Sosiaaliset tulokset 2012 Pohjois-Kymen Setlementti

Pohjois-Kymen Setlementti ry

Uusi ura ammattipajasta –

hanke 2009-2012 Sosiaaliset tavoitteet ja tulokset 2012

1

ESIPUHE Tämä raportti on arviointi Pohjois-Kymen Setlementti ry:n Uusi ura ammattipajasta – hankkeen tavoitteista ja tuloksista vuodelta 2012. RAY:n tukema työllistämishanke käynnistyi helmikuussa 2009 kolmevuotisena kehittämishankkeena. Joulukuussa 2011 rahoittaja RAY myönsi hankkeelle vielä jatkovuoden 2012. Kolmen ensimmäisen hankevuoden aikana arvioinnissa toteutettiin sosiaalisen tilinpidon SoT-mallia, ja hankkeessa ehti toteutua kaksi ns. tilikautta, 1.9.2009-31.8.2010 ja 1.9.2010-31.8.2011. Näiden kausien tulokset on esitetty omissa tilinpäätöksissään, jotka ovat nähtävissä yhdistyksen kotisivuilla www.pohjois-kymensetlementti.fi. Vuonna 2012 Pohjois-Kymen Setlementti ry on ollut mukana Setlementtiliiton Näky 2 – arvioinnin kehittämishankkeessa. Sen tavoitteena on ollut luoda setlementtiliikkeelle vakiintunut arviointityön toimintamalli. Kehitettävän arviointimenetelmän taustalla on sosiaalinen tilinpito. Arviointimallissa kerätään systemaattisesti tietoa toiminnan sosiaalisista ja yhteiskunnallisista tuloksista ja vaikutuksista. Tämän tiedon avulla yhdistykset voivat ohjata toimintaansa tavoitteidensa ja arvojensa suuntaan. Tiedot kerätään julkaisuiksi, jotka raportoidaan sekä sähköisesti että painettuna julkaisuina. Raportoinnin kautta toimintaa ja sosiaalisia tuloksia tehdään näkyviksi sidosryhmille, rahoittajille ja toimijoille itselleen. Myös rahoittaja RAY korostaa rahoittamissaan hankkeissa niiden tulosten ja vaikutusten arvioinnin tärkeyttä – esimerkiksi sosiaalista tilinpitoa ja itsearviointia toteuttamalla. Näky2 – hankkeen myötä sosiaalinen tilinpito on kehittynyt itsearvioinnin merkitystä ja arvioinnin hyödynnettävyyttä painottavaan suuntaan. Sosiaalisen tilinpidon termejä on myös muutettu yleiskielisempään suuntaan: samalla, kun taloudellisen kirjanpidon sanastoon rinnastamisesta on luovuttu, on ”sosiaalisesta tilinpidosta” menetelmän nimenä siirrytty puhumaan yleisemmällä termillä ”sosiaalinen arviointi”. Olipa menetelmän nimi mikä tahansa, hankkeen ja toiminnan tulosten arviointi on tärkeää, jotta tiedetään missä mennään. Oman toiminnan jatkuva arviointi mahdollistaa sen konkreettisen kehittämisen ja tarvittavat suunnanmuutokset toiminnan aikana. Kouvolassa tammikuussa 2013 Iina Uttermark projektipäällikkö, Uusi ura ammattipajasta – hanke 2009 - 2012

http://www.pohjois-kymensetlementti.fi/

2

Sisällysluettelo

Esipuhe

I Päätavoitteet sekä tavoite- ja toteutussuunnitelma s. 3

II Uusi ura ammattipajasta – hanke 2009 – 2012 s. 7 III Sosiaaliset tavoitteet ja tulokset vuonna 2012 s. 8 IV Yhteenveto s.13

3

I PÄÄTAVOITTEET SEKÄ TAVOITE- JA TOTEUTUSSUUNNITELMA

Vuonna 2012 hankkeen päätavoitteiksi valikoituivat seuraavat aiheet:

vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki

yhteistyö TE-toimiston kanssa uusien ammattipajojen käynnistämiseksi

verkostoyhteistyön jatkaminen ja laajentaminen

kohderyhmän laajennus maaseudulla toimiviin yhdistyksiin

Ammattipajamallin juurruttaminen kolmannelle sektorille

uuden sosiaalisen hankkeen valmistelu vuodesta 2013 eteenpäin

Pääpaino tavoitteissa on verkostoyhteistyön jatkamisessa ja laajentamisessa,

kohderyhmän laajentamisessa sekä mallin juurruttamisessa kolmannelle sektorille.

