Embed Size (px)
Citation preview
TOIMINTAKERTOMUS
ARKISTONJOHTAJALTA . . . . . . . . . . . . 3 HALLINTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
HENKILÖSTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
TALOUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
AINEISTON HANKINTA . . . . . . . . . . . . . 7
SÄILYTTÄMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . .8
JÄRJESTÄMINEN JA LUETTELOINTI . . 8
SAATAVUUTTA JA KÄYTTÖÄ EDISTÄVÄT PALVELUT . . . . . . . . . . . .9
DIGITOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
VIESTINTÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
KEHITTÄMISTOIMINTA . . . . . . . . . . . 10
YHTEISTYÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
KOULUTUS JA SEMINAARIT . . . . . . . 16
NÄYTTELYT, TAPAHTUMAT JA VIERAILUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
DESIGNARKISTO . . . . . . . . . . . . . . . 16
HENKILÖKUNTA . . . . . . . . . . . . . . . . 19
VASTAANOTETUT AINEISTOT . . . . . . 19
TILASTOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
SISÄLTÖ
YLEn arkiston ”vaaleanpunaisia uutisia”
ARKISTONJOHTAJALTA
Elkan 36. toimintavuosi oli myös juhlavuosi. Tou-kokuun 2. päivänä tuli kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun arkisto avattiin ensi kerran yleisölle. Elkan toi-minnan käynnistämistä edelsi vuonna 1975 voi-maan tullut yksityisarkis-tojen valtionapulaki ja sitä seurannut noin viiteen vuoteen venynyt keskus-arkiston synnytys. Elkan säätiö perustettiin vuonna 1979, ja sen jälkeen pääs-tiin nopeasti konkreetti-siin toimiin Mikkelissä, jonne keskusarkisto sijoi-tettiin kaupungin suosiol-lisella tuella.
Merkkivuotta vietettiin työn merkeissä — ja tuloksellisesti. Uutta aineistoa tosin otettiin vastaan edellisvuotta vähemmän. Tilastot osoit-tavat, että määrä vaihte-lee huomattavastikin vuo-sien välillä. Yksi syy sii-hen on se, että suurempi-en arkistojen siirtojen esivalmistelut saattavat kestää erinäisistä syistä johtuen vuoden ja joskus pidem-päänkin. Myös vuonna 2016 pohjustettiin seuraavan vuoden aikana tapahtuvia siirtoja. Ennusmerkit näyt-täisivätkin, että vuonna 2017 Elkaan tulisi asiakirjo-ja huomattavasti enemmän kuin vuonna 2016.
Yritysten toimintaympäristö on muuttunut digitaali-seksi. Elka on jo ottanut säilytykseen digitaalista aineistoa, mutta sekalaisten eri ajoilta olevien tiedos-tojen käsittely on osoittanut työlääksi. Jatkossa tar-vitaan kehittyneempiä tapoja ottaa digitaalista aineis-toa vastaan. Asiassa otettiin haparoivia askelia vuo-den aikana, mutta työsarkaa on vielä kynnettävänä, jotta suunnitelmat saadaan käytäntöön.
Erityisesti arkistojen jär-jestäjillä on syytä juhlaan merkkivuoden saavutuk-sistaan. Jos ei oteta huo-mioon sota-arkiston kun-nostusprojektia, koskaan aikaisemmin ei Elkan his-toriassa ole järjestetty ja luetteloitu niin suurta mää-rää aineistoa kuin kerto-musvuonna. Liki 1300 hyl-lymetrin asiakirjamäärän käsittely on huikea teko. Ahkerien käsien lisäksi saavutusta edesauttoi se, että järjestämis- ja luette-lointityöhön voitiin laittaa lisää henkilöresursseja. Kiitokset tästä kuuluvat yrityksille ja elinkeinoelä-män organisaatioille, jot-ka ovat kiitettävästi osal-listuneet aineistojensa käsittelykulujen kattami-seen.
Aineiston vastaanottami-nen Elkaan varmistaa tie-tojen säilymisen. Asiakir-jojen järjestäminen ja luettelointi sekä digitointi
puolestaan helpottavat säilytyksessä olevien arkisto-jen käytettävyyttä. Tavoitteena on tarjota Elkassa ole-via aineistoja erilaisia digitaalisia palveluja hyödyn-täen ja kohderyhmien käyttötarpeet huomioiden. Täs-sä toiminnassa oma aktiivisuus on olennainen tekijä. Jos suuri yleisö ei kävele arkiston ovista sisään, men-nään sinne missä suuri yleisö on – someen. Valittu lin-ja on osoittautunut onnistuneeksi, eikä perinteinen tut-kijapalvelukaan näyttäisi olevan hiipumassa. Ehkä tie-toisuuden lisääntymisellä Elkan palveluista on vaiku-tuksensa siihen.
Toimintakertomuksen tekivät ja tilastotiedot keräsivät allekirjoittanut, Olli Alm ja Sari Muinonen.
Jarmo Luoma-aho arkistonjohtaja, säätiön asiamies
3
SÄÄTIÖN HALLINTO
Säätiön tarkoituksen toteutuminen ja valvonta
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö – Stfitelsen för Centralarkivet för Finlands näringsliv on rekisteröity vuonna 1980. Säätiön tarkoituksena on elinkeinoelämän keskusarkiston hoidon järjestäminen ja edistäminen. Tätä varten säätiö on perustanut Mik-kelin kaupunkiin Suomen Elinkeinoelämän Keskusar-kiston, jonka toimintaa se ylläpitää.
Säätiön tarkoituksen toteutumiseksi keskusarkiston tehtävänä on koota, säilyttää ja järjestää toimintansa lopettaneiden sekä toiminnassa olevien yritysten, elin-keinoelämän järjestöjen ja elinkeinoelämässä vaikut-taneiden yksityisten henkilöiden arkistoja ja antaa nii-tä käyttöön käyttörajoitusten puitteissa sekä harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa.
Säätiö saa pysyväisluonteista, lakisääteistä valtionapua (laki yksityisarkistojen valtionavusta 1006/2006). Avus-tuslaissa on määritelty ehdot valtionavun saamiseksi.
Säätiön tarkoituksen toteutuminen ja valtionavustuk-sen ehtojen mukainen toiminta on kuvattu tässä toi-mintakertomuksessa.
Säätiön ja sen ylläpitämän keskusarkiston toimintaa valvovat säätiön valtuuskunta ja hallitus, tilintarkasta-ja (BDO Oy/Aki Rusanen JHTT, HTM), patentti- ja rekisterihallitus sekä arkistolaitos.
Säätiön sääntöjen muuttaminen vastaamaan uudis-tettua säätiölakia aloitettiin kertomusvuoden aikana. Tavoitteena on saada uudet säännöt rekisteröityä vuo-den 2017 aikana.
Valtuuskunta
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiön valtuuskunta on toimintaa valvova ja tukeva elin. Val-tuuskunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Vuo-sikokouksesta 2016 alkaen valtuuskuntaan ovat sää-tiön perustajaorganisaatioiden nimeäminä kuuluneet seuraavat jäsenet:
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu professori Matti Pohjola 3/2015—3/2017 - varajäsen johtaja Pentti Mustalampi
Elinkeinoelämän keskusliitto EK viestintäjohtaja Jenni Järvelä 3/2015—3/2017 - varajäsen viestintäpäällikkö Helvi Kaijomaa
johtaja Esko Keskinen 3/2015—3/2017 - varajäsen viestintäjohtaja Nora Elers
Etelä-Savon kauppakamari senior advisor Esko Pitkänen 3/2016—3/2018 - varajäsen hallituksen puheenjohtaja Jukka Tikka
Etelä-Savon maakuntakuntaliitto maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 3/2016—3/2018 - varajäsen viestintä- ja yhteiskuntapäällikkö Teppo Leinonen
Keskuskauppakamari osastopäällikkö Mika Heikkilä 3/2015—3/2017 - varajäsen kehityspäällikkö Pirjo Liukas
Liikearkistoyhdistys ry. johtaja Pekka Anttonen 3/2015—3/2017 - varajäsen suunnittelija Matti Happonen
Liikesivistysrahasto toimitusjohtaja Kari Manninen 3/2015—3/2017 - varajäsen toimitusjohtaja Johanna Vesterinen
Mikkelin kaupunki kehitysjohtaja Raine Lehkonen 3/2016—3/2018 - varajäsen erikoislääkäri Seija Kuikka
hallintojohtaja Ari Liikanen 3/2016—3/2018 - varajäsen kehityspäällikkö Aki Kauranen
prikaatikenraali Olli Nepponen 3/2016—3/2018 - varajäsen kaupunginlakimies Jukka Savolainen
Stiftelsen för Åbo Akademi professor Gunilla Widén 3/2016—3/2018 - suppleant skattmästare Lasse Svens
Suomen Kulttuurirahasto professori Jari Ojala 3/2016—3/2018 - varajäsen dosentti Jyrki Paaskoski
Valtuuskunnan puheenjohtajana on toiminut viestintä-johtaja Jouni Kemppainen ja 17.3.2016 alkaen vies-tintäjohtaja Jenni Järvelä. Varapuheenjohtajana on ollut hallintojohtaja Ari Liikanen.
Valtuuskunnan vuosikokous pidettiin 17.3.2016.
