Venäläisen tytäryh-tiömme Finncolorin maalit sijoittuvat keskisegmenttiin. Mitään päällekkäi-syyksiä ei pitäisi olla, eikä tuoteva-likoimien karsimista ainakaan siitä syystä ole tiedossa, vakuuttaa Paju.

Sen lisäksi että Kraski Teks toimii eri hintasegmentissä, myös sen tuot-teet poikkeavat Tikkurilan ja Finnco-lorin maaleista. Kraski Teksin maalit eivät nimittäin ole sävytettäviä. Vesi-ohenteisia tuotteita valmistetaan ai-noastaan valkoisina. Alkydimaaleissa on tarjolla suppea valmiiden värien valikoima. Mutta kysyntää on riittänyt näillekin tuotteille.

– Olemme itse asiassa vähän tur-haankin ylenkatsoneet alinta hinta-segmenttiä, Paju jatkaa. – Venäjän markkinoilla on nimittäin tarjolla val-

tavat volyymit, lähes 150 milj. potenti-aalista kuluttajaa. Kun kyseessä ovat nopeasti kehittyvät markkinat, myy-minen ei ole ongelma. Logistiikal-le sen sijaan on tiedossa haasteita, että tuotteet saadaan toimitettua ky-syntää vastaavasti kautta laajan Ve-näjän maan.

Neljä maalitehdasta ja kattava jakeluverkosto

Yrityskaupan toteuduttua Tikkurilalla on Venäjällä neljä maalitehdasta ja 100 kaupunkia kattava jakeluverkko. Finncolor-tuotemerkillä valmistetaan maaleja Pietarissa ja Moskovassa. Kraski Teksin päätehdas on Pietaris-sa ja pienempi tehdas Stary Oskolis-sa lähellä Ukrainan rajaa. Tikkurilalla on keskusvarasto Siperian keskuk-sessa Novosibirskissä ja Kraski Tek-sillä taas Tšeljabinskissä Ural-vuoris-ton kupeessa.

Kraski Teksin vuosituotanto on noin 50 milj. litraa maaleja eli lähes saman verran kuin Tikkurilan Vantaan

Kraski Teksin hyvin hoidettu teh-das näkyy junan ikkunasta Pieta-riin mennessä.

Tikkurilan ja Kraski Teksin Kauppa, jossa Tikkurila ostaa Venäjän suurimpiin kuuluvan kaup-pa- ja rakennusmaaliyhtiön OOO Kraski Teksin, on lopullisesti vah-vistettu. Viranomaiset hyväksyivät kaupan, ja myös muut kaupan voimaantulon ehdot on saatu täytettyä. Velattomaksi kauppahin-naksi on sovittu 40 milj. US-dollaria.

53

Tikkurila Paints OyLea Saari

VASTAUSLÄHETYSTunnus 5002711

01003 VANTAA

TIKKURILAN VIESTIN PALVELUKORTTI

Kiinnitä tähän osoitelipuke viimeksi saamastasilehdestä liimalla, teipillä tai nitojalla

Olen uusi tilaaja.

Korjaan yllä olevat osoitetiedot.

Tilaus lopetetaan.

Haluan lehden ruotsiksi.Voit tilata lehden myös internetin kautta:www.tikkurila.fi /ammattilaiset > Tikkurilan Viesti > Lehden tilaaminen, osoitteenmuutokset ja palaute.

Juttuideoita ja terveisiä toimitukselle:

Yrityksen nimi, puhelinnumero ja sähköposti

Osasto/käyttäjä

Yrityksen osoite

Postinumero ja toimipaikka

Toimiala, jolla työskentelen

Tikkurila Paints Oy maksaa

postimaksun

tehtailla. Tuotanto-ohjelmassa on laa-ja valikoima vesi- ja liuote ohenteisia maaleja, puunsuojia ja tasoitteita.

Tikkurila on tänään johtava maali-yhtiö Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä. Tuotantoa on seitsemäs-sä maassa ja oma myyntiorganisaatio kuudessa muussa maassa. Pääliike-toiminta-alueet ovat kauppa- ja raken-

nusmaalit sekä puuteollisuusmaalit ja metalliteollisuusmaalit. Yrityskaupan myötä Tikkurilan henkilöstön määrä kasvoi 2 300:sta 3 100:aan.

Tikkurila on toiminut aktiivisesti Venäjällä ja sitä edeltäneessä Neu-vostoliitossa 1970-luvun puolivälistä. Tikkurila oli jo ennen nyt toteutunutta yrityskauppaa tunnetuin länsimainen

Tikkurilan Itä-Euroopan kaup-pa- ja rakennusmaalimarkki-noita luotsaava Janno Paju us-koo entistäkin valoisampaan tulevaisuuteen.

