Tovi tukea 2/2014

Aika parantaa -verkoston lehti

2014 2 Tovi tukea

TERESA LEPPÄ: ”Kirjeet tuntemattomalle syntyvät omista kokemuksista”

Tovitukija Esa Kranz kannustaa miehiä puhumaan

Aku Kopakkala: ”Mikä auttaa kun elämä potkii”

TOVI KIERTÄÄ: AIKAPANKIN MONINAISET PALVELUT

2 Tovi tukea 2/2014

TOVI TUKEAon Aika parantaa -verkoston ja Tovituki tunnetuksi -hankkeen lehti.

Lehti ilmestyy aina kun aika on kypsä.

Toimituskunta: Pauliina Shilongo Hanna Koppelomäki Anna-Maija Koponen

Taitto: Pauliina Shilongo Kannen ja sivun 3 kuva: Pauliina Shilongo Piirrokset: Veeti Nevalainen

Lue lehti sähköisenä: http://www.aikaparantaa.net/tovi-tukea.html

TOVITUKI TUNNETUKSIKaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry ja Aika parantaa -verkosto toteuttavat yhdessä Raha-automaat-tiyhdistyksen tukemaa Tovituki tunnetuksi -hanketta 2013-2016.

Hanke vahvistaa tovituen ydinsanomaa yhteiskunnassa: jokainen voi ja saa tarvita välillä tukea jaksamiseensa.

www.aikaparantaa.net

TÄSSÄ LEHDESSÄ3 Pääkirjoitus

12 Tovituki lisäsi elämänhallintaa

4 Kirje tuntemattomalle kutsuu kirjoittamaan lempeitä kirjeitä

16 Tovitukija Esa kannustaa miehiä puhumaan murheistaan

20 Kakspyssä tunnetaan hyvän mielen tekijät

25 Kolumni: Selviytymiskeinoja

31 Lyhyet

26 Tovi kiertää

6 Teresan kirjeet tuntemattomalle syntyvät omista kokemuksista

3Tovi tukea 2/2014

Kerro se kirjeelläMilloin viimeksi kirjoitit tai sait perinteisen käsinkirjoitetun kirjeen? Muistatko vielä, miltä se tuntui?

Mielen sykähdys, kun huomasit saapuneen kirjeen postilaatikossa. Pieni tai suuri jännitys ja uteliaisuus, kun aloit avata kuorta (maltoitko etsiä kirjeveitsen, vai revitkö kuoren auki käsin?). Oliko kirjepaperi valmiiksi koristeltua, tai kenties lähet-täjän omin piirroksin ja kuvin somistettu?

Ja kun aloit kirjoittaa vastausta, pysähdyitkö pitkäksi aikaa miettimään ja muotoilemaan lauseitasi, vai syöksähditkö suoraan sanojen pulppua-vaan virtaan? Varmaankin käsi väsyi jossain vaiheessa, ja sitä oli pakko ravistella. Kynästä ei ehkä tullut kunnolla mustetta, tai se tuhrasi kirjepa-perin. Ehkä montakin luonnostelmaa lensi rutistettuna paperikoriin.

Muistatko vielä, miltä se tuntui?Asuin itse 90-luvun alkupuolella Venäjällä, ja silloin lähes ainoa

yhteydenpitotapa suomalaisiin ystäviin ja sukulaisiin oli kirjeet. Minulla oli tapana kopioida kirjoittamani kirjeet kalkkeeripaperin kautta toisel-le paperille, jotta myös itselleni jäisi muisto kirjoittamastani. Ilman tätä säilynyttä kirjeenvaihtoa muistikuvani Pietarin vuosista olisivat paljon ohuemmat. Näiden kirjeiden kautta pystyn palauttamaan häkellyttävän tarkkoja tuokiokuvia pienistä ja suurista arjen ja juhlan hetkistä yli kah-denkymmenen vuoden takaa.

Tässä lehdessä esitellään Aika parantaa -verkoston käynnistämää Kirje tuntemattomalle -haastetta. Kutsumme ihmisiä kirjoittamaan lempeitä kirjeitä tukea tarvitseville tuntemattomille ja toimitamme kirjeet aikapankin avulla eteenpäin. Jokin jännä lumo tässä haasteessa tuntuu olevan, sillä olemme saaneet lyhyessä ajassa kymmeniä kirjeitä ja lukuisia yhteydenottoja eri puolilta Suomea.

On ollut todella kiehtovaa ja koskettavaa tutustua erilaisten ihmisten mitä erilaisimpiin tulkintoihin siitä, mitä kirje tuntemattomalle voi pitää sisällään. Mitä meissä tapahtuu kun asetumme toisen, tuntemattoman, asemaan? Ainakin jou-dumme pysähtymään, laskeutumaan jollekin kaikkia koskettavalle kokemustasolle ja poimimaan oman elämän tunne- ja tapahtuma-arkistoista niitä aineksia jotka ovat itseämme kantaneet kenties hyvinkin raskaiden vaiheiden yli.

Kun tämä aito kokemus siirretään paperille, syntyy jotain uutta, jotain sellaista joka koskettaa sekä kirjeen kirjoittajaa että sen vastaanottajaa. Kuten tässä leh-dessä haastateltu himokirjoittaja Teresa Leppä toteaa: ”Arvokkaimmat kirjeet ovat niitä, joista näkee, että ne on kirjoitettu sydämestä.”

Hanna Koppelomäki

PÄÄKIRJOITUS

4 Tovi tukea 2/2014

Kirje tuntemattomalle

”Kukaan ei tiedä, kenet kirje tavoittaa, mutta oletettavasti lukijaksi päätyy toinen tunteva

ihminen, ja jotain hänessä tapahtuu.”

Teksti ja kuvat Pauliina Shilongo

5Tovi tukea 2/2014

Kirje tuntemattomalle

Kaikki alkoi eräänä tou-kokuisena iltana kun Aika parantaa -ver-

koston vetäjä Hanna Kop-pelomäki jäi treenin jälkeen kuntosalille lukemaan vanhas-ta naistenlehdestä artikkelia kirjeen kirjoittamisen unoh-detusta taidosta. Jutussa ker-rottiin nuoren amerikkalaisen yliopisto-opiskelijan Hannah Brencherin aloittamasta liik-keestä, jossa kirjoitetaan rak-kauskirjeitä tuntemattomille ja jätetään niitä satunnaisiin paikkoihin (lue lisää sivulla 6).

Tämä kuulosti Hannasta heti kiehtovalta ajatukselta ja hän ryhtyi kehittelemään siitä aikapankkiin perustuvaa ver-siota. Idea sai tulta verkoston aktiiveissa ja kampanja pol-kaistiin käyntiin nopeasti.

Hanna huomasi pian, että ajatus lempeiden kirjeiden kir-joittamisesta todella puhutte-lee monia ihmisiä.

– Jo viikon päästä haasteen julkaisusta olimme saaneet useita kirjeitä, ja nyt niitä tulee lähes päivittäin, kertoo Hanna.

- Kirje tuntemattomalle -haasteen tarkoitus on jakaa meitä itseämme auttaneita ajatuksia eteenpäin ja samal-la tuoda iloa vastaanottajalle. Uskon, että erilaisissa elämän vaikeuksissa ja niistä selviämi-sessä on myös jotain yhteistä, sanoo Hanna Koppelomäki.

Hanna kokee, että Kirje tuntemattomalle levittää osal-taan viestiä siitä, kuinka ”tovi riittää tukemiseen” eli kuin-ka ajan ja välittämisen voima kantaa; ei tarvita välttämättä rahaa tai kalliita kampanjoita.

– Kirjeen kirjoittaminen, toisen ihmisen asemaan aset-tuminen, oman tilanteen pei-laus – nämä kaikki vaativat ”vain” aikaa ja pyrkimystä toisen ihmisen arvostavaan kohtaamiseen. Siinä tämä on jatkumoa Aika parantaa -ver-koston tarjoamalle tovituelle.

