Toimenpide 2001

TTTTTOIMENPIDEOIMENPIDEOIMENPIDEOIMENPIDEOIMENPIDETTTTTOIMENPIDEOIMENPIDEOIMENPIDEOIMENPIDEOIMENPIDE

Sitoutumaton vasemmistoObunden vänster - Independent left

2001HYYN

VAALIT

Kaikki 56punavihreääehdokastaesittäytyvät

sivuilla 27-33

Vaalimanifesti

Lukukausimaksut -kiitos ei!

Optiokapinalliset

EskoEurolandiasta

Tuomioja ja Israel

Göteborg 2001

Kermakakkujenrenessanssi

Noam Chomsky

Tyttökirjanpoliittisuus

Vuotos-soutu

Yliopiston ATTAC

1 / 20011 / 20011 / 20011 / 20011 / 20011 / 20011 / 20011 / 20011 / 20011 / 2001

22222

Toimenpide 1/2001Toimenpide 1/2001Toimenpide 1/2001Toimenpide 1/2001Toimenpide 1/2001

Maailman ja HYYn poliittisuusMaailman ja HYYn poliittisuusMaailman ja HYYn poliittisuusMaailman ja HYYn poliittisuusMaailman ja HYYn poliittisuus

“Maailma on sana”, totesi aikoinaan kirjailija SamuliParonen. Sikäli kuin maailma on sana, se on myös hyvinpoliittinen asia, joka muuttuu sen mukaan, kuka sen milloinkinmäärittelee. Jos kysytään, mitä on vasemmistolaisuus, onvastattava, että sekin on vain sana, jonka jokainen käsittääomalla tavallaan. Historiallisesti sen juuret ovat Ranskan(porvarillisessa) vallankumouksessa, ja niistä ajoista poliitti-nen korttipakka on moneen kertaan sekoittunut. Useissakonkreettisissa asioissa rintamalinjat kulkevat enemmänvasemmisto- ja porvarileirien sisällä kuin niiden välillä.Puolueiden samanlaistuessa ja luonnottoman sateenkaari-koalition pitäessä hallitusvaltaa Suomessa oikeiston javasemmiston eroja on entistä vaikeampi hahmottaa.

Sitoutumattomassa vasemmistossakin aatteen kirjo onlaaja: yksimielisyyteen kaikissa maailman asioissa ei edespyritä ja tylsäähän se olisikin! Mainittakoon, että kaikkitämänkään lehden kirjoitukset eivät välttämättä edusta kokojärjestön kantaa, vaan jokainen vastaa omista mielipiteistään.Hyvin usein olemme kuitenkin yksimielisiä esimerkiksisilloin, kun puhe kääntyy uusliberalistisen koulutuspolitiikanvastustamiseen, sivistysyliopiston puolustamiseen,ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhankkeisiin, tuulivoimanparemmuuteen ydinvoimaan verrattuna tai vaikkapa reilunkaupan tuotteiden suosimiseen Unicafen tarjonnassa. Näissäasioissa oikeisto-vasemmisto -jako tulee HYYssä erittäinkonkreettisesti näkyviin.

Sitoutumattomuus, jota järjestön nimessä usein ihmetel-lään (“miten vasemmisto voi olla sitoutumaton?”), merkitseepuoluepoliittista, mutta ei poliittista, sitoutumattomuutta. Semerkitsee sitä, että toimintaamme eivät ohjaa mitkään ulko-puoliset, meitä “ylempänä” olevat tahot. Voimme toimiajokaisessa asiassa juuri siten kuin itse omassa porukassammenäemme parhaaksi punavihreät perusarvot ohjenuoranamme.

Haluamme kuitenkin korostaa politiikkaa, sillä epäpoliitti-sia päätöksiä ei ole olemassakaan. Esimerkiksi esityksetlukukausimaksujen käyttöönotosta yliopistoissa ovat vahvastiideologisia, vaikka ne usein verhotaankin puolueettomanasiantuntemuksen harmaaseen kaapuun. Me tunnustammereilusti väriä ja toivomme, että muutkin tekisivät samoin.Politiikka takaisin politiikkaan!

Elias Krohnpää[email protected]

PÄÄKIRJOITUS

sisä

llys

2 Pääkirjoitukset4 Sitvas 2 vuotta HYYn hallituksessa:

Mikä muuttui?

6 Lukukausimaksutlisäisivät epätasa-arvoa

7 Professori Ulla-Maija Kivikuru:

“Älä kuuntele ylikolmikymppisten neuvoja!”

10 Yliopisto syrjintää vastaan

11 Valtavirtaa vapaalla Vuotoksella12 Outoa väkeä yhtiökokouksessa

15 Yliopiston Attac

haastaa tehokkuusajattelun16 0,34 % suomalaista itsekkyyttä

17 Kermakakkujen renessanssi

18 Henkilökuvassa Noam Chomsky:Toisinajattelija riisuu eliittien arvovallan

21 Mitä opittiin Tuomiojan Israel-

lausunnosta syntyneestä jupakasta?23 Verkostoituen kohti

uusiutuvia energialähteitä

24 Sitvasin vaalimanifesti27 Punavihreät ehdokkaat esittelyssä

3 4 Kauneus pelastaa maailman

3 5 Seljalta barrikadeille eliKuinka tyttökirja politisoitui

3 6 Haastattelussa Esko Seppänen:

Tervetuloa Eurolandiaan3 8 Mitä Göteborgissa tapahtui todella?

41 Ei tullut pojasta porvaria

- vallattujen Järkiporvarien tarina42 Antikapitalistinen liike kasvaa -

toisenlainen maailma on mahdollinen

45 WTO kan fly men inte gömma sig!4 6 Briefly in English

47 sarjakuva


33333

Punavihreä vaihtoehtoPunavihreä vaihtoehtoPunavihreä vaihtoehtoPunavihreä vaihtoehtoPunavihreä vaihtoehto

PUHEENJOHTAJALTAToimenpideToimenpideToimenpideToimenpideToimenpide

1 / 20011 / 20011 / 20011 / 20011 / 2001

päätoimittajaElias Krohn

ulkoasuSalla Räsänen

ehdokkaiden valokuvatja sarjakuva

Maria Seppälä

toimituskuntaVille HolmbergGerry B. IlvesheimoAntti KajasAnna KoikkalainenPia KovinKanerva KuokkanenJan LiesahoKatja MatikainenEsa MäkinenEsa SalminenAija SaloJani Saxell

Laura TuominenRisto Widenius

painoTummavuori,Vantaa 2001

Parin viime vuoden aikana olemme iloksemme saaneethuomata joukkoliikkeiden paluun niin paikallisesti kuinmaailmanlaajuisestikin. Ihmiset ovat aktivoituneet paitsiMakasiinien ja Lapinlahden puolustamisessa, myöskansainvälisesti taloudellisen uusliberalismin vastustami-sessa. Kolikon toinen puoli on kuitenkin ollut sanan- jakokoontumisvapauden rajoittamisen uhka; länsimainendemokratia luo keskusteluyhteyttä kansalaisiinsa kyynel-kaasulla.

Eräiden tahojen mukaan ylioppilaskunnan ei tulisisekaantua asioihin, jotka eivät kosketa opiskelijan arkea jajoista ylioppilaskunta ei suoranaisesti itse päätä -tämä kunon hukkaan heitettyä aikaa opiskelijoiden edunvalvonta-työltä. Ei liene yllättävää, että nämä tahot myös mainosta-vat 40%:n yliopisto-opiskelijoista olevan oikeistolaisia.

Ylioppilaskunta on osa ympäröivää yhteiskuntaa jamaailmaa. Edunvalvontatyö on toki tärkeää, mutta Sitoutu-mattoman vasemmiston mielestä ylioppilaskunnan tuleeolla muutakin kuin vain opiskelijan äänitorvi. Meidänmielestämme HYYn tulee ottaa paikkansa yhteiskunnallise-na keskustelunavaajana ja kannanottajana tarpeenvaatiessa myös barrikadeille nousemalla.

Sitoutumattoman vasemmiston juuret ovat syvälläkansalaisyhteiskunnassa ja -liikkeissä. Toimintaammeohjaavat punavihreät arvot: usko globaaliin solidaarisuu-teen ja kestävään kehitykseen. Nämä edustajistovaalit ovaterinomainen tapa varmistaa, että HYYn kantaaottava linjajatkuu ja voimistuu. Siksi Sitvas tarjoaa sinulle puna-

vihreän vaihtoehdon: vaalimanifestin ja56 ehdokasta, jotka ovat valmiitatoimimaan ekologisen ja sosiaalisenoikeudenmukaisuuden puolesta.Äänestä äänekästä äänestä Sitvasia.

Laura TuominenSitoutumattoman [email protected]

Sitvasinpuheenjohtaja

Laura Tuominenvaltaamassa

MannerheimintietäReclaim the Streets

-tapahtumassaviime keväänä.

Kuva Elias Krohn.

44444


Sitvas 2 vuotta HYYn hallituksessa

Mikä muuttui?Mikä muuttui?Mikä muuttui?Mikä muuttui?Mikä muuttui?Sitvasin asema ja toimintatavat HYY-

politiikassa ovat muuttuneet radikaalisti

sitten viime vaalien. Meillä on ollut jo

kahtena vuonna edustaja merkittävällä

paikalla HYYn hallituksessa. Emme ole

enää pelkästään kovaäänisiä idealisteja

edarin puhujanpöntössä, vaikka sitäkin

toki edelleen. Sitvaslaiset näkyvät ja

vaikuttavat nyt monipuolisesti jo

päätösten valmisteluvaiheessa.

suudet nostaa keskusteluunuusia ideoita ja vaihtoehtoja.

Myös hallitusryhmiin kuulu-villa edustajiston jäsenillä onoikeus ja velvollisuus valvoaja arvostella hallitusta. Halli-tuksen jäsenen ja edariryhmänvälillä voisi olla paljon ny-kyistä enemmän yhteydenpi-toa, jotta uudet ideat ja mieli-piteet löytäisivät tiensä myöshallituksen esityslistoille jakeskusteluihin.

Sitvaslaisen on nykyisin help-po hengittää HYYssä. Taka-vuosien kähmintää ja silmienpyörittelyä ei Keskustoimis-tolla näy. Haluamatta vaikut-taa toivottoman korruptoi-tuneelta väitän, että HYY onmukava ja solidaarinen työ-yhteisö, jossa on vahva me-henki.

Kääntöpuolena on sisään-päinlämpiävyys. Ylioppilas-kunta muuttuu aktiiville hel-posti (opiskelija)elämää suu-

remmaksi asiaksi. Puhutaankieltä, jota kukaan muu ei ym-märrä, ja sitten ihmetelläänkun opiskelijat eivät ymmär-rä, miten paljon ylioppilas-kunta tekee heidän hyväk-seen.

Suurin ongelma HYYssä ontyön paljous. Alkuvuodestahallitus ja sihteeristö sopivat,ettei kavereille saa enää valit-taa kiirettä, jottei työ vaikut-taisi rankalta. Niinpä olen sensijaan sanonut kavereille, että“hyvin menee, mutta nyt onaika paljon kaikenlaista”.

Tänä vuonna hallitusohjel-massa korostuu työhyvin-vointi ja tehokkuusyhteiskun-nan kritiikki. HYY osallistuiMaailman kiireettömään päi-vään 2.10. Hyvinvointiajat-

telun on kuitenkin näyttäväensisijaisesti HYYn omassatoiminnassa. Ihmisten on saa-tava syödä, nukkua ja käydävessassa. Omien vastuu-nakkien määrälle on uskallet-tava asettaa raja. Ylioppilas-kunnalla on ikuisuus aikaatoteuttaa projekteja ja tehdäihmeitä, vaikka aktiiveja eipoltettaisi loppuun yhdessätai kahdessa vuodessa.

Mitä on saatu aikaan?

Onko Sitvasin hallituksessa-olosta ollut hyötyä, onko semuuttanut HYYtä? Monetasiat olisi tehty myös ilmansitvaslaisia. Erityisesti tasa-arvoja ympäristöasioissaSitvas on kuitenkin ollut sel-keä aloitteentekijä. Viimevuonna tärkeimpiä tällaisia

Hallituksen jäsenellä on pal-jon tietoa valmisteilla olevis-ta hankkeista ja laaja aloit-teidentekomahdollisuus halli-tuksen sisällä. Hallitusasematuo kuitenkin myös sokeitapisteitä. Kun hallituksen sisäl-lä ei ole jyrkkiä poliittisia ris-tiriitoja, alkaa helposti kuvi-tella että “hyvät asiat” tapah-tuvat itsestään.

Tehtävien töiden loputon suovie hallituksen jäsenten ener-giaa. Visiointi, oman toimin-nan ja HYYn arviointi ja uu-delleen ajatteleminen jäävätliian helposti syrjään. Halli-tuksessa jokainen hoitaa omatvastuualueensa, ja muidensektorien työhön ehtii paneu-tua vain vähän.

Yksi sosiaalipoliittisista asi-oista vastaava hallituksen jä-sen ei siis simsalabim toteutaesimerkiksi Sitvasin ympäris-tö- tai kehitysyhteistyölin-jauksia. Edariryhmällä onkinpaljon paremmat mahdolli-

Sopo-vastaava Aija Salo osallistui HYYn väreissäVuotos-soutuun. Kuva Mikko Alakare.


55555

asioita olivat HYYn tasa-arvoperiaatteet.

YTHS:n lisäpanostuksetmielenterveyteen ovat tapah-tuneet HYYn aloitteesta.HYYn seminaari Seksuaalisetvähemmistöt terveydenhuol-lon asiakkaina johtiseksuaalivähemmistöjenesiinnostamiseen YTHS:llämyös SYL:n kautta. YTHS onpäättänyt aloittaa uudenpalvelupisteen ViikissäHYYn lobbauksen ansiosta.

HYY saattaa saada ensi vuon-na uuden ruotsinkielisten pal-velujen toteuttamiseen keskit-tyvän projektityöntekijän.HYY nosti kaksikielisyydenkeskusteluun keväällä myösyliopiston ja tiedekuntiensuuntaan.

Edarissa sitvaslaiset ovat ol-leet aktiivisimpia puheenvuo-rojen pitäjiä. Tänä vuonnavaikutettiin erityisesti HYYYhtymän omistajastrategiaan,johon lisättiin sosiaalista jaympäristövastuuta korostaviakohtia. Sitvasin edustajien ni-met tuppaavat jäämään yh-tymäjohdon mieleen, koskaryhmämme uskaltaa rikkoaYhtymään kohdistuvaa hys-syttelevää konsensushenkeä.

Yhtymään liittyvät asiat val-mistellaan usein niin pitkällebisnespuolella, että edustajis-tolle ei jää todellista liikkuma-varaa. Edari hyväksyi touko-kuussa Sitvasin ponnen, jos-sa toivottiin elämänkatsomus-tiedosta ja uskonnonopetuk-

sesta tulevan uudessa uskon-nonvapauslaissa toisilleenvaihtoehtoisia oppiaineitamyös uskontokuntiin kuulu-ville oppilaille.

Viime vuonna Sitvas vaikuttiaktiivisesti HYYn ympäristö-ohjelman hyväksymiseen.Vielä pari vuotta sitten Sit-vasin ehdotus palkata atk-tukihenkilöksi sivari herättinärkästystä; nyt HYYssä onkolme sivaria.

Kaikki muutokset ja paran-nukset eivät tietenkään oleSitvasin ansiota, eikä yksittäi-nen ryhmä tai edustaja yksi-nään saa mitään aikaanedustajistossa tai ylioppilas-kunnassa yleensä. Muut ryh-mät ovat ihan itse pikkuhiljaaomaksuneet yllättävän paljonvasemmisto-viher-liberaalejaarvoja!

Jokaisen toteutuneen projek-tin ja kannanoton takana onkuitenkin sitkeää puolesta-puhumista ja tietoista toimin-taa. Itse toivon, että Sitvasvaikuttaa ylioppilaskuntaanmyös ensi vuonna sekä edus-tajistosta että hallituksestakäsin. Huikean ehdokasmää-rän ansiosta ja punaviher-tyneen opiskelijakunnan ää-nillä saamme kolmannen ker-ran peräkkäin vaalivoiton.

Aija SaloHYYn hallituksen

sosiaalipoliittinen vastaavavuonna 2001

HYY yritystenrahoittajaksiOpiskelijoille tarjottavien palvelujen kehittäminenSitoutumattoman vasemmiston ohjelman mukaisesti ontärkeää, mutta lisäksi ylioppilaskunta voisi parantaa maa-ilmaa muillakin tavoin: sen tulisi aloittaa vihreiden,liiketoimintasuunnitelmiltaan ja tavoitteiltaan sopivien yri-tysten rahoittaminen.

Ajatus punavihreästä pääomasijoitusyhtiöstä saattaaäkkiseltään kuulostaa absurdilta. Ajatus on kuitenkin hy-vin järkevä ja yksinkertainen. Kuten rahoitusmarkkinatyleensäkin, myös tällainen pääomasijoitusyhtiö siirtäisirahaa niiltä, joilla sitä on, niille joilla sitä ei ole, mutta jotkaovat keksineet hyviä ideoita rahan käyttämisestä. Pienetpalveluyritykset, luomutuotanto, maahantuonti kehitys-maista jne. vaativat alkupääomaa sekä kykyä sietää talou-dellisesti aluksi syvälläkin pinnan alla uivaa yritystä.

Yksityisillä ihmisillä ei useimmiten ole tähän mahdollisuut-ta. Siksi sellaiset yritysideat, jotka eivät tähtää vain talou-delliseen voittoon, jäävät perustamatta ja rahoittamatta.

Ylioppilaskunnan tulisi käyttää varojaan ympäristönsuoje-lua, tasa-arvoa ja vähemmistöjen asemaa parantavan ta-loudellisen toiminnan edistämiseen. Suurten voittojen si-jasta, joihin julkinen ja yksityinen pääomarahoitus yleen-sä pyrkii, on etsittävä uusia tuotantotapoja.

Aloittavalla punavihreällä yrittäjällä tuskin on helppoa senenempää taloudellisesti kuin henkisestikään. Puna-pääomayrityksen olisi siis parasta olla aktiivisesti mukanarahoittamiensa osakeyhtiö- tai kommandiittimuotoisten yh-tiöiden hallituksissa. Tästä on etua niin yrittäjälle kuinrahoittajallekin. Paitsi että rahoittajan edustaja tietää, mitäyrityksessä tapahtuu, voi rahoittaja myös osallistua hyvinläheltä yrityksen strategian suunnitteluun. Kun rahoitetutyritykset ovat sitten kunnolla omilla jaloillaan, rahoitusyhtiömyy osakkuutensa ja etsii uusia aloittavia vaihtoehto-yrityksiä.

Pääomasijoittaminen, toisin kuin pankki- ja vakuutus-toiminta, ei ole erityisen juridisen huolenpidon kohteena.Teknisesti pienen, osakkuuksia toisista yrityksistä omista-van yhtiön perustaminen ei ole vaikeaa. Ylioppilaskunnallaon myös pääomaa ja yhteiskunnallista näkemystä, jotkavoisi yhdistää parhaiten rahoitusalalla.

Gerry B. Ilvesheimo

Rauhanhenkinen

illanvietto

Sitvasin, HYYn Vihreiden ja Sosialisti-liiton yhteiset bileet edustajistovaalien

alla Alina-salissa (Uusi YO-talo) 1.11.2001Tarjolla rauhanaatetta ja hyvää musiikkia

punaisessa, vihreässä japunavihreässä seurassa.

66666


Lukukausimaksutlisäisivät epätasa-arvoaTänä vuonna yliopistoihin onväläytelty lukukausimaksujamonelta taholta. Rehtori KariRaivio ehdotti Suomeen ns.koulutussetelijärjestelmää,jossa valtio maksaisi suoma-laisten opiskelijoiden luku-kausimaksut osittain tietynpituiselta ajalta. Keväällä2001 Opetusministeriön kan-sainvälistä strategiaa suunni-tellut työryhmä halusi esittäälukukausimaksuja.

Molempien ehdotusten yhte-nä pontimena on ollut haluperiä lukukausimaksuja ulko-maisilta opiskelijoilta. Raivioperusteli ehdotustaan myösyliopiston perusrahoituksenvajauksella ja koulutuksentasa-arvolla (sic!). Hänen mu-kaansa nykyinen ilmainen

koulutusjärjestelmä on tulon-siirto köyhiltä rikkaille, kos-ka suuri osa yliopisto-opiske-lijoista on akateemisesti kou-lutettujen lapsia. Ilmaistenyliopisto-opintojen sijaanRaivio tahtoi julkisista varois-ta lisää panostusta peruskou-luun.

Lukukausimaksujen sallimi-nen yliopistolaissa ja niidenkäyttöönotto lisäisivät koulu-tusmahdollisuuksien epätasa-arvoisuutta dramaattisesti. Seolisi myös raju askel poispäinsivistysyliopistosta, jossa op-pimisella ja sisällöllä on itse-tarkoitus. Koulutussetelit oli-sivat vain näennäisratkaisu.“Seteleillä” rajoitettaisiinopinto-oikeutta, koska koulu-tussetelien loputtua kaikilla ei

olisi varaa jatkaa opintojaan.Opintoalan vaihto tulisi lähesmahdottomaksi. Pienituloiset,joiden opintoja välttämätöntyössäkäynti hidastaa, kärsisi-vät erityisesti.

Huonoimpaan asemaan jou-tuisivat kuitenkin ulkomaisetopiskelijat. Julkisessa keskus-telussa ei ole juuri lainkaankyseenalaistettu sitä, ettäEU:n ulkopuolelta tulevatopiskelijat joutuisivat maksa-maan lukukausimaksut. Ope-tusministeriötä ja rehtoreita einäytä kiinnostavan se, ettäkaikilla ulkomaalaisilla jamaahanmuuttajilla olisi talo-udellisesti yhtäläiset mahdol-lisuudet suorittaa tutkintoSuomessa. Virallisissa pu-heissa toivottuina ulkomaalai-

sina nähdään vain “huippu-osaajat”, joille voitaisiinmyöntää stipendejä.

Opiskelijat ansaitsevat yli-opistoyhteisössä keskeisem-män paikan. Rahoittajan roo-li ei kuulu heille. Tämän päi-vän opiskelijoiden on vallat-tava paikkansa yliopistossa ta-kaisin kiinnostumalla kou-lutuspolitiikasta ja osallistu-malla painokkaammin julki-seen keskusteluun. Koulutus-politiikka ei ylioppilaskun-nassakaan ole pelkkää cv-pis-teiden keruuta. Vasemmisto-laista analyysia koulutuspoli-tiikan kehityssuunnista tarvi-

taan.

Aija Salo

HYY on kaksikielinen ylioppi-laskunta. Usein HYYn ruotsin-kieliset opiskelijat kuitenkinunohtuvat, kun suunnitellaanmateriaalin tuottamista, tapah-tuman markkinointia taiyhteistyötahoja. EsimerkiksiStudentbladetiin on pidetty vii-me vuosina paljon vähemmänyhteyttä kuin Ylioppilas-lehteen. Useimmat ruotsinkie-liset opiskelijat osaavatsuomea jonkin verran. Moniaasioita on kuitenkin huomatta-vasti helpompi hoitaa, jos senvoi tehdä omalla äidinkielel-lään.

Laajempi ruotsinkielisen ma-teriaalin tarjonta ja HYYn väenparempi aktiivinen ruotsinkie-len taito madaltaisivat myösruotsinkielisten opiskelijoidenkynnystä tulla mukaan HYYntoimintaan. Uusi kaksikieli-

På svenska, tack!På svenska, tack!På svenska, tack!På svenska, tack!På svenska, tack!syysvaliokunta on parantanuttilannetta jonkin verran. Kak-sikielisyysasioiden hoitoon onkuitenkin saatava jatkuvuutta.

Att tvåspråkigheten ofta får gevika åt andra behov har hittillsvarit en resursfråga. Ingen istyrelsen eller bland sekrete-rarna har haft tvåspråkighetsom en första prioritet. Framtill början av nittiotalet hadeHUS i några år en sekreterareför svenska ärenden. I verk-ligheten skulle en anställd pro-jektsekreterare även i daglångt billigare än att låta en delav materialet översättas avutomstående.

Aija Salo

De mortuis verumYliopiston keskustakampuk-sen uudelleenjärjestelyistä eipuutu makaaberejakaan piir-teitä. Metsätalon mentyä re-monttiin joutui mm. teoreet-tisen filosofian laitos evak-koon Siltavuorenpenkereelleentiseen anatomian laitoksenrakennukseen.

Muuttoon tuli ennakoimatonmutka, kun teoreettisen filo-sofian amanuenssi ja muuta-ma muu työntekijä ilmoittivat,etteivät missään tapauksessasuostu työskentelemään ti-loissa, joissa on aiemminleikelty ruumiita.