Hallitus
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiön hallitus vastaa säätiön toiminnasta ja sen tarkoituksen toteutumisesta. Mikkelin kaupunki nimeää hallituk-seen kaksi jäsentä. Muut jäsenet valitsee säätiön val-tuuskunta. Kaksivuotiskaudelle 2016—2018 nimet-tyyn hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat jäsenet:
Hannu Rautiainen, johtaja, puheenjohtaja Timo Halonen, kaupunginjohtaja, varapuheenjohta-jaEeva-Liisa Inkeroinen, varatoimitusjohtaja Tytti Voutilainen, maakunta-arkiston johtaja Niklas Jensen-Eriksen, professori Juha-Antti Lamberg, professori Carl-Magnus Roos, FM
Hallitus kokoontui kolme kertaa 11.2., 16.6. ja 12.10.
4
Säätiön edustaminen
Säätiön edustaminen on mainittu säätiölaissa ja sää-tiön säännöissä. Asiamiehenä toimivalla arkistonjoh-taja Jarmo Luoma-aholla on säätiön nimenkirjoitusoi-keus ja oikeus edustaa säätiötä.
Hallinnon palkkiot
Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkaa tai palkkiota eikä asiamiehelle eril-listä korvausta säätiön tehtävien hoitamisesta. Hallin-toelinten jäsenet voivat laskuttaa säätiön kokouksiin liittyvät matkustuskulunsa säätiöltä, mikäli taustayh-teisö ei maksa näitä kuluja.
Lähipiiritiedot (säätiölaki 5 luku, 2 §)
Säätiön lähipiiriin kuuluvat:
1. säätiön perustajayhteisöt ja heidän nimeämänsä säätiön valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet (luetel-tu edellä)
2. säätiön hallituksen jäsenet (lueteltu edellä)3. säätiön asiamies Jarmo Luoma-aho4. erikseen nimettynä säätiön nimenkirjoitusoikeuden
saaneena tietohallinto- ja kehittämispäällikkö Olli Alm
5. tilintarkastaja BDO Oy/Aki Rusanen JHTT, HTM6. säätiön perustajayhteisöjen mahdolliset tytäryhteisöt
ja -säätiöt 7. kohdissa 1—6 tarkoitetun ihmisen perheenjäsen
(aviopuoliso, avopuoliso, oma tai puolison lapsi ja tämän puoliso ja jälkeläiset sekä oma tai puolison vanhempi, isovanhempi ja tämän vanhempi)
8. kohdissa 1—6 tarkoitetun ihmisen lähisukulainen (sisarus ja sisar- ja velipuoli ja tämän aviopuoliso ja avopuoliso sekä näiden lapsi, lapsen jälkeläinen, vanhempi tai isovanhempi)
9. kohdissa 1—6 tarkoitetun ihmisen tai yhdessä toi-mivien ihmisten määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö
Säätiö ei ole antanut avustuksia tai osittain tai koko-naan vastikkeettomia taloudellisia etuja lähipiiriin kuu-luville.
Keskusarkiston toimintaan liittyvät palkat on makset-tu tehtävän vaativuuden perusteella sekä työmatkois-ta aiheutuneet päivärahat ja matkustuskulut toteutu-neiden, dokumentein osoitettujen kulujen mukaisesti valtion matkustussäännön mukaisesti. Säätiön mak-samia palkkoja ja matkustuskuluja lähipiiriin kuuluville ihmisille ei ilmoiteta silloin kun lähipiiriin kuuluva ihmi-nen on työsuhteessa säätiöön. Tällöin palkkatieto kat-sotaan olevan ei-julkinen henkilötieto. Muut taloudelli-set toimet säätiön ja lähipiirin välillä on luetteloitu vuo-den 2016 tilinpäätöksessä.
HENKILÖSTÖ
Edellisvuoteen verrattuna Elkan henkilöstön määrä pieneni vuoden 2016 puolella n. kolmannekseen, mikä johtui sota-arkiston kunnostusprojektin päättymi-sestä vuoden 2015 loppupuolella. Yrityksiltä saaduil-la maksuilla aineistojen järjestämiseksi ja luetteloimi-seksi voitiin kuitenkin jatkaa neljän projektin palveluk-sessa olleen työntekijän työsuhdetta.
Toimiehtosopimusjärjestelmän päättymisen jälkeen Elka työnantajana ei ole kuulunut minkään työehtoso-pimuksen piiriin. Noudatettavat työehdot perustuvat työntekijöiden luottamusvaltuutettujen edustamien työntekijäryhmien ja säätiön väliseen sopimukseen.
Kertomusvuoden aikana Elkassa työskenteli toistai-seksi voimassaolevassa, määräaikaisessa tai osa-ai-kaisessa työsuhteessa 17 henkilöä, joista kaksi Designarkistossa. Henkilötyövuosia tehtiin kaikkiaan 14,00, josta yksi Designarkistossa. Kaikki työntekijät työskentelivät Mikkelissä.
Asiakirjahallinnan ammatillinen osaaminen on pidetty hyvällä tasolla. Yli puolet työntekijöistä on suorittanut eriasteisia arkistoalan tutkintoja. Muodollinen päte-vyys ei kuitenkaan kerro kaikkea. Vuosien aikana teh-dyn käytännön työn tuloksena työntekijöille on kerty-nyt paljon osaamista elinkeinoelämän asiakirjojen seulonnasta, järjestämisestä, kuvailusta kuin myös asiakirjoihin liittyvän tutkijapalvelun kohdistamisesta erilaisille asiakasryhmille.
Liikearkistoyhdistyksen teemapäivään maaliskuussa osallistuivat Jarmo Luoma-aho ja Olli Alm sekä mar-raskuun teemapäivään Olli Alm. Talon sisällä pidettiin säännöllisesti palavereja, joissa käytiin läpi kehittämistarpeita, uusia toimintamalleja ja työvälinei-tä. Pilvipalveluiden (mm. Office 365) käyttöönoton yhteydessä järjestettiin työntekijöille käyttöopastusta.
Sisäinen tiedonkulku koetaan tärkeäksi asiaksi henki-lökunnan keskuudessa. Viestinnässä korostetaan avoimuutta kaikkien työntekijöiden välillä. Elkassa pidettiin noin kerran kuukaudessa kuukausi-info, jos-sa jokaiselle tarjottiin mahdollisuus kertoa ajankohtai-sista asioistaan. Muita sisäisen tiedottamisen välinei-tä olivat Elkan sisäinen sähköpostilista, Uutiskirje, verkkolehti Eemeli, sosiaalinen media, verkkosivut ja vuosikertomus. Office 365:n uudet toiminnallisuudet osaltaan paransivat ja tehostivat sisäistä tiedonkulkua.
Henkilökunta kuuluu työterveyshuollon piiriin. Elka edisti henkilökunnan työkykyä ylläpitävää toimintaa tukemalla vapaa-ajalla tapahtuvaa omaehtoista kun-toilua. Työpisteiden ergonomia vastaa nykyisiä stan-dardeja, mikä mahdollistaa oikean työskentelyasen-non sekä istumatyössä että seisaallaan tapahtuvassa työnteossa. Ilman puhtauteen on kiinnitetty huomiota mm. erillisten ilmanpuhdistimien avulla. Aivan vuoden lopulla aloitettiin vetokaapin muuttaminen suljetuksi
5
Kone Oy:n henkilökuntaa vuodelta 1942
tilaksi, mikä mahdollistaa esim. homeisten asiakirjo-jen siirtämisen arkistokoteloihin tai niiden skannaami-sen suljetussa tilassa.
Elkassa on käytössä ns. varhaisen tuen malli. Siinä pyritään ennakoivasti toimenpiteisiin, joilla voidaan ehkäistä pitkäaikaiset sairauspoissaolot.
Arkistonjohtaja kävi kunkin työntekijän kanssa kans-sa kehityskeskustelun joulukuussa. Teemoina olivat työtehtävien sujuminen ja tavoitteet vuodelle 2017, työyhteisössä toiminen, fyysien työympäristö ja erilai-set kehittämisideat.
Elkan 35-vuotista taivalta henkilökunta juhlisti lounaal-la Tertin kartanossa toukokuussa. 35 vuotta Elka-his-toriaa tuli myös täyteen it-asiantuntija Jari Lehtosella ja tietopalvelusihteeri Sirpa Seppäsellä. Pikkujoulu sujui urheilullisissa merkeissä. Elkalaiset seurasivat Jukurit— Saipa -ottelua Ikioma Areenalla joulukuus-sa. Harmittava kotitappio ei kuitenkaan latistunut tun-nelmaa.
TALOUS
Tilinpäätös
Vuonna 2016 toiminnan kokonaismenot olivat 1 555 243,30 €. Menot katettiin Kansallisarkiston myöntämällä lakisääteisellä valtionavulla, Mikkelin
kaupungin toiminta-avustuksella, yrityksiltä saaduilla maksuilla asiakirjojen järjestämiseksi ja luetteloinnik-si sekä osinko- ja korkotuotoilla. Designarkiston toi-minta rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erillis-avustuksella ja sen kattamien menojen ylitys säätiön omarahoitusosuudella.