TOTEUTUSSUUNNITELMA

1. Päätavoite: Vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki

Osa-tavoitteen numero

Osatavoite Tavoitemittarin numero

Tavoitemittari Kuka, keneltä ja milloin tieto kerätään? (tietolähde tai mittausväline ja mahdollinen vastausasteikko)

1.1. Työsuhteet ovat pysyviä 1.11 Työsuhteet jatkuvat työllistämistukien/oppisopimuksen päättymisen jälkeen

Kysely työnantaja/työntekijä

1.2 Työnantajien tukeminen koulutusta tarjoamalla

1.21 On tarjottu työnantajien toivomaa koulutusta

Pyydetty toiveita koulutusaiheista: aiheet, ajankohta, ohjelma Järjestetty koulutus, siihen osallistuminen

4

2. Päätavoite: Yhteistyö TE-toimiston kanssa uusien ammattipajojen

käynnistämiseksi




2.1 TE-toimiston edustus ohjausryhmässä jatkuu

2.11 Nimetty ohjausryhmän jäsen sekä yhdyshenkilö TE-toimistosta

Yhteistyötapaaminen, ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen

2.2 Uudet syntyvät ammattipajat viedään TE-toimiston palvelujen piiriin

2.21 Konsultaatio työnantajalle, siirtyminen TE-toimiston asiakkaaksi

Avoin työpaikka ilmoitettu TE-toimistoon, syntynyt työsopimus

3. Päätavoite: Verkostoyhteistyön jatkaminen ja laajentaminen




3.1 Ohjausryhmän jäsenet edustavat eri toimijoita

3.11 ”Vanhat edustajat” TE-toimisto, TYP, Korttelikotiyhdistys, oppisopimustoimisto jatkavat, uusi taho maaseututoimijoiden puolesta

Ohjausryhmän kokoonpano

3.2 Yhteistyö Setlementtiliiton Uusi paikallisuus-hankkeen kanssa

3.21 Yhteistyö on alkanut, Setlementtiliiton hankkeessa kertyvien kokemusten hyödyntäminen uuden sosiaalisen hankkeen valmistelussa maaseudulle

