Tilinpäätös 2014

1 Toimintakertomus .................................................................................................................. 4

1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus ......................................................................................................... 4 1.2 Kuntayhtymän hallinto ....................................................................................................................... 5

Organisaatio 31.12.2014 ........................................................................................................... 5 Toimielimet ................................................................................................................................. 6 Henkilöstö .................................................................................................................................. 8 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta .......................................................................................... 16

1.3 Kuntayhtymän talous ....................................................................................................................... 18 1.4 Saimaan ammattiopisto Sampon toiminta ....................................................................................... 20

Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden toiminta................................................................. 21 Palvelu-, sosiaali- ja terveysalan toiminta ................................................................................ 23 Tekniikan alan toiminta ............................................................................................................ 25 Oppimispalveluiden toiminta .................................................................................................... 26 Talous- ja hallintopalveluiden toiminta ..................................................................................... 28 Ylläpitopalveluiden toiminta ..................................................................................................... 29

1.5 Laskelmat ja tunnusluvut ................................................................................................................. 30 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................................................................ 30 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ...................................................................................... 31 Tase ja sen tunnusluvut ........................................................................................................... 32 Kokonaistulojen ja –menojen laskelma ................................................................................... 33

1.6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus .................................................................... 33

2 Toteutumisvertailut .............................................................................................................. 34

2.1 Kuntayhtymän toiminnan strategiset päämäärät ja tavoitteet .......................................................... 34 2.2 Käyttötalousosan toteutumisvertailu (sisäiset erät mukana) ........................................................... 37

Käyttötalousosan toteutumisvertailu luottamushenkilöhallinto ja tilintarkastustoimi ................ 37 Käyttötalousosan toteutumisvertailu Saimaan ammattiopisto Sampo..................................... 38 Käyttötalousosan toteutumisvertailu kuntayhtymä .................................................................. 39

2.3 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (ulkoiset erät) ...................................................................... 40 2.4 Investointiosan toteutumisvertailu ................................................................................................... 41 2.5 Rahoitusosan toteutumisvertailu ..................................................................................................... 42

3 Tilinpäätöslaskelmat ............................................................................................................ 43

3.1 Tuloslaskelma .................................................................................................................................. 43 3.2 Rahoituslaskelma ............................................................................................................................ 44 3.3 Tase ................................................................................................................................................. 45

4 Tilinpäätöksen liitetiedot ..................................................................................................... 47

4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ................................................................................... 47 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät .................................................................. 47

4.2 Tuloslaskelman liitetiedot ................................................................................................................. 48 Toimintatuotot .......................................................................................................................... 48 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet .......................................................................... 49 Liitetieto poistojen ja keskimääräisten korvausinvestointien vastaavuudesta ......................... 50 Pakollisten varausten muutokset ............................................................................................. 50 Erittely muista rahoitustuotoista ............................................................................................... 50

4.3 Tasetta koskevat liitetiedot .............................................................................................................. 51 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ...................................................................................... 51

4.3.1.1 Arvonkorotukset ................................................................................................................... 51 4.3.1.2 Pysyvät vastaavat ................................................................................................................ 52 4.3.1.3 Omistukset muissa yhteisöissä............................................................................................ 53

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot .................................................................................... 53 4.3.2.1 Oma pääoma ....................................................................................................................... 53 4.3.2.2 Pitkäaikaiset velat ................................................................................................................ 54 4.3.2.3 Siirtovelat ............................................................................................................................. 54

4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ....................................................................... 55 Leasingvastuut ja muut vastuusitoumukset ............................................................................. 55 Tilintarkastajien palkkiot ........................................................................................................... 55

4.5 Opiskelijatilastot ............................................................................................................................... 56

5 Tytäryhteisöjen toiminta vuonna 2014 ............................................................................... 57

5.1 Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö ........................................................................ 57

6 Allekirjoitukset ..................................................................................................................... 58

7 Luettelot ja selvitykset......................................................................................................... 59

7.1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä ........................................................ 59 7.2 Tositelajit .......................................................................................................................................... 59 7.3 Tunnuslukujen laskentakaavat ........................................................................................................ 60

4(60)

1 TOIMINTAKERTOMUS

1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS

Kuntayhtymän opiskelijamäärä oli toimintavuonna 4 274 opiskelijaa eli sama kuin edellisenä vuonna. Päätoimisen henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 476 henkilöä, joista 72,5 % kuului opetushenkilöstöön. Henkilöstötyövuosien määrä kuntayhtymässä on vähentynyt yhdellä henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin 1,1 M€, joka on 51 % enemmin kuin edellisenä vuonna. Peruskoulun päättävän ikäluokan sekä koulutuksen järjestämisluvan mukaisen opiskelijamäärän pieneneminen sekä yhteishakujärjestelmässä toteutuneet muutokset ovat vähentäneet ammattiopistossa koulutuksen aloittaneiden nuorten määrää. Nuorten opiskelijamäärien pieneneminen on korvattu lisäämällä tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta sekä myös työvoimakoulutuksen määrää on onnistuttu lisäämään. Toimintavuoden aikana varauduttiin opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamiin rahoituksen leikkauksiin, jotka ovat ammatillisessa koulutuksessa nuorisokoulutuksen osalta noin 20 ja aikuiskoulutuksen osalta peräti 30 %. Osa näistä leikkauksista on jo toteutettu, mutta suuri osa edellyttää toimenpiteitä tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on ollut toteuttaa leikkaukset rakenteita muuttamalla ja hallintoa vähentämällä samalla turvaten opetuksen resurssit. Toistaiseksi tässä on onnistuttu mielestämme hyvin. Luopumisosaamista ja rakenteiden tarkastelua tarvitaan myös jatkossa, jotta ydintehtävämme saadaan hoidettua mahdollisimman laadukkaasti. Vuoden 2014 joulukuussa yhtymävaltuusto päätti siirtää kilpailluilla markkinoilla olevat toiminnot kuntayhtymän perustamaan Edusampo Oy -nimiseen osakeyhtiöön. Päätös perustui kuntalain kilpailuneutraliteetti -lainsäädännön muutokseen. Osakeyhtiö aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa ja sen liikevaihto tulee yhtiön laatiman talousarvion mukaan olemaan noin 0,4 M€ vuodessa. Tarkasteluajanjaksolle ajoittuu kaksi suurempaa rakennusprojektia. Lappeenrannassa osoitteessa Pohjolankatu 10 sijaitsevassa liiketalouden ja kielikoulutuksen opetuksen käytössä olevassa kiinteistössä aloitettiin kesällä 2014 osittainen peruskorjaus, mikä valmistuu helmikuussa 2015. Kiinteistössä olevat toiminnot olivat rakentamisen ajan väistötiloissa. Imatralla kunnostettiin oppilaitoksen etupihan kulkuväylät ja parkkialueet samanaikaisesti, kun Imatran kaupunki toteutti Koulukadulla rakennustöitä. Toimintavuoden aikana käytettiin hallituksen päätöksellä opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatuja tuloksellisuusrahoja muun muassa aloittavien luokkien ryhmänohjaajien resurssien kaksinkertaistamiseen, henkilökunnan työssäoppimisjaksojen lisäämiseen, opetuksessa avustavien henkilöiden palkkaamiseen sekä henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen kaksinkertaistamalla liikunta- ja kulttuuriseteleihin varatut määrärahat sekä lisäämällä yksiköiden tyky –tilaisuuksien rahoitusta. Kuntayhtymä talous on säilynyt säästöpaineista huolimatta vakaana ja se on mahdollistanut koulutuksen järjestämisen ja kehittämisen. Kuntayhtymän tilinpäätös on ennen ehdotettuja investointivarauksia 1,6 M€ ylijäämäinen. Tilinpäätöksessä ehdotetaan tehtäväksi 0,7 M€:n investointivaraus Tukkikadun toimitilojen siirtoon. Lisäksi ehdotetaan Imatralla Koulukatu 5:n pihojen perustusten ja asfaltointitöiden loppuunsaattamiseen 0,5 M€:n varausta sekä Koulukatu 5:n lämmönjakohuoneen tekniikan uusimiseen 0,1M€. Parhaat kiitokset henkilöstölle, opiskelijoille ja luottamushenkilöille menestyksellisestä ja tuloksellisesta toimintavuodesta 2014. Antti Lehmusvaara kuntayhtymän johtaja

5(60)

1.2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO

Organisaatio 31.12.2014

Aikuisten ja nuorten koulutus on pääosin keskitetty tekniikan alan sekä palvelu-, sosiaali- ja ter-veysalan tulosyksiköihin. Vastuuyksiköt ovat pääsääntöisesti paikkakuntakohtaisia, millä tuetaan lähijohtamista. Ne järjestävät työvoimakoulutusta ja henkilöstökoulutusta sisäisen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti yhteistyössä aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut -yksikön kanssa. Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden tulosyksikön tehtävänä on koko Sampon koulutuksen myynti ja markkinointi sekä hankkeiden tuki- ja koordinointitehtävät. Oppisopimuspalveluiden vastuuyksikkö toimii tässä tulosyksikössä. Oppimispalveluiden tulosyksikön tehtävänä on erityisopetuksen, opintojen ohjauksen, kuraattoritoiminnan ja opintotoimistopalveluiden tuottaminen ja kehittäminen. Lisäksi nivelvaihekoulutus ja kansainvälisyystoiminto on sijoitettu oppimispalveluihin. Talous- ja hallintopalveluiden tulosyksikköön sisältyvät hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut. Ylläpitopalveluiden tulosyksikössä toimivat kiinteistö-, laadunhallinta- ja tietohallintopalvelut.

6(60)

Toimielimet

Yhtymävaltuusto Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä Imatran kaupunki:

Mikko Airas 1/2 Toni Koppanen Veikko Lankinen 1/2 Kullervo Repo Heikki Luukkanen, pj 2/2 Elmo Laitinen Hanna-Kaisa Lähde 1/2 Päivi Marttila 1/2

Rauni Mynttinen 2/2 Sari Niinimäki-Sipolainen Marja-Leena Patrakka 2/2 Jaana Lapakko Ari Päivinen 2/2 Lauri Haltsonen Tiina Rahikainen 1/2 Liisa Lajunen 1/2 Kari Vepsä 0/2 Eija Mertanen 1/2

Lappeenrannan kaupunki: Joonas Grönlund, 1. vpj 1/2 Vesa Koskenvirta 1/2 Timo Haimila 1/2 Jorma Tyrmi 1/2 Pia Heilman 2/2 Helena Laapas Kimmo Heinonen 1/2 Petri Mäkelä Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari 2/2 Anu Paalanen Sami Jokelainen 1/2 Harry Granö Riitta Kärmeniemi 1/2 Jerena Juutilainen Pertti Lallo 2/2 Juha Myllynen Pekka Lukkari, 2. vpj 2/2 Juhana Repo Johanna Sientola 2/2 Pilvi Hyttinen Ritva Sironen 2/2 Kirsti Lamminpää Lemin kunta: Heikki Taipale 2/2 Olavi Punkka Luumäen kunta: Anne Pylväläinen 2/2 Kaisu Suoknuuti Parikkalan kunta: Kari Huotilainen 0/2 Ilkka Tiainen Rautjärven kunta: Harri Huhtanen 2/2 Timo Mikkonen Ruokolahden kunta: Suna Kymäläinen 0/2 Helli Halonen 2/2

Savitaipaleen kunta: Leena Byckling 2/2 Tiina Vainikka Taipalsaaren kunta: Anne Heiskanen 1/2 Leena Pallaskari

7(60)

Yhtymävaltuuston kokoukset 2014 Yhtymävaltuuston kokous 1/2014, 3.6.2014 Tilinpäätös 2013 Tilintarkastuskertomus 2013 Vuoden 2013 arviointikertomus Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 2013 Yhtymävaltuuston kokous 2/2014, 11.12.2014 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteiden muuttaminen Talousarvio 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 – 2017 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Osakeyhtiön perustaminen maksullista palvelutoimintaa koskevan kuntalain kilpailuneutraliteettivelvoitteen johdosta

Kuntayhtymän hallitus Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä

Jouni Kemppi, pj. 12/12 Timo Lampi Lilla Saaristo, 1. vpj. 11/12 Sinikka Röyti 1/12

Anne Nissinen, 2. vpj. 11/12 Päivi Tynnilä 1/12 Airi Aalto 12/12 Tiina Rahikainen Esko Hussi 5/12 Markku Happonen 5/12

Jukka Kinnunen 10/12 Janne Hölsä 2/12 Asko Kokkola 11/12 Pekka Purtilo 1/12

Timo Paajanen 10/12 Harri Vuorela 1/12 Markku Papinniemi 11/12 Heikki Tanskanen Tea Usvasuo 8/12 Tuija Aronen 1/12 Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto

Heikki Luukkanen, pj 12/12 Joonas Grönlund, 1. vpj 8/12 Pekka Lukkari, 2. vpj 11/12

Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja, rehtori Antti Lehmusvaara. Hallituksen pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintopäällikkö Seija Kemppainen. Pysyvinä asiantuntijoina kokouksiin ovat osallistuneet talous- ja hallintojohtaja Sari Salopelto sekä apulaisrehtorit Sakari Kivimäki, Kimmo Lankinen ja Anne Poutanen.

Tarkastuslautakunta Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä

Rauni Mynttinen, pj. 9/9 Sari Niinimäki-Sipolainen Sami Jokelainen, vpj. 7/9 Harry Granö Pertti Lallo 9/9 Juha Myllynen Kalle Saastamoinen 7/9 Ari Ruotsalainen Merja Virtanen 7/9 Laura Kaijanen 1/9 Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi lehtori Riitta Vento.

8(60)

Henkilöstö

Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Vuoden 2014 lopussa kuntayhtymässä työskenteli päätoimista henkilöstöä 476 henkilöä, mikä on viisi enemmän kuin edellisenä vuonna (+1,1 %). Vuoteen 2013 verrattuna opetushenkilöstöä oli kuusi enemmän ja muuta henkilöstöä yksi vähemmän. Vakinaisen henkilöstön osuus vähentyi 4,3 prosenttiyksiköllä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden vaihteessa yksi henkilö edellistä vuotta vähemmän. Henkilötyövuosien määrän vähennys edellisestä vuodesta oli 1,1 henkilötyövuotta (-0,2 %).

Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstömäärä tulosyksiköittäin 31.12.2014.

Vaki-

naiset

Määrä-

aik. Yht.

Vaki-

naiset

Määrä-

aik. Yht.

Vaki-

naiset

Määrä-

aik. Yht. Yht. Yht.

M N M N M N M N

Päätoiminen henkilöstö

Opetushenkilöstö 282 78 360 286 84 370 292 55 347 134 156 26 23 339 127 155 33 30 345 1,8

- virkavapaalla 13 1 14 23 23 19 1 20 3 10 13 4 8 12

- osa-aikaeläkkeellä 25 0 25 25 25 14 21 11 11 22 10 10 20

Muu henkilöstö 138 17 155 131 13 144 133 5 138 29 96 2 5 132 29 92 4 6 131 -0,8

- virka-/työvapaalla 5 5 3 1 4 0 1 3 4 1 2 3

- osa-aikaeläkkeellä 12 12 5 5 3 3 2 1 3 2 2 4

Päätoiminen henkilöstö yht. 420 95 515 417 97 514 425 60 485 163 252 28 28 471 156 247 37 36 476 1,1

- virka-/työvapaalla 18 1 19 26 1 27 19 1 20 4 13 17 5 10 15

- osa-aikaeläkkeellä 37 0 37 30 0 30 24 0 24 13 12 25 12 12 24

Sivutoiminen henkilöstö 21 21 12 12 12 12 2 11 13 13 6 19 46,2

- Opettajat 21 21 12 12 11 11 2 11 13 13 6 19

- Muu henkilöstö 1 1

Henkilöstö yhteensä 420 116 536 417 109 526 425 72 497 163 252 30 39 484 156 247 50 42 495 2,3

Henkilötyövuodet * 479,6 485,2 470 149,8 228,7 29,0 29,6 437,2 143,0 222,5 40,3 30,3 436,1 -0,2

* Henkilötyövuodella tarkoitetaan palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100)

Henkilöstö 31.12.20132010 2011 2012 Muutos-%

edellisestä

vuodestaVakinaiset Määräaik.

2014

Vakinaiset Määräaik.

