”Pitää vain yrittää pärjätä”Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista keväällä 2009

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on toteuttanut opiskelijoiden toimeentuloa kartoit-tavia kyselyitä 1980-luvulta lähtien. Niissä ovat toistuneet tietyt peruskysymykset tuloista, opin-tojen edistymisestä, opintotuen ja erityisesti opintolainan käytöstä, työssäkäynnistä ja sen syistä, asumisesta sekä toimeentulon kokemisesta. Tässä tutkimuksessa on keskitytty erityisesti opiskeli-joiden taloudelliseen tilanteeseen, hyvinvointiin ja opiskelutyytyväisyyteen.

Selvityksen ovat tehneet Aleksis Nokso-Koivisto ja Elina Lavikainen Opiskelijajärjestöjen tut-kimussäätiöstä Otuksesta.

”Pitää vain yrittää pärjätä”Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta

ja hyvinvoinnista keväällä 2009

elina lavikainen & aleksis nokso-koivisto

”Pitää vain yrittää pärjätä”

Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista keväällä 2009

elina lavikainen & aleksis nokso-koivisto

Julkaisija:helsingin yliopiston ylioppilaskunta hyyMannerheimintie 5 A, 2. krs00100 Helsinkiwww.hyy.fi

opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö otus rsLapinrinne 200180 Helsinkiwww.otus.fi

Käännökset:theresa norrmén (ruotsi)johanna kouva (englanti)

Taitto: antti pihlajamaa

painojussit oyKerava 2009

Tiivistelmä

Selvityksessä tarkastellaan Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden toimeentuloa, työssäkäyn-tiä sekä hyvinvointia ja opiskelutyytyväisyyttä keväällä 2009. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä, jon-ka otokseen poimittiin 2232 opiskelijaa. Tekninen toteutus tapahtui internetissä. Otos rajattiin vuosina 2003–2008 opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Kysymyslomakkeen palautti 860 vastaajaa. Kyselyn vastausprosentti oli 39.

Vastaajien nettokuukausitulojen mediaani maaliskuussa 2009 oli 850 euroa. Vuoden 2008 bruttotulo-jen mediaani oli 9000 euroa. Säästöjä oli 67 prosentilla vastaajista ja niiden mediaanisumma oli 3000 eu-roa. 74 prosenttia vastaajista nosti kyselyhetkellä opintotukea. Opintotuen asumislisää tai yleistä asu-mistukea sai 64 prosenttia vastaajista. Opintolainaa oli nykyisen tutkintonsa aikana nostanut 28 pro-senttia vastaajista ja lainan mediaanisumma oli 4500 euroa. Maaliskuussa 2009 palkkatuloja oli 62 pro-sentilla vastaajista. Mediaanipalkkatulo nettona oli 500 euroa. Vanhempien tai sukulaisten säännöllistä tukea sai lisäksi 17 prosenttia ja satunnaista tukea 54 prosenttia. Taloudellisen tilanteensa koki hyväksi tai melko hyväksi 42 prosenttia, kohtalaiseksi 33 prosenttia ja huonoksi tai melko huonoksi 25 prosent-tia vastaajista.

Valtaosa vastaajista oli käynyt töissä kuluvan lukuvuoden aikana. Neljäsosa vastaajista ei ollut tehnyt töitä kyseisenä aikana. Kyselyhetkellä työskennelleillä työtuntimäärän mediaani oli 15 tuntia viikossa. Tärkein syy työnteolle oli toimeentulo, jonka mainitsi 43 prosenttia opintojen ohessa palkkatyötä teh-neistä. 59 prosentilla työnteko hidasti opintoja vähintään jonkin verran.

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelutyytyväisyyttä kartoitettiin viiden väittämän avulla. 60 prosent-tia opiskelijoista oli pystynyt tekemään ne opiskeluun liittyvät asiat, jotka oli aikonutkin tehdä. 66 pro-senttia oli tyytyväinen opiskeluympäristönsä ilmapiiriin ja 78 prosenttia fyysiseen oppimisympäristöön-sä. 62 prosenttia vastasi laitoksen tai tiedekunnan opetuksen edistävän heidän oppimistaan ja 39 pro-senttia koki saaneensa riittävästi ohjausta ja tukea opintoihinsa. Ne opiskelijat, joilla oli jokin opiskelua vaikeuttava sairaus tai vamma, olivat muita useammin tyytymättömiä opiskeluympäristönsä ilmapiiriin ja laitoksen tai tiedekunnan opetukseen. Heillä oli myös muita useammin vaikeuksia toteuttaa opintoi-hinsa liittyvät suunnitelmat.

Sammandrag

Utredningen handlar om grundexamensstuderande vid Helsingfors universitet och deras ekonomi, för-värvsarbete, välbefinnande och tillfredsställelse med studierna våren 2009. Undersökningen utfördes som en enkät med ett urval bestående av 2232 studenter. Rent tekniskt utfördes undersökningen som en web-benkät. Urvalet begränsades till studerande som inlett studierna åren 2003–2008. Svarsblanketten retur-nerades av 860 respondenter. Svarsprocenten var 39.

Medianen för respondenternas nettomånadsinkomster i mars 2009 var 850 euro. Medianen för brutto-inkomsterna år 2008 var 9000 euro. 67 procent av de svarande hade besparingar, medianbeloppet var 3000 euro. Vid tidpunkten för enkäten lyfte 74 procent av respondenterna studiestöd. Av de svarande fick 64 procent antingen studiestödets bostadstillägg eller allmänt bostadsstöd. 28 procent av de svaran-de hade lyft studielån för sina nuvarande studier. Lånets medianbelopp var 4500 euro. I mars 2009 hade 62 procent av respondenterna löneinkomster. Mediannettoinkomsten var 500 euro. Dessutom fick 17 procent regelbundet ekonomiskt stöd av föräldrar eller släktingar, medan 54 procent fick stöd ibland. 42 procent upplevde sin ekonomiska situation som god eller mycket god, 33 procent upplevde den som nöj-aktig och 25 procent som dålig eller ganska dålig.

Majoriteten av respondenterna hade förvärvsarbetat under det pågående läsåret. En fjärdedel hade inte arbetat under samma period. Vid tidpunkten för undersökningen var medianen för antalet arbetstimmar 15 timmar i veckan. Av dem som arbetar vid sidan av studierna uppgav 43 procent att ekonomin är det viktigaste skälet till att de förvärvsarbetar. 59 procent uppgav att arbetet gör att studierna drar ut på ti-den åtminstone i viss mån.

Studenternas välbefinnande och tillfredsställelse med studierna kartlades med hjälp av fem påståenden. 60 procent av studenterna hade klarat av att göra de studierelaterade saker som de hade planerat att gö-ra. 66 procent uppgav sig vara nöjda med atmosfären i studiemiljön och 78 procent var nöjda med den fysiska inlärningsmiljön. 62 procent svarade att undervisningen vid deras institution eller fakultet främ-jar inlärningen och 39 procent ansåg att de får tillräckligt med handledning och stöd för sina studier. De studenter som har någon sjukdom eller funktionshinder som försvårar studierna var oftare missnöjda med atmosfären i studiemiljön och med undervisningen vid institutionen eller fakulteten. De hade också oftare än andra svårigheter med att förverkliga sina studierelaterade planer.

Abstract

This study covers basic degree students of the University of Helsinki and their living, working, well-being and satisfaction with their studies in spring 2009. This study was conducted as a form survey and 2232 students were selected for the sample. The technical implementation took place online. The sample was limited to students who began their studies between the years of 2003–2008. The question form was re-turned by 860 respondents. The reply percentage of the survey was 39.

The respondents’ median net monthly income in March 2009 was 850 euro. The median gross income in 2008 was 9000 euro. 67 per cent of respondents had savings and the median amount was 3000 euro. 74 per cent of respondents received student financial aid at the time of the survey. 64 per cent of respon-dents received housing allowance or general housing allowance. 28 per cent of respondents took a stu-dent loan during their current studies and the median amount of the loan was 4500 euro. 62 per cent of respondents had earned income in March 2009. The median net income was 500 euro. In addition, 17 per cent received regular support from their parents or relatives and 54 per cent received support occa-sionally. The respondents’ financial situation was regarded as good or fairly good by 42 per cent, as mo-derate by 33 per cent and as poor or fairly poor by 25 per cent of respondents.

The majority of respondents had worked during the current academic year. One quarter of respondents had not worked during the period in question. Those who worked at the time of the survey had the me-dian of 15 working hours per week. The most important reason for working was subsistence which was mentioned by 43 per cent of those who worked alongside with their studies. For 59 per cent working slo-wed down their studies at least to some extent.

Students’ well-being and satisfaction with their studies was mapped out with the help of five statements. 60 per cent of students had been able to do those study-related affairs which they had planned to do. 66 per cent were satisfied with the atmosphere of their study environment and 78 per cent with their physi-cal study environment. 62 per cent answered that teaching at their department or faculty advanced their learning and 39 per cent considered to have received enough guidance and support for one’s studies. Tho-se students who had an illness or a disability were more often unsatisfied with the atmosphere of their study environment and the teaching of their department or faculty. Also, they more often had difficulties in implementing their study-related plans.

�

Sisällysluettelo

1 Johdanto 71.1 Tutkimuksen tausta ja tutkimuskysymykset 81.1.1 Opintotukijärjestelmä ja opiskelijoiden taloudellinen tilanne 81.1.2 Tutkimuksen tavoitteet 9

2 Kyselyn toteuttaminen ja tutkimusmenetelmät 92.1 Otos ja vastanneet 10

3 Taustatiedot vastaajista 123.1 Ikä, sukupuoli ja perhemuoto 123.2 Opinnot 14

4 Opiskelijoiden toimeentulo 164.1 Perustiedot tuloista ja tulonlähteistä 164.1.1 Opintotuki 194.1.2 Palkkatulot 274.1.3 Taloudellinen tuki vanhemmilta 284.2 Kokemus toimeentulosta ja toimeentulon ongelmat 294.3 Opiskelijoiden asuminen ja asumiskulut 35

5 Opiskelijoiden työssäkäynti 375.1 Elämäntilanne ja työssäkäynti 375.2 Työnteon suhde opintojen etenemiseen 405.3 Opiskelijoiden näkemykset valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä 41

6 Opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelutyytyväisyys 446.1 Kokemus opintojen etenemisestä 456.2 Opiskelu- ja oppimisympäristö 476.3 Opetus ja ohjaus 50

7 Yhteenveto ja pohdintaa 54

Lähteet 58Liite 1. Toimeentuloselvityksen saatekirje 59Liite 2. Kyselylomake 61

�

1 Johdanto

Tässä selvityksessä tarkastellaan Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden taloudellista tilannet-ta, työssäkäyntiä ja hyvinvointia keväällä 2009. Selvityksen on teettänyt Helsingin yliopiston ylioppilas-kunta (HYY), joka on toteuttanut opiskelijoiden toimeentuloa kartoittavia kyselyitä 1980-luvulta lähti-en. Selvityksissä ovat toistuneet tietyt peruskysymykset tuloista, opintojen edistymisestä, opintotuen ja erityisesti opintolainan käytöstä, työssäkäynnistä ja sen syistä, asumisesta sekä toimeentulon kokemises-ta. Näin ylioppilaskunta pystyy seuraamaan esimerkiksi opintotukijärjestelmän muutoksien vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon. Tässä selvityksessä on tehty aikaisempaa enemmän vertailua myös edelli-sen selvityksen tuloksiin vuodelta 2007 sekä lisäksi eräiltä osin vuoden 2005 tuloksiin.

Kyselyiden painopisteet ovat vaihdelleet eri vuosina. Kaksi vuotta sitten tarkasteltiin erityisesti opiskeli-joiden asumista, sen merkitystä osana opiskelijan hyvinvoinnin kokemista sekä asumisen kustannuksia. Neljän vuoden takaisessa selvityksessä oltiin kiinnostuneita erityisesti työntekoon ja työllistymiseen liit-tyvistä näkökulmista.

Käsillä olevassa selvityksessä on keskitytty erityisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelutyytyväisyy-teen. Selvityksessä tarkastellaan opiskelijoiden kokemusta opintojensa etenemisestä ja opintosuunnitel-mien toteutumisesta. Lisäksi kartoitetaan miten opiskelijat kokevat opiskeluympäristönsä ilmapiirin, fyy-sisen oppimisympäristönsä sekä yliopistolla saamansa opetuksen ja ohjauksen. Tässä selvityksessä opis-kelijoiden hyvinvointia arvioidaan näin ollen erityisesti opiskelukyvyn näkökulmasta (ks. opiskelukyvys-tä esim. Kurri 2006).

Kyselylomakkeen sisällöstä vastasivat HYYn edustajat. Kysymykset muotoiltiin yhteistyössä Opiskelija-järjestöjen tutkimussäätiön (Otus rs.) kanssa. HYYn edustajia olivat sosiaalipoliittiset sihteerit Elina Tu-runen, Sofia Lindqvist ja Elina Vaahtera. Selvityksen vastuuhenkilönä toimi Otuksen toiminnanjohtaja Aleksis Nokso-Koivisto ja asiantuntijana tutkija Anna Niemelä. Selvityksen toteutuksesta vastasi tutki-musavustaja Elina Lavikainen. Avovastausten luokitteluun Otuksessa osallistui myös tutkimusavustaja Jussi Koivisto.

�

1.1 Tutkimuksen tausta ja tutkimuskysymykset

1.1.1 Opintotukijärjestelmä ja opiskelijoiden taloudellinen tilanne

Elokuussa 2005 tuli voimaan opintoaikoja rajaava laki, jossa säädettiin tavoiteajat tutkintojen suoritta-miselle. Yleisin maisterin tutkinnon tavoiteaika on viisi vuotta, eli alemman tutkinnon tavoiteaika on kol-me vuotta ja ylemmän kaksi vuotta. Laki koskee opintonsa vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneita pe-rustutkinto-opiskelijoita.

Korkeakouluopintojen kesto on ollut koulutuspoliittisten keskustelujen kestoaihe. Opintojen etenemi-seen ja sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä on viime vuosina selvitetty useissa tutkimuksissa. Eero Kurrin (2006, 62) mukaan opintojen eteneminen liittyy yksilöllisiin, opiskeluympäristöön ja koulutusalan sopi-vuuteen liittyviin tekijöihin. Näitä ovat esimerkiksi opintojen suunnittelu, opintojen ohjaus, hyvät opis-keluvalmiudet, kokemus oikealla alalla opiskelusta ja hyvä terveydentila. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös todettu, että opintojen eteneminen kytkeytyy keskeisellä tavalla opintojen aikaiseen työssäkäyn-tiin. Esimerkiksi vuoden 2006 Opiskelijatutkimuksen (Viuhko 2006, 60) mukaan 44 prosenttia korkea-kouluopiskelijoista oli sitä mieltä, että työssäkäynti oli haitannut opintojen etenemistä. Vuonna 2007 Helsingin yliopiston opiskelijoiden toimeentuloa selvittäneessä tutkimuksessa todettiin, että puolet opis-kelijoista oli tehnyt töitä pelkästään toimeentulon vuoksi ja 45 prosenttia paitsi toimeentulon, myös työ-kokemuksen ja suhteiden vuoksi (Berndtson 2007, 29).

Opintotuki on useimmille opiskelijoille tärkein tulonlähde. Opintotukijärjestelmä on suunniteltu siten, että tukikuukaudet riittäisivät yhden tutkinnon suorittamisen ajaksi ja että tuki mahdollistaisi päätoimi-sen opiskelun. Opintotukea nostavan opiskelijan on saatava vähintään 4,8 opintopistettä jokaista tuki-kuukautta kohti. Kela tarkistaa lukuvuosittain, että opintotukea nostaneet opiskelijat ovat saaneet riit-tävän määrän opintopisteitä. Opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainasta. Opintoraha on veron-alaista tuloa ja sen maksimimäärä on 298 euroa kuukaudessa. Opintorahan määrää korotettiin 15 pro-sentilla 1.8.2008 alkaen.

Opintotuen asumilisä on verotonta tuloa ja sitä maksetaan opiskelijalle, joka asuu yksin taikka avo- tai aviopuolison kanssa vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Opintotuen asumislisää makse-taan vain opiskelukuukausilta. Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 prosenttia asumismenoista, mut-ta asumismenoja ei oteta huomioon 252 euroa ylittävältä osalta. Jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, asumislisää ei makseta. Asumislisä on näiden ehtojen mukaan 29,60–201, 60 euroa kuu-kaudessa. Ne, esimerkiksi perheelliset opiskelijat, jotka eivät saa opintotuen asumislisää, voivat hakea yleistä asumistukea Kelalta.

Opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärä on 1.8.2005 alkaen ollut 300 euroa kuukaudessa. Li-säksi korkeakouluopiskelija voi saada verotuksessa opintolainavähennyksen, jos hän suorittaa korkea-koulututkinnon määräajassa. Vähennys koskee lukuvuonna 2005–2006 tai sen jälkeen korkeakoulu-opintonsa aloittaneita. Vähennyksen määrä on 30 prosenttia opintolainan 2500 euroa ylittävästä osas-ta.

Opintotuen tulorajoja korotettiin 30 prosentilla 1.1.2008. Opintotukea nostava opiskelija saa nyt ansai-ta kutakin tukikuukautta kohden enintään 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohden 1 970 euroa. Opis-kelijan tuloja ei kuitenkaan tarkastella kalenterikuukausittain vaan sallitut ansiotulonsa voi ansaita mil-loin vain kalenterivuoden aikana. Jos esimerkiksi nostaa opintotukea yhdeksänä kuukautena vuodessa, saa lisäksi ansaita 11 850 euroa.

�

Helsingin yliopistossa on 1.8.2005 lähtien ollut käytössä opintopisteiden seurantajärjestelmä Etappi, jon-ka tavoitteena on tukea opiskelua ja vauhdittaa opintojen etenemistä. Järjestelmässä poimitaan tarkas-telupisteissä opiskelijat, jotka eivät ole saavuttaneet tiedekuntaneuvostojen tarkistuspisteille asettamia tavoitteita. Näille opiskelijoille asetetaan ilmoittautumisenesto, joka poistetaan, kun opiskelija on laati-nut opintosuunnitelman ja saanut sille hyväksynnän. Lisäksi Etappiin joutuneille opiskelijoille tarjotaan tehostettua opintojen ohjausta.

1.1.2 Tutkimuksen tavoitteet

Tässä selvityksessä luodaan ensinnäkin yleiskatsaus Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden ta-loudelliseen tilanteeseen keväällä 2009. Tätä yleiskuvaa verrataan edellisten HYYn toimeentuloselvitys-ten tuloksiin opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja peilataan opintotuen viimeaikaisiin muutoksiin. Tutkimuskysymyksiä ovat muun muassa: Kuinka moni opiskelija saa opintotukea? Entä kuinka moni on nostanut opintolainaa? Kuinka suuret opiskelijoiden tulot ovat? Jos toimeentulossa on ollut ongelmia, minkälaisia ongelmia on koettu? Kuinka paljon ja minkälaista taloudellista tukea opiskelijat saavat van-hemmiltaan ja sukulaisiltaan? Entä kuinka suuria ovat opiskelijoiden asumiskulut? Lisäksi tarkastellaan opiskelijoiden säästöjä ja lainoja, esimerkiksi kulutusluoton tai pikavippien käyttöä.

Toiseksi tässä selvityksessä ollaan kiinnostuneita opiskelijoiden työssäkäynnistä. Kuinka moni opiskeli-ja käy opintojensa ohessa tai sijaan töissä ja millaisista syistä? Ovatko opintotuen tulorajojen korotuk-set lisänneet opiskelijoiden työssäkäyntiä ja palkkatuloja? Miten työssäkäynti vaikuttaa opintojen ete-nemiseen? Entä millaisina opiskelijat näkevät valmistumisen jälkeiset työllistymismahdollisuutensa?

Kolmanneksi käsillä olevassa selvityksessä ollaan erityisen kiinnostuneita opiskelijoiden hyvinvoinnista. Opiskelijatutkimuksissa on nostettu esiin opiskelukyvyn käsite, joka on kehitetty työkyvyn tutkimusta soveltaen kuvaamaan yksilön kykyä opiskella. Opiskelukyky nähdään osana opiskelijoiden hyvinvoin-tia. Opiskelukyky koostuu neljästä toisiaan tukevasta elementistä, joita ovat omat voimavarat, opiske-lutaidot, opetustoiminta ja opiskeluympäristö (Kunttu 2006). Tässä selvityksessä kartoitetaan erityises-ti opetustoimintaan ja opiskeluympäristöön liittyviä kokemuksia. Edistääkö laitoksen/tiedekunnan ope-tus oppimista? Saavatko opiskelijat riittävästi tukea ja ohjausta opintoihinsa? Millaisena opiskelijat ko-kevat opiskeluympäristönsä ilmapiirin? Entä millaisena he kokevat fyysisen oppimisympäristönsä? Opis-kelijoiden voimavaroja ja opiskelutaitoja selvitetään kysymällä miten vastaajat ovat kokeneet opintojen-sa edenneen ja ovatko he pystyneet toteuttamaan opintoihin liittyvät suunnitelmansa.

2 Kyselyn toteuttaminen ja tutkimusmenetelmät

Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä internetissä huhtikuussa 2009. Kyselylomake lähetettiin Helsin-gin yliopiston perustutkinto-opiskelijoista poimitulle otokselle. Otokseen valikoituneet opiskelijat saivat sähköpostiviestin, jossa oli henkilökohtainen linkki kyselylomakkeeseen. Vastaaja sai valita, täyttääkö hän suomen- vai ruotsinkielisen kyselylomakkeen.

Kyselylomake (ks. liite 1) koostui neljästä osiosta. Ensimmäinen osio käsitteli opintotuen käyttöä. Toi-sessa osiossa kartoitettiin opiskelijoiden työssäkäyntiä sekä tuloja, lainoja, säästöjä ja vanhempien talou-dellista tukea. Lisäksi kysyttiin millaiseksi vastaajat kokevat tämänhetkisen taloudellisen tilanteensa. Kol-mannessa osiossa kysyttiin asumisesta ja asumiskuluista. Neljäs osio käsitteli hyvinvointia, jota kartoi-tettiin viidellä väittämällä. Viidennessä osiossa kysyttiin taustatietojen lisäksi suoritettujen ja vielä suo-rittamattomien opintojen määrää.

10

Selvityksen pääasiallinen analyysimenetelmä on aineiston tilastollinen tarkastelu. Analyysin tietokone-ajot tehtiin SPSS for Windows 16.0 -tilasto-ohjelmalla. Muuttujista otettiin suorat jakaumat pääosin pro-senttijakaumina. Prosenttijakaumien käyttö on mielekästi siksikin, että eri vuosina tehdyt toimeentulo-selvitykset olisivat helposti keskenään vertailtavissa. Lisäksi eri muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin kahden tai useamman muuttujan ristiintaulukoinnin avulla. Yhteyksien välisiä tilastollisia merkitsevyyk-siä on tarkasteltu khii2-testillä. Jos testin antama p-arvo on pienempi kuin 0.05, todetaan, että ero on ti-lastollisesti merkitsevä. Tässä selvityksessä raportoidaan ainoastaan tilastollisesti merkitseviä eroja, jos ei toisin mainita. Tilastollisen analyysin lisäksi selvityksessä on tarkasteltu avovastauksia kevyellä sisäl-töanalyyttisella menetelmällä.

2.1 Otos ja vastanneet

Kyselyn otos tehtiin satunnaisotantana Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä. Otos poimittiin läsnä-oleviksi ilmoittautuneista ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista, jotka ovat aloitta-neet opintonsa vuosina 2003–2008 eivätkä ole vielä valmistuneet. Otoksen rajaus 1.–6. vuoden opiske-lijoihin tehtiin nyt samalla tavalla kuin kahdessa edellisessä toimeentuloselvityksessä. Tätä vanhemmis-sa selvityksissä otos on rajattu 2.–5. vuoden opiskelijoihin. Otoksesta rajattiin lisäksi pois ne, jotka eivät ole Suomen kansalaisia ja ne, joilla ei ole tiedossa olevaa sähköpostiosoitetta. Perusjoukoksi muodostui 18 751 opiskelijaa. Otantaväli oli 8 ja otanta tehtiin tasaväliotantana koko perusjoukosta. Otoksen suu-ruudeksi tuli 2232. Otoksen kokoa kasvatettiin hieman aiemmista vuosista, jotta varmistettaisiin myös pienempien tiedekuntien edustus.

