ILLIKAINEN EMILIA

KOIRA-AVUSTEISUUS TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUKSEN

TUKENA

Kasvatustieteen kandidaatintyö

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus

2017

Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä

Faculty of Education Thesis abstract

Luokanopettajankoulutus

Tekijä/Author

Illikainen Emilia

Työn nimi/Title of thesis

Koira-avusteisuus tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen tukena

Pääaine/Major subject

Kasvatustiede

Työn laji/Type of thesis

Kandidaatin työ

Aika/Year

2017

Sivumäärä/No. of pages

36

Tiivistelmä/Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä hyötyjä koira-avusteisuudesta on ihmisen

hyvinvoinnille ja miten sillä voidaan auttaa tukea tarvitsevaa oppilasta. Sen tarkoituksena

on aiemman tutkimustiedon valossa tuoda uutta tietoa koira-avusteisuudesta ja sen

tarjoamista positiivisista vaikutuksista.

Koirat ovat toimineet ihmisten apuna vuosisatojen ajan ja niiden hyötyjä ihmisten elämään

on tutkittu erilaisten lähestymistapojen kautta. Koira-avusteisuus kouluissa on suhteellisen

uusi ilmiö Suomessa ja se vaatisi lisää tutkimusta. Muualla maailmassa aihetta on kuitenkin

tutkittu enemmän ja tutkimusten tulokset tukevat toisiaan. Tutkielmani tutkii aihetta

kahden tutkimuskysymyksen avulla, joista ensimmäinen toimii lähtökohtana tutkielmalleni

ja toinen keskittyy koira-avusteisuuden hyödyntämiseen koulussa.

Tutkielman johtopäätöksistä selviää, että koira-avusteisuutta on mahdollisuus hyödyntää

ihmisten psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen terveyden tukemiseen. Koira tarjoaa

emotionaalista tukea ja vahvistaa itsetuntoa. Se toimii sosiaalisesti yhdistävänä tekijänä ja

auttaa arjen askareissa. Lyhytaikainenkin kontakti koiran kanssa voi tuoda positiivisia

vaikutuksia ihmisen elämään. Koiraa pidetään usein perheenjäsenenä ja siltä on

mahdollista saada sellaista tukea, mitä toinen ihminen ei voi tarjota.

Koulussa koira-avusteisuudesta voivat hyötyä esimerkiksi erilaisista oppimisvaikeuksista

kärsivät oppilaat sekä autismin kirjon häiriön omaavat oppilaat. Koira tukee myös tunteiden

ilmaisua ja sosiaalista vuorovaikutusta. Koiraa voidaan hyödyntää esimerkiksi

tunnekasvatuksessa. Koiran avulla oppilasryhmä voi lähentyä ja motivaatio koulunkäyntiä

kohtaan saattaa lisääntyä. Myös motoriset taidot voivat parantua koiran kanssa toimiessa.

Koira myös parantaa suoritusta muistia ja keskittymistä vaativissa tehtävissä.

Asiasanat/Keywords eläinavusteisuus, koira-avusteisuus, tukea tarvitseva oppilas

Sisältö

1 Johdanto .................................................................................................................................................. 1

2 Tutkielman lähtökohdat ......................................................................................................................... 3

3 Käsitteiden määrittelyä .......................................................................................................................... 4

3.1 Eläinavusteinen työskentely ................................................................................................................. 4

3.1.1 Koira-avusteisuus ....................................................................................................................... 5

3.1.2 Koulukoira .................................................................................................................................. 5

3.2 Tukea tarvitseva oppilas ...................................................................................................................... 6

3.2.1 Oppimisvaikeudet ....................................................................................................................... 6

3.2.2 Autismin kirjo ............................................................................................................................. 7

3.3 Kolmiportainen tuki ............................................................................................................................. 8

4 Mitä hyötyjä koira-avusteisuudesta on ihmisen hyvinvoinnille? ........................................................ 9

4.1 Ihmisen ja eläimen välinen suhde ........................................................................................................ 9

4.2 Ihmisen ja koiran välinen suhde......................................................................................................... 10

4.2.1 Koira-avusteisuus terapiassa ................................................................................................... 11

4.2.2 Koirien tarjoama tuki arjessa ................................................................................................... 12

4.3 Yhteenveto ......................................................................................................................................... 13

5 Miten koira-avusteisuudella voidaan auttaa tukea tarvitsevaa oppilasta? ...................................... 15

5.1 Koira-avusteisuus ja tunteiden ilmaisu .............................................................................................. 15

5.2 Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen koira-avusteisesti ............................................................. 16

5.3 Koira-avusteisuus oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden tukena ................................................ 17

5.3.1 Lukivaikeudet ja koira-avusteisuus .......................................................................................... 18

5.3.2 Autismin kirjo ja koira-avusteisuus .......................................................................................... 19

5.4 Yhteenveto ......................................................................................................................................... 19

6 Tutkielman johtopäätökset .................................................................................................................. 21

7 Pohdinta ................................................................................................................................................. 24

8 Lähteet ................................................................................................................................................... 25

1 Johdanto

Eläimiä on käytetty vuosisatojen ajan hyödyksi ihmisten arjessa, niin apuna kuin vain

seuranakin. Monilla meistäkin on oma rakas lemmikki tai ehkä tarvitsemme eläimiä

apunamme erilaisissa töissä tai askareissa. Eläimet ovat siis osa arkipäivää, eikä niiden

hyötyjä ja vaikutuksia elämäämme aina muisteta ottaa huomioon.

Tilastokeskus julkaisi marraskuun 2016 alussa uuden tutkimuksen, jonka mukaan koira on

Suomen yleisin kotieläin. (Tilastokeskus, 2016.) Tämä tieto ei yllättänyt, sillä koiria näkyy

katukuvassa yhä enemmän ja niitä on aina kutsuttu ihmisen parhaiksi ystäviksi. Koirat ovat

myös vakiinnuttaneet paikkansa erilaisissa tehtävissä esimerkiksi poliisin tai tullin apuna.

Koirat ovat vähitellen tekemässä tuloaan myös koulumaailmaan. Lukukoirat ja koulukoirat

ovat saaneet ansaitsemaansa positiivista huomiota erilaisissa artikkeleissa ja uutisissa. Ylen

(2016) julkaisemassa uutisessa kerrotaan koirien rauhoittavan oppilaan nopeammin kuin

ihmisen. Uutisen mukaan ne myös tuovat iloa oppilaille ja jaksavat aina olla

myötätuntoisia hännänheiluttajia.

Koulukoirat ovat kuitenkin uusi ilmiö Suomessa, vaikka muualla maailmassa, esimerkiksi

Yhdysvalloissa, koira-avusteisuutta kouluissa on käytetty jo pidemmän aikaa hyödyksi

(Ahonen 2013, 184). Koirat ovat kuitenkin kautta aikojen olleet merkittävässä asemassa

ihmisten elämässä ja niitä käytetään hyödyksi useilla eri aloilla, miksei siis kouluissakin.

Kun on itse elänyt koko tähänastisen elämän koira kaverina, on hyvin helppo ymmärtää

miksi koiria valjastetaan erilaisiin tehtäviin ihmisten avuksi. Koirat ovat lähes aina iloisia

ja energisiä, sekä ne ovat aina tarjoamassa pyyteetöntä rakkautta ja läsnäoloa. Pään

painamisen koiran turkkiin ja sen silittämisen on oltava yksi maailman parhaista

lohdutuskeinoista. Koiran toimiessa ihmisen parhaana ystävänä sekä tukena ja turvana

arjessa, voi se olla sitä myös tukea tarvitsevalle oppilaalle koulussa. Koiran avulla oppilas

voi saada tyydytettyä läheisyyden ja lohdutuksen tarpeitaan, mistä on esimerkiksi

yksinäiselle lapselle suuri apu (Sinkkonen 2013, 42).

Koska koira-avusteisuus koulussa on uusi ilmiö, ei tutkimustakaan aiheesta ole paljon.

Tämän takia tutkielmani on tärkeä ja tulevaisuudessakin merkitsevä aihe. Uskon, että

koulukoirien hyötyjen tutkiminen edistyy vuosien aikana ja tulevaisuudessa koulukoiria on

käytössä yhä useammissa kouluissa. Koira-avusteisuuden ja koulukoirien ollessa yhä

useammin puheenaiheena, onkin tärkeää, että tutkimusta aiheesta tehdään lisää.

3

2 Tutkielman lähtökohdat

Kandidaatin tutkielmani toteutetaan systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jolloin

tutkielmani pohjautuu jo tutkittuun tietoon. Tutkimusmenetelmänä käytän aineistolähtöistä

sisällönanalyysiä, jolloin etsin ja lajittelen tutkimuskysymyksiini liityvän oleellisen tiedon.

Löytämäni tiedot tiivistän aiheita koskevien lukujen alle. (Tuomi & Sarajärvi 2013, 108-

113.) Aineistona käytän sekä kotimaista, että kansainvälistä kirjallisuutta. Tavoitteenani on

muodostaa selkeät ja tiiviit vastaukset tutkimuskysymyksiini, hyödyntäen aiheeseen

liittyvää kirjallisuutta. Tutkimuskysymykseni ovat:

1. Mitä hyötyjä koira-avusteisuudesta on ihmisen hyvinvoinnille?

2. Miten koira-avusteisuudella voidaan auttaa tukea tarvitsevaa oppilasta?

Ensimmäinen tutkimuskysymykseni etsii vastausta siihen, miten koira-avusteisuutta on

mahdollista hyödyntää yleisesti ottaen ihmisten hyvinvoinnissa. Se toimii samalla

lähtökohtana tutkimukselleni.

Toinen tutkimuskysymykseni vie aiheen suoraan koulumaailmaan ja sisältää

erityispedagogisen näkökulman. Tarkoituksenani on etsiä vastaus siihen, miten koira-

avusteisuutta voidaan hyödyntää tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Koulussa tulee

tarjota tukea kolmiportaisen tuen mallin avulla (Opetushallitus 2014). Näin ollen uskon,

että koira-avusteisuutta voidaan hyödyntää niin erityisoppilaiden kanssa erityisluokassa,

kuin myös luokassa, jossa kaikki oppilaat saavat tukea kolmiportaisen tuen mallin avulla.

Tämä kysymys on myös pääkysymykseni tutkielmassani.

3 Käsitteiden määrittelyä

Tässä luvussa määrittelen tutkimukselleni tärkeitä käsitteitä eläinavusteisuuteen liittyen.

Määrittelen myös tukea tarvitsevan oppilaan ja ne tuen tarpeet, mihin koira-avusteisuudella

voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi lukivaikeuksista tai autismin kirjon häiriöstä kärsivät

oppilaat voivat saada tukea koira-avusteisuudesta. Kolmiportaisen tuen määrittelen myös

lopuksi, sillä sen mukaisesti jokaiselle oppilaalle tarjotaan tukea koulussa.