Konsultaatiot

5

3.3 Hankearvioinnissa tehty yhteistyötä Näky2-hankkeen kanssa

3.31 Sosiaaliset tavoitteet 2012-arviointi- ja raportointipohjan käyttö

Konsultaatiot, syntynyt raportti

3.4 Yhteistyökumppanit tyytyväisiä Ammattipajahankkeen kanssa tehtyyn yhteistyöhön

3.41 Ohjausryhmässä edustetut tahot ja heidän mielipiteensä

Kysely yhteistyökumppaneille

4. Päätavoite: Kohderyhmän laajennus maaseudulla toimiviin yhdistyksiin




4.1 Yhdistykset tietoisia hankkeesta

4.11 Tiedon jakaminen maaseututoimijoille

Järjestetyt tilaisuudet ja muu tiedottaminen

4.2 Kiinnostuksen herättäminen työllistämiseen (kyläyhdistykset, nuoriso- ja urheiluseurat jne.)

4.21 Kerrottu hankkeen tarjoamasta avusta työllistämisessä

Mitä syntynyt: kuvaus siitä, mitä tapahtui

4.3 Syntynyt uusi avoin työpaikka

4.31 Työpaikka ilmoitettu avoimeksi TE-toimistoon

Työpaikkailmoitus, työsopimus

6

5. Päätavoite: Ammattipajamallin juurruttaminen kolmannelle sektorille




5.1 Juurruttaminen Setlementtiliikkeen sisällä

5.11 Kiinnostus muissa setlementeissä

Tapaamiset, sähköpostit, kuvaus yhteistyöstä

5.2 Juurruttaminen paikallisesti

5.21 Tiedon jakaminen ja konsultaatio, kuvaus yhteistyöstä

6. Päätavoite: Uuden sosiaalisen hankkeen valmistelu v. 2013 eteenpäin




6.1. Tehty tarvekartoitus hankkeesta

6.11 Yhteistyökumppaneiden, pilottikylien tarpeet

Tapaamiset

6.2 Jätetty uusi hankehakemus

6.21 Luotu yhteistyöverkosto uuden hankkeen käynnistämiseksi

Hankehakemus

7

II Uusi ura ammattipajasta – hanke 2009 – 2012

Hankkeen tehtävänä oli kehittää yrityksen sisällä toimiva, ”mestari-kisälli”-työtapaa noudattava työllistämismalli, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä pääsemään työelämään ja samalla auttaa pienyrittäjiä löytämään uusia, koulutettavia työntekijöitä. Kohderyhmänä olivat mikro- ja pk-yritykset, jotka tarvitsivat tukea ja neuvoja rekrytoinnissa sekä toisaalta työttömät työnhakijat, joilla ei ollut aikaisempaa koulutusta, koulutus oli kesken tai vanhentunut tai joiden työttömyys uhkasi pitkittyä. Vuonna 2012 otettiin kohderyhmäksi myös maaseudulla toimivat kyläyhdistykset, nuoriso- ja urheiluseurat, joilla olisi tarve työllistää, mutta jotka kaipaisivat apua työllistämisbyrokratiaan. Tavoitteena oli käynnistää 5-10 ammattipajaa, joista syntyisi pysyviä työpaikkoja myös mahdollisten työllistämistukien päättymisen jälkeen. Hankkeeseen pääsyn edellytyksenä oli luoda lähtökohtaisesti pysyviä työpaikkoja. Hankeaikana käynnistettiin kahdeksan ammattipajaa (mestari-kisälliparia), joista pysyviksi työpaikoiksi hankkeen päättyessä on osoittautunut viisi. Kolmessa tapauksessa työsuhde päättyi työntekijän henkilökohtaisista syistä (alan vaihto, paikkakunnalta muutto, työpaikan vaihto). Yhtenä tärkeänä tavoitteena oli myös laajentaa yhteistyötä alueen eri toimijoiden – yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin – välille ja samalla luoda toimivia käytäntöjä sekä moniammatillisia verkostoja. Yhdistämällä eri toimijoiden ammattitaitoa ja osaamista on voitu tarjota niin mestarille kuin kisällillekin yksilöllistä, yrittäjän ja työnhakijan tarpeista, tavoitteista ja toiveista lähtevää henkilökohtaista palvelua. Mikä erottaa ammattipajamallin tarjoaman palvelun muista rekrytointipalveluista, on juuri sen henkilökohtaisuus. Kun palvelun tuottamiseen osallistuu useampi taho, voidaan sekä työnantajalle että työntekijälle tarjota ”täsmäpalvelua”, lähtien työnhakijaehdokkaiden etsinnästä, haastattelusta, mahdollisista työllistämistukimuodoista ja tukien hakemisesta aina muuhun ”asiointiapuun” – näin työnantajan aikaa on säästynyt yritystoiminnan pyörittämiseen. Palvelu ei suinkaan ole loppunut työsopimuksen kirjoittamiseen, vaan hanke on ollut uuden mestari-kisälliparin tukena työsuhteen alkutaipaleella vähintään 6 kuukautta työsuhteen solmimisen jälkeen. Käytännössä työnantajat ovat olleet ”hankkeen huomassa” huomattavasti pidempään. Kun tutuiksi on tultu, on kysymysten esiin tullessa ollut helppo ottaa yhteyttä - puolin ja toisin. Samalla yhteydenpito ja mukana kulkeminen ovat luoneet turvallisuutta niin uudelle mestarille työnantajan roolissa kuin kisällillekin uutta opetellessa. Hankkeessa on koottu ja painettu työsuhdeopas ”Kisällistä mestariksi – Ammattipajamalli työllistämisen tukena”, jossa esitellään ammattipajamallin palveluprosessi yksityiskohtaisemmin. Oppaaseen voi tutustua myös yhdistyksen kotisivuilla www.pohjois-kymensetlementti.fi. Oppaan on tarkoitus toimia tukena niin uudelle mestarille kuin kisällillekin ja antaa lisätietoja työelämästä, työlainsäädännöstä ja työelämän pelisäännöistä.


8

III Sosiaaliset tavoitteet ja tulokset vuonna 2012

1. Päätavoite: Vanhojen ammattipajojen seuranta ja tuki

1.1. Työsuhteet ovat pysyviä

Hankeaikana syntyneistä kahdeksasta ammattipajasta kaikki ovat olleet lähtökohtaisesti

pysyviä työpaikkoja. Kolmessa pajassa työsuhde päättyi työntekijän henkilökohtaisista

syistä (paikkakunnan vaihto, toinen koulutusala, toinen työpaikka). Jatkovuonna 2012

palkkatukijakson päätyttyä elintarvikealan työsuhde jatkui normaalina työsuhteena.

Toinen elintarvikealan oppisopimus jatkuu vielä tämän vuoden (2013) puolelle

oppisopimuksena, mutta työsuhteesta tulee pysyvä.

1.2. Työnantajien tukeminen koulutusta tarjoamalla

Heti jatkohankerahoituksen varmistuttua helmikuussa 2012 hankkeessa mukana

olleille ”vanhoille” ammattipajoille tiedotettiin hankkeen vielä jatkavan vuoden 2012

loppuun. Huhtikuussa 2012 yrittäjille lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin

täydennyskoulutusmahdollisuudesta ”pajamestareille” sekä kisälleille. Samalla

pyydettiin toiveita koulutussisällöistä ja ajankohdista. Asiaan palattiin vielä myöhemmin

puhelimitse ja todettiin, ettei kenelläkään pajoista ollut koulutustarvetta siinä

vaiheessa.

2. Päätavoite: Yhteistyö TE-toimiston kanssa uusien ammattipajojen käynnistämiseksi

2.1 TE-toimiston edustus ohjausryhmässä jatkuu

Helmikuussa 2012 yhteistyötapaamisessa TE-toimistolla keskusteltiin TE-toimiston

jatkamisesta hankkeen ohjausryhmässä sekä mahdollisesta yhdyshenkilöstä uusien

ammattipajojen kohdalla. Ohjausryhmän jäseneksi lupautui Kouvolan TE-toimiston –

nykyisen Kaakkois-Suomen TE-toimiston toimialapäällikkö (työnvälityksen

hakijapalveluvastuu) Merja Jaatinen sekä yhdyshenkilöksi työvoimaneuvoja Taina

Pöysä.

Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut Merja Jaatinen.

2.2. Uudet syntyvät ammattipajat viedään TE-toimiston palvelujen pariin

Jatkovuonna ei ole syntynyt uusia mestari-kisällipareja.

3. Päätavoite: Verkostoyhteistyön jatkaminen ja laajentaminen

3.1 Ohjausryhmän jäsenet edustavat eri toimijoita

9

Hankkeen vanhat edustajat TE-toimiston lisäksi (oppisopimustoimisto, TYP sekä

Kouvolan Korttelikodit ry) jatkoivat edustustaan ohjausryhmässä. Mukaan saatiin

myös uusi maaseututoimija Pohjois-Kymen Kasvu ry edustajanaan toiminnanjohtaja

Anne Mettälä. Kaupungin oppisopimustoimistosta jatkoi koulutustarkastaja Tommi

Neuvonen, Työvoiman palvelukeskuksesta (TYP) johtaja Niina Holm-Richardson ja

Kouvolan Korttelikodit ry:ltä toiminnanjohtaja Katja Valkeinen.

Kouvolan kaupungin sosiaalipalvelujen edustaja jäi pois ohjausryhmästä eikä hänen

tilalleen ilmoittautunut uutta edustajaa.

Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2012 yhteensä kolme kertaa. Ohjausryhmän

viimeinen päätöskokous pidettiin 18.3.2013.

3.2 Yhteistyö Setlementtiliiton Uusi paikallisuus- hankkeen kanssa

Setlementtiliitto järjesti 19.1. Helsingissä Uuden paikallisuuden aika – seminaarin,

johon projektipäällikkö osallistui.

Yhteistyötapaamisessa, Suomen Setlementtiliitossa Helsingissä 17.2. keskusteltiin

Uusi paikallisuus – hankkeen tulosten hyödyntämisestä niin Ammattipajahankkeessa

kuin etenkin valmisteltaessa uutta sosiaalista hanketta maaseudulle. Kohderyhmänä

olisi muutama pilottikylä/kyläyhdistys, joilla olisi mielenkiintoa oman

asuinympäristön asukaslähtöiseen kehittämiseen. (Kts. myöhemmin kohta 6: uuden

hankkeen valmistelu). Yhteistyötapaamiseen osallistuivat Setlementtiliitosta

pääsihteeri Pentti Lemmetyinen, kansalaistoiminnan toimialajohtaja Helka Körkkö

sekä Uusi paikallisuus-hankkeen projektipäällikkö Salome Tuomaala Tampereen

Hervannasta.

Vaikka uusi sosiaalinen hanke ei keväällä 2012 edennyt alkukartoitusta pidemmälle,

on asia otettu vuoden 2013 alusta uudelleen esiin. Samalla jatkui keskustelu siitä,

kuinka yhteistyötä Uusi paikallisuus – hankkeen kanssa voisi kehittää.

3.3 Hankearvioinnissa tehty yhteistyötä Näky 2 – hankkeen kanssa

Huhtikuussa 2012 Ammattipajahanke lähti mukaan Setlementtiliiton Näky 2-

arvioinnin kehittämishankkeeseen. Setlementtiliitosta Karoliina Ahtiainen vieraili

Kouvolassa esittelemässä hanketta ja siihen liittyvää raportointipohjaa.

Ohjausryhmän kokouksessa 11.5.2012 hyväksyttiin esitetyt Ammattipajahankkeen

sosiaaliset tavoitteet muutamin täydennyksin, jotka koskivat tavoitteiden

priorisointia.

Elokuussa 2012 vieraili Ilari Siltanen Setlementtiliitosta Kouvolassa konsultoimassa

edelleen kehitettyä arviointimallia. Setlementtiliiton liittokokoustapahtuman

yhteydessä 15.-17.11.2012 järjestettiin myös Näky 2-hankkeen verkostotapaaminen,

johon projektipäällikkö osallistui.

10

Vuoden 2012 sosiaaliset tulokset kootaan alkuvuonna 2013 ja julkaistaan sähköisessä

muodossa yhdistyksen verkkosivuilla www.pohjois-kymensetlementti.fi.

3.4 Yhteistyökumppanit tyytyväisiä hankkeen kanssa tehtyyn yhteistyöhön

Marraskuussa 2012 pyydettiin ohjausryhmän jäseniltä arviota siitä, miten heidän

organisaationsa ovat kokeneet yhteistyön hankkeessa.

”Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön.. Esim. yhdessä tehty viestintä,

aktivointi kylätasolla ja yhdessä järjestetty koulutus yhdistyksille sujuivat ja

onnistuivat hyvin”.

”Ammattipajahanke on ollut luotettava yhteistyökumppani ja asiat ovat sujuneet

sovitusti. Yksin emme olisi lähteneet vastaavaa koulutusta tekemään” (Pohjois-Kymen

Kasvu ry).

”Ammattipajan mestari-kisälli-malli on omiaan täydentämään nykyisiä

työllistämismalleja.. Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava oikea-aikaisesti. TYP:in

asiakaskunnan ohjaaminen hankkeen piiriin on ollut vaikeaa, koska asiakkaat

haasteellisia.. Kaiken kaikkiaan olemme olleet tyytyväisiä hankkeen tuomiin uusiin

avauksiin ja ideoihin”. (Työvoiman palvelukeskus TYP).

”Ammattipajahanke on ollut aktiivinen osapuoli yhteistyössä.. olemme tyytyväisiä

yhteistyöhön, on pyritty luomaan uusia verkostoja ja ylläpitämään vanhoja”

(Kouvolan kaupunki/oppisopimustoimisto).

”Olemme osallistuneet hankkeen ohjausryhmätoimintaan mielellämme, koska

alueellisen yhteistyön lujittaminen ja verkostoituminen on yksi kolmannen sektorin

toimijoiden tärkeimpiä työvälineitä.. Ohjausryhmän kautta on ollut mahdollista

tutustua ammattipajatoimintaan ja olla mukana kehittämässä sitä” (Kouvolan

Korttelikodit ry)

”Ohjausryhmässä on keskusteltu aktiivisesti ja ryhmässä jäseniä useilta tahoilta..

Kirjalliset tuotokset ja materiaalit (mm. sosiaalinen tilinpito ja tilinpäätökset) antavat

kattavan käsityksen siitä, että hankkeessa on haluttu onnistua.. Hanke on myös

hakenut näkyvyyttä Yritystreffeiltä ja Firmatorilta.. Yhteistyö oppilaitosten kanssa

antaa opiskelijoille mahdollisuuden opinnäytetyöhön ja siten hyödyttää hanketta sen

kehittämisessä..”

”Tekemisen kannalta olisi ollut hyvä päästä keskittymään enemmän juuri käytännön

työhön eli etsimään työ- ja harjoittelupaikkoja.. Oli hyvä, että hanke auttoi

työnantajaa hallinnollisissa töissä, mutta koska voimassa olevat lait eivät katso

hanketta työnantajaksi, ei hanke voi saada asiakastietoja käyttöönsä.”


11

Olisimme kaivanneet yrittäjäjärjestön vahvaa mukanaoloa ja sitä kautta tietoja

mahdollisista uusista kisälliyrityksistä” (TE-toimisto).

4. Päätavoite: Kohderyhmän laajennus maaseudulla toimiviin yhdistyksiin

4.1 Yhdistykset tietoisia hankkeesta

Heti jatkohankkeen varmistuttua helmikuussa 2012 tiedotettiin

ammattipajahankkeen tarjoamasta palvelusta yhdistyksille Kymenlaakson Kylät ry:n

kotisivujen kautta. Tiedotusta kotisivuilla on jatkettu vuoden 2012 loppuun.

Hanketiedotusta on ollut jaossa myös kyläkierroksilla keväällä 2012. Hankkeesta on

tiedotettu myös maaseututoimijoille kylien neuvottelukunnan postituslistan kautta

sekä Kaakkois-Suomen viestintähanke Viestimuuntajan sähköisissä uutiskirjeissä.

4.2 Kiinnostuksen herättäminen työllistämiseen (kyläyhdistykset, urheilu- ja

nuorisoseurat jne)

Nuorisokeskus Anjalassa järjestettiin maaliskuussa 2012 maakunnallinen

tilaisuus ”Kylien bisneskeissit”, jossa projektipäälliköllä oli tilaisuus esitellä hanketta.

Kylien liiketoiminnan teemapäivä kokosi yhteensä noin 30 osanottajaa.

Toukokuun alusta 2012 aloitettiin suunnitella Pohjois-Kymen Kasvun ja Kymenlaakson

kylät ry:n Sopiva kylä – hankkeen kanssa yhteistä koulutusta työllistämisasioista

maaseututoimijoille. Koulutus toteutettiin syyskuussa kahdessa jaksossa kahdella eri

teemalla: 19.9. aiheena olivat työllistämistuet ja muut rahoitusmahdollisuudet.

Kouluttajina tilaisuudessa toimivat Tuula Mikkola Pohjois-Kymen Kasvusta sekä Timo

Valtonen TE-toimistosta. 26.9. illan aiheina olivat yhdistysten verotus,

työnantajavelvoitteet, vakuutukset ym. yleiset aiheet liittyen yhdistysten

työllistämiseen. Illan kouluttajana toimi kirjanpitäjä Kristiina Kähkönen.

Koulutustilaisuuksista tiedotettiin PK-lehdessä maksullisilla ilmoituksilla sekä Pohjois-

Kymen Kasvun uutiskirjeissä että Kymenlaakson kylät ry:n kotisivuilla.