Tulosyksikkö

Päätoimiset Sivutoimiset Yhteensä

Johto 2 2 0,4

Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut 19 19 3,8

Oppimispalvelut 36 1 37 7,5

Palvelu- sekä sosiaali- ja terveysala 192 6 198 40,0

Talous- ja hallintopalvelut 18 18 3,6

Tekniikan ala 179 12 191 38,6

Ylläpitopalvelut 30 30 6,1

Yhteensä 476 19 495 100,0

Henkilöstömäärä Osuus

henkilöstöstä

9(60)

Työajan jakautuminen Säännöllisellä vuosityöajalla tarkoitetaan kalenterivuoden päiviä vähennettynä lauantailla, sunnuntailla ja työaikaa lyhentävillä arkipyhillä. Tehty työaika saadaan vähentämällä säännöllisestä vuosityöajasta poissaolot ja lisäämällä työpäiviksi muutetut lisä- ja ylityötunnit. Vuonna 2014 tehdyn työajan osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta oli 80,1 % missä on vähennystä edellisestä vuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Henkilöstön ikärakenne ja sukupuolijakauma Kuntayhtymän päätoimisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2014 lopussa oli 50,5 vuotta. Henkilöstöstä 61,6 % oli 50 vuotta täyttäneitä. Naisia henkilöstöstä oli 59,5 % ja miehiä 40,5 %. Opetushenkilöstä naisia on 53,6 % ja miehiä 46,4 %.

Työaika

2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014

Teoreettinen säännöllinen työaika 117 303 116 244

Vuosilomat ja muut lomat 9 245 9 300 7,88 8,00 1 303 1 303 6,51 6,39

Terveysperusteiset poissaolot 3 690 4 849 3,15 4,17 434 533 2,17 2,61

Perhevapaat 1 377 1 379 1,17 1,19 33 50 0,17 0,24

Koulutus 1 402 1 905 1,20 1,64 176 223 0,88 1,09

Muut palkalliset poissaolot 433 530 0,37 0,46 57 68 0,28 0,33

Muut palkattomat poissaolot 6 403 5 235 5,46 4,50

Vapaana annetut työaikakorvaukset 263 483 0,22 0,42 30 60 0,15 0,30

Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 508 541 0,43 0,47 19 32 0,10 0,16

Tehty vuosityöaika 94 998 93 104 81,0 80,1

% teoreettisesta

säänn. vuosi-

työajasta

1000 euroa% palkka-

kustannuksistaTyöpäiviä

Ikäryhmä Kaikki %-osuus

Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset yhteensä

alle 30 2 2 1 4 3 6 9 1,9

30-39 18 32 4 9 22 41 63 13,2

40-49 28 59 8 18 36 77 113 23,7

50-59 73 68 12 50 85 118 203 42,6

60-64 37 24 7 17 44 41 85 17,9

65- 2 0 1 0 3 0 3 0,6

Yhteensä 160 185 33 98 193 283 476 100,0

Keski-ikä 52,1 48,8 50,4 51,3 51,8 49,7 50,5

Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Yhteensä

10(60)

Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen tukee kuntayhtymän strategisten tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2014 koulutuksia toteutettiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman mukaisesti. Johdon ja esimiesten johtamisvalmennus jatkui aiheina työhyvinvointi ja kehityskeskustelu. Lisäksi esimiehille järjestettiin koulutuksia talousseurannasta ja talousarvion laadinnasta. Opetushenkilöstölle järjestettiin mm. hyvien käytänteiden levityspäivä, koulutusta positiivisen ja rakentavan/vahvistavan palautteen antamisesta, ratkaisukeskeisestä työotteesta opiskelijan kohtaamisessa sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Myös opetussuunnitelmatyön käynnistämisestä järjestettiin koulutusta. Opettajille järjestettiin myös näyttötutkintomestarikoulutusta. Oman substanssiosaamisensa ja tietoteknisen osaamisensa vahvistamiseksi henkilöstö osallistui oman alansa koulutuksiin ja messuille. Koko henkilöstölle järjestettiin kestävän kehityksen koulutusta ja turvallisuuskoulutusta. Koulutukset toteutettiin pääosin Osaava henkilöstö 4 -hankerahoituksella. Osaamisen kehittämiseen käytettiin 817 916 euroa vuonna 2014, mikä on 309 660 euroa (60,9 %) enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2014 henkilöstön työelämäjaksoja toteutui 289 pv, mikä on 103 pv (55 %) enemmän kuin vuonna 2013.

Päätoimisista opettajista muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttävien opettajien osuus oli 86,2 %. Edellisenä vuonna kelpoisia oli 87,9 %. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus päätoimisesta henkilöstöstä lisääntyi 1 prosenttiyksiköllä ja alemman korkeakoulutason tutkinnon suorittaneiden osuus väheni yhdellä prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta.

Työelämäjaksot 2013

Osuus

henkilöstöstä

%

2014

Osuus

henkilöstöstä

%

Työelämäjaksoille osallistuneita 17 3,61 25 5,25

Työelämäjakson keskimääräinen pituus työpv 10,9 11,6

11(60)

Henkilöstön koulutustaso on luokiteltu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Koulutustasoindeksi on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mittaritieto, jolla voidaan vertailla eri koulutuksen järjestäjien henkilöstön koulutustasoa. Koulutustasoindeksillä tarkoitetaan henkilöstön keskimääräistä koulutustasoa laskettuna tilastokeskuksen koulutustasoluokituksen mukaan. Opetushenkilöstön koulutustasoindeksi kohosi hieman ja muun henkilöstön koulutustasoindeksi laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntayhtymä sijoittuu henkilöstön koulutustason suhteen vertailuaineiston keskivaiheille. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän koko henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 2014 oli 5,59. Vuonna 2013 eri koulutuksen järjestäjien opetushenkilöstön koulutustasoindeksi vaihteli välillä 6,00 - 6,35, muun henkilökunnan koulutustasoindeksi välillä 4,12 - 4,91 ja koko henkilöstön koulutustasoindeksi välillä 5,13 - 5,80. Vertailuaineiston tiedot vuodelta 2014 eivät ole vielä käytettävissä.

12(60)

Terveysperusteiset poissaolot Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölleen lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon Suomen Terveystalo Oy:n toteuttamana. Työssä jaksamisen ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehdään laajaa yhteistyötä kuntayhtymän sisällä sekä työterveyshuollon kanssa. Varhaisen välittämisen malli on edelleen ollut vahvassa roolissa ja sen on koettu helpottavan työkykyä uhkaavien ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja ratkaisujen teossa. Varhaisen välittämisen mallin mukaisesti on toteutettu yksilöllisiä tehtäväkuvia ja työaikajärjestelyjä. Pitkiltä sairauspoissaoloilta paluuta helpotettiin entistä useammin käyttämällä osasairauspäivärahan mahdollisuutta. Näissä tilanteissa yhteistyön todettiin toimivan työterveyshuollon kanssa hyvin. Työssä jaksamista tuettiin myös mahdollistamalla Kelan kuntoutukseen osallistuminen palkallisella ajalla. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vuonna 2014 olivat 4,17 % työajasta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 3,15 %. Yli 91 pv kestävien poissaolojen määrä väheni, mutta lyhyempien poissaolojen määrä lisääntyi. Päätoimista henkilöä kohden terveysperusteisia poissaoloja oli keskimäärin 11,8 kalenteripäivää, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 9,1 kalenteripäivää. Opetushenkilöstön terveysperusteiset poissaolot henkilöä kohti lisääntyivät edellisen vuoden 7,6 kalenteripäivästä 10,3 kalenteripäivään ja muun henkilöstön lisääntyivät edellisen vuoden 12,8 kalenteripäivästä 12,9 kalenteripäivään.

Työhyvinvointi Työssään hyvinvoiva henkilöstö on yksi kuntayhtymän strategisista tavoitteista. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen turvaaminen organisaatiomuutostilanteen jälkeen oli myös työsuojelun toimintaohjelman avaintavoite vuodelle 2014. Tavoitteena oli edistää avointa ja keskustelevaa kulttuuria kuntayhtymässä ja kaikissa sen työyhteisöissä sekä luoda entistä turvallisempi ja terveellisempi työympäristö, jossa vallitsee positiivinen työilmapiiri. Iso merkitys tässä kehittämistyössä oli henkilöstökyselyllä, joka toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa Savon koulutuskuntayhtymän organisoimana työyhteisökyselynä (TOB). Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön arvioimana mm. johtajuutta, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta, työkykyä, työn kuormittavuutta, ergonomiaa sekä työn kehittävyyttä. Vastausprosentiksi tuli 77,6 ja vastausten keskiarvoksi 3,54 (asteikon ollessa 1 - 5). Kyselyn tuloksia käsiteltiin tulosyksiköittäin yhdessä henkilöstön kanssa. Tulosyksiköittäin todettiin kehittämiskohteet, jotka otettiin yksiköiden

Terveysperusteiset poissaolotKalenteri-

päivät

%

työajasta

1000

euroa

% palkka-

kustan-

nuksista

Yhteensä 5 627 4,17 340 1,67

Lyhyet poissaolot alle 4 pv 818

4 - 29 pv 2 733

30 - 60 pv 818

61 - 90 pv 416

91 - 180 pv 842

yli 180 pv 0

Keskimäärin / henkilötyövuosi 12,9

Keskimäärin / päätoiminen henkilö 11,8

Keskimäärin / opetushenkilöstö 10,3

Keskimäärin / muu henkilöstö 12,9

13(60)

toimintasuunnitelmiin ja joita lähdettiin viemään eteenpäin yhdessä määriteltyjä tavoitteita kohti. Nämä kehittämistoimenpiteet jatkuvat edelleen. Vuoden 2014 henkilöstökyselyn tulosten pohjalta työstetyt kehittämiskohteet ovat seuraavat:

Tiedotus,

viestintä

Intranetin ja sähköpostikulttuurin

selkeyttäminen

- sähköpostikäyttäytymistä linjattu, intranetin uudistus tulossa

Kaivataan pelisääntöjä

tiedottamiseen

- on perustettu markkinointi- ja viestintätyöryhmä, markkinointi-

ja viestintäsuunnitelma on päivitetty

Johdon näkyvyyden ja

saavutettavuuden parantaminen

- toteutettu koko kuntayhtymätasolla henkilöstön ja johdon

viikottaiset kahvitapaamiset

- apulaisrehtori osallistunut vähintään yhteen vastuuyksikön

kokoukseen lukukaudessa

Työilmapiiri ja

työn kuormitus

Jokaisella vastuu

työskentelyilmapiiristä – pienillä,

jokapäiväisillä teoilla on

vaikutusta.

- työilmapiiriä pyritään kehittämään edistämällä yhteisöllisyyttä

yhdessä tekemisellä ja kokoontumisilla. Arjessa tarvitaan aikaa

kohtaamisille.

Henkilöstön kuuleminen

Yhteinen sopiminen - yhteistyötä kehitetty; esim. peda-ryhmän uusi rooli

Työssäjaksaminen - työnohjausta on järjestetty

- työhyvinvointiin liittyvää koulutusta on järjestetty

Matriisiorganisaation ongelmat

- palaverien määrä lisääntynyt,

ongelmat tiedottamisessa

Työergonomian parantaminen

henkilöiden työpisteissä ja

kokoushuoneissa

- työterveyshuollon toimesta työpisteiden ergonomia kartoitettiin

ja tarvittavia toimenpiteitä tehtiin; kokoushuoneiden osalta uusia

kalustamissuunnitelmia toteutettiin

Työn optimaalinen kuormitus ja

työn monipuolisuus

- kiinnitettiin huomiota työn liialliseen kuormittavuuteen ja

optimoitiin työmääriä vastuuyksikön vuosikello huomioiden

- kiinnitettiin huomiota työnkuviin ja työnjakoon mahdollisen työn

yksipuolisuuden välttämiseksi kehityskeskustelujen perusteella

- eri vastuuyksiköiden opettajaresurssien yhteiskäyttö;

yhteistyön kautta opitaan toisilta ja saadaan uusia

ajatuksia/ideoita omaan opetukseen ja sen kehittämiseen

Kehittäminen

Esimiestyön kehittäminen - esimiestyön edelleen kehittäminen sisäisten koulutusten ja

keskustelujen avulla, mm. palautteen antaminen, tiedonkulku ja

kannustaminen

Uusien ideoiden

kehittämismahdollisuudet

-  perustettu talous- ja hallintopalveluihin tulosyksikön sisäinen

kehittämisryhmä

-  ops-työskentelyssä eri tutkintojen ops-tiimien yhteistyö

opintopolkujen suunnittelussa, mukana myös aikuisten

koulutuksen edustajia

Ammattiryhmien välinen

yhteistyö

Kehittämiskohde

- johdon kahvitilaisuudet, säännöllisesti koulutusala- kokoukset,

pyritään mahdollisuuksien mukaan liikkumaan paljon

koulutusalojen sisällä ja kuulemaan opettajia työnsä ääressä

esim. kahvitaukojen aikana.

- toteutetaan tukipalveluiden asiakaskysely alkuvuodesta 2015

sekä tutustumiskäyntejä eri yksiköihin

- tarkennettava palavereiden oikea kokoonpano sekä tieto niille,

joille se oikeasti kuuluu

ToimenpiteetHavainto/tarve/ongelma

14(60)

Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2014 kuntayhtymässä alkoi 19 uutta vakinaista palvelussuhdetta ja päättyi 30. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyi 21 palvelussuhdetta, toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 5 henkilöä ja muun syyn vuoksi päättyi neljä palvelussuhdetta.

Eläköityminen Vuoden 2014 aikana jäi vanhuuseläkkeelle 16 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 8. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisikä oli 64,1 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 64,8 vuotta. Osa-aikaeläkkeen aloitti vuoden 2014 aikana 1 henkilö 61-vuotiaana.

Kunnallisen eläkelain mukaisesti kunta-alalla on käytössä joustava eläkeikä. Henkilö voi halutessaan jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä, mutta voi jatkaa työelämässä subjektiivisen oikeuden perusteella 68 ikävuoteen saakka, joka on eroamisikä. Tämä vaikeuttaa eläkepoistuman ennakointia. Alla olevaan taulukkoon on koottu seuraavan 10 vuoden aikana 65 vuotta täyttävän henkilöstön määrät vuosittain.

Eläkemaksut Varhaiseläkemenoperusteisen varhe-maksun osuus palkkakustannuksista vuonna 2014 oli 0,73 % ja eläkemenoperusteisen maksun osuus 6,36 %. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle ja eläkemenoperusteista maksua niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet työnantajan palveluksessa ennen vuotta 2005.

Kirjanpidossa varhe-maksutilin saldo on negatiivinen johtuen vuoden 2013 poikkeuksellisen suuresta tasauslaskusta, jota ei ollut tiedossa vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Vuodelta 2013 tullut palautus ylitti vuoden 2014 varhe-maksun.

Vakinaiset LkmVaihtuvuus-

%

Alkaneet palvelussuhteet 19 4,7

Päättyneet palvelussuhteet 30 7,4

Eläkkeelle jääneet

LkmKeski-

ikäLkm

Keski-

ikäLkm

Keski-

ikäLkm

Keski-

ikäLkm

Keski-

ikä

Vanhuuseläke 16 64,1 14 64,4 14 64,1 8 64,8 16 64,1

Työkyvyttömyyseläke 5 58,3 3 58,3 - 1 62,0 5 61,0

Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 58,0 3 59,0 2 60,0 4 61,0 1 61,0

2010 2011 2012 2013 2014

65 vuotta täyttävät 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Yht. %

Opetushenkilöstö 5 3 24 15 14 9 5 10 13 19 117 33,9

Muu henkilöstö 1 3 4 8 8 3 4 7 10 8 56 42,7

Yhteensä 6 6 28 23 22 12 9 17 23 27 173 36,3

Eläkemaksut 1000 euroaOsuus palkka-

kustannuksista

%

Varhe-maksu 148 0,73

Eläkemenoperusteinen KuEL 1 297 6,36

Yhteensä 1 445 7,08

15(60)

Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit

Palkkaus ja henkilöstöetuudet Kuntayhtymän palkkausjärjestelmä perustuu voimassa oleviin virka- ja työehtosopimuksiin. Palkkaus perustuu työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työssä suoriutumiseen. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella ja henkilökohtaiseen lisään vaikuttaa työkokemus, ammatinhallinta ja työtulokset. Kuntayhtymässä on paikallisesti sovittu valtakunnallisten virka- ja työehtoehtosopimuksiin perustuvien vaativuustekijöiden soveltamisesta. Kolmen vuoden välein tehtävässä tasa-arvosuunnitelman palkkakartoituksessa seurataan naisten ja miesten tehtävien luokitusta, palkkoja ja palkkaeroja. Opetushenkilöstön palkkajärjestelmän kehittäminen jatkui vuonna 2013 tehdyn uudistuksen jälkeen ja kehittämistyötä jatketaan edelleen. Vuonna 2015 aloitetaan palkkajärjestelmän kuvaaminen ja kehittäminen myös muilla sopimusaloilla yhteistyössä sopijajärjestöjen kanssa. Kuntayhtymä tukee henkilöstön omaehtoista työkyvyn ylläpitoa liikunta- ja kulttuuriseteleillä, joita päätoimisella henkilöstöllä oli oikeus saada 200 eurolla vuodessa. Lisäksi koordinoitiin erilaisia omakustanteisia liikuntaryhmiä. Tyky-toimintaa lisättiin edellisestä vuodesta kohdentamalla tuloksellisuusrahaa niin liikunta- ja kulttuuriseteleihin kuin vastuuyksikkökohtaisiin kehittämis- ja virkistystoimintoihin. Työpisteiden ergonomiakartoituksia tehtiin työterveyshuollon työfysioterapeutin toimesta tarvittaessa. Henkilöstön huomioimisperiaatteet käsittävät muistamiset merkkipäivinä 50 ikävuodesta ylöspäin 10 vuoden välein sekä eläkkeelle jäädessä. Vuonna 2014 yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin yksi aloite.