Toimintavuoden ylijäämä oli 3 788,16 €. Taseen lop-pusumma pieneni noin 119 000 €, mikä johtui saatu-jen ennakkomaksujen tulouttamisesta vastaanotettu-jen aineistojen järjestämis- ja luettelointotöiden val-mistuttua.
Talouden ja toiminnan näkymät (kirjapitolaki 3. luku 1a §)
Säätiön säännöissä mainittujen tehtävien suorittami-nen (ml. Designarkisto) ja valtionapulain ehtojen mukainen toiminta rahoitetaan valtionavulla, Mikkelin kaupungin toiminta-avustuksella, opetus- ja kulttuuri-ministeriön erillisavustuksella Designarkistolle ja yri-tyksiltä saaduilla maksuilla asiakirjojen järjestämisek-si ja luetteloimiseksi. Mahdollisen liiketoiminnan käyn-nistäminen edellyttää sen pitämistä erillään yleishyö-dyllisestä ja julkisin varoin tuetusta toiminnasta.
Sota-arkiston kunnostamisprojektin päättymisen jäl-keen kiinteistömenot kasvoivat, kun projektin saamal-la rahoituksella katettua projektin osuutta kiinteistö-menoista ei ole voitu kokonaisuudessaan rahoittaa
6
Elkan saamilla avustuksilla. Elkan henkilökunnan määrä on ollut suurempi kuin mitä julkinen rahoitus mahdollistaisi. Lisääntyneet henkilöstömenot rahoite-taan tulouttamalla taseesta ennakkomaksuja sitä mukaa kun sovittuja järjestämis- ja luettelointipalvelu-ja (Historia esille -paketteja) tehdään. Tämänhetkisen työsuman purkamisen jälkeen tavoitteena on, että ennakkomaksujen osuus taseesta pienenisi. Tähän päästään, kun saadaan lyhennettyä aikaa, joka kuluu aineistojen vastaanottamisesta järjestämis- ja luette-lointityön valmistumiseen.
Voimassa olevassa valtionapulaissa valtionapua saa-vien arkistojen toimintaa arvioidaan myös toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. Kan-sallisarkisto arvioi valtionapuarkistojen toimintaa eri-laisten indikaattoreiden avulla.
Elkan kehittämistoiminnan kärkihanke on digitaalisen säilytyspalvelun konseptointi ja käynnistäminen. Kan-sallisen digitaalisen kirjaston (KDK) pitkäaikaissälyt-tämisen ratkaisu, ns. PAS-palvelu, huomioidaan kehit-tämistyössä. Sen rinnalla kuitenkin tarvitaan järjestel-mä, joka vastaanottaa pysyvästi tai pitkäaikaisesti säi-lytettäviä digitaalisia aineistoja. Järjestelmä toimii myös alustana, josta tietyn ajan kuluttua siirretään pysyvän säilytysarvon omaavaa digitaalista aineistoa julkisilla varoilla rahoitettavaan PAS-järjestelmään.
Teollisen muotoilun arkistossa jatketaan aktiivista työ-tä perinteisen ja digitaalisen aineiston vastaanottami-seksi. Arkiston nimi muuttui vuodenvaihteessa 2015 /2016 Designarkistoksi. Teollisen muotoilun aineistot ovat edelleen toiminnan keskiössä, mutta yhä useam-min rajan määrittely teollisen muotoilun ja esim. graa-fisen suunnittelun ja palvelumuotoilun välillä on vai-keaa. Myös aineiston käytettävyyden edistäminen tut-kimus- ja opetustoiminnassa on edelleen keskeinen tehtävä Designarkiston toiminnassa.
AINEISTON HANKINTA
Hankintapolitiikkansa mukaisesti Elka pyrkii saamaan paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti mer-kittävien yritysten arkistoja edustavasti eri toimialoilta ja eri aikakausilta. Tavoitteena on vastaanottaa sekä suurten että pienten yritysten asiakirjoja. Elinkeinoelä-män valtakunnallisten ja paikallisten järjestöjen tai muunlaisten yhteenliittymien asiakirjat ovat tutkimuk-sen näkökulmasta myös tärkeitä tallennuskohteita. Samoin yksityishenkilöiden asiakirjat silloin, kun nii-den tietosisällön arvioidaan täydentävän kuvaa elin-keinoelämän toiminnasta.
Muotoilutoimistojen, muotoilijoiden ja ns. muotoiluin-tensiivisten yritysten teollista muotoilua koskevat asia-kirjat kuuluvat Designarkiston hankintapolitiikkaan.
Hankintapolitiikassaan Elka noudattaa arkistosektorin kansallisia hankintapoliittisia linjauksia. Yhteistä han-
kintapolitiikkaa on suunniteltu vuoden 2016 aikana, ja se saadaan valmiiksi vuoden 2017 aikana. Elkan aineistojen hankinnan kohderyhmä on selkeä eikä päällekkäisyyttä ole juuri esiintynyt muiden yksityisten keskusarkistojen ja Kansallisarkiston sekä Elkan välil-lä yritysasiakirjojen vastaanottopaikkaa mietittäessä.
Kuten aikaisempinakin vuosina, yritysarkistoja on vas-taanotettu varsinkin museoihin ja kotiseutuarkistoihin. Elka on korostanut, että arkistosektorin tulisi käydä hankintapolitiikkaan liittyvät keskustelut näidenkin organisaatioiden kanssa. Elka on myös tuonut omia näkemyksiään suoraan museosektorille. Arkistonjoh-taja piti aiheesta esityksen museoiden Tako-seminaa-rissa Kansallismuseossa lokakuussa 2016. Kerto-musvuoden aikana Elka oli kommentoijana kulttuuri-perinnön pelastamisprojektissa (PELA), ja toi sitä kautta esille omia käsityksiään yritysarkistojen tallen-tamisesta. Tavoitteena olisi saada aikaan selkeät peli-säännöt yritysten asiakirjojen tallentamisessa.
Vuonna 2016 yhteensä 50 eri asiakasta siirsi asiakir-jojaan Elkaan (vuonna 2015 asiakkaita oli 58). Vas-taanottokertoja oli yhteensä 70, joten uutta aineistoa saapui Elkaan keskimäärin viikoittain. Kertomusvuon-na vastaanotettiin asiakirjoja 432,88 hyllymetriä (hm). Määrä on kolme kertaa pienempi kuin vuonna 2015, mikä johtuu siitä, että vuoden 2016 aikana ei vastaan-otettu suuria arkistokokonaisuuksia. Paljon tehtiin myös täydennyksiä olemassa oleviin arkistoihin. Lisäksi aineistojen mukana tuli valokuvia, karttoja, pii-rustuksia, äänen ja liikkuvan kuvan tallenteita sekä digitaalisia tiedostoja.
Aineiston siirtoihin liittyy yhteydenpitoa, taustatyötä mm. historiaan tutustumista, sopimusten laadintaa, keskusteluja ja käyntejä asiakkaan luona, säilytysar-von määrittämistä ja ennakkoseulontaa. Asiakasjär-jestelmään tilastoituja kontakteja oli kaikkiaan 117 vuonna 2016, siis keskimäärin reilu kaksi jokaisena vuoden viikkona. Monesti siirtoprosessi kestää eri syistä johtuen pidemmän aikaa. Niinpä kuluneenakin toimintavuonna käytiin keskusteluja myös vuonna 2017 tapahtuvista aineistojen siirroista.
Aineistojaan luovuttivat yritykset, järjestöt ja jossain määrin myös yksityiset henkilöt. Usein laukaisevat tekijät olivat hyvin käytännönläheisiä, kuten toiminnan päättyminen, fuusiot ja tilankäytön tehostaminen. Myös siirtyminen sähköiseen toimintaympäristöön vähensi tarvetta säilyttää vanhoja paperiasiakirjoja. Kaikissa tapauksissa aineistojen luovuttajat kuitenkin pitivät tärkeänä saada asiakirjallista historiaansa tal-teen, ettei se tuhoutuisi muutosten myllerryksessä.
Varsinaisia keruuhankkeita oli yksi. Vuonna 2016 jat-ketiin edellisvuosien tapaan linja-autojen aikatauluko-koelman kartuttamista. Keväällä lähettiin n. 400 yrityk-seen kirje, jossa kerrottiin Elkasta ja sen säilytyspal-veluista. Kampanja kohdistettiin sellaisille toimialoille, joilta Elkassa ei vielä ollut aineistoa säilytyksessä.
7
Suurin osa vuonna 2016 vastaanotetuista asiakirjois-ta oli paperimuodossa tai muuta analogista aineistoa. Luovutusten mukana tuli myös digitaalisia tietovälinei-tä, joiden käsittely säilytysjärjestelmään siirtämiseksi toi uuden, haastavan työvaiheen aineiston vastaanot-tamisen prosessiin. Digitaalinen toimintatapa on ollut yleistä jo pitemmän ajan, ja ns. vanha aineistokin alkaa useasti olla erilaisilla tietovälineillä. Niiden migraatio säilytys- ja käyttökelpoiseen muotoon ei aina ole mahdollista, mikä johtuu aineiston iän muka-naan tuomista teknisistä ongelmista. Levykkeinen, romppujen yms. vastaanottamisen rinnalla Elka alkoi yhdessä arkistojärjestelmän toimittajan kanssa kehit-tää yrityksille sofistikoidumpaa tapaa tallentaa sähköi-siä aineistojaan. Tavoitteena on saada pari uutta han-ketta lisää vuonna 2015 käynnistyneen pilotin lisäksi.
