Tovi tukea 1/2015

Aika parantaa -verkoston lehti

2015Tovi tukea 1

Ben Furman:KAIKILLA ON EDELLYTYKSET ANTAA JA SAADA APUA

Carina Hannukka tukee nyt toisia

TovivoimaaEnsimmäinen tovitukiseminaari

toteutettiin aikapankkilaisten voimin

YHTEISÖT AIKAA VAIHTAMASSA

Mitä kuuluu Kirje tuntemattomalle -haasteelle?

Lontoon Rushey Greenissa toimii terveysaseman ja aikapankin yhteistyö

Kolumni: ”Tovituki on mielenterveystyön kolmatta aikakautta”

2 Tovi tukea 1/2015

TOVI TUKEAon Aika parantaa -verkoston ja Tovituki tunnetuksi -hankkeen lehti.

Lehti ilmestyy aina kun aika on kypsä.

Toimituskunta: Pauliina Shilongo Hanna Koppelomäki Anna-Maija Koponen Piksi McArthur Kristiina Ahlgren

Taitto ja kannen kuva: Pauliina Shilongo Sivun 3 kuva: Harry Eklund

Lue lehti sähköisenä: www.aikaparantaa.net/tovi-tukea

AIKA PARANTAA on inhimillisen tuen ja välittämisen verkosto, joka tar-joaa tovitukea aikapankin keinoin.

TOVITUKI TUNNETUKSIKaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry ja Aika parantaa -verkosto toteuttavat yhdessä Raha-automaat-tiyhdistyksen tukemaa Tovituki tunnetuksi -hanketta 2013-2016.

Hanke vahvistaa tovituen ydinsanomaa yhteiskunnassa: jokainen voi ja saa tarvita välillä tukea jaksamiseensa.

TÄSSÄ LEHDESSÄ

3 Pääkirjoitus

12 Carina auttaa toisia, koska sai itse apua

4 Tovitukiseminaarissa pohdittiin välittämisen rakenteita

7 Tovivoimaa!

15 Vapaaehtoisten kouluttaja Elisa Lehtonen: Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta

24 Kuinka kirjoittaa kirje tuntemattomalle?

22 Kirjeellä lohtua toiselle ja itselle

21 Kristian Wahlbeck: Tovituki on mielenterveystyön kolmatta aikakautta

11 Lapinlahdesta mielen hyvinvoinnin lähde

9 Yhteisöt aikaa vaihtamassa

26 Rushey Greenissa toimii aikapankin ja terveysaseman yhteistyö

18 Ben Furman: Auttaminen ei saa jäädä ammattinimikkeiden alle

28 Hyvien vaihtojen tovietiketti

30 Tovi-ilmoituksia

3Tovi tukea 1/2015

Välittäminen rakentuu tovi kerrallaan

Tämä lehti esittelee monin eri tavoin tammikuussa pidetyn Välittämisen rakenteet -seminaarin teemoja tovituesta ja sen yhteiskunnallisesta po-tentiaalista. Puoliksi leikillään tovitukiseminaaria on tituleerattu myös ”maailmanhistorian ensimmäiseksi”. Sinänsä mahtipontinen nimitys pitää paikkansa, sillä Stadin Aikapankin yhteydestä kolmisen vuotta sitten viriämään lähteneen Aika parantaa -verkoston tovituen toiminta-malli on kansainvälisestikin ainutlaatuinen.

Kun tehdään jotain ensimmäistä kertaa, ei ole mallia johon tukeutua. Ensi askelista osa voi johtaa myös harhapoluille. Tarvitaan paitsi rohkeutta ja lannistumattomuutta myös viisautta, aikaa ja kärsivällisyyttä. Onneksi kehittämistyös-sä voi tukeutua myös tovituen ystävien ja kannustajien kasvavaan joukkoon. Psykiatrian ja mielenterveystyön konkarit Ben Furman ja Kristian Wahlbeck hahmottelevat tässä lehdessä tovituen roolia yhtäältä eräänlaisena kan-santerapiana, toisaalta osana mielenterveystyön historiallista kehitysketjua. Kolmivuotias tovitukitaapero ottaa mainesanat vastaan yhtä aikaa ylpeänä ja nöyränä. Tätä työtä olemme valmiit jatkamaan niin vanhojen ja vakiintuneiden kuin uudempienkin toimi-joiden kanssa, kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Välittämisen rakenteet -seminaari tullaan muistamaan myös käytännön tasolla upeana tovivoiman ja yhteisöllisyyden osoituksena. Fantastiset ruokatarjoilut, käytännön järjestelyt ja oheisohjelma toteutettiin kaikki aikapankkilaisten toimesta. Tästä vielä kerran lämmin kiitos kaikille tovital-koolaisille!

Tovi kerrallaan kohoavat välittämisen rakennuspuut. Näihin tovitalkoisiin kutsumme jokaisen, joka kokee tovituen elementit – ajan, arvostavat koh-taamiset, mielekkään tekemisen löytämisen – itselleen arvokkaiksi.

Hanna Koppelomäki

PÄÄKIRJOITUS

4 Tovi tukea 1/2015

Välittämisen rakenteet -seminaarissa pohdittiin

tovituen mahdollisuuksia

Meillä kaikkien työ, aika ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita,

verkoston perustaja Hanna Koppelomäki sanoi avates-saan tilaisuuden.

– Edustamme uudenlaista avun antamisen ja sen pyytä-misen kulttuuria. Avainsano-

Tammikuussa Aika parantaa -verkosto järjesti Helsingissä laatuaan ensimmäisen seminaarin tovituesta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Seminaari sai innostuneen vastaanoton ja paikalla oli noin kahdeksankymmentä alan ammattilaista ja vapaaehtoista.

jamme ovat vertaisuus, myötä-tunto ja välittäminen.

Hanna Koppelomäki ilmaisi ilonsa siitä, että kolme vuotta sitten perustettu verkosto on päässyt hyvään vauhtiin. Toi-minta alkoi alkuvuodesta 2012 tovivoimin eli ilman mitään ra-hoitusta, ja seuraavan vuoden

alusta käynnistyi nelivuotinen RAY:n rahoittama Tovituki tunnetuksi -hanke. Rahoituk-sen ansiosta verkosto on kas-vanut ja toiminta laajentunut muun muassa Kirje tuntemat-tomalle -haasteeksi.

Hän kuvasi tovitukea ih-misyyden työkalupakin osaksi

Teksti Anna-Maija Koponen, kuvat Kristiina Ahlgren, piirrokset Elina Aho ja Katriina Rosavaara

Tovituesta hyvinvointipolitiikan välineenä keskustelivat panelistit Eliisa Iivanainen, Tuuli Hirvilammi, Kristian Wahlbeck, Markus Raivio ja Teppo Eskelinen.

5Tovi tukea 1/2015

ja kertoi, että sen tekijöinä on sekä alan ammattilaisia että elämänkokemuksen pätevöit-tämiä asiantuntijoita. Aika parantaa -verkoston ominais-piirre on, että sama ihminen saattaa elämäntilanteensa mukaan olla välillä tuen vas-taanottaja, välillä sen antaja. – Toimimme vastavuoroisena, voimavaroja kierrättävänä yh-teisönä. Meillä kukaan ei ole pelkkä passiivinen avun koh-de.

– Tavoitteemme on arkipäi-väistää mielenterveyspuhetta ja kannustaa avautumaan ki-peistä kokemuksista. Tarjoam-me aikaa, arvostavaa kohtaa-mista ja ennen kaikkea toivoa.

Hanna Koppelomäki painot-ti, että tovitukea ei ole tarkoi-tettu korvaamaan perinteistä hoitojärjestelmää, vaan se täy-dentää, ehkä vähän ravistelee-kin sitä. Myöhemmin työryh-missä pohdittiinkin tovituen mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa, matalan kynnyksen kohtaamispaikko-jen työvälineenä ja asuinaluei-den hyvinvoinnin tukena.

– Vaikeista kokemuksista puhuminen auttaa, hän ko-rosti, ja kertoi omasta kamp-

pailustaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. – On raskasta, jos kärsimystään pi-tää piilotella. Se painaa kuin kaksinkertainen taakka.

Paneeli kiitti vastavuoroisuutta

Tovituesta hyvinvointipolitii-kan välineenä keskustelivat seminaarissa Itä-Suomen yli-opiston dosentti Teppo Es-kelinen, tutkija ja aikapank-kiaktiivi Tuuli Hirvilammi, Helsingin sosiaali- ja terveys-palvelujen vapaaehtoistyön koordinaattori Eliisa Iivanai-nen, Kulttuuripajatoiminnan kehittäjä Markus Raivio Sos-ped-säätiöstä ja kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta.

Keskustelijat löysivät tovi-tuelle ja sen pohjana olevalle aikapankkitoiminnalle paljon tehtävää nyky-yhteiskunnas-sa, jossa julkisia palveluja lei-kataan ja avun tarvitsijoita on enemmän kuin sitä tarjoavia. Erityisesti sen vastavuoroi-suutta pidettiin hyvänä, kos-ka tovituki ei passivoi, vaan päinvastoin antaa myös tuen kohteelle mahdollisuuden olla

vuorostaan aktiivinen. Moni keskustelijoista ko-

rosti tuettavan oikeutta, ei niinkään velvollisuutta, mak-saa takaisin. Myös tukeen liit-tyvän vastuun rajat mietityt-tivät, joskin käsite ”vastuu” sinänsä herätti keskustelua. Sen katsottiin pönkittävän val-tarakenteita. Toisaalta heräsi kysymys, kuka viime kädessä olisi vastuunkantaja, jos tovi-tuki otettaisiin laajasti käyt-töön: tovitukeen asiakkaansa ohjaava julkinen palvelu, tukea tarjoava yhteisö vai itse tukija.

Tovituki ja laajemminkin aikapankkitoiminta voisi antaa yhteiskunnalle mahdollisuu-den säästää, koska syrjäyty-mistä ja jopa joissakin tapauk-sissa sairastumista voitaisiin ehkäistä ennalta. Tuen anta-jalle se tuo tunteen, että hänel-lä on merkitystä. Lisäksi hän saa tovien muodossa korvauk-sen, jonka avulla voi helpottaa omaa elämäänsä.

Tovituki soten kumppaniksi?

Teppo Eskelinen sanoi tovi-tuella olevan merkittävä rooli nyt, kun julkiset palvelut ovat kovan paineen alla. Tällä het- ››

Katriina Rosavaara ikuisti panelistit akvarelliin. Vasemmalta Eliisa Iivanainen, Tuuli Hirvilammi, Kristian Wahlbeck ja Markus Raivio.

6 Tovi tukea 1/2015

kellä hänen mukaansa ne, jotka eniten tarvitsisivat sote-palve-luja, saavat niitä vähiten. Eske-lisen mukaan virallinen hoito-järjestelmä on yksisuuntainen, joskus jopa alistava, mutta voisi oppia tovituen vastavuoroisuu-desta uutta ajattelumallia.

Myös Markus Raivio poh-ti, voiko nykyisen tervey-denhuollon systeemin kokea alistavaksi, koska ihmisellä hänen mukaansa on pakotta-va tarve antaa takaisin. Hän korosti vapaaehtoisten suurta motivaatiota ja onnistumisen kokemuksen merkitystä ihmi-selle ja rohkaisi lähtemään ai-kapankin toimintaan mukaan: – Hienoin lahja, jonka ihmi-nen voi toiselle antaa, on opet-taa hänelle jokin taito.

Kristian Wahlbeck muistut-ti mielenterveyden elementeis-tä: liittyä toisiin, saada antaa, olla aktiivinen, olla utelias ja oppia uutta. – Tovituki linkit-tyy näihin kaikkiin ja edistää kummankin osapuolen mie-lenterveyttä, hän sanoi.

Wahlbeck kertoi, että kou-lutettuja kokemusasiantun-tijoita on alettu hyödyntää monenlaisessa terveydenhuol-lon toiminnassa. Hän letkaut-

ti, että uusien tukimuotojen yleistyessä ammattiauttajien saattaa olla vaikeaa luopua omnipotentiasta eli uskosta omaan kaikkivoipaisuuteensa.

Myös Tuuli Hirvilammi totesi tovituen haastavan pe-rinteisemmän ammattiavun, koska ensiksi mainittu on jous-tavampaa. Hän toivoi tovituel-le tasavertaista kumppanuutta julkisten palvelujen kanssa.

Eliisa Iivanainen toivoi sote-palveluihin uusien tuki-muotojen tuomaa monipuoli-

suutta. Hän kuitenkin muis-tutti, että ihan kaikki eivät pysty maksamaan takaisin saamaansa tukea, vaikka oli-sivat kipeästi sen tarpeessa. – Tarvitaan erityisjärjestelyjä, jotta heidätkin saadaan mu-kaan tovituen piiriin.

Panelistit keskustelivat myös tukijoiden voimavaroista ja jak-samisesta. Kaikkien ei tarvitse osata tai tehdä kaikkea, ja omien kykyjen rajat täytyy tunnistaa. Tärkeää on myös sallia epäon-nistumiset, koska niistä oppii.

– Tovituki on osa ihmisyyden työkalupakkia, Hanna Koppelomäki sanoi.

Paikalla oli noin 80 alan ammattilaista ja vapaaehtoista.

7Tovi tukea 1/2015

TOVIVOIMAA!

Aika parantaa -verkoston tammikuussa järjestämä Välittämisen rakenteet -seminaari ei olisi toteutunut ilman yli kahdenkymmenen Stadin Aikapankin jäsenen satojen tuntien panosta. Tavoitteena olikin myös esitellä aikapankin kautta saatavien palvelujen kirjoa.

Aikapankkilaisten avulla seminaarin osanottajille tarjottiin salaattilounas ja kotitekoi-sia leivonnaisia, musiikkiesitys ja energiahoitoa, järjestettiin ilmoittautumis- ja infotiski, kuljetukset ennen ja jälkeen seminaarin sekä hoidettiin seminaarin dokumentointi kuvaamalla, kirjoittamalla, piirtämällä ja videoimalla. Lisää seminaarin materiaalia ja tunnelmia löytyy netistä: www.aikaparantaa.net/seminaarin-kooste.html.

Helsinki Creates Work -hankkeen taiteilijat Elina Aho ja Katriina Rosavaara osallistuivat seminaarin dokumentoin-tiin. Alla Elina Ahon (kuvassa) näkemys lontoolaisen Rushey Green aikapankin kehitysjohtajan Philippe Grangerin esityksestä.

Seminaarin puitteet tarjosi nuorten toimintakeskus Happi Helsingin Sörnäisissä. Tilojen käytön mahdollisti Aika parantaa -verkoston yhteistyö Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen vapaaehtoistyön yksikön kanssa.

Kuvat Kristiina Ahlgren, Tosha Einiö ja Pauliina Shilongo

8 Tovi tukea 1/2015

Seminaarin ruokatarjoilusta vastanneet tovijoukot valmiina vastaanottamaan nälkäiset seminaariosallistujat. Kuvassa vasemmalta Helena Biström, Anneli Vetri, Marja Läpikivi, Carina Hannukka ja Lea Ulmanen.

Oikealla: Ajatusten vaihto jatkui taukojen aikana.

Vasemmalla: Taukojen aikana saattoi tutustua myös muun muassa tovitukijoiden osaa-misalueisiin sekä aikankin tarjonnan kirjoon.

Alhaalla vasemmalla: Philippe Granger ja Stadin aikapankin aktiivi Ruby van der Wekken.

Alhaalla oikealla: Aikapank-kilainen Tuomas Airola esitti lounaan jälkeen Bachin sello-konserton.

9Tovi tukea 1/2015

Yhteisöt aikaa vaihtamassa

Yksilöjäsenten lisäksi myös yhteisöt voivat olla aikapankin jäseniä. Useissa yhteisöis-sä ja järjestöissä pohditaan nyt sitä miten ne voivat hyödyntää aikapankkiperiaatet-ta toiminnassaan esimerkiksi mielenterveystyön ja kulttuurin saralla.

Tammikuussa järjestetyn Välittämisen rakenteet -seminaarin yhdessä

työryhmässä pohdittiin, miten aikapankkia voisi hyödyntää matalan kynnyksen kohtaus-paikkojen toiminnassa. Ryh-mässä ideoitiin muun muassa, että yhdistykset voisivat aika-pankin yhteisöjäseninä tarjota esimerkiksi tilojaan tai omien jäsentensä tuotoksia tai työpa-nosta toveja vastaan. Ansait-tuja toveja voisi sitten käyttää yksittäisten jäsenten tai asiak-kaiden tarpeisiin.

Mielenterveysyhdistys Hel-missä palveluohjaajana toimi-

van Tiina Finnbergin asiak-kaat ovat jo aiemmin puhuneet aikapankista, mutta kynnys liit-tyä uuteen yhteisöön ja käyttää verkkotoria omin päin on liian suuri. Yhdistyksen jäsenyys voisi olla yksi ratkaisu.

– Yhteisöjäsenenä voisimme tukea asiakkaitamme aikapan-kin käytössä, hän pohti.

– Asiakkaamme ovat usein yksinäisiä ja kynnys lähteä kult-tuuririentoon tai urheilemaan voi olla korkea. Ehkäpä tulevai-suudessa myös aikapankin ja tovituen kautta voisi löytyä seu-raa yhteiseen tekemiseen, Tiina Finnberg aprikoi.

Aikapankin avulla voisivat yhdistykset keskenään laittaa resurssinsa paremmin kiertoon ja tehokkaampaan käyttöön, pohti Kaakkois-Suomen sosi-aalipsykiatrisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Kärmeniemi. – Esimerkiksi Kymenlaakson alueella voisim-me yhdistysten kesken vaihtaa tiloja tarpeen mukaan toveja vastaan.

– Ja jonkun helsinkiläisen kohtauspaikan väki voisi tehdä toveja vastaan retken johonkin kaakkoissuomalaisen yhdistyk-sen virkistyspaikkaan ja päin-vastoin, ideoi Markus Raivio Sosped-säätiöstä edelleen.

Kalliossa sijaitseva kulttuu-ritila Kammari muuntautui nykyiseen rooliinsa ”naapu-ruston avoimena kulttuuriolo-huoneena” entisestä tehtäväs-tään Oma maa -osuuskunnan puotina syksyllä 2014. Samalla se myös liittyi Stadin Aikapan-kin yhteisöjäseneksi.

Sakari Laurila kertoo Kammarin tovitoiminnan käy-täntöjen sopimisen olevan vielä työn alla. – Mutta olem-me todella kiinnostuneita etsi-mään mahdollisuuksia suoran vuorovaikutuksen ja yhteisten tilojen rakentamisen puolesta, sekä siitä, miten tovit vaihdon välineenä voisivat toimia sen suhteen.

Yhteisöjäsenyys, oma pankki, tai molemmat?

Suomen Moniääniset ry liittyi Stadin Aikapankkiin vuoden 2015 alussa.

– Olen itse Hyvinkään ai-kapankin jäsen ja pidän aika-pankkia erinomaisena resurs-sien vaihdon välineenä, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri liittymi-sen taustoista. – Olemme tä-hän asti voineet maksaa pientä rahapalkkiota yhdistyksemme vertaisohjaajille ja aktiiveille,

Teksti Pauliina Shilongo, piirrokset Sanna Pelliccioni.

››

10 Tovi tukea 1/2015

Stadin Aikapankin ideoimia mahdollisuuksia yhteisöjen toimintaan aikapankissa

mutta Raha-automaattiyhdis-tyksen sääntömuutosten vuoksi se ei ensi vuoden alusta ole enää mahdollista, Annika Roihujuu-ri kertoo. Siksi yhdistyksessä pohditaan nyt voisiko tovien maksaminen aikapankissa olla yksi ratkaisu. – Se riippuu pal-jolti siitä, keksimmekö tapoja hankkia säännöllisesti tarpeek-si paljon toveja voidaksemme ylläpitää käytäntöä, hän sanoo.

Yhdistys tarjoaa aikapan-kissa toveja vastaan infoti-laisuutta ja julkaisua äänien kuulemisesta. – Mutta se ei vielä riitä tuottamaan meille tarpeeksi toveja, Annika Roi-hujuuri pohtii. Hänen mu-kaansa yhdistyksen jäsenille tarkoitetun oman aikapankin perustaminen voisi olla myös yksi vaihtoehto.

Aika parantaa -verkoston perustaja Hanna Koppelo-mäki tunnistaa Roihujuuren

huolen. Verkosto versoi kolme vuotta sitten Stadin Aikapan-kista ja liittyi saman tien sen yhteisöjäseneksi. – Merkittävä osa toimintaamme toteutetaan tovivoimin. Olen sitä mieltä, että yhteisöjen käytössä pitäisi ja voisi hyvin olla isommat to-viluoton rajat, eiväthän ne to-vit ole keneltäkään pois, Han-na Koppelomäki toteaa.

Mistä lisätietoa?

– Teemme tänä vuonna To-vituki tunnetuksi -hankkees-samme erityisesti yhteistyötä yhteisöjen ja järjestöjen kans-sa aikapankin ja tovituen hyö-dyntämisestä yhteisön työs-sä ja jäsenten kesken, Hanna Koppelomäki kertoo.

– Aika parantaa -verkostoon voi siis ottaa yhteyttä, jos on kiinnostunut miettimään, miten oma yhteisö voi hyötyä aikapan-

kista tai tovituesta ja mitä se voi vastavuoroisesti antaa.

Näiden asioiden tarkka poh-timinen etukäteen kannattaa, koska esimerkiksi Stadin Ai-kapankki edellyttää jäsenyyttä hakevaa yhteisöä kuvailemaan jo hakuvaiheessa, miksi yhteisö hakee aikapankin jäsenyyttä, sekä kertomaan esimerkkejä siitä, millaisia palveluja yhtei-sö aikapankista haluaa saada ja millaista palvelua tarjota.

Lisätietoja:Aika parantaa -verkosto:

www.aikaparantaa.netLista Suomen aikapankeista:

www.aikapankit.fi/Aikapankin perustamisohjeet

Community Exchange Systemiin (englanninkieliset):

www.community-exchange.org/docs/joinexchange.asp

Stadin Aikapankin liittymisohjeet: stadinaikapankki.wordpress.com/

liity-mukaan/

11Tovi tukea 1/2015

Lähde -tiimi on myös esitellyt toimintaideansa tuoreelle apu-laiskaupunginjohtajalle Anni Sinnemäelle.

Seuraa Lapinlahden tilannet-ta ja tapahtumia internetissä. Lapinlahden Lähteen nettisivuil-ta löytyy myös adressi hankkeen kannattamiseksi.

Lapinlahden Lähde on kansa-laislähtöinen hanke, jonka ta-

voitteena on luoda Lapinlahden jo vuosia tyhjänä olleesta sairaa-lasta uudenlainen mielen hyvin-voinnin, yhteisöllisen toiminnan, yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja kulttuurin kohtaamispaikka. Vuonna 1841 valmistunut kau-nis rakennus sijaitsee luonnon-kauniilla niemellä aivan Helsin-gin keskustan tuntumassa.

Lapinlahteen on suunnit-teilla monipuolista, kaupunkia elävöittävää toimintaa, kuten kahvila-ravintola, hostelli, ylei-nen sauna, kulttuuritapahtu-mia, kaupunkiretriitti ym. Myös sairaalan ainutlaatuinen puisto-miljöö halutaan herättää eloon konserttien, liikunnan ja puutar-hatoiminnan myötä.