Työvoimakustannukset 20141000

euroaMuutos %

ed. vuoteen

Työvoimakustannukset yhteensä, josta 27 518 1,4

1. Palkat yhteensä 20 394 -3,0josta

- vuosiloma-ajan palkat 1 303 0,0- terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto 340 31,8- perhevapaiden palkat, netto 33 53,0

- muut lakisääteisten/sopimusperusteisten

poissaolojen palkat 25 -2,2

2. Työnantajan eläke- ja muut

sosiaalivakuutusmaksut 5 891 -5,0

3. Muut 6 -4,3- rekrytointikustannukset 6 -4,3

- vuokratyövoiman kustannukset -

4. Henkilöstöinvestoinnit 1 227 33,4

- työterveyshuolto 265 3,0

- koulutus ja muu kehittäminen 818 19,4- kuntoutus -

- muut yhteensä 143 -6,7

16(60)

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Kuntayhtymällä on kuntalain mukaiset yhtymävaltuuston 11.12.2014 hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joissa on kuvattu toiminnan tavoite, tehtävät ja vastuut sekä kuntayhtymän hallituksen 2.12.2014 hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet. Kuntayhtymän johtaja, muut johtavat viranhaltijat ja työntekijät sekä muut esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lakien, päätösten ja johdon ohjeita noudatetaan ja omaisuus ja resurssit turvataan. Riski on epävarmuustekijä, tapahtuma tai tapahtumaketju, jonka toteutuessa ei saavuteta asetettuja tavoitteita tai koetaan huomattavia menetyksiä. Riskit voivat olla ulkoisia tai sisäisiä ja ne jaotellaan neljään pääryhmään: strategiset riskit, taloudelliset riskit, toiminnalliset riskit ja vahinkoriskit. Riskienhallinnan tavoitteena on saada järjestelmällisellä ja ennakoivalla toiminnalla kohtuullinen varmuus tavoitteiden saavuttamisesta. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelytapoja, joilla tunnistetaan ja kuvataan kuntayhtymän toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä ja määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi. Strategisella tasolla riskienhallinta liittyy keskeisesti kuntayhtymän strategiaprosessiin sekä vuotuiseen toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessiin. Operatiivisella tasolla se on mukana eri prosesseissa, toiminnoissa ja hankkeissa. Kuntayhtymässä toteutettiin joulukuussa 2014 Sampon esimiehille suunnattu kysely, jolla kartoitettiin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa samalla kun tiedotettiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden ja uusien ohjeiden voimaantulosta. Kuntayhtymän hallituksen tässä antama arvio kuntayhtymän toimintaan kohdistuvista merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista perustuu pääosin kyselystä tehtäviin johtopäätöksiin sekä kyselyn tulosten käsittelyyn kuntayhtymän hallituksessa, johtoryhmässä ja esimieskokouksessa. Kysely koski johtamisen ja hallinnon järjestämisen arviointia, tavoitteiden asettamisen ja toteutumisen seurannan arviointia sekä riskienhallinnan arviointia. Vastaajat arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuntayhtymässä toteutuvan kaikilla osa-alueilla hyvin ja selkeästi paremmin kuin vuonna 2010, jolloin tehtiin vastaava kysely silloisten oppilaitosten johtoryhmien jäsenille. Kartoituksen perusteella kehittämistoimenpiteeksi päätettiin sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvän koulutuksen toteuttaminen. Kuntayhtymän v. 2013 uudistettu strategia ja toiminnan perustana olevat arvot ovat vakiintuneet käytännöiksi Sampon ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana. Strategioiden toimeenpanon toteuttamiseksi tulosyksiköt laativat toimintasuunnitelmat ja raportoivat niiden toteutumisesta. Kehityskeskusteluissa toteutuu toimeenpanon tarkastelu vuosittain henkilö- ja tehtävätasolla. Vuonna 2014 on käynnistetty johdon katselmukset rehtorin, apulaisrehtoreiden ja laatupäällikön toimesta. Katselmukset toteutetaan systemaattisesti yksikön toimittamien ennakkotietojen pohjalta tähän tarkoitetukseen kehitettyä yhtenäistä lomaketta käyttäen. Tulokset kirjataan kaikkien luettavissa oleviksi raporteiksi. Järjestämisluvan hakuprosessiin liittyvään laadunhallinnan itsearviointiin valmistautuminen on liittänyt laatutyön entistä tiiviimmin strategiseen johtamiseen. Tätä tukee laatupäällikön kutsuminen Sampon johtoryhmän jäseneksi. Kehittämishankkeet ja tuloksellisuusrahan käyttö on ohjeistettu sidottavaksi strategisiin painopisteisiin. Strategisten tavoitteiden ja toiminnan painopisteiden sekä mittareiden seuranta neljästi vuodessa Sampon johtoryhmässä ja kahdesti vuodessa kuntayhtymän hallituksessa on toteutunut merkittävimmiltä osin. Talouden mittareita on seurattu johtoryhmässä tulosyksiköittäin kuukausittain ja kuntayhtymän hallituksessa tulosalueittain kolmen kuukauden välein. Opiskelijamäärät on raportoitu kahdesti vuodessa laskentapäivinä. Muiden mittareiden osalta

17(60)

seuranta on toteutettu sitä mukaa, kun tieto on käytettävissä. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen tulosyksiköittäin on raportoitu tilinpäätöksessä. Tavoitteiden toteutumisen seurannan kehittämistyö jatkuu. Taloudelliset riskit liittyvät talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin, kuten maksuvalmiuteen, rahoitukseen ja sijoituksiin. Kuntayhtymä antaa tilinpäätöksessä tiedot ikäluokkakehityksen ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksesta taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Kuntayhtymän talous on ollut vakaa. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtaiset menot olivat maan pienimmät v. 2013. Kuntayhtymä on varautunut rahoituksen leikkauksiin ja opiskelijamäärien vähenemiseen jo vuodesta 2013 lähtien ja ennakoi toiminnassaan v. 2017 alussa toteutuvan rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia toimintaan ja talouteen. Toiminnalliset riskit ovat päivittäistä toimintaa, prosesseja ja järjestelmiä uhkaavia riskejä. Toiminnallisten riskitekijöiden aiheuttamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarpeisiin vastataan laadunhallinnalla ja prosessien kehittämisellä. Sampon prosessirakenne on uudistettu. Prosessinomistajat ja prosessiryhmät ovat päivittäneet ja kehittäneet prosessien toimivuutta. Mittariston kehittäminen jatkuu, jotta se palvelisi paremmin johtamista. Tietojärjestelmä- ja tietoturvariskeihin on varauduttu yhteistyössä Saimaan Talous ja Tieto Oy:n kanssa. Vahinkoriskit ovat opiskelijoiden ja henkilöstön tai ympäristön terveyttä tai turvallisuutta sekä omaisuutta uhkaavia riskejä. Henkilöturvallisuutta ovat kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat sekä koko henkilöstön kattava hälytysjärjestelmä. Työsuojelu organisoi riskien kartoituksia, työpaikkakäyntejä sekä tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden –seurantaa. Ilmenneiden mahdollisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on vuonna 2014 perustettu sisäilmatyöryhmä. Tämä moniasiantuntijatyöryhmä kokoontuu työsuojelutoimikunnan yhteydessä ja siihen kuuluvat myös työterveyshuollon edustajat. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu laativat prosessikaavion, jolla tehostetaan sisäilma-havaintojen seurantaa ja ratkaisua osana kuntayhtymän normaalia toimintaa. Kuntayhtymän hallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisella tavalla. Hallitus perustaa kantansa seuraaviin seikkoihin:

- Kuntayhtymässä on otettu käyttöön uudet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet. Esimieskyselyllä on varmistettu esimiesten näkemykset sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteutumisesta. Tulosten ja niiden jatkokäsittelyn perusteella järjestetään tarvittavaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutusta.

- Vakuutukset ovat ajan tasalla.

- Tietoturvariskien varalta kuntayhtymällä on ohjeistus sekä ajantasaiset palomuurit ja

virustorjunnat.

- Kuntayhtymän sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan asianhallintajärjestelmässä.

- Hallituksen tiedossa ei ole säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus-, kanne- tms. vaatimus tai oikeusseuraamus.

18(60)

1.3 KUNTAYHTYMÄN TALOUS

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus eteni vuoden 2014 lopulla hallituksen esitykseksi eduskunnalle ja on tällä hetkellä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Tavoitteen mukaan uutta rahoituslakia sovelletaan rahoitukseen ensimmäisen kerran määriteltäessä vuoden 2017 rahoitusta. Rahoitus määräytyy jatkossa suoritusten ja tulosten, ei opiskeluajan, perusteella. Uuden rahoitusjärjestelmän vaikutuksesta Sampon rahoitukseen on käytettävissä suuntaa-antavia mallilaskelmia, joihin perustuen kuntayhtymän taloussuunnittelua on johdettu. Vuoden 2014 taloudellinen tulos oli erittäin hyvä. Toimintatuotot olivat 42,8 M€ ja toimintakulut 39,0 M€. Tilikauden ylijäämä ehdotetun investointivarauksen jälkeen on 0,05 M€. Valtionosuusrahoituksen osuus toimintatuotoista oli 76 %. Toimintatuotoista 28,9 M€ kertyi ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalakohtaisesta yksikköhintarahoituksesta, joka sisältää sekä käyttömenojen kustannukset että investointien poistot. Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä laskennallisin perustein. Rahoitus määräytyy ammatillista perustutkintoa suorittavien eri koulutusalojen tammi- ja syyskuun laskentapäivien opiskelijamäärien perusteella. Lisäksi 3 % rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella. Opiskelijan kotikunnan maksuosuuden, joka on n. 58 %, valtio perii opiskelijoiden kotikunnilta niiden rahoitusosuuden vuosittaisessa valtionosuuden clearingissa. Vuonna 2014 Sampossa oli keskimäärin 2 941 ammatillisen perustutkinnon opiskelijaa, joiden valtionosuusrahoituksen keskimääräinen yksikköhinta oli 9 837 euroa. Yksikköhintarahoituksella järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen valtionosuusrahoituksen määrä yhteensä oli 3,6 M€. Työvoimakoulutuksen osuus toimintatuotoista kasvoi vuonna 2014 ollen 12 %. Koulutuksen myynti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle oli 5,3 M€. Myös tukien ja avustusten määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta ollen 1,8 M€. Kuva : Toimintatuottojen jakautuminen tulolajeittain (1000 €, %)

19(60)

Yhteistoimintaneuvotteluissa 2013 sovittuja sopeuttamistoimenpiteitä on jatkettu suunnitelman mukaisesti. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus toimintakuluista väheni 69 %:sta 66 %:iin. Henkilöstökulujen määrä 26,4 M€ oli 0,4 % edellisvuotta suurempi.

Kuva: Toimintakulujen jakautuminen kululajeittain (1000 €, %)

Investointeja rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon toteutettiin vuoden aikana 2,6 M€, joista tilinpäätöshetkellä keskeneräisinä oli 1,5 M€. Pohjolankatu 10:n vanhan osan peruskorjaus valmistuu helmikuussa 2015. Seuraavien kolmen vuoden aikana investointien suunniteltu määrä on yhteensä 11,5 M€. Tästä rakennusinvestointien osuus on 9,3 M€. Hallituksen nimeämä tilatyöryhmä on päivittänyt toimitilastrategian, jonka mukaan rakennusinvestointeja toteutetaan. Tulevia investointeja varten investointivarausta ehdotetaan tilinpäätöksessä 2014 kasvatettavaksi edelleen 1,3 M€:lla, jolloin investointivarausten määrä tilinpäätöshetkellä olisi 6,4 M€. Kuntayhtymän rahavarojen muutos oli kolmatta vuotta peräkkäin positiivinen. Tämä on mahdollistanut kertyneiden rahavarojen sijoittamisen määräaikaisiin talletuksiin, joista tilikauden korkotuotot olivat 0,06 M€. Tilikauden aikana ei ole otettu uutta lainaa. Lainan määrä tilikauden päättyessä oli 3,9 M€.

20(60)

1.4 SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON TOIMINTA

Sampon organisaation toimintatavat ja käytänteet muotoutuivat vuoden 2014 aikana. Operatiiviseen toimintaan liittyvä päätöksenteko ja tiedotus tapahtuu säännöllisesti kokoontuvissa Sampo johtoryhmässä, YT-ryhmässä, tulosyksiköiden omissa johtoryhmissä, PEDA-ryhmässä (pedagogiset asiat) sekä esimiesten yhteisissä ESKO -kokouksissa. Talousarvioon 2014 ei sisältynyt tuloksellisuusrahaa, jota kuntayhtymälle talousarvion hyväksymisen jälkeen myönnettiin noin 1,1 M€. Tämä antoi hyvän mahdollisuuden tuloksellisuuden ja toimintojen edelleen kehittämiseen. Yhtymävaltuusto oli vuoden 2014 talousarvion hyväksyessään antanut kuntayhtymän hallitukselle valtuudet päättää tuloksellisuusrahan käytöstä. Henkilöstöltä pyydettiin ehdotuksia tuloksellisuusrahan käytölle. Periaatteena oli, että rahaa käytetään talousarviossa jo varattujen määrärahojen lisäksi kohteisiin, jotka jatkossa vaikuttavat tuloksellisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin paranemiseen. Tuloksellisuuden osalta tavoitteena on vähentää opintojen keskeyttämisiä, kehittää henkilöstön osaamista ja nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Sampon johtoryhmä ja kuntayhtymän YT-ryhmä käsittelivät henkilöstöltä tulleita tuloksellisuusrahan käytön ehdotuksia ja laativat niistä yhteenvedon kuntayhtymän hallitukselle. Kuntayhtymän hallitus päätti, että tuloksellisuusrahaa käytetään 410 000 € seuraaviin kohteisiin:

-henkilöstön työelämäjaksot 100 000 € -nivelvaihekoordinaattori ja nivelvaiheen kehittämisresurssi 70 000 € -ammatilliset pajat ja ammattimiesten resurssit 100 000 € -uusien opiskelijoiden 1. jakson ryhmäohjaajien lisäresurssit 60 000 € -kielikoulutuksen työpaja, lisäresurssit 10 000 € -työelämän kehittämistehtävään lisäresurssi 25 000 € -kulttuuri- ja liikuntasetelit (100 €/työntekijä) 35 000 € -henkilöstön TYHY-tapahtumat 10 000 €

Tuloksellisuusrahaa käytettiin kohteisiin yhteensä 302 500 €. Henkilöstön työelämäjaksoja ja nivelvaihekoordinaattorin sekä työelämän kehittämisresursseja ei ehditty toteuttaa vuoden 2014 aikana täysimääräisesti. Sampon opiskelijoiden määrä oli 4274 eli täsmälleen sama kuin vuonna 2013. Nuorten ikäluokan pienentyminen on saatu korvattua perustutkintoa suorittavien aikuisopiskelijoiden määrää kasvattamalla. Myös ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna erityisesti työvoimakoulutuksen ansiosta.