11

Perusjoukko Otos Vastanneet Vastaus-prosentti

Teologinen tdk

Oikeustieteellinen tdk

Lääketieteellinen tdk

Humanistinen tdk

Matemaattis-luonnontieteellinen tdk

Farmasian tdk

Biotieteellinen tdk

12

3 Taustatiedot vastaajista

3.1 Ikä, sukupuoli ja perhemuoto

Vastaajat ovat hieman vanhempia kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Vastaajien keski-ikä oli nyt 26 vuotta, kun se edellisessä kyselyssä oli 25. Mediaani-ikä oli sama kuin kaksi vuotta sitten: 24 vuotta. Edellisessä kyselyssä oli määrällisesti eniten 23-vuotiaita, mutta nyt 24-vuotiaita. Kaikkein vanhimpia vastaajia oli nyt (25 %) enemmän kuin kaksi vuotta sitten (19 %).

1

37

2215

25

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Enintään 19-vuotiaat

20-23-vuotiaat 24-25-vuotiaat 26-27-vuotiaat Yli 28-vuotiaat

Kuvio 1. Vastaajat iän mukaan, %.

Selvä enemmistö vastaajista, 73 prosenttia, oli naisia. Miesten osuus vastaajista oli reilu neljännes: 27 prosenttia. Naisenemmistö ei kuitenkaan ollut niin selkeä kuin vuonna 2007, jolloin naisia oli vastaajis-ta 77 prosenttia ja miehiä 23 prosenttia. (Berndtson 2007, 12). Vuonna 2005 vastaajista 71 % oli naisia ja 29 % miehiä (Viuhko 2005, 11). Perusjoukosta eli kaikista Helsingin yliopiston läsnäolevista 1.–6. vuoden opiskelijoista naisia on 68,5 prosenttia. Naisvastaajat ovat tässä selvityksessä siten selvästi yli-edustettuina. Miesten vastausprosentti oli vain 32, kun se naisilla oli 41. Nais- ja miesvastaajien keski- ja mediaani-iät olivat samat.

13

14

Yhteistalous Jaamme tasanJaamme

suunnitellustiJaamme

sattumanvaraisesti

Kimppakämpässä

Kaksin puolison kanssa

Puolison ja lasten kanssa

Taulukko 3. Talouden menojen jakautuminen eri perhemuodoissa, %.

3.2 Opinnot

Suurimmalla osalla (74 %) korkein aikaisempi suoritettu tutkinto oli ylioppilastutkinto ja 2 prosentilla muu tutkinto, joka oli yleisimmin ammattitutkinto. 24 prosenttia vastaajista oli jo suorittanut aiemman korkeakoulututkinnon. Tuloksista ei kuitenkaan käy ilmi, ovatko aiemmat tutkinnot yliopisto- vai am-mattikorkeakoulututkintoja tai kandidaatintutkintoja. Aiemmin suoritettujen korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kahden vuoden takaisesta kyselystä, jossa vajaa viidesosa ilmoitti jo suorittaneensa yhden korkeakoulututkinnon. Tähän lienee yhtenä syynä kandidaatin tutkinnon merkityksen kasvu ja lisääntynyt ilmoittaminen.

Suurin osa (93 %) vastaajista suoritti yhtä perustutkintoa. Osuus on sama kuin vuoden 2007 kyselyssä. 60 vastaajaa ilmoitti nyt suorittavansa kahta tai useampaa perustutkintoa. Valtaosa vastaajista oli aloit-tanut opintonsa otoksen rajauksen mukaisesti vuosina 2003–2008. Yksi vastaaja ilmoitti aloittaneensa vuonna 1984, yksi vuonna 1986, kaksi vuonna 2000, neljä vuonna 2001 ja kolme vuonna 2002. Keski-määrin opinnot oli aloitettu vuonna 2006, joten keskivertovastaaja on kolmannen vuoden opiskelija. Vuonna 2008 aloittaneita, eli ensimmäisen vuoden opiskelijoita, oli vastaajien joukossa kuitenkin eniten (22 %).

1

9

1513

20 2022

5

10

15

20

25

2002 taiaiemmin

2003 2004 2005 2006 2007 2008

15

Kuvio 2. Opintojen aloitusvuosi, %.Vastaajien opintojen etenemistä selvitettiin tiedustelemalla tähän mennessä suoritettuja opintopisteitä, syyslukukauden 2008 aikana suoritettuja opintopisteitä sekä tutkinnosta puuttuvia pakollisia opintoja. Tähän mennessä suoritettujen opintopisteiden määrä vaihteli nollasta 578 opintopisteeseen mediaanin ollessa 130. Syyslukukauden 2008 aikana suoritettujen opintopisteiden määrä vaihteli nollasta 120 pis-teeseen. Keskiarvo oli 24 pistettä ja mediaani 25 pistettä. Tutkinnosta puuttuvien pakollisten opintopis-teiden mediaani oli 92 pistettä.

10 prosentilla kaikista vastaajista oli jokin opiskelua vaikeuttava ominaisuus, sairaus tai vamma (esimer-kiksi lukihäiriö). Heistä 36 prosenttia oli pystynyt tekemään aikomansa opiskeluun liittyvät asiat. Kun tarkasteltiin opintosuorituksia, nämä vastaajat olivat suorittaneet opintopisteitä jonkin verran muita vas-taajia vähemmän. Koko tutkintoon liittyvien pisteiden kohdalla ero muihin vastaajiin oli varsin pieni: ne, joiden opiskelu oli vaikeutunut sairauden tai vamman vuoksi olivat suorittaneet 120 pistettä ja muut vas-taajat 130 pistettä. Syyslukukauden 2008 aikana sairaudesta tai vammasta kärsivät opiskelijat olivat suo-rittaneet vain 20 opintopistettä, kun vastaava luku oli muilla vastaajilla 25 pistettä.�

Vastaajilta tiedusteltiin opintojen aloitusvuoden lisäksi arvioitua valmistumisvuotta. Valtaosa vastaajis-ta arvioi valmistuvansa viimeistään vuonna 2014. Vastaajien joukossa oli eniten niitä, jotka arvelivat val-mistuvansa vuonna 2010. Suurin osa arvioi opintojensa kestoksi viisi tai kuusi vuotta. Niiden vastaajien osuus (13 %), jotka arvioivat opintojensa kokonaiskestoksi korkeintaan kolme vuotta, on lähes sama kuin vuoden 2007 kyselyssä, jolloin vastaava osuus oli 12 prosenttia. Ero on kuitenkin huomattava vuo-den 2005 kyselyyn, jolloin korkeintaan kolme vuotta opiskelevia oli kuusi prosenttia. Kuten kahden vuo-den takaisessa, myös tässä kyselyssä osa vastaajista on saattanut arvioida valmistumisvuodekseen alem-man korkeakoulututkinnon suorittamisvuoden.

Enintään 2 vuotta 2

3 vuotta 11

4 vuotta 12

5 vuotta 26

6 vuotta 34

7 vuotta 11

8 vuotta 3

9 vuotta tai enemmän 2

Yhteensä 100

Taulukko 4. Arvio opintojen kestosta, %.

3  Kaikki luvut ovat mediaaneja.

1�

49 vastaajaa ilmoitti, että ei tähtää tutkintoon nykyisissä opinnoissaan. Osuus on 5,2 prosenttia kaikis-ta vastaajista. Vuoden 2007 kyselyssä raportoitiin, että ”muutama vastaaja ilmoitti, ettei aio koskaan valmistua”. Niiden määrä, jotka eivät tavoittele tutkintoa, on siis jonkin verran noussut kahden vuoden aikana. Suurin osa (42 %) tutkintoon tähtäämättömistä oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Seu-raavaksi eniten tutkintoon tähtäämättömien joukossa oli kolmannen vuosikurssin (19 %) sekä toisen ja kuudennen vuosikurssin opiskelijoita (molemmissa 13 %). Ne, jotka eivät tähtää opinnoissaan tutkin-toon, olivat yleisimmin 20–23- tai yli 28-vuotiaita (molemmissa 37 %). Tutkintoon tähtäämätön opis-kelu näyttää siis painottuvan opintojen alku- ja loppuvaiheisiin. Taustalla voi olla monenlaisia syitä. Opintojensa alussa olevat opiskelijat saattavat kokea valmistumisen vielä kaukaisena asiana, eivätkä si-ten miellä tähtäävänsä tutkintoon. Opiskelijan ensisijainen opiskelupaikka saattaa myös olla jokin muu tai hän saattaa suunnitella opiskelualan vaihtamista. Yhtäältä on mahdollista, että opiskelijan tavoittee-na on tutkinnon sijasta itsensä sivistäminen tai että korkeakouluopintoja käytetään työelämässä tarvit-tavaan täydennyskoulutukseen. Näiden syiden vaikutusta ei kuitenkaan ollut mahdollista selvittää tässä tutkimuksessa tarkemmin.

4 Opiskelijoiden toimeentulo

4.1 Perustiedot tuloista ja tulonlähteistä

Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin sekä heidän keskimääräisiä nettokuukausitulojaan maaliskuun 2009 osalta että vuoden 2008 bruttoansioita. Kyselylomakkeessa vastaajilta pyydettiin tiedot seuraavista tu-loista: opintoraha- ja asumislisä, opintolaina (kuukautta kohden), palkkatulot, vanhempien ja/tai suku-laisten antama tuki, puolison tuki, toimeentulotuki, muut sosiaaliturvaetuudet (esimerkiksi lapsilisä), apuraha (kuukautta kohden) sekä mahdolliset muut tulonlähteet kuten sijoitustuotot. Jotta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva opiskelijoiden tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta, kysyttiin myös vastaajien säästöjä ja helposti rahaksi muutettavan sijoitusomaisuuden arvoa.

Vastaajien keskimääräiset nettokuukausitulot maaliskuussa 2009 olivat 1019 euroa. Tulojen mediaani oli 850 euroa, joka on noin 53 euroa suurempi kuin kahden vuoden takaisessa selvityksessä, jolloin me-diaanitulo oli 797 euroa. Mediaanitulossa on huomioitu myös ne, jotka ovat ilmoittaneet tulokseen nol-la euroa. Keskimääräisten tulojen osalta ero edelliseen kyselyyn on huomattavasti suurempi: keskimää-räisen opiskelijan nettokuukausitulot olivat nyt 125 euroa suuremmat kuin vuona 2007. Yli 900 euron nettokuukausitulot on nyt 45 prosentilla, kun vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 41 prosenttia. Toi-saalta myös niiden osuus (8 %), joiden kuukausitulot ovat enintään 300 euroa, on kasvanut kahden vuo-den takaisesta (4 %). (Ks. Berndtson 2007, 16–17.) On kuitenkin huomioitava, että tulonjakaumissa ta-pahtunut vaihtelu voi olla satunnaista tai inflaatiosta johtuvaa.

Yhteensä

Taulukko 5. Maaliskuun 2009 tulojen jakautuminen, %.

1�

Mediaani (euroa)

Opintoraha ja asumislisä

Opintolaina (kuukautta kohden)

Palkkatulot

Vanhempien/sukulaisten tuki

Puolison tuki

Toimeentulotuki

Muut sosiaaliturvaetuudet

Apuraha (kuukautta kohden)

Muut tulonlähteet

Taulukko 6. Eri tulolajien mediaanit4 sekä kuinka suuri osuus vastaajista kyseistä tuloa sai maaliskuussa 2009.

Opiskelijoiden tulojen kasvu voi osaltaan selittyä sillä, että opintotukeen tehtiin korotuksia elokuussa 2008. Opintorahaa korotettiin 259,01 eurosta 298 euroon ja opintolainan valtiontakauksen määrää 220 eurosta 300 euroon kuukaudessa. Lisäksi opintotuen tulorajoja korotettiin vuoden 2008 alussa niin, et-tä opiskelijalla voi nyt olla opintotuellista kuukautta kohti palkkatuloa 660 euroa (aiemmin 505 euroa). Myös palkkatulojen kasvu saattaa selittää opiskelijoiden kokonaistulojen kasvua. Yli 900 euroa palkka-tuloja saaneita oli maaliskuussa 2009 viisi prosenttia enemmän kuin maaliskuussa 2007. Vaikka opiskelijoiden tulot näyttävät kasvaneen maaliskuun nettotulojen perusteella, koko vuoden 2008 bruttoansioiden mediaani on kuitenkin sama kuin vuonna 2006: 9000 euroa. Vuoden 2004 bruttotulo-jen mediaani oli 8475 euroa ja 8350 euroa vuonna 2002. Tulosten valossa näyttää, että helsinkiläisopis-kelijoiden bruttotulojen kasvu on pysähtynyt viime vuosien aikana.

Kuviosssa 3 havainnollistetaan, mistä opiskelijoiden tulot koostuvat. Kuvitteellisella keskimääräisellä opiskelijalla, joka tienaa yhteensä 1019 euroa kuukaudessa, noin puolet tuloista on palkkatuloa. Osuus on noussut kahden vuoden takaisesta, jolloin se oli 46 prosenttia. Opintorahan ja asumislisän osuus puo-lestaan on laskenut yhden prosenttiyksikön verran, opintolainan osuus on sama kuin kaksi vuotta sitten. Vanhempien tuen osuus on nyt seitsemän prosenttia, kun se kaksi vuotta sitten oli yhdeksän prosenttia.

4  Mediaaneissa ei ole otettu huomioon niitä, jotka saivat ko. tuloa nolla euroa.

1�

Palkka49 %

Opintoraha jaasumislisä

30 %

Vanhempien tuki7 %

Opintolaina4 %

Puolison tuki3 %

Muutsosiaalietuudet

3 %

Muut3 %

Apuraha1 %

Toimeentulotuki0 %

Kuvio 3. Kuvitteellisen keskimääräisen opiskelijan tulojen jakauma maaliskuussa 2009.

Opiskelijoiden säästöjen määrää kysyttiin nyt toista kertaa. Vastaajilta tiedusteltiin tämän hetkisten sääs-töjen ja/tai helposti rahaksi muutettavan sijoitusomaisuuden määrää. Säästöiksi määriteltiin varat, joita ei käytä jokapäiväiseen kulutukseen.

Säästöjä oli nyt 67 prosentilla ja kaksi vuotta sitten 69 prosentilla vastaajista. Tänä vuonna 59 prosen-tilla vastaajista oli säästöjä korkeintaan 2000 euroa tai ei ollenkaan. Säästöjen mediaanisumma oli nyt 3000 euroa, kun se edellisessä kyselyssä oli 4000 euroa. Säästöjen keskiarvo oli 13 343 euroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin kaksi vuotta sitten, jolloin säästöjä oli keskimäärin 22 163 euroa. Se, et-tä keskiarvo on merkittävästi mediaania suurempi, kertoo siitä, että muutamalla vastaajalla oli huomat-tavan suuria säästöjä ja kahdessa vuodessa tapahtunut muutos johtunee osittain satunnaisesta vaihtelus-ta.

Huomionarvoista on, että säästöjä omistavien opiskelijoiden osuus ja säästöjen keskimääräinen koko näyttävät laskeneen, vaikka opiskelijoiden palkkatulot ja yhteenlasketut nettotulot ovat kasvaneet. Tä-mä saattaa olla yhteydessä ainakin elinkustannusten kasvuun. Toisaalta säästöön jäävän rahan määrään

1�

vaikuttavat myös kulutustottumukset, jotka ovat saattaneet muuttua kulutusta suosivampaan suun-taan.

Yhteensä

Taulukko 7. Säästöjen jakautuminen kaikkien vastaajien kesken, %.

Lähes puolella, 45 prosentilla, vastaajista oli lainaa. Yleisin laina oli opintolaina, jota oli kolmanneksel-la vastaajista. Opintolainan mediaani oli 4500 euroa. Opintolainan osalta tulokset ovat täsmälleen sa-moja kuin vuoden 2007 kyselyssä. Sen sijaan asuntolainaa nostaneiden määrä on hieman kasvanut: asun-tolainaa oli nyt 15 prosentilla vastaajista, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 11 prosenttia. Asun-tolainan koko on myös kasvanut edellisen kyselyn jälkeen: asuntolainan mediaani oli nyt 67 000 euroa, kun se vuonna 2007 oli 60 000 euroa. 28 vastaajalla asuntolainaa oli 100 000 euroa tai enemmän. Kak-si vuotta sitten vastaava luku oli 15 vastaajaa. Myös kulutusluottoa nostaneiden määrä on hieman kas-vanut. Vuonna 2007 kulutusluottoa oli seitsemällä prosentilla vastaajista, nyt yhdeksällä prosentilla. Ku-lutusluoton mediaani oli kaksi vuotta sitten 1000 euroa ja nyt 1400 euroa. Kulutusluottoa oli nyt yhdek-sällä prosentilla vastaajista ja 68 prosentilla niistä, joilla kulutusluottoa oli, sitä oli 3000 euroa tai alle.

Muun kuin opinto-, asunto- tai kulutuslainan osuus on kasvanut edellisestä kyselystä. Vuonna 2007 muu-ta, yleensä sukulaiselta saatua lainaa oli yhdeksällä prosentilla. Nyt muuta lainaa oli 12 prosentilla. Muun lainan mediaani oli 1800 euroa, joka on 300 euroa suurempi kuin kaksi vuotta sitten. Suuria summia lai-nanneita oli kuitenkin vähemmän kuin vuonna 2007: kaksi vuotta sitten neljänneksellä oli 8500 euroa tai enemmän muuta lainaa, nyt viidenneksellä.

4.1.1 Opintotuki

Vastaajista 74 prosenttia sai kyselyhetkellä opintotukea. Osuus on lähes sama kuin vuonna 2007. Käy-tettyjen opintotukikuukausien mediaani oli edellisen kyselyn tapaan 18. Tämän kyselyn vastaajista 64 prosenttia kertoi saavansa joko opintotuen asumislisää tai yleistä asumistukea. Luku on lähes sama kuin kaksi vuotta sitten. Suurin osa (67 %) sai nytkin asumislisän enimmäismäärän eli 201,60 euroa. Yleisin syy sille, ettei opintotukea saada, oli se, että opiskelija oli itse päättänyt olla nostamatta tukea. Niistä, jotka eivät opintotukea saaneet, 53 prosenttia ilmoitti syyksi tämän. Luku on selvästi pienempi kuin kaksi vuotta sitten, jolloin 68 prosenttia oli päättänyt itse olla nostamatta tukea. Niiden määrä, jot-ka eivät jostain syystä olleet oikeutettuja tukeen, oli puolestaan kasvanut: 20 prosenttia ilmoitti syyksi tämän, kun vastaava luku oli kaksi vuotta sitten 15 prosenttia. Myös kaikki opintotukikuukautensa käyt-täneitä (19 %) oli selvästi enemmän kuin kaksi vuotta sitten (10 %).Miksi niiden määrä, jotka ovat itse päättäneet olla nostamatta opintotukea, on vähentynyt ja niiden mää-rä, jotka eivät saa opintotukea omasta päätöksestä riippumattomista syistä, puolestaan kasvanut? Tämä

20

voi olla yhteydessä siihen, että opintotuen tulorajoja korotettiin vuonna 2008, minkä vuoksi opiskelijoil-la ei mahdollisesti ole enää niin suurta tarvetta peruuttaa opintotukea ansio- tai pääomatulojen suuruu-den vuoksi. Se, että kaikki opintotukikuukautensa käyttäneitä on enemmän kuin kaksi vuotta sitten, saat-taa puolestaan olla yhteydessä siihen, että vastaajien joukossa on nyt hieman enemmän opintojensa lop-pupuolella olevia opiskelijoita kuin vuonna 2007.

Kuitenkin 65 prosenttia niistä, jotka olivat päättäneet olla nostamatta opintotukea, jätti tuen nostamat-ta ansiotulojen suuruuden vuoksi. Luku on lähes kymmenyksen suurempi kuin kaksi vuotta sitten. An-siotulojen mediaani oli nyt sama kuin edellisessä kyselyssä, mutta yli 900 euroa palkkatuloja saaneita oli enemmän, mikä voi olla yhteydessä siihen, että opintotuki jätettiin nyt edelliskyselyä useammin nosta-matta ansiotulojen suuruuden vuoksi.

11 prosenttia halusi säästää opintotukikuukausia myöhempää käyttöä varten ja seitsemän prosenttia ei nosta opintotukea siksi, että ei suorita tarpeeksi opintopisteitä. Viisi prosenttia jättää tuen nostamatta, koska asuu vanhempien luona ja saisi normaalia pienempää opintorahaa. Viisi prosenttia ilmoitti jättä-vänsä tuen nostamatta äitiys- tai isyysloman tai vanhempainvapaan takia. Seitsemän prosenttia ei nosta opintotukea jostain muusta syystä, joita olivat muun muassa vuorotteluvapaa, palkallinen työharjoitte-lujakso ja sairausloma.

28 prosentilla oli joskus ollut vaikeuksia saada opintotuen edellyttämää opintoviikko- ja pistemäärää suoritettua. Yleisin syy vaikeuksille oli palkkatyön tekeminen, jonka mainitsi 22 prosenttia niistä, joilla oli ollut vaikeuksia saada vaadittuja opintoja tehtyä. 18 prosenttia mainitsi, että kurssien tai tenttien vaa-tivuus oli hidastanut opintoja. Sairauden vaikeuksien taustalla mainitsi 16 prosenttia ja motivaation puut-teen 13 prosenttia. Opiskelutekniset syyt olivat vaikeuttaneet opintoja 11 prosentilla. Näihin syihin on luettu esimerkiksi, että vaadittavia kursseja on liian harvoin tarjolla, opintopisteet eivät vastaa työmää-rää sekä se, että laajoista opintokokonaisuuksista saa suoritusmerkinnän vasta, kun kokonaisuus on suo-ritettu.

Vajaa kolmannes (31 %) vastaajista ei usko opintotukikuukausien riittävän valmistumiseensa saakka. Luku on lähes sama kuin kaksi vuotta sitten. Viisi prosenttia oli jo käyttänyt kaikki opintotukikuukau-tensa. Selvästi suurin osa (42 %) epäili tuen riittävyyttä siksi, että opintotukikuukausia oli käytetty mui-hin kuin suoritettavaan tutkintoon liittyviin opintoihin. Muita opintoja oli useimmille kertynyt ennen nykyisen tutkinnon tai pääaineen aloittamista joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Osa aikoi myös vaihtaa pääainetta tai suorittaa vielä toisen tutkinnon kiinnostavammalta tai paremmin työllistä-vältä alalta. Runsas viidennes (21 %) opintotukikuukausien riittävyyttä epäilleistä ei osannut nimetä mi-tään erityistä syytä sille, miksi arvelivat tukikuukausien loppuvan kesken: opintojen vain arveltiin kestä-vän tavoiteaikaa pitempään ja omaa opiskelutahtia pidettiin liian hitaana. Kymmenen prosenttia opin-totukikuukausien riittävyyttä epäilleistä mainitsi syyksi palkkatyön. Jotkut vastaajista kokivat erityisen hankalana sen, että opintojen rahoittamiseksi on käytävä palkkatyössä, mutta lukukausien aikainen työs-kentely hidastaa opintoja, minkä vuoksi opintotukea ei voida nostaa liian vähäisen opintopistekertymän vuoksi. Osa (5 %) opintotukikuukausien riittävyyttä epäilleistä myös mainitsi haluavansa suorittaa opin-toja enemmän kuin ”minimi-”, tai ”putkitutkinnon” verran. Muita syitä opintotukikuukausien riittä-mättömyydelle olivat vaihto-opiskelu (4 %), terveydelliset syyt (4 %), opintotuen nosto kesäkuukausi-na (3 %), motivaation puute tai epävarmuus tulevaisuudesta (3 %) sekä se, että tutkintovaatimukset ko-ettiin liian laajoina opintotukikuukausiin nähden (3 %). Huomionarvoista on, että kaksi vuotta sitten tutkintovaatimuksia piti liian laajoina 15 prosenttia opintotukikuukausien riittävyyttä epäilleistä. Ero on kuitenkin suuntaa antava, sillä käsillä olevat tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia kahden vuo-den takaisiin tuloksiin.

21

Vastaajan tiedekunnalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys sekä siihen, että vastaajalla oli ollut joskus vaikeuksia saada opintotuen edellyttämää opintoviikko- tai pistemäärää suoritettua kuin myös siihen, että vastaaja epäili opintotukikuukausien riittävyyttä. Kuten vuonna 2007, opintotuen vaatimien opin-tojen suorittaminen oli ollut vaikeinta teologisen (45 %) ja oikeustieteellisen (40 %) tiedekunnan opis-kelijoille. Opintotuen riittävyyttä valmistumiseen saakka epäilivät useimmin biotieteilijät (50 %) ja eläin-lääketieteilijät (43 %).