Tovikorvaus kirjeestäValmiin kirjeen voi toimittaa Aika parantaa -verkostoon, jonka kautta se välitetään kirjoittajan mahdollisten toi-

veiden mukaan esimerkiksi terveyskeskuksen, mielenterve-ystoimiston tai sosiaalitoimis-ton odotustilaan, vanhusten palvelutaloon, nuorisotaloon, pakolaiskeskukseen, asunnot-tomien yömajaan, kirjaston hyllyyn, kahvilaan, asemalle...

– Kukaan ei tiedä, kenet kirje tavoittaa, mutta oletet-tavasti lukijaksi päätyy toinen tunteva ihminen, ja jotain hä-nessä tapahtuu, Hanna uskoo.

Hyvän mielen lisäksi kir-jeen kirjoittamisesta on ha-lukkaille luvassa myös Stadin Aikapankin tovikorvaus. An-saitulla tovilla on mahdollista hankkia vaivanpalkaksi jotain hyödyllistä aikapankin kautta.

Osallistua voi myös aivan itsenäisesti kirjoittamalla kir-jeen, laittamalla sen ”Kirje tuntemattomalle” -merkin-nällä varustettuun kuoreen ja toimittamalla sen vapaavalin-taiseen paikkaan.

Lisäohjeita kirjeen kirjoittami-seen ja lähettämiseen alkaen s. 8.

kutsuu kirjoittamaan lempeitä kirjeitä

6 Tovi tukea 2/2014

Teresan kirjeet tuntemattomalle syntyvät omista kokemuksistaTeresa Leppä, 30, on

kirjoittanut kirjeitä ai-nakin 20 vuotta.

– Tällä hetkellä minulla on muutama kymmen kirjeenvaih-tokaveria ympäri maailmaa. Lisäksi harrastan decoswappa-usta eli pienten koristeltujen vihkojen vaihtoa kirjeitse, joten posti kulkee oikeastaan päivit-

Maailma tarvitsee lisää rakkauskirjeitä!Kirje tuntemattomalle -kampanjan inspiraation lähteenä toimineen moreloveletters.com-sivuston perusti amerikkalainen Hannah Brencher, 25. Hannah aloitti kansainvälisen kirjeilmiön vuonna 2010 opiskellessaan New Yorkissa. Hän oli yksin, il-man ystäviä ja masentunut. Hannah oli koko ikän-sä saanut äidiltään käsin kirjoitettuja kirjeitä, joten kirjeiden kirjoitus tuntui luontevalta tavalta lievit-tää surua ja yksinäisyyttä.

Hannah kirjoitti vuoden aikana yli 400 kirjettä tuntemattomille ja jätti niitä ympäri kaupunkia. Kirjeissä hän kutsui vastaanottajia esittämään hä-nelle kohdennettuja kirjepyyntöjä.

Vastauskirjeiden määrä sekä kirjeitä pyytä-neiden ihmisten kokemukset ja vastoinkäymiset saivat nuoren Hannahin ensin ymmälle, mutta vä-hitellen niistä muotoutui moreloveletters.com -si-

vusto, jonka sanoma on kiirinyt ympäri maailman ja tehnyt Brencheristä kirjegurun.

Lahjoitusten varassa toimivassa The World Needs More Love Letters -järjestössä on tänä päi-vänä toistakymmentä työntekijää ja se välittää yksinäisille ja tukea tarvitseville tuntemattomien kirjoittamia kirjeitä.

Näin satoja kirjeitä kirjoittanut Hannah neuvoo aloittelevaa kirjeen kirjoittajaa: - Tärkeintä kirjeen kirjoittamisessa on, ettei ota siitä paineita. Ole läs-nä, ole rehellinen, kerro tunteistasi, jätä pala sy-däntäsi paperille, toivo hyvää kirjeen lukijalle.

Lähteet: www.moreloveletters.com, hannahbrencher.com, www.ted.com/talks/hannah_brencher_love_letters_to_strangers, Kirje tulee takaisin: heinäkuun Gloria 2013.

täin, Teresa hymyilee.Teresa kuuli Kirje tunte-

mattomalle -haasteesta ensim-mäisen kerran kurssikaverilta.

– Idea kolahti heti. Ajatus kirjeiden kirjoittamisesta tun-temattomille ihmisille tuntuu minusta erittäin luontevalta tavalta auttaa, sanoo Teresa.

– Kirjoitan sellaisia kirjeitä,

joita olisin itse toivonut vaikei-na aikoina saavani.

Teresa on ollut mielenter-veyskuntoutuja 13-vuotiaasta lähtien. Skitsofrenian lisäksi hänellä on omakohtaista koke-musta myös esimerkiksi koulu-kiusaamisesta.

– Opiskelin hammaslabo-rantiksi, mutta en ole koskaan


7Tovi tukea 2/2014

”Kirjoitan sellaisia kirjeitä, joita olisin

itse toivonut vaikeina aikoina saavani.”

työskennellyt siinä ammatissa, koska kaksi viikkoa valmistu-miseni jälkeen sain tietää sai-rastavani fibromyalgiaa.

Ensin se tuntui kauhealta, mutta nyt ajattelen niin, että hyviä hammaslaborantteja on vaikka kuinka paljon, mutta ihmisiä, jotka ovat läpikäyneet samat sairaudet kuin minä ja pystyvät välittämään siihen liittyvät kokemukset muille ei ole kovin monia.

Teresa on osallistunut mo-niin vertaisohjaajuuden ja ko-kemusasiantuntijuuden kou-lutuksiin ja toivookin saavansa näistä itselleen jonain päivänä ammatin.

– Nykyään tuntuu, että ko-kemusasiantuntijuus otetaan paljon vakavammin, joten ehkä tämä haave vielä joskus toteutuu.

Origami tuntemattomalleTeresan kirjeet ja kortit tunte-mattomille ovat taidonnäyttei-tä koristelluista kuorista värik-käisiin origameihin.

Askartelu on pienestä pitäen ollut Teresalle rakas harrastus.

– Origameista innostuin pari vuotta sitten kun Suomes-sa vieraillut kirjeenvaihtoystä-väni toi tuliaisiksi origamipa-pereita.

Nyt Teresa myös myy kort-tejaan aina tilaisuuden tullen sekä pitää origamikursseja.

Teresa kertoo aina koris-televansa huolellisesti kaikki kirjeensä ja myös arvostavansa kovasti kun saa itse yhtä omis-tautuneesti tehdyn kirjeen.

– Mutta tärkeintä kirjeissä on kuitenkin aina niiden sisäl-tö. Arvokkaimmat kirjeet ovat niitä, joista näkee, että ne on kirjoitettu sydämestä.

Teresan ystävät tuovat hänelle kierrätettyjä askartelumateriaaleja. - Muuten tämä olisikin kallis harrastus!

8 Tovi tukea 2/2014

Pysähdy toviksi. Mieti elämääsi, tätä hetkeä, hetkiä jolloin sinulla on ollut vaikeaa. Mikä silloin auttoi? Mitä haluaisit kertoa tai toivottaa ihmiselle, joka kenties tällä hetkellä kamppailee samankaltaisissa vaikeuksissa? Ota kynä käteen tai mene koneelle. Kirjoita, pysähdy, kuulostele. Ota kaikki se aika, minkä tarvitset. Ole lempeä. Ole aito, oma itsesi.

Luota siihen, että kun kirjoitat siten, mikä itsestäsi hyvältä ja luontevalta tuntuu, se tavoittaa jotain yhteistä tuntemattomankin lukijan kanssa.

Kirjoittaisitko kirjeen tuntemattomalle?

Lisää ohjeita seuraavalla aukeamalla

9Tovi tukea 2/2014

10 Tovi tukea 2/2014

MITEN MUKAAN?KIRJOITTAJAKSI:Kirjoita kirje, piirrä kortti, askartele origami… - tai minkä ajatteletkaan tuntematonta vastaanottajaa ilahduttavan.

