TOIMINTA- KERTOMUS

2015 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

TOIMIALA

2

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN

TOIMINTAKERTOMUS 2015

Sisältö: Vuosikatsaus 2015

Toimintatilastot 2015

Henkilöstökertomus 2015

Asiakaspalauteyhteenveto 2015

VUOSI-KATSAUS

2015 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

TOIMIALA

1

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan

vuosikatsaus 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala ............................................................................................... 2 Talous- ja hallintopalvelut ............................................................................................................... 6 Erikoissairaanhoito ......................................................................................................................... 8 Terveyspalvelut ............................................................................................................................ 10 Perhepalvelut ............................................................................................................................... 13 Vanhus- ja vammaispalvelut ........................................................................................................... 16 (Määrärahataulukot päivitetty vastaamaan kaupungin lopullista tilinpäätöstä, joka valmistui 15.2.2016 lau-takuntakäsittely jälkeen) Liitteet: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tavoitteiden toteutuminen 2015 (tuloskortti) Riskienhallinnan seuranta: toteuma 2015

2

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vastuuhenkilö Jukka T. Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja: Mari Niemi-Saari SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄMäärärahat1 000 euroa

Tulot 68 900 500 69 400 70 455 -1 055

Menot -635 677 -13 204 -648 882 -647 342 -1 540

Toimintakate -566 777 -12 704 -579 482 -576 887 -2 595

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOAMäärärahat1 000 euroa

Tulot 68 900 -400 68 500 69 251 -751

Menot -423 357 -204 -423 562 -416 059 -7 502

Toimintakate -354 457 -604 -355 062 -346 808 -8 254

TOIMEENTULOTUKIMäärärahat1 000 euroa

Tulot 30 054 -400 29 654 28 584 1 070

Menot -60 252 0 -60 252 -56 262 -3 990

Toimintakate -30 198 -400 -30 598 -27 678 -2 920

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA JA TOIMEENTULOTUKEA

Määrärahat1 000 euroa

Tulot 38 846 0 38 846 40 667 -821

Menot -363 105 -204 -363 310 -359 798 -3 512Toimintakate -324 260 -204 -324 464 -319 130 -5 333

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla jatkettiin talouden tasapainottamista sekä toimialan tuottavuus-suunnitelman toteuttamista. Toimenpiteiden tavoitteena on välittömän asiakastyön lisääminen ja asiakas-työn ajankäytön tehostaminen prosesseja kehittämällä, sähköisen asioinnin lisääminen ja asiakaskohtais-ten kustannusten pieneneminen. Tavoitteiden toteutumista ja tuottavuuden kehittymistä seurattiin useilla mittareilla, ja niiden osalta saavutettiin 2,3 % tuottavuuden kasvu. Jatkuvan kehittämistoiminnan tulokse-na talousarvio alittui oman toiminnan osalta. Sähköisiä ratkaisuja edistettiin. Vantaalle hankittiin sähköinen palvelusetelijärjestelmä, mikä mahdollistaa jatkossa palveluseteleiden käytön laajentamisen toimialalla. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta, ja Vantaan Apotti-hanketoimiston toimintaa laajennettiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala osallistuu kaupunkitasoiseen kuntalaisten sähköisen asiointipalvelu-kokonaisuuden hankkeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta hankkeessa kehitetään ensimmäisenä

3

neuvoloiden sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin, ja se käynnistyy pilottina alkuvuodesta 2016 Korson ja Tikkurilan kotihoidossa. HUS:n palvelutuotanto kasvoi NordDRG- ja käyntituotteiden osalta 3,9 % edellisvuoteen verrattuna. Usean vuoden alenevan trendin jälkeen hoitopäivätuotteet kasvoivat 8,4 % vuodesta 2014. Hoitopäivä-tuotteet (vuodeosastohoito) muodostuvat lähes yksinomaan psykiatrian klinikan palvelutuotannosta. Yhteistyömuotojen kehittämistä erikoissairaanhoidon kanssa jatkettiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä HUS psykiatrian toiminnallinen integraatio valmisteltiin yhteistyössä HUS:n kanssa, ja HUS psykiatri-an ja perusterveydenhuollon yhteinen kumppanuusvirka perustettiin. Mielenterveyspalvelujen toiminta tu-losyksikkönä päättyi kesällä 2015, ja vakituinen henkilökunta siirtyi terveysasemien palvelukseen. Myös perheneuvolan, lastensuojelun ja HUS:n lastenpsykiatrian yhteisten asiakkaiden palveluprosesseja uudis-tettiin. Terveysasemien vastaanottotoiminnan lääkäri- ja hoitajakäynnit vähenivät hieman edellisvuodesta. Muu-tosta selittää osaltaan toimintamallien uudistaminen siten, että monisairaiden potilaiden vastaanottoaikoja pidennettiin. Lisäksi hoitajaresurssia siirrettiin puhelinpalveluun. Kesällä 2015 otettiin puhelinpalvelun pa-rantamiseksi käyttöön yhden puhelinnumeron terveysneuvontamalli. Hakunilan terveysasema siirtyi vuoden alussa omaksi toiminnaksi. Kokemukset terveysasemalla kehitetyis-tä uusista toimintatavoista, kuten palveluohjauksen, fysioterapeutin ja sosiaalityön moniammatillisesta tii-mityöstä, osoittautuivat hyviksi, ja mallin laajentamista muille terveysasemille jatketaan V. 2015 terveyskeskuspäivystyksen tuotti Attendo Oy. Vuoden aikana 91 % potilaista päässi lääkärin vas-taanotolle alle kolmessa tunnissa, lapsista lähes 84 % alle kahdessa tunnissa. Terveyskeskuspäivystyksen siirto HUS:n järjestettäväksi vuoden 2016 alussa valmisteltiin Perhepalveluissa valmisteltiin organisaation uudistamista vastaamaan uuden sosiaalihuoltolain velvoittei-siin. Uudistuksia kokeillaan kolmella vuoden 2016 alussa käynnistyvällä pilotilla. Uusina varhaisen tuen muotoina käynnistyi vuoden 2015 alussa psykososiaalisissa palveluissa nuori-soaseman ja nuorisoneuvolan toiminnan yhdistänyt Nuortenkeskus Nuppi. Lisäksi kesäkuussa käynnistyi vantaalaisille lapsiperheille varhaista tukea tarjoava Perhekoutsi-toiminta. Lastensuojeluilmoituksia otettiin vuonna 2015 vastaan 4394:stä eri lapsesta, mikä on lähes 10 % edellis-vuotta enemmän. Kasvu heijastui myös lastensuojelun avohuollon asiakasmäärään. Vuonna 2015 lasten-suojelun suunnitelmallisen sosiaalityön asiakkaana oli 9,1 % Vantaan 0 - 17-vuotiaista lapsista. Uuden so-siaalihuoltolain perusteella tehtävien uudistusten tavoitteena on saada jatkossa yhä useampaa lasta ja perhettä tuettua ilman lastensuojelun asiakkuutta. Vuoden 2015 lopussa Vantaan työttömyysaste oli 12,6 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisvuo-desta noin 36 %. Toimeentulotukea sai vuoden 2015 aikana 14 700 vantaalaista kotitaloutta. Aikuissosiaa-lityössä jatkettiin toimeentulotuen Kela-yhteistyötä Kuntakokeiluna, samalla valmistautuen perustoimeen-tulotuen siirtoon Kelalle vuoden 2017. Syyskuussa 2015 muutettiin aiemmin aikuissosiaalityön tulosyksikköön kuulunut maahanmuuttajatyön toimintayksikkö maahanmuuttajapalvelujen tulosyksiköksi. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin kuuluu vas-tata maahanmuuttajien kotouttamispalveluista. Syksyllä 2015 alkaneen turvapaikanhakijoiden määrän no-pean kasvun seurauksena kotoutettavien maahanmuuttajien määrän ennakoidaan Vantaalla lähivuosina kasvavan. Omassa kodissa asui vuoden 2015 lopussa 92,2 % Vantaan 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kotihoi-don piirissä oli 8,8 % vantaalaisvanhuksista, ja heidän luokse tehtiin lähes 720 000 kotihoidon käyntiä. Kotihoidon asiakas- ja käyntimäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Resurssien tarkoituksenmukaiseksi ohjaa-miseksi valmisteltiin kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Iäkkäiden vantaalaisten pal-veluohjauksesta ja palvelutarpeen selvittelystä sekä palvelupäätöksistä vastaavan asiakasohjausyksikön toiminta vakinaistettiin ja laajennettiin Itä-Vantaalle.

4

Hoiva-asumisessa jatkettiin palvelurakenteen uudistamista muuttamalla laitoshoidon purkamista tehoste-tuksi asumispalveluksi asteittain vapautuvien paikkojen myötä. Muutosta toteutettiin sekä omissa van-hainkodeissa että yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Vuoden 2015 lopussa pitkäaikaisessa lai-toshoidossa oli 1,4 % Vantaan 75-vuotta täyttäneistä. Vammaispalveluissa laitosasumisen purku saatettiin loppuun aikuisten asiakkaiden osalta. Vuoden 2015 vammaispalvelujen painopisteenä oli vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisen edistäminen, ja ta-voitteen tueksi perustettiin työllistymistä tukeva yksikkö. Vuoden 2015 aikana työllistettiin 76 asiakasta. Malminiityssä pilotoitiin toimintamallia, jossa uuden keskuksen tukipalvelut tuotettiin vammaisten henkilöi-den ja työllistettävien toimesta. Mallin toteutusta jatketaan ja kehitetään edelleen. Kuljetuspalvelujen kokonaismäärä pysyi lähes ennallaan. Vammaispalvelulain mukaisten matkojen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 1,3 % ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen määrä väheni lähes 11 %. Vanhus- ja vammaispalvelujen sairaalatoiminta oli ruuhkautunutta. Kokonaiskäyttöaste oli vuoden aikana keskimäärin 108 %. Sairaalapaikoista viidesosa oli hoiva-asumiseen odottavien asukkaiden käytössä. Valtuustokauden strategisten päämäärien toteuttaminen vuonna 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on jatkettu valtuustokauden strategisten tavoitteiden toteuttamis-ta. Näistä keskeisiä ovat tuottavuuden jatkuva parantaminen ja palvelujen kustannustehokas uudistami-nen. Vantaan asukaskohtaiset kustannukset olivat useiden vertailtujen palvelujen osalta suurten kaupun-kien kärkijoukossa. Sähköisen asioinnin ja itsepalvelun mahdollisuuksien lisäämiseksi tehtiin kaupunki-tasoisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveystoimessa jatkettiin palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä yhteis-työssä kuntalaisten kanssa. Kaupunkitasoista yhteistyötä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi jatkettiin. Vantaalaisten sai-rastavuus väheni Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna edelleen. Vuoden 2015 hyvinvointikatsauksessa (kaupunginvaltuusto 25.1.2016) Vantaan vahvuuksiksi todettiin nuori ja valtaosin hyvinvoiva väestö, suur-ten kaupunkien parhaimmistoa oleva huoltosuhde sekä pienet tuloerot. Hyvinvointityön haasteina esiin nostettiin mm. työttömyys, toimeentulotuen suuri tarve ja vieraskielisten kotoutuminen. Talousarvion toteutuminen 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan menot vuonna 2015 olivat 647,3 milj. euroa ja tulot 70,5 milj. eu-roa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala erikoissairaanhoito mukaan lukien alitti korotetun menomäärä-rahan 1,5 milj. euroa. Erikoissairaanhoito ylitti korotetun menomäärärahan 6,0 milj. euroa. Toimeentulo-tuen menot alittuivat 4,0 milj. euroa. Toimiala ilman erikoissairaanhoitoa ja toimeentulotukea alitti korote-tun menomäärärahan 3,5 milj. euroa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto toteutui yhden prosentin palvelutilausta suurempa-na, mikä korvataan sosiaali- ja terveystoimen ja suun terveydenhuollon liikelaitoksen välisen palvelusopi-muksen mukaisesti suun terveydenhuollon liikelaitokselle. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminta oli ylijäämäinen (0,04 milj. euroa). Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelutuotanto Sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon menot ilman toimeentulotuen avustuksia vuonna 2015 olivat 359,8 milj. euroa ja tulot 40,7 milj. euroa. Oman palvelutuotannon menot ilman toimeentulo-tuen avustuksia alitti alkuperäisen määrärahan 3,3 milj. eurolla (-0,9 %) ja tuloja kertyi 1,8 milj. euroa enemmän (4,6 %). Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 5,1 milj. euroa parempi. Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan määrärahoihin ilman toimeentulotukea ei esitetty muutoksia kaupunginvaltuustolle vuonna 2015. Opiskelijoiden ja koululaisien palkkaamista varten tarkoitettuja mää-rärahoja siirrettiin kaupunginjohtajan päätöksellä toimialalle 0,2 milj. euroa. Lopullinen määräraha ilman toimeentulotukea alittui menojen osalta 3,5 milj. euroa (-1,0 %). Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot vuonna 2015 olivat 56,3 milj. euroa ja tulot 28,6 milj. euroa. Menot alittivat alku-peräisen määrärahan 4,0 milj. eurolla ja tulot 1,5 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 2,5 milj. euroa parempi. Kaupunginvaltuusto pienensi 14.12.2015 toimeentulotuen tulomää-

5

rärahaa 0,4 milj. eurolla. Toimeentulotuen tulot muodostuvat valtiolta perustoimeentulotukimenojen pe-rusteella saatavista valtionosuuksista. Lopullinen määräraha alittui tulojen osalta 1,1 milj. euroa.

Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat noin 231,3 milj. euroa, mikä sisältää HUS:n palvelutuotannon lisäksi myös HUS eläkevastuut (5,3 milj. euroa), kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisen (4,0 milj. euroa), laskutetut siirtoviivepäivät (0,3 milj. euroa), E-arkiston ja E-resepti -järjestelmien käyttömaksut ( 0,3 milj. euroa) sekä myrkytystietokeskuksen että erikoislääkäri-konsultaatioiden menoja yhteensä 0,1 milj. euroa. HUS:n palvelusopimuksen menot Vantaalle olivat noin 221,2 milj. euroa. 2015 tilinpäätöstoteuma ei sisällä HUS:n ylijäämähyvitystä kunnille. HUS-valtuusto päätti kokouksessaan 16.12.2015, että HUS:n vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätetään vasta HUS-tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valtuuston kokouk-sessa kesäkuussa 2016. Erikoissairaanhoidon menot ylittivät käyttösuunnitelman alkuperäisen määrärahan 19,0 milj. euroa. Kau-punginvaltuusto korotti 14.12.2015 erikoissairaanhoidon menomäärärahaa HUS-johdon vahvistaman to-teutumisennusteen perusteella 13 milj. eurolla. Tulomäärärahaa valtuusto korotti 0,9 milj. eurolla, mikä perustui arvioituihin valtionkorvauksiin, joita saadaan kotouttamislain perusteella. Lopullinen määräraha ylittyi menojen osalta 6,0 milj. eurolla ja tulojen osalta 0,3 milj. eurolla. Investoinnit (Irtaimen omaisuuden määrärahojen toteutuminen) Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimenot olivat 1,0 milj. euroa. Käyttö alitti määrä-rahan 0,4 milj. eurolla. Irtaimen omaisuuden määrärahaa käytettiin investointiohjelman mukaisesti uudisrakennushankkeiden käyttöomaisuushankintoihin, toimitilojen kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä sekä terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden hankin-taan. Merkittävimmät kohteet vuonna 2015 olivat vanhusten hoiva-asumisen toimitilat sekä terveydenhuollon koneet ja laitteet, joihin käytetty määräraha oli yhteensä noin 0,7 milj. euroa.

6

Talous- ja hallintopalvelut Määrärahat

1 000 euroa

Tulot 73 0 73 93 -21

Menot -9 601 -12 -9 613 -4 238 -5 375

Toimintakate -9 399 -12 -9 541 -4 145 -5 396

Taulukko sisältää talous- ja hallintopalvelut sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2015 Talous- ja hallintopalveluissa koordinoitiin useita sähköisiin järjestelmiin liittyviä hankkeita. Vantaan Apot-ti-hanketoimiston toiminnan laajentamista valmisteltiin, ja projektipäälliköt sosiaalihuollon ja terveyden-huollon/vanhustenhuollon osa-alueisiin rekrytoitiin. Tulosalueella osallistuttiin sähköisen asioinnin kehittä-miseen ja valmisteltiin PSOP-palvelusetelijärjestelmän käyttöön ottoa. Toimialan tuottavuustoimia sekä ta-lous- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteet valmisteltiin toimialajohdon kanssa seuraavaan taloussuunnitel-maan. Kotoutumislain perusteella valtiolta saatavien korvausten hakeminen keskitettiin toimialalla siirtämällä ai-kuissosiaalityöstä yksi vakanssi tehtävineen talous- ja hallintopalveluihin. Lisäksi palvelutuotannon asioi-mistulkkilaskujen käsittelyä keskitettiin talousyksikköön. Toimialan asiakasmaksujen käsittelyprosessista tehtiin selvitys ja valmisteltiin asiakasmaksutiimin perustamista talous- ja hallintopalveluihin. Toimialan valmiussuunnitelma uudistettiin ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Valmiussuunnitelman edellyttämiä koulutuksia toteutettiin. Palveluhankinnoissa jatkettiin palvelujen vaikuttavuuden kehittämistä. Yhteinen seminaari lastensuojelun palveluntuottajien kanssa järjestettiin, seminaarin tavoitteena oli sitouttaa tuottajat vaikuttavuuden paran-tamiseen hankinnan kriteerien mukaisesti. Katriinaan sijoittuvan, yhteistyössä tilakeskuksen ja terveyspalvelujen kanssa toteutettavan, keskitetyn po-tilasarkiston suunnitelma valmistui, ja hanke toteutetaan v. 2017. Palveluverkkoa kehitettiin suunnitelman mukaisesti osallistuen useisiin toimialan tarveselvityksiin ja hankesuunnitelmiin. Ammatillisen osaamisen kehittämisen palvelut ja koulutus siirrettiin 1.1.2015 alkaen henkilöstökeskuk-seen, ja Metropolia ammattikorkeakoulu toteutti koulutusohjelman mukaisia täydennyskoulutuspalveluja. Täydennyskoulutussuunnittelun prosessia ja työnjakoa kehitettiin yhteistyössä Metropolia amk:n ja henki-löstökeskuksen kanssa. Toimialan yhteistyön koordinointia ammattikorkeakoulujen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa jatkettiin. Tutkimuslupia myönnettiin vuonna 2015 yhteensä 83 kappaletta. Kunta 10 -selvitys ja työolojen arvioinnit tehtiin aikataulun mukaisesti. Henkilöturvallisuutta kehitetään kameravalvontaselvityksen tulosten ja sovittujen toimenpiteiden mukaisesti. Sairauspoissaolojen käsittely eVälke-herätteiden avulla otettiin käyttöön. Toimialan terveys-turvallisuuskäyntien kriteerit ja käyntikoh-teet määriteltiin, ja suunniteltuja käyntejä tehtiin vuona 2015 yhteensä 97. Toimialalla otettiin käyttöön myös työhön liittyvien tapaturmien tutkintaprosessi. Toimialan terveysperusteisten poissaolojen määrä v. 2015 oli 5,34 % (5,21 % v. 2014). Laadunhallinnan jatkokehittämiseen liittyen toteutettiin mm. sisäiset auditoinnit terveysasemilla ja kotihoi-dossa. Toimialan potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyen otettiin syksyllä käyttöön myös asiakkaan/potilaan tai omaisen mahdollisuutta täyttää HaiPro-ilmoitus. Lisäksi valmisteltiin yhteistyötä HUS:n kanssa siten, että vuoden 2016 alusta Vantaan työntekijät voivat tehdä HaiPro-ilmoitukset HUS:n toiminnoista ja HUS:n työntekijät Vantaan toiminnoista. Ilmoitusten avulla pyritään parantamaan yhteistyöprosesseja yhteisten asiakkaiden hyväksi.

7

Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2015 Toimialan sähköisten ratkaisujen tavoitteitta edistettiin aktiivisella yhteistyöllä tietohallinnon kanssa. Van-taalla tehtiin palvelusetelin laajentamisen mahdollistava päätös sähköisen palvelusetelijärjestelmän käyt-töönotosta. Kaupunginvaltuusto päätti uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta. Uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa edistettiin mm. rekrytoimalla keskeiset projektipäälliköt. Toimialan toimintaprosessien tehostamiseen tähtäävien lean-koulutusten toteutusta valmisteltiin. Talousarvion toteutuminen Talous- ja hallintopalvelujen tulosalueen määrärahassa oli varauduttu toimialan mahdollisiin poikkeaviin menoihin, mm. tulosalueiden väliseen vuosivaihteluun asiakaspalvelujen ostoissa (1,9 milj. euroa), toimi-alan varhaiseläkemaksuihin (1,2 milj. euroa) sekä toimialan henkilöstön palkitsemiseen ja koulutukseen (0,4 milj. euroa). Lisäksi tulosalueen menomäärärahassa oli varauduttu toimialan ulkopuolisella rahoituk-sella toteutettavien hankkeiden menoihin (0,6 milj. euroa). Tulosalueen talousarviomäärärahat kattoivat edellä mainitut menot sekä toimialan tukipalvelutuotannon suunnitellusti. Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2014 TA 2015 TP 2015 (1

Toimialan henkilöstömäärä 2 926 2 956 3 009Toimialan esimiesten määrä 215 215 207

Toiminnan volyymi

Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä 44 47 46Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaikahenkilöstövuosina 39,2 37,6 39,9

Tuottavuus ja tehokkuus

Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö /toimialan henkilöstö 1,5 % 1,6 % 1,5 %

Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö /toimialan esimiesten määrä 20,5 % 21,9 % 22,2 %

1) Henkilömäärän laskentatapa uudistettiin vuoden 2016 talousarvioon. TP 2015 raportoinnin käytetään vielä aikaisempaa laskentamallia.

8

Erikoissairaanhoito Määrärahat

1 000 euroa

Tulot 0 900 900 1 204 -304

Menot -212 320 -13 000 -225 320 -231 282 5 962

Toimintakate -212 320 -12 100 -224 420 -230 079 5 659

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2015 Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuotti lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaan-hoidon palvelutuotannosta ja määrärahasta sovittiin vuonna 2014 käydyissä kuntaneuvotteluissa. HUS:n palvelutuotanto kasvoi NordDRG- ja käyntituotteiden osalta yli 3,9 % verrattuna vuoden 2014 tilin-päätökseen. Hoitopäivätuotteet kasvoivat 8,4 % edellisestä vuodesta. Hoitopäivätuotteet muodostuvat lä-hes yksinomaan psykiatrian klinikan palvelutuotannosta. Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen elektiivis-ten lähetteiden määrä kasvoi lähes 5,2 % verrattuna vuoden 2014 lähetekertymään. Jos huomioidaan myös yksityissektorilta ja työterveyshuollosta laaditut lähetteet, kasvu oli noin 4,5 %. Vuonna 2015 kirjoi-tettiin HYKS-sairaanhoitoalueelle 55 901 elektiivistä lähetettä, joista 65,0 % laadittiin terveyskeskuksessa. Näiden lisäksi laaditaan HYKS:n sisäisiä lähetteitä, joika tarvitaan potilaan siirtyessä hoitoon toiselle eri-koisalalle. Terveyskeskuksen lähettämiä asiantuntijakonsultaatioita toteutui 3 579, mikä oli 35,8 % enemmän kuin vuonna 2014. Osastojonoissa yli 6 kk jonottaneita oli 35 potilasta (poikkileikkaus 31.12.2015), joista 13 kirurgian eri-koisalojen jonoissa. Vantaan vastuulla olevista potilaista kertyi 473 laskutettua siirtoviivepäivää, joista aiheutui Vantaalle 0,3 miljoonan meno. Talousarvion toteutuminen 2015 Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat noin 231,3 milj. euroa, mikä sisältää HUS:n palvelutuotannon lisäksi myös HUS eläkevastuut (5,3 milj. euroa), kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisen (4,0 milj. euroa), laskutetut siirtoviivepäivät (0,3 milj. euroa), E-arkiston ja E-resepti –järjestelmien käyttömaksut ( 0,3 milj. euroa) sekä myrkytystietokeskuksen että erikoislääkäri-konsultaatioiden menoja yhteensä 0,1 milj. euroa. HUS:n palvelusopimuksen menot Vantaalle olivat noin 221,2 milj. euroa. 2015 tilinpäätöstoteuma ei sisällä HUS:n ylijäämähyvitystä kunnille. HUS-valtuusto päätti kokouksessaan 16.12.2015, että HUS:n vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätetään vasta HUS-tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä valtuuston kokouk-sessa kesäkuussa 2016. Vantaan osuus palautuksesta on 7,8 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon menot ylittivät käyttösuunnitelman alkuperäisen määrärahan 19,0 milj. euroa. Kau-punginvaltuusto korotti 14.12.2015 erikoissairaanhoidon menomäärärahaa HUS-johdon vahvistaman to-teutumisennusteen perusteella 13 milj. eurolla. Tulomäärärahaa valtuusto korotti 0,9 milj. eurolla, mikä perustui arvioituihin valtionkorvauksiin, joita saadaan kotouttamislain perusteella. Lopullinen määräraha ylittyi menojen osalta 6,0 milj. eurolla ja tulojen osalta 0,3 milj. eurolla.

9

Tunnusluvut

Tarve-indikaattorit TP 2014 TA 2015 1) TP 2015

Väestö 31.12 210 779 213 205 214 610Kalenterivuoden aikana syntyneiden lasten määrä 31.12. 2645 2721 2 58575 vuotta täyttäneet 31.12. 11 100 11 596 11 576

Toiminnan volyymiHoitojaksot (NordDRG), kertymä vuoden päätyttyä 82 257 80 913 85 710Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä 242 800 239 239 252057Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä 28 207 25 830 30 584

Laatu ja vaikuttavuusKaikki jonossa olevat 31.12. 2 149 2 123 2 303Yli 6 kk jonottaneita 31.12. 19 42 35Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk 31.12. 0 0 0Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk 31.12. 0 0 0Siirtoviivepäivät 31.12. 3 823 2 394 - Laskutetut siirtoviivepäivät 31.12. 1 12 473

Vantaan kaupungin erikoissairaanhoidon palvelusuunnitelmaHUS-palvelusopimuksen arvo/ milj. eur. 1) 204,9 202,4 221,2

Tuottavuus ja tehokkuus

Euroa/asukas (Hus-palvelusopimus) 972 949 1 031Euroa/NordDRG-tuote 1 559 1 611 1 549

1) Arvio, koska neuvottelut olivat kesken talousarviota valmisteltaessa.* HUS:n ja Vantaan väliset palvelusopimukset liitteineen on allekirjoitettu 29.3.2012, 21.2.2013 ja 25.2.2014. Vantaan kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma edellyttää korkeintaan 1,5 prosentin menokasvun.

10

Terveyspalvelut Määrärahat

1 000 euroa

Tulot 4 286 0 4 286 4 532 -245

Menot -80 364 -31 -80 395 -80 994 599

Toimintakate -76 078 -31 -76 109 -76 462 353

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2015 Terveyspalvelujen kaikissa tulosyksiköissä kehitettiin sähköistä ajanvarausta, ryhmävastaanottotoimintaa sekä hyödynnettiin Lean-toimintamallia prosessien tehostamiseksi. Kaikki tulosyksiköt osallistuivat myös yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Apotti) suunnittelutyöryhmiin. Terveysasemapalvelut auditoi-tiin sisäisesti syksyllä. Vastaanottotoiminnassa toteutui noin 181 800 lääkärikäyntiä ja 170 900 itsenäistä hoitajakäyntiä. Käyntien määrät vähenivät hieman edellisvuodesta. Vastaanottojen toimintamallia muutettiin niin, että monisairaiden potilaiden vastaanottoaikojen pituutta lisättiin. Hoitajaresurssia jouduttiin siirtämään puhe-linpalveluun. Omalääkäripotilaat pääsivät kiireettömään hoitoon keskimäärin 24 päivässä ja muut 48 päi-vässä. Päiväpoliklinikalle pääsi alle tunnissa 68,6 % potilaista. Vuonna 2014 voimaan tulleen kuntarajat ylittävän vapaan hoitopaikan valinnan perusteella terveysasemi-en vaihtoja tehtiin Vantaan sisällä 467 kappaletta vuonna 2015. Muista kunnista vaihtoi terveysasemansa Vantaalle 194 henkilöä ja vantaalaisista siirtyi muiden kuntien terveysasemapalvelun piiriin 280 henkilöä. Terveysasemien puhelinpalvelun parantamiseksi otettiin kesällä 2015 käyttöön yhden puhelinnumeron terveysneuvontatoiminta. Yhden puhelinnumeron järjestelmän kautta kuntalaisen on mahdollisuus saada yleistä terveysneuvontaa siten, että puhelimeen vastaa miltä tahansa terveysasemalta ensimmäisenä va-paana oleva hoitaja. Terveysasemilla käytössä olevan takaisinsoittojärjestelmän kautta takaisinsoittopyyn-töihin vastattiin lähes 100 %. Hakunilan terveysasema siirtyi vuoden 2015 alussa Vantaan omaksi toiminnaksi. Terveysaseman toimintaa kehitettiin ottamalla käyttöön asiakasvastaava- ja palveluohjaustoiminta, fysioterapeutin suora vastaanot-to terveysasemalla sekä sosiaaliohjaajan vastaanotto. Kotihoidon lääkärityö hankittiin uudella toimintamal-lilla geriatrian erikoislääkäriltä. Hakunilan toimintamalli osoittautui potilaslähtöiseksi ja mallin siirtämistä jatketaan muille terveysasemille. Terveyskeskuspäivystys siirtyi 1.1.2016 HUS:n järjestettäväksi. Syksyn aikana valmisteltiin yhteispäivys-tyksen uutta toimintamallia HYKS Akuutin henkilökunnan kanssa. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikön toiminta tulosyksikkönä loppui kesällä 2015, ja depressiohoitajat ja psykiatriset sairaanhoitajat siirtyivät terveysasemien osastonhoitajien alaisuuteen. Mielenterveys- ja päih-depalvelujen sekä HUS psykiatrian toiminnallinen integraatio valmisteltiin yhdessä HUS:n kanssa luomalla uusia toimintamalleja. Integraatioon liittyen perustettiin HUS psykiatrian ja Vantaan perusterveydenhuol-lon yhteinen kumppanuusvirka. Kokemusasiantuntijan (alkoholi) toimintaa laajennettiin kolmelle terveys-asemalle. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tulosyksikössä lain ja asetuksen edellyttämää terveydenhoitajien lisä-resurssia kohdennettiin erityisesti ammatillisiin oppilaitoksiin. Yksikön kaikki lääkärivakanssit on täytetty. Ehkäisevän terveydenhuollon lääketieteellinen toimintakenttä laajentui ja toiminnan taso nousi entises-tään. Äitiys- ja lastenneuvoloissa valmisteltiin neuvolan sähköisen asioinnin lisäämistä kaupunkitasoisessa hankkeessa. Äitiysneuvoloihin saatiin ensimmäiset ultraäänilaitteet, jotka mahdollistavat raskauden alkuvaiheen tilan sekä loppuvaiheen tarjonnan tarkastusten toteuttamisen neuvoloissa. Laitteiden lisääminen kaikkiin neu-voloihin vuosien 2015 – 2016 aikana vähentää huomattavasti erikoissairaanhoidon raskaudenaikaisia käyntejä. Erikoissairaanhoidon ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kehitettiin ja otettiin käyttöön lyhyt-jälkihoitoisen synnytyksen toimintamalli. Perhesuunnitteluneuvoloiden kanssa kehitettiin seksuaalitervey-den edistämisen toimintatapoja tavoitteena raskauden keskeytysten vähentäminen. Ennakollisen isyyden tunnustamisen siirtymistä neuvolan tehtäväksi 1.1.2016 alkaen valmisteltiin yhdessä lastenvalvojien kans-sa, myös valtakunnalliseen valmistelutyöhön osallistuen.