Pulmasta selvittiin tällä ker-taa tuottamalla kolmen kirk-kokunnan edustajat kauniin

kesäisenä perjantai-iltapäivä-nä ekumeenisessa hengessäsiunaamaan tilat, jonka jäl-keen ne kelpasivat kaikille.Toivoa sopii, että liturgisellateatterilla on suotuisa etäis-vaikutus myös kaikkiin raken-nuksessa vuosikymmentenvarrella oppia saaneisiin lää-käreihin.

Teoreettisen filosofian naapu-riksi entiselle anatomian lai-tokselle muutti osuvasti si-nänsä yleisen kielitieteenlaitos; tämä entinen huippu-yksikkö on maailmalla tun-nettu nimenomaan panokses-taan korpustutkimuksen alal-

la.

Risto Widenius


77777

Professori Ulla-Maija Kivikuru:Professori Ulla-Maija Kivikuru:Professori Ulla-Maija Kivikuru:Professori Ulla-Maija Kivikuru:Professori Ulla-Maija Kivikuru:

“Älä kuuntele yli“Älä kuuntele yli“Älä kuuntele yli“Älä kuuntele yli“Älä kuuntele ylikolmikymppistenkolmikymppistenkolmikymppistenkolmikymppistenkolmikymppisten

neuvoja!”neuvoja!”neuvoja!”neuvoja!”neuvoja!”

Ulla-Maija Kivikuru on journalistiikanprofessori Svenska social- och

kommunalhögskolanissa. Hän onperehtynyt joukkoviestinnän tilaan

sekä Suomessa että ulkomailla,varsinkin Afrikassa. Muun muassa

vähemmistöjen kohtelu mediassa onyksi hänen tutkimusaiheitaan.

Kivikuru on huolissaan viestinnänpinnallistumisesta ja toivoo apua

tilanteeseen paitsivaihtoehtomedioista, myös

mediakasvatuksen kehittämisestä.

Kun Toimenpide kävi haastat-telemassa Kivikurua, hän olijuuri palannut eteläisestä Af-rikasta, jossa hän tutki muunmuassa kehitysyhteistyön toi-mivuutta mediakentällä.

“Useimmat Afrikan maat jaennen kaikkea Etelä-Afrikkaovat sillä tavoin hämmentäviämaita muutenkin kuin media-mielessä, että niissä on mon-ta maailmaa päällekkäin - onpieni urbaani pinta, joka näy-tätä hyvin samanlaiselta kuinmeidän maailmamme, muttasitten lukuisia kerrostumia,joita voi ehkä kuvailla ‘digi-taalikello ja kuokka’ -meta-foralla,” Ulla-Maija Kivikurukuvaa.

“Sellaiset cocktailit ovat aikahätkähdyttäviä ja vievät mei-dän saksalaiseen logiikkaanopetetun ajattelumme hako-teille. On vaikea muodostaakokonaisuuksia.”

Suurelle osalle afrikkalaisis-ta mediat ylipäänsä ovat tie-tenkin ylellisyyttä, eikä niiden

asema arkielämässä ole kovinkeskeinen. Radio on tärkeinviestintäväline, vaikkakinvarsinkin Etelä-Afrikkaanmyös ylikansallinen media-teollisuus tekee kovaa vauh-tia tuloaan.

“Tämä näkyy ennen kaikkeatelevisiossa, jonka ohjelmis-to on melko kamalaa: ikivan-hoja amerikkalaisia elokuviaja sarjoja, musiikkivideoita jatyperiä talkshow-ohjelmia.Kotimaista ei paljon muutaole kuin uutiset ja ajankohtai-set, jotka kyllä julistavat aikalailla erilaista sanomaa kuinviihde ympärillä.”

“Tällaisessa kuviossa esimer-kiksi poliittisten instituutioi-den toiminta jää valtaosallekansalaisista aika etäiseksi,”Kivikuru korostaa.

Positiivista kehitystä kuiten-kin on se, että Etelä-Afrikassaon jo perustuslaissakin pantupaljon painoa paikallisradio-

...jatkuu seuraavalla aukeamalla

88888


toimintaan, vaikkakaan hienotperiaatteet eivät tahdo käytän-nössä useinkaan toteutua.

“Sinänsä ajatus siitä, että vies-tin viedään lähelle käyttäjiäänja sitä käytetään vapaaehtois-voimin, on minusta hieno -jako lähettäjiin ja vastaanotta-jiin ei tällöin korostu. Kovinitsenäisiä nämä voimattomatpaikallisradiot eivät ole: nejuuttuvat helposti paikallistenpäättäjien äänitorviksi.”

Suurimpia ongelmia on nuo-rison passivoituminen ja syr-jäytyminen.

“Nuoret eivät piittaa kehitys-retoriikasta, eivät poliittisenmuutoksen retoriikasta eivät-kä ylipäätään mistään muus-ta kuin musiikkitäyteisestäformaattiradiosta. Ilmiö ontoki ymmärrettävä jokaisensukupolven ‘lähtötaso’ on seyhteiskunnan vaihe, johon tä-mä sukupolvi syntyy muttanuorison passivoituminen japinnallinen urbanisoituminenon aika iso ongelma vaikka-pa pikkukaupungeissa, joissa

työttömyysprosentti on 60-80. Ja niitä on paljon. Kivi-kuru kertoo.

moilla, ei ole aikaa pohtia javertailla, ja ilmaisukin on hy-vin beesväristä ja muotojensitomaa.”

Professori Kivikuru tutki ai-kanaan paljon EU-kansanää-nestyksen aikaista tiedotta-mista ja havaitsi valtamedianedustavan vahvasti EU-jäse-nyydelle myönteistä linjaa.Toisaalta myös keskeiset pää-töksentekijäkoneistot olivatsamalla kannalla.

“Media elää ristiriidasta.Tuollaisessa tilanteessa silläoli hyvin vähän toimintatilaa- ehkä se ei edes sitä vähääkäyttänyt, mutta olennaista olise, että mielipideilmasto oliäärettömän yksioikoinen.”

“Nykyisessä Nato-keskuste-lussa on aidosti eriäviä mieli-piteitä tuoreen terrori-iskunjälkeen ne varmaan vieläterävöityvät. Siinä mielessämedialla voisi olla mahdolli-suuskin toimia keskustelunareenana ihan aidosti,” Kivi-kuru pohtii.

Helsingin Sanomien linjanäyttäisi olevan varsin Nato-myönteinen, mutta Kivikurunmukaan helsinkiläisillä on tai-pumus yliarvioida lehdenmerkitystä. Paristakymme-nestä alueellisesta media-ilmastosta vain yhdessä taikahdessa Hesarilla on keskei-nen asema.

“Minusta paljon enemmänhaasteita pitaisi asettaa Yleis-radiolle, jolla on publicservice -funktionsa. Se onmeidän välineemme. Kaupal-liset välineet myyvät meitävastaanottajia journalisminavulla mainostajille. Se onihan laillista, ja tietysti tällai-sillekin välineille voidaanasettaa esimerkiksi eettisiävelvotteita, mutta niiden pe-rustehtävä on toisenlainenkuin public servicen,” Kivi-kuru korostaa.

Yksi Ulla-Maija Kivikurunerityinen tutkimuskohde onollut vähemmistöjen käsitte-ly mediassa. Siitä hän ei annasuomalaiselle journalismillekovin korkeita pisteitä.

“Journalismi ei selviä ilmanpelkistyksiä, jotka usein luu-tuvat stereotypioiksi, ja dra-matisointi on osa siitä ilmai-sukulttuurista, joka mediassavallitsee. Se kohdistuu kaik-kiin, pahiten ns. tavallisiinkansalaisiin, joita media mol-laa päivittäin puhumalla hei-dän päittensä yli ja käyttämäl-lä heitä vain visualisointina.Tämä on minusta aika iso on-gelma,” hän sanoo.

“Suomessa on ollut ruotsin-kielisestä vähemmistöstä huo-limatta hyvin yhtenäinen

...jatkoa edelliseltä sivulta

Yleisradionasema keskeinen

Kivikuru on perehtynyt laajaltimyös kotimaiseen tiedon-välitykseen. Hänestä mediavaikuttaa meillä myös poliitti-sena toimijana. Valtavirtais-tuminen on ongelma, muttatoisaalta Suomessa on edelleenmyös vahva alueviestinnänverkosto. Suurimpana vaaranaKivikuru näkee joukkoviestin-nän ‘uutistumisen’.

“Ajankohtaisuus on muuttu-nut hetkenkohtaisuudeksi.Silloin ollaan lähteiden ar-

” Sivistysyliopiston perimä on

yliopistossa kyllä aika heikko

nykyään; se on tuotantolaitos,

ja ammattikorkeakoulun ja

yliopiston hajurako kapenee

koko ajan.


99999

kulttuuri. Emme ole oppineetsallivuutta ja elämän moni-muotoisuutta. Epäilen, ettämenemme kohti aika hanka-lia aikoja niin mediassa kuinmuutenkin yhteiskunnassa,kun maahanmuuttajien mää-rä kasvaa. Media on vielä pys-tynyt hoitamaan vähemmistötpitkälti vaikenemalla, muttaraportoinnin sävy saattaamuuttua osin avoimen kseno-fobiseksikin. Toivon olevaniväärässä.”

sä journalistikoulutuksessa?

“Journalistikoulutus, kutenammattikoulutus, ei useinanna riittävästi tilaa ammatinkritiikille, vaan keskittyy am-mattikäytäntöjen välittä-miseen uusille sukupolville.Mutta meillähän vain ehkäkolmannes journalisteista tu-lee journalistikoulutuksenkautta ammattiin. Journalismion vapaa ammatti ja hyvänäin. Melkein väittäisin, ettätärkeämpää on tuntea yhteis-kunta ja kulttuuri kunnolla,hankkia syvälliset tiedot näis-tä ja ehkä ottaa viestintä taijournalismi sivuaineeksi.”

“Median kannalta minusta vä-hintään yhtä tärkeää kuin ke-hittää journalistien koulutus-ta on monipuolistaa opetta-jainkoulutusta ja sisällyttääyhä enemmän mediamonito-rointia siihen.”

Ulla-Maija Kivikuru suree si-vistystehtävän jäämistä lapsi-puolen asemaan yliopistoissa.

“Sivistysyliopiston perimä onyliopistossa kyllä aika heikkonykyään; se on tuotantolaitos,ja ammattikorkeakoulun jayliopiston hajurako kapeneekoko ajan. Olennaista onmyös se, että opettajien ja tut-kijoiden ammattikuvat er-kanevat, kun opettajilla eienää ole aikaa tehdä tutkimus-ta. Tämä on minusta paitsi su-rullista myös vaarallista,”Kivikuru painottaa.

Entä olisiko professorilla an-taa jotakin kultaista neuvoaopiskelijoille heidän vaelluk-sellaan informaatioyhteiskun-nan sokkeloissa? Yhden hänkeksii:

“Älä kuuntele neuvoja, var-sinkaan sellaisia, joita antavatyli kolmikymppiset!”

Yliopistonsivistystehtävämurenemassa

Ulla-Maija Kivikuru pitää tär-keänä, että kansalaiset valpas-tuisivat valvomaan oikeuksi-aan suhteessa medioihin.

“Ehkä tärkein yksittäinen toi-menpide on mediakasvatuskouluissa. Se on aika pahastiretuperällä, vaikka suunnitel-mia on pilvin pimein ollut jo20 30 vuotta. Yhdysvallois-sa on toiminut jo pitkäänmyös sellaisia kansalaisliik-keitä kuin esimerkiksi CEM(Cultural Environment Move-ment), jotka vaativat laaduk-kaampia mediasisältöjä ole-matta kauhean moralistisia.Meillä tällaiset eivät oikeinole ottaneet tulta.”

Kivikuru pitää vaihtoehto-medioita tärkeinä, mutta vie-lä tärkeämpää on hänestä val-voa valtavirtamediaa.

“Vaihtoehtovälineet käännyt-tävät jo käännytettyjä, muttajos ne pystyvät myös organi-soimaan kansalaisia toimin-taan, ne toki ovat hyvin tär-keitä. Mediateollisuus on var-sin konservatiivista, vaihtoeh-tomedian kautta tulee uusiaideoita ja toimintamalleja.”

Mitä sitten yliopisto tai kou-lutuslaitokset yleensä voisivattehdä näiden asioiden edistämi-seksi? Mitä vikaa on nykyises-

SananselityksiäSananselityksiäSananselityksiäSananselityksiäSananselityksiäHyvyysLopella tapahtuneiden surmatöi-den yhteydessä iltapäivälehdetkertoivat otsikoissaan näyttäväs-ti, että murhista syytetyt pojat oli-vat lähtöisin “hyvistä perheistä”.Tarkempi perehtyminen asiaanpaljasti, mitä perheiden “hyvyydel-lä” tarkoitettiin: perheet olivat hy-vätuloisia. Filosofit ovat jo antii-kin ajoista saakka pohtineet hyvä-sanan merkitystä, mutta nyt ky-symys on viimeinkin ratkaistu, vie-läpä mahdollisimman kapitalismi-yhteensopivalla tavalla: hyvätovat niitä, jotka pääsevät menes-tyvään taloudelliseen asemaan.Hyvä, iltapäivälehdet!

TyömoraaliKesällä Hbl haastatteli suonenjo-kista mansikkafarmaria, joka ke-hui venäläisiä ja eestiläisiä poi-mijoitaan todeten, että niin hyväätyömoraalia ei suomalaisilla tytöil-lä (!) ole ollut 70-luvun alun jäl-keen. Samaan hengenvetoon vil-jelijä selittää, että poimijoilla onsuoritepalkka, joka riippuu suo-

raan kerättyjen korien määrästä.Ehdotan, että farmari rupeaa mak-samaan kiinteää tuntipalkkaa, niinhänellekin valkenee, mitä tarkoit-taa työmoraali ja mitä ahneus.

PalveluVR yhtiöt laajentaa mielenkiintoi-sesti palvelun käsitettä kauko-liikenteen aikatauluvihkossaan.Merkkien selityksissä palveluinaluetellaan mm. junapuhelin, las-ten puuhavaunu, invavaunu ynnämuut hyödylliset palvelut. Joten-kin joukosta hyppää silmille pal-velu nimeltä “savuton juna”. Pal-veluksi toisin sanoen lasketaanse, että jotakin palvelua ei ole tar-jolla. Loogistahan olisi ilmoittaaomalla merkillään se, että junas-sa on tupakkavaunu, eikä päin-vastoin. Savuttomuus vain taitaakonsulttien mielissä tuottaa tupa-kointia edullisemman mielikuvan,vaikka se näin haetaankin negaa-tion kautta.

Elias KrohnRisto Widenius

Jan Liesahoteksti ja kuvat

1010101010


Yliopistosyrjintäävastaan

Helsingin yliopisto julkaisee

syksyllä ensimmäisen syrjinnän

vastaisen suunnitelmansa. Tähän

asti yliopiston tasa-

arvosuunnitelmat ovat

keskittyneet vain sukupuolten

väliseen tasa-arvoon, mutta nyt

otetaan huomioon syrjinnälle

alttiit ryhmät.

kaan ei tietoisesti tarkoita pa-haa, vaan “näin vaan on”. Esi-merkiksi pyörätuolilla on vai-kea liikkua useissa yliopistontiloissa ja Uudella ylioppilas-talolla.

Helsingin yliopiston syrjinnänvastainen suunnitelma julkais-taan syksyllä 2001. Yliopistontulee olla edelläkävijä tasa-arvokysymyksissä, eikä silläole varaa menettää lahjakkaitaihmisiä sen takia, että nämä

Nimetön tenttiminenon tasa-arvokysymys

Henkilöön liittyvistä syistäjohtuva syrjintä merkitseesitä, että yhtä ihmistä taiihmisryhmää kohdellaan il-man hyväksyttävää perustet-ta eri lailla kuin toisia samas-sa asemassa olevia.

Tietyt ihmisryhmät ovatsyrjinnälle alttiimpia kuin niinsanottu valtaväestö, mikä joh-tuu esimerkiksi etnisestä alku-perästä, kansallisuudesta, ihon-väristä tai kulttuuritaustasta,uskonnosta tai vakaumuksesta,iästä, vammaisuudesta, tervey-dentilasta tai sairaushisto-riasta, seksuaalisesta suuntau-tumisesta tai sukupuoli-identi-teetistä.

Suomen perustuslaki kieltääsyrjinnän mutta mahdollistaa

niin sanotut positiiviseterityistoimet, joissa erilaisetlähtökohdat huomioidaan.Syrjintä voi olla joko välitön-tä, jolloin kyse on avoimestavihamielisyydestä ja epä-tasapuolisuudesta, tai välillis-tä, jolloin näennäisesti neut-raali säännös tai toimintata-pa saattaa todellisuudessa tie-tyt henkilöt epätasa-arvoiseenasemaan.

Välillinen syrjintä on useinrakenteellista, jolloinse johtuu esimerkiksikulttuurista, vakiintu-neista toimintata-voista tai fyysisestäympäristöstä, eikä yk-sittäistä tahoa voidasuoraan osoittaa syyl-liseksi syrjintään. Ku-

joutuvat käyttämään energi-aansa perusoikeuksiensa puo-lustamiseen tai muuten koke-vat olonsa liian hankalaksi yli-opistolla.

Syrjinnän vastaisessa suunni-telmassa käsitellään mahdol-lisia syrjintätilanteita ja sitä,miten syrjintää kohdattaessatulee toimia. Syrjinnän vastai-nen suunnitelma ei saa jäädävain hyllyissä pölyttyväksipaperiksi, vaan yliopistolla ta-

Nykyisessä järjestelmässäolisi täysin mahdollista tent-tiä pelkällä opiskelijanume-rolla. Nimetön tenttiminen

tuntuisi ratkai-sevan montaongelmaa:“pärstäkertoi-men” merkityskatoaisi, sa-moin muu opis-kelijoiden jaopetushenkilö-kunnan suhtei-siin liittyvä pro-blematiikka.

Omalla nimellät e n t t i m i n e nmahdol l is taaka iken la isenvallankäytön,

esimerkiksi kauhuskenaa-rion, jossa professori ahdis-telee opiskelijaa ja kieltääkertomasta eteenpäin taimuuten tärkeä tentti ei meneläpi.

Myös kuulustelijalle ennes-tään tuntemattoman opiske-lijan kohdalla nimi kertoopaljon, esimerkiksi sukupuo-len ja etnisen alkuperän.Nimetöntä tenttimistä voikinpitää tässä mielessä tasa-arvokysymyksenä.

Totta kai kuulustelijat pyrki-vät arvostelemaan suoritus-ta, eivät ihmisiä, mutta täysiobjektiivisuus on mahdoton-ta. Esimerkiksi Ranskassanimetöntä tenttimistä pide-


1111111111

pahtuvaan syrjintään myösrakenteelliseen on konkreet-tisesti puututtava.

Kanerva Kuokkanen

täänkin opiskelijan perusta-vanlaatuisena oikeutena.

Helsingin yliopiston opin-tojenkehittämisyksikössä ni-mettömään tenttimiseensuhtaudutaan kriittisesti, sil-lä yliopiston oppimiskäsi-tyksen mukaan opetuksentulee olla varsin henkilökoh-taisesti räätälöityä.

Ideaalitapauksessa opettajatuntisi jokaisen opiskelijan jahänen henkilökohtaiset tar-peensa ja kykynsä, ja esi-merkiksi tentit tehtäisiin täl-tä pohjalta jokaiselle sopivik-si. Eri asia on, miten periaat-teet käytännössä toteutuvat.

Kanerva Kuokkanen

Kirjoittaja on Helsinginyliopiston tasa-arvo-toimikunnan jäsen ja HYY:nsosiaalipoliittisen valiokun-nan puheenjohtaja.

ValtavirtaaValtavirtaaValtavirtaaValtavirtaaValtavirtaavapaalla Vuotoksellavapaalla Vuotoksellavapaalla Vuotoksellavapaalla Vuotoksellavapaalla Vuotoksella

“Hei Stadin kundit!Pitääkö teille tullaopettamaan, mitensoudetaan?”

kyy, ja enemmänkin 240 neliökilometriä soi-ta, peltoja ja metsiä. Mittasuhteet ovat jotenkinniin suuria, että hahmottaminen on liki mahdo-tonta. Virran varrella näkyy autioituneita mök-kejä. Montaa tupaa ei täällä enää asuta, Kemi-joki-yhtiön maakaupat ovat olleet mittavia.

Sunnuntaina soudetaan Keminsaarille. Sielläpidetään puheet ja lauletaan laulut, päivitetäänallasasian nykytilaa ja luodaan uskoa tulevaan.Ihmisjoukossa vilisee paikallisten asukkaidenlisäksi vihreän liikkeen veteraaneja Hassistaja Haavistosta Hautalaan. Tunnelma on toi-veikas. Vuotoksen allashankkeen uskotaan nytuponneen lopullisesti, vaikka Kemijoki-yhtiövalittaisikin Vaasan hallinto-oikeuden päätök-sestä.

Soutajat saapuvat maaliinsa PelkosenniemenSuojalan rantaan vähitellen, kiireettä, joen-varren näkymistä nautiskellen. Erämaan rau-ha rikkoutuu kirkonkylään saavuttaessa: betoni-sillan juuressa seisovan talon pihalta kuuluusoutajien pilkaksi tarkoitettuja epämääräisiähuutoja. Kymmenien vuosien Vuotos-prosession repinyt täällä syviä juopia ihmisten välille.

Parin päivän soutu-urakka on selkiyttänyt mi-nulle, mistä tekoallaskiistassa oikein on kyse.Vuotos ei ole minulle enää vain abstraktilla ta-solla “luontoarvoja”. Se on jokivarren jylhiämetsiä, avaria soita, Keminsaarten törmiinkerrostalojaan rakentavia törmäpääskyjä.

Lappiin pitää päästä takaisin. Ensi kesänä Va-paa Vuotos -liike toivottavasti soutaa lopullistavoittoa juhlien.

Anna Koikkalainen

Kemijoki Oy jätti korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä kumota Vuotoksen

tekoaltaan rakennuslupa.Ratkaisua voidaanodottaa ensi vuonna.

Vapaa Vuotos -liikkeenkotisivut: http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos/

Viiden hengen tiimimme (josta kolme ongimmoja ja vain yksi Stadin kasvatti) alkutaivalVuotos-soudussa on kirvoittanut hymyt naapuri-veneen lappilaismiesten suupieliin.

Kierrämme siksakkia Kemijoen rannalta toisel-le, kun neljä ihmistä koettaa sovittaa vetojaanerämiehen määräämään tahtiin. Kestää hetki-sen havaita, että kaksi käsiparia soutaa sitten-kin neljää sujuvammin. On kesäkuinen lauantai-päivä, ja eri kansalaisjärjestöjen aktiiveista koot-tu joukkiomme osallistuu karnevaalihenkiseenmielenilmaukseen Valtavirran ryhmässä.

Soudamme vapaan Vuotoksen puolesta allas-hanketta vastaan. Kymmenennen kerranjärjestettävällä soudulla on nyt makea juhlavuo-si: Vaasan hallinto-oikeus on vain pari päivääaiemmin kumonnut Pohjois-Suomen vesioike-uden myöntämän Vuotoksen altaan rakennus-luvan ympäristöhaittoihin vedoten. Vuosikym-meniä kestäneessä taistelussa on saavutettuerävoitto.

Puolensataa ihmistä nuorista varttuneisiin jalappilaisista stadilaisiin kyntää jokea leppoisaantahtiin kajakeilla, kirkkoveneillä ja soutuveneil-lä. Aurinko porottaa, vesi kimaltelee, pääskytlentelevät. Lapin kesä näyttää kauneintaan, hyt-tysiäkään ei ole kuin nimeksi. Vapaa virta vievenettä vikkelään, pikkuisen pelätty koski osoit-tautuu kuitenkin odotettua helpommaksi.

Tuntuu vaikealta kuvitella, että Vuotoksen teko-allas upottaisi kaiken sen, mitä veneestä nä-

Valtavirta-liikeosallistuivaikuttavallajoukollaVuotos-soutuun.

1212121212


Outoa väkeäOutoa väkeäOutoa väkeäOutoa väkeäOutoa väkeäyhtiökokouksessayhtiökokouksessayhtiökokouksessayhtiökokouksessayhtiökokouksessa

Mitä Perttu Iso-Markku, Antti

Kajas ja Elias Krohn tekivät

Hartwall Areenalla 21.3.2001?

Toissa kesänä ryhdyin osake-sijoittajaksi. Säästöjen pitä-minen pienikorkoisella,verollepannulla pankkitililläkun ei enää tuntunut järke-vältä. Kuulun siihen 45 000harhaanjohdetun piensijoit-tajan joukkoon, jotka ostivatosakkeita kurssien ollessakorkeimmillaan. Ne, jotkatuolloin ymmärsivät myydä,lähinnä suuret institutionaa-liset sijoittajat, keräsivät vas-taavasti jättimäiset voitot.

Viime talvena eräät muutkinSitvas-aktiivit ryhtyivätosakkeenomistajiksi, muttatoisesta syystä: päätimmePerttu Iso-Markun, AnttiKajaksen ja Johan Aléninkanssa lähteä Nokian yhtiöko-koukseen vastustamaan yhti-ön uutta optio-ohjelmaa.