21(60)

Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden toiminta

Aikuiskoulutus ja työelämäpalveluiden tulosyksikkö sisältää kolme vastuuyksikköä: aikuiskoulutusyksikkö, oppisopimuskeskus sekä tutkimus- ja hankepalveluyksikkö. Aikuiskoulutusyksikkö vastaa koko Sampon markkinoinnista ja markkinointiviestinnästä. Yksikön tehtäviin kuuluu mm. visuaalisen ilmeen hallinta ja kehittäminen, tapahtumien koordinointi, koulutusten markkinointi, markkinointimateriaaleista ja painotuotteista vastaaminen sekä ulkoinen ja sisäinen tiedotus. Vuonna 2014 järjestettiin merkittävimpinä markkinointitapahtumina Avoimet ovet, peruskouluihin suunnatut infot ja kahdeksasluokkalaisten vierailut sekä muut tapahtumat kuten Sampo-päivä, valmistumisjuhlat ja Taitaja-kisat. Lisäksi osallistuttiin erilaisiin teema- tai alakohtaisiin tapahtumiin. Syksyllä lanseerattiin uusi Aidon tunnistaa –kampanja, jossa tuotiin esille aitoa sampolaisuutta. Vuoden aikana laadittiin uusia nettisivuja, jotka julkaistaan vuoden 2015 alkupuolella ennen yhteishakujen käynnistymistä. Sampon Facebook -sivujen tykkääjä-määrää saatiin nostettua lähes tuhannella kävijällä aktiivisten päivitysten ja ajankohtaisen koulutustarjonnan julkaisuilla. Lisäksi laadittiin nuorten Hakijan opas keväälle 2015 ja aikuiskoulutuksen Koulutuskalenteri lukukausittain. Medialle annettiin juttuvinkkejä ja tiedotteita koulutusaloilta. Lisäksi laadittiin sisäisen viestinnän kehittämisen suunnitelma. Vuoden lopussa perustettiin Sampon markkinointi- ja viestintätyöryhmä, johon kuuluu markkinointi- ja viestintähenkilöstön lisäksi nuorten ja aikuisten opinto-ohjaajat, nivelvaihekoordinaattori ja palvelujohtaja. Työryhmän tehtävänä on kehittää nuorten ja aikuisten koulutusten markkinointia ja viestintää sekä lisätä tiedonkulkua eri osapuolten välillä. Lisäksi aikuiskoulutusyksikkö vastaa koko oppilaitoksen aikuiskoulutuksen myynnistä, koulutustarjouksista ja koulutusten hankintasopimuksista. Näitä ovat mm. myynti- ja asiakassuhteiden hallinta, koulutuskumppanuuksien rakentaminen ja kehittäminen, koulutustarjousten tekeminen, koulutusten hankintasopimusten tarkistus ja hallinnointi sekä koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluiden tuottaminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen työvoimakoulutusten tarjouskilpailussa laadittiin yhdeksän tarjousta tuleville vuosille, joista seitsemän voitettiin ja yksi hankittiin myöhemmin. Tarjousten arvo oli yhteensä noin 1,0 M€. Lisäksi optioesityksiä tehtiin kahdeksan, joiden arvo on yhteensä 1,1 M€. Lisäksi tehtiin noin 100 yrityskoulutustarjousta yli koulutusalarajojen. Kumppanuusyhteistyötä tehostettiin ja selkiytettiin sekä käytiin yhteistyö- ja koulutusneuvotteluja, joiden tuloksena mm. kartoitettiin henkilöstön osaaminen ja tehtiin isoja tarjouspaketteja kumppaniasiakkaille. Uusia kumppanuussopimuksia laadittiin kolme. Aikuiskoulutusyksikkö koordinoi kahta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään liittyvää hanketta. Oppisopimuskeskus vastaa oppisopimuskoulutuksen sisäisestä ja ulkoisesta hankinnasta, valvonnasta ja koordinoinnista. Vuoden 2014 aikana solmittiin 358 uutta oppisopimusta. Oppisopimuskoulutusta oli 402 yrityksessä ja 111 eri tutkinnossa. Voimassa olevia oppisopimuksia oli vuoden aikana 916. Kouvolan ja Kotkan oppisopimuskeskusten kanssa jatkettiin vuonna 2013 päättyneen vertaisarvioinnin kehittämiskohteiden työstämistä. Tutkimus- ja hankepalveluyksikkö vastaa oppilaitoksen hanketoiminnasta. Yksikön tehtäviin kuuluu hankerahoituksen hakeminen, hanketoiminnan kehittäminen, koordinointi ja johtaminen sekä neuvottelukuntatyöskentelyn kehittäminen ja koordinointi. Tutkimus- ja hankepalveluissa oli vuoden 2014 aikana käynnissä 41 hanketta, joiden kustannusarviot olivat suurimmillaan n. 3 M€ ja omarahoitusosuus keskimäärin 19 prosenttia. Tähän summaan sisältyy 24 vuoden aikana saatua uutta hanketta arvoltaan 1,3 M€. Lisäksi rahoittajilta saatiin vuodenvaihteessa rahoituspäätöksiä vuoden 2015 alusta alkaville hankkeille yhteensä 0,37 M€.

22(60)

Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2014:

työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toimintamuotojen vahvistaminen lisäämällä yritysten ja yhteisöjen osaamistarvekartoituksia, osaamiskartoituksia ja kumppanuusyhteistyötä sekä kehittämällä organisaation yhteistä asiakkuuksien hallintaohjelmaa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toimintamuotoja vahvistettiin lisäämällä yritysten ja yhteisöjen osaamistarvekartoituksia, joita toteutettiin 65 kappaletta sekä tarjottiin osaamisenkehittämissuunnitelmia ja siihen liittyvää konsultointia. Lisättiin yrityskontaktointia ja uusasiakashankintaa, mm. tuloksellisuusrahoituksella yksi opettaja kontaktoi yrityksiä elokuusta alkaen. Henkilöstökoulutustarjouksia tehtiin 56 yritykseen noin 100 kappaletta. Kumppanuusyhteistyötä tehostettiin ja selkiytettiin perustamalla Sampon asiakkuustyöryhmä, laatimalla verkostossa prosessikuvaus ja asiakkuudenhoitosuunnitelma -malli kumppanuuden hoitamiseksi. Käytiin uusia kehittämiskumppanuusneuvotteluja neljän työnantajan kanssa ja laadittiin kolme kirjallista kumppanuussopimusta. Asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönotto siirtyi vuodelle 2015.

koulutustuotteiden kehittäminen koko koulutusten hankinnan ja elinkaaren aikana sekä koulutusten tarjouskilpailun ja koulutushankintojen jälkianalyysi Koulutustuotteita kehitettiin koko koulutusten hankinnan ja elinkaaren ajan tuotteistamalla uusia koulutustuotteita 47 kappaletta sekä kehittämällä ja moduloimalla koulutuskokonaisuuksia. TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa käytiin koulutusaloittain neuvottelut uusista koulutushankinnoista ja tarjouspäätösten jälkeen koulutustarjouksiin, -hankintaan ja -laatuun liittyvät keskustelu- ja arviointitilaisuudet. Tarjous- ja hankintaprosessista tehtiin tarkat vertailuanalyysit, joissa arvioitiin hintaa, koulutussuunnitelmaa, työelämäläheisyyttä, opettajaresursseja ja vaikuttavuutta suhteessa kilpailijoihin. Koulutusten jälkimarkkinointia tehostettiin.

oppisopimuskoulutuksen kiintiöiden tehokas käyttö sekä uusien laadunhallintaohjeiden käyttöönotto Kiintiö oli 460 oppilaspaikkaa, joka ylitettiin 13 paikalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoituksen myös ylityspaikoille. Laadunhallintaohjeet on käyty läpi ja tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisen tehostaminen. Opiskelijoille laaditaan hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamissuunnitelma, jonka allekirjoittavat opiskelija, työnantajan ja oppisopimuskeskuksen edustaja.

koulutuksen osaamisperusteisuutta ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijoiden työelämässä tapahtuvaa oppimista edistävät hankkeet ja lisäksi neuvottelukuntatyön vaikuttavuuden lisääminen uudistetun toimintamallin avulla. Hanketoiminnan painopisteinä olivat työelämässä toteutuvan oppimisen lisääminen, opetussuunnitelman uudistaminen, ohjauksen kehittäminen, nuorten valmistumisen ja työllistymisen edistäminen sekä uusien osaamisalueiden tuominen opetukseen digitaalisen oppimateriaalin tuottamisessa, 3D- ja aurinkoenergiakoulutuksessa, yrittäjyyskoulutuksessa sekä kuljetus- ja metallialan koulutuksessa. Neuvottelukuntia osallistettiin aktiivisesti opetussuunnitelman kehittämistyöhön.

23(60)

Palvelu-, sosiaali- ja terveysalan toiminta

Palvelu, sosiaali- ja terveysala muodostuu seitsemästä vastuuyksiköstä, joita johtavat koulutuspäälliköt. Vastuuyksiköt toteuttavat koulutusta seuraavilla aloilla: aikuisten kielikoulutus, käsi- ja taideteollisuusala, liiketalous, tieto- ja viestintätekniikka, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, elintarvikeala, sosiaali- ja terveysala sekä hius- ja kauneudenhoito. Nuorten yhteishaussa keväällä 2014 ensisijaisia hakijoita oli palvelualoille 0,88 ja sosiaali- ja terveysalalla 1,30 aloituspaikkaa kohden. Edellisen vuoden 2013 vastaavat luvut olivat palvelualalla 1,15 ja sosiaali- ja terveysalalla 1,72. Hakijoiden määrään vaikutti se, että kevään 2014 yhteishaussa eivät enää voineet hakea ne, joilla oli toisen asteen tutkinto. Suosituin tutkinto oli hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja, missä oli 20 aloituspaikkaa ja hakijoita paikkaa kohden 2,50. Vähiten hakijoita oli käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon, jossa hakijoita aloituspaikkaa kohden oli 0,65. Aikuisten perustutkintoihin palvelu, sosiaali- ja terveysalalla haki Lappeenrantaan 1,71 hakijaa ja Imatralle 1,25 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Syksyn 2014 nuorten koulutuksen palvelu, sosiaali- ja terveysalan aloittavien ryhmien täyttöaste oli Imatralla 73,8 % ja Lappeenrannassa 89,3 %. Korkein täyttöaste 105 % oli Lappeenrannan hiusalan pt:ssä ja heikoin Imatran liiketalouden pt:ssä 64 %. Taitaja 2014 –kilpailujen semifinaaleihin osallistui palvelu-, sosiaali- ja terveysalan 14 opiskelijaa kahdeksassa eri lajissa. Taitaja 2014 finaaliin selvitti tiensä neljä opiskelijaa kondiittori-, lähihoitaja- ja verkkosivujen tuottaminen -lajeissa. Uutena aikuiskoulutuksena aloitettiin Imatralla käsi- ja taideteollisuusalan ja liiketalouden perustutkintojen koulutukset. Liiketaloudessa on suunniteltu useita uusia koulutustuotteita mm. Motivoitunut asiakaspalvelija myy enemmän, Kannattava myyntitoiminta, Erilaisuuden johtaminen- vuorovaikutus ja tiimityö. Käsi- ja taideteollisuusalan opettajat ovat osallistuneet 3D-tulostuksen koulutukseen. Lokakuussa 2014 aloitettiin toiminnallinen suomen kielen koulutus, jossa osa suomen kielen

opiskelusta toteutetaan tutustuen eri ammatillisten alojen opetukseen. Masto-hankkeessa laadittiin

maahanmuuttajien suomen kielen testi- ja haastatteluaineistopankki, jossa on seitsemän kirjallista eri

ammattialan testiä sekä seitsemän alakohtaista haastattelulomaketta ja kuuntelutehtävää.

Lähihoitajaopiskelijat nuorten ja aikuisten ryhmistä olivat ohjaamassa maakunnan kuudesluokkalaisia Yrityskylässä keväällä 2014. Palvelu, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat osallistuivat useisiin valtakunnallisiin ja paikallisiin

tapahtumiin osana opiskelua:

Etelä-Karjalan työllisyyspoliittinen kuntakokeilu järjesti ”Terve!” työnhakijan hyvinvointi-

ja rekrytointitapahtuman Lappeenrannassa, jossa kosmetologi- ja lähihoitajaopiskelijat

olivat mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pisteellä järjestämässä erilaisia

mittauksia, ohjaamassa sekä antamassa hoitoja.

Hotelli-, ravintola- ja catering ja elintarvikealan nuorten koulutuksen opiskelijat osallistuivat SPR:n Nälkäpäivä keräykseen Lappeenrannassa ja Imatralla myymällä valmistamiaan hernekeittoa ja leipää.

Aikuisryhmän kokkiopiskelijat osallistuivat Imatralla ravintolapäivään teemalla ”Sian niskaa Niskan kiskalla” sekä Hiljan talolla joulumarkkinoihin.

Ylen ”Lupa välittää” –kampanjassa hiusalan opiskelijat järjestivät hemmottelupäivän omaishoitajille, lähihoitajaopiskelijat toteuttivat Ortamonpuiston palvelutalon asukkaille itsenäisyyspäivän juhlan ja artesaaniopiskelijat koristelivat Lehmuskodin jouluiseen asuun tekstiileillä sekä askartelivat asukkaiden kanssa joulukoristeita ja joulukortteja.

24(60)

Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2014:

uusien aikuiskoulutustuotteiden suunnittelu (liiketalous, käsi- ja taideteollisuus) Käsityöntekijän ammattitutkinnon opetussuunnitelma on suunniteltu ja järjestämisoikeutta haetaan mahdollisesti keväällä 2015.

2 + 1 –mallin pilotointi liiketalouden perustutkinnossa Lappeenrannassa ja Imatralla Syksyllä 2014 opintonsa aloittaneille kahdelle pilottiryhmälle (asiakaspalvelun ja myynnin ko) on laadittu opetussuunnitelma, jossa työssäoppimisen määrä on 40 ov kolmen vuoden aikana.

joustavien opintopolkujen suunnittelu yli koulutusalojen (käsi- ja taideteollisuus & liiketalous, käsi- ja taideteollisuus & sosiaali- ja terveysala) Opintopolkujen suunnittelu on aloitettu osana opetussuunnitelmatyötä ja opintopolut kuvataan ja visualisoidaan hanketyönä.

koulutusalan suuntautumisen vaihtoehtopolkujen rakentaminen Vaihtoehtopolkujen suunnittelu on aloitettu osana opetussuunnitelmatyötä ja polut kuvataan ja visualisoidaan hanketyönä.

yrityskummiluokka -toiminnan vakiinnuttaminen (hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnot) Yrityskummiluokka -toiminta ei ole laajentunut ja toiminta on ollut vähäistä, koska yhteistyökumppanilla on ollut menossa mittavat muutokset ravintolatoiminnassa.