3.1 Eläinavusteinen työskentely

Eläinavusteinen työskentely (Animal-Assisted Interventions, AAI) toimii kattokäsitteenä

kaikille sen alle luokiteltaville eläinavusteisen toiminnan muodoille. Näitä ovat

eläinavusteinen toiminta, terapia sekä opetus. Käsite eläin on käytössä sen takia, että se on

laajempi kuin esimerkiksi lemmikki ja kattaa näin kaikki eläimet. (Ikäheimo 2013, 10-11.)

Eläinavusteisessa toiminnassa (Animal-Assisted Activity, AAA) keskeistä on

vapaaehtoisuus. Ohjaajat voivat olla ammattilaisia tai vapaaehtoisia ja heillä ei tarvitse olla

sosiaali- tai terveysalan koulutusta. Heidän tulee kuitenkin olla perehtyneitä

eläinavusteiseen toimintaan sekä erilaisiin laitosvierailuihin. Myös eläimen tulee olla

toimintaan soveltuva. Eläinavusteisessa toiminnassa tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin

tukeminen motivoivien sekä ihmistä miellyttävien tekojen kautta. Toiminnalla ei ole

tavoitetta ja sitä voidaan toteuttaa eripituisin ajanjaksoin säännöllisesti. (Ikäheimo 2013,

10.)

Eläinavusteinen terapia (Animal-Assisted Therapy, AAT) on vastoin eläinavusteista

toimintaa tavoitteellista. Siinä eläimen ohjaajalta vaaditaan terveys-, sosiaali- tai

kasvatusalan pätevyyttä sekä eläinavusteisen alan tutkintoa. Eläimellä tulee myös olla

sopivat edellytykset eläinavusteiseen terapiaan. Eläin toimii tässä muodossa osana hoito-

tai kuntoutusprosessia. Eläinavusteisessa terapiassa käyntien pituudet on etukäteen sovittu

ja niiden tulee olla suunniteltuja ja tavoitteellisia. Myös terapian edistymistä tulee seurata.

(Ikäheimo 2013, 11.) Eläinavusteista terapiaa voidaan yhdistää esimerkiksi fysioterapiaan,

toimintaterapiaan tai puheterapiaan (Pavlides 2008, 70; Kihlström-Lehtonen 2013, 89).

Eläinavusteinen opetus (Animal-Assisted Pedagogy, AAP) voi sisältää sekä

eläinavusteista toimintaa, että eläinavusteista terapiaa. Kouluissa tehtävän eläinavusteisen

5

toiminnan voi toteuttaa opettaja, mutta eläinavusteisen terapian toteuttamiseen tarvitaan

koulutus. Usein erityisopettajat toteuttavat eläinavusteista terapiaa. Molemmissa

muodoissa eläin voi olla joko opettajan oma, tai vaihtoehtoisesti luokassa voi olla ohjaaja

eläimensä kanssa. (Ikäheimo 2013, 11.) Minun tutkielmassani keskityn eläinavusteiseen

opetukseen (AAP) ja vielä tarkemmin rajattuna koira-avusteiseen opetukseen.

3.1.1 Koira-avusteisuus

Koira-avusteisuus on eläinavusteista työskentelyä, jossa apuna toimii koira. Koira on yksi

yleisimmistä eläinlajeista eläinavusteisessa työskentelyssä (Ikäheimo 2013, 7). Tämä

johtuu mahdollisesti siitä, että koira on ollut ihmisen kumppani pitkään ja se osaa tunnistaa

ihmisen tunteita tarkasti. Myös ihmiset ovat oppineet tulkitsemaan koiraa ja sen antamia

signaaleja. Tämä mahdollistaa hyvän ja kiinteän vuorovaikutuksen. (Kihlström-Lehtonen

2013, 88-89.)

Koira-avusteista työskentelytapaa käytettäessä keskeisessä roolissa on vuorovaikutus

koiran ja ihmisen välillä. Tavoitteellisuus ja ammatillisuus liittyvät myös koira-

avusteisuuteen. Työntekijä soveltaa koira-avusteisuutta oman ammatillisen taustansa

kautta. (Kihlström-Lehtonen 2013, 88-89.)

Koira-avusteinen toiminta on Suomessa hyvin laajaa ja koiria käytetään apuna useissa

erilaisissa toiminnoissa kuten tullissa tai vaikkapa aistivammaisten tukena (Klemettilä

2013, 15). Suomeen on vuosien saatossa muotoutunut erilaisia yhdistyksiä, jotka tukevat

koira-avusteista toimintaa. Niiden kautta on myös mahdollista kouluttautua toimintaan.

Näitä ovat muun muassa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä Ry, Sosped säätiö sekä

Suomen Karva-Kaverit Ry.

3.1.2 Koulukoira

Koiraa joka säännöllisesti vierailee koululla, joko opettajan tai ohjaajan kanssa kutsutaan

koulukoiraksi. Koulukoiralla on useita erilaisia tehtäviä luokassa. Ne voivat esimerkiksi

avustaa tunnilla suoritettavien tehtävien valinnassa tai olla oppilaan tukena hänen

lukiessaan. (Beetz 2013, 2.) Koulukoiralle voidaan jutella ja sitä voidaan silittää ja hoitaa

sekä sen kanssa voidaan leikkiä tai pelata pelejä (Anderson 2007, 9). Suurimman osan

ajasta koira kuitenkin saa vapaasti kulkea luokassa. Koulukoiratoiminnan tavoitteena on

tukea luokan sosiaalista ilmapiiriä sekä motivoida oppilaita koulunkäyntiä kohtaan. (Beetz

2013, 2.) Koirat ovat myös hyviä iloisuuden ja rennon ilmapiirin luojia (Ahonen 2013,

187).

Koulussa toimivan koiran tulee olla peruskoulutettu ja hyvin hallinnassa. Koira ei saa olla

haukkuherkkä, eikä se saa pelätä ihmisiä tai erilaisia ääniä. Koiran tulisi myös pitää

lapsista ja olla hyvähermoinen. (Latvala-Sillman 2013, 204-209.)

3.2 Tukea tarvitseva oppilas

Suomen perusopetuslaissa määrätään oppivelvollisuudesta, jonka mukaan jokainen

Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Jokainen on myös oikeutettu

maksuttomaan perusopetukseen. Jotta oikeus perusopetukseen toteutuu, on opetuksen

järjestäjän tarjottava oppilaille heidän tarvitsemaansa tukea. (Pölönen 2015, 213-214.)

Tämä taataan kolmiportaisella tuella, johon kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

(2014, 61). Laadukkaassa perusopetuksessa pyritään ennaltaehkäisemään

oppimisvaikeuksia esimerkiksi eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä sekä opetusryhmiä

muuntelemalla, mikä on osa yleistä tukea (Opetushallitus 2014, 62). Näin ollen voidaan

ajatella, että jokainen oppilas kuuluu yleisen tuen piiriin. Opettaja voi antaa yleistä tukea

muun muassa ottamalla huomioon erilaiset oppijat ja oppimistyylit, ja antamalla niiden

mukaista opetusta. Mikäli oppilaan vaikeudet oppimisessa ja koulunkäynnissä ovat

jatkuvia ja niin suuria, ettei yleinen tuki riitä, siirrytään tehostettuun ja erityiseen tukeen.

Tukea tarvitseva oppilas voi saada tarvitsemaansa tukea omassa luokassaan, osa-aikaisen

erityisopetuksen avulla tai erityisluokassa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oppilas käy

koulua tavallisessa luokassa, mutta saa myös erityisopetusta. Erityisluokassa luokkakoko

on pienennetty ja oppilaat tarvitsevat jatkuvaa erityisopetusta. (Takala 2016, 49-50.)

Oppilaalla on myös oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen, jota saadaan muun opetuksen

ohessa. Sitä annetaan lieviin oppimisvaikeuksiin heti tarpeen ilmetessä. (Takala 2016, 60-

61.)

3.2.1 Oppimisvaikeudet

Oppilaan tuen tarve voi johtua useista eri syistä ja se on aina yksilöllistä. Oppilaalla voi

olla oppimisvaikeuksia esimerkiksi jonkin sairauden tai vamman takia. Sairaus saattaa

7

aiheuttaa esimerkiksi sen, ettei oppilas pysty etenemään muiden oppilaiden tahtiin ilman

erityisopetusta. Myös haastava elämäntilanne saattaa heijastua koulunkäyntiin aiheuttaen

vaikeuksia. Myös erilaiset keskittymisvaikeudet voivat aiheuttaa tuen tarvetta. (Pölönen

2015, 217.) Vaikeudet tunne-elämän taidoissa aiheuttavat myös oppimisvaikeuksia, joka

saattaa osaltaan aiheuttaa myös käytöshäiriöitä (Isokorpi 2004, 138). Haastava käytös

oppilaalla havaitaan yleensä helposti ja se voidaan määritellä käytöksenä, joka ei ole

soveliasta koulussa. Usein myös aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen liittyy

hastavaan käyttäytymiseen. Haastavan käytöksen takan on usein vaikeudet tunteiden

säätelyssä ja ilmaisussa. (Takala & Kontu 2016, 81-84.)

Oppilaalla voi olla myös laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, jotka vaativat tukitoimia. Laaja-

alaisille oppimisvaikeuksille ei ole tiettyä määritelmää, mutta ne johtuvat yleensä

kognitiivisen tiedonkäsittelyn vaikeuksista. Koulun näkökulmasta oppilas, jolla on laaja-

alaisia oppimisvaikeuksia, ei suoriudu opintosuunnitelman tavoitteista. Tutkimuksissa

laaja-alaisia oppimisvaikeuksia on määritelty heikomman älykkyyden ja suoriutumisen

vaikeuksien näkökulmasta. (Kuikka, Närhi & Seppälä 2014, 28-31.) Lukemisen ja

kirjoittamisen vaikeudet eli lukivaikeudet, voivat myös aiheuttaa tuen tarpeen. Ne

ilmenevät yleensä nopeana, mutta virheellisenä tai työläänä ja hitaana lukemisena. Myös

kirjoittamisessa on samoja ongelmia. (Takala & Kontu 2016, 74-75.)

3.2.2 Autismin kirjo

Autismin kirjo on aivojen neurobiologisesta kehityshäiriöstä johtuva häiriö. Autismin kirjo

käsittää monitahoisia kehityshäiriötä ja niiden oireet ovat aina yksilöllisiä. Autismin

kirjoon kuuluu autismi, Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegretiivinen

kehityshäiriö ja epätyypillinen autismi. (Autismiliitto 2017.)

Autismin kirjoon kuuluvan henkilön oireet voivat ilmetä esimerkiksi puheen puuttumisena,

väkivaltaisena käyttäytymisenä tai puutteellisina vuorovaikutustaitoina (Pavlides 2008,

14). Henkilöillä voi ilmetä myös erilaisia aistiherkkyyksiä liittyen esimerkiksi valoon,

ääneen tai kosketukseen. Autismin kirjoon kuuluvalla henkilöllä voi olla myös vahvuuksia

esimerkiksi yksityiskohtien huomaamisessa tai keskittymiskyvyssä. (Autismiliitto, 2017.)

Autismin kirjon häiriön toteamiseen ei ole löydettävissä geneettistä tai biologista merkkiä,

joten häiriö todetaan havaittavissa olevan käytöksen ja kehityksellisen taustan perusteella

(Colombi, Kim, Schreier & Lord 2012, 46). Diagnoosi tehdään yleensä

moniammatillisessa yhteistyössä ja sen tekemiseen vaikuttavat kolme tärkeintä osa-aluetta

ovat: sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikointi sekä kiinnostuksen kohteet

(Autismiliitto 2017).

3.3 Kolmiportainen tuki

Jokaisella oppilaalla on oikeus tuen saamiseen koulussa. Tuki järjestetään kolmiportaisen

tuen mallin avulla ja sen muoto määräytyy oppilaan tarpeiden mukaan. Tuen tulee olla

joustavaa, suunnitelmallista sekä oppilaan tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Jokaisella

oppilaalla on oikeus saada tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuen avulla

pyritään ehkäisemään ongelmien syvenemistä sekä helpottamaan oppilaan koulunkäyntiä.

(Opetushallitus 2014, 61.)

Yleinen tuki on ensimmäinen tarjottava tukimuoto, jossa voidaan hyödyntää esimerkiksi

yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä erilaisia ohjaus- ja tukitoimia. Yleisen tuen

aloittamiseen ei vaadita erityisiä päätöksiä ja tuki järjestetään opettajien, muun henkilöstön

sekä huoltajien yhteistyönä. (Opetushallitus 2014, 62-63.) Oppilaan tarvitessa useita

tukimuotoja tai säännöllistä tukea, hänelle laaditaan pedagoginen arvio, jonka perusteella

hän on oikeutettu tehostettuun tukeen. Tehostettua tukea annetaan oppilaan tarpeiden

mukaan ja niin kauan kuin sille on tarvetta. Siinä korostuu pitkäjänteisyys sekä osa-

aikaisen eristyisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän

yhteistyön merkitys. Annettava tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. (Opetushallitus 2014,

63.)

Erityiseen tukeen siirrytään siinä vaiheessa, kun oppilaan kasvun, kehityksen tai oppimisen

tavoitteiden saavuttaminen ei muilla keinoin toteudu. Erityisen tuen avulla taataan

oppilaalle mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuus, samalla vahvistaen oppilaan itsetuntoa

sekä opiskelumotivaatiota. Ennen erityistä tukea koskevaa päätöstä oppilaalle on laadittava

pedagoginen selvitys, jossa hyödynnetään aiemmin tehtyä pedagogista arviota sekä

oppimissuunnitelmaa. Erityisen tuen päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on

laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

(Opetushallitus 2014, 65-69.)

9

4 Mitä hyötyjä koira-avusteisuudesta on ihmisen hyvinvoinnille?

Tässä luvussa tarkastelen koira-avusteisuutta ja sen hyötyjä ihmisten elämässä. Tulen

tarkastelemaan eläimen, erityisesti koiran, ja ihmisen välistä suhdetta. Esittelen seuraavissa

luvuissa koira-avusteisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ja positiivisia vaikutuksia ihmisten

elämässä. Tämä luku toimii myös lähtökohtana luvulle viisi, avaten koira-avusteisuuden

tarjoamia hyötyjä yleisesti.

4.1 Ihmisen ja eläimen välinen suhde

Eläinten läsnäoloa ja niiden kanssa työskentelyä on hyödynnetty jo kauan. Useat eläimet

ovat olleet jopa palvotussa asemassa. Nykypäivänäkin useissa kodeissa on

lemmikkieläimiä, joiden katsotaan usein olevan perheenjäsenen asemassa. Useat

vanhemmat ovat tietoisia lemmikkieläinten hyödyistä harkitessaan sellaisen ottamista.

Eläimen ja ihmisen välistä suhdetta on tutkittu ympäri maailmaa vuosikymmenten ajan.

(Ikäheimo 2013, 5-7.)

Yksi tärkeä tutkimustulos ihmisen ja eläimen välistä suhdetta tutkiessa liittyy

rakkaushormoni oksitosiinin tuotantoon. Vuorovaikutus eläimen, erityisesti

lemmikkikoiran, kanssa vapauttaa elimistöön oksitosiinia. (Beetz, Uvnäs-Moberg, Julius &

Kotrschal 2012, 12.) Oksitosiini toimii myötävaikuttajana ihmisten välisissä

vuorovaikutussuhteissa ja se on yhteydessä autismiin ja masennukseen, joko suoja- tai

riskitekijänä (Kortesluoma & Karlsson 2011). Oksitosiini myös lisää luottamusta, samalla

vähentäen pelon tunnetta (Laukkanen 2013, 27).

Oksitosiinia vapautuu eniten ja pitkävaikutteisemmin silloin, kun eläimen kanssa on koko

ajan tekemisissä. Kuitenkin jo lyhytaikainen vuorovaikutus eläimen kanssa vapauttaa

elimistöön oksitosiinia. (Beetz ja muut 2012, 12). Beetz kumppaneineen (2012) totesi

tutkimuksessaan sekä oksitosiinin, että eläimen ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen

tukevan ihmisten sosiaalista vuorovaikutusta ja vähentävän stressiä ja hermostuneisuutta

(Beetz ja muut 2012,12).

Lapsen ja eläimen välinen suhde selitetään yleensä maalaisjärjellä. Lapset oppivat eläimiltä

elämään ja kuolemaan liittyviä asioita ja samalla oppivat huolenpitoa lemmikin avulla.

Lapset ovat myös synnynnäisesti kiinnostuneita eläimistä. (Tipper 2011, 146.) Usein

kohtaakin lapsia, jotka haluavat esimerkiksi tulla silittämään kävelyllä olevaa koiraa.

Lapset voivat myös kokea sellaista vuorovaikutusta eläinten kanssa, mikä ei ole aikuisten

kanssa mahdollista (Tipper 2011, 161). Myös Arkow (2010) toteaa, että eläimet voivat

kiinnittää lapsen huomion tavalla, johon ihmiset eivät pysty (Arkow 2010, 473).

Tipper (2011) viittaa artikkelissaan tutkimukseensa, jossa selvisi, että lapset usein pitävät

lemmikkieläimiään perheenjäseninä. Perheenjäseniksi koettiin myös jo kuolleet lemmikit

sekä esimerkiksi mummon tai muun sukulaisen omistamat lemmikkieläimet. Lapsille

kokemus jonkun ihmisen tuntemisesta, tarkoitti myös hänen lemmikkinsä tuntemista.

Tutkimuksessa kysyttiin lapsilta heidän ihmissuhteistaan ja usein vastauksissa tulikin

spontaanisti esille erilaiset eläimet. Lapset kokivat, että heillä on henkilökohtaisia ja

yksilöllisiä suhteita näiden eläinten kanssa. Eläimet eivät siis olleet pelkästään sivuosassa

ihmissuhteita määriteltäessä. (Tipper 2011, 150-157).

Lemmikkieläinten avulla lapset voivat tyydyttää läheisyyden ja lohdutuksen tarpeitaan,

mistä on esimerkiksi yksinäisille lapsille suurta apua (Sinkkonen 2013, 42). Myös Hallgren

(1991) on todennut, että lapsi voi saada koirasta seuraa esimerkiksi vanhempien poissa

ollessa ja samalla yksinolon aiheuttama ahdistus vähenee. Koiran silittäminen ja siltä

saatava lohtu voivat olla myös lapsen tunne-elämän kehittäjiä. (Hallgren 1991, 31-33.)

4.2 Ihmisen ja koiran välinen suhde

Ihmisen ensimmäisiä kumppaneita ovat olleet koirat (Ikäheimo 2013, 5). Niiden käyttö

apurieläiminä on useita vuosisatoja vanha keksintö. Keskiajalla koiria käytettiin muun

muassa metsästyskoirina, vahtikoirina ja sotakoirina (Klemettilä 2013, 15). Nykyään koiria

käytetään useissa eri tehtävissä ihmisten apuna, esimerkiksi homekoirina, epilepsiakoirina

tai poliisin ja tullin virkatehtävissä (Raevaara 2011, 182). Mutta miksi juuri koirasta on

tullut ihmisille yksi tärkeimmistä apureista ja kumppaneista? Wood (2011) toteaa koirien

olevan todennäköisempiä eläimiä laajentamaan omistajansa ympäristöä, sillä niillä on

parhain kyky edistää sosiaalista vuorovaikutusta. Koirat myös saavat esimerkiksi naapurit

sosiaaliseen vuorovaikutukseen keskenään, mikä saattaa rikkoa ennakkoluuloja ihmisten

välillä. Tämä johtaa taas luottamuksen muodostumiseen sekä tuntemukseen yhteisöstä.

(Wood 2011, 29, 33).

11

Eräässä tutkimuksessa todettiin koirien myös lisäävän työryhmissä kielellistä yhtenäisyyttä

sekä fyysistä läheisyyttä. Jäsenet puhuivat toisilleen ystävällisemmin ja ottivat enemmän

katsekontaktia toisiinsa. Luottamus ryhmän jäsenten välillä lisääntyi ja yhteistyötä tehtiin

enemmän. Myös positiiviset tunteet lisääntyivät ryhmässä. (Colarelli, McDonald,

Christensen & Honts 2017, 84-85.) Wright ja kumppanit (2015) totesivat tutkimuksessaan

lemmikkikoiran parantavan perheen sisäistä toimivuutta. Perheen vahvuudet voimistuivat

ja vaikeudet vähenivät. (Wright ja muut 2015, 620.)

Useissa tutkimuksissa on myös todettu, kuinka koirat vaikuttavat ihmisten terveyteen

positiivisella tavalla (Laukkanen 2013, 30-31). Koirien on esimerkiksi tutkittu vähentävän

allergioita lapsilla (Raevaara 2011, 184). Tutkimuksissa on myös todettu, että henkilö, joka

on saanut sydäninfarktin, paranee paremmin mikäli hänellä on lemmikkieläin (Hallgren

2006, 18).

Boris M. Levinsonia pidetään usein ensimmäisenä henkilönä, joka on käyttänyt

lemmikkieläintä terapeuttisessa tarkoituksessa. Levinson hyödynsi koiraansa

monivammaisen ja vähäpuheisen lapsen kanssa ikään kuin vahingossa. Lapsi oli hetkeksi

jäänyt kahden koiran kanssa ja alkanut puhumaan koiralle. Levinson otti koiran mukaan

terapiaistuntoihin ja huomasi, että koirasta oli hyötyä vetäytyvien ja psyykkisesti sairaiden

lasten kanssa. Levinson uskoi tämän johtuvan koirien tarjoamasta ehdottomasta

rakkaudesta ja hyväksynnästä, joka luo turvallisen ja lämpimän ilmapiirin lapsille sekä

muille potilaille. Levinson ajatteli eläinten olevan ”siirtymä-objekteja”, jolloin lapsi ensin

reagoi eläimeen, sitten terapeuttiin ja lopuksi muihin ihmisiin. (Altschiller 2011, 3-5;

Pavlides 2008, 71-72).

Nykyään koirat ovat yhä useammin terapiassa mukana, varsinkin lasten ja nuorten parissa

työskennellessä, sillä tieto niiden hyödyistä on terapeuteille tuttua. Koiran läsnäolo saa

lapset rentoutumaan ja se toimii lohduttajana vaikeista asioista keskustellessa. Koira myös

luo tilanteisiin iloisen ja mukavan ilmapiirin. (Ikäheimo 2013, 135-147.)

4.2.1 Koira-avusteisuus terapiassa

Koira-avusteisesta terapiasta voivat hyötyä esimerkiksi hyväksikäytetyt tai

perheväkivallasta kärsineet lapset (McCardle, McCune, Netting, Berger & Maholmes

2011, 109). Koira-avusteisen psykoterapian on todettu vaikuttavan positiivisesti

lapsipotilaiden mielentilaan ja psyykkiseen tasapainoon. Koira auttaa lasta myös

avautumaan ja saa hänet valppaammaksi. Koiran läsnäolo tuo lapselle emotionaalista

lämpöä sekä turvaa. (Prothmann, Bienert & Ettrich 2006, 275-276.) Myös Krause-Parello

ja Friedmann (2014) totesivat tutkimuksessaan koiran vähentävän lapsen stressiä ja

sydämen sykettä, tämän ollessa rikosteknisessä haastattelussa hyväksikäyttöön liittyen

(Krause-Parello & Friedmann 2014, 589).

Eräässä tutkimuksessa todettiin hoitokodissa elävien, dementiasta kärsivien vanhusten

masentuneisuuden vähentyneen koira-avusteisen terapian avulla. Koira-avusteisen terapian

avulla vanhukset kokivat olonsa mukavaksi ja he saivat merkityksellistä tekemistä. Koira

myös mahdollisti heille miellyttävää sosiaalista vuorovaikutusta. (Travers, Perkins, Rand,

Bartlett & Morton 2013, 222.) On myös tutkittu miten koira-avusteinen terapia vaikuttaa

nivelleikkauksen jälkeiseen kipulääkkeiden käyttöön. Tutkimuksessa selvisi, että henkilöt,

jotka saivat koira-avusteista terapiaa leikkauksen jälkeen, eivät tarvinneet kipulääkkeitä

niin paljon, kuin vertailuryhmän jäsenet. (Havey, Vlasses, F., Vlasses, P., Ludwig-Beymer

& Hackbarth 2014, 365-366.)

Suomessa koira-avusteista terapiaa hyödynnetään muun muassa fysioterapiassa,

toimintaterapiassa ja psykoterapiassa. Toimintaterapiassa koiria hyödynnetään usein lasten

parissa, neurologiassa sekä psykiatriassa. Koiran avulla voidaan harjoitella arjen taitoja

esimerkiksi ulkoiluttamalla koiraa, jolloin opitaan kodin ulkopuolella liikkumista.

Fysioterapiassa koira voi toimia tukena esimerkiksi aivovamman saaneelle asiakkaalle

tasapainoa harjoitellessa. (Kihlström-Lehtonen 2013, 89.)

4.2.2 Koirien tarjoama tuki arjessa

Kennelliiton määritelmän mukaan hyötykoiriin voidaan lukea muun muassa virkakoirat,

erilaiset henkilökohtaiset hyötykoirat sekä palveluskoirat (Kennelliitto 2017). Tässä

luvussa keskityn esittelemään henkilökohtaisten hyötykoirien hyötyjä. Henkilökohtaisia

hyötykoiria voivat olla opaskoirat, kuulo- ja tukikoirat, kaverikoirat, avustajakoirat sekä

hypokoirat (Kennelliitto 2017).

Avustajakoirat toimivat fyysisesti rajoittuneiden henkilöiden apuna arjessa ja ne tunnistaa

erityisestä merkistä, jonka saa suoritettuaan käyttöönottokokeen (Avustajakoira – Assistent

hund ry 2017). Usein suurimmat syyt avustajakoiran hankintaan on koiran lisäämä

13

itsenäisyys ja yhteiskuntaan sopeutuminen sekä koirasta saatava emotionaalinen ja

sosiaalinen tuki (Pavlides 2008, 30). Koirat toimivat apuna päivittäisissä askareissa

esimerkiksi riisumisessa ja tavaroiden nostelussa. Ne lisäävät liikuntaa ja ulkoilua, edistäen

myös psyykkistä hyvinvointia toimimalla seuralaisina. (Borgström 2013, 81.)

Avustajakoira voi myös normalisoida sosiaalisia tilanteita avustettavalleen, joka muuten

saattaisi kokea syrjintää tai jäävänsä kokonaan huomiotta (Hart 2010, 70). Avustajakoirat

antavat omistajilleen turvaa ja läheisyyttä, jopa ilman pyytämistä. Ne myös vahvistavat

omistajan itsetuntoa ja koiran hetkellinenkin poissaolo saattaa lisätä ahdistusta. (Kwong &

Bartholomew 2011, 426-428.) Eräässä tutkimuksessa tutkittiin opaskoiran tuomia hyötyjä

näkövammaisten ihmisten elämään. Tutkimuksessa selvisi, että koira ei toiminut

pelkästään apuna liikkumisessa, vaan se kohotti omistajansa itsetuntoa. Opaskoira teki

omistajastaan näkyvän ja sosiaalinen vuorovaikutus parani sen avulla. (Sanders 2000, 133-

136.)

Tuoreessa tutkimuksessa vahvistettiin edellä mainittuja avustajakoiran hyötyjä. Koiran

omistajat kokivat saavansa koiralta rakkautta sekä emotionaalista turvaa ja se lisäsi

omistajan fyysisiä ja sosiaalisia toimintoja. Avustajakoira lisäsi myös omistajien

stressinsietokykyä. (Oyama ja muut 2017, 69.)

Vuonna 2001 Kennelliitto ja Leena Rajala aloittivat Suomessa kaverikoiratoiminnan, jonka

tarkoituksena on hyödyntää koira-avusteisen toiminnan positiivisia vaikutuksia

mahdollisimman monissa erityisryhmissä. Erityisryhminä voidaan tässä tapauksessa pitää

esimerkiksi vanhuksia ja lapsia. Toiminta on täysin vapaaehtoista, eikä koira tarvitse

erikoiskoulutusta tullakseen kaverikoiraksi. Koirakon tulee kuitenkin perehtyä toimintaan

ennen sen aloittamista. Tavoitteena on tuoda koirien kautta iloa ja elämyksiä niille, joilla ei

itsellään ole koiraa. (Kennelliitto 2017.)

4.3 Yhteenveto

Koirat ovat olleet ihmisten elämässä mukana erilaisissa rooleissa vuosisatojen ajan. Niiden

hyödyt ovat useille ihmisille tuttuja omien kokemusten tai tutkimusten perusteella. Koirat

vaikuttavat positiivisesti ihmisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä sosiaalisiin

taitoihin. Esimerkiksi oksitosiinin tuotanto lisääntyy ihmisellä, joka on vuorovaikutuksessa

koiran kanssa. Tämä osaltaan vaikuttaa erilaisiin terveydellisiin hyötyihin kuten

stressitasojen laskemiseen.

Boris M. Levinsonia pidetään ensimmäisenä terapeuttina, joka on ottanut koiran avukseen

terapiaistunnoissa. Hän uskoi koiran tarjoavan ehdotonta rakkautta ja hyväksyntää, mikä

luo turvallisen ilmapiirin terapiaistuntoon. Tutkimuksissa onkin todettu, kuinka koira-

avusteisella terapialla voidaan vaikuttaa positiivisesti potilaiden hyvinvointiin. Koiran

läsnäolo saa potilaat rentoutumaan ja sen kanssa vuorovaikuttaminen voi vähentää

masentuneisuutta.

Nykyään koiria hyödynnetäänkin terapiassa sekä muissa hyötytarkoituksissa. Koirat

toimivat kumppaneina ja avustajina, tuoden ihmisille emotionaalista ja sosiaalista tukea

sekä apua arjen toimintoihin. Koirat koetaan jopa perheenjäseniksi ja niiden kanssa

luodaan suhteita, joita ei muiden ihmisten kanssa pystytä luomaan. Koirat vaikuttavat

myös positiivisesti itsetuntoon ja psyykkiseen tasapainoon.

15

5 Miten koira-avusteisuudella voidaan auttaa tukea tarvitsevaa

oppilasta?

Tässä luvussa tulen esittelemään miten koira-avusteisuutta voidaan hyödyntää tukea

tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnissä. Olen valinnut sellaisia koira-avusteisuuden

tekijöitä, joilla on positiivinen vaikutus tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäyntiin.

Seuraavissa luvuissa esittelen miten koira-avusteisuus tukee oppilaiden tunteiden ilmaisua

ja sosiaalista vuorovaikutusta. Esittelen myös miten koira-avusteisuudella voidaan tukea

oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita.

5.1 Koira-avusteisuus ja tunteiden ilmaisu

Tunteet ovat mukana ihmisen jokapäiväisessä elämässä, eikä niitä pysty aina ennakoimaan

(Isokorpi & Viitanen 2001, 24-26). Tunteet löytyvät jokaisesta ihmisestä

sisäänrakennettuina ja jo lapsena erilaisia tunteita aletaan kokemaan. Tunteiden

tunnistamista, ilmaisemista sekä käsittelemistä tulee kuitenkin aktiivisesti opetella yhdessä

aikuisen, esimerkiksi opettajan, kanssa. (Isokorpi 2004, 127-136).

Koiran on tutkittu tukevan oppilaan, jolla on vaikea tunne-elämän häiriö, emotionaalista

tasapainoa. Samalla oppilaan positiivinen asenne koulunkäyntiä kohtaan on lisääntynyt.

(Arkow 2010, 474; Anderson & Olson 2006, 40.) Koirista on mahdollisuus saada

emotionaalista turvaa. Niille voi kertoa sellaisistakin asioista, mistä ei vielä pysty

puhumaan aikuisen kanssa. Oppilas voi ensin rauhoittua koiran kanssa, minkä jälkeen hän

on mahdollisesti avoimempi puhumaan myös yhdessä opettajan kanssa. Tunnetaitojen

harjoitteleminen koiran kanssa on oppilaille hauskempaa ja helpompaa, kuin niiden

harjoitteleminen vertaisryhmän muiden jäsenten kanssa. (Ahonen 2013, 188, 192.)

Koira-avusteinen toiminta voi myös vahvistaa oppilaan itsetuntoa (Kruger ja muut 2004,

24), joka vaikuttaa oppilaan sosiaalisiin taitoihin sekä koulumenestykseen (Keltinkangas-

Järvinen 2004, 36-40). Myös Ikäheimo (2013) korostaa koiran itsetuntoa vahvistavaa

vaikutusta. Jopa se, että lapsi saa pyynnöllään koiran antamaan tassua, voi toimia

itsetuntoa vahvistavana tekona. (Ikäheimo 2013, 145.)

Beetz, Julius, Turner ja Kortschal (2012) toteavat tutkimuksessaan erityisesti poikien

stressitasojen madaltuvan kun luokassa on koira (Beetz, Julius, Turner & Kortschal 2012,

6). On myös tutkittu, että poikien kortisolitasot laskivat sosiaalisesti haastavissa tilanteissa,

mikäli paikalla oli oikea koira. Kortisolitasot laskivat enemmän, jos lapsi oli fyysisesti

kosketuksissa koiran kanssa. (Beetz ja muut 2011, 361-362.) Ahdistuneisuus vähenee jo

lyhytaikaisessa kontaktissa koiran kanssa ja samalla positiiviset tunteet vahvistuvat

(Crossman, Kazdin & Knudson 2015, 656). Koiran avulla on mahdollista tuoda iloa

luokkaan ja yhteiset ilon aiheet voivat parantaa luokan yhteishenkeä (Ahonen 2013, 187).

Myös koiran ja opettajan muodostama tiimi tukee positiivisia tunteita luokassa (Beetz

2013, 6).

5.2 Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen koira-avusteisesti

Arkow (1990) on sitä mieltä, että lapsi joka kunnioittaa eläimiä, kasvaa empaattiseksi,

myötätuntoiseksi ja osaa kunnioittaa myös muita ihmisiä (viitattu lähteessä Arkow 2010,

457). Empatiakyvyn parantuminen onkin yksi koira-avusteisuuden hyödyistä (Hergovich,

Monshi, Semmler & Zieglmayer 2002, 47; Wood 2011, 30). Kun koiran kanssa oppii

empatiakykyä, sitä on helpompi toteuttaa myös ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa

(Thompson & Gullone 2003, 176-177). Koira voi toimia lapsilla myös yhteyden luojana

kun he tarkastelevat yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia muiden ikätoveriensa kanssa (Wood

2011, 30).

Koirat ovat usein kiinnostuneita epävarmoista ja ujoista ihmisistä, jolloin ne hakeutuvat

omatoimisesti tällaisten henkilöiden seuraan. Luokassa koiran hakeutuessa ujon oppilaan

seuraan muut oppilaat saattavat ihailla kyseistä oppilasta, jonka johdosta ujo oppilas voi

kiinnittyä lähemmäs muita oppilaita. (Törmälehto 2013, 45-46.) Ujot oppilaat saavat myös

tukea koiralta turvallisuuden tunteen muodossa (Ikäheimo 2013, 146). Myös

erityisoppilaille koirasta voi olla apua muiden oppilaiden hyväksynnän saamisessa

(Ahonen 2013, 190).

Kun luokassa on koira, oppilaiden ja opettajan välinen yhteistyö on sujuvampaa. Oppilaat

ovat myös osallistuvampia. (Arkow 2010, 474.) Koira lisää sosiaalista viihtyvyyttä

luokassa omalla läsnäolollaan (Ahonen 2013, 168). Koirien luoman ilmapiirin avulla

keskustelu oppilaiden välillä, erityisesti riitatilanteissa, on sujuvampaa ja asiallisempaa

(Ahonen 2013, 189). Aggressiivisuuden määrän on tutkittu laskevan kun luokassa on koira

(Hergovich ja muut 2002, 47; Kotrschal & Ortbauer 2003, 153). Beetz (2013) viittaa

artikkelissaan Beckin ja Rudin (2000) toteuttamaan tutkimukseen, jossa koirien läsnäolo

17

rauhoitti oppilaita (viitattu lähteessä Beetz 2013, 1). Ikäheimo (2013) on myös kokenut

koirat rauhoittavina tekijöinä. Ylivilkaskin lapsi voi rauhoittua, kun hän saa välillä leikkiä

koiran kanssa. (Ikäheimo 2013, 145.)

Koiran läsnäolo vaikuttaa oppilasryhmän integraatioon. Ryhmä yhdistyy koiran

vähentäessä oppilaiden huonoa ja provosoivaa käyttäytymistä. Oppilaat ovat myös

vähemmän yksin ja toimivat enemmän ryhmässä. (Kotrschal & Ortbauer 2003, 153-155.)

Myös maahanmuuttajalapset voivat saada tukea luokassa olevalta koiralta. Koiran läsnäolo

sitoo luokkaa paremmin yhteen ja maahanmuuttajalapsien sosiaalinen ja kognitiivinen

kehitys parantuu. (Hergovich ja muut 2002, 47.)

Eräässä tutkimuksessa todettiin, että koiran läsnäolo edisti kehityshäiriön omaavien

oppilaiden positiivista vuorovaikutusta opettajaa kohtaan. Oppilaat olivat myös

sosiaalisesti vastaanottavaisempia koiran läsnä ollessa. (Esteves & Stokes 2008, 13.) Tätä

tukee myös vanhempi tutkimus, jossa todettiin koiran edistävän oppilaiden

tarkkaavaisuutta sekä vastaanottavaisuutta (Limond, Bradshaw & Cormack 1997, 88).

5.3 Koira-avusteisuus oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden tukena

Koira on dynaaminen olento ja sen toiminta vaihtelee, mikä osaltaan pitää paremmin

motivaatiota yllä. Tilanteet koiran kanssa eivät koskaan ole täysin samanlaisia. (Pavlides

2008, 187.) Beetz (2013) kertoo tutkimuksessaan siitä, kuinka luokassa oleva koira

parantaa oppilaiden asennetta koulunkäyntiä kohtaan (Beetz 2013, 6). Kruger ja muut

(2004) uskovat koirien lisäävän lasten keskittymiskykyä ja mielijohteiden hallintaa

(Kruger ja muut 2004, 22).

Koiralta saatava palaute voi olla lapselle tärkeämpää ja todellisempaa kuin opettajalta

saatu, sillä lapsi tietää, ettei koira teeskentele (Ikäheimo 2013, 147). Saatava palaute on

välitöntä ja se antaa lapsen oikealle käyttäytymiselle jatkuvaa vahvistusta. Tämän avulla

lapsi voi samalla oppia sosiaalista älykkyyttä sekä elekieltä. (Kruger, Trachtenberg &

Serpell 2004, 22.)

Koiran läsnäolo voi vähentää erilaisista tehtävistä johtuvaa ahdinkoa ilman, että oppilaan

tarvitsee aloittaa toista tehtävää helpottaakseen oloaan (Crossman ja muut 2015, 656).

Koira vähentää myös kognitiivisiin, muistia vaativiin tehtäviin annettavien ohjeiden

määrää. Tässä tutkimuksessa selvisi, että oppilaat eivät tarvinneet tehtävää tehdessään

lisäohjeita niin paljon, kuin tilanteessa, jossa paikalla oli vain opettaja. (Gee, Crist & Carr

2010, 181-182.) Jatkotutkimuksessa todettiin, että koiran läsnäolo vaikutti positiivisesti

myös oppilaiden nopeuteen ja tarkkuuteen muistia vaativassa tehtävässä (Gee, Belcher,

Grabski, DeJesus & Riley 2012, 297).

Motorisia taitoja vaativissa tehtävissä koira-avusteisuudella on myös vaikutuksensa.

Eräässä tutkimuksessa oppilaat suorittivat motorisia taitoja vaativat tehtävät nopeammin

koiran läsnä ollessa. Tutkijat selittivät tätä muun muassa sillä, että koira rentoutti oppilaita

ja toimi motivaattorina. (Gee, Harris & Johnson 2007, 382.)

5.3.1 Lukivaikeudet ja koira-avusteisuus

Vuonna 1999 Yhdysvalloissa käynnistettiin Intermountain Therapy Animals-organisaation

toimesta ensimmäinen lukukoira-ohjelma, jonka tarkoituksena oli rohkaista lapsia

lukemaan lukivaikeuksista huolimatta. Lukukoira-ohjelmassa lapset lukevat ääneen

koiralle. Sama organisaatio teki vuotta myöhemmin tutkimuksen aiheeseen liittyen.

Tutkimuksessa selvisi, että lasten luetunymmärtämisen taidot, itsetunto sekä

vuorovaikutustaidot luokkatovereiden kanssa parantuivat. (Altschiller 2011, 11-12.)

Lukivaikeuksista kärsivät oppilaat voivat tarvita oman rauhallisen tilan, jossa he voivat

keskittyä lukemiseen (Takala & Kontu 2016, 80). Tämän vuoksi koiralle ääneen lukeminen

voi olla helpompaa kuin ihmisille lukeminen. Koska koirat eivät puhu, ne eivät keskeytä

eivätkä kommentoi lapsen lukemista. Ne eivät myöskään välitä lapsen ulkoisesta

habituksesta tai sosioekonomisesta asemasta. (Fung 2016, 5.)

Lukemaan oppimisen edellytyksenä voidaan nähdä muun muassa hyvä keskittymiskyky ja

itsetunto (Takala 2006, 16). Koiran on todettu vaikuttavan positiivisesti oppilaiden

itsetunnon kehittymiseen sekä keskittymiskykyyn (Kruger ja muut 2004, 22-24).

Oppilaalle on myös tärkeää tarjota kiireetön ja kannustava ilmapiiri lukutilanteessa (Takala

2006, 16). Koiran läsnäolon on tutkittu lisäävän lapsen motivaatiota ja viihtyvyyttä

lukutilanteessa (Pavlides 2008, 78). Tämän huomasi myös Hautala (2015) tekemässään

tutkimuksessa. Oppilaat olivat lukukoiratoiminnasta innoissaan ja he olivat motivoituneita

lukemaan koiralle. (Hautala 2015, 60-62.)

19

5.3.2 Autismin kirjo ja koira-avusteisuus

Grandin (2011) kirjoittaa artikkelissaan, kuinka lapset, joilla autismin kirjon piirteitä, ovat

muodostaneet koiraan yhteyden, jota eivät koskaan ihmisten kanssa koe. Koirat kokevat

maailman aistinvaraisesti ja ihminen, joka kokee maailman samalla tavalla, voi samaistua

koiraan. Osa autismin kirjon piirteitä omaavista ihmisistä kokevat maailman aistien kautta,

verbaalisen kielen sijaan. (Grandin 2011, 187-189.)

Eräässä tutkimuksessa saatiin selville, että lapsi, jolla on autismin kirjon häiriö, on

mieluiten vuorovaikutuksessa koiran kanssa. Lapsi sai vapaasti valita toimiiko hän koiran

vai ihmisen kanssa, vai leikkiikö erilaisilla leluilla. Lapset valitsivat koiran kaksi kertaa

useammin kuin ihmisen ja kuusitoista kertaa useammin kuin lelut. Lapset myös viettivät

koiran kanssa enemmän aikaa kuin ihmisen tai lelujen kanssa. Koira oli valikoitunut

yhdeksi osaksi tutkimusta sen hyvien aistinvaraisten kommunikaatiotaitojen takia.

(Prothmann, A., Ettrich & Prothmann, S. 2009, 163-167.)

Pavlides (2008) kirjoittaa kirjassaan Martinin ja Farnumin (2002) tekemästä tutkimuksesta,

jossa tutkittiin, miten koiran kanssa vuorovaikuttaminen vaikuttaa autismin kirjon häiriön

omaavien oppilaiden toimintaan. Lapset olivat iloisempia, leikkisämpiä ja nauroivat

enemmän kun he keskittyivät koiran kanssa toimimiseen. Heidän huomionsa ei myöskään

harhaillut koirasta muualle, toisin kuin ihmisen tai lelun kanssa toimiessa. Koiralle myös

puhuttiin toiminnan aikana. (Pavlides 2008, 76.) Gradussaan Vainio (2016) totesi luokassa

olevan koiran lisäävän oppilaiden spontaania, verbaalista kommunikointia sekä aloitteen

tekemistä (Vainio 2016, 81-82).

Koiran harjaaminen tai silittäminen ja sen kanssa leikkiminen voivat kehittää oppilaan

motorisia taitoja, samalla vähentäen stressiä. Koiran läsnäolo luokassa vähentää myös

oppilaiden ahdistusta ja saa heidät selviytymään vaikeista sosiaalisista tilanteista. (Harris &

Sholtis 2016, 266-267.) Myös lemmikkikoiran on todettu vähentävän autismin kirjoon

kuuluvien lasten ahdistuneisuutta (Wright ja muut 2015, 621).

5.4 Yhteenveto

Koiran läsnäolo vaikuttaa oppilaiden toimintaan, tunteiden ilmaisuun, vuorovaikutukseen

ja erilaisten oppimisvaikeuksien kanssa selviämiseen. Koira tarjoaa oppilaalle

emotionaalista turvaa, jonka avulla oppilaan on helpompi ilmaista itseään aikuiselle. Se

myös rauhoittaa oppilaita sekä vaikuttaa sosiaalisen vuorovaikutuksen laatuun. Oppilaat

ilmaisevat asiansa rauhallisemmin koiran läsnä ollessa. Koiran läsnäolo voi sitoa luokkaa

paremmin yhteen ja vaikuttaa positiivisesti muistia vaativien tehtävien suorittamiseen.

Myös lukivaikeuksista kärsivä oppilas voi saada koiralta tukea esimerkiksi lukutilanteessa.

Ujo oppilas voi saada koiralta turvaa ja rohkaisua sekä kiinnittyä muuhun ryhmään

paremmin koiran avulla. Myös oppilaiden itsetunto saa vahvistusta koira-avusteisen

opetuksen kautta. Koira motivoi oppilaita parempiin suorituksiin koulussa ja koulunkäynti

voi tuntua mielekkäämmältä koiran ollessa paikalla. Koira tuo myös iloa koulupäiviin ja

rentouttaa oppilaita.

Maahanmuuttajaoppilaat sekä autismin kirjon häiriön omaavat lapset voivat saada

tarvitsemaansa tukea koiralta. Autismin kirjon häiriön omaava oppilas voi haluta toimia

mieluummin koiran kuin ihmisen kanssa. Koiran avulla hän voi keskittyä ja kommunikoida

paremmin. Myös motoristen taitojen harjoittaminen onnistuu yhdessä koiran kanssa.

21

6 Tutkielman johtopäätökset

Ensimmäisen tutkimuskysymykseni tavoitteena oli selvittää koira-avusteisen toiminnan

tarjoamia hyötyjä ihmisen hyvinvoinnille. Tutkielmasta selviää, kuinka koiria on

hyödynnetty ihmisten elämässä vuosisatojen ajan ja niiden tarjoamat positiiviset

vaikutukset ovat nähtävissä niin fyysisessä, psyykkisessä kuin sosiaalisessakin terveydessä.

Yksinkertaisimmillaan koirat saavat ihmiset liikkeelle ja motivoivat heitä kävelemään

(Hart 2010, 70), mikä vaikuttaa positiivisesti heidän fyysiseen kuntoonsa.

Oksitosiinin lisääntynyt tuotanto ihmisen ja koiran välisessä vuorovaikutuksessa (Beetz,

Uvnäs-Moberg, Julius & Kotrschal 2012, 12), on varmasti yksi tunnetuimmista hyödyistä

koira-avusteisuuteen liittyen. Oksitosiini vaikuttaa esimerkiksi ihmisten välisiin

vuorovaikutussuhteisiin (Kortesluoma & Karlsson 2011), joihin huomasin myös koira-

avusteisuuden vaikuttavan. Voin päätellä, että koiran läsnäollessa ja sen kanssa toimiessa,

se lisää ihmisten oksitosiinin tuotantoa, joka taas vaikuttaa ihmisten välisiin parempiin

vuorovaikutussuhteisiin. Myös se, että koira luo positiivisen ilmapiirin (Ikäheimo 2013,

135-147), vaikuttaa myönteisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Toisen tutkimuskysymykseni avulla selvitin miten koira-avusteisuutta voidaan hyödyntää

tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa. Kuten tutkielmasta voidaan päätellä, koira-

avusteisuudella voidaan vaikuttaa positiivisesti oppilaiden koulunkäyntiin sen eri osa-

alueilla. Erään tutkimuksen mukaan koira vaikuttaa positiivisesti myös opettajaan ja hänen

toimintaansa oppilaita kohtaan (Beetz 2013, 6). Tämän perusteella voidaan ajatella, että jo

koiran ja opettajan välisellä vuorovaikutuksella voidaan luoda parempaa oppimisilmapiiriä.

Tutkielmastani kävi ilmi, että koira vaikuttaa ihmisen positiivisuuteen ja vähentää stressiä,

mikä vaikuttaa positiivisella tavalla opettajan työhön. Stressitasojen aleneminen ja yleisesti

positiivinen olotila opettajalla välittyy myös oppilaille.

Koiran läsnäolo ja sen kanssa toimiminen voivat vahvistaa oppilaan itsetuntoa (Kruger ja

muut 2004, 24; Ikäheimo 2013, 145). Hyvä itsetunto taas korreloi positiivisesti

koulumenestyksen kanssa (Keltinkangas-Järvinen 2004, 180). Näin voin päätellä, että

koira-avusteisuus vaikuttaa positiivisesti myös oppilaan koulumenestykseen. Koiralta

saatavan palautteen ollessa välitöntä ja rehellistä, voi sekin vahvistaa lapsen itsetuntoa.

Oppilaat harjoittelevat koulussa tulkitsemaan omaa ja muiden käyttäytymistä. Olisi

tärkeää, että oppilas osaa antaa selityksiä omalle ja muiden käyttäytymiselle. (Takala &

Kontu 2016, 83.) Koira voi toimia hyvänä tukena ja apuna tässä harjoittelussa, sillä koiran

kanssa on mahdollista oppia empatiakykyä ja tunnetaitoja (Wood 2011, 30; Ahonen 2013,

188-192). Hyvät tunnetaidot taas ovat yhteydessä käyttäytymiseen sekä

vuorovaikutukseen, sillä vuorovaikutus vaatii toisen ihmisen tunteiden tunnistamista sekä

omien tunteiden säätelyä (Salovaara & Honkonen 2011, 87).

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat tunnekasvatuksen

merkitystä opetuksessa. Useiden oppiaineiden tavoitteissa on mainittu tunnekasvatus ja

tunteiden ilmaisun taidot. (Opetushallitus 2014.) Tutkielmastani selviää, että koira-

avusteisuutta olisi mahdollista käyttää apuna tunnekasvatuksessa. Tunnekasvatus voi olla

oppilaille helpompaa ja hauskempaa koiran kanssa (Ahonen 2013, 192).

Eräässä tutkimuksessa selvitettiin, että lapsen lukutaidot vaikuttavat myös hänen

empatiakykyynsä. Mitä paremmat oppilaan lukutaidot ovat, sitä paremmin hän osaa tulkita

muiden tunteita ja samaistua niihin. (Gabay, Shamay-Tsoory & Goldfarb 2016, 1138.)

Koska tutkielmassani totesin koiran kehittävän lapsien empatiakykyä, voi lukivaikeuksista

kärsivä oppilas saada koiralta tukea niin lukemiseen, kuin vielä heikkojen

empatiataitojenkin harjoittamiseen.

Tutkielmani toisiaan tukevista tuloksista huolimatta useissa käyttämissäni lähteissä

korostettiin jatkotutkimusten tarvetta eläinavusteisuuden ja koira-avusteisuuden hyödyistä.

Nykyisten tutkimuksien varjopuoliksi muodostuikin niiden pienet otannat ja lyhyet

tutkimusajat. Serpell, McCune, Gee ja Griffin (2017) ovat artikkelissaan koonneet

eläinavusteisen toiminnan tutkimuksen haasteita. Eläinavusteisuudesta ei ole vahvaa,

selittävää teoriaa, jota tarvitaan tutkimuksien pohjalle. Otannat ovat myös pieniä ja

tutkimuskysymykset huonoja. Myös media ja yleisö saattaa odotuksillaan ohjata

tutkimuksien tuloksia. (Serpell, McCune, Gee & Griffin 2017, 2-7.)