SÄILYTTÄMINEN
Elkan säilytystilat täyttävät asiakirjojen pysyvän säilyttämisen vaatimukset sekä rakenteellisen suojauksen että olosuhdevaatimusten (kosteus ja lämpötila) osalta. Aineiston säilyttämisen yksikköhinta pyritään pitämään edullisena verrattuna muihin vas-taavan tasoisiin pitkäaikaisen säilyttämisen arkistoihin.
Alkuvuodesta 2016 hyllytettiin kaksi arkistomakasii-nia. Hyllytasot asennettiin vaakasäilyttämistä silmällä pitäen. Näin saatiin joka siirtovaunuun yksi hyllytaso lisää verrattuna aikaisempaan pystysäilytystapaan. Resursointi vastaanotettujen asiakirjojen järjestämi-seen ja luettelointiin on myös tehostanut säilytystilan käyttöä. Yleensä vastaanotettu aineisto tiivistyy noin kolmanneksella, kun se on käsitelty arkistovaatimus-ten mukaisesti.
Vuoden 2016 lopussa vapaata hyllytetyttä säilytyska-pasiteettia arvioitiin olevan noin 4500 hyllymetriä. Kaksi tai kolme ikkunalista tilaa voidaan melko pienin toimenpitein muuttaa arkistotiloiksi, ja korvaamalla kiinteät piirustuskaapit siirtovaunuratkaisulla arvioi-daan saatavan uutta arkistotilaa vielä lisää noin 5000—7000 hm.
Vuosina 2006—2016 Elka on ottanut vastaan uutta arkistoaineistoa keskimäärin 1133 hm vuodessa. Tämän perusteella nykyiset säilytystilat riittäisivät noin 8—10 vuotta. Vaikka trendi näyttäisi olevan laskeva, vastaanotetun aineiston määrän ennustaminen on vai-keaa, sillä vuosittain määrä on vaihdellut paljon. Muu-tama yksittäinen suurehko aineistonluovutus on nos-tanut määrää huomattavasti muihin vuosiin nähden.
Vuoden lopussa säilytyksessä oli hyllymetreillä mitat-tavaa aineistoa 30221 hm. Aineiston määrä kasvoi 220 hm vuoden 2015 lopusta (kartunta). Kansallisar-kiston tilastointitavassa muunnetaan myös säilytyk-sessä olevat erityisaineistot hyllymetreiksi kaavalla 1 m3 = 10 hyllymetriä. Tällä tavalla laskettuna aineistoa oli säilytyksessä vuoden lopussa 31671,16 hm, ja vastaavasti kartunta oli 223,82 hm.
Kartunta oli pienempi kuin vastaanotetun aineiston määrä, mikä johtuu aineiston tiivistymisestä järjestä-mis- ja luettelointityön tuloksena. Säilytyksessä ole-van aineiston kokonaismäärän kasvu edelliseen toi-mintavuoteen verrattuna oli pientä, vain vajaa 1 %.
Vastaanotettu digitaalinen aineisto ja Elkan digitoima aineisto ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun Darcme-dian säilytysjärjestelmässä osana YKSA-nimistä arkistojärjestelmää. Digitaaliset aineistot ovat kolmel-la eri nauhalla, joista yksi on maantieteellisesti erillään ammattikorkeakoulusta. Varmistukset mukaan lukien digitaalista aineistoa on säilytyksessä yhteensä 67 teratavua. Kasvua edelliseen toimintavuoteen on yksi teratavu.
JÄRJESTÄMINEN JA LUETTELOINTI
Vuotta 2016 voi hyvällä syyllä kutsua järjestämisen ja luetteloinnin vuodeksi Elkassa, sillä vuoden aikana käsiteltiin enemmän arkistoaineistoa kuin koskaan aikaisemmin, kaikkiaan 1294,53 hyllymetriä. Kasvua edellisestä vuodesta – joka sekin oli keskivertoa suu-rempi – tuli 88 prosenttia. Syitä tähän erinomaiseen tulokseen oli kaksi. Ensiksi vuonna 2016 oli mahdol-lisuus käyttää kolme henkilötyövuotta aiempaa enem-män järjestämis- ja luettelointityöhön. Toinen syy oli se, että vuoden aikana päästiin järjestämään monia uusia arkistoja. Uuden arkiston järjestäminen on aina nopeampaa kuin jo olemassa olevan arkiston täyden-täminen.
Vuosi 2016 oli myös ensimmäinen kokonainen vuosi uuden YKSA 3.0 -arkistotietokannan käytössä. YKSA otettiin käyttöön kesäkuussa 2015, ja ensimmäinen syksy meni sen käyttämisen opettelussa. Vuonna 2016 uuden arkistotietokannan käyttö sujui jo rutiinin-omaisesti. Aikaisempaan Elma-tietokantaan verrattu-na YKSA on joustavampi, ja se mahdollistaa erilaisia tapoja sarjoittaa aineistoa esimerkiksi toimintojen mukaisesti. Joustavampi ja paremmin aineistoa kuvaava luettelointitapa on osoittautunut myös nopeammaksi tavaksi luetteloida ja kuvailla aineistoa. YKSA:ssa ei myöskään ole neljää erillismateriaalire-kisteriä, vaan valokuvien, äänitteiden, liikkuvan kuvan sekä piirustusten ja karttojen tiedot tallennetaan samaan paikkaan kuin asiakirjojenkin.
Viime vuoden aikana järjestetyt 1294,53 hyllymetriä kuuluivat seitsemäänkymmeneenkahdeksaan eri arkistoon. Suurimmat järjestämis- ja luettelointityöt tehtiin Nordea Bank Finlandin, Finnet-liiton, Kone Oyj:n, Rautaruukin, Yleisradion, Stora Enson, Finnve-ran, Kemianteollisuus ry:n sekä Tampellan aseosas-ton arkistojen parissa. Koska järjestetyn ja luetteloi-dun aineiston kokonaismäärä ylitti reilusti vuoden aikana vastaanotetun järjestämättömän aineiston määrän, niin Elkan aineistojen järjestämisaste luon-nollisestikin kasvoi. Vuoden 2015 lopulla joko arkisto- tai inventointiluettelon tasolle luetteloitujen aineistojen
8
Uusia arkistohyllyjä
osuus oli 87 %. Vuoden 2016 loppuun mennessä täl-lä tavoin mitattu järjestämisaste oli noussut jo 90 %:in.
SAATAVUUTTA JA KÄYTTÖÄ EDISTÄVÄT PALVELUT
Perinteisen tutkijasalipalvelun merkitys on arkistoissa vähentynyt koko 2000-luvun ajan ja erityisen voimak-kaasti niin on tapahtunut tällä vuosikymmenellä. Syy-nä tähän on ennen kaikkea arkistoaineistojen siirtymi-nen verkkoon sekä arkiston asiakkaiden ’kulutustottu-musten’ muuttuminen: aineistojen oletetaan ja odote-taan olevan saatavissa verkon kautta. Tämä trendi näkyy Elkankin toiminnassa, mutta ei kuitenkaan niin voimakkaasti kuin joissakin muissa arkistoissa. Elkas-sa ei ole sotilaskantakorttien tai kirkonkirjojen kaltai-sia rekisterimuotoisia aineistoja, joita käytettäisiin pal-jon ja jotka toisaalta olisi helppo digitoida ja tarjota tie-toverkon välityksellä. Elkan fyysiset kävijämäärät ovat tällä vuosikymmenellä pysyneet suurin piirtein samois-sa lukemissa. Tätä voi pitää jopa saavutuksena tai ainakin ’torjuntavoittona’.
Uutena palveluna – eräänlaisena tutkijasalipalvelun jatkeena – lanseerattiin viime vuonna digitaalinen tut-kijasalipalvelu. Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus kir-jautua YKSA-arkistotietokantaan, jonne olemme avan-neet heidän tarvitsemiaan digitaalisia aineistokoko-
naisuuksia. Erityisen kysyttyjä ovat olleet keskusliitto-jen pöytäkirjat sekä toimintakertomukset. Aineisto avataan aina kuukauden mittaiseksi määräajaksi, jos-kin tähän määräaikaan on mahdollista pyytää jatkoa.
Digitaalisten palveluiden osalta pyrimme toteutta-maan jo vuonna 2013 laadittua palvelupolkuajatusta. Ajatus lähtee siitä, että satunnainen kävijä tavoitetaan parhaiten sosiaalisen median avulla. Sosiaalisen median kanavista Elka käyttää aktiivisesti Facebookia, Pinterestiä ja YouTubea. Syvällisemmän tiedon etsi-jät pyritään johdattamaan sosiaalisesta mediasta Elkan Internet-sivuille ja erityisesti Aikakone-sivustol-le, jossa sosiaalisessa mediassa tarjottuja ’täkyjä’ taustoitetaan paremmin. Vielä vakavammin liikkeellä olevat tiedonetsijät pyritään ohjaamaan Aikakonees-sa olevien linkkien ja viittausten avulla arkistotietokan-taan.
Sosiaalisessa mediassa tavoitteenamme on tavoittaa suuria massoja, joten siksi siellä viestinnän tyyli on visuaalinen ja humoristinen, mutta kuitenkin asiapoh-jainen. Pyrimme tarjoamaan arjen historiaa asioita kaunistelematta tai liikaa kommentoimatta. Faceboo-kin kautta olemme saaneet vuosittain noin 1,5 miljoo-naa katselukertaa, YouTuben kautta noin satatuhatta katselukertaa ja Pinterestin kautta hieman alle neljä-kymmentätuhatta katselukertaa. Sosiaalisella medial-la on siis suuri merkitys myös Elkan tunnettavuuden lisäämisen kannalta.
9
DIGITOINTI
Elkassa on harjoitettu digitointia jo parinkymmenen vuoden ajan. Menneinä vuosina painopiste omassa digitoinnissa on ollut valokuvien skannaamisessa. Ulkoistetussa digitoinnissa – jota on harjoitettu lähin-nä erillisrahoitettujen projektien muodossa – pääpai-no on taas ollut äänitteissä ja liikkuvan kuvan tallen-teissa. Tämä siitä syystä, että magneettinauhoille tal-lennetut ääninauhat, kasetit, filmit ja videot ovat erit-täin huonoja säilymään. Audiovisuaalisia aineistoja on siis digitoitu pelastamistarkoituksessa.
Viimeisten parin vuoden aikana Elkan oman digitoin-nin painopiste on siirretty valokuvista asiakirjoihin sekä suurikokoisiin piirustuksiin. Tämän on mahdol-listanut viime vuosina tehdyt asiakirja- sekä kirjaskan-nerihankinnat. Meillä on tällä hetkellä käytössä A3-ko-koinen asiakirjaskanneri sekä A1- ja A0-kokoiset kir-jaskannerit. Kirjaskannerit soveltuvat – ja niitä on etu-päässä käytettykin – isojen piirustusten, karttojen ja julisteiden digitointiin. Asiakirjaskanneri taas soveltuu isojen asiakirjamäärien nopeaan digitointiin. Sen ansiosta olemme pystyneet tarjoamaan aineistoja digitaalisen tutkijasalin kautta.
Vuonna 2016 digitoitiin valokuvia 2609 kappaletta, joista 370 asiakkaille ja 2239 omaan käyttöön. Muita asiakirjoja ja piirustuksia digitoitiin vuoden aikana 27 351 kappaletta, joista omaan käyttöön 25 069 ja asiakkaille 2282. Suurimpia digitoituja kokonaisuuk-sia sivumäärältään olivat STK:n hallituksen pöytäkir-jat sekä Rautaruukin toimintakertomukset ja hallituk-sen pöytäkirjat.
VIESTINTÄ
Viestinnän saralla merkittävin asia vuonna 2016 oli sekä Elkan että Designarkiston Internet-sivujen uudis-taminen. Entiset sivut olivat olleet käytössä vuodesta 2010 lähtien ja ne alkoivat jäädä vanhentuneiksi sekä tekniikaltaan että ulkoasultaan. Uusien sivujen han-kinta käynnistettiin vuoden 2016 alussa tarjouskilpai-lulla ja sivujen sisältöjen ja toiminnallisuuksien suun-nittelulla. Uusien sivujen haluttiin olevan vanhoja sivu-ja raikkaammat ja vapaammin muokattavissa olevat. Sivuston toteuttajaksi valittiin mainostoimisto Aalto Oy Mikkelistä ja sivujen toteutustekniikaksi Joomla! -jul-kaisujärjestelmä.
Uusien verkkosivujen pohjat valmistuivat huhtikuussa ja sen jälkeen alkoi sisältöjen kirjoittaminen. Sekä Elkan että Designarkiston sivut julkaistiin 19. touko-kuuta 2016. Samassa yhteydessä luovuttiin Inter-net-sivujen ylläpitämisestä omalla palvelimella. Uudet sivut julkaistiin suoraan MPY:n niin sanotussa webho-tel-palvelussa.
Muutoin viestinnässä toimittiin parin aikaisemman vuoden tavoin. Käytössä oli eMaileri-uutiskirjepalvelu,
jonka kautta lähetettiin uutiskirjeitä Elkan osalta kuusi kertaa ja Designarkiston osalta neljä kertaa vuodessa. Tiedotuslehti Eemeli ilmestyi totuttuun tapaan kaksi kertaa vuodessa. Arkin kulmilta -blogi on valitettavasti päässyt huippuvuosistaan hiipumaan. Huippuvuonna 2013 sinne tehtiin 40 uutta kirjoitusta, seuraavana vuonna 23, vuonna 2015 yhdeksän ja viime vuonna enää seitsemän uutta kirjoitusta. Sosiaalisen median osuus on käsitelty luvussa Saatavuutta ja käyttöä edis-tävät palvelut.
KEHITTÄMISTOIMINTA
Elkan strategia vuoteen 2020 hyväksyttiin hallituksen kokouksessa lokakuussa. Strategiassa Elkan visio määriteltiin seuraavasti: ”Visiomme on olla keskeisin ja tunnetuin elinkeinoelämän asiakirjallisen tiedon tal-lennuspaikka Suomessa. Pidämme tärkeänä, että tal-lennettu tieto on mahdollisimman laajasti ja helposti saavutettavissa.”
Kertomusvuoden aikana toteutettiin sisäisten tietojär-jestelmien siirtäminen pilvipalveluiksi. Muutos vapaut-taa resursseja omalla palvelimella olevien järjestelmi-en ylläpitämisestä ja mahdollistaa mobiilin työskente-lytavan. Vuoden 2016 aikana alettiin siirtää myös van-halta palvelimelta digitoituja tiedostoja Darcmedialle ulkoistettuun YKSA-arkistojärjestelmään.
Digitoitua Kone Oy:n arkistoa
10
Syksyllä 2016 Elka yhdessä Darcmedian ja Disec Oy:n kanssa käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää yrityksen tarpeisiin helppo ja joustava digitaa-lisen tiedon tallennuspalvelu. Pilotit tehdään yhteis-työssä yritysten kanssa.
Varkauden museon kanssa vuoden 2015 lopulla käyn-nistetyssä Laivadata-projektissa päästiin tositoimiin kertomusvuoden aikana. Projektissa yhdistettiin sekä Elkassa että Varkauden museossa säilytyksessä ole-vien Ahlströmin (aik. Wahlin) telakan rakentamien lai-vojen asiakirjojen metatiedot ja digitoidut aineistot yhdeksi tietokannaksi. Tietokanta julkaistaan helmi-kuun alussa 2017. Projektia hallinnoi Varkauden museo, joka sai hankkeeseen avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Käytännön työtä tehtiin Varkau-den museossa ja Elkassa.
YHTEISTYÖ
Aikaisempien vuosien tapaan Elka oli kertomusvuo-den aikana mukana kansallisissa ja paikallisissa yhteistoiminnassa. Jarmo Luoma-aho kuului kansalli-sen digitaalisen kirjaston (KDK) ohjausryhmään. Vuo-den loppupuolella aloitettiin selvitystyö rajapinnan rakentamiseksi Elkan ja eräiden muiden arkistojen käyttämän YKSA-arkistojärjestelmän ja KDK:n ylläpi-tämän Finna-palvelun välille. Tämä tarkoittaisi sitä, että myös Elkan aineistojen metatietoja ja osittain digi-taalista aineistoa olisi mahdollista hakea kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen käyttöliittymän kaut-ta. Elka on seurannut kansallisen digitaalisen pitkäai-kaissäilytyksen (PAS) palvelun käyttöönottamista ja on kiinnostunut liittymään palvelun käyttäjäksi, kun se teknisesti olisi mahdollista.
Arkistosektorin yhteistoiminnassa Olli Alm on kuulu-nut yhteistyöverkoston ohjausryhmään ja sen hankin-tapolitiikkaa valmistelleeseen työryhmään. Arkisto-sektorin hankintapolitiikan suunnittelu jatkuu vuoden 2017 puolella. Toimintavuoden aikana käynnistettiin valtionapuarkistojen henkilötyövuositietojen ja toimin-taindikaattoreiden uudistaminen. Jarmo Luoma-aho osallistui työryhmätyöskentelyyn. Uudet tunnusluku-pohjat otetaan käyttöön vuonna 2017. Vuonna 2016 Arkistolaitos teki linjauksen, jossa arkistojen käyttöön suunniteltavan arkistojärjestelmän kehittämistoimin-taan voivat osallistua vain ne arkistot, jotka ottavat käyttöönsä tämän ns. AHAA-järjestelmän. Tästä syys-tä Jarmo Luoma-aho ei enää ole kuulunut AHAA-hank-keen ohjausryhmään.
Lisäksi kansallisella tasolla Jarmo Luoma-aho on edustanut Yksityiset keskusarkistot ry:n jäsenarkisto-ja Unescon Maailman muisti -komitean alaisessa Suo-men kansallisessa komiteassa. Sen tavoitteena on saada merkittäviä suomalaisia asiakirjakokoelmia sekä kansainväliselle maailmanperintölistalle että kansalliselle, Suomea koskevalle listalle.
Kulttuuriperinnön pelastuksen ABC -hanke (Pela ABC) aloitti toimintansa elokuussa 2016. Hanke on TAKOn (Museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö) nelospoolin yhteishanke, jota hallinnoi Forssan museo. Hankkeessa kerätään museoiden kokemuksia tilanteista, joissa esim. teolli-suus- tai palvelualan yritys tai yhteisötoimija lopettaa äkillisesti toimintansa. Projektissa syntyy ehdotus pelastusdokumentoinnin parhaaksi käytännöksi esi-merkein ryyditettynä. Toinen hankkeen tavoite on tuot-taa museoiden ja yritysten yhteistyötä varten manuaa-li yritysten kulttuuriperinnön ja tämän hetken työn tal-lennukseen. Elka osallistui hankkeeseen kommentoi-jana. Tavoitteena on saada aikaiseksi Elkan ja muse-oiden välille toimintamalli, jossa yritysten asiakirjojen kokonaisuuksia ei tutkimuskäyttöä hankaloittavasti hajautettaisi erillisiin säilytyspaikkoihin. Jarmo Luo-ma-aho kertoi Elkan näkökulmasta museoiden ja arkistojen välisen hankintapolitiikan toimivuudesta TAKOn syysseminaarissa lokakuussa.
Mikkelissä muistiorganisaatioiden välisen yhteistyön tuloksena valmistui Memory Park -klusterin kehittä-mistä (aik. Digitalmikkeli) koskeva konsulttiselvitys vuoden 2016 alussa. Kertomusvuoden aikana Jarmo Luoma-aho kuului ULLD (Datajalostamo)-, Aviisi- ja Sähköinen arkistointi ja digipalvelut – strateginen kehittäminen -hankkeiden ohjausryhmiin. Olli Alm edusti Elkaa Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Digitalia) -hankkeen ohjausryh-mässä. Lisäksi Jarmo Luoma-aho ja Olli Alm osallis-tuivat Mikkelin museon, kirjaston ja arkistotoimijoiden epävirallisiin kamut-tapaamisiin, joissa organisaatiot kertoivat ajankohtaisista asioistaan.
Arkistoalan organisaatioissa Elka oli mukana yhteisö-jäsenenä Liikearkistoyhdistys ry:ssä, Yksityiset Kes-kusarkistot ry:ssä ja International Council of Archives ICA:n yritysarkistojaostossa Section of Business Archives (SBA). Kertomusvuoden aikana Olli Alm oli jäsenenä Liikearkistoyhdistyksen hallituksessa sekä koulutus- ja viestintätoimikunnissa.
Yhdessä muiden Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen kanssa Elka osallistui Vantaan Kuu-lutko sukuuni -tapahtumaan. SBA:n toiminnassa Elka oli mukana sähköpostilistan välityksellä.
Elka oli yhteisöjäsenenä Etelä-Savon kauppakama-rissa, Suomen Linja-autohistoriallisessa Seurassa ja Teollisuusperintöseurassa sekä henkilöjäsenyyksien kautta Suomen Taloushistoriallisessa Yhdistyksessä, Tekniikan Historian Seurassa ja Arkistoyhdistykses-sä. Jarmo Luoma-aho toimii myös The European Association for Banking and Financial History EABH:n yhtenä Suomen kirjeenvaihtajana.
11
Arkistopäivän vieraita tutustumassa aineistoihin
ELKAn aineistoja Mikkelin kirjastossa
VUODEN 2016 VARRELTA12
Henkilökuntaa Tertin kartanon portailla
Sirpa Nupponen eläkkeelle
Muotoiliua Suomesta esillä Mikkelin torilla
13
VASTAANOTETUT AINEISTOT
TILASTOT
Kone Oy:n arkistokuva
KOULUTUS JA SEMINAARIT
Vuoden 2016 aikana Elka järjesti tai oli mukana kuudessa koulutustapahtumassa tai seminaarissa seuraavasti:
- 5.4. Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskus, Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton välistä kauppaa koskevat arkistolähteet Elkassa (Jarmo Luo-ma-aho)
- 19.—23.9. Mikkeli Art and Design Week, muo-toilukasvatustyöpajat Elkassa (Elisa Savolai-nen)
- 6.10. LC Otava, Elkan tietokantojen käyttäjä-opastus (Heljä Strömberg)
- 13.10. Kansallismuseo, TAKO-syysseminaari, Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää? (Jarmo Luo-ma-aho)
- 24.—25.11. Göteborgin maakunta-arkisto ja yliopisto, Corporate Archives in Global Per-spective, Finnish private archives system and Elka (Jarmo Luoma-aho)
- 2.12. Liikearkistoyhdistys, asiakirjahallinnon jatkokurssi (Olli Alm)
Yhteensä näissä tilaisuuksissa oli 373 henkilöä. Suu-rimmat osallistujamäärät keräsivät muotoilupajat ja TAKO-syysseminaari.
NÄYTTELYT, TAPAHTUMAT JA VIERAILUT
Elka järjesti itse kolme näyttelyä, jossa se esitteli toi-mintaansa. Toukokuussa Mikkelin kirjastossa oli Elkan 35-vuotisesta taipaleesta kertova juhlanäyttely. Sit-temmin näyttelyyn oli mahdollista tutustua Elkan tilois-sa. Designarkiston Suunnittelua Suomesta -näyttely oli esillä viikon ajan syyskuussa keskellä Mikkeliä tori-parkin vitriineissä. Näyttely oli osa Mikkeli Art and Design Weekiä. Lokakuussa Elka oli mukana muiden Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen kanssa esittelemässä tutkijapalvelujaan Vantaalla Kuulutko Sukuuni -tapahtumassa. Isäinpäivän aattona oli vuo-rossa perinteinen Elkan arkistojen päivän tapahtuma arkiston tiloissa. Vaikka osasta näyttelyjä yleisön mää-rä perustuu arvioon, saatiin näyttelyillä yhteensä tavoi-tettua melko suuri ihmisjoukko, n. 3000 henkilöä. Lisäksi aikaisemmilta vuosilta tutut Designarkiston verkkonäyttelyt, Teolliset muotoilijat ja Muotoilun menestystarinoita, olivat edelleen katseltavissa Elkan ja Designarkiston kotisivujen kautta.
Elkaan ja sen palveluihin kävi vuoden 2016 aikana tutustumassa viisi ryhmää. Yhteensä vierailijoita oli 77.
DESIGNARKISTO
Toiminta lyhyesti
Designarkisto aloitti toimintansa vuonna 2010 nimel-lä Finnish Industrial Design Archives (FIDA). Vuoden 2016 alusta käyttöönotetun nimenmuutoksen tavoit-teena on selkeyttää arkiston identiteettiä ja helpottaa sen toiminnan hahmottamista.
Vuonna 2016 Designarkiston toiminnassa keskityttiin uusien aineistojen hankintaan, toiminnasta viestittä-miseen, verkostojen kasvattamiseen ja näyttelytoimin-taan. Toimintavuoden aikana Designarkisto on osal-listunut erilaisin tapahtumiin ja kasvattanut verkos-toaan erityisesti muotoilualan toimijoihin ja suunnitte-lijoihin.
Aineistojen käytettävyyden edistäminen tutkimus- ja opetustoiminnassa on Designarkiston ydintoimintaa. Vastaanotettuja asiakirjoja on vuoden 2016 aikana jär-jestetty, luetteloitu ja kuvailtu tutkijapalvelua varten. Aineistoja on myös digitoitu ja tallennettu arkistotieto-kantajärjestelmään, jonka välityksellä osa aineistosta on vapaasti tutkittavissa. Aineistoa on tuotettu vuoden aikana runsaasti myös arkiston omille julkaisukanavil-le ja näyttelyihin.
Designarkisto on työllistänyt yhden päätoimisen pal-katun työntekijän. Alkuvuoden tätä tietopalvelusihtee-rin tehtävää hoiti muotoilija (AMK) Elisa Savolainen ja 1.10.2016 alkaen perhevapaalta palannut FM Sari Muinonen.
Talous
Designarkiston toimintakulut vuonna 2016 olivat 42 236, 72 €. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityis-avustusta saatiin 41 000 €. Menojen ylitys (1 236,72 €) katettiin Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston säätiön omarahoitusosuudella.
Aineistot
Hankintapolitiikkaansa mukaisesti Designarkisto kerää systemaattisesti talteen suomalaiseen muotoi-luun ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun liittyviä asia-kirjoja ja esineitä. Tavoitteena on tallentaa tulevaisuu-den tutkimuskäyttöä varten muotoiluprosessien aika-na syntyneet aineistot mahdollisimman täydellisinä aina ensimmäisistä luonnoksista valmiiseen tuottee-seen asti. Vastaanotettava arkistomateriaali koostuu suunnittelijan tuotesuunnitteluprosessin eri vaiheista syntyvistä aineistoista, kuten luonnoksista, konsepti- ja skenaariokuvista, mallikappaleista ja prototyypeis-tä. Myös suunnittelijoita itseään koskevat henkilöasia-kirjat pyritään tallettamaan muotoiluarkistoon.
16
Luovutetut aineistomäärät ovat vuosittain ylittäneet sil-le asetetun 10 hyllymetrin tavoitteen, ja tällä hetkellä Designarkistoon on talletettuna yhteensä yli 100 hyl-lymetriä aineistoja. Vuoden 2016 aikana Designarkis-to on vastaanottanut arkistoaineistoja neljältä eri luo-vuttajalta yhteensä 12,46 hyllymetriä. Uusia luovutta-jia ovat teollisen muotoilun toimisto Bestform Oy, graa-finen suunnittelija Kari Piippo ja sisustusarkkitehti Peter von Knorring. Lisäksi arkistoaan täydensi Gra-fia ry Vuoden huiput 2015 -kilpailutöillä. Tekstiasiakir-jojen lisäksi aineistoluovutukset sisälsivät runsaasti myös suunnitteluprosesseihin liittyviä piirustuksia ja valokuvia.
Toimintavuoden aikana järjestettiin graafikko Kari Pii-pon sekä huonekalusuunnittelija Timo Saarnion arkis-tot. Arkistojen järjestämisen yhteydessä asiakirjat siir-rettiin arkistokelpoisiin säilytysvälineisiin ja luetteloitiin ja kuvailtiin arkistotietokantajärjestelmään, jonka väli-tyksellä osa aineistosta on vapaasti tutkittavissa. Jär-jestämisen yhteydessä myös digitoitiin Timo Saarnion arkistoon kuuluvia diakuvia (167 kpl).
Vastaanotetut aineistot vuonna 2016:
Bestform Oy 9,30 hm
Kari Piippo Oy 0,16 hm
Peter von Knorring 1,00 hm
Vuoden huiput 2015 2,00 hm
Yhteensä 12,46 hm
Vuonna 2016 säilytykseen otetussa aineistoissa on piirustuksia 791 kpl ja valokuvia 194 kpl.
Kokonaisuudessaan vuoden 2016 lopussa Designar-kistossa oli säilytyksessä asiakirjoja ja esineitä 107,47 hm, valokuvia ja negatiiveja 11169 kpl ja piirustuksia 6448 kpl.
Näyttelyt ja tapahtumat
Erilaiset tapahtumat ja näyttelyt ovat olennainen osa arkiston tunnettavuuden lisäämisessä. Keväällä 2016 Designarkisto osallistui Teollisuustaiteen Liitto Orna-mon ja Helsingin kaupungin organisoimaan muotoilu-kasvatuksen kehittämisen keskusteluun ja työpajaan. Suunnitteluryhmä koostui muotoilukasvatuksen ammattilaisista, ja kokonaisuuden tavoitteena on kehittää Helsingin kaupungille helposti lähestyttävä muotoilukasvatustarjotin, jotta koulut voivat ottaa muo-toilukasvatuksen helpommin osaksi omaa työtään.
Paikallisesti Designarkisto oli jälleen mukana järjestä-mässä kolmatta Mikkeli Art & Design Week -tapahtu-maa (MAD Week) syyskuussa 2016. Designarkisto tuotti tapahtumaan näyttelyn ja muotoilukasvatustyö-
pajoja koululaisille. Designarkiston aineistoja esittele-vä Suunnittelua Suomesta -näyttely oli esillä Mikkelin toriparkin vitriineissä koko MAD Week -tapahtumavii-kon ajan. Näyttely tavoitti arviolta noin 1500 katsojaa.
Muotoilukasvatustyöpajoissa mikkeliläiset oppilaat ja opettajat pääsivät tutustumaan Designarkiston muo-toiluaineistoihin ja muotoilijoiden työhön. Työpajoissa keskityttiin väreihin ja niiden antamiin viesteihin MAD Weekin ”Color Me MAD” -teeman innoittamana.
Vierailut käynnistyivät arkistokierroksella, jossa ker-rottiin muotoiluarkiston toiminnasta ja säilytettävistä asiakirjoista. Työpajaosuudessa oppilaat pääsivät miettimään ja suunnittelemaan tuotteita, joissa värit olivat erityisen suuressa roolissa. Työpajat pohjautui-vat Designarkiston omaan muotoilukasvatusaineis-toon ja ohjaajana oli muotoilija Elisa Savolainen. Työ-pajoissa kävi yhteensä noin 150 oppilasta.
Marraskuussa vietettiin jälleen Elkan Arkistojen päivä -tapahtumaa. Päivän aikana Designarkiston osastol-la esiteltiin graafikko Erkki Ruuhisen kantaaottavia julisteita Design is thinking -näyttelyssä. Esillä oli myös kalustesuunnittelija Timo Saarnion Chairma-nia-näyttely, joka esitteli hänen uraansa sisutussuun-nittelijana ja palkittuna kalustesuunnittelijana.
MAD Week: - Työpajat: 8 ryhmää 152 henkilöä - Suunnittelua Suomesta -näyttely: n. 1500 henkilöä
Arkistojen päivä: - Chairmania ja Design is thinking -näyttelyt: n. 80 henkilöä
Yhteistyö
Designarkisto on kasvattanut verkostoaan muotoi-lualan toimijoihin ja suunnittelijoihin. Teollisuustaiteen Liitto Ornamon lisäksi yhteistyötä tehtiin visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestön Grafia ry:n kans-sa. Näiden tahojen kautta on tiedotettu arkiston toi-minnasta heidän jäsenistölleen sekä uutiskirjeiden että jäsenlehtien kautta. Teollisuustaiteen Liitto Orna-mon ja Helsingin kaupungin kanssa tehtiin keväällä myös muotoilukasvatukseen liittyvää yhteistyötä.
Loppuvuodesta 2016 tehtiin näyttely-yhteistyötä Designmuseon ja Design Forum Finlandin kanssa. Designmuseossa esillä olleessa ja Design Forum Fin-landin tuottamassa Juhani Salovaaran Kaj Franck -muotoilupalkintonäyttelyssä oli esillä useita Designar-kistoon luovutettuja esineitä. Lisäksi Designmuseon kanssa käytiin neuvotteluja yhteistyöstä liittyen sekä näyttelyihin että aineistojen hankintaan.
Designarkisto teki toimintavuoden aikana yhteistyötä myös paikallisten luovan alan toimijoiden kanssa Mik-keli Art & Design Week -tapahtumaa järjestävässä työryhmässä.
17
Viestintä
Alkuvuoden aikana Designarkiston graafinen ilme uudistettiin ja verkkovisut päivitettiin. Verkkosivu-uudis-tuksella sivujen rakennetta haluttiin entisestään yksin-kertaistaa, jotta käyttäjät löytäisivät paremmin etsimän-sä. Erityisesti uudistuksessa pyrittiin huomioimaan arkiston kaksi eri asiakasryhmää, arkistoluovuttajat sekä aineistojen käyttäjät, kohdentamalla heille omat osionsa. Myös englanninkielisen version sisältöä päivi-tettiin palvelemaan kansainvälisiä aineiston käyttäjiä. Graafisen ilmeen uudistuksen yhteydessä suunniteltiin arkistolle myös uusi esite ja käyntikortit.
Designarkiston verkkosivuilla voi tutustua säilytykses-sä olevaan aineistoon, ja sieltä löytyvät edelleen suo-situt sisällöt, kuten verkkonäyttelyt, muotoilutarinat ja esineiden 3D-mallit. Heinäkuussa sivuilla julkaistiin myös päivitetty versio koululaisille suunnatusta muotoi-lukasvatusaineistosta. Designarkiston ja Suomen Elin-keinoelämän Keskusarkiston arkistoaineistojen pohjal-ta laadittu materiaali kulkee nimellä Muotoilutehtävät, ja se on ladattavissa verkkosivuilta ilmaiseksi opetus-käyttöön. Muotoilutehtävien tavoitteena on antaa työka-luja luovaan ongelmanratkaisuun, ideoiden tuottami-seen, kehittämiseen ja esittämiseen. Tarkoituksena on myös esitellä suomalaiseen muotoiluun liittyviä arkisto-aineistoja.
Elkan ylläpitämällä Aikakone-verkkosivulle on tuotettu runsaasti sisältöä hyödyntäen Designarkiston aineisto-ja. Verkkonäyttelyn tavoin toimiva Aikakone on helppo tapa välittää tietoa mielenkiintoisista arkistoaineistois-ta suurelle yleisölle. Myös Elkan kaksi kertaa vuodes-sa ilmestyneessä tiedotuslehti Eemelin molemmissa
numeroissa kerrottiin Designarkiston toiminnasta. Designarkiston ajankohtaisista asioista tiedotettiin lisäksi neljä kertaa toimintavuoden aikana lähetetyssä uutiskirjeessä.
Sähköisten viestimien lisäksi Designarkistossa panos-tettiin myös painettuun lehdistöön. Ornamon lehteen laadittiin ilmoitus arkiston nimenmuutoksesta ja Grafia lehden artikkelissa kerrottiin Designarkiston tarjoamis-ta palveluista Grafian ry:n jäsenille. Lisäksi paikallinen media uutisoi näkyvästi Mikkeli Art & Design Week -tapahtumasta, jonka työryhmässä Designarkisto oli mukana.
Designarkisto on ollut näkyvillä myös sosiaalisessa mediassa. Elkan Pinterest-sivulle on lisätty runsaasti Designarkiston aineistoja ja arkiston omalla Face-book-sivulla on tiedotettu ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä esitelty arkistoaineistoja ja jaettu linkkejä. Designarkiston Facebook-sivu on kasvattanut toimintavuoden aikana tasaisesti sekä tykkääjien että julkaisujen katselukertojen määriä.
Verkkosivulataukset:- www.elka.fi/designarkisto 76932- Muotoilun menestystarinoita
-verkkonäyttely 4056- Teolliset muotoilijat
-verkkonäyttely 1386- Muotoilukasvatusaineisto 1828
Facebook: - Facebook-tykkäämiset 251- Facebook-päivitysten
katselukerrat 32712
ELKA:n Aikakone-verkkosivut
HENKILÖKUNTA KeskusarkistotoimintaAlm Olli, tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö
Asikainen Ulla, tietopalvelusihteeri
Finnilä Arja, tietopalvelusihteeri
Halminen Raili, tietopalvelusihteeri
Junter Leena, digitoija
Kortekallio Anneli, tietopalvelusihteeri
Laakkonen Rauno, tietopalvelusihteeri
Lehtonen Jari, it-asiantuntija
Liukkonen Jukka, tietopalvelusihteeri
Luoma-aho Jarmo, arkistonjohtaja
Nupponen Sirpa, taloussihteeri (eläkkeelle 1.2.2017)
Roivas-Alm Elina, tietopalvelusihteeri (äitiys- ja vanhempainlomalla 1.1.—31.8.)
Seppänen Sirpa, tietopalvelusihteeri
Strömberg Heljä, tietopalvelusihteeri
Vilén Tommi, arkistomestari
Designarkisto Muinonen Sari, tietopalvelusihteeri (äitiys- ja vanhempainlomalla 1.1.—31.7.)
Savolainen Elisa, tietopalvelusihteeri 1.1.—31.7.
HarjoittelijatPaajanen Joni 16.5.—28.5.
Pesonen Jari 31.10.—11.11.
VASTAANOTETUT ARKISTOT
Luovuttaja Aineisto
Kone Oyj Kone Oyj
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n asiakirjoja
Mikkelin Liikemiesseura Mikkelin Liikemiesseuran asiakirjoja
S-ryhmän Johtajaveteraanit Ry, useita luovuttajia
S-ryhmän Johtajaveteraanit Ry:n muistelmia
Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Imatran tehtaiden asiakirjoja
Logistiikkayritysten liitto Logistiikkayritysten liiton ja edeltäjien asiakirjoja
Ahlström Martti E. Ahlström Oy:n ja muiden arkistonmuodostajien asiakirjoja
Kehittämiskeskus Opinkirjo Kehittämiskeskus Opinkirjon asiakirjoja
Kemijoki Oy Kemijoki Oy:n asiakirjoja
Schering Tuomo Tuomo Scheringin asiakirjoja ja Hans Scheringin asiakirjoja
Alko Oy Alko Oy:n asiakirjoja
Yleisradio Oy Yleisradio Oy:n asiakirjoja
Piippo Kari Julisteita
19
Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean edeltäjien asiakirjoja
Stora Enso Oyj Sunilan tehtaat Sunilan tehtaiden asiakirjoja
Grafia ry Vuoden Huiput 2015
Bestform Oy Bestform Oy:n ja Markku Lehtisen muotoiluasiakirjoja
Kemianteollisuus ry Kemianteollisuusliiton ja muiden kemian alan yhdistysten asiakirjoja
Päivälehden arkisto Yritysvideoita
Carlander-Reuterfelt Gunilla Torsten Carlander-Reuterfeltin asiakirjoja
Roponen Hannele Höyryleipomo V. Pitkäsen (myöh. V. Pitkäsen perilliset) asiakir-joja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Johtamistaidon Opiston (JTO) asiakirjoja
Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry:n asiakirjoja
Yrittäjien eläkekassa Oma Yrittäjien eläkekassa Oman asiakirjoja
Finanssialan Keskusliitto Vakuutus- ja pankkialan järjestöjen asiakirjoja
Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys
Thomesto Oy:n asiakirjoja
Liikearkistoyhdistys ry Liikearkistoyhdistys ry:n asiakirjoja
Honeywell Oy Finland Honeywell Oy:n asiakirjoja
YARA Suomi Oy Kemira Agro Oy:n ja sen edeltäjien Harjavallan tehtaiden asiakirjoja
Pepe Teirikari Woodpecker Oy:n ja Film Magica Oy:n mainosvideoita
Outokumpu Mining Oy ja Outokumpu Oyj
Outokumpu Oyj:n ja kaivostoiminnan asiakirjoja
SKAL Itä-Suomi ry SKAL Itä-Suomi ry:n ja Pohjois-Karjalan yhdistyksen asiakirjoja
Kalm Jarmo Jarmo Kalmin telealaa koskevia asiakirjoja
von Knorring Peter Ab Studio Knorring Oy:n asiakirjoja
Ylitalo Antti Kansallisen maaseutuohjelman suunnittelua koskevia asiakirjoja
Vuorimiesyhdistys ry Vuorimiesyhdistys ry:n asiakirjoja
Salovaara Tarja Ahlströmin Majasaaren mökkipäiväkirja
Kesko Oyj Kesko Oyj:n asiakirjoja
Pohja Markku Mäntän Hakan asiakirjoja
Mauranen Anna T:mi Viktor Mauranen, Tiensuun kyläkaupan asiakirjoja
Hynninen Sagitta, Mykrä Arto ESP-säätiö sr:n, Etelä-Savon säästöpankkiyhdistyksen, Esp- kulttuurisäätiön ja Pieksämäen asuntosäästäjien asiakirjoja
Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat Ry
Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat Ry:n asiakirjoja
Jyrkinen Pekka August Korolaisen ja Aapeli Kähkösen valokuvia
Nousiainen Pentti Pellonraivaus Oy:n asiakirjoja
Auramo Säätiö Auramo Oy:n asiakirjoja
Salomaa Jukka Lakiasiantoimisto Jukka Salomaan asiakirjoja
Matkahuolto Oy, Kuopio Linja-autojen aikatauluja
Panimo- ja virvoitusjuoma- teollisuusliitto ry
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työnantajaliiton, Panimoteollisuusyhdistyksen teknisen valiokunnan ja standardisoimiskomitean asiakirjoja
20
TILASTOT 2016
Säilytyksessä oleva aineisto
Kokonaismäärä (sisältää myös erityisaineistot)
31671,16 hm
Valokuvat 776734 kpl
Äänitteet 3262 kpl
2430 tuntia
Elävä kuva 13956 kpl
4604 tuntia
Julisteet, kartat, piirustukset 392978 kpl
Digitaalinen aineisto 67 teratavua
Kartunta (vähennettynä poistot ja tiivistyminen)
223,82 hm
Aineiston vastaanottaminen
Keruutoiminta 1 kpl
Kokonaismäärä (sisältää myös erityisaineistot)
432,88 hm
Valokuvat 9901 kpl
Elävä kuva 219 kpl
73 tuntia
Julisteet, kartat, piirustukset 811 kpl
Digitaalinen aineisto 0,1 teratavua
Järjestäminen, luettelointi, kuvailu ja digitointi
Järjestetyt ja luetteloidut arkistot 78 kpl
1294,53 hm
Digitoinnin tuloksena syntyneiden tiedostojen määrä
29960 kpl
Tutkija- ja asiakaspalvelu
Tutkijakäynnit 531 kpl
Tutkijasaliin toimitetut arkistoyksiköt 3504 kpl
21
22
Kaukolainat 50 kpl
Kaukolainatut arkistoyksiköt 371 kpl
Tiedonhaut (s-posti, kirje ja puhelin) 675 kpl
Toimitetut kuvajäljenteet 2652 kpl
Toimitetut muut jäljenteet 698 kpl
Sähköiset palvelut
Käynnit kokoelmiin liittyvissä palveluissa
168172 käyntikertaa
Youtube 114725 katselukertaa
Facebook 1484686 katselukertaa
Pinterest 33809 katselukertaa
Aikakone 11900 käyntikertaa
Viestintä
Kotisivut 56372 käyntikertaa
Blogi 3016 lukukertaa
Artikkelit 4 kpl
Verkkolehti Eemeli* 2 ilmestymiskerrat
Arkiston esittelyt 5 kpl
Arkiston esittelyt 75 osallistujat
Uutiskirje 6 jakelukerrat
Uutiskirje 2064 vastaanottajat
Näyttelytoiminta
Perinteiset näyttelyt 4 kpl
Perinteiset näyttelyt 2098 kävijöitä
Verkkonäyttelyt* 2 kpl
Koulutus, neuvonta ja ohjaus
Koulutus luovuttajille
- koulutettujen määrä 16 henkilöä
- luentotunnit 3 tuntia
Koulutus käyttäjille
- koulutettujen määrä 325 henkilöä
- luentotunnit 10 tuntia
Neuvonta ja ohjaus 55 kertaa
Seminaarit 1 kpl
Seminaarit 1 luennoitsijoita
Seminaarit 32 osallistujia
Henkilöstö
Vuoden aikana työsuhteessa olleet 17 henkilöä
Harjoittelijat 2 henkilöä
Tehty työmäärä 14 htv
Tilat
Arkistomakasiinitilat 5043,5 neliömetriä
Työ- ja asiakastilat 295 neliömetriä*käyttäjämääriä ei voida ilmoittaa v:lta 2016 palvelinvaihdoksen takia
23
Tutkijantie 750100 Mikkeli
www.elka.fiwww.elka.fi/fida
Sähkö[email protected]
Asiakaspalvelu015 321 340
www.elka.fi
Kone Oy:n arkistokuva