Kirje voi olla käsin tai koneella kirjoitettu. Laita kirjoittamasi kirje kuoreen, mutta jätä kuori liimaamatta kiinni. Kirjoita kuoreen ”Kirje Sinulle” (tai jotain muuta, mikä mielestäsi kutsuu satunnaisen ohikulkijan tarttumaan kuoreen ja avaamaan sen).1) Lähetä kirje (tai useita) toisessa kuoressa osoitteeseen:Aika parantaa -verkosto/Kirje tuntemattomalle Toinen linja 3, huone 426 00530 Helsinki

2) Liitä mukaan toive siitä, minne haluaisit kirjeen tai kirjeet toimitettavan (tämä on vapaaehtoista; pyrimme

joka tapauksessa levittämään kirjeitä paikkoihin joissa ne suurella todennäköisyydellä tavoittavat tuen tarpeessa olevia). 3) Kerro myös, sopiiko sinulle että kirjeesi kuvaa tai tekstiä voidaan käyttää sosiaalisessa mediassa tai muussa viestinnässä voiman ja inspiraation lähteenä muille. Emme julkaise mitään viestejä tai kuvia, jos kirjeen lähettäjä on näin toivonut.

Vaihtoehtoisesti voit toimittaa kirjeet Kirje tuntemattomalle -jakelupisteeseen, jos sellainen on reittiesi varrella. Tarkista netistä jakelupisteiden tilanne (mm. erilaisten tapahtumien yhteydessä).

KIRJEKURIIRIKSI:Kirjoittajien lisäksi kaipaamme kuriireja, jotka toimittavat kirjeitä sopiviin paikkoihin eri puolilla Suomea.

11Tovi tukea 2/2014

YHTEISTYÖKUMPPANIKSI: Edustatko järjestöä, hoitolaitosta tai muuta vastaavaa paikkaa, jonka palveluiden piirissä on ihmisiä jotka ilahtuisivat kirjeistä? Ota yhteyttä, ja suunnitellaan yhdessä kirjeiden tilaaminen ja jakelu tietylle kohderyhmälle.

Haluaisitko perustaa Kirje tuntemattomalle -jakelupisteen? Etsimme jollain tavalla valvottuja paikkoja, joihin on vapaa pääsy, ja jonne voisi sijoittaa esimerkiksi Kirje tuntemattomalle -postilaatikon. Paikassa voisi kenties myös istahtaa lukemaan toisten kirjeitä, sen lisäksi että sinne voi toimittaa kirjeitä tuntemattomalle.

KAIPAATKO TUKIKIRJEITÄ ITSELLESI TAI YSTÄVÄLLESI?Voit tilata kirjeen esimerkiksi kriisin kohdanneelle tai tuen tai kannustuksen tarpeessa olevalle – myös itsellesi. Jos taas haluaisit purkaa tuntojasi kirjoittamalla tuntemattomalle tukijalle, sekin on mahdollista. Voimme välittää kirjeesi tovitukihenkilölle, joka halutessasi myös vastaa kirjeeseen.

LUE LISÄÄ JA OTA YHTEYTTÄ: www.aikaparantaa.net/kirje-tuntemattomalle [email protected]


13Tovi tukea 2/2014

Tovituki lisäsi elämän- hallintaaTeksti Anna-Maija Koponen Kuvat Ednan arkisto

Depressio on ollut Ed-nan elämäntoveri niin kauan kuin hän muis-

taa. Hän ei koe olevansa uhri, vaikka masennus onkin vai-keuttanut hänen elämäänsä. Päinvastoin, hän kokee ole-vansa vahva — masennuksesta huolimatta tai sen tuoman elä-mänkoulun ansiosta.

Nelikymppinen Edna on yksi niistä monesta, jotka ovat saaneet apua Aika parantaa -verkoston tovitukijoilta.

Lapsena Edna oli isän helli-mä, mutta äidin syrjimä. Tämä voi itse huonosti ja kohteli lastaan kylmästi, jopa lakkasi kokonaan puhumasta Ednalle, kun tämä oli murrosikäinen.

– Silloin minusta oli upeaa, kun sain tehdä mitä halusin, eikä kukaan puhunut minul-le kotona. Nyt tunnistan sen henkiseksi väkivallaksi, joka on vahingoittanut minua.

Vanhempien avioeron jäl-keen Edna vietti paljon aikaa isän luona, kunnes tämä avioi-tui naisen kanssa, joka koki Ednan uhkana. Lopulta hän huomasi tulleensa kokonaan ulossuljetuksi isänsä elämästä.

Kouluaikana Ednalla oli laaja sosiaalinen verkosto, ja hän koki asemansa vahvaksi. Mutta vaikka hän menestyi koulussa, jokin tuntui olevan vialla, ja Edna ratkaisi tilan-teen lintsaamalla. Ongelmista huolimatta hän sai koulun me-

nestyksekkäästi päätökseen ja hakeutui opiskelemaan.

– Olen aloittanut opinnot ammattikorkeakoulussa mo-nellakin luovalla alalla, mutta ne ovat aina keskeytyneet sai-rauden takia.

Masennus on kulkenut Ed-nan mukana koko aikuisiän, ja hän on sitkeästi yrittänyt saada apua. Hän on aina ker-tonut voinnistaan ja tunte-muksistaan peittelemättä ventovieraillekin – ja kokee tulleensa avoimuutensa vuok-si välillä väärinymmärretyksi. Vajaa kymmenen vuotta sitten hän jopa joutui viideksi viikoksi Lapinlahden mielisairaalaan.

Terapia auttaa, ei pelkkä lääkeEdna itse tietää, että häntä auttaisi psykoterapia, mutta lääkärit ovat halukkaampia tarjoamaan pelkkiä lääkkeitä. Yksityiseen psykoterapiaan hänellä ei ole varaa, sillä hän

Huolestuttaa, että Kela alkaa nähdä tovituen

vaihtoehtona, joka korvaa ammattilaisten

antaman terapian, vaikka tässä on kysymys ihan

muusta.

”

”


ei toistaiseksi kykene käymään työssä.

– Lääkitys on masennuk-sen kanssa kamppaillessa toki hyvä apu, mutta riittävän kauan jatkuva terapia olisi se, joka auttaisi masentuneen ja-loilleen.

– Kela on evännyt minulta terapiatuen kahteen otteeseen. Kun ensimmäisen kerran hain sitä, perustelu oli tämä: “Tuki ei ole riittävää, eikä oikea-ai-kaista.” Tulkitsin sen niin, että olin liian mielipuoli kuntou-tettavaksi, eikä Kela sitä paitsi usko minun voivan enää kun-toutua työkykyiseksi. Olin kol-mikymppinen! Tosin kuulin myöhemmin Valkonauhaliiton psykologilta, että tuo fraasi on kaikille kielteisen tukipäätök-sen saaneille sama. Tapaus-kohtaisia perusteluja Kelalta on turha odottaa.

– Viimeaikainen trendi on ollut, että kolmas sektori ja kaikenlainen vapaaehtoistoi-minta paikkaavat valtion ja kuntien liian niukkoja mielen-terveyspalveluja. Minua huo-lestuttaa, että Kela alkaa näh-dä tovituen vaihtoehtona, joka korvaa ammattilaisten anta-man terapian, vaikka tässä on kysymys ihan muusta.

Edna oli ollut jo jonkin ai-kaa mukana Stadin Aikapan-kissa, kun hän huomasi siellä Tuula Nikkola-Diban, eli Tu-pun jättämän ilmoituksen, jos-sa tarjottiin keskusteluapua. Tupu mainitsi ilmoituksessaan myös omista vastoinkäymisis-tään, ja se herätti Ednan luot-tamuksen. Mikä parasta, Tu-pun ammatti oli psykiatrinen sairaanhoitaja.

– Meillä kävivät kemiat heti yksiin, joten oli selvää, että jat-kamme. Tapasimme vuoden verran, noin kaksi kertaa kuu-kaudessa.

– Mielestäni tovituessa tär-keintä on inhimillisen kontak-

tin saaminen. On tärkeää, että voi puhua ajatuksistaan ja tun-temuksistaan, ja että toinen kuuntelee arvostavasti.

