Työssä jatkaminen ja työhön paluu 020216 kpmartimo [Vain luku] · 2016-09-09 · Sairauslomatarve • Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen

Hyvinvointia työstä

Kari-Pekka Martimo, LTTyöterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.

10.2.2016 © Työterveyslaitos | KPMartimo | www.ttl.fi 2

Työterveyshuollon tehtävät työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa

Esityksen sisältö• Mitkä tekijät vaikuttavat työkyvyttömyyteen ja miten näihin tekijöihin

vaikutetaan?• Työkyvyttömyyttä ehkäistään kolmella tasolla, joista kaikki ovat yhtä

tärkeitä• Ruotsissa sairauslomat ovat puolittuneet – Miten siinä onnistuttiin?• Työkyvyttömyysriskin arviointi (- mitä alhaisen motivaation takana voi

olla?)• Mahdollisuuksia ja vaatimuksia työntekijän, työpaikan ja

työterveyshuollon yhteistyölle


Matin tapaus – mikä tässä meni pieleen?”Minulla tuli selkä kipeäksi, enkä pystynyt tekemään töitä entiseen tapaan. Lääkäri kirjoitti sairauslomalle, kun arveli, että kipu johtuu työstä. Röntgenkuvassa oli lisäksi kulumaa eikä niitä saa parannettua. Sairauslomalla esimies tai työkaverit eivät soitelleet, joten en päässyt juttelemaan töihin palaamisesta. Eihän kait niitä hommia voi mitenkään muuttaa. Siellä on sellainen sääntö, että täytyy aina olla täysin terve ennen kuin voi tulla takaisin sairauslomalta hommiin. Minulla selkäkipu jatkui kyllä lievempänä, muttei kokonaan mennyt ohi. Kotonakaan en uskalla tehdä oikein mitään. Olin täysin neuvoton, kun palkanmaksu loppui ja Kelasta alkoi tulla vähemmän päivärahaa. Huolestuin, mitä tästä kaikesta seuraa, ja vähitellen mielikin alkoi laskea. En liiku enää paljoa ulkona, enkä tiedä töistä yhtään mitään. Alkuun tilanne ei ollut ollenkaan näin paha – kun olisi vaan vähän autettu, niin minun ei olisi ollenkaan tarvinnut olla töistä kokonaan pois.”


Työkyvyttömyyden näyttämö


Työterveyshuollon asema


Kuntoutus-palvelut

Sosiaali-vakuutus / Työhallinto

Työn-antaja

Työn-tekijä

Perus-terveyden-

huolto

Erikois-sairaan-

hoito

TTHTTH

TERVEYDEN-HUOLTO

KUNTOUTUS-JÄRJESTELMÄ

TYÖ-PAIKKA


Osatyökykyiset työssä, STM 2013


Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010

Sairauden vai työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä?


PRIMAARI-PREVENTIO JAPROMOOTIO

SEKUNDAARI-PREVENTIO

TERTIAARI-PREVENTIO

TERVEYS/SAIRAUS

Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. painon-hallinta, työturvallisuus, liikunta, päihteet, tuki (työ)elämän kriiseissä

Sairauden (esim. DM, masennus, liikuntaelinvaivat) tai sen esiasteiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, esim. lääkehoito, vuorovaikutuksellinen tuki

Sairauden pahenemisen estämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä, esim. lääkinnällinen kuntoutus

TYÖ-KYVYTTÖ-MYYS

Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista, esim. työn sujuvuus ja koettu mielekkyys, osaamisen kehittäminen, työyhteisön ilmapiiri, yksilön voimavarat ja niihin liittyvä tuki

Työkyvyn heikentymisen varhaista tunnistamista ja siihen puuttumista, esim. sairauspoissaoloseuranta, ”presenteismi”

Työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemistä, esim. työhön paluun ja työssä pärjäämisen tuki, ammatillinen kuntoutus

Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmittäin


Kelan sairausvakuutustilasto 2014

25%

33%

Depressio 65%

Selkä- ja hartiakivut 56%


Kelan sairausvakuutustilasto 2014


Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2015



Työhönpaluun tuen vaikuttavuusVahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä• Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä• Mahdollisuus muokattuun työhön

Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannus-hyödystä• Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo• Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään• Ergonominen työpaikkakäynti


Franche et al, J Occup Rehab 2005

Sairauslomatarve• Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja

järjestelmistä johtuva• Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja

siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan• Lääkäri kirjoittaa todistuksen, ettei kykene (kaikkeen) työhönsä;

työpaikalla tulkitaan, ettei saa tehdä työtä• Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön

paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä• Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos

halutaan



”Ruotsin malli" sairauslomien vähentämiseksi


Sairaus-loma alkaa

Sairausloma kestää alle 3

kuukautta

Sairausloma kestää 3-6 kuukautta

Sairausloma kestää yli 6 kuukautta

Suunnitelmanykyiseen työhön

paluun helpottamiseksi

Suunnitelma uuden työn löytymiseksi

nykyisessä työpaikassa

Suunnitelma työllistymiseksi

nykyisen työpaikan ulkopuolella

Yhteistyö esimiehen

kanssa

Yhteistyö henkilöstö-

hallinnon (tms.) kanssa

Yhteistyö työvalmentajan

kanssa

Työterveys-neuvottelu

Työkokeilu

Täydennys-/uudelleen-koulutus

Onnistunut paluu

työhön

Keltaiset hälytysliput• Potilaaseen/työntekijään liittyvät:

• Kivun katastrofisointi, suhteettomat pelot ja uskomukset• Ylenpalttinen huoli tai ahdistus• Masennus• Heikot pystyvyysajatukset• Heikko usko paranemiseen• Työkyvyttömyysajatukset• Passiiviset selviytymisstrategiat• Tehottomien hoitojen kierre


!Kendall ym. 2009, Back letter 2010

Siniset hälytysliput• Työpaikkaan liittyvät tekijät

• Kokemus työn stressaavuudesta• Alhainen työtyytyväisyys• Huono työorganisaatio• Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat)• Heikot vaikutusmahdollisuudet• Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla• Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana)• Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin


Kendall ym. 2009, Back letter 2010

Mustat hälytysliput• Hallinnolliset tekijät

• Taloudelliset ja kompensaatio-ongelmat• Valitukset• Keskeisten toimijoiden keskinäiset väärinkäsitykset ja erimielisyydet• Prosessin viivästykset (esim. hallinnolliset virheet, hoitojonot, viivästykset tai

kiistat hakemuksista)• Ylireagointi sensaatiohakuisiin uutisiin• Hyödyttämät työhönpaluun tukitoimenpiteet tai –toimintatavat• Läheisten kielteinen asenne • Sosiaalinen eristyneisyys ja/tai toimimattomuus


Kendall ym. 2009, Back letter 2010

Työkyvyttömyysriskien kartoitus

1. Työn fyysiset kuormitustekijät• ”Vaikuttaako työn ruumiillinen raskaus

mahdollisuuksiin palata sairauslomalta töihin?”

2. Työn muokkaamisen vaikeus• ”Voisiko tilapäisillä työjärjestelyillä nopeuttaa

työhön paluuta?”

3. Työhön liittyvä stressi• ”Liittyykö työhösi sellaisia stressaavia tilanteita,

jotka voivat työhön palatessasi aiheuttaa ongelmia?”

4. Tuen puute työssä• ”Miten uskot työkaverien ja esimiehen suhtautuvan,

kun palaat töihin?”

5. Työtyytymättömyys• ”Voisitko suositella työtäsi jollekin muulle/ystävälle?”

6. Työhön paluuseen liittyvät negatiiviset odotukset• ”Huolestuttaako sinua työhön paluuseen liittyvät

vaikeudet?”

7. Kipeytymisen pelko• ”Huolestuttaako sinua vaivasi uusiutuminen työhön

palaamisen jälkeen?”


Shaw ym. J Occup Rehabil 2009

Työkyvyttömyysriskeihin vaikuttaminen• Vaivan alkuvaiheessa

• Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus, arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika tarkempaan arvioon myöhemmin

• Työkyvyttömyysriskin arviointi

• Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa)• Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti

• Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa

• Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä työkavereiden tuen perusteella

• Tarvittaessa työterveysneuvottelu


Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi• Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu?• Mistä hän suoriutuu ongelmitta?• Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia?• Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta?• Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä

selviytymisen ongelmiin• Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus• Seuranta


Korvaava työ• Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön

– siksi työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä.

• Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa.

• Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen.• Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua

lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.• Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin

menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa.


Teknologiateollisuuden työehtosopimus

Onko työtä mahdollista muokata?• Apuvälineet• Työtehtävien rajaaminen• Työtahdin muuttaminen• Töiden järjesteleminen uudelleen• Aikataulutuksen muutos• Työnjako muutetaan• Toinen työpiste• Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään• Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen• Etätyö


Kelan osasairauspäiväraha• Edellytyksenä on, että

• Työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta.

• Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta ollut kokoaikatyön mukainen.• Työntekijä jatkaa omassa työssään.

• Työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy 40-60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä)

• Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä


Osasairauspäivärahan käyttömahdollisuudet• Välittömästi työkyvyttömyyden alussa

• Omavastuuaika 1+9 päivää oltava kokonaan pois töistä• Välittömästi pitkän sairausloman jälkeen

• Ei omavastuuaikaa sairauspäivärahalta suoraan siirryttäessä• Pitkältä sairauslomalta työhön paluun jälkeen

• Omavastuuaika 1 päivä, kun sama sairaus aiheuttaa uudelleen työkyvyttömyyden 30 päivän sisällä sairauspäivärahan päättymisestä


Osa-aikainen työssä jatkaminen verrattuna sairauslomaan liikuntaelinvaivoissa

• Lyhennettyä työpäivää tai –viikkoa tehneet palasivat 8 päivää aikaisemmin töihin kuin sairauslomalla olleet (12 verrattuna 20 päivää)

• Vuoden seurannassa osasairausvapaalla olleilla 4 % vähemmän sairauslomapäiviä kuin sairauslomalla olleilla (16 % verrattuna 20 %)

• Useilla mittareilla katsottuna osa-aikainen työskentely sairausloman sijaan ei aiheuttanut mitään haittaa terveydelle


Viikari-Juntura ym. 2012

Sairausvakuutus- ja työterveyshuolto-lakien muutokset (”30/60/90”)• 30:

• Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissa-olosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut yhteenlaskettuna kuukauden (30 pv) ajan

• 60:• Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden

alkamisesta• 90:

• Sairauspäivärahan maksamisen edellytys on työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen.


Työnjako• Työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työnantajan on

selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.

• Kun selvitetään mahdollisuuksia palata töihin, ei ole tarpeellista käsitellä terveydentilatietojen työnantajan kanssa.

• Työpaikalla keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä sekä muokata työtehtäviä ja työjärjestelyjä työntekijän työkykyä vastaaviksi.

• Työterveyslääkäri kykenee asiantuntemuksellaan arvioimaan, laatiiko hän lausunnon jo selkeästi aikaisemmin kuin 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä

• Työntekijän jäljellä olevan työkyvyn arviointi ja työhönpaluun mahdollisuuksien arviointi ei yleensä ole tavoitteena kannalta koskaan liian aikaista.


Ammatillisen kuntoutuksen prosessi• Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa

toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut• Kuntoutuksen muodot

• Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ)• Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua)• Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammatti- tai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto)• Elinkeinotuki

• Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa


Ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitettävä• Kun terveydelliset ongelmat uhkaavat työssä jatkamista tai sinne

paluuta, esim. • Työssä selviytymisen ongelmat/toistuvat sairauspoissaolot• Pitkittynyt sairausloma (työntekijä jo pelkällä sairauspäivärahalla)• Kuntoutustuki ilman selvää suunnitelmaa työhön paluusta• Työ- tai liikennetapaturman jälkeinen pitkittynyt työkyvyttömyys• Irtisanomistilanne• Ammatillisen kuntoutuksen keinot epäselviä tai suunnitelma vaatii

täydentämistä


Työhönpaluuvalmius• Miltä sinusta tuntuu nyt, miten valmis olet palaamaan töihin?


0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

”En missäännimessä”

”Olisin voinut palata jo”

Sairauspoissaoloihin voi vaikuttaa!• Työpaikalla

• Varhaisen tuen malli (ml. omailmoituskäytäntö, esimiestuki ja yhteydenpito sairausloman aikana)

• Yhdessä sovittu korvaavan työn/tilapäisten työjärjestelyiden malli• Työssä jatkaminen osittain työkykyisenä vähintään yhtä kannattavaksi kuin sairausloma –

myös työnantajalle• Työterveyshuollossa

• Osasairauspäivärahan ja ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikainen hyödyntäminen (osa-aikaratkaisut jo omavastuuajalla)

• Jäljellä olevan työkyvyn arviointi työkyvyttömyyden määrittämisen sijaan (”fit note” ja 90 päivän sääntö)

• Pois työkyvyttömyyden liiallisesta medikalisoinnista• Sairaus ≠ työkyvyttömyys ”sairaana” pitää voida/kannattaa olla töissä

tyoterveyslaitos@tyoterveys@fioh

Kiitos!Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi

SE1

Dia 36

SE1 Tämä on vakio lopetussivuSmeds Ella; 1.7.2015

Documents

Työssä jatkaminen ja työhön paluu 020216 kpmartimo [Vain luku] · 2016-09-09 · Sairauslomatarve • Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen