Työkirja - ttk.fi · 2018-10-02 · 2 Työturvallisuuskeskus Sisältö Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK Teollisuusryhmä Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta

Työturvallisuus työpaikalla Työkirja

Työturvallisuuskeskus 1

Työnantajalta edellytetään sitoutumista työturvallisuu-den edistämiseen ja vaarojen ennalta ehkäisemiseen työpaikoilla. Työnantajan tulee muun muassa laatia työsuojelun toimintaohjelma, jonka periaatteiden ja toi-mintatapojen mukaisesti turvallisuutta ja terveellisyyttä edistetään. Lainsäädännössä on paljon muitakin työtur-vallisuutta koskevia vaatimuksia. Toisinaan ne voivat tuntua vaikeaselkoisilta. Tämän työkirjan tarkoitus on esittää, mitä vaatimuksiin vastaaminen esimerkiksi voisi työpaikalla tarkoittaa. Työkirjan avulla yritys voi luoda itselleen työturvallisuuden johtamisjärjestelmän jatkuvan parantamisen tueksi.

Työkirja on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityk-sille. Se soveltuu erityisesti teollisille ja teknisille aloille: perinteisiin haalarit päällä tehtäviin töihin, joissa tapa-turman riski on suuri. Työkirjaa voi kuitenkin käyttää soveltaen myös muiden alojen työpaikoilla. Eri töissä voi esiintyä myös sellaisia vaaratekijöitä, joita työkirjas-sa ei ole käsitelty. Tällöin käyttäjä voi täydentää työ-

kirjaa esimerkiksi osassa 8 (Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi) esitetyin menetelmin. Kirjassa esitetyt tiedot ja työkalut on tarkoitettu työpaikalla sen omien tarpeiden mukaan harkiten sovellettaviksi.

Tässä työkirjassa on jouduttu tyytymään asioiden suhteellisen suppeaan käsittelyyn, joten kehitystyötä varten kannattaa tarvittaessa hankkia myös muuta aineistoa tai asiantuntija-apua.

Kirja on kirjoitettu yhteistyössä Työturvallisuuskes-kuksen ja sen alaisten teollisuusryhmän ja kumiteolli-suuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan kanssa. Kiitämme kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita ja kirjaa työvaiheessa kommentoineita.

Työturvallisuuskeskus TTKTeollisuusryhmä Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta

1 Esipuhe

2 Työturvallisuuskeskus

Sisältö

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTKTeollisuusryhmäKumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikuntaToimitus: Erkki HeinonenTeksti: Pasi AniasKuvitus: Martti SirolaKannen kuva: Reijo HietanenUlkoasu ja taitto: Pen&Pen OyPainopaikka: Savion Kirjapaino Oy9. korjattu painos 2016ISBN 978-951-810-609-1 (nid.)ISBN 978-951-810-610-7 (pdf)Tuotenumero 20125

1 Esipuhe ...............................................................................1

Sisältö ....................................................................................2

Työkirjan käyttöohjeet ..........................................................3

2 Työsuojelutoiminnan lähtökohdat .....................................4

3 Tavoitteiden asettaminen ..................................................7

4 Työsuojelutoiminnan järjestäminen .................................12

5 Työterveyshuolto ...........................................................15

6 Työympäristön valvonta ..................................................19

7 Perehdytys ja työnopastus ..............................................22

8 Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi ....................25

9 Tapaturmien tutkinta .......................................................28

10 Koneturvallisuus .............................................................31

11 Tekniset erityisvaatimukset ...........................................34

12 Pelastussuunnitelma ......................................................37

13 Sisäisen liikenteen suunnitelma .....................................40

14 Melu ja tärinä .................................................................42

15 Kemialliset vaarat ...........................................................46

16 Henkilönsuojaimet ..........................................................50

17 Hyvinvointi työssä ..........................................................53

18 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ........................................56

Liite 1. Yhteystietoja ...........................................................59

Liite 2. Lainsäädäntö ...........................................................60

Liite 3. Kirjallisuutta ja lähteet ............................................61

Liite 4. Työpaikan muistilista ...............................................62


Työkirjan käyttöohjeet

Tässä kirjassa käsitellään useita yleisimpiä työturval- lisuuskysymyksiä. Käyttäjän tehtäväksi jää ottaa arvioin-tiin mukaan ne oman työpaikkansa erityisriskit, jotka kirjasta mahdollisesti puuttuvat. Näitä voivat olla esimerkiksi säteily, sähkökentät, usean työnantajan työ-maat, maantieliikenne, vuorotyö, räjäytystyöt ja tietotur-vallisuus. Toisaalta kirjassa on myös sellaisia osia, jotka eivät ole tärkeitä kaikille käyttäjille, ja ne voi harkinnan mukaan jättää vähemmälle huomiolle. Luvut voi käydä läpi oman harkintansa mukaisessa järjestyksessä.

Kirjan huolellinen täyttäminen on suuritöinen tehtävä. Siksi työskentelyn aikataulu kannattaa sovittaa maltilla muihin tehtäviin. Työtä ei pidä myöskään tehdä yksin, vaan yhteistyöskentely henkilöstön kanssa on suositeltavaa. Mikäli jokin työkirjan osa on käsitelty

yrityksen muissa asiakirjoissa, sitä ei tarvitse tehdä työkirjaa varten uudestaan, vaan silloin viittaus asian-omaiseen dokumenttiin riittää. Työkirjan tehtäviä voi tilan loppuessa jatkaa erilliselle paperille. Kirjassa käy-tetyt lomakkeet ovat saatavissa sähköisessä muodossa Työturvallisuuskeskuksen internetsivuilta (www.ttk.fi). Työkirjan ja sen liitteiden huolellinen arkistointi on tärkeää. Tietoja tulisi myös päivittää säännöllisesti. Työ-kirjaa voi tarkistaa esimerkiksi kahden vuoden välein ja olennaisten muutosten jälkeen soveltuvin osin.

Työsuojelu on jatkuvaa toimintaa. Hallitun työympä-ristön rakentaminen edellyttää, että lisätään kaikkien osapuolten tietoisuutta riskeistä. Työympäristön tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, muutosten vaikutukset ennakoi-daan ja epäkohdat korjataan.

Huom! Kirjan mallit ovat esimerkkejä siitä, millä tavalla yritys voi yrittää pureutua työturvallisuuden kysymyksiin ja täyttää lainsäädännön velvoitteet. Esimerkit eivät ole sitovia toimintamalleja, vaan yritys voi toimia toisinkin. Kirjan täyttäminen ei myöskään välttämättä takaa, että lakisääteiset velvoit-teet täyttyvät. Työnantaja vastaa yrityksen työsuojelun toimintatavoista, ja työsuojeluviranomaiset ja tuomioistuimet vastaavat lakien tulkinnoista. On suositeltavaa, että työnantaja tutustuu liitteessä 2 esitettyihin lakeihin voidakseen muodostaa oman käsityksensä niiden merkityksestä oman yrityksensä turvallisuusjohtamiselle.


2 Työsuojelutoiminnan lähtökohdat

Työsuojelutoiminta on järkevää ihmisten ja yritys-ten hyvinvoinnin edistämistä.

Lainsäädännön mukaan työnantajan on suojeltava työnte-kijää työn aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta. Työnantajan tulee tunnistaa vaarat, arvioida niiden merkitys työnte-kijöiden turvallisuudelle ja terveydelle sekä yhteistyössä työntekijöiden kanssa ryhtyä tarvittaviin toimiin vaarojen poistamiseksi. Vaarojen tunnistamisessa ja arvioinnissa työnantajan pitää ottaa huomioon kunkin työntekijän henkilökohtaiset taidot, kyvyt ja terveydentila. Vaatimus työsuojelusta on ehdoton, kattava ja rangaistuksen uhalla pakottava.

Paitsi pakollista työsuojelu on myös taloudellisesti järkevää ja edistää koko työyhteisön hyvinvointia. Hyvin järjestetty työsuojelu ei rasita vaan vahvistaa yritystä ja parantaa sen ilmapiiriä. Esimerkiksi pk-yrityksissä ammat-titaitoisen työntekijän korvaaminen sairausloman ajaksi on vaikeaa. Tapaturmien, sairauslomien ja rikkoutuneiden laitteiden aiheuttamat tappiot voivat muodostua pienelle yritykselle suuriksi, puhumattakaan tuotantokeskeytyk-sien hinnasta. Vakuutukset korvaavat käytännössä vain pienen osan todellisista kustannuksista. Viisainta onkin pyrkiä välttämään vahingot. Vaarojen poistaminen korjaa yleensä myös muita toiminnan ongelmia ja luo pohjaa sekä toiminnan että tuotteiden laadulle. Työturvallisuus kuuluu jokaisen henkilökohtaiseen ammattitaitoon ja on osa yrityksen jokapäiväistä toimintaa.

Yhteistyö

Työsuojelua tulee kehittää yhteistyössä työntekijöiden kanssa, ja koska työntekijät tuntevat parhaiten oman työnsä rasitukset ja riskit, se on myös järkevää. Työnte-kijöillä on yleensä hyviä ja käytännönläheisiä parannus-ehdotuksia koettuihin ongelmiin. Myös toteutuksista on mielekästä päättää yhdessä, yhteisesti arvioidun tär-keysjärjestyksen mukaan. Tällöin työntekijöillä on mah-dollisuus kommentoida lopullisia parannusehdotuksia, osallistua niiden toteutukseen ja sitoutua parannusten mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin työssä. Tarvit-taessa voidaan käyttää ulkopuolisia konsultteja.

Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöasemas-sa olevat työntekijät mukaan luettuna, on vähintään kymmenen, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, jotka toimivat työntekijöiden edustaji-na työsuojeluasioissa. Mikäli vakituinen työntekijämää-rä on vähintään 20, tulee työpaikalla olla säännöllisesti kokoontuva yhteistyöelin, työsuojelutoimikunta, ellei yhteistyötä sovita järjestettäväksi toisin. Edustajien valinnasta puhutaan tarkemmin luvussa 4.


2 Työsuojelutoiminnan lähtökohdat

Työsuojelun toimintaohjelma

Työpaikoilla on oltava toimialan mukaan useita tur-vallisuutta koskevia toimintasuunnitelmia. Yksi kes-keisimmistä on työsuojelun toimintaohjelma. Se on periaatteessa yksinkertainen selvitys yrityksen turvalli-suustavoitteista ja toimintaperiaatteista sekä toimintata-voista. Ohjelman muotoa tai sisältöä ei ole tarkasti lais-sa määrätty. Ohjelman ei välttämättä tarvitse edes olla kirjallinen tai yhteen koottu, joskin informaatiosyistä tämä on usein tarpeen. Oleellisinta on, että työsuojelun toimintaohjelma perustuu yrityksen omiin tarpeisiin ja vaaroihin ja osaltaan sitouttaa koko yrityksen turvalli-suuden kehittämiseen.

Työsuojelun toimintaohjelmassa otetaan yleensä kantaa ainakin seuraaviin seikkoihin:

Työsuojeluyhteistyö: Kuka on työnantajan edustaja ja ketkä työntekijöiden?

Riskit: Mitkä ovat työpaikan tärkeimmät riskit?

Kehittäminen: Kuinka turvallisuutta kehitetään? Mitä tehdään tänä vuonna? Mitkä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet?

Perehdytys: Kuinka työntekijät perehdytetään työhön ja siihen liittyviin vaaroihin?

Tämä työkirja on laadittu yrityksille työsuojelun ke-hittämisen tueksi. Työkirjan avulla voidaan suunnitella työsuojelun toimintaohjelmaa ja käytännön toimenpi-teitä työpaikoilla. Lisäksi työkirjassa viitataan tiettyihin muihin työturvallisuutta koskeviin asiakirjoihin ja suunnitteluvaatimuksiin, joista myös osa on täytettävissä työkirjan avulla.

Tehtävä:

Kirjaa seuraavalle sivulle yrityksesi perustiedot.


Kirjan omistaja tai ylläpitäjä: ............................................................................................................................................

Päiväys (kirjan käyttöönotto): ..........................................................................................................................................

Yrityksen nimi: .................................................................................................................................................................

Toimiala: ..........................................................................................................................................................................

Toimitusjohtaja: ...............................................................................................................................................................

Postiosoite: ......................................................................................................................................................................

Käyntiosoite: ....................................................................................................................................................................

Puhelinnumero: ...............................................................................................................................................................

Faksi: ...............................................................................................................................................................................

Sähköpostiosoite: ............................................................................................................................................................

Henkilöstön kokonaismäärä: ...........................................................................................................................................

Henkilöstön määrä osastoittain: ......................................................................................................................................

Vakituisten osuus henkilöstöstä:......................................................................................................................................

Miesten osuus henkilöstöstä: ..........................................................................................................................................

Naisten osuus henkilöstöstä: ...........................................................................................................................................

Henkilöstön keski-ikä: ......................................................................................................................................................

Vakuutusyhtiö (Eläkkeet): .................................................................................................................................................

Vakuutusyhtiö (Tapaturmavakuutus): ..............................................................................................................................

Vakuutusyhtiö (Ryhmähenkivakuutus):............................................................................................................................

Vakuutusyhtiö (Omaisuus): ..............................................................................................................................................

Vakuutusyhtiö (Liikennevakuutukset): .............................................................................................................................

Työsuojelua valvova viranomainen .................................................................................................................................

Viranomaisen yhteystiedot: .............................................................................................................................................

Yleiskuvaus yrityksestä:

Kirjan käyttäjän omia merkintöjä:

Yrityksen perustiedot


3 Tavoitteiden asettaminen

Työturvallisuustoiminnan tarkoituksena on parantaa työn turvallisuutta. Ennen kuin kehitystyötä voidaan kuitenkaan kunnolla aloittaa, tulee päättää, mitkä ovat tarkemmin turvallisuusjohtamisen tavoitteet. Tässä osiossa yritys voi arvioida lainsäädännön vaatimusten täyttymistä omassa yrityksessään sekä muokata omia yrityskohtaisia turvallisuustavoitteitaan. Tavoitteitten muotoiluun kannattaa käyttää aikaa, sillä se ei ole niin yksinkertaista kuin voisi ajatella. Kuinka turvallinen yrityksesi haluaa olla? Kuinka turvallinen yrityksesi on? Riittääkö, että tapaturmia sattuu harvoin, vai eikö niitä saisi tapahtua ensinkään? Kuinka suuria riskejä haluat kantaa? Kuinka nopeasti pystyt kehittämään yritystä? Mitä työntekijät haluavat? Mitä asiakkaasi haluavat?

Tehtävä:

Yrityksen tulee tiedostaa, millä tasolla sen työtur-vallisuus on, ja asettaa tavoitteet lyhyelle ja pitkälle aikajaksolle.

1. Työturvallisuuden nykytilan arviointi

Työturvallisuuden itsearviointiin voidaan käyttää sivuilla 10–11 olevaa arviointitaulukkoa. Arvioi yhdessä yrityksen muiden asiantuntijoiden kanssa, millä tasolla yritys on kullakin toiminnan alueella. Tarkastele kutakin osiota ensin karkeasti ja arvioi sitten, kuinka monta pistettä antaisit kyseiselle toiminnalle. Pisteitä voi kus-sakin osiossa antaa 1–5.

Tavoitteet kannattaa kartoittaa yhdessä työntekijöi-den ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Jos osallistujien arvioinnit poikkeavat paljon toisistaan, on hyvä selvittää, mistä ero johtuu. On-han tavallista esimerkiksi sokeutua oman toiminnan heikkouksille. Usein myös hyvin olevat asiat unohtuvat huonojen varjoon. Arvioinnissa pitäisi pyrkiä luomaan yhteinen käsitys nykytilasta. Kun olet laskenut pisteesi, voit tulkita niitä yleisesti seuraavalla sivulla olevan taulu-kon mukaan.


Kokonaispisteet 0–15 Alkeisvaihe

Työturvallisuus on puutteellista. Mikäli pisteet ovat hyvin alhaiset, on todennäköistä, että työpaikalla ei täytetä kaikkia työsuojeluun liittyviä määräyksiä. Kehityksen tueksi on hyvä harkita avainhenkilöiden turvallisuuskoulutusta.

Kokonaispisteet 16–35 Kehittyvä vaihe

Työturvallisuus on keskitasoista. Perusasiat ovat kunnossa, mutta toimintaan liittyy edelleen suuria riskejä. Toiminnan heikkouksiin tulee puuttua tehokkaasti unoh-tamatta myöskään vahvuuksien jatkuvaa tukemista.

Kokonaispisteet 36–50 Kehittynyt vaihe

Työturvallisuustoiminta on pitkälle kehittynyttä. Turvallisuuteen pyri-tään aktiivisesti ja tuloksia saadaan varmasti. Heikoimpia kohtia ja mahdollisia sokeita pisteitä tulee tunnistaa ja aktiivisesti kehittää, etteivät ne koidu turvallisuu-den kompastuskiviksi. Jatkuvan parantamisen edellytykset ovat olemassa.

Täytettyäsi taulukon kirjaa tähän, mitä mieltä olet nykyisestä tilastanne.

2. Tavoitteiden asettaminen

Kun nykytila tunnetaan, tulee asettaa työturvallisuuden kehittämiselle pitkän aikavälin ja lähimmän vuoden ta-voitteet. Tavoitteet on paras muokata yhdessä henkilös-

tön kanssa, koska kaikkien osapuolten on voitava sitou-tua tavoitteisiin. Määrittele ensin, millainen yrityksenne tulisi olla tai millaiseksi haluaisitte sen muokata:

Pitkän tähtäyksen tavoitteet (tulevaisuudessa olemme…):


Lyhyen tähtäyksen tavoitteet (tänä vuonna…):

Tämän jälkeen määritä, mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää lyhyellä tähtäyksellä, esimerkiksi tänä vuonna:

3. Tavoitteista tiedottaminen

Kun tavoitteet on asetettu, tulee yrityksen johdon kertoa niistä koko henkilöstölle avoimesti ja selkeästi.

Näin johto osoittaa oman sitoutumisensa kehitystyö-hön ja saa myös alaiset kiinnostumaan asiasta.

Perussääntö: Tavoitteiden ja erityisesti aikataulujen asettamisessa on syytä olla realistinen mutta tiukka. Kehitys vaatii aikansa, mutta ilman tavoitteita ei myöskään saada tuloksia.


Tarkastelukohde Alkeisvaihe Kehittyvä vaihe Kehittynyt vaihe 0–1 pistettä 2–3 pistettä 4–5 pistettä

Työn turvallisuus ja terveellisyys

Pisteet:

Työ on riskialtista: Tapaturmia sattuu usein. Työ on fyysisesti tai henkisesti kuormittavaa. Tarpeetonta riskinottoa esiintyy. Sairaslomat ovat yleisiä. Henkilöstön vaihtuvuus on nopeaa. Ristiriitoja on paljon.

