Toimintaympäristökartoitus Oulun seutu ToiminTaympärisTöTiedon hyödynTäminen liikeToiminnassa

Teollisuusrakennusteollisuuselintarviketeollisuus

2

SISÄLLYSalkusanat ............................................................................................................... 3

Tiivistelmä .............................................................................................................. 4

1 Toimintaympäristö ja strategia .......................................................................... 5

2 erilaiset toimintaympäristöt ............................................................................... 6

2.1 Verkostoympäristö ja verkostoitumiseen ajavat tekijät ................................ 6

2.2 asiakas- ja markkinaympäristö ...................................................................... 7

2.3 kilpailuympäristö ............................................................................................. 8

2.4 Toimintaympäristöresurssit ............................................................................ 9

2.5 maantieteellinen sijainti .................................................................................. 9

3 oulun seudun Toimintaympäristökartoitus...................................................... 10

3.1 Teollisuuden toimintaympäristö pk-yritysten näkökulmasta ...................... 10

3.1.1 laajat ja hajanaiset markkinat ...................................................................... 10

3.1.2 erikoistuotteilla ja jalostusasteella kilpailuetua ......................................... 11

3.1.3 oulun seudun avainresurssi ......................................................................... 11

3.1.4 Verkostoitumisella lisää vipuvoimaa ........................................................... 12

3.1.5 oulun seudun sijainti – Uhka vai mahdollisuus? ........................................ 13

3.1.6 yhteenveto – keskeisimmät kilpailukykyhavainnot ................................... 13

3.2 rakennusteollisuuden toimintaympäristö

pk-yritysten näkökulmasta .................................................................................... 14

3.2.1 paikalliset ja monipuoliset markkinat .......................................................... 14

3.2.2 rakennusteollisuuden aluekilpailu.............................................................. 14

3.2.3 oulun seudun avainresurssit ....................................................................... 15

3.2.4 alihankintaa vai yhteistyötä? ....................................................................... 15

3.2.5 yhteenveto – keskeisimmät kilpailukykyhavainnot .................................. 16

3.3 elintarviketeollisuuden toimintaympäristö

pk-yritysten näkökulmasta .................................................................................... 16

3.3.1 oma maa mansikka muu maa mustikka ..................................................... 16

3.3.2 pieni erikoistuu, suuri skaalautuu ............................................................... 17

3.3.3 paikallisresurssi on avainresurssit .............................................................. 17

3.3.4 Verkosto turvaa toimintaa ............................................................................ 17

3.3.5 sijainnilla on merkitystä ............................................................................... 18

3.3.6 yhteenveto – keskeisimmät kilpailukykyhavainnot .................................. 18

Toimintaympäristökartoitus Oulun seutu. Toimintaympäristötiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa.

Julkaisun tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum.

Julkaisuvuosi 2013 (pdf)

ISBN 978-952-5465-78-5

3

ALKUSANATTämän selvitystyön tavoitteena oli tuottaa toimintaympäristökuva oulun seu-dun pk-yritysten ja erityisesti tuotannollista toimintaa harjoittavien pk-yritys-ten toimintaympäristöperspektiivistä.

selvitystyön tarkastelu kohdistui erityisesti oulun seudun teollisuuden, raken-nusteollisuuden ja elintarviketeollisuuden toimialoihin. selvitystyön tavoittee-na oli kartoittaa ylemmän tason kokonaiskuvan lisäksi myös oulun seudun toi-mintaa liittyvä kilpailuetuja ja rajoittavia tekijöitä.

Työ on tehty Business oulun Teollisuus Forum -projektiin liittyen. selvitykseen on haastateltu pk-yritysten toimitusjohtajia oulun seudun eri toimialoilta. Tä-män lisäksi selvityksessä on hyödynnetty aiempia julkisia tutkimusaineistoja niin suomen kuin oulun seudun elinkeinotoiminnasta sekä eri toimialojen lii-ketoiminnasta.

suuri kiitos kaikille yhteistyössä mukana olleille yrityksille, jotka olitte antamas-sa panoksenne tälle työlle!

4

TIIVISTELMÄoulun seudulla on tapahtunut verrattain lyhyessä ajassa ja paikallisella tasolla mittavia muutoksia liiketoiminnan kilpailukykyasetelmassa. muun muassa pit-kään oulun seudun kokonaisliiketoimintaa tukeneet suuren mittakaavan iCT- ja paperiteollisuuden toiminnot ovat verrattain lyhyessä ajassa menettäneet ase-maansa globaaleille markkinoille.

on selkeästi havaittavissa, että enää ei voida palata tilanteeseen, missä alueen liiketoimintaa rakennettaisiin yhden tai kahden suuren toimijan varaan, vaan toiminta on rakennettava laajemman, joustavamman ja innovatiivisemman yri-tyspohjan varaan.

oulun seudun toimintaympäristö asettaa pk-yrityksille sekä mittavia haasteita että liiketoimintamahdollisuuksia. haasteita ovat muun muassa maantieteelli-nen sijainti sekä kotimaisiin että euroopan päämarkkinoihin, riippuvuus logis-tiikasta ja suomessa yleisesti liiketoiminnalle kohdistuva kustannusrakenne erilaisine sivukuluineen.

oulun seudun mahdollisuuksia vaikuttivat parantavan yhä kansainvälistyvässä kilpailussa erityisesti hyvä työvoiman saatavuus, korkeasti koulutettu työvoi-ma, suomen sisäisessä vertailussa kilpailukykyinen yleinen hintataso, pohjois-ten alueiden liiketoimintamahdollisuudet ja hyvin toimivat liiketoimintaa tuke-vat palvelut sekä toiminnot. oulun seudulla on näiden lisäksi monipuolinen yritysverkosto ja verkosto-osaaminen, minkä hyödyntämisessä piillee vielä paljon liiketoimintapotentiaalia.

oli havaittavaa, että oulun seudulla oli voimakas paine nostaa tuottavuutta ja tuottaa yhä korkeamman jalostusasteen tuotteita kilpailukyvyn ylläpitämi-seksi. Tähän paineeseen oli oulun seudulla käytännössä kaikilla tarkastelussa mukana olleilla toimialoilla vastattu enemmän tai vähemmän erikoistumalla. erikoistuminen perustui joko tuote- tai asiakasmarkkinaerikoistumiseen. eri-koistumisella haettiin toiminnan tehokkuutta, laatua ja muutosvalmiutta, mutta erikoistumisen tie ei ole kuitenkaan helppo, sillä se vaatii tehokkaampaa mark-kinoiden tunnistamista, tiiviimpää yhteistyötä, leveämpää yritysverkostoa sekä innovatiivista liiketoimintaa.

Kuv

a: ©

Oul

un k

aupu

nki.

5

ToimiTaympärisTö liikeToiminTa sTraTeGia

1. Toimintaympäristö ja strategianykyään yhä enemmissä määrin liiketoiminnassa menestyminen vaatii yrityk-seltä toimintaympäristön onnistunutta analysointia ja ymmärtämistä. Toimin-taympäristön ymmärtäminen edistää yrityksen tavoitteiden valintaa, strategis-ta päätöksen tekoa ja parantaa liiketoiminnan onnistumisen mahdollisuuksia. mitä paremmin yritys tietään oman toimintaympäristönsä nykytilanteen sitä paremmat mahdollisuuden yrityksellä on arvioida, mitä mahdollisesti tulevai-suudessa oman toimialan kohdalla tapahtuu ja sitä paremmat menestymisen mahdollisuudet yrityksellä on. [1],[2]

yhä nopeammin muuttuvan ympäristön vuoksi, toimintaympäristön tehokkaas-ta havainnoinnista on muodostunut tärkeä osa liiketoiminnassa menestymi-sestä. mitä enemmän yrityksen toimintaympäristö muuttuu sitä suuremmalla todennäköisyydellä yrityksellä on tarvetta strategian muuttamiselle. [1],[3],[4]

liiketoimintaympäristön kokonaisvaltaisen ymmärtämisen yksi vaikeus perus-tuu ympäristömuuttujien suureen määrään ja ympäristön dynaamiseen muu-tosluonteeseen. mitä laajempi ja monimutkaisempi toimintaympäristö on ky-seessä, sitä merkittävämpi rooli toimintaympäristötiedolla on päätöksenteon ja yritysstrategian kannalta. [2]

monimutkaisessa toimintaympäristössä päätöksen teon kannalta tärkeää on ymmärtää, mitkä tekijät ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä eivät. lisäksi muutok-set ympäristön yhdessä parametrissa vaikuttavat yleensä hyvin moneen muu-hun parametriin, minkä vuoksi yritysten olisi hyvä tietää toimintaympäristönsä kokonaisuus sekä yleiset syy-seuraus-suhteet jo ennen muutosta, jotta yritys ymmärtäisi mahdollisimman hyvin muutoksen vaikutuksen toimintaympäristö-kokonaisuudessa. [2]

yrityksen menestyminen ei riipu ainoastaan tiedon määrästä ja laadusta, vaan yrityksen tulee myös pystyä sopeutumaan toimintaympäristöönsä. Tämän so-peutumisen yhtenä tärkeänä tekijänä on oikeanlaisen liiketoimintastrategian luominen oikeiden havaintojen pohjalta. Toimintaympäristön ymmärtämisestä ja seuraamisesta on tullut kaikille yrityksille tärkeää liiketoiminnasta ja toimi-alasta riippumatta. erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa mukana ole-ville yrityksille toimintaympäristön muutoksista on tullut erityisen merkittävä seurannan aihe. [2],[5]

liikeToiminTa- malliT

6

2. Erilaiset toimintaympäristötyritysmaailma on muuttunut monelta osin ajan saatossa ja muutosnopeus vain kasvaa. yrityselämässä resurssien tehokkaan hyödyntämisen merkitys on kasvanut olennaisesti viime vuosi kymmeninä. niukkuus resursseissa rajoittaa oleellisesti yritysten toimintaympäristön seuraamisen mahdollisuuksia. aikai-semmin toimintaympäristöstä seurattiin pääasiassa asiakastarpeita, kilpailuti-lannetta ja yleistä talouskehitystä, nyt toimintaympäristöstä tarkastellaan, mitä erilaisimmista näkökulmista parhaan kilpailuedun löytämiseksi. Tässä kappa-leessa tarkastellaan toimintaympäristöjä eri näkökulmista liiketoiminnan kan-nalta keskeisiksi havaittujen toimintaympäristönäkökulmien kautta.

2.1 VerkosToympärisTö ja VerkosToiTUmiseen ajaVaT TekijäT

2000-luvulla verkostoituminen ja verkostoympäristön ymmärtäminen on noussut kilpailukyvyn kehittämisen kannalta elintärkeäksi liiketoiminnan osak-si. yritysten välisten yhteistyöhankkeiden määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. nykyään kilpailuetua haetaan tuottamalla yhä monimutkaisem-pia ja pidemmälle jalostettuja asiakaslähtöisiä tuotteita. näihin kompleksisiin lopputuotteisiin sitoutuu erityyppistä erikoisosaamista eri toimialoilta, mikä on osaltaan nostanut verkostoitumisen merkitystä. [6],[7],[8]

Toimintaympäristömuutokset, kuten globalisaatio, kiristyvä kilpailu ja uudet markkinavaatimukset, ovat osaltaan pakottaneet yritykset keskittymään yhä tiukemmin omaan ydintoimintaansa ja hakemaan kilpailuetua pienemmistä sekä vähemmän kilpailulle alttiista erikoistuotemarkkinoista. erikoistuminen on nostanut verkostoitumisen ja yhteistyön tarvetta erilaisten osaajien kesken. kapean ydinosaamisen hyödyntäminen vaatii toimittaja- ja yhteistyöverkos-tolta enemmän. monesti ydinosaamisen rinnalla pitää yrityksen kehittää myös vahvempaa ja luotettavampaa verkostorakennetta. Toimintaverkostolla hae-taan nopeutta, muutosvalmiutta ja joustavuutta omalla ydinosaamisalueella, parempaa asiakastarpeen huomioon ottamista, kustannustehokkuutta sekä parempaa laatua. [8],[9]

nykypäivänä yksin toimivilla yrityksillä ei ole enää niin hyviä mahdollisuuk-sia menestyä kuin ennen. yrityksen sisäisten prosessien kehittäminen ei enää

pelkästään riitä kilpailukyvyn ylläpitämiseen varsinkin pienissä yrityksissä. Verkostoitumisesta on tullut merkittävä riskin tasoittaja muuttuvassa ja kilpai-lualttiissa toimintaympäristössä. myös yrityksen markkinapotentiaali on yhä enemmän riippuvainen siitä, minkälaisessa verkostossa yritys vaikuttaa. yri-tyksen on mietittävä yhä enemmissä määrin minkä tyyppistä osaamista yritys tarvitsee oman ydinosaamisen tueksi ja liiketoiminnan edistämiseksi. [7],[8]

yritysverkostojen kehittämisessä keskeistä yrityksen näkökulmasta on oman ydinosaamisen ja siihen liittyvien tukevien toimintojen tunnistaminen, jot-ta yritys osaa valita verkostoonsa sopivat yhteistyökumppanit. keskeistä on tarkastella omaa osaamista ja verrata sitä verkostossa olevaan osaamiseen tunnistaen yrityksen omat vahvuudet, minkä jälkeen yrityksellä on paremmat mahdollisuudet arvioida, mitkä olisivat parhaat yhteistyökumppanit omaa ver-kostoa tukemaan. [8]

Tähän hetkisiä trendinä teollisuudessa ovat muun muassa yhteistyön syventä-minen ja toimintaverkoston vakiinnuttaminen hyviin vakiopartnereihin. enää ei puhuta alihankinnasta vaan toimittajista. syvemmälle viedyt toimittaja suhteet on havaittu olevan kilpailukykyisempiä kuin tiukasti kilpaillut alihankintaver-kostot. yhteistyö ja molemmin puolinen hyöty on havaittu verkostoissa edis-täväksi voimaksi. kilpailukin on siirtynyt yhä enemmissä määrin yritystasolta verkostojen väliseksi kilpailuksi. [8],[9] Verkoston yhtenevyyden, yhteistyön ja jatkuvuuden takana on sitoutuminen verkostoon. Tämä vaatii verkoston eri sidosryhmiltä samaa näkemystä ver-kostoitumisen tärkeydestä ja yhteistyön eduista. Tämä haastaa yrityksiä yhä parempaan avoimuuteen yhteisille neuvotteluille ja kehitysyhteistyölle. Ver-kostoituminen on hyödyllisimmillään, kun yrityksellä ja verkostolla on samat tavoitteet ja intressit. [8]

japanilaisessa autoteollisuudessa kehitetty lean –tuotantofilosofia tukee myös edellä kuvattua ajattelua. lean filosofiassa pyritään pitkä ikäisiin toimittajaver-kostosuhteisiin ja yhdessä kehittyminen. Tällä toimintamallilla pyritään toimit-tajaverkoston parempaan toimivuuteen, tehokkaaseen ja joustavaan yhteis-työmallin kehittämiseen sekä parempaan kommunikaatioon. erityisen tärkeää yhteistyössä on molemmin puolinen luottamus ja joustaminen tiukassa tilan-teessa. lean –filosofian mukaisen yhteistyömallin on nähty teollisuusympäris-tössä toimivan pitkällä aikavälillä paremmin kuin alihankintaverkoston jatkuva

7

kilpailuttaminen. lyhyen voiton tavoittelulla toimijat menettävät yhteistyöllä saatavat edut. kova hintakilpailu yleensä näkyy hyvin useasti tuotteen laadus-sa sekä saatavassa palvelussa. [10],[11]

modernin verkostotoiminnan piirteet [6],[7],[8], [9],[10],[11] ja[12]:

• strategiset ja vakiintuneet kumppanuussuhteet• yhteistyön määrä, yhteistoiminnallisuus ja kommunikaatio• Verkoston laajuus ja rakenne• joustavuus, sitoutuminen ja luottamus toimijoiden välillä• sitoutuminen verkostoon ja yhteistyölle• pitkänaikavälin voiton tavoittelu ja yhteiset tavoitteet• molemmin puolisen hyödyn korostaminen• erikoistuminen ja omaan ydinosaamiseen keskittyminen• ydinosaamisten tunnistaminen verkostosta• Terve liiketoiminta• kyky itsenäiseen toimintaan osana verkostoa

2.2 asiakas- ja markkinaympärisTö

asiakasta pidetään yhtenä yrityksen tärkeimpänä sidosryhmä yrityksen ulko-puolelta. ostajana asiakkaalla on huomattava vaikutusvalta, sillä ostajan mak-suhalukkuudella, on hyvin suora vaikutus yrityksen liikevaihtoon ja kannatta-vuuteen. markkinoiden koko ja rakenne vaikuttavat osaltaan siihen, montako yritystä samoilla markkinoilla voi yhtäaikaisesti kannattavasti toimia ilman epätervettä kilpailua. markkinoiden koolla on myös vaikutusta markkinoiden houkuttelevuuteen; suurille markkinoille saattaa syntyä ylikapasiteettia ja ko-vaa hintakilpailua pelkästään markkinoiden houkuttelevuuden perusteella, kun toisaalla taas pienemmät ei niin houkuttelevat markkinat, saattavatkin antaa toimijoilleen suhteessa paremman katteen. sarjatuotantomarkkinoilla on ollut taipumusta ylisuureen markkinoiden houkuttelevuuteen.[6],[13]

asiakasmarkkinoilla on ollut havaittavissa, että asiakaskäyttäytyminen on muuttunut kohti yksilöllisemmän palvelutarjonnan suuntaa, missä asiakkaat haluavat yhä yksilöllisempää palvelua sekä heidän yksilöllisiä tarpeita pa-remmin vastaavia tuotteita ja palveluita. myös asiakkaiden kulutus- ja mark-kinakäyttäytymisen muutosnopeuden on havaittu kiihtyvän. nämä muuttuvat

markkinat ja markkinakäyttäytymisen mallit ovat nostaneet asiakaslähtöisen lähestymistavan merkitystä yritystoiminnassa. muuttuva markkinakenttä vaa-tii yrityksiltä yhä parempaa toimintaympäristötuntemusta etenkin asiakkaiden ja markkinoiden osalta. Tämä on osaltaan ajanut yritykset seuraamaan tarkem-min omia asiakasmarkkinoitaan. [6]

asiakas- ja markkinaympäristön luonteen piirteet riippuvat hyvin paljon asiak-kaista. eräs merkittävä ero asiakasmarkkinoissa syntyy siinä, onko asiakkaana kuluttaja vai yritys. alla olevassa taulukossa on havainnollistettu näiden asia-kasmarkkinoiden eroja ja luonteen piirteitä.[6]

Eroavaisuudet Asiakkaana yritys, B2B Asiakkaana kuluttaja, B2C

Tuotekompleksisuus korkea matala

Asiakasmäärä matala korkea

Riippuvuus asiakkaasta korkea matala

Kysyntä epäsuora suora

Ostohinta korkea matala

Ostoprosessi monimutkainen yksinkertainen

Tarpeen luonne yritystarve yksityinen

Huolto ja tukipalvelut korkea matala

Päättäjien määrä korkea matala

Tuotantovolyymi matala korkea

Suoramyynnin merkitys korkea matala

Asiakasyhteys suora epäsuora

Informaatiotarve syvä ja kapea matala ja leveä

Markkinalaajuus kansainvälinen keskittynyt

Jakelukanavisto suora moniportainen

Logistiikan ja varasoinnin merkitys

pienet suuret

8

2.3 kilpailUympärisTö

asiakastarpeiden tyydyttäminen on toimialalla pysymisen ensimmäinen eli-nehto. asiakas on se toimija, joka pitää yllä yrityksen toiminnan kannalta vält-tämätöntä rahavirtaa. rahavirran suuruuteen ja kannattavuusasteeseen vaikut-tavat asiakkaan tarpeiden tyydyttämisen ja asiakkaan neuvotteluvoiman lisäksi neljä muuta kilpailuympäristön perusvoimaa, joista muodostuu toimialalla val-litsevan kilpailun intensiivisyys. kilpailuintensiivisyys vaikuttaa voimakkaas-ti toimijoiden kannattavuuteen ja toimialalla vallitsevaan voittopotentiaaliin. nämä neljä muuta voimaa asiakkaiden neuvotteluvoiman lisäksi ovat toimialan nykyinen kilpailu, uusien kilpailijoiden uhka, toimialatoimijoiden korvaavien tuotteiden uhka sekä alihankkijoiden ja toimittajien neuvotteluvoima. [13],[14]

mitä kovempi paine näiltä toimialan kilpailutekijöiltä yritykseen kohdistuu, sitä vaikeammaksi yritykselle tulee kannattavan yritystoiminnan harjoittaminen. yrityksen on siis löydettävä toimialaltaan asema, missä kilpailu suhteessa kan-nattavuuteen on yrityksen hallinnassa. Toimialan rakenteella on suuri vaikutus yrityksen strategiaan ja yrityksen menestymiseen toimialalla. Toimialakilpai-lulla on merkittävämpi vaikutus yritysten toimintaan pitkällä aikavälillä kuin esimerkiksi taloudellisilla suhdanne muutoksilla, joilla on vaikutusta yleisesti ottaen lyhyt aikaisesti ja vaikutus kohdistuu kaikkiin toimijoihin toimialalla. [13]