11

Kuntoutuksen tulosyksikössä valmisteltiin moniarviotiimitoiminnan käynnistämistä vuoden 2016 alussa yh-dessä psykologipalvelujen ja perheneuvolan kanssa. Uuden toimintamallin tavoitteena on saada monion-gelmaiset lapset/perheet mahdollisimman oikea-aikaisesti tarpeellisen terapian/hoidon piiriin. Kehittämällä kuntoutuksen ryhmätoimintaa pystyttiin vastaamaan lisääntyvään asiakkaiden määrään. Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin osallistuminen vanhusten avopalveluiden asiakasohjausyksikön toimintaan vakiintui Länsi-Vantaalla ja käynnistyi Itä-Vantaalla. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2015 Suojattua viestinvälitystä ja sähköisiä lomakkeita valmisteltiin ennalta ehkäisevän terveydenhuollon tu-losyksikössä. Varsinainen käyttöönotto tulee tapahtumaan maaliskuussa 2016 ja sen jälkeen toimintaa voidaan laajentaa muihin tulosyksiköihin. Kuntoutusyksikön sähköinen esitietolomake on jo käytössä Van-taan internet -sivuilla. Sähköistä ajanvarausta laajennettiin ja se on käytössä kaikissa tulosyksiköissä, mm. lääkäreiden puhelinajat ja omapotilaiden vastaanotot, terveydenhoitaja ja perhesuunnitteluvastaanotot, lasten päiväpoliklinikka kokonaisuudessaan ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot. Tekstiviestimuis-tutukset ovat käytössä sähköisen ajanvarauksen yhteydessä. Toimintamalleja kehitettiin kaikissa tulosyk-siköissä Lean-toimintamallia hyödyntäen. Henkilökunta koulutettiin Lean-malliin ja yksiköissä järjestettiin työpajoja. Toiminnan vaikuttavuuden raportointiin käytettäviä mittareita työstetään. Sähköisten ratkaisu-jen eteenpäin vientiä hidastaa nykyisen potilastietojärjestelmän kehittämisen pysähtyminen ja osittain tie-toteknisen tuen rajallinen saanti. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen tulot vuonna 2015 olivat 4,5 milj. euroa ja menot 81,0 milj. euroa. Tulosalueen käyttösuunni-telman tulot ylittyivät 0,2 milj. eurolla ja menot ylittyivät 0,6 milj. eurolla. Opiskelijoiden ja koululaisien palkkaamista varten tarkoitettu määräraha siirrettiin kaupunginjohtajan päätöksellä tulosalueen määrära-haan. Tulos (nettotoimintamenot) oli käyttösuunnitelmaa 0,4 milj. euroa huonompi. Menon ylitys syntyi pääasiassa henkilöstöpalveluiden ostoissa 1,4 milj euroa, ulkokuntalaskutuksen asia-kaspalvelujen ostoissa 0,4 milj. euroa ja tulkkikuluissa 0,2 milj. euroa. Säästöä syntyi palkkakuluissa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto toteutui yhden prosentin palvelutilausta suurempa-na, mikä korvataan sosiaali- ja terveystoimen ja suun terveydenhuollon liikelaitoksen välisen palvelusopi-muksen mukaisesti suun terveydenhuollon liikelaitokselle. Palvelusopimus mahdollistaa enintään kahden prosentin poikkeaman sovitusta.

12

Tunnusluvut

Tarve-indikaattorit TP 2014 TA 2015 TP 2015Väestö 31.12. 210 779 213 205 214 610Kalenterivuoden aikana syntyneiden lasten määrä 31.12. 2645 2721 2 58575 vuotta täyttäneet 31.12. 11 100 11 596 11 576

Toiminnan volyymiTerveysasematoiminta - lääkärikäynnit 190 990 194 000 181 791 - hoitohenkilöstön itsenäiset käynnit 178 966 157 000 170 863Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto - lääkärikäynnit (suorat kontaktit) 29 343 32 285 30 548 - terveydenhoitakäynnit (suorat kontaktit) 154 838 160 000 151 570Päivystystoiminta - lääkärikäynnit 33 604 34 000 33 705Kuntoutustoiminnan terapiakäynnit 1), 5) 61 606 62 000 64 685Mielenterveyspalvelut - mielenterveystyön käynnit 5 225 4 000 4 925

Laatu ja vaikuttavuus

Terveysasematoiminnan kävijöiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) 51 55 47

Listautuneiden osuus väestöstä % 2) 14,8 22 12,4Päiväpoliklinikan odotusaika lääkärille alle 60 min % 71 70 683. vapaa aika lääkärille - listautuneen ja listautumattoman potilaan odotusajan mediaani vrk 3) - 34 30

Tuottavuus ja tehokkuusEuroa/asukas 4)

terveysasematoiminta ja päivystys 190,72 191,71 195,16kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 34,99 35,19 34,95Euroa/käynti 4)

terveysasematoiminnan lääkärikäynti 113,80 114,71 122,31terveysasematoiminnan hoitotyön käynti 51,50 64,26 58,38Henkilöstö Henkilötyövuotta 6)

- lääkärit (terveysasematoiminta ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto) 90 93 92 - sairaanhoitajat, terveydenhoitajat (terveysasematoiminta) 84 92 95 - terveydenhoitajat (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto) 116 116 114 - terapeutit (kuntoutus) 5) 62 62 63

6) Ei sisällä arviota vuokratyövoimasta henkilötyövuosina vuonna 2015.

5) Terveyspalveluilta siirtyi henkilöstöä vanhus- ja vammaispalveluihin. Vrt. tp 2013.

1) Tunnusluku sisältää Vantaan omana toimintana tuotetut terapiakäynnit sekä ostopalveluterapian suoritteet.2) Listautuneella potilaalla on nimetty omalääkäri. Listautumattomalla potilaalla ei ole nimettyä omalääkäriä.3) Mediaani on järjestetyn lukusarjan keskimmäinen lukuarvo.4) Kohdennusperusteet on tarkennettu ta 2015 alkaen.

13

Perhepalvelut Määrärahat

1 000 euroa

Tulot 36 955 -400 36 555 36 334 221

Menot -158 498 -82 -158 580 -155 072 -3 508

Toimintakate -121 543 -482 -122 025 -118 738 -3 287

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2015 Tulosalueen tuottavuutta parannettiin asiakastyön osuutta ja vaikuttavuutta lisäämällä. Lisäksi työn pai-nopistettä siirrettiin korjaavasta ja kuntouttavasta työstä varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työ-hön. Sosiaalihuoltolain tultua voimaan huhtikuussa velvoitteisiin vastattiin käynnistämällä laaja-alainen perhepalvelujen organisaation muutosprosessi. Syksyn 2015 aikana sovittiin ja organisoitiin kolmen orga-nisaatiopilotin aloittaminen alkuvuodesta 2016. Perheiden ja aikuisten sosiaalineuvonta aloitti tammikuus-sa tehdä kaikille uusille asiakkaille sosiaalihuoltolain mukaiset palvelutarpeen arvioinnit. Toisessa pilotissa kokeillaan perhetyön keskitettyä asiakasohjausta ja kolmannessa kokeilussa sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteydessä aloitetaan lastensuojelun virka-aikainen päivystys. Psykososiaalisissa palveluissa uusina varhaisen tuen toimintoina aloittivat Perhekoutsit ja Nuorten psy-kososiaaliset palvelut (Nuppi). Asiakasohjausta kehitettiin kaikissa palveluissa sekä osana omiin palveluihin ohjautumista että yhteistyössä yli palvelurajojen. Asiakastyön prosesseja kehitettiin perheneuvolatoimin-nan, lastensuojelun ja HYKS-lastenpsykiatrian yhteisessä Lean -prosessissa. Oppilas- ja opiskelijahuolto-lain mukaisesti toimintaa laajennettiin esiopetukseen ja yksityisiin oppilaitoksiin sekä laajennettuna toiselle asteelle. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen rooli valtakunnallisen valmiuden kehittämisessä korostui vuonna 2015, jolloin kansainvälinen Barents suuronnettomuusharjoitus järjestettiin Suomessa. Lastensuojelun toimintaa muutettiin uudistuneen sosiaali- ja lastensuojelulainsäädännön mukaisesti. Las-tensuojelun asiakasmäärä kasvoi noin 10 % edellisvuodesta, mutta vuoden aikana sijoitettujen eri lasten määrä väheni. Kiireellisen avohuollon tukitoimen järjestämisprosessi kuvattiin ja vietiin käytäntöön. Kuu-selan perhekuntoutuskeskuksen ja Tammirinteen vastaanottokodin toimintaa muutettiin siten, että kriisi-perhetyö ja koko perheen sijoittaminen kiireellisenä tuli mahdolliseksi. Laitoshoidon kilpailutuksen yhteydessä aloitettiin vaikutusten arviointi vaativahoitoisten lasten laitoshoito-paikoissa. Myös tehostetussa perhetyössä ja perhekuntoutuksessa seurattiin vaikuttavuutta. Aikuissosiaalityön ja Kelan palveluyhteistyömalli muuttui tammikuun 2015 alusta Kuntakokeiluksi. Kunta-kokeilussa asiakas voi hakea toimeentulotukea Kelan palvelupisteissä sekä saada siellä palveluohjausta toimeentulotukiasiassa. Kelassa toimeentulotuen asiointeja oli kuukausittain noin 700. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli vuonna 2015 keskimäärin 7 762 kuukaudessa, mikä on 6 % edellisvuotta enemmän. Toimeentulotukimenot pysyivät kuitenkin ennallaan. Menojen hallintaan vaikutti vuoden aikana voimaan tulleet asumistuen korotukset. Yhdenmukaistettu johtaminen ja uusittu toimeen-tulotukiohjeistus tukivat kustannusten hallintaa. Asiakasohjaustyöryhmän työllä pystyttiin vähentämään toimeentulomenoihin kohdentuneita kriisimajoituskuluja. Asunnottomien tilapäisessä asuttamisessa on korvattu ostopalveluja kaupungin omilla tilapäisasunnoilla, mikä on ollut taloudellisesti edullinen ratkaisu. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelman mukaisesti avattiin kaksi asumisyksikköä (Pyy- ja Näätäkuja). Päihdepalvelut oli aktiivisesti mukana päihde- ja mielenterveyspalvelujen toiminnallisen integraation kehit-tämisessä. Syksyn aikana valmisteltiin päivystyspalvelujen malli, jonka pilotit aloitetaan alkuvuodesta 2016. Alkoholin haitallista käyttöä ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa kehitettiin käynnistämällä Voi-maneidot-ryhmä ikääntyville naisille yhteistyössä A-klinikan ja ehkäisevän päihdetyön yksikön kanssa. Huumehoitoklinikalla kehitettiin edelleen jalkautuvaa työtä, jonka avulla asiakkaiden toimintakykyä tue-taan ja elämänhallintaa lisätään, tavoitteena laitoshoidon tarpeen väheneminen. Jalkautuvan työn tiimin asiakastapaamisten määrä oli keskimäärin noin 250 kuukaudessa.

14

Päihdevieroitusyksikkö muutti Helsinkiin ja vieroitushoitopaikkojen määrä lisättiin samassa yhteydessä 15:sta paikasta 17:sta, jotta ostopalvelujen tarvetta saadaan vähennettyä. Maahanmuuttajapalvelut -tulosyksikkö perustettiin syyskuussa. Tavoitteena on kotouttamis- ja sosiaali-huoltolain mukaisten velvoitteiden täyttäminen. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2015 Asiakasprosessien kehittämisessä hyödynnettiin Lean -menetelmää, jotta siirtoviivepäivä ei syntyisi ja asi-akkaiden siirtyminen palveluissa olisi oikea-aikaista. Lapsiperheiden kotipalveluun valmistellaan palveluseteliä käyttöön otettavaksi vuonna 2016. Sähköinen ajanvaraus toteutui kolmessa yksikössä. Muiden sähköisten palvelujen käyttöön otossa ei ole edetty, koska tietohallinnosta ei ole määrärahaa saatu. Apotti-hankkeessa testattiin lastensuojelun pilo-tointia. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2015 olivat 155,1 milj euroa ja tulot 36,3 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäi-sen käyttösuunnitelman menot alittuivat 3,4 milj. eurolla ja tulot 0,6 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto alensi 14.12.2015 toteutumisennusteen perusteella tulomäärärahaa 0,4 milj. eurolla. Opiskelijoiden ja koululaisien palkkaamista varten tarkoitettua määrärahaa siirrettiin kaupunginjohtajan päätöksellä tulos-alueen määrärahaan 0,1 milj euroa. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 3,5 milj. eurolla ja tulot 0,2 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli lopullista määrärahaa 3,3 milj. euroa parempi. Käyttösuunnitelman ylitykset syntyivät hallinto-oikeuden päätöksistä, joissa Vantaa velvoitettiin maksa-maan muille kunnille lastensuojelun korvauksia yht. 1,6 milj. ja perhehoidon kustannuksista 0,7 milj eu-roa. Säästöä syntyi toimeentulotuesta 4.0 milj, euroa, henkilöstömenoista 0,8 milj. euroa ja mielenterve-yskuntoutujien palveluiden ostoista 1,2 milj. euroa.

15

Tunnusluvut

Tarve-indikaattorit TP 2014 TA 2015 TP 2015 - lapset, joista lastensuojeluilmoitus 4 005 4 250 4 394 - kodin ulkopuolelle sijoitettuna 31.12 490 470 483 - yli vuoden työttömänä olleet 3 706 3 600 5 002 - asunnottomien asiakkaiden määrä 8 544 500 447

Toiminnan volyymiAsiakkaat - lastensuojelun avohuolto 3 750 4 000 4 146 - toimeentulotuen kotitaloudet 1 14 225 15 000 14 687 - aikuissosiaalityön asiakaskotitaloudet 1 15 397 15 000 19 340 - päihdepalvelut 2 2 200 2 400 2 357 - uudet asunnot pitkäaikaisasunnottomille 8 0 75 52Asiakastapaamiset - psykologipalvelujen asiakastyö 6 877 7 100 11 414 - koulun sosiaalityön asiakastapaamiset 3 12 482 15 500 11 655 - perhe- ja nuorisoneuvonnan asiakassuoritteet 4 5 843 9 650 9 629 - nuorten yksikkö 4 4 710 5 000 4 213 - maahanmuuttajapalvelut 5 6 239 .. 5 411 - lapsiperheiden kotipalvelu 2 577 2 200 4 557 - yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen 7

sekä poliisin sosiaalityöhön 15 477 15 000 12 762Ostetut hoitovuorokaudet - lastensuojelun ostetut laitosvuorokaudet 71 075 76 000 71 343 - aikuissosiaalityön asumispalveluvuorokaudet 67 494 65 000 60 122 - aikuissosiaalityön tuetun asumisen vuorokaudet 6 44 175 39 000 31 632 - päihdepalvelujen asumispalveluvuorokaudet 19 683 23 800 17 605 - päihdehuollon laitospalveluvuorokaudet 11 290 11 000 11 560

Palvelutarpeen arvioinnit - lastensuojelutarpeen selvitykset 1 840 1 900 1 698 - aikuissosiaalityön tilannearviot ja suunnitelmat 4 057 8 000 7 717

Laatu ja vaikuttavuus - päihdehuollon avopalvelujen asiakaskäynnit 9 33 967 30 000 35 538 - vuoden aikana tehdyt kiireelliset sijoitukset 215 240 187 - vuoden aikana päättyneet kiireelliset sijoitukset 97 85 79 - perhehoidon hoitovuorokaudet 97 050 88 500 99 877 - mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista omaan kotiin siirtyneiden määrä 29 23 24

Tuottavuus ja tehokkuus - kiireellisistä sijoituksista omiin laitoksiin osuus 93 % 90 % 85 % - lastensuojelun perhetyön asiakasperheet 380 400 549 - toimeentulotuen päätösmäärä 1 106 846 105 000 118 157 - päihdehuollon laitosmenojen osuus kokonaisuudesta 28,9 % 29,0 % 29,2 %

1 Toimeentulotuen siirto Kelalle 20172 Ei sisällä terveysneuvonnan asiakkaita3 Lakimuutos tulee muuttamaan tilastointia vuodesta 2015 lähtien 4 Nuorisoneuvonnan suoritteet siirtyneet Nuppiin 20145 Sisältää sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakastapaamiset6 Tuettu asumisen sisältää omaa ja ostettua7 Poliisin sosiaalityöstä puuttui työntekijä osan vuotta 20158 ARA:lle menevä marraskuun poikkileikkaustieto: soster ja VAV yhteensä9 ATJ:n polikliinisten palvelujen käynnit yhteensä, ei sisällä terveysneuvontaa, peliklinikkaa eikä 2015 lähtien nuorisoasemaa

16

Vanhus- ja vammaispalvelut Määrärahat

1 000 euroa

Tulot 27 586 0 27 586 28 292 -706

Menot -174 894 -79 -174 973 -175 755 782

Toimintakate -147 308 -79 -147 387 -147 463 76

Talousarvio 2015

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutosten

jälkeenToteuma

Ylitys / Alitus

Toiminta, keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen vuonna 2015 Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalue jatkoi vuonna 2015 määrätietoista toiminnan ja tuottavuuden ke-hittämistä, ja lisääntyneeseen palvelutarpeeseen pystyttiin vastaamaan. Vanhusten avopalveluissa asiakasohjaustoiminta laajennettiin Itä-Vantaalle ja valmisteltiin toiminnan va-kinaistaminen koko Vantaalle 1.1.2016 alkaen. Kotihoidon ja palvelutalojen johtamista ja organisointia pa-rannettiin muodostamalla vastuualueet Itä-Vantaan ja Länsi-Vantaan kotihoitoon. Toiminnanohjausjärjes-telmän pilotointisuunnitelma valmistui. Kotihoidon ostopalveluja lisättiin kotihoidon kysyntään vastaami-seksi ja sähköisen palvelusetelijärjestelmän käynnistämistä suunniteltiin tarjonnan tasapainottamiseksi. Vuoden 2015 lopussa kotona asui 92,2 % 75 vuotta täyttäneistä, kotihoidon peittävyys oli 8,8 %. Kotihoi-don kokonaiskäyntimäärä kasvoi 6 %. Kokonaisasiakasmäärä kotihoidossa, sisältäen kotihoidon kentän ja palvelutalot, kasvoi 8 %. Kotihoidon tuottavuus kasvoi 6 %. Omaishoidon tuen asiakasmäärä kasvoi en-nakoitua enemmän. Vuoden lopussa omaishoidon tukea sai 890 asiakasta, mikä on 13 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tehostetussa kotihoidossa lisättiin palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa. Sairaalapalveluissa erikoissairaanhoidon lähetemäärä kasvoi 11 % edellisvuoteen verrattuna. Samaan ai-kaan potilaiden siirtyminen jatkohoitoon hoiva-asumisen yksiköihin hidastui. Sairaalan paikoista keskimää-rin 20 % oli epätarkoituksenmukaisesti hoiva-asumisen odottajien käytössä. Katriinan sairaalassa otettiin käyttöön lisäylipaikat, ja sairaalan kuormitus oli koko vuoden keskimäärin 108 %. Kaunialasta ostettiin suunniteltua enemmän postakuutteja kuntoutuspaikkoja, päiväsairaalatoimintaa lisättiin edelleen ja tehos-tettiin osastohoidon kotiutumisen tueksi ja nopeuttamiseksi. Tästä huolimatta vuodelle 2015 kertyi 473 maksullista ylikäyttöpäivää. Sairaalahoitojaksoja kertyi 4,5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Geriatrisen vastaanoton toimintaa lisättiin muistisairaiden kotona asumisen tukemiseksi. Toimenpiteet palveluketjujen parantamiseksi ja ylikäyttöpäivien estämisen syntymiseksi vuodelle 2016 on suunniteltu. Hoiva-asumisen tulosyksiköllä oli vuoden 2015 lopussa 1 197 laskennallista hoiva-asumisen paikkaa. Pal-veluista 30 % järjestettiin omana toimintana ja 70 % ostopalveluina. Tulosyksikön toiminta toteutui vuon-na 2015 suunnitellusti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hoiva-asumisen palvelujen toimintaa kehitet-tiin valtakunnallisten ikääntyneiden pitkäaikaishoidolle asetettujen tavoitteiden (Vanhuspalvelulaki 07/2013), Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman sekä palvelurakenteen kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hoiva-asumisessa toteutetulla Kulttuurinmuutos-hankkeen avulla on uudistettu toimintatapoja asiakaslähtöiseksi mm. asiakkaiden valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta korostaen. Laitoshoidon vähentämistä jatkettiin palvelurakenteen kehittämisohjelman mukaisesti. Simonkodin ja Myy-rinkodin laitoshoitoa muutettiin tehostettua asumispalvelua tuottaviksi yksiköiksi asteittain vapautuvien paikkojen myötä. Yksityisten laitoshoidon palveluntuottajien kanssa (Hoivakoti Hopea ja Leenankoti) to-teutettiin sovittua muutosstrategiaa: 14 laitoshoidon ostopalvelupaikkaa muuttui tehostetun asumispalve-lun paikaksi vuonna 2015. Laitoshoidon muutos toteutetaan ilman että hoiva-asumisen kokonaispaikka-määrä vähentyy. Pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyyttä ikääntyneessä väestössä (75+ väestö) pystyttiin vähentämään Van-taan palvelurakenteen kehittämisohjelman mukaisesti. Vuoden 2014 lopussa pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyys oli 1,7 %, vuoden 2015 lopussa 1,4 %. Ilman Kaunialan laitospaikkoja (88) peittävyys olisi 0,9 %. (STM 2013, laatusuositus 2 - 3 %). Vammaispalvelussa erityishuollon piirissä oli 886 henkilöä, kasvua edelliseen vuoteen 3 %. Henkilökohtais-ta apua sai vuoden lopussa 538 asiakasta, kasvua edellisvuodesta on 0,2 %. Vammaispalvelun toiminnan yhtenä keskeisenä painopisteenä vuonna 2015 oli vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisen edis-täminen. Työllistymistä tukevia toimintoja varten perustettiin vammaispalveluun oma toimintayksikkö ja asiakkaita työllistettiin sekä omalle toimialalle että yksityisiin yrityksiin vuoden aikana kaikkiaan 76 henki-löä. Hankkeen pilottina toimii ns. Malminiityn toimintamalli, jossa uuteen vanhus- ja vammaispalvelun

17

asumis- ja toimintakeskukseen tuotetaan tukipalvelut vammaisten henkilöiden ja työllistettävien toimesta. Toimintamallin myötä vammaisten henkilöiden työllistymistä pystytään tuottamaan ensisijaisesti omana toimintana. Asumispalveluissa lisättiin omaa toimintaa kymmenellä tuetun ja ohjatun asumisen paikalla vuoden 2015 aikana avautuneissa Hämeenkyläntien ja Lehtikallion asumiskohteissa. Ohjatun ja tuetun asumisen osuus vammaispalvelun asumisessa nousi edelleen ollen vuoden 2015 lopussa 37 %. Laitosasumisen purkami-nen saatettiin loppuun aikuisten asiakkaiden osalta. Laitosasumisessa oli vuoden 2015 lopussa vielä 13 asiakasta, joista suurin osa on runsaasti hoitoa vaativia lapsia. Malminiityn päivätoimintakeskus aloitti toimintansa ja päivätoimintaa tehostettiin perustamalla uusia ryh-miä sekä lisäämällä asiakasmääriä olemassa olevissa toimintakeskuksissa. Tilapäisen perhehoidon VM:n kuntakokeilu jatkuu vuoden 2016 loppuun. Hankkeen myötä vuoden 2015 aikana tuotettiin perhehoitoa sekä hoidettavan tiloissa että kaupungin omissa tiloissa. Tilapäishoitoa tar-vitsevat lapset ja nuoret ohjautuivat pääsääntöisesti perhehoidon piiriin. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vuonna 2015 Tulosalue edisti talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman jatkotoimenpiteitä suunnitellusti. Vanhusten avopalveluissa valmisteltiin kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän pilotointia, käyttöönotto koko Vantaal-la vuonna 2016. Käynnit henkilötyövuotta kohden kasvoivat edellisvuodesta 6 %. Sairaalapalveluissa valmisteltiin AKOS 2:n laajentumista ja paikkojen lisäämistä hoitoketjun tehostamisek-si. Hoiva-asumisen palveluissa toteutettiin tuottavuussuunnitelmaa, joka sisältää mm. hoitotarvike- ja lää-kelogistiikan, henkilöstöresurssin joustavan käytön sekä tukipalveluiden tuottamisen hallintaan ottamisen. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2015 olivat 175,8 milj. euroa ja tulot 28,3 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäi-sen käyttösuunnitelman menot ylittyivät 0,9 milj. eurolla. Opiskelijoiden ja koululaisien palkkaamista var-ten tarkoitettu määräraha siirrettiin kaupunginjohtajan päätöksellä tulosalueen määrärahaan 0,1 milj. eu-roa. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot ylittyivät 0,8 milj. eurolla ja tulot ylittyivät 0,7 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli muutettua käyttösuunnitelmaa 0,1 milj. euroa huonompi. Menot ylittyivät pääasiassa kehitysvammaisten asumispalvelujen ostoista sekä sairaalapalvelujen henkilös-töpalvelujen ostoissa. Hoiva-asumisen palveluissa syntyi säästöä 0,4 milj. euroa.

18

Tunnusluvut

Tarve-indikaattorit TP 2014 TA 2015 TP 2015Väestö 31.12 210 803 213 205 214 61075 vuotta täyttäneet 31.12. 11 075 11 596 11 576

Toiminnan volyymi

Asiakkaat yhteensä kotihoidossa (kh+pt) 4078 1) 4 080 4 403Kotihoidon käynnit 652 760 684 930 718 384Hoitopaikat hoivapalvelut 1 175 1175 3) 1 197Päättyneet hoitojaksot (Sairaalapalvelut) 2 690 2 680 2 514Omaishoidontuen asiakkaat 789 939 890

Laatu ja vaikuttavuus

75+ kotona asuvien osuus 92,3 %2) 92,5 % 92,2 %

Säännöllisen kotihoidon piirissä75 täyttäneitä/75+ väestö, 31.12 8,5 % 9,5 % 8,8 %

Pitkäaikaisen laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 1,8 % 1,5 % 1,4 %

Tuottavuus ja tehokkuusKotihoitoKotihoidon kentän käynnit / henkilötyövuosi 2 068 2 092 2 192Euroa / 75+ väestö 1 070 883 1 083Hoiva-asumisen palvelut

Euroa/hoitovuorokausi, vanhainkoti oma+tehostettu asumispalvelu oma 163 160 161Euroa / 75+ väestö 5 575 5 087 5 405

Tk-sairaalaHoitojakso/sairaansija 13,2 13,6 12,6Euroa / 75 +väestö 1 979 1 978 2 013

VAMMAISPALVELUT

Tarve-indikaattorit TP 2014 TA 2015 TP 2015Väestö 31.12 210 803 212 190 214 610Erityishuollon piirissä olevat, yhteensä 861 850 886

Toiminnan volyymiAsiakkaat yhteensä

Kuljetuspalvelut (VpL) 3 490 3 200 3 532Henkilökohtainen apu 537 500 538VpL:n asumispalvelut 132 100 141Kehitysvammaisten asumispalvelut, pitkäaikainen 376 380 400

SuoritteetKuljetuspalvelumatkat (VpL) 319 132 305 500 323 358Kuljetuspalvelumatkat (ShL) 35 675 50 700 31 775

Laatu ja vaikuttavuusOhjatusti ja tuetusti asuvien osuus asumispalveluissa 32,5 % 34,4 % 37,0 %

Tuottavuus ja tehokkuusEuroa / kehitysvammaisten asumispalvelujen hoitovuorokausi 132 143 124Euroa / VpL:n palveluasumisvuorokausi 142 135 130Euroa / erityishuollon piirissä olevat 32 428 33 000 31 775Euroa / asukas 260 253 261

2) Talousarvion sitova tavoite vuodelle 2014.3) Hoivan paikat eivät sisällä Kaunialan 15 paikkaa

1) Kotisairaala siirtyy vuonna 2013 avopalveluihin, jossa aloittaa tehostetun kotihoidon yksikkö. Arvioitu vaikutus asiakasmääriin 500 henkilöä vuodessa ja käyntimääriin 10 000 käyntiä vuodessa.

4) Terhokodin hoitojaksot sisätyvät TP2014 lukuun, mutta eivät TP2015 lukuun huhtikuun jälkeen, sillä Terhokodin osastohoito siirtyi HUS:n alaisuuteen.

Nro Toimialan tavoite 2015 Toimenpide Tavoitteen mittarit Mittarin lähtötaso,v:n 2013 loppu

Mittarintavoitetaso2015

Vastuu-henkilö

Tavoitteentoteutumista uhkaavat riskitekijät

1 Toiminta tasapainotetaan talouden mahdollisuuksiin

Päivitetyt talouden tasapainottamistoimenpiteet käynnistetään

Talouden tasapainottamis-toimenpiteet päivitetty

V. 2013 loppuun mennessä toteutetut TVO-toimenpiteet

Toimenpiteet päivitetty ja käynnistetty kaupunkitason ohjeistuksen mukaisesti

kaikki tulos-alueet

Uudet lakisääteiset velvoitteet ja palvelutarpeen kasvu vaikeuttavat toiminnan tasapainottamista

2 Toimialan tuottavuus kasvaa Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuuden kasvu Tuottavuusohjelma hyväksytty lautakunnassa 3/2014

Tuottavuuden kasvu 3 % kaikki tulos-alueet

Sähköisten järjestelmien käyttöönoton viivästyminen, valtion sääntely toiminnassa lisääntynyt

3 HUS:n omistajaohjaus toteutuu jaerikoissairaanhoidon menokehitys hallinnassa HUS:n sopimusohjauksella

- Toteutetaan kuntaneuvottelut, talousseuranta, yhteisesti sovitut sopeutustoimet - HUS:lle asetetaan taloutta ja tuottavuutta koskevat tavoitteet

Kuntaneuvottelut ja toimenpiteet toteutettu suunnitellusti

Säännölliset kuntaneuvottelut Sovitut toimenpiteet toteutuvat akj Terveydenhuoltolain mahdollistama HUS:n itsenäinen asema esh:n järjestäjänä ja esh:n palvelutason määrittelijänä vähentää kunnan vaikutusvaltaa sopeuttaa toiminta talouden raamiin

Kaupunkirakenne eheytyy

4 Palveluverkkosuunnitelmaa toteutetaan

Palveluverkon optimointia jatketaan joukkoliikenteeseen tukeutuen

Palveluverkkosuunnitelma toteutettu

Palveluverkkosuunnitelma laadittu (kevät 2014)

Palveluverkkosuunnitelma toteutuu sosiaali- ja terveystoimen osalta

kaikki tulosalueet, talha raportoi

Sote-toteutus poikkeaa palveluverkkosuunnitelmasta

Kaupungin elinvoima vahvistuu

5 Kaupungin työllisyystoimia tuetaan Toteutetaan elinvoimaohjelman työllistämistavoitteita

Monimuotoisen työllistämisen toteutuneet tukikuukaudet ja työllistetyt henkilöt

Elinvoimaohjelma laadittu Toimialalle asetetut monimuotoisen työllistämisen velvoitteet toteutuvat

kaikki tulosalueet

Valtion määrärahat, säädösten mukaiset tiukat kelpoisuusehdot

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: Tuloskortti 2015. Raportointi tilinpäätös 2015.

Raportointi: Sosiaali- ja terveystoimessa toteutui v. 2015 801,6 työllistämiskuukautta. Avustavaa työvoimaa kotihoitoon -hanke eteneminen pysähtyi TE-keskuksen työllistämistukirahojen loppumisen vuoksi, työllistymissuunnittelua jatketaan edelleen yhteistyössä työllistämispalvelujen kanssa. Lisäksi työttömille pyrittiin löytämään työhöntutustumisen kautta urapolkuja esim. lähihoitajakoulutukseen. Terveyspalveluihin palkattiin sekä tukityöllistettyjä että kuntoutettavia työllistettyjä. Perhepalvelujen edustajat osallistuivat Nuorisotakuun kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Lisäksi yhteistyötä Ohjaamon kanssa tiivistettiin. Kesällä työllistettiin nuoria, jotka muutoin olisivat saaneet toimeentulotukea. Vammaispalvelussa työllistymistä tukevien toimintojen yksikkö työllisti vammaisia henkilöitä tavoitteiden mukaisesti. Malminiityn uuden asumis- ja toimintakeskuksen avustavat tehtävät tehdään vammaispalvelujen työtoimintana.

Kaupungin talous tasapainossa

Raportointi: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on osaltaan päivittänyt kaupunkitason ohjeistuksen mukaisesti talouden tasapainottamistoimenpiteet. Toimenpiteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 8.6.2015. Toimiala jatkoi ja käynnisti ohjelman mukaisia toimenpiteitää.