Viideskin toveri olisi halun-nut mukaan, mutta pankkieväsi häneltä osakkeenostonvanhan luottohäiriömerkin-nän vuoksi tyypillinen köy-hän humanistiopiskelijan on-gelma. Yhtiökokoukseen astimeistä selvisi kolme Aléninollessa vuoteen omana.

Mutta mitä optiotovat ja miksivastustimme niitä?

joonan markan arvosta nor-maalin 10 miljoonaa lähentele-vän vuosipalkkansa lisäksi jaalemmatkin johtajat yhteensäsatojen miljoonien arvosta. Nytkun osakekurssit ovat alhaalla,suuria lisävoittoja ei ole lähiai-koina luvassa.

Se hyvä puoli optioissa kyl-läkin on, että niistä maksetaantulovero, toisin kuin esimer-kiksi osinkotuloista, jotkaovat saajilleen täysin verotto-mia ja joita esimerkiksi Sam-mon pääjohtaja Björn Wahl-roos tienasi viime vuonna 112miljoonaa markkaa puhtaanakäteen. Optionsaaja Ollila onosingonsaaja Wahlroosia pa-rempi veronmaksaja.

Silti Nokian menestyksen he-delmiä voitaisiin jakaa oikeu-denmukaisemminkin. Kuvaa-vaa on, että vain kolme kuu-kautta uuden optio-ohjelmanhyväksymisen jälkeen Nokiailmoitti 900-1000 työntekijänirtisanomisesta.

Ennen kokousta olimme yh-teydessä filosofi ThomasWallgreniin, joka on vierail-lut pariinkin otteeseen UPM-Kymmenen yhtiökokouksessaesittämässä kritiikkiä, ja euro-parlamentaarikko EskoSeppäseen, joka hänkin onyhtiökokousten veteraani. Jär-jestimme myös opintopiirin,jossa optiokysymyksistäalusti tutkija Eero Lehto Pal-kansaajien Tutkimuslaitok-sesta.

Mietimme, protestoisim-meko myös sitä vastaan, ettäYleisradion toimitusjohtajaArne Wessberg nimitetäänNokian hallitukseen. Ylenriippumattomuuden kannaltakun on varsin kyseenalaista,että toimitusjohtaja nostaaNokialta 35 000 markankuukausittaista palkkiota.

Nimityksen vastustaminen oli-si kuitenkin edellyttänyt vasta-ehdokkaaksi ryhtymistä, jonkakoimme liian vaativaksi.

Optio merkitsee oikeutta mer-kitä yhtiön osakkeita ennaltamäärättyyn hintaan myöhem-pänä ajankohtana ja myydä nesitten samantien tai myöhem-min päivän hintaan. Jos kurssion noussut, optionsaaja kuittaavoiton itselleen. Jos kurssi onennallaan tai laskenut, optiotvoi jättää lunastamatta. Häviä-misen riskiä ei siis ole toisinkuin normaalissa osakkeen-omistuksessa.

Optioiden tarkoitus on saadayritysjohtajat ponnistelemaanosakekurssin nostamiseksi jasitouttaa johtajat yritykseen.Käytännössä järjestelmä onmennyt överiksi: yhtiöt kilpai-levat keskenään sillä, kuka tar-joaa johtajilleen suurimpiaoptioita, eikä optioetujenmäärällä tunnu olevan min-käänlaista ylärajaa.

Tätä kirjoitettaessa esimerkiksiNokian Jorma Ollila on muut-tanut optioitaan rahaksi 410 mil-

Yhtiöt kilpailevat keskenään sillä,

kuka tarjoaa johtajilleen suurimpia

optioita, eikä optioetujen määrällä

tunnu olevan minkäänlaista ylärajaa.


1313131313

“Connectingrich people”

lossa olevasta protestista; olim-me toimittaneet vastaesityk-semme sihteeristölle pari päi-vää aiemmin.

Yksi kriittinenkin puheenvuo-ro kuultiin jo ennen meitä.Sen piti pienosakas Ritva Sii-pi, joka on jo kymmeniä vuo-sia vaatinut enemmän naisiapörssiyhtiöiden hallituksiin.Hän kiitti Nokiaa siitä, ettähänen toiveensa on vihdoinotettu huomioon: yhtiön 8-jäsenisessä hallituksessa onnyt yksi nainen. Siipi vaatimyös pienosakkaiden edus-tusta hallitukseen. “MuutenNokian tunnuslause voidaanmuuttaa muotoon:Nokia connecting only richpeople”, hän näpäytti.

Tunnelmaa väritti myösmeritalainen asianajaja Tuo-mas Mattila, joka edusti joi-takin amerikkalaisia suur-omistajia. Hän nousi ylösesityslistan jokaisessa koh-dassa ja ilmoitti päämiestensä

vastustavan esitystä. Vastus-tuksen tarkoitus jäi hiemanhämäräksi ja herätti hilpeyttä mies kun ei kuitenkaan vaa-tinut äänestystä yhdestäkäänasiasta. Ilmeisesti tarkoitukse-na oli varmistaa päämiestenasema mahdollisissa tulevis-sa oikeudenkäynneissä yhtiö-tä vastaan.

epätarkoituksenmukaisuudella.Palkitseminenhan tapahtuuosakekurssin perusteella, jokakuvaa usein enemmän mark-kinoilla vallitsevia odotuksiakuin yhtiön tuloksen todellis-ta kehitystä. Ennen optioidenlaukeamista johtajat saattavatkeinotekoisesti vedättää kurs-seja luomalla katteettomiaodotuksia markkinoille.

Puheenvuoroni huipentuioptiojärjestelyjen yhteiskun-nallisiin vaikutuksiin: “Isoim-mat optioedut ovat niin val-tavia, että niitä ei kulutetayhden sukupolven aikana,vaan ne vaikuttavat yhteis-kunnallisen varallisuuden ja-kautumiseen vielä pitkään.Syntyy uusi yhteiskunta-luokka, optiorälssi, jolla ei olekosketusta tavallisen suoma-laisen elämään.” Osa läsnäoli-joista taputti innokkaasti. Jäl-keenpäin luin Talouselämä-lehdestä saaneeni hieman pi-temmät aplodit kuin JormaOllila.

Toisen puheenvuoromme pitiPerttu Iso-Markku. Siinä kes-kityttiin kiihtyvään optio-kilpavarusteluun, jonka taus-talla ovat usein suuryritystenkeskinäiset sidokset: optioitajakavat yhtiöiden hallituksis-sa myös toisten yhtiöiden joh-tajat, jotka kuuluvat omienyhtiöidensä optiojärjestelyjenpiiriin. Heidän etunsa mukais-ta on kiihdyttää kilpavaruste-lua jakamalla yhä isompia op-tioita.

Meille tuntematon pienosakasteki toisen vastaesityksen, jos-sa ehdotettiin optioiden määränvähentämistä kolmeen neljäs-osaan. Me vaadimme yhä kokooptiopaketin hylkäämistä. Esi-tykset asetettiin yhdessä halli-tuksen esitystä vastaan. Upo-uudet äänestyslaitteet takkuili-vat, eikä esimerkiksi Pertunääni rekisteröitynyt. Lopulliset


Kokous pidettiin HartwallAreenalla, jossa oli läsnä noin1700 osakkeenomistajienedustajaa. Kerrankin pääsim-me ilmaiseksi tutustumaantähän Hjallis Harkimon lah-jaan Suomen urheilevallekansalle! Yhtiön järjestämäkahvi- ja piirakkatarjoilu olityydyttävä. Julkkistenkinbongaamiseen oli mahdolli-suus: piirakoita mutustelles-samme ohitsemme käveli ex-panttivankina tunnettu SeppoFränti.

Kokouksen avasi luonnollisestipääjohtaja Ollila. Hän esittelivideotykillä kuvia yhtiön uu-tuuttaan kiiltävistä kännykkä-malleista. Omiaan ja muidenoptioita hän puolusti ponnek-kaasti ja piti niitä “välttämät-töminä”. Todennäköisesti hänoli saanut etukäteen tiedon tu-

Tukea pienosakkailta

Kun optio-ohjelma tuli käsit-telyyn, sain ensimmäisen pu-heenvuoron. Sihteeri oli etu-käteen varoittanut puhumas-ta yli kahta minuuttia, muttavaikka käytin puheeseen ehkänelisen minuuttia, minua eikeskeytetty.

Perustelin esitystämme optio-ohjelman hylkäämisestä pait-si kohtuusnäkökohdilla ja yh-teiskunnallisella oikeudenmu-kaisuudella, myös optioiden

1414141414


äänestysluvut saimme vastajälkikäteen: 504 miljoonaakyllä-ääntä, vajaat 3 miljoo-naa ei-ääntä.

Murskatappiosta huolimattasaimme kokouksessa pelkäs-tään myönteistä palautetta.Useat pienosakkaat tulivattervehtimään ja kertoivat ole-vansa samaa mieltä kanssam-me. Jos kokouksessa olisi jo-kaisella läsnäolijalla ollutvain 1 ääni, äänestystulos olisivarmaankin näyttänyt aivantoisenlaiselta. Mutta sehän onvain spekulointia: osakeyh-tiöön ei sellainen demokratiakuulu.

Elias Krohn

Reppu,Reppu,Reppu,Reppu,Reppu,kumisaappaatkumisaappaatkumisaappaatkumisaappaatkumisaappaat

...jatkoa edelliseltä aukeamalta

ja leukapartaja leukapartaja leukapartaja leukapartaja leukapartaELIELIELIELIELIoptiokapinallisten mediareseptiooptiokapinallisten mediareseptiooptiokapinallisten mediareseptiooptiokapinallisten mediareseptiooptiokapinallisten mediareseptio

Tieto, tietotuote, tietokone, tieto-jenkäsittelytiede, tiedonvälitys, tie-dotusvälineet, tiedon valtatie... Ai-kamme on täynnä “tietoa”, jota eritavoin käsitellään, välitetään, tuo-daan, tuotetaan ja tuotteistetaan.Tieto on annettua. Tieto, jota ei an-neta, ei ole tietoa laisinkaan. Tie-don tuolla puolen ei ole mitään.

Persianlahden sotaakaan ei ol-lut,sanoi ranskalainen älykkö JeanBaudrillard. Mikä tapahtuu me-diassa, tapahtuu jossain “välissä”.Se ei ole totta muttei taruakaan.Se on simulaatiota, todellisuudentekoa ja teeskentelyä. Todellisuusannetaan “ylen”. Mediaympyräpyörii pyörimistään.

Opiskelijoiden optiokapina eipäässytkään Ylen uutisiin. Olo-huoneiden televisionääreille sitä eisiis ollut olemassakaan. JormaOllilan mediakasvothan veivätkaiken mediaalisen tilan. Osake-kurssit kai notkahtivat taas hiukan.

Ollila kumppaneineen sai taas op-tioita. Uudet Nokian kännykkä-mallit ovat taas tulossa. Tämä ontodellisuutta mitä uutta?

Täysin tietoisina tempauksemmetodellistamistarpeesta tiedotimmesiitä sekä etu- että jälkikäteen. Meteimme siitä tietoa, koska mediaei välitä muusta kuin tiedosta. Yh-den kokouksessa jakamistammeflaiereista otti Suomen Tieto-toimiston toimittaja, joka välittimuokkaamansa tiedon suurin piir-tein kaikille Suomen pienille jakeskisuurille sanomalehdille. STT,joka puolella nuo kolme valtakun-nallista mediavaltaa symboloivaakirjainta. Joka niemessä ja notkos-sa siteerattiin samoin sanakään-tein pääpuhujaamme EliasKrohnia ja mainittiin uusi iskusa-na “optiorälssi”.

Suuri ja mahtava Sanoma Osake-yhtiökin oli paikalla. Ilta-Sanomienlegendaarinen J.-P. Tikka kirjoitti Si-toutumattoman Vasemmiston opis-kelijaryhmän tuoneen kokousta-pahtumaan “väriä”. Kokouspäivänaamuna (21.3.) postiluukusta kolah-tanut Helsingin Sanomat sisälsiennakkotietoa “optiokapinallisista”,jotka 0,000002 prosentin ääni-vallallaan tulisivat äänestyttämäänoptioista. Iltalehdessä julkistettiinmyös opiskelijoiden nimet ja osak-keiden määrä, 112.

Jäljet pelottavat. Seuraavan päivänHesari käsitteli Nokian huippu-moderneja teknologian ihmeitä,äänestyskoneita, jotka eivät toimi-neetkaan tositilanteessa. Nokianomistajat olivat kuulemma äänes-täneet “killa”. Me optiokapinallisetäänestimme tietenkin “ei”, muttatulos ei rekisteröitynyt. Anyway ,lopputulos oli KILLA. Masta Killa!

Suomen suurin naisten viikkolehtiAnna huomioi meidät pörssipals-tallaan (10.4.). Sijoittavan naisenvalintoja seuraava toimittaja Riit-ta Lehtimäki kuvailee kokouksentapahtumapaikkaa, Areenaa:“Harmaantunutta väkeä täynnäolevassa jäähallissa ajattelenedustavani nuorisoa, kunnes ohit-seni kulkee reppu, kumpisaappaatja leukaparta. Kokous alkaa.”Piensijoitttajanaisen vaatiessa li-sää naisia Nokian hallitukseen“parikymppiset reppuselkä- jakumisaapasnuorukaiset taputtavatpuheenvuorolle vimmatusti”. Nais-toimittaja on aivan innoissaan: “Il-mapiiri sähköistyy, kun kumi-saapasmies ilmoittaa omassa pu-heenvuorossaan vastustavansaNokian hallituksen esittämiä uusiaoptio-oikeuksia.” Kumisaappaatovat selvä kannaotto. Nokia pysy-köön lestissään!

Mutta media on huono rakastaja,se harrastaa vain yhden yön juttu-ja. Kuka muistaa enää optio-kapinallisia? Who cares? Mihinvaipui opiskelijoiden sankariteonuljas muisto? Unholaan! Kukaankaritervo tai rubenstiller ei kutsu-nut vihaisia nuoria miehiähaastatteluunsa, mikään A-studiotai A-kakkonen ei tehnyt meistäajankohtaisohjelmaa.

Uhkasimme kuitenkin jatkaa toi-mintaamme. Kuuletteko vielä kai-un? Palaamme areenalle, we’ll beback! Tämänkin jutun tultua lue-tuksi, hyvä lukija, optioiden vastai-nen taistelu on taas tullut askeleenlähemmäs... todellisuutta?

Antti Kajas

Osakkeenomistajien Krohnja Iso-Markku puheenvuo-rot ovat kokonaisuudes-saan luettavissanettiosoitteessa: http://www.helsinki.fi/jarj/sitvas/toiminta.html

Elias Krohn areenalla. Kuva Antti Kajas.


1515151515

Yliopiston Attac haastaaYliopiston Attac haastaaYliopiston Attac haastaaYliopiston Attac haastaaYliopiston Attac haastaatehokkuusajatteluntehokkuusajatteluntehokkuusajatteluntehokkuusajatteluntehokkuusajattelun

Keväällä Suomeen rantautu-nut Attac on osa taloudellisenglobalisaation ja uuslibera-lismin vastaista, 1990-luvunloppupuolella virinnyttäkansainvälistä liikehdintää.Suomen nopeimmin kasva-van kansalaisliikkeen Helsin-gin yliopiston toimintaryhmäaloitti toimintansa elokuussa.

Toimintaryhmän puheenjoh-tajan Kaisa Kervisen mu-kaan akateeminen maailmaon varsin luonnollinen ympä-ristö keskustelun herättelyynpyrkivälle järjestölle. Uusli-

beralismi näivettää yliopistoatehokkuusajattelun ja sur-kealla tolalla olevan perusra-hoituksen muodossa.

Kemian laitoksen assistenttija jatko-opiskelija Kervinentoivottaa opiskelijoiden lisäk-si tutkijat ja professorit, van-hat radikaalit mukaanlukien,tervetulleiksi järjestöön.

Maailmankaupan vapauttami-nen ja globalisaatio etenevätsyksyllä Tukholman TABD-neuvotteluiden sekä marras-kuun WTO-kokouksen myö-

Lue lisää anti-kapitalistisesta

liikkeestä tämänlehden s. 42 45

tä. Yliopiston Attac pyrkii lait-tamaan kapuloita globaalinkapitalismin rattaisiin muunmuassa bileiden, keskustelu-tilaisuuksien ja opintopiirienmuodossa. Myös erilaistenmielenilmausten järjestämi-sessä aiotaan olla tarvittaessamukana.

Kivenheitto ei kuulu yliopis-ton Attacin opinto-ohjelmaan.”Attac on sitoutunut väki-vallattomuuteen. Sen piirissätoimii ihmisiä monilla erilai-silla poliittisilla taustoilla.Tämä lienee sitä kompromis-sihakuisuutta, jota monet ääri-liikkeet Attacissa karsasta-vat”, Kervinen toteaa.

Tarkoituksena ei myöskäänole ryppyotsainen yleisvas-tarannankiiskeys, vaan posi-tiivisten vastausten etsiminenmaailmankaupan ekologisiinja sosiaalisiin ongelmiin. Mu-kaan kuuluu niin bileiden jär-jestäminen kuin radikaalikulttuuritoiminta.

“Haluamme saattaa ihmisetajattelemaan ja ottamaan kan-taa ympärillä tapahtuviin asi-oihin. Esimerkiksi palveluidenja koulutuksen yksityistä-missuunnitelmat koskevat

meitä jokaista, halusimme taiemme.”

Vaikka toiminta on vasta al-kuvaiheissaan, Helsingin yli-opiston Attacin sähköposti-listalla on jo yli sata nimeä.Järjestön nopeaa leviämistäKervinen perustelee turhautu-misella julkisten palveluidenyksityistämiseen ja voiton-tavoitteluun.

“Ihmiset on aivopesty luule-maan, että markkinatalous onvääjäämätön voima, jota eivoi vastustaa. Attac haluaanäyttää ihmisille, että toisen-lainen maailma on mahdolli-nen, jos vain tahtoa löytyy.”

Jani Saxell

Olika nyheter i internetOlika nyheter i internetOlika nyheter i internetOlika nyheter i internetOlika nyheter i internet

Vaikuttava tietotoimisto är endel av nätverket IndependentMedia Center, som genominternet verkar i drygt 40länder. IMC är en totaltoberoende och okommersiellmedia, vars syfte är atterbjuda en kanal åt nyheter,som annars har svårt att fåpublicitet.

Alla som känner, att de harnågot väsentligt att säga omsamhälleliga angelägenheter, ärvarmt välkomna att publicerasina artiklar, eller delta I utveck-landet av verksamheten påadressen: www.vaikuttava.net.

Jan Liesaho

Yliopiston Attacinsähköpostilistalle pääseekätevimmin mailaamallaPerttu Iso-Markulle,[email protected].

1616161616


0,34 % suomalaista itsekkyyttä0,34 % suomalaista itsekkyyttä0,34 % suomalaista itsekkyyttä0,34 % suomalaista itsekkyyttä0,34 % suomalaista itsekkyyttä

Kampanjan suojelijaKampanjan suojelijaKampanjan suojelijaKampanjan suojelijaKampanjan suojelijaMaija Vilkkumaa:Maija Vilkkumaa:Maija Vilkkumaa:Maija Vilkkumaa:Maija Vilkkumaa: Suomi pitää YK:ta pilkkanaanSuomi pitää YK:ta pilkkanaanSuomi pitää YK:ta pilkkanaanSuomi pitää YK:ta pilkkanaanSuomi pitää YK:ta pilkkanaan

apua, vaikka YK on antanutselvästi nykyistä korkeam-man suosituksen? Vallallaoleva hymistely ja piittaa-mattomuus on masentavaaja loukkaavaa.”

Vilkkumaa on valittu kam-panjan suojelijaksi, koskatunnetun artistin uskotaantavoittavan puheillaan laa-jemman ja erilaisen ihmis-joukon kuin mihin yksittäi-sen kansalaisjärjestön tie-dotteet pystyvät.

“On tietty niitä, joita se är-syttää mutta varmaan myösmonia, jotka eivät olisi koko

Suurin osa maapallon ihmi-sistä elää alle kahden dolla-rin päivätuloilla. Se on alle 14markkaa. Suomalaisten keski-määräinen bruttotulo on neli-sensataa markkaa päivässä.YK:ssa maat yhdessä ovatkatsoneet, että 0,7 % brutto-kansantuotteesta on kohtuul-linen osuus rikkaiden maidenavustaa köyhempiä.

KehitysyhteistyöministeriSatu Hassin mukaan hallitus-ohjelmassa luvataan, että Suo-mi nostaa kehitysyhteistyö-varoja ja tavoittelee YK:ssasovitun suosituksen mukaistatasoa taloudellisen tilanteenniin salliessa.

“Kun talouskasvu on jatkunut jouseiden vuosien ajan, herää ky-symys, mitä edellytetään, jottakatsottaisiin taloudellisen tilan-teen sallivan kehitysyhteistyö-varojen BKT-osuuden nousun”,Hassi miettii.

Suomen kehitysyhteistyövaratovat vain kerran, vuonna 1991,saavuttaneet YK:nsuositteleman 0,7 prosentinosuuden bruttokansantuottees-ta. Sittemmin rahoitusromahdutettiin noin puoleen.Suomen 0,34 prosentin panos-tus on OECD:n keskitasoa.Muiden pohjoismaiden määrä-rahat ovat pysyneet 0,7 prosen-tin paremmalla puolella.

“Köyhien ja rikkaiden väli-nen kuilu maailmassa onsyvä ja syvenee koko ajan.YK yrittää parhaansa mu-kaan muistuttaa tästä länti-siä maita, mutta monetmaat, muun muassa Suomija Yhdysvallat, tuntuvat pi-tävän koko järjestöä pilkka-naan”, sanoo SYL:n kehy-kampanjan suojelija MaijaVilkkumaa.

“Vai miten muuten on seli-tettävissä se, että Yhdysval-lat toimii jatkuvasti vastoinYK:n suosituksia kansainvä-listen kriisien yhteydessä, taiettä Suomi laskee kehitys-

Maailman rikkain viidennes jakaa 86 %

maailman bruttokansantuotteesta ja 82

% vientimarkkinoista. Köyhimmän

viidenneksen on tyytyminen prosent-

tiin molemmista.

asiaa muuten tulleet ajatel-leeksi. Jeesustelun uhalla-kin on parempi, että tekeeedes jotain - tämä on kai semun tapa vaikuttaa kehitys-maiden asioihin, kun ei tul-lut mentyä esimerkiksi Lää-kärit ilman rajoja -järjes-töön”, Vilkkumaa perusteleekampanjan suojelijan rooli-aan SYL:n nettisivuilla.

Elias Krohn

kuva

Sus

anna

Kär

ki


1717171717

Suomessa budjetin nuoratovat sellaisten ihmisten kä-sissä, joita kehitysyhteistyö-rahoitus ei tunnu kiinnosta-van. On aika nurinkurista,että suurin osa eduskunnas-ta, ja monet ministerit, onkehitys-yhteistyörahoituksennostamisen puolella, muttakonkreettista suunnitelmaa eisaada aikaiseksi.

Puoluekentällä Kokoomuson ainoa joka selkeästi vas-tustaa lisärahoitusta, eikä se-kään yksimielisesti. Muunmuassa ulkoministeri ErkkiTuomioja, tasavallan presi-dentti Tarja Halonen, valtio-neuvos Harri Holkeri, pre-sidentti Martti Ahtisaari,arkkipiispa Jukka Paarmaja SAK:n puheenjohtajaLauri Ihalainen ovat puhu-neet kehitysavun voimak-kaasta nostotarpeesta. Monetkansalaisjärjestöt, opiskeli-joiden SYL mukaanlukien,kampanjoivat kehyrahojenpuolesta.

Valtionvarainministeri SauliNiinistö on vedonnut siihen,että 0,7 %:n saavuttaminentarkoittaisi kolmea miljardiamarkkaa. Miljardit eivät kui-tenkaan muilla momenteillaSaulista tunnu niin isoilta,sillä valtionvarainministeriönviimeisen budjettiesityksenmukaan velanmaksuun käy-tettävän valtion budjetin yli-jäämää puolittui aiotustakuudestatoista alle kahdek-saan miljardiin. Edellytyksiäon, poliittista tahtoa ei.

Esa Salminen

Allekirjoita vetoomuskehitysyhteistyö-määrärahojen nostamisenpuolesta:www.syl.helsinki.fi

Kermakakkujen renessanssiKermakakkujen renessanssiKermakakkujen renessanssiKermakakkujen renessanssiKermakakkujen renessanssiKermakakut on tavallisesti yhdistetty

klovnihuumoriin sekä Ohukainen ja

paksukainen -elokuviin. Maaliskuunlopussa niistä tuli poliittisen

vaikuttamisen keino Suomessakin.

kuva Daniel Vera

Valtiovarainministeri SauliNiinistön ja Maailmanpan-kin pääjohtajan James D.Wolfensohnin tiedotustilai-suuteen oli päässyt neljä toi-mittajaksi naamioitunutta ak-tivistia, jotka tilaisuudenaluksi läimäyttivät kermaka-kun Wolfensohnin kasvoille.Niinistön suhteen isku epä-onnistui osittain, ja ainoas-taan hänen housunsa tuhriin-tuivat.

Kakuttajat pyrkivät teollaanmurentamaan Maailmanpan-kin arvovaltaa. “Ehkä meidänolisi pitänyt heittää kakullajotain globaalia tilannetta,mutta se on vähän vaikeaa”,toteaa alikomentaja Marsi-paani. Kakuttajat ovat otta-neet valenimet käyttöönsä,koska he haluavat korostaa,etteivät tehneet tekoaan julki-suuden tähden. Vaikka kakut-tajat ovat esiintyneet myösomilla nimillään, he vakuut-

tavat ainoan motiivinsa olleenkermakakun heittämisen ilo.

Heidän mielestään on järje-töntä, että tällaisesta asiastatulee kansainvälinen uutinen.“Teko ja sen saama julkisuuseivät ole missään korrelaa-tiossa toisiinsa”, Marsipaanijatkaa.

Maailmanpankin pääjohtajavalittiin kakuttajien mukaankohteeksi, koska hän on yksimaailmanlaajuisen vallankeskittymiä. Kritiikissäänkakuttajat kiinnittävät huo-mionsa siihen, että Maailman-pankki on hyvin epädemo-kraattinen järjestö. He haluai-sivat nähdä päätäntävallan lä-hempänä tavallisia ihmisiä.

Wolfensohn ilmoitti iskun jäl-keen, ettei hän aio nostaa syy-tettä. Valtioneuvoston kansliakuitenkin päätti, tilaisuudenluonteen ja paikan takia, vie-

dä asian oikeuteen julkisenkotirauhan rikkomisena. Ta-pauksen jälkeen valtioneu-vosto on täsmentänyt tiedo-tustilaisuuksiensa turvalli-suusohjeita. Turvallisuus-päällikkö Jari Sundqvistinmukaan kakunheitto on ny-kyisin vaikeampaa, mutta eisilti mahdotonta.

Sundqvist toteaa jokaisen ih-misen pystyvän tekemäänminkä tahansa rikoksen ker-ran elämässään, sen jälkeennäitä tekemisiä rajoitetaan.“Suomi on kuitenkin vapaamaa, ja toivoisin, että tämävapaus tässä maassa säilyisi”,hän jatkaa. Kakutuksen poliit-tiseen vaikuttavuuteen hänkuitenkin suhtautuu varauk-sellisesti. “Eihän sotkeminenja ilkivalta vie asioita koskaanpositiivisesti eteenpäin.”

Lopputuloksena kakuttajatsaivat 40 päiväsakkoa ilkival-lasta. Tuomion perusteluistatekee mielenkiintoisen se, ettäniissä raskauttavana asian-haarana mainitaan teon pyrki-neen vaikuttamaan poliittises-ti. Valtioneuvosto tyytyy tuo-mioon, mutta kakuttajat aiko-vat valittaa siitä. Heidän mu-kaansa tuomion perustelutovat ristiriidassa perustuslainkanssa.

Euroopassa ja Yhdysvallois-sa kakuttaminen on ollut jo pi-demmän aikaa suosittua.Osansa on saanut niinMicrosoftin omistaja BillGates kuin Ruotsin kuningasKaarle Kustaa, joka kakutet-tiin syyskuun alussa. Ruotsinlain mukaan hyökkäyksestäkuningasta vastaan voisi saa-da jopa kuuden vuoden tuo-mion, mutta kakuttaja selvin-nee sakoilla.

Esa Mäkinen

1818181818


Henkilökuvassa Noam ChomskyHenkilökuvassa Noam ChomskyHenkilökuvassa Noam ChomskyHenkilökuvassa Noam ChomskyHenkilökuvassa Noam Chomsky

Toisinajattelija riisuuToisinajattelija riisuuToisinajattelija riisuuToisinajattelija riisuuToisinajattelija riisuuNoam Chomskyn sanotaan olevan

maailman lainatuin hengissä oleva

ihminen, ja hän on epäilyksettä tämän

hetken merkittävin amerikkalainen

yhteiskuntakriitikko.

Altavista-hakulaite löytääinternetistä 68 363 sivustoa sa-nalla Chomsky, mutta vertailunvuoksi vain 2012 sivustoa sa-nalla Hobsbawn, joka on tun-nettu ja arvostettu historioitsi-ja. Tästä huolimatta, tai siitäjohtuen, Chomskyn kirjoituk-set tavoittavat melko suppeanlukijapiirin. Suomeksi hänenpoliittisia teoksiaan on viimevuosina käännetty vain kaksi.

Hyväksytyimmät saavutuksetChomsky on aikaansaanutkielitieteen saralla. Hän onopettanut niin Harvardissakuin MIT:ssakin, ja häntä ar-vostetaan myös psykologinaja filosofina. Hänen kielitie-teen saavutuksiaan kuvataanvallankumouksellisiksi, jahäntä pidetään jopa koko mo-dernin kielitieteen perustaja-na. Nämä meriitit eivät kui-tenkaan ole tuoneet hänellepaljoakaan ystäviä yhteiskun-nan eliittien taholta.

Chomskyn nykyinen asema,jossa hän luennoi täysille sa-leille ympäri maailmaa, ei oletullut ilmaiseksi. Hän syntyityöläis- ja maahanmuuttaja-perheeseen Philadelphiassa.Tästä intellektuellista ilmapii-ristä hän imi ne vaikutteet jot-ka loivat pohjan hänen myö-hemmälle toiminnalleen.

Chomsky ei mielellään pal-jasta paljoakaan perhetaustas-taan, koska kokee sen olevanirrelevanttia. Hän on kuiten-kin todennut maailmankuvan-sa vakiintuneen jo 12-vuoti-

aana. ”Olen aina ollut häviä-jän puolella”, hän sanoo.

Vietnamin sota herättiChomskyn, kuten monetmuutkin, poliittiseen toimin-taan. Vuosia hän järjesti kes-kustelupiirejä kouralliselle ih-misiä ja vältti täpärästi van-kilatuomion. Tämä aika antoikuitenkin Chomskyn itsensämukaan hänelle paljon. Ei vä-hiten siksi, että ”pystyi katso-maan itseään aamulla peiliinilman, että hävetti aivansietämättömästi”.

Kirjoitusten perusteellaChomskysta saa todella eh-dottoman kuvan, mutta hänmuistuttaa meitä kuitenkinrajoistamme ja kuolevaisuu-destamme, jotka tulee hyväk-syä. Kirjassa Noam Chomsky- en politisk biografi hän tote-aa: ”Kenelläkään, joka liittyisodanvastaiseen toimintaanniin myöhään kuin 1965, niinkuin minä, ei ole minkäänlais-ta syytä olla ylpeä tai tyyty-väinen.”

Noam Chomskyn teksteissäkohtaavat samat näennäisetristiriidat kuin hänen persoo-nassaankin: se, että hän onjuutalainen, ei estä häntäarvostelemasta rajusti Israelinvaltiota. Hän määrittelee it-sensä ateistiksi, mutta toteaaTalmudin olevan maailmantäydellisin teksti.

Hän menestyi, ja menestyy,loistavasti akateemisessamaailmassa, mutta juuri yli-


1919191919

eliittien arvovallaneliittien arvovallaneliittien arvovallaneliittien arvovallaneliittien arvovallanopistot ovat usein hänenkritiikkinsä keskipisteenä.Ristiriidat ovatkin itse asiassavain näennäisiä: Chomskyajohdattelee ristiriidoista täysinvapaa looginen moraali.

Ensivaikutelma Chomskyn ta-vasta käsitellä poliittisia aihei-ta voi kuitenkin olla hämmen-tävä, ainakin perinteiseen aka-teemiseen kirjallisuuteen ver-rattuna. Ensimmäinen ero, jo-hon törmää välittömästi, onkirvoittava satiiri, jota Choms-

ky viljelee ahkerasti. Toinenero ovat viittaukset, joita vili-see tiuhaan. Ne myös usein ve-nyvät kymmenrivisiksianalyyseiksi, joita ei pidä jät-tää lukematta.

Hänen tapansa lähestyä tiet-tyä teemaa tyrmää takuullaensimmäisillä kerroilla. Ai-heet, ajat ja paikat vaihtuvattiheään, nivoutuen kuitenkinlopuksi niin vakuuttavaksikokonaisuudeksi, että vasta-väitteet ovat turhia.

Chomskyn väitteet saattavatherättää rajuakin skeptisyyttä,mutta hänen argumenttinsamurtavat lopulta kaiken vas-tarinnan. Chomskyn ohje lu-kijalle on kuitenkin: ”Teidänei tule uskoa kehenkään, eiedes minuun -- Tunnen, ettäolen onnistunut, jos ihmisettarttuvat haasteeseeni ja otta-vat itse selvää asioista.”

Chomskyn teokset ovat vaa-tivia aivan uudella tavalla, sil-lä hän kyseenalaistaa kaikki

vallassa olevat olettamukset.Chomskyn tulkinnat perustu-vat moraalisille perusarvoille– seikka, jota hän ei suinkaanpeittele. Teoksissaan hän rii-suu eliittien arvovallan jatekopyhyyden kerros kerrok-selta jättäen jäljelle vain ru-man raadon, ahneuden ja it-sekkyyden. Hän saa harvinai-sella tavalla esille vallan to-dellisen luonteen – saavutus,johon vain harva pystyy.

Chomsky USA:n terrori-ikuista:

“Lahja kovan linjan oikeistolle”Noam Chomsky kirjoittaaahkerasti päivänpolttavistateemoista. New Yorkin jaWashingtonin terrori-iskui-hinkin hän ehti ottaa kantaajo pari päivää niiden jälkeen.Hän kuvailee iskuja “valta-viksi rikoksiksi”.

“Ne eivät ehkä olleetmittakaavaltaan yhtä laajo-ja kuin monet muut terrori-iskut, kuten esimerkiksiClintonin ohjusisku Suda-niin ilman mitään uskottavaaveruketta, jossa puoletmaan lääketuotannosta tu-houtui -- puhumattakaanpaljon suuremmista rikok-sista, joita muistuu helpostimieleen. Mutta epäilemättätämä oli hirvittävä rikos. Ku-ten tavallista, pääasiallisetuhrit olivat työtätekeviä ih-misiä: siivoojia, sihteereitä,

palomiehiä jne.”Chomskyn mukaan

hyökkäys voi johtaa hyvinikäviin seurauksiin palestii-nalaisten ja muiden jo en-nestään sorrettujen ihmis-ten kannalta. Myös Yhdys-valtain sisällä sillä tulee ole-maan kielteisiä vaikutuksiaesimerkiksi kansalaisoi-keuksien kannalta ja sesaattaa lisätä paineita ohjus-puolustusjärjestelmän kehit-tämiseksi, vaikka tämäntyyppistä iskua ei pystytä-kään järjestelmän avulla eh-käisemään.

“Lyhyesti sanoen, terro-ri-isku oli kuin lahja USA:nkovan linjan oikeistolle, jokatoivoo voivansa käytää vä-kivaltaa valtapiirinsä kont-rolloimiseen.”

Chomsky on huolissaan

USA:n vastareaktioidenmahdollisesti synnyttämäs-tä koston kierteestä. Hänes-tä on pyrittävä ymmärtä-mään, mikä rikoksiin on joh-tanut.

“Jos valitsemme tämänreaktion, meidän on mieles-täni syytä kuunnella koke-neen Lähi-Idän -kirjeenvaih-tajan Robert Fiskin sanoja— Fisk kuvailee sitä ´pa-huutta ja uskomatonta jul-muutta, johon nöyryytettykansa kykenee´. Hän kirjoit-taa, että ́ tämä ei ole demo-kratian sota terroria vas-taan, toisin kuin maailmalletullaan seuraavina päivinäuskottelemaan. Kysymys onmyös amerikkalaisista oh-juksista, jotka iskeytyvät pa-lestiinalaisten koteihin,amerikkalaisista sotilasheli-

koptereista, jotka ampuivatraketteja libanonilaiseenambulanssiin vuonna 1996,amerikkalaisista ammuk-sista, joita satoi Qana-nimi-seen kylään, USA:n israeli-laisen liittolaisen koulut-tamasta libanonilaisesta mi-liisijoukosta, jotka viiltelivät,raiskasivat ja murhasivattiensä pakolaisleirien läpi.´”

Elias Krohn

...jatkuu seuraavalla sivulla

Lähde: Vaikuttava tietotoi-misto, www.vaikuttava.netChomsky-sitaattienkäännos:Juhani Yli-Vakkuri

2020202020


Useat intellektuellit syyttävätChomskya epätieteellisyy-destä. Saadessaan kysymyk-sen siitä, millä erikoisasian-tuntemuksella hän kommen-toi yhteiskunnallisia asioita,Chomsky vastasi: ”Aivan sa-malla kuin Henry Kissingerja muut ammattilaiset eli enmillään. Ainoa ero on, ettäminä en teeskentele, että mi-nulla olisi sellaista, ja vielävähemmän, että sellaista tar-vittaisiin.” Ihmisillä on oike-us ja mahdollisuus osallistuaoman elämänsä ohjaamiseen,mutta se edellyttää, että valtariistetään eliiteiltä takaisinjokaiselle itselleen.

Chomskya on syytetty myös“intellektuellin tradition” pet-tämisestä, johon hän vastaa:”Se on totta, olen samaa miel-tä. Intellektuelli traditio onmyötäillä valtaa, ja mikäli enpettäisi sitä, niin häpeäisin it-seäni.” Useat kriitikot pyrki-vät mielellään liittämäänChomskyn tutkimukseenmyös ”epäteoreettisen” lei-man. On totta että Chomskynperusolettamuksesta – siitä,että ihmiset ovat vastuussatekojensa seurauksista, jotkahe pystyvät ennakoimaan – eivälttämättä saa muokattuahienoa teoriaa tai ideologiaa.Usein yksinkertaisin keksin-tö on kuitenkin kaikkeinnerokkain.

Epätieteellisyyden lisäksiChomskya on syytetty myösrakentavuuden puutteesta. Seei kuitenkaan täysin pidäpaikkaansa, vaikka suurin osahänen tuotannostaan ei ole-kaan suoranaisesti rakenta-vaa. Poliittisesti Chomsky sa-noo olleensa aina poliittisestiriippumaton, mutta seuran-neen ahkerasti eri vasem-mistoliikkeiden toimintaa.

Hän on aina kokenut anarkis-tisen koulukunnan omakseen.

Hän hahmottelee maailmaa,jossa valtarakenteiden purka-minen olisi mahdollista. Ihmi-set ottaisivat suuremman vas-tuun itsestään yhteisöinä jasoluina. Valta on kuitenkinensin palautettava valtiolle,joka on edes jossain määrindemokraattinen, rahalaitok-silta ja monikansallisilta yh-tiöiltä, joille se on luisunut.

Chomsky erottelee näin lyhy-en ja pitkän aikavälin tavoit-teet, mitä hän suosittelee kai-kille anarkisteille. Vasta kunvalta on palannut edes jossainmäärin ihmisille itselleen,voidaan ruveta hahmottele-maan uutta maailmaa: todel-lista demokratiaa ja vapautta.

Chomsky sanoo usein saavan-sa turhauttavan kysymyksenepätoivoisilta ihmisiltä:”Maailma on hirvittävä paik-ka, ja asiat menevät vain huo-nommaksi. Mitä meidän pitäi-si tehdä? Kerro meille!”.Osoittamatta ketään sormellaChomskyn mukaan ainoa vas-taus on, on aina ollut ja tuleeaina olemaan: ”Tehkää sittenjotain, ja pian!”

Tämä lieneekin länsimaisenyhteiskunnan keskeisin on-gelma. Valtiovalta nöyrinejuoksupoikineen on onnistu-nut uskottelemaan ihmisille,että heidän ei tule, tai että heeivät osaa, osallistua yhteis-ten asioiden hoitamiseen. De-mokratia, kansanvalta, on

kuin onkin harvainvalta.

Jan Liesaho


Kattavaa Chomsky-arkistoa ylläpitää SuomenRauhanpuolustajat,www.rauhanpuolustajat.fi.Sivulta löytyy myöslinkkejä muihin Chomsky-arkistoihin; aina ajankoh-tainen on esimerkiksiwww.zmag.org.

Yliopisto ja eläinten oikeudetYliopisto ja eläinten oikeudetYliopisto ja eläinten oikeudetYliopisto ja eläinten oikeudetYliopisto ja eläinten oikeudetIhmisen erityisasemaa eläimiinnähden ei voida perustella rati-onaalisesti. Eläinten hyötykäyt-tö on spesismiä eli lajisortoa jarinnastettavissa esim. rasismiinja seksismiin, joissa eettisiäarvostelmia tehdään toissijais-ten ominaisuuksien perusteel-la.

Rationaalisen ajatteluntyyssijana yliopiston tulee ollaedelläkävijä eläinten oikeuksi-en tunnustamisessa ja huo-mioimisessa kaikessa yliopis-ton toiminnassa. Muuttamallakäytäntöjämme voimme vaikut-taa asenteisiin ja eläinten hy-väksikäyttöön yleisemminkin.

Tällä hetkellä Helsingin yli-opistossa käytetään 30 000koe-eläintä vuodessa. Yliopis-ton koe-eläinlaboratorio kasvat-taa eläimiä ja tekee eläinkokei-ta myös maksullisena palvelu-toimintana ulkopuolisille. Palve-lutoimintaa voi hyvällä syyllä pi-tää intentionaalisena eläinko-

keiden edistämisenä.Pukki puolestaan on pääs-

tetty kaalimaata vartioimaaneläinkokeita säätelevässä kon-sistorin alaisessa koe-eläintoi-mikunnassa: toimikunta koostuukuudesta eläinkokeita tekevientiedekuntien professorista jadosentista ja kolmesta muustajäsenestä.

Vähimmäisvaatimuksinaeläinten kasvattaminen ja eläin-kokeiden tekeminen maksul-lisena palvelutoimintana ulko-puolisille HY:n koe-eläinlabora-toriossa on lopetettava ja koe-eläintoimikunnan koostumustaon muutettava vastaamaan yli-opiston normaalia hallintomal-lia. Koe-eläintoimikunnan toi-minnan tulee olla avointa japäätösten yksityiskohtineen jul-kisia. Perustavoitteena tulee ol-la yliopiston täydellinen luopu-minen eläinkokeista.

Risto Widenius


2121212121

Mitä opittiin TuomiojanMitä opittiin TuomiojanMitä opittiin TuomiojanMitä opittiin TuomiojanMitä opittiin TuomiojanIsrael-lausunnostaIsrael-lausunnostaIsrael-lausunnostaIsrael-lausunnostaIsrael-lausunnostasyntyneestä jupakasta?syntyneestä jupakasta?syntyneestä jupakasta?syntyneestä jupakasta?syntyneestä jupakasta?

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan kommentit

Lähi-idän tilanteesta Suomen Kuvalehdessä

aiheuttivat naurettavat (tai itkettävät)

mittasuhteet saaneen kohun, joka antoi

malliesimerkin propagandakoneistojen

toimivuudesta ja ihmisten

tietämättömyydestä.

Israelin ulkoministeri SimonPeres sanoi, että Tuomiojankommentit osoittavat “täydel-listä tietämättömyyttä”. Tämätarkoittaa, että Peresin mu-kaan Tuomioja on täydellisentietämätön siitä, että länsimai-hin kuuluvan valtion ulkomi-nisterin on harjoitettava rus-keakielistä politiikkaa, eikälaukoa totuuksia asioista, jois-ta pitäisi vaieta mahdollisim-man “hyvien” ulkopoliittistensuhteiden vuoksi.

Pari päivää myöhemmin Ve-näjän ulkoministerin vierail-lessa Suomessa Tuomiojakuitenkin muistutti Tshetshe-niasta hissuttelemalla, ettäruskeakielisyyden taito on tal-lella. Se onkin välttämätöntaito yhteiskunnallisessa val-

tahierarkiassa ulkoministerintasolla olevalta henkilöltä.

Tuomiojan Israel-lausunto olikuitenkin erittäin tervetullut,koska se aiheutti julkisuudes-sa paljon keskustelua. Helsin-gin Sanomissa oli aikaisem-min tänä vuonna ollut ainakinpari kohtalaisen hyvää kirjoi-tusta aiheesta, mutta yleisestiottaen uutisointi Lähi-idästäon huonoa, ja onkin yllättä-vää, miten paljon Suomestasilti löytyy ihmisiä, jotka ym-märtävät onneksi tilanteensuunnilleen oikein.

Monesti sanomalehdet ottavatjutut AP-Reuters -lähteistä.Nämä lähteet ovat osa propa-

...jatkuu seuraavalla sivulla

Mitä Tuomioja sanoi?

Kohua herättäneessä Suo-men Kuvalehden haastat-telussa (SK 34/2001) ulko-ministeri Erkki Tuomiojapainotti, että Lähi-idän ta-pahtumista olisi vihdoinsyytä alkaa puhua niidenoikeilla nimillä.

“Minua kauhistuttaa,että Israelin linjana on nu-jertaa, nöyryyttää, alistaa jaköyhdyttää palestiinalaiset.Mitä muuta siitä voi syntyäkuin loputonta vihaa.”

“On aika järkyttävää,että jotkut ajavat suhtees-sa palestiinalaisiin saman-laista politiikkaa, jonka uh-reiksi he itse joutuivat1930-luvulla.”

Positiivista Tuomiojanmukaan oli se, että Belgias-

sa nostettiin äskettäinsotarikoskanne pääminis-teri Ariel Sharonia vastaantämän osuudesta Sabranja Shatilan verilöylyihin Li-banonissa vuonna 1982,kuten myös se, että Tans-kassa protestoitiin palestii-nalaisten kidutuksiin osal-listuneen Carmi Gilloninnimitystä suurlähettilääksi.

Haastattelussa Tuomi-oja näki pieniä merkkejäEU:n Israel-politiikan muut-tumisesta tiukempaansuuntaan, mutta ei halun-nut tehdä pitkälle meneviäjohtopäätöksiä.

“Mikään muu maa kuinIsrael ei olisi voinut toimiasamalla tavalla näin kau-an”, Tuomioja korosti.

2222222222


gandakoneistoa, jonka tarkoi-tuksena on salata esimerkiksiyhdysvaltalaisilta veronmak-sajilta, että heidän rahoillaantapetaan palestiinalaisia.

Aluksi Tuomiojan komment-ti aiheutti lähinnä täysinhölmöjen vastareaktioidentulvan, ja parempia reaktioitasaatiin odottaa pari päivää.Ehkä rajuin vastareaktio tuliRuben Stilleriltä, joka sanoivälinsä poikki Erkin kanssa jailmoitti kannattavansa “va-semmistolaista siionismia”.

Koska Stillerin näkemys kon-fliktista heijastelee monienpropagandakoneiston armoil-le joutuneiden suomalaistennäkemyksiä, on syytä tehdäselkoa siitä, miksi se on eh-dottoman väärä tulkinta.

Uskottavia tulkintoja aihees-ta löytyy esimerkiksi eräiltävasemmistolaisilta rabbeilta,useimmilta politiikan tutki-joilta ja palestiinalaisilta sekäjuutalaisilta rauhanaktivis-teilta. Näitä henkilöitä muutjuutalaiset tietysti haukkuvatisänmaanpettureiksi.

Stillerin näkemyksessä mättääjo se, että siinä vasemmistolai-suus on yhdistetty sionismiin,joka on kansallisuusaate. Min-käänlaista nationalismia ei saa

kuitenkaan sekoittaa kriittiseenpoliittiseen ajatteluun, koskamuuten ajattelun kriittisyydenaste laskee erittäin jyrkästi. Joskansallismielisyydestä ei luo-vuta, ei holokaustista ole opit-tu mitään.

Avain Lähi-Idän tilanteenkäsittämiseen on “vasemmis-tolaisten” israelilaisjohtajientavoitteiden ymmärtäminen.Ehud Barak saavutti päämi-nisterikaudellaan valtaisanpropagandavoiton ja tuhosiihmisten uskon rauhaan anta-essaan ymmärtää, että JasserArafat torjui hänen “avo-kätisen” rauhanehdotuk-sensa. Barakin tarjouksessaolisi ollut vaatimuksena jakaaLänsiranta ja Gaza ‘kanto-neihin’.

Palestiinalaiset rauhanakti-vistien ja politiikan tutkijoi-den tuella ovat kuitenkinsitä mieltä, että Barakin“rauhantarjous” ei ollut lain-kaan avokätinen. Kun otetaanhuomioon Barakin kaudenkovat otteet esimerkiksikolmessa viikossa tapettiinsata palestiinalaista joista kol-mannes lapsia; tieyhteydetmuurattiin umpeen, mikä joh-ti esimerkiksi sairaaloiden toi-minnan pysähtymiseen jne.on täysin käsittämätöntä, ettäsama mies tarjoaisi palestiina-laisille avokätisiä rauhan-sopimuksia.

Tällainen rauhansopimus oli-si täysin vastakkainen sen lin-jan kanssa, jota Yhdysvallat jaIsrael ovat noudattaneet jomonia vuosikymmeniä. Itseasiassa Yhdysvaltain ulkopo-litiikassa “avokätisten” rau-hansopimusten tarjoaminenon vanha keino huiputtaa ih-miset. Sitä on käytetty esimer-kiksi Milosevicia, Saddamiaja keisari Hirohitoa vastaan.

Barakin tausta on hyvin sa-mantyyppinen kuin nykyisenpääministerin Ariel Sharo-nin. Barak ihailee avoimestiBen Gurionia, jonka johdol-la palestiinalaiset ajettiin ai-kanaan pois kodeistaan.

Barakin ja kumppaneidensuunnitelmista kertoo parem-min Barakin neuvottelijanlausunto, jonka mukaan tar-koituksena on luoda jonkin-lainen neokolonialistinensuhde Israelin ja palestiina-laisten alueiden välille.

Ja juuri siltä nykyinen suhdehyvin pitkälle näyttääkin.Tämä olisi käsittämätön tulos,mikäli kaikki osapuolet todel-la pyrkisivät rauhaan. Rau-hanprosessi on siis vain jon-kinlainen kolonialisointipro-sessi. Monet rauhanaktivistitvastustivatkin esimerkiksi Os-lon sopimusta, joka oli oikeu-denmukaisen rauhan vastai-nen, ja moittivat Arafatia sii-tä että hän ilmeisesti kalastelimainetta suostumalla siihen.

Jos kansallismielisyydestä eiluovuta, ei holokaustista

ole opittu mitään.

...jatkoa edelliseltä sivulta

haiskuillaan. On varmasti ol-lut jo kolmenkymmenen vuo-den ajan selvää, että kaikkiarabimaat yhdessäkään eivätsaisi valloitettua maailmansuurimpiin sotilasmahteihinkuuluvalta Israelilta neliö-senttiäkään maata. Mieletönväkivalta nousee epätoivosta ja sairaasta uskonnollisuu-desta. Miksi esimerkiksi eu-rooppalaiset eivät auta tar-peeksi ja painosta super-roistovaltio USA:ta?

Palestiinalaisten joukossa onniitä, jotka haluaisivat tappaakaikki juutalaiset, mutta jopaHamas-järjestön johtajan vi-rallinen linja on, että heillekelpaisi myös viidenkymme-nen vuoden kurjuuden ja sor-ron jälkeen YK:ssa kaikkienosapuolten hyväksymä rau-hansopimus.

Mitä tulee palestiinalaistenluottamukseen omia johta-jiaan kohtaan, kannattaamuistaa, että Intifada II onsuunnattu osittain myösArafatia vastaan. Eikä pidäunohtaa Palestiinan talous-eliitin suhteita Israelinkapitalisteihin.

Israelin johtajat olisivat saa-neet rauhan jo kolmekymmen-tä vuotta sitten - jos olisivat ha-lunneet - kaikkien osapuoltenallekirjoittamalla YK:n rau-hansopimuksella. Israelin kan-sa on ollut pitkään tällaisenrauhan kannalla. Israelin joh-tajat ovat kuitenkin johtaneetkansaansa harhaan äärinatio-nalismillaan propagandan tu-kemana. 70-luvulla Yhdysval-tain silloinen ulkoministeri

“Vasemmistolaiset”kieroimpia

Olisi myös naiivia uskoa ettäpalestiinalaiset tahot yrittäisi-vät valloittaa Israelin itsemur- >


2323232323

Henry Kissinger hyväksyiIsraelin rejektionistisen lin-jan, ja Persianlahden sodanjälkeen myös lähes koko Eu-rooppa.

Oikeistolaisten ja vasemmis-tolaisten israelilaispoliitik-kojen ero on vain siinä, ettävasemmistolaiset ovat kie-rompia ja hienostuneempia,kun taas oikeistolaiset laitta-vat tulivoimaa peliin. Todel-liset vasemmistolaiset löyty-vät politiikan ulkopuolelta pa-lestiinalaisten ja juutalaisten(usein yhteisistä) rauhan-liikkeistä.

Tuomiojan Israel-lausunnonaiheuttama kohu antaa jotainvihjettä siitä, miten kieroutunutnäkemys ihmisillä on maail-man tapahtumista ja miten te-hokkaita propagandakoneis-tot ovat. Ongelmana on, ettävaltaväestön seuraamat tiedo-tusvälineet ovat joko suurtenyhtiöiden tai valtioiden omis-tuksessa. Ongelma on myös se,että johtajia ja kapitalisteja

nuoleskelevat intellektuelliteivät auta tietämätöntä kansaa.

Sananvapaus tarkoittaa käy-tännössä sitä, että asioidenobjektiivinen ja relevantti tie-dottaminen jää marginali-soitujen kriittisten tiedotusvä-lineiden (tai tutkija OlliTammilehdon sanoin: ”oi-kean median”) erikoisalaksi.Toimiva demokratia vaatii toi-mivat tiedotusvälineet, ja toi-mivat tiedotusvälineet taasvaativat post-kapitalistisen japost-statistisen yhteiskunnan.

J. S.

Ydinvoiman vastainen liike jou-tui jälleen kerran järjestäyty-mään puolustustaisteluun, kunTeollisuuden Voima jätti viimevuonna hakemuksensa viiden-nen ydinvoimalan rakentami-seksi. Joulukuussa 2000 jouk-ko ympäristö- ja kansalaisjär-jestöjä sekä poliittisia nuoriso-ja naisjärjestöjä kokoontui yh-teen järjestämään ydinvoimanvastaista mielenosoitusta. Täs-tä sai alkunsa Valtavirta-verkos-to, johon kuuluu tällä hetkellänoin 40 järjestöä sekä yksityi-siä kansalaisia. Myös Sitvas onollut mukana aivanalkumetreistä lähtien.

Valtavirta vaatii Suomen ener-giastrategian perustamista

energiansäästöön ja uusiu-tuviin energialähteisiin. Ver-koston huhtikuussa Tsherno-bylin ydinvoimalaonnetto-muuden muistopäivänä järjes-tämä suurmielenosoitus sailaajasti julkisuutta osakseen.Valtavirran toimintaan kuulu-vat mm. seminaarit, mielen-osoitukset ja korttikampanjatkansanedustajille. Ydinvoimaavastustavat naiset voivat myöshalutessaan protestoida lisä-ydinvoiman rakentamista vas-taan ryhtymällä synnytys-lakkoon. Lisätietoja Valtavirta-verkostosta löytyy sivuilta

www.ydinvoima.net.

Verkostoituen kohti uusiutuvia energianlähteitäVerkostoituen kohti uusiutuvia energianlähteitäVerkostoituen kohti uusiutuvia energianlähteitäVerkostoituen kohti uusiutuvia energianlähteitäVerkostoituen kohti uusiutuvia energianlähteitä

Argumentit

sotaa ja uus-

liberalismia

vastaan

toisenlaisen

maailman

puolesta

kuukausittain

VIIME NUMEROISSA käsitelty mm.Globalisaatio, Terrorismi, Talouskriisit,Militarismi, Ympäristö, Antikapitalismi,

Göteborg. Attac, GATS-sopimus, WTO, IMF,Ydinvoima, G8, Genova

Vuositilaus (11 n.) 100mk1/2vuotta (6 n.) 60mk

MURROS, PL 288, 00171 HKI. P. 09-278 [email protected]

www.sosialistiliitto.org/murros/

Z-magazinen MideastWatch -linkkilista sisältääpaljon erilaisia näkemyksiälähi-idän konfliktista:www.zmag.org/Propagandakoneistoistakertovista kirjoistaklassisimpia on varmaanEdward S. Hermanin‘Manufacturing Consent’.

Yli 3000 ihmistä osoitti mieltään ydinvoimaa vastaanHelsingissä viime huhtikuussa, kun Tshernobylinonnettomuudesta oli kulunut 15 vuotta.

>

Laura Tuominen

kuva

Elia

s K

rohn

2424242424


○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○

Sivistysyliopisto!Sivistysyliopisto!Sivistysyliopisto!Sivistysyliopisto!Sivistysyliopisto!Yliopiston keskeisimmät tehtävät ovat tutkimus, koulutus ja sivis-tys. Omalle erikoisalalleen koulutettujen on osattava katsoa maa-ilmaa myös laajemmasta näkökulmasta. Sivistys merkitsee ihmi-sen tulemista tietoiseksi itsestään ja maailmasta, jossa elää.Uusliberalistinen yliopistopolitiikka korostaa liikaa muodollistakoulutustehtävää sivistystehtävän kustannuksella.Tulosvastuu-ajattelu ei sovi yliopistoon. Yliopiston rahoitus on turvattava julki-sista varoista. Opetuksen ja tutkimuksen on oltava riippumatontayksityisestä rahoituksesta. Suomalaisen hyvinvointivaltion yksikeskeinen piirre on jokaisen mahdollisuus kouluttautua itseäkiinnostavalle alalle varallisuudesta ja sosiaalisista lähtökohdistariippumatta. Tästä on pidettävä kiinni. Lukukausimaksut kaikissamuodoissaan on torjuttava jyrkästi. Yksityiset yliopistot muren-taisivat tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia. Koulutusta ei pidäkohdella Maailmankauppajärjestön (WTO) kilpailusääntöjen alai-sena markkinahyödykkeenä. Opiskelijoiden oikeusturva on otet-tava huomioon tenteissä ja opintojen rekisteröinnissä. Nimetöntätenttimistä on kehitettävä.

OpiskelijanOpiskelijanOpiskelijanOpiskelijanOpiskelijantoimeentulotoimeentulotoimeentulotoimeentulotoimeentulo

Erityisesti köyhimpien opis-kelijoiden tilanne vaatii kor-jaamista. Korkeampi opinto-raha ja riittävä, ympärivuoti-nen asumislisä ovat välttä-mättömiä. Opiskelijoille onmyönnettävä toimeentulo-tukea samoin perustein kuinmuillekin ihmisille. On väärin,että opiskelijat velvoitetaanelämään lainarahalla.

OpiskelijanOpiskelijanOpiskelijanOpiskelijanOpiskelijanperheperheperheperheperhe

Perheelliset opiskelijattaiteilevat lastenhoidon jaopiskelun välillä. Tiedekun-tien ja laitosten pitää ottaahuomioon perheellistenopiskelijoiden tarpeet jous-tavasti. Yliopiston pitäisilähteä mukaan HYYnlapsiparkkihankkeeseen.

Tasa-arvoTasa-arvoTasa-arvoTasa-arvoTasa-arvoYliopiston tasa-arvoyhdyshenkilöiden verkosto on saatava toi-mimaan. Sukupuolten epätasa-arvo on todellisuutta myös aka-teemisessa maailmassa. Naiset saavat miehiä vähemmänpalkkaa, ja heidän on vaikeampi edetä urallaan kuin miesten.Miehiä suosivista käytännöistä, kuten kutsuprofessuureista,on luovuttava. Sukupuoliroolit rajoittavat myös miehelle hy-väksyttyjä toiminta- ja elämäntapoja. Yliopistolla ja opiskeli-joiden kesken esiintyy myös seksuaalista häirintää. Se on vää-ristynyttä vallankäyttöä, johon pitää puuttua heti.

Vammaisella onVammaisella onVammaisella onVammaisella onVammaisella onoikeus opiskellaoikeus opiskellaoikeus opiskellaoikeus opiskellaoikeus opiskellaEri tavoin vammaiset opiskeli-jat on otettava paremmin huo-mioon yliopistossa sekä HYYnja sen alaisten järjestöjen tilai-suuksissa ja tiedotuksessa.Vammaisten opiskelun edelly-tykset on turvattava luennoillaja tenteissä.

SeksuaalisetSeksuaalisetSeksuaalisetSeksuaalisetSeksuaalisetvähemmistötvähemmistötvähemmistötvähemmistötvähemmistötNaispareille ja mies-pareille kuuluvat yhtäläi-set oikeudet nais-mies-parien kanssa, kuten oi-keus adoptoida lapsia.Haluamme edistää lesbo-jen ja homojen sekä bi- jatrans-ihmisten näkymistäja hyväksymistä opiskeli-joita lähellä olevissa yh-teisöissä, kuten yliopis-tossa, YTHS:ssä jaHOAS:ssä.

TerveysTerveysTerveysTerveysTerveysOpiskelijoiden lisääntyneet mielenterveys-ongelmat johtuvat osaksi yliopiston ja työ-elämän tehokkuuspaineista ja jatkuvastamenestymiskilpailusta. Jonotusajat YTHS:nmielenterveyspalveluihin ovat sietämättö-män pitkät. Kuntien rahoitusosuuttaYTHS:stä tulee nostaa ja yhteistyötä kunti-en kanssa lisätä niin, ettei opiskelijoitapallotella paikasta toiseen. Opiskelijoidenkäyntimaksuja ei saa korottaa, vaan mah-dolliset korotuspaineet pitää kohdistaa jä-senmaksun yhteydessä maksettavaanYTHS:n perusmaksuun. Hammashoidonsaatavuutta pitää parantaa.

○

○

○

VAALIMANIFESTI 2001


2525252525○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○○

○

○

○

Energiansäästöä ja tuulivoimaaEnergiansäästöä ja tuulivoimaaEnergiansäästöä ja tuulivoimaaEnergiansäästöä ja tuulivoimaaEnergiansäästöä ja tuulivoimaaYmpäristömme ei kestä jatkuvaa talouskasvua. Yhteiskunnan tulee panostaa aktiivisesti ener-giansäästön ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen. Ydinvoima on riski, jota emmehalua ottaa. Ylioppilaskunnan ja HYY Yhtymän tulee lisätä ekosähkön käyttöä sekä olla ener-giansäästön ja ympäristöystävällisyyden edistämisen eturintamassa.

PonnekkaampaaPonnekkaampaaPonnekkaampaaPonnekkaampaaPonnekkaampaaympäristötoimintaaympäristötoimintaaympäristötoimintaaympäristötoimintaaympäristötoimintaa

Ympäristöasiat eivät ole nykyisin juurikenenkään vastuulla HYYssä. Ylioppi-laskuntien yhteiskampanjoihin ei olepanostettu. Ratkaisu voisi olla ympä-ristösihteerin palkkaaminen. Yliopistonpitää laatia ekotase eli arvioida kaikkeatoimintaansa ympäristönäkökulmasta.Paikallinen kaupunkisuunnittelu on ym-päristöpolitiikkaa, jolla on maailman-laajuisia vaikutuksia. Yksityisautoilunsuosiminen pitää lopettaa; kaupunkikuuluu ihmisille, ei autoille! Helsinkiinon luotava kävelykeskusta ilman auto-tunnelia. Toimivat joukkoliikenneyh-teydet ja kattava pyörätieverkosto ovatyliopiston ja HYYn yhteinen etu. Ihan-netulevaisuudessa joukkoliikenne on il-maista kaikille.

Ruoka onRuoka onRuoka onRuoka onRuoka onpoliittistapoliittistapoliittistapoliittistapoliittista

Unicafen on tarjottava en-sisijaisesti lähellä tuotet-tua ruokaa sekä luomu- jareilun kaupan tuotteita.Tehomaatalouden tuot-teista, kuten broilerista javiljellystä kalasta, on luo-vuttava. Ylikansallistenriistoyhtiöiden merkkejä eiylioppilaskunnan ravinto-loissa tarvita.

EläintenEläintenEläintenEläintenEläintenvälineellistäminenvälineellistäminenvälineellistäminenvälineellistäminenvälineellistäminen

lopetettavalopetettavalopetettavalopetettavalopetettavaEläinten pidon epäkohdat ovatsyntyneet ideologiasta, joka eitunnusta eläimille minkäänlais-ta itseisarvoa. Helsingin yliopis-tossa käytetään yli 30 000 koe-eläintä vuodessa. Geenitekno-logian uudet menetelmät ovat li-sänneet voimakkaasti esimer-kiksi hiirten käyttöä. Yliopistonon sitouduttava koe-eläintenkäytön vähentämiseen.

Joukkojen osallistuvaa demokratiaaJoukkojen osallistuvaa demokratiaaJoukkojen osallistuvaa demokratiaaJoukkojen osallistuvaa demokratiaaJoukkojen osallistuvaa demokratiaaElävät ja avoimet kansalaisliikkeet ovat demokratian elinehto. Edustuk-sellinen päätöksenteko ei yksinään riitä. Ihmisten vaikutusmahdollisuuk-sia on kehitettävä esimerkiksi kansanäänestyksillä ja perustamallakaupunginosavaltuustoja. Kokoontumis- ja sananvapaus on turvattava- emme halua poliisivaltiota.

OpiskelijaOpiskelijaOpiskelijaOpiskelijaOpiskelijatarvitsee kodintarvitsee kodintarvitsee kodintarvitsee kodintarvitsee kodin

Kohtuullisen asumisen ja toi-meentulon yhtälö on opiskelijal-le nykyään mahdoton. HOAS:npitää ostaa rohkeasti vanhojarakennuksia opiskelija-asun-noiksi. Uusien asuntojen pitääolla kohtuuhintaisia. HOAS voisikokeilla uusissa kohteissaanekorakentamista. “Palvelua”HOASilla: puhelinjonotus mak-saa, sähköposteihin ei vastataja asuntojen tietoliikenneyhtey-det takkuilevat.

TaloudenTaloudenTaloudenTaloudenTaloudenglobalisaatioonglobalisaatioonglobalisaatioonglobalisaatioonglobalisaatioonvoi vaikuttaavoi vaikuttaavoi vaikuttaavoi vaikuttaavoi vaikuttaa

Globalisaatio etenee pääasias-sa talouden asettamien ehto-jen mukaisesti, vaikka se onmyös poliittinen, sosiaalinen,kulttuurinen ja teknologinen il-miö. Nyt sitä luonnehtii ylikan-sallisten yhtiöiden ja epädemo-kraattisten kansainvälistenjärjestöjen, kuten WTO:n jaIMF:n, vallankäyttö ohi poliitti-sen päätöksenteon. Suurenrahan ylivallan on loputtava.

> ○ ○

○

○

RahaaRahaaRahaaRahaaRahaakehitysyhteistyöhönkehitysyhteistyöhönkehitysyhteistyöhönkehitysyhteistyöhönkehitysyhteistyöhön

Köyhien maiden ongelmat johtuvat pitkälti maa-ilmantalouden epäoikeudenmukaisista raken-teista, jotka palvelevat länsimaiden taloudelli-sia etuja. Kehitysyhteistyö ei poista ongelmiensyitä, mutta hoitaa oireita. Suomen mitättömätkehitysyhteistyömäärärahat on nostettava ai-nakin YK:n edellyttämään 0,7 prosenttiin brut-tokansantuotteesta. Köyhien maiden velat onannettava anteeksi. Kehitysyhteistyö-määrärahojen osuutta myös HYYn budjetissaon nostettava. Meillä on varaa siihen. Lisä-resurssit voidaan käyttää esimerkiksi osallis-tumalla JYYn uuteen kehitysyhteistyöprojektiinIntiassa.○

○

○

○

2626262626


Suomeen mahtuuSuomeen mahtuuSuomeen mahtuuSuomeen mahtuuSuomeen mahtuuenemmän erilaisuuttaenemmän erilaisuuttaenemmän erilaisuuttaenemmän erilaisuuttaenemmän erilaisuutta

Pakolaisuuden syyt juontavat usein juurensa län-simaiden talous- ja etupiiripolitiikasta. Puheetelintasopakolaisuudesta on syytä heittää romukop-paan. EU ja Suomi haluavat sulkea rajansa sellai-silta pakolaisilta ja siirtolaisilta, jotka eivät hyödy-tä länsimaita taloudellisesti. Maahanmuuttajat ovatrikkaus. Erilaisista kulttuureista tulevien on voitavakokea tulevansa hyväksytyiksi Suomessa.Yliopistossakin esiintyy etnistä syrjintää ja rasis-mia. Maahanmuuttajaopiskelijoiden tarpeet onotettava paremmin huomioon yliopiston ja ylioppi-laskunnan toiminnassa, esimerkiksi tiedotukses-sa. HYYn on otettava voimakkaasti kantaa rasis-mia ja kaikenlaista syrjintää vastaan.

Rauhaa!Rauhaa!Rauhaa!Rauhaa!Rauhaa!Todellista turvallisuutta ei saa-vuteta varustautumalla taikostoiskuilla. On toimittava ak-tiivisesti sellaisten sosiaalistenrakenteiden muuttamiseksi, jot-ka ylläpitävät eriarvoisuutta yh-teiskunnassa ja koko maail-massa. Suomen ujuttaminenhyökkäysliitto Natoon on lope-tettava. Päämäärämme onkaikkien armeijoiden lakkautta-minen ja maailmanrauha. HYYtukekoon tavoitetta omalta osal-taan työllistämällä enemmänsivareita.

HYYstä vaikuttaja!HYYstä vaikuttaja!HYYstä vaikuttaja!HYYstä vaikuttaja!HYYstä vaikuttaja!

HYYn pitää ottaa osaa yhteiskunnal-liseen keskusteluun painoarvonsaedellyttämällä tavalla. Perisuoma-laista konsensusta järkyttävät uudetavaukset ovat aina olleet ylioppilas-kunnan leipälaji. HYYn tulee vaikut-taa aktiivisemmin pääkaupunkiseu-dun kuntien päätöksentekoon sekäsuoraan päättäjiä lobbaamalla ettäyhteistyöllä kansalaisjärjestöjenkanssa.

Valtaa kaikille!Valtaa kaikille!Valtaa kaikille!Valtaa kaikille!Valtaa kaikille!Edustajiston on muututtava kumileimasimesta aktiiviseksi toimijak-si. Edari voisi parhaimmillaan olla elävä keskustelufoorumi, jossaasioista päätettäisiin avoimesti ja julkisesti. Tämä antaisi myös op-positiolle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa. Valtaa ylioppilaskun-nassa tulisi myös hajauttaa valiokuntiin, työryhmiin, järjestökentälletai jopa jäsenäänestyksiin. Opiskelijan on voitava vaikuttaa ylioppi-laskunnassa hyppäämättä broilerikoneistoon. Yliopiston rakennepohjautuu tulevaisuudessa Viikin, Meilahden, Kumpulan ja keskus-tan kampusalueisiin. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudetyliopistonhallinnossa pitää taata myös rakenteen muuttuessa. Kau-kaisempien kampusten palvelut on turvattava. Ylioppilaskunnan toi-mintaan pitäisi saada opiskelijoita tasaisesti eri kampuksilta.

KaksikielisyysKaksikielisyysKaksikielisyysKaksikielisyysKaksikielisyysHYY on kaksikielinen ylioppilaskunta,mutta se ei näy juuri missään. Ruotsin-kielisten palvelujen ja materiaalin tuot-taminen asetetaan vastakkain muidenrahareikien kanssa. Ylioppilaskunnan jaHYY Yhtymän pitää tarjota enemmän jakorkealaatuisempaa tietoa palveluistaanruotsiksi. Tiedekuntien on osoitettava riit-tävästi resursseja ruotsinkieliseen ope-tukseen ja ohjaukseen.

Kulttuuri kuuluu kaikilleKulttuuri kuuluu kaikilleKulttuuri kuuluu kaikilleKulttuuri kuuluu kaikilleKulttuuri kuuluu kaikille

Palveluja, ei sijoittamistaPalveluja, ei sijoittamistaPalveluja, ei sijoittamistaPalveluja, ei sijoittamistaPalveluja, ei sijoittamistaYlioppilaskunnan omistama HYY Yhtymä tuottaa, paitsi korvaa-mattoman tärkeitä opiskelijapalveluita, myös ylioppilaskunnan toi-minnan perusrahoituksen. Tulevienkin opiskelijasukupolvien toimin-taedellytykset voidaan turvata ainoastaan huolellisella taloudenpi-dolla. Yhtymän bisnesruuvia on kuitenkin kierretty jo liian tiukalle.Kaavailtujen sijoitussalkkujen sijaan Yhtymän miljoonapääomiatulisi käyttää HYYn jäsenille suunnatun palvelutoiminnan laajenta-miseen. Opiskelijaedustajien vaikutusmahdollisuuksia HYY Yhty-män hallinnossa tulee parantaa.

YlioppilastalotYlioppilastalotYlioppilastalotYlioppilastalotYlioppilastalotylioppilaille!ylioppilaille!ylioppilaille!ylioppilaille!ylioppilaille!

Vanha ylioppilastalo on palautettavaopiskelijoiden olohuoneeksi jakulttuuritilaksi. Yritystilaisuuksien si-jaan Vanhalla tulee panostaa siihen,että opiskelijat kokisivat sen jälleenomakseen. Opiskelijahintaisen oluen,siiderin ja Reilun kahvin lisäksi myösasiakaspalvelua tulee kehittää. Van-ha on luonteva paikka opiskelijajär-jestöjen ja ylioppilaskunnan järjestä-mille tapahtumille sekä muillepienimuotoisille voittoa tavoittele-mattomille kulttuuritapahtumille. Uu-den ylioppilastalon on säilyttäväopiskelijoiden käytössä, vaikka kol-mas ylioppilastalo rakennettaisiin.Järjestö- ja biletiloja ei pidä häätääUudelta yritysten tieltä.

○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○

○ ○ ○ ○ ○○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○

Valitse oma punavihreä ehdokkaasi seuraavilta sivuilta!

>

HYYn kulttuuritoiminta elää erityisesti 1950-70-lukuihin verrattuna melkoista hiljaiseloa.Osa kulttuurivaliokunnan voimavaroista on si-dottu akateemisten puku- ja poseerausjuhlienjärjestämiseen, kun tarvittaisiin aktiivista kult-tuuritapahtumien järjestämistä ja tukemista.HYYn tulisi panostaa erityisesti kokeelliseentaiteeseen, poikkitaiteellisuuteen ja mahdol-lisuuksien tarjoamiseen tuoreille kyvyille, kaik-keen siihen mikä jää markkinalakien hallit-semalla kulttuurin kentällä katveeseen.


2727272727

703Johan Alényleinen kirjallisuustiede

Kulttuurivihkojen päätoimittajaVapaasti vasemmalla, kohtiihmisystävällistä markkinataloutta.Attac ei ole ratkaisu. Kohti suoraademokratiaa. Opiskelijoille lisäävaltaa yliopistohallinnossa.Ylioppilaskunta olemme me,ei pieni HYY-eliitti!

PaavoArhinmäkitietojenkäsittelytiede

704

Vasemmistonuortenpuheenjohtaja,

Helsinginkaupunginvaltuutettu

Mieluummin alasti kuin turkissa.

705Tanja Auvinen

yleinen kirjallisuustiede

Pätevä nainen näkemäänpunaista sinunkin puolestasi!

706Saku Etholénpsykologia, kehitysmaatutkimus

Rauhan, luonnon jasolidaarisuuden puolesta -rahan valtaa vastaan.

707MatiasFredrikssonstatslära (Soc&Kom)

Socialistförbundet:MÄNNISKORNA FÖRE PROFITEN -RÄTTVISA INTE BOMBER!Jag är medlem av Socialistförbundet, Attac,Nätverk Mot Rasism och dessutomMurros-tidningens redaktionsråd.

708Ville

Holmberglääketiede

Nothing ever burnsdown by itself.

They can run butthey can’t hide:

We are everywhere!aktiivi.sange.fi/WTO709

Jukka Huhtatietojenkäsittelytiede

Vääryydet poistettava!Radikaalikäpistelijä, jolle

musiikki ja maailmanparantaminenovat tapoja elää ja toimia.

Tasa-arvoisemman, puhtaamman jaoikeudenmukaisemman

maailman ja yliopiston puolesta.

710Gerry B. Ilvesheimofilosofia

Vapaa kirjoittaja, toiminut HYYnnaistyöryhmässä, uudistanutosaltaan yliopiston hallintoa, jatkaaheteronormatiivisuuden kitkemistäkulttuurista. Yritykset vastuuseenyhteiskunnasta!

2828282828


Pelasta maailma ruosteelta.

711Juho Iso-Markkutietojenkäsittelytiede

Konsistorin varajäsenRiski-investointeja vallanku-

moukseen, optioita rauhaan jatasa-arvoon, pitkäjänteistä

sijoittamista kestäväänkehitykseen. Ole realisti -

vaadi mahdotonta!

712Perttu Iso-Markku

tietojenkäsittelytiede,käytännöllinen filosofia

laitosjohtoryhmän jäsenÄänestä minua,minä olen kiva.

Simo Järvelä

Sitvasin anti-imperialistisen taistelunvastaava, Reilu kauppa,KEHOn puheenjohtaja“Vallankumousta sanotaanyksilössä hulluudeksi.”(Samuli Paronen)

715Anna Kervinenkehitysmaatutkimus

“Älä pelkää kysyä, toveri. Äläusko kuulopuheisiin, otaselvää. Mitä itse et tiedä, sitäet tiedä.” (Bertolt Brecht).

718Aino Korvensyrjäpoliittinen historia, filosofia,latinalaisen Amerikan tutkimus

Aktivismia atomitasolta.

716Kaisa

Kervinenkemia

HYY Yhtymänhallintoneuvoston jäsen,

kiinteistöjohtokunnan jäsenEi ole muuta tärkeää kuin

rakkaus ja politiikka.

717Anna

Koikkalainenvaltio-oppi ja puolan kieli

713

sosiologia

Viininpunainen klassikko,HYY:n kriittinen ääni.

714Antti Kajasklassillinen filologia


2929292929

Sosialistiliitto:IHMISET ENNEN VOITTOJA -OIKEUTTA EI POMMEJA!Aktivisti. Sosialisti. Ainejärjestötoiminta.Tuutorointi. Laitosjohtoryhmä. Attac.KYLLÄ: kasvisruoalle, kissoille, kulttuuril-le, kansalaistoiminnalle, vallankumoukselle.EI: rasismille, elitismille, terrorismille,sodalle, kapitalismille.

719Pia Kovintalous- ja sosiaalihistoria Punaviherpiipertäjä, joka arvostaa

klassista sivistystä, rauhan työtä,demokratiaa ja luomuruokaa. Teengradua tulonjaon etiikasta. HYY:n

on opiskelijankin edunnimissä oltava osa

markkinafundamentalisminvastaista rintamaa.

720Elias Krohn

käytännöllinen filosofia,viestintä, sosiologia

Sitvasin sihteeri, HYYn sosiaalipoliittisenvaliokunnan puheenjohtaja, Helsinginyliopiston tasa-arvotoimikunnan jäsen

Aatteen nainen. Tasa-arvo ja sosiaalinenoikeudenmukaisuus HYYn, yliopiston, ympäröivän

yhteiskunnan ja koko maailman tasolla ovat minulletärkeitä. Opiskelijoiden väliseen eriarvoisuuteen on

puututtava korkeampi opintotuki ja jyrkkä eiuusliberalistiselle tulostavoitteellisuudelle!

721Kanerva Kuokkanen

valtio-oppi

Ei puolikasta! Punainen,vihreä, pasifisti, feministi -kaikkea kokonaan! Laaja-alainen aktivisti moniarvoisensivistysyliopiston puolesta.

722MiraKäkönensosiologia

Oikeutta eläimille!Vallankumous on joka päivä.Kohti maailmaa ilmanpakkovaltaa, kohti toisistavälittämistä.

723Olaf Laczaktietojenkäsittelytiede

SETA ry:n puheenjohtajaRasistisuus, seksistisyys taihomofobisuus eivät olesynnynnäisiä ominaisuuksia.Syrjintää vastaan voi tehdätyötä, yliopistossakin.

726Tiia Lampelauskontotiede

Reilu kauppa, Kehy-valiokunta,ATTAC, Aula Osuuskunta

Sofian Maailma: Riippumattomanyliopiston tulee toimia yhteiskunnassa

esimerkkinä niin tutkimuksen kuin arjenkinkautta. Yliopistoelämän on tarjottava

opiskelijoille paitsi mahdollisuus yksilölli-seen opiskelumalliin, myös eväät rakentaa

kestävää, moniarvoista maailmaa.

724Sofia Laine

sosiologia

Talous on hyvinvoinnin väline,eikä päinvastoin!

725Toni Laitinen

MM. yo, ahtaaja

3030303030


Tärkeää on kysyä,mikä on tärkeää.

727Emilia Lehtinen

käytännöllinen filosofia

Pengerkadunkoirapuisto säilytettävä!Olen suvaitsevainen: voisintarvittaessa ajaa myösheteromiesten asiaa.

728Outi Lepistösosiologia

Älä äänestä minua, jos vihaat veroja!Kannatan hyvinvointiyhteiskuntaa, joka

maksetaan verovaroilla. Sivistysyliopistoon hyvinvointivaltion yksi kulmakivi.Sivistysyliopisto kannustaa kriittiseen

ajatteluun ja toiseuden ymmärtämiseen.En aja asiaasi, jos solidaarisuus

on sinulle vierasta.

729Sami Liukkonen

uskontotiede

Glitteriä kampukselle,loistoa elämään.

730Saskia Mattilayleinen kirjallisuustiede,englantilainen filologia,digitaalinen viestintä

Ei markkinatalousyhtä miestä kaipaa.

732Niko Mäkelämatematiikka

Tee tuotannolle este,ohjaa keskustelua,kerro totuus, aseta vastakkain.Ole rela ja oikeamielinen.

734Kyösti Niemelätaiteiden tutkimuksen laitos

NO SLOGAN.Unity Posse.

731Tero Meltti

sosiaalityö

“Istuttakaa puita. Juuri tähänpuuhun voi fascismi lyödä

ratkaisevasti päänsä.”(Paavo Haavikko)

733Esa Mäkinen

sosiologia


3131313131

Ihanneyliopistossani kaikkienoikeus on kiireetön opiskelustimuloivassa ympäristössä,

yhteiskunnallinen vaikuttaminen jaelämän kysymysten pohtiminen ikään,

sukupuoleen, sosiaaliseen asemaan,seksuaaliseen suuntautumiseen tai

elämäntilanteeseen katsomatta.

736Lena Näre

sosiologia, naistutkimus

Muista myös levätä!Olen neljännen vuoden

opiskelija, steinerkoulunkasvatti ja tuleva

sosiaalityöntekijä.

Kaisa Palonen

Ylioppilaslehden Kustannus Oy:nhallituksen pj.Sitvas, Myy, Vuorovaikeutus,Roskaruokailijat, Kylmät MiehetLisää liksaa. Sivistysyliopisto.Puita. Polkupyöriä.

738Lauri Pietikäinenympäristöekonomia

On neidolla punaviher-Paula.

739Paula Rauhalateoreettinen filosofia

Koska me ihmiset olemmetämän yhteiskunnan luoneet,

me myös voimme sitämuuttaa.

740Anu Ropponensosiaalipolitiikka, sosiaalityö

Sitvasin idänsuhteidenvastaavaLihaan koskematta laadustatinkimättä. Hyvinvointivaltiokunniaan!

741AnnaRuohonenVenäjän kieli ja kirjallisuus

737

sosiaalityö,sosiaalipsykologia

Älä äänestä minua,jos vihaat feministejä!Olen iloinen ja arkea rakastavafeministi, opiskelija, äiti, työntekijä,ystävä... Haluan opiskella yliopistos-sa, jonka toiminnan kaikkia tasojaläpäisevät feminismi, suvaitsevaisuusja solidaarisuus.

735Samira Nikkiläuskontotiede

SYL:n kehykoordinaattori, Kepanhallituksen jäsen, Järkiporvari original

“Tao, totuus ja elämä”. Olen 25-vuotiaskulttuuri- ja kielitieteilijä, jonka vapaa- ja

kaikki muukin aika kuluu kehitysyhteistyönmerkeissä. Silloin kun ehdin, nautin myös

tummasävyisistä savuisista baareista jakaukomatkailusta.

742Esa Salminen

espanjalainen filologia,kulttuuriantropologia

3232323232


HYYn hallituksen sos.pol.vastaavawww.iki.fi/aijaVågar säga ifrån. Tyhjät talot on luotuvallattaviksi, kaapit aukaistaviksi.Tarvitsen äänesi! Rauha käänsi taasjärjettömälle sodalle toisenkin posken.Rivttes gierdevashvuohta lea váttis -aito suvaitsevaisuus on harvinaista.

743Aija Salososiologia, kehitysmaatutkimus,saamen kieli

Kriittistä realismia,luovaa idealismia.

745Miika

Tervonenyhteiskuntahistoria

“Valta vanhanjärjestyksen horjuu”

746Markku

Tihilävaltio-oppi

Ihmisen asialla pääasiassa omalla,toivottavasti muidenkin. Kiltti jakomea savolaispoika. Kasvava haluja polttava into saada jotakinaikaiseksi, tehdä jotakinkonkreettista.Hieman kärsimätön tosin.

747Teemu Toivainenvaltio-oppi

Sitvasin pj, Reilun kaupanvasemmistonuori, Vanhan yo-talonhallituksen jäsenPorvarius ei ole normaalia, se on vainyleistä. Huoneeni on ahdas, mieleni ei.Olen mieluummin vihannes kuinbroileri tämä punakone jyllääekosähkön ja luomun voimalla.

750Laura Tuominenvaltio-oppi

Kohti pehmeämpäämaapalloistumista.

748Tomi O.

Toivioviestintä,

kehitysmaatutkimus

Sitvasin edustajistoryhmän vpj, freelance-toimittaja, vuoden 2002 esikoiskirjailijaSolidaarisuutta syrjäytyneille ei markkinapyrkyreille!”Mikä uhka pienessä kynässä / kun tyrannit hallitsevat. /Mikä uhka pienessä luodissa / kun kenraalit päättävätmaan asioista. // Kynä ja luoti / lyijyä molemmat // muttamikä uhka pienessä kynässä.” (Lassi Sinkkonen)

744Jani Saxellkotimainen kirjallisuus,yleinen kirjallisuustiede,Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus

Miesten yliopistolla tulisi ymmärtäävelvollisuutensa kauniimpana

sukupuolena. Jos eivät ymmärrä, onkäytettävä pakotteita. Tavoitteenamiehille ehostus- ja hamepakko.Äänestä minut ajamaan kaikkien

esteetikkojen etuja!

749Salome

Tuomaalauskontotiede


3333333333

Rauhanpiipun pj.Opiskeluajan rajoittaminentukahduttaisi sivistysyliopiston -ei lukukausimaksuille!

751TimoTuominenteoreettinen filosofia

En punastu turhasta.

752JenniUljas

kemia

754Juha Vuorenkoskikehitysmaatutkimus

Talouskasvu laskuun!

755Juho Vuoritietojenkäsittelytiede

757Anna Ylä-Anttila

sosiaaliantropologia

Haluaisin, että kaikki ihmisetvoisivat elää yhdessä sivistyneesti,

toinen toisiaan suvaiten jakunnioittaen. Haluaisin, että ihmisiä

ja heidän erilaisia lähtökohtiaanymmärrettäisiin, ja että kaikille

oltaisiin oikeudenmukaisia.

Sampo Villanen753

sosiologia

Humanisticuminhallituksen veteraani

Puristaa oikeasta paikasta.Käytännön vastarannankiiski ei

päätä kypärään vaan esiliina päälläluokkavihollisen kimppuun. Oma

esimerkki vaikuttaa tehokkaamminkuin komiteamietinnöt.

756Risto Widenius

kieliteknologia (hum. tdk)

Sosialistiliitto:IHMISET ENNEN VOITTOJA -OIKEUTTA, EI POMMEJA!Puuhastellut myös Rasisminvastaisessa verkostossa, Attacissa,Rauhanpiipussa, puna-vihreässänaisverkostossa ja Tasossa.

758Nora Östmantalous- ja sosiaalihistoria,naistutkimus

Rauhanpiippu, RoskaruokailijatRauhaa, saatana!

Saatana, rauhaa!

3434343434


Kauneuspelastaa

maailman

Näyttelytilan seinällä on teks-ti: “Kauneus pelastaa maail-man.” Tekstin yläpuolella ole-vat kuvat ovat päällekkäinvalotettuja värivedoksia, kau-niita illuusioita. “Nalozhenie”-sarja oli ukrainalaisen BorisMihailovin (s. 1938) ensim-mäinen menestys valokuvaa-jana. Valokuvataiteen museos-sa esillä oleva näyttely liittyyHasselblad-palkintoon, jonkaMihailov voitti vuonna 2000.

Mihailovia pidetään mai-neikkaimpana entisen Neu-vostoliiton maista tulevistavalokuvaajista. Hänen tuotan-tonsa läpikäyvänä teemana onNeuvostoliiton murroksen jahajoamisen ja sen seurauksi-en dokumentointi 1960-luvunlopulta näihin päiviin.

“Nalozhenie”-sarjan esteetti-sen kokeilun jälkeenMihailov on käyttänyt valo-kuvaa monella eri tavalla:omakuvana, historiallisena jasosiaalisena kommenttina,narratiivisena välineenä, kau-neuden kokemuksen välittäjä-nä. Myös tyyli on vaihdellut:Mihailov on yhdistänyt kuviintekstiä, ottanut värikuvia ja

haikean sinisävyisiä musta-valkokuvia.

Boris Mihailov työskentelialun perin tekniikan insinöö-rinä synnyinkaupungissaanHarkovassa Ukrainassa. KGBsai kuitenkin käsiinsä Mihail-ovin vaimostaan ottamatalastonkuvat. Neuvostoyh-teiskunnassa alastomuus olitabu; se sallittiin ainoastaanvanhojen mestareiden maala-uksissa. Alastonvalokuvienottaminen oli ehdottomastikielletty.

Mihailov sai potkut insinöö-rintoimestaan ja päätti samallaantautua kokonaan valo-kuvaukselle; alastonkuvien ot-tamista hän on jatkanut kokouransa ajan. Aluksi Mihailovtyöskenteli kaupallisen valo-kuvaajan apulaisena. Hänenlöytämistään ja käsin värittä-mistään mustavalkoisistastudiomuotokuvista syntyi“Luriki”-sarja.

Neuvostoajalla Mihailovintäytyi noudattaa sääntöjä jaalistua sensuuriin. Hän kuva-si sosialismin rakentamista,punalippuja, maatalousnäyt-

telyjä ja loputtomia paraate-ja, mutta onnistui tuomaankuviin huumoria ja ironiaa.Esimerkiksi “Punaisessa sar-jassa” (1968-75) hän kuvasijokapäiväisiä tilanteita niin,että kuvassa oli aina jokin pu-nainen esine. Paraateissamarssivien ihmisten ilmeetovat kuitenkin alistuneita jaapeita. Mihailov tavoitti jota-kin järjestelmän ristiriitaisuu-desta ja toimimattomuudes-ta, mutta kuvasi kuitenkinniin, että täytti muodollisestisensuurin vaatimukset.

Neuvostoarjesta mahdolli-simman kaukana on sarja“Krimiläistä snobismia”. Sii-nä kauniit miehet ja naisetposeeraavat ja elävät huole-tonta elämää; mustavalkoisis-sa kuvissa on menneen maa-ilman charmia.

Perestroika ja Neuvostoliitonhajoaminen toivat myös tai-teilijoille uudenlaista vapaut-ta; Mihailoville itselleen semerkitsi taloudellista menes-tystä ja taiteellista vapautta.Toisaalta järjestelmän romah-taminen toi mukanaanhätkähdyttäviä sosiaalisia on-gelmia, kun monet ihmisetjäivät tyhjän päälle.

1990-luvulla Mihailov ondokumentoinut elämää post-sosialistisessa Ukrainassa.Uusi Ukraina ei kaikille näyt-täydy uljaana ja vapaana; suu-relle osaa ihmisistä se merkit-see köyhyyttä, sairautta ja tur-vattomuutta. “Maan ääressä”ja “Illan hämyssä” kuvaavatjokapäiväistä elämääHarkovan kaduilla. Sarjatovat valtavan kauniita, kuvatsini- ja ruskeasävyisiä.

Boris Mihailov, kuva teossarjasta Red Series.Hasselblad Center, Göteborg.


3535353535

Mihailov ei kuitenkaan alistasosiaalista kritiikkiään kaune-uden tavoittelulle; köyhyyttäja kurjuutta ei yritetä estetisoi-da pois.

Järkyttävimpiä näyttelyn ku-vista ovat “Tapaushistoria”-sarjan kuvat. Niissä esiintyyMihailovin palkkaamia kodit-tomia, narkomaaneja japrostituoituja. He pakottavatkatsojan kohtaamaan tautienja kylmyyden runtelemat alas-tomat vartalonsa. Liimaahaistelevat katulapset ovatuuden yhteiskunnan surul-lisin kääntöpuoli.

“Katso minua, minä katsonvettä” -sarja kertoo väkival-lasta ja seksuaalisesta riistos-ta. Mihailov on liittänyt ku-viin pieniä tarinoita. Yhdessäkuvassa esiintyvä nainen ker-too elävänsä myymällä hau-doilta varastamiaan kukkia.Kerran hän putosi humalassaavoimeen hautaan ja nukahtisinne. Hän heräsi hautajais-menojen alettua ja pelkäsihetken tulevansa haudatuksielävältä. “Siinä samassa olinvesiselvä”, nainen kertoo.

Mihailovin näkökulma onaina humanistinen ja konk-reettisestikin katutasolla. Hä-nen teoksissaan yhdistyvätkauneuden tavoittelu ja sosi-aalinen ja historiallinen pro-jekti. Jos hänen kuvansa saa-vat meidät kiinnostumaanniissä esiintyvistä ihmisistä jaheidän kohtaloistaan, voi kau-neus pelastaa maailman.

Katja Matikainen

Seljalta barrikadeilleSeljalta barrikadeilleSeljalta barrikadeilleSeljalta barrikadeilleSeljalta barrikadeilleeli kuinka tyttökirja politisoidaaneli kuinka tyttökirja politisoidaaneli kuinka tyttökirja politisoidaaneli kuinka tyttökirja politisoidaaneli kuinka tyttökirja politisoidaan

Tyttökirjojen sankarit ovat aina elelleetjotenkin omissa ajattomissa mikrokos-moksissaan, suojassa maailman myl-lerryksiltä. Juuri siksi Annat, Eevat jaPienet Runotytöt ovat keränneet ja ke-räävät lukijoita yhä uusista tyttösuku-polvista.

Suositun Selja-sarjan luoja Rauha S.Virtanen on nyt uskaltautunut raviste-lemaan tyttökirjakaavaa. Virtanen kir-joitti 1950-1960-luvuilla syntyneille nel-jälle Selja-klassikolle yllättävän jatko-osan Seljalta maailman ääreen, jossaviskasi Seljan tytöt keskelle Chilen vuo-den 1973 sotilasvallankaappausta.Rohkeasta ratkaisustaan kirjailija onsaanut kipakkaakin palautetta, kaikkieivät ole pitäneet seesteisen perhe-idyllin politisoimisesta.

Tuoreessa kirjassa Seljan tytöt marssi-vat kaduilla Chilen kansan puolesta, lu-kevat Tiedonantajaa ja väittelevät poli-tiikasta aamukahvipöydässä. VaikkaVirtanen kuljettaakin tyttökatrastaan läpirankkojen tapahtumien Chilen presi-dentinpalatsin valtaamisesta vasem-mistolaisten surmaamiseen Santiagonstadionilla, ovat tytöt silti jotenkinhassusti aivan ennallaan.

Seljan sisaruksethan muistetaan vuo-sikymmenten takaisista kirjoista järke-vänä Krisinä, kuvankauniina Margari-tana, haaveellisena Virvana ja suloise-na pikku Dodona. Uudessa kirjassaseikkailevat järkevä Kris, kuvankaunisMargarita, haaveellinen Virva ja suloi-nen pikku Dodo. Myös tyttöjen kotitaloLeppäkertunkujalla on säilynyt turvalli-sen muuttumattomana, vain perheenkissasukupolvi on tainnut vaihtua.

Virtasen uutuudessa ikityttökirja-maisen vanhahtava puheenparsi tör-mää aika räikeästi ulkoisen ympäristönmullistaviin tapahtumiin. Paradoksi te-kee kirjan kiinnostavaksi, mutta samal-la nakertaa tarinan uskottavuutta. Ihankuin Seljat olisivat tömähtäneet aika-koneella 1970-luvulle.

Rauha S. Virtanen on politisoinut Seljantytöt äärimmilleen: Dodon ja naapurin ko-mean Kim Joutselan välirikon syyksi esi-tetään nyt perustavia maailman-katsomuksellisia eroja (Kimhän on jyrk-kä konservatiivi) ja Seljan perheen ilta-tähti Tuli pähkäilee ollako enemmänihastunut totiseen kommaripoikaanKasimiriin vai sielukkaaseen porvaris-vesaan Iloon. Ehkä Virtanen onnistuutällä tavalla kertomaan jotakin 1970-lu-vun hengestä, pikkuisen ylidramatisoinn-ilta kuitenkin maistuu.

Seljalta maailman ääreen ei ole mikäänelämää suurempi kirja, mutta ainakin setarjoaa viihdyttävää luettavaa tyttökirja-iän ylittäneelle. Kirjan juonikuvioissakun yhdistyvät ne kaksi tärkeintä asi-aa, rakkaus ja politiikka.

Se vain jää harmittamaan, että vaikkaVirtanen vie poliittiset tapahtumat teok-sessa jonkinlaiseen pieneen päätök-seen asti, jäävät rakkausasiat aivan le-välleen. Chilen kuvioista vuoden 1973vallankaappauksen jälkeen me tiedäm-me, mutta sitä emme, valitseeko TuliKasimirin vai Ilon.

Anna Koikkalainen

Boris Mihailovin näyttelySuomen valokuvataiteenmuseossa Kaapelitehtaalla11.11. saakka.

Rauha S. Virtanen:Seljalta maailmanääreen. WSOY2001.

3636363636


Ensimmäiseksi vanhalta Ylen talous-toimittajalta kannattaa varmaan ky-syä Suomen median nykytilasta –vaiennetaanko esimerkiksi EU-kriitti-set äänet?

Mediassa ei EU-kritiikille ole lain-kaan sijaan ei varsinkaan TV:ssä. Jakun TV vaikenee jostain, ongelmaa tainäkökulmaa ei ole olemassa, ei meilläeikä muualla.

Mitä lääkkeitä on olemassa medianvaikenemiselle?

Mielenosoitukset purevat. Paras tapataistella median vaikenemista vastaan onosoittaa mieltään. Siksi mielenosoitus-kulttuuria pitäisi kehittää. Se on nykyai-kana tärkeää vaihtoehtojen poliittisenesittelemisen kannalta.

TERVEISIÄTERVEISIÄTERVEISIÄTERVEISIÄTERVEISIÄHaastattelussa Esko SeppänenHaastattelussa Esko SeppänenHaastattelussa Esko SeppänenHaastattelussa Esko SeppänenHaastattelussa Esko Seppänen

Suomikin on niin ihmeellisen demokraattinen maa,

että tiedotusvälineet myötäilevät pitkälti valtaeliitin

näkemyksiä yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Toisinajattelijoille annetaan puheenvuoroja vain sen

verran kuin tarvitaan tiedotusvälineiden

uskottavuuden säilymiseen suuren yleisön silmissä.

Suinkaan vähiten ei ole yritetty vaientaa EU-

kriitikkoja. Toimenpide-lehti kuuluu kuitenkin

kriittiseen marginaalilehdistöön, ja siksi

haastattelimmekin europarlamentaarikko Esko

Seppästä (vas). Hän on ainoa europarlamentin

antifederalistisessa verkostossa toimiva

suomalainen.

Tulin juuri Ranskasta, jossa olinMillaussa Attacin liikkeellelähdön kak-sivuotismielenosoituksessa. Millau olipaikka, jossa globalisaation vastustuslähti liikkeelle McDonaldsin hävittä-misellä.

Mielenosoitukseen kuului torvi-musiikkia ja traktoreita, ja sellaisenhervottomuuden soisi leviävän Suomeen-kin. Mielenosoitus on iloinen tapahtuma!

Mielenosoitusten sisältö on viime ai-koina usein ollut globalisaatiokri-tiikki, mutta jotkut ovat syyttäneetglobalisaation vastustajia linjattom-uudesta. Miten kansainvälistä kapita-lismia vastaan pitäisi taistella?

Elämme reaalikapitalismissa, joka onjulma köyhille ja paratiisi rikkaille.

Vasemmiston ongelma nykyään on, ettäei ole mitään, mitä asettaa kapitalismintilalle.

Vasemmistolla on kaksi tehtävää. Onkritisoitava reaalikapitalismia, mikä eiole kovin vaikeaa. Vaikeampi tehtävä onvaihtoehdon etsiminen ja löytäminen.

Sillä tiellä ollaan reaalisosialisminromahduksen jälkeen vasta alkutaipaleel-la. Romahdus oli aatteellisesti merkittä-vämpi asia kuin monet ehkä ajattelevat.Menneisyyteen ei ole paluuta, ja uusi onvielä työn takana.

Mistä ratkaisut sitten löydetään?Sosiaalisuus ja ekologisuus pitää yh-

distää. Ongelmana on, ettei tällä hetkel-lä ole puoluetta, joka yhdistäisi nämä.Vasemmistoliitto on sosiaaliturvan perin-neyhdistys, ja vihreät ovat yhdistelmäekologiaa ja sokeaa markkinauskoa.

Entä liittovaltioproblematiikka? MiksiEU:sta halutaan tehdä liittovaltio?

Federalismi on suurten valtioiden ta-voite, ja se perustuu siihen, että suuretsaavat käyttää pienten asukaspohjaa omi-en maailmanlaajuisten etujensa ajami-seen. Se on taistelua maailman-herruudesta.

Liittovaltio siis automaattisesti syrjiipieniä?

Kyllä, koska federalismi on sitä, ettäpäätökset tehdään asukaslukujen suhteis-sa. Nizzan sopimuksen myötä kolmemaata voi kumota 24:n muun maan yh-teisen tahdon.

Onko pääministerimme oikeassa sano-essaan että vahva komissio olisi pien-ten maiden turva?

Lipponen on perusteellisesti vääräs-sä, eikä media käsittele tätä teesiä tar-peeksi kriittisesti. Pienten maiden etu onhallitusten välinen yhteistyö, jossa pelk-kä asukasluku ei ratkaise. Syytän mediaasiitä, että se kritiikittömästi monistaa Lip


3737373737

”...jatkuu seuraavalla sivulla

posen ajatuksia, joita pääministerimmeei ole itse keksinyt. Hän on meille vie-raan ideologian poliittinen kauppias.

Vihreät puolustavat liittovaltiota, kos-ka globaalit ympäristöongelmat edel-lyttävät ylikansallisia päätöksenteko-rakenteita. Onko tällainen argument-ti mistään kotoisin?

Se on hyvä argumentti mutta EU:ssatällainen ei toimi. Argumentin lähtökoh-ta on oikea: ympäristöongelmat vaativatyleismaailmallisia ratkaisuja, samoin so-siaaliset ongelmat. Mutta EU ei olesosiaaliturvaprojekti tai ympäristö-projekti, vaan se on reaalikapitalismia:sen eurooppalainen olomuoto. Ja kapi-talismi on paha luonnolle ja ihmisille.

Entä mistä EU:n kriisinhallinnassa onkysymys?

Kysymys on euroarmeijasta. Tulol-laan on liittovaltioarmeija, joka toimiiNaton kanssa yhteistyössä. Ja kriisin-hallinta on laajemmassa merkityksessäsotaa. Naton toimialaa muutettiin vuon-na 1999 niin, että se on nykyisin myöshyökkäysliitto. Euroarmeija ei ole vaih-toehto Natolle, vaan osa sitä.

Suomen puolustusmenoja ollaan nos-tamassa ja taisteluhelikopterien han-kintaa suunnitellaan. Liittyykö tämäEU:n kriisinhallintaan? NatotetaankoSuomea?

Suomea on johdonmukaisesti sovitet-tu yhteen Naton kanssa. Kenraali Hägg-lund sanoi kaksi vuotta sitten, että vii-den vuoden päästä Suomen liittyminenNatoon on kuin menisi marttakerhoon.Tämän mukaan kolmen vuoden kuluttuanähdään, onko Nato marttayhdistys.

Mielestäni kansanäänestys Nato-jä-senyydestä tulee nostaa esille. Itse pää-

EUROLANDIASTAEUROLANDIASTAEUROLANDIASTAEUROLANDIASTAEUROLANDIASTA

Kapitalismi on kertakäyttötavaroiden

tuottamista, mutta sille vastapainoksi

vasemmiston pitää vaatia sivistystä ja

kulttuuria.

Esko Seppänen, europarlamentaarikko

3838383838


töstä tärkeämpi asia on kansan mobili-saatio: on kysymys meistä kansakunta-na, maan puolustamisesta, ydinaseidensijoittamisesta, hyökkäyksiin lähdöstä.

Kosovon kriisi taisi antaa esimakua sii-tä, miten media tulee suhtautumaanNato-kysymykseen...?

Media ei ole lainkaan Nato-kriittinen.Kosovon sodalla ei ollut kansain-välisoikeudellista laillisuutta, mutta me-dia teki Martti Ahtisaaresta, joka olivain Naton juoksupoika, Mika Häkki-sen veroisen kansallissankarin.

Minkälaisena näet Naton roolin kyl-män sodan jälkeen?

Huhtikuussa 1999 Naton 50-vuotis-juhlassa päätettiin, että Nato saa myöshyökätä, jolloin Nato muuttui puolus-tusliitosta hyökkäysliitoksi. Tämä saiSuomessa aika mitättömän huomion. Sa-moin se, että Nato voi hyökätä ominpäätöksinsä ilman kansainvälisen yhtei-sön (YK) hyväksyntää. Ja vielä se, ettäNato voi hyökätä poliittisin perustein,niin sanottujen yhteisten arvojen (lue: ka-pitalismin) puolesta.

Olet ottanut kantaa tietoyhteiskunnanpuolesta ja informaatioyhteiskuntaavastaan. Mitä eroa näillä kahdella on?

Informaatio on raaka-ainetta. Tietoon lopputuote. Tieto pitää olla tavoittee-na, koska sen tuottaminen on prosessi,joka ei kuluta luonnonvaroja. Kapitalis-mi on kertakäyttötavaroiden tuottamista,mutta sille vastapainoksi vasemmistonpitää vaatia sivistystä ja kulttuuria.

Tuotantoa pitää joka tapauksessaolla, ja se pitää suunnata muuhun kuinmateriaaliseen tuotantoon. Aikaa pitääkäyttää eettisiin pohdintoihin. Tässä yli-opistot eroavat yrityksistä. Yrityksissä eipohdita, vaan maksimoidaan osakkeen-omistajien etua.

“Kuka kukin on?” -kirjassa ilmoitatharrastukseksesi entropian torjunnan.Kuinka torjut entropiaa?

Entropiaa ei voi torjua sen kasvuavoi vain hidastaa. Minun entropiantorjuntani liittyy siihen pyrkimykseen,että maapallolla tuotettaisiin enemmänsivistystä ja kulttuuria. [kirjoittajan nimi on poistettu verkkoversiosta hänen pyynnöstään]


Poliisikoirien haukun ja

helikopterien pörräyksen

lisäksi EU-huippukokouksen

äänimaailmaan kuului

vaatimus kansainvälisestä

solidaarisuudesta.

Julkisuudessa mainostet-tujen kumiluotipistoolien si-jasta mielenosoittajia ammut-tiin kovilla. He saivat vastaan-sa mellakkapoliisirivistöjä,hevosia ja lyömällä veren-himoisiksi yllytettyjä koiria.Kyynelkaasu jäi käyttämättä,vaikka Göteborgin huhuistasakeassa ilmapiirissä siitäkinpuhuttiin.“Mitä tapahtuu todella”, ky-

syi Pentti Saarikoski 1960-luvulla ja irvaili suomalaistentaipumusta ottaa passiivisenavastaan median vyöryttämätotuus. Göteborgin EU-huip-pukokous 14.-17.6. näyttäytyitv-ruudussa mustahuppujenkivenheitto-orgioina. Suurim-mat pohjoismaissa järjestetytrauhanomaiset mielenosoi-tukset eivät mediaseksik-kyyden kriteerejä täyttäneet.

Sosialidemokraattinen kan-sankoti lupaili keskustelu-valmiutta mielenosoittajienkanssa, molemminpuolistaväkivallattomuutta ja akti-vistialennuksia Göteborginraitiovaunuissa. Toisin kui-tenkin kävi. Arvaamatto-mimmaksi kaupungin kaduil-la liikkuneista ryhmittymistäosoittautui sinimusta poliisi-blokki.

HotelliTroijan hevonen

Kun poliisi torstaiaamuna15.6. saartoi mielenosoittaji-en yöpymis- ja kokouspaikanHvittfeldskan lukion, kaupun-gin osoittama majoitus alkoituntua modernilta Troijan he-voselta. Kuljetuskonteista ra-kennettiin rengasta, jonka ul-kopuolelle kenelläkään ei ol-lut asiaa tämä koski niin toi-mittajia kuin sairaskohtauk-sen saanutta 17-vuotiastaruotsalaistyttöä.

Pian levisi tieto, että poliisiaikoo ratsata koulun. Heli-kopterit pörräsivät yläpuolel-la, osa mustiin pukeutuneistaanarkisteista alkoi irrottaakatukiviä ja rauhanomaisuu-


3939393939

Mitä GöteborgissaMitä GöteborgissaMitä GöteborgissaMitä GöteborgissaMitä Göteborgissatapahtui todella?tapahtui todella?tapahtui todella?tapahtui todella?tapahtui todella?teen uskovat joita oli kou-lulla valtaenemmistö kaste-livat pyyhkeitä kaasuhyök-käyksen varalta.

Iltapäivällä ihmisiä päästettiinyksitellen saartorenkaan läpi mikäli heillä ei ollut mitääntavaroidensa penkomista jahenkilöllisyyden tarkastamis-ta vastaan. Valkohaalarit jamustablokkilaiset, nuo jokai-sen itseään kunnioittavan ko-lumnistisedän viimekesäisetvakiopahikset, jäivät puolus-tamaan varusteitaan.

Neljän hengen toimittajakol-lektiivimme hankkiutui uu-teen majapaikkaan ja ehti pai-kalliseen Indymedia-keskuk-seen juuri kun poliisirynnäköi koululla. Kaiutti-mista kuuluva huuto jakavioiden kopina kertoivathelvetin päässeen valloilleen.

joita hänen mukaansa voi-daan käyttää myös aseina.Operaation spontaaniudestavoidaan olla montaa mieltä;alueen asukkaita oli varoitet-tu tietöistä 13.-16.6. ja polii-seja oli nähty koulun edustal-la harjoittelemassa.

Torstai-iltana kaupungissa olikuitenkin vielä rauhallista.Kuolemantuomion ja öljy-teollisuuden ystävänä tunnet-tu teksasilaisvieras houkutte-li keskustan Götaplatsenillenoin 15 000 ihmistä. Mukanaoli göteborgilaisia moneenlähtöön, Kuuban lippuaheiluttaneista ikihörhöistäomaa “Jesus 100 Bush 0” -performanssiaan esittäneisiinkristittyihin nuoriin.

Useita satoja ihmisiä jatkoitukimielenosoitukseen Hvitt-feldskan eteen. Vaikka 300poliisia saartoi edelleen kou-lua, onnistui muutama hurja-pää kiipeämään konttien yli japakenemaan väkijoukkoon.Mielenosoitus oli Amerikanlipun polttamisineen sekä“icke våld” ja “kärlek” -iskulauseineen kuin 1970-lu-vun alun Vietnam-aktioista.Vaikka poliisit muutaman ker-

ran uhkaavasti ryhmittyi-vätkin, mikään ei voinut en-nakoida seuraavan päivän vä-kivaltaa.

edistyksellisyyteen. Euroopanunioni on kuitenkin osoittanutkasvonsa, harmaan vallan,”toteaa Absurdistanin lokali-saatioministeri Juho Vuori.

Iltapäivällä keskustassa lasi-liikkeillä riitti töitä, monenvähänkin “riistokapitalisti-sen” yrityksen ikkunat oli suo-jattu vanerilevyillä. Mielen-osoitusten viikonloppu kui-tenkin jatkui; EU:n milita-risoituminen, yhteisvaluuttaja tehomaatalous saivat ver-baalisesti kyytiä yli 10 000 ih-miseltä. Heidi ja Merte NaturNorway -järjestöstä muistut-tivat eläimiksi pukeutuneineystävineen Unionin ekologi-sesta syntilistasta.

Rauhallisesti sujuneen EU-mielenosoituksen jälkeen pa-hin näytti olevan ohi. Suun-nittelimme siirtyvämme an-niskeluravintolan kauttaReclaim the Streets -kadun-valtausbileisiin, kun ohi lauk-kasi ratsupoliisikolonna. Piantekstiviestejä alkoi sadella;

“Bush not welcome”

Itä-Götanmaan poliisipäällik-kö Håkan Jaldung piti etsin-tää oikeutettuna: koulusta löy-tyi katukiviä, Ya Basta -varus-teita sekä banderollikeppejä,

Ratsupoliiseja jaharmaata valtaa

Perjantaista muodostui sit-temmin täydelliseksi katastro-fiksi: kongressikeskukseensuunnannut antikapitalistinenmarssi ei päässyt keskuskatuAvenytä pidemmälle. Ratsu-poliisit hajoittivat kovaottei-sesti kulkueen, musta blokkierkaantui kivittämään ikku-noita ja rakentamaan barri-kadeja.

Huippukokousalueelle pyrkimyös Absurdistanin delegaa-tio. Pieni rajamaa Euroopanulkosyrjällä halusi mukaanglobaaliin päätöksentekoon,mutta huonosti kävi: vain yksiabsurdistanilainen pääsiSvenska Måssanin seinien si-sään, eikä hänkään puhujan-pönttöön asti.

“Lähdimme uskoen läntiseendemokratiaan ja eurooppalai-sen päätöksentekomallin jatkuu seuraavalle sivulle...

4040404040


kadunvaltauksen kokoontu-mispaikka Vasaparken onsaarrettu.

Yhteisvaluutankannattajat eivät hypi

Poliisille olisi ollut PR-katast-rofi käydä eri ikäisiä yhdis-täneiden suurmielenosoi-tusten kimppuun. Nuorisonkokoontumiset kuitenkinympäröitiin toistuvasti polii-simuurilla. Vasaparkenilla ti-lanne päättyi ampumiseen.Kolme haavoittui, 21-vuotiasgöteborgilaispoika vakavasti.

Kaiken perjantain väkivallanjälkeen oli lauantaiaamunmarssi toisenlaisen Euroopanpuolesta positiivinen yllätys.Noin 25 000 ihmisen kulku-eeseen kuului väkeä anarko-syndikalisteista Attaciin jamoniin puolueaktiiveihin.Punavihreiden lisäksi muka-na oli keskustalaisia jademareitakin. “De som gillerEMU, hoppar inte nu”, kuu-lui iskulause ja kansa hyppi.Ruotsissa EU-kriittisyyttä eiole lakaistu poliittisen korrek-tiuden maton alle samaan ta-

paan kuin mallioppilas-Suo-messa.

Marssin äänimaailmaan kuu-luivat niin internationaali jaiskulauseet kuin anarkofemi-nistien teknoauto. Marssinriipaisevimman osuudenmuodosti Ya basta -valko-haalarien hiljainen mielen-osoitus. Poliisin “hätävar-jelumielessä” pamputtamablokki eteni apeana ja suutsymbolisesti teipattuina.

International Socialists -liik-keen Magna Guldbendssonvaati plakaatissaan GöranPerssonin eroa. Hän suomikovin sanoin mediaa: “Lehdetväittävät olevansa objektiivi-sia, mutta eivät ole sitä ollen-kaan. Rauhanomaisia mielen-osoituksia ei noteerata.”

kunnostautui myös sankari-poliisien haastatteluilla.

Mielenosoittajien näkökul-masta kirjoittaminen on kan-nanotto. Kongressikeskuk-sen suojista tehtyä, poliisintiedotteisiin perustuvaa jour-nalismia kutsutaan objektii-viseksi. Yksi “kantaaotta-vista”, Kansan Uutisten Alek-si Ahtola työnsi perjantainpyörteissä mellakkapoliisiakilvestä ja piti toisessa kädes-sään haastattelunauhuria. “Ärden här demokrati” oli kysy-mys, johon kansankodilta eiole löytynyt vieläkään vasta-usta.

Göteborgin ja erityisesti Ge-novan jälkeen on puhuttupoliisivaltuuksien lisäämises-tä sekä huippukokousten pi-tämisestä syrjäisissä, eris-tetyissä kokouskeskuksissa.

Johtuneeko mantereenlaa-juisen poliisivaltion kehittelyja aktivistien vastainenmediarummutus pelosta, ettäsuuri yleisö huomaisikin ole-vansa samoilla linjoillauusliberalistista yhtiövaltaavastustavien nuorten kanssa?

Kaksi heistä, lukiolaiset Mai-ja Arokainen ja CamillaFabritius kokosivat perjan-tain mellakoiden jälkeen katu-kivistä rauhanmerkkejä. “Pää-osin vastaanotto oli positiivis-ta. Pari nuorta ajoi autollamerkkien päältä, mutta mekorjasimme ne. Lehdissä näy-tettiin pelkästään naamioitu-neita kivenheittäjiä. Halusim-me sanoa, ettei pidä yleistää”,Arokainen kertoo.

Rauhanmerkkejäkatukivistä

Seuraavana päivänä koirienhaukunta ja helikopterienpörräys kuului vielä monenkorvissa. Lautalla myydyistäiltapäivälehdistä saimme tie-tää kuuluneemme terroristi-joukkoon, joka “löi kokoRuotsia”. Neljäs valtiomahti


Toimittaja Aleksi Ahtola ei saanut ruotsalaisenkansankodin järjestyksenvalvojalta vastaustakysymykseensä “Är den här demokrati?”

Jani Saxellteksti ja kuvat


4141414141

Ei tullut pojasta porvariaEi tullut pojasta porvariaEi tullut pojasta porvariaEi tullut pojasta porvariaEi tullut pojasta porvaria- vallattujen Järkiporvarien tarina- vallattujen Järkiporvarien tarina- vallattujen Järkiporvarien tarina- vallattujen Järkiporvarien tarina- vallattujen Järkiporvarien tarina

Nuoret sitoutumattomat ja vähän

sitoutuneemmat ajattelivat perustaa

uuden poliittisen yhdistyksen

ajamaan hyviä asioita.

Yksilönvapautta, suvaitsevaisuutta

ja tasa-arvoa ajamaan perustettu

Järkiporvarit kohtasi kuitenkin

tiensä pään jo perustavassa

kokouksessa.

Toukokuussa joukko lähinnäsitoutumattomia opiskelija-aktiiveja mietti porvarillisenyhteiskuntamme perusarvoja.Keskustelu kääntyi porvaril-lisuuden ytimeen yksilön va-pauteen päättää omista asiois-taan ja kehittää itseään halua-maansa suuntaan.

Porvarillisuuden parhaimmatarvot eivät näyttäneet toteutu-van nyky-Suomessa, jossamystiset Koti, Uskonto jaIsänmaa ajavat toisten oike-uksien ohi, sellaisten kuinhomoseksuaalien avioliitto- jaadoptio-oikeus ja mielenosoi-tusvapaus.

Ikioma järjestö

asevelvollisuuden lakkauttami-nen, ympäristön suojelu ja mal-tillinen päihdepolitiikka. Ym-päristönsuojelussa korostettiinerityisesti energian säästöä jalisäydinvoiman vastustamista.

Perustavaa kokousta vartenlaadittiin avoin kutsu, johonliitettiin luonnos ohjelma-julistuksesta. Vähän lyhennet-tynä sama lähetettiin myös tie-dotusvälineille. Palaute vaih-teli solvaavasta ylistävään,kuten kai poliittisella kentäl-lä on tapana.

etunenässä valitsivat enem-mistön voimin kokouksellepuheenjohtajan omista riveis-tään. Perinteikkäästi vanhoil-liset porvarinuoret hylkäsivätalkuperäisen ohjelmajulistuk-sen ja äänestivät läpi omanjulistuksensa, joka ylistimarkkinataloutta, asevelvol-lisuutta sekä kotia, uskontoaja isänmaata. Muun muassaseksuaalisista vähemmistöis-tä tai kehitysyhteistyöstä eienää puhuttu, ja alkuperäisetliikkeen luonnostelijat käve-livät ulos.

Alkuperäisten Järkiporvarei-den keskuudessa on jälkeen-päin uumoiltu, että “valtauk-sen” tarkoituksena oli näpäyt-tää aktivistihörhöjä. Huhutkertovat että konservatiivi-piireissä onkin kuultu “näytet-tiinpäs niille” -kommentteja.

Jos alkuperäisillä suvaitse-villa järkiporvarillisilla ar-voilla on kannatusta, on nii-den hiljentäminen yksittäinenjärjestö valtaamalla tietystimahdotonta.

Ei lakeuksillaporvaria pilkata

Helsingin Sanomien uuti-soitua uudesta liikkeestäJärkiporvareista alettiin vähi-tellen puhua. HS:n artikkelis-ta saattoi joku saada sellaisen-kin kuvan, että koko hank-keella haluttiin pilkata ole-massa olevia porvarillisia liik-keitä, sen verran totutusta poi-keten Järkiporvarit ajoi asi-aansa.

Sittemmin paljolti puidussaperustamiskokouksessa Ko-koomuksen opiskelijaliittoTuhatkunnan jäsenet johto

Porvarillista perusajatusta oli-si voitava soveltaa järkevästi.Sopivaa järjestökentän lo-keroa uusille ajatuksille eilöytynyt, joten aktiivit päätti-vät aloittaa oman järjestönsäsuunnittelemisen. Nimeksivalittiin Järkiporvarit, järke-västi porvarillisia arvoja edis-tävän yhdistyksen hengenmukaisesti.

Ohjelmajulistuksen tärkeim-miksi kohdiksi nostettiin sek-suaalinen tasa-arvo, kehitys-maiden aseman parantaminen, Esa Salminen

4242424242


Seattle, Praha, Quebec, Göteborg, Genova...

Antikapitalistinen liike kasvaa– toisenlainen maailmaon mahdollinen

Antikapitalistinen liike on ke-hittynyt ja kasvanut valtavastisitten Seattlen. Yhä useammattavalliset ihmiset vaativat muu-tosta, sillä yritysten tai suurim-pien teollisuusmaiden johtaji-en päättäessä koko muun maa-ilman tulevaisuudesta ollaanyhä kauempana demokratianväljimmästäkään määritel-mästä. Heinäkuussa 2001Genovassa 300 000 ihmistäosoitti mieltä toisenlaisen maa-

Viime vuosikymmenen loppupuolella ylikansallistensuuryritysten, vapaakaupan ja talouden globalisaation

arvostelu kasvoi kansalaisjärjestöjen ja tutkijoidenkeskuudessa. Huippukokousten aikaiset

suurmielenosoitukset ja kansainväliset toimintapäivätnousivat suuren yleisön tietoisuuteen marras-

joulukuussa 1999 Maailman vapaakauppajärjestönWTO:n vastaisten 60 000 ihmistä keränneiden

Seattlen protestien aikana.


4343434343

ilman puolesta ja G8-maidenpolitiikkaa vastaan.

Vallalla olevaa uusliberalististapolitiikkaa ajavat rahoitus-instituutiot ovat epädemokraat-tisia: WTO:ssa, IMF:ssä jaMaailmanpankissa istuvat suur-yritysten edustajat, joita ei olevalittu vaaleilla. Maailmassa ontahoja, joita voidaan äänestää,mutta tosiasiassa hallitsevaluokka on kaikkialla sitoutunutuusliberalistiseen yksityistämis-tä ja hyvinvointipalvelujenromuttamista ajavaan politiik-kaan.

Vaihtoehtoisia talouden hoi-tamisen malleja ei päästetävaltapolitiikkaan, vaikka niil-lä olisi enemmistön tuki.Kaikkialla, missä on mahdol-lista nostaa antikapitalistisenliikkeen ajatuksia yleiseenkeskusteluun vaalikampanjankautta, on tehtävä niin.

Uusliberalismi näkyy myösyliopistolla leikkauksina jatiukentuneena talouspolitiik-kana, siksi vaihtoehtoja jaantikapitalistisen liikkeenvaatimuksia on tuotava kes-kusteluun myös yliopistolla jaylioppilaskunnan vaaleissa.Yliopisto ei ole muusta yh-teiskunnasta erillinen saareke;kampailua kehitysmaiden vel-

kojen anteeksiantamisen puo-lesta ja yksityistämispoli-tiikkaa vastaan on käytävämyös kampuksilla.

joutuvat työskentelemäänenemmän ja pidempään jausein jopa pienemmällä pal-kalla. Kaikkialla maailmassakoulutus, sosiaaliturva, ter-veydenhuolto ja muuthyvinvointipalvelut ovatleikkauslistoilla. Yksityistä-jät odottavat jokaisen oventakana IMF:n antaessa ohjei-ta maailman hallituksille.

Joukkoliike on syntynyt spon-taanisti eri puolilla maailmaa.Sen sisällä on paljon taktisiakysymyksiä, kuten kuinkaosallistua kuhunkin mielen-osoitukseen. Keskustelu täl-laisista asioista on juuri anti-kapitalistisen liikkeen voima.Tärkeintä ei kuitenkaan olekysymys taktiikoista mielen-osoituksissa, vaan että osa-taan ottaa oppia vastarinnanparhaista kokemuksista sekäetsitään protesteille yhä laa-jempaa pohjaa työväen-luokasta ja saadaan näin liikeyhä vahvemmaksi muutos-voimaksi.


Uusi 60-luku?

Wiberg ei ole yksinään risti-retkellä kansalaisjärjestöjävastaan, vaan on saanut tukeamyös monilta poliitikoilta jalehdiltä.

Mediassa puhutaan usein yh-den asian liikkeistä tarkoitta-en kansalaisjärjestöjä. 1960-luvulla, kun suuret massat oli-vat viimeksi liikkeellä,voitiinkin hyvin puhua yhdenasian liikkeistä. Tuolloin ol-tiin liikkeellä kansalaisoi-keuksien puolesta sekä Viet-namin sotaa vastaan. 1980-luvulla oltiin rauhan puolestaja ydinvoimaa vastaan.

Seattlen protestien myötä jul-kisuuteen tullut ja protestiprotestilta kasvava antikapita-listinen liike ei kuitenkaan oleyhden asian liike. Se ei sinän-sä aja tai vastusta mitään yhtäasiaa. Jo liikkeen pääiskulau-seet “Meidän maailmamme eiole myynnissä“, “Ihmiset en-nen voittoja“ tai “Toisenlai-nen maailma on mahdolli-nen“ kertovat liikkeen olevankoko uusliberalistista politiik-kaa vastaan.

Liike on antikapitalistinen,koska se taistelee globaaliakapitalismia vastaan. Liik-keellä on yhteinen vihollinen,mutta päämäärät tai toiminta-tavat eivät välttämättä ole sa-moja. Antikapitalistisen liik-keen menestyksen kulmakivion juuri siinä, että se yhdis-tää erilaisia tahoja yhteiseenkamppailuun.

Väittämällä antikapitalististaliikettä yhden asian liikkeek-si pyritään suuntaamaan kes-

Suurprotestien aalto ja jouk-koliikkeen kasvaminen muis-tuttaa kovasti 1960-luvun lop-pua. Silloin sanottiin, että ide-ologioiden aika on ohi ja työ-väenluokka keskiluokkais-tunut. Muutos tapahtui nope-asti vuosina 1967 ja 1968.Opiskelijat nousivat barrika-deille, ja lähes kaikkialla jär-jestettiin valtavia sekä kasva-van radikaaleja mielenosoi-tuksia Vietnamin sotaa vas-taan. Oli kuin koko sukupol-ven tietoisuus olisi muuttunutyhdessä yössä.

Antikapitalistisella liikkeellätänään on yksi suuri etu ver-rattuna 60-luvun lopun liikkee-seen. Vaikka emme ole koke-neet mitään toukokuun 1968kaltaista, kyseessä on jo nyt lii-ke kapitalismia vastaan, eikävain nuoren sukupolven kapi-na. Nykyinen liike voi yhdis-tää ihmisten enemmistön joka-päiväisen kokemuksen.

Jokaisessa työpaikassa eripuolilla maailmaa ihmiset

Yhden asian liike?

Professori Matti Wiberg nos-tatti kohun haukkuessaankansalaisjärjestöt uudessaPaluu politiikkaan -kirjas-saan. “Yhden asian liikkeetovat elitistisiä, narsistisia jaylimielisiä. Niitä johtaa pieniporukka ja niissä äänestetäänvähän”, hän kirjoittaa.

Wibergin mukaan kansalais-järjestöjen suosion taustaltalöytyy varsin yksinkertainenselitys: “Liikkeiden toimintatarjoaa puitteet vapaamuotoi-selle itseilmaisulle rette-löinti on hauskaa”.

Kaikkialla maailmassa koulutus,

sosiaaliturva, terveydenhuolto ja

muut hyvinvointipalvelut ovat

leikkauslistoilla.

4444444444


kustelua pois olennaisista ky-symyksistä ja kirkastamaanparlamentarismin himmen-nyttä kuvaa.

voi tuoda perusteellista muu-tosta, vaan ainoastaan autta-vat nostamaan vaihtoehtoisiaajatuksia keskusteluun, tarvi-taan lisäksi myös toisenlainenstrategia. Massaliikkeen ra-kentaminen on hyvä alku,mutta vastassa on kuitenkinrakenteellinen ongelma.Kuinka suuria yksittäiset voi-tot kamppailuissa ovatkaan, eisillä ole lopulta vaikutusta, joskapitalismi, jonka logiikka onjatkaa ihmisten ja luonnonriistoa, selviytyy.

sestä kaksi vuotta sitten Boli-viassa. Koko kapitalismin his-toria on opettanut, ettäjoukkoliike voi saavuttaa asi-oita, joista reformistit vainunelmoivat. Kun pettymysuusliberalismiin kasvaa, myösprotestit kasvavat ja voittojasaavutetaan yhä useammin.

Hetket, jolloin yleiset protes-tiliikkeet ovat todella saaneetmuutosta aikaan, ovat liitty-neet työväenluokan vastarin-taan ja vallankumouksiin.Monet muuten niin hyvätuusliberalismin kriitikotvähättelevät tavallisten työ-läisten roolia nykyisessä jär-jestelmässä. Naomi Klein ar-vioi No logo -kirjassaan, ettätyöläisten strateginen roolirikkaissa maissa on muuttu-nut, ja köyhimmissä maissahe ovat liian heikkoja taistel-lakseen perinteiseen tapaanglobaalia kapitalismia vas-taan.

Kuitenkin itse asiassa työ-paikkataistelut ovat lisäänty-neet useissa länsimaissa, ku-ten Kanadassa, Kreikassa,Ranskassa ja Yhdysvalloissa.Eikä tämä trendi jää pelkäs-tään rikkaisiin maihin. Viimevuonna kymmenet miljoonattavalliset ihmiset osoittivatmieltään rakennesopeutus-ohjelmia ja yksityistämistävastaan Argentiinassa, Bolivi-assa, Brasiliassa, Kolum-biassa, Hondurasissa, Nigeri-assa, Paraguayssa ja Etelä-Af-rikassa. Italian Genovassaheinäkuun lopussa G8:aa vas-taan osoitti mieltään 300 000ihmistä, joista suurin osa olijärjestäytyneitä työläisiä.

Työläisillä on suuryhtiöidenvoittojen tuottajina ainutlaa-tuinen mahdollisuus vaikuttaakapitalistisen luokan taloudel-lisiin intresseihin silloin, kuntyöläiset ovat valmiita kamp-pailemaan. Ei liene sattumaa,


ANTIKAPITALISTISTA TOIMINTAAKAHDEN VIIME VUODEN AIKANA

protestoi. Melbournessa, Australiassa,tuhansia ihmisiä protestoi Maailmantalousfoorumia (WEF) vastaan. Pra-hassa, Tshekin tasavallassa, 20 000protestoi IMF:ää ja Maailmanpankkiavastaan.

JOULUKUU 2000Nizzassa, Ranskassa, 100 000 protes-toi EU-huippukokouksen edessä.

HUHTIKUU 2001Quebecissa, Kanadassa, 80 000 pro-testoi Amerikan vapaakauppasopimus-ta vastaan.

KESÄKUU 2001Göteborgissa, Ruotsissa, 30 000 pro-testoi EU:n huippukokousta vastaan.

Yhdysvaltojen presidentti Bush kohtaasuuret mielenosoitukset Euroopankiertueellaan. Maailmanpankki peruikokouksensa Barcelonassa, Espan-jassa, mutta silti 35 000 protestoi senpolitiikkaa. Opiskelijat kapinoivatIMF:ää vastaan Papua Uudessa-Guineassa.

HEINÄKUU 2001Genovassa, Italiassa, 300 000 marssitoisenlaisen maailman puolesta G8:nkokousta vastaan.

SYYSKUU 2001Washington, USA, protesteja IMF:n,Maailmanpankin ja G7:n yhteydessä.

LOKAKUU 2001Tukholma, Ruotsi, protesteja TransAtlantic Business Dialoguen yhteydes-sä.

MARRASKUU 2001Doha, Qatar, WTO:n kokous. Paikalli-sia protesteja joka puolella maailmaa.

MARRAS-JOULUKUU 1999Seattle, USA, 70 000 ihmistä sulkiWTO:n kokouksen. Nigeriassa ja Ar-gentiinassa kymmenet tuhannet työläi-set lakkoilivat IMF:n politiikkaa vastaan.

TAMMIKUU 2000Cochabamba, Bolivia, sadat tuhannetihmiset voittivat kamppailun veden yk-sityistämistä vastaan. Quitossa Ecu-adorissa yli 50 000 marssi IMF:n leik-kauksia vastaan, valtasi parlamentin jakaatoi hallituksen.

HUHTIKUU 2000Washington, USA, 30 000 marssiIMF:ää ja Maailmanpankkia vastaan.San Josessa, Costa Ricassa 10 000marssi yksityistämistä vastaan. Lusa-kassa Zambiassa ja Nairobissa Keni-assa järjestettiin suuria protesteja.

KESÄKUU 2000Argentiinassa yli 7 miljoonaa työläistäyleislakossa. Millaussa, Ranskassa, 60000 ihmistä protestoi. Paraguayssa oliyleislakko.

SYYSKUU 2000Sao Paulossa, Brasiliassa, 100 000

JOULUKUU 2001Bryssel, Belgia, protesteja EU-huippu-kokouksen yhteydessä.

Liikkeen suunta

Uusimmassa InternationalSocialism Journalissa SusanGeorge, yksi Ranskan Attacinjohtohahmoista, pohtii anti-kapitalistisen liikkeen tilaa jamiettii tulevaisuuden suuntia.

George näkee nykyisen järjes-telmän pyöränä, joka pyöriiäärimmäisen voitontavoitte-lun voimalla. Hänen mieles-tään pyörää ei voida pysäyttääpienillä reformeilla. Kun pääs-tään siihen, mitä pitäisi tehdä,hänen eväänsä loppuvat.

Jos uudistukset parlamentinkautta tai lobbaaminen eivät

Tavallisten ihmistenjoukkoliike

AIDS-lääkekamppailu voitet-tiin Etelä-Afrikassa huhti-kuussa joukkokampanjan an-siosta. Suuret mielenosoituk-set ja lakot pakottivat hallituk-sen luopumaan IMF:n kehot-tamasta veden yksityistämi-


4545454545

että Ranskassa, jossa on eni-ten lakkoja Euroopassa, onmyös ainoana maana Euroo-passa lyhyempi työviikko javarhaisemmat eläkeiät.

on tehdä seuraavasta protes-tista vielä suurempi ja organi-soidumpi. Ay-liikkeen mu-kaantulo on tässä elintärkeää.Poliisin on helppo hakata pie-ni tai hajanainen nuoriso-ryhmä. Tuhansien järjestäyty-neiden työläisten kimppuunkäyminen saattaa antaa aihet-ta pidempään harkitsemiseen.

Maailmanpankki perui Barce-lonan kokouksensa, IMF ly-hentää kokoustensa kestonviikosta kahteen päivään, jaWTO kokoustaa aavikkojenja vuoristojen keskellä. Anti-kapitalistinen liike on saanutmaailmaa hallitsevan pieneneliitin varpailleen.

Meidän ei pidä antaa väki-valtakoneistojen pelotella it-seämme pois kaduilta nyt, kunolemme voitolla. Jokainenmielenosoitus jättää taakseentoimivia paikallisia verkosto-ja ja yhä useampia ihmisiä,jotka haluavat muutosta.

Pia [email protected]

Kansalais-tottelemattomuus

Global day of Action 9.11.2001Global day of Action 9.11.2001Global day of Action 9.11.2001Global day of Action 9.11.2001Global day of Action 9.11.2001

WTO kan fly menWTO kan fly menWTO kan fly menWTO kan fly menWTO kan fly meninte gömma sig!inte gömma sig!inte gömma sig!inte gömma sig!inte gömma sig!

Världshandelsorganisationens(WTO) tredje ministermöte iSeattle i november 1999slutade snopet för frihandels-entusiasterna. Oenigheternamellan USA, EU och u-län-derna var så stora att det blevomöjligt att inleda en nyförhandlingsrunda. Samtidigtsåg tiotusentals demonstran-ter till att WTOs rykte ochlegitimitet fick sej en ordentligtörn.

I stället för att lyssna till kra-ven om demokratisering, me-ra öppenhet och större res-pekt för miljön och mänskligarättigheter, försöker industri-länderna med EU i spetsennu två år senare köra igenomsamma målsättning om attinleda breda förhandlingar förutökad liberaliseringen avvärldshandeln.

För att undvika demonstra-tioner har man placerat topp-mötet 9-13.11.2001 i Quatarshuvudstad Doha. Motståndetmot den nyliberala ekonomis-ka globalisering är så starktrunt om i världen att protes-terna mot WTO den 9.11.kommer att bli starkare ochmera omfattande än någonsintidigare.

Istället för att koncentrera de-monstrationerna till en stadkommer man nu att genomdecentraliserade aktioner

skapa karnevaler och kaos ifinansvärdens knutpunkter.Börser och banker kommeratt ockuperas, storföretagblockeras och handeln störaspå olika sätt.

I Helsingfors ordnas fredagen9.11. flera olika demonstra-tioner och aktioner. I stället föratt traditionellt samla alla glo-baliseringskritiker till en stordemonstration vill man nuuppmana alla människor, fö-reningar och grupper att ord-na olika slag av WTO-verk-samhet samma dag. Det kanvara fråga om info-bord på etttorg, gatuteater, banderoller,afficher, demonstrationer, cri-tical mass, civil olydnad etc...Det är bara att använda fanta-sin och ta del av den kanskestörsta och mest decentra-liserade politiska manifesta-tionen någonsin.

Ville Holmberg

WTO-aktiviterna i Helsing-fors planeras och diskuteraspå [email protected]. Omdu vill med på listan eller villha mera information omaktiviteterna, [email protected].

http://www.wtoaction.orghttp://www.wtowatch.orghttp://www.nowto.org

Suurprotestien rakentaminenkannattaa. Eri asia on, mikä onparas strategia. Kansalaistotte-lemattomuuden strategioita onollut kolme erilaista:

1) perinteisen kansalaistotte-lemattomuuden symbolisenmarttyyriuden strategia,2) valkohaalareiden ja mustanblokin konfrontaatiostrategiasekä3) sambablokin ja tavallistenihmisten blokin konfrontaa-tiota hakematon, mutta pe-räänantamaton strategia.

Vaikka poliisien työntäminenautonrenkailla on väkivalla-tonta, on toiminta muutenyhtä elitististä ja machoa kuinmustan blokin. Poliisin onmyös helpompi takavarikoidaaktivistien varusteet ja estäänäin heidän mielenosoituk-sensa, kuten Göteborgissa,kuin hyökätä tuhansien järjes-täytyneiden työläisten kimp-puun.

Paras ja toimivin suojautumi-nen poliisiväkivaltaa vastaan

INTERNETLINKKEJÄ:www.sosialistiliitto.org/murros/www.indymedia.orgwww.attac.kaapeli.fiwww.resist.org

Kaikki mitä olet halunnuttietää globalisaatiostaMaan ystävien kesällä avaama Globalisaatio.net -sivustokäsittelee taloudellisen globalisaation vaikutuksia erityisestiniiden kannalta, jotka eivät pääse nauttimaan vapaidenpääomanliikkeiden hedelmistä. Sivuilla on kattavasti tie-toa mm. marraskuussa järjestettävästä WTO:n Qatarinministerikokouksesta, yksityistämisen haittavaikutuksista,Pro Koskenkorva -kampanjasta sekä globalisaation vai-kutuksista naisiin, ympäristöön ja ruoantuotantoon. Sieltälöytyy myös globalisaatiosanasto, josta on varmasti apuaharjaantuneemmallekin globaalien kysymysten kanssapainiskelijalle.

Sivuston osoite on www.globalisaatio.net.

Laura [email protected]

4646464646


Minister Tuomiojaand the situationin Israel

Erkki Tuomioja, the minister of foreignaffairs in Finland, criticized severely thepolitics of Israel in the magazine SuomenKuvalehti. His statement brought aboutstrong negative reactions, which tells aboutthe inadequate knowledge about thesituation in the Middle East. The problem isthat the western mass media does not telltruthfully enough about Israel’s aggressivepolitics towards Palestinians. Thegovernment of Israel has created an illusion,that there has been open-handed offers ofpeace, but the Palestinians have rejectedthem. In reality, the government of Israel hasnot been open-handed at all. “Left-wing”politicians are most crooked in Israel whileright-wingers don’t even try to disguise theirmilitarism. The common pro-peacemovements of Israelis and Palestinians arethe only real opposition.

77777

2121212121

2424242424

4242424242

Interviewingprofessor Kivikuru

Ulla-Maija Kivikuru, the professor ofJournalism at Svenska social- ochkommunalhögskolan, has just returned fromsouthern Africa. There she studied the roleof media in the everyday life. She is sad,because there the mass entertainment hasin many places replaced the more essentialinformation, just like in the western countries.

Kivikuru also evaluates the state of massmedia in Finland. She says that attentionspan has shortened and it prohibits deeperdiscussion of things. Small alternative me-dia and especially media education couldsolve this problem, Kivikuru says.

Discriminationat the university

The University of Helsinki publishes thisautumn its first plan against discrimination.Earlier there has been discussion only aboutsexual discrimination, but the new plan paysattention to all different types of discrimi-nation.

Some people are more exposed todiscrimination than others, for example,because of nationality, complexion, culturalbackground, religion, handicap or sexualidentity. Discrimination can be open andhostile, but more often it is structural. It isvery important to interfere to all kind ofdiscrimination. University must be aforerunner in the questions of equality and itmust not lose talented students onlybecause they have to spend all their energydefending their basic rights.

What is the Independent left?

The Independent Left is an organization founded in the beginning of 1980´s by red-green leftists, who were tired of political

schemes in ordinary parties. Being independent means that the Indyleft keeps its distance from national political groups. This

does not mean that we are not bound to left-wing values. Feminism, pacifism, development-aid, environmental questions and

democracy have always been close to our hearts. We also tackle with questions of internationalism and culture. After successful

elections two years ago, the Indyleft has been active on the Executive Board of the Student Union. In the election of Student

Union Council in November 2001, the Independent Left has a goal to get at least one more seat.

The Student Union Council elections are at November 6 and 7, 2001.

Make sure your voice is critical, vote for the Independent Left!

WWW: http://www.helsinki.fi/jarj/sitvas/ E-mail list: [email protected] Contact: [email protected]

Brief in EnglishBrief in EnglishBrief in EnglishBrief in EnglishBrief in English

1111111111

Independent leftappeals to voters

The most essential tasks of the university areresearch, education and civilizing people.People educated to their own special linesmust be able to look at the world also from awider perspective. Being civilized means thatyou become more aware of yourself and theworld you live in. Neoliberalistic educationpolicy emphasizes too much the formal taskof education at the expense of civilization. Theideology of profit-making is not suited for theuniversity. The financing of universities mustbe guaranteed by public resources. Educationand research must be independent of privatefunding. Independent left resists tuition feesin all their forms and wants to give betterlivelihood especially to the poorest of students.For example, students should get support fortheir rents all year, not just during winter. Thesocial support must be paid to students onthe same grounds than to all other people. Itshould not be so, that students are bound totake debt for living.

The uprise ofanticapitalist movement

Demonstrations in Seattle, Prague,Gothenburg and Genova all tell about thesame thing: resistance to present capitalismis expanding. The movement against globalcapitalism is not a movement with just oneideology. In the 1960´s the radicalmovements opposed, for example, the warin Vietnam. In the 1980´s manyenvironmental problems were essential, butnowadays the resistance to global capitalismis a common denominator to many differentradical groups. Demonstrations have beensuccessful: the elite has been forced tocancel their meetings and after everydemonstration there are more and morepeople who want to develop alternatives tothe present global capitalism.


4747474747

M a k s ajäsenmaksu( n o r m a a l i80 mk, vähä-v a r a i s e t50mk, kanna-t u s j ä s e n2 0 0 m k )t i l i l l e :4 7 3 0 4 7 -2 1 0 5 5 3 .Huom! Nimi,o s o i t e ,puhe l innu-mero sekämahdollinensähköposti-osoite vies-t ikent tään .Reilun kau-pan puolestary. on Reiluak a u p p a at u n n e t u k s itekevä va-p a a e h t o i s -j ä r j e s t ö .

reilummanm a a i l m a np u o l e s t a :

liity Reilunk a u p a np u o l e s t ar y . : h y n

teejotain

Maailmanpolitiikanarkipäivää

Maria Seppälä

Sitoutumaton vasemmistoObunden vänster - Independent Left

S i t v a sS i t v a sS i t v a sS i t v a sS i t v a s

Sitoutumaton vasemmisto on 1980-luvun

alkupuolella syntynyt puoluepolitiikan kähmintöihin

kyllästyneiden vasemmistolaisten perustama

punavihreä järjestö. Sitoutumattomuus tarkoittaa

Sitvasille etäisyyden ottamista valtakuntatason

poliittisiin ryhmittymiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita,

ettemmekö olisi sitoutuneet vasemmistolaiseen

arvomaailmaan. Feminismi, pasifismi, kehitysmaa-

ajattelu, ympäristökysymykset ja demokratia ovat aina

olleet sydäntämme lähellä, samoin kansainvälisyys ja

kulttuuri. Viimekertaisen vaalivoittonsa ansiosta

Sitvas on vaikuttanut kahden vuoden ajan

ylioppilaskunnan hallituksessa. Edustajistovaaleihin

2001 Sitvas lähtee kartuttamaan niitä viittä paikkaa,

jotka sillä tällä hetkellä on. Punavihreän

vaaliohjelmamme löydät keskiaukeamalta.

HYY:n vaalit järjestetään 6.-7.11.

Varmista äänesi kriittisyys,

äänestä sitoutumatonta vasemmistolaista.

WWW: http://www.helsinki.fi/jarj/sitvas/

s-postilista: [email protected]

pj: [email protected]

Documents

Toimenpide 2001