Hankkeessa on mukana nyt laaja joukko merkittäviä mielen-terveys- ja kulttuurialan valta-kunnallisia ja paikallisia toimijoi-ta sekä oppilaitoksia. Hankkeen isäntä on Suomen Mielenterveys- seura, joka perustettiin yli sata vuotta sitten Lapinlahdessa.

– Lapinlahden Lähteen toi-minnassa korostuu osallisuus ja matalan kynnyksen kohtaami-sen idea. Yhteiskunnalliset yri-tykset voisivat myös työllistää osatyökykyisiä ja kuntoutujia, kertoo hankkeen vetäjä Jaana Merenmies.

Joukko Helsingin kaupun-ginvaltuutettuja on tehnyt ryh-mäaloitteen, jonka tavoitteena on saada Lapinlahden Lähteen toiminta käyntiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Lapinlahden

LAPINLAHDESTA MIELEN HYVINVOINNIN LÄHDE

Teksti Katja Liuksiala

Tervetuloa keskustelemaan yhteisöistä aikapankeissa Suomen sosiaalifoorumissa huhtikuussa!

Aika parantaa -verkosto järjestää yhdessä Sosped-säätiön, Kaakkois-Suomen sosiaalipsy-kiatrisen yhdistyksen, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön, Suomen Moniääniset ry:n ja Lapinlahden Lähteen kanssa Suomen sosiaalifoorumissa työryhmän ”Yhteisöt ai-kaa vaihtamassa – Aikapankki hyvinvoinnin ja vertaisuuden vahvistajana” sunnuntaina 26.4.2015 klo 13-15 Arbiksella Helsingissä.

Työryhmässä paneudutaan esimerkkien valossa siihen, miten erilaiset yhteisöt ja jär-jestöt voivat hyödyntää aikapankkiperiaatetta toiminnassaan ihmisten ja yhteisöjen hy-vinvoinnin vahvistamiseksi mm. mielenterveystyön ja kulttuurin saralla. Luvassa uusien ideoiden kartoitusta, verkostoitumista, jne.

Listätietoja työryhmästä: Hanna Koppelomäki, [email protected] tai puhelimitse 050-3808540.Lisätietoja sosiaalifoorumista: www.sosiaalifoorumi.fi

Lisätietoja:www.facebook.com/ lapinlahdenlahdewww.lapinlahdenlahde.fi


Carina auttaa toisia, koska sai itse tukea

Aika parantaa -verkostossa voi olla mukana sekä tuen saajana että sen antajana oman elämäntilanteensa mukaan. Carina sai itse tukea vai-keina aikoina. Nyt hän auttaa toisia.

Teksti Anna-Maija Koponen, kuvat Kristiina Ahlgren ja Pauliina Shilongon

Sillä hetkellä minusta hä-visi kaikki voima ja jal-kani valahtivat veteliksi,

nyt 43-vuotias Carina Han-nukka kuvailee tapahtumia kolme vuotta sitten. – Olin metrossa matkalla töistä ko-tiin, kun mieheni soitti ja kuu-losti aivan kummalliselta. Hän puhui vaivalloisesti kuin hä-nellä olisi ollut peruna suussa. Tajusin heti, että nyt on jotain hullusti.

– Järkytyin niin kovasti, et-ten tiennyt mitä tehdä, mutta sain jotenkin soitetuksi aikuis-tuvalle tyttärelleni. Hän on-neksi säilytti malttinsa ja käski minun heti soittaa 112:een ja selittää tilanteen. Kotia lähes-tyessäni näin metron ikkunas-

ta jo ambulanssin, joka ajoi meille päin. Asemalla lähdin juoksemaan, ja kun pääsin ko-tiovesta sisälle, mieheni maka-si lattialla ja oli menettämässä tajuntansa. Hän ei pystynyt enää liikuttamaan jäseniään. Sairaalassa selvisi, mistä on kysymys: Antti oli saanut aivo-verenvuodon ja halvaantunut.

Carina kertoo olleensa niin poissa tolaltaan, ettei muista tuon hetken jälkeen kuluneista ensimmäisistä päivistä paljon mitään. Koko hänen elämänsä tuntui romahtavan, ja hän ky-syi avuttomana itseltään, mi-ten voisi ikinä selviytyä.

– Ihmettelen, miten pystyin edes liikkumaan, koska jalkani ja koko kroppani olivat aivan

voimattomat. Olin kuin robot-ti, joka ei ajatellut, eikä tunte-nut mitään.

Sairaalan antama hoito oli Carinan mielestä kyllä ensi-luokkaista, mutta hänelle ja lapsille ei yhteiskunnalta heru-nut minkäänlaista kriisiapua. – Perheemme jätettiin järkyt-tävässä tilanteessa aivan omil-lemme. Omat vanhemmat ja muut sukulaiset olivat meille tärkeä tuki, mutta en uskal-tanut täysin tukeutua heihin, kun pelkäsin kuormittavani heitä liikaa.

Carina kertoo eläneensä ensimmäiset viikot ja kuukau-det kuin sumussa. Hän ei edes muista tarkalleen, kuinka kauan oli sairauslomalla. Hän työs-

13Tovi tukea 1/2015

kenteli jo tuolloin raitiovaunun-kuljettajana – nykyään osa-ai-kaisesti – ja työnantaja alkoi patistella häntä töihin aika pian.

– Oli hyvä päästä pois ko-tiympyröistä ahdistavien aja-tusten parista, ja hyvät työ-kaverini myös rohkaisivat ja tukivat minua.

Ahdistukselle ei ollut varaa antaa valtaa, sillä huollettava-na oli neljä lasta, joista nuo-rimmat olivat tuolla hetkellä 8 ja 10 vuotta. Elämä ei ole koh-dellut perhettä muutenkaan silkkihansikkain. Vanhin lap-sista on kehitysvammainen ja asuu nykyään tuetussa asun-nossa. Kahdella nuorimmalla on havaittu oppimisvaikeuk-sia, eli he tarvitsevat koulun-käyntiinsä erityistä tukea.

– Vasta kun mieheni tuli tajuihinsa ja ymmärsin, et-temme ole menettäneet häntä,

tunsin miten fyysiset voimani alkoivat palata. Onnen tunne levisi konkreettisesti päästä jalkoihin, Carina kuvailee.

Tovituki tuli tärkeäksi

Kun Carina kipuili jaksami-sensa kanssa, hän huomasi, että hänen äskettäin löytä-määnsä Stadin Aikapankin yhteyteen oli perustettu Aika parantaa -verkosto. – Otin yh-teyttä verkostoon ja sain tuki-henkilökseni Hannan, jonka kanssa aloimme tavata kerran viikossa. Teimme pitkiä kä-velylenkkejä ja purin hänelle tunteitani. Sain ihan valtavasti tukea. Häneltä myös sain neu-voja käytännön ongelmiin, esi-merkiksi mihin yhteiskunnan tukiin minulla on oikeus ja mi-ten niitä voi hakea.

Carinan mielestä puhumi-

nen helpottaa silloin, kun it-sellä on vaikeaa. Toisen myö-tätunnosta saa lohtua, ja omat ajatukset selkenevät. Sen jäl-keen on helpompi tehdä pää-töksiäkin. – Minulla on ollut myös muita tukijoita. Olemme ulkoilleet tai istuneet kirjas-tossa ja jutelleet.

Hän on saanut Aika paran-taa -verkoston ja Stadin Aika-pankin kautta muutakin apua. Kun perhe muutti uuteen, lii-kuntavammaiselle sopivam-paan asuntoon, löytyi aikapan-kista muuton ajaksi kuljetus- ja siivousapua, ja eräs aikapank-kilainen vei käytöstä pois jää-nyttä tavaraa Sortti-asemalle.

– Minusta aikapankki ja sen Aika parantaa ovat aivan loistava keksintö. Raha ei liiku, mutta apua saa ja sitä voi antaa. Siellä mieli voi hyvin ja kau-pan päälle saa uusia ystäviä. ››

- Huolehdin itsestäni pitkillä kävelylenkeillä luonnossa, Carina Hannukka sanoo.


asioiden opetteleminen tuo muutenkin etäisyyttä arkeen ja mielenrauhaa. Sen myötä minulla on tunne, että voin to-teuttaa itseäni.

Huolehdin kunnostani pit-killä kävelylenkeillä ja uimal-la. Yritän myös säästää itseäni kotiaskareissa - kotona asuvat lapset osallistuvat niihin sen, mitä osaavat.

Carinan puoliso pääsi kotiin oltuaan sairaalassa puoli vuot-ta. Hänen kuntoutumisensa on ollut pitkä taival, ja se on edelleen kesken. Nyt hän pys-tyy liikuttamaan oikeanpuoli-sia raajojaan ja puhekin sujuu aika hyvin. Hän käy jatkuvasti kuntoutuksessa ja hänelle on luvattu, että hän vielä pystyy kävelemään.

Kävi miten kävi, Carina on iloinen: – Sain takaisin mie-hen, josta on tullut entistä so-siaalisempi ja elämänmyöntei-sempi. Kyllä me pärjäämme.

Usein henkisesti raskas elämäntilanne heijas-tuu myös arjen askareiden sujumiseen. Kun

voimat menevät selviytymiseen, tuppaavat kotityöt ja muut hoidet-tavat asiat kasaantumaan. Tiski- ja pyykkivuoret, nurkissa pyörivät pölypallot, avaamattomat postit ja viemättä jääneet roskat - kenenpä ahdistusta nämä eivät olisi omiaan lisäämään?

Kuinka hyvää tekisikään, jos joku ottaisi lapset hetkeksi hoitoon ja tarjoaisi uu-puneille vanhemmille tai yksinhuoltajalle kaivatun hengähdyshetken? Tai kun joku kokkaisi pakasti-meen seuraavan viikon ruoat? Tai tulisi ja sanoisi, että nyt lähdetään lenkille. Tai lähtisi kaveriksi Ke-laan. Tai istuisi vieressä lempeän myötätuntoisesti vahtimassa, että vihdoin saisi soitettua sen pitkään mieltä painaneen viranomaispuhelun.

TOVITUKI ON PALJON MUUTAKIN KUIN KESKUSTELUA

KÄYTÄNNÖN APUA KODINHOITOTIIMILTÄAika parantaa -verkoston tarjoama tovituki ei ole pelkästään keskusteluapua. Koska verkosto toimii osana laajempaa aikapankkia, sitä kautta on mah-dollista löytää ja liittää tovitukeen mitä moninaisim-pia käytännön elämää helpottavia palveluita. Sen lisäksi että tovitukija voi auttaa tuettavaansa löytä-mään aikapankista sopivan käytännön avun, Aika parantaa -verkoston yhteydessä toimii myös niin kutsuttu kodinhoitotiimi. Kodinhoitotiimiläiset ovat tovituen eettisiin toimintaperiaat-teisiin sitoutuneita aikapankkilai-sia, jotka tarjoavat käytännön apua tovitukisuhteessa oleville – siis esi-merkiksi siivousapua, lastenhoitoa tai asiointiseuraa.

Nyt on minun vuoroni

– Nyt kun tapahtumista on kolme vuotta, olen päässyt ta-sapainoon, enkä viime aikoina ole tarvinnut tovitukea, Carina iloitsee. – Nyt on minun vuo-roni olla hyödyksi, ja tykkään auttaa ihmisiä.

– Minulla on suurtalous-kokin koulutus ja opiskelen paraikaa työn ohella lähihoi-tajaksi. Koska nykyään teen raitiovaununkuljettajan työtä osa-aikaisena, ehdin välillä työskennellä myös erään hen-kilöstövuokrausyhtiön kautta keittiöissä ja päiväkodeissa. Olen myös ollut koulussa eri-tyiskoulunkäyntiavustajana.

Koska Carina pitää paikko-jen järjestämisestä ja siivoa-misesta sekä ruuanlaitosta, hän on löytänyt niiden parista oman tapansa auttaa. Hän käy siivoamassa parissa kodissa ja juttelun myötä tulee samalla

annetuksi vertaistukea. Hän on myös valmistanut ruokaa eräälle ikääntyneelle paris-kunnalle ja ollut auttamassa monissa Stadin Aikapankin järjestämissä tilaisuuksissa.

Hän kokee myös mahdol-liseksi ryhtyä tulevaisuudessa itsekin tovitukijaksi. - Minulle on ehtinyt kertyä monenlaista elämänkokemusta. Voisin tu-kea sellaisia, jotka kamppai-levat niiden asioiden kanssa, joista itse olen päässyt voitolle.

Itsestä on pidettävä huolta

Miten ihmeessä jaksaa auttaa muita, kun kotona on paljon apua tarvitseva puoliso, lap-set tarvitsevat tukea ja itse on työssä ja opiskelee?

– Ymmärrän, että minun täytyy pitää itsestäni huol-ta. Saan voimaa perheestä ja ystävistä, ja sitä antaa osal-taan myös opiskelu. Uusien

Lisätietoja: www.aikaparantaa.net

15Tovi tukea 1/2015

Vapaaehtoisten kouluttaja:

OMASTA JAKSAMISESTA ON PIDETTÄVÄ HUOLTA

Toisten auttamisessa tärkeää on toisen kunnioitus ja luottamuk-sellisuus. Omat tunteet on siirrettävä taka-alalle. Mutta jotta va-paaehtoistyöstä ei tulisi liian raskasta, auttajakin tarvitsee tukea esimerkiksi purkukeskustelujen tai työnohjauksen muodossa.

Teksti Piksi McArthur, kuva Pasi Leino

Psykoterapeutti ja työnohjaaja Elisa Lehtonen kouluttaa parhaillaan Eläke-liiton TunneMieli-hankkeessa vapaaeh-

toisia kohtaamaan kriisejä, surua ja yksinäi-syyttä. Hän on niin ikään kouluttanut satoja halukkaita eri järjestöjen ja yhdistysten vapaa-ehtoistoimintaan. Pitkään muun muassa mie-lenterveyspalvelujen parissa työskennelleenä hän tietää, miten monen ihmisen jokapäiväisen elämän hallintaan tarvitaan apua ja miten tar-vitsevien määrä kasvaa jatkuvasti.

Miten sitten määritellä ne ominaisuudet, joita vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi haluavalta tulisi löytyä?

– Vapaaehtoistyöhön riittävät tavallisen ih-misen tiedot ja taidot. Tarvitaan vilpitön halu auttaa. Aito läsnäolo, toisen kunnioitus, saman-arvoisuus, vastuullisuus ja luottamuksellisuus ovat kaikki tärkeitä arvoja.

Voiko vapaaehtoistyötä tekevän ja tuen vas-taanottajan kohtaamiseen valmistautua? Entä mikä tekee tapaamisesta onnistuneen?

– Ennen tapaamista on raivattava aika niin aivoista kuin kalenteristakin ja sitouduttava vil-pittömästi yhteiseen hetkeen. Siirtämällä omat asiat ja tunteet taka-alalle ja keskittymällä ai-kaan ja paikkaan tapaamisesta muodostuu po-sitiivinen ja tervehdyttävä kohtaaminen. Omaa työtä on arvostettava, vaikka kiitosta siitä ei aina saisikaan.

On inhimillistä, että vapaaehtoistyötä tekevä voi myös itse väsyä. Autettavan tilanne tai tarina siirtyy helposti omaan kuormaan kannettavaksi.

- – Kokemusten vaihtaminen vertaisryh-mässä auttaa, selkeyttää, rikastuttaa ja luo

uusia ideoita, Elisa Lehtonen kannustaa.››


Tovituki ei ole perinteistä vapaaehtoistyötä, mut-ta tovitukijoiden oman jaksamisen tukemiseen, motivointiin ja sitoutta-miseen pätevät pitkälti samat asiat kuin vapaa-ehtoistenkin tukemiseen.

Aika parantaa -verkoston toi-minnan alusta lähtien on

pidetty tärkeänä tarjota tovitu-kijoille kaikki se tuki, jota pienen yhteisön omin voimin on kyetty organisoimaan. Tähän pakettiin kuuluvat muun muassa pereh-dytys tovitukijana toimimiseen, täydennyskoulutus ja tovitukijoi-den työnohjaus.

TOVITUEN TYÖNOHJAUSToiminnan alkutaipaleella tovitu-kijoiden työnohjaus järjestettiin ryhmämuotoisena kerran kuu-kaudessa siten, että työnohjaaja-na toimi alan koulutuksen saanut tovitukija toveja vastaan. Tästä käytännöstä jouduttiin kuitenkin luopumaan 2013 loppuvuon-

Väsyminen ja uupumus ilmenevät tympäänty-misenä ja haluttomuutena jatkaa vapaaehtois-tehtävissä. Uupumus voi purkautua tunnepitoi-sena myös tapaamisissa autettavan kanssa.

Vapaaehtoistyössä jaksamisensa kanssa kamppailevia Elisa Lehtonen neuvookin sitou-tumaan vain lyhyisiin ja selkeisiin tehtäviin sekä tiedostamaan aika ajoin oma toimintakykynsä. Aika parantaa -verkosto eroaa tavanomaisesta vapaaehtoistyöstä, sillä siinä on mahdollista tukijan olla välillä tuettavan roolissa. Vastavuo-roisuuteen perustuva tovituki lisää yhteisölli-syyttä ja turvallisuuden tunnetta.

– Työnohjaus pitää yllä vapaaehtoisten yh-teenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa omaa identiteettiä tehtävässä. Kokemusten vaihtami-nen vertaisryhmässä auttaa, selkeyttää, rikas-tuttaa ja luo uusia ideoita, Elisa Lehtonen kan-nustaa. – Uuden oppiminen innostaa jo opitun toteuttamiseen.

– Vapaaehtoistyötä tekevän on myös itse pi-dettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan, jotta motivaatio vapaaehtoisena jaksamiseen säilyi-si. Hyvinvointia lisäävät irrottautuminen uu-siin ja kiinnostaviin harrastuksiin, lomien pi-täminen ja ennen kaikkea sen varmistaminen, että yhteydet oman perheen ja ystävien kesken säilyvät läheisinä.

– Hyvä motto vapaaehtoistyössä toimiville on ”Parempi luvata vähemmän ja tehdä enemmän”.

Elisan mielestä tovituen periaatteella toi-miva Aika parantaa on innovatiivinen ja kehi-tyskelpoinen malli. Toimintaan osallistuminen on helppoa sen matalan kynnyksen ansiosta. – Toki sielläkin on järkevää koordinoida työn-ohjausta - ”tovituuletusta” - verkostossa toimivi-en jäsenten kesken yhteisöllisyyden, toiminnas-sa jaksamisen ja uusien ideoiden jakamiseksi.

Energisen ja valoisan Elisa Lehtosen mie-lestä yksi suurimmista omista voimanlähteistä ovat innostuneet ja aidot vapaaehtoiset itse – aina saa enemmän kuin antaa. Hän pitää myös aktiivisesti yllä omaa ammatillista jaksamis-taan osallistumalla erilaisiin työnohjauksiin. Uuden oppiminen ja uudet haasteet innostavat. Pitämällä työmäärän kohtuullisena mahdollis-taa enemmän aikaa perheelle, lapsille ja lasten-lapsille, joiden kasvu ja kehitys on ehtymätön ilon lähde. Hänelle mieluisa harrastus on myös vanhojen tavaroiden ja ennen kaikkea huone-kalujen keräily.

Hän on myös ahkera marjastaja ja sienestä-jä. – Luonto hoitaa, rentouttaa ja auttaa jaksa-maan elämän monimuotoisissa haasteissa, hän kiittää.

17Tovi tukea 1/2015

na, kun verohallinto päivitti oh-jeensa vaihtotyön verotuksesta. Vaikka verotusohjeen ei katsoisi-kaan koskevan itse tovitukea, se asettaa hankalasti tulkittavaan asemaan ne, jotka tarjoavat aika-pankin kautta myös toiminimellä tekemäänsä työtä – esimerkiksi juuri työnohjaajat.

Tämän ”verokarhunpalveluk-sen” jälkeen on tovituen työn-ohjaus elänyt eräänlaista uutta etsikkoaikaa. Työnohjauksellista tukea on tarjottu muun muassa tovitukineuvolan nimeä kanta-neiden tapaamisten yhteydessä vertaisohjauksena.

Tänä keväänä on käynnis-tymässä lupaavan tuntuinen yhteistyö Helsingin Psykotera-piainstituutin työnohjaajaopis-kelijoiden kanssa, ja avoimia ollaan myös muiden työnohjaa-jakoulutusta järjestävien tahojen suuntaan.

Tovitukijat ovat taustoiltaan ja kokemuksiltaan hyvin kirjava joukko, onhan mukana sekä mo-nenlaista ammatillista että elä-

mänkokemuksen tuomaa osaa-mista. Tämä on verkostolle suuri rikkaus, sillä myös tuettavien tar-peet ja tilanteet ovat erilaisia. Samalla on kuitenkin haasteena huolehtia siitä, että jokainen tuki-ja paitsi saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen myös tiedostaa ja hoi-taa omat vastuunsa ja tehtävänsä tukijana.

Tukijoiden oman jaksamisen tukemisen ohella tovityönoh-jauksen yhtenä tärkeänä tehtä-vänä onkin taata, että erilaisten ihmisten tarjoama tuki olisi to-vituelle määriteltyjen eettisten periaatteiden ja käytännön ohjei-den mukaista.

Tovityönohjaus on myös yh-teisen oppimisen ja toiminnan kehittämisen areena.

Koska toiminta on vielä san-gen nuorta, on uusien tovitukiti-lanteessa nousseiden kysymysten tai ongelmien kautta pitänyt lin-jata niiden suhdetta tovitukeen: ”Kuuluuko tämä tovituen piiriin”, ”Mitä voin edellyttää tuettavalta-ni”, ”Jaksanko tätä itse” .

MYÖS TOVITUKIJA TARVITSEE TUKEA

KOULUTUKSET JA TAPAAMISETTovitukijoiden perehdytyksen lisäksi Aika parantaa -verkosto tarjoaa tovitukijoille ja tovituen taustajoukoille monipuolista koulutusta ja mahdollisuuksia muiden tovitukijoiden tapaami-seen.

Esimerkkejä pidemmistä kou-lutuksista ovat muun muassa itsetuntoryhmä, kirjallisuustera-peuttinen kasvuryhmä ja muis-tikoulutus. Lyhyempiä esittelyitä taas on tarjottu muun muassa nauruterapiasta, mindfulnessista ja sovittelusta.

Tämä teemojen ja koulutus-ten laaja kirjo on mahdollista sekä laajan yhteistyöverkoston että erityisesti tovitukijoiden hy-vin monipuolisten taustojen ja osaamisen ansiosta.

Tovitukijoiden sisäinen verk-kosivusto mahdollistaa tovitu-kijoiden välisen keskustelun ja toisten tukijoiden osaamisen hyödyntämisen myös tapaamis-ten välillä.

Teksti Hanna Koppelomäki, piirrokset Veeti Nevalainen


– Tämä on loistava idea, psykiatrian erikoislääkäri ja ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttaja Ben Furman toteaa aikapankkiperustaisesta tovituesta, jota Aika parantaa -verkoston perustaja Hanna Koppelomäki hänelle esitteli.

19Tovi tukea 1/2015

Teksti ja kuvat Pauliina Shilongo

ei saa jäädä ammattinimikkeiden alle

AUTTAMINEN

Ben Furmania huolestut-taa joidenkin valtame-dioidenkin ylläpitämä

myytti siitä, että mielenterveysongelmien ainoa hoito-muoto on lääkitys ja pitkä psy-koterapia.

– Sen seurauksena meillä on kohta koko kansa lääkitty ja hirveä pula psykoterapia-palveluista. Lasten pitää saada terapiaa, nuorten pitää saada terapiaa, työikäisten pitää saa-da terapiaa ja vanhusten pi-tää saada terapiaa. Ei millään maalla maailmassa ole sellaisia rahoja, joilla nämä kaikki tera-piat maksetaan.

Ben Furmania mietityttää myös se, miksei Suomessa ko-kemusasiantuntijuutta ole ym-märretty valjastaa psykiatrisen systeemin käyttöön.

– Muualla maailmassa sitä on otettu käyttöön yhä enem-män. Esimerkiksi Englannis-sa ja Australiassa kokemus-asiantuntijat istuvat saman pöydän ääressä ammatti-ih-

misten kanssa ja osallistuvat päätöksentekoon. Englannissa ollaan jo niin pitkällä, että jos joku suljetaan mielisairaalaan vasten tahtoaan, päätöksen tekevässä ryhmässä pitää olla mukana yksi kokemusasian-tuntija. Tässä asiassa Suomes-sa ollaan vielä jälkijunassa.

Esimerkiksi vastavuoroi-suuteen perustuvassa tovitues-sa Ben Furman näkee sellaista kehitystä, jossa kokemusasian-tuntijat tulevat ammattilaisten rinnalle eivätkä ammattiautta-jat ajattele, että "me olemme asiantuntijoita ja te muut ette tiedä mitään".

– Monissa tutkimuksissa on todettu, että sellaiset psykote-rapeuttina toimineet ihmiset, joilla ei ollut koulutusta, saivat yhtä hyviä tuloksia kuin ne, joilla oli koulutus. Mutta ei sel-laisia tutkimustuloksia kukaan halua julkistaa. Se ei ole edul-lista ammattikunnille, ja ne aika paljon määräävät, miten psykiatria kehittyy.

– Eri ammattikuntien edustajilla on omat näkemyk-sensä mielenterveystyöstä, ja tämä voidaan nähdä heidän välisenään kisailuna mää-räysvallasta ja menetelmistä. Ei ole mitenkään ihmeellis-tä, että lääkäreillä on yleensä enemmän valtaa kuin muilla ammattiryhmillä. Niinpä suo-situin mielenterveysongelmien hoitomuoto on lääkitys.

Kannustusryhmä auttaa kuntoutumaan

Furman on ollut kehittämäs-sä reteaming-ohjelmaa, jossa keskiössä on kannustusryh-mäksi kutsuttu ryhmä. Siinä ihmiset kertovat oman tavoit-teensa ja saavat kannustusta sen saavuttamisessa.

– Tanskassa on vedet-ty tällaisia kannustusryhmiä esimerkiksi työelämään pa-laaville hasiksen polttajille. Moni ryhmiin osallistuneista on sanonut, että se, että ko-

Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja ratkaisukeskeisen psykoterapian kou-luttaja Ben Furmanilla on vankkumaton usko siihen, että ihmiset osaavat ja voivat saada apua ja auttaa itseään ja toisiaan. Tarvitaan vain hieman työkaluja ja yhteis-kunnan kulttuuristen käsitysten ravistelua.


Reteaming-prosessin 12 askelta

Kuvaa unelmasi ja tulevaisuuden haaveesi. Miltä toivot asioiden näyt-tävän tulevaisuudessa?

Aseta itsellesi tavoitteita, jotka voivat viedä sinua kohti toivomaasi tulevaisuutta. Valitse niistä yksi, jo-hon keskityt, anna sille nimi ja keksi sille jokin sitä kuvaava symboli.

Tarkastele sitä, mitä kaikkea hyötyä sinulle itsellesi ja muille ihmisille on siitä, että saavutat tavoitteesi.

Hanki kannustajia. Mitä enemmän sinulla on kannustajia, sitä todennä-köisimmin saavutat tavoitteesi.

Tiedosta jo tapahtunut edistys. Missä määrin olet jo edennyt tavoit-teesi suuntaan? Mitä olet jo tehnyt sen eteen?

Kuvittele tuleva edistys. Miltä eteneminen kohti tavoitettasi tulee parhaimmassa tapauksessa näyttä-mään? Mitä välivaiheita matkallasi tulee olemaan?

Huomaa, että tavoitteen saavutta-minen ei varmastikaan ole helppoa. Mitkä syyt tekevät sen vaikeaksi?

Kasvata uskoasi siihen, että voit saavuttaa tavoitteesi. Mitkä seikat puhuvat sen puolesta, että saatat hyvinkin onnistua.

Mitä lupaat tehdä tavoitteesi edis-tamiseksi?

Varaudu vastoinkäymisiin. On hyvä ajatella, että takaiskut ja hankaluu-det kuuluvat lähtemättömästi ku-vaan. Miten aiot niihin suhtautua?

Kiinnitä huomiota edistykseen. Pidä päiväkirjaa.

Juhlista onnistumisia ja edistystä ja anna tunnustusta kaikille, jotka ovat tukeneet, auttaneet ja kannusta-neet sinua.

Reteaming -menetelmä on ke-hitetty Lyhytterapiainstituutissa. Lisätietoa menetelmästä: www.reteaming.com

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

kee auttavansa muita, auttaa arvostamaan itseään, ja näin omanarvontunto palautuu. Ja se on hirveän tärkeää mutta on jäänyt kokonaan pois perin-teisestä psykiatrisesta käytän-nöstä. Olipa ihmisen ongelma mikä hyvänsä – skitsofrenia, masennus, päihteiden käyt-tö – hänet pitäisi toipumisen jälkeen valjastaa psykiatrisen systeemin käyttöön kokemus-asiantuntijana.

Turvallisen toivon työkalupakki

Jos Ben Furman saisi päättää, kaikki vapaaehtoistyöntekijät ja työntekijät, jotka ovat jol-lain tavoin vastavuoroisessa työtehtävässä, opettelisivat ai-nakin jonkin verran ratkaisu-keskeistä haastattelutekniik-kaa ja kommentointia sekä oikeanlaisia kyselytekniikoita.

– Se on hirveän helppoa, ja tekniikkaa voi aina harjoi-tella pareittain. Esimerkiksi voi kysyä, minkälaisia vaikei-ta asioita se toinen henkilö on kokenut elämässään. Kun hän on kertonut, voi kysyä, mitä kaikkea tämä koettu on opettanut hänelle ja millä ta-voin nämä kokemukset ovat

tehneet hänen elämästään rikkaampaa. Näitä kysymyk-siä pitää kuitenkin treenata.

– Kun ihminen kertoo elä-mäntarinaansa tai elämänsä asioita toiselle, niin ihan var-masti se toinen ihminen tekee jonkinlaisia kysymyksiä. Ja ne kysymykset heijastavat jotain ajattelutapaa. Tietenkin minä suosittelen, että ne heijastaisi-vat tätä ratkaisukeskeistä ajat-telutapaa, koska se on turvalli-nen ja toivoa herättävä.

Furmanin mielestä nämä tekniikat soveltuisivat erin-omaisesti myös tovitukijoi-den työkalupakkiin. – Olen käyttänyt käsitettä kansan-terapia. Pidän siitä, että se on yksinkertainen ja turvalli-nen keino. Sitä voivat käyttää maallikot ja ammattilaiset, ja se sopii kaikille. Se pitää sisällään paljon työkaluja, esimerkiksi kuuntelua ratkai-sukeskeisellä korvalla. Kun kuuntelee ratkaisukeskeisellä tavalla, on kiinnostunut ihmi-sen edistysaskeleista, voima-varoista, kyvyistä, onnistumi-sista ja seuraavista askelista, joita hän aikoo ottaa.

Näitä kuuntelemisen ja kes-kustelemisen tapoja opetetaan myös Lyhytterapiainstituutis-sa, jossa Furman työskentelee. – Mutta eivät nämä ole vaikei-ta tekniikoita, kuka tahansa voi ne oppia ja niitä käyttää, Ben Furman kannustaa.

– Voimauttava on taval-laan synonyymi ratkaisukes-keisyydelle. Ihminen ei tiedä mitä tekisi, mutta saatuaan vähän ideoita hän huomaa, että onkin menossa eteen-päin. Ratkaisukeskeisyys tar-koittaa oikeastaan turvallisen toivon työkalujen kokoelmaa.

– Esimerkiksi tämä retea-ming-menetelmä voisi toimia vaikka tovitukijoille turval-lisen toivon työkaluina, Ben Furman innostuu.

TURVALLISEN TOIVON TYÖKALUPAKKIIN!

21Tovi tukea 1/2015

hyvinvointivaltion vastuun kutistaminen, joiden myönteisyydestä tai kielteisyydestä voi olla mon-ta mieltä, mielenterveystyön uusin epookki on merkittävä siirtymä kohti parempaa mielenterve-ystyötä, jossa valta vihdoin siirtyy ammattilaisilta toimijoille itselleen. Kolmannen epookin mielen-terveystyössä keskiössä ovat kuntoutujat, vertai-set ja kansalaiset.

Suomen Mielenterveysseuran ja muiden toi-mijoiden Lapinlahden Lähde -hanke neuvottelee Helsingin kaupungin kanssa tyhjillään olevan La-pinlahden sairaalan kehittämisestä mielen hyvin-voinnin keskukseksi. Kaikille kaupunkilaisille avoi-men kohtaamispaikan toimintoihin suunnitellaan muun muassa uutta kansalaisjärjestölähtöistä ma-talan kynnyksen kriisipistettä, jossa pääosassa olisi vapaaehtois- ja vertaistuki.

Tovituki soveltuisi erinomaisesti Lapinlahden uuden kriisipisteen erääksi toimintamuodoksi, ja se tarjoaisi kriisiapua hakeville mahdollisuuden kasvaa avun vastaanottajan roolista vastavuo-roisuutta tarjoavan toimijan rooliin. Lapinlahden sairaala aloitti 1841 Suomessa mielenterveystyön ensimmäisen epookin ja on suunnitelmien toteu-tuessa ensirintamassa myös kolmannen epookin rantauttamisessa Suomeen.

kolumni

Kuva Sami Liukkonen

Tovituki on mielenterveystyön kolmatta aikakauttaToimessani mielenterveysjärjestön kehittämis-

työssä voin etuasemasta seurata mielenter-veystyön uusia tuulia ja kiinnostavia avauksia. On hienoa huomata, että kehityssuunta kulkee kohti ih-misten voimaantumista, ihmisoikeuksien suurem-paa kunnioittamista ja kansalaisten toimijuuden vahvistumista.

Mielenterveystyöhön syntyy innovaatioita, ku-ten Kotkan Kasvava keskus, jossa toipuminen mie-lenterveyden ongelmista tapahtuu keskinäisen vertaistuen voimalla, jokaisen omia voimavaroja tunnistaen ja voimistaen. Myös tovitukitoiminta kertoo mielenterveystyön murroksesta voi jopa puhua mielenterveystyön siirtymisestä uuteen, kolmanteen aikakauteen. Ensimmäistä aikakautta eli epookkia hallitsivat lääketieteen paradigman mukaisesti toimivat mielisairaalat, ja tätä seurasi bio-psyko-sosiaalista lähestymistä edustava avo-hoidon epookki. Mielenterveystyön kolmannen epookin tunnusmerkkejä ovat ihmislähtöisyys, ih-misoikeuksien painottaminen, kokemusasiantunte-muksen ja vertaistuen hyödyntäminen ja ihmisten voimaantuminen omaehtoiseen mielenterveyden edistämiseen ja toipumisprosessiin.

Vaikka taustalla vaikuttavat yhteiskunnan suu-ret trendit, kuten elämänkulun yksilöistyminen ja

Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja

Suomen Mielenterveysseura


Teksti Heidi Kervinen, kuvat Heidi Kervinen ja Pauliina Shilongo

Sairaalaklovni kirjoittaa lohduttavan kirjeen tuntemattomalle Lapinlahden lähteen Valon tapahtumassa joulukuussa 2014.

Kirje tuntemattomalle -haas-te käynnistettiin kesällä 2014. Nyt toiminta on levin-nyt yli 30 paikkakunnalle ja Aika parantaa -verkoston kautta kirjeitä on kulkenut jo yli tuhat. Kirjeaktiiveissa on mukana sekä kirjeiden kirjoittajia että kirjekuriireja, jotka vievät kirjeitä vastaan-ottajilleen.

Kirje tuntemattomalle -haasteessa sen nimen mukaisesti kirjoittaja

ei tarkkaan tiedä, kenelle hä-nen kirjoittamansa kirje pää-tyy. Kirjeitä voi kirjoittaa yk-sinäisille ja tukea tarvitseville – tai kenelle vain. Ne synty-vät usein omista kokemuksis-ta. Jokaisella on joskus ollut haasteita elämässään, mutta toisaalta myös ilon ja onnistu-misen kokemuksia. Kun muis-telee, mikä omassa vaikeassa tilanteessa auttoi, nämä vinkit kirjeeseen kirjoitettuna voivat auttaa myös toista ihmistä nä-kemään uusia tapoja päästä yli vaikeista ajoista. Ja pelkästään sekin voi auttaa, että on tullut huomatuksi ja huomioiduksi kirjeen muodossa.

Kirjeen tuntemattomalle voi saada itselleen laittamalla Aika parantaa -verkoston toi-mistoon kirjepyynnön. Kirjeen voi myös löytää kaupungilta, messuilta tai muusta tapah-tumasta. Kirjeitä kulkee vas-

Kirjeellä lohtua toiselle ja itselle

taanottajilleen myös kirjas-toissa olevien kirjepisteiden kautta sekä hoitolaitoksiin ja järjestöjen tiloihin perustettu-jen kirjepisteiden kautta. Kuka tahansa voi kirjoittaa kirjeen joko yhden kerran tai ryhtyä pidempiaikaiseksi kirjoitta-jaksi vastaamaan esimerkiksi tukea kaipaavien kirjepyyn-töihin. Haaste on myös inspi-roinut yksityisiä henkilöitä järjestämään omia kirjetempa-uksia, joissa esimerkiksi ystä-väporukka kirjoittaa isomman määrän kirjeitä ja toimittaa ne valitsemaansa kohteeseen.

Kirje tuntemattomalle -haasteella on useita yhteis-työkumppaneita, kuten van-hainkoteja, nuorisotaloja,

järjestötaloja ja potilastuki-pisteitä. Kirjehaasteen tavoit-teena on paitsi toimittaa val-miita kirjeitä myös aktivoida yhteistyökumppaneita itsekin ryhtymään kirjetalkoisiin esi-merkiksi kannustamalla asiak-kaitaan kirjoittamaan tai toi-mimaan kirjekuriireina.

Kirjetoiminta voi olla myös kuntouttavaa, antaahan se syyn kotoa lähtemiselle ja tar-joaa helpon tavan myös omien ajatustensa ääreen pysähtymi-selle. Taloudelliset seikat eivät ole toiminnan esteenä, sillä paperia ja kyniä on helposti ja edullisesti saatavilla. Jos toi-minnasta innostuu enemmän ja haluaa laittaa pienen kirjoi-tuspisteen pystyyn vaikkapa

23Tovi tukea 1/2015

omalle työ- tai harrastuspai-kalleen, postilaatikoksi käy oikein hyvin pahvilaatikosta tuunattu versio tai vaikkapa jokin pieni kori.

Kirjeistä on saatu erittäin paljon myönteistä palautetta. Sen lisäksi että ne ovat kos-kettaneet yksityisiä ihmisiä, ne ovat tuoneet tervetullutta vaihtelua monen hoitolaitok-sen arkeen. Eräskin jo vuosia lähes puhumatta ollut vanhus oli alkanut hiljakseen kertoa lapsuudestaan, kun kirje oli luettu hänelle.

Osa kirjeistä on ”pullopos-tikirjeitä”, jotka sisältönsä puolesta sopivat lähes kenel-le vain. Tarkasti kohdennetut kirjeet puolestaan ovat pitkiä ja yksityiskohtaisesti kirjoi-tettuja. Ne saattavat olla osoi-tettuja esimerkiksi teho-osas-ton potilaalle, juuri vankilasta päässeelle, koulukiusauksen uhriksi joutuneelle tai pienten lasten yksinhuoltajalle. Niissä näkyy kirjoittajan oma syvä kokemus asiasta ja halu auttaa toista samassa tilanteessa ole-vaa ihmistä.

Toimintamme ollessa alku-vaiheessa suurin osa kirjeis-

tä on kulkenut toimistomme kautta, ja näin olemme käy-neet läpi satoja Kirjeitä tunte-mattomille. Kirjeitä lukemalla olemme halunneet varmistaa, että ne ovat asiallisia, ja olem-me myös etsineet niille sopivia vastaanottajia kirjoittajien toi-veiden mukaan.

Yli tuhannesta kirjeestä vain muutama on sisältänyt tekstiä, jonka perusteella sitä ei ole voitu toimittaa eteen-päin. Hyvänä ohjenuorana kirjeen kirjoittamisessa toi-mivat normaalit käytöstavat ja pohdinta siitä, mitä kenties itse haluaisi silloin kuulla, kun kaipaa tukea. Omia mielipitei-tä saa tietenkin esittää ja toi-sinaan kirjeissä voi olla yksi-tyiskohtaisiakin ohjeita siitä, kuinka kirjoittaja itse pitää esimerkiksi omasta hyvinvoin-nistaan huolta.

Kirjeen kirjoittaminen voi-kin olla terapeuttinen koke-mus myös kirjoittajalle itsel-leen. Aina kirjettä ei edes ole syytä lähettää edelleen. Joskus siinä on niin paljon omia ko-kemuksia ja niin monia vaikei-takin asioita, että se palvelee kirjoittajaa itseään paremmin kuin toista kenties vaikeas-sa elämäntilanteessa olevaa ihmistä. Omista vaikeuksista voi toki kirjoittaa, mutta kir-je tukee paremmin, jos se on myönteinen ja kannustava.

Kirje tuntemattomalle on osa Stadin Aikapankin toimin-taa, ja niinpä kirjeiden kirjoit-tamisesta ja niiden jakami-sesta voi saada aikapankista tovikorvauksen ja hankkia sit-ten toveilla itselleen tarvitse-miaan palveluita.

Miten voin osallistua?

Tapahtumiin, joissa olem-me mukana, pystytämme pop-up –kirjepisteen, jonne voi sekä tuoda kirjeitä että poimia postia mukaansa. Myös oman kirjepisteen perustaminen on nyt help-poa Kirje tuntemattomalle -nettisivuiltakin löytyvien ohjeiden avulla. Jokainen voi olla mukana juuri niin paljon kuin itse haluaa. Myös osallistuminen yhden kerran on arvokasta.

Kirje tuntemattomalle –kirjepisteen voit löytää esimerkiksi näistä paikoista (ota tai jätä kirje)

Helsinki• Kallion kirjasto• Hyvinvointihuvila

Hyppynaru, KulosaariJyväskylä

• Vapaaehtoistoiminnan keskus Matara

Mikkeli• Estery-talo

Tampere• Postimuseo• Settlementti Naapuri

Vantaa• Myyrmäen kirjasto

Tapahtumista ja pop-up -kirjepisteistä tiedotamme nettisivuilla ja Kirje tuntemat-tomalle Facebook-sivulla.

www.aikaparantaa.net/ kirje-tuntemattomalle

www.facebook.com/ kirjetuntemattomalle

[email protected]

Myyrmäen kirjaston kirjepiste.

Heidi Kervinen toimi Kirje tuntemattomalle -toiminnan koordinaattorina elokuusta 2014 helmikuuhun 2015.


Kirjeet ja kortit – vanhanai-kaista vai sittenkin ihanan omaperäistä?

Jokainen meistä on joskus saanut kirjeen - pienen lahjapaketin valkoisiin

kuoriin käärittynä. Kun kuori repäistään auki, ei vielä tiedetä mitä siellä odottaa. Kirjeessä on ihan omanlaistansa taikaa - lämpöä, henkilökohtaisuut-ta ja sopiva ripaus mysteeriä. Ehkä juuri siksi etanaposti pitää pintansa myös näin digi-viestinnänkin aikakaudella.

Mutta miten aloittaa kirje tai mitä kirjoittaa? Kirje Tun-temattomalle on tavallista kir-jettä erityisempi – et nimittäin voi välttämättä tietää kenelle kirje päätyy. Näillä ohjeilla pääset kuitenkin näppärästi alkuun. Sanojen alkaessa vir-rata voi olla, ettet malttaisi lo-pettaa kirjoittamista lainkaan, niin hauskaa ja helppoa se on. Kirjeen kirjoittamisessa rajana onkin vain luovuus.

LÖYDÄ SISÄINEN KIRJENIKKARISI

ValmistauduJos mahdollista, ota kirjekuori ja postimerkki valmiiksi pöy-dälle. Tarvitset myös kynän ja paperia. Vinkkejä niiden valin-taan löydät seuraavaksi.

PaperiValitse paperi, joka houkut-telee sinua kirjoittamaan. Pa-perina voit käyttää tavallista viivoitettua paperia tai tulos-tuspaperia. Kaappien kätköistä saatat löytää tyylikkään kortin tai pahvin kirjeen pohjaksi. Jos haluat taiteilla persoonallisen kirjepaperin, nappaa käteesi liimapuikko ja leikkaa lehdis-tä kuvia, käytä hyväksi kivoja kortteja ja nostalgisia tarroja. Joistakin kirjakaupoista voi vielä löytää valmiiksi kuvitet-tua kirjepaperia. Niitä voi kui-tenkin bongata myös helposti ja edullisesti nettikirppiksiltä. Netistä voi tulostaa paperia ilmaiseksi Googlen kuvahaul-la. Hakusanoilla “letter paper” tai “kirjepaperi” löytyy monia

inspiroivia vaihtoehtoja. Myös sivuilla kuten http://www.graphicgarden.com/ on kirje-paperia tulostettavaksi.

KynäNyt kun paperi on valittu, on aika napata hyppysiin kynä, jolla on kiva kirjoittaa. Muste-kynä ei leviä, ja sen jälkeä on helppo lukea. Jos valitset vä-rillisen tai lyijykynän, huoleh-di, että se on tarpeeksi tumma. Tusseja ja korostuskyniä voi helposti käyttää apuna myös kirjeen koristelussa.

AloitusKirje alkaa tervehdyksellä. Perinteiset “hei”, “terve”, ja “tervehdys” ovat hyvä ja help-po tapa aloittaa kirje. Voit tie-tenkin keksiä oman persoo-nallisen avausrepliikin, kuten “heipparallaa” tai “moikka moi”. Voit leikitellä jo terveh-dyksessä ja käyttää luovuutta-si. Iloiset tervehdykset ja viit-taus vuodenaikaan toimivat

Kuinka kirjoittaa

kirje tuntemattomalle?

Teksti ja kuvat Inka Immonen

25Tovi tukea 1/2015

loistavasti tervehdyksessä. Ke-sän korvalla vaikkapa “keväi-nen tervehdys” tai “aurinkoi-nen tervehdys” sopisi kirjeen alkuun kuin lehti puuhun.

Mistä aloittaa?Kirje on osoitettu nimenomaan vastaanottajalle. Mieti siis, mil-laisen kirjeen haluaisit itse lu-kea - sellaisia kannattaa myös kirjoittaa. Mahdolliseen tyhjän paperin syndroomaan apua saat seuraavista vinkeistä:

Voit kirjoittaa siitä, mikä tekee iloiseksi tai mikä on aut-tanut sinua joskus selviämään vaikeista asioista. Voit sitee-rata lempilaulujasi tai kertoa kuulemiasi hauskoja faktoja

viime päiviltä. Voit antaa luki-jalle vinkkejä harrastuksista, kulttuurista tai ruoasta.

Muista kuitenkin aina, että kirje ei ole tarina kirjoittajasta, vaan tervehdys toiselle ihmiselle.

Voit siis myös haastaa lu-kijan pohtimaan omia lempi-asioitaan kysymyksillä (vaikka niihin ei olisikaan tarkoitus saada vastausta). Kirjeen si-sältö on täysin vapaa ja iloi-sia kirjeitä on aina kiva lukea. Vallaton vitsiniekka ei tarvitse olla, mutta tuulahdus huumo-ria heilauttaa varmasti myös lukijan suupieliä ylöspäin. Inspiraation sytyttämiseksi voit laittaa soimaan vaikkapa mielimusiikkiasi. Sitten vain kynä käteen ja rentoutumaan kirjoittamisen parissa.

LopuksiLopputervehdys voi olla pe-rienteinen toivotus tai heipah-dus. Voit myös kasata kirjeen jollain lauseella, kuten “toivot-tavasti ensi kesä on yhtä läm-min kuin edellinen” tai “iloista vuotta 2015 toivottaen”. Voit hyödyntää myös laulunpätkää tai runonpartta.

Voit allekirjoittaa kirjeen nimelläsi tai anonyymisti “ys-tävänä”. Allekirjoitus tuo hen-kilökohtaisuutta ja on hyvä laittaa kirjeen loppuun.

KuoreenKirjekuoreen kirjoitetaan ter-vehdys. Esimerkiksi “kirje si-nulle, ”kirje ystävälle” tai “kirje toiselle ihmiselle”. Vaikka kirje voi päätyä vaikkapa vanhukselle

tai masentuneelle, vältä kirjeen osoittamista jollekin diagnoo-sille. Jos haluat lisätä kuoreen houkuttelevuutta, voit kirjoittaa “nappaa tästä kirje sinulle” tai “kirje juuri sinulle - ota ja lue”.

Kirjeen mukaan voit laittaa pienen esitteen verkoston toi-minnasta. Sen löytää Aika pa-rantaa -verkoston nettisivulta.

Jos lähetät kirjeen Aika pa-rantaa -verkoston kautta, lisä-tään esite kirjeeseen verkoston toimesta. Tällöin kirjekuorta ei liimata kiinni ja se lähetetään toisessa kuoressa verkoston osoitteeseen.

Jos sinulla on erityistoive siitä, mihin kirje päätyy (van-hainkoti, mielenterveyskun-toutujat, lastenkoti, kahvila tai muu), voit sujauttaa sen lapulla kirjeeseen.

Voit myös itse toimittaa kir-jeen joko kirjepisteeseen (kat-so lista sivulla 23) tai mihin tahansa sopivaksi katsomaasi paikkaan.

Muita vinkkejäAika parantaa -verkoston toi-minta on poliittisesti ja us-konnollisesti sitoutumatonta. Siksi kirjeiden ei tulisi sisältää uskonnollisia elementtejä eikä poliittisia aatteita.

Jos sinusta on luontevam-paa kirjoittaa koneella, voit lähettää kirjeen myös sähkö-postilla osoitteeseen [email protected].

Kirjeiden kirjoittaminen voi olla koukuttavaa, koska se on niin hauskaa. Kokeile kirjoit-taa kirje jo vaikka tänään!

Jutussa mainitut ohjeet ja materiaalit löydät sivulta:www.aikaparantaa.net/kt_materiaalit

Kirje Tuntemattomalle toimiston osoite onAika parantaa -verkosto / Kirje tuntemattomalleToinen linja 3, huone 42600530 Helsinki


Jo 15 vuotta toiminut Rushey Green Time Bank (lyhyesti RGTB)

oli ensimmäinen terveyskes-kuksen yhteyteen perustettu aikapankki. Sittemmin sen esi-merkkiä on seurattu monilla paikkakunnilla.

– Suurin osa Ison-Britan-nian rekisteröityneistä aika-pankeista on tavalla tai toi-sella yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja tämä on kasvava trendi. Sellaisia aika-pankkeja, jotka ovat Rushey Greenin tavoin suoraan linkit-tyneitä terveysasemaan, tulee mieleeni ainakin yhdeksän, sanoo RGTB:n kehitysjohtaja Philippe Granger.

Toinen esimerkki aikapan-kin hyödyntämisestä erilaisten yhteisöjen hyväksi on Glouces-

Aikapankki on väline

mielen hyvinvoinnin tapojen toteuttamiseen:

• Liity muihin• Ole aktiivinen• Välitä• Opi uutta• Anna toisille

Lontoolaisen aikapankin ja terveyskeskuksen

yhteistyö lisää koko yhteisön hyvinvointia

Teksti Pauliina Shilongo, kuvat Rushey Green Time Bankin arkisto

terin vankilan vankien ja hei-dän omaistensa parissa toimi-nut aikapankki.

Räätälöityä hyvinvoinnin yhteistuotantoa

Rushey Greenissä aikapankki perustettiin terveyskeskuksen yhteyteen, jotta keskuksen asi-akkaat voisivat entisen passii-visen avun vastaanottajan roo-lin sijaan omaksua aktiivisen osallistujan roolin ja samalla luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. – Kutsumme sitä hy-vinvoinnin yhteistuotannoksi, Philippe Granger sanoo.

Samalla hän korostaa koor-dinaattorin roolin tärkeyttä. – Iso osa jäsenistämme on iäkkäitä ja heillä on psyykki-siä ja fyysisiä sairauksia. Jotta vaihdot ja osallistuminen ryh-mätoimintaan olisivat kaikille osapuolille onnistuneita koke-muksia, on tärkeää että jäsenet tunteva välittäjä suosittelee vaihtokumppaneita.

Philippe Grangerin mukaan aikapankki onkin ennen kaik-kea väline syrjäytymisen eh-käisyssä ja yhteisön hyvinvoin-nin toteuttamisessa: – Tärkeää on se, että toimintaan osallis-tumisella on positiivinen vai-kutus jäsentemme terveyteen

ja hyvinvointiin, ei niinkään suoritettujen vaihtojen tai an-saittujen tuntien määrä.

Jatkuva kehitystyö

Välittäjän ja muun henkilö-kunnan palkkaus vaatii jatku-vaa varainhankintaa.

– Tämä on iso haaste. Välil-lä meillä on projektien ansios-ta neljä viisikin työntekijää, välillä vain yksi osa-aikainen välittäjä, Philippe Granger huokaa. Hän itse jätti yli 20 vuoden uran postissa vuonna 2007 tullessaan johtamaan aikapankkia. – Taloudellisesti se oli katastrofi, hän nauraa, mutta kertoo, että tekee nyt sitä minkä kokee todella tär-keäksi: työtä syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisemiseksi.

Varainhankinta edellyttää jatkuvasti uusia kehittämis-kohteita ja projekteja. Niitä Rushey Greenissa ovat esi-merkiksi Bring and Fix -ta-pahtumat, joissa aikapankin jäsenet korjaavat alueen asuk-kaiden rikkinäisiä tavaroita, sekä Lewisham Local, jonka puitteissa Lewishamin alueelle on perustettu viisi satelliittiai-kapankkia. – Ja lisää on kehit-teillä koko ajan, sanoo Philip-pe Granger.

Isossa-Britanniassa aikapankkitoiminnalla on jo melko pitkät perinteet, sillä en-simmäinen aikapankki perustettiin vuonna 1998. Nykyään aikapankkien katto-järjestön Timebanking UK:n jäsenenä on runsaat 300 aikapankkia, jotka toimivat hyvin monenlaisten yhteisöjen hyväksi.

27Tovi tukea 1/2015

Rushey Green aikapankki

• Perustettu vuonna 1999 Rushey Greenin terveyskeskuksen lääkärin aloitteesta ja toimii keskuksen tiloissa.

• Sijaitsee kaakkoislontoolaisen 290 000 asukkaan Lewishamin hallintoalueen Rushey Greenin vaalipiiris-sä Catfordin kaupungiosassa (n. 15 500 asukasta).

• Kolmasosalla aikapankin jäsenistä on jokin krooninen sairaus tai vamma.

• 73 % jäsenistä on naisia, 27 % miehiä.• Noin kolmasosa jäsenistä liittyy aikapankkiin lääkärin

tai sosiaalityöntekijän suosituksesta, loput paikallisen ilmoittelun tai naapuruston puskaradion perusteella.

• Tärkeimpänä tavoitteena on tarjota vaihtoehtoisia kei-noja kamppailla syrjäytymistä ja masennusta vastaan ja lisätä osallistumismahdollisuuksia.

• Rushey Green aikapankissa jäseniä on n. 250, koko Lewisham Localin viidessä aikapankissa jäseniä on yhteensä n. 450.

• Jäsenten aktiviteetteja eli mahdollisuuksia ansaita ja käyttää aikavaluuttaa (time credit):• Jäsenten väliset vaihdot, esimerkiksi it-taitojen

opetus, ostoksilla käynti, kutominen, ompelu, hie-ronta, kuljetus autolla, siivous, yhdessä ulkoilu.

• Ryhmäaktiviteetit, esimerkiksi kävelyryhmä, tuolijumpparyhmä, yhteisöpuutarha, vanhempien ja vauvojen ryhmä, retket, varainkeruu jäsenten aloittamiin projekteihin.

• Aikapankille tehty työ, esimerkiksi kalenterin ja verkkosivujen ylläpito, uutiskirje, oikoluku, ruoanlait-to ja aikapankin edustaminen eri tilaisuuksissa, halli-tuksen jäsenyys, kehittämistyöhön osallistuminen.

• Terveyskeskukselle tehty työ, esimerkiksi jouk-kopostituksissa ja terveyskampanjoiden yleisöti-laisuuksissa avustaminen, kukkien kastelu, pienet korjaustyöt.

• Kansalaistoiminta, esimerkiksi vaalipiirin kokoon-tumiset, eläkeläis- ja potilasfoorumit, paikallisen osallistumisen verkosto.

Lähteitä ja lisätietoa:Rushey Green time Bank: www.rgtb.org.ukTimebanking UK: www.timebanking.orgFive Ways to Wellbeing: www.neweconomics.org/publications/entry/five-ways-to-well-being-the-evidence

Kuvat ylhäältä alas:Yli 55-vuotiaiden tuolijumpparyhmä, Philippe ja aikapankkiaktiivi

Su Kirby Bring and Fix -tapahtumassa, Lewisham Local aikapankkien yleisötapahtuma, yhteisöpuutarhan kunnostusta.


Vaihdoista sopiminen ennen vaihtoa

• Vastaa yhteydenottoihin mahdollisimman pian. Kuittaa saamasi viestit silloinkin, kun et voi tarjota palvelua tai et enää tarvitse apua.

• Sovi palveluiden vaihdoista etukäteen riit-tävän yksityiskohtaisesti väärinkäsitysten välttämiseksi.

• Jos sopimuksiin tulee muutoksia, ilmoita vaihtokumppanille heti, kun mahdollista. Jos vaihtokumppani ei tule sovittuun ta-paamiseen, toinen osapuoli saa laskuttaa tovin toteutumattomasta vaihdosta ja vaihtoon valmistautumisesta.

• Tutustu vaihtokumppaniisi tarvittaessa etukäteen ja sovi mahdollisen tutustumis-käynnin tovituksesta.

• Vaihtoon liittyvistä matkoista ei pääsään-töisesti veloiteta: sovi asia etukäteen, jos haluat veloittaa niistä erikseen (joko toveja tai euroja).

• Sovi ennen vaihtoa, miten palvelukseen suoraan liittyvät muut mahdolliset kulut (materiaalit, tilat, raaka-aineet ym.) korva-

Hyvien vaihtojen tovietiketti

Vaihtotarjoukset ja -pyynnöt verkkotorilla

• Kirjoita ilmoituksissa selvästi ja riittävän yksityiskohtaisesti tarjottavan palvelun si-sältö tai vaihtopyynnön tarve. Hinnoitte-lussa tulee noudattaa periaatetta 1 tunti työtä = 1 tovi.

• Poista vanhentuneet ilmoitukset verkkoto-rilta mahdollisimman pian.

• Pidä voimassa vain sellaisia vaihtotarjouk-sia, joita koskeviin pyyntöihin pystyt lähiai-koina vastaamaan.

• Tarjoudu tekemään vain sitä, missä voit tarjota osaamistasi.

• Sinulla on vapaus kieltäytyä yksittäisistä vaihtopyynnöistä (vaikka olet niitä yleisesti tarjonnut).

Aikapankki tarjoaa puitteet ensisijaisesti palveluiden vaihdoille. Suomen aikapankit toimivat pääsääntöisesti jäsentensä toimesta tovivoimin, ilman palkattua koordinaattoria.

Suomen vanhimmassa ja suurimmassa aikapankissa, Stadin Aikapankissa (STAP) toimitaan sen periaatteen mukaan, että vaihdot ovat jäsenten välisiä ja kukin jäsen vastaa itse tekemis-tään sopimuksista, eli aikapankki ei ota vastuuta yksittäisten jäsenten tekemistä vaihdoista. Sta-din Aikapankissa toimitaan avoimesti, pääsääntöisesti omalla nimellä ja kantaen henkilökoh-taista vastuuta omista toimista.

Luottamuksen lisäämiseksi ja toiminnan helpottamiseksi Stadin Aikapankissa laadittiin ke-väällä 2013 jäsentapaamisissa ja STAP-ryhmän voimin Stadin Aikapankin ABC: toimintaperi-aatteet ja tovietiketti, jossa on määritelty arvot, joiden mukaan aikapankissa toimitaan, sekä tovietiketti, joka sisältää suosituksia hyvien vaihtojen toteutumiselle.

Koko Stadin Aikapankin ABC löytyy verkosta: https://stadinaikapankki.wordpress.com/tie-toja/stadin-aikapankin-abc-toimintaperiaatteet-ja-tovietiketti/

Tässä otteita Stadin Aikapankin Tovietiketistä:

29Tovi tukea 1/2015

Vaihtojen jälkeen

• Myyjä veloittaa tovit tehdyistä vaihdoista mahdollisimman pian.

• Jos vaihtojen lopputuloksesta syntyy erimielisyyksiä, vaihtojen osapuolten on ensisijaisesti sovittava asia neuvottelemal-la. Jos asiassa ei päästä yksimielisyyteen neuvottelemalla, asiaa voi selvittää yh-dessä STAP-ryhmän ja/tai sovittelutiimin kanssa.

• Jos olet tyytyväinen vaihtoon, voit auttaa muita jäseniä ja hyödyttää koko yhteisöä kirjoittamalla vaihtokumppanistasi suosi-tuksen verkkotorilla.

Tavarat Stadin Aikapankissa

• Tavaroita ja STAP:n kautta tehtäviä tuot-teita (esim. villasukkia, luomuruokaa…) vaihdettaessa vaihdon arvo (“hinta”) mää-ritellään aina kokonaan toveissa.

• Luokittele tavarailmoitukset verkkotorilla Tavarat-kategoriaan, jotta ne eivät sekoita palveluilmoituksia ja ihmiset osaavat etsiä niitä erikseen.

• Tavaroiden tarjoajat määrittelevät tuottei-den arvon toveissa arvioiden sen kohtuul-lisuuden.

taan. Suosituksena on, että myös ne kor-vataan toveina, mutta asia voidaan sopia osapuolten välillä tapauskohtaisesti ennen vaihtoa.

Vaihtojen toteuttaminen

• Toista auttaessamme teemme aina par-haamme.

• Vaihtotilanteissa edistämme omalla käytök-sellämme rehellistä ja reilua yhteisöllisyyttä.

• Kunnioitamme toisiamme ja olemme osa erilaisuutta arvostavaa ja ymmärtävää verkostoa.

• Sopimalla tovimäärästä etukäteen tai heti vaihdon jälkeen ylläpidämme avoimuu-den kulttuuria.

• Tavaroita lainattaessa on huolehdittava tavaroiden kunnosta ja sovittava erikseen, missä kunnossa tavara palautetaan. Tarvit-taessa vaihtajat voivat sopia lainaamiseen sisältyvästä pantista.

Palvelujen tovittaminen (eli tilittäminen CES-verkkotorilla)

• Vaihtojen pääsääntönä on aina, että pal-velusta tilitetään toveja siihen kuluneen ajan mukaan eli myös desimaalit ovat käytössä.

• Vaihtoon käytettyjen tovien määrä on hyvä varmistaa yhdessä heti vaihdon jälkeen, mikäli toveista ei ole sovittu etukäteen.


Energiahoitoa vahvalla kundaliinienergialla

Teen luonani Suurmetsässä energiahoitoa klo 16-21 välillä.Kuluneen ajan mukaan 1 tovi/tunti.Satu Ikonen, KPNE2880

Sauvakävelyohjausta

Tarjoan ohjauksellista sauvakävelyseuraa Kivikon urheilupuistossa.1 tovi/tunti.Pirkko McArthur, KPNE3434

Joogaohjausta

Haluatko kehittyä joogaharjoituksessasi ja oppia tekemään asanat oikein ja tur-vallisesti? Ohjausta henkilökohtaisesti tai pienessä ryhmässä.Riitta Hautala, KPNE2512

Tukea haastaviin ja raskaisiin elämänvaiheisiin

Tarjoan keskustelu- ja kuunteluapua kaiken ikäisille nuoruudesta vanhuuteen erilaisiin tilanteisiin elämänkaaren varrelle.Maala Nieminen, KPNE3388

Monikulttuurinen mentorointi

Tarjoan kuuntelu- ja keskusteluapua kult-tuurienvälisissä kommunikointipulmissa. Maasta- ja maahanmuutto, monikulttuurisuus. Teija, KPNE2357

Vuokraa arkisin Omenapuutaloa Lapinlahdessa

Tiedot tilasta: venuu.fi/tilat/omenapuutaloLisätiedot ja linkki kalenteriin: bit.ly/omenapuutaloJos olet vuokraamassa toveilla, mainitse siitä viestissäsi. 1 tovi/tuntiOmenapuutalo, KPNE1930

Stadin Aikapankki: tovipalveluja tarjotaan

31Tovi tukea 1/2015

Stadin Aikapankki: tovipalveluja pyydetään

Tule mukaan pyörittämään Stadin Aikapankkia!

Stadin Aikapankkia pyöritetään tovivoimin. Tehtäviä on monenlaisia jäsen-tapaamisten ja juhlien järjestelyistä verkkotorin ja nettisivujen ylläpitoon ja toiminnan kehittämiseen.

Lisätietoja tehtävistä: http://muistio.tieke.fi/p/STAPtodoSTAP Administrator, KPNE0000

stadinaikapankki.wordpress.com

Tule mukaan tovituen taustajoukkoihin

Inhimillistä tukea aikapankkiperiaatteella tarjoavassa Aika parantaa -verkostossa on tarjolla monenlaista tekemistä toveja vastaan. Tukihenkilöinä toimivien tovitukijoiden ohella verkostossa voi olla mukana monin eri tavoin. Tässä joitakin esimerkkejä tarjolla olevista tehtävistä:• Kodinhoitotiimi: Tovituen yhteydessä on usein tarvetta

erilaisiin arkea helpottaviin palveluihin, esim. siivoukseen, lastenhoitoon tai ruoanlaittoon. Myös kuljetusavulle on toisinaan tarvetta.

• Kirje tuntemattomalle -haaste: tule mukaan kirjoittajaksi, kirjekuriiriksi, järjestämään jakelupisteitä, pop up -postitoimistoa jne. (Lisätietoja: www.aikaparantaa.net/kirje-tuntemattomalle.html)

• Lisäksi tarvitsemme monenlaista talkooapua erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä.

Tovituen taustajoukoissa olet osa tärkeää työtä tekevää verkostoa. Meillä saat yhteisön tuen ja mahdollisuuden osallistua tovitukijoille tarkoitettuihin koulutuksiin ja tapahtu-miin. Ilmoittautuminen taustajoukkoihin ei itsessään velvoita sinua muuhun kuin että olet valmis noudattamaan tovituen eettisiä periaatteita (ks. www.aikaparantaa.net/eet-tiset-toimintaperiaatteet). Tiedotamme tarjolla olevista tehtävistä sähköpostitse, puhe-limitse tai netin kautta, ja voit aina oman tilanteesi ja kiinnostuksesi mukaan joko ottaa tarjotun tehtävän vastaan tai jäädä odottamaan seuraavia.

Kysy lisää tai ilmoittaudu sähköpostitse [email protected] parantaa, KPNE 1049

Nosta ympäristön energiaa ja turvallisuutta, kerää roska!

Ennaltaehkäisemme kauneuden avulla.

Sydämen ja omantunnon Roska päivässä -liike: www.roskapaivassa.netFacebook-sivu: www.facebook.com/groups/6646126686/

Roska päivässa -liike on Stadin Aikapankin jäsen

Aika parantaa -verkosto/ Tovituki tunnetuksi -hanke

Koordinaattori Hanna Koppelomäki Toinen linja 3, huone 426 00530 Helsinki puh. 050 3808540 [email protected]

Projektisuunnittelija Pauliina Shilongo puh. 040 7103246 [email protected]

Kirje tuntemattomalle yhteydenotot: [email protected]

www.aikaparantaa.net

TOVITUKEA JAKSAMISEEN

Aika parantaa on verkosto, joka tarjoaa tovitukea eli tukea ja välittämistä aikapankin keinoin. Tovi-tuessa ei käytetä rahaa, sillä aikapankissa yksi tunti mitä tahansa työtä on arvoltaan yksi tovi.

Voidakseen tarjota tai vastaanottaa tovitukea on oltava aikapankin jäsen. Liittyminen on helppoa eikä maksa mitään.

Kaipaatko tukea?Monesti auttaa jo paljon se, että saa jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan jon-kun kanssa. Aina ei halua vaivata lähipiiriä, mutta ammattiapuun turvau-tuminenkaan ei tunnu ajankohtaiselta. Aika parantaa -verkosto välittää elämänkokemuksen, koulutuksen tai työelämän pätevöittämiä tukijoita, joiden kanssa voit keskustella luottamuksellisesti.

Ryhtyisitkö itse tukijaksi?

Onko oma elämäsi tasapainossa, osaatko kuunnella, onko sinulla myötäelämisen kykyä?

Kenties voisit ryhtyä tovitukijaksi. Työ edellyttää vastuul-lisuutta ja sitoutumista verkoston eettisiin periaatteisiin. Tovitukijana olet osa tärkeää työtä tekevää verkostoa. Meillä saat yhteisön tuen, työnohjauksen ja koulutusta.

YHTEYSTIEDOT

Documents

Tovi tukea 1/2015