Raportointi: Päivitetyt tuottavuusmittarit ja päivitetty tuottavuussuunnitelma vuodelle 2015 valmisteltiin ja käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 18.5.2015. Tulosalueet jatkoivat tuottavuusohjelman tavoitteiden edistämistä systemaattisesti. Tavoitteiden toteutumista ja tuottavuuden kehittymistä seurattiin useilla mittaierella, ja niiden osalta saavutettiin 2,3 % tuottavuuuden kasvu. Tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä saman toiminnan tuottavuuden kasvu tulee vuosittain haastavammaksi; edellisvuotena tuottavuus parani 7 %.

Raportointi: Säännölliset kuntaneuvottelut pidetty.

Raportointi: Aurinkokiven toteutus etenee, toiminta käynnistyy syksyllä 2016. Osallistuttu Kivistön terveysaseman 1. vaiheen, päihdepalvelujen Korutie 3, Myyrmäen palvelukeskuksen, Simonkodin ns. vanhan osan tarveselvityksiin/hankesuunnitelmiin sekä Tikkurilan sosterin perusparannus/laajennus esiselvitykseen. Pyy- ja Näätäkujan yksiköt on avattu ja toiminnassa.

Palvelut uudistuvat

6 Asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistetään

Tulosalueiden toimenpiteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä muiden toimialojen kanssa

Sähköistä terveys-tarkastusta ja -valmennusta käyttäneiden määrä

Portaali käytössä v. 2014 Kuntalaiset omaksuneet uuden palvelun, käyttö lisääntyy vuoden aikana

kaikki tulosalueet, mittarin raportointi terveysp.

Viestinnän ja sosiaalisen markkinoinnin epäonnistuminen

Hyvän ja huolen puheeksioton lisääminen asiakastyössä (Hyvis-teema 2015)

Puheeksioton ja voimavaralähtöisen tuen osaamisen lisääntyminen toimialalla

Hyviksen teemavuoden sisältö hyväksytty 2014

Toimintayksiköissä otettu käyttöön puheeksiottoa ja voimavaralähtöistä työotetta tukevia välineitä

kaikki tulosalueet, terveysp. valmistelu-vastuu

Työkulttuurien hidas muutos

7 Ikääntyneiden hyvinvointia ja kotona asumista tuetaan

Palveluohjauksen ja vastuu-työntekijöiden toimintamallin kehittäminen yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa

Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa.

91,90 % 92,50 % vahva ja terveysp., vahva raportoi

Mm. muistisairaiden määrän huomattava kasvu, kotiin tuotavien palvelujen tarpeeseen ei pystytä vastaamaan

8 Lastensuojelun tarvetta vähennetään ennalta ehkäisevin toimin

Otetaan käyttöön uusia varhaisen tuen toimintamalleja tulosalueilla

Lastensuojelun asiakkaiden määrä

9,1 % Vantaan 0-17 -vuotiaista, 4083 eri lasta (TP 2013)

8,9 % Vantaan 0 - 17 -vuotiaista

kaikki tulosalueet, perhep. raportoi

Työllisyystilanteen ja perheiden hyvinvoinnin kehittyminen, eri toimijoiden ehkäisevien toimintojen oikea kohdentuminen

Raportointi: Sähköistä maksutonta terveystarkastusta ja -valmennusta on markkinoitu ja terveystarkastuslomake on otettu käyttöön henkilökunnan työterveyshuoltokäynteihin sekä terveysasemilla pitkäaikaissairaiden potilaiden vuositarkastuksiin. Sähköisen terveystarkastus- ja valmennusohjelmaan rekisteröityneitä käyttäjiä oli Vantaalla 2015 yhteensä 1495 henkilöä ja heistä terveystarkastuksen oli suorittanut loppuun saakka 1020 henkilöä. Terveyspalveluissa kehitettiin yhdessä Sydänliiton ja HUS:n kanssa Vantaalle sepelvaltimotautiin sairastuneen liikuntapolku.

Terho-työryhmä määritteli vuoden 2015 painopistealueeksi omahoidon kehittämisen. Yhteistyössä Arcada ammattikorkeakoulun kanssa kehitettiin asukkaille suunnattuja omahoitoon liittyviä ruotsinkielisiä nettisivuja. Työryhmän koordinoimana toteutettiin Vantaa-infon Dixin toimipisteessä kolme tilaisuutta (masennuksen vastainen päivä, 112-päivä ja Montako päivää ilman -tapahtuma, tupakan ja alkoholin vaaroista), joissa kaupungin palveluja esiteltiin asukkaille. Syyskuussa keskusteltiin kaupungin pääluottamusmiesten kanssa Savuton ohjelman toteutuksesta HYRY:n toimeksiannosta. Savuton Vantaa ohjelman toteutuksesta on myös valmistumassa kevään 2016 aikana Yrkehögskolanin opinnäytetyö. Opinnäytetyöhön sisältyy syksyllä toteutettu tulosalueiden Savuton Vantaa-yhteyshenkilöiden haastattelujen tulokset.

Raportointi: Terveyspalvelujen kaikissa toiminnoissa kiinnitettiin huomiota etenkin lapsipotilaan kohtaamiseen vastaanotoilla kättelemällä ja vahvistamalla lapsen hyviä ominaisuuksia ja voimavaroja. Alle kouluikäisten hyvinvointiryhmä (eeth, varhaiskasvatus, psyksos. palvelut ja kuntoutus) valmisteli vuoden 2015 aikana perhekohtaisen hyvinvointityön aiempaa tehokkaampaa koordinointia järjestämällä kolme workshop -tilaisuutta alle kouluikäisten palveluista vastaaville. Tilaisuuksissa työstettiin uutta toimintamallia "Osallisena perheen elämässä", jota lähdetään toteuttamaan 2/2016 yhdessä em. toimijoiden kanssa. Tavoitteena on perheen osallisuuden lisääntyminen sekä työn parempi koordinointi niin, että saadaan karsittua eri toimijoiden tekemä päällekkäinen työ. Vanhuspalvelujen asiakasohjaus perustuu voimavaralähtöiseen työotteeseen. Seniorineuvontaan tulee huolipuheluita, joita käsitellään ratkaisukeskeisesti, asiakkaan omia voimavaroja etsien ja tarpeen mukaan järjestäen tukea kotona asumiseen.

Raportointi: 75 vuotta täyttäneistä omassa kodissa asui 31.12.2015 92,2 %. Asiakasneuvonta ja palveluohjaus Länsi-Vantaalla vakiintui, ja toiminta laajennettiin Itä-Vantaalle. Asiakkaille määritelty vastuutyöntekijöitä. Hoiva-asumisen palvelut on mukana VM:n kuntakokeilussa asumispalvelujen osalta. Liukumäki kotiin -projektissa on 27 asiakasta, joista 12 on siirtynyt raskaasta hoivasta kevyempien palvelujen piiriin. Itsenäiseen asumiseen normaaliin asuinkantaan on siirtynyt 5 asiakasta. Päiväsairaalakuntoutusta ja geriatrisen vastaanoton käyntejä lisätty tukemaan iäkkäiden ja muistisairaiden kotona asumista.

Raportointi: Vuonna 2015 lastensuojelun suunnitelmallisen sosiaalityön asiakkaana oli yhteensä 4146 eri lasta, mikä on 396 lasta edellisvuotta enemmän (luku ei sisällä lastensuojeluilmoitukseen päättyneitä asiakkuuksia eikä 18-vuotta täyttäneitä jälkihuollon asiakkaita). Asiakkaana oli 9,1 % Vantaan 0 - 17-vuotiaista lapsista. Lastensuojelun asiakkuudet eivät ole vielä laskeneet. Lastensuojelun tarpeen vähentämiseksi toimialalla on otettu käyttöön uusia varhaisen tuen toimintamalleja. Uuden varhaisen tuen yksikön rekrytoinnit tehtiin, ja uusi jalkautuva tiimi aloittanut toiminnan 1.6.2015 alkaen. Lisäksi sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö otetaan käyttöön ja lapsiperheiden kotipalvelua on lisätty. Terveyspalveluissa kehitettiin ja otettiin käyttöön lastensuojeluun liittyvä varhaisen puuttumisen malli.

9 Palveluja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa

Palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa

Vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa kehitetyt palvelut ja toimintatavat

Osallistavia menetelmiä käytössä

Yhteistyössä kuntalaisten kanssa kehitetyt palvelut ja toimintatavat lisääntyvät

kaikki tulosalueet

Jalkauttaminen epäonnistuu

10 Palvelujen kustannustehokkuus suurten kaupunkien kärkeä

Lean-ajattelun vakiinnuttaminen ja tuottavuuden lisäämisen kehittäminen toimialalla

Kuusikko- ja suurten kaupunkien vertailutiedot keskeisten palvelujen osalta

Vuoden 2013 taso Vantaa kustannustehokkuudeltaan suurten kaupunkien kärkijoukossa

Asiakaskunnan vaativuuden muutokset, kaupungin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kuntayhtymien kustannustasoon.

Uudet toimintaa virta-viivaistavat Lean-ajattelun mukaiset toimintatavat

Lean-ajattelu ei vakiintunutta Tulosalueet raportoivat uudet Lean-ajattelua juurruttavat toimintatavat keväällä 2015

kaikki tulosalueet

Havaintojen puutteellinen hyödyntäminen prosessien tehostamisessa

Raportointi: Toimialan järjestää yhdessä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa lean-kehittämisen ja -koulutusten kokonaisuuden vuoden 2015 lopulla ja vuoden 2016 aikana. Oppilaitoksen edustajat ovat vierailleet sekä toimialan että tulosalueiden johtoryhmissä neuvottelemassa tarkoituksenmukaisesta koulutuspaketista.

Vuonna 2015 terveyspalveluiden esimiehet ovat osallistuneet Lean -koulutuksiin ja koulutuksia tullaan laajentamaan. Terveyspalvelujen henkilökuntaa on koulutettu Lean-ajatteluun ja järjestetty useita työpajoja, joissa toimintaa on kehitetty Lean-mallin mukaisesti. Lean -toimintamallia hyödynnetään kaikissa toimintayksiköissä. Psykososiaalisissa palveluissa, lastensuojelussa ja lasten psykiatriassa on Lean -toimintamallia hyödynnetään kaikissa toimintayksiköissä. LEAN- prosessissa v. 2015 yhteisten asiakastapausten prosessien ongelmakohdat on kartoitettu ja ratkaistavat asiat listattu. Uusien toimintamallien (yhteinen asialista ja muut sopimukset) työstäminen on aloitettu sekä perustettu kehittämisen ohjausryhmä. Järjestetty tiedotus/koulutustilaisuus henkilöstölle Peijaksessa.

Hoiva-asumisen tuottavuushankkeiden pohjalta on viety lean-ajattelun eteenpäin. Vanhusten avopalveluissa asiakasprosesseja ja päivittäisen työn organisointia parannettu, koska se on välttämätön edellytys toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolle kotihoidossa. Pienet jatkuvat parannukset prosesseihin osa päivittäistä työtä (esim. YTV:n yleisavaimen hankinta roskiksiin säästää hoitajien työaikaa). Sairaalassa pyritty lisäämään "Lean-ajattelua" toiminnan kehittämisessä, toimintatapojen yhdenmukaistamisessa.

Raportointi: Terveyspalveluissa hoitotarvikejakelun toimintaa on kehitetty haastattelemalla potilaita. Terveysasemilla on otettu käyttöön yksi puhelinnumero terveysneuvontaa varten. Asiakaspalautteiden perusteelle toimintatapoja on muutettu kaikissa toiminnoissa. Perhepalveluissa kehitetään palveluja yhteistyössä kuntalaisten kanssa esim. eroauttamispalvelujen kehittämistyöryhmässä, lastensuojelussa sekä päihdepalveluissa. Tupakoinnin vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä on kehitetty sosiaalisen markkinoinnin ja palvelumuotoilun keinoin. Hoivalla lisätty omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, ja omaisia ja asukkaita otetaan enemmän mukaan kehittämis- ja suunnittelutyöhön. Vanhusten avopalveluissa yhteisöllinen työ on oleellinen osa asiakasohjauksen työtä (verkostokokoukset, erilaiset infot ja kuntalaisten tapaamiset). Lisäksi pidetään mm. omais- ja asiakastilaisuuksia palvelutaloissa, päivätoimintakeskuksissa ja kotihoidon kentällä. Sairaalapalveluissa potilaiden ja omaisten mukaan ottoa hoidon ja tavoitteiden suunnitteluun on tehostettu. Palveluiden kehittämisessä omaisia/potilaita toistaiseksi mukana niukasti, muutamassa Katriinan sairaalan peruskorjauksen suunnitteluun littyvässä työpajassa omaisten edustus paikalla. Lisäksi useita toimialaan kohdistuvia opinnäytetöitä toteutetaan haastattelemalla asiakkaita/kuntalaisia.

Raportointi: Vuoden 2015 lopussa käytössä v. 2014 tilinpäätöstiedot. - Lastensuojelu: Vantaan kokonaiskust. 908 €/0 - 20 v. asukas (Kuusikon ka 868 €). Vantaa sijoitus vertailussa 4/6. (Kuuden suurimman kunnan Kuusikkovertailu 2014) - Vanhuspalvelut: Vantaan 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kokonaiskustannukset 11 004 €/vastaavanikäinen väestö (Kuusikko 12 398 €). Vantaan sijoitus vertailussa 2/6. (Kuuden suurimman kunnan Kuusikkovertailu 2014) - Vammaispalvelulain mukaiset palvelut: Vantaan deflatoidut kokonaiskustannukset asiakasta kohden nousivat edellisvuodesta 2,1 % (Kuusikon ka. 6,3 %). Vantaan sijoitus vertailussa 2/6. (Kuuden suurimman kunnan Kuusikkovertailu 2014) - Terveydenhuollon kustannukset (sis. kotipalvelun ja ymp. vrk-hoidon kustannuksia): Vantaan ikävakioidut kokonaiskustannukset 2185 €/asukas (suurten kaupunkien keskiarvo 2275 €/asukas). Vantaan sijoitus 3/11. (Kuntaliiton suurten kaupunkien th-vertailu 2014)

11 Sähköistä asiointia ja itsepalveluja lisätään

Sähköisen asioinnin ja itsepalvelujen määrää lisätään käytettävissä olevilla resursseilla

Sähköinen asiointi ja itsepalvelu lisääntyy

Käytössä olevat sähköisen asioinnin ja itsepalvelun muodot

Raportoidaan uudet käyttöönotetut sähköisen asioinnin muodot

kaikki tulosalueet

Toiminnan kehittämisen määrärahojen leikkaukset, järjestelmien rajapintojen toimivuuden huomioiminen

Muutosta toteutetaan johtamisen kautta

12 Henkilöstön hyvinvointia tuetaan Edistetään aktiivisen välittämisen toimintamalleja toimialalla

Sairauspoissaolojen määrä Terveysperusteiset poissaolot 5,58 % (TP 2013)

Sairauspoissaolojen määrä vähenee.

kaikki tulosalueet, talha raportoi

Epidemiat, työn kuormitus, vuosiloman aikaista sairastumista koskevan lain vaikutukset, ikääntyvä henkilöstö

13 Toimialan johdon ja esimiesten saama johtamisen tuki varmistetaan sote-uudistuksen toteuttamisessa

Käynnistetään tarkoituksenmukaiset toimenpiteet

Toimenpiteet käynnistetty ja seuranta toteutettu

Nykytila Tarkoituksenmukaiset toimenpiteet käynnistetty ja seuranta toteutettu

kaikki tulosalueet, talha raportoi

Aikataulu

14 Johtamisjärjestelmä ja osaaminen tukevat palvelujen uudistamista

Strateginen henkilöstösuunnittelu ja osaamisen varmistaminen

Koulutussuunnitelmat ja koulutuspäivät

Vuoden 2014 tilanne Toimialalla 9 200 koulutuspäivää

kaikki tulosalueet, talha raportoi

Uudistetun työnjaon ja prosessin sujuvuus

Raportointi: Vantaalla on käynnissä kolmivuotinen hanke (2014-2017), jossa on tavoitteena kehittää kaupunkitasoinen yhtenäinen kuntalaisten sähköinen asiointipalvelukokonaisuus. Hankkeessa yhtenä osaprojektina on äitiys- ja lastenneuvoloiden sähköisen asioinnin kehittäminen, jota on valmisteltu ketterän kehittämisen menetelmällä vuonna 2015. Äitiysneuvolan sähköinen yhteydenottopyyntö esitietoineen sekä viestintätoiminnallisuus on valmistumassa ja käyttöönotto on alkuvuodesta. Lastenneuvolapolku ja 4-vuotistarkastukset sekä isyyden tunnustaminen neuvolassa sähköisen asioinnin toiminnallisuutta hyödyntäen ovat suunnitteluvaiheessa. Valmistumassa olevaa viestintätoiminnallisuutta voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa palveluissa. Vantaa osallistuu myös Apotti-hankkeen sähköisten palvelujen yhteistyöryhmään. Terveyspalveluissa sähköistä asiointia on lisätty kaikkiin toimintayksiköihin. Perhepalveluissa markkinointia sähköisen asioimisen mahdollisuuksista on lisätty.

Raportointi: Toinen työhyvinvointiasiantuntija aloittanut työt 1.1.2015. Toimialan terveysperusteiset sairauspoissaolot v. 2015 oli 5,34 % (5,21 % v. 2014). Sairauspoissaolojen käsittely eVälke-herätteiden avulla otettiin käyttöön. Henkilöstöyksikkö toteutti 97 terveys- ja turvallisuuskäyntejä toimialalla. KUNTA 10 - ja työolojen arvioinnin tuloksia hyödynnettiin käynneillä. Henkilöturvallisuutta kehitettiin kameravalvontaselvityksen tulosten ja sovittujen toimenpiteiden mukaisesti.

Raportointi: Kyselyn esimiesten tuen tarpeesta tulosten mukaisesti käynnistettiin toimenpiteitä. Terveysjohtamisen ja tuottavuuden edistäminen (prosessien kehittäminen/ Lean) olivat teemoina vuoden 2015 täydennyskoulutusohjelmassa toimialatasoisena koulutuksena. Esimies- ja päällikkötilaisuuksia järjestettiin säännöällisesti ajankohtaisista johtamiseen liittyvistä asioista. Lisäksi on järjestetty Ajankohtaista henkilöstöasiaa -koulutus toimialan esimiehille (teemoista jaksotyön muutokset, terveys- ja turvallisuusjohtaminen).

Raportointi: Johtamisjärjestelmän arvioinnin tuloksia käsiteltiin tulosalueneuvotteluissa ja toimialan johtoryhmässä. Täydennyskoulutussuunittelun prosessia ja työnjakoa kehitettiin yhteistyössä Metropolia AMK:n ja henkilöstökeskuksen kanssa. Koulutuspäivien osalta tavoitet toteutui hyvin, vuonna 2015 toteutui 9 872 koulutuspäivää.

KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2015 RISKIANALYYSI JA SEURANTA

Seurannan kohteena oleva toiminta

Toteutumisen riski Riskien vaikutukset talouden, toiminnan ja henkilöstön kannalta

Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Seuranta 12/2015

Vastaanottotoiminnan lääkäri- ja hoitaja-aikojen saatavuus

Lääkäri- ja hoitaja-aikojen tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään

- Lisää kustannuksia erikoissairaanhoitoon - Resurssit suuntautuvat sairaanhoitoon ennalta ehkäisyn sijaan - Hoitatakuun saavuttaminen vaarantuu - Potilastyytyväisyys ja -turvallisuus saattaa laskea - Työhyvinvointi vaarantuu ja henkilöstön vaihtuvuus kasvaa; potilaiden hoidon jatkuvuus epäonnistuu, negatiivi-seen palautteeseen vastaaminen kuormittaa lisääntyvästi, työn imu vähenee, kyynisyyttä ilmenee

Prosessien kehittäminen jatkuu. Onnistunut rekrytointi. Tuottavuusindeksien seuranta. Tiimityön kehittäminen ja lääkärien ja hoitajien välinen tarkoituksenmukainen työnjako. Tehokas HaiPro:n käyttö ja raportointi. Johtamisen tukeminen. Työhyvinvointiin panostaminen. Osaamisen vahvistaminen. Palkitsemisjärjestelmän kehittäminen kannustavaksi.

Palveluiden kysyntä on ollut suurta. Kaikissa palveluissa on ryhdytty sujuvoittamaan prosesseja ja hyödynnetty Lean-toimintamallia. Joillakin terveysasemilla rekrytointi on ollut haasteellista. Sähköistä asiointia on lisätty. Monisairaiden potilaiden vastaanottoaikoja on pidennetty periaatteella, että asiat saadaan kerralla kuntoon.

Uusien toimintamallien toimivuus (Hakunilan terveysasema, Hoitotarvikejakelu-diabetesyksikkö ja tekstinkäsittely)

Uudet toimintamallit eivät toimi suunnitellun mukaisesti

Hakunilan terveysaseman käynnistyminen terveyshyötymalliin perustuvana terveysasemana ei lähde toteutumaan käyttötalousraamin puitteissa. Hoitotarvikejakelun ja diabetesyksiköiden hallinnollinen yhdistyminen eriyttää diabeteshoitajat terveysaseman toiminnasta. Tekstinkäsittelijöiden yhteistoiminta ei suju.

Henkilöstö pidetään koko ajan mukana toiminnan suunnittelussa. Toimintoja seurataan säännöllisesti ja reagoidaan toiminnan notkahduksiin. Kehityskeskustelut.

Hakunilan terveysaseman toiminta on saatu vakiinnutetuksi. Alkuvuodesta odotusajat olivat pitkiä. Prosesseja kehitetään yhdessä henkilökunnan ja potilaiden kanssa. Yhteistyö aikussosiaalityön ja kuntotusyksikön kanssa on käynnistynyt uudenlaisella toimintatavalla. Toimintamallin laajentaminen muille terveysasemille on käynnistynyt. Tekstinkäsittelyn keskittäminen sekä diabetestesyksikön yhdistäminen hoitotarvikejakeluun on onnistunut.

Terveysasemien puhelinpalvelujen toimivuus

Terveysasemien puhelinpalvelut eivät toimi riittävän hyvin

- Henkilöstöä ei riitä puhelinpalveluun eikä asiakkaiden/ potilaiden yhteydenoton saamiseen pystytä vastaamaan normien edellyttämässä määräajassa, sähköisiä palveluja ei pystytä kehittämään vähentämään puhelinpalvelua - Puhelintietoliikenteen ylläpitokustannukset kasvavat - Teknologian kehittyminen edellyttää päivityksiä, teknologian toimimattomuus aiheuttaa katkoksia yhteydensaantiin - Puheluiden määrä kasvaa hallitsemattomaksi, päiväpolien kuormitus kasvaa potilaiden siirtyessä asioimaan paikan päällä, potilasvirtojen ohjaus epäonnistuu. - Hoidontarpeen arvioinnin virhemahdollisuus lisääntyy - Hoitajien yksipuolinen työnkuva

Puheluja saadaan vähennettyä toimintamalleja kehittämällä. Työpanoksen oikea kohdentaminen. Puhelumäärien seuranta ja oikea-aikainen reagointi. Sähköisten palvelujen kehittäminen jatkuu. Henkilökunnan koulutus ja työn rytmittäminen osana muuta toimintaa. Puhelinpalvelujen keskittäminen ja/tai ulkoistaminen. Työnkuvan monipuolisuuden säilyttäminen.

Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi 09-839 10023 puhelinnumero, jonka kautta saa sekä yleistä terveysneuvontaa ja terveyspalveluneuvontaa että yhteyden omalle terveysasemalleen. Lisäksi voi perua vastaanottoaikoja.Takaisinsoitot ovat toteutuneet lähes 100 % kaikkina muina kuukausina kuin marraskuussa. Tällöin Elisan tekemä päivitys OC-järjestelmään aiheutti teknisiä ongelmia, jonka johdosta mm. takaisinsoittopyyntöjä hävisi.

Opiskeluterveydenhuollon toiminta

Opiskeluterveydenhuolto ei kohdennu opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti ja sairaanhoitopalvelut ruuhkautuvat. Opiskeluterveydenhuolto ei voi toimia tilojen puutteen takia.

- Paljon apua tarvitsevat opiskelijat ruuhkauttavat lääkärin vastaanotot, kun hoitoketjut eivät kaikilta osin toimi. Opiskelijat eivät saa tarvitsemaansa apua ja henkilöstö turhautuu.- Uudet terveydenhoitajat eivät voi sijoittua opiskeluterveydenhuoltoon tilojen puutteen takia. Nykyiset tilat ovat osittain täysin soveltumattomia vastaanottotyöhön, jolloin terveydenhoitajien vastaanotot ruuhkautuvat. - Opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työn kuormittavuus lisääntyy ja työhyvinvointi laskee

Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyötä kehitetään siten, että opiskeluterveydenhuollon palvelut kohdentuvat eniten tarvitseville ja sairaanhoito-palvelut suunnataan tukemaan opiskelukykyä. Hoitoketjuja kehitetään. Toimintaa seurataan säännöllisesti ja sitä kehitetään opiskeluterveyden-huollon henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaitosten sekä muun opiskeluhuollon kanssa selvitetään ratkaisuja tilaongelmiin.

Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon lääkärivakanssit on täytetty. Opiskeluterveydenhuolto kohdentuu asianmukaisesti, ja sairaanhoitopalveluja ja hoitoketjuja on kehitetty toimivammiksi. Opiskeluterveydenhuolto on saanut välttämättömät tilat.

Kuntoutuspalvelujen toteutuminen

Terapiapalvelut siirtyvät yhä vahvemmin perusterveydenhuollon vastuulle; terapia-aikojen tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään.

Hoitotakuun saavuttaminen vaarantuu, palvelun laatu kärsii, toiminta kaventuu. Henkilöstön tuen tarve kasvaa ja rekrytointi vaikeutuu.

Tehdään tiivistä yhteistyötä HUS-alueen kanssa, seurataan taloutta, vahvistetaan henkilöstön osaamista, otetaan käyttöön asiakassegmentointi, tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja kehitetään palkitsemisjärjestelmää kannustavammaksi. Seurataan kuukausittain taloutta, jonotilannetta, asiakaspalautteita sekä palveluvalikon muutoksia. Hyödynnetään hyvinvointikyselyjä.

Palvelutarve on lisääntynyt. Henkilökunta on kehittänyt prosesseja. Kotikuntoutusta on tehostettu yhdessä kotihoidon kanssa. HUS/ERVA apuvälineiden luovutusperusteiden tekemiseen sekä sepelvaltimopotilaiden liikuntapolku -hankkeeseen on osallistuttu. Tuke-keskusteluihin perustuvat koulutukset ovat toteutuneet. Asiakassegmentointia ei ole tehty. Henkilöstön hyvinvointia tuettu monin tavoin, mutta palkitsemisjärjestelmää ei ole saatu kannustavammaksi. Talouden, jonotilanteen ja asiakaspalautteen seuranta ovat toteutuneet. Lähetteiden määrä on lisääntynyt 2% ja kuntoutus- ja apuvälinepalveluja saaneiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt. Hyödynnettiin Kunta 10-kyselyn tuloksia toiminnan kehittämisessä ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutoiminta

Hoitoa ei pystytä tarjoamaan hoitotakuulain-säädännön puitteissa

- Liikelaitos esittää lisäostoon määrärahaa, johon ei varausta; kaupungin talousraamin ja liikelaitoksen näkemysten ristiriita. Liikelaitoksen ohjaus ja johtaminen huonontuvat. - Aluehallintoviraston valvontatoimien tiukkeneminen määräaikojen ylittyessä (Avi valvoo tilaajaa, ei liikelaitosta)

Liikelaitoksen palvelutuotannon tuottavuuden kehittyminen suunnitellusti, sopimusohjauksen onnistuminen. Suun terveydenhuollon raportointi tilaajalle luotettavaa ja viestii optimaalisesta tehokkuudesta. Äärimmäisenä toimenpiteenä liikelaitoksen lakkauttaminen.

Suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminnasta tehtiin selvitys. Pääomassa on edelleen toissa vuoden budjetin ylityksestä johtuvaa vajetta, joka aiheuttaa tiukan kulukurin vuodelle 2016. Alijäämän kattamattomuus on edelleen riski.

Terveyspalvelut

KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2015 RISKIANALYYSI JA SEURANTA

Seurannan kohteena oleva toiminta Toteutumisen riski Riskien vaikutukset talouden, toiminnan ja henkilöstön kannalta

Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Seuranta 12/2015

Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden saatavuus

Ei saada riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä

Lakien edellytykset eivät täyty Rekrytoinnin tehostaminen. Palkkatasoon vaikuttaminen.

Epäpätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on haastavaa. Vuoden aikana muutama valmistunut sosiaalityöntekijä on jatkanut Vantaan palveluksessa. Tulosalueella jatkettu laajan rekrytointi- ja sitouttamisohjelman suunnittelua päteville sosiaalityöntekijöille. Lisäksi pyritään kannustamaan, motivoimaan ja mahdollistamaan ns. gradua vailla valmiita valmistumaan palkallisilla opintopäivillä (kj:n päätös 1.6.2015).

Asiakasmäärät palveluissa kasvavat hallitsemattomasti, esim. lainsäädännön velvoitteet, asiakkuuksien pitkittyminen.

Asiakkaat eivät pääse palvelujen piiriin ja työntekijät kuormittuvat

Määräajat eivät toteudu, palveluja ei saada oikea-aikaisesti

Prosessien läpikäynti Lean-ajattelun mukaisesti Prosesseja on aloitettu tehostamaan Lean-ajattelun mukaisesti. Jokainen tulosyksikkö hyödyntää Lean-ajattelua ainakin yhden prosessin tehostamisessa. Asiakasmäärät ovat useissa palveluissa kasvaneet, mutta tehostamistoimilla on pystytty vastaamaan tähän haasteeseen. Määräajat ovat toteutuneet.

Työntekijöiden työhyvinvointi asiakasmäärien ja lainsäädännön velvoitteiden kasvaessa

Poissaolot, esim. sairauspoissaolot, ja vaihtuvuus lisääntyvät

Määräajat eivät toteudu, palveluja ei saada oikea-aikaisesti

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen hyvällä johtamisella, työmäärän hallinta, työvälineet ja -turvallisuus kunnossa, työnohjaus sekä koulutus

Kunta 10 -tulokset on käsitelty johtoryhmissä ja niiden pohjalta on sovittu toimenpiteistä, jotka on laitettu täytäntöön. Lisäksi hyödynnetään CAF -arvioinnin tuloksia. Perhepalvelut osallistuu myös valtakunnalliseen sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin hankkeeseen, jonka tuloksia hyödynnetään jatkossa. THL:n seurannassa lastensuojelun ja toimeentulotuen seurattavat määräajat ovat toteutuneet, ja määräaikojen seuranta on priorisoitu esimiestyössä.

Varhaisen tuen työmallin käyttöönotto lastensuojelun asiakkuuksien vähentämiseksi

Varhaisen tuen työmalli ei riittävästi vastaa perheiden tuen tarpeeseen

Lastensuojelun asiakasmäärät eivät laske

Varhaisen tuen työmallin toteuttaminen sekä kehittäminen saadun palautteen ja arvioinnin pohjalta

Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä on jatkanut kasvua uuden sosiaalihuoltolain voimaan tulon jälkeen merkittävästi. Varhaisen tuen yksikön uusi jalkautuva tiimi, Perhekoutsit, aloittivat 1.6.2015. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön minikilpailutus on toteutettu ja perheille voidaan ostaa sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä. Lastensuojelun asiakkuudet eivät ole vähentyneet.

Nuorten psykososiaalisten palvelujen matalan kynnyksen toiminta

Suunnitellut hyödyt eivät toteudu, esim. palvelujen matala kynnys, yhteistyön lisääminen peruspalveluihin sekä koko perhetyön lisääminen

Uusi yhteinen työkulttuuri ei muodostu

Tehdään tiivistä yhteistyötä HUS-alueen kanssa, seurataan taloutta, vahvistetaan henkilöstön osaamista, otetaan käyttöön asiakassegmentointi, tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja kehitetään palkitsemisjärjestelmää kannustavammaksi. Seurataan kuukausittain taloutta, jonotilannetta, asiakaspalautteita sekä palveluvalikon muutoksia. Hyödynnetään hyvinvointikyselyjä.