Työ ei ole vaarallista: Vakavat tapaturmat ovat harvinaisia. Pieniä tapaturmia sattuu toisinaan. Työt pyritään tekemään turvallisesti. Työn rasitukset ovat kohtuullisia. Ristiriidat sovitaan tarvittaessa.

Työ on turvallista: Tapaturmia ei juurikaan satu. Työ on kevyttä ja viihtyisää. Kaikki toimivat turvallisesti aina. Työntekijät ovat tyytyväisiä. Ristiriitoja on vähän. Vaihtuvuus on vähäistä.

Turvallisuus tavoitteena

Pisteet:

Turvallisuutta ei tavoitella: Keskitytään ydintoimintoihin. Turvallisuutta ei suunnitella. Ongelmiin reagoidaan. Pakkoon tai välttämättömyyteen perustuvaa toimintaa.

Turvallisuutta toivotaan: Suppeaa tavoitteiden asettelua. Lyhyen aikavälin suunnittelua. Yleisimpien ongelmien ehkäisyä. Työsuojelun toimintaohjelma.

Turvallisuutta tavoitellaan: Johto ja työntekijät haluavat turvallisuutta ja osoittavat sen. Työsuojelun toimintaohjelmaa päivitetään säännöllisesti.

Asenne ongelmiin

Pisteet:

Virheitä peitellään: Virheet korjataan ja ongelmiin reagoidaan. Vaaratilanteista ei ilmoiteta esimiehille. Tapaturmia ei tutkita. Ongelmista ei haluta puhua. Vaaroja ei ole kartoitettu. Pakolliset raportit tehdään. Virheistä syytellään.

Virheet hyväksytään: Tapaturmat tutkitaan ja niiden syyt selvitetään. Onnettomuuksien uusiutuminen pyritään estämään. Ongelmien pohjalta tehdään parannusehdotuksia. Inhimilliset syyt yleinen selite. Läheltä piti -tapauksia ei tutkita. Vaaroja vähätellään.

Virheisiin varaudutaan: Vaarat tunnistetaan etukäteen. Riskit arvioidaan. Vaaratilanteet raportoidaan esimiehille. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan. Ongelmat pyritään ehkäisemään ennen niiden toteutumista. Pyritään estämään inhimilliset virheet tekniikalla ja järjestelmillä.

Työsuojelun yhteistoiminta ja järjestäytyminen

Pisteet:

Ei yhteistoimintaa: Työsuojeluun liittyy vastakkainasettelua ja eturistiriitoja. Todellisuudet ja tavoitteet ovat erilaiset. Sopimuksia on vaikea noudattaa. Aloitteellisuus työsuojelussa koetaan uhaksi tai riitelyksi. Edustajia ei ole nimetty (yli kymmenen työntekijän yrityksessä.)

Lisääntyvää yhteistoimintaa: Työsuojeluhenkilöstö on nimetty. Erillisiä kokouksia. Sopimuksia halutaan noudattaa. Tiedostetaan toisten tarpeet. Löydetään myös yhteisiä tavoitteita. Asioista ei aina tarvitse riidellä. Aikaa yhteistoiminnalle on rajoitetusti.

Luottamusta: Yhteistoiminta on luontevaa ja spontaania eri tasoilla. Säännöllistä ja järjestelmällistä toimintaa. Tavoitteet asetetaan yhdessä. Työsuojelussa ei ole eturistiriitoja.

Työterveyshuolto

Pisteet:

Sairaanhoitoa: Ensiapua ja lääkärintarkastuksia. Ei työpaikalla näkyvää. Oma kunto ei kiinnosta.

Työpaikkaselvityksiä: Määräaikaistarkastuksia tehdään tarvekartoituksen mukaisesti. Terveyshuollon säännöllisiä käyntejä työpaikalla. Työpaikka-selvitykset tehty. Työterveys-huolto mielletään tärkeäksi oman kunnon kannalta.

Läheistä yhteistyötä: Monimuotoisia selvityksiä työpaikalla. Osallistumista riskien arviointiin. Osallistumista tavoitteiden asettamiseen. Vastuu omasta kunnosta.

Työturvallisuuden nykytilan arviointi


Ohje: Täytä taulukko totuudenmukaisesti. Mieti, mikä on oleellista. Esimerkiksi ensimmäisessä kohdassa voi pohtia, mikä on arvosana, jos tapaturmia tuntuu sattuvan paljon mutta samaan aikaan vastataan, että henkilöstön vaihtuvuus on pientä ja työ viihtyisää.

Perehdytys

Pisteet:

Heti töihin: Ei perehdytetä. Luotetaan ammattikoulutukseen. Virheistä oppimista. Saa kysyä.

Tutustumista: Tutustutetaan yritykseen. Kerrotaan keneltä kysyä mitäkin. Näytetään perusasiat. Ei valvota oppimista.

Perehdytystä: Suunniteltu kunnollinen perehdytysjakso. Opetetaan tekemään työt oikein. Seurataan oppimista. Oppeja kerrataan säännöllisesti.

Turvallisuus ja tekniikka

Pisteet:

Ei hyödynnetä: Suojalaitteet ja suojaimet haittaavat työtä. Turvalaitteet riisutaan tai ohitetaan. Henkilökohtaiset suojaimet ostetaan vain pyydettäessä ja halvimmalla hinnalla. Suojaimia ei käytetä.

Turvalaitteet sallitaan: Turvalaitteita ja suojia ei saa poistaa. Irrotetut turvalaitteet ja suojat kiinnitetään takaisin havaittaessa. Uusia turvalaitteita ja suojarakenteita asennetaan tarvittaessa. Perussuojaimia on tarjolla. Suojaimia käytetään ”tarvittaessa”.

Turvalaitteita kehitetään: Hyödynnetään nykyisiä monipuolisia teknisiä mahdollisuuksia. Turvalaitteita kehitetään tarvittaessa. Suojainvalikoima on kattava ja monipuolinen, varaosia on saatavilla ja suojainten huoltoja säilytyspaikat on järjestetty. Suojalaitteita käytetään aina.

Turvallisuus-järjestelmä

Pisteet:

Järjestelmä epämääräinen: Toimintaa on vaikea hahmottaa. Ei kirjallista dokumentaatiota.

Järjestelmä tunnistettavissa: Roolit ja tehtävät ovat yleisellä tasolla selkeät. Vakiintuneita toimintatapoja. Dokumentointi vähäistä.

Laadukas järjestelmä: Roolit, tehtävät ja perustoimintatavat on selkeästi määritelty. Tavoitteet kirjattu. Riittävä dokumentointi.

Esimiestoiminta ja sitoutuminen turvallisuuteen

Pisteet:

Ristiriitaista tai irrallista: Ohjeita ei noudateta. Esimiehet eivät huomauta virheistä. Jos joku toimii tyhmästi, turvallisuus on hänen omalla vastuullaan. Turvallisuus haittaa yrityksen muita toimintoja. Turvallisuusparannuksiin vaikea saada rahaa.

Osittain omaksuttua: Ohjeita pyritään noudattamaan. Esimiehet hyväksyvät poikkeavat toimintatavat vain perustellusta syystä ja varmistuttuaan turvallisuudesta. Turvallisuus tukee yrityksen muuta toimintaa. Työsuojelu on varsinaisesta työstä erillistä toimintaa. Turvallisuuteen investoiminen on hidasta.

Täysin omaksuttua: Esimiehet eivät hyväksy vääriä toimintatapoja ja käyttävät itse oikeita. Yhteinen turvallisuus on jokaisen vastuulla. Turvallisuus on osa yrityksen kaikkea normaalia toimintaa. Työn turvalliseksi tekemiseen panostetaan tehokkaasti.

Suhde lainsäädäntöön ja viranomaisiin

Pisteet:

Määräyksiä vaikea hyväksyä: Lakeja ei tunneta eikä ymmärretä. Määräykset koetaan mahdottomiksi. Viranomaiskontakteja pelätään ja vältellään. Viranomaiset nähdään vikojen etsijöiksi.

Lakeja halutaan noudattaa: Lakien määräykset tunnistetaan. Määräyksiä pyritään noudattamaan tarkasti. Viranomainen koetaan valvojaksi, jota ei kuitenkaan pelätä.

Laki on vähimmäistaso: Uudetkin määräykset tunnistetaan. Ymmärretään lakien tarkoitukset ja osataan soveltaa niitä omassa työssä. Tavoitellaan myös määräyksiä parempaa tasoa. Viranomainen on yhteistyökumppani ja palveluiden toimittaja.

Pisteet yhteensä:

Tarkastelukohde Alkeisvaihe Kehittyvä vaihe Kehittynyt vaihe 0–1 pistettä 2–3 pistettä 4–5 pistettä


4 Työsuojelutoiminnan järjestäminen

Työn ja työympäristön turvallisuudesta vastaa aina työnantaja. Käytännössä ylin johto yleensä jakaa vastuuta linjaorganisaation esimiehille. Esimies voi olla vastuussa turvallisuudesta vain omaan toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Kirjallisen vastuumäärittelyn pe-rusteella syntyy vastuu vain, jos vastuuseen määrätyllä henkilöllä on oikeasti mahdollisuus havaita työpaikan vaaroja ja poistaa työpaikalla todettuja ongelmia.

Turvallisuusongelmia tutkittaessa voi tulla esille, että vastuunjaossa on ollut epäselvyyksiä tai että vastuussa olleet esimiehet ovat laiminlyöneet velvollisuutensa.

Näissä tapauksissa asianomaiset voidaan asettaa syyt-teeseen erityisestä työsuojelurikkomuksesta. Oleellista on, että vastuiden ollessa epäselvät turvallisuusasiat tulevat yleensä huonosti hoidetuiksi ja ongelmien mah-dollisuus kasvaa. Yrityksen tulee siksi selvittää vastuun-jako esimieskunnan kesken ja tarvittaessa kirjata se työkirjaan tai esimiesten kirjallisiin toimenkuviin.

Määrittelyn tueksi on ohessa esitetty yleinen taulukko vastuista ja velvollisuuksista. Jos vastuu on yrityksessä jaettu toisin, ratkaisun tulee kuitenkin sisältää samat asiat.


4 Työsuojelutoiminnan järjestäminen

Työsuojelupäällikkö

Linjajohdon tueksi yrityksessä tulee nimetä työsuo-jelupäällikkö, ellei työnantaja itse toimi työsuojelu-päällikkönä. Työsuojelupäällikön tulee olla perehtynyt kyseisen työpaikan työsuojelukysymyksiin.

Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteis-työn järjestämisessä työntekijöiden, työterveyshuollon, työsuojeluviranomaisten ja muiden työsuojelutahojen kanssa. Työsuojelupäällikön vastuulla on huolehtia työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistyön järjestämisestä ja kehittämisestä. Mikäli työsuojelupääl-likön tehtävät on annettu linjaesimiehelle, on hänellä vastuuta myös työsuojelusäännösten toteuttamisessa toimivaltuuksiensa perusteella.

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojelua tulee kehittää yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähin-tään 10 työntekijää, valitsevat työntekijät keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun (ja kaksi varavaltuutettua), joka toimii työntekijöiden edustajana työsuojeluasioissa. Toimi-henkilöt voivat halutessaan valita vastaavasti keskuudes-taan oman työsuojeluvaltuutetun. Ellei näin tehdä, edustaa työsuojeluvaltuutettu kaikkia henkilöstöryhmiä.

Työsuojeluvaltuutetun vaaleissa kaikki työsuhteessa olevat henkilöt (tai valittaessa eri valtuutetut kaikki ao. henkilöstöryhmään kuuluvat) ovat vaalikelpoisia ja ääni-oikeutettuja. Vaalitapa on henkilöstön päätettävissä. Mikäli kullekin paikalle on ehdotettu vain yhtä henkilöä, ei varsinaista äänestystä tarvitse järjestää. Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, helppo vaalitapa on suljettu lippuäänestys, jossa työsuojeluvaltuutetuksi valitaan eni-ten ääniä saanut, ensimmäiseksi varavaltuutetuksi toiseksi eniten ääniä saanut ja toiseksi varavaltuutetuksi kolman-neksi eniten ääniä saanut.

Valtuutettujen toimikausi on kaksi tai enintään neljä kalenterivuotta. Työsuojeluvaltuutetun tulee oma-aloit-teisesti perehtyä ja osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työsuojeluvaltuutetun tulee perehtyä myös työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, mikäli tarkastaja tai tutkimuksen tekijä katsoo osallistumisen tarpeelliseksi.

Huom! Työpaikalla työntekijäasemassa olevaa ei voi määrätä vastuuseen muiden työntekijöiden työturvallisuudesta. Tämä koskee myös erilaisia etumiehiä ja tiiminvetäjiä, joilla ei ole ns. direktio-oikeutta (oikeutta antaa määräyksiä muille työnte-kijöille) siitä huolimatta, että he voivat osallistua esimiehille edellä määrättyjen asioiden hoitoon.

Ylin johto • Työturvallisuuden yleisjohto ja -valvonta • Turvallisuuden kehittämiseen liittyvien toimintatapojen määrääminen • Turvallisuuden kehittämiseen tarpeellisten aineellisten edellytysten varmistaminen • Alempien esimiesten valinta ja näiden pätevyyden ja tehtävänjaon varmistaminen

Työntekijä • Ohjeiden ja määräysten noudattaminen • Omasta ja muiden työturvallisuudesta huolehtiminen • Vaaroista ilmoittaminen tai vaaratekijöiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan (turvallisesti) • Turvalaitteiden ja suojalaitteiden käyttö ja asianmukainen hoito

Työnjohto • Työn ja tehtävien suunnittelu • Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta • Turvallisten työmenetelmien ja henkilökohtaisten suojainten käytön valvonta • Työnopastus

Keskijohto • Työturvallisuusohjeiden laatiminen ja valvonta • Koneiden ja laitteiden hankinta ja valvonta • Työyhteisön ilmapiirin varmistaminen ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta • Tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle


Työsuojelutoimikunta

Jos yrityksen vakituinen työntekijämäärä on vähintään 20, tulee työpaikalla olla säännöllisesti kokoontuva yhteistyöelin, työsuojelutoimikunta, ellei yhteistyöstä työpaikalla muuten sovita. Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa ja puolet suurempaa sekä neljännes pienempää työntekijöiden ja toimihenkilöiden ryhmää. Työsuojeluvaltuutetut

ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa on työnantaja itse tai sellainen edustaja, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työntekijöi-den ja toimihenkilöiden lisäedustajat valitaan vaaleilla. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun ei ole sen jäsen. Työsuojelutoimikunnas-sa käsitellään työpaikkaa laajasti ja yleisesti koskevat turvallisuus- ja terveysasiat.

Työsuojelupäällikön on ilmoitettava työsuojeluorganisaatioon nimetyt henkilöt (työsuojelupäällikkö, valtuutetut ja työsuojelutoimikunnan jäsenet) Työturvallisuuskeskukseen merkittäväksi lakisääteiseen työsuojeluhenkilörekisteriin. Ilmoitusmenettely ja rekisteröidyille henkilöille tarjotut palvelut löytyvät Työturvallisuuskeskuksen internetsivuilta (www.ttk.fi/tyosuojeluhenkilorekisteri).

Valinnoista on muistettava kertoa henkilöstölle. Kirjan liitteenä (liite 4) on huoneentaulu, johon vastuuhenkilöt voi merkitä. Taulun voi kopioida työpaikan seinälle.

(Työterveyshuolto käsitelty erikseen osassa 5.)

Työsuojelutoiminnan järjestäminen

Työsuojeluhenkilöstö

Tehtävä Vastuuhenkilöt Toimikausi

Ylin johto

Keskijohto

Työnjohto

Työsuojelupäällikkö

Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu

1. varavaltuutettu

2. varavaltuutettu

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu

1. varavaltuutettu

2. varavaltuutettu

Työsuojelutoimikunta


5 Työterveyshuolto

Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan. Työterveyshuollon palveluja tarjoavat kunnal-liset terveyskeskukset ja yksityiset lääkärikeskukset. Työnantaja voi hakea Kansaneläkelaitokselta korvausta osaan työterveyshuollon kustannuksista. Korvauksien hakemisessa kannattaa hyödyntää työterveyspalvelujen tarjoajan ammattitaitoa ja tietoja. Korvaushakemukset käsitellään työsuojelutoimikunnassa ennen niiden lähettämistä Kansaneläkelaitokselle. Mikäli työsuojelu-toimikuntaa ei ole mutta valtuutettu on valittu, tulee valtuutetulle varata mahdollisuus tutustua korvausha-kemukseen ennen sen lähettämistä.

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluvat

•terveystarkastukset töihin tultaessa ja uusiin tehtä-viin siirrettäessä (työntekijän soveltuvuus tarkoitet-tuun työhön)

•muut terveystarkastukset, ikäryhmätarkastukset ja tunnetuista riskeistä johtuvat määräaikaistarkastukset

•työn terveydellisten vaikutusten arviointi töitä suun-niteltaessa sekä määräajoin tehtävien työpaikkaselvi-tysten yhteydessä

•terveyteen liittyvistä asioista tiedottaminen esimie-hille ja henkilöstölle

•osallistuminen vajaakuntoisten työssä selviämisen arviointiin sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan

•osallistuminen ensiavun järjestämiseen

•oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi.

Työterveyshuollon kanssa tehdään sopimus, jossa määritellään sen lakisääteisten palvelujen laajuus ja se, mitä muita työterveyshuollon palveluita työnantaja mahdollisesti haluaa tarjota henkilöstölleen. Työterveys-huolto laatii säännöllisesti suunnitelman tehtäviensä toteuttamiseksi. Suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa.

Työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset eivät korvaa yrityksen omaa vaaran arviointia, mutta ne antavat arvokasta tietoa työn terveysvaikutuksista, rasituksista ja parannusmahdollisuuksista. Kun työnanta-jan riskianalyysit painottuvat useimmiten tapaturmiin ja muihin poikkeustilanteisiin, työterveyshuollon työpaik-kaselvitykset täydentävät niitä tehokkaasti ja päinvastoin.

Ergonomia

Ergonomia tarkoittaa työn ja työvälineiden sekä ihmi-sen yhteensopivuutta. Ergonomiset ongelmat, kuten huonot työasennot, raskaat nostot ja yksipuolinen kuormitus, aiheuttavat fyysisiä rasituksia ja pitkään jat- kuessaan voivat johtaa vakaviinkin tuki- ja liikunta-elinten sairauksiin. Työterveyshuollon ammattilaiset ovat tyypillisesti parhaita asiantuntijoita arvioimaan työn ergonomiaa ja kehittämään parannusehdotuksia rasitusten vähentämiseksi. Useilla työterveysyksiköil-lä on mahdollisuus tarjota myös työfysioterapeutin palveluita. Työfysioterapeutti on työn ergonomiaan erikoistunut ammattilainen, jolta saa arvokasta apua työpisteiden kehittämiseen ja ohjattaessa työntekijää oikeisiin työtapoihin ja työasentoihin.


Työterveyshuollon ja ensiapuvalmiuden järjestäminen

Kirjaa seuraavalle sivulle, kuka toimittaa yrityksellesi työterveyshuollon palvelut. Laadi yhdessä työterveys-huollon kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelma (jos sitä ei vielä ole) ja käy se läpi työsuojelutoimikun-nassa. Sovi myös, mitä lisäpalveluja työterveyshuollolta hankitaan.

Käy työterveyshuollon kanssa läpi yrityksen ensiapu-kaapit ja välineet. Määrittele, mitä muuta kaapeissa tulee olla kuin pakolliset ensisiteet, laastarit, puhdistusaineet ja sakset. Nimeä ensiapukaapeille vastuuhenkilö. Selvitä, tarvitaanko yrityksessäsi muita ensiapuvarusteita, esimer-kiksi kylmähauteita, palohaavapakkauksia, silmähuuh-telupulloja, paarit, erityisiä pesu/huuhteluaineita kemi-kaaliroiskeita varten tms. Useat työterveysasemat voivat toimittaa ensiapuvälineitä. Niitä voi myös ostaa suoraan erikoisliikkeistä.

Ensiapuvälineet ovat hyödyllisiä vain, jos niitä osataan käyttää. Jonkinlainen peruskoulutus olisi hyvä olla kaikilla kansalaisilla. Työpaikoilla on tarpeen kouluttaa muutama varmasti ensiaputaitoinen henkilö. Yleinen tavoite on, että työnantaja järjestäisi ensiapukoulutuksen vähintään yhdelle kahdestakymmenestä työntekijästä. Harkintaa voi käyttää työn luonteen ja työntekijöiden sijoittumisen mukaan. Esimerkiksi vuorotyössä olisi hyvä, että joka vuorossa olisi vähintään yksi ensiaputaitoinen paikalla. Ensiapukursseja järjestävät muun muassa monet työter-veysasemat ja Suomen Punainen Risti (SPR). Ensiaputai-toja tulee kerrata säännöllisesti.

Päihdeohjelma

Päihteiden käyttö on lisääntynyt Suomessa voimak-kaasti viimeisen 40 vuoden aikana, ja ongelmat näkyvät nykyään yhä useammin myös työpaikoilla. Humalassa tai krapulassa työhöntulo tai työssä juominen ovat yllättävän yleisiä ongelmia. Useissa työyhteisöissä asiasta kuitenkin vaietaan ja humalaista kollegaa jopa suojellaan tai piilotellaan. Pahimmillaan muut työnteki-jät jopa tekevät päihtyneen työt ”suojellakseen” tämän työpaikkaa. Käytännössä tällaiset toimintatavat kuiten-kin mahdollistavat ongelman jatkumisen, voivat lisätä päihdeongelmiin joutuneen ahdistusta ja aiheuttavat vakavia vaaratilanteita työssä. Mikäli päihtynyt työnte-kijä aiheuttaa onnettomuuden työssä itselleen, työtove-reille tai asiakkaalle, kaatuu moraalinen vastuu vahvasti kaikkien asiasta tietoisten päälle.

Päihdeongelmien ehkäisemiseksi olisi jokaisella työ-paikalla pyrittävä asioiden avoimeen käsittelyyn ja var-haiseen puuttumiseen. Kun päihdeongelma havaitaan

ajoissa, on parhaat mahdollisuudet auttaa ongelmaan joutunutta. Päihdeongelmat tulee tällöin ymmärtää sai-raudeksi, jossa tavoitteena on auttaa sairasta, ei rangais-ta tätä. Työmarkkinajärjestöjen yhteisten sopimusten mukaisesti suositellaan työpaikkoja käyttämään päih-deongelmaisten auttamisessa ns. hoitoonohjausmalleja. Hoitoonohjausmalleissa ongelmien tullessa esille asian-omaiselle tarjotaan ensisijassa mahdollisuutta avo- tai laitoshoitoon päihdeongelman hoitamiseksi sen sijaan, että esim. lopetettaisiin työsuhde päihteiden käytön vuoksi. Työsopimuksen purkaminen tai muu toimenpi-de voi kuitenkin tulla kyseeseen silloin, mikäli henkilö kieltäytyy hoidosta, ei osallistu sovittuun hoitoon tai ongelmat toistuvat. Myös työmarkkinajärjestöjen sopi-mus korostaa varhaista puuttumista ja asiaan liittyvää yhteisvastuullisuutta ongelmien esille nostamiseksi.

Päihdeohjelmien tavoite on määritellä työpaikan tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Päihdeohjelma ottaa yleensä kantaa myös siihen, kuinka päihdeongelmat käytännössä todetaan. Koska alkoholi on yleisin työpaikalla vaikuttava päihde, on toteamistapa yleensä puhalluttaminen. Puhallutta-misen tavoista, ml. laitteiston ylläpito ja puhalluttajan koulutus on hyvä sopia päihdeohjelmassa. Työntekijää ei voida velvoittaa osallistumaan verikokeeseen tai virt-sakokeeseen päihde-epäilyn vuoksi, mutta perustellusta ja oikein toteutetusta puhalluskokeesta työntekijän on vaikea kieltäytyä. Riippumatta testituloksesta tai siitä onko päihdetestausta käytettävissä, päihtyneisyyden osoittamiseen riittää aina kaksi henkilötodistajaa, jotka yhdessä todistavat ilmeisen päihtyneisyyden. Mikäli päihdetesti ilmaisee ”nollaa” todistajien mielipitees-tä huolimatta, on syytä ottaa huomioon myös muun päihteen vaikutus tai sairaskohtauksen mahdollisuus. Vapaaehtoinen verikoe voi olla työntekijälle hyvä keino osoittaa raittiutensa ja päästä tarvittaessa jatkotutki-muksiin. Pakollisena vaadittavia verikokeita voivat kuitenkin olla esim. huumetestit, jotka liittyvät laissa yksityisyyden suojasta työelämässä erikseen määrättyi-hin töihin. Tällaistenkin testien tekeminen kuitenkin yleensä edellyttää, että ao. työt on määritelty yrityksen päihdeohjelmassa. Päihdeohjelma voidaan helposti sisällyttää myös osaksi työterveyshuollon toimintasuun-nitelmaa.

Sivulla 18 oleva päihdeohjelma on laadittu mahdolli-simman yksinkertaiseksi, jotta se palvelisi kaikkia kirjan käyttäjiä. Päihdeohjelmaa laadittaessa tulee huomioida yrityksen ominaispiirteet, työehtosopimukset ja työter-veyshuollon kanssa tehdyt sopimukset.


Työterveyshuolto

Työterveyspalvelut toimittaa: puh.

Yritykselle nimetyt lääkärit ja hoitajat: puh.

Työterveyshuollon korvaushakemuksesta vastaa: puh.

Ensiaputarvikkeet

Ensiapukaappien huollosta vastaa: puh.

Ensiapukaappeihin tarvittava erikoisvarustelu:

Ensiapukoulutetut

Osasto Nimi Kortin vanhenemispäivä

Työterveyshuollon ja ensiapuvalmiuden järjestäminen


Päihteillä tässä dokumentissa viitataan kaikkiin päihtymystarkoituksessa käytettäviin aineisiin.

Yrityksen päihdepolitiikka

Toimenpiteet päihdeongelmien ehkäisemiseksi

Ilmoitukset ongelmatilanteessaKaikilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemansa päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat työpaikalla (esim. päihtyneenä tai krapulaisena työhöntulo, päihteiden käyttö työpaikalla).

Ilmoituksen vastaanottaa:

Ongelman tai väärinkäytöksen toteennäyttäminenPäihtymisen tai päihteiden käytön toteennäyttämiseen riittää kahden luotettavan todistajan todistus. Tarvittaessa henkilö voidaan puhalluttaa (esimiehen ohjeen mukaan) ja/tai henkilölle voidaan tarjota mahdollisuutta verikokeeseen. Yhteydenottoa työterveyshuoltoon suositellaan erityisesti silloin, kun puhalluskoe näyttää nollaa mutta henkilö vaikut-taa silti päihtyneeltä. Kyseessä voi olla tällöin paitsi huumeiden käyttöön liittyvä ongelma myös sairauskohtaus.

Tällä työpaikalla puhallutuskoe on mahdollista suorittaa (missä):

Päihdeongelman käsittelyPäihdeongelma käsitellään pääsääntöisesti vasta sitten, kun henkilö on selvinnyt. Päihdeongelmiin liittyvät asiat käsi-tellään aina luottamuksellisesti. Henkilöllä on mahdollisuus pyytää henkilöstöryhmänsä edustaja käsittelyyn mukaan. Ilmoitukset edustajille tehdään vain henkilön luvalla. Päihdeongelmien käsittely voidaan jättää esimiehen vastuulle tai sitä tarkoitusta varten voidaan koota asiantuntijaryhmä (esim. esimies, työterveyslääkäri, henkilöstö- tai työsuojelu-päällikkö, luottamusmies jne.). Apua hoitoonohjausmallin luomiseen saa esimerkiksi työterveyshuollosta.

Ongelmatilanteiden käsittelystä vastaa tapauskohtaisesti:

Käytetäänkö hoitoonohjausmallia: ❏ Kyllä ❏ Ei

Hoitoonohjausmallin säännöt:

Työnantajan osallistuminen hoito- ja poissaolojen kuluihin:Tarvittaessa myös ohjeet muun toimeentuloturvan hakemiseksi.

Yhteyshenkilö hoitoonohjauksen järjestelyissä:Pääasialliset hoitolaitokset:

Työt, joihin vaaditaan huumekokeet:Huomioi rajoitukset (laki yksityisyyden suojasta työelämässä).

Päihdeohjelma


6 Työympäristön valvonta

Työympäristön siisteys ja järjestys on todennäköi-sesti merkittävin työturvallisuuteen vaikuttava asia työpaikoilla. Huono järjestys haittaa työn tekemistä ja on myös yleisin syy työpaikkojen tapaturmiin. Kom-purointi, putoilevat esineet ja kaatuvat tavarat aiheut-tavat valtavat määrät vähäisiä tapaturmia mutta myös suurimman osan vakavista ja kuolemaan johtavista työtapaturmista. Huono järjestys vaikuttaa lisäksi työ-motivaatioon ja työssä viihtymiseen.

Työpaikan järjestyksen ja siisteyden ylläpito vaatii yhteistä panostusta. Sen on oltava osa jokaisen työtä. Jos järjestyksestä huolehtiminen jätetään siivoojien har-teille, ei saavuteta yhtä hyviä tuloksia. Järjestyksenpito kannattaa aloittaa siivoustalkoilla, joissa tilat laitetaan hyvään kuntoon. Näin saadaan määrätyksi se taso, jolla työpaikan siisteyden pitäisi aina olla. Työpaikalle tulee hankkia riittävät siivousvälineet, tavarahyllyt ja työkalu-telineet, jotta järjestyksenpito on teknisesti mahdollista. Tarpeettomat tavarat tulee hävittää. Jätteiden lajittelua varten työpaikka kannattaa varustaa riittävillä ja hyvin merkityillä roska-astioilla.

Turvallisuuskatselmukset ja järjestysindeksi

Turvallisuuskatselmukseksi kutsutaan menettelyä, jossa nimetty tarkastusryhmä käy läpi työpaikan turvallisuu-teen liittyvät perusasiat sekä kirjaa puutteet ja paran-nusehdotukset. Ryhmään voivat kuulua esimerkiksi yksikön päällikkö, työsuojelupäällikkö ja työsuojelu-valtuutettu tai esimies ja joku hänen alaisensa. Kat-selmuksen tulokset raportoidaan yrityksen johdolle. Ne tehdään säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Tulokset arkistoidaan. Turvallisuuskatselmuk-set eivät korvaa esimiesten tehtävänä olevaa jatkuvaa työn valvontaa; turvallisuuskatselmukset on tarkoitettu vahvistamaan työpaikkojen valvontaa ja olojen kehitty-misen seurantaa.

Työympäristön siisteyden ja järjestyksen katselmuk-sia varten on kehitetty useita tarkistuslistoja ja järjes-tysindeksejä, esimerkiksi ELMERI ja TUTTAVA, joiden avulla työpaikan kulloinenkin tila voidaan arvioida ja pisteyttää. Pisteiden kehityksen kuvaajaa pidetään työpaikalla nähtävillä. Osastoja voidaan haluttaessa kilpailuttaa, ja hyvät suoritukset voi myös palkita.


Valaistus

Valaistuksessa tulee ottaa huomioon paitsi hyvä yleisvalaistus myös riittävä kohdevalaistus työpisteissä. Ikkunasta, valaisimesta tai esim. kirkkaasta pinnasta hei-jastuvat häikäisyt pitää poistaa. Pihalla on varmistettava riittävä valaistus kaikkina vuodenaikoina. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat myös henkilökohtaiset ominai-suudet, kuten näkökyky ja ikääntyminen.

Lämpöolosuhteet ja ilmastointi

Työpaikan lämpötila tulee säätää työn mukaan niin, ettei työntekijän terveydelle aiheuteta tarpeetonta vaaraa. Hyvä hallilämpötila esimerkiksi keskiraskaassa työssä on 17–21 °C. Työtiloissa ei saisi olla vetoisaa. Ilmanvaihto pitää säätää siten, että riittävä korvausilma saadaan vedottomasti. Jos työtilan lämpöoloja ja kos-teutta ei saada säädetyksi sopiviksi, on käytettävä henki-lökohtaisia suojaimia tai vähennettävä altistumisaikaa.

Ulkotiloissa tulee huolehtia riittävästä vaatetuksesta sään mukaan. Kosteus ja tuuli vaativat erityishuomiota vaatteiden valinnassa. Monissa töissä kannattaa harkita suojarakenteiden käyttöä pahimpia sääilmiöitä vastaan. Näitä ovat esimerkiksi tuulensuojat tai suojateltat.

Tupakointi on sallittu ainoastaan siihen erikseen vara-tuissa paikoissa.

Tehtävä

Aloita yrityksessäsi säännölliset turvallisuuskatselmukset. Määrittele kohteet ja nimeä tarkistusryh-mä alla olevaan taulukkoon. Käytä tarkastuksella esimerkiksi seuraavan sivun turvallisuuskatselmuk-sen raporttia. Se sisältää myös lyhyen järjestysin-deksin. Muuta halutessasi indeksiä oman yrityksesi tarpeiden mukaan.

Turvallisuuskatselmukset

Katselmuksen pidon taajuus: ............................................................................................................................................kertaa/vuosi

Katselmusryhmä: ..................................................................................................................................................................................

Katselmuksen kohdeyksiköt/alueet: .....................................................................................................................................................


0 p. 2 p. 4 p.

Työtilan yleinen siisteys .....................................................................................................................................❏ ❏ ❏

Tarpeetonta tavaraa ja roskia ei varastoida työpaikoilla ........................................................................................❏ ❏ ❏

Jäteastiat merkittyjä ja siistejä, ja niissä on tilaa ...................................................................................................❏ ❏ ❏

Riittävästi työskentelytilaa ................................................................................................................................❏ ❏ ❏

Kompastumis- ja liukastumisvaara minimoitu ....................................................................................................❏ ❏ ❏

Kaiteet, putoamissuojat, tikkaat ja aputasot ehjiä.................................................................................................❏ ❏ ❏

Kulkureitit selkeät ja esteettömät ........................................................................................................................❏ ❏ ❏

Riittävä yleis- ja kohdevalaistus ..........................................................................................................................❏ ❏ ❏

Hengitysilma puhdasta ja raikasta ......................................................................................................................❏ ❏ ❏

Ensiapukaappien varustus riittävä ......................................................................................................................❏ ❏ ❏

Hätäpoistumistiet merkitty ja esteettömiä ...........................................................................................................❏ ❏ ❏

Alkusammutuskalusto asianmukaista ja tarkastettu .............................................................................................❏ ❏ ❏

Sammuttimien säilytyspaikat selkeästi merkitty ja esteettömiä .............................................................................❏ ❏ ❏

Kemikaaliastiat siistejä ja merkittyjä ....................................................................................................................❏ ❏ ❏

Vaaralliset kemikaalit ja paloherkät materiaalit on varastoitu asianmukaisesti ........................................................❏ ❏ ❏

Koneet ja laitteet ehjiä ja siistejä .........................................................................................................................❏ ❏ ❏

Konesuojat ja turvalaitteet paikoillaan .................................................................................................................❏ ❏ ❏

Sähkökaapit lukittu ja esteettömiä ......................................................................................................................❏ ❏ ❏

Käyttöohjeet ja työohjeet selkeitä ja työntekijöiden saatavilla ...............................................................................❏ ❏ ❏

Työpaikkakohtaiset turva- ja suojavälineet siistit ja asianmukaisesti varastoitu .......................................................❏ ❏ ❏

Hyllyt ja varastotilat ehjiä ja siistejä .....................................................................................................................❏ ❏ ❏

Työvaatteet ehjät ja asianmukaiset .....................................................................................................................❏ ❏ ❏

Sosiaalitilat ja taukotilat siistit .............................................................................................................................❏ ❏ ❏

Tupakointitilat siistit ja asianmukaiset .................................................................................................................❏ ❏ ❏

Piha-alueet siistejä ja edustavia ..........................................................................................................................❏ ❏ ❏

Yhteispisteet p. / 100 p

Järjestysindeksi : 0 p. = vakava puute tai useita lieviä puutteita, 2 p. = yksittäisiä lieviä puutteita, 4 p. = asia kunnossa

Muut huomautukset ja kommentit Parannusehdotukset Vastuuhenkilö

Turvallisuuskatselmuksen raportti Osasto: Päiväys: Osallistujat:


7 Perehdytys ja työnopastus

Kun yritykseen palkataan uusi työntekijä, tulee hänet perehdyttää yrityksen yleisiin toimintatapoihin ja tur-vallisuusasioihin. Lisäksi hänelle samoin kuin kaikille, jotka siirtyvät yrityksen sisällä uusiin tehtäviin, tulee järjestää riittävä työnopastus. Edes tilapäistä työvoimaa ei saa päästää töihin ilman kunnollista työnopastusta. Työnopastusta ei pidä ohittaa myöskään vakituisen ja koulutetun työntekijän ammattitaidon tai kokeneisuu-den perusteella, sillä uusi tehtävä, työympäristö, työväli-ne tai työmenetelmä voi sisältää hänelle tuntemattomia uusia vaaroja.

Perehdytyksessä tulee käydä läpi yleisesti työympä-ristöön liittyvät vaarat, turvallisuusohjeet, vaadittavat suojavälineet ja toiminta hätätapauksissa. Työnopastuk-sessa sen sijaan opetellaan tiettyyn työhön liittyvät oi-keat työtavat, työvälineiden käyttö, vaadittavat tulokset ja turvallisuusmääräykset. Työnantajan yritystoiminnan eri osa-alueista vastaavilla päälliköillä voi olla omia vaatimuksiaan työntekijöiden koulutukselle. Tarpeen mukaan tulee kiinnittää huomiota myös koulutettavan asenteisiin: kokeneellakin työntekijällä voi olla riskialt-tiita työtapoja ja turvallisuusvastaisia asenteita, joihin tulee puuttua.

Työnantajan tulee hoitaa koulutus itse tai sen voi antaa kokenut ja asiansa osaava työtoveri esimiehen valvonnassa. Viime kädessä esimies on vastuussa koulutuksen onnistumisesta. Koulutukseen tulee varata riittävästi aikaa, jotta työntekijällä on todellinen mahdollisuus omaksua oikeat ja turvalliset työtavat. Tarvittaessa koulutusta voidaan vahvistaa esimerkiksi työntekijöiden säännöllisellä lisäkoulutuksella, jolloin tarkoituksena on kerrata tärkeitä asioita ja pitää turval-lisuus mielessä.

Kouluttajan avuksi on hyvä laatia lista asioista, jotka työntekijälle tulee opettaa. Perehdytys- ja työnopas-tuskäytännöt on myös hyvä kirjata vähintään yleisellä tasolla.

•Mitkä asiat tulee perehdytyksessä ottaa huomioon?

•Kuka huolehtii kunkin asian perehdytyksestä? Miten?

•Kuka valvoo mitäkin osaa perehdytyksestä?

•Kuka opastaa työtehtäviin ja miten?

•Onko tarvetta lisäkursseille tai koulutukselle?


7 Perehdytys ja työnopastus

Perehdytysjärjestelmä

Laadi seuraavan sivun pohjaan yrityksesi perehdy-tyssuunnitelma. Mieti yhdessä työntekijöiden kanssa, millaisia asioita perehdytyksessä tulee erityisesti ottaa huomioon ja kuka on sopivin henkilö kertomaan eri asioista. Jätä lomakkeeseen myös tyhjää tilaa, johon voit tarvittaessa lisätä perehdytettävää nimenomaisesti koskevia asioita. Jos yrityksen työtehtävät ovat hyvin erilaisia, voit listata kunkin tehtävän perehdytysasiat erilliselle paperille ja kopioida ne perehdytyspaperiin kunkin työntekijän tarpeen mukaan. Oheisessa mallis-sa on listattu joitain esimerkkejä perehdytettävistä asioista, mutta voit tietenkin vapaasti poistaa niitä oman tarpeesi mukaan.

Kun perehdytyssuunnitelma on valmis ja järjestät ensimmäistä perehdytystä, kopioi suunnitelma pereh-dytettävän käyttöön. Mieti, mitä asioita haluat lisätä tä-män nimenomaisen työntekijän perehdytykseen. Lisää nämä asiat tyhjille riveille. Sovi sitten perehdyttäjien kanssa aikatauluista ja aloita perehdytys. Kun uusi työn-tekijä on käynyt koko listan lävitse, kokoontukaa hänen ja perehdyttäjien kanssa päättämään perehdytyksen lopettamisesta. Selvitä, onko työntekijä omaksunut asiat riittävän hyvin. Sovi tarvittavasta lisäkoulutuksesta. Käy-tä tarvittaessa ulkopuolisia palveluja, kuten ensiapu- ja tulityökouluttajia, trukkikursseja jne.

Allekirjoita perehdytysasiakirja yhdessä työntekijän kanssa ja arkistoi se. Huomaa, että perehdytysasiakirja ei vapauta työnantajaa vastuusta, jos työntekijä kuiten-kin loukkaa itsensä virheen vuoksi. Perehdytysasiakir-jan avulla työnantajan on kuitenkin helpompi selvittää, kuinka kukin työntekijä on perehdytetty.

Suomessa on otettu käyttöön Työturvallisuuskortti, jonka saaminen edellyttää työntekijälle annettua työ-suojeluasioiden peruskoulutusta. Koulutus on suun-nattu erityisesti alihankintatöihin ja töihin yhteisillä työpaikoilla, joilla työskentelee samanaikaisesti usean työnantajan työntekijöitä. Työturvallisuuskortti ei ole lakisääteinen järjestelmä. Se perustuu yritysten keski-näisiin sopimuksiin.

Erityisvaatimukset

Tiettyjen työtehtävien tekijöiltä edellytetään erityisiä valtuuksia tai koulutusta. Esimerkiksi asbestityöt, sähkö- työt, trukin ajaminen ja tulityöt (muulla kuin vakituisella tulityöpaikalla) ovat tällaisia luvanvaraisia töitä. Työnan-tajan tulee pitää luotettavalla tavalla kirjaa siitä, kenellä kaikilla on lupa tehdä näitä töitä. Lisäksi monet työt voidaan luokitella yrityksen sisällä erityisen vaarallisiksi. Niihin tulee kiinnittää erityistä huomiota uusia työnte-kijöitä perehdytettäessä ja koulutettaessa. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi säiliötyöt ja valjaita käyttäen tehtävät putoamisvaaralliset työt. Kirjaa alla olevaan taulukkoon, mitä luvanvaraisia ja mitä erityisen vaarallisia töitä yrityk-sessänne tehdään.

Luvanvaraiset työt:

Vaaralliset työt:


Yleiset asiat Arvioitu Erityisesti huomioon otettavat asiat Perehdyttäjä Aikataulu ajantarve

1. Yrityksen esittely - toiminta-ajatus - omistajat ja asiakkaat - organisaatio ja henkilöt

2. Työsopimus - työaika, lomat, palkka - koeaika - luottamusmiehet

3. Toimintatavat yrityksessä - mitä henkilöltä odotetaan - ulkoinen olemus, käytös - vaitiolovelvollisuus

4. Sosiaalitilat, tupakka- ja - sijainti, pelisäännöt taukotilat, työvaatteet

5. Toiminta hätätilanteissa - ensiapu, hälytykset, poistuminen

6. Työterveydenhuolto - sairauspoissaolot, tapaturmat 7. Työsuojeluorganisaatio - työsuojelupäällikkö - työsuojeluvaltuutetut - työsuojelutoimikunta - parannusehdotusten käsittely

8. Muut palvelut - harrastus- ja virkistysmahdollisuudet - puhelimen ja ATK:n käyttö

9.

Työtehtäviin liittyvät asiat

10. Tutustuminen - esimiehet, työtoverit työympäristöön - työtilat, varastotilat

11. Työpaikan liikennesäännöt

12. Jätehuolto, siisteys

13. Omat tehtävät ja - laadulliset tavoitteet vastuualueet

14. Työvälineet - käyttöohjeet, riskit, huolto

15. Henkilökohtaiset suojaimet - käyttö, hoito, huolto

16. Työasennot

17. Elpyminen

18. Turvallisuusohjeet ja -määräykset

19. Kurssit Ajokortti, tulityökortti, työturvallisuuskortti yms.

20.

Perehdytys hyväksytty: (pvm) Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus

Huomautukset:

PerehdytyssuunnitelmaPerehdytettävä: Työ alkaa:

Esimies: Aiempi koulutus:


8 Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Työnantajan tulee tunnistaa työhön liittyvät haitta- ja vaaratekijät ja se, milloin niitä ei voida poistaa, sekä ar-vioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Vaaran arviointi on tärkeää: jos työpaikan vaaroja ei tunnisteta, ei niitä voida torjua. Työsuojelun pitäisikin aina pohjautua työnantajan ja työntekijöiden käsityksiin työn ja työympäristön vaaroista. Vaaran arvioinnissa tulee ottaa huomioon paitsi työolosuh-teet, työn kuormittavuus ja työajat, myös aikaisemmat tapaturmat ja ammattitaudit sekä työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet. Vaaroja tulee arvioida uudestaan aina tarvittaessa, esimerkiksi olosuhteiden muuttuessa työpaikalla.

Vaarojen tunnistaminen ja arviointi voidaan tehdä esim. riskianalyysin avulla. Tällöin vaarat tunnistetaan tutkimalla työtä, työympäristöä ja työolosuhteita esi-merkiksi avainsanalistan avulla. Vaaran merkittävyyt-tä arvioidaan määrittelemällä siihen liittyvän riskin suuruutta kuvaava lukuarvo. Tämän jälkeen mieti-tään, mitä asialle voisi tehdä ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Riskianalyyseihin tulee tarvittaessa käyttää asiantuntija-apua tai työpaikkojen käyttöön tar-koitettuja arviointimenetelmiä, työvälineitä ja oppaita. Tässä esitetty malli vastaa Pk-yrityksen riskienhallinta -työvälinesarjan menetelmää, jonka voi kopioida inter-netistä: www.pk-rh.fi.

Riskienhallinnassa on vakiintunut toimintatapa: ensin tunnistetaan vaarat ja arvioidaan riskit ja sen jälkeen päätetään parannustoimista siten, että pahim-miksi arvioituihin riskeihin puututaan ensiksi. Riskien-hallinta on pitkäjänteistä työtä. Kun toimenpiteet on toteutettu, tulee niiden vaikuttavuutta seurata ja tarvit-taessa miettiä lisää parannusehdotuksia. Riskianalyysejä voi käyttää työsuojelutoimikunnassa vuositavoitteiden suunnittelun apuna.

Tärkeintä riskienhallinnassa on, että parannuksiin to-della panostetaan ja ne halutaan toteuttaa. Ensisijaisesti on pyrittävä estämään vaara- ja haittatilanteiden synty teknisin keinoin. Jo olemassa olevat vaarat pyritään sit-ten poistamaan tai niitä pyritään pienentämään esimer-kiksi kehittämällä prosessia tai panostamalla turvalait-teisiin ja suojiin. Ellei turvallisuutta pystytä takaamaan tällaisilla yleisesti vaikuttavilla toimenpiteillä, käytetään yksilöllisinä toimenpiteinä tarvittaessa koulutusta ja henkilökohtaisia suojaimia. Tekniikan kehittyessä ja uusien ratkaisujen tullessa tarjolle voidaan parannuk-sia arvioida myöhemmin uudestaan. Riskienhallinta ei välttämättä ole vaikeata ja kallista. Valtaosa ongelmista on pieniä ja helposti korjattavia asioita. Työntekijöiden parannusehdotukset ovat tyypillisesti käytännönlähei-siä ja kustannustehokkaita. Vain harvat asiat vaativat suuria investointeja. Jos parannuksilla ei voida poistaa riskejä kokonaan, voidaan niitä ainakin pienentää.

Riskienhallinnassa on välttämätöntä tavoitteellisuus ja avoimuus. Syyttely ja vanhojen muistelu ei vie asiaa eteenpäin!


Riskianalyysi

Tunnista työhön liittyvät vaarat ja laadi riskianalyysi yhdessä työntekijöiden ja teknisten asiantuntijoiden kanssa. Jaa ensin työpaikkasi mielekkäisiin osiin, esimer-kiksi työntekijäryhmittäin tai konetyypeittäin. Osien laajuuden mukaan voit käsitellä niitä samassa tai eri tilaisuuksissa. Valikoi osallistujat sen mukaan, kenellä on parhaiten tietoa ja kokemusta arvioitavista töistä, ja toisaalta sen mukaan, kenellä on edellytyksiä keksiä pa-rannusehdotuksia. Pidä ryhmän koko riittävän pienenä keskustelun sujuvuuden vuoksi. Hyvä ryhmäkoko voi olla esimerkiksi neljästä seitsemään henkilöä.

Käykää läpi, mitä asioita seuraavan sivun avain-sanalista tuo mieleen. Mitä tapaturmia voisi sattua? Mikä kuormittaa liikaa? Mikä ärsyttää työtä tehdessä? Miettikää myös, mitkä tehtävät on vaikea hoitaa turval-lisuusohjeiden mukaan ja miksi. Kirjaa asia kerrallaan listaan. Miettikää myös ongelmien syitä ja mahdollisia seurauksia. Arvioikaa riskin suuruus alla olevan taulukon mukaan. Täsmälleen oikeita tuloksia ei ole, numeroar-

vostelun tarkoitus on helpottaa eri asioiden vertailua ja vakavuuden hahmottamista. Arvioinnin jälkeen kirjaa parannusehdotukset. Vasta viimeisenä, usein vasta kun analyysi on muuten läpikäyty, on aika tehdä päätökset toimenpiteistä. Vakavimmat ja helposti korjattavat asiat pitää hoitaa ensin. Muille parannuksille laaditaan vaka-vuusjärjestyksen mukaan järkevä aikataulu, jota tehtäes-sä otetaan huomioon taloudelliset mahdollisuudet. On syytä käyttää toteuttamisessa työntekijöiden apua, ettei esimiesten työkuorma kasva ylivoimaiseksi.

Kun riskienhallintaprosessi on käyty läpi kertaalleen, on hyvä aloittaa uudestaan alusta. Tällöin tarkistetaan, että sovitut toimet on tehty, mietitään, ovatko asiat nyt kunnossa, ja selvitetään, mitä muita vaaroja on havaittu.

Seurausten vakavuusTapahtuman todennäköisyys

Vähäiset Haitalliset Vakavat

Epätodennäköinen 1. Merkityksetön riski 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski

Mahdollinen 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski

Todennäköinen 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski 5. Sietämätön riski


Avai

nsan

alis

ta (e

sim

erkk

ejä)

:

• Ta

patu

rma:

kol

hu, v

iilto

, pur

istu

min

en, n

ielu

un jo

utum

inen

, pal

ohaa

va, r

oisk

e, re

vähd

ys

• Fy

ysin

en ra

situ

s: ty

ön ra

skau

s, h

uono

työa

sent

o, h

anka

luus

, väs

ymin

en, k

uum

uus,

vet

oisu

us, p

ölyi

syys

, vuo

roty

ö

• H

enki

nen

rasi

tus:

väs

ymin

en, k

iire,

pak

kota

htis

uus,

yks

ipuo

lisuu

s, v

iihty

min

en, v

äkiv

alla

n uh

ka, y

ksin

äisy

ys

• Te

rvey

dent

ila: s

aira

us, i

kä, r

aska

usai

ka, f

yysi

nen

rajo

ite, l

ääkk

eet,

tupa

koin

ti, a

lkoh

oli,

ensi

apu

• Pa

losu

ojel

u: tu

li, k

ipin

ä, p

alav

at m

ater

iaal

it, p

oist

umis

tie, s

amm

utus

kalu

sto,

häl

ytys

num

ero

• O

saam

inen

: per

ehdy

tys,

ohj

eet,

opas

teet

, kok

emus

, kon

eide

n po

ikke

avat

toim

inno

t

Risk

i / V

aara

Ri

skin

syy

Pa

him

mat

seu

rauk

set

Risk

in

Para

nnus

ehdo

tuks

et

Aika

taul

u ja

ok

?

suur

uus

va

stuu

henk

ilö

Esim

. - T

avar

oita

latt

ialla

- K

aatu

min

en

- N

.N.

ko

mpa

stum

inen

- Ö

ljy ja

ves

i - A

vain

henk

ilön

saira

uslo

ma

4

- Kai

kki

Risk

iana

lyys

in y

htee

nvet

olom

ake

Kohd

e:

Päiv

äys:

Lä

snä:

Si

vuja

:

- Siiv

ous

- Jär

jest

ykse

npito

- Lis

ää h

ylly

jä

- Öljy

nim

upur

ua


9 Tapaturmien tutkinta

Tapaturmat ovat yleensä yllättäviä ja voivat siksi tapah-tuessaan säikäyttää ja luoda epävarmuutta työyhteisössä. Tapaturmien peittely tai niiden merkityksen vähättely on tyypillinen psykologinen suojautumiskeino, jolla pyritään pääsemään omista peloista. Turvallisuuskehityk-sen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että tapaturmiin voi suhtautua avoimesti ja analyyttisesti, vähättelemättä tai suurentelematta niiden merkitystä. Jokainen tapaturma johtuu heikkoudesta turvallisuusjärjestelmässä, ja vain tapaturmia tutkimalla voi puuttua tehokkaasti niitä aiheuttaneisiin vaaroihin.

Vaaratilanteet

Vaaratilanne on tapahtuma, joka johti tai jolla oli mah-dollisuus johtaa onnettomuuteen. Termi sisältää myös ns. läheltä piti -tilanteet. Läheltä piti -tilanteessa tapaturma melkein sattuu, mutta onnistutaan viime tipassa välttä-mään. Tapaturmatutkimuksen kannalta näihin tilanteisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska niistä yrityksel-lä on mahdollisuus oppia yhtä paljon kuin tapaturmasta mutta ilman vahingosta aiheutuneita kuluja.

Tapaturma- ja vaaratilanneilmoitukset

Jotta tapaturmat tulisivat yrityksissä kunnolla käsitellyik-si, tulee tutkimuksiin liittyvät toimintatavat määritellä ennakkoon. Yrityksen tulee nimetä, ketkä tapaturmatut-kimuksiin osallistuvat. Tyypillisesti tutkimusryhmään voi-sivat kuulua esimerkiksi työsuojelupäällikkö ja -valtuu-tettu, tapahtumapaikan esimies sekä se, jolle tapaturma sattui, tai muu työntekijä, joka tuntee alueella tehtävät työt hyvin.

Yrityksen tulee myös antaa ohjeet siitä, kenelle ja miten tapaturmista ja vaaratilanteista ilmoitetaan. Yk-sinkertainen tapaturmatutkimuksen lomake voi samalla toimia ilmoituslomakkeena, jos niitä on työntekijöiden saatavana. Lomakkeen ohella tarvitaan yleensä myös rohkaisua, jotta yritykseen syntyy tapaturmista ja vaara-tilanteista ilmoittamista suosiva ilmapiiri.


9 Tapaturmien tutkinta

Tapaturma- ja vaaratilannetutkimus

Tapaturmatutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraa-viin kysymyksiin:

1. Mitä tapahtui?Mitä täsmälleen ottaen tapahtui? Tässä kuvataan asialli-sesti ja kantaa ottamatta tapahtumien kulku ja yksityis-kohdat.

Esim. Vasara putosi työmaalla Kallen päähän ja aiheutti vakavan vamman.

2. Miksi tapaturma sattui?Mitkä asiat tapahtumaketjussa johtivat tapaturmaan? Oliko vikaa työtavoissa, -välineissä, ohjeissa ja/tai niiden noudattamisessa? Syitä tutkittaessa pitää tunkeutua riittävän syvälle tapaturman taustoihin. Esimerkiksi inhimillinen virhe ei yleensä ole tapaturman perim-mäinen syy, vaan sen takana on jokin seikka, joka teki inhimillisen virheen mahdolliseksi.

Esim. Työtasosta puuttui potkulista. Kallella ei ollut kypärää. Työnantaja ei valvo kypärien käyttöä. Kypärät ovat työntekijöiden mielestä huonoja.

3. Miten vastaava tapaturma voitaisiin jatkossa estää?Mitä mahdollisuuksia on vaikuttaa eri syihin? Tähän voidaan kirjata kaikki ideat, joita yhdessä saadaan esiin.

Esim. Korjataan työtasot. Hankitaan parempia kypä-riä. Kypärien ja työtasojen käyttöä valvotaan.

4. Mitä tehdään?Tähän kirjataan päätökset siitä, mitä tehdään, sekä vas-tuuhenkilöt ja toteutuksen aikataulu. Samalla sovitaan, kuinka toimista tiedotetaan yrityksen sisällä.

Huom! Työnantajan on viipymättä ilmoitettava poliisille ja alueen työsuojeluviranomaiselle työ-tapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman.

Kirjanpito

Työnantajan tulee pitää kirjaa työpaikalla sattuneista tapaturmista. Niistä pitää ilmoittaa työsuojeluvaltuu-tetulle ja tarvittaessa vakuutusyhtiölle (korvaushake-mukset). Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta ja varmistettava yksilön tietosuoja.


Tapahtuma/tilanne: Vahingoittuneen nimi: Päiväys:

Tapahtumapaikka/osasto:

Mitä tapahtui?

Miksi tapaturma sattui?

Miten vastaava tapahtuma/tilanne voitaisiin jatkossa estää?

Sovitut toimenpiteet: Aikataulu: Vastuuhenkilö:

Jakelu: Käsitelty (pvm ja hyväksyntä):

Kirjaa tähän, kenelle yrityksessä tulee raportoida tapaturmista ja vaaratilanteista:

Kirjaa tähän, ketkä yrityksessä osallistuvat tutkimukseen:

Tapaturma-/vaaratilanneilmoitus

Huom! Lomakkeen ja siinä ilmenevien tietojen käsittelyssä tulee noudattaa luottamuksellisuutta ja ottaa huomioon

työntekijöiden oikeus yksityisyyden suojaan.


10 Koneturvallisuus

töiden yhteydessä. Vaarojen arvioinnissa voi käyttää aiemmin esitettyä riskienarviointimenetelmää. Sivulla 33 on malli uuden koneen tarkistuslistasta, jonka avulla uuden koneen ostaja tai konesiirron tai muutoksen tekijä voi tehdä lain edellyttämän käyttöönottotarkastuksen esimerkiksi yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa. Tarkistuslistaa voi käyttää myös silloin, kun arvioidaan vanhan koneen turvallisuutta tai kun koneeseen on tehty merkittäviä muutoksia. Eräille koneille ja laitteille vaaditaan käyttöönottotilanteessa myös erityisiä asian-tuntijoiden tekemiä tarkastuksia. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi säteilylaitteet, henkilönostimet ja enemmän kuin 500 kg:n tehoiset nosturit.

Koneohjeet

Koneilla ja laitteilla pitää olla käyttöohjeet. Käyttöohjei-den tulee olla Suomessa suomen ja tarvittaessa ruotsin kielellä. Ammattilaisille tarkoitetut koneiden erilliset huolto-ohjeet voivat usein olla myös muulla kielellä, mikäli ne ovat käyttäjiensä ymmärrettävissä. Uusien koneiden myyjän velvollisuus on toimittaa käyttöohjeet ostajalle. Vanhojen koneiden käyttöohjeita työnantaja joutuu täydentämään tarvittaessa. Käyttöohjeet tulee säilyttää niin, että työntekijöillä on mahdollisuus tutus-tua niihin. Paras ratkaisu on rakentaa ohjeille konei-den yhteyteen kiinteät säilytyspaikat tai -kaapit, joissa ohjeet pysyvät tallessa. Ohjeista kannattaa ottaa lisäksi kopiot esimiehen arkistoon.

Työssä käytettävät koneet ja laitteet voivat aiheuttaa vakavia tapaturmia. Erityisesti puutteellisiin työmene-telmiin ja vanhempien koneiden suojauksiin tulee kiin-nittää huomiota. Työntekijät saattavat poistaa koneiden turvalaitteet, jos ne heidän mielestään hankaloittavat työtä. Silloin he kuitenkin altistavat itsensä koneen vaaroille. Suojalaitetta tai turvatoimintoa ei saa poistaa. Jos suojalaite haittaa työtä, sitä voidaan yleensä kehittää paremmaksi. Muutoksista voi neuvotella myös koneen valmistajan kanssa.

Uusien koneiden turvallisuutta on ryhdytty 1990-lu-vulla kehittämään Euroopan yhteisön yhteisten periaatteiden mukaisesti. Valmistajan edellytetään arvioivan koneen vaarat, noudattavan (soveltuvin osin) harmonisoituja standardeja ja antavan koneelle vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen, jonka merkkinä koneeseen kiinnitetään CE-merkki. Vaatimuksenmukai-suus (CE-merkintä) ei takaa koneen turvallisuutta vaan ainoastaan sen, että se noudattaa kyseiselle konetyypil-le asetettuja vaatimuksia.

Työnantajan on varmistettava koneen turvallisuus käyttöpaikalla. Työnantaja vastaa muun muassa siitä, että hankittu kone sopii aiottuun työhön ja työoloihin. Työnantaja vastaa myös ainakin osittain asennustyöstä, käyttöönotosta, työntekijöiden koulutuksesta, asian-mukaisesta käytöstä sekä koneen kunnon valvonnasta ja huoltamisesta. Työnantaja vastaa myös vanhojen koneiden vaarojen arvioinnista ja koneiden turvallisuu-den kehittämisestä, jos puutteita havaitaan tai muutos-


Tehtävä

Käy läpi yrityksesi koneet ja tarkasta, onko kaikille käyttöohjeet. Jos ohjeita puuttuu, sovi esimieskun-nan ja teknisen henkilökunnan kanssa ohjeiden laatimisesta. Niukimmillaan vanhankin koneen ohjeen tulee sisältää seuraavat asiat:

•Käyttö

– Perusohjeet, kuinka konetta käytetään.

•Varoitukset ja kiellot

– Mitä erityistä koneen käyttöön liittyy? Mitä tulee varoa? Mitä ei saa tehdä?

•Suojavälineet

– Mitä suojavälineitä ja henkilökohtaisia suojaimia tulee käyttää?

•Toiminta hätätilanteissa

– Miten kone pysäytetään hätätilanteessa? Mahdolliset ensiapuun, kemikaaleilta suojautumiseen ja palosuojeluun liittyvät erityisohjeet.

Käyttö tarkoittaa tässä koneen tuotantokäytön lisäksi myös koneen huoltoja, puhdistusta, säätöä ja muita koneeseen liittyviä perustöitä. Erityisen tärkeää on antaa ohjeet vahinkokäynnistymisten estämisestä huoltojen yhteydessä.

Koneiden merkinnät

Koneiden merkintöjen tulee olla selkeitä ja yksiselittei-siä. Tärkeimmät turvallisuusasiat pitää olla merkitty esi-merkiksi varoituskilvillä koneessa. Käyttöpainikkeissa on oltava merkinnät. Kaikki koneiden merkinnät voivat kulua käytön aikana. Ne tulee tarvittaessa puhdistaa tai uusia.

Tehtävä

Käy läpi yrityksesi koneet ja laitteet ja tarkista, että merkinnät ovat kunnossa. Tee tarvittavat korjaukset. Testaa turvalaitteiden toiminta ja niiden merkinnät. Uusi tarkastus säännöllisesti.

Huom! Älä poista suojalaitetta! Suojalaitteen poistaminen voi johtaa rikossyytteeseen. (§ 63, Työturvallisuuslaki)


• Konekilpi ja CE-merkintä

• Kytkinten ja merkkivalojen merkinnät

• Varoituskyltit

• Käyttöohje

• Suojarakenteet

• Turvalaitteet

• Huoltotasot, portaat, kaiteet

• Terävät kulmat, särmät ja kuumat pinnat suojattu

• Kompastumisvaara minimoitu

• Nielut, ketjut, hammaspyörät yms. suojattu

• Kemikaalisäiliöt ehjät, ei vuotoja

• Energiansyötöille (sähkö ja paineet) ja materiaalikuljettimille pääkytkimet ja tarvittaessa tyhjennysventtiilit

• Hätäpysäyttimet

• Melu-, pöly- ja kaasupäästöt

• Soveltuvuus käyttöpaikalle

- Sähkölaitteiden kotelointi

- Sähkömagneettiset häiriöt

- Kuormitukset

- Lämpö- ja kosteusolot

- Riittävästi tilaa

- Varastopaikat

• Muut tarkistukset tehty

Muut huomautukset:

Allekirjoitukset:

Vastaanottaja Toimittaja

Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

❏ Ennakkotarkastus ❏ Käyttöönottotarkastus ❏ JälkitarkastusKoneen tarkistuslista

Kone: Toimittaja:

Tarkastuspäiväys: Läsnä:

Tarkastettava asia Kunnossa? Huomautukset


11 Tekniset erityisvaatimukset

Kaikkia koneita ja laitteita pitää huoltaa säännölli- sesti tai tarpeen mukaan niiden toimintakunnon ja turvallisuuden varmistamiseksi. Paras toimintamalli on laatia ennakkohuoltosuunnitelma. Siihen listataan kaik-ki yrityksen koneet ja laitteet sekä määritetään, kuinka usein millekin kohteelle tehdään tarkastus tai ennak-kohuolto. Lisäksi kunnossapidon tueksi voidaan kirjata, mitä säännöllisiä huoltotoimia kussakin tarkastuksessa pitää tehdä (esim. öljynvaihdot, säädöt, kiristykset, puhdistukset).

Viranomaiset ovat todenneet tietyt koneet ja laitteet erityisen vaarallisiksi. Niille ja niiden käyttöönotolle sekä kunnon valvonnalle on määrätty tapauskohtaisia erityisvaatimuksia. Koneen valmistajan tulee ottaa nämä vaatimukset huomioon konetta suunniteltaessa ja markkinoille tuotaessa. Monet koneet ovat edelleen tyyppihyväksynnän piirissä, vaikka kattavasta viran-omaisvalvonnasta onkin EU:ssa luovuttu. Käyttäjään kohdistuu muun muassa huoltoon ja tarkastuksiin liittyviä vaatimuksia. Koneisiin ja laitteistoihin liittyvien vaatimusten noudattamista valvovat muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Säteilyturva-keskus (STUK) ja pelastusviranomaiset. Osa vaatimuk-sista on alakohtaisia tai yrityksen lupiin sidottuja. Näitä ovat esimerkiksi monet ympäristö- ja kemikaalilupiin liittyvät vaatimukset. Tässä yhteydessä esitellään vain yleisimpiä koneisiin liittyviä erityisvaatimuksia.

Palosuojelukalusto

Käsisammuttimet tulee tarkastaa säännöllisesti pulloon merkityn päiväyksen mukaisesti. Kiinteistöön kuuluva palokalusto tulee tarkastaa laitteiston myyjän tai palo-viranomaisen antaman ohjeen mukaisesti. Paristotoimi-sista hälyttimistä yms. on hyvä vaihtaa paristot sään-nöllisesti esimerkiksi vuosittain, ennen kuin paristot alkavat heikentyä.

Nostokalusto ja hissit

Kaikki nosturit tulee tarkastaa ennen käyttöönottoa ja uuteen paikkaan asentamisen jälkeen (pystytystarkas-tus). Lisäksi yli 500 kg:n tehoiset nosturit pitää tarkas-taa vuosittain sekä koekäyttää neljän vuoden välein. Torninosturilla tarkastusväli on kaksi vuotta. Tarkas-tusväliä pitää lyhentää olosuhteiden vaatiessa. Sitä voi myös pidentää, jos olot sallivat. Lisäksi yli 500 kg:n nostureille tulee suorittaa 10 vuoden välein perusteel-lisempi määräaikaistarkastus. Kun kyse on yli 500 kg:n nostureista, tarkastajan tulee olla päteväksi hyväksytty asiantuntija tai asiantuntijayhteisö. Nosturin pääasial-liselle käyttäjälle tulee varata mahdollisuus osallistua tarkastukseen, mikäli mahdollista. Kaikista tarkastuksis-ta on pidettävä pöytäkirjaa.


11 Tekniset erityisvaatimukset

Nostoapuvälineet (ketjut, hihnat, koukut, jne.), käsikäyttöiset taljat ja putoamissuojaimet pitää tarkas-taa pääsääntöisesti vuoden välein. Tarkastuksista tulee pitää kirjaa. Huonokuntoiset ja vialliset välineet on poistettava käytöstä tai korjattava.

Käyttöön otetulle hissille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus neljän vuoden kuluessa käyttöön-otosta. Tämän jälkeen henkilökuljetukseen tarkoitetut hissit tulee tarkastaa kahden vuoden välein ja muut hissit kolmen vuoden välein. Tarkastukset tekee valtuu-tettu laitos.

Huom! Henkilöiden nostoihin saa käyttää vain tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä laitteita.

Painelaitteet

Käyttöarvoiltaan vaativimmat painelaitteet tulee ilmoittaa Tukesin rekisteriin. Niille tulee tehdä raken-ne- ja käyttöönottotarkastusten lisäksi muita tarkastuk-sia määräajoin. Tarkastusvelvoitteen piirissä olevista laitteistoista on määrätty Kauppa- ja teollisuusminis-teriön päätöksessä (KTMp Painelaiteturvallisuudesta 953/1999). Rekisteröitäviä laitteita ovat esimerkiksi paineastiat, joissa tilavuus (l) x paine (bar) on vähin-tään 3 000. Tarkastuksia tekevät Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset.

Lisätietoa painelaitteiden tarkastuksista ja tarkastajista: www.tukes.fi

Sähkölaitteistot

Kaikki sähköjärjestelmät pienjännitelaitteita lukuun ottamatta tulee tarkastaa säännöllisesti. Luokan 1. sähkölaitteet tarkastetaan yleensä 15 vuoden välein, luokan 2. laitteet 10 vuoden välein ja luokan 3. laitteet viiden vuoden välein. Määräaikaistarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. Muille kuin luokan 3 alakohdassa a tarkoitetuille sähkölaitteistoille määräaikaistarkastuk-sen voi tehdä myös valtuutettu tarkastaja. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirja.

Säteilyn käyttö

Säteilyn käyttö ja teollisten säteilylähteiden hallus-sapito vaatii säteilyluvan. Sen myöntää Säteilyturva-keskus, joka myös määrää laitteistoille vaadittavista tarkastuksista.

Tehtävä

Merkitse seuraavan sivun listaan, mitä tarkastuksia ja huoltoja yrityksessänne tulee tehdä eri koneille ja järjestelmille. Kirjaa vastuuhenkilöt ja määrittele, kuka arkistoi tarkastusten pöytäkirjat. Valvo tarkas-tusten toteutumista. Listaan on kirjattu yleisimpiä kohteita. Voit lisätä siihen myös muut yrityksessän-ne käytetyt laitteistot.


Koneiden ja laitteiden tarkastukset

Kone tai laite Koskeeko Huomautukset Vastuu- Arkistoija yritystä (esim. listaus laitteista tai tarkastusväli) henkilö Kyllä Ei

Sammutuslaitteistot ja sprinklerit ❏ ❏

Paloilmoitinjärjestelmät ❏ ❏

Käsisammuttimet ❏ ❏

Palopostit ❏ ❏

Savunpoistoluukut ❏ ❏

Savunpoistopuhaltimet ❏ ❏

Palo-ovet ❏ ❏

Poistumisvalot ❏ ❏

Sähkölaitteistot ❏ ❏

Hissit ❏ ❏

Nosturit (yli 500 kg) ❏ ❏

Nostoapuvälineet ❏ ❏

Nosto-ovet ❏ ❏

Hydraulisillat ❏ ❏

Paineastiat ❏ ❏

Säteilylähteet ❏ ❏

Varastosäiliöt ❏ ❏

Putkistot ja siirtolaitteet ❏ ❏

Palavien tilojen ilmanvaihdot ❏ ❏

Ilmastointiputket ❏ ❏

Ajoneuvot ❏ ❏

Telineet ❏ ❏

Hengityslaitteet ja -suojaimet ❏ ❏

Putoamissuojaimet ❏ ❏

❏ ❏

❏ ❏


Erityistilanteisiin varautumisesta on säädetty pelas-tuslaissa ja kemikaalilain nojalla annetuissa säädök-sissä. Kaikkien yritysten tulee hankkia asianmukaiset ensisammutusvälineet ja ensiapuvälineet sekä asentaa kiinteistöihin turvamerkinnät. Lisäksi kaikilta työpai-koilta, joissa on yleensä läsnä samanaikaisesti vähintään 50 työntekijää tai muuta ihmistä, vaaditaan pelastus-suunnitelma. Yrityksen toiminnan laadusta tai riskeistä riippuen voi seurata muitakin vaatimuksia, kuten vaa-timuksia kemikaalien käsittelylle ja suuronnettomuus-vaaran torjunnalle.

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelman tavoite on suojata henkilöstöä ja muita ihmisiä onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Vaaro-ja ovat esimerkiksi tulipalo, kaasuvaara, vaarallisten kemikaalien aiheuttama suuronnettomuuden vaara, säteilyvaara tai muu laaja vaaratilanne. Suunnitelman tulee sisältää yrityksen perustiedot, ohjeet hälytysajo-neuvoille, yrityksen pohjapiirustukset, tiedot yrityksen toimintaan liittyvistä onnettomuus- ja vahinkovaaroista

ja niiden ehkäisystä, toimintaan liittyvät tekniset tiedot, ohjeet onnettomuustapausten varalle, tiedot yrityksen turvallisuusorganisaatiosta sekä selvitys henkilöstön koulutuksesta. Suunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle tämän antamien ohjeiden mukaisesti. Kemikaalilain mukaiset suunnitelmat toimitetaan Tukesiin, kemikaalien käyt-töön liittyvien lupaehtojen mukaisesti. Pelastusviran-omainen tarkastaa pelastussuunnitelman palotarkastuk-sen yhteydessä. Pelastussuunnitelman sisältämät ohjeet on pidettävä ajan tasalla säännöllisin tarkistuksin ja tekemällä tarvittavat päivitykset.

Huom! Jos yrityksesi toimintaan liittyy oleellisia suuronnettomuuden vaaroja, on suositeltavaa keskustella alueellisen pelastusviranomaisen kanssa erillisen pelastussuunnitelman tarpeesta. Jos suuronnettomuusriski on vähäinen, perus-asiat voi kirjata sivulle 39.

12 Pelastussuunnitelma


Tulityöt

Tulitöillä tarkoitetaan tehtäviä, joissa käytetään tulta tai joissa syntyy kipinöitä, lämpöä tai muu erityinen palovaara. Vakuutusyhtiöissä laajalti sovelletun suoje-luohjeen mukaisesti tulitöitä saavat tehdä vakituisten, tätä tarkoitusta varten suunniteltujen työpisteiden ul-kopuolella vain tulityökoulutuksen läpäisseet henkilöt. Vakuutetut yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan suojeluohjetta ja valvomaan tulitöiden tekemistä. Tu-lityökoulutusta järjestää muun muassa Suomen Pelas-tusalan Keskusjärjestö. Tulityökurssi on yleensä päivän mittainen. Sen aikana opetetaan toimintatavat, joita tilapäisillä tulityöpaikoilla edellytetään. Kurssin läpäis-syt saa tulityökortin, joka on voimassa viisi vuotta.

Tehtävä:Laadi pelastussuunnitelma seuraavan sivun taulu-kon avulla. Esitä suunnitelma tarvittaessa viran-omaisille.

1. Kirjaa seuraavan sivun taulukkoon suojelusta vastaavat henkilöt sekä tulitöiden teettämisestä ja valvonnasta vastaavat henkilöt.

2. Piirrä taulukkoon työpaikan pohjapiirustus ja merkitse siihen palavien aineiden ja vaaral-listen kemikaalien varastopaikat ja määrät, vaarallisten aineiden käyttöjärjestelmät, sam-mutuslaitteet, palohälyttimet, poistumisreitit, kokoontumispaikat sekä ilmastoinnin pysäytys-kytkimet. Halutessasi käytä yrityksen pohjapii-rustuksia ja liitä ne tähän.

3. Hanki tarvittaessa lisää palosuojelukalustoa.

4. Määrittele suojelukoulutuksen tarve.

5. Selvitä lähimmän väestönsuojakeskuksen sijainti ja kirjaa tieto suunnitelmaan.

6. Varusta yrityksesi kiinteistöt esimerkiksi puhe-linten yhteyteen kiinnitettävillä ohjekylteillä, joista selviää hälytysnumero ja yrityksen osoite sekä tarvittaessa ajo-ohjeet yritykseen. Pelas-tuslaitokselta tai vakuutusyhtiöstä saa yleisiä hälytysohjekylttejä, joita voi käyttää tähän tarkoitukseen.

7. Esitä tässä käsitellyt asiat henkilöstölle.


Onko yritykselläsi erillinen ❏ Kyllä Viite: pelastussuunnitelma? ❏ Ei, kirjaamme perusasiat tähän ❏ toimitettu pelastusviranomaiselle ❏ Ei, mutta tarvitsemme sellaisen ❏ esitelty henkilöstölle

Turvallisuushenkilöstö Nimi, puh. Tehtävä

Kirjaa tähän, ketkä vastaavat • • turvallisuuspäällikköpelastussuunnitelman • • turvallisuusvalvojaylläpitämisestä, teknisen • •valmiuden ylläpitämisestä ja muista suojeluun liittyvistä toiminnoista. Tulityöluvan hyväksyvät Nimi, puh. Osastohenkilöt

Kirjaa tähän, ketkä myöntävät eri osastoilla tulityölupia. Luvan myöntäjälläkin tulee yleensä olla tulityökorttia vastaavat tiedot.

Pohjapiirustus

S = sammutin, P = sammutuspeitto, H = palo- tai savuhälytin, N = hälytysnappi, O = palo-ovi, K = kokoontumispaikka (hälytyksen jälkeen), V = (aine, määrä) ilmaisee palavan tai vaarallisen aineen varasto/käyttöpaikan. Poistumistiet on merkitty nuolilla.

Tarvitaanko yrityksessäsi Koulutusta tarvitsevat Vastuuhenkilö ja toteutusaikataulu

• sammutuskoulutusta • •

• tulityökoulutusta • •

Missä on yrityksesi lähin väestönsuoja:

Pelastussuunnitelma


Järjestyksen ohella tärkeimpiä tehokkuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä työpaikoilla on sisäisen liikenteen sujuvuus. Jos liikennettä ei suunnitella kunnolla, ruuhkaisesta liikenteestä voi olla haittaa tuotannolle ja turvallisuudelle. Sellaisilla työpaikoil-la, joilla liikkuu sekä jalankulkijoita että ajoneuvoja, tulee huolehtia liikenteen turvallisuudesta ja tarvit-taessa laatia tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet. Ne kannattaa yleensä muotoilla yleisiä liikennesääntöjä noudatteleviksi, jotta tarpeetonta ristiriitaa ulkopuo-lella noudatettujen sääntöjen ja sisäisen liikenteen käytäntöjen välille ei synny. Lisäksi eri toiminnot tulisi sijoitella niin, että kuljetukset voidaan hoitaa turvallisesti ja että turha liikenne jää mahdollisimman vähiin. Trukkiliikenteelle tulee varata riittävän leveät käytävät. Jalankulku pitäisi ohjata mahdollisuuksien mukaan omille reiteilleen. Käytävät ja kulkureitit on merkittävä selvästi. Hämäriin paikkoihin ja risteys-alueille voidaan tarvittaessa lisätä valaisimia, peilejä ja muita havainnointia helpottavia apuvälineitä. Jos liikenne kulkee vilkkaiden työpisteiden ohi, voidaan vaarapaikat varustaa varoitusmerkein tai suoja-aidoin. Tarvittaessa voidaan pääväyliä määrätä etuajo-oikeute-tuiksi tai kapeita väyliä yksisuuntaisiksi liikennemer-kein. Turhaa liikennettä voidaan vähentää sijoittamalla koneet ja laitteet siten, että siirtojen tarve vähenee ja trukeille tulee mahdollisimman vähän tyhjänä ajoa.

Turvallisesti trukilla

Käytettäessä trukkeja tai muita liikkuvia koneita työympäristössä tulee kiinnittää erityistä huomiota

13 Sisäisen liikenteen suunnitelma

kuljettajan ammattitaitoon. Kuljettajan tulee olla asian-mukaisesti perehtynyt laitteen turvalliseen käyttöön, ja työnantajan tulee antaa hänelle kirjallinen lupa lait-teen ajamiseen (esim. työnantajan antama ajokortti tai esimiehen ylläpitämä lista ajoluvista). Julkisilla alueilla tiettyjen työvälineiden kuljettajilta vaaditaan ajo-oikeus (esim. traktorikortti traktorin kuljettajalta). Trukkien ja muiden työkoneiden kuljettajille on tarjolla kursseja ja kirjallisuutta, joiden avulla oikeat työtavat voidaan opetella.

Työkoneiden käsittelyssä tulee tarkkailla ainakin seu-raavia asioita: työvälineen kunto, työvälineen käyttöön liittyvät raja-arvot, kuorman epätasapaino, heikko näky-vyys kuorman ohi, liukkaus, kaltevat pinnat, ahtaat tilat, lastaussillat (putoamisvaara), pimeys, akkujen lataus, pakokaasut ja vilkkaat ja ruuhkaiset käytävät.

Yleisillä liikenne-alueilla trukeille tulee olla liikennevakuutus.

Tehtävä

Piirrä seuraavan sivun taulukkoon yrityksesi pohjakaavio ja pääkäytävät. Arvioi yhdessä työnte-kijöiden kanssa, missä kohdissa liikenneriskit ovat suurimmat. Suunnittele tarvittavat parannukset, merkinnät ja turvalaitteet ja merkitse ne karttaan.

Kirjaa listaan yrityksesi liikennesäännöt ja ohjeet.

Tiedota ohjeista henkilöstölle.


Yrityksen pohjapiirros ja tärkeimmät liikenneväylät

Liikennesäännöt

Noudattavatko liikennesäännöt suomalaisia liikennesääntöjä? ❏ Kyllä ❏ Ei

Kenellä on väistämisvelvollisuus? ❏ Työkoneilla ❏ Jalankulkijoilla

Trukkien yms. kuljettajilta vaadittava pätevyys? ❏ Ulkopuolisen järjestämä kurssi

❏ Sisäisesti järjestetty kurssi, vastuuhenkilö:

❏ Perehdytys

Onko vieraiden tuonti tehdassaliin sallittu? Millä ehdoilla? ❏ Kyllä ❏ Ei

Muut ohjeet ja määräykset:

Käytetyt liikennemerkit: Nuoli (yksisuuntainen), Viivoitus (suojatie), P (pysäköintialue), Kolmio (etuajo-oikeus)

Suunnitellut parannukset:

1.

2.

3.

4.

5.

jatka tarvittaessa erilliselle paperille…

Sisäinen liikennesuunnitelma


Melulla tarkoitetaan ääntä, jonka ihminen kokee epä-mieluisana tai joka on ihmiselle haitallista. Häiritsevä, epämieluisa melu voi olla esimerkiksi keskittymistä häiritsevää rakennustyön pauketta tai musiikkia, josta itse ei pidä. Melu aiheuttaa muun muassa keskittymis-häiriöitä, ärsytystä, ilmapiirin heikkenemistä, stressiä ja väsymistä. Terveydelle haitallinen melu voi lisäksi aiheuttaa kuulovamman. Suomessa melu on työympä-ristöjen yleisimpiä ongelmia. Työperäisiä meluvammoja todetaan vuosittain lähes 2 000.

Melun voimakkuus ilmoitetaan desibeleinä (dB). Herkkyys kuulovauriolle vaihtelee yksilöllisesti jonkin verran. Melun vaarallisuuteen vaikuttavat melun voi-makkuus, melulle altistumisen kesto ja melun taajuus. Esimerkiksi korkeataajuinen melu katsotaan haitalli-semmaksi kuin matalataajuinen. Ehdoton raja työnte-kijän suurimmalle sallitulle keskimääräiselle melualtis-tukselle on 87 dB, kun huomioidaan käytössä olevien kuulonsuojainten vaikutus.

Melun suurin sallittu hetkellinen huippupaine on 200 Pa (140 dB). Työnantajan tulee kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin jo alemmilla meluarvoilla. Keskimää-räisen melun ylittäessä 80 dB (tai huippupaine 112 Pa, 135 dB) ilman suojaimia tulee työnantajan tarjota henkilökohtaiset kuulonsuojaimet henkilökunnan käy-tettäväksi, ja tiedottaa näille meluasiasta. Lisäksi melun ylittäessä 85 dB (tai huippupaine 140 Pa, 137 dB) ilman suojaimia, tulee työnantajan valvoa kuulonsuojainten käyttöä, ja ryhtyä toimenpiteisiin melun rajoittamiseksi eli laatia meluntorjuntaohjelma.

Melun aiheuttama kuulovamma ilmenee kuulon heikkenemisenä tai kuuloalueen kapenemisena, joka

merkitsee esimerkiksi sitä, että korkeat äänet eivät enää kuulu. Lisäksi vaarana on tinnitus, eli korvassa kuuluva jatkuva sointi. Kuulovamma voi olla tilapäinen. Yleensä pitkään jatkuva altistuminen voimakkaalle melulle ai-heuttaa kuitenkin pysyvän kuulovamman, jota ei voida parantaa.

Meluntorjunta

Yrityksen tulee arvioida työntekijöihin kohdistuva melualtistus ja ryhtyä tarvittaviin toimiin melun vähen-tämiseksi.

1. MelukartoitusMelukartoituksissa voidaan käyttää erilaisia melumit-tareita tai kaupallisia melunmittauspalveluita. Usein kuulonvarainen arviointi riittää, jolloin mittaamiseen tarvittavat rahat voidaan käyttää melun vähentämiseen. Melu tulee yleensä mitata tai arvioida tavanomaisissa työoloissa niiden ollessa meluisimmillaan.

Perussääntö: Jos normaalia puhetta ei kuule metrin päästä, melutaso ylittää 85 dB.

2. MeluntorjuntaohjelmaJos melu arvioidaan tai mitataan haitalliseksi tai häirit-seväksi, pitää yrityksen laatia meluntorjuntaohjelma. Yksinkertaisimmillaan tämä on lista meluisista työ-vaiheista ja koneista sekä suunnitelma niiden melun

14 Melu ja tärinä


14 Melu ja tärinä

vähentämiseksi. Mahdollisia toimenpiteitä ovat esimer-kiksi meluavien kohteiden kotelointi, rämisevien kone-suojien tai koneenosien parempi kiinnitys ja jäykistys, yleisakustointi, viallisten koneiden huolto, tarpeetto-mien melulähteiden poisto sekä vähämeluisampien koneiden ja työkalujen hankinta. Koteloinnissa on varmistettava koneen tuuletus, jotta vältetään koneen ylikuumeneminen ja esimerkiksi mahdollisten räjäh-dysvaarallisten kemikaalien kertyminen kotelon sisälle. Melualtistumista voidaan vähentää myös osastoimalla meluisat työt omiksi alueikseen. Tavoitteena tulee olla vähin mahdollinen melualtistus.

Mikäli altistumista ei voida täysin estää, tulee jään-nösmelusta varoittaa perehdytyksessä sekä varoituskyl-tein. Työntekijöille pitää silloin hankkia asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet ja suojaimia on käytettävä koko altistumisajan. Melulle altistuvien työntekijöiden kuulontarkastuksista tulee sopia työterveydenhuollon kanssa.

Meluntorjunnassa kannattaa käyttää myös ulkopuoli-sia asiantuntijoita ja esimerkiksi työsuojeluviranomais-ten apua. Lisäksi meluongelma tulee ottaa huomioon jo koneita hankittaessa ja töitä suunniteltaessa.

Tietoa melusta

Alla olevassa taulukossa on esitetty äänten voimakkuu-det ja suurimmat sallitut altistumisajat. Aikaraja tarkoit-taa myös aikaa, jonka jälkeen kuulovaurion riski toistu-vassa melualtistuksessa katsotaan todennäköiseksi. Kun äänitaso nousee kolme desibeliä, melussaoloaika on pienennettävä puoleen. Tämä johtuu siitä, että desibeli noudattaa logaritmista asteikkoa.

Samaa kuulovaurioriskiä vastaavat päivittäiset altistumisajat

Melutaso dB(A) Päivittäinen altistumisaika

85 8 tuntia

88 4 tuntia

91 2 tuntia

94 1 tunti

97 30 minuuttia

100 15 minuuttia

103 7 minuuttia

106 3 minuuttia

109 1 minuutti

Melun arvioinnissa voi verrata havaittua melua tyy-pillisiin eri äänilähteiden aiheuttamiin melutasoihin:

Melutaso dB(A) Äänilähde

10-30 Lehtien havina

30-50 Tietokone työpöydällä

50-70 Normaali keskustelu

70-85 Liikenteen melu

85-90 Moottoripyörä, konemelu

100-110 Disko

100-120 Rock-konsertti

125- Kipukynnys

130-135 Suihkukone

Melu ilmoitetaan yleensä niin sanottuna A-painotet-tuna meluna dB(A). Painotettu melu huomioi muun muassa äänen eri taajuuksien merkityksen melussa mutta vain silloin, kun tutkitaan tasaisen melun vai-kutusta. Ongelmallisempaa on impulssi- eli iskumelu. Se on äkillistä, lyhytkestoista, iskumaista ja voimakasta ääntä, jota syntyy esimerkiksi kappaleiden iskeytyessä nopeasti toisiinsa, kaasun laajetessa tai supistuessa tai sähkönpurkauksissa. Iskumelu on yleisesti todettu haitallisemmaksi kuin tasainen melu.

Tärinä

Tärinä tarkoittaa mekaanista värähtelyä, joka välittyy esimerkiksi työkalun tai pintojen kautta työntekijään. Tärinä voi aiheuttaa vahinkoa mm. verenkierrolle, tuki- ja liikuntaelimille ja hermostolle. Tyypillisesti tärinän aiheuttamat haitat ilmenevät käsien, käsivarsien tai selän oireiluna.

Työnantajan tulee suojata työntekijöitä tärinän aiheuttamilta haitoilta vastaavasti kuin melulta. Tärinä-lähteet ja altistuvat työntekijät tulee ensin tunnistaa. Koneiden tai työvaiheiden tärinä tulee arvioida tai tar-vittaessa mitata, ja tulosten pohjalta tulee tarvittaessa laatia tärinäntorjuntaohjelma. Tärinää voidaan vähentää mm. valitsemalla vähän täriseviä työkaluja ja laitteita ja noudattamalla oikeita työtapoja. Toisinaan joudutaan kuitenkin suunnittelemaan myös järeämpiä toimenpi-teitä altistuksen vähentämiseksi.

Tärinän mittaaminen on sikäli hankalaa, että epäiltäes-sä tärinää kannattaa usein hankkia asiantuntija-apua asian tutkimiseksi ja toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Omalla työterveyshuollolla voi olla tietoa palvelun toimittajista, tai sitten voi hyödyntää esim. liitteessä 1 mainittujen laitosten palveluja. EU:ssa käytetty altistumisraja käsiin


kohdistuvalle tärinälle on 5,0 m/s2 ja toimintaraja, jonka jälkeen edellytetään toimenpiteitä, on 2,5 m/s2, kun käytetään kahdeksan tunnin keskiarvoa. Kehotärinälle vastaavat rajat ovat 1,15 m/s2 ja 0,5 m/s2. Asiaan vaikut-tavat kuitenkin tärinän suunta ja kansalliset erikseen määritellyt lyhyen ajan raja-arvot.

Tehtävä

Arvioi työpaikkasi meluongelmat ja laadi melun-torjuntaohjelma. Sovi tarvittavista kuulon määräai-kaistutkimuksista työterveyshuollon kanssa.

Esimerkkejä laitteiden aiheuttamasta tärinästä

Tärinälähde Tärinän kokonaiskiihtyvyys Tyypillinen 8 h:n keskiarvo työssä

Käsiin kohdistuva tärinä

Moottorisaha 2–5 1–7

Tärytin 5–20 0,5–10

Mutterin väännin 5–20 2–15

Kalliopora 10–150 5–50

Kehoon kohdistuva tärinä

Maataloustraktori 0,3–1,4 0,3–1,4

Moottorikelkka 2–5 0,5–4

Maansiirtokone 1–5 0,7–5

Lähde: Työterveyslaitos


Melukohde Melun Melutaso tai Parannusehdotukset Aikataulu ja Toteutettu? aiheuttaja riskiluokka* vastuuhenkilö

Kattokuljetin - moottori 82 dB - m:n kotelointi - NN 3/03 - laakerit ja ketjut - rasvaus 1/kk - MM 1/03 alk.

Kuulonsuojaimet ovat pakolliset seuraavilla osastoilla:

Kuulon määräaikaistarkastusten piirissä ovat seuraavien osastojen työntekijät:

*) Listaa täytetään kuten riskianalyysissä. Päivitä listaa parannusten ja muutosten myötä. Kun asia on korjattu, se jää listasta pois. Merkitse riskin kohdalle melutaso, jos se on mitattu, tai arvioitu riski, jos melun tarkkaa tasoa ei tunneta.

Melukartta Luonnostele tähän yrityksesi pohjapiirustus. Merkitse punaisella ongelmalliset alueet, keltaisella lisätutkimusta kaipaavat ja vihreällä meluttomat alueet.

Meluntorjuntaohjelma

Tarkastusväli:


15 Kemialliset vaarat

Kemikaalien ja vaarallisten aineiden riskit koskevat työntekijöitä, ympäristöä ja myös yhteisöä, jossa yritys sijaitsee. Kemikaalilainsäädäntö korostaakin sekä työn-tekijöihin kohdistuvan vaaran että suuronnettomuuden torjuntaa. Lainsäädäntö asettaa erityisiä velvollisuuksia ja vaatii lupia sekä niihin liittyviä tarkastuksia sellaisilta yrityksiltä, joissa käsitellään paljon kemikaaleja. Työkir-jan tässä osassa keskitytään työntekijöihin kohdistuvan vaaran torjuntaan ja yleisiin, kaikkia yrityksiä koskeviin vaatimuksiin. Kemikaalialan yrityksiä valvoo Turvalli-suus- ja kemikaalivirasto (Tukes), josta saa tietoa eri yritysten luokitteluista ja erityisvaatimuksista.

Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa on nouda-tettava varovaisuutta sekä valmistajan antamia ohjeita. Kemikaaleja hankittaessa on pyydettävä valmistajalta käyttöturvallisuustiedote. Siitä ilmenee aineen vaaral-lisuus sekä ohjeet hätätilanteita varten. Työnantajan tulee arvioida aineen käytöstä johtuva vaara ja mää-rätä suojatoimet. Käyttöturvallisuustiedotteiden pitää olla työntekijöiden saatavilla. Heille tulee muutenkin tiedottaa kemikaaleista johtuvista vaaroista ja oikeista toimista tapaturman sattuessa.

Jos työpaikalla epäillään, että siellä altistutaan vaa-ralliselle kemikaalille, pitää altistus tarvittaessa mitata. Mittauspalveluita tarjoavat muun muassa Työterveys-laitos ja monet yksityiset yritykset. Mittaustuloksia verrataan aineille määrättyihin HTP-arvoihin (haitalli-seksi tunnettu pitoisuus), joita työssä ei saa ylittää. Jos työntekijät kokevat kemikaalien käytön haitalliseksi

tai henkilöstössä ilmenee kemikaalien käytön vuoksi oireita, voi parannus olla perusteltua ilman mittauksia-kin. Raja-arvot alittavat altistumisetkin voivat aiheuttaa joillekin oireita.

Mikäli työpaikalla käytetään syöpäsairauden vaa-raa aiheuttavia aineita, tulee näistä aineista ja niille altistuvista henkilöistä pitää rekisteriä. Lisäksi työ-paikkakohtaisten rekisterien tiedot tulee toimittaa vuosittain paikalliselle työsuojeluviranomaiselle, joka välittää tiedot edelleen Työterveyslaitoksen ylläpitämään valtakunnalliseen ASA-rekisteriin. Asiasta antavat tarkempaa tietoa työsuojeluviran-omaiset.

Biologiset vaarat

Biologiset vaarat voivat johtua työssä käytettävistä ai-neista tai siitä, että jossain työpaikalla muodostuu uusia mikrobeja. Esimerkiksi erilaisiin rehuihin, elintarvik-keisiin, jäähdytysnesteisiin ja kosteisiin rakenteisiin voi alkaa muodostua homeita, jos aineita säilytetään väärin tai rakenteita ei puhdisteta säännöllisesti. Homesienet ja pölyävät kasvinosat voivat aiheuttaa allergiaa, astmaa ja ärsytysoireita. Biologisia vaaroja voidaan tunnistaa ja arvioida esimerkiksi aiemmin esitellyin riskianalyysin keinoin.


15 Kemialliset vaarat

Biologinen vaara voi tulla myös muualta kuin suoraan omasta työstä. Viruksia ja tauteja aiheuttavia mikrobeja voi esiintyä esim. siivoustyössä, lastausalalla tai keittiössä.

Tehtävä

1. Listaa sivun 49 lomakkeeseen yrityksessäsi käytettävät kemikaalit.

2. Kirjaa, mitä turvallisuustoimenpiteitä kemikaa-lien käytössä tulee ottaa huomioon (käyttöoh-jeet, suojaimet).

3. Kirjaa, mitä varusteita tulee hankkia hätätilantei-den varalle (sammutusvälineet, ensiapuvälineet).

4. Kerää kaikki käyttöturvallisuustiedotteet yhteen kansioon ja kopioi ne työntekijöiden saataville. Tarkista, että työpaikalle ostettavien kemikaalien mukana seuraavat käyttöturvallisuustiedotteet ovat uuden CLP-asetuksen mukaisia.

5. Varmista, että kemikaaliastiat ovat asianmukaisia ja selkeästi merkittyjä ja että merkintä siirtyy myös käyttöpakkaukseen. Kemikaaliastiaan tulee olla merkitty muun muassa tuotteen nimi, vaaralliset aineet, varoitusmerkit sekä H- ja P-lausekkeet, vanhan järjestelmän mukaan R- ja S-lausekkeet.

6. Varmista, että käyttöpaikoilla on saatavilla käyt-töturvallisuustiedotteen mukaisesti tarvittavia ensiapuvälineitä (esim. silmähuuhtelupullot, neutraloivat liuokset).

7. Ohjeista ja kouluta työntekijöille kemikaalien oikea käsittely, käsittelyyn liittyvät riskit ja oikea toiminta hätätilanteissa.

8. Mikäli mahdollista, korvaa vaaralliset kemikaalit vaarattomilla tai vähennä kemikaalien käyttöä.

9. Pidä käyttökohteessa vain kulloinkin tarvittava määrä kemikaaleja. Valvo käyttöä.

10. Arvioi kemikaalien siirtoihin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Ryhdy tarvittaviin toimiin turvalli-suuden varmistamiseksi.

Kemikaalien luokitus, käyttöturvallisuus-tiedotteet ja pakkausmerkinnät.

EU:ssa hyväksytty uusi kemikaalien luokitusta, mer-kintöjä ja pakkaamista koskeva ns. CLP-asetus (Classi-Classi-fication, Labelling and Packaking of substances and mixtures) tuli siirtymäaikojen jälkeen kokonaisuudes- tuli siirtymäaikojen jälkeen kokonaisuudes-saan voimaan 1.6.2015. Markkinoilla saa kuitenkin vielä olla vanhan järjestelmän mukaan merkittyjä ja pakattuja seoksia 1.6.2017 saakka, jos ne on saatettu markkinoille ennen 1.6.2015.

Käyttöturvallisuustiedotteissa voi seoksille näkyä vielä pelkkä vanha luokitus 1.6.2017 saakka, jos käyt-töturvallisuustiedote on toimitettu ennen 1.6.2015.

Uusi luokitusjärjestelmä on periaatteiltaan aikaisem-man kaltainen; se kattaa lähes samat vaaraominaisuudet ja myös luokituskriteerit ovat osittain samat. Varoitus-merkinnöissä muutokset ovat suurempia:

•Oranssipohjaiset varoitusmerkit korvataan uusilla punareunaisilla varoitusmerkeillä. Myös varoitus-merkkeihin liittyvät tekstiosat, kuten ”Ärsyttävä” tai ”Helposti syttyvä”, jäävät pois käytöstä.

•Vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausek-keet korvataan. R (risk) -lauseista tulee H (hazard eli vaara) -lauseita ja S (safety) -lauseista tulee P (precau-tion) -lauseita.

•Uutena elementtinä varoitusmerkintöihin lisätään huomiosana: "vaara" varoittaa vakavimmista vaaroista ja "varoitus" lievemmistä.

•Uusina varoitusmerkkeinä tulevat käyttöön ”Paineenalaiset kaasut” -merkki sekä ”Vakava terveysvaara”-merkki, jota kuvaa mureneva ihmis-hahmo. Tätä tullaan käyttämään syöpävaarallisille, lisääntymistä ja perimää vaurioittaville ja elinvaurioita aiheuttaville kemikaaleille sekä hengitystieherkistä-vyyttä aiheuttaville kemikaaleille. Aiemmassa järjes-telmässä näille käytettiin joko pääkallomerkkiä tai ”Andreaan ristiä”.


Ympäristölle vaarallinen (N)

Hapettava (O) Syövyttävä (C) Haitallinen (Xn) Ärsyttävä (Xi)

Myrkyllinen (T) Erittäin myrkyllinen (T+)

Helposti syttyvä (F) Erittäin helposti syttyvä (F+)

Räjähtävä (E)

Poistuvat varoitusmerkit

Uudet varoitusmerkit

Paineen alaiset kaasut

Syövyttävä

Hapettava Ympäristölle vaarallinenRäjähtävä Syttyvä

Vakava terveysvaara TerveyshaittaHaitallinen/ärsyttävä/ herkistävä/vaarallinen

otsonikerrokselle

Välittömästi myrkyllinen

Vaar

allis

ten

aine

iden

luet

telo


Aine

en n

imi

Vaar

allin

en

Luok

ittel

u Kä

yttö

paik

ka

Käyt

töm

äärä

Kä

yttö

ohje

et ja

Ta

rvitt

avat

väl

inee

t

aine

sosa

(e

sim

. kg/

vuos

i) su

ojau

stoi

met

hä

tätil

ante

iden

var

alle


Erilaisilla henkilönsuojaimilla voidaan suojella työn-tekijää työssä esiintyviltä vaaroilta ja altistumisilta. Henkilökohtaisten suojainten käyttö ei ole suositeltava pysyväksi turvallisuusratkaisuksi. Ensisijaisesti on käy-tettävä yleisesti vaikuttavia ratkaisuja, jotka vaikuttavat automaattisesti työntekijästä riippumatta. Henkilön-suojaimet toimivat vain, jos työntekijä sitoutuu niiden käyttöön ja asiaa valvotaan. Ensisijaisesti pitäisi kehittää itse työtä ja työmenetelmiä turvallisemmiksi tai asentaa teknisiä suojaimia vaarallisten kohteiden tai vaaroja tuottavien laitteiden ympärille. Jos tämä ei riitä, hoide-taan jäännösriski henkilönsuojainten avulla.

Henkilönsuojainten käyttö on järkevää tietyissä tilanteissa. Riskianalyysejä tehdessä henkilönsuojaimet tarjoavat väliaikaisen ratkaisun. Esimerkiksi hengityksen- suojain voi olla hyvä ratkaisu siksi aikaa, kun kunnol-lista pölynpoistoa suunnitellaan, investointiin varaudu-taan ja järjestelmää rakennetaan. Henkilönsuojaimet ovat hyviä myös silloin, kun toimitaan väliaikaisesti oloissa, jotka aiheuttavat normaalista poikkeavan riskin, esimerkkinä putoamissuojaimet korkealla tehtävissä harvinaisissa huoltotöissä (usein toistuvia varten kannattaa tehdä työtaso) tai suojakäsineet siivottaessa

16 Henkilönsuojaimet

yllättäviä roiskeita tai vuotoja. Henkilökohtainen suo-jain on hyvä väline myös silloin, kun työntekijä kokee riskin arvioitua suuremmaksi ja katsoo itse tarvitsevan-sa suojausta.

Suojainten valinta

Työnantaja vastaa tarvittavien suojainten, puhdistusvä-lineiden ja huoltovälineiden hankinnasta, kustannuk-sista ja suojavälineiden käytön valvonnasta. Työntekijät vastaavat suojavälineiden käytöstä, peruspuhdistuksista ja -huolloista. Heidän vastuullaan on myös ilmoittaa suojainten puutteista esimiehelle. Suojaimet ovat yleensä henkilökohtaisia, mutta jos hygieniasyyt eivät estä, voivat suojaimet olla myös käyttöpaikkakohtaisia yhteisiä suojaimia.

Suojain on puutteellinen, jos se ei suojaa riittävästi tarkoitetulta vaaralta, haittaa työn tekemistä tai aiheut-taa vaaratilanteita. Suuresta tarjonnasta löytyy kuitenkin lähes aina jokaiseen tarpeeseen ja jokaiselle käyttäjälle sopiva suojain.


16 Henkilönsuojaimet

lä olisi tarjota useita vaihtoehtoja eri suojaimista niin, että työntekijällä olisi mahdollisuus sovittaa laitteita ja valita itselleen parhaiten sopiva. Tarjolla voi olla myös erityisominaisuuksilla varustettuja malleja (esim. radio-kuulonsuojaimet), joiden kustannusten jaosta voidaan tarvittaessa erikseen sopia. Suunnittele työntekijöiden kanssa myös tarvittavat säilytyspaikat ja puhdistus- sekä huoltomahdollisuudet.

Hyvää suojainta työntekijä jaksaa ja haluaa käyttää.

Suojainten tarpeen tulee perustua työpaikalla esiintyvien vaarojen kartoitukseen ja niiden riskien arviointiin. Käyttöön tulee valita sellainen suojain, jonka suojausominaisuudet on suunniteltu ja ovat riit-tävät suojaamaan tarkoitetulta vaaralta työssä. Suojai-men pitää olla tehokas mutta ei ylimitoitettu. Lisäksi suojaimessa on oltava CE-merkintä ja sen mukana on saatava suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttöohjeesta selviää yleensä hyvin, kuinka tehokas suojain on kutakin ongelmaa vastaan.

Suojainten valinnassa kannattaa käyttää työntekijöitä ja suojainkauppiaita apuna. Parasta olisi, kun yrityksel-

Suojausteho Tekninen tehokkuus, sopivuus ao. aineille

Sopivuus käyttöoloihin Lämpötila, kosteus, kemikaalit, palovaarallisuus, antistaattisuus

Sopivuus ao. työhön Työnteolle aiheutuvan haitan ja lisäkuormituksen minimointi, takertumisvaara, haitta aisteille tai sorminäppäryydelle, sopivuus yhtäaikaiseen käyttöön muiden suojainten kanssa

Sopivuus käyttäjälle Fyysinen koko, massa, allergisoivat materiaalit

Taloudellisuus Hinta, elinikä, huollettavuus, huolto-osien hinnat

Tarkista kustakin suojaimesta ainakin seuraavat asiat:

Tehtävä

1. Kirjaa seuraavalle sivulle, mitä suojaimia työ-paikoillanne tarvitaan. Arvioi erityyppisten suojainten tarve: suojavaatetus, käsiensuojaimet, jalkojensuojaimet, kuulonsuojaimet, silmien- ja kasvojensuojaimet, päänsuojaimet, hengityksen- suojaimet, putoamissuojaimet.

2. Kiinnitä kullekin käyttöpaikalle suojainvaatimuk-sesta ilmoittavat turvamerkit.


Hen

kilö

koht

aise

t suo

jaim

et

Suoj

aint

yypp

i Kä

yttö

paik

at

Suoj

aint

arve

M

uut h

uom

autu

kset

Ta

rjolla

ole

vat m

allit

,

(esi

m. y

htei

sen

va

ihto

-osa

t ja

vara

osat

su

ojai

men

puhd

istu

sohj

e)

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen

❏ h

enki

löko

htai

nen

❏ y

htei

nen


17 Hyvinvointi työssä

Työn terveellisyyteen vaikuttaa fyysisten seikkojen ohella henkilön henkinen hyvinvointi työssä. Huonot työjärjestelyt, kiire, henkinen yli- tai alikuormitus, ilma-piiriongelmat, epävarmuus työn jatkumisesta ja kiusa-tuksi joutuminen voivat aiheuttaa sairauspoissaoloja ja vakavia työkykyongelmia siinä missä fyysinenkin kuormitus. Työturvallisuuslaki painottaa työnantajan vastuuta henkilöstön henkisestä hyvinvoinnista.

Esimiehen voi olla vaikeaa käsitellä alaistensa henki-seen hyvinvointiin liittyviä asioita. Ne ovat yleensä jo-kaiselle henkilökohtaisia, ja taustat voivat juontaa työn ulkopuolelta. Henkisestä hyvinvoinnista puhuminen on useimmiten vaikeaa myös työntekijälle. Tarvittaessa välittäjänä voidaan käyttää esimerkiksi työterveyshuol-toa. Kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan voi koskaan kokonaan korvata esimiehen henkilökohtaista osallis-tumista, sillä se on alaisten henkiselle hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeää. Myös henkisen hyvinvoinnin käsittelyä varten on hyvä luoda työpaikalle selkeät toimintamallit.

Ilmapiirikartoitus

Työpaikan yleisen ilmapiirin kehittämisen lähtökoh-daksi voidaan tehdä ilmapiirikysely koko henkilöstölle. Tällainen kartoitus kuvaa tilastollisin menetelmin työn-tekijöiden mielipiteitä työyhteisöstä ja työssä viihtymi-

sestä. Se ei anna tietoa yksittäisistä työntekijöistä vaan kertoo esimiehille ja johdolle henkilöstön mielialasta kokonaisuutena. Oikein käytettynä ilmapiirikartoitus on hyvä väline työyhteisön kehittämisessä, mutta se vaatii huomattavaa osaamista tilastojen lukemisessa. Se vaatii myös avoimuutta ja kykyä hyväksyä tulokset. Ilmapiirikartoitusta ei kannata tehdä, jos yrityksessä ei ole valmiutta ryhtyä kehittämistyöhön sen mahdol-lisesti osoittamilla alueilla. Voi myös osoittautua, että tulosten pohjalta on vaikea kehittää parannusehdo-tuksia. Ilmapiiriä ei voi parantaa käskemällä tai muilla pikakeinoilla, vaan tarvitaan aikaa, harkintaa ja yhteistä tekemistä. Tuloksista kannattaa keskustella yhdessä työntekijöiden kanssa. Myös ratkaisuja kannattaa miettiä yhteisvoimin. Jos esimerkiksi yritysjohdon on vaikea ymmärtää, miksi työntekijöiden käsitys jostakin ilmapiiriasiasta poikkeaa johdon omasta käsityksestä, kannattaa selitystä etsiä keskustelemalla henkilökun-nan kanssa.

Sivulla 55 on esimerkki tiiviistä ilmapiirikartoituk-sesta. Kopioi kysely yrityksesi henkilöstölle. Pyydä heitä palauttamaan (nimettömät) lomakkeet sopivaan paikkaan suljettuun laatikkoon, jotta luottamuksel-lisuus ei vaarannu. Laske kuhunkin kysymykseen annettujen vastausten keskiarvot ja tutki, vastaako tulos omaa arviotasi. Suurehkossa yrityksessä keskiarvojen laskeminen on iso työ, jossa voit tarvita apua. Tulosten tarkastelussa, erityisesti ristiriitakysymyksissä, on syytä


panna merkille myös keskiarvoista selvästi poikkeavat vastaukset. Mitä esimerkiksi kertoo se, jos yksi näkee työpaikalla paljon kiusaamista mutta yhdeksän ei ollenkaan? Erityisen hyödyllinen ilmapiirikartoitus on seurattaessa tilanteen kehittymistä. Käytettäessä samaa kyselyä 1–3 vuoden välein saadaan arvokasta vertailu-tietoa. Ilmapiirikartoituksen tekijäksi kannattaa harkita ulkopuolista asiantuntijaa. Myös työterveyshuolto voi tehdä kyselyn ja yhteenvedon.