– Samalla kun aloitin tapaa-miset Tupun kanssa, minulla oli aikapankin kautta myös valmentaja erästä projektiani varten. Nämä kaksi naista tu-kivat olemistani ja tekemistä-ni, enkä voisi olla kiitollisempi saamastani tuesta.

Huumorilla tätä päivääEdna toteaa, että masentu-

neelle elämänhallinta on vai-keaa. Koko ajan väsyttää, ja uuden aloittaminen tai vanhan loppuunsaattaminen ei hevin onnistu. Itse hän on saanut apua huumorintajustaan ja siitä, että pyrkii elämään het-kessä, eikä kanna mukanaan menneen tai tulevan painolas-tia. Hän on myös huomannut, että liika kunnianhimoisuus ei sovi hänelle.

Edna on päättänyt luopua menneisyyden painolasteista. Hän esimerkiksi teki sovinnon äitinsä kanssa ja tunsi olonsa keventyvän, kun sääli ja myö-tätunto tulivat katkeruuden tilalle.

Mielestäni tovituessa tärkeintä

on inhimillisen kontaktin saaminen. On tärkeää, että voi puhua ajatuksistaan

ja tuntemuksistaan, ja että toinen kuuntelee

arvostavasti.

”

”

15Tovi tukea 2/2014

– Äitini oli masentunut ih-minen ja nämä piirteet yleen-sä periytyvät sosiaalisista ja ehkä geneettisistä syistä. On-neksi hän elpyi myöhemmin keski-iässä. Hän oli yksi huu-morintajuisimmista ihmisistä, joita olen tuntenut. Meistä tuli kaverit. Mutta ei sentään ystä-viä, Edna hymyilee.

Hän on sinut itsensä ja vointinsa kanssa ja katsoo rohkeasti eteenpäin. Tulevai-

suutta voisivat olla esimerkiksi lähihoitajan opinnot, ehkä sen jälkeen erikoistuminen mie-lenterveysasioihin.

Hyvää mieltä tuovat onnel-linen parisuhde, hyvät ystävät ja etenkin nuori Susi, alas-kanmalamuutti, joka on myl-lertänyt Ednan elämän. Se on ystävällinen, älykäs ja oman-arvontuntoinen kaveri, joka vie Ednan joka päivä pitkille kävelylenkeille.

Aikapankissa Edna on tar-jonnut esimerkiksi tukanleik-kuutta ja kissanhoitoa. Hän myös haluaa olla vuorostaan auttavana osapuolena ja ryh-tyä Aika parantaa -verkoston tovitukijaksi

– Tovituki todellakin auttoi minua. Enhän muuten jaksaisi itse ryhtyä tukijaksi.

Haastateltavan nimi on hänen toivomuksestaan muutettu.

Kaipaatko tukea?Kuka tahansa voi tarvita välillä apua jaksamiseensa. Monesti auttaa paljon jo se, että voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan jonkun toisen kanssa.

Aina ei halua tai voi vaivata lähipiiriä, mutta ammattiapuun turvautuminenkaan ei tunnu ajankohtaiselta. Aika paran-taa tarjoaa silloin vertaisten ja alan osaajien verkoston, jonka jäseniltä voi varata aikaa keskusteluun ja omien selviytymiskeinojen kartoit-tamiseen.

Voidakseen tarjota tai vastaan-ottaa tovitukea on oltava aikapan-kin jäsen. Liittyminen on helppoa ja maksutonta.

Tovitukea hakiessasi sinun ei tarvitse huolehtia toveista. Aika-pankin toiminta perustuu luotta-mukseen, ja tovitili saa olla myös miinuksella.

Kun voimasi alkavat palautua, voit yhdessä tovitukijasi kanssa selvittää mitä itse voisit vuorostasi aikapankin kautta tarjota.

Lue lisää ja ota yhteyttä: www.aikaparantaa.net/tovituen-saajaksi


Tovitukijan tarina

17Tovi tukea 2/2014

Esa Kranzille kuunteleminen ja autta-minen on oikeastaan verenperintöä. Hä-nen äitinsä on kirjailija ja evankelista,

joka vielä nykyäänkin kahdeksankymppisenä kiertää maata puhumassa ja antamassa sielun-hoitoa. Esa kulki pikkupoikana vanhempien mukana puhetilaisuuksissa ja seurasi vierestä, kun äiti esiintymisensä jälkeen kuunteli ja loh-dutti seurakuntalaisia.

– Näin, että monilla ihmisillä on vaikeaa, mutta he saivat helpotusta siitä, että avautui-vat jollekin, joka jaksoi kuunnella. Opin myös käytännössä, mitä on luottamuksellisuus. Kes-kusteluissa kuultuja asioita ei koskaan levitelty eteenpäin.

Esa Kranz on tovitukija, jon-ka omassa elämässä on ollut useita notkahduskohtia. Hän on selviytynyt niistä ja haluaa vuorostaan auttaa muita, joil-la on vaikeaa. Esa toivoo erityi-sesti miehiä hakeutumaan Aika parantaa -verkoston tovituen pariin.

Teksti ja kuvat Anna-Maija Koponen

Tovitukija Esa Kranzille on kertynyt paljon elämänkokemusta, josta hän toivoo voivan olla hyötyä muille omien vaikeuksiensa kanssa kamppaileville.

Esa kannustaa miehiä puhumaan

murheistaan


Esan roolissa kuuntelijana uskonto ei ole mukana, koska tovituki on Aika parantaa -ver-koston eettisissä toimintaperiaatteissa mää-ritelty poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutu-mattomaksi. – Toki minulla on edelleen oma uskoni, mutta en tyrkytä sitä toisille. Olen oppi-nut elämässä, että juuri minun uskoni ei välttä-mättä ole ainut oikea.

Tartu hetkeenEsan elämässä on ollut rankkoja vaiheita. - Kol-mikymppisenä, juuri perustaessani perhettä, elämäni romahti, kun kipeä kohta suussani paljastui syöväksi. Tuossa iässä elämä tuntuu jatkuvan loputtomiin, mutta minä koin saavani kuolemantuomion. Minut leikattiin, sain säde-hoitoa, ja toivuin pikku hiljaa terveeksi.

– Sairaus pani ajattelemaan elämää aivan uudella tavalla. Vaikka tapahtuman muisto vuosien myötä kiireiden keskellä tietysti hie-man himmeni, se jätti jälkensä minuun. Tartu hetkeen, on edelleen elämänohjeeni.

– Saimme puolisoni kanssa kaksi tytärtä ja pojan. Elimme ruuhkavuosia työn ja perheen tarpeita sovitellen, kuten muutkin lapsiperheet.

– Sitten tyttäremme sairastui anoreksiaan. Ne, joita tämä syömishäiriö on jollakin tavalla koskettanut, tietävät, ettei tätä tautia voi pa-rantaa, ellei sairastunut sitä itse halua. Potilas keskittää kaiken tarmonsa syömisen kontrolloi-miseen – siis siihen, että ei syö.

– Olimme tyttäremme lujan tahdon edes-sä aivan voimattomia, ja lopulta meidän täytyi varautua siihen, että menetämme hänet. Kun hän tuli täysi-ikäiseksi, annoin hänelle kirjeen, jossa kirjoitin, että en enää voi puuttua hänen asioihinsa, ja että hän vastaa nyt itse itsestään ja elämästään. Ehkä se herätti hänet, koska hän sai otteen elämästään ja alkoi vähitellen toipua. Nyt sairauden taittumisesta on muutama vuosi, ja hän voi hyvin, mutta anorektikkojen tapaan tarkkailee syömistään loppuelämänsä.

Tyttären sairastuminen opetti Esalle, miten voimakas ihmisen tahto voi olla. Päättäväisen

ihmisen mielipiteisiin ja ratkaisuihin ei toinen voi vaikuttaa, vaikka kuinka itse kokisi olevansa oikeassa. Tahtojen taistelu ei auta - on yritettä-vä luovia tai annettava periksi.

Muutama vuosi sitten Esa ja hänen vaimonsa päätyivät avioeroon. Esa toteaa, että aviopuoli-soiden tarpeet olivat niin erilaiset, ettei yhdessä jatkaminen ollut mahdollista. Ero oli sopuisa ja entisen pariskunnan välit ovat hyvät.