Valtaosa (72 %) aikoi rahoittaa opiskelun palkkatyöllä, jos opintotuki on jo loppunut tai loppuu ennen valmistumista. Puolison tuki (6 %) sekä omien säästöjen tai lainan käyttäminen ja vanhempien tai suku-laisten tuki (kaikki 5 %) olivat seuraavaksi suosituimpia vaihtoehtoja.

Nykyisen tutkintonsa aikana opintolainaa on nostanut 28 prosenttia vastaajista. Opintolainaa koske-neet uudistukset (ks. opintolainavähennyksestä tarkemmin luku 1.1.1) eivät näytä lisänneen opintolai-nan suosiota, sillä lainaa nostaneiden osuus oli nyt hieman pienempi kuin aiemmissa kyselyissä. Vuonna 2007 opintolainaa oli nostanut 32 prosenttia, vuonna 2005 29 prosenttia ja vuonna 2003 31 prosenttia kyselyihin vastanneista. Pitempään opiskelleet ovat odotetusti nostaneet useammin opintolainaa. Viisi tai kuusi vuotta opiskelleista lainaa oli nostanut 40 prosenttia, kun yksi tai kaksi vuotta opiskelleita sitä oli nostanut viidennes.

Kyllä Ei

Aloittanut

Aloittanut

Aloittanut

Taulukko 8. Opintolainan nostaminen opintojen aloitusvuoden mukaan, %.

Tiedekuntien välillä oli melko paljon vaihtelua opintolainan nostamisessa. Yleisimmin lainaa olivat nos-taneet eläinlääketieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Harvinaisinta lainan nosto oli matemaattis-luonnontieteellisessä sekä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

22

17

21

24

26

31

32

32

35

36

37

43

28

Matemaattis-luonnontieteellinen

Maatalous-metsätieteellinen

Farmasian

Humanistinen

Käyttäytymistieteellinen

Biotieteellinen

Lääketieteellinen

Oikeustieteellinen

Teologinen

Valtiotieteellinen

Eläinlääketieteellinen

Kaikki

Kuvioa 4. Opintolainaa nostaneet tiedekunnittain, %.

Tärkein syy opintolainan nostolle oli aiempien vuosien tapaan se, että laina koettiin välttämättömänä toimeentulolle. Lähes puolet opintolainaa nostaneista piti tätä tärkeimpänä syynä. Toiseksi useimmin tärkeimmäksi syyksi nimettiin ennalta tiedossa olleen menon rahoittaminen. Kiinnostava havainto on, että niitä, jotka nostavat mieluummin lainaa kuin tekevät töitä, on nyt 10 %, kun vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 6 %. Tulokseen voi kuitenkin vaikuttaa se, että kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuut-ta valita työssäkäyntiä, sillä töitä ei välttämättä ole saatavilla. Muita tärkeitä syitä opintolainan nosta-miselle oli suunnittelemattoman menoerän rahoittaminen ja halu parantaa elintasoa.

23

Tärkein syy Toiseksi tärkein syy

Laina on välttämätön toimeentulolle

Ennalta tiedossa olleen menon rahoittaminen

Nostaa mieluummin lainaa kuin tekee töitä

Tarvitsi äkillisesti rahaa suunnittelemattomanmenoerän rahoittamiseksi

Haluaa parantaa elintasoaan

Opintotuen takaisinmaksu

Vaihto-opiskelun rahoittaminen

Ennakoi opintorahan päättymistä

Jokin muu syy

Sijoittaminen

Taulukko 9. Opintolainaa nostaneiden syyt nostaa lainaa, %.

Opintolainan välttämisen problematiikkaa tarkasteltiin etsimällä opintolainaa nostaneita ja sitä välttä-neitä opiskelijoita yhdistäviä tekijöitä. Tekevätkö esimerkiksi ne, jotka eivät ole nostaneet opintolainaa, enemmän töitä kuin opintolainaa nostaneet vastaajat? Kokevatko he valmistumisen jälkeisen työllisty-misensä epävarmemmaksi, jolloin voisi ajatella, että opintolainaa halutaan välttää epävarman tulevai-suuden vuoksi? Saavatko opintolainaa välttäneet enemmän tukea vanhemmiltaan tai onko heillä enem-män säästöjä kuin lainaa nostaneilla?

Sukupuoli ei selittänyt opintolainan nostoa tilastollisesti merkitsevällä tavalla eikä myöskään opintolai-nan määrä sukupuolittain tarkasteltuna ollut tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan perhemuoto oli tilas-tollisesti merkitsevästi yhteydessä opintolainan nostoon. Yhden tai useamman lapsen kanssa asuvista yk-sinhuoltajista 71 prosenttia oli nostanut opintolainaa. Puolison ja yhdean tai useamman lapsen kanssa asuvista lähes puolet vähemmän, 37 prosenttia, ilmoitti nostaneensa opintolainaa. Yksin omassa talou-dessaan asuvista reilu kolmannes ja kaksin puolison kanssa asuvista vajaa kolmannes olivat nostaneet lainaa. Harvinaisinta opintolainan nosto oli kimppakämpässä ja vanhemman luona asuvilla.

Opintolainaa nostaneiden ja ei-nostaneiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja työn tekemisen suhteen maaliskuussa 2009 tai koko lukuvuonna. Eroja ei löytynyt myöskään valmistumisen jälkeistä työllistymistä koskevista näkemyksistä.

Rahallisen tuen saamisessa vanhemmilta tai sukulaisilta ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja opinto-lainaa nostaneiden ja ei-nostaneiden välillä. Säännöllisesti muuta kuin rahallista taloudellista tukea kui-tenkin saivat yleisemmin ne, jotka eivät olleet nostaneet opintolainaa. Heistä reilu kolmannes ja opinto-lainaa nostaneista noin viidennes sai vanhemmilta tai sukulaisilta säännöllistä muuta kuin rahallista tu-

24

kea, esimerkiksi ruokaa, vaatteita, lehtiä tai TV-maksun. Muu taloudellinen tuki toisin sanoen näyttää työssäkäyntiäkin oleellisemmin vähentävän tarvetta opintolainan nostolle.

Opintolainaa nostaneilla oli muita useammin kulutusluottoa tai muuta lainaa, esimerkiksi sukulaiselta otettua lainaa. Esimerkiksi 22 prosentilla opintolainaa nostaneista oli maaliskuussa 2009 myös kulutus-luottoa, kun vastaava osuus opintolainaa nostamattomilla oli kolme prosenttia. Tulokset ovat kiinnos-tavia. Maksetaanko opintolainalla myös kulutusluottoja vai onko opintolainaa nostaneilla yleisesti enem-män toimeentulon ongelmia, jolloin opintolainan nostamisen yhteys kulutusluottoihin ja muihin lainoi-hin viittaisi pikemminkin siihen, että toimeentulon turvaamiseksi on jouduttu nostamaan useita eri lai-natyyppejä?

On kulutusluotto On jokin muu laina

Nostanut opintolainaa toimeentulon turvaamiseksi(tärkein syy)

Nostanut opintolainaa muusta syystä(tärkein syy)

Ei ole nostanut opintolainaa

Kaikki vastaajat

Taulukko 10. Opintolainan, kulutusluoton ja muun lainan suhde, %.

Opintolainan yhteyttä taloudellisiin ongelmiin tutkittiin tarkastelemalla, ovatko opintolainaa nostaneet joutuneet turvautumaan taloudellisiin apukeinoihin useammin kuin muut. Taulukosta 11 käy ilmi, että opintolainaa nostaneilla on ollut enemmän taloudellisia vaikeuksia kuin sitä välttäneillä. Opintolainaa nostaneista 36 prosenttia ja ei-nostaneista 16 prosenttia on esimerkiksi lainannut kaverilta rahaa välttä-mättömyysmenoihin. Opintolainaa nostaneista (20 %) selvästi suurempi osa kuin ei-nostaneista (10 %) on myös jättänyt ostamatta lääkärin määräämän lääkkeen sen kalleuden vuoksi. Kahden vuoden takai-sessa kyselyssä tarkasteltiin taloudellisia vaikeuksia indikoivia tekijöitä myös sen mukaan, oliko vastaa-ja nostanut opintolainaa nimenomaan toimeentulonsa turvaamiseksi. Tällä kertaa vastaava tarkastelu ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

25

Nostanutopintolainaa

Ei ole nostanutopintolainaa

Kaikkivastaajat

Lasku mennyt ainakin kerranperintään

On ollut ainakin päivän syömättä,koska ei ole ollut rahaa ruokaan

On jättänyt ainakin kerran lääkärinmääräämän lääkkeen ostamattarahanpuutteen takia

Lainannut ainakin kerran rahaakaverilta välttämättömyysmenoihin

Nostanut ainakin kerrankulutusluottoa opintojen aikana

Taulukko 11. Taloudellisten vaikeuksien ja opintolainan nostamisen välinen suhde, %.

Opintolainaa nostaneiden kokonaistulot olivat paremmat kuin niiden, joilla ei ollut opintolainaa. Maa-liskuun 2009 mediaanitulot olivat opintolainaa nostaneilla 1000 euroa, kun ne lainaa nostamattomilla olivat 750 euroa. Opintolainaa toimeentulonsa turvaamiseksi nostaneilla maaliskuun mediaanitulot oli-vat 1000 euroa ja opintolainaa jostakin muusta syystä nostaneilla 1065 euroa. Opintolainaa nostaneil-la vuoden 2008 bruttotulojen mediaani oli 10 000 euroa ja lainaa nostamattomilla 8800 euroa. Opinto-lainaa toimeentulotarkoituksessa nostaneilla bruttotulojen mediaani oli 9000 euroa ja muusta syystä opintolainaa nostaneilla 8240 euroa.

Vaikka opintolainaa nostaneiden tulot ovat muita paremmat, he kokevat toimeentulonsa muita vastaa-jia useammin heikoksi. Yksi selitys tälle voi olla se, että opintolainan nostaminen on yleisempää lapsi-perheillä, joilla tuloja on enemmän, mutta menotkin luonnollisesti ovat suurempia. Moni muusta syystä opintolainaa nostanut mainitsikin nostaneensa lainaa perheeseen liittyvistä syistä.

2�

Kokemus toimeentulosta Nostanut opintolainaa Ei ole nostanut opintolainaa

Hyvä

Melko hyvä

Kohtalainen

Melko huono

Huono

Taulukko 12. Toimeentulon kokeminen sen mukaan onko vastaajalla opintolainaa, %.

Toimeentulon kokeminen huonoksi opintolainaa nostaneiden joukossa voi olla yhteydessä myös säästöi-hin. Opintolainaa toimeentulotarkoituksessa nostaneilla vain 32 prosentilla oli säästöjä ja niillä, joilla säästöjä oli, säästöjen mediaanisumma oli vain 1400 euroa. Opintolainaa nostamattomista 83 prosentil-la oli säästöjä, joiden mediaani oli 3500 euroa. Ero on kuitenkin pienentynyt, sillä vuonna 2007 opinto-lainaa toimeentulonsa turvaamiseksi nostaneilla säästöjen mediaanisumma oli 1000 euroa ja opintolai-naa nostamattomilla 5000 euroa.

Opintolainaa nostaneilla toimeentulon huonoksi kokeminen voi olla yhteydessä myös siihen, että he asu-vat muita kalliimmin. Opintolainaa toimeentulonsa turvaamiseksi nostaneilla asumiskulujen mediaani kuukaudessa oli 425 euroa, opintolainaa jostakin muusta syystä nostaneilla 379 euroa ja lainaa nosta-mattomilla 310 euroa. Vuoteen 2007 verrattuna asumiskulut ovat nousseet erityisesti opintolainaa no-taneilla, joiden asumiskulujen mediaani oli tuolloin 329 euroa. Opintolainaa nostaneet asuivat vuokral-la vapailla markkinoilla useammin kuin ne, jotka eivät olleet nostaneet lainaa.

Nostanut opintolainaa Ei ole nostanut opintolainaa

Vuokralla opiskelijasolussa

Vuokralla opiskelijayksiössä

Vuokralla vapailla markkinoilla

Kimppakämpässä

Omassa asunnossa

Vanhempien tai sukulaistenomistamassa asunnossa

Taulukko 13. Opintolainan nostaminen ja asumismuoto yksinasuvien kohdalla, %.

2�

Tämän selvityksen perusteella voidaan tehdä samansuuntainen tulkinta kuin kaksi vuotta sitten: opinto-laina jätetään nostamatta, koska on mahdollista tulla toimeen ilmankin sitä (Berndtson 2007, 25). Kiin-nostava vertailuhavainto on kuitenkin se, että opintolainaa nostamattomilla tulot ovat kasvaneet huo-mattavasti vähemmän kuin lainaa nostaneilla. Lisäksi lainaa nostamattomat kokevat toimeentulonsa hei-koksi hieman useammin kuin kaksi vuotta sitten ja heillä on myös vähemmän säästöjä kuin vuonna 2007. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että opintolainaa ei haluta nostaa, vaikka toimeentulo olisi suhteelli-sesti heikentynyt.

4.1.2 Palkkatulot

Opiskelijoiden työssäkäynti on erittäin yleistä. Maaliskuussa 2007 yli puolella (59 %) Helsingin yliopis-ton opiskelijoista oli palkkatuloja (Berndtson 2007, 26). Tämän vuoden maaliskuussa palkkatuloja sai jo 62 prosenttia opiskelijoista. Palkkatulojen mediaani oli sama kuin kaksi vuotta sitten, 500 euroa. Tu-lojen jakautumisessa selvin muutos on se, että ylimmän tuloluokan osuus on kasvanut verrattuna vuo-teen 2007. Yli 900 euroa ansainneita oli nyt 27 prosenttia, kun vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 22 prosenttia. Alle 300 euroa ansainneiden suhteellinen määrä puolestaan on hieman laskenut: tämän luo-kan osuus oli nyt 27 prosenttia, kun se vuonna 2007 oli 30 prosenttia. (Ks. mt., 26.)

Palkkatulojen tarkastelu tuloluokittain antaa viitteitä siitä, että vuoden 2008 alussa tehdyillä opintotu-en tulorajojen korotuksilla on ollut vaikutusta opiskelijoiden tuloihin, vaikka mediaanituloissa ei ole ta-pahtunut muutoksia.

Taulukko 14. Palkkatuloja saaneiden jakautuminen eri tuloluokkiin maaliskuussa 2009, %.

Naisten ja miesten mediaanipalkoissa on ollut yleensä suuria eroja aikaisemmissa opiskelijoiden toimeen-tuloselvityksissä. Vuoden 2007 selvityksessä miesten ja naisten palkkaero oli kuitenkin varsin pieni: nai-silla mediaanipalkka oli 500 euroa ja miehillä 513 euroa kyseisen vuoden maaliskuussa. Tänä vuonna sukupuolten väliset palkkaerot opiskelijoilla ovat jälleen kasvaneet. Naisilla palkkatulojen mediaani oli maaliskuussa 500 euroa ja miehillä 600 euroa, palkkatulojen keskiarvo puolestaan oli naisilla 727 euroa ja miehillä 1202 euroa. Sukupuolten väliset erot näkyvät myös tulojen jakaumassa. Naisista lähes kol-mannes (29 %) ansaitsee enintään 300 euroa kuussa, kun vastaava osuus miehillä on viidennes. Yli 900 euroa kuussa ansaitsee naisista 24 prosenttia ja miehistä 37 prosenttia. Sukupuolten väliset palkkaerot vaihtelivat tiedekunnittain, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Osa palkkaeroista voisi se-littyä sillä, että naiset ja miehet työskentelevät eri määrän tunteja. Naiset työskentelivät viikossa keski-määrin 17 tuntia ja miehet 20 tuntia mediaanin ollessa naisilla 15 ja miehillä 16. Vaikka merkittäviä ero-ja ei ollut, selittyy palkkatulojen ero kuitenkin osittain tällä. Erot palkkatuloissa saattavat liittyä myös työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuteen, eli siihen, että miehet työskentelevät jo opintojen aikana mies-valtaisilla aloilla, jotka ovat naisvaltaisia aloja keskimäärin paremmin palkattuja. Toinen mahdollinen syy voi löytyä opiskeluaikaisen työssäkäynnin laadusta: työskentelevätkö miehet naisia useammin oman alan tehtävissä? Tämän selvityksen perusteella sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja, kun tarkas-

2�

tellaan kuinka moni työskentelee omalla alalla. Maaliskuussa 2009 tehty palkkatyö vastasi opiskelualaa 56 prosentilla naisista ja 55 prosentilla miehistä.

Sukupuolten välisistä eroista opiskelijoiden palkkatuloissa on tehty havaintoja myös kaikki suomalaiset korkeakouluopiskelijat kattaneissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Opiskelijatutkimus 2006:ssa (Viuhko 2006, 41) todettiin, että palkkatulojen mediaani oli naisilla 350 euroa kuukaudessa ja miehillä 500 eu-roa kuukaudessa. Sukupuolten väliset erot palkkatuloissa ovat helsinkiläisopiskelijoilla siten saman suun-taisia kuin valtakunnallisesti tarkasteltuina.

4.1.3 Taloudellinen tuki vanhemmilta

Valtaosa vastaajista sai jonkinlaista taloudellista tukea vanhemmiltaan tai muilta sukulaisiltaan .� 25 pro-senttia vastaajista ilmoitti, etteivät he saa minkäänlaista taloudellista tukea vanhemmiltaan. Vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 22 prosenttia (ks. Berndtson 2007, 32).

Vanhemmiltaan säännöllistä rahallista tukea saavien osuus on kääntynyt laskuun. Tämän selvityksen pe-rusteella 17 prosenttia vanhempien tukea saavista sai säännöllistä rahallista tukea, kun kaksi vuotta sit-ten vastaava osuus oli 27 prosenttia ja neljä vuotta sitten 25 prosenttia. Satunnaista rahallista tukea saa-vien osuus on kuitenkin kasvanut: 54 prosenttia sai satunnaisesti rahallista tukea, kun vastaava osuus vuonna 2007 oli 47 prosenttia ja 43 prosenttia vuonna 2005. Tänä vuonna lisäksi 21 prosenttia vanhem-pien tukea saavista sai säännöllisesti ja 47 prosenttia satunnaisesti muuta taloudellista tukea kuin rahaa. Vastaavat osuudet olivat kaksi vuotta sitten 22 prosenttia ja 40 prosenttia.

Vaikuttaisi siltä, että painopiste vanhemmilta ja muilta sukulaisilta saadussa tuessa on siirtynyt säännöl-lisestä tuesta satunnaisempaan. Opintotuen saajien määrä ei liity tähän ilmiöön, sillä siinä ei ole tapah-tunut muutosta. Opintolainaa nostamattomien ja työssä käymättömien opiskelijoiden määrän kasvu ei-vät myöskään olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä vanhempien taloudellisessa tuessa tapahtu-neisiin muutoksiin. Yksi mahdollinen taustatekijä on kuitenkin se, että opiskelijoiden nettokuukausitu-lot ovat kasvaneet, jolloin tarve vanhempien säännölliselle tuelle on kenties laskenut. On myös mahdol-lista, että taloudellinen laskukausi näkyy jo jossain määrin vanhemmilta saadun taloudellisen tuen sa-tunnaistumisessa.

Myös maaliskuussa 2009 rahallista tukea vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan saaneiden määrä oli laske-nut verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2007. Maaliskuussa tukea oli nyt saanut 39 prosenttia, kun vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 48 prosenttia. Tuen mediaani oli nyt sama kuin edellisessä ky-selyssä (100 euroa), mutta keskiarvo oli noussut 175 eurosta 186 euroon. Myös opiskelijoiden ilmoitta-mat keskimääräiset summat koko lukuvuoden 2008–2009 ajalta olivat samaa luokkaa: kuukausittaisen säännöllisen rahallisen ja muun tuen mediaanisumma oli 170 euroa ja satunnaisen tuen 400 euroa luku-vuodessa. Säännöllisen tuen mediaani oli kasvanut 20 eurolla ja satunnaisen tuen mediaani 100 eurolla kahden vuoden takaisesta.

Opiskelijat ovat aiempaa riippumattomampia vanhempiensa taloudellisesta tuesta. 44 prosenttia nyt, 31 prosenttia vuonna 2007 ja 28 prosenttia vuonna 2005 ilmoitti olevansa täysin riippumaton tästä tuesta. Vastaavasti vanhempiensa taloudellisesta tuesta täysin riippuvaisten määrä on laskenut vuosien 2005 ja 2007 seitsemästä prosentista nykyiseen kolmeen prosenttiin. (Berndtson 2007, 32; Viuhko 2005, 26.)

�  Kyselylomakkeessa täsmennettiin, että taloudellisella tuella tarkoitetaan paitsi rahaa, myös tavaraa tai esimerkik-si televisiomaksun maksamista.

2�

Täysin riippumaton

Jonkin verran riippuvainen

Hyvin riippuvainen

Täysin riippuvainen

Taulukko 15. Kuinka riippuvainen on vanhemmilta tai muilta sukulaisilta saamastaan taloudellisesta tuesta, %.

Säännöllisen tuen mediaanisummat ovat nousseet ja satunnaisen tuen mediaanisummat laskeneet kah-den vuoden takaisiin verrattuina. Esimerkiksi vanhempiensa tuesta täysin riippuvaisten säännöllisen kuu-kausittaisen tuen mediaani oli nyt 600 euroa, kun se kaksi vuotta sitten oli 400 euroa. Sen sijaan satun-naisen tuen vuosittaiset mediaanisummat ovat laskeneet vuoteen 2007 verrattuna. Vanhempiensa tuesta täysin riippumattomat esimerkiksi saivat nyt mediaaniltaan 200 euroa vanhempiensa tukea vuodessa, kun vastaava summa kaksi vuotta sitten oli 300 euroa.

Säännöllinen tukieuroa / kk

Satunnainen tukieuroa / vuosi

Täysin riippumaton

Jonkin verran riippuvainen

Hyvin riippuvainen

Täysin riippuvainen

Taulukko 16. Vanhemmilta tai sukulaisilta saatavan taloudellisen tuen mediaanit (euroa) sen mukaan kuinka riippuvainen on tästä tuesta.

4.2. Kokemus toimeentulosta ja toimeentulon ongelmat

Opiskelijoiden koetussa taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoteen 2007 ver-rattuna. 16 prosenttia vastaajista piti nyt taloudellista tilannettaan hyvänä, kun vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 18 prosenttia. Toisaalta taloudellisen tilanteensa melko hyväksi kokevien osuus oli kas-vanut kolme prosenttiyksikköä, joten vähintään melko hyväksi tai hyväksi tilanteensa koki nyt (42 %) hieman useampi kuin vuonna 2007 (41 %).

30

Hyvä

Melko hyvä

Kohtalainen

Melko huono

Huono

Taulukko 17. Millaiseksi kokee tämän hetkisen taloudellisen tilanteensa, %.

Ketkä sitten kokivat taloudellisen tilanteensa vaikeaksi ja minkälaisia vaikeuksia heillä oli ollut? Asumis-muoto ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kokemuksiin taloudellisesta tilanteesta.Perhemuodolla sen sijaan oli vaikutusta siihen, millaiseksi vastaajat kokivat taloudellisen tilanteensa. Perheellisillä opiskelijoilla oli muita vastaajia useammin koettuja taloudellisia vaikeuksia. Esimerkiksi yksinhuoltajista� 50 prosenttia sekä puolison ja lapsen kanssa asuvista 21 prosenttia koki taloudellisen tilanteensa huonoksi. Vastaavat luvut muilla perhemuodoilla olivat jokaisella alle 10 prosenttia. Perheel-listen opiskelijoiden kokemus riittämättömästä toimeentulosta on todettu myös aikaisemmissa tutkimuk-sissa (ks. esim. Viuhko 2006, 44; Jauhiainen, Korkeaoja, Lavikainen, Niemelä & Penttilä 2009, 30).

Perheellisten opiskelijoiden taloudelliset ongelmat tulevat esiin monissa avovastauksissa:

”Yksinhuoltaja-opiskelijalla on todella tiukkaa. Lapsen isä ei ole mukana kuvioissa joten teen ja mak-san kaiken itse. Lapseni aloitti kielipainotteisessa yksityisessä päiväkodissa mikä syö viimeisetkin pen-nit. Tästä syystä etsin aktiivisesti työtä.”

”…Samoin lapsiperheessä pitää olla aina rahaa yllättäviin menoihin, esimerkiksi siihen että saa lap-sen lääkäriin ja lääkkeet jos lapset sairastuvat. Myös oman pitkäaikaissairauden lääkkeiden hankin-nassa oltava tarkka, milloin pystyy ostamaan ja milloin ei.”

Eräs vastaaja kuvaa useiden eri elämänalueiden yhdistämiseen liittyviä vaikeuksia:

”Perheellisenä ja asuntovelkaisena opiskelijana tunnen olevani puun ja kuoren välissä - opintorahan säilyttääkseni en saa tehdä “liikaa” töitä, ja toisaalta minun pitää myös opiskella tarpeeksi (ja tark-kailla tätä jatkuvasti) että olisin oikeutettu opintotukeen. Tämän kaiken keskellä yritän kasvattaa 3- ja 5-vuotiaita lapsia osa-aikahoidon turvin, päivähoitomaksut painavat päälle, ja miehenikin on pie-nipalkkaisissa (2000eur/kk brutto) vuorotöissä. En voi opiskella edes iltaisin koska olen tuolloin yk-sin lasten kanssa. Arjesta on hankala löytää enää tunteja työntekoon, opiskeluun, lastenhoitoon tai lepoon. Tämä kaikki vaikuttaa mielenterveyteen ja fyysiseenkin kuntoon. Olen surullinen, koska en voi opiskella kunnolla alaa, jonka tunnen olevan minulle sen oikean. Valmistumiseni ja näin parem-pi taloudellinen toimeentuloni siirtyy siirtymistään, jonnekin hamaan tulevaisuuteen.”

Naiset kokivat selvästi miehiä useammin toimeentulonsa heikommaksi. Naisista 27 prosenttia ja miehis-tä 19 prosenttia koki toimeentulonsa huonoksi tai melko huonoksi. Molemmista sukupuolista noin kol-mannes koki toimeentulonsa kohtalaiseksi. Naisista 40 prosenttia ja miehistä 49 prosenttia puolestaan koki toimeentulonsa hyväksi tai melko hyväksi.

�  N=�0, joten tulos on ainoastaan suuntaa antava.

31

Sillä, minkä verran vastaaja oli työskennellyt koko lukuvuoden aikana, ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä toimeentulon kokemukseen. Kuitenkin niistä, jotka olivat tehneet töitä maaliskuun 2009 aika-na, 45 prosenttia koki tämänhetkisen taloudellisen tilanteensa hyväksi. Selvästi pienempi osuus, 33 pro-senttia niistä, jotka eivät olleet työskennelleet maaliskuussa, arvioi toimeentulonsa hyväksi. 21 prosent-tia maaliskuussa työskennelleistä ja 39 prosenttia niistä, jotka eivät olleet tehneet töitä kyseisenä ajan-kohtana, koki tämänhetkisen toimeentulonsa huonoksi. Kokemus toimeentulosta oli yhteydessä työhön myös siten, että taloudellisen tilanteensa hyväksi kokevat arvioivat valmistumisen jälkeiset työnäkymän-sä paremmiksi kuin ne, jotka kokivat toimeentulonsa huonoksi. Tilanne on muuttunut kahden vuoden takaisesta siten, että toimeentulonsa huonoksi kokevat arvioivat työllistymismahdollisuutensa nyt vielä huonommiksi kuin vuonna 2007.

Kokemus taloudellisestatilanteesta Kyllä Ei

Hyvä

Kohtalainen

Huono

Taulukko 18. Millaiseksi kokee tämän hetkisen taloudellisen tilanteen sen mukaan onko työskennellyt maaliskuussa 2009, %.

Arvio valmistumisen jälkeisistä työnsaantimahdollisuuksista

Arvio tämänhetkisestä taloudellisestatilanteesta Hyvät Melko hyvät Melko heikot Heikot Eos

Hyvä

Melko hyvä

Kohtalainen

Melko huono

Huono

Taulukko 19. Usko valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen tämänhetkisen koetun taloudellisen tilanteen mukaan, %.

Avovastausten perusteella palkkatyöllä on merkittäviä ja monisyisiä vaikutuksia siihen, miten opiskeli-jat kokevat taloudellisen tilanteensa. Muun muassa työn saamisen vaikeuteen, työttömyyteen, opintotu-en tulorajoihin ja työn kausiluonteisuuteen liittyviä mainintoja oli aineistossa selvästi eniten.

”Taloudellinen tilanne on erittäin heikko niinä kuukausina, jolloin opintoraha ja asumislisä täytyy jättää nostamatta liian suurien palkkatulojen takia. Palkkatulot eivät kuitenkaan ole niin suuret, et-

32

tä vuokraan ja päivittäisiin ruokatarvikkeisiin ja muihin välttämättömyyksiin jää riittävästi rahaa. Palkkatuloista suurin osa menee ruokaan, laskuihin ja muihin välttämättömiin kuluihin, ei matkus-teluun ja muihin huvituksiin.”

”En ole saanut lukuisista yrityksistäni huolimatta työpaikkaa. Opintotuki riittää juuri ja juuri vuok-raani ja laskujen maksuun ja se on ainoa tulonlähteeni.”

”Koen taloudellisen tilanteen melko huonoksi, koska minulla ei ole töitä ajalle toukokuu-elokuu, vaikka olen hakenut useammasta paikasta. Joudun siksi nostamaan opintotukea myös toukokuulta, vaikka opintopisteeni eivät siihen riitäkään.”

”Tilannetta hankaloittaa töiden epävarmuus; tiedän tulevat työt pariksi viikoksi kerrallaan ja niiden määrä vaihtelee paljon. Tästä johtuen tulot vaihtelevat eikä ole varmuutta niiden kuukausittaisesta riittävyydestä..”

”Stressiä lisää palkkatulojen vaihtelu työtilanteen mukaan: jos töitä ei ole, ei ole palkkaakaan.”

Taloudellisen tilanteensa hyväksi kokevien mediaanitulot maaliskuussa 2009 olivat noin 300 euroa suu-remmat kuin taloudellisen tilanteensa huonoksi kokevien tulot. Ryhmien väliset erot nettotuloissa ovat kasvaneet huomattavasti kahden vuoden takaisesta selvityksestä. Tuolloin toimeentulonsa hyväksi ja huonoksi kokevien ero mediaaninettotuloissa oli noin 100 euroa. Tilanne on muuttunut siten, että toi-meentulonsa vähintään kohtalaiseksi kokevilla nettotulojen mediaanit ovat kasvaneet, mutta melko huo-noksi ja huonoksi kokevilla laskeneet. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden eriarvoisuus on kasvanut: toimeentulonsa hyväksi kokevilla rahallinen tilanne on entistä parempi ja huonoksi koke-villa entistä huonompi.

Kokemus taloudellisestatilanteesta

Mediaanitulot (euroa)

Hyvä

Melko hyvä

Kohtalainen

Melko huono

Huono

Taulukko 20. Kokemus taloudellisesta tilanteesta (%) sekä kunkin ryhmän mediaanitulot (euroa) maaliskuussa 2009.

Säästöt vaikuttivat selvästi siihen, miten vastaaja koki taloudellisen tilanteensa. Taloudellisen tilanteen-sa huonoksi kokevista 70 prosentilla ei ollut ollenkaan säästöjä. Osuus on suunnilleen sama kuin kaksi vuotta sitten. Sitä vastoin toimeentulonsa hyväksi kokevista vain neljä prosenttia joutui tulla toimeen il-man säästöjä, kun vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 12 prosenttia.

33

Säästöjen määrä

Kokemus taloudellisestatilanteesta euroa euroa euroa euroa

Hyvä

Melko hyvä

Kohtalainen

Melko huono

Huono

Taulukko 21. Säästöjen määrä ja se, miten kokee oman taloudellisen tilanteensa, %.

Avovastauksista käy ilmi, että monet haluaisivat saada rahaa säästöön, mutta säästäminen pienistä tu-loista koetaan vaikeaksi. Yllättävät menot tai katkokset palkkatuloissa saattavat myös syödä säästöt no-peasti:

”En saa rahaa säästöön. Eli kun opintotuki loppuu, yksikin kuukausi ilman tuloja, niin säästöni me-nevät siihen. Olisi hyvä saada kasvatettua säästöjä.”

”Rahaa ei jää yhtään säästöön ja se aiheuttaa stressiä. Jos tulee yllättäviä menoja, niin on pakko lai-nata rahaa jostain.”

Opintolainaa nostaneet vastaajat kokivat toimeentulonsa huonommaksi kuin ne, joilla ei opintolainaa ollut. Opintolainaa nostaneista 23 prosenttia ja sitä välttäneistä 49 prosenttia koki toimeentulonsa hy-väksi. Huonoksi toimeentulonsa koki 42 prosenttia opintolainaa nostaneista ja 17 prosenttia niistä, jot-ka eivät olleet nostaneet lainaa. Tulosten perusteella on vaikea sanoa kumpaan suuntaan yhteys kulkee; onko opintolainaa nostettu, koska toimeentulo on koettu heikoksi vai koetaanko nostettu opintolaina taloudellisena rasitteena, joka aiheuttaa epävarmuutta toimeentulossa tulevaisuudessa?

Vastaajilta kysyttiin myös millaisiin apukeinoihin he olivat joutuneet turvautumaan saadakseen rahan-sa riittämään. Yleisin apukeino oli rahan lainaaminen kaverilta välttämättömyysmenoihin, johon ilmoit-ti turvautuneensa noin viidennes vastaajista. Toinen yleisimmistä keinoista oli pimeiden töiden teko, joi-ta oli tehnyt 18 prosenttia vastaajista. Pimeitä töitä tekevien osuus oli kuitenkin hieman laskenut kahden vuoden takaisesta, jolloin tähän apukeinoon oli turvautunut 20 prosenttia vastaajista. Lääkärin määrää-män lääkkeen oli sen kalleuden vuoksi jättänyt ostamatta 13 prosenttia vastaajista, joka on hieman pie-nempi osuus kuin kaksi vuotta sitten. Seitsemän prosenttia, yhteensä 56 vastaajaa, oli nostanut pankin myöntämää kulutusluottoa vähintään kerran tai pari kertaa. Lisäksi yksi prosentti vastaajista, yhteensä yhdeksän vastaajaa, oli nostanut vähintään kerran tai pari kertaa pikavipin (mukaan lukien ylioppilas-kunnan vippilainan). Kun huomioidaan, että suomalaisista 32 prosentilla on kulutusluottoa, on niiden määrä tämän selvityksen mukaan selvästi pienempi Helsingin yliopiston opiskelijoiden kuin koko väes-tön keskuudessa keskimäärin (Kulutusluottoselvitys tammikuu 2009, 6).

34

0

0

1

1

2

2

2

1

2

3

3

1

1

2

4

5

6

7

9

11

15

18

99

99

98

95

93

93

91

90

87

82

79

Nostanut pikavipin (ml. ylioppilaskunnanvippilainan)

Nostanut ylioppilaskunnan vippilainaa

Hakenut elintarvikkeita ym. pelastusarmeijan tms.jakelusta

Hakenut toimeentulotukea

Nostanut kulutusluottoa pankista

Lykännyt laskun maksua kunnes lasku on joutunutperintään

Ollut ainakin yhden päivän syömättä, koska ei oleollut rahaa

Asioinut panttikonttorissa

Jättänyt ostamatta lääkkeen sen kalleuden vuoksi

Tehnyt pimeitä töitä

Lainannut rahaa kaverilta välttämättömyysmenoihin

Usein tai melko usein Kerran tai pari En ole

Kuvio 5. Turvautuminen erilaisiin apukeinoihin, %.

Taloudellisten vaikeuksien kasautumista ja yhteyksiä taustamuuttujiin selvitettiin tarkastelemalla onko esimerkiksi sukupuolella, pimeiden töiden tekemisellä tai sairastamisella yhteyttä muihin yleisimpiin apu-keinoihin. Sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus ainoastaan lääkkeiden ostamatta jättämi-seen ja asioimiseen panttikonttorissa. Naisista 15 prosenttia ja miehistä 7 prosenttia oli jättänyt ostamat-ta lääkärin määräämään lääkkeen sen kalleuden vuoksi. Panttikonttorissa asioiminen oli puolestaan ylei-sempää miehillä, joista 15 prosenttia vastasi turvautuneensa tähän apukeinoon. Naisilla vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia. Sukupuoli ei siis kovin merkittävästi vaikuta indikoivan taloudellisten vaike-uksien kasautumiseen.

Pimeitä töitä ainakin kerran tai pari kertaa tehneistä oli 36 prosenttia lainannut kaverilta rahaa välttä-mättömyysmenoihin, 11 prosenttia hakenut toimeentulotukea ja 22 prosenttia jättänyt ostamatta lääk-keen liian korkean hinnan vuoksi vähintään kerran tai pari kertaa. Vastaavat osuudet niillä, jotka eivät olleet tehneet pimeitä töitä, olivat selvästi pienemmät: 17 prosenttia heistä oli lainannut kaverilta rahaa välttämättömyysmenoihin, neljä prosenttia oli hakenut toimeentulotukea ja kymmenen prosenttia oli kustannussyistä jättänyt ostamatta lääkkeen. Pimeiden töiden tekemisellä ei ollut tilastollisesti merkitse-vää yhteyttä vastaajien nettotuloihin, säästöihin ja lainoihin, mutta suuntaa antavasti voidaan todeta, et-tä pimeitä töitä tehneillä oli enemmän lainaa ja vähemmän säästöjä kuin niillä, jotka eivät olleet tehneet pimeitä töitä. Nettotulot olivat ainakin suuntaa antavasti molemmilla ryhmillä samalla tasolla.

Taloudellisten vaikeuksien kasautuminen oli yhteydessä myös sairastamiseen. Niillä vastaajilla, jotka ko-kivat taloudellisen tilanteensa huonoksi, oli ensinnäkin muita vastaajia selvästi useammin jokin opiske-lua haittaava sairaus, vamma tai ominaisuus. Sairaudesta kärsivistä opiskelijoista 36 prosenttia oli lai-nannut kaverilta rahaa välttämättömyysmenoihin ja 16 prosenttia hakenut toimeentulotukea. Vastaa-vasti muista vastaajista 20 prosenttia oli lainannut rahaa välttämättömyysmenoihin ja neljä prosenttia turvautunut toimeentulotukeen. Sairastamisella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä

35

esimerkiksi kulutusluoton nostamiseen tai pimeiden töiden tekemiseen. Sairastaminen oli yhteydessä myös kokemukseen toimeentulosta: 15 prosentilla niistä, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa huonok-si, oli opiskelua haittaava sairaus, ominaisuus tai vamma. Vastaavasti toimeentulonsa hyväksi kokevis-ta opiskelijoista kuudella prosentilla oli sairaus, ominaisuus tai vamma, joka vaikeutti opiskelua.

Kokemus taloudellisesta tilanteesta Kyllä Ei

Hyvä

Melko hyvä

Kohtalainen

Melko huono

Huono

Sairaus, vamma tai opiskelua vaikeuttava ominaisuus

Taulukko 22. Sairaus, vamma tai opiskelua vaikeuttava ominaisuus ja kokemus taloudellisesta tilanteesta, %.

Kokemus toimeentulosta ja taloudellisiin apukeinoihin turvautuminen olivat selvästi yhteydessä toisiin-sa. Toimeentulonsa huonoksi kokevat olivat joutuneet turvautumaan kaikkiin yleisimpiin apukeinoihin useammin kuin ne, jotka pitivät taloudellista tilannettaan hyvänä. Toimeentulonsa huonoksi kokevista esimerkiksi 38 prosenttia oli lainannut kaverilta rahaa välttämättömyysmenoihin ja 26 prosenttia jättä-nyt ostamatta lääkärin määräämän lääkkeen sen kalleuden vuoksi. taloudellisen tilanteensa hyvöäksi ko-keneista vastaajista puolestaan 12 prosenttia oli lainannut rahaa välttämättömyysmenoihin ja neljä pro-senttia jättänyt ostamatta lääkärin määräämän lääkkeen kalliin hinnan vuoksi.

Erään elintarvikejakeluun turvautuneen opiskelijan vastauksesta käy hyvin ilmi, miten taloudelliset on-gelmat vaikuttavat myös omaan jaksamiseen ja opiskeluun:

”Joudun joskus käyttämään ruokaostoksiin visakorttia. En osta yleensä mitään muuta, kuin halvin-ta ruokaa, ja halvimpia pakollisia taloustarvikkeita. Olen käynyt myös leipäjonoissa. Olemme olleet useita kertoja yli kaksi viikkoa ilman rahaa ja välttämättömimpiä ruokatarpeita. Elämme kädestä suuhun. Emme matkustele, en käy kampaajalla, enkä osta meikkejä/vaatteita tms. Lasten tarvikkeet yms. ostetaan kirppiksiltä yms. Poljen polkupyörällä pitkät matkat kouluun. Taloustilanne on alka-nut tuntua ahdistavalta henkisesti, ja olen miettinyt opiskelujen keskeyttämistä.”

4.3 Opiskelijoiden asuminen ja asumiskulut

Vapailta markkinoilta vuokrattu asunto on useana vuonna ollut helsinkiläisopiskelijoiden yleisin asumis-muoto. Vuonna 2007 vapaiden markkinoiden vuokra-asuminen osoitti hiipumisen merkkejä: vain 23 prosenttia vastaajista asui vapailta markkinoilta vuokratussa asunnossa (2005: 29 % ja 2003: 32 %). Tämän kyselyn perusteella asuminen vapailta markkinoiden vuokratussa asunnossa näyttää kääntyneen jälleen lievään nousuun: 25 prosenttia vastaajista ilmoitti asuvansa vapaiden markkinoiden vuokra-asun-nossa. Omistusasumisen suosio näyttää sen sijaan hieman laskeneen: 22 prosenttia asui nyt itse omista-massaan tai esimerkiksi sukulaisen omistamassa asunnossa, kun vastaava osuus kaksi vuotta sitten oli 24 prosenttia.

Opiskelija-asunnoissa asumisen suosio ei näytä kasvaneen kahden vuoden takaisesta: sekä nyt että vuon-na 2007 opiskelija-asunnoissa asui 30 prosenttia vastaajista. Suhteelliset osuudet ovat kuitenkin muut-

3�

tuneet siten, että opiskelijasolussa asuvien osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä, kun taas sekä opis-kelijayksiössä että perheopiskelija-asunnossa tai opiskelijakaksiossa asuvien osuus on noussut yhden pro-senttiyksikön molemmissa.

Osuus Asumiskulujen mediaani(euroa)

Vuokralla opiskelijasolussa

Vuokralla opiskelijayksiössä

Vuokralla perheopiskelija-asunnossa taiopiskelijakaksiossa

Vapailta markkinoilta hankitussavuokra-asunnossa

Vapailta markkinoilta hankitussa kimp-pakämpässä

Vanhempani tai sukulaisten luona

Kaupungin vuokra-asunnossa

Itse omistamassani asunnossa

Puolison, vanhempien tai sukulaistenomistamassa asunnossa

Asumisoikeusasunnossa

Osaomistusasunnossa

Ei vakituista asuntoa

Muuten

Taulukko 23. Asumismuodot ja asumiskulujen mediaanit, %.

Vastaajista 91 prosenttia maksoi asumisestaan. Suurin osa niistä, jotka asuivat vastaustensa perusteella ilmaiseksi, asui vanhempiensa tai sukulaistensa luona. Kaikkien asumisestaan maksaneiden vastaajien yhteenlaskettujen asumiskulujen mediaani oli 312 euroa ja keskiarvo 334 euroa. Kaksi vuotta sitten asu-miskulujen mediaani oli 300 euroa ja keskiarvo 330 euroa. Asumiskulujen mediaani oli suurin asumis-oikeusasunnossa asuvilla (460 euroa) sekä niillä, jotka asuivat vapailta markkinoilta hankitussa vuokra-asunnossa (440 euroa). Niistä, jotka asumisestaan jotakin maksoivat, pienimmät asumiskulut olivat puo-lison, vanhempien tai sukulaisten omistamassa asunnossa (170 euroa) tai vuokralla opiskelijasolussa asu-villa (250 euroa).

3�

Asumislisää tai yleistä asumistukea sai 64 prosenttia vastaajista. Suurin osa sai opintotuen asumislisän maksimimäärän 201,60 euroa. Asumislisän tai tuen saajista noin viidennes sai tätä summaa pienemmän määrän tukea ja viisi prosenttia puolestaan suuremman määrän, jolloin kyseessä on yleinen asumistuki. Suurin osa vastaajista (67 %) maksoi suurempaa vuokraa kuin mihin asumislisän vuokrakatto (252 eu-roa) ulottuu. Kahdeksan prosenttia (N=61) niistä, jotka maksoivat vuokraa, ilmoitti vuokraksi yli 550 euroa, eli enemmän kuin opintorahan ja asumislisän yhteissumman maksimin.� Luku vaikuttaa pieneh-költä, kun huomioidaan Helsingin vuokrataso. Millaisista syistä johtuu, että näinkin pieni osa maksaa vuokraa yli 550 euroa? Yksi selittävä tekijä voi olla se, että puolison kanssa asuvat ilmoittanevat vain oman osuutensa vuokratuloista, ja vapailta markkinoilta asunnon vuokranneet voivat asua muita use-ammin puolison kanssa – tosin tilastollisesti merkitsevästi tällaista eroa ei löydetty. Toinen selitys voi löy-tyä siitä, että osa vapailta markkinoilta asunnon hankkineista saattaa asua sukulaisilta tai tutuilta vuok-ratuissa asunnoissa, jotka vuokrataan halvemmalla. Samoin vapailla markkinoilla asuvissa on todennä-köisesti jokin joukko pitkään samoissa asunnoissa asuneita, joiden vuokraa ei ole korotettu.

5. Opiskelijoiden työssäkäynti

5.1. Elämäntilanne ja työssäkäynti

Neljäsosa vastaajista ei ollut tehnyt palkkatyötä koko lukuvuoden aikana, mikä on hieman suurempi osuus kuin kaksi vuotta sitten (viidesosa). Satunnaisesti työskenteleviä oli nyt 31 prosenttia, kun vastaa-va luku vuonna 2007 oli 22 prosenttia. 14 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä kokoaikaisesti tai lähes kokoaikaisesti suurimman osan lukuvuotta ja 28 prosenttia koko- tai osa-aikaisesti osan lukuvuodesta. Lähes puolet Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoista työskentelee siis huomattavan paljon lu-kuvuoden aikana. Määrä on suurempi kuin kaksi vuotta sitten, jolloin vastaava osuus oli runsas kolmas-osa. Tulosta on kuitenkin tarkasteltava suuntaa antavana, sillä kysymys muotoiltiin kahden ensimmäi-sen vastausvaihtoehdon osalta nyt hieman eri tavalla kuin edellisessä kyselyssä. Valtaosa vastaajista, 85 prosenttia, oli tehnyt lomien aikana palkkatyötä. Osuus on suunnilleen sama kuin kaksi vuotta sitten.

Vaikka työskentely lukuvuoden aikana on varsin yleistä, vastaajista kuitenkin vain 16 prosenttia katsoi käyvänsä pääasiallisesti töissä ja opiskelevansa sivutoimisesti tai ei ollenkaan. 45 prosenttia opiskelee päätoimisesti ja tekee sivutoimisesti töitä, mikä on lähes vastaava prosenttiosuus kuin kaksi vuotta sit-ten (46 %).

�  Näistä reilu puolet (N=3�) asui vapailla markkinoilla ja loput muissa asumismuodoissa. Vastaavasti vapaiden markkinoiden asunnossa asuvista �7 % maksoi vuokraa yli ��0 euroa, kun muissa asumismuodoissa 3,4 % maksoi yli tämän summan. Näistä reilu puolet (N=3�) asui vapailla markkinoilla ja loput muissa asumismuodoissa. Vastaavasti vapaiden markkinoiden asunnossa asuvista �7 % maksoi vuokraa yli ��0 euroa, kun muissa asumismuodoissa 3,4 % maksoi yli tämän summan.

3�

Kokoaikainen tai lähes kokoaikainen päivätyö suurimman osan lukuvuotta

Koko- tai osa-aikainen päivätyö osan lukuvuotta

Työskennellyt viikonloppuisin tai satunnaisesti

Ollut opintoihin liittyvässä harjoittelussa

Tehnyt opinnäytetyötä palkattuna

Ei ole tehnyt palkkatyötä tämän lkv:n aikana

Taulukko 24. Palkkatyön tekeminen lukuvuoden 2008–2009 aikana, %.

Tiedekuntien välillä oli varsin suuria eroja palkkatyön tekemisessä. Koko- tai osa-aikainen työskentely suurimman osan tai osan lukuvuotta on yleisintä oikeustieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opis-kelijoilla (noin 60 % molemmissa). Lääketieteellisessä tiedekunnassa vastaava osuus oli 16 prosenttia ja eläinlääketiedettä opiskelevista vain yksi vastaaja ilmoitti työskentelevänsä koko- tai osa-aikaisesti osan lukuvuodesta. Tiedekuntien väliset erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä, mutta ovat samansuuntaisia kuin vuonna 2007.

Lähes puolella (45 %) maaliskuussa 2009 työskennelleistä työ ei ollut vastannut opiskelualaa. Kolmas-osalla (33 %) työ oli vastannut opiskelualaa ja vajaalla neljänneksellä (23 %) työ oli vastannut opiske-lualaa jossain määrin. Tiedekuntien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja työn ja opiskelualan vas-taavuudessa. Valtaosa farmasian (90 %), oikeustieteellisen (75 %), lääketieteellisen (73 %) ja käyttäyty-mistieteellisen (73 %) tiedekunnan opiskelijoista ilmoitti työn vastanneen omaa alaa ainakin jossain mää-rin. Suurimmalla osalla biotieteilijöistä ja humanisteista työ puolestaan ei vastannut opiskelualaa.

3�

Kyllä Jossain määrin Ei

Farmasia

Oikeustieteellinen

Käyttäytymistieteellinen

Matemaattis-luonnontieteellinen

Lääketieteellinen

Maatalous-metsätieteellinen

Eläinlääketieteellinen

Teologinen

Biotieteellinen

Valtiotieteellinen

Humanistinen

Taulukko 25. Työn ja opiskelualan vastaavuus tiedekunnittain, %.

Opiskelijat työskentelevät tyypillisesti osa-aikaisesti. Maaliskuussa työskennelleillä viikkotuntimäärän mediaani oli 15 tuntia, joka on täsmälleen sama luku kuin vuosina 2005 ja 2007. Viikkotyötuntien ja-kaumaa tarkastellessa kuitenkin havaitaan, että enintään yhdeksän tuntia työskennelleitä on nyt (29 %) selvästi enemmän kuin kaksi vuotta sitten (23 %). Toisaalta 10–19 tuntia ja 20–29 tuntia työskennellei-den osuus on hieman laskenut ja vastaavasti yli 40 tuntia työskennelleiden osuus kasvanut. 30–39 tun-tia työskennelleiden osuus on pysynyt samana. Yhtäältä työskentely on siis muuttunut aiempaa osa-ai-kaisemmaksi ja toisaalta kokoaikaisemmaksi.

Taulukko 26. Maaliskuussa 2009 työskennelleiden keskimääräinen viikkotyötuntimäärä, %.

Opiskelijoilta tiedusteltiin myös työnteon syitä. Pelkästään toimeentulon vuoksi oli työskennellyt 43 pro-senttia; aiemminhan havaittiin, että suunnilleen samalla osuudella työ ei ollut vastannut opiskelualaa maaliskuussa 2009. Toimeentulon lisäksi työkokemuksen ja suhteiden vuoksi oli työskennellyt 49 pro-senttia vastaajista. Verrattuna vuoteen 2007 näyttäisi siltä, että työkokemuksen ja suhteiden tärkeys työn-teon syynä on hieman kasvanut ja pelkän toimeentulon merkitys laskenut. Kahdeksan prosenttia vasta-

40

si nyt työskennelleensä jostain muusta syystä. Yleisimpiä muita syitä työntekoon olivat kiinnostava ja motivoiva työ, opiskelun sivutoimisuus sekä se, että työ liittyi harrastukseen tai luottamustoimeen.

Työssäkäynnin syyt eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä opintojen kestoon, mutta mitä vanhempi vastaaja oli, sitä tärkeämmäksi koettiin työkokemuksen ja kontaktien saaminen. Lisäksi niis-tä, jotka olivat tehneet töitä myös työkokemuksen ja kontaktien vuoksi, 48 prosentilla maaliskuussa 2009 tehty työ oli vastannut opiskelualaa, kun vastaava osuus pelkän toimeentulon vuoksi työskennelleillä oli vain 10 prosenttia. Työkokemuksen ja kontaktien vuoksi työskennelleet myös arvioivat valmistumisen jälkeiset työllistymismahdollisuutensa paremmiksi kuin pelkän toimeentulon vuoksi työskennelleet.

5.2. Työnteon suhde opintojen etenemiseen

Opiskelijoilta tiedusteltiin heidän arviotaan siitä, miten työssäkäynti oli vaikuttanut opintojen etenemi-seen. Kysymys esitettiin ainoastaan niille opiskelijoille, jotka olivat tehneet lukuvuoden aikana töitä. Näis-tä opiskelijoista 39 prosentilla työnteko ei ollut vaikuttanut opintojen etenemiseen. 44 prosentilla työn-teko hidasti opintoja jonkin verran ja 15 prosentilla se hidasti opintoja huomattavasti. Ainoastaan kak-si prosenttia vastaajista arvioi, että töiden tekeminen on nopeuttanut opintoja. Verrattuna kahden vuo-den takaiseen selvitykseen niiden osuus, joilla työnteko oli hidastanut opintojen etenemistä, oli laskenut kolmen prosenttiyksikön verran. Tämä voi olla yhteydessä siihen, että enintään 9 tuntia viikossa työs-kennelleitä oli nyt selvästi enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Kuitenkin niitä, joilla työnteko oli nopeut-tanut opintoja jonkin verran, oli nyt yhden prosenttiyksikön verran enemmän.

Taulukossa 27 on esitetty syksyllä 2008 suoritettujen opintopisteiden keskiarvo sen mukaan, paljonko vastaaja on tehnyt palkkatyötä. Tämän perusteella eniten opintopisteitä kertyi niille, jotka olivat työs-kennelleet viikonloppuisin tai satunnaisesti. Toiseksi eniten pisteitä kertyi opinnäytetyötä palkattuna teh-neille. Kolmanneksi eniten opintopisteitä olivat suorittaneet ne, jotka olivat olleet koko- tai osa-aikaises-sa päivätyössä osan lukuvuotta sekä ne, jotka eivät olleet työskennelleet lukuvuoden aikana. Taulukko herättää kysymyksen siitä, miksi osan lukuvuodesta työskennelleet olivat keränneet syksyn 2008 aikana saman verran opintopisteitä kuin ne, jotka eivät olleet työskennelleet lainkaan tämän lukuvuoden aika-na? On mahdollista, että palkkatyötä tekemättömien joukossa on enemmän opiskelijoita, jotka eivät esi-merkiksi sairauden tai muiden hyvinvointiin liittyvien ongelmien vuoksi pysty myöskään opiskelemaan täysipainoisesti. Tästä ei kuitenkaan löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa. Tulosten valossa on kuiten-kin myös mahdollista, että työnteko tehostaa ajankäyttöä ja suunnitelmallisuutta myös opinnoissa tai et-tä töihin menevät ja pääsevät opiskelijat ovat myös opinnoissaan keskimäärin tehokkaampia kuin muut opiskelijat.

41

Opintopisteet

Pysynyt opinto-

Työskennellyt viikonloppuisin tai satunnaisesti

Tehnyt opinnäytetyötä palkattuna

Koko- tai osa-aikainen päivätyö osan lukuvuotta

Ei ole tehnyt palkkatyötä tämän lukuvuoden aikana

Ollut opintoihin liittyvässä harjoittelussa

Kokoaikainen tai lähes kokoaikainen päivätyösuurimman osan lukuvuotta

Kaikki

Taulukko 27. Syksyllä 2008 suoritettujen opintopisteiden mediaanit sekä opintosuunnitelmassa pysyminen7 (%) sen mukaan, minkä verran vastaaja on työskennellyt lukuvuoden 2008–2009 aikana.

Lukuvuoden 2008–2009 aikana työskentely ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi siihen, oliko vas-taajalla ollut vaikeuksia suorittaa opintotuen edellyttämää opintopistemäärää. Myöskään sillä, oliko vas-taaja ilmoittanut olevansa päätoiminen opiskelija vai työssä käyvä, ei ollut merkitsevää yhteyttä suori-tusvaikeuksiin.

Työnteon vaikutusta opintojen etenemiseen selvitettiin myös tiedustelemalla opiskelijoiden näkemyksiä väittämästä ”olen pystynyt tekemään ne opiskeluun liittyvät asiat, jotka olen aikonutkin tehdä”. Tulok-set on esitelty opintopisteiden rinnalla taulukossa 27. Niistä, jotka eivät olleet työskennelleet koko luku-vuoden aikana, 72 prosenttia vastasi olevansa samaa mieltä väittämän kanssa. Kokoaikaisessa tai lähes kokoaikaisessa päivätyössä suurimman osan lukuvuodesta työskennelleistä puolestaan 43 prosenttia ja osan lukuvuodesta koko- tai osa-aikaisessa päivätyössä työskennelleistä 57 prosenttia oli pystynyt teke-mään aikomansa opintoihin liittyvät asiat. Viikonloppuisin tai satunnaisin työskentelevillä vastaava osuus oli 61 prosenttia.

Vuoden 2007 selvityksessä todettiin, että vasta kokoaikainen tai lähes kokoaikainen työnteko vaikuttaa selvästi hidastavan opintoja (Berndtson 2007, 30). Nyt tehdyn selvityksen perusteella voidaan suoritet-tujen opintopisteiden näkökulmasta tehdä samansuuntainen tulkinta. Opiskelijoiden subjektiivisten ko-kemusten perusteella kuitenkin näyttää siltä, että jo satunnainen työskentely vaikeuttaa opintoihin liit-tyvien asioiden toteuttamista.

5.3. Opiskelijoiden näkemykset valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä

Noin kolmannes (29 %) opiskelijoista piti mahdollisuuksiaan työllistyä valmistumisen jälkeen koulutus-ta vastaavaan työhön hyvinä ja 42 prosenttia melko hyvinä. Työllistymismahdollisuuksiaan piti heikkoi-na kuusi prosenttia ja melko heikkoina 13 prosenttia vastaajista. Vastaajat ovat hieman pessimistisem-piä työllistymismahdollisuuksiensa suhteen kuin kaksi vuotta sitten. Tuolloin 73 prosenttia arvioi mah-dollisuutensa saada koulutusta vastaavaa työtä hyviksi ja 17 prosenttia heikoiksi. Nyt siis vastaavat lu-

7  Väittämän ”olen pystynyt tekemään ne opiskeluun liittyvät asiat, jotka olen aikonutkin tehdä” kanssa samaa miel-tä olevat.

42

vut ovat 71 prosenttia ja 19 prosenttia. Vallitsevalla talouden taantumalla on voinut olla vaikutusta opis-kelijoiden arvioihin.

Arvioissa on kuitenkin tilastollisesti merkitseviä eroja tiedekuntien välillä. Selvästi optimistisimmin työl-listymiseensä suhtautuvat odotetusti professioalojen opiskelijat lääketieteellisessä, eläinlääketieteellisesä ja farmasian tiedekunnissa. Humanistisen ja biotieteellisen tiedekuntien opiskelijat arvioivat työllisty-mismahdollisuutensa heikoimmiksi. Myös aikaisemmissa selvityksissä on havaittu, että arviot vaihtele-vat professio- ja yleisalojen mukaan (Berndtson 2007, 30; Viuhko 2005, 42). Erot eri tiedekunnissa opis-kelevien arvioissa vastaavat jossain määrin työllisyyttä koskevaa todellista tilannetta, jossa työllistymi-nen on ollut haastavinta juuri yleisalojen opiskelijoille.

7

7

11

16

24

29

34

50

69

81

95

42

39

57

53

51

43

45

41

31

19

5

27

23

17

11

10

11

11

7

0

0

0

11

14

7

9

6

3

2

0

0

0

0

13

16

8

11

10

14

7

2

0

0

0

Biotieteellinen

Humanistinen

Maatalous-metsätieteellinen

Teologinen

Valtiotieteellinen

Matemaattis-luonnontieteellinen

Käyttäytymistieteellinen

Oikeustieteellinen

Farmasia

Eläinlääketieteellinen

Lääketieteellinen

Hyvät Melko hyvät Melko heikot Heikot EOS

Kuvio 6. Arvio mahdollisuuksista löytää koulutusta vastaavaa työtä tiedekunnittain, %.

Vaikka suurin osa opiskelijoista pitää valmistumisen jälkeisiä työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä, avo-vastauksissa nousi runsaasti esiin myös näkemyksiä, joissa korostui suuri epävarmuus oman työllistymi-sen suhteen.

”Pelottaa valtavasti, ettei töitä löydy.”

”Olen todella huolestunut valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä. Olen harkinnut vaihtavani pää-ainetta vierekkäiseen alaan, joka liittyy hyvin paljon jo tekemiini opintoihini ja jolla on erittäin hyvä työllistymistilanne, mutta joka kiinnostaa hieman vähemmän kuin nykyinen pääaineeni. Pääsykokei-siin pitäisi siis lukea. Tuntuu hirveältä vedätykseltä, että nykyiseen pääaineeseeni otetaan kourallinen ihmisiä, joille ei edes yritetä keksiä mitään työllistymismahdollisuuksia sisäänpääsyn jälkeen (opis-kelua markkinoitaessa kyllä).”

Monet uskoivat saavansa jotain työtä, mutta arvelivat sen olevan lyhytaikaista, huonosti palkattua ja/tai alalta, joka ei vastaa omaa koulutusta.

43

”Työllistyminen alaltani on yleisesti heikkoa. Uskon työllistyväni, mutta luultavasti niin pienellä pal-kalla että en tiedä riittääkö se yksistään elämiseen. Mieluiten tekisin tietenkin oman alan töitä, mut-ta taloudellinen tilanne ei salli sitä. Koko valmistuminen ahdistaa.”

”Olen opintojeni aikana saanut oman alan töitä kiitettävän paljon, mutta alaa riivaavat määräaikai-suudet ja jatkuva epävarmuus. Valmistumisen jälkeen varsinaisesti koulutusta vastaavan työpaikan saaminen saattaa olla hyvinkin vaikeaa, sillä valmistuvien määrä on liian suuri suhteessa työvoiman tarpeeseen, vaikkakin tilanne on parempi kuin humanistisilla aloilla yleensä. Ongelmana on myös alallani tehtävän tutkimustyön projektiluontoisuus (joka on myös näppärä peruste määräaikaisille työsuhteille, joiksi loputkin virat ovat muuttumassa): työtarjouksia tulee hyvin lyhyellä varoitusajal-la, ja muun elämän suunnitteleminen on välillä työtilanteen vuoksi mahdotonta.”

Eräs vastaaja myös kuvaa ”väliinputoajan” asemaa, jossa hän kokee olevansa liian kokematon koulu-tustaan vastaaviin töihin ja liian koulutettu alempaa koulutustasoa vaativille aloille.

”Työtä ei tunnu löytyvän. Ennen aina pääsin ainakin haastatteluun asti, nyt kukaan ei ole pyytänyt minua edes haastatteluun. Kun haen ”hyviä” töitä, kokemus ei ilmeisesti riitä, ja kun haen “alempia” töitä, valituksi tulee joku opistoasteen suorittanut. Siivoojan ja kassan hommia saa aina, mutta kas-saksikaan en ole enää kelvannut, olen kai liian korkeasti koulutettu.”

Vallitsevien taloussuhdanteiden vaikutuksia valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen pohdittiin monis-sa avovastauksissa. Osa arveli, että taantuma ei vaikuta työllistymiseen, osa taas koki heikon talousti-lanteen vaikeuttavan työllistymistä merkittävästi.

”Taantuma/lama vaikeuttaa työllistymistä, koska valmistun puolen vuoden päästä keskelle lama-ai-kaa.. Ilman lamaa työmahdollisuudet olisivat alalla olleet tosihyvät.”

Jotkut vastaajista olivat kuitenkin optimistisia ja arvioivat, että heidän valmistuessaan taloussuhdanteet ovat kääntyneet nousuun ja työllistyminen on helpompaa.

”Koska valmistumiseeni menee vielä muutama vuosi, uskon että talous on siinä vaiheessa taas kään-tynyt parempaan suuntaan ja työllistymismahdollisuudet ovat hyvät.”

Epävarma työllisyystilanne saikin muutamat vastaajat myös pohtimaan kannattaako tällä hetkellä val-mistua.

”Valmistuminen mahdollisimman nopeasti ei houkuttele, koska koulutusta vastaavan (ja muunkin-laisen) työn saaminen on opiskeluvuosina alkanut vaikuttaa jatkuvasti epävarmemmalta.”

”Tämänhetkisen taloustilanteen valossa luulen, että alan kuin alan työnäkymät ovat varsin huonot, näin myös yhteiskuntatieteellisten työpaikkojen kohdalla. Olen maisteriopintovaiheessa, mutta en halua kiirehtiä opintoputkesta ulos huonoon työtilanteeseen, siksi aion käyttää hyväkseni kaikki mah-dollisuudet esimerkiksi tuettuihin työharjoitteluihin.”

Opiskeluaikaisen työkokemuksen ja opiskeluaikana luotujen suhteiden merkitystä korostettiin useissa vastauksissa. Myös harjoittelu ja pro gradu näyttäytyivät tärkeinä mahdollisuuksina luoda kontakteja työelämään.

44

”Olen kerännyt opintojeni aikana melko monipuolista työkokemusta ja en uskokaan, että ilman si-tä saisin juuri mitään töitä. Toivon myös, että gradu-kontaktieni avulla voisin löytää jotain. voisin myös lähteä ulkomaille työnperässä, jopa vapaaehtoistyöhön.”

Työllistymisuskon tilastollista yhteyttä tarkasteltiin useiden eri muuttujien kanssa. Miehet pitivät työl-listymismahdollisuuksiaan parempina kuin naiset. Miehistä 82 prosenttia ja naisista 77 prosenttia uskoi työllistyvänsä koulutustaan vastaavaan työhön. Sukupuolten väliset erot vaihtelivat myös tiedekunnit-tain. Teologisessa ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa miehet arvioivat työllistymismah-dollisuutensa selvästi paremmiksi kuin naiset. Miehet olivat jonkin verran optimistisempia tulevaisuu-tensa suhteen myös käyttäytymistieteellisessä ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Humanis-tisessa tiedekunnassa samoin kuin biotietellisessä tiedekunnassa puolestaan naiset arvioivat työllistymis-mahdollisuutensa paremmiksi kuin miehet.

Opintojensa alussa olevat suhtautuivat tulevaisuuteensa optimistisimmin. Ensimmäisen ja toisen vuosi-kurssin opiskelijoista 84 prosenttia sekä kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoista 77 prosenttia pi-ti mahdollisuuksiaan saada koulutustaan vastaavaa työtä valmistumisen jälkeen hyvinä. Viidennen ja kuudennen sekä seitsemännen tai sitä myöhemmän vuosikurssin opiskelijoista enää 73 prosenttia suh-tautui optimisesti työnsaantimahdollisuuksiinsa. Vaikka tuloksia tulkitessa on huomioitava, että opin-tojen loppuvaiheessa näkemys omasta työllistymisestä saattaa olla tarkemmin jäsentynyt kuin alkuvai-heessa, on negatiivinen tai ”lannistuva” kehitys kuitenkin merkille pantavaa. Näkemys työllistymismahdollisuuksista ei ollut yhteydessä siihen, kuinka paljon vastaaja oli työskennel-lyt lukuvuoden aikana. Sen sijaan arvio tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta ja se, että nykyinen työ vastaa omaa opiskelualaa, on yhteydessä uskoon omasta työllistymisestä. Samoin ne, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa hyväksi, pitivät työllistymismahdollisuuksiaan useammin hyvinä kuin ne, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa huonoksi. Omalla alallaan jo opiskeluaikana työskentelevät pitivät myös työllistymismahdollisuuksiaan parempina kuin ne, joiden nykyinen työ ei vastannut opiskelu-alaa.

6 Opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelutyytyväisyys

Tässä selvityksessä opiskelijoiden hyvinvointia tarkastellaan pääasiassa opiskeluun liittyvien kokemus-ten näkökulmasta. Hyvinvointia koskevat näkemykset ovat opiskelijoiden subjektiivisia kokemuksia ja käsityksiä, joita selvitettiin viiden opintojen etenemiseen, opiskelu- ja oppimisympäristöön sekä opetuk-seen ja ohjaukseen liittyvän väittämän avulla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan ovatko he väitteen kans-sa samaa vai eri mieltä. Lisäksi tarkastellaan sairauden tai vamman yhteyttä opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelutyytyväisyyteen.

Tarkastelun viitekehyksenä käytetään soveltuvilta osin työkykymallin pohjalta kehitettyä opiskelukyvyn mallia. Opiskelukyvyssä on kyse yksilön voimavarojen ja opiskelun välisestä yhteensopivuudesta ja ta-sapainosta (Kurri 2006, 49). Kunttu (2006) määrittelee opiskelukyvyn koostuvan neljästä ulottuvuudes-ta, joita ovat opiskelijan omat voimavarat, opiskelutaidot, opiskeluympäristö ja opetustoiminta. Jokai-nen neljästä ulottuvuudesta rakentaa opiskelukykyä. Osatekijät myös toimivat vuorovaikutuksessa toi-siaan tasapainottaen: jos esimerkiksi opiskelutaidoissa on puutteita, hyvä ohjaus tai opetus auttavat opis-kelijaa (Kunttu 2009, 22).

Tässä selvityksessä opiskelukyvyn mallia sovelletaan opiskelutaitojen, opiskeluympäristön ja opetustoi-minnan ulottuvuuksien osalta. Teknisten taitojen lisäksi opiskelutaidoilla viitataan tavoitetietoisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja ajankäyttöön sekä suunnitelmiin sitoutumiseen. Opiskelutaidon osa-alueita ovat

45

myös opiskeluorientaatio, motivaatio ja itseohjautuvuus. (Kunttu 2009, 22; Sulander & Romppanen 2007, 37.)

Opiskeluympäristö sisältää psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen ympäristön. Psykososiaalisen ympäristön elementtejä opiskelukykymallissa ovat muun muassa henkilökunnan ja opiskelijoiden välinen ja keski-näinen vuorovaikutus, opiskeluilmapiiri ja integroituminen omaan opiskelijayhteisöön. Myös vaikutta-minen ja osallistuminen ovat tärkeitä osa-alueita. Fyysisellä oppimisympäristöllä viitataan muun muas-sa oppilaitoksen infrastruktuuriin, esteettömyyteen ja opintojen järjestämiseen. (Kunttu 2009, 22; Sulan-der & Romppanen 2007, 38.)

Opetustoiminnan ulottuvuuteen sisältyy opetuksen lisäksi myös ohjaus. Tärkeitä elementtejä ovat opis-kelijan ja opettajan välinen vuorovaikutus sekä palautteen anto ja arviointi. Opettajan pedagoginen osaa-minen ja asiantunteva opetus ovat myös keskeisiä elementtejä. Ohjauksen lisäksi opetusta tukevat opis-kelijan integroituminen oppilaitokseen sekä opiskelukavereiden tuki. (Kunttu 2009, 22; Sulander & Romppanen 2007, 38.)

6.1 Kokemus opintojen etenemisestä

Väitteen ”olen pystynyt tekemään ne opiskeluun liittyvät asiat, jotka olen aikonutkin tehdä” voidaan ajatella mittaavan subjektiivista kokemusta opintojen etenemisestä, mutta myös opiskelukyvyn osa-alu-eita. Kyky suunnitella opintoja tavoitteellisesti ja realistisesti sekä kyky toteuttaa tavoitteet sijoittuvat opiskelukykymallissa opiskelutaitojen alueille (Kunttu 2009, 23).

60 prosenttia opiskelijoista oli samaa mieltä väitteen kanssa. Tiedekuntien välillä ei löytynyt tilastollises-ti merkitseviä eroja. Suuntaa antavana tuloksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että ammattiin valmista-villa professioaloilla opiskelevat vastaajat olivat useammin samaa mieltä väittämän kanssa kuin yleis-aloilla opiskelevat.

Samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Eri mieltä

Taulukko 28. Olen pystynyt tekemään ne opiskeluun liittyvät asiat, jotka olen aikonutkin tehdä, %.

Vastaajia pyydettiin halutessaan myös kommentoimaan tai täsmentämään vastaustaan. Useimmin avo-vastauksissa mainittiin, että suunnitellut asiat oli kyllä pystytty tekemään, mutta joitakin yksittäisiä opin-tosuorituksia oli jäänyt tekemättä, tai opinnot olivat edenneet hieman suunniteltua hitaammin tai huo-nommilla arvosanoilla.

”Välillä olen toki siirtänyt tenttejä eteenpäin, mutta olen kyllä saanut ne aina lopulta tehtyä...”

”Olen suorittanut suunnittelemani määrän opintoja, mutta arvosanat ovat huonompia kuin oli ta-voitteena.”

Joissakin vastauksissa puolestaan painottuivat kokemukset opintojen selvästi suunniteltua tai toivottua hitaammasta etenemisestä.

4�

”Ensimmäisen lukuvuoden jälkeen olen saanut vain yksittäisiä tenttejä satunnaisesti suoritettua.””Opinnot ovat olleet odotettua haastavampia, suoritustaso jäänyt vaatimattomaksi. Ajan puutteen vuoksi oppiminen ei ole ollut parasta mahdollista vaikka motivaatiota löytyy.”

”Opinnot ovat toistuvasti lykkääntyneet, vaikka olisin jo halunnut valmistua.”

Osa vastaajista on kuitenkin edennyt suunnitelmiensa mukaan tai jopa nopeammin.

”Olen opiskellut huomattavasti nopeammin kuin mitä ajattelin.”

”Olen edennyt rauhallista tahtia, mutta kuitenkin ihan suunnitelmien mukaan. Haluan opiskella rau-hassa, koska olen tullut suoraan lukiosta.”

Avovastauksista käy ilmi, että vaikeuksia suunniteltujen asioiden toteuttamiseen aiheuttavat hyvin mo-ninaiset asiat. Työssäkäynti nousi esiin keskeisimpänä opiskelua vaikeuttavana tekijänä. Työt häiritsevät opiskelua sekä aikataulullisesti että oman jaksamisen kannalta. Työnteon häiritsevää vaikutusta tukevat myös jo aiemmin todetut havainnot: kokoaikaisesti työskentelevät olivat keränneet selvästi muita vähem-män opintopisteitä syksyn 2008 aikana. Lisäksi selvästi pienempi osa työssäkäyvistä vastasi pystyneen-sä toteuttamaan opintoihinsa liittyvät suunnitelmat.

”Työn teko ja opiskelu eli paikasta toiseen juokseminen stressaa ja välillä ei jaksa keskittyä kumpaan-kaan kunnolla. Tällöin koulujutut jää tekemättä koska niiden tekemättä jättämisestä kärsin henkilö-kohtaisesti vain minä eikä sen takia kuitenkaan saa potkuja koulusta.”

”Osa kursseista on jäänyt vähemmälle, vaikka mielenkiintoa olisi, koska joudun olemaan töiden vuoksi poissa osittain luennoilta.”

”En ole aina ehtinyt töiden takia opiskelemaan itsenäisesti niin paljon kuin olisin halunnut oman op-pimiseni kannalta.”

”Hankala opiskella kun on päivätyö -> ehdotus: lisää ilta-kursseja.”

Suunniteltujen opintojen toteuttamista vaikeuttavat myös erilaiset opiskelutekniset asiat. Joitakin kurs-seja järjestetään vain kerran vuodessa, mikä voi viivästyttää valmistumista merkittävästi, tai ne ovat kes-kenään päällekkäisiä. Lisäksi avovastauksissa nousi esiin, että opintojen etenemiseen vaikuttavat myös terveydelliset ongelmat. Jotkut vastaajista puolestaan mainitsivat, että opintoihin ei oltu panostettu niin ahkerasti kuin olisi ollut mahdollista. Vastaajat eivät eritelleet tarkemmin syitä tähän, vaan totesivat ylei-sesti, että ”laiskuudesta sakotetaan”. Osa vastaajista toi esille myös sen, että suunnitelmat olivat olleet liian kunnianhimoisia tai työmäärää ei ollut osattu arvioida oikein.

”Se, että suunnitelmani ovat olleet liian kunnianhimoisia, johtuu lähinnä siitä, etten ole pystynyt ar-vioimaan työmäärää oikein.”

”Joka vuosi minulta jää tekemättä opintosuorituksia, joita olin suunnitellut tekeväni, mutta toisaal-ta tiedän aina suunnittelevani itselleni jo etukäteen enemmän, kuin mitä ehdin tehdä. Se, etten pysty tekemään kaikkea, ei siis tule yllätyksenä.”

Opiskelukykymallin mukaisesti voidaan ajatella, että kykyyn opiskella suunnitelmien ja tavoitteiden mu-kaisesti vaikuttavat myös opiskelijan saama tuki ja ohjaus yliopistolla. Selvä enemmistö (73 %) niistä,

4�

jotka vastasivat saaneensa riittävästi tukea ja ohjausta opintoihinsa, kokikin opintojensa edenneen ta-voitteidensa mukaisesti. Sen sijaan ohjauksen riittämättömäksi kokevista huomattavasti pienempi osuus (46 %) oli pystynyt tekemään suunnittelemansa opiskeluun liittyvät asiat.

”Opintojen ohjaus on laitoksellamme heikkoa, eikä tukea ole tarpeeksi tarjolla. Minulle on myös epä-selvää, mistä mitäkin asioita voi kysyä.”

”Opintojen ohjaus olis auttanut oikeiden valintojen tekemistä.”

Kokemukseen opintojen etenemisestä ja tavoitteiden toteutumisesta vaikutti merkitsevästi vastaajan ko-kemus tämän hetkisestä taloudellisesta tilanteestaan. Niistä, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa hy-väksi, 69 prosenttia oli pystynyt tekemään suunnittelemansa opiskeluun liittyvät asiat. Vastaava luku ta-loudellisen tilanteensa huonoksi kokevilla oli selvästi pienempi, 48 prosenttia.Niistä opiskelijoista, joilla oli jokin opiskelua vaikeuttava ominaisuus (esimerkiksi lukihäiriö), sairaus tai vamma, 36 prosenttia oli pystynyt tekemään aikomansa opiskeluun liittyvät asiat. Luku on lähes puo-let pienempi kuin muilla vastaajilla. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös neljän vuoden takaisessa sel-vityksessä. Useat vastaajat mainitsivatkin nyt, että terveyteen liittyvät ongelmat ovat hidastaneet opinto-ja, mikä saatetaan kokea myös leimaavana.

”Opiskeluni on hitaampaa ja vähemmän suunnitelmallista. Motivaationi on todella kova, mutta mi-nut kyseenalaistetaan yhä uudelleen ja uudelleen hitaanlaisesta opintopisteiden kertymisestä.”

Sairauden vaikutus opintojen etenemiseen oli voinut tulla myös yllätyksenä, mikä on sekin osaltaan saat-tanut vaikeuttaa suunnitelmien toteuttamista.”

”Minulle on ollut aikamoinen yllätys, että olen nykyään niin paljon hitaampi kuin aikaisemmin, siis ennen sairastumista.”

6.2 Opiskelu- ja oppimisympäristö

Opiskelijoiden tyytyväisyyttä opiskelu- ja oppimisympäristöön tiedusteltiin kahdella kysymyksellä. Opis-keluympäristöllä tarkoitetaan tässä selvityksessä laitosta tai vastaavaa lähiympäristöä. Opiskeluympä-ristön ilmapiirillä puolestaan viitataan yhteenkuuluvuuteen, tiedonkulkuun sekä opiskelijoiden kohte-luun ja vaikutusmahdollisuuksiin. Opiskelukykymallissa nämä teemat sijoittuvat opiskeluympäristön alueelle.

Samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Eri mieltä

Taulukko 29. Olen tyytyväinen opiskeluympäristöni ilmapiiriin, %.

Vastaajista 66 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväinen opiskeluympäristönsä ilmapiiriin. Tiedekuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Myös monissa avovastauksissa pidettiin opiskeluympäris-tön ilmapiiriä hyvänä. Erityisen tärkeinä ilmapiirin kannalta pidettiin opiskelijoiden välisiä suhteita se-kä hyvää opetusta ja ohjausta.

4�

”Laitoksella on kotoisa olo ja opiskelu toverit auttavat jaksamaan silloin kun opintoja kasautuu pal-jon.”

”Mahtava yhteistyö opiskelukavereitten kanssa! Hyviä opettajia, ja ohjaajia tänä vuonna. Viime vuon-na oli yksi ääliö luennoitsija.”

Kontakteja opettajiin ja muuhun laitoksen henkilökuntaan arvioidaan pääasiassa jo mainitun opetuksen ja ohjauksen näkökulmasta, sekä sen mukaan, miten opiskelijoita kohdellaan heidän asioidessaan laitok-sella. Vain aivan yksittäisissä vastauksissa nousi esiin, että myös kattavampaa ja avoimempaa keskuste-luyhteyttä henkilökunnan kanssa pidettiin tärkeänä. Toisaalta on mahdollista, että opiskelijat kyllä pi-tävät keskusteluyhteyttä henkilökuntaan tärkeänä, mutta opiskeluympäristön ilmapiiri mielletään ehkä ensisijaisesti opiskelijoiden keskinäisiksi suhteiksi. Tällöin suhteita henkilökuntaan arvioidaan helposti etäiseksi jäävän opetuksen ja käytännön asioinnin näkökulmasta.

Yhteenkuuluvuutta kuitenkin kaivattiin yleisesti lisää. Useimmille vastaajille opiskelu yliopistolla näyt-täytyi yksinäisenä puurtamisena, jossa kontaktit muihin opiskelijoihin ja henkilökuntaan olivat liian vä-häisiä. Vastauksissa nousivat jonkin verran esiin myös erot isojen ja pienten laitosten välillä: erityisesti isoilla laitoksilla opiskelevat kokivat jääneensä opinnoissaan yksin, kun taas pienillä laitoksilla opiske-levien vastauksissa painottuivat positiivisemmat kokemukset. Tämä on kiinnostava havainto jatkoa aja-tellen, sillä yliopistouudistuksessa pienempiä laitoksia on yhdistetty suuremmiksi laitosyksiköiksi.

”Laitoksen suuresta koosta johtuen, kaikki yliopiston opettajat jäävät etäisiksi, vain oppitunnin ve-täjiksi. Samoin muut opiskelijat, joka kurssilla on eri ihmiset eikä siten synny mitään kovinkaan suur-ta tunnetta yhteisöstä, vain yksilöiden omien reittien seuraamista. Pitää itse vain yrittää itse selvitä omillaan.”

”Koen, että laitoksellamme ei oikeastaan ole opiskelijayhteisöä, johon tuntisin kuuluvani. Muutami-en opiskelutovereiden kanssa tulee pidettyä yhteyttä, mutta muutoin opiskelu (etenkin opinnäytetyön tekeminen) tuntuu melko yksinäiseltä puurtamiselta.”

”Opiskelusta puuttuu yhteisöllisyys ja ystävällisyys, voi suorittaa koko tutkinnon erakkona. Sisäpii-riefekti.”

Tiedonkulku koettiin monissa vastauksissa riittäväksi ja hyväksi. Viestintään liittyvät ongelmat nousivat kuitenkin esiin useammin. Yleisimmin puutteelliseksi koettiin kurssien tavoitteisiin ja käytännön järjes-telyihin liittyvä tiedotus.

”Tiedonkulku ei toimi, amanuenssia ei ole, opiskelijoiden asemaa ja jaksamista ei tunnuta ymmärtä-vän. Kursseja menee usein päällekkäin (päällekkäin menevissä usein myös läsnäolopakko, joten ihan mahdoton yhtälö). Joitakin kursseja järjestetään vuorovuosin ja tällaisestakaan asiasta ei ole tiedo-tettu tarpeeksi hyvin.”

”Koko kampuksen tiedonkulkua voisi yrittää nopeuttaa esim. yhteisten tilojen seinille asennettavilla sähköisillä ilmoitustauluilla. Niistä näkisi luentojen salimuutokset ja peruutukset. Nykyinen sähkö-postijärjestelmä on hidas, koska ilmoitus on jätettävä edellisenä päivänä jotta kaikki ehtivät sen lu-kea, ja se toimiikin lähinnä koulusta kotiin ilmoitteluissa. Ainakin Kumpulan Fysicumissa on aulan seinällä taulutelevisio, mutta siinä pyörii vain yliopiston mainosvideo. Sen saisi nopeasti tehokkaam-paankin käyttöön!”

4�

Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kommentoitiin verrattain vähän. Yksittäisenä asiana esiin nou-si kuitenkin yliopistouudistus, jonka pelättiin heikentävän opiskelijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa hei-tä koskeviin asioihin.

”Tiedonkulussa ja vaikutusmahdollisuuksissa on parantamisen varaa. Yliopistolakiuudistukseen pe-rustuva hallintorakenneuudistus heikentänee vaikutusmahdollisuuksia merkittävästi ja ainakin het-kellisesti luultavasti myös tiedotusta.”

Tyytyväisyyttä opiskeluympäristön ilmapiiriin tarkasteltiin myös eräiden muiden muuttujien mukaan. Niistä, joilla oli jokin opiskelua haittaava sairaus tai vamma, selvästi pienempi osa (51 %) vastasi ole-vansa tyytyväinen opiskeluympäristönsä ilmapiiriin. Opiskeluympäristön ilmapiiri oli yhteydessä myös siihen, oliko opiskelija pystynyt tekemään suunnittelemansa opintoihin liittyvät asiat. Niistä, jotka oli-vat tyytyväisiä opiskeluympäristönsä ilmapiiriin, 68 prosenttia oli pystynyt toteuttamaan opintosuunni-telmansa, kun vastaava osuus ilmapiiriin tyytymättömillä oli 42 prosenttia. Negatiivisen ilmapiirin vai-kutus opiskeluongelmiin käy ilmi useista vastauksista.

”Olen jäänyt opintojeni kanssa kovin yksin. Laitoksella ketään ei tunnu kiinnostavan tavallinen opis-kelija. Tämä on todella surullista ja vaikeuttanut tai ainakin hidastanut opintojani monessa koh-taa.”

”Laitokselta on vaikea saada tukea. Opiskelijat taas lyövät lyötyä. Kilpailu on kovaa. Heikkoutta käytetään hyväksi. Täytyy olla vahva selviytyäkseen opiskeluvaikeuksista. Onneksi olen toistaiseksi pärjännyt ongelmienkin kanssa.”

Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä fyysiseen oppimisympäristöönsä, kuten esteettö-myyteen, turvallisuuteen, työtilojen ergonomiaan sekä tietokoneisiin ja muihin apuvälineisiin. 78 pro-senttia vastaajista oli tyytyväinen fyysiseen oppimisympäristöönsä. Tiedekuntien välillä ei ollut tilastol-lisesti merkitseviä eroja.

Samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Eri mieltä

Taulukko 30. Olen tyytyväinen fyysiseen oppimisympäristööni, %.

Kysymyksen avovastauksissa painottuivat monet erityyppiset asiat. Opiskelu- ja opetustilojen läheisyy-dessä käynnissä olevat remontit koettiin yleisesti häiritsevinä. Monet kokivat tilat myös liian pieninä ja kylminä. Teknisiksi puutteiksi mainittiin yleisimmin liian hitaat tietokoneet sekä huonosti toimivat tu-lostimet. Esiin nousivat myös vanhojen, esimerkiksi päärakennuksessa sijaitsevien, luentosalien huono ergonomia.

”Ergonomia ei esim. luentosaleissa useinkaan toteudu, myös lämmitys ja sen puute tekee opetusti-loista usein epämiellyttäviä. Tietokoneita on riittävästi, mutta esim. tulostus- ja kopiokoneet temp-puilevat usein. mukavaa kuitenkin kun mahdollisuus niiden käyttöön on.”

”Saan aina selkäni kipeäksi luentosaleissa, joissa on lattiaan kiinnitetyt pitkät puiset penkit ja työta-so kiinni edellisessä penkkirivissä.”

50

Hieman yllättäen sairaudesta tai vammasta kärsivistä opiskelijoista 75 prosenttia – suunnilleen yhtä suu-ri osuus kuin muista vastaajista – oli tyytyväinen fyysiseen oppimisympäristöönsä. Opiskeluympäristön ilmapiirin tapaan myös tyytyväisyys fyysiseen oppimisympäristöön oli yhteydessä siihen, miten vastaaja koki opintojensa edenneen. 64 prosenttia niistä, jotka olivat tyytyväisiä fyysiseen oppimisympäristöön-sä, vastasi pystyneensä toteuttamaan opintosuunnitelmansa. Vastaava osuus oppimisympäristöönsä tyy-tymättömillä oli 42 prosenttia. 6.3 Opetus ja ohjaus

Opetus ja ohjaus kuuluvat opiskelukyvyn mallissa opetustoiminnan alueelle. Helsingin yliopiston opis-kelijoista 62 prosenttia kokee, että oman laitoksen tai tiedekunnan opetus edistää heidän oppimistaan. Vastaukset vaihtelivat tiedekunnittain: lääketieteellisessä ja farmasian tiedekunnissa oltiin tyytyväisim-piä opetukseen. Näiden tiedekuntien opiskelijoista 76 prosenttia koki opetuksen edistävän oppimista. Selvästi tyytymättömimpiä olivat oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joista vain 31 prosenttia ko-ki opetuksen myönteisesti.

Samaa mieltä Ei samaa eikäeri mieltä

Eri mieltä

Lääketieteellinen

Farmasia

Matemaattis-luonnontieteellinen

Eläinlääketieteellinen

Maatalous-metsätieteellinen

Teologinen

Humanistinen

Valtiotieteellinen

Biotieteellinen

Käyttäytymistieteellinen

Oikeustieteellinen

Kaikki

Taulukko 31. Laitoksen tai tiedekunnan opetus edistää oppimistani, %.

Avovastauksista on nähtävissä, että niihin ovat vastanneet useammin ne, jotka olivat tyytymättömiä ope-tukseen. Opetuksen puutteina nousivat selvimmin esiin opettajien huonot opetustaidot. Opetuksen taso koettiin varsin kirjavana ja useimmat mainitsivat sen vaihtelevan suuresti kurssien ja opettajien mukaan. Osa vastaajista koki myös, että opettajat eivät ole kiinnostuneita opetuksesta.

51

”On muutamia hyviä opettajia, mutta myös muutamia todella huonoja opettajia. Pienellä laitoksel-la se tuntuu heti, jos opetus ei ole kovinkaan tasokasta.”

”Luovuutta ja motivaatiota pyritään karsimaan, suorituspainotteista. Laitosten henkilökunta pitkäl-ti kiinnostunut omista asioistaan eikä jaksa edes lukea esseitä kunnolla.”

Toinen keskeinen teema avovastauksissa oli opinnoista saatavan palautteen vähäisyys. Vastaajat kokivat yleisesti, että pelkän arvosanan tai hylätty–hyväksytty-merkinnän saaminen taikka opintosuorituksia koskeva yleisluonteinen kommentointi ei ole riittävää palautetta. Monet painottivat, että oppimisen kan-nalta olisi tärkeää saada täsmällisempää palautetta siitä, mitä on tehnyt hyvin ja mitä huonosti.

”Pääasiassa olen tyytyväinen opetukseemme. Palautekäytännöt ovat kuitenkin yliopistolla aina ol-leet olemattomat. Henkilökohtaista palautetta ei vain saa jatkuvista lupauksista huolimatta tai jos si-tä joskus harvoin saa, se on useimmiten pituudeltaan muutamia lauseita ja sisällöltään täysin hyödy-töntä. Eräästä ammatillisten opintojen erittäin pitkästä, työläästä kurssista, josta oli luvattu henkilö-kohtaista palautetta, sain seuraavan palautteen: “Hieno työ, tekstiäsi oli kiva lukea kun otteesi oli niin pohdiskeleva. Ryhmänne reflektio oli upea.” Palaute on siis yliopistolla maksimissaankin vain suuntaa-antava, lyhyt kommentti.”

”Tenteistä olisi mahtava saada jonkinlaista palautetta tai edes oikeita vastauksia, eihän sitä muuten opi jos ei tiedä mitä kirjoitti tai ymmärsi väärin, samoin esim. kandityöstä ei saa minkäänlaista pa-lautetta, vaikka kyseessä olisi mainio harjoituskappale ennen gradua.”

Useissa vastauksissa nousivat esiin myös opetuksen sisällölliset puutteet. Nämä vastaukset olivat varsin moninaisia, mutta yleisimmin mainittiin, että kursseilla opetetaan esimerkiksi tulevan työn kannalta tur-hia ja epäoleellisia asioita, tai että kurssit ovat liian laajoja, suppeita, helppoja tai vaikeita.

”Ibland känns undervisningen väldigt irrelevant med tanke på itt framtida jobb, mest på grund av att studierna är väldigt forskningsinriktade.”

Muita esiin nousseita asioita olivat esimerkiksi se, että kurssien tarjonnassa oli puutteita, ja että kontak-tiopetusta oli liian vähän. Toisaalta moni myös kaipasi suurten opetusryhmien ja massaluentojen tilalle enemmän pienryhmäopetusta ja käytännön harjoittelua.

Opiskelijat, joilla oli jokin sairaus tai vamma olivat tyytymättömämpiä opetukseen kuin muut vastaajat. Heistä 52 prosenttia koki opetuksen edistävän oppimista, kun vastaava osuus kaikkien vastaajien osal-ta oli aiemmin todettu 62 prosenttia. Tyytyväisyys opetukseen oli vahvasti yhteydessä myös siihen, mi-ten vastaajat kokevat edistyneensä opinnoissaan. 67 prosenttia niistä kaikista vastaajista, jotka kokivat opetuksen edistäneen oppimistaan, vastasi olevansa samaa mieltä väittämän ”olen pystynyt tekemään ne opintoihin liittyvät asiat, jotka olen aikonutkin tehdä” kanssa. Opetukseen tyytymättömistä vain 28 pro-senttia oli samaa mieltä kyseisen väittämän kanssa. Opetuksella on siis varsin keskeinen rooli siinä, mi-ten opiskelijat ovat pystyneet toteuttamaan opintosuunnitelmansa ja miten he kokevat edenneensä opin-noissaan.

Tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä Etapin myötä yliopisto tarjoaa ohjausta ja tukea opintoihin. Korkeakouluopiskelijoiden on kuitenkin useissa tutkimuksissa todettu olevan varsin tyyty-mättömiä opintojen ohjaukseen. Esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008:ssa nel-jännes opiskelijoista piti ohjausta hyvänä, kolmannes kohtuullisena tai vaihtelevana ja 12 prosenttia täy-sin riittämättömänä (Kunttu & Huttunen 2009, 73). Vuoden 2005 toimeentuloselvityksessä 34 prosent-tia Helsingin yliopiston opiskelijoista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen ”olen saanut tarvittaes-

52

sa opintoihini ohjausta” kanssa (Viuhko 2005, 49). (Ks. myös Erola 2004, 65.) Tässä selvityksessä tu-lokset olivat samansuuntaisia. 39 prosenttia Helsingin yliopiston opiskelijoista vastasi saavansa riittä-västi ohjausta. Kuitenkin 35 prosenttia oli eri mieltä väittämän ”saan riittävästi ohjausta ja tukea opin-toihini” kanssa. Vähiten tyytyväisiä ohjaukseen olivat valtiotieteen ja oikeustieteen opiskelijat ja tyyty-väisimpiä eläinlääketieteen ja biotieteen opiskelijat.

Samaa mieltä Ei samaa eikäeri mieltä

Eri mieltä

Eläinlääketieteellinen

Biotieteellinen

Maatalous-metsätieteellinen

Teologinen

Matemaattis-luonnontieteellinen

Farmasia

Humanistinen

Lääketieteellinen

Käyttäytymistieteellinen

Oikeustieteellinen

Valtiotieteellinen

Kaikki

Taulukko 32. Saan riittävästi ohjausta ja tukea opintoihini, %.

Avovastausten perusteella piirtyi kuva opintojen ohjauksesta, jota osan mielestä on saatavilla – muuta-man vastaajan mielestä jopa liikaa – ja jota osa ei koe tarvitsevansa. Suurin osa kuitenkin mainitsi, että ohjausta ei joko ole saatavilla lainkaan tai on saatavilla, jos ohjausta osaa itse hakea ja pyytää. Vuoden 2005 selvityksessä 35 prosenttia vastaajista ei tiennyt, keneltä voisi pyytää ohjausta opintoihin liittyvis-sä asioissa� (Viuhko 2005, 49). Tässä selvityksessä sama epätietoisuus nousi esiin muutamissa avovas-tauksissa.

”Never heard of it...En tiedä kenen puoleen kääntyä. Yritän pakertaa omin voimin, mikä nyt ei vält-tämättä ole se kaikkein fiksuin tapa.”