Nuortenkeskus Nuppi aloitti toimintansa 1.1.2015. Nuorisoneuvolan ja nuorisoaseman toimintakulttuurien yhdistäminen on sujunut hyvin ja vantaalaiset nuoret ovat löytäneet uudenlaisen matalamman kynnyksen palvelun erinomaisesti. Asiakasohjauksen tehostamisella on pystytty lyhentämään jonotusaikaa.

Tilapäisen asumisen uudet toimintamallit Asumisen polku tilapäisestä asumisesta vuokrasopimus-perusteiseen asumiseen ei toimi

Taloudellisia säästöjä ei synny Tiivis yhteistyö kaupungin sisällä ja ostopalvelukumppaneiden kanssa

Tilapäiseen asumiseen on saatu kokonaisuudessan noin 42 asuntoa. Taloudellista säästöäkin on syntynyt.

Perhepalvelut

KÄYTTÖSUUNNITELMAN 2015 RISKIANALYYSI JA SEURANTA

Seurannan kohteena oleva toiminta

Toteutumisen riski Riskien vaikutukset talouden, toiminnan ja henkilöstön kannalta

Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi Seuranta 12/2015

Asiakasohjaus Asiakasohjaustoiminta ei lähde toivotulla tavalla käyntiin:- asiakasohjausyksikön johtaminen ja organisoituminen ei tuota riittävää ohjausvaikutusta eikä ohjaa asiakkaita tarkoituksenmukaisesti - henkilökunnan osaaminen, muutosvastarinta ja työn organisointi ontuvat- verkostokumppanuudet epäonnistuvat- asiakkaat eivät ota palvelua omakseen/asiakkaat eivät saa palvelua- palvelujen päätöksenteko ei toteudu suunnitellulla tavalla

- Kustannusten hallinta päätösten kautta - Ei saada toimintamallia toimimaan: yksikön organsioitumisessa yhteistyö ei toimi, ja johdon tuki organisaatiolle riittämätön, henkilöstön työhyvinvoinnin huonontuminen, brändin ja uskottavuuden menetys verkostossa, asiakkaiden tyytymättömyys ja todellisen avun saamisen väheneminen

- Johtamis- ja yhteistyömallin suunnittelu ja yhteisen käsityksen luominen - Verkostotyön avainhenkilöiden ohjaus/ mentorointi - Vahvan sisäisen yhteistyön käytännöt sovitaan: asiakasohjausyksikkö/tulosyksiköt - Lähiverkoston yhteistyön kehittäminen siten, että asiakkaat selviytyvät kotona kevyemmillä palveluilla - Verkoston ja kuntalaisten viestinnän suunnittelu ja toteutus - Palvelumuotoilun käyttö toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä

Asiakasohjaus on vakinaistettu koko Vantaan toiminnaksi 1.1.2016 alkaen. Työnjako vammaispalvelujen kanssa on tehty koskien omaishoidon tukea ja henkilökohtaista apua. Kuljetuspalvelujen päätöksenteko siirrettiin asiakasohjaukseen.

Hoitoketjujen sujuvuus

- Hoivapalvelujen paikkamäärän pieni lisäys (5) asettaa suuren riskin hoitoketjujen toimivuudelle - Tavoiteajoissa ei pysytä - Sairaalapalveluiden paikkamäärä pysyy samana (mahdollisesti Kaunialaan 5 paikkaa lisää). Käyttö-aste ollut vuoden 2014 aikana yli 100% jatkuvasti, potilasmäärä kasvaa, hoitojaksoja ei kyetä lisäämään tarvittavalla volyymilla.

- Hoitopaikkojen tarve ylittää määrärahat - Riittämätön jousto ja voimavarat - Vaikeus rekrytoida riittävän osaavaa henkilöstöä - Ylikäyttömaksuja erikoissairaanhoidon siirtojen viivästymisestä, henkilöstö kuormittuu jatkuvasta sairaalapaikkojen ylikäytöstä

Viiveettömät siirrot erikoissairaanhoidosta, viiveettömät kotiutukset sairaalasta, 3 kk määräajan toteutuminen hoiva-asumisen paikkojen saamisessa ja lyhentyneet sisäiset jonotusajat. Tulosyksiköiden välisen yhteistyön parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Asiakasohjausyksikön toiminnan sujuvuus. Hoiva-asuminen viimesijainen palvelu; kaikki mahdolliset muut tukimuodot on suunnitelmallisesti läpikäyty ja toteutettu asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Asiakasohjauksen ja muiden tulos- ja toimintayksiköiden välisiä prosesseja hiottu ja kuvattu kotiutumisten sujuvoittamiseksi. Kotihoidon asiakas- ja käyntimäärä kasvussa, tarvittaessa käytetty ostopalveluja kotiutumisten turvaamiseksi. Palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat lisääntyneet tehostetussa kotihoidossa. Kivistöön avattiin joulukuun alusssa arviointi- kuntoutusyksikkö, johon otettiin sairaalasta (7) seitsemän asiakasta. Samalla ostettiin 15 paikkaa jonon purkuun Kivistön uudesta Jaspiskodista. Esh:n lähetemäärä kasvoi 11%, hoiva-asumiseen siirtyminen sairaalasta hidastui (sairaalassa ka 20 % paikoista hoiva-asumisen odottajilla) . Sairaala lisäsi ylipaikkoja (käyttöaste 108%) ja lisäsi ostoja Kaunialasta (käytetty ka 9 paikkaa suunnitellun 5 paikan sijasta), kotiutuksia tehostettiin lisäämällä päiväsairaalakapasiteettia. Em. toimenpiteistä huolimatta laskutettavia ylikäyttöpäiviä syntyi 473.

Kotihoidon toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönotto

- Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ei onnistu - Sovelluksen/integraatioiden toimimattomuus - Kirjaamisen laatu heikkenee

- Odotus tuottavuuden lisäyksestä osoittautuu liian suureksi -Kotihoidon kasvavaan kysyntään ei pystytä vastaamaan - Jos hoivapaikkoja ei tule lisää, kotihoidon peittävyyden tulisi kasvaa 0,5 % vuodessa- Tieto ei kulje, asiakasturvallisuus heikkenee

Huolellinen ennakkovalmistautuminen muutokseen. Hyvä suunnittelu ja yhteistyö järjestelmätoimittajan ym. toimijoiden kanssa. Kirjaamisosaamisen vahvistaminen. Esimiesten ja henkilökunnan muutosvalmennus. Edelleen pyritään saamaan potilas- ja asiakastieto-järjestelmä mobiililaitteilla käytettäväksi.

Palvelusuunnitelmien ja hoitotyön suunnitelmien laadintaa parannettu. Päivittäisen työn organisointia kehitetty. Sähkölukkojen pilotointi käynnissä. Järjestelmän pilotointiin syksyllä valmistauduttiin, mutta pilotoinnin aloitus siirtyy tammikuuhun tulosyksiköstä riippumattomista tekijöistä. Pilottiyksiköiden työntekijät käyttävät älypuhelimia.

Johtamis-järjestelmän muutos, Itä- ja Länsi-Vantaan kotihoito

Johtamisen eriytyminen - Asiakkaiden epätasa-arvoinen palvelu - Henkilöstöjohtamisen eriarvoisuus

Itä-ja Länsi-Vantaan kotihoidon yhteinen johtoryhmätyöskentely. Avopalveluiden johtoryhmän työskentelyllä varmistetaan yhdenmukaiset käytännöt koko Vantaalla.

Kotihoidon johtaminen ja henkilöstöjohtaminen on tapahtunut yhteistyössä ja samanlaisin perustein. Vanhusten avopalvelujen johtoryhmä sekä Itä- ja Länsi-Vantaan kotihoidon yhteinen johtoryhmä kokoontuvat viikottain. Käyntöjä yhdenmukaistettu, ohjeita päivitetty. Pidetty laajennettuja tulosyksikön johtoryhmiä, joissa kaikki esimiehet paikalla. Johtamisjärjestelmä kuvattu ja sitä käsitelty henkilöstön kanssa. Kotihoidon esimiehille ja tiimivastaaville järjestetty johtamiseen ja päivittäisen työn ohjaamiseen liittyvää valmennusta. Tiimivastaavan rooli määritelty. Palvelujen myöntämiseen liittyvä päätöksenteko siirtynyt kotihoidon esimiehiltä keskitetyn asiakasohjauksen viranhaltijoille.

Hoivan palvelu-rakenteen muutos

Hoiva-asumisen palvelurakenteen muutoksen hyödyt eivät toteudu

- Hoitopaikkojen tarve ylittää määrärahat - Riittämätön jousto ja voimavarat - Vaikeus rekrytoida riittävän osaavaa henkilöstöä - Ylikäyttömaksuja erikoissairaanhoidon siirtojen viivästymisestä, henkilöstö kuormittuu jatkuvasta sairaalapaikkojen ylikäytöstä

Tehdään tiivistä yhteistyötä HUS-alueen kanssa, seurataan taloutta, vahvistetaan henkilöstön osaamista, otetaan käyttöön asiakassegmentointi, tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja kehitetään palkitsemis-järjestelmää kannustavammaksi. Seurataan kuukausittain taloutta, jonotilannetta, asiakaspalautteita sekä palveluvalikon muutoksia. Hyödynnetään hyvinvointikyselyjä.

Myyrinkodin muutosta asumispalveluksi on jatkettu ja Simonkylän laitoshoidon muuttamista asumispalveluksi suunnitellaan. Kaunialan sairaalassa on otettu käyttöön esitetystä 40 lisäpaikasta 10-15. Mikäli kaikki esitetyt paikat olisi otettu käyttöön, laitospaikkoja olisi ollut käytössä yli arvioidun tarpeen.

Vanhus- ja vammaispalvelut

Kauniala Kaunialan tarkoituksenmukainen käyttö - KS 2015 ei varausta lisäpaikkoihin. Veljesliiton alustavan ilmoituksen mukaan Vantaalle tulee vuonna 2015 vähintään 15 lisäpaikkaa - Mahdollinen STM:n dg-pohjainen sijoittaminen - Asiakkaita ei laitoshoidon jonossa - Asiakkaat eivät halua Kaunialaan matkan takia

Kaunialan käytöstä luopuminen. Laitos-paikkojen muutos asumispalveluksi (2 B ja 3A). Kuntoutuspaikkojen määrän lisääminen.

Kaunialan käyttö alkuvuonna 2015 n. 100 paikkaa. Kaunialan sopimuksen mukaan Vantaan paikkamäärä 1.1.2015 on 140 paikkaa. Määrärahaa lisäpaikoille ei ole. Kuntoutuspaikkoja lisättiin toukokuussa 5 paikasta 10 paikkaan ja käytännössä sairaalan hankalan paikkatilanteen vuoksi ostettiin kuntoutuspaikkoja keskimäärin 9 paikkaa koko vuoden ajan.

Kehitysvamma-huollon laitoshoidon purku

Kehitysvammahuollon laitoshoidon purku ei tuo tavoiteltuja hyötyjä, laitoshoidon purkua ei saada vietyä loppuun

- Apuvälinekustannukset - Rinnekodin poliklinikkapalvelujen ostojen lisääntyminen - Kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun lisääntyminen - Erikoissairaanhoidon ja kotihoidon tarpeen lisääntyminen - Asukkaiden kotiutuminen - Asukkaiden palvelujen saannissa ongelmia, eniten tukea tarvitseville laitosasumisen asiakkaille ei löydy sopivaa asumismuotoa- Perusterveydenhuollon ja avopalvelujen kokonaiskustannusten nousu

Hallittu laitoshoidon purku. Asiakkaille uudet kodit ja oikeat palvelut. Yhteistyö muiden kuntien ja palveluntuottajien kanssa.

Kehitysvammahuollon laitoshoidon purku on edennyt asiakkaiden siirtymisen osalta suunnitellusti. Poliklinikkapalvelujen ostot Rinnekodilta ovat odotetusti nousseet. Kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun kokonaisuudessa laitosasumisen purkamisella ei ole toistaiseksi ollut suurta merkitystä. Kotihoidon kysyntä on lisääntynyt johtuen asiakkaiden hoidollisuudesta. Purusta aiheutuvat kustannukset perusterveydenhuollolle, avopalvelulle ja erikoissairaanhoidolle eivät ole vielä kokonaan arvioitavissa. Laitosasumisessa on vantaalaisia kehitysvammaisia henkilöitä vielä 15 asiakasta. Asiakkaille on laadittu suunnitelmat jatkoasumisesta yhteistyössä asiakkaiden, omaisten ja palveluntuottajien kanssa. Poliklinikkapalvelujen ostojen tarpeen arviointi toteutetaan jatkossa kaupungin henkilökunnan taholta. Laitosasumisen osuus on vähentynyt kuluneen vuoden aikana 65 %. Tarvittavat palvelut ovat järjestyneet yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelun tarpeisiin on pystytty vastaamaan. Laitosasumisen purku on viety päätökseen aikuisasiakkaiden osalta vuoden 2015 lopussa. Laitoshoidon piiriin kuuluville lapsille ei ole toistaiseksi pystytty järjestämään vastaavaa hoitoa avopalveluna. Kotiin annettavien palvelujen kustannuksissa on tapahtunut kasvua asiakkaiden siirryttyä avopalveluun; aikaisemmin vastaavat palvelut ovat kuuluneet laitosasumisen hintaan.

Katriinan peruskorjaus

Peruskorjaus viivästyy tai päätetään, ettei toteuteta ollenkaan, koska valitaan vaihtoehtoinen ratkaisu. Suunnitteluun ei ole riittävästi resurssia.

- Toiminta Katriinan B-talossa vanhojen rakenteiden vuoksi vaikeaa, potilasturvallisuus kärsii. Talo menee käyttökieltoon - Toiminnallinen muutos jää vajaaksi, suunnittelu ei ole optimaalinen henkilöstön ja potilaiden kannalta- Katriinan peruskorjaukseen on siirretty Simonkylän peruskorjauksen rahoitusta (Simonkylän peruskorjausta myöhäistetty)

Pyritään saamaan ratkaisu B-talon tulevaisuuteen.Pyritään varmistamaan henkilöstön edustus suunnittelussa.

Katriinan B-talon peruskorjauksen aloitus siirretty puolella vuodella eteenpäin, aloitus 10/2016. Suunnittelu jatkuu ennallaan ja etenee aikataulussa.

Malminiityn tukipalvelujen järjestämisvastuu siirtyy pesula- ja laitoshuollon osalta vammaispalveluille

Malminiityn tukipalvelujen siirto vammaispalveluille ei toimi (pilotti). Pilotti ei jatku, mistä tekijät?

- Vammaispalvelut eivät saa uutta toimintaa käynnistymään - Hoiva-asumisen asukkaiden avustavien laitoshuollon palvelujen laatu kärsii ja siivous ei vastaa asetettuja vaatimuksia (esim. mitoitusvaade väh 0,1) - Hoivan hoitohenkilökunta joutuu korvaamaan mahdolliset puutteet - Työn kuormitustekijät nousevat ja mahdolliset sairaslomat lisääntyvät

Kolmikanta sopimusneuvotteluissa (tilaajapalvelut, vammaispalvelut ja hoiva). Luodaan pohja toimivien tukipalvelujen järjestämiselle. Luodaan toimiva järjestelmä laadun arviointia ja kehittämistä varten. Varaudutaan poikkeustilanteiden varalle.

Vammaispalvelut laatineet raportin pilotin vaikuttavuudesta ja taloudesta. Toiminta on käynnistynyt sovitun mukaisesti. Laadun toteutumista seurataan vammaispalvelun ja hoivapalvelun säännöllisissä yhteistyötapaamisissa. Sijaistusjärjestelyistä on sovittu. Toistaiseksi kuormitustekijöiden merkittävää nousua ei ole ollut. Malminiityn pilotti jatkuu vuosille 2016 - 2017. Toiminnan avulla pystytään tukemaan vammaisten henkilöiden siirtymistä työmarkkinoille. Tukipalvelujen järjestäminen kokonaisuutena on edellyttänyt yhteistyötä työllisyyspalvelujen kanssa. Työllisyysmäärärahojen loppuminen aiheuttaa lisäkuluja vammaispalvelulle, mutta aiheutuvat kulut pystytään sopeuttamaan muusta toiminnasta. Henkilöstön sairauslomien määrä ei ole kasvanut.

Terhokodin vuodeosaston maksusitoumukset HUS:lle

Terhkodin käyttö muiden kuntien osalta vähenee ja Vantaan käyttö lisääntyy

- Terhokodin käyttö lisää kustannuksia Osallistutaan HYKS-alueen työryhmään ja pyritään edistämään yhtenäistä käytäntöä HYKS-alueelle. Noudatetaan HYKS-alueen maksusitoumuskriteereitä.

Terhokodin osastohoidon maksusitoumukset siirtyneet 1.4.2015 HUS:lle. Maksusitoumuskriteereitä yhdenmukaistettu HUS-alueella. Vantaa osallistunut HUS-alueen saattohoidon kehittämisen työryhmää.

TOIMINTA-TILASTOT

2015 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

TOIMIALA

Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito

2012 2013 2014 2015

Kokonaisjonottajamäärät (poikkileikkaustieto joulukuun lopussa)

Vuodeosastolle jonottaneiden määrä 2 222 2 011 2 149 2 303toteutuneet ensikäynnit 23 315 23 590 24 207 25 288

Hoitojonoerittely: HUS:n vuodeosastoille jonottaneiden vantaalaisten määrä vuoden lopussa(joulukuun lopun poikkileikkaustieto)

silmäsairaudet 329 260 353 553kirurgia 1 290 1 224 1 199 1 198lastenpsykiatria 3 2 0 5

Hoitojaksot (NordDRG-tuotteet)HYKS-sairaanhoitoalue 75 440 77 553 81 661 84 961josta medisiininen erikoisala 34 808 36 913 38 076 39 652 - neurologian klinikka 2 888 2 881 3 041 3 120 - syöpäsairaudet 10 929 12 729 12 749 13 610josta operatiivinen erikoisala 25 000 25 438 28 421 29 493josta naisten- ja lastentautien erikoisala 15 277 15 085 15 262 15 111josta psykiatrian erikoisala 105 117 498 697

Hyvinkään sairaanhoitoalue 89 188 172 295Lohjan sairaanhoitoalue 189 239 254 253Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 89 89 69 75Porvoon sairaanhoitoalue 43 70 101 126ostopalvelut 30Yhteensä 75 850 78 139 82 257 85 740

Hoitopäivät (jotka eivät sisälly hoitojaksoihin)HYKS-sairaanhoitoalue 23 259 20 552 23 878 30 551josta medisiininen erikoisala 823 357 611 808josta operatiivinen erikoisala 52 0 39josta naisten- ja lastentautien erikoisala 1 128 1 209 602 560josta psykiatrian erikoisala 21 668 18 934 22 665 29 144

Hyvinkään sairaanhoitoalue 11 400 8 324 6 258 2Lohjan sairaanhoitoalue 0 0 5 0Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 0 0 38 31muut shp:t - - - -ostopalvelut 2 894 2 726 2 574 844Yhteensä 34 664 31 602 30 781 31 428

KäynnitHYKS-sairaanhoitoalue 220 270 230 878 240 046 250 321josta medisiininen erikoisala 63 478 67 913 70 594 73 937 - neurologian klinikka 7 657 8 230 8 766 9 032 - syöpätautien klinikka - syöpäsairaudet 5 101 6 083 6 472 7 074josta operatiivinen erikoisala 55 498 56 666 57 469 59 327josta naisten- ja lastentautien erikoisala 38 570 39 764 42 508 45 672josta psykiatrian erikoisala 63 621 66 532 71 771 70 834

Hyvinkään sairaanhoitoalue 880 926 1 233 693Lohjan sairaanhoitoalue 203 238 342 396Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 161 221 190 236Porvoon sairaanhoitoalue 182 291 310 411muut shp:t - - - -ostopalvelut 8 596 6 253 5 390 6 521Yhteensä 222 221 238 807 247 511 258 578

Kustannukset 1000 € 1) 193 179 205 645 214 701 231 282€/asukas 941 988 1 019 1 078

1) Sisältävät kaikki Vantaan tilinpäätökseen perustuvat erikoissairaanhoidon kustannukset vuosina 2012 - 2015.

Terveyspalvelut Terveysasemapalvelut

2012 2013 2014 2015

Avoterveydenhuollon lääkärillä käyneitä potilaita 97 006 96 381 97 908 97 823Lääkärissä käyneitä potilaita (terveysasematoiminta) 83 306 91 030 94 082 94 091Terveysasematoiminnan palveluita käyttäneitä potilaita 103 491 107 782 107 575 101 908

Lääkärissäkäynnitterveysasematoiminta 186 956 186 070 190 990 181 791

ennalta ehkäisevä terveydenhuolto 1) 20 302 21 567 29 343 30 548lääkäreiden hoitopuhelut 2) - 53 854 53 918 53 902lääkärityöpanos (sisältäen henkilöstövuokrauksen) 78 77 81 93

Hoitohenkilökunnan käynnitsairaanhoitajien/ terveydenhoitajien käynnit 3) 138 735 129 132 142 464 141 724lähihoitajien käynnit 3) 17 369 23 297 36 502 29 139tiimityömallin ei-itsenäiset hoitotyön kontaktit 4) 77 899 100 847 105 168 94 587hoitohenkilöstön hoitopuhelut 2) - 154 728 175 230 172 023sairaanhoitajien, terveydenhoitajien työpanos 86 78 84 95

lääkärissäkäynti/ asukas 0,91 0,89 0,91 0,85lääkärissäkäynti/ potilas (toistuvuus) 1,93 1,93 1,95 1,86lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 47 46 46 46vastaanottotoiminnan palveluita käyttäneiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) 50 52 51 47sairaan- tai terveydenhoitajalla käynti/ asukas 0,68 0,62 0,68 0,66lähihoitajalla käynti/ asukas 0,08 0,11 0,17 0,14

Terveysasematoiminnan kustannukset 5)

kokonaiskustannukset (1000 €) 22 651 24 946 24 979 36 606euroa/ asukas 110,33 119,87 118,51 170,57euroa/ lääkärissäkäynti (suorite) 121,16 134,07 130,79 201,36

Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö (vuodesta 2007)tartuntatautilain 1986/583 mukaiset tartuntatauti-ilmoitukset 273 269 227 240rokotukset (lkm/ koko Vantaa) 67 171 81 524 89 684 86 095kokonaiskustannukset (1000 €) 5) 1 131 - 332 377euroa/asukas 5,51 - 1,58 1,76

Laboratoriopalvelutkokonaiskustannukset (1000 €) 4 309 4 302 3 972 4 191euroa/ asukas 20,99 20,67 18,84 19,88euroa/ terveysasematoiminnan lääkärissäkäynti 23,05 23,12 20,80 23,05

Kuvantaminenkokonaiskustannukset (1000 €) 1 608 1 872 1 858 2 243euroa/asukas 7,83 8,99 8,81 10,64euroa/ terveysasematoiminnan lääkärissäkäynti 8,60 8,99 9,73 12,34

2) Hoitopuhelutilastointi on aloitettu vuonna 2013.

4) Sisältää hoitotyön valmistelun ja seurannan.5) Vuoden 2013 alusta alkaen tartuntatauti- ja hygieniakustannukset ovat sisältyneet terveysasematoiminnan kustannuksiin.Terveysasematoiminnan kustannukset eivät tässä sisällä laboratorio- ja kuvantamiskustannuksia jotka on ilmoitettu erikseen.

3) Sisältää hoitotyön itsenäiset vastaanotot.

1) Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto sisältää tässä äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärikäynnit.

Terveyspalvelut Päivystystoiminta 1)

2012 2013 2014 2015

Lääkärissä käyneitä potilaita 26 240 23 955 22 599 22 677Lääkärissäkäynnit 39 745 35 970 33 604 33 705

Hoitohenkilökunnan käynnitsairaanhoitajien käynnit 28 894 25 118 35 845 47 876lähihoitajien käynnit 30 397 32 046 27 793 12 418hoitotyön valmistelu ja seuranta 11 950 10 151 10 768 9 352

lääkärissäkäynti/asukas 0,19 0,17 0,16 0,16hoitohenkilöstöllä käynti/asukas 0,14 0,12 0,17 0,23lääkärissäkäynti/potilas (toistuvuus) 1,51 1,50 1,49 1,49lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 13 12 11 11

Päivystystoiminnan kustannukset kokonaiskustannukset (1000 €) 5 133 5 163 5 269 5 277euroa/asukas 25,00 24,81 25,00 24,59euroa/lääkärissäkäynti 129,15 143,54 156,81 156,57

1) Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystys toimi ulkoistettuna toimintana vuosina 2008 - 2015.

Terveyspalvelut Kuntoutustoiminta

2012 2013 2014 2015

Fysioterapiafysioterapeutilla käyneitä asiakkaita 11 002 11 798 11 450 11 922fysioterapiakäynnit 38 062 37 570 32 201 35 611yksilökäynnit 22 576 22 426 19 719 22 101ryhmäkäynnit 15 486 15 144 12 482 13 510ryhmäneuvontatilaisuudet 86 54 50 83 144joissa osallistujia 946 665 579 546fysioterapiakäynnit/ asukas 0,19 0,18 0,15 0,17peruuttamattomat poisjäännit 2 586 2 555 1 864 1 805kustannukset (1000 €) 2 412 2 308 2 227 2315euroa/asukas 11,75 11,09 10,56 10,79euroa/fysioterapiakäynti (suorite) 63,36 61,44 69,15 65,02

Kuulontutkimuskuulontutkijalla käyneitä asiakkaita 1 012 1 063 1 050 1 034kuulontutkimuskäynnit/ lkm 1 105 1 157 1 059 1 034

Puheterapia puheterapeutilla käyneitä asiakkaita 3 734 4 028 4 213 3 924puheterapiakäynnit 17 047 17 385 17 279 16 068yksilökäynnit 15 729 16 172 15 956 14 615ryhmäkäynnit 1 318 1 213 1 323 1 453ryhmäneuvontatilaisuudet 197 91 28 19 joissa osallistujia 1 650 1 371 759 465puheterapiakäynnit/ asukas 0,08 0,08 0,08 0,07peruuttamattomat poisjäännit 823 1 037 929 791kustannukset (1000 €) 1 782 1 790 1 833 1 746euroa/asukas 8,68 8,60 8,7 8,13euroa/puheterapiakäynti (suorite) 104,52 102,96 106,08 108,63

Ravitsemusterapiaravitsemusterapeutilla käyneitä asiakkaita 484 550 606 651ravitsemusterapiakäynnit 611 556 595 633ravitsemusterapiakäynnit/ asukas 0,003 0,003 0,003 0,003peruuttamattomat poisjäännit 26 39 49 44kustannukset (1000 €) 115 116 116 117euroa/asukas 0,57 0,56 0,55 0,54

Toimintaterapiatoimintaterapeutilla käyneitä asiakkaita 2 561 2 378 2 596 2 534toimintaterapiakäynnit 5 339 4 441 3 982 3 895yksilökäynnit 4 838 4 195 3 573 3 497ryhmäkäynnit 501 246 409 398ryhmäneuvontatilaisuudet 9 4 6 8joissa osallistujia 59 63 119 193toimintaterapiakäynnit/ asukas 0,03 0,02 0,02 0,02peruuttamattomat poisjäännit 70 86 111 113kustannukset (1000 €) 613 511 543 598euroa/asukas 2,99 2,46 2,58 2,79euroa/toimintaterapiakäynti (suorite) 114,82 115,08 136,48 153,61

Terveyspalvelut Kuntoutustoiminta

2012 2013 2014 2015Lääkinnällinen kuntoutus

terapiaostot yhteensä (1000 €) 767 479 477 543ostopalveluasiakkaat (terapiat) 660 499 431 460ostopalvelukäynnit ja -vuorokaudet 13 233 8 462 7 575 8 478

apuvälinekustannukset (1000 €) 1 293 1 254 1 522 1 596 - joista yksilöllisillä maksusitoumuksilla hankittu (1000 €) 904 779 976 1 071 - joista yhteishankinnat (1000 €) 283 298 389 326 - joista korjaukset (1000 €) 106 178 157 199

maksusitoumuksella hankitut apuvälineet/asiakkaat 1 172 1 132 1 166 1 287apuvälinepäätökset/vuosi 1 464 1 388 1 443 1 586

Veteraanikuntoutustunnuksen omaavia veteraaneja Vantaalla 680 586 559 427 - joista sotainvalideja (kuntoutus valtionkonttorin kautta) 84 60 117 34 - Vantaan kuntoutettavia 596 526 442 388

Kuntoutuspäätökset/ lkm - laitoskuntoutus (veteraanit puolisoineen) 159 152 126 84 - päiväkuntoutus 38 40 34 32 - avokuntoutus 100 113 109 84 - jalkahoitopäätöksiä 452 440 386 380veteraanikuntoutuksen kustannukset (1000 €) 474 671 636 331

Terveydenhuollon palvelut Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 1)

2013 2014 2015

Syntyneiden lasten määrä 2 586 2 762 2 585

Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluita käyttäneitä asiakkaitasosiaaliturvatunnus kerran vuodessa 1) 59 394 61 355 62 502 joista neuvoloissa 28 308 30 174 30 367 joista kouluissa 24 681 24 641 25 152 joista opiskeluterveydenhuollossa 6 405 6 540 6 983

Lääkärissäkäynnit (suorat kontaktit) 21 567 29 343 30 548 joista neuvoloissa 19 929 21 011 20 957 joista kouluissa 957 7 086 8 066 joista opiskeluterveydenhuollossa 681 1 246 1 525 - lääkärityöpanos 2) 7 9 11

Terveydenhoitajakäynnit (suorat kontaktit) 155 204 154 838 151 570 joista neuvoloissa 86 982 90 071 88 639 joista kouluissa 53 527 55 007 51 999 joista opiskeluterveydenhuollossa 14 695 9 760 10 932 - terveydenhoitajien työpanos 2) 117 116 117

lääkärissäkäynti/asukas 0,10 0,14 0,14terveydenhoitajakäynti/ asukas 0,75 0,73 0,71

kustannukset (1000 €) 3) 8 849 9 904 10 769 josta äitiys- ja lastenneuvolat (1000 €) 6 084 6 627 6 651 josta koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (1000 €) 2 765 3 277 3 554euroa / asukas 42,52 46,99 50,18

2) Sisältää henkilöstövuokrauksen työpanoksen.3) Sisältää lääkärityön kustannukset vuodesta 2014 alkaen.

1) Vuoden 2013 alusta lähtien neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat sisältyneet terveyspalvelujen tulosalueen toimintaan.

