Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, · Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, Autoalan työsuojeluopas Autoalan työt ovat monipuolisia ja haastavia. Oli kyseessä korjaamo- tai

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Autoalan työsuojeluopas

Autoalan työt ovat monipuolisia ja haastavia. Oli kyseessä korjaamo- tai matka-asennustyö, on työn vaarat tunnistettava ja hallittava, jotta se olisi suunnitelmallista ja tuottavaa.

Autoalan työsuojeluoppaasta löytyy ohjeita ja hyviä käytäntöjä henkilö- ja materiaali-vahinkojen torjuntaan.

Oppaassa käsitellään esimerkiksi työ-suojelulainsäädäntöä, perehdyttämistä, auto-nostinten, induktiolämmittimien, taakkojen käsittelyn ja liuotinaineiden turvallisuutta. Oppaan avulla voi varmistaa, että työpaikan melun ja tärinän torjunta sekä palovaaran hallinta on kunnossa. Lisäksi käydään läpi henkilösuojainten, kuten suojakäsineiden ja hengityksensuojainten oikea käyttö.


Työturvallisuuskeskus 3


Julkaisija: Työturvallisuuskeskus, autoalan työalatoimikuntaToimitus: Tarmo Mykkänen, Pertti Kortejärvi, Hanna Pratsch

Valokuvat: Sami Kulju, Olli Tamminen, Adobe StockTaitto: Olli TamminenPaino: xxxxxxxxxxxx

1. painos 2018ISBN 978-951-810-649-7 (nid.)

ISBN 978-951-810-650-3 (pdf) Tuotenumero 201802

4 Työturvallisuuskeskus

1 Työsuojelu työpaikalla .................................. 6

Työsuojelulainsäädäntö .......................... 6

Työsuojelun yhteistoiminta

työpaikalla............................................... 6

Työsuojelun toimijat ............................... 9

Autoalan riskien arviointi ..................... 102 Perehdyttäminen ja työnopastus ............... 12

Työharjoittelijat ..................................... 133 Työ- ja henkilöstötilat ................................ 14

Järjestys ja siisteys ................................ 14

Varastot ................................................. 15

Huoltokuilu ........................................... 15

Myyntihallit ja esittelytilat .................... 16

Autojen pesutilat ................................... 16

Henkilöstötilat ...................................... 16

Tupakointi ............................................. 164 Työterveys ................................................. 17

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö

työpaikalla............................................. 17

Terveystarkastukset .............................. 18

Työkykyä ylläpitävä toiminta ............... 18

Varhaisen tuen malli ............................. 18

Päihdehaittojen käsittely ...................... 19

Tietojen käsittely................................... 19

Tapaturmat ja ammattitaudit ................ 20

Ensiapu ................................................. 20

Korvaava työ ......................................... 215 Hyvinvointi autoalalla ................................ 22

Työn kuormittavuus.............................. 22

Työjärjestelyt ja

turvallisuuskulttuuri ............................. 22

Osaaminen ............................................ 22

Työyhteisö, kiire ja palaute .................. 236 Asennustyöt ............................................... 25

Luvanvaraiset työt ................................. 25

Moottoriasennukset ............................. 27

Työt hydraulisen järjestelmän

kanssa .................................................. 27

Nostopukit ........................................... 27

Rengastyöt ja tasapainotuskoneet ........ 27

Ylös nostetut ohjaamot ......................... 28

Käsityökalut ......................................... 29

Matka-asennustyöt ............................... 30

Katsastustyöt ......................................... 30

7 Sähköturvallisuus ....................................... 31

Suojaeritys ja -maadoitus ...................... 31

Räjähdys- ja palovaara .......................... 32

Vaarallisilta kosketusjännitteiltä

suojautuminen ...................................... 32

Sähkötyöt .............................................. 33

Sähkötapaturmien torjunta .................. 348 Hybridi- ja sähköautot ............................... 35

Akustot ja ajonhallinta -

järjestelmät ............................................ 35

Huollon ja asennuksen

turvalaitteet ........................................... 35

Turvallinen työskentely ja

varautuminen ........................................ 36

Lainsäädäntö ja vaatimukset................. 389 Hitsaus- ja peltityöt .................................... 40

Hitsaustöiden riskitekijät ...................... 40

Hitsaustöiden palosuojeluohjeet ......... 41

Säiliöiden hitsaus .................................. 41

Nestekaasulaitteet ................................. 42

Peltityöt ................................................. 42

Induktiolämmitys .................................. 43

Korikorjaamoluokitus ........................... 4310 Autojen maalaus ........................................ 44

Ruiskumaalaus ...................................... 44

Maalaustyön turvallisuusohjeita .......... 44

Terveysvaarat ........................................ 45

Henkilönsuojaimet .............................. 4511 Erikoisajoneuvojen korjaus ......................... 46

Säiliöautot ............................................. 47

Maakaasuautot ..................................... 48

Pakastus- ja jäähdytyslaitteilla

varustetut ajoneuvot ............................ 52

Vaaratekijät jäteauton

korjauksessa .......................................... 52

Erikoissäiliöajoneuvot (ADR) ............... 5312 Ergonomia .................................................. 54

Fyysinen kuormitus työssä .................. 55

Taakkojen käsittely .............................. 56

Istumatyö .............................................. 57

Työtasojen korkeus ............................... 57

Työpaikan lattia .................................... 57

Näyttöpäätetyöskentely ........................ 57

Sisältö


13 Fysikaaliset haittatekijät ............................. 59

Melu ..................................................... 59

Tärinä .................................................... 60

Melun ja tärinän torjunta ..................... 61

Kuulonsuojaimet .................................. 62

Valaistus ............................................... 63

Säteily .................................................... 64

Lämpöolosuhteet .................................. 6514 Kemialliset haittatekijät .............................. 66

Vaaralliset kemikaalit .......................... 66

Käyttöturvallisuustiedote ...................... 68

Kemiallisia haittoja sisältäviä

työvaiheita ............................................ 68

Akkujen lataus ...................................... 70

Pakokaasujen aiheuttamat

terveysvaarat ......................................... 71

Liuotinaineet ......................................... 72

Moottoriöljyt ......................................... 73

ASA-tiedosto ........................................ 74

KAMAT-kortit ........................................ 7415 Henkilönsuojaimet ...................................... 75

Silmiensuojaimet ................................... 75

Hengityksensuojaimet .......................... 76

Suojakäsineet ........................................ 76

Turva- ja suojajalkineet ......................... 79

Suojahaalari ........................................... 79

Päänsuojaus .......................................... 7916 Koneet ja laitteet ........................................ 80

Koneiden ja laitteiden hankinta ja

vaatimustenmukaisuus ........................ 80

Nostolaitteet .......................................... 81

Autonostimet ......................................... 83

Nosto-ovet ............................................. 85

Työstökoneet ........................................ 85

Auton korin oikaisulaitteet .................. 87

Sähkökäyttöiset työkalut ..................... 88

Siivouskoneet ja pölynimurit ................ 88

17 Paloturvallisuus .......................................... 89

Palotekninen luokitus ja suojaustaso ... 89

Palavat nesteet ja kaasut ....................... 89

Asetyleeni ja muut kaasut .................... 91

Alkusammutus ...................................... 91

Poistuminen palon sattuessa ................ 91

Pelastussuunnitelma ............................. 91

Turvallisuus on jokaisen asia ............... 92

Turvatyynyt ja turvavyön kiristimet ..... 9218 Jätehuolto ................................................... 94

Käytetyt voiteluöljyt .............................. 94

Öljynerottimien jäteöljyt ....................... 94

Jäähdytin-, jarruja kytkinnesteet ........ 94

Kiinteät öljypitoiset jätteet .................... 95

Renkaat ja ongelmajätteet .................... 95

Autoalan ympäristöohjelma .................. 95

Sisältö


Työsuojelulainsäädäntö

Työturvallisuuslaki (738/2002) ohjaa työ-paikan työsuojelutoimintaa, ja sitä täyden-tävät laki ja asetus työsuojelun valvon-nasta (44/06) ja työterveyshuoltolaki (1383/01). Lisäksi on suuri määrä erilaisia lakeja ja asetuksia, joilla säädetään tar-kemmin työoloihin liittyvistä kysymyk-sistä. Lainsäädäntö löytyy osoitteesta www.finlex.fi.

Lain tarkoituksena on parantaa työym-päristöä ja työolosuhteita, ehkäistä työta-paturmia ja ammattitauteja sekä turvata työntekijöiden työkyky ja ylläpitää sitä. Laissa korostetaan työnantajan velvolli-suutta hallita työpaikan työturvallisuutta ja parantaa työolosuhteita jatkuvasti. Työnantajan tulee tunnistaa ja arvioida työhön liittyvät ja työstä aiheutuvat vaa-rat. Työnantajalla on yleinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Velvollisuus ei kata epätavallisia ja ennalta arvaamattomia olosuhteita.

Työntekijöiden velvollisuus on noudat-taa työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Jokaisen vastuulla on ylläpitää tarvittavaa järjes-tystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on käytettävis-sään olevin keinoin huolehdittava niin omasta kuin muidenkin työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työnteki-jän tulee myös välttää muiden työntekijöi-den häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Työturvallisuuslaissa säädetään myös työpaikan rakenteellisesta turvallisuu-desta, kemiallisten, fysikaalisten ja biolo-gisten tekijöiden hallinnasta sekä konei-den ja työvälineiden turvallisuudesta. Laissa on myös säännökset koneiden ja laitteiden valmistajille, maahantuojille, asentajille sekä koneiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen suorittajille.

Työnantajalla on oltava turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävä ja työntekijöiden

työkykyä ylläpitävä työsuojelun toiminta-ohjelma.

Työsuojelulainsäädännöksi kutsutaan lainsäädäntöä, jossa säädetään työympä-ristöstä, työoloista ja työsuojelutoimin-nasta.

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työnantaja toteuttaa työsuojelun ja työ-turvallisuuden päämääriä yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Työsuojelutoi-minta ja siihen liittyvä yhteistyö muotou-tuvat työpaikan koon, työn sisällön ja työolojen mukaan.

Kaikilla työpaikoilla on työsuojelun valvontalain mukaan oltava nimetty työ-suojelupäällikkö. Työpaikalla, jolla työs-kentelee vähintään kymmenen työnteki-jää, pitää olla työsuojeluvaltuutettu ja hänellä kaksi varavaltuutettua. Myös pie-nemmillä kuin kymmenen hengen työpai-koilla voidaan valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut.

Autoalan työpaikoilla on mahdollista valita paikallisesti yhteinen työsuojeluval-tuutettu edustamaan sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä.

Työpaikalla täytyy valita työsuojelutoi-mikunta, jos siellä työskentelee säännölli-sesti vähintään 20 henkilöä.

Työsuojelutoimikunnan tehtävät voi-daan paikallisesti sopimalla hoitaa myös muussa muodossa, esimerkiksi käyttä-mällä hyväksi työpaikalla jo olemassa olevia yhteistoimintaelimiä.

Työntekijöillä ja toimihenkilöillä on paikallisesti niin sovittaessa mahdollisuus valita työsuojeluasiamiehiä. Asiamiehiä valittaessa on otettava huomioon työpai-kan eri osastot, henkilöstöryhmät ja alu-eellinen laajuus. Asiamiesten määrästä ja toimialueista sovitaan työpaikalla työnan-tajan ja henkilöstön kesken. Työsuojelu-asiamiesten valinta, asema ja tehtävät

1 Työsuojelu työpaikalla


perustuvat alakohtaisiin työsuojelusopi-muksiin.

Autoalan työsuojelusopimus määritte-lee, miten työsuojelun valvontalakia sovelletaan autoalan työpaikoilla. Sopi-mus sisältää määräyksiä työsuojeluvaltuu-tetun ja -asiamiesten valinnasta, oikeuk-sista ja velvollisuuksista sekä työsuojelu-toimikunnan kokoonpanosta ja toiminnasta. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet alalla toimivat liitot, ja se sitoo niitä Autoalan Keskusliiton jäsenyrityksiä, joissa työs-kentelee säännöllisesti vähintään 20 työn-tekijää.

Työpaikan työsuojelutahot:

Työsuojelupäällikkö

– työnantajan edustaja – työnantaja nimeää

Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua

– työntekijäin ja toimihenkilöiden edustajia

– henkilöstö valitsee

Työsuojelutoimikunta

– yhteistyöelin – jäsenet valitaan eri osapuolista – perustetaan, ellei ole jo olemassa

Työsuojeluasiamiehiä

– esimerkiksi osastokohtaisia henkilöstön edustajia

– voidaan sopia paikallisesti

TyösuojelupäällikköTyönantaja nimeää edustajakseen työsuo-jeluyhteistyöhön työsuojelupäällikön, jonka tulee olla perehtynyt työpaikan työsuojeluoloihin ja -määräyksiin. Työsuo-jelupäälliköllä on vastuu työsuojeluyhteis-työn järjestämisestä työpaikalla.

Työsuojelupäällikölle kuuluvat lisäksi seuraavat tehtävät:• tiedottaa tarpeellisista työpaikkaa kos-

kevista laeista, asetuksista ja muista määräyksistä työnantajalle ja henkilös-tölle

• osallistuu työpaikan työsuojelutarkas-tuksiin ja -tutkimuksiin

• perehtyy työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä seuraa niiden kehitystä

• osallistuu työpaikan työsuojelun toi-mintaohjelman valmisteluun

• ilmoittaa havaituista tapaturma- ja ter-veysvaaroista työnantajalle ja työnteki-jöille sekä tekee esityksiä niiden pois-tamiseksi

• huolehtii työpaikan henkilöstön tar-peellisesta työsuojelukoulutuksesta

• pitää yhteyttä työsuojelutoimikuntaan, -asiamiehiin sekä muihin työsuojelu-tehtävissä toimiviin

• välittää työsuojelutoimikunnan esityk-set työnantajalle

• osallistuu työkykyä ylläpitävän toimin-nan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.

1 Työsuojelu työpaikalla


TyösuojeluvaltuutettuTyösuojeluvaltuutetun tehtävät:• perehtyy työpaikkaa koskeviin työ-

suojelusäännöksiin, -määräyksiin ja -ohjeisiin

• perehtyy työn turvallisuutta ja terveelli-syyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seuraa niiden kehitystä

• ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista työnjohdolle ja työsuojelu-päällikölle sekä tarvittaessa työsuojelu-viranomaisille.

Työsuojeluvaltuutetun kuuluu edelleen osallistua• työpaikan vaarojen arviointiin• työpaikan työsuojelun toimintaohjel-

man valmisteluun työpaikalla sovitulla tavalla,

• tarvittaessa työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin

• tarvittaessa tutkimukseen, joka on toi-meenpantu työpaikalla sattuneen tapa-turman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä joh-tuvien sairauksien vuoksi

• työkykyä ylläpitävään toimintaan työ-paikalla

• työnantajan ja työntekijöiden välisen työsuojeluyhteistoiminnan kehittämi-seen.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu voi-vat omalla toiminnallaan vaikuttaa työ-paikkansa työsuojeluasioihin monella tavalla. Se edellyttää, että• he ovat perehtyneet työpaikkansa työ-

oloihin perusteellisesti ja tietävät, mistä saavat tarvittaessa lisätietoa

• heillä on motivaatio kehittää työpaik-kansa työsuojeluasioita

• heillä on riittävät taidot keskustella, kuunnella toista osapuolta ja perustella oma kantansa

• heille annetaan edellytykset tehtä-viensä hoitamiseen.

TyösuojeluasiamiesTyösuojeluasiamies on tietyn toimialueen, yksikön tai ammattiryhmän henkilöstön valitsema edustaja. Työsuojeluasiamiehen tehtäviin kuuluu osallistua toimialueensa työsuojeluasioiden käsittelyyn ja toteutuk-seen.

Työsuojelutoimikunta Työpaikalla, jossa säännöllisesti työsken-telee vähintään 20 työntekijää, on perus-tettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerral-laan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoi-mikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät.

Työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin tässä pykälässä tarkoite-tun yhteistoiminnan järjestämiseksi.

Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmää-rästä ja eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan, kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa ja puolet sitä työntekijöiden tai toimihenkilöase-massa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on näistä suurempi, ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi.

Työnantaja nimeää työsuojelutoimikun-taan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden val-mistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan kes-kuudestaan valitsema henkilö. Työsuoje-lupäällikkö osallistuu toimikunnan koko-uksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen.

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelu-toimikunnan jäseniä. Työsuojelutoimikun-nan työntekijöitä edustavat muut jäsenet valitaan vaalilla, jossa noudatetaan sovel-tuvin osin sitä, mitä 30 §:ssä työsuojelu-valtuutettujen vaalista säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työsuojelutoi-


mikunnan vaalin ajankohdasta, vaalikel-poisuudesta, ehdokasasettelusta, äänes-tysmenettelystä ja muusta vaalin järjestä-misestä sekä toimikunnan koolle kutsumisesta ja muusta sen tehtävien järjestelystä.

Työsuojelutoimikunnan tehtävistä on säädetty työsuojelun valvonta-asetuk-sessa. Tehtäviä ovat• vuosittaisen työsuojelutoiminnan toi-

mintasuunnitelman laatiminen• työterveyshuollon toimintasuunnitel-

man käsitteleminen• työpaikan työsuojelutilanteen käsittele-

minen ja sitä koskevien ehdotusten tekeminen sekä toimeenpanon seuraa-minen

• ehdotusten tekeminen työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämisestä.

Työsuojelun toimintaohjelmaTyönantajan on laadittava työpaikalle työsuojelun toimintaohjelma. Toimintaoh-jelma auttaa työnantajaa tehostamaan ennakoivaa työsuojelua ja kehittämään suunnitelmallisesti työoloja työpaikan omien edellytysten mukaan.

Työturvallisuuslain mukaan jokaisella työnantajalla on oltava työsuojelun toi-mintaohjelma. Työnantaja voi valita työ-paikan työsuojelutarpeisiin parhaiten sopivan tavan laatia ohjelma. Apuna voi halutessaan käyttää esimerkiksi työsuoje-luhallinnon tai Työturvallisuuskeskuksen mallilomakkeita.

Työsuojelun toimintaohjelma voidaan laatia kattamaan työnantajan koko toi-minta tai se voidaan tehdä yksikkökohtai-sesti. Toimintaohjelmassa pitää joka tapa-uksessa huomioida kaikki työpaikalla tehtävä työ. Toimintaohjelma voi olla oma asiakirjansa, tai se voi sisältyä esimerkiksi työnantajan laatu- tai turvallisuusjärjestel-mään.

Työsuojelun toimijat

Sosiaali- ja terveysministeriöSosiaali- ja terveysministeriö ohjaa työ-suojelun viranomaistoimintaa, vastaa työ-suojelu- ja työterveyshuoltolainsäädännön valmistelusta ja toimeenpanosta sekä seu-raa alan tutkimusta ja huolehtii kansain-välisestä yhteistyöstä.

Työ- ja tasa-arvo-osasto vastaa työsuo-jelulainsäädännön ja kansallisen työsuoje-lupolitiikan valvonnasta ja valmistelusta sekä kehittämisestä. Osasto ohjaa myös aluehallintovirastojen työsuojeluvastuu-alueiden toimintaa ja huolehtii niiden toimintaedellytyksistä.

Yhteystiedot: www.stm.fi

TyöterveyslaitosTyöterveyslaitos on työterveys- ja työsuo-jelualan asiantuntijalaitos, jonka pyrki-myksenä on tutkimuksen, asiantuntijapal-veluiden, koulutuksen ja tiedonvälityksen avulla edistää hyviä ja terveellisiä työoloja sekä työntekijöiden työkykyä.

Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveys-ministeriön alainen julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipaikat sijaitsevat Helsingin lisäksi Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsing issä.

Yhteystiedot: www.ttl.fi

TyöturvallisuuskeskusTyöturvallisuuskeskus edistää työolojen ja työyhteisöjen terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuloksellisuutta. Työturvallisuuskeskus tuottaa koulutusta, työyhteisöpalveluja, julkaisuja ja muuta materiaalia sekä tie-dottaa alan asioista. Työturvallisuuskes-kus pitää myös rekisteriä yksityisten ja kunnallisten työpaikkojen työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöstä.


Työmarkkinakeskusjärjestöt perustivat Työturvallisuuskeskuksen vuonna 1970 ja hallinnoivat sitä. Toimisto tekee tiivistä yhteistyötä toimialakohtaisten järjestöjen kanssa. Toiminta rahoitetaan Työsuojelu-rahastosta saatavalla avustuksella sekä koulutus- ja aineistomyynnillä.

Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä toimiva autoalan työalatoimikunta • seuraa autoalan työsuojelun kehitystä

ja suunnittelee toimenpiteitä muuttu-vien työolojen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi

• edistää alan työsuojelua • suorittaa muut tehtävät, jotka jäsenliitot

sille antavat.

Yhteystiedot: http://ttk.fi/autoala [email protected] puh. 09 616 261 Yrjönkatu 29 C, 00100 Helsinki

Autoalan työalatoimikunnan jäsenliitot

Autoalan Keskusliitto ry.Mikonkatu 8 A00100 Helsinkipuh. 09 680 3200www.akl.fi

Teollisuusliitto ry.Hakaniemenranta 100531 Helsinkipuh. 09 77 071faksi: 09 770 [email protected]

Ammattiliitto ProSelkämerenkuja 1 A00181 Helsinkipuh. 09 72 731faksi: 09 1727 333

Autoalan riskien arviointi

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmälli-sesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, työajoista, muusta työympäris-töstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä silloin, kun niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja tervey-delle.

Riskien arvioinnilla tarkoitetaan siis työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arvi-ointia. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua parhaimmillaan. Arvioinnissa tarkastellaan paitsi aikaisemmin sattu-neita tapaturmia ja onnettomuuksia, myös sellaisia riskejä, jotka eivät ole vielä toteu-tuneet tai aiheuttaneet vahinkoa. Riskien arvioinnin avulla voidaan havaita toimin-nassa esiintyvät riskit ajoissa, ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan.

Riskien arviointi on systemaattinen prosessi. Arviointi etenee vaiheittain, nou-dattaen hyviksi havaittuja riskien arvioin-nin vaiheita. Riskien arvioinnin perusta on työssä esiintyvien vaarojen tunnistami-nen. Jos havaittuja vaaroja ei voida pois-taa, arvioidaan niiden merkitys työnteki-jöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Arvioinnin perusteella voidaan tehdä perusteltuja valintoja turvallisuuden parantamiseksi.

Jotta riskien arviointi johtaisi työturval-lisuuden paranemiseen käytännössä, tulee arvioinnin perusteella määrittää tärkeimmät työturvallisuuden kehittämis-tarpeet. Kun toimenpiteet kohdistetaan suurimpien riskien poistamiseen, saadaan toimenpiteillä aikaan tehokkain turvalli-suustason paraneminen. Ehdotettujen toimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia. Jatkuvuutta riskien arviointiin tuo toimenpiteiden vaikutus-


ten arviointi, tilanteen jatkuva seuranta ja palaute arvioinnin tuloksista työnteki-jöille.

ToteuttaminenRiskien arviointi on työnantajan vastuulla. Työnantaja varaa resurssit arvioinnin toteuttamiseen, määrittelee arviointiin liittyvät tehtävät ja nimeää henkilöt näi-hin tehtäviin.

Arvioinnin voi toteuttaa yrityksessä toimiva työsuojeluorganisaatio, tai arvi-ointia varten perustetaan erillinen arvi-ointiryhmä. Tehokkaimmillaan arviointiin osallistuvan ryhmän koko on 3–5 henki-löä. Arviointiryhmälle nimetään vetäjä, joka toimii yhdyshenkilönä henkilöstön ja johdon suuntaan.

Arviointiryhmään kuuluvien henkilöi-den lisäksi riskien arviointia tehtäessä on

tärkeää kuulla arviointikohteissa työsken-televiä työntekijöitä.

Työnantajan tulee käyttää asiantunti-joita apuna sellaisten riskien arvioinnissa, joista itsellä ei ole riittävästi tietoa. Tällai-sia voivat esimerkiksi olla kemikaalien käyttöön tai koneturvallisuuteen liittyvien riskien arviointi. Asiantuntijoita voidaan myös käyttää yksityiskohtaisempien ana-lyysien, selvitysten tai mittausten tekemi-sessä.

SeurantaRiskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilan-teiden yhteydessä, kuten toiminnan laa-jentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa tai organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuu-tosten yhteydessä.

Arvioinnin suunnittelu ja lähtötietojen keräys

Riskin merkittävyyden arviointi

Toimenpiteiden valinta ja toteutus

Vaaratekijöiden tunnistus

Riskin suuruuden määritys

• Seuraukset• Todennäköisyys

Välittömättoimet

Palaute jaseuranta


Perehdyttäminen ja työnopastus ovat par-hainta ennakoivaa turvallisuustoimintaa. Puutteet työnopastuksessa ovat yleisiä työtapaturman syitä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijän työhön ja työolosuhteisiin sekä työvälineiden oikeaan käyttöön ja turvallisiin työtapoihin. Erityisen tärkeää on perehdyttää työuraansa aloittavat nuo-ret työntekijät.

Perehdyttäminen antaa työntekijälle valmiudet työskennellä työyhteisössä ja työtehtävissään oikealla ja turvallisella tavalla. Työnopastuksessa varmistetaan, että työntekijä hallitsee työtehtävän, käy-tettävät koneet ja työvälineet sekä osaa toimia myös häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Opastettavaa tulee myös kannustaa aloitteellisuuteen ja omatoimisuuteen. Työnsä hallitseva ja työhönsä sitoutunut henkilö haluaa kantaa vastuuta osaami-sestaan kysymällä, kertaamalla ja otta-malla selvää, jos on epävarma jostakin asiasta.

Järjestelmällisen perehdyttämisen ja työnopastuksen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöryhmät ja myös vuokratyönte-kijät, kesätyöntekijät sekä muut kausi-työntekijät.

Perehdyttämisen ja työnopastuksen tueksi on hyvä olla kirjallinen suunni-telma, jolla seurataan opastuksen etene-mistä.

Opastussuunnitelma perustuu työn vaarojen selvittämisestä saatuihin tietoi-hin. Jäljelle jääneistä vaaroista tulee antaa opastusta ja kiinnittää huomiota vaarojen tunnistamiseen ja menettelytapoihin vaa-ratilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.

Erilaisiin häiriötilanteisiin sekä puhdis-tus- ja huoltotöihin on laadittava kirjalli-set ohjeet, joita voidaan käyttää opastuk-sessa. Poikkeavien tilanteiden ohjeistuk-sessa on hyvä käyttää havainnollistavia valokuvia.

Työnopastukseen kuuluu myös työpai-kan pelisäännöistä keskustelu, kuten häi-rinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnista-

2 Perehdyttäminen ja työnopastus


minen tai väkivallan uhkatilanteissa toi-miminen ja liiallisen henkisen kuormittumisen ennakointi, sekä yritys-turvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja paloturvallisuuteen liittyvät asiat.

Työpaikan työsuojeluhenkilöstön asian tuntemuksen hyödyntäminen pereh-dyttämisessä on tärkeää, jotta työsuojelu-asiat liittyisivät luontevasti osaksi työn-opastusta.

Opastettavaa voi pyytää selostamaan työvaiheet opastajalle. Tämän jälkeen työtä voidaan kokeilla. Työnopastaja seu-raa kokeilua ja antaa palautetta. Sitten kun tulokset ovat hyvät, opastettava voi-daan siirtää itsenäiseen harjoitteluun. Harjoittelun aikana on hyvä varmistaa, että työntekijä saa joustavasti tukea muilta työntekijöiltä.

Työharjoittelijat

Työharjoittelu on vakiintunut osaksi ammatillista koulutusta sekä toisella asteella että ammattikorkeakouluissa. Työharjoittelussa tarkoituksena on siirtää osa tutkinnon sisällöistä opittavaksi käy-tännön työtehtäviin työpaikoille. Samalla

opiskelijat saavat yleisiä valmiuksia työ-elämään. Opintoihin kuuluu laaja työssä-oppimisjakso. Muuttuvassa oppilaitosym-päristössä opetus- ja harjoittelujaksot pidentyvät ja oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille. Perustaitojen osaaminen voi siis olla heikompaa kuin aiemmin.

Oppilaitos nimeää opettajan, jonka tehtäviin kuuluu osallistua työssäoppimi-sen suunnitteluun, järjestämiseen ja val-vontaan. Opettaja tiedottaa yritykselle oppilaiden työvalmiuksista ja huolehtii heidän vakuutusturvastaan. Pääsääntöi-sesti työharjoittelija ei ole työsuhteessa työpaikkaan.

Työssäoppimisjakson työtehtävien tulisi tukea opiskelijan opintoja. Ensisijai-sia työtehtäviä ammattikorkeakouluopis-kelijoille ovat työnjohto, asiakaspalvelu, laatu- ja takuutehtävät sekä erilaiset pro-jektit. Toissijaisia töitä ovat asennus, koe-ajot, tiedostojen päivitys ja muut toimisto-työt.

Työharjoittelija perehdytetään ja opas-tetaan työhön samoin kuin uusi työnte-kijä. Työnantajalla on vastuu opiskelijan työturvallisuudesta.

2 Perehdyttäminen ja työnopastus


Järjestys ja siisteys

Järjestyksen ja siisteyden ylläpitäminen edellyttää seuraavista asioista huolehti-mista:• Henkilöstö ymmärtää, että jokainen on

vastuussa järjestyksestä ja siisteydestä sekä omasta ja muiden korjaamossa työskentelevien henkilöiden turvalli-suudesta.

• Laitteiden ja komponenttien korjaus-paikkojen on oltava riittävän avarat.

• Työkaluille ja välineille on merkityt säilytystilat.

• Kiinteät koneet ja laitteet sijoitetaan niin, että käyttäjä ja lähellä työskentele-vät henkilöt voivat turvallisesti hoitaa tehtäviään.

• Kulkuväylät ovat merkittyjä ja esteettö-miä.

• Työt on suunniteltu niin, että ne etene-vät oikeassa järjestyksessä. Työvaihei-den jätteet laitetaan suoraan lajittelu-pisteen roska-astioihin.

• Raskaan kaluston huolloissa ja korja-uksissa otetaan huomioon kaluston ja

• komponenttien painot. Työskentely-tapa ja apuvälineet valitaan painon mukaan.

• Säiliöautojen korjauksia koskevat mää-räykset tunnetaan.

• Jäte- ja eläinkuljetuksissa käytettävät ajoneuvot pyritään pesemään ennen

• korjaustoimenpiteitä. Henkilöstön rokotukset ovat ajan tasalla.

• Sekajätteelle on varattu riittävästi kan-nellisia keräilyastioita.

• Ongelmajätteille (jäteöljyt, jäähdytys-nesteet, jarrunesteet, öljy- ja polttoaine-suodattimet, käytöstä poistetut akut ym.) on varattu omat keräilyastiansa. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehty kuljetussopimus.

• Yleissiivous on organisoitu. Siivousväli-neille on varattu omat säilytystilat.

Työpaikan koon mukaan kannattaa nimetä yksi tai useampi vastuuhenkilö eri alueille.

Autokorjaamoiden erityisiä järjestys- ja siisteysongelmia ovat lattialle joutuneet öljy ja vesi, erilaiset letkut, sähköjohdot sekä autojen välissä ja kulkuteillä olevat työvälineet. Öljyt on poistettava lattialta välittömästi käyttäen siihen tarkoitettuja aineita ja menetelmiä. Renkaidenvaihto-sesonkien aikaan voi esiintyä enemmän järjestysongelmia, ja tämän vuoksi työn-antajan olisi hyvä varmistaa, että sesongin ajaksi renkaille on varattu tarpeeksi säily-tystilaa.

Asiakkaiden liikkumista korjaamolla on vältettävä turvallisuussyistä. Jos korjaa-mon tiloihin tuodaan ulkopuolisia, on hänellä oltava aina mukana työpaikan henkilökuntaa.

3 Työ- ja henkilöstötilat


Varastot

Varastotiloissa tulee olla tarkoituksenmu-kaisesti sijoitettuja hyllyjä, ripustusmah-dollisuuksia ja muita säilytystiloja. Kulku-teiden pitää olla riittävän leveitä ja selke-ästi merkittyjä. Kuljetusvälineiden liikkumiselle on varattava tilaa niin, ettei kohtaamistilanteissa synny törmäys- tai puristumisvaaraa.

Tarpeeton materiaali on poistettava varastotiloista. Tavarat on pinottava tuke-vasti niin, etteivät ne kaadu tärinän tai muun syyn takia.

Varastoitaville materiaaleille ja pak-kauksille on varattava sopivat ja asian-mukaiset tilat. Painavien osien käsittelyyn tulee varata riittävästi tilaa, jotta osia voi-daan siirtää turvallisesti apuvälineitä käyt-täen.

Varaosien pakkaus- ja purkutyölle tulee varata riittävästi työtilaa. Itse työn-teon lisäksi tilaa tarvitaan pakkaustyöväli-neille, nostolaitteille, siirtovaunuille sekä jäteastioille.

Huoltokuilu

Huoltokuilu tulee varustaa porrastikkailla tai tikkailla. Huoltokuilusta on oltava esteetön poispääsy silloinkin, kun huol-lettava auto on kuilun päällä. Tämä on tärkeää, jos työpaikalla syttyy tulipalo. Raskaan kaluston pitkiä ajoneuvoja kor-jattaessa täytyy ainakin kuilun toisen pään olla avoin, mutta poistumisen tulisi mieluiten olla mahdollista molemmista päistä. Pitkiä ajoneuvoyhdistelmiä korjat-taessa voidaan kuilun keskikohdalle sijoittaa siirrettävät tikkaat. Mikäli huolto-kuilusta on yhteys esimerkiksi varastoti-laan ja sieltä edelleen ulos, voidaan myös sitä käyttää poistumistienä.

Liukastumisen ja putoamisen estämi-seksi tulee kiinnittää huomiota kuilun pohjan ja sinne johtavan kulkutien siis-teyteen. Huoltokuilun reunalla tulee olla tukeva, varoitusvärillä merkitty reunalista, jonka leveys on 70–100 mm. Jos huolto-kuilu sijaitsee välittömästi muista tiloista huoltotilaan johtavan oven takana, on sen etäisyyden ovesta oltava vähintään 1,5 m ja ovessa tulee olla kuilusta varoittava kilpi.

Umpinaisen huoltokuilun alaosa 0,5 m:n korkeudelle asti kuuluu sähköturvalli-

3 Työ- ja henkilöstötilat


suusmääräysten mukaan räjähdysvaaralli-siin tiloihin. Sähköturvallisuudesta löytyy lisätietoa luvusta 7.

Kuilussa tulee olla koneellinen ilman-vaihto, jonka teho on vähintään 20–25 m³/h pohjaneliömetriä kohti.

Myyntihallit ja esittelytilat

Myynti- ja esittelytilojen ilmanvaihdon on oltava tehokas, koska myytäviä ajoneu-voja joudutaan käynnistämään ja siirtä-mään usein. Ajoneuvojen tarpeetonta käynnistämistä tulee välttää.

Autojen pesutilat

Korjattavien ajoneuvojen pesutilat on erotettava muista korjaamotiloista. Erotta-miseen voidaan käyttää väliseinää tai ver-hoa, joka estää vesi- ja liuotinainehöyry-jen leviämisen pesutilan ulkopuolelle.

Kiskoilla liikkuva pesukone on sijoitet-tava puristumisvaaran takia riittävän kauas kiinteistä rakenteista. Työskentelyä tällaisessa tilassa on koneen käydessä vältettävä. Mikäli tilassa joudutaan työs-kentelemään, tulee huolehtia kuulonsuo-jauksesta.

Pesutilan ilmanvaihdon tulee olla riittä-vän tehokas terveydellisten haittojen sekä palo- ja räjähdysvaaran ehkäisemiseksi. Ilmanvaihdon mitoituksessa tulee ottaa huomioon pesussa käytettävien aineiden, kuten liuottimien, ominaisuudet, pesuker-tojen määrä sekä pestävän pinnan suu-ruus.

Työterveyslaitoksesta on saatavana tutkimustuloksia autokorjaamojen pesuti-lojen ilmastointiratkaisuista ja ilman liuo-tinainepitoisuuksista.

Koska pesussa käytettävät liuotinaineet ovat jonkin verran ilmaa raskaampia, puhtaan ilman puhaltamista suositellaan hallin yläosaan ja ilmanpoistoa lattiata-soon.

Ruiskutuksessa ja moottorinpesussa käytettävien liuotinaineiden takia näissä töissä tulee käyttää hengityksen-, käsien- ja silmiensuojaimia. Suojavälineet tulee valita niin, että ne soveltuvat työhön.

Korkeapainepesulaitteita käytettäessä on käytettävä silmiensuojaimia. Raskaan kaluston korjaamoissa on tarkoituksen-mukaista varata käyttöön siirrettäviä tik-kaita tai työtasoja ulkopesujen helpotta-miseksi. Työtasoihin tulee tarvittaessa rakentaa kaiteet.

Henkilöautojen vahanpoistopesuissa niin sanotut pesulinjat ovat yleisiä. Liuotin aine ruiskutetaan auton pinnalle sen kulkiessa linjan läpi, eikä työntekijä altistu liuottimelle.

Pesutiloissa käytettävien sähkövalai-simien, pölynimureiden ja muiden sähkö-laitteiden tulee täyttää sähköturvallisuus-määräykset.

Lisäksi on huomioitava pesuaineiden käyttöohjeiden mukainen veden oikea lämpötila liiallisen höyryyntymisen yms. estämiseksi. Näin vältetään turhia altistu-misia.

Henkilöstötilat

Työpaikalla tulee olla työntekijöiden lukumäärän ja työn laadun mukaiset peseytymistilat, huonetila vaatteiden vaih-toon, ruokailu- ja oleskelutilat sekä asian-mukaisesti varustetut WC-tilat.

Tupakointi

Tupakkalain mukaan tupakointi on kiel-letty työyhteisöjen yhteisissä, yleisissä ja asiakkaille tarkoitetuissa tiloissa. Työnan-taja voi kieltää tupakoinnin kokonaan työpaikan alueella.

Työpaikalle voidaan järjestää erillinen tupakointitila. Sen ilmastointi tulee toteut-taa siten, ettei tupakansavu leviä muihin tiloihin.


Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnanta-jaa järjestämään työntekijöilleen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon, kun työn-tekijöitä on yksi tai enemmän. Työter-veyshuoltoa toteutetaan hyvän työterveys-huoltokäytännön mukaisesti ja tasapuoli-sesti kaikille työntekijöille. Työnantaja voi halutessaan järjestää myös muita sairaan-hoito- ja terveyspalveluja.

Työterveyshuoltolain mukaan työnan-taja, työntekijät ja työterveyshuolto edistä-vät yhteistoimin työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoit-teena on edistää terveyttä ja ylläpitää työkykyä, kehittää työyhteisön toimintaa sekä ehkäistä työperäisten sairauksien ja tapaturmien syntymistä.

Työnantajan on sovittava kirjallisesti palvelujen järjestämisestä. Työnantaja ja työterveyshuolto laativat kirjallisen toi-mintasuunnitelman, joka tarkistetaan vuo-sittain. Suunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen työnantajan tulee käyttää riittävästi päteviä työterveyshuollon asian-tuntijoita, kuten työfysioterapeutteja, työ-hygieenikkoja ja työpsykologeja.

Toimintasuunnitelma on käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työter-veyshuollon toimintasuunnitelman laati-miseen ja työpaikkaselvityksien tekemi-seen yhdessä työnantajan ja työterveys-huollon kanssa. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus tehdä ehdotuksia työterveyden parantamiseksi.

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö työpaikalla

Suunnitelmallinen työterveyshuolto edel-lyttää työterveyshuoltohenkilöstöltä hyvää työpaikan tuntemusta. Työpaikkaselvityk-sessä selvitetään työn, työympäristön ja työyhteisön tila ja näiden merkitys työnte-kijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Työterveyshuollon tulee saada työnanta-jalta tietoja, jotka ovat tarpeen työstä

aiheutuvan terveydellisen vaaran arvioi-miseksi ja ehkäisemiseksi.

Työpaikkaselvityksessä on oltava johto-päätökset työn terveysvaikutuksista ja terveystarkastusten tarpeellisuudesta. Selvityksessä annetaan toimenpide-ehdo-tuksia työolojen kehittämisestä sekä työn-tekijöiden terveydentilan seuraamisesta ja työkyvyn edistämisestä.

Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu myös toiminnan laadun ja vaiku-tusten arviointi.

Työterveyshuollon tehtävät Ennalta ehkäisevällä työterveyshuollolla on seuraavat tehtävät:• työpaikkaselvitys, jolla selvitetään työn,

työyhteisön ja työympäristön vaikutuk-set terveyteen ja työkykyyn, kuten työn kuormittavuus, altisteet ja muut terveys riskit

• työ- ja toimintakyvyn arviointi ja seu-ranta sekä terveystarkastukset, jotka tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn tai työympäristön takia (valtioneuvoston asetus 1485/2001)

• toimenpide-ehdotusten tekeminen ja osallistuminen työmenetelmien ja työti-lojen suunnitteluun

• tietojen antaminen ja neuvonta työn terveellisyyttä ja turvallisuutta koske-vissa asioissa

• työntekijän perustellusta syystä työ-kuormituksestaan pyytämän selvityk-sen tekeminen

• työkyvyn alentuessa työntekijän tervey-den seuranta ja työssä selviytymisen seuranta, kuntoutusneuvonta ja kun-toutukseen ohjaaminen

• yhteistyö muun terveydenhuollon, työ-suojeluviranomaisen ja sosiaalivakuu-tuksen kanssa

4 Työterveys


• ensiavun järjestämiseen osallistuminen sekä työstä johtuvien psyykkisten reak-tioiden hallitsemiseksi tarvittavan neu-vonnan antaminen

• työkykyä ylläpitävien ja edistävien toi-menpiteiden suunnitteleminen ja toteuttaminen.

Terveystarkastukset

Työterveyshuolto arvioi työpaikkaselvi-tyksen perusteella terveystarkastusten tarpeen. Jotta autoalan monet kemialliset vaaratekijät tulisivat työterveyshuollon tietoon, on työnantajan annettava tietoa käytettävistä aineista ja työtavoista. Työ-terveyshuolto voi tarvita terveysvaaran arvioimiseksi myös muiden asiantuntijoi-den lausuntoja. Työpaikkaselvitys on oltava kaikkien nähtävänä työpaikalla.

Työpaikkaselvityksen pohjalta tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelma, johon kirjataan terveystarkastusten tar-peellisuus. Terveystarkastusten sisältö määräytyy työympäristöriskien ja altistu-misarvioiden perusteella.

Jos altistumisvaara on olemassa, teh-dään jokaiselle erityistä sairastumisvaaraa aiheuttavaan työhön tulijalle alkutarkas-tus ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden sisällä työn aloittamisesta. Seurantatarkastukset tehdään yleensä 1–3 vuoden välein, mutta tarve määritellään altisteen mukaan. Nämä terveystarkastuk-set ovat työntekijälle pakollisia.

Lainsäädännössä (1485/2001) on esi-merkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Luet-telo ei ole kattava, ja lisäksi on otettava huomioon mahdollinen altistuminen monelle aineelle yhtäaikaisesti.

Työkykyä ylläpitävä toiminta

Työkyvyn ja työssä menestymisen yksi edellytys on, että työ on mahdollisimman terveellistä. Terveellisessä työssä henkilön

mahdollinen sairauskaan ei haittaa tai estä työntekoa. Työkykyä ylläpitävän toi-minnan tarkoitus on auttaa työntekijää jatkamaan omassa työssään. Työkyvyn säilymiseksi on tärkeää riittävän ajoissa kehittää työoloja sekä seurata työssä sel-viytymistä ja mahdollisten sairauksien aiheuttamia rajoituksia.

Keinoja työkyvyn ylläpitämiseksi ovat työolojen ja -menetelmien parannukset, liikunta, kuntoutus ja ammatillinen koulu-tus. Muita keinoja ovat uudelleensijoituk-set ja työaikajärjestelyt. Toiminnan koh-teena on koko henkilöstö iästä ja työteh-tävistä riippumatta.

Työkykyä ylläpitävä toiminta vaatii työterveyshuollon, työsuojeluorganisaa-tion, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon monipuolista yhteistyötä. Toiminnan peri-aatteet esitetään työterveyshuollon toi-mintasuunnitelmassa. Suunnitelmalla var-mistetaan, että toiminta alkaa oikeaan aikaan ja toteutuu tehokkaasti.

Varhaisen tuen malli

Varhaisen tuen malli tarkoittaa sitä, että työssä suoriutumisen ongelmiin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen avulla työsuoritusta ja työtä heikentävät asiat otetaan heti käsit-telyyn, kun ne on tunnistettu, ja työkykyä edistäviä ratkaisua aletaan hakea.

Varhaisen tuen tavoitteena on edistää työn sujuvuutta ja työkykyä työyhtei-söissä. Työn sujuminen ja parempi työ-kyky näkyvät koko organisaation tasolla• matalampina työkyvyttömyyden kus-

tannuksina• laadukkaampana työn laatuna ja

parempana tuloksellisuutena• työhyvinvointina.

Työkyvyn hallinnan, seurannan ja var-haisen tuen toimintakäytännöstä sovitaan työnantajan, työtekijöiden ja työterveys-huollon yhteistyönä. Varhaisen tuen mal-


lissa on sovittu prosessin kulku sekä työnantajan, työntekijän ja työterveys-huollon vastuut. Varhaisessa vaiheessa tuki tapahtuu yleensä työpaikan sisäisin toimin.

Varhaisen tuen vaiheet:

1. Tunnistaminen. Pyritään tunnista-maan työssä selviytymisen ongelma ja työkyvyn heikkeneminen ajoissa ja puuttumaan siihen.

2. Puheeksi ottaminen. Keskustelu työntekijän ja esimiehen välillä, jossa selvitetään, johtuuko työkyvyn heik-keneminen terveyteen, työhön, työ-yhteisöön, johtamiseen tai yksityis-elämään liittyvästä asiasta.

3. Ohjataan tarvittaessa työterveyshuol-toon työkykyarvioon.

4. Sovitaan ja toimitaan. Toteutetaan työntekijän ja esimiehen sopimat toimenpiteet.

5. Seurataan ja arvioidaan, miten työn-tekijä selviytyy työstä ja onko työn-tekijän työkyvyssä tapahtunut muu-tosta parempaan.

Päihdehaittojen käsittely

Päihteiden käyttöön liittyvää valistusta ja tiedotusta sekä päihteiden ongelmakäyt-täjien hoitoon ohjaamista tulisi käsitellä yhteistoiminnassa työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön kanssa. Yrityk-sellä voi olla laadittuna päihdeohjelma, joka käsitellään yhteistoimintamenette-lyssä henkilöstön kanssa. Ohjelma voi pitää sisällään myös sopimuksen hoitoon-ohjauksesta. Jos työntekijöille tehdään huumausainetestejä, on työnantajalla oltava kirjallinen päihdeohjelma.

Päihteiden liikakäyttöön on puututtava mahdollisimman varhain, otettava asia puheeksi asiallisesti ja käytävä keskuste-lua työvelvoitteiden laiminlyöntien kautta. Työntekijä saattaa tarvita tukea hoitaak-

seen alkoholiongelmaansa, jonka vuoksi hänet ohjataan aina työterveyshuoltoon.

Jos työyhteisössä on toistuvia päihde-haittoja, on selvitettävä, onko työyhtei-sössä sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat tai ylläpitävät haitallista päihteidenkäyt-töä. Päihdehaittojen hallinta on osa työ-turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittä-mistä.

Tietojen käsittely

Työterveyshuollolla on salassapitovelvolli-suus, eikä se saa luovuttaa yksittäisestä työntekijästä tietoa työnantajalle ilman työntekijän suostumusta. Työterveys-huolto antaa työnantajalle lausunnon yksittäisen työntekijän soveltuvuudesta ja mahdollisista rajoituksista työtehtävään. Salassapidosta voidaan poiketa vain eri-tyistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehtävien terveystarkastusten johto-päätöksissä, jos ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyteen. Samoja tietoja voidaan antaa viranomaiselle työsuojeluvalvontaa varten ja toiselle työnantajalle samanlai-seen, erityistä sairastumisen vaaraa aiheut tavaan työhön siirryttäessä.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työpaikan olosuhteiden kehittämiselle. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvontalain (44/06) perusteella oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työsuo-jeluun liittyviä asiakirjoja ja lausuntoja sekä työterveyshuollon sopimus ja toi-mintasuunnitelma.

Terveystiedot on luokiteltu arkaluon-toiseksi tiedoksi. Niitä on säilytettävä erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista ja nimettävä henkilö tai määritettävä tehtävä, jolle tai johon terveys tietojen käsittely kuuluu.


Työnantaja saa käsitellä vain välittö-mästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tiedot tulee kerätä ensisijaisesti työntekijältä itseltään.

Tapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) velvoittaa työnantajan otta-maan työtapaturmien varalta vakuutuk-sen. Työtapaturmalla tarkoitetaan sellaista tapahtumaa, jossa ulkopuolinen tekijä äkillisesti ja ennalta aavistamatta aiheut-taa työntekijälle ruumiinvamman.

Työtapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa tapaturmaa, joka on aiheuttanut työntekijälle vamman tai sairauden. Työ-tapaturma voi sattua

1) työn teon yhteydessä• työpaikalla tai työpaikkaan

kuuluvalla alueella

2) matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin

3) työntekoon rinnastettavassa toiminnassa• työtehtävästä johtuvalla

työmatkalla• luottamusmiehen, työsuojeluvaltuu-

tetun tai muun henkilöstön edusta-jan tehtävässä

• työnantajan asioilla.

Ohjeet siitä, miten tulee toimia työtapa-turmatilanteessa, tulisi olla kirjattuna jokaisella työpaikalla. Työtapaturmasta on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelupäällikölle. Jos tapaturma on aiheuttanut vaikean ruumiinvamman, siitä on ilmoitettava välittömästi myös työ-suojelu- ja poliisiviranomaisille.

Työtapaturmasta tulee myös ilmoittaa mahdollisimman nopeasti vakuutusyhti-ölle, ja työntekijällä tulisi olla hoitoon mennessä mukana vakuutustodistus, josta ilmenee, miten ja missä tapaturma on sattunut.

Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biolo-ginen tekijä.

Kaikkien työperäisten sairauksien syitä sekä tarvittavia ehkäisy- ja työolosuhtei-den korjaustoimia on selvitettävä työpai-kan ja työterveyshuollon yhteistoimin. Työpaikan terveysriskit ja mahdolliset altisteet kartoitetaan työpaikkaselvityk-sessä, jotta työperäinen sairastuminen voidaan ehkäistä. Jos työpaikalla kuiten-kin epäillään ammattitautia tai muuta työperäistä sairautta, avoin ja tiivis yhteis-työ työnantajan, työterveyshuollon ja työ-suojeluhenkilöstön välillä on (erittäin) tärkeää. Vastuu työolosuhteiden korjaami-sesta on linjajohdolla.

Työperäistä sairautta tai työperäisiä oireita epäiltäessä työntekijä tulee aina ohjata omalle työterveyslääkärille. Työter-veyshuolto on asiantuntija ja toimii koor-dinoijana mahdollisten tutkimusten aikana. Tarvittaessa työterveyslääkäri ohjaa työntekijän lisätutkimuksiin.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa määritellään tapaturma sekä lääketieteel-linen syy-yhteys tapaturman ja vamman tai sairauden välillä. Lakiin on kirjattu yksityiskohtaisesti ne olosuhteet, joissa ilmennyt ammattitauti ja sattunut vahinko korvataan työtapaturmana tai ammattitau-tina.

Ensiapu

Työpaikalla tulee olla työpaikan olosuh-teisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja asianmukainen ensiapuva-rustus sekä toimintaohjeet onnettomuusti-lanteita varten. Työnantaja huolehtii, että henkilökunta saa riittävän perehdytyksen ensiapujärjestelyistä ja ohjeet avun hälyt-tämiseen.

Työpaikan vaarojen arviointi ja työ-paikkaselvitys muodostavat perustan ensiapuvalmiuden suunnittelulle, johon


työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana. Työpaikalla tulee olla tarkoituksen mukaiset ensiapuvälineet, ja niitä tulee olla riittävästi työpaikan kokoon ja sijain-tiin, työntekijöiden lukumäärään sekä työn laatuun ja työolosuhteisiin nähden. Ne tulee säilyttää sopivissa ja selvästi ilmoitetuissa paikoissa, ja niiden määrä, kunto ja säilytyspaikka on tarkastettava vähintään kerran kuukaudessa.

Työpaikan ensiapuvalmiuden tulee liittyä työsuojelu- ja työterveystoimintaan sekä paloturvallisuus-, pelastuspalvelu- ja väestönsuojelujärjestelyihin.

Työnantaja huolehtii siitä, että henkilö-kunta saa riittävän perehdytyksen ensi-apujärjestelyistä sekä ohjeet avun hälyttä-miseen onnettomuustilanteessa. Työpai-kalla tulee olla riittävä määrä ensiaputai-toisia työntekijöitä; tarve perustuu työta-paturmavaaran riskiin. Suositus on vähin-tään yksi ensiaputaitoinen työntekijä työ-vuorossa tai henkilövahvuudesta 5 %. Kun työtapaturmavaara on ilmeinen, suo-sitellaan vähintään yhtä ensiaputaitoista henkilöä kuhunkin työkohteeseen tai työvuoroon, jossa työskentelee vähintään kymmenen henkilöä.

Työpaikalle on asetettava nähtäväksi tiedot ensiaputaitoisista henkilöistä sekä ensiaputarvikkeiden ja -välineiden sijoi-

tuspaikoista. Nähtävillä on oltava myös hälytysnumerot ja ohjeet siitä, miten toi-mitaan, jos sattuu tapaturma tai äkillinen sairastuminen.

Kustannusten korvaaminenKansaneläkelaitos (KELA) korvaa työnan-tajalle työterveyshuollon kohtuullisista kustannuksista noin puolet. Korvausta haetaan vuosittain tilikauden päättymisen jälkeen. Korvaushakemus sekä työterveys-huollon toimintasuunnitelma tulee käsi-tellä työsuojelutoimikunnassa. Jos toimi-kuntaa ei ole, työsuojeluvaltuutetulla on oltava mahdollisuus antaa lausunto. Kor-vauksen saamisen ehtona on työsuojelu-valtuutetun lausunto.

Korvaava työ

Työntekijä ei välttämättä aina ole sairau-den tai tapaturman vuoksi täysin työkyvy-tön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vaki-tuista työtään, ns. korvaavaa työtä. Kor-vaavan työn pitää olla tarkoituksenmu-kaista ja mahdollisuuksien mukaan työn-tekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteen mukaan aika voidaan hyödyn-tää myös työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koske-vassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aihe-uttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaati-oon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

Tarkempaa ohjeistusta korvaavan työn teettämisestä löytyy liittojen kotisivuilta.


Työn kuormittavuus

Tekninen kehitys ei ole poistanut auto-alalta huoltoja korjaustyön fyysisesti raskaita työvaiheita. Työhön sisältyy edel-leen painavien taakkojen nostoa ja huo-noja työasentoja. Ergonomisia ongelmia voidaan helpottaa apuvälineillä, mutta usein niiden käytön ajatellaan hidastavan työtä. Fyysisesti raskas työ vaatii tekijältä jatkuvaa keskittymistä ja on sen vuoksi myös henkisesti kuormittavaa. Sekä fyy-sisten että henkisten kuormitustekijöiden suhteen ihmisten kestokyky on erilainen. Yksi väsyy perusteellisesti sellaisessa työssä, jota toinen pitää pelkästään haas-teellisena ja mielenkiintoisena. Työnteki-jän kuormittuminen ja työn kuormituste-kijät on hyvä erottaa toisistaan. Esimer-kiksi keskittymiskykyinen henkilö, joka on fyysisesti hyvässä kunnossa, jaksaa voimaa vaativassa työssä paremmin kuin heikkokuntoinen, keskittymiskyvytön ihminen.

Työjärjestelyt ja turvallisuuskulttuuri

Hyvät työjärjestelyt takaavat työn suju-vuuden. Huonosti suunniteltu työ on hen-kisesti ja fyysisesti raskasta. Turvallisuus-näkökohdat ja sujuvan toiminnan huomi-oon ottava työsuunnittelu on tiimien yleistymisestä huolimatta edelleen työn-johdon vastuulla. Työterveyslaitoksen pientyöpaikkatutkimuksen tulosten mukaan huoltoja korjaamoalalla työn-johdon ja henkilöstön yhteistyö toimii yleensä hyvin. Tiimityö on tavallisesti karsinut työpaikoilta turhaa byrokratiaa. Työt voidaan suunnitella joustavasti siellä, missä ne tehdäänkin. Saman tutkimuksen mukaan huoltoja korjaamoalojen työnte-kijöiden vaikutusmahdollisuudet oman työn suunnitteluun olivat parhaasta päästä, päinvastoin kuin esimerkiksi kul-jetusalalla.

Työnjaon onnistuneisuus on tärkeä työ-ilmapiiritekijä. Sen tulee olla toimintapro-sessien kannalta sujuva, kohtuullinen ja oikeudenmukainen. Tiimityössä työnjako-kysymykset voivat tulla ongelmaksi, koska tiimissä työtä ei aina johdeta tai jaeta kovin yksityiskohtaisesti. Koko tiimi on yhteisvastuussa laadusta ja tuloksesta. Ne, joiden toimintakyky ja ammattitaito ovat muita parempia, voivat kokea, että he joutuvat tekemään liikaa muiden pääs-tessä helpommalla. Toisaalta on niitä, jotka eivät ponnisteluista huolimatta pysy muiden tahdissa. Huonosti toimiva tiimin työnjako voikin tuottaa kiirettä ja väsy-mistä kaikille sen jäsenille, työkyvystä riippumatta.

Hyvän turvallisuuskulttuurin kehittämi-nen työpaikalle riippuu toimivien teknis-ten ratkaisujen lisäksi työyhteisön arvoista ja niihin perustuvista toimintata-voista. Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa työyhteisössä ymmärretyksi tullutta ja yhteisesti hyväksyttyä sopimusta turvalli-suusarvojen noudattamisesta.

Osaaminen

Tekninen kehitys on lisännyt huoltoja korjaamotyön toiminnan ammattitaitovaa-timuksia. Tehtäviin erikoistutaan. Tämä parantaa työn sujuvuutta mutta voi joskus heikentää työntekijän näkemystä työn kokonaisuudesta. Pientyöpaikkatutkimuk-sen mukaan myös alan ammattitaidon arvostus on hyvä, sekä asiakkaiden että työntekijöiden kokemana.

Aikaisemmin autoalalle hakeuduttiin usein harrastustoiminnan kautta. Autojen huolto, korjaaminen ja rakentelu ystävä-piirissä saattoivat tuottaa nuorelle onnis-tumisen kokemuksia ja pysyvämmän kipi-nän alalle. Nykytekniikan ymmärtäminen ja riittävä ammattitaito edellyttävät teo-reettista perehtymistä ja usean vuoden työkokemusta käytännön työstä. Harrasta-jan kehitysmahdollisuudet nykyteknii-

5 Hyvinvointi autoalalla


kassa ovat rajalliset, ja perinteinen alalle hakeutumisen väylä on kaventumassa.

Tekniikan ja työmenetelmien nopea kehitys aiheuttavat tämän päivän työelä-mässä merkittävää henkistä kuormitusta. Yksilöllisistä eroista riippuu se, aiheut-taako kuormitus kielteistä stressiä vai lisääkö se pelkästään työn kiinnosta-vuutta. Hyvin järjestetty, jatkuva täyden-nyskoulutus on avain ammattitaito-ongel-mista johtuvan väsymyksen torjuntaan. Myös työhön perehdytyksen tulee olla suunniteltua ja kattavaa, jotta tulokkaalla on aikaa oppia turvalliset työtavat.

Työyhteisö, kiire ja palaute

Pientyöpaikkatutkimuksen mukaan huoltoja korjaamoalan työpaikoilla on muihin työpaikkoihin verrattuna hyvä työilmapiiri. Hyvä työilmapiiri ei ole sat-tumaa vaan asia, jonka hyväksi voi tehdä työtä. Hyvän ilmapiirin voi myös hukata huonolla toiminnalla.

TyöyhteisöTyöyhteisön kehittäminen kannattaa yleensä aloittaa konkreettisista asioista, kuten työjärjestelyistä: Sujuuko työ jousta-vasti, vai tehdäänkö yksinkertaisia asioita monimutkaisella tavalla? Ovatko työväli-neet ja työtilat tarkoituksenmukaisia ja turvallisia? Saako työntekijä tarvitsemansa tiedot oikeaan aikaan? Siirtyykö eri työ-vaiheissa tarvittava tieto työntekijältä toi-selle? Tällaisten asioiden arviointiin työ-paikalla ei tarvita työpsykologista erityis-osaamista. Silti suuri osa työpaikkojen yhteistyö- ja ilmapiiriongelmista johtuu näiden asioiden huonosta hoitamisesta.

Oikea työmitoitus (riittävästi työnteki-jöitä työmäärään ja työn vaativuuteen nähden) on hyvän ilmapiirin kannalta erityisen tärkeä kysymys. Hyvillä työjär-jestelyillä työtehoa voidaan parantaa pal-jon mutta ei loputtomasti. Työvoimatar-peen väärä mitoitus heikentää pitkään jatkuessaan koko työyhteisön ilmapiiriä ja motivaatiota, koska silloin suurillakaan ponnistuksilla ei saavuteta toivottua tulosta.

5 Hyvinvointi autoalalla


KiireKiireen torjunnassa on osattava erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä. Joitakin asioita on ehkä jätettävä pienemmälle huomiolle, jotta aikaa riittäisi pääasioihin. Kiireessä ajankäytön ja yhteistoiminnan suunnitteluun täytyy olla mahdollisuus, sillä muuten aika kuluu helposti hosumi-sesta johtuvien virheiden korjaamiseen.

Jatkuva kiire voi aiheuttaa stressiä, joka voi johtaa psyykkisiin oireisiin, kuten masennukseen, ärtymykseen, ahdistunei-suuteen ja univaikeuksiin. Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa masennusta ja työuu-pumusta (burnout).

Stressiä pystyy lievittämään monin kei-noin, mutta tehokkain tapa on keventää työntekijän työtaakkaa. Työntekijän työ-taakkaa pystyy keventämään tarkkaile-malla, jakautuvatko työtehtävät tasapuoli-sesti vai kuormitetaanko tiettyä yksilöä enemmän kuin muita. Lisähenkilökunnan palkkaaminen keventää luonnollisesti myös työtaakkaa.

PalauteEsimiehen ja alaisen välinen palautekes-kustelu on työilmapiirin kannalta tärkeää. Esimerkiksi työhön liittyvää palautekes-kustelua esimiehen ja työntekijän välillä käydään meillä usein varsin luontevasti ja tasaveroisesti. Sitä tapahtuu jatkuvasti työn lomassa ilman, että asiaan kiinnite-tään suurta huomiota. Sen sijaan lähei-semmin henkilöön liittyvä, arvioiva palaute voi olla vaikeaa. Parhaimmillaan henkilökohtainenkin palaute on kannus-tavaa ja arvostavaa keskustelua silloin, kun puhuttavat asiat ovat ajankohtaisia. Pelkästään juhlatilanteisiin säästetty kehu-minen ei tunnu luontevalta.

Palaute auttaa parhaimmillaan kehitty-mään ja motivoitumaan, mutta palautetta-kin voi antaa väärällä tavalla, jolloin sillä voi olla päinvastainen vaikutus. Palaut-teen tulisi olla aina myönteistä tai kriit-tistä mutta ei koskaan kielteistä.

Myönteinen palaute perustuu henkilön onnistumisiin, lahjoihin, saavutuksiin, kykyihin jne.

Kriittinen palaute kohdistuu henkilön käyttäytymiseen tai tekemisen laatuun, ja sen tulee aina olla hyvin perusteltua.

Kielteinen palaute perustuu henkilön persoonaan.

Kriittinen palaute tulisi antaa aina kah-den kesken, ja useimmiten myös hyvä palaute on järkevintä antaa kahden kes-ken. Hyvän palautteen antaminen yksit-täiselle työntekijälle kaikkien kuullen saattaa aiheuttaa närkästystä muissa työn-tekijöissä.


Osa asennustöistä tehdään vaikeissa olo-suhteissa, hankalissa asennoissa, ahtaissa paikoissa ja tiloissa. Siksi on tärkeää, että käytettävät työkalut ja työvälineet soveltu-vat tarkoitukseen ja ovat hyvässä kun-nossa. Työkalut on huollettava ja korjat-tava niin, että niiden alkuperäinen toimin-takunto säilyy.

Huonoista työoloista, vaikeista työasen-noista, sopimattomista työvälineistä ja siisteyden ja järjestyksen laiminlyönnistä aiheutuu tapaturmia ja työperäisiä sai-rauksia. Näitä voivat olla lihasvenähdyk-set sekä tärinästä, puristumisesta, viil-loista, tarttumisista tai leikkaantumisista johtuvat vammat.

Tapaturman voi aiheuttaa myös työnte-kijän tai työkappaleen kaatuminen tai putoaminen. Oman riskiryhmänsä muo-dostavat kemialliset aineet, jotka joutuvat hengityselimiin ja iholle sekä niiden kautta muihin elimiin. Silmätapaturmat ovat yleisiä altapäin tehtävissä asennus-töissä.

Pakettiautoja ja muita korkeita ajoneu-voja ei aina voida tilanpuutteen takia nos-taa riittävän korkealle ja tällöin alapuoli-

set työt joudutaan tekemään vaikeissa työasennoissa. Näissä töissä tulee varmis-taa riittävä työturvallisuus ja ergonomia. Vastaavasti kuorma-auton tai muun vas-taavan ajoneuvon nokalla työtä joudutaan tekemään usein melko korkealla. Tällöin työskentelyn helpottamiseksi on oltava käytössä erilaisia aputasoja.

Kun käytetään tarkoituksenmukaisia ja ehjiä työvälineitä sekä hyväksyttyjä, riskin arvioinnin perusteella valittuja henkilön-suojaimia, asennustyön turvallisuus ja tehokkuus paranevat.

Luvanvaraiset työt

Autoalalle on tullut paljon erilaisia töitä, joihin tarvitaan niiden vaarallisuuden takia erillinen koulutus. Koulutukset anta-vat eväät toimia eri laitteiden sekä ainei-den kanssa turvallisesti.

Ilmastointilaitteiden huollot ja korjauksetIlmastointilaitteiden huolto ja korjaus ovat luvanvaraista toimintaa, josta on olemassa valtioneuvoston asetus

6 Asennustyöt


452/2009. Tämä asetus on tehty EU:n asetuksen 842/2006 ja direktiivin 2006/40/EY pohjalta.

Ilmastointilaitteen korjaajalla tulee olla erillinen lupa korjata ilmastointilaitteita.

Asentajan pätevyyden lisäksi yrityk-sessä tulee olla hyväksytty ja rekisteröity vastuuhenkilö sekä ilmoitus ja hyväk-syntä toiminnanharjoittajarekisteriin.

Talteen otetut kylmäaineet ja kylmäai-neöljyt ovat ongelmajätettä.

Kylmäaineet ovat myrkyllisiä, ja niiden vaikutukset kohdistuvat keskushermos-toon. Suurilla altistusmäärillä seurauksena voi olla sydämen pysähtyminen.

Huomioitavaa kylmäaineen kanssa työskenneltäessä:• Varmista, että työpaikan ilmanvaihto

on riittävä, ja käytä tarvittaessa lisätuu-letusta.

• Mikäli epäilet kylmäainevuotoa, tar-kista laitteet vuodonetsimellä.

• Mikäli huoneeseen on päässyt kylmäai-netta, varmista, että lähettyvillä on toi-nen henkilö auttamaan tarvittaessa.

• Ennen kuin ilmastointijärjestelmä ava-taan, tyhjennä järjestelmä ensin ja sen jälkeen vielä varmista, ettei järjestel-mään ole jäänyt kylmäainetta.

• Kun työskentelet kylmäainepiirin kanssa, käytä aina suojalaseja ja suoja-käsineitä. Lasit suojaavat silmiä rois-keilta, joten niiden pitää olla joka suunnasta suojaavat.

• Suojakäsineet suojaavat käsiä öljyn ja muiden kemikaalien suoralta kosketuk-selta. Lisäksi ne suojaavat neste- ja kaa-susuihkuna tulevan kylmäaineen aihe-uttamilta paleltumisvammoilta. Käsi-neitä on käytettävä aina, kun käsitellään öljyjä ja kylmäaineita.

Sähkö- ja hybridiajoneuvojen korjauksetSähkö ja hybridiajoneuvoja huoltavalla tai korjaavalla henkilöllä täytyy olla sähkö-turvallisuuskoulutus (SFS6002) käytynä, jotta voi tehdä ajoneuvoon mitään toi-menpiteitä. Edes mekaaniset työt, kuten renkaanvaihdot tai alustan osien vaihto, eivät ole sallittuja. Lisää sähköautojen vaatimuksista kappaleessa hybridi- ja sähköautot.

Kaasuajoneuvojen korjauksetMaakaasuasentajien on suoritettava Tur-vatekniikan keskuksessa pätevyystodis-tus. Erikoispätevyys tarvitaan autokorjaa-motyössä silloin, kun auton rakenteisiin tehdään muutoksia. Tavanomaiset huolto-toimenpiteet eivät edellytä virallista kou-lutusta. Korjaavan asentajan on kuitenkin tunnettava kaasulaitteissa käytettävien erikoisliittimien käsittelyohjeet.

Muita luvanvaraisia ja pätevyyttä edellyttäviä työtehtäviä:

• nopeudenrajoittimien asennus- ja korjaustyöt

• alkolukkojen asennus- ja korjaus-työt

• päästömittauksien suorittaminen• pyroteknisten turvalaitteiden asen-

nus ja ohjeistus• vetolaitteiden tarkastus• kuorma- ja linja-auton ja niiden

perävaunujen jarrujärjestelmien korjaustyöt (A- ja B-luvat)

• ajopiirturien asennus- ja korjaus-työt (B- ja D-luvat).

Lisätietoja Trafin sivuilta www.trafi.fi.


Moottoriasennukset

Moottoritilassa työskenneltäessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:• Irrotetut ajoneuvon osat ovat rasvan,

öljyn tai muun lian peittämiä ja aiheut-tavat vaaraa terveydelle. Puretut osat ja työkalut ovat usein epäjärjestyksessä, mistä aiheutuu tapaturmavaaroja.

• Työvälineiden tulee olla tarkoitukseen sopivia ja alkuperäisessä toimintakun-nossaan.

• Valaistuksen riittävyys on varmistet-tava. Lisävalaistuksen käytössä on aina otettava huomioon työntekijän sähkö-turvallisuus, eli on käytettävä alle 42 V:n pienjännitteellisiä valaisimia.

• Polttonesteiden ja muiden syttyvien aineiden aiheuttamat syttymis- ja räjäh-dysriskit on otettava huomioon.

• Bensiinin ja muiden haihtuvien sekä ihon kautta imeytyvien aineiden ter-veyshaitoilta on suojauduttava.

• Ajoneuvojen sähkölaitteista voi aiheu-tua palovammoja. Ajoneuvojen sähkö-laitteiden väärä käsittely synnyttää kipinöintiä, josta saattaa aiheutua lei-mahdus tai räjähdys.

Työt hydraulisen järjestelmän kanssa

Kuorma-auton lavaa ei koskaan saa jättää pelkän kippilaitteen hydrauliikan varaan, vaan lavan ylhäällä pysyminen tulee aina varmistaa mekaanisella tuella.

Varmistus tulee tehdä traktorin ylös nostetulle kauhalle, trukin nostolaitteille sekä maansiirtokoneiden ja leikkuupui-mureiden hydrauliikkajärjestelmien varassa oleville osille.

Myös kippiohjaamo on varmistettava mekaanisella tuella, mikäli työntekijä joutuu työskentelemään ohjaamon ja rungon välissä.

Nostopukit

Huollettavaa tai korjattavaa autoa ei kos-kaan saa jättää tunkin varaan. Noston varmistamiseksi on käytettävä riittävän lujia ja vakaita nostopukkeja. Nostopukin suurin säädettävä korkeus saa olla enin-tään 4,5-kertainen sen pienimpään kaatu-missäteeseen eli jalansäteeseen verrat-tuna. Nostopukissa tulee aina olla selvästi näkyvillä pukin suurinta sallittua kuor-maa osoittava kilpi. Pukin varaan lasket-tavan kappaleen tai auton massa on tie-dettävä.

Rengastyöt ja tasapainotuskoneet

Vanteelle asennettua täyttä rengasta täy-tyy käsitellä varovasti, koska paineelli-sena rengas on kuin paineastia. Paineen äkillinen purkautuminen voi aiheuttaa vakavan tapaturman. Väärien työtapojen takia rengastöissä on sattunut vakavia vammoja aiheuttaneita ja kuolemaan joh-taneita tapaturmia. Erityisen tärkeää on noudattaa varovaisuutta silloin, kun ren-gas ei vielä ole noussut vanteella paikoil-leen.

Kun täytetään lukkovanteelle tulevia renkaita, on aina käytettävä turvakehik-koa, joka on riittävän vakaa ja pysyy tur-vallisesti paikoillaan. Kehikko estää osien sinkoutumisen työympäristöön.

Paineilmaletkun täyttöventtiilissä tulee olla lukittava liitin, joka voidaan jättää renkaan venttiiliin. Tällöin asentajan ei tarvitse pitää paineilmaletkun päästä kiinni täytön aikana, ja työ voidaan tehdä turvallisesta paikasta.

Tasapainotuskoneiden käytössä on otettava huomioon irtoavien esineiden aiheuttama tapaturmavaara. Riippumatta siitä, tasapainotetaanko pyörä koneessa vai asennetaanko se ajoneuvoon, pyörästä tulee poistaa kivet ja muut irralliset esi-neet. Nastoitetuista pyöristä tulee tarkis-taa, että nastat ovat tiukassa. Rengas tulee


peittää suojakaarella ennen koneen käyn-nistämistä.

Suojakaaren tulee olla umpinainen siten, että tahaton koskettaminen on estetty. Suojuksen kehässä voi olla alas-päin suunnattu aukko, joka ei kuitenkaan saisi olla enemmän kuin 45 astetta pys-tytasosta renkaan keskipisteestä mitat-tuna. Suojakaareen voidaan myös asentaa rajakatkaisija estämään koneen käynnisty-minen, ennen kuin suojus on paikoillaan.

Jos ajoneuvoon asennettua vetopyörää tasapainotetaan, tulee akselilla olevan toisen pyörän pyöriminen estää. Tätä ei kuitenkaan tehdä, jos ajoneuvossa on tasauspyörästön lukitus.

Renkaiden paineistamiseen on laadittu päivän kestävä turvallisuuskoulutus. Kou-lutuksesta annetaan rengasturvallisuus-kortti, joka osoittaa, että työntekijä on saanut perustiedot työn vaaroista ja nii-den hallinnasta.

Renkaan turvallisen paineistuksen muistilista:

1. Suojaa silmäsi ja kuulosi.

2. Tarkasta renkaan, vanteen ja pai-nemittarin virheettömyys ennen täytön aloittamista.

3. Käytä turvahäkkiä, jos mahdol-lista.

4. Täytä pyörä asennuskoneeseen tai ajoneuvoon kiinnitettynä.

5. Seiso riittävän etäällä, vähintään kahden metrin päässä, pyörän kulutuspinnan yläpuolella. Estä muiden pääsy vaara-alueelle.

6. Mikäli havaitset jotakin poikkea-vaa, tyhjennä rengas ja tarkista rengas, vanne ja asennus.

7. Ajattele sitä, mitä teet.

Ylös nostetut ohjaamot

Ylös nostettujen ohjaamoiden takia on sattunut useita kuolemaan johtaneita tapaturmia. Syynä on ollut se, että ylä-asentoon nostetun ohjaamon mekaanisen, riittävän tukevan varmistustuen käyttö on laiminlyöty.

Rungon ja ohjaamon välissä tulee olla kiinteästi mekaaninen tuki, joka ohjaa-mon ja koneen asennosta riippumatta estää ohjaamon äkillisen laskeutumisen. Työntekijän on myös käytettävä tätä tukea kaikissa tilanteissa.

Kaikkien asianosaisten käytössä tulee olla kirjalliset asennus- ja käyttöohjeet, joissa vaaratekijät on otettu huomioon. Erityisesti harvinaisissa töissä vaaratekijät on tunnistettava ennen työhön ryhty-mistä.

Nostettavien ohjaamoiden kanssa työs-kenteleville on annettava riittävä työn-opastus ja varmistettava työntekijöiden ammattitaito sekä huolehdittava sen kehittämisestä muutosten ja uudistusten pohjalta.


Työntekijöiden turvallisuuden varmis-tamiseksi on huolehdittava siitä, että nos-tettavan ohjaamon nostoja laskulaitteisto ohjeistetaan määräaikaishuoltojen piiriin.

Tarkempia tietoja huoltotyön turvalli-suudesta saa sosiaali- ja terveysministe-riön julkaisemasta kirjasesta “Huoltotyön turvallisuus ylös nostettujen ohjaamoiden ja konepeittojen alla. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 34”.

Käsityökalut

Hyvä työväline helpottaa ja nopeuttaa työntekoa sekä takaa työntekijän hyvän työkyvyn. Siksi työvälinettä hankittaessa ja valittaessa on varmistettava, että se on työhön, työolosuhteisiin ja työntekijän käyttöön sopiva.

Työväline on pidettävä turvallisuuslain-säädännön vaatimusten mukaisesti alku-peräisessä kunnossaan korjauksin ja huolloin.

Käsityökaluja käytettäessä on noudatet-tava seuraavia käytännön ohjeita:• Pidä työkalut moitteettomassa kun-

nossa ja säilytä niitä huolellisesti.• Älä käytä ”pärstöittyneitä” työkaluja

(esimerkiksi talttoja, vasaroita ja lekoja), koska ne saattavat aiheuttaa vakavia vammoja.

• Varmista ennen käyttöä, että vasaroi-den ja lekojen varret ovat ehjät ja tuke-vasti kiinni.

• Käytä työssä oikeanmallista ja -kokoista avainta. Kuluneita kiinto- ja jakoavai-mia ei pidä käyttää. Avaimen luiskahta-minen saattaa aiheuttaa tapaturman.


Matka-asennustyöt

Matka-asentajat korjaavat ja huoltavat korjaamon ulkopuolella esimerkiksi maansiirto-, metsätyö- ja maatalousko-neita. Ennen matkaa muistettava:• Selvitä konetyyppi, vuosimalli ja korjat-

tava kohde.• Sovi työjärjestelyistä ja työmenetelmistä

sekä siitä, osallistuuko koneen kuljet-taja tai omistaja korjaustyöhön.

• Selvitä tarvittavat apu- ja nostolaitteet sekä muu apu, kuten toisen asentajan tarve.

• Laadi mahdollisuuksien mukaan aika-taulu, varsinkin, jos siirryt korjauspai-kasta toiseen käymättä välillä korjaa-molla.

Matka-asentajalla pitää olla tulityökortti. Hänen on oltava ensiaputaitoinen sekä hyvin perehtynyt oman työnsä tapaturma-vaaroihin.

Matka-asentajan huoltoajoneuvossa tulee olla riittävä ensiapupakkaus ja häly-tyspuhelinnumerot sekä soveltuva alku-sammutin.

Ajoneuvossa kuljetettavat työkalut, apulaitteet ja kaasupullot suojahattuineen on kiinnitettävä tukevasti kuljetuksen ajaksi.

Työkalut ja muut kiinteät varusteet on tarkastettava ja huollettava määräajoin.

Kun työtä tehdään yksin, vaaditaan erityistä huolellisuutta työn vaarojen hal-linnassa. Tarvittaessa asentajalle on järjes-tettävä mahdollisuus yhteydenpitoon toi-sen työntekijän tai työnjohdon välillä sekä avun hälyttämiseen.

Katsastustyöt

Katsastustyössä on tärkeää muistaa seu-raavat asiat:• Käytä kuulonsuojausta dieselautojen

pakokaasutestissä. Melutaso voi nousta niin korkeaksi, että kuulovaurion riski on huomattava.

• Kiinnitä huomiota työasentoihin. Työtä tehdään paljon samoissa asennoissa, mikä saattaa aiheuttaa rasitusta.

• Nouse autoihin ja poistu autoista varoen. Kuorma-autoista on laskeudut-tava askelmia pitkin; älä hyppää!

• Käytä pakokaasuimuria sisätiloissa aina, kun se on mahdollista.

• Suojalasien käyttö on suositeltavaa auton alustasta irtoavan lian vuoksi.

• Noudata nostimien kanssa työskente-lyssä huolellisuutta.


Sähkön aiheuttamat tapaturmat voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

1) Sähkövirta vaurioittaa osaa kehosta kulkiessaan sen kautta.

2) Sähkö aiheuttaa välillisesti tapaturman valokaari-, lämpö- tai häikäisyvaiku-tuksen takia.

3) Sähköisku aiheuttaa tasapainon mene-tyksen ja putoamisen.

Sähkövirta aiheuttaa voimakkuuden ja keston mukaan lihaskouristuksia, sydä-men toimintahäiriöitä, tajuttomuuden, palovammoja tai sydänkammiovärinää. Sydänkammiovärinä voi johtaa kuole-maan. Nopealla ja oikein annetulla ensiavulla on tällöin suuri merkitys. Vai-kutukset ovat tyypillisiä silloin, kun jän-nite on 220–400 V.

Suurjännityksen aiheuttamissa tapatur-missa kehon kautta kulkeva virta ja teho ovat niin suuret, että sähkön kehittämä lämpö aiheuttaa sekä sisäisiä että ulkoisia palovammoja.

Suojaeristys ja -maadoitus

Sähkölaitteiden on oltava joko suojaeris-tettyjä tai toimittava suojajännitteellä tai suojaerotusmuuntajan välityksellä, kun • sähkölaitetta joudutaan pitelemään

käsin pitkäaikaisesti märässä tilassa, jonka lattia on johtava

• laitetta joudutaan pitämään käsin ahtaassa johtavaseinäisessä säiliössä tai komerossa.

Käsivalaisimien on aina oltava suoja-jännitteisiä.

Sähkökoje on kosketussuojauksen lisäksi joko suojamaadoitettava tai suoja-eristettävä ja on käytettävä suojajännitettä tai laite on suojattava muulla tarkoituk-senmukaisella tavalla, kun• käyttöpaikalla on johtava tai osittain

johtava alusta, kuten kivinen tai beto-ninen alusta

• käyttötila on kostea• käyttötilassa on syövyttäviä aineita • alusta on eristävä mutta samanaikai-

sesti joudutaan koskettelemaan sekä sähkölaitetta että maahan johtavassa yhteydessä olevaa metallia. Suurin osa autokorjaamoiden tiloista voidaan lukea tähän ryhmään.

7 Sähköturvallisuus


Räjähdys- ja palovaara

Korjaamoissa on myös sellaisia tiloja, joissa on otettava huomioon mahdollinen räjähdys- ja palovaara. Pesutiloissa sähkö-laitteille aiheutuu vaaraa vedenkäytöstä.

Räjähdysalttiina tilana pidetään umpi-naista huoltokuoppaa. Huoltokuopan alaosa pohjatasosta 0,5 metrin korkeu-delle on I luokan räjähdysaltista tilaa ja siitä ylöspäin II luokan tilaa. Eräät maa-laamon osat, kuten ruiskutusboksit, ovat räjähdysalttiita. Tällaisissa tiloissa ei saa käyttää mitään siirrettävää sähkölaitetta, ei edes käsilamppua, ellei se ole Ex-rakenteinen. Mikäli räjähdysvaaraa pois-tetaan pakko-ohjatulla tuuletuksella, on laitteiden kuntoa tarkkailtava jatkuvasti ja annettuja ohjeita noudatettava.

Räjähdysvaaran lisäksi korjaamolta tunnistetaan palovaarallisia tiloja. Pesu-, voitelu- ja korjaushalleja, joissa käsitel-lään erittäin herkästi (EHS) tai herkästi syttyviä (HS) palavia nesteitä, voidaan 0,2 metrin korkeudella lattiatasosta pitää palovaarallisina tiloina. Tilaan ei saa sijoittaa kiinteitä sähkölaitteita. Huolto-kuopan reunaan asennetun valaisimen tulee olla riittävän tiivis. Pistorasioiden tulisi olla 1,5 metrin korkeudella lattiasta. Tyypillinen märkä tila on pesuhalli ja syövyttäviä aineita sisältävä tila akku-huone.

Vaarallisilta kosketusjännitteiltä suojautuminen

Vaarallisiin käyttöpaikkoihin, kuten vesi-johdon lähettyville tai betonilattialle, on asennettava suojakosketinpistorasiat. Suo-jamaadoitetun siirrettävän kojeen liitäntä-johdossa on oltava erillinen suojajohdin. Suojajohtimen tunnistaa kelta-vihreistä raidoistaan. Se on yhdistetty laitteen sel-laisiin metalliosiin, jotka voivat tulla jän-nitteisiksi eristysvian takia. Mikäli kojee-seen tulee vika, vikavirta kulkee suoja-

johdinta myöten verkon nollajohtoon ja polttaa yleensä lähimmän sulakkeen. Sulakkeen palaminen tekee kojeesta jän-nitteettömän.

Suojaeristys muodostuu kahdesta erilli-sestä osasta. Tavallisen käyttöeristyksen lisäksi siinä on suuret sähköiset vaati-mukset täyttävä lisäeristys, jota sanotaan suojaeristykseksi. Suojaeristeisten laittei-den tunnuksena on kaksi sisäkkäin ole-vaa neliöitä.

Suojaeristeisten kojeiden pistotulpat sopivat suojakosketinpistorasioihin. Siksi näiden kojeiden käyttö on sallittu samoissa tiloissa kuin maadoitettujen kojeiden ja eräissä tapauksissa sellaisissa-kin tiloissa, joissa maadoitettujen kojei-den käyttö on kielletty.

Suojamuuntajan avulla jännite muunne-taan niin, ettei mahdollinen eristysvika aiheuta mitään vaaraa. Esimerkiksi ahtaissa metallisäiliöissä käytettävän käsi-


valaisimen käyttöjännite saa olla enintään 25 V. Suojamuuntaja on aina sijoitettava tilan ulkopuolelle.

Muuntajaa tai generaattoria käytetään estämään verkkojännitteen pääsy suoja-erotettuun virtapiiriin. Suojaerotusmuun-tajaan saa liittää vain yhden kojeen ja senkin lyhyellä liitäntäjohdolla.

Laitteet, joissa on vain kosketussuojaus (0-luokan kojeet)On olemassa joukko vanhoja niin sanot-tuja 0-luokan kojeita, kuten radiot, televi-siot, valaisimet, joita voidaan käyttää vain vaarattomissa oloissa. Näissä kojeissa on tavallinen pistotulppa, joka ei sovi suoja-kosketinpistotulppaan. Näin estetään lisä-suojausta vailla olevien laitteiden käyttö vaarallisissa oloissa. Tavallisen pistotul-pan vaihtaminen suojakosketinpistotulp-paan on ehdottomasti kielletty.

Liitäntä- ja jatkojohdot Autokorjaamoissa liitäntäjohdot joutuvat alttiiksi sekä mekaaniselle että kemialli-selle rasitukselle, kuten öljyille. Korjaa-moissa tulee yleensä käyttää vain neopreenistä valmistettuja liitäntäjohtoja, jotka tunnistaa merkistä VSKN tai VSEN.

Liitäntäjohdon jatkaminen on yleensä sallittua vain erityisen jatkopistorasian avulla. Liitäntä- ja jatkojohdot on sijoitet-tava siten, että ne eivät hankaudu esimer-kiksi teräviin peltien reunoihin ja ettei niiden ylitse jouduta ajamaan.

Vahingoittuneet liitäntä- ja jatkojohdot on vaihdettava viipymättä uusiin.

Sähkötyöt

Varsinaisia sähkötöitä, joita ovat kiintei-den sähköjohtojen ja -laitteiden sekä suo-jaeristeisten kojeiden asennukset ja kor-jaukset, saa tehdä vain sähköalan ammat-tilainen tai hänen opastuksellaan tai valvonnassaan muu henkilö.

Jokaiselle sallittuja sähkötöitä ovat• sulakkeen vaihto• automaattisulakkeen asettaminen toi-

minta-asentoon• valonsäätimessä olevan sulakkeen

vaihto• valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto• jatkojohdon, myös suojamaadoitetun,

korjaus ja teko, ei kuitenkaan myyntiin• sähkölaitteen rikkoutuneen liitäntäjoh-

don ja pistotulpan vaihto• valaisimen liitäntäjohdon rikkoutuneen

välikytkimen vaihto• sisustusvalaisimen liittäminen valaisin-

liittimellä eli niin sanotulla sokeripa-lalla

• sokeripalan vaihto uuden järjestelmän mukaiseen valaisinliitinpistorasiaan ja -pistotulppaan,

• jännitteettömien pistorasioiden ja kyt-kimien kansien irrottaminen esimer-kiksi seinän maalaamiseksi ja kansien vaihtamiseksi

• luotettavasti ja kokonaan jännitteettö-miksi tehtyjen sähköasennusten purku.

Käyttäjällä on vastuu käyttämästään tai korjaamastaan sähkölaitteesta. Koska vää-rin käytetty tai korjattu sähkölaite voi aiheuttaa hengen- tai palovaaran, on syytä noudattaa annettuja ohjeita ja tarvit-taessa pyytää neuvoa sähköalan ammatti-laiselta.


Sähkötapaturmien torjunta

Sähköturvallisuusmääräysten mukaan sähkölaitteita on hoidettava niin, että ne ovat jatkuvasti määräysten mukaisessa kunnossa. Käytännössä määräysten nou-dattaminen merkitsee seuraavia asioita: • Sähkölaitteet tarkistetaan määräajoin.• Rikkoutuneet, kuluneet tai muuten

vahingoittuneet osat ja liitäntäjohdot korjataan tai vaihdetaan uusiin.

• Vaaran torjumiseksi asennetaan lukitse-mislaite tai suojapuomi ja varoituskil-vet pidetään hyvässä kunnossa.

• Sähkölaitteet ja niiden osat pidetään puhtaina.

• Huolehditaan siitä, että suoja- ja maa-doitusjohtimet sekä niiden liitokset pysyvät kunnossa.

• Sähkötiloihin, joita ovat muuntaja- ja päätauluhuoneet sekä hissien kone-huoneet, mennään vain, jos mukana on sähköalaa riittävästi tunteva henkilö.

• Erillisissä sähkötauluhuoneissa tai vas-taavissa komeroissa ei säilytetä sinne kuulumatonta tavaraa, kuten puhdis-tus- tai siivousvälineitä.

• Sähkökeskuksien edustat pidetään vapaina tavaroista 0,8 metrin etäisyy-delle keskuksen etureunasta.

• Sähkölaitteiden ulkokuorien ja maahan johtavassa yhteydessä olevien osien samanaikaista koskettamista vältetään.

• Ennen laitteiden käyttöönottoa varmis-tetaan, että niiden liitäntä- ja jatkojoh-dot ovat ehjät.

• Rikkinäisiä tai viallisia laitteita ei käy-tetä, ja sellaisista tehdään välittömästi ilmoitus työnjohdolle.

• Liitäntäjohdon vaurioitumisen estämi-seksi pistotulppaa ei irroteta pistorasi-asta johdosta nykäisemällä, vaan aina tarttumalla kiinni itse pistotulpasta.

• Liitäntäjohtoa ei vedetä kulkuväylän poikki. Johdot sijoitetaan niin, etteivät ne joudu alttiiksi mekaaniselle vaurioi-tumiselle.

• Jos tulppasulake ryhmätaulussa palaa, se voidaan korvata uudella, mikäli vaihtajalle on opastettu, kuinka toimi-taan. Ennen lampun tai sulakkeen vaihtamista virta katkaistaan.

• Sulakkeen toistuvasta palamisesta teh-dään ilmoitus sähkömiehelle tai työn-johdolle.

• Viallisten sähkölaitteiden korjaukset jätetään aina sähköalan ammattilaisten tehtäväksi.

• Käsivalaisimissa olevia lasi- ja metalli-suojuksia ei poisteta.

• Sähkölämmittimiä ja halogeenivaloja ei tulipalovaaran takia peitetä. Vaatteiden kuivattaminen niiden päällä on kiel-letty.

Sähkötapaturmista tulee aina ilmoittaa välittömästi myös Turvatekniikan keskuk-selle.


Akustot ja ajonhallintajärjestelmät

Koska hybridi- ja sähköajoneuvoissa vaa-ditaan suurta akuston kapasiteettia ja akustoa pitää pystyä purkamaan uudes-taan ja uudestaan, ei tavalliset 12/24 vol-tin ajoneuvoakut riitä ominaisuuksiltaan täyttämään sähköajon tarpeita.

Hybridi- ja sähköautoissa käytetään korkeajänniteakkuja, joissa on usean sadan voltin jännite ja useiden kymme-nien kilowattien tehonantokyky. Korkeat jännitteet ja suuret kapasiteettivaatimuk-set ovat asettaneet haasteita akuston materiaalien, koon ja painon suhteen. Tästä syystä ajoneuvoissa käytetään useita erilaisia akustotyyppejä.

Erilaisia ajoakkuja ovat lyijyakut (van-haa teknologiaa), nikkeli-metallihydridi-akut, litiumioniakut, litiumtitanaattiakut ja natriumrikkiakut.

Superkondensaattoreita käytetään sähkö- ja hybridiajoneuvojen invertte-reissä. Superkondensaattorit eivät ole varauskyvyltään akkujen veroisia.

Huollon ja asennuksen turvalaitteet

Hybridi- ja sähköajoneuvojen korkeajän-nitteiset ja korkeakapasiteettiset energia-varastot (akustot ja superkondensaattorit) ovat suojaamattomina vaarallisia varsin-kin tavalliselle ajoneuvon käyttäjälle, siis maallikolle. Tästä syystä esimerkiksi kor-keajänniteakustot on suojattu koteloin-nilla ja erilaisilla suojapiireillä ja -kytki-millä, jottei vaaratilannetta pääsisi synty-mään.

Erilaisia hybridi- ja sähköajoneuvoissa käytettyjä piirejä ovat interlock-piirit, huoltoerottimet ja eristysresistanssin val-vontajärjestelmät. Korkeajänniteakun kon-taktoreilla pyritään takaamaan akun tur-vallinen kytkeytyminen ja poiskytkeyty-minen.

Interlock-piiriInterlock-piiri tarkkailee sitä, onko kor-keajänniteakun kuori ja huoltoerotin pai-kallaan. Mikäli jompikumpi tai molemmat ovat irrallaan, katkaisee interlock-piiri ohjausvirran kontaktoreille, ja korkeajän-niteakku kytkeytyy irti muusta ajoneuvon sähköjärjestelmästä.

Kolaritilanteita varten voi olla ajoneu-von invertteriin kytkettynä törmäystunnis-tin, jolloin kolaritilanteessa korkeajännite-akun ohjainlaite kytkee korkeajännitea-kun pääreleen (kontaktorit) auki ja näin akun irti.

HuoltoerotinHuoltoerotin on kytkin, jolla korkeajänni-teakku voidaan kytkeä irti muusta ajo-neuvosta. Huoltoerotin kytketään irti aina, kun esimerkiksi ajoneuvon korkea-jännitejärjestelmää huolletaan. Huoltoero-tin tulisi ottaa irti vasta sitten, kun syty-tysvirta on katkaistu (mikäli erotin on irrotettava).

Huoltoerottimia on myös katkaisintyy-lisiä, jolloin erotinta ei voida irrottaa, mutta siinä voi olla paikka riippulukolle, jolla estetään tahaton kytkeytyminen. Irrotettavan huoltoerottimen tapauksessa tulisi erotin laittaa turvalliseen paikkaan, esim. lukittavaan kaappiin.

Huoltoerotin tulee myös olla kytket-tynä, kun ajoneuvo käynnistetään uudel-leen.

Kun huoltoerotin on irti tai kytkettynä pois, tulisi kyseinen kohta ajoneuvossa merkitä erillisellä kieltokilvellä, jossa jän-nitteen kytkeminen kielletään työn aikana. Kilvessä on oltava kilven asettajan nimi ja asettamisen päivämäärä.

8 Hybridi- ja sähköautot


KontaktoritKontaktoreilla tarkoitetaan sähkö- ja hybridiajoneuvoissa usein korkeajännite-akun sisällä sijaitsevaa kolmen releen kytkentää, jolla korkeajänniteakku erote-taan muusta ajoneuvosta. Tämä tapahtuu silloin, kun ajoneuvo on off-tilassa tai ajoneuvoon tulee vika, tai onnettomuusti-lanteessa.

Kontaktoreita ohjaa ajoneuvon 12 vol-tin sähköjärjestelmä, usein esimerkiksi korkeajänniteakun ohjainlaite. Jos ohjaus-virta on katkaistuna, kontaktorit avautu-vat ja korkeajänniteakku on irti sähköi-sesti muusta ajoneuvosta.

Turvallinen työskentely ja varautuminen

Huoltoa aloitettaessa ei pidä koskaan olettaa, että moottori olisi sammutettu, jos autosta ei kuulu ääntä. Moottorin käynti-valmius pitää tarkistaa testilaitteistolla ennen huollon aloittamista. Kaikki sähkö-työt riippumatta työkohteesta tulisi tehdä jännitteettömänä. Tämä tarkoittaa matala-jänniteakun (12 V) ja korkeajänniteakun erotusta virtapiiristä. Korkeajännitteinen virtapiiri suljetaan huoltoerottimella ja huoltoerottimen takaisinkytkentä estetään lukitsemalla huoltoerotin. Lopuksi on odotettava vielä korkeajännitejärjestelmän kondensaattoreiden purkautumista.

Jännitteettömäksi tekeminen tapahtuu seuraavasti (Sähköturvallisuusstandardi SFS 6002,16, luku 6.2):• Täydellinen erottaminen

– Sähkölaitteiston osa, johon työ suori-tetaan, on erotettava kaikista syö-töistä.

– Varausjännitteet tulee purkaa sopi-villa laitteilla (esim. kondensaatto-reista).

• Jännitteen kytkemisen estäminen – Jännitteen kytkeminen estetään esim. lukitsemalla erotuslaita.

– Estäminen on merkittävä tarkoituk-sen mukaisella kieltokilvellä.

• Laitteiston jännitteettömyyden toteami-nen – Jännitteettömyys tulee kokeilla kai-kista navoista työalueella.

– Jännitteenkoettimen toiminta tulee kokeilla juuri ennen käyttöä ja mie-luiten sen jälkeen.

AkkunesteetKorkeajänniteakuissa käytetään poikkea-via akkunesteitä. Akuissa käytettävä elekt-rolyytti on syövyttävän emäksistä (pH 13,5). Elektrolyytti on imeytetty geeliin, eikä se normaalisti läiky tai vuoda, vaikka akku olisi vioittunut. Akkua käsiteltäessä on käytettävä roiskeiden varalta suojala-seja, kumi- tai nitriilikäsineitä, esiliinaa sekä kumijalkineita. Elektrolyytin voi neutraloida boorihappoliuoksella tai eti-kalla.


Työturvallisuusohjeita:

• Käytä korkeajännitteen eristäviä suo-jakäsineitä. Älä käytä kostuneita tai viallisia käsineitä.

• Olennaista työskennellessäsi hybridi- ja sähköajoneuvojen kanssa on se, että riisut kaikki johtavat esineet pois iholta. Tämä tarkoittaa käytän-nössä sormuksia, koruja ja kelloja.

• Mikäli työssä on valokaari- tai rois-kevaara, käytä töissä kasvojensuo-jainta.

• Korkeajännitteisiä johtimia saa irrot-taa vain jännitteettömänä, ja johti-men pää on irrottamisen jälkeen eristettävä.

• Älä puhdista korkeajännitekom-ponentteja painepesurilla tai paineil-malla.

• Korkeajännitejohtimia ei myöskään tule korjata. Vaihda viallinen johto aina uuteen. Liitä johtimien liitokset asianmukaisesti seuraten valmistajan antamia ohjeita.

• Mikäli on riski koskea korkeajänni-teosiin, käytä jännitetyöhanskoja. Myös muiden akkujen irrotuksessa on suositeltavaa käyttää jännitetyö-hanskoja. Jännitetyöhanskat tulee myös tarkistaa ennen käyttöä puris-telemalla niistä ilmaa, jotta repeä-miskohdat paljastuvat.

• Kohtele kolariajoneuvoa kuin se olisi jännitteellinen, kunnes akku on erotettu ajoneuvosta luotettavalla tavalla. Akku tulisi tarkistaa myös silmämääräisesti, jottei vuotoja esiinny.

• Tarkista ajoneuvojen jännitteettö-myys erillisellä mittalaitteella, mie-luiten kaksinapaisella jännitteenko-ettimella yleismittarin sijasta. Vaihe-kynä EI sovellu jännitteettömyyden toteamiseen!

• Kun olet irrottanut korkeajänniteliit-timen tai -pistokkeen, eristä se eris-tysteipillä.

• Älä käytä metallisia kyniä, viivaimia tai muita esineitä, jotka voivat huol-lon aikana pudota ja aiheuttaa oiko-sulun. Käytä vain sähkötöihin sovel-tuvia työkaluja!

• Työskentele huolellisesti ja harkiten erityisesti pölyisten ja likaisten lait-teiden parissa. Esim. tiesuola ja vesi muodostavat hyvin johtava elektro-lyytin.

• Jos käytät sydämentahdistimia tai muita elektronisia laitteita kehossasi, et saa työskennellä korkeajännitelait-teiden parissa.

• On tärkeää huolehtia, että kukaan ei vahingossa asenna huoltoerotinta kesken työn paikoilleen.


Komponentit on merkitty aina varoitus-tarroilla, jos niiden käsittelyssä on vaara korkeajännitteisiin altistumiselle.

Tarrat on aina uusittava, jos ne irtoavat tai vahingoittuvat korjauksen yhteydessä. Esimerkkejä varoitustarroista:

Vaarallinen jännite! Sähköiskun ja palo-vamman vaara kosketettaessa. Ennen työn suorittamassa on korkeajärjestelmä tehtävä jännitteettömäksi.

Huomioitavaa! Komponenteissa on korkea-jännite. Ennen työn suorittamista näihin korkeajännitekomponentteihin on järjes-telmä tehtävä jännitteettömäksi.

Autoon, johon korkeajännitteellisiä korjauksia suoritetaan, on hyvä ripustaa varoituskylttejä näkyville. Näin varmistu-taan siitä, että kaikki, myös korjaamon ulkopuoliset työntekijät, kuten siivoojat, tietävät vaaran.

Ei saa kytkeä. Järjestelmää ei saa kytkeä jännitteelliseksi. Korkeajännitejärjestel-mään kohdistuva työ on käynnissä.

Varoitus, vaarallinen jännite! Vaarallinen korkeajännite. Korkeajännitejärjestelmän työt on kielletty.

DANGER

7P0010697D

Lainsäädäntö ja vaatimukset

Sähköautojen korjauksessa noudatetaan sähköturvallisuuslakia (2016/1135). Säh-köautojen parissa työskenteleviltä yrityk-siltä edellytetään nimettyä työn suorituk-sesta vastaavaa henkilöä, joka vastaa toi-minnallisesti työstä työkohteessa. Hänen on varmistettava, että työssä noudatetaan asiaankuuluvia säädöksiä, vaatimuksia ja

ohjeita. Henkilölle ei ole lakiin kirjattuja pätevyysvaatimuksia, mutta hänellä on oltava riittävät sähköalan perustiedot ja kokemus, jotta hän tuntee sähköajoneu-vojen sähköjärjestelmien erityispiirteet ja niihin liittyvät vaaratekijät. Nimeämisen voi tehdä esimerkiksi työmääräimeen – pääasia on, että aina on selvää, kuka vastaa ajoneuvossa tehtävästä sähkö-työstä.

Varoitusmerkinnät ja -kyltit


Työturvallisuuslain mukaan työnanta-jan on huolehdittava työntekijöiden tur-vallisuudesta. Mikäli työnantajalla ei ole sähköajoneuvojen korjaamiseen tarvitta-via mittalaitteita ja muita työvälineitä ja henkilöstöä ei ole sähkötyöturvallisuus-koulutettu eikä mallikohtaista perehty-mistä järjestetty, korjaamolla ei saa korjata sähköajoneuvoja.

Työn vaativuus on arvioitava ennen työn aloittamista niin, että työhön valitaan sopiva henkilö. Perusteena voidaan käyt-tää sähköalan perustietoja, kokemusta sähkötöistä, vaaratekijöiden tuntemusta sekä kykyä tunnistaa kaikissa tilanteissa, onko työn jatkaminen turvallista.