Toimittajien vaikutusvalta tarkoittaa kilpailumielessä sitä, miten voimakkaasti toimittajat pystyvät vaikuttamaan toimittamansa tuotteen hintaan, sillä laadul-la ja määrällä, mitä he asiakkaalle toimittavat. sekä toimittajalla että asiakkaal-la voi olla toistensa suhteen enemmän vaikutusvaltaa hinnoittelun suhteen. Toimittajilla voi olla suurempi vaikutusvalta, esimerkiksi silloin kun toimittajat ovat liiketoiminnallisesti keskittyneempiä kuin ostajat; keskittyminen tiettyyn toimintaa luo vahvaa asemaa alalla mikä parantaa kilpailullista asemaa mark-kinoilla. Toimittajan vaihtamiskustannus vaikuttaa myös olennaisesti vaikutus-valtaan. mikäli vaihtamiskustannus on pieni, niin toimittajien kilpailuttaminen on helpompaa, mikä laskee osaltaan hintoja. Vaikutusvalta vaikuttaa molem-piin suuntiin, sillä toimittajalla on asiakkuuksien hankinta kustannus ja asiak-kailla on toimittajien vaihtamiskustannus; se kummalle vaihtokustannus on edullisempi, on etulyöntiasemassa ja omaa näin enemmän vaikutusvaltaa.[13]

asiakkaalla on myös vaikutusvaltaa vuorovaikutussuhteessa. asiakkaan vai-kutusvaltaan vaikuttavat muun muassa asiakkaan koko ja asiakkaiden määrä. yksi erittäin tärkeä vaikutusvallan mittari on asiakkaan suhteellinen merkitys kokonaisliiketoiminnan kannalta. mikäli asiakkaalla on suhteessa suuri merki-tys, niin asiakkaalla voi tällöin olla vaikutusvalta hintaneuvotteluissa.[13]

Uusien kilpailijoiden uhkaan toimialalla vaikuttaa voimakkaasti alalle pääsyn vaikeus, alan kilpailutilanne voittomarginaaleineen sekä alalla jo kilpailevien toimijoiden mahdolliset reaktiot kiristyvään kilpailuun. Uusien tulokkaiden uhka perustuu tulokkaiden toimialalle tuomaan uuteen kapasiteettiin, joka pai-naa yksikköhintoja alas ja kiristää kilpailua. Uudet tulokkaat ovat yleensä myös aggressiivisempia ja haluavat valloittaa markkinaosuuksia nykyisiltä toimijoil-ta.[13],[15]

9

markkinoilla olevien korvaavien tuotteiden määrä laskee muiden saman asi-akastarpeen tyydyttämiseen perustuvien tuotetoimittajien mahdollisuuksia. kun korvaavia tuotteita on markkinoilla paljon, asiakkaalla on tällöin enemmän valinnan varaa niin tuotteissa kuin toimittajissa. substituuttituotteiden kilpai-lulla on sama vaikutus toimialalla kuin saman tuotteen toimittajakilpailulla. kor-vaavat tuotteet rajoittavat yritysten hinnan nostomahdollisuuksia asettamalla hintarajan hintakehitykselle, minkä alapuolella tuotteen hinnan on pysyttävä, pysyäkseen markkinoilla tuotteiden välisessä markkinakilpailussa.[13],[15]

2.4 ToiminTaympärisTöresUrssiT

Taloudellinen liiketoiminta vaatii resursseja. resurssilähtöisessä toimintaym-päristössä tarkastellaan eri resurssien merkitystä yrityksen liiketoiminnan kil-pailukyvylle. resurssien tunnistamisella ja oikean tyyppisellä hyödyntämisellä voidaan saada aikaa kilpailuetua suhteessa muihin toimijoihin.[16]

yrityksen liiketoiminnan kannalta lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on ensiar-voisen tärkeää. resurssiajattelu lähteekin siitä, että yritys tuottaa resurssien avulla asiakkailleen lisäarvoa, ja ne resurssit, jotka ovat arvontuottamisketjus-sa tärkeimpiä, ovat yrityksen avainresursseja. yrityksen tulisi panostaa näiden avainresurssien saatavuuteen ja hyödyntämisen tehokkuuteen. yrityksen eri resursseilla on arvoa, joita oikein yhdistelemällä yrityksellä on mahdollisuus saada aikaa asiakkailleen lisäarvoa.[17] parhaiten pärjää yritys, joka osaa hyödyntää ja kehittää olemassa olevilla re-sursseilla itselleen kilpailuetua. nykyään yhä kovemmassa kilpailussa erilais-ten aineettomien ja ihmislähtöisten sekä osaamiseen perustuvien resurssien hyödyntämisen merkitys kasvaa. menestymisessä riitä enää kilpailu- ja toimi-alarakennetarkastelu, vaan yritystä tulisi tarkastella enemmän järjestelmänä, joka yhdistelee ympäristöresursseja asiakastarpeisiin sopiviksi. se yritys me-nestyy parhaiten, joka pystyy hyödyntämään saatavissa olevat resurssit par-haiten.[1],[6]yrityksen resursseilla ja ympäristöllä on vahva yhteys, sillä yritys hyödyntää niin yrityksen sisäisiä että ulkoisia resursseja liiketoiminnassaan. yksinkertai-sena esimerkkinä on tilanne - myydä vai ostaa. Tämä riippuu resursseista ja muun muassa siitä kumpi on yritykselle liiketaloudellisesti parempi vaihtoeh-to. jos on edullisempaa hyödyntää ympäristön resursseja, kuin tehdä omilla

resursseilla, niin yrityksen kannattaa hyödyntää ulkopuolisia resursseja - pois luettuna tilanteet, missä itse tekeminen on yritykselle strategisesti perusteltua.[16]

2.5 maanTieTeellinen sijainTi

maantieteellinen sijainti vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen erityisesti silloin, kun liiketoiminta perustuu fyysisten tuotteiden valmistukseen, tuotan-nolliseen toimintaan tai johonkin maantieteellisesti paikkaan sidottuun resurs-siin.

liiketoiminnan sijaintiin vaikuttavista tekijöistä[11],[12],[18],[19]:

• markkinoiden ja asiakkaiden sijainti, keskittyneisyys sekä hajanaisuus• raaka-aineiden saatavuus ja hinta• raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuskustannukset• logistiikka ja logistiikkakustannukset• Työvoiman saatavuus ja soveltuvuus• Tukevien organisaatioiden läheisyys, kuten tutkimuslaitokset• Toimittajien sijainti, valmiit verkostot• infrastruktuuriin liittyvät tekijät, kuten jätehuolto, tietoliikenne, vesi- ja sähköinfrastruktuuri• Toimitilat ja maa-alueen saatavuus• Verot ja muut sivukulut

Toimintaympäristön maantieteellisesti tarjoamat resurssit vaikuttavat moneen asiaan liiketoiminnassa, kuten toimintatapoihin, liiketoiminnan sijaintiin, toimi-tusketju- ja toimialarakenteeseen. Toimintaympäristöt, ja tähän liittyvät kilpai-luedut sekä pullonkaulat, vaihtelevat paljon maantieteellisen sijainnin mukaan.[12]

aineellisista resursseista muun muassa raaka-aineiden paino vaikuttaa monel-la tapaa liiketoiminnan sijoittumiseen sekä markkinoiden saavutettavuuteen; jos yritys merkittävästi vähentää tuotteen fyysistä painoa, niin liiketoiminta voi muodostua varsin kauaskin päämarkkinoista; puolestaan, jos yrityksen toi-minta nostaa merkittävästi tuotteen painoa tuotanto siirtyy päämarkkinoiden läheisyyteen. Tuotteen fyysisen painon ollessa pieni ja palvelun toimitettavuu-

10

den ollessa sijainnista riippumatonta toimintojen maantieteellistä sijoittumista ohjaa ne tekijät, missä tuotannolla ja tuotantoprosessilla on suotuisimmat olo-suhteet. suomen kaltaisessa maassa, missä on erikoistuttu korkean tuottavuu-den ja erikoisosaamisen tuotantomuotoihin, työvoiman saatavuudella on mer-kittävä vaikutus liiketoiminnan maantieteelliseen sijoittumiseen.[11],[12],[19]

aineettomien ja ihmislähtöisten resurssien näkökulmasta esimerkiksi teknolo-giateollisuutta siirtyy ja syntyy yliopistokaupunkeihin, missä on erilaisia tuke-via toimintoja, osaamista sekä työvoimaa. Valtion talouden tutkimuslaitoksen (2001) alueellisia kilpailuetuja sekä alan kehittymistä arvioivan tutkimuksen mukaan erilaiset palvelut vetävät yrityksiä merkittävästi puoleensa. kasvu-keskukset tarjoavat näitä palveluita paremmin sekä työvoimalle että yrityksil-le johtaen molempia ryhmien keskittymään. lisäksi saman alan toimijoilla on taipumusta kertyä samalle alueelle valmiiden alihankintamahdollisuuksien, työntekijämarkkinoiden sekä verkostomahdollisuuksien ajamana. yleinen eri liiketoiminnallisten toimintojen saavutettavuus on merkittävä kilpailukykyyn vaikuttava tekijä.[12],[19]

liiketoimintatekijät, joilla on suuri painoarvo ohjaavat toimintaa sinne, missä nämä korkean painoarvon tekijät tulevat parhaiten tyydytetyksi. nämä teki-jät puolestaan vaihtelevat hyvin paljon toimialoittain sekä liiketoimintamallin mukaan. esimerkiksi bulkki-tuotteet ovat riippuvaisia markkinoista ja halvasta logistiikasta näin ollen tällaiset toimijat hakeutuvat lähelle päämarkkinoita. re-surssit ja kustannukset ohjaavat merkittävästi liiketoiminnan maantieteellistä muodostumista.[11]

3. Oulun seudun ToimintaympäristökartoitusTässä toimintaympäristökartoitusosiossa on tarkasteltu oulun seutua edellä kuvattujen toimintaympäristöjen näkökulmasta. Tarkastelun pääpaino kohdis-tuu teollisuuden, rakennusteollisuuden ja elintarviketeollisuuden toimialoille erityisesti tuotevalmistuksen ja tuotannollisen toiminnan perspektiivistä.

3.1 TeollisUUden ToiminTaympärisTö pk-yriTysTen näkökUlmasTa

Teollisuuden toimialat ovat merkittäviä oulun seudulle monella tapaa. Teolli-suus on muun muassa toisiksi työllistävin päätoimiala oulussa ja vastaa isosta osasta oulun seudun vientiliiketoimintaa.[20] Teollisuuden toimialat ovat vah-vasti ylläpitämässä oulun seudun elinkeinotoimintaa. Tässä selvityksessä tar-kastelussa ovat olleet erityisesti konepajatuotteita, metallituotteita, koneita ja laitteita sekä sähkölaitteita valmistavat toimialat.

3.1.1 laajat ja hajanaiset markkinat

oulun seudun teollisten toimialojen pk-yrityksille teollisuusasiakkaat edustavat merkittävää asiakassegmenttiä. Teollisuushyödykemarkkinat nähtiin maantie-teellisesti erittäin laajoiksi ja hajanaisiksi. Teollisuuden toimiala oli tarkastel-luista toimialoista kaikista eniten keskittynyt vientikauppaan.

etäisyydet asiakkaisiin voivat olla oulun seudulta katsottuna pitkiäkin. sijain-nista huolimatta asiakkuuksia haetaan ja niitä saadaan kaukaakin, kuten esi-merkiksi aasiasta, kaukoidästä ja eripuolilta eurooppaa. havaintoaineiston perusteella oulun seudun etäisestä sijainnista maailman markkinoille ei vaikut-taisi olevan merkittävää haittaa, etenkin silloin, kun toimitettava tuote ja palve-lut ovat hyviä ja yrityksen sisäiset prosessit ovat kunnossa.

oulun seudun vahvuudet näyttivät vahvasti olevan erikoistuotemarkkinoilla. asiakkaiden tarkempiin erikoisvaatimuksiin vastaaminen tarkoittaa yleisesti

11

myös joustavampaa hinnoittelua ja joustavampaa maantieteellistä sijaintia, mikä on eduksi oulun seudun näkökulmasta.[12]

Teollisuuden toimialalla toimivien yritysten asiakasportfolio koostuu yleensä alle kymmenestä toimittajayritystä suuremmista asiakkaista. asiakkaiden pie-ni määrä ja merkittävä osuus tilauskannasta nostaa yritysten ja liiketoiminnan riippuvuutta yksittäisestä asiakkaasta.

oulun seudun näkökulmasta katsottuna lähimarkkinavolyymit suhteessa ete-läisiin päämarkkinoihin vaikuttivat kohtuullisen pieniltä. pienet markkinat eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita heikkoa liiketoimintaa, sillä pienemmät markkinat vähentävät osaltaan markkinoiden kokoon liittyvää houkuttelevuus-kilpailua.[6] pk-yrityksien tilauskanta ja liiketoiminta koettiin oulun seudun yri-tyksissä hyväksi taloustilanteesta huolimatta. markkinoiden saavutettavuutta ei pidetty esteenä oulun seudulta käsin, mutta asiakkuuksien hankinta nähtiin teollisuuden toimialalla vaativan merkittäviä panostuksia.

”Yrityksiltä tuli selkeä viesti että asiakkaita halutaan ehdottomasti lisää ja nimenomaan ulkomaisia asiakkaita.”

3.1.2 erikoisTUoTTeilla ja jalosTUsasTeella kilpailUeTUa

kokonaisuudessaan kansainvälisen kilpailun nähtiin voimistuvan tulevaisuu-dessa. kokonaiskilpailussa oulun seudulta nähtiin pärjättävän, mikäli yrityk-sellä on riittävästi muuntautumiskykyä ja yrityksen sisäiset prosessit ovat kun-nossa.

Teollisuuden päätoimialojen nykyinen kilpailu voidaan jakaa karkeasti kahteen kilpailusegmenttiin tuotettavien lopputuotteiden mukaan – volyymituotteisiin ja asiakasräätälöityihin erikoistuotteisiin. erityisesti sarjatuotantona tuotettu-jen volyymituotteiden aloilla kilpailu koettiin koko toimialan leveydellä kovaksi ja kilpailun nähtiin tulevan kansainvälisiltä markkinoilta, erityisesti halvempien työvoimakustannusten alueilta. Teollisuuden volyymituotekilpailuun on ha-vaintoaineiston perusteella hyvin vaikea vastata oulun seudulta käsin vallitse-van kustannusrakenteen perusteella.

erikoistuote puolella kilpailu on merkittävästi kevyempää, mutta myös hyödyn-nettävissä olevien markkinoiden koko pieneni merkittävästi. kilpailuetua oulun seudulla nähtiin syntyvän erityisesti silloin, kun tuotteisiin saadaan sidottua suunnittelu- ja projektityötä.

erikoistuminen tiettyyn osaamiseen vaatii kuitenkin hyvät yhteistyökumppa-nit ja verkosto-osaamista toimiakseen tehokkaasti. lisäksi pienempien asia-kassegmenttien hyödyntäminen hajauttaa erityisesti teollisuudessa asiakas-markkinoita eripuolille maailmaa, nostaa osaltaan merkittävästi asiakkuuksien hankintakustannuksia ja vaatii yrityksiltä tarkempaa asiakasmarkkinoiden tunnistamista. havaintoaineiston perusteella tämä erikoistumiseen perustuva kilpailu on koettu parhaaksi kilpailumuodoksi oulun seudulta käsin, sirpaloi-tuneesta kilpailurakenteesta johtuen suorakilpailu samasta asiakastarpeesta madaltuu oleellisesti.

”Oulun seudulta käsin pärjätään kyllä, jos vain on riittävästi muun-tautumiskykyä ja yrityksen sisäiset prosessit ovat kunnossa.”

”Jatkuva kehittyminen on kilpailussa erittäin tärkeää, uusimpien teknologioiden hallinta ja niissä mukana pysyminen on elin ehto täällä”

”Ulkomaiselle kilpailulle erityisen alttiita liiketoimintoja ovat ne, missä työvoimakustannukset ovat suuria ja kiinteät investoinnit erityisen pieniä.”

3.1.3 oulun seudun avainresurssi

oulun seudun teollisten toimialojen pk-yrityksille merkittäviä perusresursse-ja ovat raaka-aineet, työvoima, rahoitus, logistiikka. havaintoaineiston perus-teella teollisuuden resursseissa ei vaikuttanut olevan merkittäviä pullonkauloja toiminnalle ja kaikkia liiketoiminnalle tarpeellisia perusresursseja on hyvin saa-tavilla.

Tietyt resurssikustannukset näyttävät ohjaavan liiketoimintaan. näistä esimer-kiksi työvoimakustannukset sulkevat tietyt perustuotteiden valmistuksen kan-nattavuuden kokonaan pois kansainvälisessä vertailussa. suomen sisäisessä

12

vertailussa taas oulun seudun yleinen hintataso nähtiin etelä-suomea merkit-tävästi edullisemmaksi, mikä antaa merkittävää paikallista kilpailuetua.

kansainvälisellä mittakaavalla mitattuna yritykset ovat monelta osin kustan-nusrakenteesta johtuen siirtyneet vähemmän kilpailuille erikoistuotteiden asia-kasmarkkinoille sekä tuottamaan tuotteita ja palveluita, joissa erikoistöiden ja erikoissuunnittelun osuus kokonaishinnassa on perustuotteita suurempi.

Työvoiman saatavuuden kohdalla koettiin, että työvoimaa on hyvin tarjolla, mutta hyvin usein oikean tyyppisen, oikeaan tarpeeseen sopivan osaamisen saaminen nähtiin vaikeaksi. yhdeksi haasteeksi nähtiin, että suorittavan por-taan työt metalliteollisuudessa ovat osaltaan sellaisia, mihin osaaminen kertyy pitkälti kokemuksen kautta ja oppiminen vie merkittävästi aikaa.

rahoitusta oli oulun seudulla havaintoaineiston perusteella hyvin saatavissa, mikäli liiketoiminta oli muuten kunnossa. Tämän hetkinen taloustilanne heijas-tuu kuitenkin varovaisuutena lähes kaikkiin investointeihin, mikä nähtiin vaikut-tavan investointipäätösaikoihin pidentävästi.

rahoitukseen liittyen pk-yrityksissä yleisesti nähtiin pitkien maksuaikojen hi-dastavan rahan kotiutumista takasin yrityksiin. pitkien maksuaikojen vuoksi erityisesti kausivaihteluiden aikana sitoutuneen pääoman koettiin tuottavan ylimääristä suunnittelua. lisäksi vientiliiketoiminnan koettiin pidentävän mak-suaikoja entisestään.

logistiikka ja raaka-aineiden saatavuus kokonaisuudessaan ei havaintoaineis-ton perusteella näyttävän tuottavan etua tai haittaa liiketoiminnalle oulun seu-dulta käsin. logistinen sijainti oulussa antaa kuitenkin muihin pohjoisiin aluei-siin verrattuna merkittävää kilpailuetua.

avainresursseina kilpailukyvylle näyttäisivät erityisesti olevan suunnitteluun, laadun, tuotavuuden sekä projektien hallintaan liittyvän osaamisen hyödyntä-minen.

”Kyllä, investointeihin vielä rahaa on saatavilla, kun liiketoiminta on terveellä pohjalla, mutta investointien aloitukset ja alituspro-sessit ovat merkittävästi venyneet varovaisuudesta johtuen”

”Työvoima on kyllä hyvin koulutettua, mutta teollisuuden näkökul-masta osin kapealla koulutuksella, tästä johtuen suurestakin jou-kosta on vaikea löytää oikeaan tarpeeseen sopivaa työntekijää”

”Suomalaisilla on hyvä laatu, osaaminen ja tehokkuus. Työmoraa-lia, kun saadaan pidettyä yllä, niin pärjätään ulkomaalaisille. Kus-tannustasolla ei kyllä kilpailla.”

3.1.4 Verkostoitumisella lisää vipuvoimaa

oulun seudulla yritykset kokivat liiketoimintaverkostojen toimivan erittäin hy-vin. havaintojen perusteella oulun alueen yksi vahvuus on nimenomaan hyvä verkosto-osaaminen ja verkostoajattelu.

Tutkimuksen havaintoaineiston perusteella voidaan todeta, että teollisuuden toimialoilla oli havaittavissa paljon nykypäivänä arvostettujen verkostotoi-mintamallien mukaisia piirteitä. markkinoiden kilpailupaineessa erikoistunut pk-yritysten liiketoiminta on luonut osaltaan paineita laadukkaan ja tiiviimmän yhteistyöverkoston kehittämiselle.

oulun seudun alueella hyödynnetään vakiintuneita ja strategisia yhteistyö-kumppanuussuhteita enemmän kuin ennen. yhteistoiminnassa mukana on muun muassa pitkän aikajänteen ja molemminpuolisen hyödyn tavoittelua sekä yhteisten tavoitteiden asettamista. Tämän tyyppiset havainnot kertovat osaltaan oulun alueen yritysten välisestä luottamuksesta ja verkostokulttuurin hyvästä hengestä. erityisesti haastatteluissa yritykset korostivat yritysten väli-sen toiminnan ja yhteistyön erittäin hyvin toimivaksi oulun seudulla.

Toimintaverkostolla haetaan osaltaan nopeutta, muutosvalmiutta ja jousta-vuutta omalla ydinosaamisalueella, parempaa asiakastarpeen huomioon otta-mista, kustannustehokkuutta sekä parempaa laatua. myös yrityksen markki-napotentiaali on yhä enemmän riippuvainen siitä, minkälaisessa verkostossa yritys vaikuttaa.[8],[9]

”Oulun seudulla hyvin on pieniä paikallisia toimijoita, joiden palve-lun tarjonta on erityisen hyvää ja joustavaa.”

13

”Oulun alueella yksi liiketoiminnallinen vahvuus on hyvä verkos-to-osaaminen ja toimitusketjuajattelu. Joka paikassa sitä ei ole, mutta Oulussa sitä löytyy.”

3.1.5 oulun seudun sijainti – Uhka vai mahdollisuus?

oulun seudun yritykset, eivät kokeneet alueellisen sijainnin vaikuttavan kovin-kaan negatiivisesti oulun alueen teollisille pk-yrityksille, vaikka sijainti oli eri-tyisesti etelään suuntautuvassa kaupassa, kilpailevia alueita etäisempi. mer-kittäväksi tekijäksi tässä nähtiin alueella hyvin toimiva logistiikka. logistiikka koettiin kohtuullisen hintaiseksi ja erittäin hyvin toimivaksi oulun alueella. ha-vaintoaineiston perusteella myös toimiva lentoliikenne edistää asiakkuuksien hankintaa ja asiakassuhteiden ylläpitoa. yleisen hintatason kevyempi kustan-nusrakenne verrattuna esimerkiksi etelä-suomeen vaikuttaisi kompensoivan sijainnista syntyviä logistiikka- ja matkustuskustannuksia.

oulun sijainti on maantieteellisesti sivussa euroopan teollisista päämarkki-noista, mutta havaintojen perusteella tämän ei nähty vaikuttavan ulkomaisten asiakkaiden päätöksen tekoon negatiivisesti. sen sijaan oulun seudulla näh-tiin olevan maailmalla jonkin verran hyvää mainetta. lisäksi tulevaisuuden nä-kymät oulun seudun teollisille pk-yrityksille koettiin positiivisiksi pohjoisten alueiden suurhankkeiden valossa, jotka odotetaan sisältävän off-shore-, tuu-li- ja kaivannaistoimintaa. yleisesti ottaen oulun seudulta oli hyvät asetelmat kaikkeen pohjoiseen suuntautuvaan teolliseen liiketoimintaan.

sijaintitekijöiden nähtiin vaikuttavan erityisesti raskaiden ja korkeavolyymi-tuotteiden potentiaalisiin markkinoihin. selkeä havainto oli, että jalostusastetta painoa kohti olisi saatava, mikäli tuotetta halutaan toimittaa kovin kauas oulun seudun ulkopuolelle.

3.1.6 yhteenveto – keskeisimmät kilpailukykyhavainnot

- Teollisuus asiakkaille toimi-tettavat korkean jalostusas-teen tuotteet, joissa asiakkailla myös hintajoustoa, jolloin ja pienempi riippuvuus mm. logistiikan hintatasosta

- erikois- ja korkean jalostus-asteen tuotteilla kevyempi kilpailu

- hyvää osaamista kompleksis-ten ja teknologisten tuotteiden valmistukseen oulun seudulla, suunnittelu- ja projektiosaa-minen

- asiakkaiden määrä lähialu-eilla kohtuullisen pieni, asiak-kuuksia joudutaan hankkimaan yhä kauempaa, markkinoiden hajanaisuus ja etäisyydet nos-tavat asiakkuuksien hankinta-kustannuksia

- riippuvuus yksittäisistä suu-rista asiakkaista korkea ja tästä johtuva epävarmuus

- kustannusrakenne on oulun seudulla suomen sisäisessä vertailussa kilpailukykyistä, mutta maailman markkinoihin verrattuna heikompi

VahVUUdeT heikkoUdeT

14

3.2 rakennUsTeollisUUden ToiminTaympärisTö pk-yriTysTen näkökUlmasTa

VTT:n (2011) selvityksen mukaan rakentamisteollisuuden merkitys koko suo-men kansantaloudessa on hyvin merkittävä. suurin osa suomen kaikista inves-toinneista menee rakennusteollisuuden toimialan kautta uudisrakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Vuoden 2011 rakennusteollisuuden kokonaismarkkinoik-si arvioitiin 29 miljardia euroa. rakennusteollisuus on oulun seudun viiden-neksi työllistävin toimiala ja toimipaikkojen määrän suhteen toimiala on oulun seudun toisiksi suurin toimiala. rakennuskannan vanheneminen ja uudisraken-tamisen tarve takaa rakennusteollisuuden jatkuvuutta.[20],[21]

3.2.1 paikalliseT ja monipUoliseT markkinaT

rakennusteollisuuden asiakasportfolio koostuu merkittävissä määrin sekä pie-nistä yksityisistä kuluttaja-asiakkaista että myös suurista yritysasiakkaista, si-joittajista, valtiosta ja kunnista. rakennusteollisuuden asiakasmarkkinaportfo-lion suurin loppuasiakas ryhmä on yksityiset kuluttaja-asiakkaat.

asiakasmarkkinoiden kasvukehitys oulussa on tällä hetkellä ainakin asunto- ja omakotirakentamisen osalta hidasta ja odottelevaa, tilannetta kärjistää edelleen korkea ylikapasiteetti. suomen rakentamisteollisuuden päämarkkinat näyttäisi-vät tällä hetkellä sijaitsevan itä- ja etelä-suomen kasvukeskuksissa.[24]

rakennusteollisuudessa toimitaan monelta osin paikallisella ja alueellisella tasolla ja toimintaa operoidaan yrityksien alueyksiköiden kautta. Tuoteteolli-suudessa toimintasäde ja potentiaaliset markkinat näyttää riippuvan paljon tuotteiden fyysisistä ominaisuuksista. Tuotteiden logistiikkakustannukset ja jalostusarvon nähtiin säätelevät sitä, kuinka kauas kannattaa lopputuotetta lähteä kuljettamaan. rakennusteollisuus on yleisesti huomattavasti enemmän sijaintiriippuvaista toimintaa verrattuna esimerkiksi teollisuuteen. sijaintiriip-puvuus tarkoittaa osaltaan pienempää potentiaalista maantieteellistä markki-na-aluetta.

keskeisten oulun seudun toimijoiden markkinoiden näkökulmasta – oulun lääni ja pohjois-suomi - talvi lyhentää ansainta aikaa oulussa ja kysyntäpiikki tulee lyhyemmällä aikavälillä. epätasaisesti syntyvä kysyntä vaikeuttaa muun

muassa kapasiteetin ja käyttöasteen tehokasta hyödyntämistä sekä lisää suun-nittelun ja kysyntäennustamisen määrä.

rakennusteollisuuden toimialaan nähtiin havaintoaineiston perusteella vaikut-tavan hyvin moni eri tekijä. merkittäviä kysyntään nähtiin keskeisimmin tällä hetkellä vaikuttavan suhdanne, luottamus talouteen, vuoden ajat, veropolitiik-ka (muun muassa alv:n ja varainsiirtoveron nostaminen) sekä lainakorkojen heilahtelut. lisäksi rakentamisteollisuus on hyvin investointikeskeistä liiketoi-mintaa, mistä johtuen lainamarkkinat vaikuttavat välittömästi ja voimakkaasti kysyntään toimialalla.

rakentamisteollisuus tarvitsee talouskasvua ja riittävästi kuluttajia ympäril-leen. rakennusteollisuuden kysynnän ja liiketoiminnan jatkuvuutta voimak-kaasti vaihtelevassa kysynnässä parantaa osaltaan asuinrakennusten sekä infrastruktuurin uudistamistarve, joka luo pohjaa tietyssä määrin jatkuvalle kysynnälle.

”Talvi vaikuttaa hyvin paljon, etenkin pohjoisessa, jolloin rakenta-misen kausi jää hyvin lyhyeksi, vuoden tulos on tehtävä käytän-nössä lyhyemmässä ajassa.”