Perhepalvelut Psykososiaaliset palvelut

2012 2013 2014 2015

Psykologipalvelut Asiakkaat 988 1 109 1114 1463

Lapset 608 704 721 974Aikuiset 380 405 393 489

Käynnit 6 219 6 180 6 877 11 414Varhainen vuorovaikutus 949 632 637 1 056Lasten psyykkisen terveyden edistäminen 2 838 3 416 3 340 3 522Vanhemmuuden tukeminen 864 864 1 344 1 279Muu asiakas-, ryhmä- ja verkostotyö 1 568 1 268 1 556 5 557

Asiakkaita / suorittaja 127 119 124 127Käynnit / psykologi 797 665 764 4Käynnit / asiakas 4,7 4,4 4,8 4,0

Psykologien henkilötyövuodet 1 7,8 9,3 9,0 11,5

Kustannukset 1 000 € 685 818 825 1 009€/asukas 3,3 3,9 3,9 4,8€/käynti 2 110 132 120 88

Koulun sosiaalityö AsiakkaatOppilasasiakkaat 2 631 2 989 3054 2915Asiakasryhmät 303 213 186 121

Asiakaskontaktit 3 11 695 13 131 12 482 11 655

Henkilötyövuodet 25,8 33,7 33,8 32,1

Kuraattoritoiminnan menot 1000 € 1 690 2 062 2 069 2 330Asiakkaat ja ryhmät / kuraattori 114 95 96 95

€ / käynti 3) 145 157 166 200€ / asiakas, kun ryhmäasiakkuus painotettu 5:llä 408 509 519 662

Perheneuvola, nuorisoneuvola vähennetty 2014-Asiakasperheet 4) 1 298 1 305 1 011 908Asiakashenkilöt 4) 3 218 3 314 2 621 2 143Asiakaskäynnit 10 713 10 080 5 843 6 678Asiakaskäynnit 45 min käyntisuoritteina .. .. 8 852 9 461

Perheasiain sovitteluAsiakasperheet 105 120 93 79Asiakaskäynnit 5 244 263 363 474

Käräjäoikeuden Follo-prosessin kerrat 22Henkilötyövuodet 34,4 34,4 25,7 22,4

- joista asiakastyöntekijöiden 30,2 29,5 26,6 20,9Menot 1 000 € 3 009 2 852 2 786 2 640

€ /asiakasperhe 2 143 1 918 2 756 2 908Asiakasperheitä / asiakastyöntekijä 43 44 38 43

NuppiAsiakkaat .. .. 596 839Asiakaskontakti .. .. 4 710 4 213Henkilötyövuodet .. .. 8,7 10,1Menot 1 000 € .. .. 714 808€/asiakaskontakti .. .. 241 192

Perhepalvelut Psykososiaaliset palvelut

2012 2013 2014 2015Sosiaali- ja kriisipäivystysAsiakkuuden taustasyyt %

Lastensuojelu 61 60 62 60 - näistä päihteet mukana 21 23 23 23Olosuhteet 10 9 8 10Kuolema 6 6 9 10Mielenterveys ja itsetuhoisuus 6 7 5 5Ihmissuhteet 5 6 6 4Muu kriisitilanne 5 4 3 4Väkivalta 5 5 4 4Onnettomuudet 1 2 1 1Päihteet (sis. huumausaineet ja sekakäytön) 2 2 2 2

Kaikki yhteydenotot 15 699 14 256 15 477 12 762Yhteydenotoista virka-ajan ulkopuolella % 75 76 77 77Yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen 6) 11 616 10 770 11 757 11 634Yhteydenotot poliisin sosiaalityöhön 1.5.2011 alkaen 4 083 3 486 3 720 1 128

Henkilötyövuodet 16,0 17,0 17,7 17,3Menot 1000 € 1 331 1 477 1 534 1 477

Lapsiperheiden kotipalvelu Asiakkaat 498 456 319 419Toteutuneet käynnit 7) 2 713 1 552 2 590 4 557Työtunnit asiakkaiden luona 7 793 4 576 7 864 13 402Tilaukset 2 902 2 235 3 193 5 767Käynnit asiakasta kohden 5,4 3,4 8,1 10,9Henkilötyövuosia 8) 13,8 8,9 8,3 9,0Menot 1 000 € 695 466 578 788

1 Psykologitoiminnan esimies vähennetty2) Verkostolle tehty työ mukana3) Ei sisällä ryhmäkäyntejä, koska niistä ei ole tilastoa

5 Vuoden 2015 käynnit 45 min suoritteita6) Poliisisosiaalityöstä puuttui työntekijä heinä-lokakuu 20157) Vuonna 2012 lisäresursseja hankkeena. Vuonna 2015 1,6 Seuresta tämän lisäksi

4) Nuorisoneuvonta poistui 2014. Palveluneuvonnan asiakkaat tallennetaan järjestelmään "anonyymeinä" eivät näy asiakasmäärässä

PerhepalvelutLastensuojelun avohuolto

2012 2013 2014 2015

Väestön 0 - 17 vuotiaat 44 484 44 789 45 260 45 783Väestön lapsiperheet 1) 25 122 25 307 25 506 25 506

Lastensuojelun avohuollon sosiaalityöLapset, joista tullut lastensuojeluilmoitus 4 372 4 150 4 005 4 394 - joista käsitelty 7 arkipäivän kuluessa 95 % 97 % 99 % 98 %

Suunnitelmallisen sosiaalityön asiakkaat 4 267 3 950 3 750 4 146% Vantaan 0-17 vuotiaista 9,6 % 8,8 % 8,4 % 9,1 %

Valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset 1 782 1 822 1 840 1 698 - joista valmistunut 3 kk:n määräajassa 87 % 91 % 99 % 99 %

Nuorten intensiivityön asiakkaat 77 87 85 79

358 376 335 306Uudet sijoitetut lapset % 0 - 17-vuotiaista 0,8 0,8 0,7 0,7

Uudet sijoitukset vuoden aikanaAvohuollon tukitoimisijoituspäätös 147 159 128 149Kiireellinen sijoituspäätös, lapsia 210 247 215 187Huostaanottopäätös, lapsia 103 89 71 84

Vuoden aikana päättyneet asiakkuudet 1 482 1 422 1 682 1 781näistä selvitykseen päättyneet asiakkuudet 904 1 334 1 472 ..Lapset sosiaalityöntekijän työpanosta kohden 101 88 83 88

HenkilötyövuodetSosiaalityöntekijöiden henkilötyövuodet 40,4 45,1 45,1 47,0perhetyöntekijöiden henkilötyövuodet 20,1 20,8 21,8 21,6avohuollon sosiaaliohjaajien henkilötyövuodet 13,3 13,3 14,0 14,4

Menot 1000€ 9 402 10 366 9 002 9 659€ / asiakas 2 204 2 624 2 401 2 330 Lastensuojelun tukiyksikkö - omat palvelut, lapset asiakkaina . .. .. 32 - ostetut palvelut, lapset asiakkaina 50 - omat palvelut asiakasperheet 282 - ostetut palvelut asiakasperheet 267

Kuuselan perhekuntoutusYmpärivuorokautinen perhekuntoutus 2)

Lapset 95 96 67 58Lasten hoitovuorokaudet 4 430 4 321 4 116 4 417vuorokaudet lasta kohden 47 45 61 76

Päiväkuntoutus (Kuperkeikka, Kärrynpyörä, Pihlaja) 3)

Lapsia vuoden aikana 73 76 63 65Perheiden käyttöpäivät 6 391 5 719 3 958 5 102

Menot 1000 € 1 929 2 135 2 048 2 084Henkilötyövuodet 27,8 29,9 28,5 20,6€ / asiakas 11 482 12 413 15 753 16 941

JälkihuoltokeskusNuoret asiakkaina 181 193 203 222Nuoret perheet asiakkaina 50 74 92 91

Vuoden aikana sijoitetut lapset yhteensä

PerhepalvelutLastensuojelun avohuolto

2012 2013 2014 2015

PerheasiainyksikköLastenvalvojien asiakasperheet 2 988 3 234 2 963 3 278

% Vantaan lapsiperheistä 11,9 % 12,8 % 11,6 % 12,9 %perheet työntekijää kohden 534 530 520 556

Isyysselvitykset 1 112 1 120 1 131 1 107Vahvistetut elatussopimukset 1 658 1 859 1 899 2 096Vahvistetut huolto- tapaamisopimukset 1 712 2 023 1 939 2 108

Huolto- ja tapaamisoikeusselvitykset tuomioistuimelle 32 64 53 58

Menot 1000 € 680 748 744 768Henkilötyövuodet 9,9 10,1 9,7 10€ /asiakasperhe 227 231 251 234€ / sopimus 152 149 150 145

1) Väestötilaston taulu 3.4 Lapsiperheet2) VATJ:n tilasto3) Kuuselan käsitilasto, excel

Perhepalvelut Lasten sijaishuolto

2012 2013 2014 2015

Sijoitettuna olleet lapset 710 772 779 757Sijoitettuna olleet 0 - 17-v. 1,6 1,7 1,7 1,7

Sijoitettuna 31.12 459 475 484 479sijoitettuna 31.12 osuus 0-17 vuotiaista 1,0 1,1 1,1 1,0

Perhehoito Sijaisperheet 143 140 165 177Hoitovuorokausista perhehoidossa 45,9 % 46,4 % 50,9 % 51,7 %

Pitempiaikainen perhehoito (1

Lapset vuoden aikana 186 210 230 252Hoitovuorokaudet 60 715 64 380 73 894 76 709Hoitovuorokaudet paikoiksi muunnettuna 166 176 202 210Hoitovuorokaudet lasta kohden 326 307 321 304

VastaanottoperheetLapset vuoden aikana 93 104 164 158Hoitovuorokaudet 6 824 8 603 9 040 10 721Hoitovuorokaudet lasta kohden 73 83 55 68

5 474 6 056 6 505 7 261

€/hoidettu lapsi 19 619 19 288 16 511 17 710€/hoitovuorokausi 81 83 78 83

Omavaraisuusaste menot 38 % 43 % 47 % 47 %

Nuorten jälkihuoltokeskusNuoret vuoden aikana 181 193 203 222Nuoret perheet vuoden aikana 50 74 92 80Nuorten tukipäivät vuoden aikana 41 690 38 569 41 316 45 371Menot 1 000 € 524 565 568 528

Menot / asiakas 2 266 2 118 1 926 1 748

Omat laitokset (Tammirinne, Viertola)Lapset vuoden aikana (2 291 245 256 213Hoitovuorokaudet (3 20 366 21 558 18 249 17 404Hoitovuorokaudet lasta kohden 70 88 71 82

Tammirinteen perhetuki kotiin, perheitä 33 20 6Viertolan tehostettu perhetuki, perheitä 57 56 57 47

Omien laitosten toiminnan menot 1 000 € (2 6 305 7 200 6 863 7 068€ / lapsi (4 18 119 21 558 20 610 26 571€ / hoitovuorokausi 310 334 376 406

Ostopalvelu/laitokset (5Lapset vuoden aikana 298 313 267 283Hoitovuorokaudet 72 102 75 265 71 075 71 343 joista erityisyksiköissä / päihdehuollossa 13 % 17 % 22 % 23 %Hoitovuorokaudet lasta kohden 242 240 266 252

Laitosostopalvelumenot 1 000 € 18 460 20 204 20 048 20 046€/hoidettu lapsi 61 947 64 549 75 088 70 834€/hoitovuorokausi 256 268 282 281

Ostopalvelu/perhekodit(6

Lapset vuoden aikana 49 52 72 75Hoitovuorokaudet 14 033 14 581 20 482 20 311Hoitovuorokaudet lasta kohden 286 280 284 271

Perhekotien menot 1 000 € 2 330 2 425 3 560 3 484€/hoidettu lapsi 47 543 46 631 49 441 46 449€/hoitovuorokausi 166 166 174 172

1) vuodesta 2013 mukana myös ostopalvelu perhehoito ja koko perheen hoito2) vuodesta 2011 Tammenterho mukana ympärivuorokautisissa3) paikkalulua on jouduttu pienentämään. Menoissa muukin toiminta kuin sijoitettujen kustannukset4) sisältää myös tuetut lapset5) ostopalvelulaitosten ja perhekotien välillä vuoden 2010 kirjauksissa epätarkkuutta6) vuodesta 2014 perhekodit ja SOS-lapsikylä

Menot 1000 €

Perhepalvelut Aikuissosiaalityö

2012 2013 2014 2015

Vantaan väestö 31.12 205 310 208 103 210 779 214 610Työttömyysaste, joulukuu 8,9 % 10,5 % 11,6 % 11,9 %Asunnottomat, perhepalvelujen asiakkaat vuoden aikana 1) 537 602 497 447Asunnottomat vantaalaiset marraskuussa ARA 1) 442 522 544 447

Aikuissosiaalityön menot yhteensä 1000 € 2) 19 389 21 795 23 516 23 000

Asiakashenkilöt 20 805 22 344 25 564 30 037% asukkaista 10,1 % 10,7 % 12,1 % 14,0 % - joista asumisohjaajien 223 182 269 335

Asiakasperheet 12 206 13 085 15 397 19 340aikuisten sosiaalityö .. .. 8 428 8 447nuorten sosiaalityö .. .. 5 172 3 824normitettu toimeentulotuki .. .. 12 767 17 239asumispalvelut .. .. 399 479maahanmuuttajat 486 541

Asumispalveluvuorokaudet 99 222 102 903 111 669 105 249Aikuissosiaalityön asumispalvelut 63 887 64 421 67 494 60 122Aikuissosiaalityön tuettu asuminen (oma, osto) 35 335 38 482 44 175 45 127

Asumispalvelujen menot 1000 € 7 810 8 307 9 351 9 793

654 631 659 750

SovittelutoimintaSovittelijat 86 118 135 129Saapuneet sovitteluasiat 621 1 008 1 248 1 236 joista pahoinpitelyjä 52 % 56 % 44 % 30 %

Syntyneet sopimukset 426 752 652 614

Menot 1 000 € 243 425 450 429€ / käsitelty sopimus 571 566 690 698

Sosiaalinen luototusYhteydenotot 707 644 585 3) 590Jätetyt uudet luottohakemukset 159 163 114 108Myönteiset luottopäätökset 99 88 56 48Kielteiset luottopäätökset 70 85 57 91Maksuohjelman muutokset 110 62 69 101Myönnetyt lyhennysvapaat kuukaudet 89 92 83 88

Hoidettuja asiakaspuheluja .. .. .. 2 353Kirjallisia yhteydenottoja asiakasasioissa 887

Maahanmuuttajapalvelut ja Kotoutumista tukevat palvelut 3)

Vuoden aikana saapuneet 226 314 338 338Pakolaiset 120 231 286 273Muut maahanmuuttajat 106 83 52 65

Valmistuneet alkukartoitukset 72 61 46

AsiakashenkilötSosiaalityö 749 938 1 081 1 215Terveydenhoitotyö 506 578 652 798

HenkilötyövuodetMaahanmuuttajapalvelut 13,6 13,7 13,7 12,5Kotouttamista tukevat palvelut 4,5 3,7 4,4

129 127 108 108

Menot 1 000 € 719 972 965 991

2) Ei sisällä maksettua toimeentulotukea3) Toiminta siirrettiin psykososiaalisista palveluista 2013 ja vuonna 2016 siirrettiin omaksi tulosyksikökseen

Sosiaalityön kotitalouksia / sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan henkilötyövuosi

Mistä aikuissosiaalityön hallitsemien välivuokraus- ja kriisiasuntojen menot 1 000 €

1) ARA:n tieto sisältää perhepalvelujen ja VAV:n asunnottomat asiakkaat marraskuun poikkileikkaustietona. Sosiaalihuollon asunnottomien asiakkaiden (ylempi rivi) on koko vuoden asiakastieto.

Perhepalvelut Toimeentulotuki

2012 2013 2014 2015

Toimeentulotuki yhteensä

Tuesta osalliseksi tulleet henkilöt 20 557 21 821 23 616 24 311% Vantaan asukkaista 10,0 % 10,5 % 11,2 % 11,3 %

Tukea saaneet asiakaskotitaloudet 12 337 12 992 14 225 14 687 - joista uusia 3 921 4 203 4 877 4 577 - uusien osuus kaikista 32 % 32 % 34 % 31 %

2 830 3 086 3 378 3 502

Toimeentulotukipäätökset 72 777 79 552 106 846 118 157Kielteisten toimeentulotukipäätösten osuus päätöksistä 11,1 % 12,1 % 15,5 % 18,1 %Päätöksistä etuuskäsittelyn tekemiä 63 % 66 % 69 % 76 %

Maksettu tuki yhteensä 1 000 € 46 218 51 975 56 286 56 262 - mistä maahanmuuttajien valtion korvaama tuki 1000 € 1 640 1 796 2 397 1 845

Asiakasperheistä alle 25 vuotiaiden kotitalouksia

Perhepalvelut Päihdehuolto

2012 2013 2014 2015

Päihdehuollon menot 1000 € 10 748 11 830 11 141 11 185

Päihdepalvelujen eri asiakkaat 1) 2 243 2 258 2 200 1 988

A-klinikatAsiakkaat 1 361 1 256 1 234 1 275Asiakaskäynnit 11 569 10 805 11 179 13 621Henkilötyövuodet 15,6 16,3 17,5 17,6

Peliklinikka kokonaisuudessaAsiakkaat .. 243 166 282Asiakaskäynnit .. 1 242 1 156 1 349

Menot 1 000 € 1 161 1 202 1 228 1 285€/asiakaskäynti .. 100 100 86

Avopalvelujen ostotKotiin vietävän palvelun asiakkaat 139 185 135 114

H-klinikka; vuodesta 2009 myös terveysneuvonta 2012 2013 2014 2015Asiakkaat 420 465 485 530Hoitokäynnit H-klinikalla 18 399 17 875 19 852 22 533Opioidikorvaushoidon tarpeen arviointikäynnit .. .. 151 332Lääkkeenottokäynnit päihdevieroitusasemalla 2 895 3 319 3 410 4 155

Terveysneuvontaasiakkaat 1 029 1 112 1 082 1 090

asiakaskäynnit 6 190 6 679 6 893 6 387 joista Tikkurila .. .. 3 759 3 118 Myyrmäki .. .. 3 142 3 269

Henkilötyövuodet 13,4 13,4 16,6 16,8Menot 1 000 € 1 024 1 115 1 245 1 347€ /asiakaskontakti (ei lääkkeenottokäynnit päihdevieroitus) 56 62 63 60

Lääkkeellinen huumehoito/avo-ostopalvelutAsiakkaat 24 35 51 75Käynnit 5 706 7 214 9 728 13 133Menot 1 000 € 146 208 326 308€ / käynti 26 29 34 23

Perhepalvelut Päihdehuolto

2012 2013 2014 2015Asumis- ja laitospalvelut

PäihdevieroitusAsiakkaat, oma toiminta 383 393 470 461Hoitovuorokaudet, oma toiminta 4 535 4 356 4 592 5 192

Avohoidon asiakkaiden viikonloppukäynnit ja lääkärikäynnit 3 560 4 052 4 309 4 895Menot 1 000 € 1 218 1 262 1 263 1 347€/hoitovuorokausi (ei sisällä käyntejä) 269 290 275 259

Päihdevieroitus, ostopalvelun asiakkaat 100 187 101 118Päihdevieroitus, ostopalvelun hoitovuorokaudet 1 145 2 164 1 070 1 152

Kuntouttava palveluasuminen

Koisorannan palvelukeskusAsiakkaat 208 205 217 210Asumisvuorokaudet 10 905 11 765 11 980 12 661Menot 1000 € 1 514 1 577 1 594 1 621€/asumisvuorokaudet 139 134 133 128

Tuettu asuminen, sis. PähkinärinteenAsiakkaat 85 107 132 140Asumisvuorokaudet 14 442 20 359 27 455 28 642Menot 1 000 € 706 993 1 143 1 186€/asumisvuorokaudet 49 49 42 41

2 012 2 013 2 014 2 015Asiakkaat 113 105 60 74Hoitovuorokaudet 23 432 21 990 14 507 15 302vuorokaudet / asiakas 207 209 242 207€/asumisvuorokausi 37 39 39 51

Kotiin annettava asumisen tukiAsiakkaat 27 35Tukikäynnit 5 176 2 303

Menot asumispalvelujen ostot 1 000 € 874 853 777 904

Asiakkaat 282 347 285 305Hoitovuorokaudet 11 374 13 819 11 290 11 560 mistä vieroitushoito 1 145 2 164 1 070 1 152hoitovuorokaudet /asiakas 40 40 40 38€ / hoitovuorokausi 145 152 140 140Menot 1 000 € 1 645 2 099 1 576 1 613

1) Ei sisällä terveysneuvonnan asiakkaita. Nuorisoasema siirtynyt psykososiaalisiin palveluihin v 2015 alusta

Päihdehuollon asumispalvelujen ostot

Päihdehuollon laitospalvelujen ostot yhteensä

2) 2012 ja 2013 tilastoissa Kotiin annettavan asumisen tuen palvelut tilastoitiin palvelujaksoina niin että jakson kaikki vuorokaudet tulivat tilastoon, vaikka tukikäyntejä oli vain osassa vuorokausia. Nämä vuorokaudet laskettiin myös yhteen ostettujen tuetun asumisen vuorokausien kanssa. 2014 ne on tilastoitu erikseen. 2015 Kotiin annetuista palveluista tilastointiin vain toteutuneet tukikäynnit. Tämä näkyy myös vuorokaudet / asiakas kohdassa

Vanhus- ja vammaispalvelut Vammaispalvelut

2012 2013 2014 2015

75 vuotta täyttänyt väestö, 31.12 9 893 10 471 11 100 11 576väestö 205 310 208 103 210 779 214 610

Kuljetuspalvelut

Asiakkaat, yhteensä vuoden aikana 4 450 4 409 4 295 4 233

VpL asiakkaat 3 633 3 566 3490 3532joista alle 65 vuotiaita 1 311 1 303 1276 1259joista 75 täyttäneitä 1 585 1 536 1491 152775 vuotta täyttäneet asiakkaat/75 vuotta täyttänyt väestö 16,0 % 15 % 13 % 13 %

ShL asiakkaat 817 843 805 701joista alle 65 vuotiaita 116 110 96 94joista 75 täyttäneitä 538 575 552 45975 vuotta täyttäneet asiakkaat/75 vuotta täyttänyt väestö 4,5 % 5 % 5 % 4 %

Matkat, yhteensä 364 637 370 533 358 051 355 133

VpL matkat 325 433 328 169 319 132 323 358joista alle 65 vuotiaita 154 480 156 206 148 375 149 340joista 75 täyttäneitä 106 879 106 847 106 287 108 643

ShL matkat 39 204 42 364 38 919 31 775joista alle 65 vuotiaita 5 859 6 001 5 332 4 896joista 75 täyttäneitä 25 293 28 776 25 903 19 921

Matkat/asiakas/kuukausi 7 7 7 7VpL 7 8 8 8ShL 4 4 4 4

Kustannukset 1 000 €yhteensä 9 643 9 702 10 221 9 913VpL 9 093 9 105 9 634 9 447ShL 550 597 587 466

Kustannukset €/matka 26 26 29 28VpL 28 28 30 29ShL 14 14 15 15

€/asukas 47 47 48 46

Henkilökohtaiset avustajatAsiakkaat, poikkileikkaus 460 491 537 538Kustannukset 1 000€ 5 103 5 598 6 210 6 227

€/asiakas/kk 924 950 964 965

Asunnon muutostyöt Asiakkaat, yhteensä 224 256 232 315Kustannukset 1 000€ 455 463 499 397

€/asiakas 2 032 1 809 2 151 1 260

Vanhus- ja vammaispalvelut Vammaispalvelut

2012 2013 2014 2015

75 vuotta täyttänyt väestö, 31.12 9 893 10 471 11 100 11 576väestö 205 310 208 103 210 779 214 610

Asiakkaita erityishuollon piirissä 31.12. 792 836 861 886Euroa/erityishuollon asiakas 32 902 32 773 32 428 31 775

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta Asiakkaat, yhteensä 477 491 502 618

oma toiminta 216 201 209 234ostot sivistystoimelta 132 157 142 140ostopalvelut 129 152 151 154

Käyttöpäivät, yhteensä 59 105 62 895 61 706 66 563oma toiminta 22 854 22 983 23 688 27 348ostot sivistystoimelta 14 047 15 841 14 242 14 000muut ostopalvelut 22 204 24 071 23 776 25 215

Menot 1 000 €oma toiminta 2 892 3 284 3 068 3485 €/käyttöpäivä 127 143 130 127ostot sivistystoimelta 1 170 1 170 1 170 1170 €/käyttöpäivä 83 74 82 84muut ostopalvelut 2 254 2 494 2 799 2977 €/käyttöpäivä 102 104 118 118yht 6 316 6 948 7 038 7340

31 33 33 34

Perhehoito

Vakituinen perhehoitoAsiakkaat, yhteensä 20 18 18 18

oma toiminta 10 8 7 7 ostopalvelu 10 10 11 11

Tilapäinen perhehoitoAsiakkaat, yhteensä 62 65 60 75

oma toiminta 56 59 56 70 ostopalvelu 6 6 4 5

Perhehoito, hoitovuorokaudet 7 289 7 613 7540 9072joista tilapäisen hoidon vrk 1 674 1 602 1374 2593joista oma toiminta 4 219 4 074 3856 2555joista ostopalvelu 3 070 3 539 3684 3924

Menot 1 000 €yhteensä 464 519 502 597oma toiminta 258 283 242 319€/asiakas/kk 326 352 320 345ostopalvelu 206 236 261 278€/asiakas/kk 1 073 1 228 1 450 1 448

2 2 2 3

€/asukas

€/asukas

Vanhus- ja vammaispalvelut Vammaispalvelut

2012 2013 2014 2015

75 vuotta täyttänyt väestö, 31.12 9 893 10 471 11 100 11 576väestö 205 310 208 103 210 779 214 610

Kehitysvammaisten asumispalvelut

Asiakkaat, yhteensä 312 322 375 387oma toiminta 74 92 113 130ostopalvelu 248 260 274 257

Hoitovuorokaudet, yhteensä 106 448 112 243 122 587 142 584oma toiminta 22 300 27 178 36 923 44 164ostopalvelu 84 148 85 065 85 664 98 420

Menot 1 000 €yhteensä 14 770 15 709 15 982 17 637€/hoitovuorokausi (oma ja osto) 139 140 130 124

72 75 76 82

Vammaisten asumispalvelut

Asiakkaat, yhteensä 130 147 145 142oma toiminta 10 10 9 11ostopalvelu (VpL) 84 99 103 108ostopalvelu (ShL) 36 38 33 23

Hoitovuorokaudet, yhteensä 38 932 36 394 39 901 41 229oma toiminta 3 660 3 650 3 285 3366ostopalvelu (VpL) 26 954 29 010 31 009 34388ostopalvelu (ShL) 8 318 6 734 5 607 3475

Menot 1 000 €yhteensä 5 468 5 646 5 871 5 923oma toiminta 556 540 494 499€/hoitovuorokausi 152 148 147 144

ostopalvelu (VpL) 3 827 4 207 4 733 4 979€/hoitovuorokausi 142 145 153 145€/asiakas/kk 3 796 3 541 3 829 3 842

ostopalvelu (ShL) 1 085 899 644 444€/hoitovuorokausi 130 134 115 128€/asiakas/kk 2 512 1 972 1 626 1 609

27 27 28 28

LaitoshoitoKehitysvammaiset asiakkaat, yhteensä 69 78 79 24

vakinaiset 48 44 41 13 tilapäiset 21 34 38 11

Kehitysvammaisten laitoshoitohoitovuorokaudet, yhteensä 17 740 16 161 13 597 6 023mistä tilapäiset 863 1 318 1 684 1 492

Kehitysvammaisten laitoshoito, menot 1 000 € 4 508 4 227 4 332 2 858€/hoitovuorokausi kehitysvammaiset 254 262 319 475

22 20 21 13€/asukas

€/asukas

€/asukas

Vanhus ja vammaispalvelut Kotihoito

2012 2013 2014 2015

75 vuotta täyttänyt väestö, 31.12 9 893 10 471 11 100 11 576väestö 205 310 208 103 210 779 214 610

Kotihoidon kentän asiakkaat, yhteensä vuoden aikana 3 435 3 462 3844 2) 3 917

Kotihoidon asiakkaat, 31.12 1 580 1 511 1 730 1 750joista jatkuvia 1 007 978 1 034 1 107joista tilapäisiä 671 673 842 736joista 75 vuotta täyttäneitä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 675 710 768 838

Kotihoidon peittävyys, % poikkileikkaus 31.12 (palvelutalot ja kotihoidon kenttä yhteensä) 9,0 % 8,7 % 8,5 % 8,8 %

Kotihoidon käynnit, yhteensä 273 435 309 966 327 687 2) 368 069joista jatkuvia 255 870 285 705 301 514 342 978joista tilapäisiä 17 566 18 357 26 173 26 628joista 75 vuotta täyttäneiden säännöllisen kotihoidon asiakkaiden luona 194 502 219 637 242 967 284 338

Kotihoidon kustannukset 1000 € 10 405 10 120 11 882 12 548€/asiakas/kk 252 244 258 267€/kotihoidon käynti 38 33 36 34

51 49 56 58

Tukipalveluasiakkaat, yhteensä pt ja kh-asiakkaat 2 321 2 318 2 293 233875 vuotta täyttäneet 1 630 1 667 1 694 1738Ateria 1 136 1 151 1 379 1413Turva 1 427 1 428 1 443 1495Siivous 171 173 174 169Kauppa 479 472 467 483

Tukipalvelun kustannukset 1000 € 1 934 1 802 1 677 1 542€/asiakas/kk 69 65 61 55

9 9 8 7

Omaishoidon tuki Tuensaajat, vuoden aikana yhteensä 848 847 965 1047

Kehitysvammaiset 167 199 215 23665+ 481 487 565 632alle 65v muut kuin kehitysvammaiset 200 161 185 17975 + täyttäneitä/75+ väestö, % 3,1 % 3,0 % 3,5 % 3,7 %

Korvausluokittain voimassa olevat päätökset 31.12 2301) 721 789 890korvausluokka 1 71) 479 545 654korvausluokka 2 184 222 229 226korvausluokka 3 39 20 15 10

Kustannukset, 1000 € 4 768 4 471 4 974 5272€/tuensaaja 5 623 5 278 5 155 5035

23 21 24 25

1) Vantaa irtisanoi omaishoidon tuen korvausluokan 1 marraskuussa 2012.2) Sisältää tehostetun kotihoidon.

€/asukas

€/asukas

€/asukas

Vanhus ja vammaispalvelut Palvelutalot ja päivätoiminta

2012 2013 2014 2015

75 vuotta täyttänyt väestö, 31.12 9 893 10 471 11 100 11 576väestö 205 310 208 103 210 779 214 610

Palvelutalo, asunnot, oma toiminta 282 275 259 259Ryhmäasuntopaikkoja (asukkaat tilastoidaan ymp.vrk.hoivaan) 23 16 16 16Kotiutusasuntopaikat 8 8 8 8

Asiakkaat, yhteensä 540 492 466 444

oma toiminta 458 410 385 367

ostopalvelut 82 82 81 77

Asiakkaat 31.12 286 271 252 253joista 75+ säännöllisen palvelun piirissä 194 192 174 176

Peittävyys, %Säännöllisen palvelun piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet/ 75 täyttänyt väestö 31.12 2,0 % 1,8 % 1,6 % 1,5 %

Palvelutalojen kotihoidon käynnit, yhteensä 337 702 322 965 325 073 350 315

Palvelutalojen kotihoidon käynnit, oma toiminta 317 081 300 293 300 091 326 972joista säännöllisen palvelun piirissä oleville 75 täyttäneille 216 524 277 357 223 830 237 372Käynnit/75+ sään. kotihoidon asiakas/kk 93 120 107 112

Palvelutalojen käynnit, ostopalvelut 21 059 22 672 24 982 23 343

Palvelutalojen kustannukset yhteensä 1000 € 8 338 7 667 7 863 7 872

Palvelutalojen kustannukset, oma toiminta 1 000 € 7 980 7 307 7 489 7 503€/asiakas/kk 1 452 1 485 1 621 1 704€/kotihoidon käynti 25 24 25 23

Palvelutalojen kustannukset , ostopalvelut 1 000 € 358 360 373 369€/kotihoidon käynti 17 16 15 16

€/asukas 41 37 37 37

Vanhusten osavuorokautinen hoito (päivätoiminta)

Päivätoiminta-asiakkaat oma toiminta, yhteensä 579 557 566 526joista 75 täyttäneitä 427 425 440 417joista palvelun piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet/ 75 täyttänyt väestö 4,3 % 4,1 % 4,0 % 3,6 %

Päivätoimintakäynnit, yhteensä 13 176 11 574 11 110 10 492Päivätoimintakäynnit/asiakas/kk 2 2 2 2

Päivätoiminnan kustannukset yhteensä 1 000 € 1 972 1 554 1 578 1 804Päivätoiminnan kustannukset (oma toiminta) 1 000 € 1 777 1 364 1 388 1 613Päivätoiminnan kustannukset (ostopalvelut)) 1 000 € 195 190 190 191€/asiakas oma toiminta 3 406 2 790 2 452 3 065

€/asukas 10 7 7 8

Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut

2012 2013 2014 2015

75 vuotta täyttänyt väestö, 31.12 9 893 10 471 11 100 11 576väestö 205 310 208 103 210 779 214 610

Pitkäaikaishoito75 vuotta täyttäneet pitkäaikaishoidon asiakkaat 31.12, yht. 797 856 855 898

Terveyskeskussairaala 11 22 26 11Vanhainkodit 282 252 194 161Tehostettu asumispalvelu 504 582 635 726

% 75 v. täyttäneestä väestöstä 8,1 % 8 % 7,7 % 7,8 %Kotona asuvien osuus 31.12 91,9 % 92 % 92,3 % 92,2 %

Hoiva-asumisen palvelutAsiakkaat, yhteensä 31.12 1 085 1 141 1172 1197

joista pitkäaikaishoidossa 75 v. täyttäneitä 786 834 829 887% 75 v. täyttäneestä väestöstä 7,9 % 8,0 % 7,5 % 7,7 %

Vanhainkoditoma toiminta 228 171 122 83ostopalvelut 160 158 145 130

Tehostettu asumispalveluoma toiminta 81 138 174 212ostopalvelut 592 674 731 775

Pitkäaikaishoidossa 75 v. täyttäneitä 31.12.vanhainkodit 282 252 194 161 % 75 v. täyttäneestä väestöstä 2,9 % 2 % 1,7 % 1,4 %

Pitkäaikaishoidossa 75 v. täyttäneitä 31.12.tehostettu asumispalvelu 504 558 635 726% 75 v. täyttäneestä väestöstä 5,1 % 5 % 5,7 % 6,3 %

Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut

2012 2013 2014 2015

75 vuotta täyttänyt väestö, 31.12 9 893 10 471 11 100 11 576väestö 205 310 208 103 210 779 214 610Vanhainkotien ja tehostetun asumispalvelunlaskennalliset paikat, yhteensä 1 084 1 134 1 175 1197joista vanhankotipaikkoja

oma toiminta 227 169 122 87 ostopalvelut 160 153 146 131

joista tehostettuja asumispalvelupaikkojaoma toiminta 78 139 160 208ostopalvelut 595 673 747 772

Asumisvuorokaudet kumulatiivinen, yhteensä 394 112 403 417 426 432 429 740josta vanhainkotien asumisvuorokaudet 148 218 117 909 105 924 90 709

asumisvuorokaudet, oma toiminta 86 354 63 656 50 877 41 398asumisvuorokaudet, ostopalvelut 61 864 54 253 55 047 49 311

josta tehostetun asumispalvelun asumisvuorokaudet 244 518 285 563 320 508 339 031asumisvuorokaudet, oma toiminta 28 465 49 938 60 150 67 381asumisvuorokaudet, ostopalvelut 216 053 235 625 260 358 271 650

Vähäinen aktiviteetteihin osallistuminenSuomen ka. 51

%Suomen ka. 49

%Suomen ka.