AKL suosittelee, että työn suorituksesta vastaava henkilö suorittaa sähkö- ja hybri-diautojen turvallisuustutkinnon. AKL-Ser-tifiointi Oy järjestää sähköalan luokitus S3-kokeeseen rinnastettavaa työn suori-tuksesta vastaavan henkilön koetta ja rekisteröi jokaisen kokeen läpäisseen henkilön AKL-Sertifiointi Oy:n rekisteriin.

Sähköautomekaanikko Sähköautomekaanikko saa tehdä sähkö- ja hybridiautoihin liittyviä korkeajännite-töitä.

Sähköautomekaanikko on työnantajan nimeämä sähköturvallisuuden ylläpidossa merkittävä henkilö, koska hän joutuu opiskelemaan jatkuvasti uutta tuotetie-toutta. Sähköautomekaanikko voi toimia myös valvojana sekä johtajana. Yhdiste-tyssä tehtävässä toimiminen vaatii kuiten-kin esimiesvaltuudet jopa keskeyttää kor-jaamon toiminta.

Vaatimuksia:• sähköturvallisuuskoulutus (SFS6002)

– uusittava viiden vuoden välein• ensiapukoulutus• maahantuojan mallikohtainen korkea-

jännitemekaanikon koulutus.

Huolto- ja korjaustyötHybridi- ja sähköajoneuvojen huollon ja korjauksen parissa työskenteleville (ei korkeajännitetyöt) on annettava SFS 6002:n mukainen sähkötyöturvallisuus-koulutus. Lupa on henkilökohtainen, ja se on voimassa viisi vuotta.

Muille korjaamon henkilökuntaan kuu-luville henkilöille, jotka työskentelevät osittain korjaamotilassa, jossa suoritetaan hybridi- ja sähköajoneuvojen huoltoja ja korjauksia, tulee antaa perehdytys. Pereh-dytys on henkilökohtainen, ja se on voi-massa, kunnes tekniikka tai käytännöt muuttuvat. Perehdytys sisältää seuraavat asiat:• sähkön vaarat ja tapaturmat• toiminta tapaturmissa ja ensiavun peri-

aatteet• yrityksen käytännöt ja vastuut.

EnsiapuvaatimusLainsäädännön mukaan työntekijöille on annettava vähintään ensiapukoulutus sähkötapaturmassa tai laajemmalla sisäl-löllä oleva koulutus, kuten EA1 tai EA2. Ensiapukoulutus on voimassa kolme vuotta.

KolariajoneuvotSähköajoneuvojen yleistyessä on suositel-tavaa, että myös hinausliikkeiden henki-lökunta suorittaa sähkötyöturvallisuus-koulutuksen. Sama koskee katsastusalaa, ajoneuvokierrätysalaa, pelastusalaa sekä erityisesti kolariajoneuvojen korjaustoi-mintaa. Kolariajoneuvoissa on suositelta-vaa, että maahantuojan valtuuttama hen-kilö käy tarkastamassa ja tekemässä ajo-neuvon jännitteettömäksi sen saapuessa.


Korjaamojen hitsaustöitä säätelevät tuli-työohjeet sekä työpaikkakohtaiset suoje-luohjeet. Autokorjaamoiden yleisimmät hitsausmenetelmät ovat kaasu-, puikko-, MIG/MAG-, TIG- ja vastushitsaus. Autoko-rikorjauksissa käytetään MIG/MAG-juo-tostekniikoita.

Vakuutusyhtiöt vaativat tulityökortin hankkimisen kaikille tulityötä tekeville.

Hitsaustöiden riskitekijät

SähkötapaturmaHitsaustöissä sähkötapaturman vaara kas-vaa, koska hitsauksessa käytetään sähköä. Tämän takia hitsauslaitteiston kunnosta on pidettävä hyvää huolta. Hitsauskonei-den huoltoja korjaustöitä saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilö.

Sähkötapaturma voi syntyä monella tavalla:• liian pienet virtakaapelit• vioittuneet virtakaapelit• hitsauskoneiden ja laitteiden vaurioitu-

minen• rikkinäiset, kosteat ja puutteelliset hen-

kilönsuojaimet• sähköä johtava työtila• useita hitsauskoneita lähekkäin

samassa työkohteessa.

Paras tapa välttyä sähkötapaturmalta on se, että hitsaaja on eristetty virtapii-ristä. Hitsaajalla tulee olla• ehjät ja kuivat kumipohjaiset työjalki-

neet• ehjät ja kuivat nahkakäsineet• kuivat työvaatteet• tarvittaessa eristävä suojamatto tai työ-

alusta.

Työilman epäpuhtaudetHitsauksessa altistutaan hengityksen kautta metallihiukkasille ja kaasuille eli hitsaussavulle. Savujen hengittäminen voi aiheuttaa ärsytysoireita hengityselimissä. Monivuotinen työskentely huonoissa työ-

oloissa voi aiheuttaa mm. muutoksia keuhkoissa, astmaa, hermostovaurioita ja lisääntyneen keuhkosyöpäriskin. Yksi hitsauksessa syntyvistä kaasuista on otsoni, joka vaikuttaa silmien, nenän ja hengitysteiden limakalvoihin.

Työhygieenisten mittausten avulla voi-daan selvittää ilmassa olevien epäpuh-tauksien määrä, joita verrataan HTP-arvoihin (haitalliseksi tunnettu pitoisuus). Jos ne ylitetään, on ryhdyttävä toimenpi-teisiin altistumisen pienentämiseksi.

Tehokas yleisilmanvaihto riittää tavalli-sesti pitämään työtilan yleisilman riittävän puhtaana mutta ei hitsaajan hengitysalu-eella. Kohdepoisto on ensisijainen apu-keino hitsaajan hengitysilman laadun parantamiseen. Kohdepoiston toimivuu-den kannalta on tärkeää, että imu on mahdollisimman lähellä hitsauskohdetta.

9 Hitsaus- ja peltityöt


Hitsaajan altistumisen pienentäminen:• Varmista, että yleisilmanvaihto on hyvä

ja toimiva.• Poista maalit, rasvat, öljyt ja muut pin-

noitteet hitsauskohdasta.• Pyri asettamaan hitsattava työkohde

sellaiseen asentoon, että savut eivät nouse suoraan kohti kasvoja.

• Käytä kohdepoistoa tai vaihtoehtoisesti puhallinmaskia.

SäteilyHitsauksessa syntyy UV-säteilyä, jolta on suojauduttava. Silmien ja paljaan ihon suojaaminen UV-säteilyltä on hitsaus-työssä välttämätöntä. Silmien ja kasvojen suojaamiseen käytetään tummalla hitsaus-lasilla varustettuja hitsausmaskeja. Ihon suojana käytetään peittävää suojavaate-tusta ja suojakäsineitä. Myös niska on suojattava.

Hitsauspaikka kannattaa eristää muusta työtilasta suojaseinillä tai ver-hoilla, jotta muut työntekijät ovat suojassa säteilyltä.

Hitsaustöiden palosuojeluohjeet

• Autokorjaamossa tulee olla vakituinen hitsauspaikka, jossa hitsataan irralliset osat.

• Autoa hitsattaessa on muut korjaa-mossa olevat autot siirrettävä riittävän kauas.

• SRS-turvajärjestelmät on tarvittaessa passivoitava tai varmistettava tästä annettujen ohjeiden mukaisesti.

• Hitsattavan auton palonarat eristeet ja verhoukset on poistettava hitsausalu-eelta.

• Tarvittaessa auton renkaat on suojat-tava tai poistettava työn ajaksi.

• Hitsauspaikalla tulee olla alkusammu-tuskalusto.

• Kaasupullot on työn päätyttyä siirret-tävä lähellä ulko-ovea olevaan, näky-vällä kilvellä merkittyyn säilytys-paikkaan.

• Hitsauspaikan läheisyydessä (alle vii-den metrin säteellä) ei saa käsitellä palavia nesteitä.

• Jos bensiinisäiliöitä hitsataan, on nii-den räjähdysvaara poistettava esim. täyttämällä ne vedellä ennen hitsausta.

Säiliöiden hitsaus

Palo- ja räjähdysvaara on aina olemassa hitsattaessa tai paikattaessa ajoneuvon polttoainesäiliötä tai tynnyriä, joka on sisältänyt palavaa nestettä, kuten öljyä, bensiiniä, petrolia, väriä, liuotinaineita tai liimaa.

Vaaran välttämiseksi on noudatettava työpaikkakohtaisia ohjeita ja otettava huomioon seuraavat seikat:• Säiliö on puhdistettava puhaltamalla

siihen höyryä vähintään 15 minuutin ajan ja työn aikana jatkuvasti.

• Joissakin tapauksissa puhdistukseen voidaan käyttää kuumaa vettä.

• Astia voidaan täyttää vedellä siten, että hitsaus- tai leikkauskohteeseen jää pieni ilmatyyny.

• Astia voidaan täyttää syttymättömällä kaasulla, kuten typellä tai hiilidioksi-dilla, ja kaasun voidaan antaa virrata koko työvaiheen ajan.

• Kun tarkistetaan säiliön sisustaa valaisi-men avulla, on otettava huomioon räjähdysvaara ja valaisimen sopivuus.

• Työ on mahdollisuuksien mukaan teh-tävä ulkona.

• Työskentelyn alkaessa on vaaran vält-tämiseksi sijoituttava astian suojaisim-malle puolelle.

Räjähdysvaara on olemassa silloinkin, jos säiliö ei sisällä palavaa nestettä, vaan esim. rikkihappoa tai karbidia. Myös kuu-mennut vesihöyry voi aiheuttaa räjähdyk-sen.

Säiliöauton korjaus on selvitetty luvussa 11.

9 Hitsaus- ja peltityöt


Nestekaasulaitteet

Käytettäessä ja varastoitaessa nestekaasu-laitteita tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: • Nestekaasun ja ilman seos voi räjähtää,

mikäli ilmassa on 1,5–10 % nestekaa-sua.

• Nestekaasu on ilmaa raskaampaa ja kerääntyy muuta ympäristöä matalam-piin paikkoihin.

• Nestekaasu kuluttaa palaessaan paljon happea.

• Auto- ja konekorjaamoissa saa varas-toida nestekaasua enintään 30 kg ja enintään 13 kg:n pulloissa.

• Yli 40 kg:n varasto tulee merkitä asian-mukaisesti ja hankkia varastointilupa.

• Nestekaasupullot on suojattava au ringolta (maksimilämpötila +40 °C)

• Moottoriajoneuvossa ei saa olla neste-kaasua enempää kuin 5 kg ilman lupaa tai katsastusta.

• Nestekaasupulloihin liitettävien venttii-lien, letkujen ja polttimien tulee olla asianmukaiset.

• Kaasuvuodot aiheuttavat palo- ja räjäh-dysvaaran.

Peltityöt

Auton peltejä oikaistaan ja korjataan kuuma- ja kylmämuokkaamalla. Suurlu-juusteräksestä tehtyjen peltien oikaisu onnistuu parhaiten jännityksen alaisena. Euro NCAP-ajoneuvokaluston koriteräkset luokitellaan myötörajansa tai vetolujuu-tensa perusteella kolmeen luokkaan. Kor-jaajan kannalta selkein on myötörajan mukainen luokittelu: korkean myötörajan HEL-teräksiä (High Elastic Limit) voidaan korjata kohtuullisen hyvin, erittäin kor-kean myötörajan VHEL-teräksiä (Very HEL) on todella vaikea työstää ja korjata, ja ultrakorkean myötörajan UHEL-teräkset (Ultra HEL) ovat pääsääntöisesti korjaus-kelvottomia.

UHEL-osien työstöön tarvitaan erikois-jyrsimiä ja -poranteriä sekä katkaisulaik-koja. Työstövälineiden käyttöohjeet ja käyttörajoitukset tulee selvittää ennen niiden käyttöönottoa. Myös plasmaleik-kauksella on käyttömahdollisuuksia näi-den ultralujien terästen käsittelyssä auto-korjaamoilla.

Lämpöä oikaisuapuna käytettäessä on tunnettava pellin ominaisuudet ja korjat-tavan osan korjausrajoitukset sekä tiedet-tävä, mitä pintakäsittelyaineita sen pin-nassa on.

Peltitöissä on noudatettava seuraavia yleisohjeita:• Peltikorjauksessa työasennot ovat usein

ergonomisesti huonot, ja siksi korjaus-paikalla tulisi olla käytettävissä työhön sopiva autonostin.

• SRS-turvajärjestelmät on tarvittaessa passivoitava tai varmistettava tästä annettujen ohjeiden mukaisesti.

• Kylmämuokkauksessa on ennen työn aloittamista tarkistettava käytettävien työkalujen kunto, kuten käsityökalujen iskupinnat ja leikkaavien työkalujen terät.

• Kun käsittelet peltiä esimerkiksi vasa-roiden, leikaten tai kuumentaen, käytä asianmukaisia suojakäsineitä.

• Talttavasaraa käytettäessä ota huo-mioon, että käsi voi joutua puristuk-siin, jos taltta juuttuu kiinni.

• Sahaa, sirkkeliä ja hiomakonetta käy-tettäessä on ehdottomasti käytettävä silmiensuojaimia sekä tarvittaessa kuu-lonsuojaimia.

• Kivellä varustetussa hiomakoneessa pitää aina olla suojaus rikkoutumisen varalta.

• Peltikorjaamon melu ylittää usein 85 dB, ja tällöin on käytettävä kuulonsuo-jaimia.

• Koneellisia oikaisulaitteita käytettäessä on noudatettava niiden käyttö- ja tur-vallisuusohjeita.


• Peltitöihin liittyy usein ruiskumaa-lausta, mutta älä tee sitä samassa tilassa kuin peltitöitä.

• Merkitse irrotettavien osien säilytyspai-kat.

• Ennen korjauksen aloittamista irrota kaapelikengät akun navoista.

• Ota hiottaessa huomioon syntyvän kipinäsuihkun palovaarallisuus. Kovim-pien UHEL-koriterästen hionta on kuin ilotulitusta.

Induktiolämmitys

Induktiolämmittimillä voidaan lämmittää magneettisia materiaaleja työstöä varten. Laite muodostaa erittäin voimakkaan magneettikentän lämmityskärjen päähän. Magneettikentän pyörrevirta lämmittää materiaalin.

Induktiolämmittimien työturvallisuu-dessa on huomioitava seuraavaa:• Pidä työalue puhtaana kaikista palo-

tai räjähdysvaaran aiheuttavista aineista.

• Käyttäjällä tai lähialueella liikkuvilla ei saa olla metalliesineitä (esim. kello, korut). Nämä esineet voivat lämmetä.

• Sydämentahdistinta tai kehoon asen-nettuja metalleja (esim. luunmurtumien hoidossa käytetyt tuet) käyttävä hen-kilö ei saa käyttää induktiolämmitintä.

• Käytä työssä suojalaseja ja suojakäsi-neitä.

• Lämmitä vain normaaleja, magneettisia materiaaleja.

• Älä koske paljaisiin johtoihin, katkaisi-joihin tai sähköosiin.

• Älä koske mihinkään, mikä on ollut lämmityskärjen läheisyydessä, ennen kuin ne ovat jäähtyneet.

• Lämmityskärjen on oltava toimintakun-toinen, eristeet eivät saa olla vaurioitu-neita eikä kärjessä saa olla vääntymiä tai taipumia.

• Kytke laite aina pois päältä, jos työssä aiheutuu vaurioita tai toimintahäiriötä.

Korikorjaamoluokitus

Korikorjaamoluokitus on auto- ja vakuu-tusalan yhdessä määrittämä korikorjaa-moiden laatuluokitus. Korikorjaamoluoki-tuksella varmistetaan• korjaamon henkilöstön osaaminen• korikorjaamon prosessin hallinta• tilojen ja työkalujen riittävyys (vaurion

laajuuden mukaan)• korjaamon valmius tehdä korjaustyö

valmistajan ohjeiden mukaisesti• korikorjaustyön laadun puolueeton

ulkopuolinen laatutarkastus.


Ruiskumaalaus

Ruiskumaalaus vaatii tarkoituksenmukai-sen ja paikallisen paloviranomaisen hyväksymän tilan. Luvan tulee aina olla näkyvillä maalaushuoneessa tai sen lähei-syydessä.

Ruiskumaalaus tulee tehdä tehokkaalla ilmanvaihdolla varustetussa maalauskam-miossa. Tyydyttävät olosuhteet saadaan yleensä kammioissa, joiden tilavuus on 60–80 m³ ja joiden tuloilman määrä on 2,8–3,0 m³ tunnissa.

Tuloilman jakoaukkojen ja poistoilma-aukkojen oikealla sijainnilla voidaan estää epäpuhtauksien sekoittuminen koko kammion ilmaan. Olosuhteet ovat ihan-teelliset, kun tuloilma virtaa riittävän suu-relta alalta kammion katosta ja pois-toilma-aukot ovat lattiassa auton sivuilla tai ympärillä. Ilmanvaihtolaitteiston huolto on tärkeää, jotta sen toimintateho säilyy.

Maalaustyön turvallisuusohjeita

Maalien sekoituksen ja aktivoimisen tur-vallisuusohjeet:• Varmista, että ilmastointilaitteet ovat

toiminnassa.• Käytä suojakäsineitä, suojalaseja sekä

aktiivihiilinaamaria.• Puhdistaudu työn päätyttyä asianmu-

kaisesti. Älä pese käsiä liuotinaineilla äläkä puhdista vaatteita paineilmalla.

Maalaustyössä on noudettava seuraavia turvallisuusohjeita:• Varmista ennen työtä, että ilmastointi-

laitteet ovat toiminnassa ja että letkut sekä painesäädin ovat kunnossa.

• Huoneessa saa ruiskumaalauksen aikana olla vain maalaustyössä tarvit-tava henkilöstö.

• Suojaudu käytettyjen aineiden vaaralli-suuden mukaan seuraavasti: – Lue tuotteiden käyttöturvallisuustie-dotteet.

– Suojaudu syöpävaaraa aiheuttavilta tai lyijyä sisältäviltä maaleilta tehok-kaasti.

– Käytä hengityksensuojainta, suojakä-sineitä, kasvojensuojainta ja silmien-suojaimia sekä kunnon suojapukua.

• Puhdistaudu työn päätyttyä. Älä pese käsiä liuotinaineilla äläkä puhdista vaatteita paineilmalla.

• Vie työssä syntyneet jätteet, kuten suo-japaperit sekä suojamuovit, niille varat-tuihin paikkoihin.

• Täytä, puhdista ja huolla maalausväli-neet hyvin ilmastoidussa kaapissa tai vastaavassa tilassa.

10 Autojen maalaus


Korkeapaineella ruiskuttamisessa on otettava huomioon seuraavat seikat:• Älä pane kättä tai sormia suuttimen

eteen. Nestesuihkua tulee varoa erityi-sesti.

• Ennen suuttimen puhdistamista tai vaihtoa ja poistuessa tilapäisesti ruis-kutuspaikalta sulje paineventtiili ja päästä paine pois pistoolista.

• Käsittele korkeapaineletkua varovasti ja tarkasta, että sen kierteet ovat moit-teettomat.

• Tarkista, että maalattava esine ja maala-usvälineet ovat maadoitetut, sillä maa-lin virtaus suuttimesta aiheuttaa staatti-sta sähköä.

• Puhdistaudu työn päätyttyä. Älä pese käsiä liuotinaineilla äläkä puhdista vaatteita paineilmalla.

• Vie työssä syntyneet jätteet, kuten suo-japaperit sekä suojamuovit, niille varat-tuihin paikkoihin.

• Täytä, puhdista ja huolla maalausväli-neet hyvin ilmastoidussa kaapissa tai vastaavassa tilassa.

Terveysvaarat

Ruiskumaalaus aiheuttaa vaaraa tervey-delle:• Ilmaan haihtuu liuotinaineita.• Maalisumua ja -pölyä leviää ilmaan.• Maaliaineita voi joutua iholle.• Pohjustustyössä syntyy hiontapölyä.

Terveysvaara riippuu käytettyjen maa-lien koostumuksesta, maalien levitysta-vasta, työpaikan ilmanvaihdosta sekä turvallisuusmääräysten noudattamisesta.

Maalien ja ohenteiden käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden puhdistuk-seen tulee olla käytettävissä asianmukai-set tilat. Lyhytaikaisissa puhdistus- ja maalaustöissä riittää suodatinpatruunalla ja hiukkassuodattimella varustetun hengi-tyksensuojaimen käyttö. Ruiskumaalauk-sessa tulee käyttää kunnollista suojavaate-

tusta ja paineilmahuppuja tai naamareita. Kädet on suojattava, koska varsinkin kak-sikomponenttisia maaleja on vaikea puh-distaa iholta.

Henkilönsuojaimet

Henkilönsuojauksessa tulee muistaa seu-raavat asiat:• Suojain ja sen ominaisuudet valitaan

kemikaalien ja niiden riskien perus-teella. Esimerkiksi ruiskumaalauksessa on suojauduttava sekä kaasuilta että hiukkasilta, eli tarvitaan niin sanottua yhdistelmäsuodatinta. Suojautumisoh-jeet löytyvät kemikaalin käyttöturvalli-suustiedotteesta.

• Suojaimen valinnassa on otettava huo-mioon työn kesto. Esimerkiksi tehok-kaalla suodattimella varustettu hengi-tyksensuojain soveltuu vain lyhytaikai-seen ja kevyehköön työhön.

• Jos työ kestää yli kaksi tuntia, on työ-hön hankittava paineilmaletkuun lii-tetty hengityksensuojain tai huppu. Paineilma tulee puhdistaa hengityskel-poiseksi.

• Suodattavan suojaimen suodatin on vaihdettava, jos maalin haju tulee läpi tai jos suodattimessa näkyy vaurioita.

• Suodattimien käyttöohjeet kertovat suodattimien säilytyksestä sekä käyttö-iästä.

• Jos työhuoneessa työskentelee useampi kuin yksi maalari, ilman epäpuhtauk-sien määrä lisääntyy, mikä on otettava huomioon suojaimia valittaessa.

• Silloin, kun maalataan sellaisilla maa-leilla, jotka sisältävät syöpää aiheutta-via aineita, on käsien ja paljaiden ihon-kohtien suojaus tärkeää.

10 Autojen maalaus


Erikoisajoneuvoja ovat esimerkiksi ajo-neuvot, joilla kuljetetaan vaarallisia aineita maantiellä. Vaaralliset aineet on jaettu kuljetusmääräyksissä vaaraominai-suuksiensa perusteella yhdeksään pää-luokkaan. Trafi on antanut määräyksiä vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä.

Säiliöautojen ja muiden erikoisajoneu-vojen korjaukset ja huollot on suunnitel-tava tavanomaista huolellisemmin. Suun-nittelu varmistaa sen, että korjaustyön vaarat saadaan hallintaan.

Kuljetusyksikön merkinnät:

Oranssikilpi

Varoituslipukkeet

Vaarallista ainetta kuljettavan kuljetusyksikön tunnistaminen

Rahtikirjamerkinnät:

Tyhjästä puhdistamattomasta säiliöajo-neuvosta ei saa poistaa merkintää, ennen kuin ajoneuvo on pesty. Tyhjässä säiliöajoneuvossa pitää olla rahtikirja, josta selviää, mitä ainetta tai aineita on kuljetettu viimeksi.

Tyhjä säiliöajoneuvo. Viimeisin kuorma: UN1203, Bensiini, 3, II

33 Vaaran tunnusnumeroVaroitus lipukkeen

numeroPakkaus-

ryhmäTuotteen UN/YK numero1203

11 Erikoisajoneuvojen korjaus


Säiliöautot

Palavien nesteiden kuljetuksessa käytettä-viä säiliöajoneuvoja joudutaan muiden ajoneuvojen tapaan huoltamaan ja korjaa-maan. Korjaamiseen ei yleensä voida ryh-tyä ilman ennakkotoimenpiteitä, sillä säi-liöissä ja putkistoissa saattaa olla tulenar-kaa nestettä tai räjähdysvaarallista höyryä. Ennen säiliön korjausta säiliö on puhdistettava tulenaroista nesteistä ja tuuletettava niiden höyryistä. Säiliö voi-daan myös täyttää vedellä. Räjähdys- ja palovaara on otettava huomioon myös muissa ajoneuvon korjaustöissä.

Nestekaasua kuljettavien säiliöajoneu-vojen käsittelyssä on lisäksi otettava huo-mioon nestekaasuasetus ja paineastiamää-räykset.

Periaatteena on, että ennakkotoimet on pystyttävä osoittamaan tehdyksi, ennen kuin ajoneuvo tuodaan korjaamoon.

Erittäin helposti syttyviä (EHS) ja hel-posti syttyviä (HS) palavia nesteitä kuljet-tavia ajoneuvoja koskevat seuraavat varo-toimet:• Säiliöajoneuvoa, joka on kuormattu

tällaisilla tuotteilla, ei saa ajaa sisään korjaamoon.

• Tyhjää säiliöajoneuvoa, joka on ollut kuormattuna mainituilla tuotteilla, ei saa ottaa sisään korjaamoon, ellei kaik-kia säiliöosastoja, lokeroita ja putkis-toja ole todettu kaasuttomiksi tai täy-tetty vedellä.

• Säiliöiden ja putkistojen korjausta, huoltoa tai muuta tulityötä ei saa tehdä autossa eikä sisä- tai ulkotiloissa, ennen kuin säiliöt ja putkistot on todettu kaasuttomiksi tarkoitukseen soveltuvilla mittareilla.

Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on korkeampi kuin 55 °C, kuljettavia ajoneu-voja koskevia varotoimia:• Korjaamoon voidaan ottaa korjattavaksi

ajoneuvo, jossa on tai on ollut edellä mainittua palavaa nestettä, jos – korjaus ei ole säiliöön tai putkistoon tehtävä kuuma työ

– ajoneuvo sijoitetaan hieman sivuun muista autoista ja sen ympärille varataan riittävästi tilaa siten, että ajoneuvo on helppo siirtää pois, jos läheisyydessä syttyy tulipalo

– säiliö ja putkisto pidetään suljettuna – työpaikan lähettyville varataan alkusammutuskalustoa, kuten jauhe-sammuttimia

– säiliö tai putkisto puhdistetaan ennen kuuman työn aloittamista

– ajoneuvo viedään ulos hallista heti työn jälkeen.

Öljytuotteita kuljettavista yrityksistä saa tarkempia tietoja säiliöiden tuuletuksesta.

Jos joudutaan työskentelemään säiliön sisällä, on varmistettava, että säiliö on kaasuton ja ilma riittävän happipitoista ja puhdasta. Tarvittaessa on käytettävä hengityksensuojaimia. Säiliötyöskentelyyn tulee aina olla erillinen säiliötyöohje ja tarvittaessa riskien arviointiin perustuva säiliötyölupa.

Säiliön ulkopuolella tulee olla varmis-tushenkilö valvomassa ja pitämässä yhteyttä säiliössä olevaan henkilöön.

Varmistushenkilöstä voidaan luopua, jos säiliö tai ahdas tila on täysin tyhjä ja kaasuton, puhdistettu kaikesta jätteestä sekä tehokkaasti eristetty ja kunnollisesti tuuletettu ja kansiluukun avoinna pysymi-nen varmistettu.

Säiliön sisällä tulee käyttää vain pien-jännitteellisiä sähkötyökaluja. Vaatimukset koskevat myös käsivalaisimia.

11 Erikoisajoneuvojen korjaus


Maakaasuautot

Maakaasu (CNG) on ilmaa kevyempi luonnonkaasu, joka sisältää pääosin metaanikaasua.

Kaasupolttoaine koostuu pääasiassa metaanista, sillä sen osuus on yli 90 %.

Metaani on erittäin herkästi syttyvä kaasu. Se muodostaa herkästi syttyvän seoksen ilman kanssa pitoisuudessa 5–16 %. Metaani on erittäin tulenarkaa ja voi syt-tyä jopa henkilön muodostamasta staatti-sesta sähköstä. Metaani syttyy kontaktissa kuumiin pintoihin n. 600 °C:ssa.

Jotta ajoneuvoon saadaan mahdollisim-man suuri määrä polttoainetta, ts. ener-giapitoisuus saadaan mahdollisimman korkeaksi, CNG-ajoneuvon kaasupoltto-aine paineistetaan. Täydessä säiliössä vallitseva säiliöpaine on yli 200 bar.

Nesteytetty maakaasu (LNG) -ajoneu-vossa korkea energiapitoisuus saavute-taan varastoimalla kaasu nestemäiseen muotoon, minkä vuoksi sitä on jäähdytet-tävä voimakkaasti. Lämpötila voi laskea jopa -160 °C:seen, minkä vuoksi LNG-polttoaineen ihokosketus voi aiheuttaa paleltumavammoja. Näin alhaisen lämpö-tilan nesteistä puhutaan usein kryogee-nisten nesteiden nimellä.

Kaasupolttoaine on hajutonta ja väri-töntä, mutta usein CNG:hen sekoitetaan hajusteita. Hajusteiden ansioista on hel-pompaa havaita pieniä vuotoja ennen kaasupolttoaineen syttymisvaaraa. LGN on hajutonta.

Linja-autoissa polttoainesäiliö asenne-taan yleensä auton katolle tehtyyn teli-neeseen. Muissa autoissa säiliö on rungon sivulla tai sisäpuolella.

Polttoainesäiliöt on varustettu erilaisilla suojalaitteistoilla, joilla pyritään estämään vauriotapauksissa räjähdysvahinkojen syntyminen. Putkirikkojen varalta jokai-sessa säiliössä on virtausventtiilit, jotka sulkeutuvat, kun kaasun virtausnopeus ylittää tietyn rajan, ja estävät näin säiliöi-den hallitsemattoman tyhjentymisen. Jos polttoainesäiliöt kuumentuvat esimerkiksi auton jäädessä palavaan rakennukseen, säiliöissä olevat lämpösulakkeet laukeavat lämpötilan noustessa yli tietyn arvon. Yleensä tämä lämpötila on 100–110 °C. Lämpösulakkeen auetessa kaasu virtaa hallitusti ulos, ja mikäli syttymisedellytyk-set ovat olemassa, jokaisesta säiliöstä virtaava kaasu palaa hallitusti erikseen.


Työturvallisuusohjeita

• Kaasusäiliöstä ulosvirtaava CNG voi aiheuttaa paleltuman, sillä paineen-lasku alentaa kaasun lämpötilaa.

• Älä koskaan täytä ajoneuvon polt-toainesäiliötä juuri ennen korjaa-moon siirtoa. Tämä on erityisen tärkeää kylmissä ulkolämpötiloissa, koska kaasun paine kasvaa sen kuumentuessa.

• Älä irrota mitään putkiliitoksia, kun järjestelmä on paineistettu.

• Kaasua sisältävien osien ympärillä on yhden metrin turva-alue. Turva-alueella ei saa tupakoida, tehdä avotulta eikä tehdä kipinöintiä aiheuttavia töitä. Kielto koskee myös sähkötupakkaa.

• Kaasulaitteita korjattaessa on kor-jaamotiloissa oltava käytössä ilman-vaihtojärjestelmä, joka vaihtaa ilman kolme kertaa tunnissa. Kaikki järjestelmästä tyhjennettävä kaasu on johdettava putkella ulkoilmaan.

• Kun kaasuautoja säilytetään sisäti-loissa, on korjaushallin ylimpään kohtaan sijoitettava kaasuvaroitin. Katolla on lisäksi oltava koko ajan aina auki olevat aukot, joiden kautta mahdollisesti vuotanut kaasu pääsee esteettömästi virtaa-maan ulkoilmaan.

• Kaasusäiliöiden tyhjennyksessä ulkoilmaan edellytetään viiden metrin suojaetäisyyttä.

Huoltotyöt Maakaasuasentajien on suoritettava Tur-vatekniikan keskuksessa pätevyystodis-tus. Erikoispätevyys tarvitaan autokorjaa-motyössä silloin, kun auton rakenteisiin tehdään muutoksia. Tavanomaiset huolto-toimenpiteet eivät edellytä virallista kou-lutusta. Korjaavan asentajan on kuitenkin tunnettava kaasulaitteissa käytettävien erikoisliittimien käsittelyohjeet.

Ennen auton tuomista huoltotilaan on auton kaasun määrä ja paine tarkistettava. Huoltorakennuksen on mahdollisesti oltava rakenteellisesti soveltuva korkea-paineisten autojen korjaamiseen.Varmista vielä, että • kaasujärjestelmä ei vuoda • korjaamon ilmanvaihto on toiminnassa • korjaamon kaasunhälytysjärjestelmä on

toimintakunnossa.

Kaasulaitteistossa havaittu vuoto on korjattava ulkona tai kaasukorjauksiin tarkoitetussa korjaamotilassa.

Autojen kaasujärjestelmässä on venttii-listö, joka sulkee kaasun virtauksen pai-neenalentimille silloin, kun sytytysvirta on kytkettynä pois päältä. Tällöin auton kanssa työskenneltäessä on noudatettava samoja turvaohjeita kuin bensiinikäyttöis-ten autojen kanssa. Hitsaus-, juotto- tai hiontatöitä ei saa tehdä yhtä metriä lähempänä kaasulaitteita tai kaasua johta-via rakenneosia.

Luokka 3: Palavat nesteet

Palavat nesteet

Luokka 4.1

Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja epäherkistetyt kiinteät räjähdysaineet

Luokka 4.2

Helposti itsestään syttyvät aineet

Luokka 4.3

Aineet, joilla veden kanssa koske-tukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja


Varoituslipukkeet

Luokka 1: Räjähteet

Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2 ja 1.3

Vaarallisuusluokka 1.4 Vaarallisuusluokka 1.5 Vaarallisuusluokka 1.6

Luokka 2: Kaasut

Palavat kaasut Palamattomat kaasut joilla ei ole myrkytysvaaraa

Myrkylliset kaasut

Luokka 8: Syövyttävät aineet

Luokka 7: Radioaktiiviset aineet

Luokka 9: Muut vaaralliset aineet ja esineet


Luokka 6.1

Myrkylliset aineet

Luokka 6.2

Tartuntavaaralliset aineet

Luokka 5.1

Hapettuvat aineet

Luokka 5.2

Orgaaniset peroksidit


Muut kuin kaasulaitteiston korjaustyötKorjaustöissä on noudatettava samoja ohjeita kuin huoltotöissä. Jos tulitöitä tai kipinöintiä aiheuttavia töitä joudutaan tekemään yhtä metriä lähempänä kaasu-laitteita tai kaasua johtavia rakenneosia, on pienennettävä palo- ja räjähdysvaaraa. Kyseinen rakenneosa tulee tyhjentää kaa-susta ja huuhdella inertiakaasulla, kuten typellä, tai suojella lämmöltä ja kipinä-suihkulta lämpöä kestävällä ja eristävällä mineraalikuitumatolla. Jos kaasulaitteis-ton lämpötila on vaarassa nousta kor-keammaksi kuin 60 °C esimerkiksi maa-laus- tai kuivatustilassa, kaasusäiliöt ja laitteiston osat on irrotettava, tyhjennet-tävä ja huuhdeltava inertiakaasulla.

Kaasulaitteiston korjauksetOsassa kaasulaitteistoa säilyy jopa 200 barin paine, vaikka sytytysvirta on kyt-ketty pois. Paineen vapautuminen järjes-telmän komponentteja avattaessa kasvat-taa palo- ja loukkaantumisvaaraa työalu-eella.

Ennen töiden aloittamista on varmistet-tava, että paine avattavassa rakenneosassa on laskenut mahdollisimman alhaiseksi. Moottori jätetään joutokäynnille ja sulje-taan autossa olevista käsikäyttöisistä kaa-suventtiileistä se, joka sijaitsee kaasusäili-öiden ja korjattavan rakenneosan välissä. Moottori käyttää putkistossa olevan jään-nöskaasun loppuun. Kun moottori sam-muu kaasun loputtua, jää järjestelmään tavallisesti vielä muutaman barin suurui-nen jäännöspaine. Paine poistetaan eva-kuointiventtiilistä ulkoilmaan.

Pakastus- ja jäähdytyslaitteilla varustetut ajoneuvot

Kylmälaitteiden asennus- ja huoltotöitä säädellään ilmakehän suojelemiseksi (1187/2001, 1239/2003). Kylmäaineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, jotka edistävät ilmakehän lämpenemistä.

Asennus- ja huoltotöitä saa tehdä vain rekisteröidyn yrityksen vastuuhenkilö tai vastuuhenkilön alaisuudessa toimivat riittävän pätevät asentajat. Luvanvarai-suutta ja pätevyystodistuksia hallinnoi Turvatekniikan keskus TUKES.

Ennen hitsausta tai muuta avotulen käyttöä jäähdytyslaitteiden läheisyydessä tulee tarkistaa, että laitteet ovat tiiviit. Jäähdytysaineena käytettävä freoni voi hajaantua ja muodostaa myrkyllistä fluori- ja kloorivetyä joutuessaan kosketukseen avotulen kanssa.

Vaaratekijät jäteauton korjauksessa

Jäteauton alustakorjauksien riskejä lisää alustaan tarttuneiden jätteiden aiheuttama tartuntavaara sekä korjaamolle aiheutuva hajuhaitta.

Kaatopaikalla auton tyhjennys tapah-tuu yleensä jätekasaan peruuttamalla. Pakkaajatyyppisissä jäteautoissa varsinai-nen tyhjennys tapahtuu auton takaa pur-kamalla. Kun auto on jätteen seassa peh-meällä ajoalustalla, auton alustaan tarttuu kaatopaikkajätettä. Tyhjennyksen jälkeen osa jätteestä irtoaa ajoviiman vaikutuk-sesta, mutta osa jätteestä jää kiinni auton alustarakenteisiin.

Jätteen kertymistä estetään pesemällä alusta säännöllisesti ja huolellisesti. Auto ja sen alusta on pestävä erityisen huolelli-sesti ennen korjaus- ja huoltotöitä.

Pakkaajatyyppisen jäteauton akseliväli on yleensä aika lyhyt, ja akseleiden väliin, rungon sivuun, on tavallisesti sijoitettu auton normaalien varusteiden lisäksi eri-laisia työkalu- ja varustelaatikoita. Alustan peseminen autoa nostamatta on tämän vuoksi erittäin hankalaa. Automaattinen alustanpesulaite helpottaa pesua, mutta pesutulos ei aina ole hyvä.

Puutteellisen pesun takia korjaajien on tarpeen käyttää henkilönsuojaimia, jotta jätejäämistä aiheutuisi vähemmän riskejä. Silmät on suojattava epäpuhtauksilta, ja


kädet tulee suojata viiltohaavoilta. Käy-tetty suojavaatetus pitäisi tarvittaessa vaihtaa kokonaan korjauksen jälkeen. Korjaajien terveydentilan muutoksia on seurattava tehokkaasti.

Jäteyritysten työterveyshuolto seuraa jätteiden kanssa tekemisissä olevien työn-tekijöiden terveydentilaa työterveysohjel-mansa mukaan.

Riskiryhmissä olevien työntekijöiden rokotukset on pidettävä ajan tasalla. Työntekijöiltä on tarkastettava säännölli-sesti esimerkiksi perusverenkuva, maksa-arvot (hepatiitin tartuntavaaran takia) ja puhalluskokeen arvot (myrkyllisten kaa-sujen vuoksi).

Jäteauton ympäristöönsä levittämää hajuhaittaa voidaan lieventää pakkaajan pesulla, mahdollisimman lyhyellä seisonta-ajalla korjaamolla tai kemikaa-leilla, jotka neutraloivat kemiallisesti kaa-suuntuvaa jätettä ja peittävät hajua.

Erikoissäiliöajoneuvot (ADR)

Erikoissäiliöajoneuvoihin, jotka kuljetta-vat muita kuin palavia kemikaaleja, päte-vät seuraavat seikat:• On tunnettava kuljetettavan kemikaalin

ominaisuudet.• Ennakkotoimet riippuvat aineen omi-

naisuuksista.• Jos kyseessä on tulityö, on ryhdyttävä

erityisiin varotoimiin.


Ergonomialla tarkoitetaan sellaisia työhön ja työpaikalle suunnattuja toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla tuetaan työntekijöiden työssä selviytymistä ja työkykyä, sekä terveellistä ja turvallista työskentelyä.

Ergonomia käsitetään nykyään laajana kokonaisuutena, enemmänkin ajatteluta-pana ja soveltavana tutkimusalueena, jossa yhdistyy monipuolisesti eri tieteen-aloja, kuten tekniikkaa, fysiologiaa ja psykologiaa. Ergonomiatoiminnan lähtö-kohtana ovat suunnittelun periaatteet ja ohjeet, erilaiset suunnittelumenetelmät sekä kehittämistavat. Suunnittelun avulla on tarkoitus muokata järjestelmiä, lait-teita, työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työym-päristöjä käyttäjilleen sopiviksi. Lyhyt ergonomian määritelmä on ”tekniikan ja toiminnan sovittaminen ihmiselle”.

Tarkasteltavan asian ja kohteen mukaan ergonomia jaetaan kolmeen eri osa-alueeseen.

Fyysinen ergonomia keskittyy fyysi-sen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuk-sien mukaisiksi. Fyysinen ergonomia korostuu työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnit-telussa.

Kognitiivinen ergonomia keskittyy järjestelmien ja niiden käyttöliittymien sopeuttamiseen. Tavoitteena on saada ne vastaamaan ihmisen tiedonkäsittelyn omi-naispiirteitä. Kognitiivinen ergonomia korostuu järjestelmien, niiden käyttöliitty-mien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esitte-lytapojen suunnittelussa.

Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjes-telmän yhteen sovittamiseen. Se korostuu muun muassa henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyi-den suunnittelussa. Organisaatioergono-mia liittyy läheisesti työhyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.

Ergonomian tarkoitus on sovittaa työ-ympäristö, -välineet ja -menetelmät niin ihmisen yksilöllisiä ruumiillisia kuin hen-kisiäkin edellytyksiä ja ominaisuuksia vastaaviksi. Ergonomisten ratkaisujen toteuttamiseksi tarvitaan tietoja työpaikan olosuhteista, käytössä olevista teknii-koista sekä työntekijöiden rakenteellisista ja toiminnallisista ominaisuuksista.

Tavoitteena on muokata työ tekijäänsä sopivasti kuormittavaksi ja ehkäisemään yksipuolinen yli- tai alikuormitus. Äkilli-sen tai pitkän ajan kuluessa ilmenevän sopimattoman kuormituksen seurauksia voivat olla lihasten väsyminen, tuki- ja liikuntaelinvaivat, keskittymisen vaikeutu-minen sekä virheelliset havainnot ja liik-keet.

Työntekijät tarvitsevat ergonomista tietoa turvallisten työskentelytapojen ja -olojen omatoimisen kehittämisen tueksi. Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön teh-tävä on selvittää yhteistyössä työntekijöi-den kanssa työpaikan ergonomian kehit-tämis- ja ongelmakohtia sekä välittää tie-toa ergonomiasta työpaikan henkilöstölle. Ergonomisten vaarojen kartoittaminen on yksi osa kokonaisvaltaista riskien arvioin-tia eli työn vaarojen selvittämistä.

Työpaikoilla ergonomia tulee ottaa huomioon töiden suunnittelussa sekä laitteiden, työvälineiden ja kalusteiden hankkimisessa. Työpisteen rakenteen ja käytettävien työvälineiden tulee mahdolli-suuksien mukaan olla säädettävissä, jotta työ voidaan tehdä aiheuttamatta työnteki-jän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta.

Ergonomisten korjausten ja parannus-ten toteuttaminen onnistuu parhaiten silloin, kun työpaikan linjaorganisaatiossa työskentelevät tuntevat ja tietävät ergono-mian mahdollisuudet ja kun ergonomia-työtä tehdään yhteistoiminnallisesti työn-antajan, työntekijöiden ja työterveyshuol-lon sekä työsuojelun kesken.

12 Ergonomia


Fyysinen kuormitus työssä

Autoalalla on koettu olevan työympäris-tössä ja ergonomiassa kehitettävää erityi-sesti työtilojen toimivuudessa ja järjestyk-sessä, työn järjestelyissä, työtehtävien vaihtelussa ja tauotuksessa sekä kalustei-den rakenteissa, ominaisuuksissa ja sää-döissä. Puutteet lisäävät helposti staatti-sen lihastyön määrää, taakkojen ylimää-räistä käsittelyä sekä myös henkistä kuormittumista.

LainsäädäntöSuomalaisessa lainsäädännössä ei ole yleisesti sovellettu kilomääräisiä raja-arvoja käsin tehtäville nostoille tai siir-roille. Nostamista pyritäänkin ajattele-maan paljon enemmän kokonaisvaltai-semmin ja suunnittelemaan nostotyöt mahdollisimman turvallisiksi ja terveelli-siksi työntekijöille. Työpaikoilla toimintaa ohjaavat valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) sekä työturvallisuuslaki (eri-tyisesti pykälät 24 ja 25). Lisäksi pykälä 14 korostaa työntekijöille annettavaa opastusta ja ohjausta.

Työnantajan vastuu siis korostuu nos-totyötä suunniteltaessa. Nostotilanteet tulee tehdä mahdollisimman turvallisiksi. Ratkaiseva tekijä ei ole pelkästään taakan paino, vaan siihen liittyy monia muita tekijöitä. Nostotyötä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon taakan ominaisuudet, työympäristö, työnkuva sekä yksilölliset tekijät.

Nostotyötä kehitettäessä ja suunnitelta-essa korostuu kolmivaiheinen toiminta-tapa:1. Tuotanto- ja työtapojen suunnittelu: ei

käsin nostoja eikä siirtoja. Mahdolli-suuksien mukaan suunnitellaan työt niin, ettei tarvitse käsin nostaa tai siir-tää.

2. Hankitaan apuvälineitä, esim. nostimia, keventimiä, nostoja siirtopöytiä sekä tarttumatyökaluja.

3. Suunnitellaan nostotyö mahdollisim-man hyväksi ja huolehditaan riittävästä opastuksesta.

Raskas dynaaminen lihastyöDynaamisessa työssä lihas vuoroin supis-tuu ja rentoutuu. Rajoittavaksi tekijäksi muodostuu yleensä hengitys- ja veren-kiertoelimistön hapen ja kuona-aineiden kuljetuskyky. Haitat tulevat esiin erittäin raskaissa töissä.

Staattinen lihastyöStaattisessa työssä lihas pysyy pitkään yhtämittaisesti jännittyneenä, jolloin verenkierto vaikeutuu ja lihaksisto väsyy nopeasti. Varsinkin huonossa työasen-nossa, jossa kehon paino jakautuu epäta-saisesti, lihaksiin syntyy jännitystiloja, jotka johtavat väsymiseen ja lihaskipui-hin.

Autonkorjauksessa staattisen lihastyön vähentäminen voi olla vaikeaa, koska auton rakenne, korjattavien osien sijainti, käsiteltävät kohteet ja käytettävät työkalut määräävät työasennot. Tarkoituksenmu-

12 Ergonomia


kaiset työkalut nopeuttavat työntekoa ja lyhentävät pitkiä, yhtämittaisia työjaksoja, jolloin työhön tulee lisää vaihtelua ja staattinen lihastyö vähenee. Ellei ajoneu-voa voida nostaa työn tekemisen kannalta sopivalle korkeudelle, voidaan käyttää säädettävää tuolia tai liukualustaa, jossa on lukittavat pyörät.

Korjaamoissa joudutaan usein työsken-telemään selkä lievästi etukumarassa, takakenossa tai kiertyneessä asennossa.

Taakkojen käsittely

Taakkojen nostaminen ja siirtäminen on lihasten toiminnan kannalta sekä dynaa-mista että staattista. Nostoasento, taakan paino ja etäisyys nostopisteestä vaikutta-vat siihen, kuinka nostaminen kuormittaa selkärangan nikamien väleissä olevia väli-levyjä, selkärankaa tukevia nivelsiteitä ja selkälihaksia. Äkillisissä riuhtaisevissa nostoissa voi välilevy vaurioitua ja selkä kipeytyä. Vamma voi syntyä kerralla tai vähitellen virheellisten nostojen toistu-essa. Äkillisessä ponnistuksessa voivat vaurioitua nivelsiteet ja selkälihakset.

Taakan käsittely ja kantaminen ovat kuormituksen kannalta haitallisimmillaan silloin, kun selkä on etukumarassa tai kiertyneenä ja nostetaan epävakaalla tai liukkaalla alustalla.Oikea nostamistekniikka:• Valmistaudu nostoon suunnittelemalla

nosto etukäteen. Vedä tai työnnä, ellei ole pakko nostaa.

• Ota haara- tai käyntiasento jalat tuke-vasti alustalla. Käyntiasennossa voit käyttää hyväksesi liikkeen tuomaa lisä-voimaa ja sinun on helpompi säilyttää tasapainosi.

• Kyykisty selkä suorana sen verran, että saat tukevan otteen taakasta molem-milla käsillä. Pidä käsivarret suorina, jotta vähennät hartiaseutusi kuormittu-mista.

• Vedä leuka rintaa vasten ja ilmaa keuh-koihin. Jännitä vartalon lihakset.

• Pidä taakka mahdollisimman lähellä vartaloa.

• Ojenna polvet, mutta säilytä selän suora asento. Näin teet nostotyön ala-raajojen vahvoilla lihaksilla. Laskiessasi taakan alas hyödynnä jälleen käyn-tiasentoa ja notkista polviasi.

• Vältä vartalon kumartumista ja kiertoa noston aikana. Jos on pakko kääntyä, käänny jalkojen avulla, älä vartaloa kiertäen. Ota tarvittavat askeleet selkä suorana.

Älä nosta tai siirrä raskasta taakkaa äkisti ponnistaen, nykäisten tai valmistau-tumatta.

Käytä nostoissa tarkoituksenmukaisia nostoapuvälineitä, kuten pienoisnostimia 5–80 kg:n taakoille ja tasapainonostimia 150–1 000 kg:n taakoille.


Istumatyö

Istuminen on joissakin tapauksissa elpy-miskeino jatkuvan staattisen seisomatyön lomassa. Jos työssä kuitenkin istutaan pitkään yhtämittaisesti, on istuimen oltava hyvä. Hyvässä istuimessa istumistason korkeus ja selkänojan korkeus ja kallistus ovat säädettäviä. Lisäksi siinä on ohut (1–2 cm), hengittävä, pintamateriaaliltaan käyttötarkoitukseen sopiva ja helposti puhtaana pidettävä pehmuste. Istuimen etureunan pitää kaartua alaspäin, jotta istuin ei paina istuttaessa liiaksi reisiä.

Työtasojen korkeus

Työtason korkeussuositusten perustana ovat työn asettamat vaatimukset sekä työntekijän kyynärkorkeus. Tarkkuutta vaativissa töissä työtason tulee olla sel-västi kyynärkorkeutta korkeampi näke-misvaatimusten takia. Tällöin työtasosta saadaan kunnon tuki myös käsille. Työta-son pitää olla kyynärtasoa alempana sil-loin, kun tasolla joudutaan siirtämään tai nostamaan raskaita esineitä tai tekemään laajoja tai voimaa vaativia liikkeitä. Työ-terveyslaitoksen julkaisemassa työpaikko-jen ergonomisessa tarkastusohjeessa annetaan ohjeita työtasojen korkeuksista.

Työpaikan lattia

Seisomatyön kannalta on tärkeää, että lattiamateriaali ei ole liian kova eikä mär-känä liukas. Lattian on oltava tasainen ja pitävä.

Näyttöpäätetyöskentely

Sujuva työskentely edellyttää, että työhuo-neessa liikkuminen on vaivatonta ja esteetöntä. Kuormittumisen ja elpymisen kannalta on hyvä sijoittaa tärkeimmät välineet käden ulottuville ja harvemmin tarvittavat vähän kauemmaksi, jotta on pakko nousta ylös tuolista silloin tällöin.

Näyttöpäätetyöskentelyssä tulee lisäksi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:Hyvä työpiste• Näppäimistö on yhtenäisellä pöytäta-

solla, ja näppäimistön edessä on tilaa ranteiden tukemiseen.

• Näppäimistöä on mahdollisuus siirtää.• Hiiri sopii työntekijän käteen ja tehtä-

vään työhön.• Hiiren käyttötila on riittävä, ja hiiri on

samalla tasolla näppäimistön kanssa mahdollisimman lähellä näppäimistön reunaa.

• Kädellä on riittävä tukipinta hiiren edessä. Ranne on suorana hiirtä käytet-täessä.

• Aineistoille on riittävästi tilaa, ja aineis-totelineen käyttö tarvittaessa on mah-dollista.

• Työtuolia voi säätää riittävästi, siinä on mahdollisuus asennon vaihtamiseen ja tarvittaessa on käytettävissä jalkatuki. Tuolin kunto on hyvä.

• Työtason korkeus on säädettävissä.• Näyttöruudun asento on säädettävissä,

ja katselukulma on oikea.• Säätömahdollisuuksia myös käytetään

tarpeen mukaan.


Hyvät katseluolot• Valaistus on sopiva, ja se on sijoitettu

siten, ettei näyttöruudulle synny häirit-seviä heijastumia.

• Noudatetaan yleisvalaistussuositusta, joka on vähintään 500 luksia.

• Näyttöruudun ja sen ympäristön valon-tiheyden suhde on oikea: kontrastierot eivät saa olla liian suuria, ja kirkkaus on säädetty työntekijälle sopivaksi.

• Katseen suunnassa ruudun takana ei ole häiritseviä heijastuksia tai häikäi-syä, kuten valoisia ikkuna- tai seinä-pintoja.

• Näytön ensimmäinen tekstirivi on vaa-kasuoran katseentason alapuolella. Näyttö voidaan laskea muuta työtasoa alemmas.

Työnteon järjestäminenNäyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamaa yksipuolista kuormitusta tulisi katkaista tekemällä välillä toisenlaisia tehtäviä. Jän-nittyneitä lihaksia tulisi venytellä sekä silmiä lepuuttaa säännöllisesti.

OpastusEnnen työskentelyä työntekijää on opas-tettava ja koulutettava tarpeen mukaan, jos työpiste, työtehtävät tai tietojärjestel-mät ovat olennaisesti muuttuneet. Oh jauksessa tulee kiinnittää huomiota työskentelytapoihin, työpisteen järjestelyi-hin sekä kalusteiden säätöihin, jotta ne vastaisivat työntekijän yksilöllisiä ominai-suuksia. Työntekijöillä tulisi olla valmiu-det itse arvioida ja korjata työpisteen ergonomiaa.

Näön ja silmien tarkastusNäkö on tarkastettava määräajoin. Työnte-kijälle on tarpeen vaatiessa hankittava erityissilmälasit. Tarpeen arvioi työter-veyshuolto.

Valtioneuvoston päätöstä näyttöpääte-työstä sovelletaan työhön, josta merkit-tävä osa tehdään näyttöpäätteellä. Päätök-sen mukaan työnantajan pitää arvioida näyttöpäätetyöpisteet työntekijän turvalli-suuden ja terveyden kannalta. Arvioin-nissa havaitut epäkohdat, esimerkiksi laitteiden ja muiden välineiden mitoituk-sessa ja sijoituksessa sekä työn järjeste-lyissä, on korjattava.


Melu

Ääni on ilmassa tai muussa väliaineessa etenevää värähtelyä. Äänilähteestä väräh-telyenergia siirtyy ilmaan aaltoliikkeenä, jolla on kulloinkin ominainen äänenpai-neensa ja värähdystaajuutensa. Äänenpai-neen mukaan määräytyy äänen voimak-kuus ja värähtelytaajuuden mukaan sen korkeus.

Taajuuden yksikkö on hertsi (Hz), joka ilmaisee värähtelyjen määrän sekunnissa. Ihmisen korva pystyy aistimaan 20–20 000 hertsin taajuuksia. Korkeiden äänten kuu-lemiskyky heikkenee iän mukana. Puheen ymmärtämisen kannalta tärkein alue on puhealue, joka on 500–3 000 hertsiä. Alueen yläraja on merkitykselli-nen konsonanttien kuulemisen ja siten puheen ymmärtämisen kannalta. Alle 20 hertsin taajuuksia sanotaan infraääniksi ja yli 20 000 hertsin taajuuksia ultraääniksi. Äänen voimakkuuden yksikkö on desi-beli (dB).

Meluksi ääntä sanotaan, kun se koe-taan häiritseväksi. Työpaikkamelu määri-tellään seuraavasti: melu on ääntä, joka voimakkuudeltaan, taajuudeltaan, kestol-taan tai ajoitukseltaan on sellaista, että se aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijäin turvallisuudelle ja terveydelle.

Työnantajan on selvitettävä ja tunnis-tettava melua aiheuttavat tekijät ja työnte-kijöiden mahdollinen altistuminen melulle. Melun haitta- ja vaaratekijöiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava.

Kun melutaso ylittää 80 dB, on työnan-tajan annettava työntekijöille kuulonsuo-jaimet ja mahdollisuus kuulontarkastuk-siin. Kuulonsuojaus on otettava käyttöön, kun melu on 85 dB tai sen yli. Korvan melualtistustaso ei saa ylittää 87 dB:ä.

Riskin arviointi on pidettävä ajan tasalla, kun työmenetelmissä tai työolo-suhteissa on tapahtunut merkittäviä muu-

toksia tai kun työntekijän terveydentilan seuranta osoittaa sen tarpeelliseksi.

ImpulssimeluImpulssimelu sisältää korkeita melu-huippuja. Niitä syntyy esimerkiksi vasa-ran iskuista metallia vasten. Impulssi-meluna pidetään melua, jonka melu-huiput kestävät alle sekunnin ja ovat yli 15 dB taustamelua voimakkaampia. Impulssimelu on korvalle haitallisempaa kuin tasainen melu.

Melun voimakkuus ja mittaus Melun voimakkuuden mittayksikkönä käytetään desibeliä (dB). Desibeliasteikko on logaritminen. Tämän takia kaksi melu-lähdettä, joista kumpikin erikseen aiheut-taa 85 desibelin melun, saavat yhdessä aikaan noin 3 desibelin lisäyksen, eli melu-taso on silloin noin 88 dB eikä 170 dB.

Usein melutasot vaihtelevat autokorjaa-moissa niin, ettei hetkellinen äänitason mittaus anna luotettavaa kuvaa todelli-sesta altistuksesta. Tällöin voidaan mitata meluannos, joka ilmoittaa äänienergian keskiarvoa vastaavan melutason mittaus-aikana. Mittari voidaan antaa työntekijälle koko päiväksi. Mikrofoni tulee kiinnittää hartialle korvan kohdalle.

Oheisessa taulukossa on henkilökoh-taisen annosmittauksen tuloksia.

Keskimääräinen melu työpäivän aikana

Raskaan kaluston korjaamo 83 ± 5 dB

Henkilöautokorjaamo 80 ± 5 dB

Peltikorjaamo 90 ± 5 dB

13 Fysikaaliset haittatekijät


Korjaamoissa yleisesti käytettävien käsi-työkalujen melutasot ja keskimääräiset hajonnat on esitetty alla olevassa taulu-kossa.

Työkalu A-Äänitaso(db)

Keskihajonta(db)

llmameisseli 109 3,5

Mutterinväännin 100 4

Laikkahiomakone 101 6

Talttavasara 110 -

Paineilmapuhdistus 106 -

Pesupistooli 90 5

Melun haitat Melu vaikuttaa kuuloelimen lisäksi myös ihmisen muihin elintoimintoihin. Se lisää stressiä ja vaikeuttaa viestintää työpai-kalla.

Pitkäaikainen melu voi vioittaa sisäkor-vaa ja aiheuttaa parantumattoman kuulo-vamman. Kuulovika syntyy ja kehittyy hitaasti ja oireettomasti.

Kuulovamman syntyyn vaikuttavia tekijöitä:• melutaso• altistusaika• melun taajuusjakauma • melun laatu• tauot altistuksessa• yksilöllinen herkkyys• kuulonsuojaus.

Yksilöllisen herkkyyden vaikutus kuu-lovamman vaikeuteen on erittäin suuri. Melualtistuksen raja-arvo on 85 dB. Kol-men desibelin lisäys äänen voimakkuu-dessa merkitsee äänitehon kaksinkertais-tumista. Jos meluannos halutaan pitää ennallaan, altistumisaika on vähennettävä

puoleen. Tämän perusteella on laskettu turvalliset melussaoloajat:

Äänenvoimakkuus enintään, db (A)

Turvallinen melussaolo päivittäin

85 8 t

88 4 t

91 2 t

94 1 t

97 30 min

100 15 min

103 8 min

106 4 min

109 2 min

112 1 min

115 ei lainkaan

Tärinä

Tärinä on kappaleen edestakaista liikettä. Työssä se voi kohdistua ihmisen koko kehoon tai vain käsiin. Käsiin kohdistuva tärinä syntyy joko käsityökalun iskevästä edestakaisesta liikkeestä, kuten erilaisissa talttausvasaroissa, tai pyörivästä liik-keestä, kuten hiomakoneissa. Autokorjaa-moissa altistutaan käteen kohdistuvalle tärinälle käytettäessä peltileikkureita, hiomakoneita tai paineilmakäyttöisiä mut-terinvääntimiä. Tärinästä aiheutuvia hait-toja on esiintynyt eniten raskaan kaluston korjauksessa.

Hyvin pieniä tärinätaajuuksia (alle 1,5 Hz) esiintyy kulkuneuvoissa. Kehotärinä saattaa aiheuttaa erityisesti alaselän sai-rauksia tai selkärangan vammoja. Tärinä voi vaikuttaa myös tasapainoelimeen ja aiheuttaa pahoinvointia.


Pienitaajuista tärinää (1,5–16 Hz) esiin-tyy ajoneuvoissa ja koneiden hoitoalus-toissa. Joidenkin sisäelinten ominaistaa-juudet ovat tällä alueella. Ominaistaajuu-della kyseinen elin alkaa värähdellä ja aiheuttaa terveyshaittaa.

Käsitärinä voi aiheuttaa terveyshaittaa verenkierrolle, tuki- ja liikuntaelimille tai hermostolle. Tärinätaudin oire on valko-sormisuus. Oireet voivat vaihdella lievistä yhden sormen valkosormisuuskohtauk-sista erittäin vakaviin sormien kudosmuu-toksiin. Oireita edeltää käsien puutunei-suus, pistely ja kipu. Myöhempiä seu-rauksia saattavat olla hienomotoriikan ongelmat ja puristusvoiman aleneminen.

Tärinän haittavaikutukset riippuvat tärinän voimakkuudesta ja taajuudesta sekä altistumisajan pituudesta.

Työnantajan tulee olla selvillä käytettä-vien koneiden ja laitteiden aiheuttamasta tärinäaltistuksesta (48/2005). Käsitärinälle on määritetty alemmaksi toimenpidera-jaksi 2,5 m/s2 ja raja-arvoksi 5 m/s2. Koko kehon tärinälle alemmaksi toimenpidera-jaksi on määritelty 0,5 m/s2 ja raja-arvoksi 1,15 m/s2.

Toimenpiderajan ylittyessä työnantajan on laadittava ja toimeenpantava tärinän-torjuntaohjelma altistumisen ja terveys-haittojen vähentämiseksi. Raja-arvon ylit-tyessä työnantajan on viipymättä ryhdyt-tävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi alle raja-arvon.

Tärinälle altistumista arvioidaan eri työvaiheissa ja työtehtävissä käytettävien koneiden tehollisten käyttöaikojen perus-teella. Arvio tehdään altistumisen kestona työvuoroa kohti.

Koneiden ja laitteiden tärinän haitalli-suuden arvo on kiihtyvyys (yksikkö on m/s2 ). Altistusta arvioitaessa on otettava huomi-oon tärinätaso ja mahdollisuuksien mukaan laitteen käyttöaika. Koneiden val-mistajilta löytyy tiedot koneiden aiheutta-masta tärinätasosta.

Melun ja tärinän torjunta

Melun torjuntaValtioneuvoston päätös työpaikkamelusta koskee työntekijän suojelua melun ai heuttamilta vaaroilta ja haitoilta. Sen mukaan työpaikalle on laadittava melun-torjuntaohjelma, jos työntekijän päivittäi-nen melualtistus ylittää raja-arvon 85 dB tai jos impulssimelun äänenpaineen het-kellinen huippuarvo ylittää 140 Pa. Ohjel-man tarkoitus on rajoittaa melualtistus mahdollisimman vähäiseksi.

Työturvallisuuslaki määrittelee useita melun torjuntatoimenpiteitä ja niiden keskinäisen järjestyksen. Melun torjun-nassa on ensisijaisesti noudatettava seu-raavaa järjestystä:• Melua aiheuttavien värähtelyjen synty

estetään värähtelylähteisiin kohdistuvin toimenpitein.

• Värähtelyjen eteneminen estetään rakenteellisin keinoin.

• Käytetään henkilökohtaisia suojaimia.

Värähtelylähteisiin kohdistuvat torjun-tatoimet tulee asettaa etusijalle, ja ne tulee ottaa huomioon jo uusia osastoja ja laitteita suunniteltaessa. Meluavan koneen vaimentaminen työpaikalla on usein tek-nisesti vaikea ongelma. Tästä syystä tulisi uusia koneita hankittaessa liittää tarjous-pyyntöön meluntorjuntaa koskeva vaati-mus.


Työpaikalla syntyvän melun haitalli-suus sekä meluäänien taajuusjakauma olisi hyvä selvittää mittauksilla. Näin tor-juntatoimet voitaisiin suunnitella oikein ja saada melu torjuttua tehokkaasti.

Valmistajan on ilmoitettava koneen meluarvot käyttöohjeissa. Melun eteneminen voidaan estää esimer-kiksi seuraavilla toimenpiteillä:• eristetään melulähde rakennuksen

rungosta tai muusta koneistosta• asennetaan värähtelyä vaimentavia

aineita tai eristimiä tärinälähteen ja koneen tai rakennuksen rungon väliin (tärinää aiheutuu esimerkiksi osienpe-sukoneista ja kompressoreista)

• koteloidaan melua synnyttävät koneet ja laitteet

• eristetään työntekijät melulähteestä väliseinillä

• asnnetaan ääntä absorboivia materiaa-leja seinä- ja kattopintoihin (matalissa tiloissa kattoon voidaan ripustaa niin sanottuja melusieppoja).

Melulähteen ja suojattavan kohteen välille ei aina ole mahdollista rakentaa umpinaista seinää, mutta osittaisenkin väliseinän rakentaminen voi vähentää melua useilla desibeleillä. Väliseinän kor-keuden tulisi olla vähintään 60 % hallin korkeudesta. Lisäksi kattoon seinän koh-dalle olisi asennettava ääntä imevää mate-riaalia vähintään kolme kertaa seinän ja katon väliin jäävän aukon levyiselle alu-eelle.

Melun etenemistä ja heijastumista voi-daan vähentää asentamalla katto- ja sei-näpintoihin ääntä imevää materiaalia. Toimenpide ei vaikuta äänilähteen välittö-mässä läheisyydessä, mutta kauempana äänilähteestä melu alenee 6–10 desibeliä.

Peltikorjaamossa melu on suhteellisen korkeataajuista, tyypillisesti 1 000–4 000 hertsiä. Ääntä imevän materiaalin tulisi tällöin olla vahvuudeltaan 3–4 cm.

Jos audiometritutkimuksissa havaitaan mahdollinen melusta johtuva alkavakin kuulon heikkeneminen, olisi suotavaa aina käyttää melussa henkilökohtaisia kuulonsuojaimia.

Tärinän torjuntaTärinäaltistumista voidaan hallita seuraa-villa keinoilla:• Selvitetään tärinälle altistavien töiden

toteutusmahdollisuus vaihtoehtoisilla työmenetelmillä.

• Jos kone hankitaan uutena, on myyjältä vaadittava selvitys koneen tärinäar-voista. Vuokrakoneen toimittajalta on vaadittava vastaavanlainen selvitys.

• Vanhojen omien koneiden tärinäarvo-jen selvittäminen kuuluu työnjohdolle. Jos koneiden arvoja ei tunneta, ei konetta voida tärinätyössä käyttää.

• Koneet on huollettava säännöllisesti, jotta koneiden huono kunto ei aiheuta ylimääräistä tärinää.

• Työpäivän kokonaistärinäannosta alen-netaan työnkierrolla sekä töiden sopi-valla tauottamisella.

• Työntekijöiden koulutuksella ja opas-tuksella vähennetään väärien työtapo-jen aiheuttamaa turhaa tärinäaltistusta.

• Terveystarkastustarpeen arvio on teh-tävä työntekijälle, joka käyttää työssään säännöllisesti käsiin kohdistuvaa täri-nää aiheuttavia työkaluja tai altistuu koko kehoon kohdistuvalle tärinälle.

Kuulonsuojaimet

Ellei melun haittoja pystytä riittävästi vähentämään teknisin keinoin, on käytet-tävä henkilökohtaisia kuulonsuojaimia. Autokorjaamoissa kuulonsuojauksen tar-vetta on etenkin peltiosastoilla ja rungon-oikaisupaikoilla.

On olemassa monentyyppisiä kuulon-suojaimia, kuten tulppasuojaimia, kupu-suojaimia, sankasuojaimia ja jopa kypärä-suojaimia. Nykypäivänä elektroniikka on


lisännyt kuulonsuojainten viestintäomi-naisuuksia, joten on mahdollista keskus-tella toisten kuulonsuojaimia käyttävien kanssa ja jopa käyttää matkapuhelinta samanaikaisesti kuulonsuojainten kanssa.

Teknisistä ratkaisuista huolimatta usei-den koneiden melutaso on niin korkea, että koneen käyttäjän henkilökohtainen suojaus on tarpeen. Tekniset ratkaisut vähentävät ensisijaisesti kauempana ole-vien meluhaittoja.

Jos työtilassa on kuulovaurion syntymi-sen vaara, työtilassa ja sen sisäänkäyn-nissä tulee olla kilpi, jossa varoitetaan melutason vaarallisuudesta ja vaaditaan kuulonsuojaimien käyttämistä.

Kuulonsuojaimia on kupu- ja tulppa-suojaimia. Kupusuojaimet ovat sopivat, jos melua on vain ajoittain. Ne ovat nopeat ja helpot asettaa korville, ja niiden puhtaanapito on helppoa. Tulppasuojai-met sopivat tehtäviin, joissa suojaimia tarvitaan yhtäjaksoisesti. Ne ovat kevyitä ja soveltuvat myös kuumiin, kosteisiin ja pölyisiin työympäristöihin.

Kupusuojaimet vaimentavat melua 20–30 dB. Tehokkaimmin ne vaimentavat korkeita taajuuksia. Vaahtomuoviset tul-pat ovat vaimennukseltaan lähes saman-tasoiset. Kertakäyttöisillä tulpilla päästään 25–30 desibelin ja toistuvaan käyttöön tarkoitetuilla tulpilla 15–30 desibelin vai-mennukseen. Tehokas vaimennus edellyt-tää, että tulpat on asetettu paikoilleen huolellisesti. Jos tulpat asetetaan huoli-mattomasti, saavutetaan vain noin 10 desibelin vaimennus. Sangalliset tulpat vaimentavat noin 5 dB muita suojaimia vähemmän.

Suojaimet on asetettava paikoilleen ennen meluun menemistä tai melun alka-mista, ja niitä on käytettävä koko melus-saolon ajan. Työntekijöiden kannattaa kokeilla eri suojaintyyppien sopivuutta ja käyttömukavuutta.

Kuulonsuojaimia käytettäessä on myös huomioitava mahdolliset uudet riskiteki-

jät. Jos henkilöllä on jo kuulonalenema, voi kuulonsuojainten käyttäminen hävit-tää suuntakuulon ja jopa kaiken äänen ympäriltä, josta voi aiheutua tapaturman-vaara.

Valaistus

Hyvä valaistus vähentää tapaturmia ja virheitä, parantaa työn laatua sekä lisää viihtyvyyttä. Työtilan oikea valaistus antaa parhaan mahdollisen näkyvyyden eri toi-mintoihin sekä jäsentää tilaa ja ohjaa huomiota tarpeellisiin kohteisiin. Työti-lassa ja kulkuväylillä tulee olla tasainen yleisvalaistus. Työtehtävien vaatima lisä-valo saadaan paikallisvalaistuksella.

Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi, joka ilmoittaa tietylle pinnalle tule-van valon määrän. Mittaamiseen käyte-tään luksimittaria.

Seuraavassa käytännön suosituksia autoalan työtilojen yleisvalaistuksesta:

• huoltohalli 300–500 luksia

• autojen pesutila 300–500 luksia

• maalaamo 500–600 luksia

• peltiosasto 400–600 luksia

• henkilöstötilat 100–150 luksia

• varaosavarasto 300–500 luksia

• toimistotilat 300–500 luksia

• myyntitilat 200–300 luksia

Valotiheys ilmaisee pintojen säteilemän tai heijastaman valon määrän. Sen yksikkö on kandela/m2 . Valotiheys on siis sen valon mitta, jonka näkökohde heijas-taa silmiin. Valotiheys muodostuu valais-tuksen voimakkuuden ja pinnan heijastus ominaisuuksien yhteistuloksesta. Valaisimen alapuolella saattaa olla vaalea ja tumma pinta. Valaistuksen voimakkuus on kummallakin pinnalla sama, mutta koska tumma pinta heijastaa huonosti


valoa, sen valotiheys jää pienemmäksi kuin vaalean pinnan.

Valotiheyteen vaikuttavat olennaisesti pintojen heijastusominaisuudet. Niitä kuvataan heijastumissuhteella. Jos pinta heijastaa kaiken siihen kohdistuvan valon, kuten täysin valkoinen pinta, sen heijastumissuhde on 100 %. Jos pinta ei heijasta valoa lainkaan, vaan imee kaiken siihen saapuvan valon, kuten täysin musta pinta, sen heijastumissuhde on nolla. Seuraavassa esimerkkejä eri pinto-jen heijastumissuhteista:

• valkoinen lumi 60 %

• tiiliseinä 10–30 %

• vaaleat värit noin 50 %

• tummat värit noin 10 %

Hyvälle valaistukselle voidaan asettaa useita vaatimuksia. Valaistuksen riittävyys on yksi perusvaatimuksista. Yleisvalais-tuksen lisäksi tarvitaan esimerkiksi auton alla ja moottoritilassa työskenneltäessä paikallisvalaisinta. Sitä tarvitaan myös koneiden ja laitteiden vieressä, jos teh-tävä työ vaatii tarkkuutta.

Valaistuksen tasaisuus ei saisi vaihdella kovin suuresti. Epätasainen valaistus rasittaa silmiä, koska ne joutuvat sopeutu-maan vaihteleviin valotiheyksiin. Silmän sopeutuminen on hidasta, mikä aiheuttaa tapaturmavaaran. Toisiinsa rajoittuvien tilojen, kuten huoneiden ja käytävien, valaistusvoimakkuuksien erot eivät saisi olla viidesosaa suurempia. Kesäaikana erot auringon valaisemien ja kaukana ikkunoista olevien huoneenosien välillä voivat olla suuret. Tällöin valaistuseroja pitäisi tasoittaa keinovalaistuksella ja vaa-leilla seinäpinnoilla. Työkohteen tulisi olla aina ympäristöä valoisampi.

Häikäisy vaikeuttaa näkemistä ja rasit-taa silmiä. Häikäisy on suoraa silloin, kun joudutaan katsomaan esimerkiksi suoraan päin valaisinta tai valaisin on sijoitettu

niin alas, että se joutuu näkökenttään työkohdetta katseltaessa. Suoran häikäi-syn estämiseksi valaisimet olisi sijoitet-tava riittävän korkealle tai varjostettava.

Häikäisy on epäsuoraa, kun valolähde kuvastuu pöydän tai katseltavan kohteen pintaan. Se voidaan estää sijoittamalla valaisimet siten, että ne valaisevat sivusta tai takaviistosta eivätkä suoraan edestä.

Valaisimien ja ikkunoiden likaantumi-nen voi heikentää valaistusvoimakkuutta jopa 50 %. Loistelampun ja elohopeahöy-rylampun valaistusvoimakkuus heikkenee jo käyttöiän aikana 15 %. Suunniteltaessa valaistusta tulisi valaisimet sijoittaa siten, että ne eivät likaannu helposti ja ovat vaivatta huollettavissa. Lamput tulisi vaih-taa riittävän usein. Valaisimien vaihtoa ryhmittäin suositellaan. Suunnittelussa tulisi pyrkiä siihen, että suurien ikkuna-pintojen läheisyydessä olevia valaisimia ei tarvitse käyttää valoisana aikana. Myös kattoikkunoilla voidaan lisätä päivänva-lon osuutta.

Säteily

Valon tuottamiseen käytetään korjaa-moilla myös lasersädettä. Sitä käytetään tarkoissa rungontarkistus- ja mittaustehtä-vissä.

Laserin käytön turvallisuudesta on huolehdittava työtä järjesteltäessä. Lait-teen käytössä on huomattava, että vaikka autokorjaamossa käytettävät laitteet ovat pienitehoisia, säteilysuihku ei saa osua silmiin. Käyttöohjeisiin tulee tutustua.

Ultraviolettisäteilyä (UV-säteily), josta suurin osa on näkymättömän valon aal-lonpituudella, esiintyy autoalalla eniten hitsauksessa. Liialliselle UV-säteilylle altis-tuminen on ihmiselle vaarallista. UV-säteily aiheuttaa muutoksia ihmisen ihoon sekä silmiin, joissa esiintyy kirve-lyä, kuivumista ja muita oireita. Toistuva altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa vakavia iho- ja silmäsairauksia. UV-sätei-


lylle altistavissa töissä on huolehdittava myös aputyöntekijöiden suojaamisesta.

Lämpöolosuhteet

Ihmisen lämpötasapainon säilyminen edellyttää, että aineenvaihdunnan jatku-vasti tuottama lämpömäärä sekä elimistön ympäristöön eri tavoin luovuttama lämpö-määrä ovat tasapainossa.

Lämpötasapainoon vaikuttavat työnte-kijän vaatetuksen lämmöneristävyys ja työympäristön lämpöolosuhteet, joihin kuuluvat ilman lämpötila, suhteellinen kosteus, liikenopeus ja ympäristön läm-pösäteily.

Puutteet lämpöolosuhteissa ilmenevät kylmyyden, kuumuuden, kosteuden, kui-vuuden tai vedon tunteina. Vedon tunne aiheutuu kehon jonkin osan paikallisesta jäähtymisestä. Se taas saattaa johtua• normaalilämpöisen ilman liian

nopeasta liikkeestä • normaalinopeudella liikkuvan ilman

alhaisesta lämpötilasta• voimakkaasta lämmön siirtymisestä

säteilemällä kylmään pintaan.

Pystysuora lämpötilaero nilkkojen ja niskan tason välillä ei saisi olla suurempi kuin kolme astetta.

Lisätoimet, esimerkiksi lisätauotus, ovat tarpeen, jos lämpötila on työpäivän aikana pitkään yli 28 °C.

Suositeltava suhteellinen ilmankosteus on 20–50 %.

Korjaamoissa joudutaan usein auko-maan ovia, mikä aiheuttaa talvisaikaan lämpötilan laskua ja vetoa ainakin ovien läheisyydessä. Näin tapahtuu varsinkin raskaan kaluston korjaamoissa, joissa ovet ovat korkeat, ja oviverhokojeiden käyttöä on vaikea toteuttaa teknisesti.

Sen sijaan matalaovisissa paikoissa, joissa ovia joudutaan aukomaan usein, kuten henkilöautokorjaamoissa, oviverho-kojeet ovat osoittautuneet hyviksi.

Kylmän ilmavirran estämiseksi ovet tulisi voida sulkea nopeasti, ja niiden tulisi taittua sivulle. Vetoa voidaan vähen-tää myös eristämällä lähinnä ovea oleva työpiste kevyellä seinällä. Lattiavetoa voi-daan vähentää lattialämmityksen avulla.

Kylmien raskaan kaluston ajoneuvojen aiheuttamaan säteilyvetoon voidaan vai-kuttaa järjestelemällä töitä ja pesemällä autot ennen korjaamon puolelle tuomista.

Toimistossa vetoa voidaan vähentää sijoittamalla työpöydät riittävän kauas kylmistä ikkunapinnoista. Tarvittaessa voidaan ikkunapenkkiin asentaa 50–80 cm korkea lisälasi.

Etelään päin oleviin ikkunoihin on syytä asentaa kalvot, markiisit, säteilyver-hot tai vastaavat, jotta voidaan estää häi-käisy ja lämpötilan liiallinen nousu.

Suositeltavat lämpötilat erilaisissa töissä

Lämpötila Ilman liike

Kevyt istumatyö 21–25 °C alle 0,1 m/s

Muu kevyt työ 19–23 °C alle 0,5 m/s

Keskiraskas työ 17–21 °C alle 0,7 m/s

Raskas työ 12–17 °C alle 1,0 m/s


Työpaikan ilmassa kaasuna, höyrynä, sumuna, utuna tai pölynä esiintyviä aineita joutuu elimistöön hengitysteitse. Vaikutus riippuu siitä, miten helposti ne pääsevät keuhkoihin ja kuinka haitallisia aineet ovat.

Ruoansulatuskanavan kautta elimistöön kulkeutuvista aineista haitallisia ovat hapot ja myrkyt.

Ihon kautta vaikuttavia aineita ovat öljyt, liuotinaineet, hapot, emäkset ja eräät metallit.

Kemiallinen altistus aiheutuu pääasi-assa epäpuhtauksia sisältävän ilman hengittämisestä ja aineiden joutumisesta iholle tai silmiin.

Työnantajan on tunnistettava kemiallis-ten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvi-oitava niiden turvallisuus- ja terveysriskit. Altistuminen on rajoitettava niin vähäi-seksi, ettei työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheudu haittaa.

Työntekijöille on annettava vaarallisista aineista tarpeelliset tiedot. Työnantaja ei saa käyttää sellaista kemikaalia, josta hänellä ei ole käytettävissä varoitusmer-kintöjä ja käyttöturvallisuustiedotetta tai niitä vastaavia tietoja.

Työterveyslaitos on julkaissut tietokort-teja kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen töissä (KAMAT-kortit). Korteista löytyy apua muiden muassa automaalauk-sen, metallien hionnan tai rasvanpoiston työturvallisuuteen. Kortit löytyvät kamat-hakusanalla Työterveyslaitoksen internet-sivuilta.

Vaaralliset kemikaalit

Kemikaalin käyttäjä tarvitsee tietoja kemi-kaalin koostumuksesta ja ominaisuuksista voidakseen käyttää sitä turvallisesti. Tie-toja vaaraa aiheuttavasta kemikaalista antavat sen valmistaja, maahantuoja ja markkinoille tai käyttöön luovuttaja. Tie-dot ilmenevät päällysmerkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista.

Kemikaali on palo- ja räjähdysvaarallinen, jos se on• räjähtävä• hapettava• syttyvä tai erittäin helposti syttyvä.

Kemikaali on terveydelle vaarallinen, jos se on• haitallinen• ärsyttävä• herkistävä • syövyttävä • syöpää aiheuttava• perimää vaurioittava• lisääntymiselle vaarallinen • myrkyllinen tai erittäin myrkyllinen.

14 Kemialliset haittatekijät


Kemikaali on ympäristölle vaarallinen, jos se ympäristöön jouduttuaan voi aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäris-tölle tai sen osalle.

Kemikaaliasetuksessa vaaralliset kemi-kaalit on ryhmitelty niiden palo- ja räjäh-dysvaarallisten sekä terveydelle ja ympä-ristölle vaarallisten ominaisuuksien perusteella.

Työpaikan ilmassa esiintyvien epäpuh-tauksien haitallisuutta arvioitaessa ja mitattaessa vertailuarvoina käytetään hai-talliseksi tunnettuja pitoisuuksia (HTP-arvot). HTP –arvot on vahvistettu työtur-vallisuuslain (738/2002) 38§ 4 momentin nojalla annetulla sosiaali- ja terveysminis-teriön asetuksella (538/2018). Ajantasaiset HTP arvot löytyvät sosiaali- ja terveysmi-nisteriön kotisivuilta. Näillä arvoilla tar-koitetaan sellaisia enimmäispitoisuuksia, joille alttiina lähes kaikkien työntekijöi-den uskotaan voivan jatkuvasti työsken-nellä kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa.

Pitoisuudet voidaan ilmaista joko kes-kimääräisenä arvona tai arvona, jota ei saa ylittää. Arvot ilmoitetaan yksikköinä cm3/m3 (= ppm) ja mg/m3 .

VaroitusmerkinnätVaroitusmerkin yläpuolella on kirjaintun-nus, joka viittaa sosiaali- ja terveysminis-teriön aineluetteloon. Varoitusmerkkien kirjaintunnukset ja niiden nimet ovat seu-raavat:

E räjähtävä

F helposti syttyvä

T myrkyllinen

Xn haitallinen

C syövyttävä

O hapettava

F+ erittäin helposti syttyvä

T+ erittäin myrkyllinen

Xi ärsyttävä

N ympäristölle vaarallinen

Akuutisti myrkylliset aineet.

Helposti syttyvät aineet.

Hapettavat aineet.

Akuutisti myrkylliset aineet, iho-, silmä- ja hengitystieärsytystä aiheuttavat aineet, ihoherkistäjät.

Räjähdysvaaraa aiheuttavat aineet.

Syövyttävät aineet, vakavan silmävaurion vaaraa aiheutta-vat aineet.

Elinvaurioita aiheut-tavat karsinogeeni-set, mutageeniset ja lisääntymismyrkylli-set aineet, hengitys-tieherkistäjät.

Ympäristölle vaaralliset aineet.

Paineenalaiset kaasut, nestey-tetyt kaasut.

14 Kemialliset haittatekijät


Kemikaalin päällysmerkinnätKemikaalin päällyksessä tulee olla seuraa-vat merkinnät:• valmisteen kauppanimi • kemikaalin markkinoijan tai käyttöön

luovuttajan nimi, osoite ja puhelinnu-mero

• valmisteen sisältämät vaaralliset aineet• varoitusmerkit ja niiden nimet• H-lausekkeet eli vaaralausekkeet• P-lausekkeet eli turvalausekkeet• vähittäismyyntiin tarkoitetun valmis-

teen sisällyksen määrä ja muut turvalli-sen käytön edellyttämät lisämerkinnät.

Päällymerkintävaatimukset on esitetty CLP-asetuksessa.

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote sisältää yksityis-kohtaiset tiedot esimerkiksi aineen koos-tumuksesta, ominaisuuksista, palo- ja räjähdysherkkyydestä, aineen aiheutta-mista vaaroista terveydelle ja niiden tor-junnasta sekä kuljetuksesta, varastoin-nista ja jätteen käsittelystä.

Vastaanottajan tulee varmistaa, että vaarallisen kemikaalin päällykset on mer-kitty asianmukaisesti ja että kemikaalista on toimitettu työpaikalle käyttöturvalli-suustiedote. Käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä työpaikalla järjestettyinä ja arkistoituina, ja niiden pitää olla kaikkien työntekijöiden saatavilla.

Ennen kuin aineita käytetään työpai-kalla, on työntekijälle annettava tarpeelli-set tiedot niiden käyttöturvallisuudesta, käytöstä, suojauksesta ja ensiapuvalmiu-desta. Tiedotteen tulee olla saatavilla työskentelytilassa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Kemiallisia haittoja sisältäviä työvaiheita

Seuraavat työt auto- ja konekorjaamoissa altistavat terveydelle vaarallisille pölyille, savuille, kaasuille ja huuruille:• ruiskumaalaus ja ruosteenestokäsittely• osien pesu• moottorin pesu• ajoneuvojen pesu ja vahaus• osien puhdistus ja karstan poisto• hitsaus• hionta ja pohjustushionta maalauksessa• jarrujen korjaus• akkujen lataus• dieselsuuttimien koestus• ajoneuvojen koekäyttö• jarrujen ja kytkinten korjaus• lasikuitukorjaukset• muoviosien liimaus• ilmastointilaitteen kemikaalien täyttö ja

tyhjennys• urean tankkaus ja käyttö.

Osien pesuOsat pestään korjaamoissa joko käsin tai koneellisesti. Käsinpesu tehdään yleensä avonaisessa altaassa. Mikäli pitkäaikai-sessa pesussa ilmaan haihtuu terveydelle vaarallisia liuotinaineita, ne tulee poistaa paikallisimulla. Koneellisesti voidaan pestä joko altaassa tai suljetussa pesuko-neessa. Mikäli allaspesussa käytetään pulsaattoria, se on varustettava paikallisi-mulla. Varsinaisia pesukoneita käytettä-essä on otettava huomioon niistä annetut käyttö- ja suojeluohjeet.

Käsin pestäessä on otettava huomioon liuotinaineiden rasvanpoisto-ominaisuu-det ja käytettävä liuottimelta suojaavia suojakäsineitä.

OsienpesukoneetOsat tulee puhdistaa ja pestä tähän tar-koitetulla laitteella. Jos osia on paljon, ne tulee puhdistaa suljetussa, tuuletetussa pesukoneessa, höyryrasvanpoistolait-


teessa, jossa on jäähdytyskierukka ja imu-laitteet, tai erillisessä tuuletetussa kaa-pissa.

On muistettava, että suljetun osienpe-sukoneen luukkua ei saa avata välittö-mästi pumpun pysähdyttyä vaan on odo-tettava muutama minuutti. Näin suurin osa höyryistä poistuu ilmanvaihtoputken kautta eikä pääse korjaamotiloihin.

Moottorin pesuMoottorin pesussa ilmaan haihtuu sitä enemmän epäpuhtauksia, mitä kuumempi moottori on. Moottori tulisi pestä jäähty-neenä ja mahdollisuuksien mukaan omassa pesuhallissa tai tähän pesuun varatussa paikassa. Moottori on tarvitta-essa pestävä myös ennen moottoritilassa tehtäviä asennuksia.

Ajoneuvojen pesuAjoneuvo voidaan pestä käsin, korkeapai-neruiskulla tai kaaripesukoneella. Pesuun käytetään myös omalla polttimella varus-tettuja pesukoneita, joissa paine ja lämpö-tila ovat korkeat.

Ruiskupesussa, varsinkin uusien ajo-neuvojen vahanpoistossa, epäpuhtauksia syntyy aina enemmän kuin käsinpesussa. Pesupaikan ilmastoinnin tulee olla riit-tävä. Hengityksensuojaimia tulee käyttää tarvittaessa, varsinkin puhdistettaessa ajoneuvoa sisältä. Korkeapaineruiskulla pestäessä on varottava vesisuihkun tai lian sinkoutumista kasvoille tai silmiin.

Auton pesussa tulee käyttää suojakäsi-neitä ihottuman estämiseksi.

Osien puhdistusOsien puhdistuskeinoja ovat paineilman käyttö, harjaaminen, hiominen, syövyttä-minen ja hiekkapuhallus tai metalliruis-kutus.

Haitallisimmat aineet esiintyvät pölynä. Käsin puhdistettaessa tulisi paitsi suojata itsensä myös ottaa huomioon muut lähellä työskentelevät.

Bensiinimoottorien osien sekä sylinte-rinkansien ja -lohkojen puhdistuksessa tulee ottaa huomioon, että pölyssä on mukana myös polttoaineesta erottunutta lyijyä.

Osien puhdistuskaappiAhtimien ohjainrenkaiden ja muiden pie-nosien puhdistamiseen voidaan käyttää erityistä kaappia. Puhdistavana aineena käytetään joko metallikuulia, lasikuulia tai hiekkaa.

Hionta ja isosyanaatitHioa voidaan joko käsi-, penkki-, pyörö-, taso- tai nauhahiomakoneilla. Hionnassa syntyvät epäpuhtaudet ovat pääasiallisesti pölyjä. Pölyjen haitallisuus riippuu hion-tatavasta ja hiottavasta aineesta.

Nykyään autojen puskureiden, lasitii-visteiden, autojen sisäosien ja maalien valmistuksessa käytetään isosyanaatteja. Tällaisten osien työstössä ja niiden läm-pötilan noustessa osista vapautuu tervey-delle haitallisia isosyanaatteja. Suuret isosyanaattipitoisuudet työpaikan ilmassa voivat välittömästi aiheuttaa ärsytysoi-reita, kuten kutinaa nielussa, nenän tuk-koisuutta ja ärsytysyskää. Ammattitautina työntekijä voi saada allergisen astman.

Isosyanaattialtistusta voidaan vähentää seuraavilla keinoilla:• Tunnistetaan isosyanaattipitoiset osat ja

maalit. • Työntekijät perehdytetään oikeisiin

työtapoihin ja käyttöturvallisuustiedot-teisiin.

• Jäteosat sijoitetaan kannellisiin, mielui-ten poistolla varustettuihin jäteastioi-hin.

• Käytetään mieluiten paikallispoistoilla varustettuja työkaluja. Maalaustöiden yhteydessä tehtävässä pohjustushion-nassa voidaan käyttää käsihiomakonee-seen liitettyä pölynpoistojärjestelmää. Kiinteissä hiomakoneissa tulee olla paikallispoistojärjestelmä.


• Huolehditaan korvausilman riittävyy-destä ja ohjataan ilmanvirtaus oikein.

• Vältetään palautusilman käyttöä.

Hengityksensuojaimena tulee käyttää raitisilmanaamaria tai puhallinsuojainta, joka samalla estää kasvojen ihon kautta tapahtuvaa altistumista. Riittävä suojautu-minen varmistetaan käyttämällä aerosoli-suodatinta (P3) ja kaasusuodatinta (A2) sekä tarvittaessa syaanivetysuodatinta (B2). Ihoaltistusta voidaan vähentää käyt-tämällä suojavaatetusta ja kemikaalisuoja-käsineitä.

Jarrujen ja kytkinten korjausJarrujen ja kytkinten korjauksissa on otet-tava huomioon niissä mahdollisesti syn-tyvä pöly. Asbestia sisältävät tuotteet ovat kiellettyjä. Jarrujen ja kytkimien osissa käytetään myös keraamisia aineita, jotka on luokiteltu syöpävaarallisiksi.

Korjattavia pintoja puhdistettaessa tulee käyttää tätä tarkoitusta varten rakennettuja laitteita tai tehokasta paikal-lispoistoa. Pinnat voidaan vaihtoehtoisesti kostuttaa tai pestä vedellä ennen puhdis-tamista. Jos töissä käsitellään asbestia sisältäviä osia tai tuotteita, ne tulee tehdä tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa, joka on varustettu tehokkaalla paikallis-poistolla.

Vanhoja jarruhihnoja poistettaessa, kytkimiä korjattaessa ja muita asbestia sisältäviä osia käsiteltäessä on tärkeää, että käytetään paikallispoistoa tai että pöly pestään pois vesi-saippualiuoksella. Pesuliuos tulee kerätä erikseen talteen.

Paineilmaa sellaisenaan ei saa käyttää puhdistukseen. Vanhat, käytöstä poistetut osat tulee säilyttää suljetussa kannelli-sessa astiassa.

Dieselsuuttimen koestus Dieselsuuttimien koestuksessa tulee ottaa huomioon työvaiheen aikana syntyvä öljysumu. Painesuihkun osumista ihoon tulee välttää.

LasikuitukorjauksetLasikuitukorjauksissa tulee ottaa huo-mioon sahauksesta ja hionnasta syntyvä pöly. Työtilassa tulee olla riittävä yleisil-manvaihto ja haitallisissa työvaiheissa lisäksi asiallinen paikallispoisto tai konei-siin kiinnitetty keskusimurijärjestelmä.

Työntekijän tulee suojata kätensä, sil-mänsä sekä tarvittaessa hengitystiensä.

Akkujen lataus

Akkujen käsittelyyn liittyviä vaaroja ovat sähköiskun ja oikosulun synnyttämät valokaaret sekä akkuhapon eli rikkiha-pon syövyttävyys. Akkuja hapotettaessa on noudatettava työstä annettuja erityis-ohjeita.

Akkuhappoa käsiteltäessä on käytet-tävä henkilökohtaisia suojaimia, kuten suojakäsineitä, kasvojen- ja silmiensuo-jainta sekä tarvittaessa suojaesiliinaa.

Akkuja ladattaessa syntyy vetyä ja hap-pea, jotka voivat sopivassa seossuhteessa ilman kanssa räjähtää helposti. Höyry sisältää myös pieniä määriä syövyttävää rikkihappoa. Jos ilmastointi on riittävä, ei räjähdysvaaraa eikä haittaa terveydelle yleensä ole.

Akkuhappoja ei saa säilyttää lataus-tilassa.

Latausta varten tulee olla erillinen, tuuletettava akkukaappi tai tila, joka on varustettu riittävän tehokkaalla ilmavaih-dolla. Ilmanvaihto tulee tehostaa koneelli-sesti, jos on tarpeen. Ilman tuloaukon on oltava lähellä lattiaa ja poistoaukon vas-taavasti katonrajassa.

Tilapäisesti voidaan enintään kolmea akkua ladata ilman erillistä lataustilaa tai akkukaappia. Tällöin on kuitenkin huo-


lehdittava siitä, että ladattavat akut sijoite-taan sivuun varsinaisilta työskentelypai-koilta, jotta räjähdysvaara olisi mahdolli-simman pieni.

Akkua käsiteltäessä on aina muistet-tava räjähdysvaara. Jäätynyttä tai tyhjää akkua ladattaessa tulee olla erityisen varovainen.

Akkuja ei saa kallistella latauksen, mit-tauksen eikä käynnistysavun aikana.

Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei synny valokaarta.

Kaapelikengät on kiinnitettävä varo-vasti ja tarkistettava huolellisesti, että ne kytketään oikeisiin napoihin.

Lataushuoneessa ja lataustilan läheisyy-dessä on tupakointi ja muun tulen teko ehdottomasti kielletty. Kielto on osoitet-tava varoituskilvellä.

Latauspaikan lähellä on oltava käytettä-vissä henkilökohtaiset suojaimet ja mah-dollisuus silmien huuhteluun.

Suojalaseja tulisi käyttää aina, kun työskennellään akkujen kanssa.

Pakokaasujen aiheuttamat terveysvaarat

Moottoripolttoaineet ovat kemialliselta rakenteeltaan hiilen ja vedyn yhdisteitä eli hiilivetyjä. Moottorin palotilassa hiili-vedyt palavat osittain epätäydellisesti, mistä syntyy terveydelle haitallisia epä-puhtauksia. Korkeassa lämpötilassa ilman happi ja typpi lisäksi reagoivat keskenään synnyttäen myrkyllisiä typen oksideja.

Pakokaasujen haitallisia aineita ovat esimerkiksi hiilimonoksidi eli häkä, typen oksidit, aldehydit ja hiilivedyt.

Pakokaasut sisältävät lisäksi pieniä määriä rikkioksidia, lyijy-yhdisteitä, karsi-nogeeneja ja kiinteitä hiukkasia, kuten nokea.

Kiinteiden hiukkasten tavallisimpia ainesosia ovat hiili ja bensiinimoottorei-den pakokaasussa myös lyijy-yhdisteet. Dieselpakokaasujen nokipartikkelit toimi-

vat tehokkaasti muiden haitallisten ainei-den kantajina. Polttoaineen laadun ja palotavan vuoksi dieselmoottoreiden pakokaasut sisältävät enemmän kiinteitä aineita kuin polttomoottoreiden pakokaa-sut.

Auton pakokaasujen aiheuttamat saas-teet vähenevät, kun häkä, typen oksidit ja palamattomat hiilivedyt pelkistetään ja hapetetaan vaarattomiksi yhdisteiksi kata-lysaattorilla. Yleisin katalysaattorityyppi on niin sanottu kolmitiekatalysaattori. Katalysaattorin kenno voi olla keraami-nen tai metallinen. Pakokaasut virtaavat huokoisen kennoston läpi, joka on pin-noitettu tavallisesti platinan ja rodiumin seoksella. Jotta katalysaattori toimisi mah-dollisimman tehokkaasti, on moottorin käyttämän polttoaineen ja ilman seoksen oltava oikeanlainen. Jos moottoria rasite-taan jatkuvasti paljon, voi katalysaattori lämmetä liikaa ja puhdistusteho huonon-tua. Katalysaattorin lämpötila voi nousta jopa yli 800 °C:n, kun sen normaaliläm-pötila on noin 600 °C.

Jos autossa on katalysaattori, on hyvä muistaa seuraavat seikat: • On vaarallista, jos katalysaattoriin jou-

tuu palamatonta bensiiniä, sillä se syt-tyy ja nostaa lämpötilan korkeaksi. Näin voi käydä, jos moottori ei esimer-kiksi viallisen tulpan takia käy kaikilla sylintereillä. Moottorin on oltava kun-nossa ja oikein säädetty.

• Autossa tulisi aina käyttää lyijytöntä bensiiniä.

• Autoa ei pitäisi käynnistää hinaamalla. Tällöin katalysaattori voi vaurioitua liiallisen polttoaineen syttyessä.

• Autoa ei pitäisi pysäköidä syttyvän aineen, kuten kuivien lehtien tai heini-kon päälle, sillä katalysaattorin korkea toimintalämpötila aiheuttaa palovaaran.

• Polttoainesäiliö pitäisi täyttää ajoissa. Käyntihäiriöt voivat aiheuttaa kataly-saattorin ylikuumenemisen ja vaurioi-tumisen.


Haittojen torjuntaPakokaasujen sisältämien terveydelle vaa-rallisten aineiden haittavaikutukset pysty-tään torjumaan, kun • vältetään tarpeetonta moottorin käyttöä

sisätiloissa ja siirretään ajoneuvot mah-dollisuuksien mukaan työntämällä

• pakokaasunpoistolaitteet ovat riittävän tehokkaat

• pakokaasuimu kytketään pakoputkeen, jos moottoria käytetään paikallaan

• tuuletetaan huoltokuiluja riittävästi, sillä haitalliset aineet ovat yleensä ilmaa raskaampia.

Jos ilman puhtaudesta ei olla varmoja tai sen epäillään aiheuttavan haittoja ter-veydelle, on työilman epäpuhtaudet mitattava. Mittaustuloksia verrataan HTP-arvoihin ja sitoviin raja-arvoihin.

UreaUreaa käytetään pakokaasujen ja päästö-jen pienentämiseen varsinkin raskaan kaluston autoissa. On varottava urean roiskeita iholle, vaatteille ja auton raken-teisiin. Ainetta käsiteltäessä on käytettävä henkilönsuojaimia.

Liuotinaineet

Liuotinaineilla tarkoitetaan orgaanisia nesteitä, joita käytetään muiden orgaanis-ten aineiden liuottamiseen. Tavallisimmin liuotinaineita käytetään autoalalla joko maaleissa, lakoissa, vahoissa, liimoissa ja kiteissä sekä puhdistus- ja pesuaineissa. Liuottimia on erityisesti rasvan ja maan-tiepien poistoon tarkoitetuissa puhdistus-aineissa.

Tavallisimpia liuotinaineita ovat alifaat-tiset hiilivedyt. Tällaisia ovat esimerkiksi White Spirit tyyppiset liuottimet ja aro-maattiset hiilivedyt, kuten tolueeni ja ksyleeni.

Vaikutus ihmiseenLiuotinaineita voi joutua elimistöön pää-asiassa hengityksen tai ihon kautta. Ne vaikuttavat lähinnä keskus- ja ääreisher-mostoon.

Äkillisenä vaikutuksena voi ilmetä hui-mausta, pahoinvointia ja päänsärkyä, ja pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa pysyviä hermovaurioita. Jotkin liuotinai-neet voivat lisätä syöpäsairauden riskiä.

Terveydelle vaarallisimpina liuottimina pidetään bentseeniä, trikloori-etyleeniä, perkloori-etyleeniä, tolueenia ja ksylee-niä. Liuottimet poistavat ihoa suojaavan rasvakerroksen, pääsevät näin ärsyttä-mään ihoa ja voivat aiheuttaa ärsytysihot-tumaa. Liuottimet eivät yleensä aiheuta allergista ihottumaa.

Pitoisuus työilmassaSeuraavat tekijät vaikuttavat liuotinaineen pitoisuuteen ilmassa:• käyttömäärä • käyttötapa (käsinpesu vai konepesu,

sivellinmaalaus vai ruiskumaalaus)• haihtumisnopeus• aineen paloluokka (esimerkiksi palavat

nesteet, joiden leimahduspiste on kor-keampi kuin 55 °C, haihtuvat hitaam-min)

• liuottimien kiehumispiste (mitä alhai-sempi kiehumispiste, sitä helpommin liuotin haihtuu tavallisessa huoneen-lämmössä)

• käyttölämpötila (kuuman moottorin pesussa aineita haihtuu enemmän)

• ilmanvaihto (yleisilmanvaihdon lisäksi tulee järjestää paikallispoisto).


Haittavaikutusten torjuminenHaittavaikutuksia torjutaan vähentämällä työntekijöiden altistumista liuotinaineille. Altistumista voidaan vähentää seuraavilla keinoilla:• Valitaan käyttöön sopivia vaarattomam-

pia aineita.• Valitaan oikeat työmenetelmät ja -tavat.• Järjestetään riittävän tehokas ilmas-

tointi.• Käytetään henkilönsuojaimia.

Moottoriöljyt

Öljylle altistutaan, jos sitä joutuu iholle suoraan roiskeista, jos käsitellään öljyisiä osia ilman suojakäsineitä tai jos öljy pää-see iholle likaantuneiden vaatteiden läpi. Öljylle altistutaan myös hengitettäessä höyrystynyttä öljyä.

Moottoriöljyjen koostumus muuttuu käytön aikana lähinnä korkeiden lämpöti-lojen vaikutuksesta, ja niihin kerääntyy

kulumismetalleja. Käytetyt moottoriöljyt voivat olla haitallisia terveydelle. Ne voi-vat aiheuttaa esimerkiksi iho-oireita, aller-giaa, aknea ja syöpää.

Öljyn aiheuttamia terveysriskejä voi-daan vähentää seuraavilla tavoilla:• Minimoidaan vuodot ja läikkymiset

sekä höyryjen ja kaasujen muodostu-minen.

• Käytetään suojakäsineitä tai ihoa suo-jaavia voiteita ja tarvittaessa suojala-seja.

• Varataan käytetyille trasseleille ja rie-vuille ilmatiiviitä metalliastioita. Öljyi-siä trasseleita ei pidä säilyttää tas-kuissa.

• Varataan työntekijöille asianmukaiset puhdistautumis- ja pesumahdollisuu-det.

• Pidetään työvaatteet erillään muista vaatteista.


ASA-rekisteri

Jos epäillään, että työpaikalla käytettävä tai esiintyvä aine lisää työntekijän vaaraa sairastua syöpään, on riskin olemassaolo selvitettävä. Työnantajan on pidettävä luetteloa käytetyistä aineista ja aineille altistuvista työntekijöistä. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi asbesti ja eräät maalit. Tiedot toimitetaan vuosittain Työterveys-laitokseen valtakunnalliseen ASA-rekiste-riin kirjattavaksi.

Näistä tiedoista muodostuu ammatis-saan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille altistuvia työnte-kijöitä koskeva tiedosto eli ASA-tiedosto, jota ylläpitää Työterveyslaitos.

KAMAT-kortit

Tietokortit kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissäKAMAT-tietokortteihin on koottu tietoa kussakin ammatissa tai työtehtävässä ylei-simmin esiintyvistä kemikaaleista, altistu-misen suuruusluokasta, altistumiseen vaikuttavista tekijöistä, altistumiseen liit-tyvistä terveysriskeistä ja ammatissa mah-dollisesti esiintyvistä työperäisistä sai-rauksista.

Lisäksi korteissa annetaan ohjeita altis-tumisen ja terveysriskien vähentämiseksi.

Niihin on myös koottu linkit kemikaali-kohtaisiin tietolähteisiin.

TarkoitusKorttien tarkoitus on antaa pohjatietoa merkityksellisimmistä kemiallisista altis-teista eri metalliteollisuuden työtehtä-vissä, joita tehdään erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Esim. työter-veyshuoltohenkilöstö voi hyödyntää tätä tietoa suunnitellessaan työpaikkaselvityk-siä tai terveystarkastuksia. Kortit eivät korvaa työpaikkaselvityksiä, mutta autta-vat selvitysten tekijää kiinnittämään huo-miota todennäköisimmin riskiä muodos-taviin altisteisiin sekä altistumiseen ja siten myös riskin suuruuteen vaikuttaviin tekijöihin.

Kenelle?Tietokortit on tarkoitettu esimerkiksi työ-terveyshuollon henkilöstön käyttöön hei-dän arvioidessaan työntekijöille työstä aiheutuvia mahdollisia terveyshaittoja. Ne ovat hyödyksi myös työnantajille ja työ-paikkojen työsuojelusta vastaaville henki-löille sekä itse työntekijöille työolojen suunnittelussa ja työhön liittyvien kemi-kaaliriskien kartoittamisessa.


Henkilönsuojauksen tarve perustuu työn vaarojen arviointiin. Työntekijöille on hankittava tarkoituksenmukaiset henki-lönsuojaimet, jos ei löydy muita keinoja torjua tapaturman tai sairastumisen vaa-raa. Suojainten on oltava CE-merkittyjä. Suojaimissa on oltava yksityiskohtaiset suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet.

Suojaimet ovat henkilökohtaisia, ja ne on huollettava ja tarkastettava säännölli-sesti. Työntekijän on hoidettava huolelli-sesti käyttöönsä annettua suojainta ja ilmoitettava siinä ilmenneistä vioista ja puutteista.

Silmiensuojaimet

Silmätapaturmat ovat autoalalla, erityisesti huoltoja korjaamotoiminnoissa, hyvin merkittävä eripituisten poissaolojen ai heuttaja. Työtapaturmista yli 20 prosent-tia on seurausta silmätapaturmista. Liitot ovat sopineet yhteisen ohjeiston tekemi-sestä työehtosopimuksessa olevista suoja-silmälasien määräyksistä.

Silmätapaturmia aiheuttavat Tapatur-mavakuutuskeskuksen tekemien tilasto-jen mukaan yleisimmin hiukkaset, pöly ja roskat, kipinät, roiskeet, lastut, iskut, esi-neet ja kemikaalit. Tapaturmatilastojen perusteella eniten silmätapaturmia sattuu työskenneltäessä käsikäyttöisillä työka-luilla, esineiden käsittelyssä ja käytettä-essä koneita.

Silmätapaturmien estämisen perustana on työpaikalla tehtävä järjestelmällinen ja säännöllinen vaarojen selvittäminen ja arviointi siten, kuin työturvallisuuslaissa ja muussa työturvallisuuslainsäädännössä määrätään. Sen perusteella määritellään tarvittavat toimenpiteet. Ensisijainen keino estää tapaturmia on käyttää turval-lisia työmenetelmiä, työtapoja ja työväli-neitä.

Silmätapaturmien estämisessä voidaan työn mukaan käyttää toisistaan poikkea-via suojainratkaisuja. Työn lisäksi työolo-suhteet, käytettävissä oleva tila ja muut sen kaltaiset tekijät vaikuttavat suojaimen valintaan. Myös tarve suojata silmien lisäksi työntekijää muultakin osin vaikut-taa käytettävän suojaimen valintaan. Tavallisimpia silmien suojaamisen käytet-täviä henkilönsuojaimia ovat suojalasit (suojasilmälasit), suojanaamari eli maski ja huppumallinen suojain.

Suojasilmälaseja saa myös näkökyvyn mukaan hiotuilla linsseillä. Näkökyvyn mukaan hiottujen suojasilmälasien tulee täyttää standardin EN 166-168 vaatimuk-set.

Standardin vaatimusten lisäksi on olen-naista, että suojasilmälasien kokoaikainen käyttö on mahdollisimman helppoa ja miellyttävää. Tähän päästään, kun suoja-silmälasit ovat oikeankokoiset (linssien koko, nenäsillan leveys ja sangan pituus). Hyvin olennaista on, että suojasilmälasit ovat tehtävään työhön ja työolosuhteisiin liittyvien tapaturman vaarojen torjuntaan tarkoituksenmukaiset ja työolosuhteisiin soveltuvat.

15 Henkilönsuojaimet


Hengityksensuojaimet

Seuraavat autokorjaamoiden työt edellyt-tävät hengityksensuojainten käyttöä:• ruiskumaalaus• auton alustan ruosteenestokäsittely• liuotinaineruiskutuspesu, kuten moot-

toripesu tai suurien pintojen pesu• hionta ja muut pölyävät työt• karstanpoisto• lasikuitukorjaukset.

Suojaimen valinta aloitetaan selvittä-mällä ilman epäpuhtaudet. Selvityksen perusteella päätetään, tarvitaanko suo-jainta. Tarvittaessa hankitaan epäpuhtauk-silta suojaavia suojaimia ja työntekijät koulutetaan niiden oikeaan käyttöön ja huoltoon.

Suojaimien suodattimet on vaihdettava riittävän usein. Yleispätevää sääntöä vaih-toväleistä ei ole, koska vaihto riippuu olennaisesti ilman epäpuhtaudesta ja suo-jaimen käyttökerroista. Käyttöohjeissa annetaan suositusarvoja.

Liuotinaineita käsiteltäessä hengitystä tulee suojata aktiivihiilisuodattimella. Kuitukankainen kertakäyttösuojain ei suojaa liuotinainehöyryiltä, vaan se on suunniteltu hiukkasten, kuten pölyn, suo-jaksi.

Suojaimien puhtaudesta tulee huoleh-tia. Puhtaanapitoa edistää esimerkiksi suojainten säilyttäminen kaapeissa.

Suojakäsineet

Autoalalla sattuu eniten kämmen- ja sor-mitapaturmia. Joka kolmannessa tapatur-massa loukkaantuu joko kämmen tai sor-met. Korjaamon eri osastoilla on vaaroja, joilta suojakäsineiden tulisi suojata. Tällai-

sia ovat muun muassa hitsauksessa tai hionnassa lentävät kipinät, kemikaalit, terävät työkalut ja osat sekä kylmät ja kuumat pinnat. Suojaamattomille käsille voi pintahaavojen lisäksi aiheutua ihotu-lehduksia, palovammoja tai syöpäsairau-den vaaraa. Oikein suojaavilla käsineillä voidaan vaaroista aiheutuvaa riskiä useissa tapauksissa pienentää tai poistaa se kokonaan. Oikeiden käsineiden valinta on tärkeää, jotta työntekijöiden turvalli-suus voidaan taata, mukavuutta ja käytän-nöllisyyttä kuitenkaan unohtamatta.

Työpaikan vaarojen tunnistaminenTyön vaarat on tunnistettava, jotta suoja-käsineiltä vaadittavat ominaisuudet voi-daan määrittää. Tunnistamisen jälkeen arvioidaan vaarojen esiintymisen toden-näköisyydet. Mitä haitallisempi vaara on ja mitä useammin se esiintyy, sitä suu-rempi on riski ja suojautumisen tarve.

Suojakäsineiden ominaisuudetSuojakäsineen standardinmukaisuus ar vioidaan testeillä. Testin tuloksena saa-daan käsineen suojaustasoluokitus, jossa pienimmät arvot ovat heikoimpia suojaus-luokkia.

Käsineen tulee olla paitsi sopiva suojaus ominaisuuksiltaan myös oikean-kokoinen. Liian väljillä käsineillä ote voi luisua, ja liian tiukat käsineet voivat hai-tata työskentelyä. Oikeankokoisia käsi-neitä tulee myös käytettyä.

Käsineitä käyttävät työntekijät joutuvat useasti pesemään kätensä tehtäviensä päätteeksi. Käsien kuivumista estämään on tarjolla hyviä käsienhoitovoiteita. Pesun helpottamiseksi on myös ennakko-suojavoiteita, jotka eivät kuivu pois käsistä työpäivän aikana. Lika lähtee hel-pommin rasvaiselta kuin kuivalta iholta.


Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan (SFS-EN 388)

Hankauslujuus 1–4

Leikkauksen kesto 1–5

Repäisylujuus 1–4

Pistolujuus 1–4

Kylmänsuojakäsineet (SFS-EN 511)

Konvektiokylmyyden lämmöneristävyys 1–4

Kontaktikylmyyden lämmöneristävyys 1–4 Suojakäsineet kemikaaleja ja mikro-organismeja vastaan (SFS-EN 374)

Mitataan aikaa, joka kuluu testikemikaalin läpäisyyn 1–6

Suojakäsineet kuumuutta vastaan (SFS-EN 407)

Palo-ominaisuudet 1–4

Suojaus kontaktiläm-möltä

1–4

Suojaus liekkikoske-tukselta

1–4

Lämpösäteilyn kesto 1–4

Pienet sulametallirois-keet

1–4

Sulametalliroiskeet 1–4

Hitsaajan suojakäsineet (prEN 12477)

A tai B

Kokonumero(SFS-EN 420)

Vastaa kokoa Käden koko(cm)

Käsineen minimipituus(cm)

6 XS 15,2 22

7 S 17,8 23

8 M 20,3 24

9 L 22,9 25

10 XL 25,4 26

11 XXL 27,9 27


Suojakäsineen valinta työtehtävittäin

Tässä taulukossa on listattu eri työtehtäviä ja niihin sopivien käsineiden ominaisuuksia ja vaati-muksia.

Auto- ja raskas-kalusto-korjaamon asentajat

Maalarit, peltisepät

Pesijät Varasto -työn tekijät

1. Yleissuojakäsine • • • •

• Ohuet puuvilla-, nahka- tai nylonkäsineet pienempiin töihin

• Hyvin käteen sopivat

• Mahdollisesti EN 388:n mukainen suojakäsine

• Tiivis rakenne estämään lian ja rasvan pääse-misen käsiin, mahdollisesti myös vedenpitävä

• Tulisi olla edullinen, monesti lyhyt käsineiden vaihtoväli

2. Yleissuojakäsine • •

• Edellisiä suojaavammat raskaampiin töihin

• Mahdollisimman hyvin käteen sopivat

• EN 388:n mukainen (mahdollisesti myös EN 407:n mukainen) suojakäsine

• Tiivis rakenne estämään lian ja rasvan pääse-minen käsiin, mahdollisesti myös vedenpitävä

Hitsauskäsine • •

• Tarkoitettu yleensä vain hitsaustöihin

• prEN 12477:n mukainen suojakäsine

Suojakäsine kemikaaleja vastaan • • •

• Kemikaalien käsittelyyn (polttoaineet, öljyt, jarruneste, jäähdytysneste, maalit yms.)

• EN 374:n mukainen suojakäsine

• Mahdollisimman hyvin käteen sopivat

• Kangas- tai nukattu vuori estämään käsien hautuminen

Kylmänsuojakäsineet (tarvittaessa) •

• Kylmissä olosuhteissa työskentelyä varten

• EN 511:n ja EN 388:n mukainen suojakäsine

• Voi olla niin väljä, että sisälle mahtuu 1. yleis-suojakäsine


Turva- ja suojajalkineet

Jalkoihin kohdistuvia tapaturmia voidaan vähentää turva- tai suojajalkineita käyttä-mällä. Kunnollisilla jalkineilla vähenne-tään myös ajan myötä kehittyviä tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä ehkäistään erilais-ten kemikaalien pääsy iholle ja sitä kautta elimistöön.

Suojahaalari

Suojahaalaria tulee käyttää ihon suojaami-seksi työssä käytettäviltä kemikaaleilta, kuten voiteluöljyiltä ja liuottimilta. Suoja-haalarien materiaalin tulee kestää korjaa-mokemikaaleja.

Autonpesussa tarvitaan kastumattomia suojavaatteita. Tällaisia ovat kumiset saap-paat, esiliinat, housut ja takit.

Päänsuojaus

Pään suojaaminen on tarpeellista monissa töissä. Muovinen kolhulakki suojaa päätä kolhaisuilta, kun työskennellään esimer-kiksi huoltokuilussa. Tavanomainen kangas lakki suojaa päätä likaantumiselta.


Kaikki työvälineet – esimerkiksi koneet, kuljetusvälineet, nostolaitteet, työskente-lytasot, telineet ja työkalut – on sijoitet-tava ja asennettava ja niitä on käytettävä siten, etteivät työvälineet aiheuta niillä työskenteleville tai muille työpaikalla oleville henkilöille tapaturman tai sairas-tumisen vaaraa.

Koneiden ja laitteiden valmistajan, maahantuojan, asentajan, myyjän tai muun henkilön, joka luovuttaa koneen tai laitteen markkinoille tai käyttöön, on huolehdittava siitä, että koneessa tai lait-teessa on tarpeelliset suojalaitteet, kun se luovutetaan markkinoille. Työntekijän käyttöön luovutettavan työvälineen on oltava suoritettavaan työhön ja työpaikan työolosuhteisiin sopiva. Koneen tai lait-teen mukana on oltava asianmukaiset ohjeet sen asentamista, käyttöä ja hoitoa varten sekä tarvittavat merkinnät turvalli-suusvaatimusten täyttämisestä.

Kone tai laite on sijoitettava ja asennet-tava niin, että sen käyttäjällä ja hoitajalla on riittävästi työskentelytilaa huoltoa ja liikkumista varten. Koneen on oltava riit-tävän etäällä kulkukäytävistä, seinämistä sekä muista koneista ja laitteista.

Eräät laitteet on tarkastettava ennen käyttöönottoa ja määräajoin sen jälkeen. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi hissit, paineastiat, nosturit, nostoapuvälineet, nosto-ovet sekä auto- ja henkilönostimet.

Koneiden ja laitteiden rakenteesta, turvallisesta käytöstä, sijoituksesta, asen-nuksesta, huollosta ja tarkastuksesta mää-rätään työturvallisuuslaissa, valtioneuvos-ton päätöksissä, työsuojeluhallinnon anta-missa ohjeissa ja yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa (SFS-EN-standardit). Koneita ja laitteita koskevia turvallisuusohjeita sisältyy erityisesti val-tioneuvoston päätökseen koneiden turval-lisuudesta (konepäätös) ja valtioneuvos-ton asetukseen työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (käyttöasetus 403/08).

Koneiden ja laitteiden hankinta ja vaatimustenmukaisuus

Valmistajan on arvioitava koneen vaaroi-hin liittyvät riskit ja selvitettävä konetta koskevat turvallisuusvaatimukset. Kone on rakennettava turvallisuusvaatimusten mukaisesti, ja siihen on laadittava käyttö-ohjeet, tarvittavat turvallisuusmerkinnät sekä tekninen tiedosto. Allekirjoittamas-saan vaatimustenmukaisuusvakuutuk-sessa valmistaja vakuuttaa, että kone täyt-tää kaikki sitä koskevat vaatimukset. Ennen markkinoille saattamista konee-seen kiinnitetään CE-merkki. Tarpeen mukaan koneelle teetetään tyyppitarkas-tus jossakin päteväksi ilmoitetussa laitok-sessa.

Uusia koneita ja laitteita hankittaessa on tärkeää toimia yhteistyössä myyjän kanssa. Näin voidaan varmistua siitä, että laite täyttää turvallisuusmääräykset. Monessa tapauksessa voi olla välttämä-töntä, että myyjä antaa koulutuksen koneen käyttöön ja selvittää, miten konetta käytetään turvallisesti.

Käyttöönotossa on tarkastettava, että koneessa on CE-merkintä, tiedot vaati-mustenmukaisuudesta ja käyttöohjeet. Käyttöönottotarkastus tehdään vasta sit-ten, kun voidaan olla varmoja koneen turvallisuudesta. Jos koneeseen on suo-jaustoimenpiteistä huolimatta jäänyt vaa-roja, niistä on varoitettava käyttöohjeessa sekä annettava ohjeet siitä, miten vaarat voidaan asianmukaisesti poistaa. Ohjeissa on oltava tiedot myös melusta ja tärinästä. Ohjeiden on oltava suomeksi ja tarvitta-essa ruotsiksi. Valmistajan varoitusmer-kintöjä on noudatettava. Valmistaja voi myös suositella erilaisten henkilönsuo-jainten käyttöä. Suojainten hankinta ja käytön valvonta eivät kuitenkaan ole val-mistajan vastuulla.

Älä koskaan oleta pelkän CE-merkin-nän perusteella, että kone on turvallinen käyttää.

16 Koneet ja laitteet


Koneita ja laitteita käytettäessä on nouda-tettava seuraavia ohjeita:1. Uusia työntekijöitä on opastettava riit-

tävästi. Jos on kyse alle 18-vuotiaasta työntekijästä, on otettava huomioon laki ja asetus nuorten työntekijöiden suojelusta.

2. On varmistettava, että turvalaitteet ja suojukset ovat paikoillaan.

3. Ennen koneen tai laitteen käynnistä-mistä on varmistettava, ettei siitä aiheudu henkilö- tai materiaalivahin-koja.

4. Hätäpysäytyskatkaisimen on oltava selvästi nähtävissä, tunnistettavissa ja asianmukaisesti merkitty, ja käyttäjän on tiedettävä sen sijainti.

5. Työskenneltäessä vaarallisilla koneilla, kuten puristimilla ja nostolaitteilla, on annettuja ohjeita noudatettava erityisen tarkasti.

6. Konetta ei saa puhdistaa, huoltaa eikä voidella sen ollessa käynnissä.

Nostolaitteet

Korjaamoissa ja varastoissa esineiden nostoon ja siirtoon käytetään runsaasti erilaisia laitteita. Kun nostotyö suunnitel-laan hyvin ja valitaan oikea nostoapuvä-line, voidaan etukäteen karsia käyttövir-heet ja vaaratilanteet.

Nostolaitteita käytettäessä on otettava huomioon seuraavat turvallisuusohjeet:• Käyttö-, huoltoja enimmäiskuormitus-

ohjeita on noudatettava.• Laitetta ei saa ylikuormittaa.• Laitteen rajakatkaisijoiden ja käytössä

olevan ylikuormitussuojan on oltava kunnossa.

• On varmistettava, että käytettävät nos-toapuvälineet ovat työhön sopivat. Myös nostokulman vaikutus on otet-tava nostossa huomioon. Apuvälineen suurinta sallittua kuormitusta ei saa ylittää.

• Ennen nostoa on tarkastettava vaijerin tai ketjun kiinnitys ja varmistettava, että kappale on kiinnitetty kunnolla. Nostoa ei saa aloittaa, jos vaijerit ovat kiertyneet toisiinsa.

• Koenostolla on tarkistettava, että taakka on tasapainossa ja kunnollisesti kiinnitetty.

• Taakkaa ei saa siirtää henkilöiden yli. Tarvittaessa on varoitettava lähellä työskenteleviä.

• Puominosturin tukipylvään kiinnitys on tarkastettava aika ajoin.

Nostoapuvälineissä on aina oltava mer-kittynä niiden suurin sallittu kuorma. Jos merkintää ei löydy, nostoapuvälinettä ei saa käyttää. Ylikuormittaminen on ehdot-tomasti kiellettyä. Kuormitustaulukot sel-ventävät asiaa, ja niiden käyttö on tunnet-tava. Nosturin kuormituksessa on otettava huomioon myös ajoneuvon jälkiasenteiset lisävarusteet ja kuorma. Nostoapuvälinei-den rakennetta koskevat vaatimukset on esitetty konepäätöksessä. Nostoapuväli-

16 Koneet ja laitteet


neitä ovat esimerkiksi nostoketjut ja -vai-jerit, köysi- ja päällysteraksit, nauhalenkit, nostohihnat ja -tasot sekä nostosakset.

Käyttöasetuksen (403/08) mukaan nos-toapuvälineet tarkastetaan niin sanotulla jatkuvalla menettelyllä. Työnantajan on huolehdittava, että nostoapuvälineen toi-mintakuntoa seurataan tarkastuksilla, testauksilla ja mittauksilla. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Nos-toapuvälineiden kunto on aina tarkastet-tava silmämääräisesti ennen niiden käyt-töä. Vuositarkastuksen tekeminen on edelleen suositeltavaa, mutta se ei ole pakollista.

Nostureiden ja nostolaitteiden koukut tulee varustaa sulkijalaitteella, ellei taa-kan irtoamista ja koukun takertumista ole estetty muulla tavoin.

NosturitNostureiden on täytettävä SFS-standar-dien tai yhdenmukaistettujen eurooppa-laisten standardien vaatimukset, jotka on mainittu valtioneuvoston päätöksessä. Nosturiksi määritellään konekäyttöinen nostolaite, jota käytetään kuorman nosta-miseen, laskemiseen ja siirtämiseen ja jossa kuorma liikkuu nostoköyden, -ketju-jen tai vastaavan rakenteen varassa.

Nosturit on tarkastettava ennen käyt-töönottoa ja sen jälkeen määräajoin, yleensä vuoden välein. Uusintatarkastuk-sissa selvitetään, onko käyttö aiheuttanut olennaisia muutoksia turvallisuuteen. Säännölliseen valvontaan kuuluvat yleensä myös koekuormitukset. Ne teh-dään myyjän antamien ohjeiden mukaan. Käyttöönotto- ja uusintatarkastukset teh-dään riittävän koulutuksen saaneen hen-kilön johdolla.

HaarukkanosturiHaarukkanosturi on pyörillä liikkuva nos-turi, jota korjaamoissa käytetään mootto-rien, vaihdelaatikkojen ja vastaavien kap-paleiden nostoihin. Sen käytössä on otet-tava huomioon seuraavat seikat:• Nosturissa on oltava suurinta sallittua

kuormitusta osoittava merkintä.• Nosturiin ei saa asentaa jatkopuomia,

ellei sen suurimmasta sallitusta kuor-masta ole annettu ohjeita.

• Moottoria tai muuta taakkaa nostetta-essa on aina ensin tehtävä koenosto kiinnitysten ja tasapainon tarkistami-seksi.

HallinosturitHallinosturia käytetään altapäin nostami-seen. Sen avulla auto voidaan nostaa ja siirtää helposti. Nostettaessa on otettava huomioon seuraavat seikat:• Nostopään tulee olla riittävän leveä ja

tukeva, jotta auto pysyy tukevasti pai-koillaan.

• Nosturia ei saa ylikuormittaa.• On valittava sopiva nostokohta.• Auto on sijoitettava nosturiin mahdolli-

simman tasapainoisesti.• Nostettavaa kuormaa ei koskaan saa

jättää riippumaan yksinomaan nosturin varaan, vaan se on tuettava pukeilla.

• Hallinosturin varassa olevan kuorman alla ei saa työskennellä, vaan kuorma pitää ensi tukea mekaanisesti esimer-kiksi nostopukeilla.

VaihdelaatikkonostimetVaihdelaatikkonostimia käytetään apuna vaihdelaatikkojen irrottamisessa ja asen-nuksessa.

Kun vaihdelaatikko irrotetaan, se on tuettava kunnollisesti nosturiin ja varot-tava sen putoamista tai nosturin kaatu-mista. Nostovarsi on laskettava aina alas ennen siirtämistä.


Vaihdelaatikkonosturi.

TaljatTaljoja käytetään lähinnä nostettaessa raskaita kappaleita, kuten moottoreita.

Taljojen käytössä on otettava huo-mioon seuraavat seikat:• Taljan ripustuksen tulee kestää sen

nostokykyyn nähden puolitoistakertai-nen kuorma.

• Ennen taljan käyttöä on varmistettava, että taljan jarrulaite on kunnossa.

• Taljaa ei saa ylikuormittaa.• Ennen nostoa ja noston aikana on huo-

lehdittava siitä, etteivät kettingit pääse sotkeutumaan. Erityisen vaarallista on kettingin lenkin meneminen poikittain.

• Käsiketjun voimakasta nykäisyä on vältettävä.

• Ennen nostoa on varmistettava, ettei taakka pääse putoamaan kenenkään päälle.

Tunkit Tunkit voivat olla joko mekaanisia tai hydraulisia. Niitä käytettäessä on otettava huomioon seuraavat turvallisuusnäkökoh-dat: • Maksimikuormaa ei saa ylittää.• Nosto on aina varmistettava pukeilla

tai vastaavilla.• Pumpun vartta ei saa pidentää.• Tunkki on asetettava tukevalle alus-

talle.• Nostokohta on valittava niin, että se

kestää kuormituksen ja ettei tunkki pääse luiskahtamaan.

Autonostimet

Autokorjaamoissa käytetään pinta-asen-nettuja 1-, 2-, 3- ja 4-pilarinostimia ja upo-tettavia sylinterinostimia.

Autonostimien rakenteesta, lujuudesta, turvalaitteista, sijoituksesta, käytöstä ja tarkastuksesta on annettu ohjeita yhden-mukaistetuissa eurooppalaisissa standar-deissa. Autonostimien huolloista ja tarkas-tuksista on pidettävä pöytäkirjaa, jota on säilytettävä vähintään kaksi vuotta. Työ-suojelupiirit antavat tarvittaessa tarkem-pia ohjeita autonostimien tarkastuksista.

1-pilarinostinPilarinostin on tarkoitettu koko ajoneu-von nostamiseen. Nostokorkeus ei saa ylittää kahta metriä. Nostovarsien tukital-lojen kiinnitykseen on kiinnitettävä huo-miota samoin kuin siihen, että tukitallo-jen pinnat eivät luista.

Nostimen hallintalaitteiden tulee olla pakkokäyttöisiä ja tahattomalta kosketuk-selta suojattuja, ja ne tulee sijoittaa siten, että koko nostoalue on nähtävissä ohjaus-paikalta. Nostimen hallintalaitteiden käyt-tötarkoitus tulee merkitä selvästi tunnuk-sin tai tekstein.


Jos taakka on suoraan hydraulisylinte-rin varassa, on nostimessa oltava turva-laite, joka estää taakan tahattoman las-keutumisen ja kytkeytyy itsestään varmis-tusasentoon noston aikana. 1-pilarinostimissa näitä ovat turvajalat ja -tangot.

2-, 3- ja 4-pilarinostimetMikäli autonostimen ajosillat tai nostovar-ret ovat teräsköysien varassa, ne tulee voida lukita mekaanisesti työskentelykor-keuteen helppokäyttöisellä laitteella, joka samalla vapauttaa teräsköydet kuormituk-sesta.

Nostimissa tulee lisäksi olla tarrain, joka estää noston ja laskun aikana ajosil-tojen tai nostovarsien putoamisen, jos teräsköysi katkeaa tai irtoaa. Teräsköyden pään silmukkaliitoksessa ei saa käyttää yksivasteisia köysilukkoja.

Autonostimissa, joiden ajosillat tai nos-tovarret nousevat ruuvivaihteen varassa, tulee nostomutterin varmistuksena olla turvamutteri, joka on tavallisesti kuormit-tamaton. Käyttäjän on tarkastettava turva-mutterin asento päivittäin.

Erityisesti ajosilloin varustetuissa nosti-missa on varottava jalkaterän puristumista liikkuvien osien alle.

Edellisessä kappaleessa selvitetyt tur-vallisuusseikat tulee ottaa huomioon myös 2-, 3- ja 4-pilarinostimien hydrauli-järjestelmissä ja hallintalaitteissa. Sivu-suunnassa kääntyvissä nostovarsissa (2-pilari) tulee olla kääntöliikkeen luki-tuslaite, joka automaattisesti ja varmasti lukitsee nostovarret säädettyyn asentoon.

Kun autoa nostetaan pilarinostimella, on muistettava seuraavat seikat:• Nostokohdat on valittava huolellisesti.• Ennen lopulliseen korkeuteen nosta-

mista on varmistettava, että auto var-masti pysyy ylhäällä.

• Jos mekaaninen varmistus on asen-nettu, sitä tulee aina käyttää.

• Ylös nostetusta autosta ei saa irrottaa osia, jotka vaikuttavat sen tasapainoon.

• Ylös nostetun auton sisällä ei saa työs-kennellä.

• Auton alla työskenneltäessä on tarvitta-essa käytettävä silmiensuojaimia.

Synkronoitu pilarinosturi.

Auton sivunosturiAuton sivunosturilla autoa voidaan kallis-taa 30–40 astetta. Nosturia käytetään apuna auton alustan korjauksessa, pelti-töissä ja korroosiosuojauksessa. Nosturi tulee varustaa liiallista kallistusta rajoitta-villa laitteilla.

Trukit ja henkilönostimet Autokorjaamoissa, halleissa ja varaosava-rastoissa käytetään haarukkavaunuja ja trukkeja raskaiden kappaleiden siirtoon. Trukkien ja henkilönostinten kuljettajilla on käyttöasetuksen mukaan oltava työn-antajan kirjallinen lupa asianomaisen työvälineen kuljettamiseen. Lupa on tyyp-pikohtainen; sitä ei tarvitse antaa erik-seen jokaista laitetta varten. Ennen luvan antamista työnantajan on käyttökokeella tai muulla luotettavalla tavalla varmistet-tava, että työntekijä osaa kuljettaa trukkia ja henkilönostinta, ja että hän osaa oikeat ja turvalliset toimintatavat laitteen käyttö-ympäristössä.


Trukkien ja henkilönostinten käytössä on noudatettava seuraavia turvallisuusoh-jeita:• Nostinta saa käyttää vain yli 18-vuotias,

käyttöön nimetty ja koulutettu henkilö, jolla on kirjallinen lupa.

• Ennen työn aloittamista on aina var-mistettava, että käyttö- ja seisontajarrut ovat kunnossa. Myös ohjauslaitteiden, kytkimien, äänimerkin sekä nostoja kallistuslaitteiden kunto on kokeiltava.

• Sellaista kuormaa ei pidä siirtää, joka ajon aikana saattaa hajota ja aiheuttaa tapaturman.

• Trukkia ei saa ylikuormittaa.• Lisävastapainojen käyttäminen trukissa

on kiellettyä.• Jos kuorma peittää näkyvyyden, on

ajettava perä edellä.• Kaltevilla pinnoilla ajettaessa on taakan

aina oltava ylämäen puolella.• Suojalaitteiden irrottaminen on sallittua

vain korjauksen ajaksi.• Määräaikaishuollot on tehtävä huolelli-

sesti ja ajallaan.• Teleskooppi- ja nivelpuominostimissa

on käytettävä turvavaljaita nostimen heilahdusvaaran takia.

Lamppujen vaihtoa ja määräajoin tois-tuvaa huoltoa varten haarukkatrukki voi-daan varustaa henkilönostokorilla. Valtio-neuvoston päätöksessä henkilönostoista nosturilla ja haarukkatrukilla on tarkem-pia määräyksiä henkilönostokorin käy-töstä ja tarkastuksista.

Nosto-ovet

Huoltohallin käsikäyttöisten ulko-ovien auki pysyminen on varmistettava sopivin laittein, kuten tuulisalvalla äkillisen tuu-lenpuuskan varalta. Lisäksi on kiinnitet-tävä huomiota ovien turvalliseen käyttöön sekä teräsköysien kuntoon ja köysiliitok-siin.

Käsikäyttöisten nosto-ovien mitoitusta ja mekaanisia rakenteita koskevat samat vaatimukset kuin sähkökäyttöisiä ovia.

Nosto-ovien vaijerin kunto ja vaijerilii-tokset on tarkistettava määräajoin, ja ovien vastapaino on suojattava. Teräs-köysien tulisi olla määrämittaisia, ja pää-teliitoksissa tulisi käyttää puristusholkki-liitosta. Irrotettavissa liitoksissa tulisi käyttää kiilaholkkiliitosta tai kaksivastei-sia köysilukkoja. Yksivasteisia vaijeriluk-koja ei saa käyttää.

Työstökoneet

HiomakoneetHiomakoneet ovat korjaamojen yleisimpiä koneita. Ne ovat joko penkki- tai käsihio-makoneita. Koneet toimivat joko sähköllä tai paineilmalla. Laitteiden turvallisesta käytöstä on annettu ohjeita muun muassa eri SFS standardeissa ja yhdenmukaiste-tuissa eurooppalaisissa standardeissa.

Hiontatöiden tyypillisimpiä onnetto-muustapauksia ovat silmävammat.

Hiomakoneiden käytössä tulee noudat-taa seuraavia ohjeita:• Käytä hiontatöissä aina silmiensuo-

jaimia.• Valitse työhön kooltaan, laadultaan ja

kierrosluvultaan sopiva, ehyt laikka.• Penkkihiomakoneessa saa tukipöydän

etäisyys laikasta olla enintään 2 mm.• Laikan tukilaippojen tulee rikkoontu-

misen estämiseksi olla vähintään 1/3 hiomalaikan halkaisijasta.

• Rikkomasuojauksen tulee olla paikoil-laan aina, kun käytät niin sanottua kovaa laikkaa.

• Paineilmalla toimivien hiomakoneiden kierrosluvut on tarkistettava vuosittain ja heti, kun kierrosluvun epäillään muuttuneen.

• Jos hiomakoneessa käytetään teräshar-jakiekkoa, käytä työssä kasvot peittä-vää suojainta.


• Penkkihiomakoneen ja muun kiinteän hiontapaikan luona tulee olla suoja-lasien käyttöön kehottava kilpi, suoja-lasit ja laatikko suojalasien säilytystä varten.

• Käsihiomakoneen melutaso on korkea, joten käytä kuulonsuojaimia.

Kädet, silmät ja kuulo tulee suojata pöytä-hiomakoneella työskenneltäessä.

PorakoneetPylväs- ja käsiporakoneet voivat aiheuttaa tapaturmavaaran kappaleen pyörähtämi-sen ja sirujen lentämisen takia. Tapatur-mien torjumiseksi on noudatettava seu-raavia turvallisuusohjeita:• Käytä porattaessa aina silmiensuo-

jaimia.• Tarkista ennen porausta, että koneen

suojalaitteet ovat paikoillaan.• Suojaa pitkät hiukset.• Tarkista ennen porausta, että poranterä

on kiinnitetty tukevasti karaan ja teroi-tettu porattavalle aineelle sopivaksi.

• Käytä porattavan kappaleen tai apuvä-lineen pyörähtämisen estämiseksi ruu-vipuristinta tai vastaavaa kiinnitysta-paa.

• Valitse pyörimä- ja syöttönopeus työs-tettävälle aineelle sopivaksi.

• Pysäytä kone aina kappaleen kiinnittä-mistä ja mittaamista varten.

• Pysäytä kone ennen puhdistusta, voite-lua ja huoltoa.

• Käytä lastujen poistamiseen harjaa tai lastukoukkua.

• Koneen edusta tulee pitää siistinä.

SorvitSorvilla työskenneltäessä tulee kiinnittää huomiota seuraaviin käytännön ohjeisiin:• Käytä sorvatessa aina silmiensuojaimia.• Käytä lastujen poistamiseen harjaa tai

lastukoukkua.• Sorvista ulos tuleva akseli on aina mer-

kittävä, jos siitä on vaaraa muille.• Pysäytä sorvi aina kappaleen sovitta-

mista ja mittausta varten.

Jarrurumpujen ja -hihnojen sorvausJarrurummut ja -hihnat voidaan sorvata ja hioa tavallisessa sorvissa tai tarkoitusta varten erityisesti suunnitellussa koneessa. Raskaan kaluston korjaamoissa on rum-pusorveja, joilla paripyörän rumpu voi-daan sorvata yhdellä kertaa irrottamatta itse renkaita. Jarrurumpuja ja hihnoja sorvattaessa ja hiottaessa pitää pölyn pai-kallispoiston olla tehokasta. Imurissa tulee olla asbestisuodatin.

Rumpusorvia hankittaessa pitää tarkis-taa, että siinä on hiontapölyn poistomah-dollisuus.

Hoonaus- ja erikoishiomakoneetKoneita käytettäessä on otettava huo-mioon seuraavat seikat: • Kappale on kiinnitettävä tukevasti hoo-

nausta varten.• Venttiilien hiomakoneella työskenneltä-

essä tulee käyttää suojalaseja.

Puristimet Autokorjaamoilla käytetään yleisesti hyd-raulisia puristimia. Niitä koskevia määrä-


yksiä on työvälineiden käyttöpäätöksessä. Puristimella on työskenneltävä tarkkaa-vaisesti ja huolellisesti, sillä esimerkiksi akselia oikaistaessa tai laakeria irrotetta-essa vaarana on, että kappale rikkoontuu tai irtoaa ja kimpoaa.

Tapaturman välttämiseksi puristin tulee suojata sen etuosassa ja takana olevalla suojuksella, joka puristusvaiheen aikana estää mahdollisesti irtoavaa kappaletta aiheuttamasta vahinkoa. Suojus voidaan asentaa myös vastapainojen varaan, jol-loin korkeuden säätö on helppoa.

Työskenneltäessä puristimilla on oltava erityisen varovainen ja noudatettava seu-raavia käytännön ohjeita:• Käytä suojusta aina.• Käytä kappaleen sovituksessa tarkoi-

tuksenmukaisia työkaluja.• Kiinnitä kappale huolellisesti ottaen

huomioon suuret voimat.• Seuraa puristusvaiheen aikana paine-

mittaria.• Painemittarin tulee aina olla moitteet-

tomassa kunnossa.• Käytä laakeria irrotettaessa sen ympä-

rillä holkkia tai putken palaa estämään mahdollisesti särkyvän laakerin osien sinkoutuminen ympäristöön.

• Puristin on määräajoin tarkastettava ottaen huomioon valmistajan antamat ohjeet. Jos ohjeita ei ole, sellaiset on laadittava yhdessä asiantuntijan kanssa.

Auton korin oikaisulaitteet

Kolariautoja korjattaessa joudutaan usein oikaisemaan koria. Turvallisuuden kan-nalta tärkeintä on, että työ tehdään huo-lellisesti ja että leuat, joilla auto kiinnite-tään oikaisulaitteeseen, on kiinnitetty kunnollisesti. Jos leukoja ei ole kiinnitetty huolellisesti, ne voivat irrota, ja irron-neesta päästä vapautuva ketju saattaa aiheuttaa vakavan tapaturman. Vetopuo-

mien suunnalla tulee siis olla riittävästi vapaata tilaa siltä varalta, että kiinnitys pettää. Oikaisulaitetta ei saa sijoittaa välit-tömästi kulkutien viereen.

Kuorma-auton rungon oikaisulaitteisto toimii hydraulisesti. Sitä käytettäessä on muistettava, että hydraulipuristimen takana ei työn aikana saa olla ihmisiä.

Korin oikaisu vaatii hyvää ennakko-suunnittelua, ammattitaitoa sekä ketjujen ja vaijereiden oikeaa käyttöä.

Paineilmakäyttöiset koneet Paineilmakäyttöisiä työkaluja ovat esimer-kiksi hiomakoneet, mutterinvääntimet ja leikkaustyökalut. Ne ovat yleensä keveitä, mutta niiden käytöstä syntyy myös hait-toja, kuten melua ja tärinää. Työnantajan tulee olla selvillä käytettävien koneiden ja laitteiden aiheuttamasta tärinäaltistuk-sesta.

MutterinvääntimetPaineilmakäyttöisiä mutterinvääntimiä on iskeviä ja kiertäviä. Iskevien vääntimien melun aiheuttaa ulos purkautuva pai-neilma. Tällaisia vääntimiä käytettäessä on aina käytettävä kuulonsuojaimia.

Kiertävien eli sitkeävetoisten mutterin-vääntimien melu ja tärinä on huomatta-vasti vähäisempää.

Sähkökäyttöisiä mutterinvääntimiä käy-tetään lähinnä raskaan kaluston korjaa-moissa.

LeikkaustyökalutLeikkaustyökaluina korjaamoissa käyte-tään yleisesti paineilmakäyttöistä levyleik-kuria, levysaksia, talttavasaraa, peltisahaa ja käsisirkkeliä. Näitä käytettäessä on pidettävä kuulon- ja silmiensuojaimia. Käsisirkkelillä työskenneltäessä tulee käyttää myös kasvojensuojainta.

On huomattava, että talttavasaran saa käynnistää ja pitää käynnissä ainoastaan silloin, kun terä on työkohteessa.


Sähkökäyttöiset työkalut

Sähkökäyttöisiä työkaluja käytettäessä tulisi noudattaa seuraavia ohjeita:• Tarkista ennen koneen käyttöä, että

koneen liitäntäjohto ja katkaisin ovat kunnossa.

• Älä käytä epäkuntoista tai puutteelli-sesti varustettua sähkökonetta.

• Varmista sähkökonetta käytettäessä aina, että se on suojamaadoitettu tai -eristetty.

• Jos laite vioittuu käytön aikana, se on irrotettava verkosta turvallisesti, tarkis-tettava ja toimitettava korjattavaksi.

• Tue irtonaiset kappaleet huolellisesti porausta varten.

• Mikäli kappale on kiinteä tai vahvasti kiinnitetty, varo terän “hirttäytymistä“.

Sähkökäyttöisellä laitteella työskennel-täessä on käytettävä silmiensuojaimia ja melutason niin vaatiessa myös kuulon-suojaimia.

Siivouskoneet ja pölynimurit

Siivouskoneita käytetään korjaamohallien ja varastojen lattioiden puhdistukseen. Ne ovat joko akkukäyttöisiä tai verkkojännit-teellä toimivia. Pesuaineina käytetään yleensä emäksisiä pesuaineita, joten niitä käsiteltäessä ja säiliöitä täytettäessä on käytettävä suojakäsineitä. Verkkokäyttöis-ten laitteiden liitosjohdon kuntoa on tark-kailtava. Vioittuneet ja rikkinäiset sähkö-johdot tulee korjata välittömästi.

Pölynimureita käytetään korjaamossa ja toimistossa sekä pesuhalleissa. Pesuhal-leissa tai muissa kosteissa tiloissa käytet-tävien pölynimureiden rakenteen tulee täyttää tällaisille käyttöoloille asetetut vaatimukset. Erityisesti on tarkkailtava liitosjohtojen kuntoa.

Pölynimurien suodattimien kuntoon on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Jarruja saa puhdistaa paineilmalla vain poistoi-muun liitetyn imurin sisällä. Syntyvä pöly poistetaan keskusimurilla tai tehokkailla suodattimilla varustetuilla asbesti-imu-reilla.


Autokorjaamon kemikaalit, liuottimet, polttoaineet ja rasvaiset trasselit ovat hel-posti palavaa palokuormaa, joten korjaa-moissa on edellytykset tulipalon nopealle kehittymiselle. Tulipalo ja savu voivat aiheuttaa vahinkoja, joiden vuoksi korjaa-mon toiminta voi keskeytyä pitkäksikin ajaksi.

Ennakoiva paloturvallisuus on tärkeää autokorjaamoissa. Korjaamoissa tehdään usein tulitöitä, joista lähtee kipinöitä, avo-tulta tai poikkeuksellisen kuumaa ilmaa. Tällaisia töitä ovat hitsaus, laikkaleikkaus, polttoleikkaus ja hiontatyö. Tulipalon voi aiheuttaa myös tupakointi, oikosulku ajoneuvossa, kuuma katalysaattori, kipi-nöinti hitsauksen maadoitusjohtoa kiin-nittäessä, polttoainetankin korjaus tai rakennuksen sähköjohdot ja valaisimet.

Korjattavat ajoneuvot ovat korjaamoti-loissa lähekkäin. Autojen konetiloissa voi olla polttoainetta, joka voi valua lattialle ja syttyä palamaan. Lämpötilan noustessa polttoaineista alkaa haihtua hyvin nope-asti räjähdysvaarallisia kaasuja. Tällainen palo etenee nopeasti, sillä höyrystynyt polttoaine syttyy räjähtäen.

Isoissa korjaamoissa savu pääsee hel-posti leviämään koko korjaamotilaan, jolloin tulipesäkkeen havaitseminen vai-keutuu ja alkusammutus voi estyä. Huol-tosyvennyksissä työskentelevien on välit-tömästi poistuttava ulos lähintä poistu-mistietä käyttäen. Poistumistiet on pidettävä aina esteettöminä, ja ovista on päästävä ulos ilman avainta.

Tulipalosta tehdään hätäilmoitus häly-tyskeskukseen ja työntekijöille. Automaat-tiset savuilmaisimet eivät sovellu autokor-jaamoihin, sillä ne reagoivat myös pako-kaasuihin.

Palotekninen luokitus ja suojaustaso

Autokorjaamotilat luokitellaan tuotanto- ja varastotiloiksi, joissa on palovaaralli-suusluokan 1 mukainen vähäinen tai koh-

tuullinen palovaara. Luokituksessa arvioi-daan palon todennäköinen syttymislaajuus, palavan aineen laatu sekä palavan aineen sijoitustapa, määrä ja sam-mutettavuus. Palovaarallisuusluokka mer-kitään rakennuspiirustuksiin.

Tuotanto- ja varastotilat varustetaan aina pelastus- ja sammutustyötä helpotta-villa laitteilla. Suojaustasosta sovitaan paloviranomaisen kanssa.

Suojaustaso 1:n mukaan tiloissa pitää olla tavallinen alkusammutuskalusto sekä tarvittaessa tehostettu alkusammutuska-lusto. Tavallisella alkusammutuskalustolla tarkoitetaan sellaisia yhden henkilön käy-tettävissä olevia, palonalkujen sammutta-miseen suunniteltuja laitteita kuin palo-posteja ja käsisammuttimia.

Palavat nesteet ja kaasut

Autokorjaamoissa joudutaan säilyttämään palavia nesteitä, kaasuja ja aerosoleja huomattavia määriä. Näitä tulee säilyttää erillisessä, pelastusviranomaisten katsas-tamassa huonetilassa, jonka tarkoituksena on tulipalotilanteessa estää tulen leviämi-nen ympäröivään tilaan. Siksi palo-ovien on oltava aina kiinni.

Palavan nesteen varaston vaatimuksetPalavan nesteen varaston palokuorma on yli 1 200 MJ/m2 . Palavaa nestettä sisältä-vien irtosäiliöiden varastointiin tarkoitettu huonetila tulee varustaa kynnyksellä, suoja-altaalla tai muutoin rakentaa siten, ettei säiliöstä mahdollisesti vuotava neste pääse muihin tiloihin tai maaperään. Rakenteen tulee voida kerätä vähintään suurimman huonetilassa varastoitavan irtosäiliön tilavuutta vastaava määrä nes-tettä.

Paloviranomaisilta saa lisätietoja pala-vien nesteiden ja kaasujen varastointivaa-timuksista.

17 Paloturvallisuus


Korjaamon myymälähuoneistoAerosolit ja palavat nesteet tulee myymä-lähuoneistossa sijoittaa sellaisiin paikkoi-hin, joissa ne ovat erillään sytytyslähteistä ja muista herkästi syttyvistä palavista aineista. Tulipalotilanteessa aineet eivät saa estää myymälähuoneistosta poistu-mista. Myymälähuoneistossa tulee olla riittävä määrä alkusammutuskalustoa. Avotulen teko ja tupakanpoltto on kiel-letty, ja tästä kertovien kieltotaulujen tulee olla sopivissa paikoissa näkyvillä. Osastoidussa myymälähuoneessa saa säi-lyttää enintään 25 kg nestekaasua.

NestekaasuNestekaasusta on hyvä tietää seuraavat ominaisuudet:• erittäin helposti syttyvä polttoaine • väritön ja myrkytön kaasu, mutta

myyntituotteena voimakkaasti hajus-tettu

• ilmaa raskaampi kaasu• nestekaasuvuodon sattuessa on

kyseessä aina vaaratilanne • vuotanut nestekaasu syttyy pienestäkin

kipinästä tai muusta sytytyslähteestä • vuotanut kaasu kerääntyy lattian rajaan

tai mataliin paikkoihin • mikäli palamisilmaa ei ole riittävästi,

muodostuu kaasun palaessa myrkyl-listä häkää.

Nestekaasupullot tulee sijoittaa siten, että ne eivät pääse kuumenemaan eivätkä ole alttiina mekaaniselle vahingoittumi-selle säilytyksen ja käytön aikana. Pullo-jen sijoituksessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:• Pullo ei tulipalon sattuessa estä huo-

neesta poistumista.• Nestekaasupulloja ei saa varastoida tai

säilyttää poistumisteiden välittömässä läheisyydessä eikä portaiden alla.

• Pullon pinnan lämpötila ei saa nousta korkeammaksi kuin 40 °C.

• Pullo on vähintään 0,2 metrin etäisyy-dellä lämpenevistä pinnoista, kuten lämpöpattereista.

• Pullon säilytystilassa tulee olla riittävä tuuletus.

• Käyttölaitteistoon liitettyjen pullojen tulee olla tukevasti kiinnitetty paikoil-leen.

• Nestekaasupullot tulee varastoida luki-tussa tilassa tai muuten sellaisessa pai-kassa, johon asiattomien pääsy on kiel-letty.

• Täydet ja tyhjät pullot tulee sijoittaa erikseen ja merkitä sijoituspaikat sel-västi.

• Tulipalotilanteessa pullot tulee voida poistaa nopeasti varastosta.

• Varastoitavien täysien pullojen venttii-lien suojushattujen tai -mutterien tulee olla kiinnitetty paikoilleen.

• Täydet pullot tulee sijoittaa pystyasen-toon venttiili ylöspäin.

Nestekaasun teknisestä käytöstä, käsit-telystä ja varastoinnista on tehtävä ilmoi-tus kunnan palopäällikölle, kun varas-tointimäärä on yli 200 kg. Paloviranomai-nen katsastaa paikan ja laatii katsastus - pöytäkirjan.Nestekaasun käyttö:• Laitteiston kunto ja tiiviys tulee tarkas-

taa säännöllisesti. • Kuluneet osat tulee vaihtaa ja huollat-

taa ajoissa. • Riittävästä ilmanvaihdosta käyttöti-

loissa on aina huolehdittava.• Käyttö- ja huolto-ohjeita täytyy noudat-

taa.• Kahden tai useamman nestekaasupul-

lon kytkeminen toisiinsa käyttöä varten on sisätiloissa kielletty.

• Ulko-oveen ja sen tilan oveen, jossa on nestekaasua, on kiinnitettävä varoitus-kyltti.


Asetyleeni ja muut kaasut

Korjaamoissa käytettävät yleisimmät kaa-sut ovat happi, asetyleeni, hiilidioksidi, typpi, paineilmapullot ja suojakaasut. Kaasupullot tulee säilyttää kärryissä, tai silloin, kun käytetään irrallisia pulloja, on kaasupullojen pystyssä pysyminen var-mistettava kiinnittämällä ne ketjuilla sei-nään. Asetyleenipullon kaatuminen latti-alle voi aiheuttaa asetyleenin hajoamisen, jolloin pullon yläosa kuumenee. Hajoami-nen saadaan loppumaan jäähdyttämällä pulloa vedellä. Pullo on sen jälkeen siir-rettävä syrjäiseen paikkaan, ja tapauk-sesta on ilmoitettava palokuntaan. Pullo on tarkastettava ennen käyttöönottoa.

Alkusammutus

Henkilöstön tulee olla selvillä käsisam-muttimien, palopostien, palopainikkeiden ja ensiapuvälineiden sijainnista. Sammut-timien käyttöohjeisiin tulee tutustua etu-käteen. Sammuttimien tulee olla telineis-sään, tarkastettuja ja merkittyjä, ja niiden edustat tulee pitää vapaina. Pikapalopos-tien letkujen tulee olla ehjiä.

Alkusammuttamisessa on muistettava seuraavia asioita:• Sammuta palava kohde, älä ruiskuta

savuun.• Älä käytä sähköjännitteellisiin kohtei-

siin vettä vaan peitettä tai kemiallista sammutinta.

• Sammuta tuulen yläpuolelta ja liiku matalana.

• Aloita liekkimeren edestä ja jatka taakse.

• Sammuta seinä ja tekstiilit alhaalta ylös.

• Keskeytä ruiskutus liekkien kadotessa.• Levitä jauhepilvi kohteen ylle.• Muista, että kemiallinen sammutin toi-

mii vain hetken.• Sammutustehoa lisää useampi sammut-

taja, joten paikalle tulee saada lisäsam-muttimia.

Poistuminen palon sattuessa

Rakennuksesta tulee voida poistua tulipa-lossa ja muissa hätätilanteissa. Se, että on riittävän monta sopivasti sijoitettua ja helppokulkuista uloskäytävää, takaa lyhyen poistumisajan. Hissiä ei saa käyt-tää hätätilanteessa. Jokaisesta tilasta tulee olla kaksi toisistaan riippumatonta poistu-mistietä. Yksi uloskäytävä riittää, kun huoneiston sisäpintojen rajoittama ala on alle 300 neliömetriä ja huoneistoa käyte-tään työpaikka-, tuotanto- tai varastoti-lana. Tällöin poistumisalueilta on lisäksi oltava varatie, kuten ikkuna tai luukku.Poistumista kannattaa harjoitella:• Tutustu ennalta hätäpoistumisreitteihin.• Poistumisen on onnistuttava myös

savussa ja pimeässä.• Tutustu annettuihin poistumisohjeisiin.• Ole selvillä siitä, missä kokoontumis-

paikka on.• Varaudu hätävalaisimin ja ryömi, niin

näet paremmin.• Seuraa poistumistievaloja ja -opasteita.

Pelastussuunnitelma

Yrityksen hätätilannevalmius rakentuu työpaikkasuojelun varaan. Jos suojelu työpaikalla ei ole kunnossa, menetetään hätätilanteessa aikaa. Työpaikalla henki-lökuntaa on koulutettava jatkuvasti yllät-tävien tilanteiden varalle ja hankittava lähietäisyydelle tarvittava suojelukalusto, jotta torjuntatoimenpiteet voidaan aloittaa nopeasti. Työpaikalla on oltava vähintään suojelujohtaja ja hänellä varahenkilö sekä väestönsuojanhoitaja, jos käytössä on suoja.

Korjaamoissa tulee olla pelastussuunni-telma erilaisia onnettomuustilanteita var-ten. Pelastussuunnitelmassa on selvitet-tävä seuraavat asiat:


• vaaratilanteet ja niiden vaikutukset• toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäise-

miseksi ja suojausmahdollisuudet• suojeluhenkilöstö, sen varaaminen ja

kouluttaminen sekä muun henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan

• tarvittava suojelumateriaali• suunnitelma toiminnasta erilaisissa

onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilan-teissa.

Lisäksi täytyy huolehtia seuraavista asioista:• Pelastussuunnitelma on nähtävillä, ja

se on päivitetty ja hyväksytty.• Suojeluohjeiden mukaiset asiat ovat

kunnossa.• Käyttöturvallisuustiedotteet ovat kaik-

kien työntekijöiden tiedossa ja ovat helposti saatavilla.

• Puhelimien läheisyydessä on ohjeet hätäilmoituksesta ja toiminnasta tulipa-lotilanteessa.

• Palotarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu.

Turvallisuus on jokaisen asia

Yrityksen kokonaisturvallisuutta voidaan kehittää luomalla uusia tapoja hoitaa jokapäiväistä turvallisuutta. Suositeltavaa on esimerkiksi, että työpaikalta viimei-seksi poistuva henkilö tarkastaa silmä-määräisesti koko työalueen.

Jokapäiväiseen turvallisuuteen kuulu-vat esimerkiksi seuraavat asiat:• Katkaise tarpeeton sähkö koneista,

laitteista ja taukotilan laitteista.• Tarkasta, että kaasujen sulkuventtiilit

on suljettu.• Varmista, että sammuttimet ja muut

suojalaitteet ovat paikoillaan.• Ilmoita muille työntekijöille muutok-

sista, kuten korjaus- ja huoltotöistä.• Ilmoita ilmenneistä vioista tai puut-

teista heti.• Siisteys ja järjestys edistävät turvalli-

suutta ja tuottavuutta:

• Pidä kulkutiet vapaina, myös tavaralä-hetysten tullessa.

• Pidä vaaralliset aineet ja palavat nes-teet varastossa.

• Älä säilytä varastoissa tarpeetonta tava-raa.

• Pidä varaston merkinnät kohdallaan.• Huolehdi, että ylimääräinen palava

materiaali on poistettu sisätiloista.• Palo-ovet on suljettu.

Sähkölaitteiden paloturvallisuutta paran-tavia seikkoja:• Sähkömoottorien tuuletus on esteetön.• Korjaa vialliset koneet tai laitteet välit-

tömästi.• Johtimet ovat kunnossa.• Pidä sähkökeskuksien edustat vapaina.• Älä varastoi sähkökaapeissa ja muunta-

motiloissa mitään tavaraa.

Turvatyynyt ja turvavyön kiristimet

Kaikki räjähdysaineella tai pyroteknisellä massalla toimivat turvalaitteet, kuten ajo-neuvojen turvatyynyt ja turvavyön kiristi-met, lasketaan räjähdystarvikkeiksi. Nii-den suhteen noudatetaan räjähdystarvik-keiden maahantuontia, hyväksymistä, säilyttämistä ja hävittämistä koskevia säännöksiä.

MaahantuontiAutoon tai muuhun ajoneuvoon valmiiksi kiinteästi asennetulle turvalaitteelle ei tarvita maahantuontilupaa. Sen sijaan asennettaviksi ja varaosiksi tuotavat tur-valaitteet tarvitsevat maahantuontiluvan, jonka antaa Turvatekniikan keskus. Vapaamuotoisessa kirjallisessa lupahake-muksessa on ilmoitettava räjähteen nimi, vaarallisuusluokka, määrä, käyttötarkoitus ja valmistaja. Hakijan on esitettävä myös selvitys varastoinnista, jos kerralla maa-hantuotava määrä on suurehko.


Hyväksyminen ja myyntiMaahantuojan on hankittava räjähdystar-vikkeelle Turvatekniikan keskuksen hyväksyminen, ennen kuin se lasketaan yleiseen kauppaan tai luovutetaan ylei-seen käyttöön. Asentamattomia turvalait-teita ei saa myydä yksityiselle henkilölle ilman tätä hyväksymistä. Laitteet voivat olla vaarallisia asiantuntemattomissa käsissä.

Maahantuoja voi kuitenkin myydä asentamattomia turvalaitteita valtuutta-malleen korjaamolle autoihin asennetta-vaksi mutta ei jälleenmyyntiin.

Varoitukset autossaTurvalaitteella varustettuihin autoihin on laitettava suomen- ja ruotsinkielinen varoitus. Varoituksen täsmällistä sijoitus-paikkaa ei ole määritelty, mutta sen on oltava turvalaitteen läheisyydessä ja lisäksi auton käsikirjassa. Jos autossa on useita turvalaitteita, varoitus on kiinnitet-tävä näkyvään paikkaan, esimerkiksi kul-jettajan häikäisysuojukseen, ja lisäksi auton käsikirjaan. Varoituksessa on myös mainittava turvalaitteiden sijainti.

Varoituksen sisältö on vapaamuotoi-nen. Siinä on kuitenkin mainittava, että vain turvalaitteiden asentamiskoulutuksen saanut henkilö saa huoltaa, avata tai hävittää turvalaitteen.

Turvalaitteiden käsittelyKorjaamolla on oltava riittävä määrä tur-valaitteiden asentamiseen, huoltoon ja hävittämiseen asianmukaisesti koulutet-tua henkilöstöä. Turvallinen toiminta on otettava koulutuksessa huomioon.

Turvalaitteiden käsittelyssä on nouda-tettava riittävää huolellisuutta ja varovai-suutta sekä valmistajan tai maahantuojan käyttöohjeita.

Erityisesti on huolehdittava siitä, että turvalaitteet eivät joudu asiattomien hal-tuun.

SäilytysTurvalaitteiden pyrotekniset massat vaih-televat suuresti valmistajan ja käyttötar-koituksen mukaan. Erot voivat olla jopa satoja grammoja. Turvalaitteiden säilytyk-sessä korjaamolla omaa asennustoimintaa varten sovelletaan räjähdeasetuksen mää-räyksiä patruunoiden säilytyksestä.

Korjaamotiloissa, joissa työskentelee ihmisiä, saa säilyttää ilman varastointilu-paa turvalaitteita, joiden yhteenlaskettu pyroteknisten massojen nettopaino on enintään 30 kg. Turvalaitteet säilytetään lukitussa kaapissa, jonka läheisyydessä ei saa tupakoida eikä käsitellä avotulta.

Räjähteiden omistajan hallinnassa ole-vassa muussa lukitussa tilassa saa ilman lupaa säilyttää turvalaitteita niin, että nii-den sisältämä pyroteknisten massojen nettopaino on enintään 45 kg. Tällaisen säilytyspaikan pitää olla vähintään kym-menen metrin päässä asutusta rakennuk-sesta sekä vähintään viiden metrin päässä naapurin rajasta ja yleisestä tiestä.

Säilytyskaapin tai -paikan oveen on kiinnitettävä asianmukaiset varoitusmer-kinnät, ja säilytykselle on määrättävä vas-tuuhenkilö, jollaisena voi olla esimerkiksi laitteiden asentamiseen koulutettu asen-taja.

Useimmat turvalaitteet kuuluvat vaaral-lisuusluokkaan 1.4. Turvatekniikan kes-kus antaa tarkemmat ohjeet muihin vaa-rallisuusluokkiin kuuluvien turvalaittei-den varastoinnista.

HävittäminenPilaantuneet tai käyttökelvottomiksi epäil-tävät turvalaitteet on hävitettävä valmista-jan tai maahantuojan antamien ohjeiden mukaisesti.


Korjaamossa syntyy monenlaisia jätteitä. Jätelain mukaan jätteen haltija on vas-tuussa siitä, mitä jätteelle tehdään. Vastuu ongelmajätteistä on tavallistakin suu-rempi. Ongelmajätteitä ovat jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voivat aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Monet korjaamotoiminnassa syntyvistä jätteistä luokitellaan ongelmajätteiksi. Ongelmajät-teet on varastoitava niin, etteivät ne onnettomuustilanteessakaan pääse viemä-riin tai maaperään.

Jätehuollon tavoitteet on kirjattu jätela-kiin (1072/93). Ensimmäinen tavoite on se, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kun jätettä syntyy, on se osoitet-tava uusiokäyttöön tai kierrätykseen. Jos tämä ei onnistu, jätteet tulee lajitella, kerätä ja käsitellä.

Autoliikkeen on jätteen haltijana oltava selvillä jätteidensä määrästä ja laadusta. Ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa. Hal-tija vastaa jätteistään siihen asti, kunnes ne luovutetaan jäteluvalliselle vastaanotta-jalle. Ongelmajätteitä kuljetettaessa tarvi-taan aina siirtoasiakirja, jossa todistetaan, että ongelmajäte on asianmukaisesti luo-vutettu kuljetettavaksi ja edelleen käsitel-täväksi. Siirtoasiakirjan laatii jätteen kerääjä. Jätteen tuottaja vastaa siitä, että

siirtoasiakirjassa olevat, jätettä koskevat tiedot pitävät paikkansa.

Autoliikkeessä syntyy paljon hyötykäyt-töön soveltuvia jätteitä, jotka voidaan lajitella ja hyödyntää materiaalina tai energiana. Tavallisimpia hyötyjätelajeja ovat teräs ja muut metallit, paperi, pak-kauskartonki, voiteluöljyt, akut sekä renkaat.

Käytetyt voiteluöljyt

Autoliikkeen yleisin ongelmajäte on käy-tetty voiteluöljy. Erilleen kerättäviä jäteöl-jyjä ovat kirkkaat, nokeentumattomat voiteluöljyt sekä mustat moottorin voite-luöljyt. Hyötykäytön takia voiteluöljyjät-teen joukkoon ei saa sekoittaa muita öljyjä tai aineita.

Öljyn kerääminen on maksutonta riittä-vän suurina erinä. Jos öljyn vesipitoisuus on suurempi kuin 10 %, öljyerästä peri-tään rahti ja käsittelykustannukset. Jäteöl-jyyn ei saa sekoittaa bensiiniä, sillä seok-sen leimahduspiste voi muuttua silloin, kun tuhannessa litrassa öljyä on neljä litraa bensiiniä. Tällaisista eristä peritään käsittelykustannukset.

18 Jätehuolto


Öljynerottimien jäteöljyt

Öljynerotinkaivo estää öljyjen ja liuotti-mien pääsyn viemäriverkostoon. Jos erot-timen huolto laiminlyödään, saattaa ongelmajätettä joutua yleiseen viemäriin. Öljynerotinkaivot on suositeltavaa tarkas-taa vähintään kerran vuodessa, pohjavesi-alueella vieläkin useammin.Kaivon toiminnan edellytyksiä ovat• riittävän pitkä veden viipymisaika• hyväksyttyjen pesuaineyhdistelmien

käyttö• öljytilan täyttymisen tarkkailu • säännöllinen huolto.

Öljynerotinkaivon tarkkailusta ja huol-losta on pidettävä kirjaa.

Jäähdytin-, jarruja kytkinnesteet

Jäähdytinneste on periaatteessa kierrätys-kelpoista, mutta käytännössä sitä ei kier-rätetä, sillä se sisältää lyijy-, sinkki- ja kuparijäämiä. Neste toimitetaan yleensä samassa astiassa jarruja kytkinnesteen kanssa ongelmajätelaitokseen.

Kiinteät öljypitoiset jätteet

Kaikki kiinteät öljypitoiset jätteet voidaan kerätä samaan astiaan. Tavallisimpia jakeita ovat öljynsuodattimet, öljyiset rätit ja trasselit, öljynimeytysaineet sekä polt-toainesuodattimet. Polttoainesuodattimet tulee valuttaa tyhjiksi. Iskunvaimentimet kuuluvat tähän luokkaan, jos niistä ei ole poistettu öljyjä. Trasselijätteen syntymistä voidaan vähentää käyttämällä pestäviä pyyhkeitä.

Renkaat ja ongelmajätteet

Käytettyjen renkaiden keräyksestä ja kier-rätyksestä vastaa Suomen Rengaskierrätys Oy.

Akuissa on ihmiselle ja ympäristölle haitallista lyijy- ja akkuhappoa. Romuak-kuja keräävistä yhtiöistä on saatavana keräilyyn sopivia, turvallisia astioita.Ongelmajätteitä ovat myös• raskasmetalleja sisältävät ladattavat

akut ja paristot• liuotinpitoiset rätit, trasselit ja vajaat

maalipurkit, joista voi haihtua liuotti-mia ilmaan

• elohopeaa sisältävät loisteputket.

Autoalan ympäristöohjelma

Autoalan Keskusliitto ry. (AKL) on laati-nut ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on edistää autokaupan ja -korjaamoiden ympäristönsuojelun tasoa. Ohjelma tar-joaa ympäristösuojelun käytännön työka-lut ja koulutuksen.

Ohjelma sisältää yksipäiväisen perus-koulutuksen, puolipäiväisen jatkokoulu-tuksen ja Vihreän kirjan, joka on noin satasivuinen ympäristökäsikirja. Ohjel-maan kuuluu lisäksi etätuki järjestelmän kehittämiseksi sekä arviointi, jonka perusteella yritys voi saada AKL-ympäris-töohjelman sertifikaatin. Ympäristöoh-jelma on mahdollista täydentää ISO 14001 standardin mukaiseksi ympäristöjärjestel-mäksi.

18 Jätehuolto


Omia muistiinpanoja


Omia muistiinpanoja


Omia muistiinpanoja

Documents

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, · Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, Autoalan työsuojeluopas Autoalan työt ovat monipuolisia ja haastavia. Oli kyseessä korjaamo- tai