3.2.2 rakennusteollisuuden aluekilpailu

rakentamisteollisuus on hyvin kotimaamarkkinakeskeistä. rakennusteollinen toiminta on keskittynyt käytännössä kotimaisten toimijoiden ja alueellisten yk-siköiden väliseen kilpailuun. oulun seudun kilpailusta vastaavat käytännössä perämeren kaaren alueyksiköt ja pienyritykset. Ulkomainen kilpailu tulee toimi-alalle käytännössä ulkomaalaisten konsernien muodostamien alueyksiköiden kautta. pohjois-suomeen on muodostunut rakennusteollisuuden toimialalle huomattavaa ylikapasiteettia, mistä johtuen hintakilpailu on tällä hetkellä erit-täin kovaa.

rakennusteollisuuden yritykset toimivat monelta osin paikallisella tasolla ja tietyillä alueilla. Varsinkin rakennusliikkeillä ja rakennustuotevalmistajilla on alueittain omat yksikkönsä, jotka vastaavat omista alueistaan. Verrattuna teol-lisuuteen rakennusteollisuuden toimijoilla näyttäisi havaintoaineiston perus-teella olevan enemmän toimipaikkoja hajautetusti eri alueilla, kun puolestaan

15

teollisuudessa samantyyppinen toiminta on keskitetty enemmän tiettyyn paik-kaan.

”oulun seudulla on tällä hetkellä äärimmäisen kova kilpailu, kasvuun ei ole mahdollisuuksia, joten yritetään vain pitää nykyinen asema tällä alueella.”

3.2.3 oulun seudun avainresurssit

rakennusteollisuus, niin rakentamisen kuin rakentamistuoteteollisuuden puo-lella, on työvoimaintensiivistä, mistä johtuen työvoimakustannukset ja työ-voiman saatavuus vaikuttaa toimialalla toimimiseen. oulun seudulla on hyvin saatavissa työvoimaa ja alan osaamista. lisäksi etelä-suomessa ulkomaisen työvoiman merkitys alalla on suuri, kun taas oulun seudulla työvoima koostuu kotimaisista työntekijöistä.

raaka-aineet muodostavat myös merkittävän osuuden rakennusteollisuuden kustannusrakenteesta. rakentamisteollisuus hyödyntää monelta osin lähialuei-den toimittajia ja kohtuullisen lähellä tuotettuja raaka-aineita sekä rakennus-tuotteita lähialueilta saatavilla raaka-aineilla.

oulun seudun vahvuuksia ovat etenkin pohjois-suomen luonnosta saatavat materiaalit, kuten puu- ja maa-ainekset. puolivalmisteiden ja rakennustuottei-den osalta ei saada kuitenkaan yhtä suurta skaala-etua verrattuna kotimaan päämarkkinoiden lähellä toimiviin.

lainarahoituksen saatavuutta ei koettu merkittäväksi ongelmaksi oulun seu-dulla, jos liiketoiminta on terveellä pohjalla. myös logistiikan toimivuuteen ja saatavuuteen oltiin erittäin tyytyväisiä. rekkarahti on toimialalla keskeinen ja käytännössä ainoa kuljetusmuoto hyvän joustavuutensa ansiosta.

”Rakennusteollisuuteen on hyvin, työvoimaa saatavilla. Koulutam-me mielellämme itse työntekijöitä, etuna tässä on, että saadaan tehtyä sellainen mies kuin halutaan ja saadaan samalla opetettua paremmin talon tavoille.”

”Teknologian hyödyntäminen tuotantotekniikassa ja esivalmiste-lussa on nykypäivää, hyödyntäminen on kuitenkin rajallista, koska työmaalla vaikeasti hyödynnettävissä.”

”Eläköityminen ei ole Oulussa ongelma, nuoria tulee mukavasti alalle!”

3.2.4 alihankintaa vai yhteistyötä?

rakennusteollisuudessa hyödynnettiin pääosin alihankintaa, jossa toimittajia kilpailutettiin kohtuullisen säännöllisesti. Teollisiin toimialoihin verrattua stra-tegisia kumppaneita hyödynnettiin vähemmän. Teollisiin toimijoihin verrattuna rakennusteollisuuden alihankinta tuotteet muodostuvat enemmän standardi-tuotteita, joista ei muodostu yrityksille ilmeisesti yhtä helposti strategisia pul-lonkauloja, mistä johtuen toimittajien kilpailuttamiseen perustuvasta toiminta-mallista on tullut alalla vakituinen käytänne.

yleisesti ottaen rakennusteollisuuden toimialalla oulun seudun verkosto- ja toimitusketjutoimintaa pidettiin erittäin hyvänä, eikä kokonaistoimitusketjussa koettu olevan merkittäviä pullonkauloja. lisäksi keskeisiä palveluita ja tukevia toimintoja nähtiin olevan verrattain hyvin oulun seudulla hyvin saatavilla.

rakennusteollisuuden puolella oli havaittavissa, kuten muillakin toimialoilla, liiketoiminnan erikoistumista, missä tehokkuutta haettiin kapeammalta ydi-nosaamisalueelta tai hintakilpailun välttämiseksi liiketoimintaa oli kohdistettu kapeampaan erikoismarkkinaan. erikoistuminen näkyi kaikista selkeimmin sii-nä, ettei kaikkea yritetty tehdä enää itse, ydintoimintojen ulkopuolisia toimin-toja oli siirretty toimittajaverkoston hoidettavaksi. Tämä näkyi yhä kasvavina toimintaverkostoina yritysten ympärillä.

”Alalla tapahtunut muutosta paljon erikostumiseen ja toiminnan keskittämiseen päin sekä lopputuotteiden että osatuotteiden val-mistuksessa. Ennen tehtiin melkein kaikki itse.”

”Toimialan kilpailu koko Pohjois-Suomessa on todella kovaa tällä hetkellä ja kate tulee tällä hetkellä käytännössä erikoistuotepuo-lelta.”

16

3.2.5 yhteenveto – keskeisimmät kilpailukykyhavainnot

- kokonaisuudessaan kotimais-ten markkinoiden koko pk-yri-tyksille riittoisa

- rakennuskannan vanhenemi-sesta johtuva varma ja jatkuva kotimaan korjaus- ja uudisra-kentamisen kysyntä

- erikoistuminen tuo-teosa-alueen tai tietyn mark-kinasegmentin suhteen nähtiin parantavan kilpailukykyä

- Väestömäärän kasvu ja kasvu ennusteet luovat potentiaalia asuin- ja palvelurakennusten kysynnälle, minkä lisäksi oulu on keskeinen pohjoisten aluei-den kasvukeskus

- oulun seudun rakennusteol-lisuuden sekä rakennusliike-toiminnan markkinat rajalliset oulun seudulta käsin, lisäksi tällä hetkellä kova hintakilpailu oulun seudulla ja pohjois-suo-messa

- suhdanteet, talouden luotta-mus, vuoden ajat, lainakorot heiluttavat toimialan kysyntää

- oulun seudulla pitkä talvi lyhentää osaltaan toiminnal-lista aikaa ja lisää suunnittelun tarvetta

- kaavoituksen toimivuudessa ristiriitaisia näkemyksiä

VahVUUdeT heikkoUdeT

3.3 elinTarVikeTeollisUUden ToiminTaympärisTö pk-yriTysTen näkökUlmasTa

elintarviketeollisuus on suomessa maan suurin kulutustavaroiden valmistaja. kaikesta kotimaan teollisuudesta elintarvikeala on neljänneksi suuri. Toimi-ala työllistää suomessa suoraan 32 500 henkilöä ja koko elintarvikeketjussa työntekijöitä on yli 300 tuhatta. keskimäärin suomalaiset kotitaloudet kulutti-vat 4545 euroa elintarvikkeisiin vuodessa, joten myös kotimaan markkinoiden kokoa voidaan pitää merkittävänä. suomen elintarviketeollisuuden markkinat ovat hyvin kotimaa ja lähimarkkinakeskeiset. Vähittäismyynnistä 79 % koostuu kotimaisista elintarviketuotteista.[22],[23]

3.3.1 oma maa mansikka muu maa mustikka

elintarviketoimialalla perinteisesti lopputuotteiden käyttöä ohjailee yksittäisis-tä yksityisasiakkaista koostuvat kulutushyödykemarkkinat. Vaikka elintarvikkei-ta tuottavat pk-yritykset myyvät tuotteitaan sekä suoraan että jakeluverkoston kautta kuluttaja-asiakkaille, samat kuluttajahyödykemarkkinoiden lainalaisuu-det kulkeutuvat toimitusketjussa loppuasiakkaan ostopäätöksestä erijalostus-asteiden kautta alkutuotantoon.

havaintoaineiston perusteella kulutushyödykemarkkina-asiakkaiden halukkuus maksaa elintarviketuotteista vaikuttaa voimakkaasti koko elintarviketoimialaan, mikä havaintoaineiston perusteella vaikuttaa ohjaavan toimialaa jatkuvasti kohti korkea volyymistä tuotantoa heikentäen erityisesti pienten perustuote-markkinoilla toimivien asemaa.

koko suomen elintarviketeollisuuden pk-yrityksille paikalliset ja alueelliset lähi-markkinat näyttelevät merkittävää roolia kysynnästä ja markkinoista. kotimark-kinoiden koko on pk-yritysten kokoisille yrityksille riittoisat, kun tuote on hyvä ja tuotteiden jakelu onnistuu. oulun seudulla on suhteellisen suppeat paikal-lismarkkinat verrattuna etelä- ja lounais-suomeen, mikä nostaa nopeammin paineta laajempaan jakeluun siirtymiseen. Verrattuna taas pohjoisiin alueisiin oulun seudulla on kuitenkin kohtuullisen hyvät omat sisämarkkinat.

oulun seudun on suhteellisen pitkät etäisyydet päämarkkinoille kotimaan etelä-osiin, näyttäisi laskevan osaltaan volyymipohjaisten kulutushyödykkeiden kil-

17

pailukykyä oulun seudulta käsin, mutta matalampi kustannusrakenne näyttää kompensoivan tilannetta.

”Etelässä olisi kyllä potentiaalisia markkinoita, toisaalta Oulussa on etunsa, kuten parempi kustannusrakenne, hyvä työvoima ja logistiikka.”

3.3.2 pieni erikoistuu, suuri skaalautuu

oulun seudulta käsin etenkin suurille päämarkkinoille ei ole helppoa lähteä kilpailemaan voimakkaasti hintakilpailluilla perustuotteilla. perustuotteiden ar-voketjussa ei saisi syntyä juurikaan ylimääräisiä kustannuksia lopputuotteelle. elintarviketuotannon kulutushyödykkeiden kohdalla oulun seudun kilpailu-mahdollisuudet perustuvat erikoistuotteisiin, korkeaan laatuun sekä pohjoisiin raaka-aineisiin ja pohjoisen brändiin. havaintojen perusteella elintarvikealan kilpailu pienten ja keskisuurten toimijoiden kohdalla on hyvin kotimaakeskeistä ja painottuu erikoistuotteiden valmistukseen. elintarviketeollisuudessa hinta-kilpailu nähtiin tällä hetkellä kovaksi käytännössä kaikilla alan sektoreilla.

kansainvälistä kilpailua toimialalle on tullut eU:n rajojen auettua, mutta eU:n myötä myös suomalainen elintarviketeollisuus on päässyt vientimarkkinoille. Tuontia on kuitenkin merkittävästi enemmän kuin vientiä.[23] havaintoaineis-ton perusteella elintarviketeollisuuden tuotteilla on jonkin verran tarvekilpailua keskenään. käytännössä kaikkien ruokatuotteiden nähtiin, jossakin määrin kil-pailevan toistensa suhteen, mutta suurimman tarvekilpailun nähtiin tulen sa-mantyyppisten tuoteryhmien sisältä.

kilpailussa pärjääminen vaatii hyvää ja oikein hinnoiteltua tuotetta, tehokasta ja tuottavaa toimintaa sekä hyvää ja tehokasta jakelua/logistiikkaa. elintarvi-ketuotanto on osaltaan riippuvaista kohtuullisen nopeasta kiertonopeudesta, joidenkin tuotteiden kohdalla kylmäketjusta sekä monista muista tukevista toi-minnoista.

3.3.3 paikallisresurssi on avainresurssit

elintarviketeollisuuden keskeisimmät resurssit ovat raaka-aineet, työvoima, toimitilat, rahoitus sekä logistiikka. paikallisten resurssien hyödyntäminen ja saatavuus näyttelee verrattain suurta osaa toiminnassa. havaintoaineiston pe-rusteella elintarviketeollisuus, pois luettuna aivan pienet toimijat, tarvitsevat hyvän infrastruktuurin, logistiikan ja paljon monen tasoista työvoimaa. lisäksi paikalliset ja pohjoisten alueiden raaka-aineet olivat suhteellisen merkittävässä roolissa.

elintarviketeollisuudella on merkittäviä infrastruktuuritarpeita, mistä johtuen sitä ei voi sijoittaa ihan minne tahansa. oulun seudun merkittävänä kilpailue-tuna lähialueisiin verrattuna nähtiin oleva työvoiman hyvä saatavuus, myös työvoimakustannuksia voidaan pitää suomen mittakaavassa kilpailukykyisenä toimialalla. Toimialan kotimaakeskeinen toiminta korostaa tätä kustannusra-kenne-etua.

”Työmarkkinoilta ei löydy oikeaa osaamista ja joudutaankin koulut-tamaan itse, erittäin positiivista muihin lähialueisiin verrattuna on kuitenkin se, että löytyy hyvin nuoria töihin.”

3.3.4 Verkosto turvaa toimintaa

Verkostotoiminta oulun seudulla koettiin monipuolisten paikallisten yrityksien tuella hyvin toimivaksi. eri toimijoiden rooli toimitusketjussa koettiin hyvin keskeiseksi kokonaisuuden toimimisen kannalta. Tuotanto ei saa pysähtyä ja toimitusten on kuljettava nopeasti toimitusketjussa mm. kylmäketjun ja tuote-tuoreuden takia, sekä lisäksi, jos kyseessä on volyymituotanto seisottaminen aiheuttaa tuotantotappioita. yhteistyöintensiivisyys, pitkään jatkuneet kump-panuussuhteet, selkeät tavoitteet sekä kommunikaatio kertoo osaltaan verkos-ton hyvästä toiminnasta oulussa.

hyviä havaintoja verkostojen toimivuudesta kuvastavat myös nopea vasteaika ja viiveettömyys palvelun saatavuudessa. elintarviketeollisuudessa hyödyn-nettiin vakiintuneita yhteistyökumppanuuksia ja tämän tyyppisten kumppa-nuuksien ylläpito koettiin tärkeäksi. havaintoaineiston perusteella paikallisten

18

palveluiden sekä monipuolisen liiketoiminnan ylläpito edesauttaa selkeästi ou-lun seudun yleisen elinkeinoelämän toimintaa.

”Hyödynnetään paljon pieniä paikallisia toimijoita, pienten toimi-joiden joustavuus ja vasteaika ongelmatilanteissa on nähty erittäin hyväksi. Lähes kaikki ovat luottopakkeja!”

”Verkosto toimii hyvin. On hyviä yhteistyökumppaneita. Oulussa toimimisessa on se hyvä, että kaikkea on lähellä, joten homma toimii.”

3.3.5 sijainnilla on merkitystä

oulun on elintarvike- ja kulutushyödykemarkkinoiden tarvitseman logistiikan näkökulmasta muihin lähialueisiin nähden otollisessa asemassa erilaisten lo-gististen kulkuyhteyksien näkökulmasta. oulu sijaitsee logistisessa solmukoh-dassa, missä logistiikkapalveluita on monipuolisesti saatavilla ja seudun läpi-kulkua on paljon. logistiikka on toimivaa ja helposti saavutettavissa.

elintarviketeollisuuden näkökulmasta oulun seudun logistiikan toimivuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla, toimialan yhtenä mahdollisena tulevaisuuden on-gelmana, erityisesti perustuotteiden kohdalla, on voimakas riippuvaisuus lo-gistiikasta ja erityisesti edullisesta logistiikasta; tällä hetkellä logistiikkakustan-nuksiin on kohdistumassa nousupaineita, niin polttonesteiden hinnan nousun myötä kuin myös kiristyvistä päästörajoituksista sekä sivukulujen noususta. myös tieverkostoinfrastruktuuri on päässyt huonontumaan viime vuosina.

muihin pohjoisen alueisiin nähden logistiikka sekä infrastruktuuri tuovat oulun seudun toimijoille kilpailuetua, mutta päämarkkinoiden läheisyydessä toimi-ville kilpailijoihin verrattuna annetaan takaisin pienempien lähimarkkinoiden lisäksi, ylimääräisissä logistiikkakustannuksissa sekä yleisessä palvelun tarjon-nassa. havaintojen perusteella oulun seudun palvelut ja verkostomahdollisuu-det ovat kuitenkin laadukkaita.

”Oulussa hyvät logistiset yhteydet ja infrastruktuuri. Oulu hyvin solmukohdassa, joten on paljon läpikulkuliikennettä. Etelään päin menee paljon tyhjiä rekkakuormia, joten rahtia on edullisesti saa-tavilla.”

3.3.6 yhteenveto – keskeisimmät kilpailukykyhavainnot

- lähialueisiin verrattuna logis-tiikan toimivuus ja saatavuus hyvä, koska sijainti kulkuyhte-yksien risteymä paikassa

- oulun seudun elintarvikete-ollisuudelle hyvä palveluinf-rastruktuuri , hyvä työvoiman saatavuus sekä suomen sisällä edullinen kustannusrakenne

- erikoishyödykkeiden ja kor-keamman hintatason tuotteilla volyymituotteita paremmat kilpailumahdollisuudet

- pohjoisilta alueilta saatavien resurssien ja raaka-aineiden hyödyntäminen

- oulun seudulta pidemmät etäisyydet kulutushyödykkei-den päämarkkinoille

- pk-yrityksille keskeisten pai-kalliset ja alueelliset markkinat kohtuullisen pienet oulussa, yrityksillä suurempi kynnys edetä valtakunnalliseen jake-luun

- riippuvaisuus infrastruktuu-rista, logistiikasta, varastoin-nista ja jakelukanavistosta, joihin liittyy kustannusriskejä

VahVUUdeT heikkoUdeT

19

lähdelUeTTelo

[1] kamensky m (2000) strateginen johtaminen. kauppakaari oyj. helsinki.

[2] kamensky m (2008) strateginen johtaminen. Talentum. helsinki.

[3] Ginsberg a. (1988) measuring and modelling Changes in strategy. Teoretical Fundations

and empirical directions. strategic journal vol. 9

[4] Botten n and harris d (2008) Cim Coursebook introductory Certificate in marketing.

elsevier ltd. Usa.

[5] lindroos & lohivesi (2010) onnistu strategiassa. Wsoypro. helsinki.

[6] jylhä e. paasio a. ja strömmer r. (2000) menestyvä yritys. oy edita ab. helsinki.

[7] hakanen m (2007) pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen. Tuottanut modulcon

oy. Tavoiteohjelma 4. esr:lle.

[8] VTT, Valkokari k, hakanen T ja airola m, (2007) yritysverkoston strateginen kehittämi-

nen. edita prima oy. helsinki.

[9] kuivanen r & hyötyläinen r, VTT. (1997) kohti uudenlaisia yritysverkostoja. monenkes-

keisen yritysverkoston kehittäminen.

[10] krajewski lj & ritzman lp (2005) operations management. processes and Value

Chains. pearson education. new jersey.

[11] krajewski lj, ritzman lp and malhotra mk (2013) operations management: processes

and supply Chains. pearson education limited. england.

[12] haverila mj, Uusi-rauva e, kuori i & miettinen a (2009) Teollisuustalous. kuudes pai-

nos. hämeen kirjapaino oy. Tampere.

[13] porter me (1984) strategia kilpailutilanteessa: Toimialojen ja kilpailijoiden analyysitek-

niikat. rastor oy. helsinki.

[14] porter me (1985) kilpailuetu: miten ylivoimainen osaaminen luodaan ja säilytetään.