Tämän takia olisi hyvä tehdä aiheesta pidempiaikaista ja laajempaa tutkimusta. Suomessa

tapahtuvalle tutkimukselle olisi myös kova tarve, sillä suurin osa löytämistäni

tutkimuksista oli tehty muualla. Useissa lähteissä oli kuitenkin huomattu samanlaisia

positiivisia vaikutuksia koira-avusteisuudesta, jolloin tulokset saivat lisää uskottavuutta.

Kansainväliset tutkimukset ja niiden paljous lisäävät myös tutkielmani luotettavuutta.

23

Omat pohjatietoni koira-avusteisuudesta tulivat lähinnä omista kokemuksista koirien

kanssa, eikä minulla ollut varsinaista tutkimustietoa aiheesta. Uskon kuitenkin, ettei omat

ajatukseni vaikuttaneet tutkielman johtopäätöksiin, vaan sain myös itse uutta tietoa koira-

avusteisuuden hyödyistä. Monet tuloksista ovat kyllä nähtävissä myös omissa

kokemuksissani. Tämä osaltaan lisää luotettavuutta, sillä tiedostan omat tunteeni

tutkittavaa aihetta kohtaan ja osaan jäsennellä niitä tutkielman teon aikana (Lindh 2015,

35-36).

Tulee myös muistaa, että tutkielmani keskittyy ainoastaan koira-avusteisuuden positiivisiin

puoliin. Niin tässä, kuin lähes kaikissa muissakin asioissa, on kuitenkin mahdollista löytää

myös negatiivisia puolia. Koirien toiminta ei ole aina ennustettavissa vaikka kyseessä olisi

hyvinkin tuttu koira. Tästä johtuen koirat voivat niille epämukavissa tilanteissa esimerkiksi

purra tai raapia ihmistä (Haverkos, Hurley, McCune & McCardle 2011, 58, 76). Myös

allergiset oppilaat tulee huomioida koira-avusteista opetusta harkitessa ja toteuttaessa.

Kaikki ihmiset eivät myöskään pidä koirista, eivätkä voi sietää niiden läsnäoloa.

Esimerkiksi yksilöille, joilla on autismin kirjon piirteitä, koira ja sen toiminta voi aiheuttaa

pelkoa, kipua tai aistien ylikuormitusta (Grandin 2011, 187).

On myös tärkeää, että opettaja, joka toimii yhdessä koiran kanssa, osaa tulkita koiran

elekieltä ja on myös kouluttanut koiran hyvin. Myös oppilaiden tulee tietää pelisäännöt,

miten koiran kanssa tulee toimia. Tällä pystytään estämään vahinkoja koiran ja oppilaiden

välillä. (Haverkos ja muut 2011, 70, 76.)

7 Pohdinta

Tutkielman aihe lähti pitkälti omasta mielenkiinnonkohteestani ja uskoin tutkielman teon

olevan mielekästä ja mukavaa. Tätä se myös olikin, mutta sopivan aineiston keruu oli aikaa

vievää ja se osaltaan vei työniloa pois. Suurin osa käyttämistäni lähteistä oli myös

englanninkielisiä, mikä lisäsi tutkielman teon vaikeutta. Myös aikaisempien tutkimuksien

vähyys vaikeutti kirjoitusprosessia. Mitä pidemmälle tutkielman teko kuitenkin eteni, sitä

helpommaksi ja mielekkäämmäksi se muuttui. Tekoprosessi oli kaiken kaikkiaan raskas,

mutta palkitseva.

Kuten johdannossa mainitsin, koirat ovat olleet aina lähellä sydäntäni ja kuuluneet

elämääni lapsesta saakka. Olen mieltänyt koirani aina perheenjäseniksi, sillä niiltä saatava

tuki ja turva on korvaamatonta. Tämän tutkielman avulla sain vahvistuksen omille

ajatuksilleni ja kokemuksilleni siitä, että koirat ovat hyödyksi ihmisille monilla osa-

alueilla. Tutkielman teko ja sen tulokset myös vahvistivat haluani jatkaa samaa aihetta pro

gradu-tutkielmassa.

Tämä prosessi myös vahvisti haluani kokeilla koira-avusteista opetusta joskus

tulevaisuudessa. Koira-avusteisuuden avulla on mahdollista saada positiivisia kokemuksia

koulusta ja se mahdollistaa myös oppilaiden tukemisen erityisesti psyykkisellä ja

sosiaalisella tasolla. Positiivinen pedagogiikka on yksi uusista suuntauksista

koulumaailmassa, jossa keskitytään positiivisiin tunteisiin sekä vahvuuksiin (Uusitalo-

Malmivaara & Vuorinen 2016). Koiran lisätessä positiivisia tunteita, voitaisiin koira-

avusteisuuttaa hyödyntää myös positiivista pedagogiikkaa harjoittaessa.

Mielestäni tärkeimmät tulokset tutkielmassani ovat koiran tuoma turva (Ikäheimo 2013,

146), lämpö (Prothmann, Bienert & Ettrich 2006, 275-276) ja ehdoton rakkaus (Altschiller

2011, 3-5). Näiden tunteiden avulla ihminen pärjää vaikeissakin tilanteissa ja niitä haluan

koiran avulla välittää myös tuleville oppilailleni. Perusopetuksen opetussuunnitelman

perusteiden korostaessa tunnekasvatuksen merkitystä (Opetushallitus 2014), uskon koira-

avusteisuuden olevan hyvä keino oppilaiden tunteiden käsittelyn ja ilmaisun tukemiseen.

25

8 Lähteet

Ahonen, L. 2013. Koirat kasvun ja kehityksen tukena koulussa. Teoksessa K. Ikäheimo

(toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki: Solution Models

House, 184-194.

Altschiller, D. 2011. Animal-assisted therapy. California: Greenwood.

Anderson, K. & Olson, M. 2006. The value of a dog in a classroom of children with severe

emotional disorders. Anthrozoös 19:1, 35-49.

Anderson, K. 2007. Who let the dog in? How to incorporate a dog into a self-contained

classroom. Teaching Exceptional Children Plus, 4:4. Haettu 3.4.2017 osoitteesta

http://escholarship.bc.edu/education/tecplus/vol4/iss1/art4

Arkow, P. 2010. Animal-assisted interventions and humane education: opportunities for a

more targeted focus. Teoksessa A.H. Fine (toim.) Handbook on animal-assisted therapy -

Theoretical foundations and guidelines for practice. California: Academic Press, 457-480.

Autismiliitto, 2017. Haettu 23.03.2017 osoitteesta: www.autismiliitto.fi

Avustajakoira – Assistent Hund ry, 2017. Haettu 23.03.2017 osoitteesta

http://avustajakoira.yhdistysavain.fi

Beetz, A., Kotrschal, K., Turner, D., Hediger, K., Uvnäs-Moberg, K. & Julius, H. 2011.

The Effect of a Real Dog, Toy Dog and Friendly Person on Insecurely Attached Children

During a Stressful Task: An Exploratory Study. Anthrozoös, 24:4, 349-368.

Beetz, A., Uvnäs-Moberg, K., Julius, H. & Kotrschal, K. 2012. Psychosocial and psycho-

physiological effects of human-animal interactions: the possible role of oxytocin. Frontiers

in Psychology 3:234, 1-15. Haettu 7.3.2017 osoitteesta

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3408111/pdf/fpsyg-03-00234.pdf

Beetz, A., Julius, H., Turner, D. & Kortschal, K. 2012. Effects of social support by a dog

on stress modulation in male children with insecure attachment. Frontiers in Psychology

3:352. Haettu 24.3.2017 osoitteesta

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3498889/pdf/fpsyg-03-00352.pdf

Beetz, A. 2013. Socio-emotional correlates of a schooldog-teacher-team in the classroom.

Frontiers in Psychology 4:886, 1-7. Haettu 25.10.2016 osoitteesta

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fpsyg.2013.00886/full

Borgström, C.N. 2013. Avustajakoirat ja koira-avusteinen työskentely. Teoksessa K.

Ikäheimo (toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki: Solu-

tion Models House, 75-81.

Colarelli, S., McDonald, A., Christensen, M. & Honts, C. 2017. A Companion Dog In-

creases Prosocial Behavior in Work Groups. Anthrozoös, 30:1, 77-89. DOI:

10.1080/08927936.2017.1270595

Colombi, C., Kim, S. H., Schreier, A. & Lord, C. 2012. Identification and Diagnosis of

Autism Spectrum Disorders. Teoksessa D. Zager, M. Wehmeyer & R. Simpson (toim.)

Educating Students with Autism Spectrum Disorders. New York NY: Routledge, 46-60.

Crossman, M., Kazdin, A. & Knudson, K. 2015. Brief Unstructured Interaction with a Dog

Reduces Distress, Anthrozoös, 28:4, 649-659, DOI: 10.1080/08927936.2015.1070008

Esteves, S. & Stokes, T. 2008. Social Effects of a Dog's Presence on Children with Disa-

bilities. Anthrozoös, 21:1, 5-15.

Fung, S. 2016. Canine-assisted reading programs for children with special educational

needs: rationale and recommendations for the use of dogs in assisting learning. Educational

Review, DOI: 10.1080/00131911.2016.1228611

Gabay, Y., Shamay-Tsoory, S. & Goldfarb, L. 2016. Cognitive and emotional empathy in

typical and impaired readers and its relationship to reading competence. Journal of Clinical

and Experimental Neuropsychology, 38:10, 1131-1143.

DOI:10.1080/13803395.2016.1199663

Gee, N., Belcher, J., Grabski, J., DeJesus, M. & Riley, W. 2012. The Presence of a Thera-

py Dog Results in Improved Object Recognition Performance in Preschool Children. An-

throzoös, 25:3, 289-300.

Gee, N., Crist, E. & Carr, D. 2010. Preschool Children Require Fewer Instructional

Prompts to Perform a Memory Task in the Presence of a Dog. Anthrozoös, 23:2, 173-184.

27

Gee, N., Harris, S. & Johnson, K. 2007. The Role of Therapy Dogs in Speed and Accuracy

to Complete Motor Skills Tasks for Preschool Children. Anthrozoös, 20:4, 375-386.

Grandin, T. 2011. The Roles That Animals Can Play with Individuals with Autism. Teo-

ksessa P. McCardle, S. McCune, J. Griffin, L. Esposito & L. Freund. Animals in Our

Lives. Human-Animal Interaction in Family, Community & Therapeutic Settings.

Baltimore: USA: Paul H. Brookes Publishing Co., 183-195.

Hallgren, A. 1991. Ihmisen paras ystävä. Helsinki: Tammi.

Hallgren, A. 2006. Tunnista koirasi viestit. Helsinki: Tammi.

Harris, K. & Sholtis, S. 2016. Companion Angels on a Leash: Welcoming Service Dogs

Into Classroom Communities for Children With Autism. Childhood Education, 92:4, 263-

275. DOI: 10.1080/00094056.2016.1208003

Hart, L. 2010. Positive effect of animals for psychosocially vulnerable people: a turning

point for delivery. Teoksessa A.H. Fine (toim.) Handbook on animal-assisted therapy -

Theoretical foundations and guidelines for practice. Academic Press: California CA, 59-

84.

Hautala, I. 2015. Lukukoira lapsen psyykkisenä tukena lukutilanteissa. Kasvatustieteen pro

gradu -tutkielma. Oulun Yliopisto.

Haverkos, L., Hurley, K., McCune, S. & McCardle, P. 2011. Public Health Implications of

Pets – Our Own Animals and Those of Others. Teoksessa P. McCardle, S. McCune, J.

Griffin, L. Esposito & L. Freund. Animals in Our Lives. Human-Animal Interaction in

Family, Community & Therapeutic Settings. Baltimore: USA: Paul H. Brookes Publishing

Co., 55-82.

Havey, J., Vlasses, F., Vlasses, P., Ludwig-Beymer, P. & Hackbarth, D. 2014. The Effect

of Animal-Assisted Therapy on Pain Medication Use After Joint Replacement. Anthro-

zoös, 27:3, 361-369.

Hergovich, A., Monshi, B., Semmler, G. & Zieglmayer, V. 2002 The effects of the pres-

ence of a dog in the classroom, Anthrozoös, 15:1, 37-50.

Ikäheimo, K. 2013. Eläimen ja ihmisen suhde. Teoksessa K. Ikäheimo (toim.)

Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki: Solution Models House,

5-9.

Ikäheimo, K. 2013. Eläinavusteisen työskentelyn määritelmiä ja termejä (AAA ja AAT).

Teoksessa K. Ikäheimo (toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa.

Helsinki: Solution Models House, 10-13.

Ikäheimo, K. 2013. Koira-avusteinen lasten ja nuorten yksilöpsykoterapia. Teoksessa K.

Ikäheimo (toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki:

Solution Models House, 135-149.

Isokorpi, T. 2004. Tunneoppia – parempaan vuorovaikutukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Isokorpi, T. & Viitanen, P. 2001. Tunnevoimaa! Tampere: Tammi.

Keltinkangas-Järvinen, L. 2004. Hyvä itsetunto. Juva: WSOY.

Keltinkangas-Järvinen, L. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Juva: WSOY.

Kennelliitto. 2017. Kaverikoirat. Haettu 24.3.2017 osoitteesta

http://www.kennelliitto.fi/koirat/kaverikoirat

Kihlström-Lehtonen, H. 2013. Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry. Teoksessa K.

Ikäheimo (toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki:

Solution Models House, 88-90.

Klemettilä, H. 2013. Apurieläinten historiaa länsimaissa: koira, hevonen ja kissa.

Teoksessa K. Ikäheimo (toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa.

Helsinki: Solution Models House, 14-21.

Kortesluoma, S. & Karlsson, H. 2011. Oksitosiini, kiintymyksen ja sosiaalisuuden

neuropeptidi. Duodecim 9. Haettu 7.3.2017 osoitteesta

http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2011/9/duo99526

Kotrschal, K. & Ortbauer, B. 2003. Behavioral effects of the presence of a dog in a class-

room. Anthrozoös, 16:2, 147-159.

29

Krause-Parello, C. & Friedmann, E. 2014. The Effects of an Animal-Assisted Intervention

on Salivary Alpha-Amylase, Salivary Immunoglobulin A, and Heart Rate during Forensic

Interviews in Child Sexual Abuse Cases. Anthrozoös, 27:4, 581-590.

Kruger, K., Trachtenberg, S. & Serpell, J. 2004. Can Animals Help Humans Heal? Ani-

mal-Assisted Interventions in Adolescent Mental Health. Haettu 24.3.2017 osoitteesta

http://www.lemosandcrane.co.uk/dev/resources/Center%20for%20the%20Interaction%20o

f%20Animals%20and%20Society%20%20Can%20Animals%20Help%20Humans%20Hea

l.pdf

Kuikka, P., Närhi, V. & Seppälä, H. 2014. Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien

tarkastelukulmia. Teoksessa V. Närhi, H. Seppälä & P. Kuikka (toim.) Laaja-alaiset op-

pimisvaikeudet. Porvoo: Niilo Mäki Instituutti, 28-40.

Kwong, M. & Bartholomew, K. 2011. “Not just a dog”: an attachment perspective on rela-

tionships with assistance dogs, Attachment & Human Development, 13:5, 421-436, DOI:

10.1080/14616734.2011.584410

Latvala-Sillman, P. 2013. Kasvatus- ja kuntoutuskoira autismiluokassa. Teoksessa K.

Ikäheimo (toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki:

Solution Models House, 202-211.

Laukkanen, S. 2013. Eläinten läheisyys tunne-elämämme säätelykeinona. Teoksessa K.

Ikäheimo (toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki: Solu-

tion Models House, 22-36.

Limond, J., Bradshaw, J. & Cormack, M. 1997. Behavior of Children with Learning Disa-

bilities Interacting With a Therapy Dog. Anthrozoös, 10:2-3, 84-89.

Lindh, J. 2015. Antropologin refleksiivisyys tutkijan oppimisena. Teoksessa S. Aaltonen &

R. Högbacka (toim.) Umpikujasta oivallukseen – Refleksiivisyys empiirisessä

tukimuksessa. Tampere: Tampere University Press, 35-60.

McCardle, P., McCune, S., Netting, E., Berger, A. & Maholmes, V. 2011. Therapeutic

Human-Animal Interaction: An Overview. Teoksessa P. McCardle, S. McCune, J. Griffin,

L. Esposito & L. Freund. Animals in Our Lives. Human-Animal Interaction in Family,

Community & Therapeutic Settings. Baltimore: USA: Paul H. Brookes Publishing Co.,

107-115.

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Haettu 6.3.2017

osoitteesta

http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014

.pdf

Oyama, M., Citron, L., Shults, J., Brown, D., Serpell, J. & Farrar, J. 2017. Measuring

Quality of Life in Owners of Companion Dogs: Development and Validation of a Dog

Owner-specific Quality of Life Questionnaire. Anthrozoös, 30:1, 61-75, DOI:

10.1080/08927936.2016.1228774

Pavlides, M. 2008. Animal-assisted Interventions for Individuals with Autism. London:

Jessica Kingsley Publishers.

Prothmann, A., Bienert, M. & Ettrich, C. 2006. Dogs in child psychotherapy: Effects on

state of mind, Anthrozoös, 19:3, 265-277.

Prothmann, A., Ettrich, C. & Prothmann, S. 2009. Preference for, and Responsiveness to,

People, Dogs and Objects in Children with Autism. Anthrozoös, 22:2, 161-171.

Pölönen, K. 2015. Kolmiportainen tuki esi- ja perusopetuksessa – soveltamiskäytäntöä

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta vuosilta 2012-2015. Teoksessa S. Hakalehto

(toim.) Lapsen oikeudet koulussa. Helsinki: Kauppakamari, 206-251.

Raevaara, T. 2011. Koiraksi ihmiselle. Helsinki: Teos.

Ruokoski, V. 2016. “Koira rauhoittaa nopeammin kuin ihminen” – Koirat yhä useammin

apuna kasvatustyössä. Yle uutiset. Haettu 6.3.2017 osoitteesta http://yle.fi/uutiset/3-

9248173

Salovaara, R. & Honkonen, T. 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. Porvoo: Bookwell oy.

Sanders, C. 2000. The Impact of Guide Dogs on the Identity of People with Visual Im-

pairments. Anthrozoös, 13:3, 131-139.

Serpell, J., McCune, S., Gee, N. & Griffin, J. 2017. Current challenges to research on ani-

mal-assisted interventions. Applied Developmental Science, DOI:

10.1080/10888691.2016.1262775

31

Sinkkonen, J. 2013. Lapsen yksilökehitys ja suhde eläimiin. Teoksessa K. Ikäheimo (toim.)

Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki: Solution Models House,

37-43.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus. Helsinki; Tilastokeskus. Haettu

29.11.2016 osoitteesta: http://www.stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2016-11-

03_tie_001_fi.html

Takala, M. 2006. Lukemaan opettaminen. Teoksessa M. Takala & E. Kontu (toim.) Luki-

vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino, 13-33.

Takala, M. 2016. Luokkamuotoinen erityisopetus. Teoksessa M. Takala (toim.)

Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus Oy, 49-59.

Takala, M. 2016. Osa-aikainen erityisopetus. Teoksessa M. Takala (toim.)

Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus Oy, 60-73.

Takala, M. & Kontu, E. 2016. Oppimisvaikeuden ulottuvuuksia – lukemisen,

käyttäytymisen ja kuulemisen haasteet. Teoksessa M. Takala (toim.) Erityispedagogiikka

ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus Oy, 74-91.

Thompson, K. & Gullone, E. 2003. Promotion of Empathy and Prosocial Behaviour in

Children Through Humane Education. Australian Psychologist, 38:3, 175-182.

Tipper, B. 2011. “A dog who I know quite well”: everyday relationships between children

and animals. Childrens’s Geographies, 9:2, 145-165. Haettu 7.3.2017 osoitteesta

http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14733285.2011.562378?scroll=top&needAc

cess=true

Travers, C., Perkins, J., Rand, J., Bartlett, H. & Morton, J. 2013. An Evaluation of Dog-

Assisted Therapy for Residents of Aged Care Facilities with Dementia, Anthrozoös, 26:2,

213-225.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2013. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Törmälehto, E. 2013. Eläimen vaikutus lapsiryhmien toimintaan ja kehitykseen. Teoksessa

K. Ikäheimo (toim.) Karvaterapiaa – Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki:

Solution Models House, 44-47.

Vainio, I. 2016. Oppilaiden spontaanin kommunikaation muutokset koira-avusteisessa

erityisluokassa. Tapaustutkimus eräässä pääkaupunkiseudun koulussa. Pro gradu -

tutkielma. Helsingin yliopisto.

Wood, L. 2011. Community Benefits of Human-Animal Interactions... the Ripple Effect.

Teoksessa P. McCardle, S. McCune, J. Griffin, L. Esposito & L. Freund. Animals in Our

Lives. Human-Animal Interaction in Family, Community & Therapeutic Settings. Balti-

more: USA: Paul H. Brookes Publishing Co., 23-42.

Wright, H., Hall, S., Hames, A., Hardiman, J., Mills, R., PAWS Project Team & Mills, D.

2015. Pet Dogs Improve Family Functioning and Reduce Anxiety in Children with Autism

Spectrum Disorder. Anthrozoös, 28:4, 611-624. DOI: 10.1080/08927936.2015.1070003