Tovitukija antaa aikaansaMiten sitten ryhdyit Aika parantaa -tovituki-jaksi? – Liityin vuoden 2012 alussa Stadin Aika-pankkiin, kun avioerostani oli kulunut parisen vuotta ja luonani asunut tyttäreni muuttanut omilleen. Koin, että minulla oli nyt aikaa ja voi-mia vapaaehtoistoimintaan. Pian aloitettuani huomasin Aika Parantaa -verkoston ilmoituk-sen ja liityin mukaan tovitukijaksi.

– Työskentelen tuotepäällikkönä isossa yri-tyksessä, ja hallitsen it:n ja web-työskentelyn hyvin. Niinpä olin heti käynnistysvaiheessa te-kemässä Aika parantaa -verkoston nettisivujen teknistä toteutusta, ja olen käytettävissä edel-

Tovitukijan on sitouduttava useaan tapaamiseen,

joten oma jaksaminen ja ajankäyttö täytyy arvioida

etukäteen. Se kannattaa, sillä tämä on arvokasta työtä, josta saa

hyvän mielen.”

”

Palkkatyöllä on tärkeä osuus minunkin elämässäni. Kaipaan lisäksi tekemistä, jossa voin auttaa muita ihmisiä. On onni antaa toisille – se tuo elämään merkityksellisyyttä, Esa sanoo.

19Tovi tukea 2/2014

leen, kun tulee pulmia tietokone- ja nettiohjel-mien kanssa.

– Tovitukijan rooli sopii minulle hyvin, on-han minulla aika tavalla sellaista elämänkoke-musta, josta voi olla hyötyä omien vaikeuksien-sa kanssa kamppaileville. Aikanaan olen itse saanut apua ja tukea, ja nyt haluan antaa sitä toisille.

Miten neuvoisit tulevia tovitukijoita? - Aina-kin tämä edellyttää pitkäjänteisyyttä. Tovituki-jan on sitouduttava useaan tapaamiseen, joten oma jaksaminen ja ajankäyttö täytyy arvioida etukäteen. Se kannattaa, sillä tämä on arvokas-ta työtä, josta saa hyvän mielen.

– Olen vähän hämmästyneenä pannut mer-kille, että miestä halutaan tukijaksi harvemmin kuin naista. Tuettavissakin miehiä taitaa olla harvemmassa kuin naisia – johtuneeko siitä, että heidän ei ole niin helppo avautua vieraalle kuin monien naisten on.

– Mutta juuri miesten kannattaisi hakea kuuntelijaa Aika parantaa -verkostosta. Mones-tihan he sulkevat murheet sisälleen, vaikka pu-huminen helpottaisi. Rohkeasti mukaan vaan!

Ryhtyisitkö tovitukijaksi?Onko oma elämäsi tasapainossa, osaatko kuunnella, onko sinulla myötäelämisen kykyä? Kenties voisit ryhtyä tovitukijaksi. Tovitukijat ovat elämänkokemuksen, työn tai koulutuksen pätevöittämiä tukihenkilöitä, jotka tarjoavat tukeansa aikaa vastaan.

Työ edellyttää vastuullisuutta ja sitoutumista Aika parantaa -verkoston eettisiin periaatteisiin. Tovitukijana olet osa tärkeää työtä tekevää verkostoa. Meillä saat yhteisön tuen, koulutusta ja tarvittaessa työnohjausta. Voidakseen tarjota tai vastaanottaa tovitukea on oltava aikapankin jäsen. Liittyminen on helppoa ja maksutonta.

Lue lisää ja ota yhteyttä: www.aikaparantaa.net/tovituen-tarjoajaksi


Hyvän mielen tekijät

Aika parantaa -verkoston hankekumppani Kakspyssä, eli mielenterveyskuntoutujien asumis- ja kuntoutumispalveluja tarjoavassa Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrisessa yhdistyksessä, hyvän mielen tekijöiksi on tunnistettu muun muassa avoimuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys.


Kakspyn tehostetun palveluasu-misen yksikön Kuuskaaren asukas Satu Hämäläinen ja vastaava ohjaa-ja Tomi Rossi löytävät yhteisöstään monta iloa tuovaa asiaa.

21Tovi tukea 2/2014

Hyvän mielen tekijät


Kuuskaaren tehostetun palveluasumisen yksi-kön ruokasalissa on lai-

tettu pöytä koreaksi. Pöydän ääressä Kakspyn palvelupääl-likkö Jari Peltola, Kuuskaaren vastaava ohjaaja Tomi Rossi ja talon asukkaat Satu Hämä-läinen ja Pyry Koskinen jut-televat leppoisasti Kuuskaaren arjesta. Taustalla kuuluu vai-meana keittiövuorossa olevien asukkaiden ja henkilökunnan rupattelu ja astioiden kilinä.

Turvallista ja tasa-arvoistaAivan Karhulan keskustan tuntumassa sijaitseva 30 asuk-kaan Kuuskaari eroaa Kakspyn neljästä muusta asumispalve-luyksiköstä siinä, että täällä asiakkailla on ympärivuoro-kautinen ohjaajien tuki. Lisäk-si psykiatri vierailee yksikössä kerran viikossa.

– Asukkaat tulevat meil-le useimmiten sairaalasta ja monilla on takanaan jo pitkä sairauskertomus. Keskimää-räinen asumisaika on täällä 1,5 vuotta, mutta jokaisen asuk-kaan kohdalla asia arvioidaan yksilöllisesti, kertoo vastaava

ohjaaja Tomi Rossi. 32-vuotias Satu Hämäläinen

on asunut Kuuskaaressa miltei kaksi vuotta ja viihtynyt hyvin.

– Tämä on parempi paikka kuin mikään aiempi, jossa olen ollut.

Rauhallinen Satu viihtyy omissa oloissaan, mutta pitää siitä, että seuraa löytyy silloin kun sitä kaipaa.

– Tykkään tehdä käsitöitä omassa huoneessani.

Sotek-säätiön ylläpitämäs-sä Karhulan uimahallin kah-vilassa työhönvalmennuksessa työskentelevä Satu toivoo ai-kanaan pääsevänsä asumaan lähelle kavereita.

Kuuskaaren vieressä sijait-seekin Paanutalo, yksi Kaks-pyn ylläpitämistä kiinteistöistä, jonka asuntoja se vuokraa it-senäiseen asumiseen siirtyville mielenterveyskuntoutujille.

24-vuotias Pyry Koskinen on asunut Kuuskaaressa neljä kuukautta, ja se on hänelle pit-kä aika.

– Olen ollut viidessä eri pai-kassa ja tämä on ehdottomasti paras. Jossain paikassa kestin olla vain viikon. Täällä on tur-

vallinen olo, ei tarvitse pelätä, että kukaan käy päälle tai me-nisi omin luvin huoneeseeni.

– Täällä tosiaan kunnioite-taan jokaisen yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Näin kerran, kun ohjaajat huuteli-vat yhden asukkaan postiluu-kusta, että onhan kaikki hyvin, Jari Peltola nauraa.

Tomi Rossin mukaan ta-savertaisuuden periaate on Kuuskaaressa hyvin tärkeä.

– Tietysti hätätapauksissa toimimme tilanteen mukai-sesti. Talon yhdessä sovittui-hin sääntöihin kuuluu myös, että jokainen osallistuu oman kuntonsa mukaan yhteisiin tehtäviin, kuten ruoanlaittoon ja hoitaa oman huoneensa sii-vouksen, tarvittaessa ohjaa-jan tukemana. Mutta muuten jokainen saa mennä ja tulla oman mielensä mukaan, tai olla halutessaan omissa olois-saan.

– Mutta ohjelmaa saisi olla enemmän, toteaa Pyry, ei pel-kästään huoneen siivousta ja ruoanlaittoa. Musaryhmä on hyvä, sellaisia toivoisin tänne enemmän.

Pyry Koskiselle mopo on tärkeä vapauden väline. Kuuskaaren kaunis pihapiiri kutsuu viihtymään.

23Tovi tukea 2/2014

– Toimintaa suunnitellaan yhdessä asukkaiden ja työn-tekijöiden kanssa, yhteisön jäsenten osaamisen ja kiin-nostuksen mukaan, Tomi to-teaa. Hän kuitenkin lisää heti perään, että talon sisällä oh-jelmaa on aika vähän, koska pyrkimyksenä on rohkaista asukkaita lähtemään talosta ja osallistumaan muiden, esi-merkiksi lähellä sijaitsevan Mielipaikan, järjestämiin toi-mintoihin.

– Muuten vaarana on, että arempien asiakkaiden ulko-puolella liikkuminen vaikeutuu ja hankaloituu, eikä se edistä heidän kuntoutumistaan.

Avointa, suvaitsevaista ja yhteisöllistäMielipaikka Villa Kaunismäki, suojeltu 1930-luvun huvila, on modernien kerrostalojen keskellä vähän kuin väärään paikkaan unohtunut. Entinen tehtaan työnjohtajan koti kät-kee nykyään sisäänsä mielenterveyskuntoutujien kohtaa-mispaikan.

– Mielipaikka on kaikille avoin. Vaikka paikka on ensisi-jaisesti suunnattu mielenterve-yskuntoutujille ei täällä hoidol-lisia ryhmiä lukuun ottamatta kukaan kysele nimien tai diag-noosien perään, kertoo vastaa-va ohjaaja Kristiina Vepsä.

Mielipaikka on avoin, erityisesti mielenterveyskuntoutujille suunnattu yhteinen vapaa-ajan vietto- ja kohtaamispaikka.

Pyry Koskinen on tullut iltapäiväkahville Mielipaikkaan. - Täällä löytyy aina juttuseuraa.

Kakspy on yksi runsaasta kymmenestä sosiaalipsykiatrisesta yh-distyksestä, joita Suomeen perustettiin vastaamaan mielenterve-yskuntoutuksen tarpeisiin kun vanhaa sairaalaperustaista psyki-atrista hoitojärjestelmää alettiin 80—90-luvun taitteessa purkaa.

Kakspyn toiminnanjohtaja Markku Kärmeniemi kuuluu siihen entisten Laajakosken sairaalan työntekijöiden ryhmään, jotka oli-vat perustamassa Kakspya vuonna 1998.

- Tarjoamme mielenterveyskuntoutujien asumis- ja kuntou-tumispalveluja kunnille Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla, Markku kertoo. - Meillä on viisi asumispalveluyksikköä ja kolme päivätoimintakeskusta.

Työntekijöitä Kakspyllä on tällä hetkellä 80. - Kilpailutusten säännöt määrittävät sen, että palveluyksi-

köiden työntekijöillä pitää pääsääntöisesti olla sosiaali- tai ter-veydenhoitoalan koulutus. Se rajoittaa esimerkiksi kokemus-asiantuntijoiden palkkausta, mikä muuten olisi suuressa määrin arvojemme mukaista, sanoo Markku.

- Myös esimerkiksi päihderiippuvuudet ovat meidän asiak-kaidemme keskuudessa kasvaneet viime aikoina, ja se tuo omat haasteensa henkilökunnan osaamiselle. Pyrimmekin kannusta-maan monin eri tavoin henkilökunnan ammattitaidon lisäämistä esimerkiksi kouluttautumismahdollisuuksilla.

Lisäksi Kakspyllä on projektitoimintaa, muun muassa yhdessä Aika parantaa -verkoston kanssa toteutettava Tovituki tunnetuksi -projekti.

- Olemme viime vuosina panostaneet palvelutuotantoon, mikä on hyvä asia, mutta nyt on aika panostaa myös kansalaistoi-mintaan ja projektit ovat siihen hyvä keino, toteaa Markku.

- Tovituki on erinomainen malli mieleterveysasioiden arkipäi-väistämiseen.

Kakspy panostaa kansalaistoimintaan


Mielipaikassa voi nauttia aa-muisin aamupuuron, lukea leh-tiä, pelata pelejä tai vaan jutella ohjaajien tai muiden asiakkai-den kanssa.

– Lisäksi meillä on harras-teryhmiä, esimerkiksi käden taitojen ryhmä, jossa askarrel-laan monenlaisia asioita, nik-karointiryhmä, musiikkiryh-mä ja kuoro, Kristiina kertoo.

Kakspyn kaksi muuta päi-vätoimintakeskusta, Haminan ja Karhulan klubitalot toimivat amerikkalaisen Fountain house klubitalomallin periaatteella.

– Me toimimme muuten samoista asiakaslähtöisistä, yhteisöllisistä lähtökohdis-ta, mutta lisäksi meillä toimii myös hoidollisia ryhmiä, joi-hin tullaan psykiatrisen poli- klinikan lähetteellä, ja joiden ohjaajien täytyy olla tervey-denhoitoalan ammattilaisia Kristiina sanoo.

Kakspyn perustajajäseniin kuuluva Kristiina viihtyy työs-sään Mielipaikassa erinomai-sesti.

– Parasta täällä on aidosti toisista välittävä, yhteisöllinen ilmapiiri.

Markku Kärmeniemi ja Jari Peltola taideostoksilla. Kakspy tukee Haminan klubitalon taideryhmän toimintaa ostamalla sen yhteisnäyttelystä taidetta yhteisiin tiloihin.

Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry on vuonna 1998 perustettu yleishyödyllinen järjestö.

Toimintamme perustuvat hyvinvointi- lähtöiseen viitekehykseen sekä psyko- sosiaalisen työn menetelmiin. Tarjoamme yksilöllisesti suunniteltuja kuntouttavia palveluja.

Kakspy Keskuskatu 43 A 48100 KOTKA Puh.040 7103206 [email protected]

www.kakspy.com

25Tovi tukea 2/2014

häpeilemään. Aamulla huomasin saaneeni niin paljon tukea, että hämmennyin. Tämän tuen avulla olen jaksanut. Olen saanut kannustusta tuhansilta ihmisiltä ja monia uusia ystäviä. Olen onnekas.

Harrastan ultrajuoksua, joka antaa sekä fyysi-siä että henkisiä voimavaroja. Elämäntilanteeni on helppo ja vakaa. Vaimo ja aikuiset lapset hyväksy-

vät minut työttömänäkin. Minulla on työstä riippumattomia hankkei-ta ja harrastuksia maailmassa run-saasti. Vietin viime kuun luonnossa, merellä ja tuntureilla. Pärjään.

Aion säilyttää aktiivisen roolin elämässä. Erottamiseni tarkoitus oli hiljentää minut. Se ei onnistu. Suo-

messa masennuspulmaa ratkotaan huonosti. Lääk-keitä tarjotaan aivan liian monelle, vaikka ne aiheut-tavat riippuvuutta, niiden teho on kyseenalainen ja sivuvaikutukset huomattavan ikäviä. Paremmat hoitokäytännöt tuottaisivat suurta inhimillistä ja ta-loudellista hyötyä.

Hyvässä hoidossa kuullaan ihmisen tarina ja nähdään hänen tilanteensa. Autetaan häntä rat-kaisemaan se pulma, joka laukaisi masennuksen. Kannustetaan elämänmuutoksiin, jotka ehkäise-vät masennuksen uusiutumista.

Hyvässä hoidossa on kyse ennen kaikkea välit-tämisestä, ei välittäjäaineista.

kolumni

Kuva Timo Turunen

Mikä on pulma ja mikä ratkaisuyritys? Evo-luutiobiologi Paul Andrews ei ajattele masennuksen olevan häiriö tai sairaus.

Hän näkee sen ennen kaikkea selviytymiskeinona vaikeassa tilanteessa. Ihminen jolla ei ole riittävästi voimia kamppailla, vetäytyy. Hän etääntyy ihmisis-tä ja tunteistaan. Vähitellen – kuukausien kuluessa – ihmisen voimat kuitenkin pa-lautuvat.

Jokaisen masentuneen tarina on erilainen. Hyvin moni seikka vaikuttaa siihen kuinka elämäm-me vastoinkäymisistä selviäm-me. Tuki jota tarvitsemme sel-vitäksemme omassa tilanteessamme on erilaista kuin kenelläkään toisella. Kaikki kuitenkin tarvitse-vat toisten välittämistä ja arvostusta.

Minut irtisanottiin pitkäaikaisesta työsuhteesta Mehiläiseen kesän alussa. Olin esiintynyt Tv-ohjel-massa. Yhtäkkinen perusteeton erottaminen tun-tuu epäoikeudenmukaiselta ja loukkaavalta. Höl-mö olo kun on sitoutuneesti parhaansa tehnyt 13 vuotta. Puijattu.

En ole nyt kuitenkaan masentunut vaan koh-tuullisen onnellinen. Ratkaisevaa on ollut perheen ja ystävien tuki. Tein kolmen lauseen facebook-päi-vityksen potkujen jälkeisenä iltana. Päätin lait-taa asian kavereille tiedoksi kerralla, etten alkaisi

Aku Kopakkala psykologi

tovituen ystävä

Selviytymiskeinoja- eli mikä auttaa kun elämä potkii

”Hyvässä hoidossa on kyse ennen kaikkea

välittämisestä, ei välittäjäaineista.”

26 Tovi tukea 2/2014kiertää

Opastus ruoantähteiden hyödyntämiseen

Ruoan valmistus juhliinKeittiötarvikkeita mökille

Hiustenleikkuu

Tovituki

27Tovi tukea 2/2014kiertääAikapankin jäsenet vaihtavat palveluita saamalla ja maksamalla korvauksen käytettyä aikaa vas-taan. Suomalaisissa aikapankeissa vaihdon vä-linettä, eli aikapankin ’valuuttaa’, kutsutaan to-viksi. Yksi tovi vastaa yhtä tuntia mitä tahansa työtä.

Stadin Aikapankin yli 3 000 jäsenen kesken vaihdetaan viikottain kymmeniä mitä moninai-sempia palveluita.

Selvitin muutaman aikapankkilaisen saamia ja antamia palveluita, eli miten tovi kiertää heidän keskuudessaan.


Vanhan hyllyn uusi elämä

Asahi-terveyslii-kunnan opastus

Hyllyn kiinnitys seinään

Valmisvaatteen tuunaus

Tarjoiluapu juhlissa


Olen ollut Stadin Aika-pankin jäsen jo reilut kolme vuotta, mutta en

ollut tehnyt juuri yhtään vaih-toja, koska en oikein keksinyt, mitä palveluja voisin tarjota.En myöskään tohtinut käyttää toveja ennen kuin olin ansain-nut niitä.

Kunnes vihdoin tänä ke-väänä löysin sekä palvelujen tarjoamisen ilon että saatavien palvelujen laajan kirjon.

Kesän aikana olen muun muassa päivittänyt verkko-sivuja ja valmistanut kasvis-ruokaa sadan hengen juh-liin. Ansaituilla toveilla olen hankkinut keittiötarvikkeita uudelle kesämökille, saanut tovitukea, sekä lomamatkaan majoitusapua.

Jäin koukkuun. Kirjaudun nykyään aikapankin sähköi-selle vaihtotorille päivittäin ja tarkistan uudet tarjoukset ja pyynnöt.

On kiehtovaa lukea ihmis-ten tarjoamia ja pyytämiä pal-veluita. Vielä kiehtovampaa

Martti Puuperä korjaa silloin tällöin vanhoja huonekaluja aikapank-kilaisille autotallissaan. - Tämä on mukava harrastus.

Tuuli Hirvilammi on opastanut Tuuli Rajavuorta miten hyötykäyttää

jääkaapista löytyvät rippeet.

on jakaa palvelujen vaihdon lomassa kokemuksia muiden aikapankkilaisten kanssa hei-dän saamistaan ja antamistaan palveluista. Päätin selvittää

muutaman vaihtokumppanini tekemiä vaihtoja, eli millaisia palveluja on yksi tovi kiertäes-sään ihmiseltä toiselle mah-dollistanut.

Ruoanjämien hyötykäyttöTuuli Rajavuori on toinen innokas vaihtotarjousten ja -pyyntöjen tutkija.

– Varsinkin silloin kun on enemmän aikaa tarjousten lu-keminen on hauska harrastus.

Vuodesta 2010 jäsenenä ol-lut Tuuli koki liittyessään, että ensin pitää hankkia toveja en-nen kuin niitä voi ruveta käyt-tämään, vaikka tiesikin, että sääntöjen mukaan tili saa olla miinuksella.

Tuuli hankki toveja muun muassa auttamalla syntymä-päiväjuhlien tarjoilussa.

– Kun minulle oli kertynyt toveja ryhdyin etsimään palve-luita joihin niitä voisi käyttää. Etsin jotain vähän erikoista, ja ilmoitus ruoanjämien hyöty-käytön opastuksesta pisti sil-mään, Tuuli kertoo.

29Tovi tukea 2/2014

Mari Siivonen on tehnyt vaatteiden korjausompeluita toveja

vastaan.

Helena Biström ihailee Mari Siivosen hänelle mekosta tuunaamaa tunikaa.

Ilmoituksen jättänyt Tuuli Hirvilammi, yksi Stadin Ai-kapankin perustajajäsenistä, toteaa, että hänen opastuksen-sa perustuu omiin kokemuk-siin, ei muualta saatuihin op-peihin.

Tuuli Rajavuoren palaute kaimalleen on kannustava.

– Riperuokakeskustelu oli inspiroiva, innostuin niin pal-jon, että kävin sen jälkeen vie-lä aiheeseen liittyvän kurssin Työväenopistossa.

Tuuli Rajavuori on saanut aikapankin kautta myös muun muassa opastusta villiyrttien hyötykäyttöön.

Tuuli Hirvilammi on tar-jonnut aikapankissa myös sämpylöiden leivontaa ja suk-kien parsintaa. Lisäksi hän on toiminut Stadin Aikapankin ydinryhmässä ja saanut toveja esimerkiksi jäsenkirjeiden kir-joittamisesta.

– Viime syksynä minulle kertyi paljon toveja, kun osallis-tuin aikapankkien verotusta kä-sittelevän kannanoton tekoon.

Kertyneitä toveja Tuuli pääsi käyttämään tänä kesä-nä, kun hän järjesti miehensä kanssa isot yhdistetyt synty-mäpäivä- ja hääpäiväjuhlat.

– Järjestin kaikki juhlan tarjoilut aikapankkilaisten avulla. Yhteensä neljä aika-pankkilaista keitti ja tarjoili kahvin, laittoi ruoan sadalle hengelle, sekä lämmitti pesu-veden ja tiskasi, kertoo Tuuli Lammassaaressa järjestetyistä juhlistaan.

VeteraanivaihtajaKun minä olin ansainnut tove-ja auttamalla Tuulin juhlissa ryhdyin etsimään minulle so-pivia palveluita.

Kesämökkimme oli juuri valmistunut ja etsin sinne keit-tiövälineitä, mutta en halun-nut käyttää tuhottomasti aikaa jokaisen yksittäisen tavaran hankkimiseen.

Apu löytyi aikapankista. Vaihtopyyntööni vastasi Maa-rit Suutarla, jonka kaappei-hin oli kertynyt paljon tarpeet-tomia keittiövälineitä. Sain miltei koko välineistön kerral-la kasaan.

Maarit on ollut aikapankki-


Stadin Aikapankki (lyhyesti STAP) perustettiin syys-kuussa 2009 Kumpulan vaihtopiirinä. Kun jäsen-määrä kasvoi ja vaihtopiiri rekisteröitiin Community Exchange Systemin eli CESin verkkotorille, muu-tettiin nimi enemmän jäsenistön maantieteellistä kattavuutta vastaavaksi, sekä aikapankki-ajatusta vahvistavaksi.

Nykyään Stadin aikapankilla on yli 3 000 jäsentä.

Lisätietoa ja liittymisohjeet: stadinaikapankki.wordpress.com

Lista Suomen kaikista aikapankeista: www.aikapankit.fi

lainen jo paljon ennen Stadin Aikapankin perustamista.

– Kuuluin 90-luvulta lähtien Helsingin seudun vaihtopiiriin, joka liitettiin muutama vuosi sit-ten Stadin Aikapankkiin.

Sähköisesti verkossa teh-tävät ilmoitukset ja vaihtojen kirjaukset ovat kasvattaneet Maaritin vaihtojen määrää merkittävästi.

– Helsingin vaihtopiiris-sä tarjoukset tulivat postitise muutaman kerran vuodessa ja vaihdot piti ilmoittaa vuosit-tain kirjeitse. Se oli paljon työ-läämpää kuin tämä nykyinen systeemi.

Maarit tarjoaa aikapankissa säännöllisesti muun muassa hiustenleikkuuta, mutta hän seuraa myös aktiivisesti mui-den vaihtopyyntöjen listaa ja tarttuu mielenkiintoisiin pyyn-töihin. Hän on esimerkiksi ja-kanut Tovi tukea -lehteä kir-jastoihin ja terveysasemille.

– Kerran joku etsi itselleen seuraa öiseen ajeluun Helsin-gissä tottuakseen ajamaan uu-dessa kaupungissa. Tottuneena helsinkiläisenä kuskina vas-tasin heti, mutta harmikseni

Stadin Aikapankki täyttää viisi vuotta!

ilmoittaja ei sitten koskaan ottanut yhteyttä.

Parasta on ihmisten kohtaaminenUseat aikapankkilaiset ovat huomanneet verottajan syksyl-lä 2013 julkaiseman aikapank-keja, talkootyötä ja naapu-riapua koskevan ohjeistuksen vaikuttaneen jonkin verran ai-kapankin vaihtojen määrään.

Martti Puuperän verot-tajan kantaa koskeva uutisoin-ti sai liittymään Stadin Aika-pankkiin.

Martti pitää vaihtojen kaut-ta tapahtuvasta ihmisten koh-taamisesta.

– Yrittäjänä en tapaa samal-la tavoin muita ihmisiä kuin ennen palkkatyössä. Tykkään myös siitä, että voin korjata ja kunnostaa vanhoja esineitä. Se on hyvää vastapainoa työlle, sanoo Martti. Hän on kunnos-tanut esimerkiksi Maarit Suu-tarlan vanhan hyllyn.

– Muuten olen kyllä eni-mäkseen kiinnittänyt hyllyjä ja tauluja seiniin, se tuntuu ole-van yksi halutuimmista palve-luista, Martti toteaa.

Valmisvaatteen uusi elämäMari Siivonen on yksi niis-tä monista aikapankkilaisista, jotka ovat saaneet hyllynkiin-nitysapua aikapankista.

– Olen myös saanut apua keittiön suunnitteluun, sekä käytetyn auton ostoon. Mo-lemmat neuvojat olivat paneu-tuneet asiaan antaumuksel-lisesti ja neuvoista oli paljon hyötyä.

Vastavuoroisesti Mari tar-joaa vaatteiden korjausta. Hän on tuunannut muun muassa Helena Biströmin Marime-kon mekon hänelle paremmin sopivaksi tunikaksi.

– Tämä ennen minulle vää-ränmallinen vaate on nyt ollut kovassa käytössä, Helena iloit-see.

Helena on saanut aika-pankista myös muun muassa hiustenleikkuuta Maarit Suu-tarlalta. Itse hän on tarjonnut esimerkiki tovitukea, opastusta asahi-terveysliikuntaan, sekä ruokapäiväkirjojen tarkistusta.

– Kaikkein suosituin tar-joamani palvelu on kuitenkin tarjoilu- ja muu apu juhlissa, Helena kertoo.

31Tovi tukea 2/2014

lyhyet

SELVITYS AIKAPANKKIEN YHTEISKUNNALLISISTA VAIKUTUKSISTA JULKAISTU

Kesäkuun alussa julkaistussa Aikapankkien yhteiskunnalliset vaikutukset ja verotus -selvityksessä on mielenkiintoisesti pohdittu myös Aika parantaa -verkoston roolia ja tulevaisuuden potentiaalia. Dosentti Teppo Eskelinen toteaa kirjoittamassaan selvityksessä: ”Esimer kiksi aikapankkijärjestelmän sisällä toimiva Aika parantaa -verkosto saattaa hyvin olla tulevaisuuden ver taistuen muoto, jos vertaistuen vapaaeh toiset vastaavasti vähenevät perinteisistä sote-instituutioista.”

Selvityksen voi ladata linkistä http://www.vasemmistofoorumi.fi/wp-content/uploads/2014/05/aikapankki-raportti_final.pdf

TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN TOVIMAINOKSESIAikaa, tietoja ja taitoja voivat yksittäisten ihmisten lisäksi vaihtaa myös erilaiset organisaatiot ja yhteisöt. Esimerkiksi Stadin Aikapankissa STAPissa voi olla mukana myös yhteisöjäsenenä, kunhan toiminta on sopusoinnussa STAPin periaatteitten kanssa. Mukana ovat jo muun muassa Roska päivässä -liike, Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Suomen Sosiaalifoorumi.

Tovi tukea -lehti tarjoaa ilmaista palstatilaa aikapankkiperiaatteella tapahtuvan toiminnan esittelyyn esimerkiksi lehtijutun tai yhdessä räätälöimämme mainoksen muodossa.

Ota yhteyttä, ja mietitään yhdessä toteutusta: Pauliina Shilongo, puh. 040 7103246 ja [email protected]

KIRJE TUNTEMATTOMALLE OSALLISTUI KALLION TUOLIKAMPANJAAN

Kallio-liike ja Helsingin Diakonissalaitos järjestivät kesäkuun ensimmäisellä viikolla kampanjan, jossa kalliolaisia asukkaita ja yrityksiä kutsuttiin laittamaan ovensa eteen kadulle tuoli ohikulkijan levähdyshetkeä varten.

Kampanjalla pyrittiin herättelemään kaupunkilaisia, päättäjiä ja yhteisöjä tekoihin ihmisystävällisemmän kaupungin puolesta ja ihmisten kotiin syrjäytymistä vastaan.

Aika parantaa -verkoston tuore Kirje tuntemattomalle -haaste osallistui viikkoon omilla nimikkotuoleillaan.

YHTEYSTIEDOTAika parantaa -verkosto/ Tovituki tunnetuksi -hanke

Koordinaattori Hanna Koppelomäki Toinen linja 3, huone 426 00530 Helsinki puh. 050 3808540 [email protected]

Projektisuunnittelija Pauliina Shilongo puh. 040 7103246 [email protected]

Kirje tuntemattomalle yhteyshenkilö Heidi Kervinen [email protected]

www.aikaparantaa.net

Tule mukaan kirjoittamaan lempeitä kirjeitä yksinäisille ja tukea tarvitseville. Aika parantaa -verkosto välittää kirjeet edelleen.

Kirje voi olla käsin tai koneella kirjoitettu. Se voi myös olla kannustava kortti kirjekuoressa. Mukaan voi liittää myös vaikka valokuvan, piirroksen tai runon – minkä vain kokee vastaanottajaa ilahduttavan.

Aika parantaa -verkoston kautta kirjeet välitetään kirjoittajan toiveen mu-kaan esimerkiksi terveyskeskuksen, mielenterveystoimiston, sosiaalitoimis-ton tai vastaavan odotustilaan, vanhusten palvelutaloon, nuorisotaloon, pakolaiskeskukseen, asunnottomien yömajaan, kirjaston hyllyyn, kahvilaan, asemalle…

Ei siis tiedetä, kenet kirje tavoittaa – mutta oletettavasti lukijaksi päätyy toi-nen, tunteva ihminen, ja jotain hänessä tapahtuu.

LISÄTIETOJA JA OHJEITA:

http://www.aikaparantaa.net/kirje-tuntemattomalle

Aika parantaa on inhimillisen tuen ja välittämisen verkosto, joka tarjoaa tovitukea aika-pankin keinoin.

Documents

Tovi tukea 2/2014