”Joitakin asioita pitää vain tietää, että edes osaa hakea tukea. Toisinaan joutuu käyttämään kaverei-den tietoja hyväkseen, kun on vaikea löytää oikeaa tiedonhakukanavaa.”

�  Eli ilmoitti olevansa jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen ”Tiedän, kenen puoleen kääntyä opintoja koskevissa asioissa” kanssa (Viuhko �00�, 49).

53

Ohjauksen saaminen voi olla työlään prosessin takana ja edellyttää ”pallottelua taholta toiselle”. Vaik-ka verkossa olisi tietoa laajasti saatavilla, kaipaavat opiskelijat tuekseen henkilöä, joka osaisi vastata ky-symyksiin, joihin ei verkosta löydä vastausta.

”Ohjauksen ja tuen saaminen on usein melkoisen infoähkyn takana. Kun vihdoin pääsen jonkun hen-kilön puheille, hän ei tiedä asiasta mitään tai kertoo samoja asioita, jotka olen lukenut netistä.”

”Nykyisin kaikki on siirretty verkkoon, ja kun yrittää kysellä laitoksen väeltä ohjeita, vastauksena on yleensä “sen pitäisi olla Almassa, katso sieltä”. Nettitietokannat eivät kuitenkaan vastaa kaikkiin ky-symyksiin eivätkä kokonaan korvaa oikean ihmisen neuvoja.”

Millaisia konkreettisia ohjauksen tarpeita opiskelijoiden vastauksissa sitten nousi esiin? Useimmin mai-nittiin, että ohjausta kaivattiin sivuaineopintoihin. Ohjausta ei sivuaineen laitokselta koettu aina saata-van, sillä sitä oli tarjolla ainoastaan pääaineopiskelijoille. Myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekoon kaivattiin lisää ohjausta sekä palautetta suunnitelman sisällöstä. Muutama vastaaja mai-nitsi myös, että ohjaus keskittyy liiaksi kandidaatintutkintoon maisterin opintojen jäädessä vähemmäl-le huomiolle. Muita ohjaustarpeisiin liittyviä mainintoja olivat tutkinnonuudistus sekä yleisvaltainen apu, jota saisi yhdeltä henkilöltä sen sijaan, että asioita joutuu kysymään usealta eri taholta.

Etappi-järjestelmään suhtauduttiin valtaosin kriittisesti. Sitä ei pidetty tukea ja ohjausta tarjoavana, vaan kontrolloivana ja liian hallinnollisena järjestelmänä.

”Etappi on maailman turhanpäiväisin ja ahdistavin hallinnan mekanismi. Ihmisiä, joilla saattaa muu-tenkin olla raskasta elämässä ja opinnot näin viivästyneet, kiusataan kotiin lähetettävillä uhkauskir-jeillä. Etapin kaltaisia järjestelmiä ei kuuluisi olla! Opiskelijoiden hyvinvoinnin seuranta on tärkeää, mutta etapin kohdalla se on vain retoriikkaa, jolla peitetään etapin hallinnan ja valvonnan luonne ja tarkoitus. Jos todella opiskelijoiden hyvinvoinnista oltaisiin kiinnostuneita, mentäisiin ruohonjuuri-tasolle kysymään, kuinka yliopisto voisi olla tukemassa opiskelijoita oikeasti. Olen todella todella motivoitunut opintoihini ja alaani, mutta tänä keväänä luukusta tipahtanut etappikirje saa minut tuntemaan itseni epäonnistuneeksi ja huonoksi yksilöksi, jonka pitäisi koko ajan pelätä, että heite-tään yliopistosta pihalle.”

Näkemyksiä opintojen ohjauksesta tarkasteltiin myös eräiden muiden muuttujien mukaan. Opiskelua vaikeuttavasta ominaisuudesta, sairaudesta tai vammasta kärsivät opiskelijat kokivat ohjauksen hieman myönteisemmin kuin muut vastaajat. Heistä 42 prosenttia vastasi saavansa riittävästi tukea ja ohjausta opintoihinsa, kun vastaava tulos niillä, jotka eivät kärsi sairaudesta, oli 38 prosenttia. Tulos on kiinnos-tava. Huomioidaanko sairauden vuoksi mahdollisesti lisätukea tarvitsevat opiskelijat ohjauksessa pa-remmin vai ovatko sairaudesta tai vammasta kärsivien opiskelijoiden odotukset ohjauksen suhteen vä-häisempiä, jolloin saatu ohjaus myös koetaan myönteisemmin? On myös mahdollista, että osa sairaudes-ta tai opiskelua vaikeuttavasta ominaisuudesta kärsivistä opiskelijoista ei pysty hoitamaan niin paljon asioita sähköisesti kuin muut. Siten he mahdollisesti kohtaavat enemmän ihmisiä ja kokevat näin saa-vansa palvelua useammin kuin muut vastaajat.

Opintojen ohjaus oli vahvasti yhteydessä siihen, miten vastaajat kokivat opintojensa edenneen ja miten he arvioivat pystyneensä suoriutumaan suunnittelemistaan opinnoista. 73 prosenttia niistä, jotka koki-vat saaneensa riittävästi tukea ja ohjausta opintoihinsa, oli pystynyt tekemään ne opintoihin liittyvät asi-at, jotka oli aikonutkin tehdä. Vastaava osuus niillä, jotka eivät olleet saaneet riittävästi ohjausta, oli sel-västi pienempi, 46 prosenttia.

54

7 Yhteenveto ja pohdintaa

Selvityksessä tarkasteltiin Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden taloudellista tilannetta ja hy-vinvointia keväällä 2009. Selvityksessä tutkittiin muun muassa opintotuen käyttöä, toimeentulon ongel-mia sekä työssäkäyntiä ja sen yhteyksiä opintojen etenemiseen. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli opis-kelijoiden hyvinvointi, jota tarkasteltiin opiskelukyvyn näkökulmasta. Selvityksen tuloksia verrattiin joil-takin osin aiempien selvitysten tuloksiin.

Joka kymmenennellä opiskelijalla oli jokin opiskelua vaikeuttava sairaus, ominaisuus tai vamma. He oli-vat muita vastaajia useammin tyytymättömiä opiskeluympäristönsä ilmapiiriin ja laitoksen tai tiedekun-nan opetukseen.

Opiskelijoiden bruttovuositulojen kasvu näyttää pysähtyneen viime vuosien aikana. Vuonna 2008 brut-tovuositulojen mediaani oli 9000 euroa, joka on sama kuin vuonna 2006. Kuukausitulojen mediaani maaliskuussa 2009 oli kuitenkin noussut kahden vuoden takaisesta 797 eurosta 850 euroon. Bruttotu-lojen kasvun pysähtyminen ja toisaalta kuukausitulojen kasvu saattavat olla yhteydessä siihen, että opin-torahan ja tulorajojen korotusten vaikutukset eivät vielä näy koko vuoden 2008 bruttotuloissa yhtä sel-keästi kuin maaliskuun 2009 mediaanituloissa. Vanhemmilta saadun tuen kasvun vaikutus kuukausitu-loihin on myös mahdollinen.

Opintotukea nosti kyselyhetkellä 74 prosenttia vastaajista. Opintolainaa oli kuitenkin nostanut vain 28 prosenttia vastaajista. Opintolainaa nostaneiden osuus on pienempi kuin vuosina 2007 (32 %) ja 2005 (29 %). Tämä viittaa siihen, että opintolainan suosio ei ole kasvanut, vaikka sen nostoon on kannustet-tu verotuksessa tehtävän opintolainavähennyksen avulla. Toisaalta opintorahaan ja opintotuen tulora-joihin tehdyt korotukset saattavat olla yhteydessä siihen, että opintolainan nostolle ei ole ollut yhtä suur-ta tarvetta kuin aiemmin.

Lähes puolet opintolainaa nostaneista piti sen välttämättömyyttä toimeentulolle tärkeimpänä syynä nos-taa lainaa. Tulosten perusteella opintolainaa nostaneilla on suuremmat menot kuin sitä välttäneillä. Opin-tolainaa nostaneilla asumiskulujen mediaani kuukaudessa oli 329 euroa ja opintolainaa toimeentulotar-koituksessa nostaneilla 425 euroa. Lainaa nostamattomilla asumiskulut olivat 310 euroa kuukaudessa. Opintolainaa nostaneet olivat myös muita useammin perheellisiä opiskelijoita. Lapsiperheen menot ovat luonnollisesti suuremmat, ja tulosten valossa näyttääkin siltä, että opintolainaan joutuvat turvautumaan erityisesti yksinhuoltajat, joista 71 prosenttia oli nostanut lainaa. Opintolainan tarvetta selittävät myös pienemmät säästöt: opintolainaa toimeentulotarkoituksessa nostaneilla säästöjä oli vain 32 prosentilla. Säästöjen mediaanisumma oli heillä 1400 euroa. Opintolainaa nostamattomilla säästöjä oli 83 prosen-tilla ja niiden mediaanisumma oli 3500 euroa. Huomionarvoinen tulos on myös se, että opintolainaa nos-taneista 22 prosentilla ja opintolainaa välttäneistä kolmella prosentilla oli kulutusluottoa maaliskuussa 2009. Opintolainaa nostaneilla oli myös muita taloudellisia vaikeuksia useammin kuin lainaa nostamat-tomilla, ja he kokivat toimeentulonsa heikommaksi kuin muut vastaajat. Näiden tulosten perusteella opintolaina on siis yhteydessä taloudellisten ongelmien kasautumiseen. Tulosten valossa vaikuttaa myös siltä, että opintolainaa nostetaan niihin menoihin, joihin opintoraha ja palkkatulot eivät riitä.

Opiskelijoiden kokemus toimeentulosta oli samansuuntainen kuin kaksi vuotta sitten. 42 prosenttia vas-taajista koki taloudellisen tilanteensa melko hyväksi tai hyväksi, 33 prosenttia kohtalaiseksi ja 25 pro-senttia melko huonoksi tai huonoksi. Taloudellisen tilanteensa hyväksi kokevilla mediaanitulot olivat 300 euroa suuremmat kuin tilanteensa huonoksi kokevilla. Kaksi vuotta sitten taloudellisen tilanteensa hyväksi ja huonoksi kokevien ero mediaanituloissa oli vain 100 euroa. Tämä viittaa siihen, että eriarvois-tuminen opiskelijoiden keskuudessa on syventynyt. Tulosta tukee se, että maaliskuussa 2009 eniten an-

55

sainneiden osuus oli kasvanut kahden vuoden takaisesta, mutta myös vähiten ansainneita oli nyt enem-män kuin maaliskuussa 2007.

Selvityksessä havaittiin, että muun muassa perheelliset opiskelijat kokivat taloudellisen tilanteensa hei-kommaksi kuin muut vastaajat. Erityisesti yksinhuoltajien avovastauksissa perheellisen opiskelijan elä-mä näyttäytyi haasteellisena useiden eri elämänalueiden yhdistämisenä: toimeentulon kanssa on tiukkaa ja töissä on käytävä, mutta tämä aika on pois opiskelusta ja lasten kanssa vietetystä ajasta. Perheellisyy-den ohella myös sukupuoli selitti koetun toimeentulon eroja: naisista 27 prosenttia ja miehistä 19 pro-senttia koki toimeentulonsa huonoksi tai melko huonoksi. Selvityksessä havaittiin myös, että naisten palkkatulot ovat pienemmät kuin miehillä, mikä selittänee eroja siinä, kuinka eri sukupuolet kokivat toi-meentulonsa.

Vaikuttaa siltä, että opiskelijat käyvät mieluummin palkkatyössä kuin nostavat opintolainaa. Palkkatu-lot ovatkin opiskelijoille aiempaa keskeisempi tulonlähde. Vuoden 2009 maaliskuussa 62 prosenttia ja vuoden 2007 maaliskuussa 59 prosenttia opiskelijoista sai palkkatuloja. Muutoksia on tapahtunut myös tulonjakaumassa: yli 900 euroa ansainneita oli nyt 27 prosenttia ja kaksi vuotta sitten 22 prosenttia. Yh-täältä alle 300 euroa ansainneita oli nyt 27 prosenttia, kun vastaava osuus vuonna 2007 oli 30 prosent-tia. Opintotuen tulorajojen korotuksilla on siis tulosten perusteella ollut vaikutusta opiskelijoiden palk-katuloihin tulonjakauman molemmissa päissä.

Niiden vastaajien osuus (neljäsosa), jotka eivät olleet tehneet palkkatyötä koko lukuvuoden aikana, oli nyt hieman suurempi kuin kaksi vuotta sitten (viidesosa). Erilaisten kysymysmuotojen vuoksi vertailu kahden vuoden takaiseen selvitykseen on ainoastaan suuntaa antava, mutta varovasti arvioiden vaikut-taa siltä, että satunnaisesti työskentelevien osuus on kasvanut Helsingin yliopiston opiskelijoiden kes-kuudessa. Tämä voi viitata siihen, että vallitsevien talousvaikeuksien vuoksi opiskelijoiden työnsaanti on heikentynyt tai muuttunut aiempaakin lyhytaikaisemmiksi pätkätöiksi.

Työssäkäynti hidasti suurimmalla osalla vastaajista opintojen etenemistä: 44 prosentilla jonkin verran ja 15 prosentilla huomattavasti. Opintopisteitä olivat syksyllä 2008 kuitenkin keränneet eniten viikonlop-puisin ja satunnaisesti työskennelleet, toiseksi eniten opinnäytetyötä palkattuna tehneet ja kolmanneksi eniten ne, jotka olivat työskennelleet koko- tai osa-aikaisessa päivätyössä osan lukuvuodesta sekä ne, jot-ka eivät olleet työskennelleet lukuvuoden aikana ollenkaan. Suoritettujen opintopisteiden perusteella vas-ta kokoaikainen tai lähes kokoaikainen työskentely hidastaa opintoja, mutta kun tarkasteltiin opiskeli-joiden omaa kokemusta opintosuunnitelmien toteutumisesta, havaittiin että jo satunnainen työskentely vaikuttaa opintojen etenemiseen. Myös avovastauksissa työssäkäynti mainittiin yleisimmin opintoja vai-keuttavana tekijänä. Millaisia syitä on sen taustalla, että opintopisteittäinen ja opiskelijoiden kokemuk-siin pohjautuva tarkastelu antavat niin erilaisen kuvan työnteon vaikutuksista opintojen etenemiseen? On ensinnäkin huomioitava, että väittämä ”olen pystynyt tekemään ne opiskeluun liittyvät asiat, jotka olen aikonutkin tehdä” ei välttämättä mittaa pelkästään määrällistä opintojen etenemistä, vaan opiske-lijat saattavat arvioida väittämää myös arvosanojen perusteella. Tällöin voi olla, että työssäkäyvillä on aluksi ollut suurempia odotuksia arvosanojen suhteen, mutta opintojen ja työssäkäynnin yhdistäminen on osoittautunut odotettua raskaammaksi, jolloin arvosanatkin ovat kenties olleet odotettua heikompia. Samoin on mahdollista, että työssäkäyvillä opintosuunnitelmat ovat esimerkiksi ajankäyttöön liittyvien haasteiden vuoksi täsmällisempiä ja tavoitteellisempia, jolloin niiden toteutumatta jääminen ehkä koe-taan voimakkaammin.

Opiskelijat olivat nyt hieman pessimistisempiä arvioissaan valmistumisen jälkeisistä työllistymismahdol-lisuuksistaan kuin kaksi vuotta sitten. 71 prosenttia (2007: 73 %) piti nyt työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä tai melko hyvinä ja 19 (2007: 17 %) prosenttia huonoina tai melko huonoina. Arviot kuitenkin vaihtelivat opiskelualojen mukaan: professioaloilla opiskelevat olivat selvästi optimistisempia kuin yleis-

5�

alojen opiskelijat. Avovastausten perusteella valmistumisen jälkeinen työelämä näyttäytyi opiskelijoille huonosti palkattuina, lyhytaikaisina pätkätöinä, jotka usein eivät vastaa omaa koulutusta. Huono ta-loustilanne sai monet myös epäilemään onko nyt hyvä aika valmistua. Toisaalta vastauksissa nousi esiin myös optimistisempia näkemyksiä, joissa painottuivat työkokemuksen ja työelämässä solmittujen kon-taktien merkitys valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta.

Erityisen kiinnostuksen kohteena tässä selvityksessä oli opiskelijoiden hyvinvointi, jota tarkasteltiin opis-keluun liittyvien kokemusten näkökulmasta. 60 prosenttia opiskelijoista oli pystynyt tekemään suunnit-telemansa opiskeluun liittyvät asiat, 66 prosenttia oli tyytyväinen opiskeluympäristönsä ilmapiiriin ja 78 prosenttia oli tyytyväinen fyysiseen oppimisympäristöönsä. 62 prosenttia vastaajista koki, että laitoksen tai tiedekunnan opetus edistää heidän oppimistaan, mutta ainoastaan 39 prosenttia vastasi saaneensa riittävästi ohjausta ja tukea opintoihinsa.

Tulosten perusteella helsinkiläisopiskelijoiden opiskelukykyyn vaikuttavista tekijöistä parhaalla tasolla ovat opiskeluympäristöön kuuluvat asiat. Tälle alueelle sijoittuvat tyytyväisyys fyysiseen oppimisympä-ristöön ja opiskeluympäristön ilmapiiriin. Fyysistä oppimisympäristöä voidaan pitää opiskelijan työpaik-kana, jonka tulisi tarjota hyvät ja turvalliset puitteet opiskelulle (Sulander & Romppanen 2007, 34). Enemmistön tyytyväisyydestä huolimatta avovastauksissa tuli esiin, että opiskelijat kaipasivat erityises-ti ergonomisempia ja isompia luentosaleja, joissa kaikki mahtuisivat istumaan mukavasti. Nykyopiske-lijan arjessa painottuvat myös tiedonhankinta-, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, joille tulisi tarjota puitteet niihin soveltuvien tilojen ja tietoteknisten laitteiden muodossa (ks. Nuikkinen 2005, 51–54). Opiskeluympäristön ilmapiiriä koskevissa avovastauksissa opiskelijat kaipasivat erityisesti lisää opiske-lijoiden ja opettajien keskinäistä ja välistä yhteenkuuluvuutta. Opiskelijat kokivat jäävänsä usein yksin opinnoissaan, ja kaipasivat paitsi läheisempää vuorovaikutusta opettajien kanssa, myös opiskelutoverei-den tukea. Opiskelijayhteisöjen vertaistuki onkin todettu olevan keskeistä myös opintojen sujuvuuden kannalta (Kunttu 2009, 22).

Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sisältyvät opiskelukyvyn alueella opiskelutaitoihin. Samalla on kui-tenkin huomioitava, että opintoihin liittyvä suunnitelmallisuus on vain yksi opiskelutaitojen osa-alueis-ta. Tässä selvityksessä keskeisimpänä opintosuunnitelmien toteutumista häiritsevänä tekijänä nousi esiin työssäkäynti. Vaikeuksia aiheuttivat myös opiskelutekniset asiat, erityisesti vain kerran vuodessa järjes-tettävät kurssit ja kurssien päällekkäisyydet. Opintoihin liittyvää suunnitelmallisuutta voitaisiin siten hel-pottaa laajemmalla kurssitarjonnalla. Keskeinen tekijä olisi myös opiskelijoiden toimeentulon paranta-minen, mikä mahdollistaisi täysipainoisemman opiskelun.

Opetuksella on hyvin keskeinen merkitys opiskelukyvylle (Kunttu 2009, 22). Opiskelijoista 62 prosent-tia oli tyytyväisiä laitoksen tai tiedekunnan opetukseen. Vastauksissa esiintyi kuitenkin suurta vaihtelua tiedekuntien välillä: esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista 31 prosenttia ja lääketie-teellisen tiedekunnan opiskelijoista 76 prosenttia oli tyytyväisiä opiskeluun. Avovastauksissa opetuksen laatu näyttäytyi hyvin vaihtelevana. Vastausten perusteella opiskelijat pitävät opettajan asiantuntemus-ta, pedagogista osaamista ja sitoutumista työhönsä tärkeinä hyvän opetuksen mittareina. Opettajalta kai-vattiin myös riittävää palautetta ja arviointia sen sijaan, että opiskelija saisi vain suoritusmerkinnän ja arvosanan.

Tämän selvityksen perusteella selvästi heikoin opiskelukykyä rakentava osa-alue oli opintojen ohjaus. Opiskelijat kokivat yleisesti, että ohjausta on kyllä saatavilla, jos sitä osaa etsiä ja pyytää. Vastauksista nousi kuitenkin esiin, että moni ei tiedä mistä tukea voisi saada. Verkko mainittiin yhtenä tiedonlähtee-nä, mutta monet toivat esiin myös sen, että verkosta ei löydy vastauksia kaikkiin, juuri omaan tilantee-seen liittyviin kysymyksiin. Jokaisen opiskelijan lähtökohdat ovat erilaiset, minkä vuoksi ohjauksessa tu-

5�

lisi huomioida myös opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Opiskelijoiden näkökulmasta Etappi-järjestel-mään sisältyvä ohjaus ei ole kyennyt vastaamaan näihin tarpeisiin.

5�

Lähteet

Berndtson, T. 2007. Senttiä venyttämässä. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta ti-lanteesta ja työssäkäynnistä keväällä 2007. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

Erola, H. 2004. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi 2004. Sosiaali- ja terveysministeriön sel-vityksiä 2004:16. Helsinki: Edita.

Finanssialan keskusliitto 2009. Kulutusluottoselvitys tammikuu 2009. Viitattu 12.6.2009.http://www.pankkiyhdistys.fi/asp/ida/download.asp?prm1=wwwuser_fkl&docid=26117&sec=&ext=.pdf

Härkönen, H. 2001. Opiskelijan rahapussilla. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden toimeentulos-ta ja asumisesta keväällä 2001. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

Jauhiainen, J., Korkeaoja, L., Lavikainen, E., Niemelä, A. & Penttilä, J. 2009. Silmäyksiä perheellisten korkeakouluopiskelijoiden tilanteeseen. Otus 32/2009. Helsinki.

Karjalainen, K. 2003. Toimeentulon palapeliä kasaamassa. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoidentaloudellisesta tilanteesta 2002–2003. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

Kunttu, K. 2009. Opiskeluterveys koostuu monen toimijan yhteistyöstä. Työterveyslääkäri 1/2009.

Kunttu, K. & Huttunen, T. 2009. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Ylioppilaiden ter-veydenhoitosäätiön tutkimuksia 45. Helsinki.

Kunttu, K. 2006. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön henkilös-tölehti PIIKKI syksy 2006.

Kurri, E. 2006. Opintojen pitkittymisen dilemma: Tutkimus opintojen sujumattomuustekijöistä yliopis-toissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 17/2006. Helsin-ki.

Nuikkinen, K. 2005. Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Helsinki: Opetushallitus.

Sulander, J. & Romppanen, V. 2007. Hyvinvointi koulutyössä ja opiskelussa. Opiskelijoiden hyvinvoin-tia kartoittavan työkalun kehittäminen. Työterveyslaitos: Työympäristön raporttisarja 26. Helsinki.

Viuhko, M. 2005. Kolikon monta puolta. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta ti-lanteesta ja työssäkäynnistä keväällä 2005. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

Viuhko, M. 2006. Opiskelijatutkimus 2006: Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja työssäkäynti. Opetusministeriö: Opetusministeriön julkaisuja 2006:51. Helsinki.

Yesilova, K. 1999. Selvitys Helsingin yliopistossa ennen vuotta 1997 opintonsa aloittaneiden opiskelijoi-den toimeentulosta keväällä 1999. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

5�

Liite 1. Toimeentuloselvityksen saatekirje

Hyvä Helsingin yliopiston opiskelija!

Sinut on valittu vastaajaksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) ja Opiskelijajärjestöjentutkimussäätiön (Otus) Helsingin yliopiston opiskelijoiden toimeentuloa ja hyvinvointia käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein. Tutkimusta varten on poimittu n. 2200 hengen satunnaisotos Helsingin yliopiston opiskelijoista. Yhteystietosi on poimittu Helsingin yliopiston opiske-lijarekisteristä (ks. tietojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön: henkilötietolaki 523/1999).

Toivomme, että vastaat kysymyksiin huolellisesti ja totuudenmukaisesti mahdollisimmanpian, viimeistään keskiviikkona 15.4.2009.