51 %Suomen ka.

50 %

Simonkylän vanhainkoti 42 % 41 % 32 % 28 %Simonkylän hoivakodit 56 % 43 % 25 % 25 %Myyrinkoti 46 % 40 % 33 % 36 %Metsonkoti 37 % 36 % 11 % -Malminiitty - - - 15 %

Vuoteeseen hoidettavien osuusSuomenka. 27 %

Suomenka. 28 %

Suomenka. 27 %

Suomenka. 28 %

Simonkylän vanhainkoti 40 % 27 % 25 % 17 %Simonkylän hoivakodit 14 % 10 % 4 % 2 %Myyrinkoti 29 % 17 % 20 % 12 %Metsonkoti 10 % 5 % 0 % -Malminiitty - - - 0 %

Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisillaSuomenka. 25 %

Suomenka. 26 %

Suomenka. 30 %

Suomenka. 30 %

Simonkylän vanhainkoti 19 % 17 % 0 % 0 %Simonkylän hoivakodit 9 % 12 % 0 % 0 %Myyrinkoti 39 % 27 % 13 % 9 %Metsonkoti 50 % 23 % 3 % -Malminiitty - - - 8 %

Kustannukset 1000 € ** 55 254 58 638 62 534 63 378€/ oman toiminnan hoitopäivä 1) 158 162 161 160Vanhainkodit, yhteensä 24 505 20 229 19 155 16 638

oma 13 779 10 402 8 545 6 930€/hoitopvä 160 163 168 167osto 10 725 9 827 10 610 9 708€/hoitopvä 173 181 193 197

Tehostettu asumispalvelu, yhteensä 30 749 38 409 43 378 46 740oma toiminta 1) 4 386 7 986 9 381 10 474€/hoitopvä 154 160 156 155ostopalvelut 26 363 30 423 33 998 36 128€/hoitopvä 122 129 131 133

€/asukas 269 282 297 295

1) sisältää avopalveluihin kuuluvat palvelutalojen yhteydessä toimivat ryhmäkodit

**Hoiva-asumisen kohdalla palvelurakenteen muutos 2013-2015 vaikuttanut kustannusten jakautumiseen vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen välillä

Vanhus- ja vammaispalvelut Sairaalapalvelut

2012 2013 2014 2015

75 vuotta täyttänyt väestö, 31.12 9 893 10 471 11 100 11 576väestö 205 310 208 103 210 779 214 610

Sairaansijat (vahvistetut) 211 192 4) 192 4) 192 4)

Hoitopäivät 77 976 73 021 72 261 4) 76 011

Päättyneet hoitojaksot kaikki ¹ 2 464 2 583 2 587 2 512Katriinan päättyneet hoitojaksot 1 350 1 386 1 412 1404Akosien päättyneet hoitojaksot 1 072 1 130 1 114 1009Kaunialan päättyneet hoitojaksot 42 67 61 99

Kotiutukseen päättyneet hoitojaksot 64 % 64 % 73% 3) 73 %

Katriinan sairaalan keskim. hoitoaika/hoitojakso - - 42 46Sairaansijojen täyttöaste 102 % 104 % 108 % 107 %

Pitkäaikaishoidossa 31.1275 vuotta täyttäneitä 14 22 26 1175 vuotta täyttäneet/ 75 v. täyttänyt väestö 0,1 % 0,2 % 0,2 % 0,1 %

Kustannukset 1 000 € 21 529 21 328 21 967 23 305€/hoitopäivä 276 292 304 307

€/hoitojakso 8 737 8 257 8 696 9 658

€/asukas 105 102 104 109

Siirtoviivepäivät vuoden keskiarvo 1,5 1,0 2,1 3,4

Ostopalvelut (Terhokoti)Osastohoito

Hoitopäivät 1 229 1 844 1 553 400 5)

Hoitojaksot 88 121 103 20

PäiväterhoKäynnit 295 355 259 128

Terhokodin kotisairaanhoitoKäynnit 908 1 096 573 346

Päiväsairaala

Asiakkaat, yhteensä 169 248 172 223joista 75 vuotta täyttäneitä 98 130 121 14375 vuotta täyttäneet/75 v.täyttänyt väestö 1,0 % 1,2 % 1,1 % 1,2 %

Hoitopäivät 1 926 1 943 2 457 2903joista 75 vuotta täyttäneillä 1 140 1 412 1 690 1760hoitopäiviä/asiakas 11 11 14 13

Päiväsairaalan kustannukset 1 000 € 386 437 406 339€/hoitopäivä 201 225 165 117€/asiakas 2 300 1 764 2 360 1 520

€/asukas 2 2 2 2

HaavapäiväsairaalaAsiakkaat, yhteensä 71 54Hoitopäivät, yhteensä 91 91

Geriatrinen vastaanottolääkärikäynnit 580 495 392 463sairaanhoitajakäynnit 7012) 553 566 626

1) Kotisairaala siirtyi avopalveluihin vuonna 2013, poistettu vertailtavuuden takia tilastosta.

3) Ei vertailukelpoinen aiempiin vuosiin, ei sisällä hoitojaksolla kuolleita.

5) Terhokoti siirtyi huhtikuussa 2015 HUS:n alaisuuteen.

4) Katriinan sairaala ja akuuttiosastot. Kotisairaala siirtynyt 2013 avopalvelujen tehostetun kotihoidon yksikköön.

2) Aiempina vuosina sairaanhoitajakäynneiksi laskettiin vain ne käynnit, joissa oli ainoastaan sairaanhoitajakontakti. Vuodesta 2012 luku sisältää myös ne käynnit, joissa potilas on käynyt lääkärinkin vastaanotolla.

Terveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuolto 12 30 8

2012 2013 2014 2015

suun terveydenhuollon asiakkaat 67 821 69 068 70 114 73 407tutkitut 37 404 37 855 37 791 39 418käynnit yhteensä 193 983 195 118 193 485 197 140kliiniset tunnit (kaikki suorittajat 125 787 130 493 129 537 123 611

käynnit hammaslääkärillä 144 147 146 032 144 238 144 287käynnit suuhygienistilla 46 001 44 269 42 404 44 377käynnit aikuissuuhygienistiyksikössä - - - -aikuissuuhygienistiyksikön asiakkaat 1.4.2008 alkaen - - - -käynnit hammashoitajalla 7 265 9 601 10 787 12 397peruuttamattomat poisjäännit 9 619 9 752 9 526 9 354peruuttamattomien poisjääntien kliiniset tunnit 5 870 5 881 5 746 5 621kiireettömän hoidon jonossa 3 689 3 951 4 221 5 177jonotusaika (joulukuun lopun poikkileikkaustieto) 4kk 1vk 4kk 3kk 2vk 3kk 3vk

hammaslääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 26,16 26,28 26,16 26,64hammaslääkärissäkäynti/ potilas (toistuvuus) 2,71 2,71 2,65 2,57

Kelan korvaama hammashoitokäynnit/ lkmasiakkaat/ lkm 41407hammashoitokorvausten saaneiden osuus Vantaan väestöstä/ % 19,64

Suun terveydenhuollon kustannukset kokonaiskustannukset (1000 €) 21 818 22 176 22 176 22 548euroa/ tutkittu 583 585 587 572

Asiakasmaksutulot (1 000 €) 5 318 5 254 5 424 5 538

HENKILÖSTÖ-KERTOMUS

2015 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

TOIMIALA

Henkilöstö Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tuloskorttiin 2015 on kirjattu tavoitteeksi henkilöstön työhyvinvoinnin sekä esimiesten johtamistehtävän tukeminen. Henkilöstön hyvinvointia pyrit-tiin tukemaan aktiivisen välittämisen toimintamallia edistämällä ja kohdennettiin tukitoimia sai-rauspoissaolojen vähentämiseksi. Strategisella henkilöstösuunnittelulla ja osaamisen varmis-tamisella pyrittiin saavuttamaan tavoitteeksi asetettu palvelujen uudistamista tukeva johtamis-järjestelmä. Lisäksi panostettiin toimialan johdon ja esimiesten saamaan johtamisen tukeen sote-uudistuksen toteuttamisessa. Henkilöstöyksikön työtä organisoitiin uudelleen osaamisen kehittämisen ja koulutusten järjes-tämisen kaupunkitasoisen keskittämisen myötä. Terveys- ja turvallisuusjohtamiseen panostet-tiin ja työhyvinvointiasiantuntijoiden määrä lisääntyi kahteen. Terveys- ja turvallisuuskäyntien toimintamalli otettiin käyttöön ja käyntejä tehtiin vuoden aikana peräti 94. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön kokonaismäärä toimialalla vuoden 2015 lopussa oli 3083 henkilöä. Talous- ja hal-lintopalveluiden henkilöstömäärä oli 55, terveyspalveluiden 630, perhepalveluiden 896, van-hus- ja vammaispalveluiden 1183 ja suun terveydenhuollon liikelaitoksen 319. Eläkkeelle vuo-den 2015 aikana jäi 43 henkilöä ja toimialan palveluksesta erosi 111. Lähtövaihtuvuus on las-kenut edelliseen vuoteen verrattuna, päättyneiden palvelussuhteiden osuus kaikista vakinaisis-ta palvelussuhteista oli nyt noin 6 prosenttia (vuonna 2014 8 %). Työntekijöiden keski-ikä toi-mialalla oli 44,65 vuotta ja palvelussuhteen keskimääräinen kesto hiukan yli 9 vuotta. Miesten osuus toimialan henkilöstöstä on jatkanut hienoista kasvuaan. Valtaosa työntekijöistä on toki edelleen naisia, vuoden 2015 lopussa naisten osuus toimialan henkilöstöstä oli hieman alle 91 prosenttia. Toimialan suurimmat ammattiryhmät ovat lähihoitajat, joita on 471 ja sai-raanhoitajat, joita on 314. Seuraavaksi suurimpia ryhmiä ovat ohjaajat 172, terveydenhoitajat 172, hammashoitajat 116, sosiaaliohjaajat 100, terveyskeskuslääkärit 87, sosiaalityöntekijät 79 ja terveyskeskushammaslääkärit 78. Täydennyskoulutuspäiviä oli toimialalla yhteensä 8706,80, joka on 3,2 päivää työntekijää koh-ti. Lisäksi suun terveydenhuollon henkilöstöllä oli 1165,50 koulutuspäivää, joka on 3,7 koulu-tuspäivää työntekijää kohti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan henkilöstöä koskevat tarkemmat tilastotiedot ovat liit-teenä. Rekrytointi Vuonna 2015 Retti-järjestelmässä julkaistiin kaikkiaan 525 sosiaali- ja terveydenhuollon toimi-alan työpaikkailmoitusta, näistä 171 oli erimittaisia määräaikaisuuksia ja 354 vakinaisia. Hake-muksia saapui yhteensä 9605. Keskimäärin hakemuksia saapui 27 avointa työpaikkaa kohden. Edelliseen kertomusvuoteen verrattuna avointen työpaikkojen määrä oli laskenut noin 50 työ-paikalla, mutta saapuneiden hakemusten määrä oli kasvanut huomattavasti, yli 1500 hake-muksella. Eniten töitä oli tarjolla lähihoitajille (75 avointa paikkaa), sairaanhoitajille (71) ja so-siaalityöntekijöille (95). Tilastojen valossa haastavinta on saada kelpoisia hakijoita sosiaalityöntekijän, vastaavan ku-raattorin, ylilääkärin, apulaisylilääkärin, terveyskeskuslääkärin sekä lääkärin tehtäviin. Näihin tehtäviin tuli keskimäärin 1 kelpoinen hakija työpaikkaa kohden. Eniten kiinnostusta herättivät talousassistentin (126 hakemusta/työpaikka), perhetyön valmentajan (109), toimistosihteerin

(101), tekstinkäsittelijän (77), etuuskäsittelijän (74), talousasiantuntijan (69) ja asumisohjaa-jan (52) tehtävät. Toimialalla on toistaiseksi voimassa niin sanottu avoimen haun käytäntö vakinaisten sairaan-hoitajien, lähi-/perushoitajien, terveydenhoitajien ja ohjaajien rekrytoinnissa. Järjestelyllä pyri-tään parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Ennakoiva rekrytointi on keskitetty henkilöstökeskukseen. Toimiala oli vuoden 2015 aikana edustettuna monissa rekrytointitapahtumissa, muun muassa Lääkäripäivillä, Sairaanhoitajapäi-villä, Terve Sos -tapahtumassa sekä oppilaitosten rekrytointitapahtumissa. Yhteistyötä Seuren kanssa kehitettiin ja tiivistettiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala tarjoaa paljon hyviä harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Harjoittelijoilta saatu palaute on ollut positiivista ja tarjottuja harjoittelumahdollisuuksia arvos-tetaan suuresti. Erityisen tyytyväisiä oltiin harjoittelun ohjaukseen työpaikoilla sekä työyksikön eri toimintoihin osallistumiseen. Palkitseminen Vuonna 2015 kannustus- ja tulospalkkioiden piirissä oli 835 työntekijää ja niitä maksettiin yh-teensä 21 965 euroa. Saavutusten todentamiseen käytettiin selkeitä mittareita asioista, joihin palkkionsaaja on voinut omalla työllään vaikuttaa. Mittareiden lähtökohtana oli kaupungin ta-lous- ja velkaohjelmasta johdetut tavoitteet ja palkkioilla pyrittiin tukemaan oman työn tuotta-vuuden kehittämistä. Lisäksi erikoispalkkioilla palkittiin yksittäisistä erinomaisista työsuorituk-sista 317 henkilöä ja palkkioihin käytettiin 43 013 euroa. Johtaminen Esimiesten työn tukemiseksi ja osaamisen kehittymiseksi järjestettiin toimialalla 5 esimiestilai-suutta, 3 päälliköiden työkokousta ja 2 ajankohtaista henkilöstöasiaa esimiehille tilaisuutta. Esimiestilaisuuksissa ja ajankohtaista henkilöstöasiaa esimiehille tilaisuuksissa käsiteltiin toimi-alan ajankohtaisia asioita ja ohjeita. Päälliköiden työkokouksissa keskityttiin toiminnan arvioin-tiin, toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Toimialan uudet esimiehet osallistuivat henkilöstökeskuksen toteuttamaan esimiesvalmennuk-seen. Esimiehiä kannustettiin osallistumaan kaupungin henkilöstökeskuksen järjestämiin esi-miehille suunnattuihin koulutuksiin. Henkilöstön hyvinvointi Työhyvinvoinnin johtaminen on Vantaan strateginen valinta, jota edistettiin toimialalla kau-pungin linjausten mukaisesti terveys- ja turvallisuusjohtamisella. Uusina työvälineinä vuoden aikana otettiin käyttöön terveys- ja turvallisuusjohtamisen tuki esimiehille (työhyvinvointiasian-tuntijoiden käynnit esimiesten/päälliköiden luona), eVälke-sähköinen järjestelmä ja tapaturmi-en tutkinta. Työhyvinvointiasiantuntijat tekivät yhteensä 94 terveys- ja turvallisuusjohtamisen käyntiä toi-mialan esimiesten luokse. Esimiehet hallitsevat eVälke- ja terveysperusteisten tehtävänvaihto-jen käytännöt. Henkilöstön kohtaamiseen jää arjessa liian vähän aikaa, on monen esimiehen kokemus. Erilaisiin haasteellisiin tilanteisiin esimiehet tarvitsevatkin varhaisen puuttumisen tu-kea ja valmennusta. Monet työntekijäryhmät (esim. kotihoito, aikuissosiaalityö, lastensuojelu) kokivat edelleen työpainetta, joka näkyy työmäärän lisääntymisenä ja kiireen kokemuksena. Niin pienempiä kuin suurempiakin muutoksia on kaikilla tulosalueilla ja ne koetaan usein työn hallinnan tunteen heikkenemisenä. Terveysperusteiset poissaolot nousivat monista toimenpiteistä huolimatta jonkin verran, pois-saoloja oli 5,3 prosenttia (vuonna 2014 5,1 %). Työntekijää kohti oli vuodessa keskimäärin 17,1 poissaolopäivää (16,2 pv/v.2014).

Työkyvyn heikkenemisen takia uudelleensijoitusprosessissa oli yhteensä 67 työntekijää, joka on 24 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Heistä 14 uudelleen sijoittui terveyttään pa-remmin vastaaviin tehtäviin (42 % enemmän kuin 2014) osa palasi omaan työhön, osa sai eläkeratkaisun (osatyökyvyttömyyseläke tai koko eläke) ja osan kohdalla prosessi jatkuu. Uhka- ja väkivaltailmoituksia tehtiin toimialalla 755 kappaletta, kun edellisvuonna vastaava lu-ku oli 346. Ilmoitusmäärän kasvu selittyy pitkälti sillä, että toimialalla otettiin käyttöön sähköi-nen HaiPro -työturvallisuuden raportointiohjelma syksyllä 2014. Lisäksi työntekijöitä on kan-nustettu tekemään ilmoituksia, jotta väkivaltatilanteet saadaan näkyväksi ja voidaan kehittää turvallisuutta parantavia keinoja. Uusina käytäntöinä työntekijä kirjaa turvallisuushavaintoina vaaratilanteet myös HaiPro- järjestelmään. Näin pyritään ennaltaehkäisemään tapaturmia ja rakentamaan työyhteisöihin turvallisuuskulttuuria. Lisäksi aloitettiin työssä sattuneiden ja pois-saoloon johtaneiden tapaturmien tutkinta loppukeväästä 2015. Sisäilmaongelmakohteiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Haasteelliseksi korjaamisen te-kee se, että monesta kohteesta ei löydy selvää syytä työntekijöiden oireiluille. Oireileville työn-tekijöille on etsitty korvaavia tiloja. Lisäksi tilannetta helpottamaan on saatu ilmanpuhdistimia. Osaavan työvoiman varmistaminen Osaamisen kehittämisen tavoitteena on palvelutuotannossa tarvittavan osaamisen turvaami-nen, työelämän laadun kehittäminen ja toimialan palvelutuotannon tuloksellisuuden tukemi-nen. Osaamisen kehittäminen liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategioihin ja henki-löstösuunnitteluun. Osaavan työvoiman varmistamisessa kiinnitettiin vuonna 2015 erityisesti huomiota potilasturvallisuuden ja lääkehoidon osaamiseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu aloitti vuoden alussa Vantaan ammatillisen lisä- ja täydennys-koulutuksen tuottajana henkilöstölle. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla koulutusmassa on suuri ja yhteistä koulutusta on paljon. Täydennyskoulutus hoidettiinkin pääosin yhteistyössä Metropolian kanssa tulos- ja kehityskeskustelujen pohjalta syntyneen tulosalueen koulutus-suunnitelman mukaisesti. Tulosalueiden erityisasiantuntijat olivat avainasemassa kokonaisuu-den rakentamisessa. Vuonna 2015 toimialalla käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 0,51 miljoonaa euroa, mikä oli 0,40 prosenttia henkilöstömenoista. Vuonna 2014 osuus oli 0,49 prosenttia. Toimialan tulosalueet ja työyksiköt järjestivät työntekijöidensä ammatillisen osaamisen päivit-tämiseen ja oman palvelutuotantonsa kehittämiseen liittyvän henkilöstökoulutuksen. Henkilös-tö osallistui myös sekä kaupungin henkilöstökeskuksen että kaupungin ulkopuolisten järjestäji-en koulutuksiin. Työnohjaus on yksi yksilön ja työyhteisöiden osaamisen kehittämiskeino. Vuonna 2015 toimi-alalla käytettiin työnohjaukseen yhteensä 0,40 miljoonaa euroa, edellisenä vuonna 0,36 mil-joonaa. Käytetystä määrärahasta perhepalveluiden osuus oli 75 prosenttia, terveyspalvelujen 22 prosenttia ja vanhus- ja vammaispalvelujen 3 prosenttia.

Kuukausipalkkaisten vakanssien lukumäärä 31.12.2015

vakinaisetmäärä-aikaiset avoimet yhteensä

muutos 31.12.2014

Talous- ja hallintopalvelut 45 1 2 48 -1johto ja yhteiset toiminnot 7 0 0 7talousyksikkö 13 0 1 14henkilöstöyksikkö 4 1 0 5hallintoyksikkö 16 0 0 16kehittämisyksikkö 5 0 1 6

Terveyspalvelut 531 27 16 575 3johto ja yhteiset toiminnot 5 0 1 6tukipalvelut 1 0 0 1tartuntatauti-hygieniayksikkö 5 0 0 5Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut 86 8 1 95Keski-Vantaan terveysasemapalvelut 99 8 2 109Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut 81 7 11 99kuntoutus 91 0 0 92ehkäisevä terveydenhuolto 163 4 1 168

Perhepalvelut 688 86 34 808 39johto ja yhteiset toiminnot 4 0 0 4psykososiaaliset palvelut 143 9 15 167lastensuojelu 268 45 5 318aikuissosiaalityö 158 27 12 197päihdepalveut 115 4 2 121maahanmuuttajapalvelut 0 1 0 1

Vanhus- ja vammaispalvelut 956 32 42 1 030 -6johto ja yhteiset toiminnot 4 1 3 8vammaispalvelut 116 4 10 130vanhusten avopalvelut 215 6 10 231palvelutalotoiminta 168 3 8 179ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut 20 3 1 24hoiva-asumisen palvelut 208 7 8 223sairaalapalvelut 225 8 2 235

Toimiala yhteensä 2 220 146 94 2 461 35

Lisäksi: Suun terv.huollon LL 271 4 3 278 0

Vakinaisen, määräaikaisen ja työllistetyn henkilöstön määrä 31.12.2015

vakinaiset määrä-aikaiset

työllistetyt yhteensä % koko henkilös-

töstä

muutos 31.12.2014

Talous- ja hallintopalvelut 45 7 3 55 2,0 % 1johto ja yhteiset toiminnot 7 3 0 10talousyksikkö 13 1 1 15henkilöstöyksikkö 4 1 0 5hallintoyksikkö 16 2 2 20kehittämisyksikkö 5 0 0 5

Terveyspalvelut 525 103 2 630 22,8 % 4johto ja yhteiset toiminnot 4 1 0 5tukipalvelut 1 0 0 1tartuntatauti-hygieniayksikkö 5 0 0 5Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut 86 20 0 106Keski-Vantaan terveysasemapalvelut 97 20 1 118Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut 82 14 1 97kuntoutus 88 19 0 107ehkäisevä terveydenhuolto 162 29 0 191

Perhepalvelut 679 197 20 896 32,4 % 29johto ja yhteiset toiminnot 4 1 0 5psykososiaaliset palvelut 147 24 0 171lastensuojelu 259 92 0 351aikuissosiaalityö 153 67 19 239päihdepalveut 116 13 1 130

Vanhus- ja vammaispalvelut 944 190 49 1 183 42,8 % 41johto ja yhteiset toiminnot 4 1 0 5vammaispalvelut 117 34 24 175vanhusten avopalveut 397 66 10 473hoiva-asumisen palvelut 204 44 12 260sairaalapalvelut 222 45 3 270

Toimiala yhteensä 2 193 497 74 2 764 75

Lisäksi: Suun terv.huollon LL 273 46 0 319 8

Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan tulosalueittain ja -yksiköittäin 31.12.2015

miehet naiset yhteensä miesten osuus

naisten osuus

Talous ja hallinto 10 45 55 18,2 % 81,8 %johto ja yhteiset toiminnot 4 6 10talousyksikkö 1 14 15henkilöstöyksikkö 0 5 5hallintoyksikkö 5 15 20kehittämisyksikkö 0 5 5

Terveyspalvelut 45 585 630 7,1 % 92,9 %johto ja yhteiset toiminnot 0 5 5tukipalvelut 0 1 1tartuntatauti-hygieniayksikkö 0 5 5Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut 14 92 106Keski-Vantaan terveysasemapalvelut 20 98 118Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut 3 94 97kuntoutus 7 100 107ehkäisevä terveydenhuolto 1 190 191

Perhepalvelut 113 783 896 12,6 % 87,4 %johto ja yhteiset toiminnot 1 4 5psykososiaaliset palvelut 17 154 171lastensuojelu 36 315 351aikuissosiaalityö 33 205 238päihdepalveut 26 104 130maahanmuuttajapalvelut 0 1 1

Vanhus- ja vammaispalvelut 90 1093 1183 7,6 % 92,4 %johto ja yhteiset toiminnot 1 4 5vammaispalvelut 29 146 175vanhusten avopalvelut 19 454 473hoiva-asumisen palvelut 16 244 260sairaalapalvelut 25 245 270

Toimiala yhteensä 258 2506 2764 9,3 % 90,7 %

Lisäksi: Suun terv.huollon LL 20 299 319 6,3 % 93,7 %

Esimiesten määrä tulosalueittain 31.12.2015

Talous- ja hallintopalvelutTerveyspalvelutPerhepalvelutVanhus- ja vammaispalvelutSuun terveydenhuolto

Toimiala yhteensä 178Lisäksi suun terveydenhuolto 17

Keskimääräinen palvelusaika tulosalueittain sukupuolen mukaan 31.12.2015

Talous- jahallintopalvelu

t

Terveyspalvelut Perhepalvelut

Vanhus- javammaispalvel

ut

Suunterveydenhuol

toEsimiehet lkm 7 33 73 65 17Henkilöstö lkm 55 630 896 1183 319

0200400600800

100012001400

Esimiesten määrä tulosalueittain 31.12.2015

1

4

1

13

1

20

155

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

ylin johto

tulosalueen johto

tulosyksikön johto

muut esimiehet

Esimiesten määrä esimiestasoittain ja sukupuolittain 31.12.2015

miehiä

naisia

10,2

7,53

7,3

4,53

9,7

6,72

14,09

9,91

8,33

8,7

14,33

9,54

0 2 4 6 8 10 12 14 16

talous- ja hallintopalvelut

terveyspalvelut

perhepalvelut

vanhus- ja vammaispalvelut

suun terveydenhuollon liikelaitos

toimiala yhteensä

naisetmiehet

Toimialan henkilöstön ikärakenne 2015

ikäluokka henkilöitä/ikäluokka---19 2

20-24 9925-29 29330-34 35335-39 37740-44 39945-49 41150-54 41955-59 44460-64 26965--- 17

Henkilöstön lähtövaihtuvuus 2015% kaikista vakinaisista

eläkk. siirtyminen iän perusteella 37 1,37työkyvyttömyyseläke toistaiseksi 6 0,22eläkkeelle siirtyneet yht. 43 1,59

eronnut kaup. palveluksesta 111 4,11

irtisanominen henkilöstä aiheutuvasta syystä 3 0,11irtisanominen/ palv.suhteen purku

1 0,04palvelussuhteen purku koeajalla 7 0,26kuolema 1 0,04muut syyt yht. 12 0,44

lähteneet yht. 166 6,15

Palvelussuhteen kesto vuosina tulosalueittain 2015

20 8 6 2 3 10 6

264

12088

4825

49 36

443

176

9858

33 43 45

579

244

11875

3573 59

8562 56

25 10 2655

0

100

200

300

400

500

600

700

0-4 vuotta 5-9 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20-24 vuotta 25-29 vuotta yli 30 vuotta

Talous- ja hallintopalvelut

Terveyspalvelut

Perhepalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelut

Suun terveydenhuollon liikelaitos

Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015

Kuukausipalkkaisen työvoiman määrän kehitys henkilötyövuosina henkilötyövuodet 2197,8 2240,0 2207,1 2220,2 2298,8muutos ed. vuoteen 7,9 % 1,9 % -1,5 % 0,6 % 3,5 %

Mukana vakituiset, määräaikaiset ja työllistetytTyöpanoksesta poistettu kaikki lomat (vuosi-, sairauslomat palkalliset ja palkattomat)

Kuukausipalkkaisen työvoiman määrän kehitys henkilöinävakituiset 2424 2457 2394 2420 2466määräaikaiset 486 433 502 506 543työllistetyt 70 61 68 74 74yht. 2980 2951 2964 3000 3083muutos ed. vuoteen 2,6 % -1,0 % 0,4 % 1,2 % 2,8 %

Osa-aikaisten osuus henkilöstöstäosa-aikaiset 341 350 368 317 371osa-aikaisten osuus koko henkilöstöstä 11,4 % 11,9 % 12,4 % 10,6 % 12,0 %

Esimiesten määrä henkilöstöryhmittäin Johto 1 1 1 1 1Ylempi keskijohto 6 6 5 4 5Keskijohto 19 24 22 21 21Esimiehet 165 168 178 187 168yht. 191 199 206 213 195

Henkilöstön sukupuolijakaumaNaisetmäärä 2 776 2728 2735 2756 2805 - muutos 2,6 % -1,7 % 0,3 % 0,8 % 1,8 % - osuus 93,2 % 92,4 % 92,3 % 91,9 % 91,0 %

Miehetmäärä 204 223 229 244 278 - muutos 3,0 % 9,3 % 2,7 % 6,6 % 13,9 % - osuus 6,8 % 7,6 % 7,7 % 8,1 % 9,0 %

Palvelussuhteen keskimääräinen kesto vuosina naiset 9,8 10,0 9,9 9,2 9,5miehet 8,8 8,4 7,6 7,6 6,7yht. 9,7 9,9 9,8 9,1 9,3

Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolo% 5,3 5,2 5,4 5,1 5,3Sairauspoissaolopäivät yht. 54 550 55266 56274 53799 57362Sairausloman pituus keskimäärin (päiviä) 5,4 5,3 5,4 4,8 5,3Sairauspoissaolopäiviä/ työntekijä 16,6 16,8 17,1 16,2 17,1Mukana ei ole työllistettyjen poissaoloja

Toimialan avoimet työpaikat ja niihin tulleet hakemuket vuonna 2015

Työpaikkojen lukumäärä Hakemusten lukumäärä

vaki- tuinen

määrä- aikainen Yht. Hakemukset

Hakemukset/työpaikka Kelpoiset

Kelpoiset/työpaikka

apulaisylihammaslääkäri 1 1 0apulaisylilääkäri 5 5 5 1 5 1,0asiakasneuvoja 1 27 27 25 25,0asumisohjaaja 2 2 103 52 26 13,0erityisasiantuntija 1 1 2 80 40 * *erityissosiaaliohjaaja 5 5 123 25 63 12,6etuuskäsittelijä 3 3 221 74 * *fysioterapeutti 5 5 10 159 16 132 13,2geronomi 1 1 3 3 3 3,0hammashoitaja 8 6 14 136 10 88 6,3jalkaterapeutti 1 1 4 4 4 4,0johtava sosiaalityöntekijä 4 6 10 53 5 35 3,5kodinhoitaja 1 16 16 16 7 7,0kotihoidon esimies 4 4 95 24 90 22,5koulu- ja neuvolalääkäri 4 4 18 5 18 4,5koulukuraattori 9 9 184 20 27 3,0kriisityöntekijä 1 1 19 19 10 10,0laitosmies 1 1 9 9 * *lastenvalvoja 1 1 16 16 5 5,0lähihoitaja 34 41 75 1116 15 970 12,9lääkäri 5 5 5 1 5 1,0ohjaaja 16 25 41 1110 27 788 19,2osastonhoitaja 4 3 7 119 17 109 15,6palveluneuvoja 1 1 36 36 13 13,0palveluohjaaja 13 2 15 542 36 354 23,6palvelupäällikkö 1 1 3 3 2 2,0perheneuvoja 2 2 35 18 12 6,0perhetyöntekijä 2 2 4 169 42 126 31,5perhetyön valmentaja 1 1 109 109 89 89,0psykologi 9 1 10 154 15 123 12,3psykoterapeutti 2 2 47 24 31 15,5puheterapeutti 2 3 5 14 3 12 2,4ruokapalveluvastaava 2 2 4 65 16 16 4,0sairaanhoitaja 46 25 71 837 12 751 10,6sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö 1 1 9 9 4 4,0sosiaaliohjaaja 21 10 31 1184 38 908 29,3sosiaalityön esimies 1 1 7 7 5 5,0sosiaalityöntekijä 85 10 95 720 8 121 1,3suuhygienisti 3 3 38 13 27 9,0suun terveydenhuollon johtaja 1 1 14 14 14 14,0talousasiantuntija 1 1 69 69 * *talousassistentti 1 1 126 126 * *talouskoordinaattori 1 1 55 55 * *tekstinkäsittelijä 1 1 77 77 * *terveydenhoitaja 6 2 8 298 37 259 32,4terveyskeskushammaslääkäri 2 2 4 38 10 34 8,5terveyskeskuslääkäri 25 4 29 39 1 33 1,1terveyspalvelujen johtaja 1 1 2 2 2 2,0toiminnanohjaaja 1 1 2 96 48 69 34,5toimintaohjaaja 1 1 29 29 18 18,0toimintaterapeutti 2 2 55 28 49 24,5toimintayksikön esimies 3 3 77 26 58 19,3toimistosihteeri 3 5 8 811 101 * *työvalmentaja 1 1 2 60 30 * *vastaava kuraattori 3 3 14 5 3 1,0vastaava ohjaaja 1 1 48 48 46 46,0viriketoiminnan ohjaaja 2 2 87 44 60 30,0ylihoitaja 1 1 17 17 16 16,0ylilääkäri 2 2 3 2 3 1,5

* ei tiedossa

Suurimmat ammattiryhmät tulosalueittain 2015

Talous- ja hallintopalvelut

Terveyspalvelut Perhepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut

Suun terveydenhuolto

ERIT.ASIANTUNT 7 TERVEYDENHOIT 171 OHJAAJA 113 LÄHIHOITAJA 449 HAMMASHOITAJA 116TALOUSASIANT 6 SAIRAANHOITAJA 90 SOSIAALIOHJAAJA 99 SAIRAANHOITAJA 183 TERV K HAMMLÄÄK 78TOIMISTOSIHTEERI 6 TERV.KESK.LÄÄK 85 SOSIAALITYÖNTEK 74 OHJAAJA 59 SUUHYGIENISTI 35LAKIMIES 4 FYSIOTERAPEUTTI 36 SAIRAANHOITAJA 41 PERUSHOITAJA 25 VÄLINEHUOLTAJA 17SUUNNITTELIJA 3 TERV.KESK.AVUST 30 PERHETYÖNTEK 37 PALVELUOHJAAJA 23 OSASTONHOITAJA 8

PUHETERAP 29 KOULUKURAATT 36 TOIMINTAOHJAAJA 22 HAMHUOL VAST AV 4OSASTONHOITAJA 14 TOIMISTOSIHT 34 FYSIOTERAPEUTTI 21TOIMINTATERAP 10 ETUUSKÄSITT 32 OSASTONHOITAJA 19TEKSTINKÄSITT 8 PSYKOLOGI 27 KOTIHOIDONESIM. 15PERHETYÖNTEK 7 JOHT SOS.TYÖNT 24 TOIMISTOSIHT 15TOIMISTOSIHTEERI 7 LÄHIHOITAJA 18 LÄÄKÄRI 12

mukana vain vakituinen henkilöstö

Toimialan suurimmat ammattiryhmät 2015

LÄHIHOITAJA 471 PSYKOLOGI 28SAIRAANHOITAJA 314 JOHT SOS.TYÖNT 26OHJAAJA 172 PERUSHOITAJA 26TERVEYDENHOIT 172 PALVELUOHJAAJA 24HAMMASHOITAJA 116 TOIMINTATERAP 22SOSIAALIOHJAAJA 100 TOIMINTAOHJAAJA 22TERV.KESK.LÄÄK 87SOSIALITYÖNTEK 79TERV K HAMMLÄÄK 78TOIMISTOSIHT 63FYSIOTERAPEUTTI 57PERHETYÖNTEK 44OSASTONHOITAJA 41KOULUKURAATT 36SUUHYGIENISTI 35ETUUSKÄSITT 33TERV.KESK.AVUST 33PUHETERAP 29

mukana vain vakituinen henkilöstö

Poissaolo- Keskim. Päivien KertojenSyy Selite % pituus lukumäärä lukumäärä300 VUOSILOMA 10,55309465 6,2223642 116856 18780301 PALKKIOLOMA, PALKALLINEN 0,03 6,2 360 58302 VUOSILOMA SÄÄSTÖVAPAA 0,11 4,1 1 199 292303 VUOSILOMA LYH.TYÖAIKANA 0,00 1,3 32 25320 SAIRAUSLOMA, TÄYSI PALKKA 3,68 4,0 40 719 10 148322 SAIRAUSLOMA, 2/3 PALKKA 0,78 14,6 8 652 594326 SAIRAUSLOMA, PALKATON 0,50 27,9 5 551 199328 KUNT.TUKI / TYÖKYV.ELÄKE MÄÄRÄAIKAINEN 0,18 92,4 1 941 21330 ÄITIYSLOMA, TÄYSI PALKKA 0,71 66,5 7 912 119331 ISYYSLOMA, PALKALLINEN 0,01 4,8 77 16332 ÄITIYSLOMA, PALKATON 0,33 35,2 3 622 103334 VANHEMPAILOMA, PALKATON 1,47 113,1 16 292 144335 ISYYSLOMA, PALKATON 0,05 14,2 540 38337 HOITOVAPAA, PALKATON 2,40 127,1 26 568 209344 TYÖTAPATURMALOMA,PALKATON 0,01 23,3 93 4346 TYÖTAPATURMALOMA, 1/1 0,10 9,5 1 098 116347 TYÖTAPATURMALOMA, 2/3 PALKALLINEN 0,02 24,3 219 9350 VAPAUTUS OMASTA TEHT. 2,05 117,4 22 667 193351 SIJAISUUS TOISESSA LAITOKSESSA 0,02 28,1 253 9353 VUOROTTELUVAPAA, PALKATON 0,72 145,0 7 976 55355 LOMARAHAVAPAA 0,03 2,4 320 135356 KUNTOUTUS ASLAK /TYK PALKALLINEN 0,05 5,2 556 106357 LOMARAHAVAPAA LÄÄKÄRIT 0,15 3,3 1 648 495359 MUU JULK. LUOTT.TEHTÄVÄ 0,00 1,3 14 11360 KUNNALL.LUOTTAMUSTEHTÄVÄ 0,00 2,2 20 9361 MAANPUOL.- JA VS-TEHTÄVÄ 0,01 5,0 60 12363 LUOTT-TPD-RATIONAL.KURSSI 0,00 1,5 32 22365 JATKO-YMS.KOULUTUS PALKAL 0,05 1,5 540 351365 OMAEHTOINEN KOULUTUS, PALKALLINEN 0,04 1,4 395 278367 LÄÄK. AKTIIVI/PÄIV.VAPAA 0,00 5,8 46 8369 ERITYISLOMA, PALKALLINEN 0,01 1,0 149 149370 OPISKELU, YKSITYINEN 0,08 8,4 918 109371 OPINTOVAPAA 1,08 69,0 11 935 173372 SAIRAAN LAPSEN HOITO 0,22 1,5 2 420 1 598378 LUVATON POISSAOLO 0,01 2,5 76 31379 POISSAOLO PALKATON YKSITYISASIAT 0,52 7,2 5 738 796379 PALKATON,MUUALLA TYÖSSÄ 0,55 109,5 6 132 56379 PALKATON PAKOTT.PERHESYYT 0,11 5,6 1 175 208379 POISSAOLO LÄHEISEN HOITAMISEKSI 0,01 6,2 118 19379 POISSAOLO PALKATON SÄÄSTÖSYYT 0,44 2,2 4 876 2 255379 TYÖKOKEILU PALKATON 0,15 57,9 1 679 29380 POISSAOLO TUNTEINA 0,05 2,2 512 235382 MIELENILMAUS PALKATON 0,00 1,0 1 1386 LÄÄKÄRIN MÄÄRÄMÄ TUTKIMUS 0,00 1,0 39 38

YHTEENSÄ 27,28 7,90 302 026 38 256

suun terveydenhuollon LL on mukana luvuissa

Kaikki poissaolot syykoodeittain 2015

Tulosyksiköiden terveysperusteiset poissaoloprosentit vuonna 2015

tammi-maaliskuu

tammi-kesäkuu

tammi-syyskuu

tammi-joulukuu

Hallinto ja talous*talous-ja hallintopalvelut 0,69 1,11 2,38 1,86*talousyksikkö 2,31 1,59 1,25 1,44*henkilöstöyksikkö 3,33 1,88 1,25 1,04*hallintoyksikkö 1,06 3,68 2,99 2,58*kehittämisyksikkö 0,00 0,28 0,18 0,52

Terveyspalvelut*johto ja yht. toiminnat 20,00 16,67 16,67 17,14*terv.palv.tukipalvelut 0,00 1,10 0,73 0,55*ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 3,85 3,52 3,40 3,27*tartuntatauti-hygieniayksikkö 2,44 1,22 0,81 0,71*terv.asema Länsi-Vantaa 8,25 8,58 7,36 6,81*terv.asema Keski-Vantaa 5,15 4,21 3,83 3,92*terv.asema Pohjois-Vantaa 6,58 5,85 5,24 4,92*kuntoutus 3,65 2,60 2,50 3,43*mielenterveyspalvelut 14,01 1,81 1,29 0,37

Perhepalvelut*johto ja yht. toiminnat 3,89 14,36 14,19 10,08*psykosos.palvelut 6,77 6,09 5,61 5,49*lastensuojelu 4,17 4,06 4,05 4,02*aikuissosiaalityö 4,86 5,05 5,12 5,31*päihdepalvelut 4,61 4,32 4,12 4,20

Vanhus- ja vammaispalvelut*johto ja yht. toiminnat 0,00 0,00 1,10 0,82*vammaispalvelut 3,61 3,94 4,26 4,61*vanhusten avopalvelut 9,04 7,71 7,28 7,52*palvelutalotoiminta 9,70 8,63 8,91 8,05*hoiva-asumisen palvelut 6,06 5,81 6,07 6,15*sairaalapalvelut 7,70 6,47 6,21 6,08

Suun terveydenhuolto 6,25 5,72 5,30 5,05

Mukana luvuissa on sairauspoissaolojen lisäksi kuntotustuki/työkyvyttömyyseläke ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolot.*Luvuissa ei ole mukana työllistettyjen poissaoloja.

Tulos- ja kehityskeskustelut 2015

Tuke %

Soster yhteensä 77

Hallinnolliset toiminnat yhteensä 84201010 Talous- ja hallintopalvelut 100201020 Talousyksikkö 85201030 Henkilöstöyksikkö 25201040 Hallintoyksikkö 81201060 Kehittämisyksikkö 100

Terveyspalvelut yhteensä 87203010 Tulosalueen johto ja yhteiset toiminnat 60203025 Tartuntatauti- hygieniayksikkö 0203030 Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut 92203040 Keski-Vantaan terveysasemapalvelut 63203050 Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut 78203070 Kuntoutustoiminta 98203120 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 100

Perhepalvelut yhteensä 71204010 Tulosalueen johto ja yhteiset toiminnat 100204030 Psykososiaaliset palvelut 67204040 Lastensuojelu 71204060 Aikuissosiaalityö 65204080 Päihdepalvelut 83

Vanhus- ja vammaispalvelut yhteensä 75206010 Tulosalueen johto ja yhteiset toiminnat 100206020 Vammaispalvelut 97206030 Vanhusten avopalvelut 85206040 Palvelutalotoiminta 69206050 Hoiva-asumisen palvelut 58206060 Sairaalapalvelut 72

Suun terv.huollon liikelaitos 92

Toimiala yhteensä 78

Henkilöstön oppimistyöpäivät tulosyksiköittäin vuonna 2015

KoulutuspäivätKoulutuspäiviä/ työntekijä

Talous- ja hallintopalvelut 255,50 4,6johto ja yhteiset toiminnot 52,50 5,3talousyksikkö 34,00 2,3henkilöstöyksikkö 43,25 8,7hallintoyksikkö 68,75 3,4kehittämisyksikkö 57,00 11,4

Terveyspalvelut 3 160,25 5,0johto ja yhteiset toiminnot 45,25 9,1tukipalvelut 12,75 12,8tartuntatauti-hygieniayksikkö 35,75 7,2Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut 733,00 6,9Keski-Vantaan terveysasemapalvelut 764,50 6,5Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut 464,25 4,8kuntoutus 499,75 4,7ehkäisevä terveydenhuolto 605,00 3,2

Perhepalvelut 2 790,00 3,1johto ja yhteiset toiminnot 20,25 4,1psykososiaaliset palvelut 684,50 4,0lastensuojelu 1 096,50 3,1aikuissosiaalityö 526,00 2,2päihdepalvelut 452,25 3,5maahanmuuttajapalvelut 10,50 10,5

Vanhus- ja vammaispalvelut 2 500,05 2,1johto ja yhteiset toiminnot 22,00 4,4vammaispalvelut 388,00 2,2vanhusten avopalvelut 1 009,90 2,1hoiva-asumisen palvelut 502,15 1,9sairaalapalvelut 578,00 2,1

Toimiala yhteensä 8 706,80 3,2

Lisäksi: Suun terv.huollon LL 1 165,50 3,7

Eri koulutusasteiden prosenttiosuus tulosalueiden henkilöstöstä 2015

Henkilöstön äidinkieli

0

4

1715

19

44

00 0,63

10

22

39

27

213

17

11

41

27

10

1,85

57

13

21

7

00 0,94

49

79

34

1

0

10

20

30

40

50

60

Ei koulutusta taituntematon

Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempikorkeakouluaste

Ylempikorkeakouluaste

Tutkijakoulutus

Talous ja hallinto

Terveyspalvelut

Perhepalvelut

Vanhus- javammaispalvelut

SuunterveydenhuollonLL

92,2 %

1,5 %6,3 %

suomi ruotsi muu

ASIAKAS-PALAUTE-

YHTEENVETO 2015

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALA

2

Sisällys Aluksi ..........................................................................................................................................3Toimialan asiakaspalautteet ........................................................................................................4Tulosalueiden asiakaspalautteet .................................................................................................6

Terveyspalvelut .......................................................................................................................6Keski-Vantaan terveysasemapalvelut ..................................................................................7Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut...................................................................................8Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut ...............................................................................8Kuntoutusyksikkö ................................................................................................................9Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto .....................................................................................9

Perhepalvelut ........................................................................................................................10Aikuissosiaalityö ................................................................................................................11Lastensuojelu ....................................................................................................................13Maahanmuuttajapalvelut ..................................................................................................13Psykososiaaliset palvelut ...................................................................................................14Päihdepalvelut ..................................................................................................................14

Vanhus- ja vammaispalvelut ..................................................................................................17Vanhusten avopalvelut ......................................................................................................17Hoiva-asumisen palvelut ...................................................................................................18Sairaalapalvelut .................................................................................................................18Vammaispalvelut ...............................................................................................................19

Suun terveydenhuollon liikelaitos .........................................................................................20Pohjois-Vantaan suun terveydenhuolto .............................................................................20Länsi-Vantaan suun terveydenhuolto ................................................................................20Keski-Vantaan suun terveydenhuolto ................................................................................20Oikomishoito .....................................................................................................................20Ajanvaraus ........................................................................................................................21

Talous- ja hallintopalvelut .....................................................................................................21Virallinen palaute ......................................................................................................................22Muu palaute .............................................................................................................................25

3

ALUKSI Toimialan asiakaspalautejärjestelmä koostuu jatkuvasta eli välittömästä asiakaspalautteesta, kohdennetuista asiakaskyselyistä ja lakisääteisestä asiakaspalautteesta. Asiakaspalautteen kerääminen, käsittely, kehittämistoimenpiteet ja yhteenvedon laadinta ovat osa johdon seurantajärjestelmää sekä palvelujen laadunhallintaa. Toimintayksikön esimies toimii asiakaspalautevastaavana. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että toimintayksikössä on asiakaspalautejärjestelmä. Saatu asiakaspalaute käsitellään esimiehen johdolla mahdollisimman nopeasti. Saadun palautteen pohjalta toiminta- ja tulosyksiköissä arvioidaan toimintaa sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan. Tulosyksikkötasoinen yhteenveto asiakaspalautteesta toimitetaan talous- ja hallintopalveluihin toimintakertomustietojen keruun yhteydessä.

Jatkuvan kehittämisen kehän, PDCA-mallin, mukaisesti asiakaspalaute on osa toiminnan arviointia (Check). Toiminnan suunnittelu (Plan) on osa strategiatyötä - tekeminen (Do) on palvelun tuottamista. Asiakaspalaute toimii palvelun onnistumisen tarkastuspisteenä (Check) eli sen avulla voidaan osaltaan arvioida tehtiinkö suunnitellut asiat. Arvioinnin jälkeen parannetaan ja kehitetään palveluja (Act) vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita ja toiveita.

4

TOIMIALAN ASIAKASPALAUTTEET

Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelman tuloksia vuoden 2015 kuntalaiskyselystä Postikyselyn toteutettiin maalis-toukokussa 2015. Kyselyn kohdekuntia 40 (+2). Kyselyn kohdejoukkona oli 31 950 kuntalaista (18v täyttäneet, ilman yläikärajaa). Kyselyyn vastasi 12 576henkilöä eli 39 % otoksesta. Kyselyyn vastanneista 17% vastasi nettikyselyn kautta. Kysely on jatkoa Paras-ARTTU- ja KuntaSuomi 2004 –tutkimusohjelmien kuntalaiskyselyille 1996, 2000, 2004, 2008 ja 2011.

5

6

TULOSALUEIDEN ASIAKASPALAUTTEET

TERVEYSPALVELUT Terveyspalvelujen yhteiset palautteet Kiitokset 8 kpl Moitteet 76 kpl Toimenpide-ehdotukset 26 kpl

Terveysasemapalvelut Kuntaliiton terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen asiakastyytyväisyyskysely Kuntaliitto toteuttaa terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen asiakastyytyväisyysmittauksen joka toinen vuosi. Vuoden 2014 tutkimuksessa olivat mukana Helsinki, Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Turku Vantaa, Hämeenlinna, Tampere ja Eksote.

7

Tutkimus toteutettiin vuoden 2014 lokakuussa kolmen viikon aikana kaupunkien terveysasemilla jakamalla kyselylomake asiakkaille terveyskeskuskäynnin yhteydessä. Tulokset julkaistiin huhtikuussa 2015. Vastaajista 35 – 50 prosenttia oli yli 65-vuotiaita. Koulutustausta vaihteli kaupungeittain siten, että eniten korkeasti koulutettuja vastaajista oli Espoossa ja Helsingissä ja vähiten Kouvolassa ja Eksotessa. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli naisia ja yksi kolmasosa miehiä. Asiakastyytyväisyys suurten kaupunkien terveyskeskusten toimintaan on parantunut huomattavasti muutamassa vuodessa. Yleisarvosana 7700 asiakkaan kyselyssä oli 4,3 viisiportaisella asteikolla. Asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä henkilökunnan ammattitaitoon. Eniten parantamista on puhelinyhteyden saamisessa terveysasemalle. Kyselyyn vastanneista asiakkaista eri kaupungeissa 55-70 prosenttia ilmoitti käyvänsä enintään kolme kertaa vuodessa terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, kun taas kymmenen prosenttia vastaajista kävi lääkärin vastaanotolla yli 6 kertaa vuodessa. Asiakkaiden arviot palvelusta paranivat kaikilla osa-alueilla huomattavasti edellisten vuosien tuloksiin verrattuna. Kyselyn perusteella terveyskeskusten vahvuuksia ovat erityisesti ammattitaito ja käytös. Myös vuorovaikutusta kehutaan ja tiedonsaanti koetaan hyväksi. Suurten kaupunkien terveyskeskusten avosairaanhoidon yleisarvosana oli 4,30. Kaupungeittain parhaimman yleisarvosanan sai Hämeenlinna 4,41. Suurimmat nousijat vuoden 2010 tasosta olivat Espoo ja Kouvola. Alhaisimmat yleisarvosanat saivat Eksote 4,19 ja Lahti 4,20. Terveysaseman yhteydenottoa koskevissa kysymyksissä yleisarvosana oli 4,15. Puhelinyhteyden saaminen sai keskiarvopisteet 3,91 eli tämäkin palvelu koettiin keskimäärin hyväksi. Yhteydenoton arvosana vuonna 2010 oli 3,84 ja vuonna 2012 tasan 4. Ilmoittautumisen keskiarvopisteet olivat 4,27. Arvio on noussut hieman: vuonna 2010 pisteet olivat 4,08 ja kaksi vuotta myöhemmin 4,12. Lääkärin vastaanoton eri osa-alueita kartoittaneissa kysymyksissä tyytyväisyys oli keskimäärin tasolla 4,32. Terveyden- ja sairaanhoitajan vastaanotto sai yleisarvosanan 4,42. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 4,17 ja 4,29. Vuonna 2010 tyytyväisyys oli tasolla 4,08 ja 4,20.

Keski-Vantaan terveysasemapalvelut Keski-Vantaan terveysasemapalveluissa muistutuksia tehtiin vuonna 2015 yhteensä 18 kappaletta. Muistutuksiin on pyydetty aina vastine niiltä työntekijöiltä, joita muistutus koskee. Kaikkiin muistutuksiin on vastattu. Valtaosa palautteista Keski-Vantaan terveysasemia koskien on sähköpostilla tai kaupungin palautejärjestelmän kautta saatua palautetta. Suurin osa palautteista koskee edelleen puhelimella yhteydensaannin vaikeuksia. Puhelinliikenteen

8

parantamiseksi on tehty parannuksia ja suunniteltu uusia toimintamalleja koko vastaanottotoiminnan osalta. Palautteet käsitellään Keski-Vantaan terveysasemapalveluiden johtoryhmässä säännöllisesti. Lähiesimiehet käyvät palautteita läpi myös henkilökunnan kanssa. Palautteiden käsittelyn yhteydessä mietitään henkilökunnan kanssa toimintaprosesseja niiltä osin mihin pystymme itse vaikuttamaan. Omaa toimintaa tarkastelemalla pyritään jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja palvelun laadun kehittämiseen. Sähköinen palautejärjestelmä on ollut aktiivisessa käytössä. Tämän kautta palautteet saadaan kohdennettua suoraan toimintayksiköihin. Kaikkiin sähköisesti tulleisiin palautteisiin on vastattu. Palautteissa oli toimenpide-ehdotuksia, kiitoksia ja moitteita. Tikkurilan, Länsimäen ja Hakunilan terveysasemille väestöpohjaan nähden palautteita tuli jotakuinkin yhtä paljon, eli alueiden välillä ei ollut eroa palautteiden määrässä. Keski-Vantaan terveysasemapalveluissa on palautteiden pohjalta löydetty sisäisiä prosesseja, joita on nostettu Lean-mallin mukaisesti kehittämiskohteiksi. Sähköistä ajanvarausta on tehostettu helpottamaan puhelinpalvelun ruuhkaa. Sisäisen koulutussuunnitelman luentoaiheisiin on saatu nostettua aiheita, joiden osaamista palautteiden perusteella tulee vahvistaa. Palautteiden käsittely johtoryhmässä on edistänyt johtamistyötä toiminnan kehittämiseksi.

Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut Länsi-Vantaan terveysasemapalvelut tulosyksikköön tuli yhteensä 99 palautetta vuonna 2015. Muistutuksia tuli 7 ja kanteluita yksi vuonna 2015. Asiakaspalautteita tuli kirjeitse ja sähköpostitse yhteensä 26 kappaletta, joista positiivisia oli 5 ja negatiivisia palautteita 21. Netin kautta palautepostia tuli 60 kappaletta, joista positiivisia oli 10, negatiivisia palautteita 39. Lisäksi nettipalautteissa oli 11 palautetta, joissa esitettiin kehittämis- / toimenpide-ehdotusta tai kysymyksiä toiminnasta. Nettipalautepostin jatkopalautteita tuli sähköpostitse 5. Palautteiden sisältö kohdistui pääsääntöisesti puhelinpalveluun, jonotusaikoihin, hoitoon sekä kohteluun. Palautteet on käsitelty toiminnan kehittämisen ja laadun näkökulmasta aluejohtoryhmässä ja henkilöstöpalavereissa sekä tarvittaessa esimies-alaiskeskusteluissa. Terveysasemien kehittämispäivissä työstettiin ja kehitettiin terveysasemien ydinprosesseja, joissa puhelinpalvelu ja jonotusajat hoitajalle ja lääkärille olivat olennainen osa kokonaisuutta.

Pohjois-Vantaan terveysasemapalvelut Asiakaspalautteita tuli Vantaan Internet –sivujen palautejärjestelmän kautta 67 kpl. Palautteet koskivat etupäässä puhelinyhteydensaannin ongelmia, mutta myös asiakkaan kohteluun ja palvelutapahtuman sisältöön liittyviä asioita. Joissakin palautteissa oli kehittämisehdotuksia. Pohjois-Vantaan terveysasemapalveluista on tehty yksi kantelu Aluehallintovirastolle.

9

Asiakkaiden antama positiivinen palaute on yleensä annettu suoraan asianomaiselle työntekijälle, joten niitä ei ole erikseen kirjattu ylös. Kaikkiin palautteisiin on annettu kirjallinen vastaus. Kaikki palautteet on käsitelty Pohjois-Vantaan aluejohtoryhmässä ja palautteista on otettu oppia. Jos palaute on koskenut potilaan saamaa kohtelua, niin palaute on käsitelty yhdessä kyseisen työntekijän kanssa. Myös positiiviset palautteet on käsitelty asianomaisen henkilön kanssa yhdessä. Palautteet on käsitelty hoitajien ja lääkäreiden kokouksissa. Palautteiden perusteella on muutettu mm. terveysasemien opasteita.

Kuntoutusyksikkö Kuntoutusyksikköön on tullut asiakaspalautteita v.2015 yhteensä 204 kpl. Näistä 177 oli positiivista palautetta ja 31 negatiivisia. Lisäksi puheterapiassa on kerätty erillistä palautetta ryhmämuotoisesta toiminnasta: palautteita saatiin yhteensä 103 kpl. Yleisesti palautteita on saatu puhelimitse, sähköpostitse ja palautejärjestelmän kautta. Positiiviset palautteet on saatu pääasiassa palvelun toteutuksesta: ollaan oltu tyytyväisiä palvelun sisältöön, ystävälliseen käytökseen ja ammattitaitoon. Negatiivisissa palautteissa on kiinnitetty huomiota ulkoisiin puitteisiin terapiatiloissa. Palautteita on käsitelty säännöllisesti kuntoutuksen johtoryhmässä sekä yksikkökokouksissa. Positiiviset palautteet on aina viety työyhteisöön tai henkilölle, jota on kiitetty. Negatiivisten palautteiden ehdotettuja toimenpiteitä on pyritty viemään eteenpäin siltä osin kuin ne ovat olleet realistisia ja toteutettavissa.

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa saatiin vuonna 2015 yhteensä 103 palautetta ja viisi muistutusta. Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle vastattiin yhden Vantaan koulun sisäilmaongelmien hoitamisesta tehtyyn kanteluun kouluterveydenhuollon osalta. Viidestä muistutuksesta kolme koski yhden Vantaalla lyhyen aikaa työskennelleen lääkärin puutteellista kielitaitoa. Jatkuvan asiakaspalautteen määrä laski aiemmista vuosista noin kolmanneksen. Noin 40 % jatkuvasta palautteesta oli ilahduttavasti positiivista ja kiittävää, 60% kriittistä ja korjaavaa. Eniten palautetta, sekä kiitoksia että kritiikkiä, saatiin työntekijöiden ammattitaidosta. Kritiikkiä kohdistettiin myös palvelun sisältöön, tiedottamiseen sekä jonkin verran myös palvelun saatavuuteen. Neuvolan puhelinpalveluista tehtiin asiakastyytyväisyyskysely opinnäytetyönä syyskuussa 2015. Asiakaskyselyssä n. 80% vastaajista oli tyytyväisiä puhelinpalveluun. 86% vastaajista koki saaneensa selkeitä ohjeita ja 95% oli tullut ymmärretyksi. Aroista asioista asiakkaat (58%) olisivat kuitenkin mieluummin puhuneet omalle terveydenhoitajalleen. Neljä viidesosaa vastaajista oli tyytyväinen yhteyden saamiseen ja kaikki vastaajat pitivät palveluvalikon

10

selkeyttä sekä ajanperuutuksen toimivuutta hyvänä. Tulosten mukaan neuvolan puhelinpalvelun keskittämistä voidaan pitää onnistuneena uudistuksena. Puhelinpalvelun kehittämistyö kuitenkin jatkuu, sillä avoimessa palautteessa vuoden 2015 loppua kohden lisääntyi kritiikki neuvolan puhelinpalvelun ruuhkautumisesta maanantaisin. Puhelinpalvelun miehitystä on vahvistettu ennakoiduiksi ruuhkapäiviksi mahdollisuuksien mukaan. Ehkäisevässä terveydenhuollossa käsitellään kaikki palautteet ja muistutukset palvelun laadun parantamiseksi ao. työntekijän kanssa sekä tarvittaessa myös toiminta- ja työyksikössä. Jatkuvasta palautteessa esiin nousseen tiedottamiseen ja neuvontaan liittyvän kriittisen palautteen perusteella ehkäisevässä terveydenhuollossa on kiinnitetty huomiota nettisivujen sisältöön ja informatiivisuuteen.

PERHEPALVELUT

Vuonna 2015 perhepalveluihin tuli 145 asiakaspalautetta Vantaan internet-sivujen kautta. Palautteista toimenpide-ehdotuksia oli 55, moitteita 81 ja kiitoksia 10.

Palautteet 2014 2015 toimenpide-ehdotus 61 55 moite 71 81 kiitos 4 10 yhteensä 136 145

Suurin osa perhepalveluihin tulleista palautteista kohdentui aikuissosiaalityöhön. Palautteista suurin osa koski toimentulotukihakemuksen käsittelyajan pituutta, vaikeutta tavoittaa työntekijöitä tai asiakkaan huonoksi kokemaa kohtelua. Suurin osa palautteen antajista haluaa vastauksen sähköpostilla. Vain muutama on halunnut katsoa vastauksen sähköisen linkin avulla. Lisäksi joidenkin palautteenantajien kanssa käytiin pidempään sähköpostikirjeenvaihtoa tai asiaa selvitettiin puhelinkeskusteluiden avulla. Perhepalveluihin tulleista palautteista osa ei kohdistunut suoranaisesti mihinkään perhepalvelujen toimintayksikköön, vaan olivat esimerkiksi yleisellä tasolla toimenpide-ehdotuksia nettisivujen parantamiseksi, kysymyksiä palvelujen saatavuudesta ja aukioloajoista. Näiden palautteiden perusteella korjattiin virheellisiä tietoja nettisivuilta ja päivitettiin vanhentuneita ohjeita. Perhepalvelut saivat paljon positiivista palautetta Kivistön Asuntomessuille osallistumisesta. Perhepalveluista paikalla olivat ennaltaehkäisevä päihdetyö, tukiperhe- ja henkilö toiminta, koulukuraattorit Somessa -hanke, sovittelutoiminta ja uusi Perhe Koutsit palvelu. Palautteessa kiitettiin Vantaan palvelujen esittelyä ja esim. uusi Perhe Koutsit toiminta kiinnosti lapsiperheitä.

11

Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön ja Kelan kuntakokeilun asiakastyytyväisyyskysely Perustoimeentulotukeen liittyvät tehtävät siirtyvät vuoden 2017 alusta kunnista Kelan hoidettaviksi. Tätä siirtoa on valmisteltu Vantaan ja Kelan yhteisessä kuntakokeilussa, josta on kerätty paljon tietoa esim. asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 66 henkilöä, joista naisia oli 31 ja miehiä 35. Alla olevista taulukosta näkyvät vastaajien ikäjakauma ja perherakenne. Ikä Vastaajien määrä: 66

Perherakenne Vastaajien määrä: 66

Vastaajista 26 asui Korso/Koivukylä alueella, 25 Tikkurila/Hakunila ja 15 Myyrmäki/Martinlaakso alueella. Suurin osa eli 54 vastaajaa oli aikaisemmin saanut toimeentuloa, joten heille hakeminen oli entuudestaan tuttua. Vastaajista 50 haki toimeentulotukea Kelan kautta.

12

Kouluarvosana palveluyhteistyöstä kokonaisuudessaan Vastaajien määrä: 66

Sosiaalinen luototus

Sosiaalisesta luototuksesta lähetetään asiakkaille asiakaspalautelomake kotona täytettäväksi. 48 kyselyn vastaanottaneesta asiakkaasta kyselyyn vastasi 27 henkilöä. Heistä suuri osa oli naisia. Yksin asuvia vastaajista oli 22 ja yksinhuoltajia neljä. Vastaajista 16 oli eläkkeellä, muut palkansaajia.

Ajanvaraus onnistui hyvin tai melko hyvin 25/27 vastaajasta. Vain kaksi oli sitä mieltä, että ajanvaraus onnistui melko huonosti. Vastaajista suuri osa eli 14/27 oli sitä mieltä, että sosiaalisesta luototuksesta ei ole tiedotettu riittävästi, vain 5/27 oli sitä mieltä, että on.

13

Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että saivat ohjeita ja neuvoja tarvittavien asiakirjojen hankinnassa hyvin tai melko hyvin. Kaikki vastaajat hakivat sosiaalista luototusta ensisijaisesti muiden velkojen maksuun.

Sosiaalinen luototus on parantanut vastaajien selviytymistä taloudellisessa tilanteessaan 20 kohdalla hyvin, kuusi vastaajaa vastasi melko hyvin ja yksi ei osannut sanoa. Vastaajista 15/27 oli sitä mieltä, että sosiaalisen luototuksen myöntämisen jälkeen tulisi saada talous- ja velkaneuvontaa tarvittaessa. Kymmenen vastasi, ettei tarvitse.

Lastensuojelu

Tietoja ei käytettävissä

Maahanmuuttajapalvelut

Maahanmuuttajapalvelut saavat suoraan palautetta asiakkailta, niin kiitosta kuin parannusehdotuksia. Kiitos ja hyvä palaute saadaan asiakkailta heti asiakastilanteessa. Tyytyväisyys ilmaistaan kiitoksilla tai toteamalla, että palvelu oli hyvää. Jotkut haluavat kiitollisuuden osoitukseksi kätellä ja jotkut haluavat halata - erityisesti naiset.

14

Konkreettisina asiakaspalvelua parantavina toiveina asiakkaat ovat kysyneet erillisen rukous- tai hiljentymishuoneen mahdollisuutta. Nyt asiakkaat joutuvat rukoilemaan työntekijöiden huoneissa tai yleistiloissa. Lisäksi erityisesti talviaikaan jotkut ovat esittäneet toiveen siitä, että odotustiloissa olisi mahdollisuus saada automaatista kuumaa vettä.

Psykososiaaliset palvelut

Sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaali- ja kriisipäivystys on saanut runsaasti positiivista palautetta mm. puhelintyössä siitä, että asiakkaat ovat saaneet lisätietoa ja ohjausta muista palveluista ja kuuntelijan vaikeassa tilanteessa itselleen. Monet ovat kiittäneet, että sosiaali- ja kriisipäivystyksestä soitetaan nopeasti takaisin ja selvitetään tilanteita yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaat ovat kokeneet, että heidän asioitaan on hoidettu hienovaraisesti, ammattimaisesti ja kunnioittaen hänen yksityisyyttään. Työmuodoista väkivaltaa kohdanneiden auttaminen on saanut kiitosta. Asiakkaat ovat kokeneet tehdyn työn auttavan ja tarvittaessa heille on järjestynyt pitkäkestoisempi hoitokontakti oikealle taholle.

Nuortenkeskus Nuppi

Erään äidin kiitoskirjeessä tiivistyy Nuortenkeskus Nupin saama positiivinen palaute. Kirjeen otsikko oli ”Kiitos huippuammattilaisille”. Kirjeessä hän kertoo, kuinka opettaja otti huolen puheeksi yläkoululaisen tytön asioissa ja kuraattori tarttui siihen. Tyttö ohjautui Nuppiin ja n. puolen vuoden kuluttua tilanne oli kohentunut niin, että tytön mieliala on kohentunut ja hän jaksaa taas käydä koulua ja harrastaa. Lisäksi koulun sosiaaliohjaajat ovat ohjanneet Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmää Korso - Koivukylän alueella ja koonneet siitä asiakaspalautteen. Ryhmässä oli 10 vanhempaa ja he kokivat, että olivat saaneet hyviä eväitä ryhmästä vanhemmuutensa tueksi. He kiittivät kovasti ohjaajia ammattitaitoisesta työskentelystä. Päihdepalvelut

Huume- ja vieroitushoitopalvelut

H-klinikka:

H-klinikalla on kerätty jatkuvaa asiakaspalautetta sekä kirjallisesti että suullisesti sekä tehty kohdennettuja asiakaspalautekyselyjä. Vuonna 2015 on kerätty palautetta eri tiimien asiakasryhmiltä, kuten H-klinikan päivystysasiakkailta, korvaushoitoasiakkailta, intensiivityön asiakkailta, asiakasohjaajien asiakkailta sekä terveys- ja sosiaalineuvonnan Vinkkarin asiakkailta.

15

Palautteet käsitellään vuonna 2015 luodun asiakaspalauteprosessin mukaisesti. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä jalkautuvaan tukeen ja sitä selvästi tarvitaan. Kriittistä palautetta on tullut korvaushoitokäytäntöihin, lähinnä lääkehoidon rajaamisiin liittyen. Asiakkaiden asialliseen kohteluun panostetaan yhdessä työryhmän kanssa. Korvaushoitoasiakkaiden hoitokäytäntöjä tarkastellaan yhdessä työryhmän kanssa. Asiakkailta kysytään toiveita päivätoiminnan Olkkarissa pidettävistä infoista. H-klinikalla aloitettiin vuoden 2016 alusta lukien Tuuletusryhmä, jossa korvaushoitoasiakkaat voivat antaa palautetta korvaushoidosta. Nämä palautteet käsitellään kerran kuussa yhteisökokouksessa, johon voi osallistua sekä H-klinikan asiakkaat että työntekijät. Olkkari päivätoiminnassa sekä Terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkkareissa on mukana asiakkaista valitut vertaistoimijat, mikä myös lisää asiakkaiden osallisuutta. Kehittämissuunnitelma: Asiakkaiden asialliseen kohteluun panostetaan edelleen yhdessä työryhmän kanssa. Korvaushoitoasiakkaiden hoitokäytäntöjä tarkastellaan yhdessä ja jatketaan asiakkaan osallisuuden huomioimista palveluita kehitettäessä.

Päihdevieroitusyksikkö:

Päihdevieroitusyksikössä kerätään säännöllisesti jatkuvaa asiakaspalautetta. Vuonna 2015 asi-akkailta on kerätty palautetta avoimella nimettömällä kirjallisella palautelomakkeella sekä hoi-tojakson lopussa täytettävällä kirjallisella lähtöpalautelomakkeella. Lisäksi yksikössä kerätään henkilökunnalle suullisesti tulevaa palautetta. Palautteet käsitellään vuonna 2015 luodun asia-kaspalauteprosessin mukaisesti.

Päihdevieroitusyksikön asiakkailta saatiin kirjallisia lähtöpalautteita vuoden 2015 aikana 94 kappaletta. Lähtöpalautelomakkeen avulla asiakas arvioi väittämillä (täysin samaa mieltä, osit-tain samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, osittain eri mieltä ja täysin eri mieltä) ja avoimilla vastauksilla saamaansa laitosvieroitushoitoa.

Lähtöpalautteiden tuloksissa vastaajista noin 60 % (52/87) oli täysin samaa mieltä siinä, että hoitoyhteisössä on hyvä yhteishenki ja he kokevat kuuluvansa hoitoyhteisöön (53/87). Vastaa-jista 51/87 eli 59% oli täysin samaa mieltä, että hoitoon hakeutuminen oli ollut helppoa ja 22/87 eli 25% jonkin verran samaa mieltä. 58/87 eli 67% vastaajista oli täysin samaa mieltä väit-tämän kanssa, että päihdehoitoon pääsi riittävän nopeasti. Vastaajista 51/87 eli 59 % oli täysin samaa mieltä ja 13/87 eli 15 % jonkin verran samaa mieltä väittämän kanssa, että häntä kuun-neltiin ja tilanne otettiin huomioon jatkohoidon suunnittelussa.

Henkilökuntaa koskevien väittämien tuloksissa vastaajista 40/94 eli 43% oli täysin samaa mieltä ja 38/94 eli 40 % jonkin verran samaa mieltä, että henkilökunta on ammattitaitoista. 51% vas-taajista oli täysin samaa mieltä, että henkilökunta on tukenut asiakasta ja 29% jonkin verran samaa mieltä. Vastaajista 47/94 eli 53 % oli täysin samaa mieltä ja 27/94 eli 28 % jonkin verran samaa mieltä, että sai henkilökunnalta tukea ja apua tarvittaessa. Henkilökunta on oikeuden-

16

mukaista koskevissa väittämien tuloksissa 32/94 eli 34% oli täysin samaa mieltä ja 34/94 eli 36% jonkin verran samaa mieltä.

Vastauksissa lääkehoito (37/94) ja yhteisöhoito (25/94) koettiin hoidon tärkeimmiksi osa-alueiksi, yksilöhoito oli kolmanneksi tärkein osa-alue ja ryhmähoito koettiin neljänneksi tär-keimmiksi. Ryhmähoidon muodoista tärkeimmäksi koettiin keskusteluryhmät. Toiseksi tär-keimmiksi koettiin toiminnalliset ryhmät ja kolmanneksi tärkein oli rentoutusryhmät.

Suullisissa ja avoimissa kirjallisissa palautteissa sekä yhteisöryhmistä saaduissa palautteissa po-sitiivista palautetta annettiin työntekijöiden ammattitaidosta, koetusta saadusta tuesta ja avus-ta. Positiivista palautetta annettiin myös hoitoyhteisön rajauksista ja lääkelinjauksesta. Osa asi-akkaista on kokenut kuitenkin vastaavat käytännöt negatiivisina tai liian rajoittavina. Yhteisö-hoidossa saatava vertaistuki koetaan avoimissa lähtöpalautteen vastauksissa tärkeäksi vieroi-tushoidon aikaisena tukena. Yhteisöön liittyvät kehittämisehdotukset liittyivät enimmäkseen hoidon aikaiseen vapaa-ajan aktiviteettimahdollisuuksien lisäämiseen. Ryhmähoidon toteutta-mistavasta kehittämisehdotukset kohdentuivat toiminnallisten ryhmähoitomuotojen lisäämi-seen.

Asiakkaita kannustetaan osallistumaan aktiivisesti omien mielipiteidensä ilmaisuun ja omaan hoitoonsa. Viikoittain toistuvassa yhteisöryhmässä ja päivittäisissä yhteisökokouksissa asiakkai-den on mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta, tuoda esiin kehittämistoiveita sekä keskus-tella näistä henkilökunnan kanssa. Asiakaspalautteita käsitellään säännöllisesti henkilökunnan kokouksissa. Asiakaspalaute otetaan huomioon yksikön toiminnan ja hoitokäytäntöjen ja asia-kaspalvelun laadun kehittämisessä. Asiakaspalautteiden pohjalta yksikössä on muun muassa li-sätty asiakkaiden kahviaikoja ja ryhmähoidon toiminnallisia toteuttamistapoja sekä valvottua asiointia on lisätty asiakkaiden tarpeet huomioonottaen. Nämä pienet muutokset toiminnassa ovat lisänneet asiakkaiden tyytyväisyyttä.

Kehittämissuunnitelma: asiakkaiden asialliseen kohteluun panostetaan edelleen yhdessä työ-ryhmän kanssa ja jatketaan asiakkaan osallisuuden huomioimista palveluja kehitettäessä.

17

VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT Vuoden 2015 aikana vanhus- ja vammaispalveluihin tuli Prime -järjestelmän kautta yhteensä 85 palautetta. Näistä 57 kohdentui vammaispalveluihin ja 26 ikäihmisten palveluihin. Vuoden 2015 aikana tulleista palautteista 39 oli moitteita, 17 kiitosta sekä 27 toimenpide-ehdotusta.

Vanhusten avopalvelut Vanhusten avopalveluihin tuli vuoden 2015 aikana 13 kirjallista muistutusta. Aluehallintovirastoon tehtiin yksi kantelu asiakkaan palvelusuunnitelmaan kuuluvien kotikäyntien toteutumattomuudesta. Oikaisuvaatimuksia tehtiin 62. Muistutukset koskivat pääosin erilaisia asiakkaan hoitoon ja henkilökunnan käyttäytymiseen liittyviä asioita. Kaikkiin muistutuksiin on vastattu ja niitä on käsitelty kyseisissä toimintayksiköissä sekä kotihoidon johtoryhmässä. Toimintatapoja ja -ohjeita on täsmennetty palautteiden perusteella. Suurin osa oikaisuvaatimuksista koski kuljetuspalvelua. Jonkin verran muutoksenhakuja tehtiin myös omaishoidon tuen päätöksistä. Nettipalautteita tulosyksikköön tuli yhteensä 15, joista kiitoksia 2, moitteita 5 ja toimenpide-ehdotuksia 8. Tulosyksikössä tehtiin vuonna 2015 VM:n kuntakokeiluun liittyen asiakastyytyväisyyskysely kolmessa ympärivuorokautisessa palvelutalossa. Asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitajien ammattitaitoon. Kehittämisalueena on asiakkaiden osallistuminen hoitonsa suunnitteluun. Pääosa tulosyksikön saamasta epävirallisesta palautteesta oli positiivista ja asiakkaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Toimintayksiköihin annetuissa palautteissa kiiteltiin työntekijöiden joustavuutta ja ystävällisyyttä. Asiakkaat myös kokevat hoitajien työn tärkeäksi, ja ovat pääosin kiitollisia saamastaan avusta. Negatiivisissa palautteissa nousi esiin mm. kotihoidon aikataulujen pettäminen. Asiakkaat kokevat hankalaksi sen, että hoitajat eivät voi luvata käynnille tarkkaa kellonaikaa. Jonkin verran kielteistä palautetta tuli myös siitä, että kotihoidon työntekijöitä on vaikea tavoittaa puhelimella. Asiakkaan tai omaisen odotukset palvelua tai sen sisältöä kohtaan aiheuttivat joitakin kielteisiä palautteita. Kaikki palautteet on käsitelty ko. toimintayksikössä henkilökunnan kanssa ja tarvittaessa kerrattu toimintaohjeita. Ostopalveluista reklamaatioita tulee hyvin vähän. Mikäli niitä tulee, ne käsitellään palvelukohtaisesti yhteistoiminnassa palveluntuottajan ja kaupungin omien toimijoiden kesken. Usein reklamaatiossa on hyvä tarkastella sekä omia kuin palveluntuottajien prosesseja, jotta samantyyppinen tapahtuma voidaan jatkossa välttää.

18

Hoiva-asumisen palvelut Hoiva-asumisen palveluihin tuli vuoden 2015 aikana neljä muistutusta koskien omaa toimintaa ja neljä muistutusta koskien ostopalveluita. Ostopalveluista tehtiin yhteensä kolme kantelua. Omaa toimintaa koskevia oikaisuvaatimuksia tehtiin kaksi. Hoiva-asumisen omasta toiminnasta (ei Simonkoti 4 ja Myyrinkoti 3) on vuoden 2015 aikana tullut yhteensä 862 palautetta. Näistä 297 kpl on ollut positiivista ja 565 kpl on ollut negatiivista (yli 200 negatiivista palautetta samalta omaiselta). Eniten palautetta saatiin ammattitaidosta, ystävällisyydestä ja palvelualttiudesta sekä työntekijän tavoitettavuudesta. Saadun palautteen pohjalta on paneuduttu henkilökunnan perehdytykseen ja syvennetty tietoa omahoitajuudesta ja sen vastuusta. Hoitajien läsnäoloa ja välittömän hoitotyön osuutta on lisätty mm. siten, että hoitotyön kirjaaminen tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. On mahdollistettu yksilölliset ratkaisut asukkaan toiveiden mukaan. Omaisyhteistyötä on tehostettu ja selkeytetty pelisääntöjä molemmin puolin. Palautteisiin on reagoitu nopeasti. Yhteyttä omaisiin pidetään tarvittaessa monta kertaa viikossa. Viriketoimintaa on lisätty. Siivous- ja vaatehuoltoa koskevat palautteet on viety eteenpäin. Ostopalvelut Hoiva-asumisessa puhelimitse saatua ostopalveluja koskevaa palautetta ei ole kerätty, mutta negatiivisen palautteen kohdalla on asiakasta pyydetty tekemään kirjallinen vastinepyyntö, joita ostopalveluista tuli vuonna 2015 yhteensä 8 kappaletta.

Sairaalapalvelut Sairaalapalveluihin tuli vuoden 2015 aikana 13 kirjallista muistutusta potilaan hoidosta. Kanteluja tehtiin aluehallintovirastoon kolme, yksi Valviraan ja yksi oikeusasiamiehelle. Potilasvahinkoilmoituksia tehtiin viisi. AVI:n kanteluista yksi koski vuonna 2014 ulkokuntalaiselle tehtyä kielteistä palvelutalopäätöstä, yksi koski kuntoutuksen järjestämistä Vantaalla, yksi potilaan hoidon järjestämistä, lääkehoitoa, omaisten ja henkilökunnan välistä kommunikaatiota. Valviran kantelu koski vuoden 2012 tapahtumia ja nyt 2015 Valvira pyysi selvitystä siitä, mitä sairaalapalveluissa on tehty diabeteksen hoidon tason parantamiseksi. Potilasvahinkoilmoitukset koskivat kaatumista, ravitsemuksen järjestämistä ja lääkehoitoa. Potilasvakuutuskeskus ei todennut korvattavia vahinkoja, kahdesta ilmoituksesta potilasvahinkokeskuksen vastaus vielä puuttuu. Muistutukset koskivat hoidon laatua, potilaan, omaisten ja henkilökunnan välistä kommunikaatiota, potilaiden kaatumisia osastolla sekä lääkehoitoon liittyviä epäkohtia. Muistutusten samoin kuin potilasturvallisuusilmoitusten (HaiPro) perusteella kehittämiskohteiksi nousi lääketurvallisuuden lisääminen ja kehittäminen sekä kaatumisten ehkäisy. Näihin molempiin on sairaalapalveluissa kiinnitetty huomiota aiemminkin ja toiminnan kehittäminen näiden osalta jatkuu edelleen. Potilaiden, omaisten ja henkilökunnan välisen kommunikaation parantaminen jatkuu myös edelleen.

19

Lokakuusta 2015 alkaen ryhdyttiin sairaalapalveluissa tehostamaan jatkuvan asiakaspalautteen keräämistä asiakaspalautelomakkeella. Tämän perusteella kehittämiskohteeksi nousi edelleen potilaiden hoidon suunnitteluun ja arviointiin osallistuminen. Positiivista palautetta annettiin henkilökunnan osaamisesta ja ystävällisyydestä.

Vammaispalvelut

Vuonna 2015 vammaispalvelut sai epävirallista asiakaspalautetta selkeästi eniten henkilökunnan tavoitettavuudesta.

Oikeusasiamiehelle tehtiin 25 kantelua. Oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut sekä muistutukset liittyvät ostopalveluna ilman kilpailutusta hankitun Visun työtoiminnan asiakkuuksien siirtymisestä omaan toimintaan vuoden 2016 alusta. Asiakkaat olisivat halunneet toiminnan jatkuvan ennallaan.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton perusteella asiakkaille on tarjottu mahdollisuus viedä asiasta tehdyt henkilökohtaiset päätökset oikaisuvaatimuksina sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostolle. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä kaupungin tarjoamiin vaihtoehtoihin Visun toiminnan tilalle, eikä oikaisuvaatimuksia ole käytännössä jätetty.

Vammaispalveluihin tuli vuoden 2015 aikana 23 kirjallista muistutusta. Muistutusten perusteella hallinnollisiin prosesseihin kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota nimenomaan asiakkaan kuulemismenettelyn osalta.

Oikaisuvaatimuksia tehtiin 98. Valituksia tehtiin hallinto-oikeuteen 39 ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 7.

Henkilökunnan tavoitettavuuden parantamiseksi olemme selvittämässä puhelinrinki-toiminnan käytettävyyttä. Yhteydenottopyyntöihin vastaamiseen on sovittu asiakaspalvelulupaus.

20

SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Suun terveydenhuollon liikelaitoksen vuonna 2015 tulleista virallisista palautteista

Potilasvahinkoilmoitukset, joista on tullut korvauspäätös, koskivat

- hampaan juurihoitoa, jossa on tullut juurikanavaperforaatio ja huuhteluainetta on men-nyt kudoksiin (1 tapaus)

- hampaan juurihoitoa, jossa on tullut juurikanavaperforaatio, johtaen hampaan poistoon (2 tapausta)

- hampaan menetykseen johtanut puutteellinen diagnoosi (1 tapaus) - röntgenkuvan laadun sekä puutteellisen diagnostiikan vuoksi viivästynyt karies diagnoo-

si, johtaen juurihoitoon (1 tapaus) Selvitys aluehallintovirastolle koski

- hoitotakuun hetkellistä ylittymistä (jonotusaika kiireettömään tutkimukseen yli 6 kuukautta), johon annetun selvityksen mukaan oli syynä ajanvaraushenkilöstön puutteelliset kirjaukset järjestelmään sekä Vantaan tietoverkossa havaitun työ-asemien kelloon liittyvä virhe.

Jatkuva palaute suun terveydenhuollossa Vantaan kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta saapui yhteensä 119 asiakaspalautetta, joista positiivisia oli 33. Kaikista palautteista 67 koski ajanvarauspalvelua ja niistä 3 oli positiivista palautetta.

Pohjois-Vantaan suun terveydenhuolto Positiivinen 3 Negatiivinen 5 Länsi-Vantaan suun terveydenhuolto Positiivinen 9 Negatiivinen 7 Keski-Vantaan suun terveydenhuolto Positiivinen 14 Negatiivinen 9

Oikomishoito Positiivinen 4 Negatiivinen 1

21

Ajanvaraus Positiivinen 3 Negatiivinen 61 Suun terveydenhuollon ajanvarauksen kehittämistoimia olivat; Loppuvuodesta 2015 käyttöönotettiin ruotsinkielinen ajanvarauksen puhelintiedotenauha. Lisäksi muutettiin puhelinjonotusaikaa siten, että pisintä mahdollista jonotusaikaa on pidennetty 30:stä minuutista tuntiin (1 h). Samoin lisättiin info puhelinjonotuksen maksullisuudesta.

TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Talous- ja hallintojohtaja Ari Toiva haastatteli syys-lokakuussa 2015 apulaiskaupunginjohtajan ja tulosaluejohtajat (yhteensä viisi) siitä, miten talous- ja hallintopalvelujen (Talha) toiminta ja palvelut on koettu ja miten niitä pitäisi kehittää. Haastattelut tehtiin kysymällä kustakin Talhan toiminnosta erikseen. Haastateltavia oli pyydetty etukäteen selvittämään kysymyksiä tulosalueellaan ja edustavan haastattelussa koko tulosaluettaan. Tarkasteluajanjakso oli noin vuosi taaksepäin. Talous- ja hallintopalvelut saivat kouluarvosanojen keskiarvoksi 8,55 Pääosa palautteesta oli positiivista, kuten aikaisempinakin vuosina. Toiminnasta annettiin muun muassa seuraavaa palautetta:

Talhan suhteet palvelukeskuksiin ovat välillä muille epäselvät Prosessit palvelukeskusten kanssa usein liian hitaita Prosessien kehittämiseen kaivataan enemmän omintakeisuutta/ esimerkiksi digi-

taalisten palvelumuotojen kehittämistä Talha voisi esittäytyä esimiestilaisuudessa

Talous- ja hallintopalveluissa sovittiin, että kukin yksikkö ottaa toiminnassaan huomioon yksittäisissä kommenteissa mainitut asiat.

22

VIRALLINEN PALAUTE Virallisiin eli lakisääteisiin asiakaspalautteisiin/viralliseen muutoksenhakuun kuuluvat: oikaisuvaatimukset, muistutukset, kantelut, valitukset ja vahingonkorvausvaatimukset. Asiakkaalla tai hänen omaisellaan on oikeus kannella, jos hän on tyytymätön saatuun hoitoon tai kohteluun. Asiakas voi tehdä kantelun joko Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valviraan) tai Aluehallintovirastoon, vaikka asiakas olisi jo tehnyt hoidostaan muistutuksen hoitopaikkaan tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi tehnyt hakemuksen Potilasvakuutuskeskukselle. Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa. Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella potilas on ollut hoidettavana. Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja /tai tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle. Asiakas voi kääntyä eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti. Oikeuskanslerin puoleen voi kääntyä joko omassa asiassa tai muutenkin, jos katsoo, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava henkilö tai yhteisö on menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa. Oikeuskanslerin puoleen voi kääntyä myös silloin, kun katsoo, ettei perustuslain takaama perusoikeus tai ihmisoikeus ole toteutunut.

23

Toimialan vastaanottamien virallisten palautteiden määrät alla olevassa taulukossa

Tulosalue/Tulosyksikkö

Yhteensä* , sulkuihin vielä

käsittelyssä olevien määrä

Kuinka monessa

tapauksessa havaittu

toiminnassa joiltain osin

puutetta(muistutuksee

n vastaaja arvioi)

AVI* Valvira* Oikeus-asia-

mies/oikeus-

kansleri*

Kantelut yhteensä

Kuinka monessa

tapauksessa havaittu

toiminnassa joiltain osin

puutetta

Yhteensä

Jaosto* Lauta-kunta

Oikaisu-vaatimuksia

yhteensä

Muutettuja päätöksiä yhteensä

Apulaiskaupunginjohtaja 1 (1) 2 (1) 3 0

Perhepalvelut Perhepalvelujen yhteiset 3 (0) 0 6 (2) 1 (1) 5 (0) 12 3AikuissosiaalityöLastensuojeluPsykososiaaliset palvelutPäihdepalvelutPERHEPALVELUT YHTEENSÄ 3 (0) 6 (2) 1 (1) 5 12 3

Suun terveydenhuoltoSuun terveydenhuollon yhteiset 1 1Länsi-Vantaan suun thKeski-Vantaan suun thPohjois-Vantaan suun thTerveydenedistäminenOikomishoitoSUUN TH YHTEENSÄ 1 1

TerveyspalvelutTerveyspalvelujen yhteisetEnnaltaehkäisevä terveydenhuolto 5 3 1 (1) 1Kuntoutuspalvelut 1 (1) 1 (1) 2Terveyskeskuspäivystys 22 12 3 (3) 3Terveysasemapalvelut 18 5 (3) 5TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ 45 15 9 (7) 2(2) 11

Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen yhteisetHoiva-asumisen palvelut oma/ 4/4 2/0 0/1 0/1 0/1 0/3 0/1 2 2 0Sairaalapalvelut 13 3 1 1 5 1 0 0Vammaispalvelut 23 25 25 98 98 2Vanhusten avopalvelut 13 1 0 0 1 1 62 62 0VANHUS- JA VAMMAISP. YHTEENSÄ 53 2 4 (1) 1 (1) 26(1) 31 2 162 162 2

Talous- ja hallintopalvelutTalous- ja hallintopalvelujen yhteisetHenkilöstöyksikköKehittämisyksikköTalousyksikköYleishallintoTALOUS- JA HALLINTOP. YHTEENSÄ

KOKO TOIMIALA YHTEENSÄ 101 17 21 4 33 58 5 162 162 2

Muistutukset Kantelut Oikaisuvaatimukset

24

Suluissa oleva luku kertoo niiden asioiden määrän, jotka ovat vielä käsittelyssä. Yhteismäärä sisältää myös ne. Apulaiskaupunginjohtajan rivillä ovat toimialan useaa tulosaluetta koskevat muistutukset ja kantelut. Tulosalueiden yhteiset -riveillä ovat ne muistutukset ja kantelut, joihin tulosaluejohtajat ovat vastanneet. Ne voivat koskea yhtä tai useampaa tulosyksikköä. Vuoden 2015 osalta kaikki virallisen palautteen -taulukon tiedot on kerätty käsin eri lähteitä käyttäen, ja siksi taulukon tiedot ovat joiltain osin puutteelliset.

Tulosalue/Tulosyksikkö

HO KHO Valitukset yhteensä

Muutetut tai valmiste-

luun palautu-neet

yhteensä

Yhteensä Korvattavatpotilas-vahingot

Apulaiskaupunginjohtaja

Perhepalvelut Perhepalvelujen yhteisetAikuissosiaalityöLastensuojeluPsykososiaaliset palvelutPäihdepalvelutPERHEPALVELUT YHTEENSÄ

Suun terveydenhuolto 28 (9)Suun terveydenhuollon yhteiset 3Länsi-Vantaan suun th 2Keski-Vantaan suun thPohjois-Vantaan suun thTerveydenedistäminenOikomishoitoSUUN TH YHTEENSÄ 28 (9) 5

TerveyspalvelutTerveyspalvelujen yhteisetEnnaltaehkäisevä terveydenhuoltoKuntoutuspalvelutTerveyskeskuspäivystysTerveysasemapalvelutTERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ

Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen yhteisetHoiva-asumisen palvelut oma/ 0 0Sairaalapalvelut 0 0 0 (5)Vammaispalvelut 39 7 46 3Vanhusten avopalvelut 0VANHUS- JA VAMMAISP. YHTEENSÄ 39 7 46 3 0 (5)

Talous- ja hallintopalvelutTalous- ja hallintopalvelujen yhteisetHenkilöstöyksikköKehittämisyksikköTalousyksikköYleishallintoTALOUS- JA HALLINTOP. YHTEENSÄ

KOKO TOIMIALA YHTEENSÄ 39 7 46 3 28 5

Potilasvahinko-ilmoitukset/

Potilas-vakuutuskeskus

Valitukset(löytyy oikaisuvaatimusten kautta)

25

MUU PALAUTE MEDIASEURANTA/ VANTAAN KAUPUNGIN JULKISUUSANALYYSI Vantaan kaupunki on vuosien ajan ostanut mediaseurannan M-Brain-konsernilta. Yhteistyö päättyi maaliskuuhun 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan liittyvistä asioista mediakynnyksen ylitti alkuvuonna 2015 muun muassa seuraavat asiat.

Myönteinen julkisuus

Vantaan kodinhoitajat pääsevät pian vanhusten asuntoihin kännykällä Kielteinen julkisuus

Kotihoidon asiakas jäi päiviksi ilman hoitoa. Vantaan lastensuojeluun ei tule lisää työntekijöitä.

THL-PALVELUVAAKA

Palveluvaaka.fi tarjoaa tietoa siitä, miten koko maan sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. Palveluvaaka.fi -sivustolla voi vertailla eri toimipaikkoja, tarkastella sosiaali- ja terveysalan tilastotietoja sekä arvioida käyttämiään palveluja. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan yksiköistä on toistaiseksi vain yksittäisiä mielipiteitä.