Tilaisuudet keräsivät yhteensä 15 kuulijaa ja olivat osallistujille maksuttomia.

Myöhemmin Kymenlaakson Kylät ry:n kyläkirjeessä palattiin vielä koulutuksien

tunnelmiin. Kaikki osallistuneet saivat myös sähköpostitse jälkikäteen tietopaketin

iltojen aiheista.

YLE:n Kymenlaakson radio teki Ammattipajahankkeesta radio-ohjelman 23.8, joka tuli

ulos seuraavana päivänä. Ohjelmassa kerrottiin myös em. koulutustilaisuuksista.

4.3 Syntynyt uusi avoin työpaikka

Uusia ammattipajoja ei tiedottamisesta huolimatta kyliin syntynyt.

12

5. Päätavoite: Ammattipajamallin juurruttaminen kolmannelle sektorille

5.1 Juurruttaminen Setlementtiliikkeen sisällä

Tapaamisissa Setlementtiliiton kanssa (esim. Uusi paikallisuus – hankkeen tiimoilta)

on jaettu infoa Ammattipajahankkeesta ja siinä kehitetystä

työllistämismallista. ”Kisällistä mestariksi – Ammattipajamalli työllistämisen tukena” –

opas on ollut tässä hyvänä apuna.

Setlementtilehdessä nro 2/2012 julkaistu artikkeli työllistämismallista levisi Suomen

paikallissetlementtien lisäksi myös muille lehden tilanneille.

5.2 Juurruttaminen paikallisesti

Elokuussa 2012 keskusteltiin TYP:in ja Kouvolan Korttelikotiyhdistyksen kanssa

hankkeen toimintamallin mahdollisesta jatkamisesta heidän kauttaan.

TYP:illä ei ollut mahdollista ottaa mallia käyttöönsä. Korttelikotiyhdistyksen hallitus

totesi yksimielisesti, ettei heillä ole nykyisillä resursseilla mahdollisuutta ottaa

hoitaakseen ammattipajamallia, vaikka malli on hyvä ja tarpeellinen.

Työllistämismallia valmiine sabluunoineen tarjottiin lokakuussa 2012 myös Kouvolan

seudun työttömille sekä Anjalankosken työttömien Tukipuu-projektille. Tapaamisessa

marraskuussa 2012 Anjalankosken työttömät ry:n kanssa asia jäi hautumaan

vuodenvaihteen yli. Helmikuun alussa 2013 yhdistys ilmoitti, ettei se

henkilövaihdoksien vuoksi pysty tässä vaiheessa perehtymään asiaan enempää.

Kouvolan seudun työttömät eivät kiinnostuneet asiasta.

6. Päätavoite: Uuden sosiaalisen hankkeen valmistelu vuodesta 2013 eteenpäin

6.1 Tehty tarvekartoitus hankkeesta

Maaliskuussa 2012 projektipäällikkö otti yhteyttä neljään kyläyhdistykseen, jotka

olivat Hyvinvointikeskus Päiväri – esiselvityshankkeen aikana 15.9.2009 – 31.5.2010

ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita mahdollisesta uudesta sosiaalisesta hankkeesta,

jonka kohderyhmänä olisivat maaseudun kylät ja niiden asukkaat. Kylät olivat

Pilkanmaa, Utti, Uimila ja Vuolenkoski.

Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa kyselyn perusteella valikoituneiden kylien

kanssa hanke, joka keskittyy syrjäytymisen mukanaan tuomien ongelmien

ennaltaehkäisyyn sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen paikallisyhteisöissä.

Kyläyhdistystapaamiseen yhdistyksen toimistolla 10.4. osallistui Pilkanmaan

kyläjaoston ja Uimilan sekä Utin kyläyhdistysten edustajia. Vuolenkosken kyläyhdistys

13

ilmoitti, ettei sillä nyt ollut mielenkiintoa osallistua. Yhteistapaamisessa kartoitettiin

kylien toiveita ja tarpeita. Mukaan pilottikyläksi suostui Pilkanmaa.

16.4. tiedusteltiin Jaalan sekä Valkealan kirkonkylien kyläyhdistysten halukkuutta

osallistua pilotteina mukaan. Tapaamisessa 11.5. Valkealan kirkonkylän kyläyhdistys

kiinnostui asiasta.

Toukokuussa Pohjois-Kymen Kasvu ry tiedotti hankesuunnitelmasta Huhdasjärven

kyläillassa sekä omassa jäsenpostissaan. Kyselyn sai suoraan sähköpostiinsa myös 43

muuta paikallista kylätoimijaa.

Koska halukkaita kyliä ei tiedotuksesta huolimatta löytynyt kuin kaksi,

hankerahoitusta ei lähdetty keväällä 2012 hakemaan.

Tammikuussa 2013 tehtiin uusi tiedustelu: Lehtomäen kaupunginosayhdistys oli

halukas pilottihankkeeseen. Samalla kaupunginosayhdistys siirtyi osaksi Pohjois-

Kymen Setlementtiä. Muita halukkaita olivat Valkealan kirkonkylän sekä Jaalan

kirkonkylän kyläyhdistykset.

Setlementtiliiton kanssa on sovittu yhteistyöstä, mikäli hankerahoitus järjestyy.

Samalla Pohjois-Kymen Setlementti voi pilotoida Kouvolan alueella Suomen

Setlementtiliiton Uusi paikallisuus-hankkeessa kehitettäviä matalan kynnyksen

vapaaehtoistyön toimintamallia sekä kansalaisraatitoimintaa.

Kansalaisraatitoiminnassa yhteistyöstä on kiinnostunut myös Kouvolan kylien

neuvottelukunta. Hankesuunnitelma on maaliskuussa 2013 loppusuoralla.

IV Yhteenveto

Ammattipajahankkeen saatua vuoden jatkoajan helmikuussa 2012 asiasta

tiedotettiin Kymen Yrittäjille sekä Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan

yrittäjäyhdistyksille. Mukaan toivottiin uusia innostuneita pajamestareita

yrittäjäpuolelta. Varsinaiseen maksulliseen ilmoitteluun Kymen Yrittäjät-lehdessä ei

hankkeella ollut varaa.

”Vanhat” ammattipajat, mestari-kisälliparit olivat edelleen tyytyväisiä ja työsuhteet

jatkuivat. Uusia pajayrittäjiä yrityspuolelta ei kuitenkaan vuonna 2012 saatu mukaan.

Laajasta tiedotuksesta huolimatta myöskään kylätoimijat eivät innostuneet

työllistämään. Tarvetta olisi ollut lyhytaikaiseen työllistämiseen, mutta esimerkiksi

kesätyöhön ei ole mahdollista käyttää yhteiskunnan työllistämistukia. Vaikka

työllistämisasiat ja siihen liittyvä byrokratia kiinnostivat, oli rima kuitenkin korkealla

eikä uusia ammattipajoja kylätoimijoiden kanssa syntynyt.

14

Kehitetty ammattipajamalli on silti herättänyt kiinnostusta. Kisällistä mestariksi –

työsuhdeoppaasta otettiin uusi painos vuonna 2012 ja sillä on ollut kysyntää.

Kouvolan Nuorkauppakamarin järjestämässä Kymikontakti-

verkostoitumistapahtumassa 12.9. ammattipajamalli kiinnosti mm. Helsingin

yliopiston Kouvolan yksikköä Palmeniaa. Kouvolan kaupungin OTE-nuorten työpajat

ovat myös käyttäneet opasta omassa oppisopimuskoulutuksessaan. Opas on löytänyt

tiensä myös kaupungin opetus- ja kasvatuslautakunnan virkamiehille.

Valtakunnallisen hankerekisterin www.innokylä.fi kautta tieto ammattipajamallista ja

sen hyödyntäminen valtakunnallisesti on mahdollista. Toivomme, että hankkeessa

kehitetty ja toimivaksi osoitettu työllistämismalli tulisi jatkossakin olemaan yksi

työllistämisen työkalu, muita malleja täydentäen.

http://www.innokylä.fi/

Documents

Sosiaaliset tulokset 2012 Pohjois-Kymen Setlementti