Vastaajien kesken arvotaan yksi 100 euron lahjakortti Gaudeamus-kustannukseen sekä kaksi elokuva-lippua. Voit jättää kyselyn lopussa yhteystietosi, jos haluat osallistua arvontaan. Tietoja ei voida yhdis-tää vastauksiin.

Kyselyyn pääset klikkaamalla tämän sähköpostin lopussa (ruotsinkielisen saatteen perässä!) olevaa link-kiä. Tämän jälkeen voit valita kyselyn suomeksi tai ruotsiksi. Kyselyyn vastataan anonyymisti, ja yhteys on salattu (SSL-salaus). Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä tutkimusraportista voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Kyselyn täyttäminen vie aikaa noin 15 minuuttia. Kysely on henkilökohtainen, jo-ten vastaathan kyselyyn itse. Jos palvelin ruuhkautuu, eikä linkki toimi heti, yritä jonkin ajan kuluttua uudelleen.

Jokainen vastaus on ensiarvoisen tärkeä tutkimuksen onnistumiseksi. Vastaathan kyselyyn, vaikka et oli-si päätoiminen opiskelija. Kaikki vastaukset ovat kiinnostavia ja tärkeitä! Vastaamalla kyselyyn autat meitä saamaan ajantasaista tietoa opiskelijoiden elinoloista sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta asemas-ta.

Odotamme vastaustasi ja arvostamme suuresti vaivannäköäsi. Kiitos jo etukäteen!

Ystävällisin terveisin,

aleksis nokso-koivistotoiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs045 - 114 3664 / aleksis.nokso-koivisto@otus.fi

elina turunensosiaalipoliittinen sihteeriHelsingin yliopiston ylioppilaskunta050 - 543 9608 / elina.turunen@hyy.fi

Bästa studerande vid Helsingfors universitet!

Du har blivit utvald att delta i en undersökning om utkomst och välfärd av studenter vid Helsingfors uni-versitet, som görs av Studentkåren vid Helsingfors universitet och Studentforskningsstiftelsen Otus. Un-dersökningen görs vartannat år. För undersökningen har det plockats ett sampel på ca 2200 studenter

�0

från Helsingfors universitet. Dina kontaktuppgifter har tagits ur studeranderegister av Helsingfors uni-versitet (se utlämning av uppgifter för forskning: personuppgiftslag 523/1999).

Vi hoppas att du besvarar frågorna noggrant och sanningsenligt och att du gör det så snabbtsom möjligt, senast på onsdag den 15.4.2009.

Det lottas ut ett 100-euros presentkort till Gaudeamus-förlag samt två biobiljetter bland undersöknin-gens deltagare. Du kan lämna in dina kontaktuppgifter i slutet av undersökningen ifall du vill delta i ut-lottningen. Uppgifterna kan inte kopplas ihop med svaren.

För att svara på frågorna, klicka på länken i slutet av det här brevet. Sedan kan du välja attsvara på svens-ka eller finska. Man svarar anonymt på undersökningen och förbindelsen är skyddad (SSL-kryptering). Alla svar behandlas konfidentiellt, i undersökningsrapporten kommer man inte heller att kunna identi-fiera någon svarande. Det tar ca 15 minuter att fylla i frågeformuläret. Undersökningen är personlig, så var snäll och besvara frågorna själv. Om det blir rusning kan servern tillfälligt vara överbelastad, så om länken inte fungerar genast ber vi dig försöka på nytt litet senare.

För att undersökningen skall lyckas är varje svar viktigt. Vi hoppas att du besvarar frågornaockså om du inte studerar på heltid. Alla svar är intressanta och viktiga! Genom att delta i undersöknin-gen hjälper du oss att få information om studenters levnadsförhållanden samt social och ekonomisk si-tuation.

Vi ser fram emot dina svar och uppskattar verkligen att du tar dig tid att besvara frågorna.Tack på förhand!

Med vänliga hälsningar,

aleksis nokso-koivisto verksamhetsledareStudentforskningsstiftelsen Otus 045 114 3664 / aleksis.nokso-koivisto@otus.fi

elina turunensekreterare för socialpolitiska ärendenStudentkåren vid Helsingfors universitet050 543 9608 / elina.turunen@hyy.fi

Linkki kyselyyn:Länk till frågeformuläret:

�1

Liite 2. Kyselylomake

HYY:n toimeentuloselvitys 2009

Lue kysymys kokonaan ennen vastaamista. Vastaa kysymyksiin merkitsemällä oikea vaihtoehto ja/tai kirjoittamalla vastauksesi sille varattuun tilaan.

Opintotuki

1. Saatko tällä hetkellä opintotukea? 1. Kyllä (siirry kysymykseen 4) 2. En

2. Miksi et saa opintotukea? 1. Olen käyttänyt kaikki opintotukikuukauteni (siirry kysymykseen 5) 2. Opintotukeni on katkaistu (siirry kysymykseen 4) 3. En ole oikeutettu opintotukeen (aikuiskoulutustuen piiriin kuuluminen tai muu syy, siirry kysymyk-seen 12) 4. Olen itse päättänyt olla nostamatta opintotukea 3. Miksi et nosta opintotukea? Valitse tärkein syy. 1. Ansio- tai pääomatulojen suuruuden vuoksi 2. En suorita tarpeeksi opintopisteitä 3. Säästääkseni opintotukikuukauden/-kuukausia 4. Asun vanhempieni/vanhempani luona ja saisin normaalia pienempää opintorahaa 5. Olen äitiys- tai isyyslomalla tai vanhempainvapaalla 6. Suoritan varusmies- tai siviilipalvelusta enkä sen vuoksi saisi opintotukea 7. Muusta syystä, miksi? ___________________________________________

4. Kuinka monta opintotukikuukautta olet yhteensä käyttänyt kuluvan lukuvuoden toukokuun lopussa? ______ opintotukikuukautta

5. Onko sinun joskus ollut vaikea saada opintotuen edellyttämää opintoviikko- tai pistemäärää suoritet-tua? 1. Kyllä. Mistä syystä?______________________________________________ 2. Ei 3. En osaa sanoa

6. Uskotko opintotukikuukausien riittävän valmistumiseesi saakka? 1. Kyllä (siirry kysymykseen 9) 2. En 3. En, olen käyttänyt jo kaikki opintotukikuukauteni

7. Minkä takia epäilet, että opintotuki ei riitä valmistumiseesi saakka, tai miksi se on jo loppunut? ______________________________________________________________

8. Miten aiot rahoittaa opiskelusi, jos opintotuki loppuu ennen valmistumistasi tai on jo loppunut? Valitse tärkein vaihtoehto. 1. Tekemällä töitä

�2

2. Omilla säästöillä3. Ottamalla lainaa 4. Vanhempien tai sukulaisten avustuksella 5. Puolison tuella 6. Toimeentulotuella 7. Muuten, miten? ___________________________________________

9. Oletko nostanut opintolainaa nykyisen tutkintosi aikana? 1. Kyllä2. En (siirry kysymykseen 12)

10. Mikä on tärkein syy, miksi olet nostanut opintolainaa? 1. Laina on välttämätön toimeentulon takia. 2. Otan mieluummin lainaa kuin käyn töissä opintojen ohella. 3. Haluan parantaa elintasoani. 4. Olen rahoittanut lainalla ennalta tiedossa olleen menon (kuten tietokoneen hankinnan, lomamatkan tms.) 5. Rahoitin vaihto-opiskelua. 6. Olen tarvinnut rahaa äkillisesti ilmaantuneen suunnittelemattoman menoerän vuoksi. 7. Olen ennakoinut opintorahan päättymistä. 8. Opintotuen takaisinmaksamiseksi. 9. Sijoittamiseen. 10. Muu syy, mikä?_________________________________________________

11. Mikä on toiseksi tärkein syy, miksi olet nostanut opintolainaa? 1. Laina on välttämätön toimeentulon takia 2. Otan mieluummin lainaa kuin käyn töissä opintojen ohella 3. Haluan parantaa elintasoani 4. Olen rahoittanut lainalla ennalta tiedossa olleen menon (kuten tietokoneen hankinnan, lomamatkan tms.) 5. Rahoitin vaihto-opiskelua. 6. Olen tarvinnut rahaa äkillisesti ilmaantuneen suunnittelemattoman menoerän vuoksi 7. Olen ennakoinut opintorahan päättymistä 8. Opintotuen takaisinmaksamiseksi. 9. Sijoittamiseen 10. Muu syy, mikä?_________________________________________________

Työssäkäynti ja muu toimeentulo

12. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten tämän hetkistä tilannettasi? Valitse yksi vaihtoehto. 1. Opiskelen päätoimisesti, en käy töissä 2. Opiskelen ja teen sivutoimisesti töitä 3. Käyn töissä ja opiskelen sivutoimisesti4. Käyn töissä, en opiskele. Olen kuitenkin opiskellut aiemmin tämän lukuvuoden aikana 5. Käyn töissä, en opiskele enkä ole opiskellut koko lukuvuoden aikana. (siirry kysymykseen 17)6. En opiskele enkä työskentele (äitiysloman, vanhempainloman, armeijan/

�3

siviilipalveluksen tms. vuoksi) 7. Muu vaihtoehto, mikä? __________________________________________

13. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten palkkatyön tekemistäsi lukuvuoden 2008 – 2009 aikana? 1. Olen tehnyt kokoaikaista tai lähes kokoaikaista päivätyötä suurimman osan lukuvuotta. 2. Olen tehnyt koko- tai osa-aikaista päivätyötä osan lukuvuotta. 3. Olen työskennellyt viikonloppuisin tai satunnaisesti.4. Olen ollut opintoihini liittyvässä harjoittelussa (siirry kysymykseen 15).5. Olen tehnyt opinnäytetyötä palkattuna (siirry kysymykseen 15).6. En ole tehnyt palkkatyötä tämän lukuvuoden aikana. (siirry kysymykseen 19).

14. Mikä on tärkein syy, miksi olet tehnyt töitä lukuvuoden 2008 - 2009 aikana opintojen ohella? 1. Olen tehnyt töitä pelkästään toimeentulon vuoksi.2. Olen tehnyt töitä paitsi turvatakseni toimeentuloni myös työkokemuksen ja kontaktien vuoksi.3. Olen tehnyt töitä muusta syystä (kerro mistä):______________________________________________________________

15. Teitkö palkkatöitä maaliskuun 2009 aikana?1 Kyllä (siirry kysymykseen 16)2 En 15,5. Olisitko halunnut tehdä töitä? 1. Kyllä (siirry kysymykseen 18)2. En (siirry kysymykseen 18)

16. Kuinka paljon teit palkkatöitä maaliskuun 2009 aikana? Arvioi keskimääräinen työaika viikkoa koh-ti. _____ tuntia/viikko

17. Vastasiko maaliskuun 2009 aikana tekemäsi palkkatyö nykyistä opiskelualaasi? 1. Kyllä 2. Jossain määrin3. Ei

18. Miten arvelet lukukausien aikaisen työnteon vaikuttavan opintojesi etenemiseen? Valitse parhaiten sopiva vaihtoehto. 1. Opintojeni eteneminen nopeutuu huomattavasti 2. Opintojeni eteneminen nopeutuu jonkin verran3. Työssäkäynnillä ei ole vaikutusta opintojeni etenemiseen 4. Opintojeni eteneminen hidastuu jonkin verran 5. Opintojeni eteneminen hidastuu huomattavasti

19. Oletko ollut palkkatöissä kesän 2008 tai joululoman 2008 - 2009 aikana?KylläEi

20. Arvioi nettokuukausitulosi eri tulolähteistä maaliskuussa 2009. Huom! Arvioithan tulosi nettona eli verotuksen jälkeen. opintoraha ja asumislisä/asumistuki______ euroa/kk

�4

opintolaina (huom. kuukautta kohden) ______ euroa/kkpalkkatulot ______ euroa/kkvanhempien/sukulaisten tuki ______ euroa/kkpuolison tuki ______ euroa/kktoimeentulotuki ______ euroa/kkmuut sosiaaliturvaetuudet (esim. lapsilisät) ______ euroa/kkapuraha (huom. kuukautta kohden)________euroa/kkmuut tulonlähteet (esim. sijoitustuotot) ______ euroa/kk

21. Arvioi, mitkä olivat bruttoansiosi viime vuonna? Huomio kaikki veronalaiset tulot (opintotuki, palkkatulot kesätöiden ja muiden töiden osalta, jne.). Huom! Kerro tulosi bruttona, eli ennen verotusta ja koko vuoden 2008 osalta. _____ euroa vuonna 2008

22. Kuinka paljon Sinulla on tällä hetkellä lainaa?Opintolainaa___________ euroaAsuntolainaa___________euroaKulutusluottoa__________euroa Muu laina (esim. sukulaiselta saatu laina)_____________euroa

23. Kuinka paljon Sinulla on tällä hetkellä säästöjä (varoja, joita et käytä jokapäiväiseen kulutukseen) ja/tai helposti rahaksi muutettavaa sijoitusomaisuutta (esim. pörssiosakkeita tai metsää: arvioi omaisuu-den arvo euroissa)?__________________euroa

24. Millaiseksi koet tämänhetkisen taloudellisen tilanteesi? 1. Hyväksi 2. Melko hyväksi 3. Kohtalaiseksi 4. Melko huonoksi 5. Huonoksi

25. Jos koet taloudellisen tilanteesi huonoksi, kerro tarkemmin minkälaisia vaikeuksia Sinulla on ollut.

26. Millaisiksi arvioit valmistumisesi jälkeiset koulutustasi vastaavan työn saantimahdollisuudet? 1. Hyviksi 2. Melko hyviksi 3. Melko heikoiksi 4. Heikoiksi 5. En osaa sanoa

27. Tarkenna omin sanoin näkemyksiäsi koulutustasi vastaavaan työhön työllistymisestä sekä tulevista työsuhteistasi. Voit myös kertoa muita valmistumiseen ja sen jälkeiseen aikaan liittyviä ajatuksiasi. _______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________

28. Saatko vanhemmiltasi tai sukulaisiltasi taloudellista tukea? Taloudellisella tuella tarkoitetaan tässä sekä rahallista tukea että muuta siihen verrattavaa tukea, kuten ruokaa, vaatetusta, lehtitilauksia, TV-lupaa jne. 1. Saan kuukausittain säännöllisesti rahallista tukea Kyllä/ei

�5

2. Saan kuukausittain säännöllisesti muuta taloudellista tukea Kyllä/ei3. Saan satunnaisesti rahallista tukea Kyllä/ei4. Saan satunnaisesti muuta taloudellista tukea Kyllä/ei5. En saa ollenkaan rahallista tai muuta taloudellista tukea vanhemmiltani tai sukulaisiltani (siirry kysymykseen 32)

29 - 30. Arvioi, kuinka paljon olet saanut lukuvuoden 2008 – 2009 aikana edellisen kysymyksen mukais-ta tukea. Jos et saa ollenkaan jompaa kumpaa, merkitse 0. 29. Kuukausittaista säännöllistä rahallista + muuta tukea yhteensä noin______ euroa/kk 30. Satunnaista rahallista + muuta tukea arviolta yhteensä noin ______ euroa/lukuvuosi 31. Miten riippuvainen olet vanhemmiltasi tai sukulaisiltasi saamastasi taloudellisesta tuesta? 1. Täysin riippumaton 2. Jonkin verran riippuvainen 3. Hyvin riippuvainen 4.Täysin riippuvainen

32. Oletko nykyisten opintojesi aikana (kaikissa vaihtoehdot Usein tai melko usein, Kerran tai pari, En ole)Lainannut rahaa kaverilta välttämättömyysmenoihin Nostanut kulutusluottoa pankista Nostanut pikavipin (ml. ylioppilaskunnan vippilainan)Lykännyt laskun maksua kunnes lasku on joutunut perintään Hakenut toimeentulotukea Asioinut panttikonttorissa Tehnyt pimeitä töitä Hakenut elintarvikkeita tai vaatteita pelastusarmeijan tms. jakelusta Ollut ainakin yhden päivän syömättä, koska ei ole ollut rahaa ruokaan Jättänyt ostamatta lääkärin määräämän lääkkeen sen kalleuden vuoksi

Asuminen

33. Miten asut? Valitse yksi vaihtoehto. 1. Vuokralla opiskelijasolussa 2. Vuokralla opiskelijayksiössä 3. Vuokralla perheopiskelija-asunnossa tai opiskelijakaksiossa 4. Vapailta markkinoilta hankitussa vuokra-asunnossa 5. Vapailta markkinoilta hankitussa kimppakämpässä 6. Vanhempani tai sukulaisten luona 7. Kaupungin vuokra-asunnossa 8. Itse omistamassani asunnossa 9. Puolison, vanhempien tai sukulaisten omistamassa asunnossa 10. Asumisoikeusasunnossa 11. Osaomistusasunnossa 12. Minulla ei ole vakituista asuntoa 13. Muuten, miten? _________________________________________________

��

34. Kuinka paljon maksat asumisestasi kuukaudessa? Mikäli vesi ja sähkö/kaasu kuuluvat vuokraan, il-moita kokonaissumma. (Jos asut jonkun toisen kanssa, ilmoita oma osuutesi asumiskuluista.) 1. Vuokra tai yhtiövastike ____ euroa/kk 2. Mahdollinen asuntolainan korko (huom! ilmoitathan pelkän koron määrän kuukautta kohden ilman lainanlyhennyksen osuutta) ________euroa/kk 3. Sähkö/kaasu ______ euroa/kk 4. Vesi ______ euroa/kk35. Kuinka paljon saat opintotuen asumislisää (max. 201,60 euroa/kk) tai yleistä asumistukea kuukau-dessa? 1. Saan ______ euroa/kk 2. En saa kumpaakaan

Hyvinvointi

Kysymyksissä 36.–40. sinun tulee arvioida eräiden väittämien paikkansa pitävyyttä omalla kohdallasi. Halutessasi voit kommentoida aihetta tai täsmentää vastaustasi avokentissä.

36. Olen pystynyt tekemään ne opiskeluun liittyvät asiat, jotka olen aikonutkin tehdä. 1 täysin eri mieltä2 jonkin verran eri mieltä3 en samaa mieltä, mutten eri mieltäkään4 jonkin verran samaa mieltä5 täysin samaa mieltä Kommentoi tai täsmennä halutessasi: ____________________________________________

37. Olen tyytyväinen opiskeluympäristöni ilmapiiriin. Opiskeluympäristöllä tarkoitetaan tässä laitosta tai vastaavaa lähiympäristöä. Ilmapiirillä tarkoitetaan mm. yhteenkuuluvuutta, tiedonkulkua, opiskeli-joiden kohtelua ja vaikutusmahdollisuuksia. 1 täysin eri mieltä2 jonkin verran eri mieltä3 en samaa mieltä, mutten eri mieltäkään4 jonkin verran samaa mieltä5 täysin samaa mieltäKommentoi tai täsmennä halutessasi: ____________________________________________

38. Olen tyytyväinen fyysiseen oppimisympäristöön yliopistolla. Fyysisellä ympäristöllä tarkoitetaan täs-sä esteettömyyttä, turvallisuutta, työtilojen ergonomiaa sekä tietokoneita ja muita apuvälineitä. 1 täysin eri mieltä2 jonkin verran eri mieltä3 en samaa mieltä, mutten eri mieltäkään4 jonkin verran samaa mieltä5 täysin samaa mieltäKommentoi tai täsmennä halutessasi: ____________________________________________

39. Laitoksen/tiedekunnan opetus (määrä, laatu, palautekäytännöt) edistävät oppimistani. 1 täysin eri mieltä2 jonkin verran eri mieltä3 en samaa mieltä, mutten eri mieltäkään4 jonkin verran samaa mieltä

��

5 täysin samaa mieltäKommentoi tai täsmennä halutessasi: ____________________________________________

40. Tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä ETAPIN myötä yliopiston täytyy tarjota oh-jausta ja tukea opintoihin. Saan riittävästi ohjausta ja tukea opintoihini yliopistolla.1 täysin eri mieltä2 jonkin verran eri mieltä3 en samaa mieltä, mutten eri mieltäkään4 jonkin verran samaa mieltä5 täysin samaa mieltäKommentoi tai täsmennä halutessasi: ____________________________________________

Taustakysymykset

41. Mikä on syntymävuotesi? ______

42. Juridinen sukupuoli: 1.Nainen 2.Mies

43. Mikä on perhemuotosi?Asun yksin omassa taloudessani (tai soluasunnossa) (siirry kysymykseen 45)Asun kimppakämpässäAsun kaksin puolison kanssa avoliitossaAsun kaksin puolison kanssa avioliitossa/rekisteröidyssä parisuhteessaAsun yksin lapsen/lasten kanssa (siirry kysymykseen 45)Asun puolison ja lapsen/lasten kanssaAsun vanhemman luona (siirry kysymykseen 45)

Jos Sinulla on lapsia, kuinka monta lasta Sinulla on?________________Nuorimman lapsen ikä____v____kk

44. Miten Sinä ja taloutesi muut aikuiset jakavat taloutenne menot? Valitse Sinun tilannettasi parhaiten kuvaava vaihtoehto.1. Meillä on yhteistalous. Tulomme ja menomme ovat ainakin suurelta osin yhteisiä. 2.Jaamme asumismenot ja/tai muut yhteiset menoerät sattumanvaraisesti. Jokainen huolehtii itse hen-kilökohtaisista menoistaan.3. Jaamme asumismenot ja/tai muut yhteiset menoerät suunnitellusti, muttaei tasan. Jokainen huolehtii itse henkilökohtaisista menoistaan.4. Jaamme asumismenot ja/tai muut yhteiset menoerät tasan. Jokainen huolehtii itse henkilökohtaisista menoistaan.

45. Onko sinulla jokin opiskelua vaikeuttava ominaisuus (esim. lukihäiriö), sairaus tai vamma?1. Kyllä2. Ei (siirry kysymykseen 47) 46. Miten opiskelusi on vaikeutunut tämän ominaisuuden, sairauden tai vamman vuoksi? _______________________________________________________________________

47. Mikä on tiedekuntasi? 1. Teologinen 2. Oikeustieteellinen 3. Lääketieteellinen 4. Humanistinen 5. Matemaattis-luonnontieteellinen 6. Käyttäytymistieteellinen 7. Valtiotieteellinen 8. Maatalous-metsätieteellinen 9. Eläinlääketieteellinen 10. Biotieteellinen 11. Farmasia

48. Mikä on korkein aikaisemmin suorittamasi tutkinto? 1. Ylioppilastutkinto 2. Ammattikorkeakoulututkinto (tai opistotasoinen tutkinto) 3. Yliopistotutkinto 4. Muu, mikä ______________________________________________

49. Kumpi seuraavista vaihtoehdoista vastaa tilannettasi tällä hetkellä? 1. Suoritan yhtä perustutkintoa 2. Suoritan kahta tai useampaa perustutkintoa

50. Kuinka monta opintopistettä suoritit kaiken kaikkiaan viime syyslukukauden aikana? ______ (kokonaista) opintopistettä

Mikäli suoritat useampaa kuin yhtä tutkintoa Helsingin yliopistossa, vastaa seuraaviin kysymyksiin sen tutkinnon mukaan, jota suoritat pääasiallisesti.

51. Minä vuonna aloitit nykyiset opintosi Helsingin yliopistossa?Vuonna ______ 52. Kuinka monta opintopistettä olet tähän mennessä suorittanut nykyiseen tutkintoosi liittyviä yliopisto-opintoja? (Kokonaisia) opintopisteitä yhteensä ______

53. Kuinka paljon pakollisia opintoja Sinulta puuttuu tutkinnostasi? ______ (kokonaista) opintopistettä

54. Milloin arvelet valmistuvasi? 1. Vuonna ______ 2. En tähtää tutkintoon nykyisissä opinnoissani.

55. Muita kommentteja aiheesta ja tästä tutkimuksesta

kiitos vaivannäöstäsi!

”Pitää vain yrittää pärjätä”Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista keväällä 2009

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on toteuttanut opiskelijoiden toimeentuloa kartoit-tavia kyselyitä 1980-luvulta lähtien. Niissä ovat toistuneet tietyt peruskysymykset tuloista, opin-tojen edistymisestä, opintotuen ja erityisesti opintolainan käytöstä, työssäkäynnistä ja sen syistä, asumisesta sekä toimeentulon kokemisesta. Tässä tutkimuksessa on keskitytty erityisesti opiskeli-joiden taloudelliseen tilanteeseen, hyvinvointiin ja opiskelutyytyväisyyteen.

Selvityksen ovat tehneet Aleksis Nokso-Koivisto ja Elina Lavikainen Opiskelijajärjestöjen tut-kimussäätiöstä Otuksesta.