25(60)

Tekniikan alan toiminta

Tekniikan ala muodostuu kahdeksasta vastuuyksiköstä, joita johtavat koulutuspäälliköt. Vastuuyksiköt toteuttavat koulutusta seuraavilla aloilla: prosessiteollisuus- ja sähköala, autoala, logistiikka-ala, kone- ja metalliala, talotekniikka, metsäala, rakennusala, puuala, pintakäsittelyala ja luonnonvara- ja ympäristöala. Syksyllä 2014 toteutettu ohjausresurssien lisäys tuloksellisuusrahan avulla vähensi hieman keskeyttämisiä tekniikan alalla 1. vuosikurssin osalta verrattuna vuoteen 2013. Tuloksellisuusrahalla lisättiin ryhmänohjaajien resurssia kaksinkertaiseksi käytettäväksi pääasiallisesti kahden ensimmäisen jakson aikana. Lisäksi tehostettiin Sampo-pajan toimintaa. Vuonna 2014 oli tekniikan alalla nuorten koulutuksessa ensisijaisia hakijoita 1,17 aloituspaikkaa kohden, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 1,38. Hakijoiden määrään vaikutti se, että kevään 2014 yhteishaussa eivät enää voineet hakea ne, joilla oli toisen asteen tutkinto. Suosituin tutkinto oli Lappeenrannassa rakennusalan perustutkinto, missä aloituspaikkaa kohden oli 2,4 hakijaa. Vähiten hakijoita aloituspaikkaa kohden oli laboratorioalan perustutkintoon 0,21. Edellisenä vuonna vähiten hakijoita oli prosessiteollisuuden perustutkintoon. Metsäteollisuuden rakennemuutos vaikuttaa edelleen tähän toimialaan liittyvien koulutusalojen suosioon negatiivisesti. Tekniikan alan aikuiskoulutus on pääsääntöisesti Ely-keskuksen ostamaa työvoimakoulutusta, jonka volyymit riippuvat kulloisenkin tarjouskierroksen tuloksesta. Tekniikassa työvoimakoulutusten volyymi on pysynyt vakaana metallissa, sähkö- ja rakennusalan koulutuksessa. Kilpailua alalla ei juuri ole johtuen alojen pääomavaltaisuudesta ja tilavaatimuksista. Tekniikan alalta Taitaja -finaaleihin osallistui viisi kilpailijaa kahteen lajiin. Koneenasennus ja kunnossapito parilajissa saavutettiin pronssimitali. Tekniikan alan merkittävimmät uuteen teknologiaan liittyvät hankkeet olivat 3D-mallinnus ja 3D-tulostus sekä 3D-koneohjauksen esiselvittely. Oppilaitokseen hankittiin yhdeksän kappaletta 3D-tulostimia. 12 opettajaa osallistui 5 päivän 3D –tulostuskoulutukseen, joka järjestettiin yhteistyössä Sovelto Oy:n kanssa. Lisäksi Osaava -hankkeen kautta toteutettiin 3D -mallinnuskoulutusta, johon osallistui n 10 opettajaa. Kehittämishanke jatkuu laitteiden hankinnan osalta vuodelle 2015. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2014:

robotiikan ja mekaanisen hitsauksen tuominen nuorten koulutusohjelmiin Mekanisoidun ja automatisoidun (robotiikan) hitsauksen perehdyttämisjaksoon osallistuivat vuoden 2014 aikana koneenasentajista kaksi ryhmää ja levyseppähitsaajista yksi ryhmä. Jatkossa kaikki koneenasentajan ja levyseppähitsaajan ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuvat kyseiseen perehdyttämisjaksoon, jonka jälkeen he voivat valita toiselle ja kolmannelle opiskeluvuodelle vapaasti valittavien tutkinnon osien kautta mekanisoidun ja automatisoidun hitsauksen tutkinnon osan.

yhdistettyjen nuoriso- ja aikuisryhmien toiminnan suunnittelu ja toteutus sähkö- ja puualalla Sähköalalla hakijoita oli niin paljon, että nuorille ja aikuisille perustettiin omat ryhmät. Puuseppä koulutuksessa aloitettiin yhdistetty nuoriso ja aikuisryhmä, jossa oli 10 + 10 aloituspaikkaa. Aikuiset opiskelevat omaehtoisena näyttötutkintoihin valmistavassa koulutuksessa ja nuoret perinteisessä perustutkintoperusteisessa koulutuksessa.

biodieselin valmistuslaitteiston hankinta ja käyttöönotto kemiantekniikan koulutukseen Lappeenrannassa Biodiesel -laitos on hankittu ja otettu käyttöön syksyllä 2014.

metsäkoneenkuljettajien koulutuksen järjestämissoikeuksien saaminen OKM on siirtänyt järjestämisluvan käsittelyn kaikkien tutkintojen järjestämislupien uudelleen haun yhteyteen. Hakuprosessi on vuonna 2015.

26(60)

Oppimispalveluiden toiminta

Oppimispalvelut yksikkö vastaa oppimisen ohjaus- ja tukipalveluista, opintotietohallinnosta, nivelvaihekoulutuksista ja kansainvälisestä toiminnasta palvelujohtajan johdolla. Opintotoimisto toimii opintopäällikön johdolla opintohallintopalvelujen tuottamisessa tiiviissä yhteistyössä alojen, aikuiskoulutus- ja työelämäpalveluiden sekä talouspalveluiden kanssa. Toimintamallien kehittämistä ja niistä tiedottamista ja kouluttamista on toteutettu. Käytössä olevaa Wilma-järjestelmää on edelleen kehitetty palvelemaan niin opettajia, opiskelijoita kuin näiden huoltajiakin. Valtakunnallinen Opintopolku-palvelu on otettu käyttöön nuorten koulutuksiin hauissa; myös aikuisten perustutkintokoulutusten tiedot on viety opintopolkuun. Erillishakuihin, aikuiskoulutusten hakuihin ja lyhytkoulutusten hakuihin on hyödynnetty Wilma-järjestelmää. Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain myötä nuoret saivat lisätueksi psykologipalvelut. Sampon kuraattorit säilyivät samoina, mutta Lappeenrannan kuraattorit siirtyivät Eksoten palvelukseen. Opiskeluhuoltolain painottamaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa Sampossa on kehitetty järjestämällä erilaista ryhmätoimintaa ja kahviparkkitoimintaa opiskelijakunnan kanssa. Nivelvaiheen yhteistyötä peruskoulujen ja lukioiden kanssa on tiivistetty. Monien eri ammattialojen ammattitaitovaatimuksia ja niihin tähtäävien koulutusten opiskelijoille asettamia vaatimuksia on käyty läpi ja uusista koulutuksien sisällöistä on informoitu peruskouluja. Ammatinvalinnan osaamista on levitetty myös peruskoulujen opettajien pariin Sampossa järjestetyissä tutustumisaamupäivissä ja Sampon opinto-ohjaajien ja tuutoreiden vierailuja peruskoulussa on hiottu enemmän asiakaslähtöiseksi ja olennaista informaatiota antavaksi. Nivelvaiheen koulutuksissa on ollut kolme ryhmää Lappeenrannassa ja kaksi Imatralla. Nivelvaiheen koulutukset yhdistetään 1.8.2015 uudeksi koulutuskokonaisuudeksi nimeltä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma ja tätä silmälläpitäen on kommentoitu Opetushallitukselle koulutuksen perusteita ja esityöstetty sen rakennetta Sampossa toimivaan muotoon. Valman järjestämislupien hakua on valmisteltu. Kansainvälisyys on toteutunut opiskelijoiden ja opettajien/asiantuntijoiden liikkuvuutena sekä hankeyhteistyönä 15 maan kanssa. Opiskelijaliikkuvuus on 2,9 % ja yhteensä 85 opiskelijaa on suorittanut 1 – 10 viikon työssäoppimisjaksoja EU:n ja Pohjoismaiden eri maissa sekä Venäjällä Pietarissa. Työssäoppimisjakson Sampossa suoritti 47 kansainvälistä opiskelijaa. Pääasiassa vaihdot ovat toteutuneet liiketalouden alalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Opettajia ja asiantuntijoita Samposta lähti 75 henkilöä ja Sampoon saapui 61 henkilöä eri maista. Kaksi kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön organisaation, Cimon, rahoittamaa hanketta päättyi kesällä ja hankkeista jatkuu HYMY2- opiskelijaliikkuvuushanke sosiaali- ja terveysalalla kuuden suomalaisen oppilaitoksen verkostossa. Uutena hankkeena saatiin Erasmus +KA1 hanke ja Erasmus +KA2 partnerihankkeessa olemme kumppaneina. Venäjä-yhteistyö toteutui opiskelijavaihtoina ja opettajien tapaamisina. Venäjäverkoston toiminta on ollut erittäin aktiivista ja siihen on osallistuttu useilta aloilta. Marraskuussa puutarha-alan opiskelijat järjestivät Sampossa floristikilpailun, johon osallistui neljä venäläistä ja kolme suomalaista yhteistyöoppilaitosta.

27(60)

Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2014:

ohjauksen saatavuus osaamisperusteisuuden ja joustavuuden lisääntyessä Opinto-ohjauksessa on ollut lisäresurssia käytettävissä. Opinto-ohjaajat ovat osallistuneet uusien opetussuunnitelmien valmistelutyöhön.

nivelvaihekoulutusten koordinoinnin kehittäminen Nivelvaiheen koordinaattori on organisoinut nivelvaiheen koulutusten toimintaa käytännössä. Yhteistyötä koulutusten välillä on tiivistetty siten, että valmentavien opettajat ja opiskelijat ovat liikkuneet koulutusten sisällä.

nivelvaiheiden yhteistyömuotojen kehittäminen Peruskoulun opettajien tutustumisaamupäivät ovat toteutuneet Sampon koulutusaloilla. Lukioiden abi-infoissa on esitelty Sampon yo-pohjaisia koulutuksia ja aikuiskoulutusta. Peruskoulujen opinto-ohjaajille toteutettiin kyselytutkimus Innolink Oy:n kanssa yhteistyössä. Tutkimuksessa selvitettiin mm. peruskoulujen opinto-ohjaajien käsityksiä ammattiopistosta ja lisätietotarpeita eri ammateista.

Opintopolku-hakupalvelun käyttöönotto Valtakunnallinen Opintopolku-hakupalvelu otettiin käyttöön kevään yhteishaussa.

Järjestelmä on alkuhaasteiden jälkeen osoittautunut toimivaksi. opintotoimiston rakenneuudistuksen ja työnjakojen käyttöönotto

Opintotoimiston työnjakoihin tehtiin muutoksia vastaamaan uusia rakenteita. Opintotoimiston henkilöstövahvuus on vähentynyt kolmella henkilöllä.

opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen eri koulutusaloille Erasmus+KA1 hankkeen puitteissa on aktivoitu etenkin tekniikan alojen opiskelijoiden liikkuvuutta. Venäjälle suuntautuvia jaksoja tarjottiin aktiivisesti kaikille. Kv-infotilaisuus pidettiin kaikille 3.vuoden opiskelijoille kouluvuoden alussa omissa ryhmissä.

oppilaitoksen sisäisen yhteistyön edistäminen sekä opiskelijoiden osallistumisen lisääminen yhteishenkeä edistäviin tapahtumiin Ryhmänedustaja -toiminta on käynnistetty parantamaan tiedonkulkua opiskelijoilta alojen koulutuspäälliköille ja opiskelijakunnan kautta johdolle.

28(60)

Talous- ja hallintopalveluiden toiminta

Talous- ja hallintopalveluiden tulosyksikkö tarjoaa talouteen, henkilöstöhallintoon ja yleishallintoon liittyviä asiantuntija- ja peruspalveluja. Palkanlaskentapalvelut hoidetaan Saimaan talous ja tieto Oy:ssä. Talous- ja hallintopalveluissa panostettiin koko kuntayhtymän henkilöstön ohjaukseen ja koulutukseen, jotta organisaatiouudistuksen mukaiset toimintatavat vakiintuisivat. Kaikki talouden, hallinnon ja henkilöstöhallinnon prosessikuvaukset käytiin läpi ja päivitettiin toiminnanohjausjärjestelmään. Talouspalveluissa kehitettiin erityisesti taloussuunnitteluprosesseja ja talousraportointi vakiinnutettiin kuukausitasoiseksi. Yhteistyösopimus Etelä-Karjalan hankintapalveluiden kanssa uudistettiin vuoden lopulla. Henkilöstöpalveluiden ja Saimaan talous ja tieto Oy:n yhteistyön tukimuodoksi on vakiinnutettu säännölliset kehitysryhmäpalaverit, joissa käsitellään tapahtuneet häiriötilanteet sekä suunnitellaan tulevia uudistuksia. Hallintopalveluissa toteutettiin yksikön sisäinen tehtävien uudelleenorganisointi ja uusiin tehtäviin perehdytys hallintopäällikön viran osa-aikaistuessa vuoden alussa. Kehittämistyössä ja kouluttautumisessa etusijalla on ollut sähköinen asiakirjatuotanto ja arkistointi. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2014:

uuden organisaation mukainen talousseurantaraportointi; raporttien suunnittelu, käytön ohjeistus ja koulutus Uuden organisaation mukainen talousarvioseuranta tapahtuu Business Planning –järjestelmällä, johon hankittiin lisenssit kaikkien vastuuyksiköiden esimiehille. Vastuuyksikön esimiehille järjestettiin koulutusta järjestelmän käytöstä.

talousarvioprosessin kehittäminen Excel –tiedostoista luovuttiin ja talousarvion laadinta toteutettiin vastuuyksiköiden esimiesten toimesta suoraan Business Planning –järjestelmään.

henkilöstön osaamiskartoitusten laadinta ja hyödyntäminen Henkilöstön osaamiskartoituksien valmistelutyö aloitettiin päivittämällä osaamisenhallintajärjestelmään organisaation sekä henkilöstön pohjatiedot sekä ottamalla käyttöön järjestelmän cv-osio käytettäväksi aikuiskoulutuksen myynnissä ja koulutustarjouksissa.

organisaatiouudistuksen ja palkanlaskennan ulkoistamisen tuomien prosessimuutosten vakiinnuttaminen Palkanlaskennan ulkoistamisen yhteydessä käyttöön otetun itsepalveluportaalin käyttö on vuoden aikana vakiintunut ja sen avulla tiedot siirtyvät palkanlaskentaan luotettavasti ja oikein. Rekrytointiprosessia on edelleen kehitetty ja harmonisoitu kuntayhtymän sisällä. Esimiehiä on ohjeistettu uusista sopimus- ja lakimuutoksista sekä tuettu virkaehtosopimusten tulkinnassa.

sähköisten asiakirjatoimintojen laajentaminen ja kehittäminen Kuntayhtymän hallituksen kokouksissa otettiin käyttöön sähköinen verkkopalvelu. Muutoinkin asiakirjojen sähköistä käsittelyä on edelleen lisätty. Kirjepostia lähetetään enää poikkeustapauksissa.

arkistonmuodostussuunnitelman (eAMS) päivittäminen Tiedonohjaussuunnitelman (arkistonmuodostussuunnitelma) päivittäminen on siirretty alkavaksi v. 2015. Siirto perustuu vireillä oleviin lakimuutoksiin (mm. arkistolaki, kuntalaki) sekä valtakunnallisiin hankkeisiin, joista saadaan valmiita eAMS-malleja suunnitelman pohjaksi ja näin vältetään päällekkäistä kehittämistyötä.

29(60)

Ylläpitopalveluiden toiminta

Ylläpitopalveluiden tulosyksikköön kuuluvat kiinteistöpalvelut, laadunhallinta ja IT-palvelut. Pohjolankatu 10 - kiinteistössä aloitettiin peruskorjaus, jossa tehdään raskas peruskorjaus 1958 rakennetulle osalle. Lisäksi auditorio uusitaan ja 1983 rakennetun osan tekniikkaa nykyaikaistetaan ja pintoja uusitaan jonkin verran. Pohjolankatu 10 katto (bitumikate) uusittiin. Pohjolankatu 12 opetuskeittiöiden 1 ja 2 opettajien tilat uusittiin ja keittiöiden ilmanvaihtoa tehostettiin. Pohjolankatu 12 lounasravintola Tuurikokin keittiöön hankittiin jäähdytys. Koulukatu 5 metalliosastolle rakennettiin uusi kaasuvarasto. Koulukatu 5 etupihan pysäköintialue uusittiin sekä takapihalla tehtiin pihan peruskorjausta. Kuntayhtymän opasteet uusittiin kokonaisuudessaan kaikissa kiinteistöissä. Kaikkien kiinteistöjen avaintenhallintajärjestelmä yhtenäistettiin hankkimalla Keycontrol -järjestelmä. Työajanseuranta –järjestelmän käyttöönotto toteutettiin IT- ja henkilöstöpalveluiden kanssa yhteistyössä. Laadunhallinnassa jatkettiin Sampon toimintajärjestelmän uudistamistyötä uuden organisaatiorakenteen mukaiseksi. Prosessiryhmät viimeistelivät valtaosan vastuullaan olevien prosessien kuvauksista sekä kokouksissaan arvioivat ja kehittivät prosesseja. Sampon prosesseille määriteltiin vision mukaiset mitattavat tavoitteet ja mittareiden kehittämistä jatkettiin. Tuettiin Sampon tulos- ja vastuuyksiköiden toimintasuunnitelmien laadintatyötä, joka Sampon visiosta ja strategisista tavoitteista lähtien eteni tulos- ja vastuuyksiköiden tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien laadintaan ja siitä edelleen kehityskeskustelujen kautta henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Sampon strategian käytäntöön viemisen varmistamiseksi käynnistettiin johdon katselmukset yksiköissä. Laadunhallinnan kehittämishankkeessa (VETO!!) valmistauduttiin kansalliseen laadunhallinnan itsearviointiin mm. toteuttamalla koko henkilöstöä koskeva laadunhallinnan vaikuttavuuskysely. Kestävän kehityksen teemojen edistämistä jatkettiin toimintaohjelman mukaisesti tuottamalla William ja Ester Otsakorven säätiön osittain rahoittamassa hakkeessa kestävän kehityksen yhdenmukainen koulutuskokonaisuus kaikille koulutusaloille (ns. Keke-passi). Kestävän kehityksen koordinointiryhmä toteutti seurannan Sampossa työaikana tapahtuvista kokouksiin liittyvistä ajoista ja laati kokouskäytäntöihin sekä ajoneuvojen käyttöön yhteisen ohjeistuksen. Sampo osallistui toimintasuunnitelman mukaisesti Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien kestävän kehityksen verkoston toimintaan. IT-palveluissa otettiin käyttöön lisää pilvipalveluja mm. OneDrive ja oppilaille ilmainen Office-paketti. Langattomien verkkojen käyttömahdollisuutta lisättiin kaikissa toimipisteissä. Palvelimien osalta siirryttiin pääsääntöisesti virtuaalipalvelin ympäristöihin tallennusjärjestelmän hankinnan yhteydessä. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2014:

tilatyöryhmän esitysten valmistelu ja toimeenpano Kiinteistöpalveluiden esimies on toiminut tilatyöryhmän kokousten valmistelijana, sihteerinä ja toimeksiantojen toimeenpanijana.

pikaviestinnän ja videoneuvottelujen käytön edistäminen Kaikkiin työasemiin asennettiin uusin Office2013-versio, joka sisältää Lync-ohjelman. Lync-ohjelma mahdollistaa kaikkien osallistumisen omalta koneelta pikaviestintään ja videoneuvotteluihin. Liityttiin myös KL-Kuntahankinnat Oy:n ja Videra Oy:n videoneuvottelupalvelusopimukseen mukaan, jonka kautta saamme hankittua erillisiä videoneuvotteluratkaisuja.

toimintajärjestelmän kansalliseen itsearviointiin valmistautuminen Laadunhallinnan koordinointiryhmä arvioi Sampon laadunhallinnan käytäntöjä ja laati havaittuihin kehittämiskohteisiin toimenpidesuunnitelman, jota aloitettiin toteuttamaan. Laadittiin Sampolle suunnitelma kansallisen itsearvioinnin toteuttamiseksi sekä toteutettiin laadunhallinnan vaikuttavuuskysely.

30(60)

1.5 LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

Kuntayhtymän tuloslaskelmassa välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa kuntayhtymän korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä poistojen ja arvonalennusten kattamiseen käytettävissä olevan käyttötalouden tulorahoituksen määrän. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, tulorahoitus olisi riittävä.

2014 2013

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 42 782 41 991

Valmistevarastojen muutos 65 478

Toimintakulut 38 981 37 918

Toimintakate 3 866 4 551

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 61 14

Muut rahoitustuotot 1 1

Korkokulut -113 -126

Vuosikate 3 814 4 440

Poistot ja arvonalentumiset -2 514 -2 623

Tilikauden tulos 1 300 1 817

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 338 341

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -1 300 -1 800

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 9 15

Tilikauden ylijäämä 347 373

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 110 % 112 %

Vuosikate/Poistot, % 152 % 169 %

31(60)

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2014 2013

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 814 4 440

Tulorahoituksen korjauserät -8 -168

Investointien rahavirta

Investointimenot -2 643 -1 823

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 164 2 449

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -430 -430

Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos -56 -474

Saamisten muutos -83 170

Korottomien velkojen muutos 1 110 232

Rahoituksen rahavirta 541 -503

Rahavarojen muutos 1 705 1 946

Rahavarat 31.12. 8 764 7 059

Rahavarat 1.1. 7 059 5 113

Rahavarojen muutos 1 705 1 946

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, % 144,31 243,56

Lainanhoitokate 7,22 8,20

Kassan riittävyys, pv 75,86 63,94

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä

viideltä vuodelta, 1 000 euroa 91 -981

32(60)

Tase ja sen tunnusluvut

Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä

sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää

kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman

takaisinmaksuun.

VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 30 223 30 094 OMA PÄÄOMA 17 952 17 614

Aineettomat hyödykkeet 40 40 Peruspääoma 2 249 2 249

Aineettomat oikeudet 40 33 Arvonkorotusrahasto 1 431 1 431

Muut pitkävaikutteiset menot 0 7

Muut omat rahastot 5 13

Aineelliset hyödykkeet 30 140 30 012 Edellisten tilikausien ylijäämä 13 921 13 548

Maa- ja vesialueet 2 123 1 621 Tilikauden ylijäämä 347 373

Rakennukset 24 828 26 445

Kiinteät rakenteet ja laitteet 170 189 POISTOERO JA VAPAA-

Koneet ja kalusto 1 525 1 757 EHTOISET VARAUKSET 13 643 12 681

Keskeneräiset hankinnat 1 494 0

Poistoero 7 192 7 530

Sijoitukset 43 43 Vapaaehtoiset varaukset 6 451 5 151

Osakkeet ja osuudet 43 43

PAKOLLISET VARAUKSET 58 65

VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 390 10 547

Eläkevaraukset 58 65

Vaihto-omaisuus 1 792 1 737

Aineet ja tarvikkeet 50 59 VIERAS PÄÄOMA 10 960 10 280

Keskeneräiset tuotteet 1 740 1 675

Ennakkomaksut 2 2 Pitkäaikainen 3 463 3 893

Saamiset 1 834 1 751 Lainat rahoitus-

Lyhytaikaiset saamiset 1 834 1 751 ja vakuutuslaitoksilta 3 463 3 893

Myyntisaamiset 1 342 953 Lyhytaikainen 7 498 6 387

Muut saamiset 223 690 Lainat rahoitus-

Siirtosaamiset 270 108 ja vakuutuslaitoksilta 430 430

Rahat ja pankkisaamiset 8 764 7 059 Saadut ennakot 756 619

Ostovelat 1 504 1 378

Muut velat 513 468

Siirtovelat 4 295 3 491

VASTAAVAA YHTEENSÄ 42 614 40 641 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 42 614 40 641

TASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013

Omavaraisuusaste-% 75,48 75,70

Suhteellinen

velkaantuneisuus-% 23,85 23,01

Kertynyt ylijäämä, milj. € 14,3 13,9

Lainakanta 31.12., milj. € 3,9 4,3

33(60)

Kokonaistulojen ja –menojen laskelma

Kuntayhtymän tulojen ja menojen kokonaislaskelma on laadittu suosituksen mukaisesti tilinpäätöksen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tiedoista. Laskelmaan on huomioitu ulkoinen tulorahoitus ja pääomarahoitus. Menoina ovat ulkoiset toimintamenot, investointimenot ja rahoitusmenot. Kokonaistulo ja –meno –käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.

1.6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS

Hallitus esittää tilikauden 1 300 032,37 € tuloksen käsittelystä seuraavaa:

tuloutetaan poistoeroja suunnitelman mukaan 338 159,66 €

lisätään investointivarausta (Tukkikadun toimitilojen siirto) 700 000,00 €

lisätään investointivarausta (Koulukatu 5, takapiha) 500 000,00 €

lisätään investointivarausta (Koulukatu 5, lämmönjakohuone) 100 000,00 €

vähennetään oppisopimuskoulutuksen kehittämisrahastoa 8 500,00 €

siirretään tilikauden ylijäämä omaan pääomaan 346 692,03 € Taseessa oli aikaisempien vuosien ylijäämää 13 920 988,37 € eli tämän jälkeen ylijäämää on 14 267 680,40 euroa.

KOKONAISTULOT JA -MENOT

TULOT 1 000 € % MENOT 1 000 € %

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 42 847 99,9 Toimintakulut 38 981 92,4

Korkotuotot 61 0,1 Korkokulut 113 0,3

Muut rahoitustuotot 1 0,0 Tulorahoituksen korjauserät

- Pakollisten varausten muutos 8 0,0

Investoinnit 0,0

Investointimenot 2 643 6,3

Rahoitustoiminta

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 430 1,0

Kokonaistulot yhteensä 42 909 100,0 Kokonaismenot yhteensä 42 175 100,0

34(60)

2 TOTEUTUMISVERTAILUT

Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot 42,8 M€ toteutuivat 2,0 M€ eli 4,8 % talousarviota suurempana. Ulkoisten toimintakulujen määrä 39,0 M€ ylitti talousarvion 0,1 M€ eli 0,3 %. Toimintakate oli 3,9 M€, joka ylitti talousarvion 1,6 M€ eli 73,2 %. Toimintatuottojen suurimman erän muodostaa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitus. Opiskelijamäärä toteutui ammatillisen peruskoulutuksen osalta 65 opiskelijaa talousarviota pienempänä. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksen määrä oli 30,1 M€, joka oli 1,2 % talousarviota enemmän. Ylitys johtui tuloksellisuusrahasta, jota ei ollut sisällytetty talousarvioon. Toimintakuluista 67,7 % oli henkilöstökuluja. Henkilöstökulut olivat 26,4 M€ ylittäen talousarvion 2,0 % (0,5 M€). Henkilösivukulujen Varhe –maksuihin 2014 sisältyy vuodelta 2013 saatu poikkeuksellisen suuri palautus (0,17 M€), jota ei oltu jaksotettu vuodelle 2013. Palveluiden ostot toteutuivat talousarvion mukaisesti 6,2 M€. Aineita, tarvikkeita ja tavaroita hankittiin 4,7 M€ arvosta, joka oli 0,3 M€ alle talousarvion. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat talousarviota parempina. Korkotuottoja kertyi lyhyistä määräaikaisista talletuksista 0,06 M€, joka on nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Korkokulut toteutuivat 12,8 % talousarviota alhaisempina alhaisen korkotason vuoksi. Vuosikatetta kertyi rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen 3,8 M€. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 2,5 M€ talousarvion ollessa 2,4 M€. Tilikauden tulokseksi muodostui 1,3 M€ ja varausten muutoksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jäi 0,3 M€, joka ylitti talousarvion 0,3 M€. Investointeja toteutui 2,6 M€ talousarvion ollessa 4,4 M€. Investoinneista oli tilinpäätöshetkellä keskeneräisiä 1,5 M€ suurimpana Pohjolankatu 10 peruskorjaus, joka valmistuu vuoden 2015 helmikuussa. Talousarviossa 2015 on annettu valtuutus jatkaa tilinpäätöksessä 2014 todettavia keskeneräisiä hankkeita vuoden 2014 talousarviomäärärahan puitteissa, vaikka hankkeeseen ei vuoden 2015 talousarviossa olisi määrärahaa.

2.1 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET

Yhtymävaltuusto on vahvistanut koulutuskuntayhtymän strategiset päämäärät. Kuntayhtymä seuraa strategisten päämääriensä ajantasaisuutta ennakoimalla toimintaympäristön muutoksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty Sampon toiminta-ajatus, ydintoiminnot, asiakkaat, arvot, visio vuodelle 2016, keinot vision saavuttamiseksi eli strategiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä toimenpiteitä koskevat mittarit tavoitteineen. Taulukossa esitettävistä toimenpiteistä ja mittareista on johdettu kullekin tulosyksikölle omat toiminnan painopisteet, mittarit ja mittaritavoitteet. Strategisten tavoitteiden ja toiminnan painopisteiden sekä mittareiden seuranta neljästi vuodessa Sampon johtoryhmässä ja kahdesti vuodessa kuntayhtymän hallituksessa on toteutunut merkittävimmiltä osin. Talouden mittareita on seurattu johtoryhmässä tulosyksiköittäin kuukausittain ja kuntayhtymän hallituksessa tulosalueittain kolmen kuukauden välein. Opiskelijamäärät on raportoitu kahdesti vuodessa laskentapäivinä. Muiden mittareiden osalta seuranta on toteutettu sitä mukaa, kun tieto on käytettävissä. Tavoitteiden toteutumisen seurannan kehittämistyö jatkuu.

35(60)

Saimaan ammattiopisto Sampon strategia 2014–2016

TOIMINTA- AJATUS

Saimaan ammattiopisto Sampo järjestää maakunnan kehittymistä ja hyvinvointia edistävää sekä työelämän tarpeita vastaavaa ammatillista koulutusta. Sampo antaa opiskelijoilleen valmiuksia työllistymistä, ammatillista kehittymistä ja elämää varten.

YDIN-TOIMINNOT

Ammatillinen koulutus Työelämäpalvelut

ASIAKKAAT

Työ- ja elinkeinoelämä Opiskelijat Rahoittajat ja viranomaiset Sisäiset asiakkaat Yksityishenkilöt

ARVOT

ASIAKASLÄHTÖISYYS UUDISTUMINEN VASTUULLISUUS YHTEISÖLLISYYS

VISIO 2016 Saimaan ammattiopisto Sampo on työelämälähtöisyydestään tunnettu, laadukasta koulutusta tarjoava vetovoimainen ammatillinen oppilaitos.

Sampossa aikuisten ja nuorten koulutusta järjestetään joustavasti yhteistyössä ja ajanmukaisissa oppimisympäristöissä.

STRATEGISET TAVOITTEET

JA TOIMENPITEET

(tasapainotetuin näkökulmin)

Asiakas ja vaikuttavuus

Sampon koulutustarjonta vastaa ennakoivasti ja joustavasti alueen työelämän ja väestön koulutustarpeisiin ja kansainvälisyyden erityisesti Venäjän läheisyyden haasteisiin.

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toimintamuotoja sekä työelämäyhteyksiä vahvistetaan ja monipuolistetaan.

Neuvottelukuntatoimintaa kehitetään tiiviimmäksi osaksi koulutuksen ja työelämäyhteistyön uudistamista.

Koulutuksessa ja oppilaitoksen toiminnassa otetaan kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat järjestelmällisemmin huomioon.

Prosessit ja rakenteet

Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus toimii laadukkaasti, tuloksellisesti ja joustavasti yhdessä synergiaetuja hyödyntäen ja tuottaen osaavaa työvoimaa.

Hanketoiminnalla edistetään strategisten painopistealueiden toteutumista.

Koulutusohjelmiin lisätään joustavia rakenteita ja osaamisen tunnustamista kehitetään.

Oppimisympäristöjä laajennetaan työpaikoille esimerkiksi 2+1 -mallin pohjalta

Opetussuunnitelmien osaamisperusteisuus toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa

Opiskelijoiden ohjauksella tuetaan opintojen joustavaa toteutumista

Henkilöstö ja kehittyminen

Sampon henkilöstö on osaamistaan ylläpitävää, työssään hyvinvoivaa, motivoitunutta ja kehittämishaluista.

Henkilöstökoulutusta toteutetaan henkilöstöstrategian ja käytännön osaamistarpeiden mukaisesti.

Opettajien työelämäjaksoja tuetaan

Osaamiskartoitukset ja kehityskeskustelut tukevat henkilöstön kehittymistä

Yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja avointa tiedonkulkua lisätään

Lähijohtamista tuetaan ja kehitetään

Talous ja resurssit

Sampon talous on tasapainossa.

Sampo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tuloksellisuusrahan osuus on maan keskitasoa korkeampi.

Lappeenrannassa koulutus keskitetään yhdelle kampukselle

36(60)

STRATEGISET MITTARIT

[tavoitearvot 2014/

toteutunut 2014]

nuorten koulutuksen vetovoima [1,3/1,1 ensisijaista hakijaa/ aloituspaikka]

aikuisten perustutkintokoulutuksen vetovoima [ei tavoitearvoa/1,56 seuranta aloitettu v. 2014]

opiskelijamäärä - nuorten koulutus [2609/2518

opiskelijaa] - aikuisten

perustutkintokoulutus [433/460 opiskelijaa]

- aikuisten koulutus [642/683 opiskelijatyövuotta]

- oppisopimuskoulutus [588/613 oppisopimusta]

valmistuneiden työllistyminen [52/56 %] - nuorten koulutus (INKA

päättökysely)

sijoittuminen jatko-opintoihin [7/4 %] - nuorten koulutus (INKA

päättökysely)

tuloksellisuussijoitus omassa sarjassa [25./32.]

opiskelijapalaute [asteikolla 1-5] - opintojen aloitus [4,0/4,0] - koko lukuvuosi/ 2.v [3,9/4,1] - päättökysely, kokonaislaatu

[3,9/4,0] - työssä oppiminen [4,3/4,2] - amos-näytöt [4,2/4,1] - Opal-palaute/

työvoimakoulutus [3,7/4,0]

työelämäpalaute [asteikolla 1-5] - työpaikkaohjaajapalaute

[4,3/4,4]

läpäisyaste [66/67,7 %]

negatiivisesta syystä eronneet [7,5/7,3 %]

suoritut tutkinnot - ammatilliset perustutkinnot

[990/993 kpl] - ammattitutkinnot

[140/141 kpl] - erikoisammattitutkinnot

[40/15 kpl]

liikkuvuus [työssä oppimisjaksoilla ulkomailla 50/107 opiskelijaa] [työssä oppimaan saapunut 40/88 opiskelijaa]

koulutustoiminnan tuottavuus [ei tavoitearvoa, seuranta aloitetaan v. 2014]

kelpoisuusehdot täyttävien opettajien osuus [88/86 %]

henkilöstön kehittämismenot [2,4/4,3 % henkilöstömenoista /OPH]

henkilöstökyselyn tulokset - vastaus-% [70/77,6] - keskiarvo asteikolla 1-5

[3,5/3,54]

opettajat työelämässä [80/53 vko]

kehityskeskustelut käyty [100/94,4 %]

toimintakate [2,2/3,9 M€]

tuloksellisuusrahan osuus ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaisesta rahoituksesta [>3,0/3,7 %]

saadut uudet hankkeet [0,5/0,9 M€]

hankesalkun koko [2,35/2,77 M€]

37(60)

2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU (SISÄISET ERÄT MUKANA)

Sisäisten erien kirjaamismallia on muutettu v. 2014 alkaen siten, ettei sisäisen tuloslaskelman myyntituottoja ja palveluiden ostoja voi suoraan verrata aiempien vuosien lukuihin. Vuodesta 2014 alkaen tukipalveluiden (johto ja ylläpitopalvelut, talous- ja hallintopalvelut sekä oppimispalvelut) laskennallinen kulu vähennetään koulutusalojen rahoituksen tulosta ja kirjataan tukipalveluiden tuloksi. Aiempina vuosina kulu on kirjattu palveluiden ostoon sisäiseksi YPA-maksuksi ja sitä vastaava tulo on kirjattu myyntituottoihin sisäiseksi tuloksi.

Käyttötalousosan toteutumisvertailu luottamushenkilöhallinto ja tilintarkastustoimi

Kuntayhtymän luottamushenkilöhallintoon kuuluvat kuntayhtymän valtuusto ja hallitus sekä niiden asettamat työryhmät. Tarkastustoimi käsittää tarkastuslautakunnan, sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen.

TP 2013 TA 2014 TP 20141 000 €

TULOSLASKELMAOSA

Toimintatuotot 0 0 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuototValmistevarastojen muutosValmistus omaan käyttöönToimintakulut 120 155 128 Henkilöstökulut 72 111 82 Palkat ja palkkiot 66 91 74 Henkilösivukulut 6 20 8 Eläkekulut 5 15 7 Muut henkilösivukulut 1 5 2 Palvelujen ostot 47 44 44 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 0 2 Avustukset 0 0 0 Vuokrat 1 0 0 Muut toimintakulut 0 0 0 TOIMINTAKATE -120 -155 -128

38(60)

Käyttötalousosan toteutumisvertailu Saimaan ammattiopisto Sampo

TP 2013 TA 2014 TP 20141 000 €

Opiskelijamäärä 2 959 3 005 2 941Opiskelijamäärä oppisop. 643 588 613Opiskelijatyövuodet 672 679 720TULOSLASKELMAOSA

Toimintatuotot 53 520 46 477 48 702 Myyntituotot 47 109 40 259 41 596 Maksutuotot 29 46 98 Tuet ja avustukset 1 020 998 1 765 Muut toimintatuotot 5 362 5 174 5 243Valmistevarastojen muutos 478 288 65Valmistus omaan käyttöönToimintakulut 49 327 44 377 44 772 Henkilöstökulut 26 218 25 761 26 315 Palkat ja palkkiot 20 018 19 684 20 393 Henkilösivukulut 6 201 6 077 5 922 Eläkekulut 4 996 4 967 4 713 Muut henkilösivukulut 1 205 1 110 1 210 Palvelujen ostot 11 835 6 799 7 042 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 594 5 018 4 714 Avustukset 283 255 257 Vuokrat 5 942 6 056 5 951 Muut toimintakulut 455 487 493 TOIMINTAKATE 4 671 2 388 3 994

39(60)

Käyttötalousosan toteutumisvertailu kuntayhtymä

TP 2013 TA 2014 TP 20141 000 €

Opiskelijamäärä 2 959 3 005 2 941Opiskelijamäärä oppisop. 643 588 613Opiskelijatyövuodet 672 679 720

TULOSLASKELMAOSA

Toimintatuotot 53 520 46 477 48 702 Myyntituotot 47 109 40 259 41 596 Maksutuotot 29 46 98 Tuet ja avustukset 1 020 998 1 765 Muut toimintatuotot 5 362 5 174 5 243Valmistevarastojen muutos 478 288 65Valmistus omaan käyttöönToimintakulut 49 447 44 533 44 901 Henkilöstökulut 26 290 25 872 26 398 Palkat ja palkkiot 20 084 19 775 20 467 Henkilösivukulut 6 206 6 097 5 931 Eläkekulut 5 001 4 982 4 719 Muut henkilösivukulut 1 206 1 115 1 211 Palvelujen ostot 11 881 6 843 7 086 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 595 5 018 4 717 Avustukset 283 255 257 Vuokrat 5 943 6 056 5 951 Muut toimintakulut 455 487 493 TOIMINTAKATE 4 551 2 232 3 866

40(60)

2.3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU (ULKOISET ERÄT)

Ulkoinen tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2014

Talousarvio Toteuma Poikkeama Tot % TA:sta

1 000 €

Toimintatulot 40 816 42 782 1 966 104,8 %

Myyntitulot 39 658 40 720 1 062

Maksutulot 46 98 52

Tuet ja avustukset 998 1 765 767

Muut toimintatulot 114 200 85

Valmistevarastojen muutos 288 65 -223 22,7 %

Toimintamenot 38 872 38 981 109 100,3 %

Henkilöstömenot 25 872 26 398 525

Palvelujen ostot 6 242 6 209 -33

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 018 4 717 -302

Avustukset 255 257 1

Vuokrat 997 908 -89

Muut toimintamenot 487 493 6

Toimintakate 2 232 3 866 1 634 173,2 %

Rahoitustulot ja -menot -130 -52 78

Korkotulot muilta 0 61 61

Muut rahoitustulot muilta 0 1 1

Korkomenot -130 -113 17

Muut rahoitusmenot 0 0 0

Vuosikate 2 102 3 814 1 712 181,4 %

Poistot ja arvonalentumiset -2 418 -2 514 -96

Suunnitelman mukaiset poistot -2 418 -2 514 -96

Tilikauden tulos -315 1 300 1 616

Poistoeron muutos -1 162 338 1 500

Varausten muutos 1 500 -1 300 -2 800

Rahastojen muutos 4 9 4

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 27 347 320

41(60)

2.4 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

INVESTOINTIOSA 1 000 € TA 2014 TP 2014

Ero TA-

TP

TOT %

2014

Rakennukset ja maa-alueet

KO5 piha-alueen kunnostus 501

KO5 metalliosason kaasuvaraston uusiminen 27

PO10 peruskorjaus 1 420

PO10 katon korjaus 76

Sampo opasteet 47

Rakennus ja maa-alueinvestoinnit yhteensä 3 650 2 071 1 579 57 %

Koneet ja kalusto

Siltanosturi 16

Työajanseurantajärjestelmä 14

Kielistudio Imatralle 32

CNC koneen uusinta ja siirot KO5 toimitiloihin 29

Biodieselin valmistuslaitteisto Im ja Lpr 34

Aurinkosähköjärjestelmä 11

Opetusluokkien koneita ja laitteita 125

Opetuskeittiöiden, -ravintolan ja suurkeittiön laitteet 113

Puhdistuspalvelun uudet koneet 18

Ensiapuluokka C141 50

Yritysten henkilöstökoulutuksen kehittäminen 40

AR40 Opettajain- ja kokoushuoneen varustelu 14

Koneet ja kalusto yhteensä 496

Kuljetusvälineet

Henkilöauto Peugeot Partner 23

Pakettiauto Nissan Interstar 18

Avolavapakettiauto Fiat Ducato Doppel 15

Kuljetusvälineet yhteensä 56

Aineettomat investoinnit

Sampon verkkosivu-uudistus 20

Aineettomat investoinnit yhteensä 20

Muut kuin rakennusinvestoinnit yht. 750 572 178 76 %

KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ 4 400 2 643 1 757 60 %

42(60)

2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

1 000 € Talousarvio Toteutuma Poikkeama

Toiminnan rahavirta

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 102 3 814 1 712

Tulorahoituksen korjauserät 0 -8 -8

Investointien rahavirta

Investointimenot -4 400 -2 643 1 757

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 298 1 164 3 461

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -497 -430 67

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset 3 000 971 -2 029

Rahoituksen rahavirta 2 503 541 -1 962

Rahavarojen muutos 205 1 705 1 499

43(60)

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1 TULOSLASKELMA

ULKOINEN 2014 2013

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 40 719 789,61 40 673 665,23

Maksutuotot 97 933,66 29 076,04

Tuet ja avustukset 1 764 639,19 1 019 907,43

Muut toimintatuotot 199 591,53 268 823,24

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 42 781 953,99 41 991 471,94

VALMISTEVARASTOJEN MUUTOS 65 254,34 477 583,76

TOIMINTAKULUT

Palkat ja palkkiot -20 467 136,79 -20 083 796,40

Eläkekulut -4 719 408,26 -5 000 662,82

Muut henkilösivukulut -1 211 213,75 -1 205 548,56

Henkilöstökulut -26 397 758,80 -26 290 007,78

Palvelujen ostot -6 209 121,49 -5 450 904,75

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 716 520,08 -4 590 373,78

Avustukset -256 625,56 -282 546,84

Vuokrat -907 749,24 -849 814,42

Muut kulut -493 198,57 -454 810,45

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -38 980 973,74 -37 918 458,02

TOIMINTAKATE 3 866 234,59 4 550 597,68

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 60 710,48 14 154,12

Muut rahoitustuotot 858,43 1 452,47

Korkokulut -113 335,04 -126 215,00

Muut rahoituskulut -176,21 -215,44

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

YHTEENSÄ -51 942,34 -110 823,85

VUOSIKATE 3 814 292,25 4 439 773,83

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Suunnitelman mukaiset poistot -2 514 259,88 -2 622 525,89

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

YHTEENSÄ -2 514 259,88 -2 622 525,89

TILIKAUDEN TULOS 1 300 032,37 1 817 247,94

VARAUSTEN JA RAHASTOJEN

MUUTOKSET

POISTOERON MUUTOS 338 159,66 341 492,99

VARAUSTEN MUUTOS -1 300 000,00 -1 800 000,00

RAHASTOJEN MUUTOS 8 500,00 14 500,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 346 692,03 373 240,93

44(60)

3.2 RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirta 2014 2013

Vuosikate 3 814 292,25 4 439 773,83

Tulorahoituksen korjauserät -7 559,64 -168 144,34

Investointien rahavirta

Investointimenot -2 643 084,05 -1 822 857,20

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 163 648,56 2 448 772,29

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -430 306,00 -430 306,00

Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos -55 594,28 -473 998,45

Saamisten muutos -83 439,09 170 034,28

Korottomien velkojen muutos 1 110 431,00 231 719,39

Rahoituksen rahavirta 541 091,63 -502 550,78

Rahavarojen muutos 1 704 740,19 1 946 221,51

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 8 764 031,75 7 059 291,56

Rahavarat 1.1. 7 059 291,56 5 113 070,05

1 704 740,19 1 946 221,51

45(60)

3.3 TASE

V A S T A A V A A

PYSYVÄT VASTAAVAT 2014 2013

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 40 183,98 32 930,67

Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 40 183,98 6 666,56 39 597,23

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 2 122 503,51 1 621 159,67

Rakennukset 24 828 472,19 26 444 516,69

Kiinteät rakenteet ja laitteet 170 154,21 189 060,23

Koneet ja kalusto 1 525 018,64 1 757 374,41

Ennakkomaksut ja

keskeneräiset hankinnat 1 494 199,87 30 140 348,42 0,00 30 012 111,00

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 42 643,28 42 643,28 42 643,28 42 643,28

Pysyvät vastaavat yhteensä 30 223 175,68 30 094 351,51

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 49 585,09 59 245,15

Keskeneräiset tuotteet 1 740 300,57 1 675 046,23

Ennakkomaksut 2 338,81 1 792 224,47 2 338,81 1 736 630,19

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 341 549,27 953 003,42

Muut saamiset 222 910,88 689 898,93

Siirtosaamiset 269 683,38 1 834 143,53 107 802,09 1 750 704,44

Rahat ja pankkisaamiset 8 764 031,75 7 059 291,56

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 12 390 399,75 10 546 626,19

VASTAAVAA YHTEENSÄ 42 613 575,43 40 640 977,70

==========================================================

46(60)

V A S T A T T A V A A 2014 2013

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma -2 249 214,38 -2 249 214,38

Arvonkorotusrahasto -1 430 570,47 -1 430 570,47

Muut omat rahastot -4 894,35 -13 394,35

Ed. tilikausien yli-/alijäämä -13 920 988,37 -13 547 747,44

Tilikauden yli-/alijäämä -346 692,03 -17 952 359,60 -373 240,93 -17 614 167,57

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET

Poistoero -7 192 095,48 -7 530 255,14

Vapaaehtoiset varaukset -6 450 912,76 -13 643 008,24 -5 150 912,76 -12 681 167,90

PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset -57 708,22 -57 708,22 -65 267,86 -65 267,86

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja

vakuutuslaitoksilta -3 462 988,00 -3 462 988,00 -3 893 294,00 -3 893 294,00

Lyhytaikainen

Lainat rahoitus-ja

vakuutuslaitoksilta -430 306,00 -430 306,00

Saadut ennakot -755 900,28 -619 483,40

Ostovelat -1 503 755,26 -1 378 195,93

Muut velat -512 938,49 -467 813,34

Siirtovelat -4 294 611,34 -7 497 511,37 -3 491 281,70 -6 387 080,37

Vieras pääoma yhteensä -10 960 499,37 -10 280 374,37

VASTATTAVAA YHTEENSÄ -42 613 575,43 -40 640 977,70

==========================================================

47(60)

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunni-

telman mukaisilla poistoilla.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman

mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskenta-

perusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa, kohdassa suunnitelman

mukaisten poistojen perusteet.

Sijoitusten arvostus

Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseeseen hankintamenon arvoon.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Edellisen tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia.

48(60)

4.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Toimintatuotot

Kuntayhtymän toimintatuotot 2014 2013

Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus 30 105 956,49 30 880 002,56

Oppisopimuskoulutuksen yksikköhintarahoitus 2 395 806,00 2 608 330,00

Muut myyntituotot 8 218 027,12 7 185 332,67

Maksutuotot 97 933,66 29 076,04

EU-tuet 483 123,30 410 400,06

Muut tuet ja avustukset 1 281 515,89 609 507,37

Muut toimintatuotot 199 591,53 268 823,24

Kuntayhtymän toimintatuotot yhteensä 42 781 953,99 41 991 471,94

49(60)

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Poistomenetelmä aika / prosentti

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 - 20 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot

Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 2 - 5 vuotta

Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 - 5 vuotta

Muut Tasapoisto 2 - 5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet

Maa- ja vesialueet Ei poistoja

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 - 30 vuotta

Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 - 30 vuotta

Talousrakennukset Tasapoisto 10 - 20 vuotta

Vapaa- ajan rakennukset Tasapoisto 20 - 30 vuotta

Asuinrakennukset Tasapoisto 30 - 50 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Muut maa ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 10 - 20 %

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 20 - 25 %

Koneet ja kalusto

Ajoneuvot Tasapoisto 4 - 7 vuotta

Raskaat koneet Tasapoisto 10 - 15 vuotta

Kevyet koneet Tasapoisto 5 - 10 vuotta

Muut työkoneet ja kalusto Tasapoisto 5 - 10 vuotta

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Tasapoisto 5 - 15 vuotta

Atk-laitteet Tasapoisto 3 - 5 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 - 5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet

Arvo- ja taide-esineet Ei poistoja

Luonnonvarat Käytön mukainen poisto

Keskeneräiset hankinnat Ei poistoja

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet Ei poistoja

EU-projektit Rahaston määräysten mukaisesti

Käytettynä hankittu omaisuus Hyödykkeen jäljellä oleva arvioituteknis-taloudellinen pitoaika

Aktivointiraja 10 000 euroa

Luetteloitava irtaimisto (500 euroa - 9 999 euroa)

Luetteloitava irtaimisto Ei poistoja

50(60)

Liitetieto poistojen ja keskimääräisten korvausinvestointien vastaavuudesta

Investoinnit ylittävät poistot keskimäärin 0,5 M€. Tällöin tuloksen pitäisi olla vuosittain +0,5 M€, jotta kuntayhtymä ei velkaantuisi. Taloussuunnitelman mukaan kuntayhtymä käyttää investointien kattamiseen investointivarausta, jota tilinpäätöshetkellä on yhteensä 6,4 M€.

Pakollisten varausten muutokset

Erittely muista rahoitustuotoista

TP TP

2013 2014 2015 2016 2017 KA

Poistonalaiset investoinnit 1 822 857 2 643 084 4 780 000 5 250 000 1 650 000

Rahoitusosuudet -130 000

Investointien omahankintamenot 1 822 857 2 643 084 4 650 000 5 250 000 1 650 000 3 203 188

Suunnitelmanmukaiset poistot 2 622 526 2 514 260 2 634 000 2 759 000 2 884 000 2 682 757

Ero 520 431

Poikkeama % (Erotus/Investoinnit -%) 16,2

Taloussuunnitelma

Pakollisten varausten muutokset

2014 2013

Eläkevastuu 1.1. 65 267,86 233 412,20

Vähennykset tilikaudella -7 559,64 -168 144,34

Eläkevastuu 31.12. 57 708,22 65 267,86

Vastuut yhteensä 57 708,22 65 267,86

Muut rahoitustuotot

2014 2013

Viivästyskorkotuotot 858,43 1 452,47

Muut rahoitustuotot yhteensä 858,43 1 452,47

51(60)

4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

4.3.1.1 Arvonkorotukset

Arvonkorotukset on suoritettu 1.1.1997 avaavassa taseessa. Arvonkorotusperusteena on käytetty kuntayhtymän Parikkalassa omistamien maa-alueiden osalta vakuutusyhtiön arviota, muuten verotusarvoa.

Arvonkorotukset

2014 2013

Maa- ja vesialueet

Arvo 1.1. 1 430 570,47 1 430 570,47

Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00

Arvo 31.12. 1 430 570,47 1 430 570,47

Arvonkorotukset yhteensä 31.12. 1 430 570,47 1 430 570,47

52(60)

4.3.1.2 Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat

hyödykkeet

Aineettomat

oikeudet

Maa- ja

vesialueet Rakennukset

Kiinteät

rakenteet ja

laitteet

Poistamaton hankintameno 1.1. 39 597,23 1 621 159,67 26 444 516,69 189 060,23

Lisäykset tilikauden aikana 19 878,00 501 343,84

Siirrot erien välillä 75 695,00

Tilikauden poisto -19 291,25 -1 691 739,50 -18 906,02

Hankintameno 31.12. 40 183,98 2 122 503,51 24 828 472,19 170 154,21

Arvonkorotukset 1.1. 1 430 570,47

Arvonkorotukset 31.12. 1 430 570,47

Kirjanpitoarvo 31.12. 40 183,98 2 122 503,51 24 828 472,19 170 154,21

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja

kalusto

Ennakkomak-

sut ja

keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 1 757 374,41 0,00 30 012 111,00

Lisäykset tilikauden aikana 551 967,34 1 569 894,87 2 623 206,05

Siirrot erien välillä -75 695,00 0,00

Tilikauden poisto -784 323,11 -2 494 968,63

Hankintameno 31.12. 1 525 018,64 1 494 199,87 30 140 348,42

Arvonkorotukset 1.1. 1 430 570,47

Arvonkorotukset 31.12. 1 430 570,47

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 525 018,64 1 494 199,87 30 140 348,42

Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet

Osakkeet

konserniyhtiöt

Muut osakkeet

ja osuudet Yhteensä

Hankintameno 1.1. 7 230,99 35 412,29 42 643,28

Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00

Poistamaton hankintameno 31.12. 7 230,99 35 412,29 42 643,28

Kirjanpitoarvo 31.12. 7 230,99 35 412,29 42 643,28

Pysyvät vastaavat

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 30 094 351,51

Lisäykset tilikauden aikana 2 643 084,05

Tilikauden poisto -2 514 259,88

Vähennykset tilikauden aikana 0,00

Hankintameno 31.12. 30 223 175,68

Arvonkorotukset 1.1. 1 430 570,47

Arvonkorotukset 31.12. 1 430 570,47

Kirjanpitoarvo 31.12. 30 223 175,68

Aineelliset hyödykkeet

53(60)

4.3.1.3 Omistukset muissa yhteisöissä

Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö, perustamispääoma 386 718,74 €, on jätetty yhdistelemättä, koska se ei ole rahamäärältään olennainen.

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

4.3.2.1 Oma pääoma

2014 2013

Peruspääoma 1.1. 2 249 214,38 22 492 143,82

Vähennykset tilikauden aikana, peruspääoman palautus jäsenkunnille -20 242 929,44

Peruspääoma 31.12. 2 249 214,38 2 249 214,38

Arvonkorotusrahasto 1.1. 1 430 570,47 1 430 570,47

Arvonkorotusrahasto 31.12. 1 430 570,47 1 430 570,47

Muut omat rahastot 1.1. 13 394,35 27 894,35

Siirrot rahastosta -8 500,00 -14 500,00

Muut omat rahastot 31.12. 4 894,35 13 394,35

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 13 547 747,44 14 531 246,67

Edellisen tilikauden tulos 373 240,93 470 197,81

Vähennykset tilikauden aikana, palautus jäsenkunnille 0,00 -1 453 697,04

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 13 920 988,37 13 547 747,44

Tilikauden yli-/alijäämä 346 692,03 373 240,93

Oma pääoma yhteensä 17 952 359,60 17 614 167,57

Peruspääomaosuudet Tase 31.12.2014

%

Imatra 39,19 881 463,68

Lappeenranta 48,62 1 093 578,90

Lemi 0,90 20 231,11

Luumäki 1,21 27 141,74

Parikkala 2,46 55 370,19

Rautjärvi 1,99 44 851,31

Ruokolahti 3,05 68 591,83

Savitaipale 1,00 22 527,33

Taipalsaari 1,58 35 458,29

100,00 2 249 214,38

54(60)

4.3.2.2 Pitkäaikaiset velat

Vuoden 2014 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät 1.1.2020 tai sen jälkeen.

4.3.2.3 Siirtovelat

2014 2013

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 820 704,00 2 172 070,00

Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 820 704,00 2 172 070,00

Siirtovelat 2014 2013

Lomapalkkajaksotus 2 971 478,63 2 814 525,49

Valtionosuusennakot 812 478,32 239 067,44

Muut siirtovelat 510 654,39 437 688,77

Siirtovelat yhteensä 4 294 611,34 3 491 281,70

55(60)

4.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Leasingvastuut ja muut vastuusitoumukset

Ympäristövastuita ei ole sisällytetty varauksiin, sillä niiden mahdollisia kustannuksia ei voida luotettavasti arvioida. Ympäristöasioista annetaan erillinen ympäristöraportti.

Tilintarkastajien palkkiot

Leasingvastuiden yhteismäärä

2014 2013

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 413 422,91 444 490,74

Myöhemmin maksettavat 273 336,46 588 229,64

Yhteensä 686 759,37 1 032 720,38

Muut taloudelliset vastuut

2014 2013

Sopimusvastuut

Vuokravastuut, vastuut voimassa 31.7.2027 asti 526 847,56 568 716,24

Yhteensä 526 847,56 568 716,24

2014 2013

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 4 800,00 5 232,50

Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 0,00 0,00

Tarkastuslautakunnan avustaminen 625,00 625,00

Muut palkkiot 0,00 625,00

Palkkiot yhteensä 5 425,00 6 482,50

Tilintarkastajan palkkiot

56(60)

4.5 OPISKELIJATILASTOT

Opiskelijamäärät ammatillinen peruskoulutus TA 2014 TOT 2014 ERO

opisk.lkm

pain.ka

2014

opisk.lkm

pain.ka

2014

TEKNIIKAN ALA 1 300 1 265 -34

Kone- ja metalliala ja talotekniikka L 158 161 3

Kone- ja metalliala I 110 102 -8

Rakennus-, pintäkäsittely- ja puuala ja talotekniikka I 149 135 -14

Rakennus- ja pintakäsittelyala, luonnonvara- ja ympäristöala L 198 187 -11

Autoala ja metsäala 159 171 12

Prosessi- ja sähköala 424 408 -16

Logistiikka 65 64 -1

Metsäala sopimusopiskelijat Tredu 37 37 0

PALVELU-, SOSIAALI- JA TERVEYSALA 1 653 1 632 -21

Sosiaali- ja terveysala, kauneudenhoito- ja hiusala 641 623 -19

Liiketalous-, tieto- ja viestintätekniikka-ala, L 343 360 18

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, liiketalous-, tieto-ja viestintätekniikka-ala I 271 255 -15

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ja elintarvikeala L 292 288 -4

Käsi- ja taideteollisuusala 107 106 -1

OPPIMISPALVELUT 90 80 -10

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 8 6 -2

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 34 32 -3

Ammatillinen peruskoulutus, ohjaava ja valmistava koulutus 47 42 -5

Yhteensä 3 042 2 978 -65

Voimassa olevat oppisopimukset TA 2014 TOT 2014 ERO

opisk.lkm ka

2014

opisk.lkm

ka 2014

Perustutkinto 163 139 -24

Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 347 357 10

Lisäkoulutus 78 117 39

Yhteensä 588 613 25

Muu ammatillinen koulutus opiskelijatyövuodet

TA 2014

kaikki

yht.

Työvoima-

koulutus

Lisä-

koulutus

Henkilöstö-

koulutus

Kaikki

yhteensäERO

Humanistinen ja kasvatusala

Opetus- ja kasvatustyö 10 0 11 0 11 1

Kielet 163 160 21 3 183 20

Kulttuuriala

Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot I 16 0 18 0 18 3

Yhteiskunnallisten ain., liiketalouden ja hall. ala

Liiketalouden ala I, L 26 11 28 2 41 15

Tekniikan ja liikenteen ala

Arkkitehtuuri ja rakentaminen I, L 117 94 4 6 105 -13

Kone-, metalli- ja energiatekniikka I, L 84 84 0 1 85 1

Sähkö- ja automaatiotekniikka I, L 29 41 0 2 43 14

Prosessi-, kemian ja materiaaliteknikka I 0 0 3 0 3 3

Ajoneuvo- ja kuljetusala I 49 6 34 4 44 -5

Luonnonvara- ja ympäristöala

Luonnonvara-ala L 12 0 12 0 13 0

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali- ja terveysala I, L 71 59 3 4 65 -6

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Matkailu- ravitsemis- ja talousala I, L 48 64 6 2 72 24

Muu koulutus

Muu koulutus I, L 17 0 0 0 0 -17

Yhteensä 642 519 140 24 683 41

KAIKKI OPISKELIJAT YHTEENSÄ TA 2014 4 272 TOT 2014 4 274

TOTEUTUNUT 2014

57(60)

5 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA VUONNA 2014

5.1 ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖ

Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö on perustettu vuonna 2003 Etelä-Karjalan

koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksellä. Säätiön tarkoituksena on Saimaan

ammattikorkeakoulussa ja Saimaan ammattiopistossa harjoitettavan opetuksen ja tutkimustoiminnan

tukeminen ja edistäminen. Säätiön perustamispääoma on 386.718,74 euroa.

Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö toteutti sääntöjensä mukaista toimintaa jakamalla

apurahoja Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopiston opiskelijoille. Toimintavuoden

aikana säätiön varsinainen toiminta oli lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Säätiö jakoi

apurahoina 97.159,99 euroa vuonna 2014 (116.815 euroa vuonna 2013).

Apurahat jakaantuivat seuraavasti: ammattikorkeakoulun opiskelijoille 81.849,99 euroa (195

stipendiä) ja ammattiopiston opiskelijoille 15.310,00 euroa (164 stipendiä).

Säätiön vastaanottamat lahjoitukset toimintavuoden aikana olivat 111.536,93 euroa, joista 30.000

euroa oli Lappeenrannan Sotaorpojen ja Sotaleskien Säätiön opintoapurahoja.

Sijoitustoiminnan tuotot olivat 50.601,08 euroa, josta osinkotuotot olivat 42.552,36 euroa ja

rahoitustuotot 8.147,91 euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui näin 58.426,05 euroa.

Vertailu edelliseen vuoteen on esitetty seuraavassa:

V. 2014 € V. 2013 €

Sijoitustoiminnan tuotot 50.601,08 70.729,05

Jaetut apurahat -97.309,99 -116.815,00

Hallintokulut -6.551,97 -5.288,28

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -53.110,88 -51.374,23

Saadut lahjoitukset 111.536,93 80.429,00

Tilikauden ylijäämä 58.426,05 29.054,77

Osakkeiden ja rahasto-osuuksien arvonmuutokset (+128.168,39 euroa) kirjattiin käyvän arvon

rahastoon. Niiden osakkeiden ja rahastojen, joiden käypä arvo oli alle hankintahinnan käyvän arvon

rahastoa muodostettaessa, arvonkorotukset on kuitenkin kirjattu tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon

rahasto oli 1.161.468,35 euroa vuoden 2014 lopussa. Säätiön pankkitileillä oli 31.12.2014 yhteensä

174.505,18 euroa. Taseen loppusumma oli 1.897.651,94 euroa.

Uudistuva säätiölaki tulee aiheuttamaan muutostarpeita säätiön sääntöihin ja toimintaan vuoden 2015

aikana. Sijoitustoiminnan tuottojen säilyttäminen hyvällä tasolla sekä yritysten aktivoiminen

opinnäytetyö- ja harjoittelustipendien lahjoittamiseen opiskelijoille tulee olemaan haasteellista yleisen

kireän taloudellisen tilanteen vuoksi.

58(60)

6 ALLEKIRJOITUKSET

ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Lappeenrannassa 19.2.2015

Antti Lehmusvaara kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän hallitus Jouni Kemppi puheenjohtaja Lilla Saaristo Anne Nissinen I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Airi Aalto Esko Hussi hallituksen jäsen hallituksen jäsen Jukka Kinnunen Asko Kokkola hallituksen jäsen hallituksen jäsen Timo Paajanen Markku Papinniemi hallituksen jäsen hallituksen jäsen Tea Usvasuo hallituksen jäsen TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Lappeenrannassa . .2015 BDO Audiator Oy

Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

59(60)

7 LUETTELOT JA SELVITYKSET

7.1 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ

Pääkirjanpito

Käyttöomaisuuskirjanpito atk-tuloste

Matkalaskureskontra atk-tuloste

Myyntireskontra atk-tuloste

Ostoreskontra atk-tuloste

Päiväkirja atk-tuloste

Pääkirja atk-tuloste

Palkkakirjanpito

Palkkaluettelo atk-tuloste

Maksuliikenne

Tiliotteiden tiliöintiyhteenveto

Tasekirja

Tase-erittelyt

Tasekirja säilytetään pysyvästi, muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä

7.2 TOSITELAJIT

1 Pankki

2 ORMAKSUT

3 Palkat

4 MRMAKSUT

5 Hyvityslaskujen kohdistus

6 Matkalaskut

14 Ostolaskut v. 2014

25 Pääkassa

29 Kassa Koulukatu 5 Imatra

51 Laskutus 1 (Imatra)

52 Laskutus 2 (Lappeenranta)

53 Laskutus 3 (Lappeenranta)

54 Laskutus 4 (Imatra)

55 Laskutus sisäinen

72 Muistiotositteet EKKY

90 EU-proj. muistiotositteet EKKY

99 Vyörytykset

60(60)

7.3 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

= 100 * Toimintatuotot/ (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön)

Vuosikate/Poistot, %

= 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, %

= 100 * Vuosikate /(Käyttöomaisuusinvestoinnit - rahoitusosuudet eli

Investointien omahankintameno)

Lainanhoitokate

= (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys, pv

= 365 * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta, euroa

= Toiminnan ja investointien rahavirta tilinpäätösvuodelta + neljältä edeltävältä vuodelta

Taseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste, %

= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma -

Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Toimintatuotot

Kertynyt yli-/alijäämä

= Edellisten tilikausien yli-/alijäämä +Tilikauden yli-/alijäämä

Lainakanta 31.12.

= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)