TEKSTI: ARJA SCHADEWITZ, TIKKURILA OY KUVAT: TEKS JA ARJA SCHADEWITZ kauppa vahvistui

maalimerkki Venäjällä. Maaleissa tar-jolla on koko Suomessa valmistettava valikoima (Tikkurila-tuotemerkki) se-kä suppeampi valikoima paikallisesti valmistettuja tuotteita (Finncolor-tuo-temerkki). Ja nyt siis myös paikalli-sesti valmistettu Teks-tuotemerkki, joka täyttää alimman hintasegmen-tin asiakkaiden toiveet.•

54

Ulkomaalauksissa on oleellista huomioida sääolosuhteet en-nen maalausta, maalauksen

aikana ja maalauksen jälkeen. Ennen maalausta vallinnut sää vaikuttaa alus-tan kosteuteen, ja alustan kosteus taas vaikuttaa maalin imeytymiseen maalat-tavaan pintaan.

Maalauksen aikainen sää vaikuttaa maalin työstöaikaan ja tarttumiseen. Suora auringonpaiste saattaa haihdut-taa maalin ohenteen liian nopeasti, mis-tä seuraa kuplia maalipinnassa, huo-koinen maalipinta ja maalin liian nopea paksuuntuminen. Liian paksu maali ei tartu alustaansa.

Maalauksen jälkeen, ennen maalin kuivumista pintaan kohdistuvalla suo-ralla auringonpaisteella on samanlaiset vaikutukset kuin maalauksen aikana: kupliminen, huokoisuus ja imeytymisen sekä tarttumisen estyminen.

Maalaa paneelit irrallaan

Uutta ulkopaneelausta käsiteltäessä pääset parhaaseen lopputulokseen, kun

Ulkoseinät TEKSTI: AKI AALTONEN, TEKNINEN NEUVOJAKUVAT: AKI AALTOSEN ALBUMI

Autot kiinnostavat Akia

Nimi: Aki AaltonenKoulutus ja työtehtävät: Pintakäsittelytekniikan insinöö-ri, tekninen neuvojaAikaisempi työkokemus: Teollisuusmaalaamossa toista-kymmentä vuotta ja jonkin aikaa maalimyyjänä.Kielitaito: Suomi, vähän englantia ja ruotsiaAsun: Vantaalla kerrostalossa, mutta tulevaisuudessa muutan itse rakentamaani omakotitaloon Tuusulaan.Vapaa-ajan harrastukset: Rakentaminen, autot

Tämän talon julkisivupanee-lit on käsitelty jo irrallaan Valtti-Pohjusteella ja Öljy-pohjalla. Naulaamisen jäl-keen naulankannat on kä-sitelty Rostexilla ja koko talo sitten maalattu Ultralla. Sokkeliin on tehty liuskeki-vikuviointi sävytetyillä laas-teilla.

55

1.

2.

3.

4.käsittelet paneelit Valtti-Pohjusteella ja Öljypohjalla niiden ollessa irral-laan ja jo määrämittaan sahattuina. Öljypohja kannattaa sävyttää pin-tamaalin mukaan, jolloin voit pääs-tä jopa yhdellä pintamaalauskerralla. Kun puut pohjustetaan ja pohjamaa-lataan irtonaisena, sekä homesuo-ja että maalausraja menee paneeli-en saumakohdassa päällekkäin, ja puun eläessä seinällä ei paneelien saumoista tule näkyviin maalaama-tonta pintaa. Irtotavaraa käsiteltäes-sä myös paneelien päät tulee yleen-sä käsiteltyä hyvin. Jos puun pontti sallii pintamaalauksen irtonaisena, on sekin mahdollista suorittaa ker-taalleen.

Kun paneelit on naulattu seinäl-le, käsittele naulankannat Rostexilla. Rostexin kuivuttua maalaa viimeinen pintaväri Ultralla. Varsinkin sahapin-taisen puun maalauksessa on maa-lin sivelemisellä suuri vaikutus maa-lin tarttuvuuteen. Älä siis vain levitä maalia, vaan hiero se puun huoko-siin kiinni.

Sokkeliin eloa sävytetyillä laasteilla

Puuseinien lisäksi täytyy käsitellä myös kivipintoja, kuten sokkeli. Val-miiksi sävytetyillä Finnseco KS laas-teilla voit tehdä normaalien käsitte-lyiden lisäksi erilaisia pintoja, kun hyödynnät tuotteen ominaisuuk-sia ja käytät hieman mielikuvitusta. Pintoja voit elävöittää vaikka kiviku-vioinnilla, ja sitä voit tehdä monilla eri menetelmillä. Yksi mahdollisuus on menetelmä, jossa valesauma-uksen väritys vaatii aikaa mutta ei erityisosaamista.

ja sokkelit kuntoon

Harmonya palomuuriin

Palomuurin ja hormin maalaukses-sa monia askarruttaa se miten lämpö vaikuttaa maalipintaan. Suurin osa pinnoista ei kuitenkaan koskaan ole niin lämpimiä, etteivät normaalit sei-nämaalit sitä kestäisi. Maalit kestävät noin +80 °C, ja eihän seinä yleensä ole niin kuuma, että siihen heitet-ty vesi kiehuisi. Ongelmallisia kohtia ovat kiukaan takunen ja peltihormin liitoskohta piippuun. Ne lämpiävät usein niin kuumiksi, että maali hilsei-lee irti. Saunatilojen kiviainespinnoil-la on todettu akrylaattisideaineisten sisämaalien toimivan parhaiten. Sik-si suosittelen näihin tiloihin täyshim-meää Harmonya.•

Tikkurilan tekniseen neuvontaan tulee lähes päivittäin kysymyksiä ulkoseinien ja sokkelien käsittelystä. Kesää kohti mentäessä kysy-mysten määrä vain kasvaa. Tässä neuvonnan ”kootut niksit” siitä, miten maalaustyö onnistuu ja miten sokkelia voidaan elävöittää. Kolmas paljon kysymyksiä aiheuttava maalauskohde ovat sauno-jen palomuurit. Tällä kertaa maalausohjeet antaa Aki Aaltonen Maalilinjalta.

Tee pohjakäsittelyt sa-moin kuin jos tekisit nor-maalisti hiertopinnoitet-ta. Tämän jälkeen sekoita Finnseco KS:n märkä ja kuiva komponentti. Aina-kaan sävytettyihin laas-teihin ei yleensä tarvitse lisätä vettä. Anna laas-tin vetäytyä noin 10 mi-nuuttia ja sekoita se huo-lellisesti uudelleen. Laasti voidaan ruiskuttaa tai – kuten mal-liesimerkissä on tehty – lyödä sei-nään. Pinta voi olla hierretty, ruis-kutettu yms.

Kuva 1. Kun varsinainen rap-paus on valmis, voit tehdä kuvi-oinnin mattopuukolla tai muulla vastaavalla ohutteräisellä leikku-rilla märkään laastiin. Piirrellessä-si haluamasi kivityypin mukaisia kuvioita laastipintaan saat lisättyä syvyysvaikutelmaa kallistamalla puukon terää 45o vinoon siten että kuvion seinäpinnan puoleinen pin-ta on isompi.

Kuva 2. Kun olet tehnyt leikka-ukset, kaavi kivikuvioiden välinen laasti eli ”muuraussauman” koh-dat pois. Älä poista kaikkea laas-tia, vaan jätä osa kuvion pohjalle seuraavaa käsittelyä varten.

Kuva 3. Tasoita kostealla sivelti-mellä laasti kuviointiurien pohjista ja leikkauspinnoista sileäksi sekä sulje pintaan muodostuneet huo-koset.

Kuva 4. Tee seuraavaksi uri-en pohjat vaaleammalla laastilla. Pohjia tehdessäsi käytä vaaleaa laastia kuin maalia, eli levitä se si-veltimellä saumapintoihin. Laastin tulee olla ohutta, jotta sitä pystyy

sivelemään. Varo sotkemasta ei-si-veltäviä kohtia, koska pohjana toimi-va laasti imee siveltävästä laastista helposti väriä. •

Osoitteenmuutoksia varten on palvelukortti

sivulla 53.

PL 53, 01301 VANTAAPuh. (09) 857 731Faksi (09) 8577 6902www.tikkurila.fi

Olemme uusineet Talo-maalivärikarttamme. Siihen on koottu 120 ulkokäyttöön so-veltuvaa väriä. Värit on sijoitettu neutraalin harmaalle pohjalle väri-ryhmittäin. Kartan harmaa pohja aut-taa hahmottamaan, miltä värit näyttävät ulkona. Vaaleat sävyt korostuvat vaaleam-pina ja tummat uppoavat paremmin taus-taansa.

Luodaksemme mahdollisimman hyvät onnis-tumisen edellytykset olemme tarkistaneet värikaa-vat niin, että kaikki kartan 120 väriä saadaan tehtyä myös 0,225 litran kokeilupurkkiin.

Lisää apua ulkovärien valintaan saa Talomaalivärikar-tan väreistä kootuista Kaunis Talo -värilastuista ja Ulkomaala-rin värioppaasta. Helpottaaksemme ulkovärien valintaa olemme luoneet 40 Kaunis Talo -väriyhdistelmää puutalojen julkisivupin-noille. Uusi Ulkomaalarin väriopas kertoo värilastujen käytöstä ja ulkovärin valinnasta ylipäänsä. (RR-T)

Uusi Uusi TalomaalivärikarttaTalomaalivärikartta

PU

NA

MU

STA

760

420