Gummerus kirjapaino oy. jyväskylä.

[15] Grant rm (2008) Contemporary strategy analysis. Blackwell publishing inc.

[16] lynch r (2009) strategic management. pearson education limited. england.

[17] Fahy j (2000) The resource-based view of the firm: some stumbling blocks on the road

to understanding sustainable competitive advantage. journal of european industrial Trai-

ning. department of management & marketing, University of limerick, limerick, ireland.

[18] Uusi-rauva e, haverila m & kouri i (1993) Teollisuustalous. infacs johtamistekniikka oy,

ensimmäinen painos. Tammer-paino. Tampere.

[19] Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, moiso a. kangasharju a. & ahtonen s-m. (2001)

menestyksen mitta? vaihtoehtoisia mittareita aluetalouden kehittymiselle. VaTT –tutkimus

84. helsinki.

[20] Tilastokeskus, stat.fi (2013) Toimialatilastot. saatavissa osoitteesta http://www.stat.fi/

tup/seutunet/businessoulu_index.html

[21] VTT, Vaino T. (2012) rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. [muokattu: lokakuu

2012] [viitattu: 12.6.2013] saatavissa osoitteesta http:// www.rakennusteollisuus.fi/rT/Tilas-

tot/rakentamisen+yhteiskunnalliset+vaikutukset/

[22] Tem elintarviketeollisuus (2012) elintarviketeollisuuden näkymät. [viitattu: 22.4.2013]

saatavissa osoitteesta http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1607/ elintarviketeolli-

suus2012_web.pdf

[23] elintarviketeollisuus eTl ry (2013) eTl.fi [viitattu: 11.6.2013] saatavilla osoitteesta

http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus

[24] rakennusteollisuus rT ry (2013) rakennusteollisuus.fi [viitattu: 11.6.2013] saatavissa

osoitteesta http://www.rakennusteollisuus.fi/rT/Tilastot/Tilastoja+rakennusteollisuudesta/

20

lisäksi työssä hyödynnetyt lähteet:

Bo a (1969) nykyajan markkina-analyysi. Werner söderström osakeyhtiö.

Bensoussan eB and ieisher (2008) analysis Without paralysis: 10 Tools to make Better stra-

tegic decisions. pearson education limited. new jersey.

Cheverton p (2000) key marketing skills: strategies, Tools and Techniques for marketing

success. kogan page limited. Great Britain.

Carpon n (2009) Capon’s marketing Framework. Wessex inc. new york.

daft rl, sormunen j and parks d (1988) strategic management journal: Chief executive

scanning environment, Characteristics, and Company performance: an empirical study.

Vol 9: 123-139.

elinkeinoelämän keskusliitto ek (2013) pk-suhdannebarometri helmikuu 2013. [Viitattu:

28.5.2013] saatavissa osoitteesta http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2013 /2_hel-

mi/pk-sB-2013 helmikuu.pdf

european Comission (2013) Food industry eU food market overview [viitattu: 18.6.2013]

saatavissa osoitteesta: http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/food/eu-market/index_

en.htm

Finnpro (2008) elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksien selvitys

itämeren alueella –Baltic sea roadmap [viitattu: 19.6.2013] saatavissa osoitteesta: http://

www.tekes.fi/fi/gateway/pTarGs_0_201_403_994_2095_43/http%3B/tekesali2%3B7087/

publishedcontent/publish/programmes/sapuska/services/kv_yhteistyo/finpro_itameriselvi-

tys.pdf

haverila mj, Uusi-rauva e, kuori i & miettinen a (2005) Teollisuustalous. Viides painos.

infacs johtamistekniikka oy & Tammer-paino oy. Tampere.

henry a (2008) Understanding strategic management. oxford University press. new york.

jonson G. scholes k. ja Writtington r. (2006) exploring Corporate strategy. pearson educa-

tion limited. england.

kosonen k. (2012) elintarvikealan pienyrittäjyys. laadullinen tutkimusliiketoiminnan

muutoksista kymmenen vuoden aikana. lisensiaatintyö. Tuotantotalouden osasto, oulun

yliopisto.

krajewski lj & ritzman lp (1999) operations management. strategy and analysis. ad-

dison-Wesley publishing company.

metsämuuronen j (2006) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. international

methelp ky. helsinki.

needle d (2004) Business in Context: an introduction to Business and its environment.

British library.

nurmi j. (2013) TF selvitys. metalli- ja konepajateollisuuden nykytila. [julkaistu: oulu ]

oulun kaupungin keskushallinto (2011) Toimintaympäristökatsaus 2011. [Viitattu: 11.3.2013]

saatavilla osoitteesta http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file? uuid=2dfb06c5-34c2

-442e-a110-0ec0a0452758&groupid=78504

pojois-pohjanmaan yrittäjät (2013) yrittäjien taloudelliset talousnäkymät huhtikuu 2013.

julkaistu: 13.5.2013.

poukka r, Tamminen T (2008) Tilastokeskus käsikirja toimialaluokitus Tol 2008 [Viitattu

18.2.2013] saatavilla osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ toimiala/001-2008/

kasikirja.pdf

pTT, yrjölä T. (2010) pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. elintarviketuotannon globaali

rakennekehitys, alueellinen sijoittuminen ja politiikat. helsinki.

pTT, arovuori k. karikallio h & pyykkönen p. (2010) pellervon taloudellinen tutkimuslaitos.

Voimasuhteiden kehitys suomen ruokamarkkinoilla. helsinki.

rakennusteollisuus rT ry (2004) suomen rakennusteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky.

[Viitattu: 19.6.2013] saatavilla osoitteesta: http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&es-

rc=s&source=web&cd=1&ved=0CCkQFjaa&url=http%3a%2F%2Frt.e21solu.fi%2Fdown-

load.aspx%3FintFileid%3d378%26intlinkedFromobjectid%3d9884&ei=a83CUdXvhe-

fa4as4jyGoda&usg=aFQjCnhgph0r71hecgfZmewniXjey-FmvQ&bvm=bv.48175248,d.

bGe

21

rakennusteollisuus rT ry, tilastot (2013) [viitattu: 20.6.2013] saatavissa osoitteesta: http://

www.rakennusteollisuus.fi/rT/Tilastot/alueellisia+tilastoja+talonrakennusalalta/Uusimaa/

srdjevic Z, Bajcetic r ja srdjevic B (2012) identifying the Criteria set for multicriteria deci-

sion. making Based on sWoT/pesTle analysis: a Case study of reconstructing aWater

intake structure. Water reasour manage Vol: 26:3379–3393.

Teknologiateollisuus ry (2013) Teknologiateollisuus.fi [viitattu: 11.6.2013] saatavissa osoit-

teesta http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/toimialat/konejametaltilannekuva. html

Teknologiateollisuus suhdannekatsaus (2013) [viitattu: 12.6.2013] saatavissa osoitteesta

http://wms.magneetto.com/webinars/2013_0424_suhdannekatsaus/view

Tem alueiden kehittämisyksikkö (2011) alueiden vahvuudet 2011 [viitattu: 19.6.2013] saata-

vissa osoitteesta: http://www.tem.fi/files/30102/alueiden_vahvuuksien_ maarittely_2011_

loppuraportti_6_6_2011.pdf

Tem Toimialapalvelu (2012) Tem toimialaraportti_esite_2012. [viitattu: 7.3.2012] saatavissa

osoitteesta http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1564/Toimialaraportti_ esite_2012.pdf

Tem (2011) pohjois-pohjanmaan maakuntaohjelman 2011 – 2014, toteuttamissuunnitel-

ma vuosille 2013 – 2014 [viitattu: 12.3.2013] saatavissa osoitteesta http://www.tem.fi/

files/34825/poh-poh_maakuntaohjelman_2011-2014_toteuttamissuunnitelma_vuosil-

le_2013-2014_final.pdf

Tem toimialapalvelu (2012) Toimialaraportit. [Viitattu: 18.3.2013] saatavissa osoitteesta

http://www.temtoimialapalvelu.fi/index.phtml?s=3

Tem, nieminen j (2012) Tem / ely –keskus, alueeliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf.

[viitattu: 5.3.2013] saatavilla osoitteesta http://www.temtoimialapalvelu.fi/ files/1473/alu-

eelliset_talousnakymat_1_2012_webe.pdf

Tem alueelliset kehitysnäkymät (2013) elinkeinoelämän tilanne seutukunnittain. [muokat-

tu: 1/2013] [Viitattu: 19.3.2013] saatavissa osoitteesta http://www.temtoimialapalvelu.fi/

files/1711/elinkeinoelaman_tilanne_seutukunnittain.pdf, http://www.temtoimialapalvelu.fi/

files/1710/alueelliset_kehitysnakymat _1_2013_web.pdf

Tem, mella i & pouru l (2013) maakuntien suhdannekehitys 2011-2013. Työ- ja elinkeino

ministeriö. [muokattu: 3/2013] [Viitattu: 10.3.2013] saatavissa osoitteesta http://www.tem.

fi/files/36091/maakuntien_suhdannekehitys_2011-2013.pdf

Tem puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (2012) [viitattu:

22.4.2013] saatavissa osoitteesta http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1680/ puutalot_

rakennuspuusepan2012_web.pdf

Tem sähkölaitteiden valmistus (2012) [viitattu: 22.4.2013] saatavilla osoitteesta http://

www.temtoimialapalvelu.fi/files/1639/sahkolaitteiden_valmistus2012_web.pdf

Tem, Virtanen V (2012) Työ- ja elinkeinoministeriö. aluebarometri 2013. [muokattu: 12/2012]

[Viitattu: 11.3.2013] saatavissa ositteesta http://www.tem.fi/files/35117/ Temjul_49_2012_

web.pdf

Tilastokeskus (2013) Toimialaluokitus Tol 2008 [Viitattu 18.2.2013] saatavissa osoitteesta

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/c.html

Tilastokeskus (2013) Toimialaluokitus Tol 2008 [Viitattu 18.2.2013] saatavilla osoitteesta

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html

Xu j (2005) market research handbook: measurement, approach and practice, iUniverse,

United state of america.

yeates d and Wakefield T (2004) systems analysis and design. pearson education limited.

england.

yin rk (2003) Case study research: design and methods, 3. edition, sage publications.

California.