Kehityskeskustelu

Esimiestyön vaikutusta työhyvinvointiin ei voi liikaa painottaa. Esimiehen olisi löydettävä aikaa ja kiinnos-tusta keskustella myös työntekijän henkilökohtaisista

mielipiteistä ja toiveista. Myönteisen palautteen anto voi tuntua vaikealta, mutta työntekijän motivaation kannalta on tärkeää, ettei palaute jää pelkästään kieltei-seksi. Ohjeistetut kehityskeskustelut ovat helpottaneet esimiehen ja alaisen välistä mielipiteenvaihtoa monissa yrityksissä.

Kehityskeskustelu on säännöllinen, esimerkiksi vuosittain toteutuva esimiehen ja alaisen välinen kes-kustelu, jossa käydään läpi ennakkoon määrätyt työn kehittämiseen liittyvät asiat. Kehityskeskustelulle tulee varata aikaa vähintään yksi tunti. Sen aikana keskuste-lijoita ei saa häiritä ja puhelimet pidetään suljettuna. Keskustelulle laaditaan etukäteen runko, joka annetaan myös työntekijälle valmistautumista varten. Keskuste-lun runko voi olla esimerkiksi seuraavan kaltainen:

Työntekijän palaute omasta työstään Miten olen onnistunut, mitä ongelmia on ollut?

Työntekijän palaute työstä ja yhteisöstä Mitä hyvää? Mitä kehitettävää? Mikä häiritsee?

Esimiehen palaute alaisen työstä Mitä hyvää? Mitä kehitettävää?

Kehityssuunnitelma Mitä tarvitsee kehittää, opiskella tai harjoitella ja kuinka?

Alaisen palaute esimiehelle Mikä hyvää, mitä kehitettävää, mikä kiusaa tai ahdistaa?

Yleistä keskustelua

Palkka Onko oikealla tasolla? Mitä vaaditaan, jotta voisi nostaa?


Tämän kartoituksen tarkoituksena on selvittää henkilöstön viihtymistä ja hyvinvointia työssä. Kysely suoritetaan nimettömänä. Palauta vastauksesi ______./______. 20_____ mennessä. Palautuspaikka:__________________________________ Kyselyn tulokset esitellään henkilöstölle______./______. 20_____. Alla on 20 väittämää. Vastaa kuhunkin, oletko samaa mieltä väittämän kanssa.

Väittämä Täysin Melko Lievästi Lievästi Melko Täysin eri paljon eri samaa paljon samaa mieltä eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä mieltä

1. Työni ja työtehtäväni ovat kiinnostavia ja innostavia. 1 2 3 4 5 6

2. Työni on sitä, mitä haluankin tehdä. 1 2 3 4 5 6

3. Nykyinen palkkani on oikeudenmukainen. 1 2 3 4 5 6

4. Työmotivaationi on korkea. 1 2 3 4 5 6

5. Työpisteeni työskentelyolosuhteet ovat erittäin hyvät. 1 2 3 4 5 6

6. Työssä jaksaminen ei tuota minulle ongelmia. 1 2 3 4 5 6

7. Työni ei aiheuta minulle ali- ja/tai 1 2 3 4 5 6 ylirasittumista eikä fyysisiä vaivoja.

8. Viihdyn työyhteisössäni hyvin. 1 2 3 4 5 6

9. Työryhmässäni kaikki noudattavat sovittuja pelisääntöjä. 1 2 3 4 5 6

10. Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti. 1 2 3 4 5 6

11. Henkilöstöä kohdellaan työpaikallamme tasa-arvoisesti 1 2 3 4 5 6 iästä, sukupuolesta tai muista eroista riippumatta.

12. Työyhteisössämme ei esiinny esimiesten ja 1 2 3 4 5 6 alaisten välisiä ristiriitoja.

13. Työyhteisössämme ei esiinny henkilöstön 1 2 3 4 5 6 keskeisiä ristiriitoja.

14. Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista eikä ”simputusta”. 1 2 3 4 5 6

15. Esimieheni on tasapuolinen ja oikeudenmukainen. 1 2 3 4 5 6

16. Esimieheni on ystävällinen, 1 2 3 4 5 6 ja hänen puoleensa on helppo kääntyä.

17. Esimieheni kertoo riittävän selkeästi, 1 2 3 4 5 6 mitä hän minulta kulloinkin odottaa.

18. Saan esimieheltäni riittävästi tietoa minulle 1 2 3 4 5 6 tärkeistä asioista.

19. Saan riittävästi palautetta esimieheltäni. 1 2 3 4 5 6

20. Uskon työskenteleväni nykyisessä työssäni vielä pitkään. 1 2 3 4 5 6

Vapaat kommentit:

Ilmapiirikartoitus


Puhuttaessa tasa-arvosta työpaikoilla on hyvä huomata, että termiin tasa-arvo liitetään yhteiskunnassa paljon erilaisia ennakkokäsityksiä ja termin voi ymmärtää mo-nella tavalla. Laajasti ymmärtäen tasa-arvo viittaa työpai-kalla kaikkien ihmisten tasa-arvoiseen ja tasapuoliseen kohteluun, jossa kaikki saavat samat mahdollisuudet esimerkiksi sukupuolestaan, iästään, koulutaustastaan, asemastaan, ihonväristään, uskonnollisesta näkemyk-sestään, poliittisista näkemyksistään, ulkonäöstään jne. riippumatta. Arvioitaessa esimiestyötä tai johtamista nostetaan henkilöstön tasa-arvoinen tai tasapuolinen kohtelu usein merkittävimmäksi onnistumiseen vaikut-tavaksi tekijäksi. Lainsäädännössä tällaiseen laajemmin ymmärrettyyn tasa-arvoon viitataan yhdenvertaisuus-laissa ja terminä voitaisiinkin käyttää henkilöstön yhdenvertaista kohtelua. Termi tasa-arvo on lainsäädän-nössä varattu tarkoittamaan suppeammin miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, johon viitataan laissa miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. Kumpikin laki tähtää pohjimmiltaan samaan asiaan, yhdenvertaisuuteen, mutta tasa-arvolaki edellyttää työnantajalta selkeämpiä toimenpiteitä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa edistämään tasa-arvoa työpaikalla suunnitelmallisesti ja tavoitteelli-sesti. Työnantajan tulee edistää mm. naisten ja miesten tasa-arvoisempaa sijoittumista työtehtäviin, yhtäläisiä urakehitysmahdollisuuksia ja palkkatasa-arvoa. Työoloja tulee lain mukaan kehittää sekä naisille että miehille soveltuviksi ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista pitää tukea esim. työjärjestelyjä kehittämällä.

Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen kohtelu kielle-tään työturvallisuuslaissakin, mutta sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki korostavat asian tärkeyttä ja työnantajan vastuuta syrjimisen ehkäisyssä. Syrjinnäksi voidaan tässä ymmärtää myös sellaisten periaatteessa puolueettomien sääntöjen tai käytäntöjen olemassaolo, jotka käytännössä heikentävät jonkin ryhmittymän ase-maa suhteessa muihin. Syrjinnäksi ei kuitenkaan voida laskea sellaisia menettelyjä, joilla pyritään edistämään tasa-arvoa tai jotka perustuvat todellisiin työhön tai työn suorittamiseen liittyviin asioihin. Esimerkiksi ras-kaana olevien naisten tai nuorten työntekijöiden suoje-lu kemikaalien aiheuttamilta vaaroilta voi vaatia lainkin mukaan poikkeustoimia, erikokoisille ihmisille voidaan joutua ostamaan erilaisia henkilökohtaisia suojaimia tai työntekijän tosiasiallinen fyysinen tai taidollinen suorituskyky voi tietyssä tilanteessa ohjata työnjakoa ja työnantajan odotuksia.

18 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus


18 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma tulee laatia, mikäli työpaikan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Tarkkoja vaatimuksia suunnitelman muo-dolle ei ole, mutta minimivaatimuksena on todettu, että suunnitelman pitäisi sisältää ainakin arvion nykytilasta ja tavoitteista, toimenpiteet, joilla tasa-arvoa kehitetään, ja arvion aiempien toimien onnistumisesta. Yhdenver-taisuuslaki ei edellytä vastaavaa suunnitelmaa, mutta mikään ei estä työnantajaa käsittelemästä tasa-arvoa laajemmassa merkityksessään tasa-arvosuunnitelmaa tehtäessä. Jonkinlaisen käsityksen tasa-arvon nykytilasta voi saada edellisessä luvussa esitellystä ilmapiirikar-toituksesta (kysymykset 9–11). Tasa-arvosuunnitelma tulee laatia yhdessä henkilöstön tai henkilöstöryhmien edustajien kanssa, ja sitä tulisi tarkastella uudelleen säännöllisesti vuosittain tai niin sovittaessa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Oheisen lomakkeen sijasta tasa-arvosuunnitelma voitaisiin laatia myös riskienhal-lintalomakkeella.

Tasa-arvolaki edellyttää laatimaan myös arvion mies-ten ja naisten sijoittumisesta työtehtäviin, työtehtävien luokitteluista ja palkkaeroista. Arviota laadittaessa tulisi sen tulokset esitellä kuitenkin niin, että yksityisyyden suojaa ei loukata. Mikäli jossain palkkaluokassa tai työs-sä miesten ja naisten välillä on havaittavissa oleellisia palkkaeroja, voidaan eroja pyrkiä selittämään esim. virkaiän tai osaamisen perusteella. Mikäli hyväksyttävää selitystä ei kuitenkaan ole, tulee laatia suunnitelma asian korjaamiseksi. Selvityksen havainnot ja toimen-piteet voidaan kirjata seuraavalla sivulla olevaan lomak-keeseen muiden havaintojen ohella.


Tasa-arvosuunnitelma

Laajuus ❏ Tasa-arvo (miehet ja naiset) ❏ Yhdenvertaisuus (ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautumien jne.)

Nykytilan arviointi(avainsanoja: työhön sijoittuminen ja työn haku, urakehitys, työehdot, palkkaus, työolojen soveltuvuus, työjärjestelyt, vaikutusmahdollisuudet, syrjintä, epäasiallinen käytös, häirintä, eriarvoisuuden kokeminen)

Vahvuudet Heikkoudet

Toimenpidesuunnitelma

Toimenpide Aikataulu Vastuuhenkilöt ok?

Seuraava käsittely _____/______/20______

X


Liite 1

Yhteystietoja

Työsuojeluhallinto, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosastoPL 536, 33101 Tamperehttp://www.stm.fiAluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet (5 kpl): http://www.tyosuojelu.fiPalvelut:• Työsuojelulainsäädännönvalvonta• Neuvonta• Julkaisuja

Työturvallisuuskeskus TTKYrjönkatu 29 C, 00100 HelsinkiPuh. (09) 616 261http://www.ttk.fi/Palvelut:• Työsuojelukoulutus,työsuojeluhenkilöstörekisteri • Julkaisuja• Alakohtaisettyöalatoimikunnat

TyöterveyslaitosPL 40, 00251 HelsinkiPuh. 030 4741http://www.ttl.fiPalvelut:• Työterveyteenja-turvallisuuteenliittyväkoulutusja neuvonta• Työhygienisiäjatyöfysiologisiamittaus-jatutkimus- palveluita• Julkaisuja

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)PL 66, 00521 Helsinkipuh. 029 5052 000http://www.tukes.fiPalvelut:• Teknisenturvallisuudenasiantuntijapalvelut• Määrättyjenlaitteidenvalvontajatuotevalvonta, kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuus • Julkaisuja

Säteilyturvakeskus (STUK)PL 14, 00881 Helsinkipuh. (09) 759 881http://www.stuk.fiPalvelut:• Säteilyturvallisuuteenliittyvälaitevalvontaja asiantuntijapalvelut

Suomen ympäristökeskus (SYKE)PL 140, 00251 Helsinkipuh. 0295 251 000http://www.syke.fiPalvelut:• Ympäristöongelmienasiantuntijapalvelutjavalvonta

VTTPL 1000, 02044 VTTpuh. 020 722 111http://www.vtt.fi/Palvelut:• Teknisetmittauksetjatutkimukset• Julkaisuja

TyösuojelurahastoAnnankatu 34–36 B, 2. krs., 00100 HelsinkiPuh. (09) 6803 3311http://www.tsr.fiPalvelut:• Rahoitustatyöelämäntutkimuksiin

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK)Ratamestarinkatu 11, 00520 HelsinkiPuh. (09) 476 112http://www.spek.fiPalvelut:• Turvallisuussuunnitelmienkonsultointija tulityökoulutus

Tapaturmavakuutuskeskus TVKPL 275, 00121 HelsinkiPuh. 0404 504 240http://www.tvk.fiPalvelut:• Tapaturmatilastotjatietoavakuutuksista

Kansaneläkelaitos (KELA)paikallisia palvelupisteitähttp://www.kela.fiPalvelut:• Työterveyshuollonkorvaukset,kuntoutusjaeläkkeet

Suomen Punainen Risti (SPR)Tehtaankatu 1 a, 00140 HelsinkiPuh. 020 701 2000http://www.punainenristi.fiAlueellisia ja paikallisia toimipisteitäPalvelut:

• Ensiapukoulutus

Muista myös oma vakuutusyhtiösi• Asiantuntijapalvelut• Julkaisuja


Liite 2

Lainsäädäntö

Oheen on listattu tärkeimpiä turvallisuusasioissa työnan-tajaa velvoittavia säädöksiä. Näiden määräyksiä on lisäksi tarkennettu useissa muissa päätöksissä ja tulkinnoissa.

Työturvallisuus:Työturvallisuuslaki (738/2002)Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006)Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista tai vaarallisista töistä (475/2006)Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työn-tekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (188/2012)Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työnte-kijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta (189/2012)Valtioneuvoston asetus lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta (603/2015)Rikoslaki (39/1889)

Työsuojeluyhteistoiminta:Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu-yhteistoiminnasta (44/2006)Laki työsuojeluhenkilörekisteristä (1039/2001)

Työterveys:Työterveyshuoltolaki (1383/2001)Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

Työympäristö ja koneet:Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008)Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käy-töstä ja tarkastamisesta (403/2008)Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005)Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaitetur-vallisuudesta (953/1999)Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista (687/2015)Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993)Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993)Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä (1405/1993)Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)

Sähköturvallisuuslaki (410/1996)Säteilylaki (592/1991)Säteilyasetus (1512/1991)

Kemikaalit ja altisteet:Kemikaalilaki (599/2013)Valtioneuvoston päätös työntekijöille aiheutuvan suur-onnettomuusvaaran torjunnasta (922/1999)Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsitte-lyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015)Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunne-tuista pitoisuuksista (268/2014)Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993)Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000)Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (717/2001)Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavus-ta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä (1153/1999)Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015)

Poikkeustilanteet:Pelastuslaki (379/2011)Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011)Valmiuslaki (1552/2011)

Työsuhde:Työsopimuslaki (55/2001)Työaikalaki (605/1996)Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)Työntekijän eläkelain voimaanpanolaki (396/2006)Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)

Tutustu lakeihin esim. Internetissä: www.finlex.fi


Liite 3

Kirjallisuutta ja lähteet

Seuraavista teoksista on ollut hyötyä tätä opasta kirjoi-tettaessa:

• Elintarvikealantyösuojeluopas.Työturvallisuuskeskus2010.

• Henkilönsuojaimettyössä.Työterveyslaitos2014.

• Perehdyttämisentarkistuslista.Työturvallisuuskeskus2015.

• Työkirjatapaturmienjavaaratilanteidentutkimisesta.Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Työturvallisuus-keskus 2015.

• Työpaikanlakikirja.OyEditaAb.(Julkaistaanvuosit-tain. Kovakantinen)

• Esimiehentyösuojeluopas-työkirja.Työturvallisuus-keskus 2013.


1. Ole varovainen.

2. Noudata annettuja turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita.

3. Huolehdi omasta ja muiden turvallisuudesta.

4. Huolehdi siisteydestä ja järjestyksestä, myös taukopaikalla.

5. Älä jätä tavaroita kulkuväylille, poistumisreiteille tai sammuttimien eteen.

6. Tupakoi vain siihen tarkoitetuilla paikoilla.

7. Alkoholi ja huumeet eivät kuulu työpaikalle.

8. Käytä koneita ja laitteita huolellisesti ja vastuullisesti.

9. Tutustu ensin käyttöohjeisiin tai pyydä kokeneempi opettamaan.

10. Älä poista suojalaitetta luvatta.

11. Jos huollat konetta, muista lukita virrat pois ja käytä varoituskilpeä.

12. Ole erityisen varovainen nostaessasi taakkoja tai joutuessasi itse putoamisvaaraan.

13. Ilmoita esimiehelle koneissa tai sähkölaitteissa ilmenevistä vioista ja puutteista.

14. Käsittele kemikaaleja huolellisesti ja vastuullisesti.

15. Tutustu aina ensin käyttöturvallisuustiedotteisiin.

16. Käytä työhösi määrättyjä suojaimia ja työvaatteita.

17. Pidä huolta haltuusi annetuista työkaluista ja välineistä.

18. Varaudu myös pahimpaan – tutustu ensiapuvälineisiin ja sammuttimiin.

19. Huolehdi itsestäsi fyysisesti ja henkisesti.

20. Kysele, mieti ja tee parannusehdotuksia.

Yrityksen nimi: Puh.

Yrityksen työsuojelupäällikkönä toimii: Puh.

Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna toimii: Puh.

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna toimii: Puh.

Työterveyspalveluista vastaa: Puh.

Valvovana viranomaisena toimii: Puh.

TYÖTURVALLISUUSTurvallisuus on yhteinen etu • Turvallisuus on jokaisen vastuulla • Turvallisuus on osa jokaisen työtä

Muista siis:

Liite 4


Muistiinpanoja


Muistiinpanoja

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Työturvallisuus työpaikalla -työkirja

Työturvallisuus työpaikalla -työkirja on tarkoitettu uusille ja jo toiminnassa oleville pk-yrityksille, jotka tarvitsevat apua työsuojelutoiminnan tehos-tamiseen. Kirjanen on suunniteltu erityisesti teollisille ja teknisille aloille, mutta sitä voidaan soveltaa myös muille toimialoille. Työkirja sisältää perustietoa turvallisuuden eri alueilta, kertoo työnantajan vastuista ja antaa työkaluja, joilla turvallisuutta voidaan kehittää.

Pasi Aniassisäinen tarkastajaNokian Renkaat Oyj

Documents

Työkirja - ttk.fi · 2018-10-02 · 2 Työturvallisuuskeskus Sisältö Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK Teollisuusryhmä Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta