Itä-Suomen ylioppilaslehti

2015

5

Kesän riemut

Biologian laitoksen johtaja suututti opiskelijat toivomalla nopeampaa opiskelutahtia >>4-5Opiskelutehon lisääminen lääkkeillä jakaa mielipiteitä. Monessa maassa se on jo normi >> 14-15

Seuraava Uljas | ilmestyy 1. syyskuuta! Hyvää kesää lukijoille!

KauppaKesKus Minna. avoinna: ma–pe 9–19, la 9–16.MaTKus. Matkuksentie 60. avoinna: ma–pe 10–21, la 9–18, su 12–18.prisMa. avoinna: ma–pe 10–19, la 10–16. Tervetuloa!

S-Etukortilla bonusta Prisman myymälästä!

2 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Emil Blick

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

Marko Nyyssönen0504637535

marko.nyyssonen@isyy.fi

KansikuvaMeri Parkkinen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Humoro nigra | Näkeehän sen kuvasta: maailma on valmis! Hyvää kesää!

Alku ”Demokratia on eurokriisin suurimpia uhrejaKevätjuhlaa

Opiskelijoiden kannalta paras hallitus on epätodennäköinen. Opiskelijat ovat silti saaneet tavoit-teilleen hyvin näkyvyyttä, eikä niitä ole helppo sivuuttaa

Isyyläiset fuksit saavat tuekseen tuuto-reiden lisäksi kulttuurikavereita, jotka opastavat kampuskaupunkien kulttuu-ritarjonnan äärelle. Rekrytointi alkaa näillä näkymin syksyllä.

Nettitreffailulla on kyseenalainen maine, mutta se voi parhaimmillaan olla hieno väline rikastuttamaan jäyhää suomalaista tapailukulttuuria. Jos ei saa omasta kylästä, niin netin kautta voi löytää muualta.

Irtisanottu teatterinjohtaja Vihtori Rämä painottaa, että teatteri ei ole minkään ryhmän erityisoikeus. Sitä on tehtävä kaikille.

Tuore tutkimus vahvistaa, että pätkätyöt ovat lisääntyneet roimasti vuosituhannen vaihteen paikkeilla. Työttömistä on tullut kierrätettävää työvoimaa. Heitä otetaan lähinnä pätkähommiin.

Lääkkeet voivat auttaa tehostamaan oppimista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa niiden käyttö on yleistä. Täälä tehdyn kyselyn perusteella osa opiskelijoista käyttäisi, osa paheksuu.

6-7

16-17 14-15

12-13

18-19

4-5Sisällys |

Kampukset hiljenevät pikkuhiljaa kesää kohti. Kesää odotetaan hy-vissä tunnelmissa, koska kesä on

elämän jälkeen ihmisen toiseksi parasta aikaa. Osaa opiskelijoista odottaa kesä-työ, osalta se jäi saamatta, osa keskittyy opintoihin ja toinen lomailuun.

Toisaalta Itä-Suomen yliopistolaisil-le kesän odotus on lähes perinteisesti, eli jo toistamiseen, myös odotusta naru kaulalla työn säilymisen suhteen. Yliopistolla on parhaillaan menossa vii-dennen olemassaolovuotensa viidennet yt-neuvottelut. Epävarmoin mielin kesää odottelee tänä vuonna 360 työntekijää luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Alustavien arvioiden mukaan nalli napsahtaa irtisanomisen, osa-aikaistamisen tai lomautuksen muo-dossa 65 työntekijän kohdalle. Sinänsä harmi, että 3 miljoonaa euroa ylijäämää tekevän yliopiston hallitukselta ei löydy luovempia keinoja tiedekunnan talouden korjaamiseksi.

Viimeinen neuvottelu pidetään maanantaina 18. toukokuuta. Päätöksen ilmoittaminen henkilökunnalle menee juuri kesän kynnykselle.

Tässä lehdessä kysellään opiskelijoi-den kesätöiden perään ja mietitään kesä-työttömyyden aiheuttamia tunnelmia. Joskus kesätyöttömyys kirpaisee, mutta sen voi nähdä myös mahdollisuutena.

Tilastokeskuksen mukaan suomalai-nen lomailee heinäkuussa ja kohde on kotimaa. Suuntana on mökki, ja mökkejä yhteensä 496 200. Suurimpia mökki-kuntia olivat vuonna 2012 kuntaliitosten seurauksena Mikkeli ja Kuopio.

Kun suomalainen ei ole mökillä, hän on kulttuuritapahtumassa, joissa kävi vuonna 2012 1 877 800 kävijää. Samana vuonna Suomessa oli 400 erillistä kesä-teatteria. Eniten aurinkoa on Hangossa, Kotkassa, Vaasassa, Naantalissa, Raumal-la ja Porissa.

Suomi menee tilastoissa menojaan, joten mikset sinäkin? Kesä poikkeaa siten talvesta, että mieli on vireä ja öisin on joskus lämmin. Voi valvoa myöhään valoi-sassa, eikä tartte tarpoa hangessa polulta poistuessa. Jokainen tehköön kesästään juuri hyvän niillä elementeillä mitä sattuu käsillä olemaan. Linnut pitävät jo iltaisin melkoista elämää.

Seuraava Uljas ilmestyy syyskuun ensimmäinen päivä. Odotellessa seuraa sivua uljas.net. Hyvää kesää!

Jarkko Kumpulainen

Kesäkaikilla

”Eniten aurinkoa

3Uljas 5 | 8. 5. 2015

Gallup Kesä 2015

UEF urut | opinnot ja työ

” Opiskelijat, nuoret ja naiset kohtaavat alati fragmentoituneet työ-markkinat.

Kaisa Huhta UEF:n ensimmäinen oikeus-tieteen maisteri

Menetkö kesäksi töihin?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Anni Ylönen, Heidi Hänninen & Niina Turunen

Veera HakasteKotitaloudenopettaja, 4. vsk

- Alkukesän vietän kesätöissä, mutta juhannuksen jälkeen suunnittelin pitäväni lomaa. Nyt neljän opiskeluvuoden jäl-keen se tuntuu ansaitulta. Loman aikana aion muun muassa matkustella.

Joonas RinkinenKäsityönopettaja, 4. vsk

- Tarkoituksena olisi työskennellä koko kesä. Olisihan se mukavaa pitää lomaa ja esimerkiksi matkustella, mutta opiske-lijana kesät on melkein pakko viettää kesätöissä.

KuopioOluwatobi BadejoEnvironment science, 1st year

- No. I would like to have a summer job concerning my studies – it would help me to develop my career. In the summer I’ll be working with my thesis. I’ll definite-ly have also time to relax.

Hanna UotinenSosiaalipsykologia, 4. vsk

- Ei ole, paitsi jonkin verran lastenhoito-keikkoja. Varmaan opiskelen, teen oman alan opintoja, joita pystyy tekemään sähköisessä tentissä. Mahdollisesti teen myös kesäyliopiston opintoja. Jos en saa opinnäytetyötäni nyt keväällä valmiiksi, niin viimeistelen sen kesällä. Pyrin jättä-mään heinäkuulle myös vapaata aikaa.

Alysha SandholmSukupuolentutkimus, 1. vsk

- Olen tällä hetkellä etsimässä kesätöitä, toivottavasti jotain löytyy. Jos löytyy, jään Joensuuhun, jos ei, lähden porukoiden luo Helsinkiin. Lisäksi tulen kesällä vetä-mään lasten leiriä viikon ajan.

Tiina JuntunenYmpäristöoikeus, 7. vsk

- Menen Kolille kesätöihin asiakaspalveli-jaksi kesäkuusta elokuuhun. Ajelen sitten Joensuun ja Kolin väliä autolla. Myös Ilosaarirockiin menen, jos vain töiden puolesta pääsen, saa nähdä. Odotan kesää ja sitä, että pääsee tekemään töitä opiskelun sijaan.

Kaisa Huhta valmistui Itä-Suomen yliopiston his-torian ensimmäiseksi oikeustieteiden maisteriksi 19. maaliskuuta. Huhta aloitti eurooppaoikeuden opinnot vuonna 2010 ja siirtyi oikeustieteisiin valintakokeen kautta syksyllä 2013. Gradussaan hän käsitteli kapasiteettimekanismia Euroopan unionin sähkömarkkinoilla ja sai siitä korkeimman mahdollisen arvosanan laudatur.

”Itä-Suomen yliopistossa on ollut hyvä opis-kella. Oikeustieteen opetuksen ryhmäkoot ovat pienet ja mahdollistavat yksilöllisen ohjauksen. Oma kokemukseni on ollut, että tällaisen nuoren laitoksen on helppoa muuttua ja kehittyä nopeasti vastaamaan opiskelijoiden odotuksia ja yhteiskun-nan vaatimuksia”, Huhta kertoo.

Hän tekee harjoittelua asianajotoimistossa Helsingissä. Lisäksi hän on opintojensa ohessa työskennellyt oikeustieteiden laitoksen energia-

oikeuden tiimissä ja koordinoinut muun muassa energiaoikeuden täydennyskoulutusohjelmaa.

”Olen viihtynyt asianajotoimistossa erittäin hyvin, mutta toisaalta myös tutkijanura kiin-nostaa. Onneksi näiden kahden vaihtoehdon yhteensovittaminenkaan ei ole pitkällä aikavälillä mahdotonta.”

Itä-Suomen yliopisto sai oikeustieteiden tut-kinnonanto-oikeuden vuonna 2012 ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat 2013. Vuonna 2014 oikeustie-teiden 40 aloituspaikasta kilpaili 445 hakijaa. Tänä keväänä uudistuneessa yhteisvalinnassa hakijoita oli alustavien tietojen mukaan 955 hakijaa, joista 431 ensisijaista.

Pasi Huttunen

Pätkätöiden osuus lisääntyi voimakkaasti tulta-essa 90-luvun lopulta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun. Alle vuoden kestä-neiden työsuhteiden osuus kaikista alkaneista työsuhteista kasvoi 40 prosentista 60 prosenttiin vuosina 1998-2007, toteaa Tiina Soininen väitös-tutkimuksessaan.

”Opiskelijat, nuoret ja naiset kohtaavat alati fragmentoituneet työmarkkinat”, Soininen toteaa väitöskirjansa tiivistelmässä.

Joustot työmarkkinoilla ovat kohdentuneet ensisijaisesti työttömiin sekä ikääntyvään ja heikosti koulutettuun työvoimaan. Työttömän riski ajautua lyhytkestoisten työsuhteiden ja työttömyyden kierteeseen kaksinkertaistui vuosina 2002–2007. Soininen selittää tätä muun muassa sillä, että työnantajat valikoivat työtöntä työvoimaa erityisesti juuri lyhyisiin työsuhteisiin. Työnantajat ovat alkaneet käyttää ikääntyviä ja heikosti koulutettuja niin sanottuna kierrätettävä-nä työvoimana.

Työmarkkinoiden toisella, vakaalla laidalla ovat korkean teknologian alalla työskentelevät ja hyvin koulutetut. Korkeasti koulutetuilla riski työsuhteen päättymiseen on noin 40 prosenttia

pienempi kuin vähemmän koulutetuilla ja tekno-logiateollisuuden alalla 20 prosenttia pienempi kuin perusteollisuudessa työskentelevillä.

Soinisen mukaan työmarkkinoilla tulisi pystyä turvaamaan ihmisten henkisen pääoman kasau-tuminen ja yritysten sisäisen osaamisen kasautu-minen.

”Työllisyysasteen nostamisessa ja yhteiskun-nan tasapainoisessa kehittämisessä tulee kiin-nittää huomiota siihen, että työttömien työllis-tyminen johtaisi myös jatkotyöllistymiseen ja luotaisiin työnantajille työmarkkinahoukuttimia ikääntyvän työvoiman palkkaamiseen myös pi-dempiaikaisiin työsuhteisiin”, Soininen ehdottaa.

YTL Tiina Soinisen sosiologian alan väitöskirja ”Changing Expectations and Realities of Emplo-yment Stability – Longitudinal Analysis on Tenu-res in Finland” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 8. toukokuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Harri Melin Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta.

Pasi Huttunen

Pätkätöiden määrä lisääntynyt voimakkaasti

4 Uljas 5 | 8. 5. 2015

”Viestin huono sävy sai meidät harmistumaan ja pettymään laitoksemme johtajan toimintaan

Biologian laitoksen johtaja Raine Kor-tetin viesti opiskelijoille on herättänyt pahennusta. Viestissään hän kannustaa opiskelijoita ”herättelemään ’paheksu-vaa’, mutta samalla kannustavaa asennet-ta suhteessa ns. ikiopiskelijuusilmiöön”. Kortetin mukaan moni opiskelijoista ei ole ollut tietoinen laitoksen rahoituksen saamisen perusteista, joten tiedottami-nen oli tarpeen, mutta hän myöntää, että viestin sävy oli huono. Hän on lähettänyt opiskelijoille selventävän ja pahoittele-van viestin.

”Ajatuksena ei ole paheksua opinnois-saan viivästyneitä yksittäisiä opiskeli-joita, vaan se että ymmärrettäisiin, että opintojen viivästyttämisellä tuotetaan hallaa opiskelijoille itselleen ja samalla myös laitokselle”, hän painottaa.

Opiskelijoiden tulisi hänen mukaansa

ottaa kandidaatin- ja maisterintutkinton-sa ulos heti kun opinnot ovat valmiita, sillä suoritetut tutkinnot tuovat rahaa. Lisäksi laitos saa rahaa opiskelijoista, jotka suorittavat opintoja vähintään 55 opintopistettä vuodessa.

”Meidän tiedekunnassa tämä tulo on n. 5000 €. On toivottavaa, että opiskelijat olisivat tämän tiedon pohjalta entistä motivoituneempia suorittamaan tehok-kaasti opintojaan siten, että vähintään 55 op vuodessa toteutuisi”, Kortet kirjoitti kuohuttaneessa viestissä.

Laitoksen opetuksenkehittämisryh-mässä on kaksi opiskelijaedustajaa ja ryhmässä on pohdittu keinoja positiivi-sesti kannustaa. biologian opiskelijoiden ainejärjestö Mikrovilluksen puheenjoh-taja Janne Ojala toteaa, että laitoksen johtajan lähettämä viesti ei ole linjassa

käydyn keskustelun kanssa.”Laitoksemme johtaja pyrki viestis-

sään ajamaan opiskelijoita eteenpäin kepillä eikä porkkanalla. Tämä oli ensim-mäinen yhteydenotto laitokselta opiske-lijoille asian tiimoilta. Viestin huono sävy sai meidät harmistumaan ja pettymään laitoksemme johtajan toimintaan.”, hän toteaa.

Biologian laitoksen oppiainevastaa-van, yliopistonlehtori Eeva Kuuselan mukaan opiskelijan ei tarvitse kantaa vastuuta laitoksen taloudesta vaan vain omien opintojensa etenemisestä. Suunnitteilla on ”positiivisia” keinoja kannustaa opiskelijoita. Näitä ovat haa-larimerkki, joka myönnetään 55 opinto-pisteen suorittamisesta vuodessa sekä vuosittaiset kandikahvit.

Opetukseen on biologian laitoksella Kuuselan mukaan panostettu. Laitos sai tammikuussa yliopiston myöntämään opetuksen ja ohjauksen laadun kan-nustinrahan hankkeelle, jossa pyritään parantamaan biologian opiskelijoiden työelämäosaamista.

Niin laitoksen johtaja, oppiainevastaa-

va kuin ainejärjestön puheenjohtajakin arvioivat, että opintojaan tarkoituksella viivyttäviä ”ikiopiskelijoita” on hyvin vähän.

”Saadaan lapsia, ollaan töissä, tehdään sijaisuuksia, voi olla elämäntilanteessa jotain”, Kuusela listaa syitä opintojen viivästymiseen.

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on käynnissä yt-neuvot-telut, jotka koskevat myös biologian laitoksen koko henkilökuntaa.

Biologian laitoksen johtaja haluaa viestissään opiskelijoiden kannustavan toisiaan valmistumaan nopeammin. Opiskeli-joista moni on kokenut viestin painostukseksi ja harmistui. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

”Meillä on kirjoilla puolisensataa keskimääräistä valmistumisaikaa selvästi hitaammin opintojaan suorittanutta ja kaikkien etu on että jokainen heistä valmistuisi”, biologian laitoksen johtaja Raine Kortet perustelee tarvetta kannustamiselle ja jatkaa, että viivästyksiin on monia syitä. Monen kohdalla syynä on suorittamattn ruotsin kurssi.

1Uutinen #

Biologian laitosjohtaja toivooopiskelijoiden kirittävän toisiaan

5Uljas 5 | 8. 5. 2015

Kaikki puolueet painottavat korkeakou-lutuksen tärkeyttä. Siihen halutaan pa-nostaa, mutta samaan aikaan useimmat puolueet kasaavat leikkauslistoja. Taide-yliopiston ylioppilaskunnassa työskente-levä pitkän linjan opiskelijavaikuttaja ja koulutuspolitiikka.fi –sivuston perustaja Hannu Jaakkola arvioi, että opiskelijan ei kannata sirotella tuhkaa päälleen.

”#koulutuslupaus-kampanjassa ja nopeasti järjestetyssä opintotukimielen-osoituksessa korkeakouluopiskelijat on-nistuivat pitämään koulutuksen talous- ja turvallisuuspolitiikan rinnalla keskuste-lussa. Nuoria kansanedustajia valittiin, joten näkemys opiskelijoiden tilanteesta on ajantasaisempaa”, hän arvioi.

ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka (kesk.) painottaa, että opis-kelijoiden on kyettävä argumentoimaan hyvin etujensa puolesta.

”Kurjuutta lienee luvassa, eivätkä opiskelijatkaan tule säästymään kurituk-selta. On todennäköistä, että opiskelijat-kaan eivät säästy ”etutalkoista”. Seuraa-van neljän vuoden aikana sote-palvelujen kokonaisratkaisu etenee ja opiskelijoita se koskee YTHS:n muodossa”, Pulkka arvioi.

Joensuun kampuspuheenjohtaja Tuomas Hiltunen (vas.) arvioi, että tulevia neljää vuotta on vaikea ennakoida. Kaikki hallitusvaihtoehdot olivat huhti-kuun lopulla haastattelua tehtäessä vielä pöydällä.

”Koulutuspoliittisten soittokierrosten perusteella opiskelijamyönteisin hallitus-vaihtoehto olisi Keskusta, SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja mahdollisesti RKP”, hän toteaa.

Jaakkola arvioi kokoonpanon Kes-kusta, SDP, Vihreät ja RKP opiskelijan kannalta parhaaksi. Jaakkolan ja Hiltu-sen opiskelijalle parhaaksi arvioimista kokoonpanoista kumpikaan ei ole järin todennäköinen.

Korkeakoulujen vaaditaan jatkossakin palvelevan elinkeinoelämän tarpeita. Mutta toisaalta myös Perussuomalaiset, joka ei aiemmin ole profiloitunut korkea-koulupolitiikassa, korostaa nyt ohjel-massaan perustutkimuksen ja kriittisen ajattelun tärkeyttä.

On mahdollista, että perustuloon myönteisesti suhtautuva vaalivoittaja Keskusta lähtee edistämään perustuloa. Yli puolet uudesta eduskunnasta suhtau-tuu perustuloon myönteisesti. Muuten opintososiaalisiin etuuksiin on tuskin parannusta luvassa. Indeksien jäädyt-tämisen puolesta on puhunut ainakin Kokoomus.

Niin Keskusta, Kokoomus kuin Perussuomalaisetkin asettaisivat EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskeli-joille lukukausimaksut. SDP:n kanta on epäselvä, mutta edellinen opetusminis-teri Krista Kiuru (sd.) kannatti niitä. RKP, Vihreät ja Vasemmisto ovat kaikille maksuttoman koulutuksen kannalla. Jaakkola huomauttaa, että tilanne ei silti ole niin yksinkertainen. Heikkenevän huoltosuhteen vuoksi olisi houkuteltava maahanmuuttajia Suomeen, ja luku-kausimaksut luultavasti vähentäisivät tulijoiden määrää.

Kampus ”Kurjuutta lienee luvassa, eivätkä opiskelijatkaan tule säästymään kuritukselta.

2Uutinen #

Opiskelija tuskin saa parasta hallitusvaihtoehtoa

Vaalivoittajat puhuvat koulutukseen panostamisen puolesta, mutta kasaavat leikkauslistoja. Opiskelijan kannalta edullisin hallituskokoonpano on epätodennäköinen. – Pasi Huttunen, teksti & Saila Rönkkö, kuva

Hannu Jaakkola huudattamassa opiskelijoita vuoden 2013 Näpit irti opintotuesta – mie-lenosoituksessa. ”Totta kai puolueemme kannattaa nykymallin opintotukea, sehän on aikanaan Esko Ahon luoma”, kommentoi Keskustan edustaja samassa mielenosoituksessa.

6 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Avajaisbileet Laiturilla

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Tähti O

ksanen

, teksti & Siiriliin

a Riiko

nen

, kuva

Pasi H

uttu

nen

, teksti & N

oo

ra Vikm

an, ku

va

Teatterille tukea

JOENSUU Itä-Suomen liikunta-opiston (ISLO) tanssijat pääsivät vauhtiin esityksessään Vieraat, kun Kulttuurikahvila Laituri avasi ovensa Joensuun rautatieasemalla vapun jälkeisenä lauantaina. VR:n vanhassa asemaravin-tolassa oli sirkustunnelmaa, musiikkiesitykset jatkuivat iltamyöhään ja nähtiinpä lavalla jonglööraustakin. Laituria pyörittää uusi kulttuuriosuuskun-ta, jonka ajatuksena on ylläpitää kahvilaa tilasta luopuneen Teatteri Sataman hengessä. Toukokuussa Laiturissa järjestetään mm. keikkoja, työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja taidenäyttely.

Meri P

arkkinen

, teksti & ku

va

JOENSUU Joensuun kaupunginteatterin johtaja Vihtori Rämän (kuvassa toinen vasemmalta) irtisanomisen aiheuttama huoli teatterin tulevaisuudesta sai kaupunkilaiset liikkeelle vappuna. Väki oli jo valmiiksi kapinamielellä, sillä kulkue teatterille lähti liikkeel-le laulutapahtumasta, jossa laulettiin suljetun ravintola Wanhan Jokelan seinille. Sisään ei enää pääse laulamaan. Joensuun salaseu-ran organisoima kulkue veti valkoisen suden (etualalla) seuraksi viitisenkymmentä ihmistä.

Uljas loimitti voittajaruunan

KUOPIO Ylioppilaslehti Uljaan loimi lämmitti voittajaruunaa nimeltä Giant Photo Kuopion raviradalla vapun alla järjestetyissä Opiskelijaraveissa. Giant Photo juoksi yhdeksännen lähdön voittoon Jani Ruotsalaisen ohjastamana. Kuusivuotias Giant Photo on juossut tämän vuoden kolmessa lähdössään kaksi voittoa ja yhden kolmannen sijan. Opiskelijoiden ravikunkku 2015 kilpailun puoles-taan voitti Dentina ainejärjestön joukkue Denation Hangover.

Lisätietoa aiheesta sivulla www.uljas.net.

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Blur - The Magic Whip: ”Ai Blurrilta uus levy? Soitatko sitten uudestaan kun Oasis tekee uuden levyn?”

Jukka Poika - Elämäntyyli: Yht. kunt. tiet. maist. A. Kettusen sanoin: Kannabis voidaan laillistaa jos suomireggae kielletään. 2/5

Perko & Rantala - It Takes Two to Tango: Tuntuu, että tämä on meitä parempien ihmisten musiikkia. Tai sitten me ei vaan tajuta 3/5

Pariisin Kevät - Musta laatikko: Ei lyödy levyltä kesäyötä tai kylän poikia mutta Akun tehdas tuntuu olevan vahvasti läsnä 3/5

Sanni - LELU: Älyllisesti epärehellistä autotune-hömppää. Keikoilla kannattaa käydä katselemassa, mutta tuskin kuuntele-massa. 2/5

#arviomme-sarja tar-joaa nopean läpileik-kauksen siitä, mitä musiikissa on vii-me aikoina tapahtu-nut. Tyypit purista-vat arvioita tuoreista levyistä tviittimit-taan. Vihaa tai rakas-ta. Twitterissä tagilla #arviomme.

#arviomme-sarja

Jarno Pitko ja Toivo Haimi

Stig - Stig: Kiitos tästä iskelmäpopista, mutta me haluamme kuitenkin niitä pilluja, pyllyjä ja tissejä. Ja kullii. 2/5

Yelawolf - Love Story: Obaman ansiosta työttömyys USA:ssa on alhaisin seitsemään vuoteen. Kauheaa. 2/5

Mark Knopfler - Tracker: Pehmeää, juure-vaa ja kaihoisaa vanhan liiton rockia kaikille oman elämänsä setämiehille. 4/5

Paperi T - Malarian pelko: Apea, hyökkää-vä, ehdoton, raivokas ja ahdistava levy me-lankolisee niin paljon että tekee kipeää. 5/5

Vituttaa kun Papru T:n vinyyli jäi sitten saa-matta, koska piti olla kouluttamassa jotain UEF:n tuutoreita #prkl #firstworldproblem #arviomme

On se tuo ISYY:n tuutorointisihteeri vaan niin loistava kouluttaja ja omistaa vielä äärettö-män hienon parran. Terv. duudori-95

Valmistuuko pojanpojanpoikani gradu ennen Sipilän hallitusta? Nimim. Uimaharjun mummo

Sieluni työstää toivetta arkaa: ”Tuutorointi-sihteerille lisää partaa!”

Millaisia kokemuksia sinulla on opintojen ohjauksesta ja uraohjauksesta? Millä tavoin ne voisivat olla paremmat? ISYY kerää jäseniltään tietoa opintojen ohjauksesta kyselyllä.

”Kysely on suunnattu ISYY:n jäsenistölle ja siihen vastaaminen kaikilta kampuksilta sekä tiedekunnista on erittäin suotavaa. Kyselyyn vastaamalla parannat ylioppilaskunnan mah-

dollisuuksia olla kehittämässä ohjauspalveluita UEF:ssa”, ylioppilaskunnasta vedotaan.

Kyselyyn vastataan sähköisesti ja se on auki 26. toukokuuta saakka. Linkki e-lomakkeeseen löytyy ISYY:n sivuilta.

Pasi Huttunen

ISYY kerää tietoa opintojen ohjauksesta

7Uljas 5 | 8. 5. 2015

Opiskelijaelämän synonyymiksi sopii alkoholihuurteinen biletys. Alkoholi tai sen rippeet ovat

läsnä krapulassa istutuilla luennoilla, lou-naspöydän puheissa ja erilaisissa kokoon-tumisissa. Teemalla, seuralla tai asulla ei ole väliä, kunhan menossa on mukana se olennainen, alkoholi. Helsingin yliopis-ton historiantutkijan ja yliopistojen historiasta kirjoittaneen Laura Kolben mukaan alkoholintäytteistä ylioppilas-elämää on ollut niin kauan kuin on ollut opiskelijoitakin. Syynä tähän on kult-tuurissamme vallitseva kostea perinne, mutta myös yliopistojen sijaitseminen suurissa kaupungeissa ravitsemuspalve-

luiden lähellä.”Tosiasia on, että meillä on eurooppa-

laisittain erittäin kostea opiskelijakult-tuuri. Siihen liittyy syvällä kulttuurissa oleva karnevalistinen suhtautuminen viinaan, jonka opiskelijat ovat jalosta-neet omakseen. Yliopiston sosiaalisesti kontrolloitu juominen liittyy myös itse-ilmaisun kulttuuriin – omilla perinteillä ja juhlamenoilla, esimerkiksi sitseillä, on pyritty erottautumaan porvareista ja kä-sityöläisistä. Kontrolloimaton vapaa-ajan juominen on puolestaan yhteneväinen muun kulttuurin kanssa, eli ryypätään kaksin käsin. Juhliminen ei ole koskaan yksin kännäämistä, vaan sosiaalisuus on

ollut ja on edelleenkin tärkeä osa juoma-kulttuuria.”

Kolben mukaan suomalaisen juo-makulttuurin muutokset näkyvät myös opiskelijoiden keskuudessa: toisinaan vallitsevat raittius- ja siveellisyysarvot, toisinaan taas vapaa alkoholikulttuuri. Esimerkiksi naisten tulo yliopistomaail-maan hienoisti juomakulttuuria hieman, mutta 1960-luvulta lähtien raittiusliik-keet ovat olleet melko näkymättömiä. Kuitenkin viime vuosina raittiiden nuorten määrän on uutisoitu kasvaneen, jonka Kolbe näkee luonnollisen aalto-liikkeen jatkumona. ”Opiskelijoiden juomakulttuuri on ollut itseohjautuvaa. Välillä kulttuuri ja urheilu ovat enemmän arvossaan, toisinaan taas juominen.”

YTHS:n korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselyn mukaan vuonna 2012 opiskelijoiden alkoholinkäyttö oli vähen-tynyt edelliseen, neljä vuotta aikaisem-min tehtyyn tutkimukseen verrattaessa.

Runsaasti alkoholia käytti noin viidennes mies- ja 11 prosenttia naisopiskelijoista, suurkuluttajia oli 3,5 prosenttia mies- ja 1,3 prosenttia naisopiskelijoista. Lähes kolmasosa yliopisto-opiskelijoista käytti alkoholia humalahakuisesti, ja raittiita oli noin 8 prosenttia. Kolben mukaan alkoholi on niin olennainen osa yliopisto-elämää, ettei sitä juurikaan kyseenalais-teta. ”Opiskelijat integroidaan yliopiston juomakulttuuriin. Raittiit opiskelijat eivät kuitenkaan ole olleet koskaan poikkeuksellisia, vaan opiskelijaelämä on ollut aina monikirjoista. Todennäköisesti he ovat kuitenkin joutuneet selittele-mään valintaansa, kun valtavirta on ollut aina kostean juomakulttuurin kannatta-jia. Ehkä heidän on ollut myös vaikeampi löytää paikkaansa yhteisössä.”

Lähde: http://www.yths.fi/filebank/1893-Yhteenveto.

pdf

Läpimärkä opiskelijakulttuuri

Hengailuiltamat ovat kaikille avoimia, päihteettömiä tapahtumia. ”Aina löytyy juttuseuraa. Iltamat eivät ole sitoutuneet mihinkään aatteeseen tai yksittäiseen järjestöön, vaan jokainen voi osallistua omana itsenään”, kertoo illoista vastaava Marika Mikkola.

Ainejärjestön bileet, haalarikastajaiset, kaupunkisuunnistus. ISYY:n vuosijuhla, sitsit. Sosiaalinen paine, rentoutumisryyp-py. Stressi päällä, tentti ohi. Arki-ilta, viikonloppu. Onko ole-massa opiskelijaelämää ilman viinaa? – Anni Ylönen, teksti & kuva

Kuopiossa aloitettiin viime syksynä hengailuillat. Kaikille avoimet ja maksut-tomat illat tarjoavat poikkitieteellistä jut-tu- ja peliseuraa sekä useimmiten pientä purtavaa. Järjestäjänä toimii Kuopion sosiaalipoliittisen jaoston puheenjohtaja Marika Mikkola. ”Pääpaino on rennossa, vapaassa yhdessäolossa. Ohessa voidaan

toteuttaa erilaista ohjelmaa riippuen pitkälti järjestäjän mielikuvituksesta ja osallistujien innokkuudesta.”

Hengailuiltojen lisäksi päihteettömiä tapahtumia järjestävät esimerkiksi aine-järjestöt. ”Helposti kuitenkin näkyväksi osaksi ainejärjestöjen toimintaa tulevat railakkaat tapahtumat, sekä niiden suun-

nittelu ja jälkipuinti, jolloin tätä karttavat saattavat vältellä myös ainejärjestöjen muuta toimintaa.” Hengailuiltojen mainostamisessa ei erityisesti korosteta päihteettömyyttä, jotteivat ne karkottaisi päihteettömiä tapahtumia pelkääviä. ”Oluttölkin kanssa tulevat käännytetään ovelta ystävällisesti.”

Hengailuillat ovat kansallinen konsep-ti, joka perustuu opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevan Nyyti ry:n toimintaan. Iltoja järjestetään myös Joensuussa, Savonlinnassa asiaa harkitaan. Tulevista illoista tietoa ISYYn tapahtumakalenterista ja/tai ISYY hen-gailuillat -Facebook-sivuilta.

Kainalo | Vaihtoehtoja kosteaan illanviettoon

Ajassa

8 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Emmi NylundEnglannin kieli & kulttuuri, 4.vsk.

” Olin optikolla hankkimassa silmä-laseja, ja sain aurinkolasit kaupan päälle. Otin tällaiset joissa on muotoa ja väriä, sillä mielestäni aurinkolasit saavat olla näyttävämmät kuin silmälasit. Olen sokea ilman laseja, ja vähän myös niiden kanssa. Näissä aurinkolaseissa on vah-vuuksia miinus neljä ja puoli. Aurinkola-sit vahvuuksilla ovat kyllä korvaamatto-mat kirkkaalla säällä ja varsinkin autolla ajaessa. Ilman niitä olisin varsinainen turvallisuusriski.

Kaisa JuntunenEnglannin kieli & kääntäminen, 1.vsk.

” Ostin nämä lasit tänä keväänä Sep-pälästä. Valitsin ne niiden värin takia. Alle kympillä lähti, ja ovat kyllä asiansa ajaneet. Yleensä suosin erivärisiä pilottilaseja. Nyt valitsin tällaiset, sillä halusin jotain erilaista.

Ella NuutinenLääketiede, 1.vsk.

” Sain silmälasit noin 5 vuotta sitten, jolloin ostin myös nykyiset, nyt jo melko vanhat vahvennetut aurinkolasini. Ennen vahvuuksilla varustettujen han-kintaa omistin yhdet superkivat lasit, mutta tilanteen muutos pisti hankki-maan uudet. Olen minä näihinkin lop-pujen lopuksi ollut tyytyväinen! Nautin kauniiden ja kaukaisten maisemien ihailusta, etenkin korkeilta paikoilta, ja aurinkolasini ovat tässä yksi ehdoton varuste häikäisyä vastaan. Toisinaan saatan jopa opiskella työpöytäni ääressä

aurinkolasit silmillä, mikäli en halua peittää ikkunanäkymää vain liiallisen paisteen vuoksi.

Jaana LaitilaKotitaloudenopettaja, 2.vsk.

” Nämä lasit ovat päätyneet minun käyttööni hieman sattumalta. Olimme ystäväni kanssa viime kesänä festareilla, jossa esiintyi eräs tunnettu yhtye. Kei-kan jälkeen menimme nimmarijonoon, jossa yhtyeen naislaulaja kummasteli minun ja hänen yhdennäköisyyttään. Tapaaminen oli hämmennyksen ja hauskuuden sekainen, kun arvuut-telimme yhtyeen kanssa esimerkiksi sukulaisuuden mahdollisuutta. Kuvien oton aikana aurinkolasit päätyivät minun haltuuni, eikä laulaja huolinut niitä enää takaisin; ”Tarkoitukseni oli heittää ne yleisöön keikan aikana, mutta se unoh-tui”. Muistoksi mukavasta festaripäivästä

jäi siis kuvien lisäksi myös aurinkolasit, joista olen pitänyt hyvää huolta. Jos päädyn tänäkin kesänä kyseisen yhtyeen keikalle, pidän nämä aurinkolasit var-masti päässäni, satoi tai paistoi.

Julia JalonenKotitaloudenopettaja, 2.vsk.

” Nämä aurinkolasit päätyivät minulle vähän sattumalta. Olin keväällä 2013 ensin Turussa Caribialla laki-tuksessa, josta lähdimme isän kanssa valokuvaamoon ottaamanaa ylioppilas-kuvia. Jouduimme odottelemaan noin 45 minuuttia, joten päätimme käydä en-siksi jossain kahvilla. Olin jo pidemmän aikaa suunnittelut hankkivani uudet aurinkolasit, ja satuimme kulkemaan op-tikon ohi. Isä sitten kysäisi minulta, ”mitä jos hakisimme sinulle aurinkolasit vaikka heti?”. Oli kivaa astella sisään liikkeeseen juhlamekossa laseja valitsemaan. Aurin-kolaseista tuli sitten minun extemporee ylioppilaslahjani. Nämä lasit ovat ainoat,

joita haluan käyttää, koska niiden malli on juuri minulle sopiva. Hauskaa on, että isällä on suunnilleen samanlaiset lasit! Aurinkolasit ovat olleet hänellä käytös-sä suunnilleen 30 vuotta, joten odotan omienikin kestävän pitkään käytössä.

Minun aurinkolasini

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Karita AlaviloSosiaalitieteet, 1.vsk.

” Vansin aurinkolasit tarttuivat matkaan viime kesänä Helsingistä, Forumin Vans-liikkeestä. Olin päättänyt ostaa jotkin hieman paremmat lasit ja katsellut tuolloin nykyisiä ruudullisia jo etukäteen netistä. Muistan pohtineeni valintaa hyvin tarkasti erikoisen kuvi-oinnin vuoksi. Mietin esimerkiksi, etten kehtaisi välttämättä käyttää ruudullisia vaatteita kyseisten lasien kanssa, sillä yhdistelmä antaisi vaikutelman ”liian pit-källe edenneestä vapusta”… no, kuitenkin ihastuin ja ostin nämä. Myös itse merkillä

oli jonkin verran vaikutusta ostopäätök-seen.

– Niina Turunen, teksti &, kuvat

–Mira Asikainen, teksti & kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuva

9Uljas 5 | 8. 5. 2015

”On ne tietyt päivät jolloin on opiskeltava. Muuten jos joku päivä ei jaksa niin ei ole pakko”, pohtii Emmi Rajavuori. Töissä aikaansa ei voisi rytmittää itse samalla tavoin.

10 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Kesätöihin opiskelijaa patis-taa paitsi raha, myös halu oppia työelämän taitoja ja luoda suhteita tulevaa työllistymistä ajatellen.

Kampuskaupungeissa työpaikoista käy-däänkin kovaa kisaa. Kun kesätöitä ei saa, opiskelu on hyvä vaihtoehto.

Emmi Rajavuori on ollut ilman kesä-töitä jo useamman kesän. Ennen hän on viettänyt kesälomat lomaillen, mutta nyt ensimmäistä vuotta kulttuurintutki-musta opiskelevana aikoo käyttää kesän opiskeluun. ”Tämä on ensimmäinen kesä kun teen jotakin hyödyllistä kesäloman. Ammattikoulussa ei voinut opiskella kesällä, joten nyt otan kaiken hyödyn kesästä irti”, Rajavuori kertoo.

Rajavuori ei halua turhaan pahoittaa mieltään ilman kesätyötä jäämistä. Vaik-ka opintotuesta säästöjen kerääminen ei onnistu, ei rahatilanne stressaa. Raskas lukuvuosi houkuttelee järjestämään kalenteriin lomapäiviä, joka tenttien opintoja suorittaessa onnistuu.

”Minulla on se ajatus, että on ne tietyt päivät jolloin on opiskeltava. Muuten jos joku päivä ei jaksa niin ei ole pakko. Se ei ole niin kun töissä, että sinne kaupan kassalle - tai mikä duuni se nyt ikinä on-kaan - on mentävä, vaikka ei kiinnostaisi pätkääkään”, Rajavuori summaa.

Rajavuoren lisäksi myös toista vuotta englannin kieltä ja kulttuuria opiske-lija Sampo Sukanen joutui pettymään työnhaussa. ”Kesäopiskelu ei ollut minun ensimmäinen suunnitelma kesällä.

Mieluummin olisin ollut töissä, mutta niitä ei Joensuusta kovin hyvin saa. Tämä on suunnilleen ainut vaihtoehto sen jälkeen”, hän sanoo.

Sukaselle tuleva kesä on toinen opis-kelukesä. Englannin kieltä opiskelevalle oman alan töiden saaminen kesäisin on mahdotonta. Kisaaminen työpaikoista toisen asteen opiskelijoiden kanssa tekee työn saamisesta entistä hankalampaa.

”Kyllä minua on alkanut mietityttä-mään, että katsotaanko niissä hakemuk-sissa pahalla kun en ole nyt pariin kesään töissä ollut. Pyrin opettajaksi, joten en usko että valmistuttuani työttömillä kesillä enää merkitystä on. Näitä töitä ei kovin paljon ennen valmistumista tehdä”, Sukanen tuumii.

Kesällä opiskelussa on oma, leppoisampi rytminsä. Lukeminen sujuu mukavam-min ulkona auringonpaisteessa ja suori-tettavien esseiden ja tenttien työtahdin saa määrittää itse.

”En ole niitä ihmisiä, jotka eivät osaa lomailla lainkaan. Ajattelen kuitenkin, että nyt kun sitä vapaata aikaa on, niin käytän sen hyödykseni kun opinnot ete-nevät”, Sukanen sanoo.

Urapalveluiden uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen näkee kesätöihin pää-semisen yhdeksi tärkeäksi väyläksi työl-listyä opintojen jälkeen. ”Työllistymistä edistää oma aktiivinen suuntautuminen työelämään ja työnhakuun sekä opinto-jen aikana hankitut työelämäkontaktit.”, hän kertoo.

Kesäopiskelun lisäksi uraa hyödyttä-vää lomatekemistä voi olla esimerkiksi harrastukset, vapaaehtoistyö tai matkus-telu. Aktiivisessa toimimisessa synty-neen kontaktiverkostot voivat olla yhtä arvokkaita työllistymisen kannalta. Sen lisäksi, että opiskelija käyttäisi vapaa-ajan uusien taitojen ja tietojen kehittämiseen mielekkäällä tekemisellä ruokkii hyvää itsetuntoa ja positiivista asennetta.

Vallius-Leinonen kertoo huoman-neensa viime vuosina kesätöiden saami-sen hankaloituneen. ”Uraohjauksessa opiskelijat käyvät näyttämässä kesätyö-hakemusasiakirjojaan ja pyytämässä niihin kommentteja, kun hakevat työtä. Monet monta vuotta samassa työpaikas-sakin olleet opiskelijat ovat kertoneet, että eivät ole töitä saaneet. Työpaikoilla

koitetaan pärjätä vakihenkilökunnalla eikä sijaisia oteta”, Vallius-Leinonen kertoo.

Ilman kesätöitä jäämistä ei kannata kui-tenkaan liikaa surra. Toisille opiskelijoil-le kesätöittä jääminen voi olla suurempi pettymys kuin toisille. Usko omaan työllistymiseen tulevaisuudessa voi horjua jos työhakemuksiin ei ala kuulua vastausta.

”Jos jää yhdeksi yksittäiseksi kesäksi työttömäksi niin sillä tuskin on radikaa-lia merkitystä kokonaisuuden kannalta. Pääasia on kuitenkin, se ettei jää masen-tumaan siihen tilanteeseen vaan keksii mielekästä ja hyödyllistä tekemistä. Ja jokainen opiskelija on myös lomansa ansainnut”, Vallius-Leinonen kannustaa.

Kesätyöttömyys ajaa opiskelemaanOpiskelu on monen opiskelijan kesän suunnitelma B jos työtä ei saa. Emmi Rajavuori ja Sampo Sukanen nauttivat kun opin-not etenevät ja auringonpaiste tekee tenttikirjoihin syventy-misestä kepeää. – Meri Parkkinen, teksti & kuvat

”Fiilikset ilman kesätöitä jäämisestä ovat ristiriitaiset. Tältä kesältä tuskin jää mitään sääs-töön”, Sampo Sukanen kertoo. Opiskelu tuntuu hänestä kuitenkin työtä mielekkäämmältä kesäpuuhalta.

11Uljas 5 | 8. 5. 2015

Voisi kuvitella, että kumppa-nin etsiminen tietokoneelta olisi sangen uutta, mutta näin ei suinkaan ole. Jaakko Suominen kertoo teoksessa

”Digirakkaus”, että kumppania etsittiin Suomessa tietokoneavusteisesti jo 60-lu-vun Tietokonetansseissa.

”Tietokonetanssit näyttäytyvät nykyisten internet-treffi palveluiden esihistoriana, jossa oli läsnä useita tämän hetken tietotekniikka-avusteisen partne-rinhaun keskeisiä kulttuurisia piirteitä.”

Tansseja edeltävänä lauantaina jokai-nen merkitsi pääsylippuunsa viisi tulevan ystävän ominaisuutta. Viikon aikana liput tallennettiin, ja tietokone valitsi pareiksi tytön ja pojan, joiden asettama tärkeysjärjestys vastasi eniten toisiaan. Tanssi-lauantaina jokainen sai numerola-pun rintaansa, jonka avulla etsi joukosta parinsa. Kyseessä oli eräänlainen digitaa-linen rusettiluistelu.

Siispä luistimet terään ja parinetsintään. Ensimmäiseksi suuntaan Eliittikump-paniin, sillä kukapa ei kumppanikseen haluaisi vain parasta. Ensimmäiseksi täytetään ”tieteellinen persoonallisuus-testi.” Pitkällisessä testissä kysytään esimerkiksi miten tärkeänä pitää tulevan kumppanin koulutusta tai pituutta sekä miten hyvin käsitteet ”rakastettava” tai ”epäonnistunut” sinua kuvaavat. Kun kysytään, miten hyvin väittämä ”asun-toni on usein sotkuinen” minua kuvaa, on rehellisyys koetuksella. Positiivista on sentään, että testin perusteella en paljastu psykopaatiksi, vaan olen sen mukaan tunne-elämältäni vakaa ihminen. Kuvaksi valitsen luonnollisesti kaikkein heruttavimman. Jossa minulla on erimal-liset hiukset kuin tällä hetkellä. Ja jossa parhaat puoleni korostuvat. Eli jossa en muutenkaan näytä ihan itseltäni.

Aina ei natsaa. Siitä huolimatta, että olen testissä määritellyt arvostavani

korkeaa koulutusta ja että en siedä tupa-kointia, ensimmäisenä minua lähestyy kuvapyynnön merkeissä tupakoiva putkiasentaja.

Muuten kokemus jää suppeaksi. Useat ominaisuudet ovat käytössä vain mak-sullisille asiakkaille, joten esimerkiksi nimimerkki ”Laurin” minulle lähettämät viisi kysymystä jäävät vaille vastauksia.

Suomi24 Treffi t mainostaa olevansa suomen suosituin nettitreffi palvelu ja siltä todella vaikuttaa: tuskin ehdin rekisteröityä palveluun, kun viestejä potentiaalisilta kumppaneilta alkaa jo sa-della. Toisin kuin voisi luulla, saaliina on vonkaamisen sijaan pitkiä, fi ksunoloisia viestejä, joissa kerrotaan omista harras-tuksista ja elämäntyylistä. Eikä sekään, että joku kehaisee hiuksiani tuuheiksi suinkaan vähennä pisteitä.

Kirjallinen ulosanti ja siinä onnistuminen on määräävä osa nettitreff ailua. Toinen ”Digirakkaus” –kirjan kirjoittajista, Iina Wahlström muistuttaa oikeakielisyyden tärkeydestä.

”Sujuva kynänkäyttö herättää myönteisiä mielikuvia. Kirjoitusvirheet, lyhytsanaisuus ja kömpelöt ilmaisut saavat ihmisen näyttämään vähemmän

kiinnostavalta. Kaikki se mitä ja miten henkilö itsestään kertoo, muokkaa mie-leemme syntynyttä kuvaa.”

Joillekin kirjoittaminen helpottaa kontaktin ottamista, mutta toisaalta treffi maailma on aina raadollinen.

”Ilman kasvokkaista kontaktia on helppo nirsoilla. Yhteyttä ei oteta, jos henkilöllä on väärät harrastukset tai type-rästi otsikoitu ilmoitus.”

Toisin sanoen pelkkä ”Enpä tähän ala runoilemaan, kysymällä selviää” ei riitä.

”Toisaalta tiedostava seuranhakupal-velujen käyttäjä pohtii omia tarkoitus-periään ja miettii, mitä ominaisuuksia kumppaniltaan toivoo tai millaista mielikuvaa toivoo kumppaninsa vastaa-van ja ovatko nämä toiveet realistisia”, Wahlström pohtii.

Nettitreff ailulla on kyseenalainen maine, mutta se voi parhaimmillaan olla hieno väline rikastuttamaan jäyhää suoma-laista tapailukulttuuria ja madaltamaan kynnystä kontaktin ottamiseen. Hakipa kumppania sitten virtuaali- tai reaali-maailmasta, treff ailu vaatii aina heit-täytymistä ja itsensä likoon laittamista, mutta palkintona siitä voi olla elämääkin suurempi rakkaustarina.

Ihmisen digi-ikävä toisen luoParinvalintaa avustettiin tietoteknisesti jo 60-luvulla. Mikäli kesäheilaa ei näytä lähipiiristä löytyvän, tarjoaa nettitreff ailu vaihtoehtoisen tavan kumppanin löytämiseksi. Kone auki ja heila hakuun? – Saila Rönkkö, teksti & kuvitus

Ihmisen digi-ikävä toisen luo

12 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Älä hulluuksissasi lähde gradunte-koon ilman lähdeviitteidenhallinta-ohjelmaa! Tekniikka on kehittynyt, eikä se tässä tapauksessa ole uhka vaan pelastus. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon naputtelu on me-kaanista, pikkutarkkaa, tylsää, eikä millään tavalla luovaa puuhaa. Läh-deluettelon mitta kasvaa gradussa-kin helposti yli kymmeneen sivuun. Kone hoitaa työn ihmistä paljon nopeammin ja luotettavammin. Ja ohjelmia saa maksutta.

Itä-Suomen yliopiston kautta saa esimerkiksi käyttöönsä Refworks-nimisen ohjelman ja tässä jutussa kuvataan lähdeviitteidenhallin-taohjelmien periaatteita myös toisen ohjelman, Zoteron avulla. Peruslogiikka on sama useimmissa ohjelmissa.

”On todella kätevää, kun ei tarvitse kirjoitella viitteitä käsin ja niitä voi päivittää helposti. Ohjelmaan voi myös tallentaa tulevaisuutta varten mahdollisesti lupaavia artikkeleita ja muita kirjal-

lisuusviitteitä”, kertoo Refworksia käyttävä graduntekijä Itä-Suomen yliopistosta.

”Ilman ohjelmaa minä ainakin unohtaisin, mistä lähteestä kukin tieto on hankittu, tekisin viittaus-virheitä tai vastaavia. Viittausohjel-man käyttäminen helpottaa elämää paljon. Olisinpa tiennyt siitä jo kandia kirjoittaessa”, hän jatkaa.

Esimerkiksi avoimen lähde-koodin ohjelmisto Zotero toimii kätevimmin niin, että nettiselai-meen ladataan lisäosa, jonka avulla periaatteessa minkä tahansa nettisivun, kirjaviitteen, sähköisen dokumentin tai asiakirjan voi napin painalluksella tallentaa henki-lökohtaiseen viitetietokantaan. Kokotekstitietokannoista tallentuu samalla myös koko artikkeli talteen ja niihin voi ohjelmassa tehdä jopa kokotekstihakuja. Halutessaan tie-tokannan saa pilveen, jolloin se on tavoitettavissa useilla koneilla.

Myös tekstinkäsittelyohjelmaan asennetaan lisäpalikka, jonka avulla

tekstin sekaan saa napin painalluk-sella lisättyä viitteen tietokannassa olevaan lähteeseen. Lopuksi sitten kolmannella napin painalluksella luotua kaikista viitteistä lähde-luettelon, joka on muokattavissa ja päivitettävissä käsityöhön tot-tuneen näkökulmasta häkellyttävän vaivattomasti. Ohjelman valikoi-mista löytyy pitkä lista erilaisia viittaustapoja, ja jos sopivaa ei löydy, niin editorissa voi muokata omaan opinnäytteeseen sopivan viittaustavan.

Zoteron lisäksi suosittuja ovat esimerkiksi Endnote, Mendeley ja Docear, mutta on kymmeniä muita-kin ohjelmia, joiden ominaisuudet ja käytön vaivattomuus vaihtelevat. Tekstinkäsittelyohjelmissa on usein myös sisäänrakennettuna jonkinlai-nen viitteidenhallintaohjelmisto.

Kirjoittaja itse käytti Zoteroa

gradua tehdessään.

Jätä lähdeviitteet koneen huoleksi

Lähdeviitteiden hallintaan suunnitellut ohjelmistot helpottavat graduntekijän taakkaa. Yksi pikkutarkka ja tylsä vaihe hoituu nopeasti ja vaivattomasti. – Pasi Huttunen, teksti & Emil Blick, kuva

Kymmenen sattumanvaraisesti valitun Itä-Suomen yliopistossa tehdyn gradun otannalla lähdeluettelon mitta on keski-määrin seitsemän ja puoli sivua. Käsin naputeltuna se käy jo työstä.

13Uljas 5 | 8. 5. 2015

14 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Opiskelijoiden suhtautumi-nen suorituskyvyn paran-tamiseen suunniteltujen lääkeaineiden käyttöön jakaa opiskelijat kahteen

suhteelliseen tasapuoliseen leiriin. Hieman yli puolet käyttäisi tai käyttää, ja loput ei.

Uljaan kyselyssä vastaajia pyydettiin pohtimaan käyttäisikö hän älyllisten val-miuksiensa kohentamiseen lääkkeitä, jos niillä olisi mahdollista parantaa esimer-kiksi muistiin painamista, ja olisiko täl-laisten lääkkeiden käyttö akateemisella kentällä rinnastettavissa dopingaineisiin urheilussa. 78 vastaajasta 42 oli selkeästi älylääkevastaisia, eikä käyttäisi kyseisiä lääkkeitä, vaikka mahdollisuus olisi. Pieni enemmistö (50/78) ei kuitenkaan pidä oppimisen tehostajia dopingiin verratta-vina huijauskeinoina.

Älylääkkeitä vastustettiin vetoamalla epäluonnollisuuteen ja keinotekoisuu-teen, sekä yleisellä lääkevastaisuudella. Suomalaisessa kulttuurissa lääkkeiden käyttö nähdään usein heikkoutena.

”Vierastan ajatusta siitä, että söisin lääkkeitä ilman lääketieteellistä tarvetta. Ei vaikuta äkkiseltään kovin terveellisel-tä”, yksi vastaajista avasi suhtautumis-taan.

Toinen vastaajista painotti enemmän terveitä elämäntapoja kuin lääkintää.

”Haluan pärjätä mahdollisimman pitkälle hyvillä elämäntavoilla eli riittä-vällä unella, oikealla ravinnolla ja hyvillä ihmissuhteilla, ilman tarpeettomia lääk-keitä.”

Kahvin ja nikotiinin asema piristeinä, ja näin ollen kognition kohentajina, tiedos-tettiin laajalti molemmissa ryhmissä. Älylääkevastaisia vastaajia huolettivat myös käytön moraaliset ongelmat. Äly-

lääkkeiden pelätään luovan tilanne, jossa ilman lääkkeitä ei voi menestyä esimer-kiksi pääsykokeissa, joissa opiskelijoista vain osa voi voittaa opiskelupaikan ja vauraamman elämän avaimet.

”Mielestäni homma karkaa käsistä sii-nä vaiheessa kun menestykseen tarvitaan ”lääkitys”. Oli sitten kyse urheilusta tai mistä vain muusta toiminnasta”, vastaaja esittää huolensa.

Kynnyksen käyttää lääkkeitä koettiin olevan liian matala.

”Lääkkeitä käytetään muutenkin liikaa ja mielestäni niihin suhtaudutaan liian keveästi. Tottakai ymmärrän lääkkeiden käytön sairauden vuoksi, mutta kun toiset nappaavat pillerin pieneenkin päänsärkyyn. Ei varmasti ole ihmiskehol-le hyväksi!”

Usein taustalla on pelko.”Pelkäisin sivuvaikutuksia ja se ei ole

muutenkaan reilua.”Puolustajat taas olivat huomattavasti

avoimempia ajatukselle kemiallisesta avustuksesta. Heille kognitiota kohen-tava lääkeaine olisi vain samanlainen opiskelua jouduttava apuväline kuin kotitietokone tai oikea opiskelutekniikka. Myös eriarvoistavaa vaikutusta kyseen-alaistettiin, koska tasa-arvoinen tilanne ei ole mahdollinen johtuen opiskelijoiden erilaisista sosioekonomisista taustoista ja tilanteista.

”Ei se ole keneltäkään pois. Eihän ny-kyäänkään kaikki hakijat ja opiskelijat ole samalla viivalla oppimisen ja osaamisen suhteen”, eräs vastaajista toteaa.

Suurin osa vastaajista ei henkilökohtai-sesta kannastaan huolimatta koe akate-miaa kilpailukenttänä, eikä siksi kieltäisi älylääkkeitä niitä haluavilta, vaikka eivät niitä ehkä itse käyttäisikään.

”Akatemiassa ei ole itseisarvona kil-

pailu vaan tiedon tuottaminen.””En näe tässä ongelmaa, koska opiske-

lu ei kuitenkaan ole kilpailua, kuten ur-heilu. Toki tässäkin on ongelmia: saattaa johtaa eriarvoistumiseen, koska esimer-kiksi köyhällä ei ole varaa nootrooppiin, kun rikkaalla taas on.”

Lääkkeistä mietittiin myös tukea omien piirteiden ja tottumusten petraa-miseen.

”Miksen käyttäisi, kun olisi mahdolli-suus parantaa tuloksia? Olen niin huono lukemaan tentteihin ja laiska tekemään erilaisia tehtäviä, että välillä oikeasti tun-tuu tällaiselle olevan tarvetta. Riippuu toki hinnasta, mahdollisista sivuvaiku-tuksista ynnä muusta.”

”Urheilussa kilpaillaan muita vastaan, akateemisessa maailmassa itseään var-ten. Vitonen tentissä ei pudota muiden arvosanoja. Kahvikaan ei ole doping, vaik-ka se lasketaan nootrooppien joukkoon. Samoin nikotiini.”

Toiset olisivat valmiita käyttämään älylääkkeitä, mutta aineiden laillisuus huolettaa moraalisia ongelmia enemmän. Monet älylääkkeet ovat reseptivalmis-teita ja älylääkepiirien hehkuttamat piristeet kuten ADHD-lääkkeet: metyyli-fenidaatti ja amfetamiinisuoloja sisältä-vät valmisteet, määritellään Suomessa ilman lääkärin reseptiä käytettynä huu-

mausaineiksi. Niiden myynti ja käyttö ovat rangaistavia tekoja. Toki kognition kohentamiseen myytävien tuotteiden kirjo on laaja ja niillä on vaihteleva määrä todistusaineistoa takanaan. Mukana on myös kaikkien saatavilla olevia valmistei-ta, jotka luetaan esimerkiksi ravintolisiksi tai kasvirohdoksiksi. Näiden kohdalla on-gelma on usein heikko tai puuttuva teho.

”Onhan se, että rahalla saa enemmän tehoa huijausta. Silti huijaisin itse, jos tietäisin mistä lääkettä saisin.”

”Nootroopit parantavat kognitiivista kyvykkyyttä. Miksi siis en käyttäisi? Juon myös kahvia ja täysin samasta syystä. Kahvi on myös nootroppi. Monien noo-trooppien sivuvaikutukset ovat vähäiset. Suurin haittapuoli on laittomuus ja mah-dolliset ongelmat virkavallan kanssa.”

Vastaajien joukossa ei noussut esiin älylääkekeskustelun radikaaleinta siipeä, jonka mielestä tietyt henkilöt kuten lääkärit, lentäjät tai ensihoitajat olisivat moraalisesti velvoitettuja käyttämään älylääkkeitä, jos ne on todettu turvallisik-si ja tehokkaiksi.

Tämä siipi on myös kokenut kolauk-sen kun narkolepsian hoitoon tarkoite-tun modafiniilin käyttöaiheesta rajattiin pois vuorotyöläisten vaikeat unihäiriöt Euroopan lääkeviranomaisen suosituk-sesta.

Opiskelua tehostavat lääkeaineet pelottavat ja kiinnostavatYhdysvalloissa ja myös Euroopassa korkeakouluopiskelijat ovat alkaneet käyttää erilaisia lääkkeitä parantaakseen opin-tosuorituksiaan. Suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa mielipiteet jakautuvat voimakkaasti. - Turkka Tuovinen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Ensimmäinen älylääkkeeksi kutsuttu lääkeaine on pirasetaami. Se saattaa tehostaa käyt-täjän muistia. Pirasetaami on Suomessa lääkkeeksi luettava aine, jonka maahantuonnista ilman reseptiä voidaan rangaista lääkeainerikoksena.

Osa piristeistä on kaikkien saatavilla olevia aineita kuten kofeiini ja nikotiini, osa taas resepti säännösteltyjä kuten metyylifenidaatti tai modafiniili ja vielä osa laittomia aineita kuten amfetamiinit.

Kognitiota kohentamaan on myös ehdolla monia ravintolisiä ja ruokavaliomuutoksia. Sokeri nostaa vireystilaa, mikä voi olla hyödyksi esimerkiksi tenttitilanteessa. Suklaapatukka tenttitilanteessa voidaan nähdä eräänlaisena kognition kohentamisena.

Soijan sisältämät estrogeenin kaltaisia vaikutuksia aiheuttavat fytoestrogeenit vaikuttaisi-vat pystyvän myös kognitiota parantaviin vaikutuksiin, mutta tuloksissa ja tutkimusasette-luissa on suurta heittoa.

Älylääkkeet

15Uljas 5 | 8. 5. 2015

Kulttuuri

Ylioppilaskunta

Isyyläisiä ryhdytään opastamaan vertais-voimin kampuskaupunkien kulttuuritar-jonnan äärelle. Kulttuurikaveriverkoston käynnistäminen etenee ja ensi syksynä päästään luultavasti rekrytoimaan ihmisiä.

Tarkoituksena on liikuntatuuto-roinnista saatujen hyvien kokemusten rohkaisemana laajentaa toimintaa myös kulttuuripuolelle. Vielä ei ole selvää rekrytoidaanko kulttuuriasioihin omat ihmiset vai laajennetaanko liikuntatuuto-rointi myös kulttuurin kattavaksi vapaa-ajantuutoroinniksi.

”Kulttuurikaveri on matalan kynnyk-sen vertaistoimintaa kulttuurin puolella. tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita

tutustumaan paikalliseen kulttuuritoi-mintaan ja löytämään kiinnostuksen koh-teita kulttuurin eri osa-alueista”, asiasta ISYY:n hallituksessa vastaava Heikki Räihä kertoo.

”Konkreettisesti kulttuurikaveri verkostoituu opiskelijoiden, erityisesti fuksien kanssa ja yrittää saada heitä mukaan erilaisiin kulttuuritoimintoihin, kuten käymään teatterissa ja museoissa. Kulttuurikaveri menee myös mukana näi-hin tapahtumiin ja yrittää myös avartaa opiskelijoiden käsityksiä paikallisista kulttuurikokemuksista”, Räihä jatkaa.

Räihä painottaa, että kulttuurikave-ri ei ole tapahtumanjärjestäjä ja lisää, että toiminnan on lisäksi tarkoitus olla

alkoholitonta. Kulttuurikaveriverkos-to nähdään mahdollisuutena auttaa esimerkiksi yksinäisyydestä kärsiviä opiskelijoita, joita kampuksilla tiedetään olevan. Mahdollisesta kulttuurikaverina toimimisesta saatavasta palkkiosta tai opintopisteistä ei vielä ole tietoa.

”Palkkiona olisi ilmeisesti ainakin ilmaiset liput kyseisiin kulttuuritapahtu-miin”, Räihä toteaa.

Yhteistyökumppaneita kulttuu-rikaveriverkoston käynnistämiseen on todennäköisesti vaivatonta löytää. Kampuskaupunkien kulttuurintuottajille opiskelijat ovat hyvin tavoiteltu kohde-ryhmä.

Kulttuurikaveri houkuttelee taiteen pariinISYY käynnistelee kulttuurikaveriverkostoa. Kulttuurikaverin tehtävänä olisi tutustuttaa eten-kin uusia opiskelijoita kampuskaupungin kulttuuritarjontaan. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Muun muassa Joensuun kaupunginteatteri on tavoittanut opiskelijat huonosti, vaikka sen tämänhetkinen ohjelmisto todennä-köisesti kiinnostaisi kampuksella monia. Kulttuurikaveriverkosto voisi kaventaa tämän kaltaisia kuiluja.

Kuusenkaatajaiset sai kantaesityksensä ja ensi-iltansa Joensuun kaupunginteatte-rissa melkoisen myrskyisissä tunnelmis-sa, mutta esitystä katsoessa ympäröivä vellonta unohtui. Joensuusta kotoisin olevan Niina Miettisen kirjoittama ja vastikään irtisanotun teatterinjohtaja Vihtori Rämän työryhmineen ohjaama esitys on vaikuttava.

Kuusenkaatajaiset on perinteitä kun-nioittavaa, mutta hyvin kunnianhimoista teatteria. Kokeilevuutta teoksessa ei juuri nähdä, jos ei audiovisuaalisten elementti-en yhdistämistä teatteriin joku sellaisena pidä. Toki näyttelijät murtavat rajaa esityksen ja yleisön välillä toivottamalla alussa yleisön tervetulleeksi, muistut-tamalla kännyköiden sulkemisesta ja ryhtymällä sitten muina näyttelijöinä näyttelemään. Sama jatkuu saateltaessa yleisöä väliajalle.

Näyttämöä ympäröivä katsomo, jossa katsojat istuvat pöytäryhmissä korostaa tällä tavoin luotua välitöntä ja kotoista tunnelmaa. Illuusiota rikotaan tietoi-sesti ja yleisö tuodaan teosta lähelle niin

henkisesti kuin fyysisestikin. Täysin uusittu pieni näyttämö avaa muutenkin teatterille valtavasti mahdollisuuksia. Tila on upea.

Kokonaistoteutus on laadukas ja me-nee Joensuun teatterivuoden parhaim-mistoon. Joissakin Rämän ohjauksissa on ollut vielä ensi-illassa hiukan kesken-eräisyyden tuntua, mutta nyt siitä ei ole jälkeäkään.

Aivan alussa Kuusenkaatajaiset tuntuu hiukan junnaavan paikallaan, mutta tätä tunnetta ei kestä pitkään. Hiukan tehoton alku muuttuu pian rytmiltään erinomaiseksi teatteriksi.

Mirva Kuivalainen (Anna) ja Anna Ojanne (Anja) tekevät molemmat erinomaista työtä näyttelijöinä. Kahden näyttelijän teoksessa vastuu kokonai-suudesta on suuri kummankin harteilla, mutta kevyesti he sen kantavat. Etenkin moottorisahan kanssa riehuessaan Ojan-ne saa katsojassa vaikeasti määriteltäviä väristyksiä aikaan.

Näytelmän tarina kuvaa kahden nai-

sen tilintekoa taloa asuttavien kuolleiden sukulaisten ja läheisten sekä menneiden tapahtumien kanssa. Takaumien avulla valotetaan tapahtumia ja tutustutaan manan majoille siirtyneisiin. Tätä ei tehdä pelkästään mielikuvituksen tasolla, vaan talossa tosiaan kummittelee. Kum-mittelua alleviivataan paiskoutuvilla ja heiluvilla esineillä sekä muilla näppärillä kikoilla.

Luonnossa ja metsäsuhteessa ollaan vah-vasti kiinni. Nimessäkin mainittu kuusen

kaataminen alleviivaa muutosten rajuut-ta. Itse kuusen kaataminen moottorisa-halla on teoksen kiihkeimpiin ja mieleen-painuvimpiin kuuluvia kohtauksia.

Tietty surumielisuus leimaa Kuu-senkaatajaisia, mutta samalla mukana on välillä enemmän ja välillä vähemmän hienovaraista komiikkaa. Arjen pienistä outouksista ammennetaan tarinaan paljon koskettavuutta.

Eteläamerikkalainen maaginen rea-lismi tyylilajina tulee teoksesta vahvasti mieleen, eikä se ole huono asia.

Maagisen kaunis kantaesitysMyrskyisissä tunnelmissa ensiltansa saanut kantaesitys Nii-na Miettisen näytelmästä Kuusenkaatajaiset lukeutuu Joen-suun teatterivuoden parhaimmistoon. - Pasi Huttunen, teksti & Ville Kokkola, kuva

Teatteriarvio

Kuusenkaatajaisten näyttelijäkaksikko Anna Ojanne ja Mirva Kuivalainen tekevät mie-leenpainuvat suoritukset.

16 Uljas 5 | 8. 5. 2015

17Uljas 1 | 24. 1. 2014

Poimintoja

Ensi keväänä Kuopiossa on mahdollista nähdä yhden viikonlopun aikana koko Suomen ylioppilasteattereiden kirjo kun ylioppilasteatterifestivaalien järjestämisvas-tuussa on Kuopion ylioppilasteatteri. Aapo Halme ja Emmi Vuorinen KYT:stä kertovat suunnittelun olevan jo pitkällä, mutta isojakin kysymyksiä on vielä ratkais-tavana. Festivaaliviikonloppu tuo kaupunkiin satoja ihmisiä, joten panostus on iso. Rahoituksen lisäksi hankaluutena ovat esiintymispaikat. Omaa vakituista toimintapaikkaa ei teatterilta löydy, jo-ten vuokrattavien tilojen määrä kasvaa. SYTY ry:n halli-tuksen kokouksessa on väläytelty mahdollisuutta tuoda teatteria muuallekin kuin perinteiseen teatteritilaan.KYT aloitti kevättalvella tuotantokurssin, jossa festivaa-lien tuottamisesta kiinnostuneet saavat koulutusta.

Ylioppilasteatterifestivaalit Kuopiossa 15.–17.4.2016

Ylioppilasteatterifestarit Kuopioon

Holi-tapahtuma kerää väen Joensuun taidemuseon pihalle viskomaan väriainetta 9. toukokuuta klo 11 alkaen. Tapahtuman järjestää ESN Joensuu.”Holi on alkujaan hindulainen juhla, jossa ihmiset heittävät ilmaan ja toistensa päälle värillistä puuteria. Holi-tapahtumat ovat levinneet ympäri maailman ja tänä lauantaina Holi saapuu ensimmäistä kertaa Joensuu-hun”, kv-sihteeri Riitta Sahlsten kertoo. Holi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus ja Holi-puu-teria voi ostaa paikan päältä.”Puuteri on ympäristöystävällistä, eikä se vahingoita ihoa. Jos laitat vartalovoidetta ennen tapahtumaa, on värien peseminen pois iholta helpompaa. Elektroniset laitteet kannattaa suojata muovipusseilla”, Sahlsten vinkkaa.

Värikäs hindujuhla Joensuussa

Kuopion keskustan kesäkausi avataan Kuopion torilla 23. toukokuuta. Avajaisia tähdittävät Kasmir, Veeti Kallio sekä Petri Hervannon ja tanssiseura J&V:n luotsaamat toritanssit. Lisäksi mahdollisuuksien torin tapahtuma-teltoissa on luvassa erilaisia työpajoja ja eri kulttuureihin tutustumista. Satamassa pyörii samaan aikaan täyttä hä-kää Juuret-sarjakuvafestivaali ja Kuopionlahdenkentältä löytyy Tivoli Sariola. Katujuna kuljettaa väkeä maksutta tapahtumasta toiseen.

Lisätietoa osoitteessa: www.kuopiontori.fi.

Toritanssit Kuopiossa

Paleface monikulttuurisuus-juhlaanUuden suomalaisuuden juhla on muodostunut Joen-suussa vuosittaiseksi perinteeksi. Tänä vuonna Kerubin salissa 12. toukokuuta järjestettävään tapahtumaan saapuu esiintymään Paleface. Lisäksi tapahtumassa esi-tetään Miun Suomi-filmi –lyhytelokuvakisan voittajakol-mikko sekä julkistetaan vuoden monikulttuurisuusteko.

Kuopion hauskin kesätapahtuma, Kuopion Komedia-festivaali järjestetään tänä vuonna 4.-7.6. Nelipäiväis-ten festivaalien aikana nähdään monien tunnettujen kotimaisten stand up -kasvojen lisäksi isoja nimiä ulkomailta sekä muutamia tuoreita esiintyjiä. Lavalla hauskuuttaa muun muassa stand up -maailmanennä-tykseen pyrkivä Sami Hedberg, ulkomaillakin mai-netta keräävä Ismo Leikola ja kuopiolaislähtöinen Ilari Johansson. Festivaalijohtaja Juha Jylhäsalmen mukaan taso on pirun kova.

”Sain maaottelun tähdet Al Pitcherin ja Glenn Woolin sattumalta, kun he olivat lähistöillä festivaa-lin aikaan. Tällaisia nimiä näkee täälläpäin todella harvoin.”

Uudenlaisia elämyksiä voi hakea esimerkiksi Comedy in the dark -klubilta, jossa neljä koomikkoa viihdyttää pilkkopimeässä Kuvakukossa.

”Esiintyjä astuu lavalle ja valot sammuvat – et näe edes omia käsiäsi. Esiintyjien välillä valot laitetaan päälle, muuten istut pilkkopimeässä”, kuvailee Jylhä-salmi.

Festivaali luottaa 21 klubillaan pääasiassa tunnet-

tuihin kasvoihin, mutta tulokkaitakin pääsee esille esimerkiksi lauantain Open mic -klubilla. Lapsille on myös omaa ohjelmaa Kikatuslauantain merkeissä.

www.komediafestivaali.fi

Kanadalaislähtöinen Glenn Wool nähdään kesällä Kuopiossa.

Tiia-Kolibrin ja Maire Karuvuoren Performanssi-ryhmä Horonkäristys saapuu Hohto-sateenkaarivii-kon iltabileisiin Joensuun teatteriklubille 9.touko-kuuta.

”Jorma Uotinen kohtaa japanilaisen lyriikan, sekä kevätsiivouksen perinteet. Esitys saattaa olla kuohut-tava, muttei epäterveellinen”, ryhmän puolikas Maire Karuvuori kertoo.

Karuvuoren mukaan Horonkäristys syntyi aika-naan vääränlaisuuden tunteesta.

”Me luulimme olevamme vääränlaisia taiteilijoita opiskeluaikoinamme taidekoulussa. Kohdatessamme vihdoin toisemme, ymmärsimme, että Horonkäris-tyksen on oltava”, Karuvuori taustoittaa.

Horonkäristys kertoo tekevänsä työtään, jotta maailma pelastuisi ja sen ihmiset vapautuisivat.

”Vain valmiiksi vapaat yksilöt kyseenalaistavat vapauden tärkeyden. Ihmisoikeuksien yleismaail-

mallisessa julistuksessa todetaan: Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.”

”Vapautuminen ei siis ole mielipidekysymys, vaan yleisesti hyväksytty ihanne”, Karuvuori täsmentää.

Horonkäristys saapuu Joensuuhun osana Vihan-hallinta workshop -kiertuettaan. Horonkäristys Anger Mangement Master Class on kahden päivän ilmainen kurssi ja se järjestään Ahjo!-näyttelyn yh-teydessä Taidekeskus Ahjon ja taidemuseon tiloissa 9.-10.5.

”Ei tarvitse olla vihainen voidakseen osallistua kurssille. Tavoite on olla onnellinen, tasapainoinen ja täyttyä omasta itsestäsi. Kurssi on paitsi työpaja, myös performanssi-taideteos”, Tiia Kolibri kuvailee.

Ilmoittautumisohjeet HAMMC-kurssille Horonkäristyksen netti-

sivuilla osoitteessa http://horonkaristys.wix.com/temppeli.

Performanssiryhmä Horonkäristys kiertää Suomea ja tarjoaa omavaltaistumis-ta sekä vapautumista vihanhallintakursseilla. -Jarkko Kumpulainen, teksti & Juk-ka Kostet, kuva

Harvinaista komiikkaherkkuaKomediaa

Horonkäristyksen vihanhallintaa ja performanssia

Performanssi

Porin taidemuseon vihanhallintakurssin yhteydessä Maire Karuvuori ja Tiia-Kolibri päätyivät pesemään Porinsiltaa.

17Uljas 5 | 8. 5. 2015

Teatteri on paikka, johon mennään viihtymään, liikuttumaan, saaman uusia ajatuksia maailmasta, hämmästymään ja paljon

muuta. Jokaisella on oma makunsa sen suhteen mikä on parasta. Teatterin pitäisi olla kaikkien saavutettavissa ja sitä tulisi tehdä kaikille. Näin sanoo ainakin Joen-suun kaupunginteatterin entinen johtaja Vihtori Rämä.

”Teatterilaki velvoittaa laitosteatte-rit tekemään nimenomaan taidetta ja tekemään sitä niin, että se on kaikkien saatavilla. Teatteri ei ole tietyn ryhmän yksinoikeus vaan sen pitää pyrkiä toteut-tamaan sitä ideologiaa, jonka mukaan on kaikkien tarpeet otettava huomioon. Ei demokratiassakaan oteta vain enemmis-tön mielipidettä huomioon vaan myös marginaalin edut pitää ottaa vakavasti”, Rämä sanoo.

Rämän aloittaessa teatterinjohtajana 2013 olivat kaupunginteatterin huolena

jo pitkään samana pysyneet katsojaluvut.”Suunnitelma oli saada katsojaluvut

nousuun ja yksinkertainen analyysi oli se, ettei sillä vanhalla ohjelmisto- ja toimin-tamallilla siihen pystytä”, Rämä kertoo.

Rämä painottaa, ettei uudistamisessa kannata liikaa keskittyä ohjelmistoon. Muutoksen on läpäistävä koko organisaa-tion tuotantorakenteet. Jos ihmiset eivät löydä teatteriin, on mentävä ihmisten luo.

”Teatterin olisi pitänyt lonkeroitua muuallekin ympäristöön ja näkyä laajem-min. Teatterin monimerkityksellisyys oli-si valjennut myös päättäjille ja veronmak-sajille. Halusin dialogiin ihmisten kanssa, mutta se työ jäi nyt kerta kaikkiaan ihan kesken. Sille ei haluttu antaa enää aikaa”, hän sanoo.

Rämän teesien mukaan teatteri ei ole staattinen vaan ajassa muuttuva ja ajan tarpeisiin vastaava taiteenlaji. Teatteri voi olla mitä vain teatterin ja katsojien välisestä dialogista syntyvää. Tämä suhde

ei ole asiakassuhde, vaan yhteistyötä.”Taiteen tehtäväksi voisi määritellä

näyttää meille jotakin mitä emme ole ennen nähneet tai edes tienneet olevan olemassakaan. Silloin vakiintuneisiin käytänteisiin nojaaminen toisintaa sitä maailmaa, jota me jo koemme ja nä-emme. Lähtökohta ei ole se, että pitää uudistaa itsetarkoituksellisesti vaan jotta me pystymme tuomaan esille jotakin mitä me emme ole ennen nähneet, niin se vaatii teatterin muodon ja käytänteiden muuttumista”, Rämä sanoo.

Rämän mukaan ihmisillä on huono teatterinlukutaito ja se osaltaan kaventaa teattereiden ohjelmistoa. ”Kukaan ei vihaa elokuvateattereita vaikka tuskin kukaan pitää kaikista siellä esitettävistä elokuvista”, hän havainnollistaa. Jos taas teatteriesityksestä ei satu itse pitämään sitä ei monen mielestä pitäisi esittää ollenkaan.

”Tuntuu että, teatterin kuvitellaan olevan joku yksi ilmiö, joka koostuu tietyistä elementeistä: siellä on ne näyttelijät ja niillä on rooli ja sitten on näytelmä ja näytelmässä juoni. Se on vain yksi käsitys siitä mitä teatteri voisi olla. Sellainen lukukykyjen kirjo teatterin suhteen on paljon heikompi kuin vaikka musiikissa. Mutta se lukukyky on myös

tekijöillä heikko”, Rämä pohtii. Teatterin toteutuminen monipuo-

lisena ja kaikkien saavutettavana vaatii Rämän mukaan teatterilta dialogia niin katsojien kuin rahoituksesta päättävi-en suuntaan. Rahoituksesta vastaavan organisaation päättäjät ajavat helposti ohjelmistoa oman mieltymyksensä mukaiseksi. Rämän mielestä valtion asettamia toiveita teatterin suhteen ei paikallispolitiikassa kunnioiteta.

”Me tiedetään mitä siitä tulee jos omassa kuplassaan komppaa muita samanmielisiä. Kyllä se aika hyvin sulkee kaikki muut ulkopuolelle. Ongelma on myös se, että miten me taiteilijat pystymme keskustelemaan teatteritaide-käsityksistä myös päättäjien ja katsojien kanssa.”, Rämä toteaa.

Teatteria tehdessä pitää Rämän mukaan tehdä töitä monipuolisuuden ja moniäänisyyden eteen. Rahoittajien pelko saa tekijät turvautumaan tuttuun ja turvalliseen, mikä samankaltaistaa ohjelmistoa.

”Minun irtisanominen liittyy myös sii-hen, että vanha valta, hegemonia, pyrkii lannistamaan alleen kaiken uuden. Me oltiin välivaiheessa, matkalla uudenlais-ten toimintamuotojen löytämiseen ja nyt se hegemonia voitti”, Rämä huokaa.

Teatterin on mentävä ihmisten luoUusia katsojia ei saada jos teatteri ei muutu. Joensuun kau-punginteatterista irtisanottu Vihtori Rämä painottaa, että teatteri ei ole minkään ryhmän erityisoikeus. – Meri Parkkinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys irtisanoi huhtikuun lopulla yksi-mielisesti teatterinjohtaja Vihtori

Rämän. Kaupunginteatterin katsojaluku-jen laskusta ja väärin laaditusta talous-arviosta johtunut huono taloudellinen tila sai Joensuun kaupungin hallituksen vaatimaan teatteriyhdistykseltä toimia

tilanteen ratkaisemiseksi. Vuoden 2013 alusta teatterinjohtajana

toiminut Rämä kommentoi ehtineensä tehdä jo suunnitelmia tilanteen korjaami-seksi, mutta yllättävä irtisanominen jätti toimen kesken.

”Minun pois potkimiseni ei ole ta-loudellinen päätös millään tavalla. Olin

tehnyt selvityksiä siitä, mitkä korjausliik-keet olisivat tarpeen. Tein työtä viiden vuoden näköalalla, josta toteutui vain puoli vuotta”, hän sanoo.

Teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen on kertonut irtisano-misen olevan seurausta luottamuksen puutteesta. Teatterin johtoon on asetettu

väliaikainen työvaliokunta, jonka ko-koonpanosta vain osa on julkistettu.

Syksyn ohjelmistoon ei ole tulossa suuria muutoksia. Ainoastaan Kolmas maailman sota – trilogian sekä Pilluralli – esitykset ovat peruttu. Lisäksi suun-nitteilla ollut esitys yhteistyössä Jorma Uotisen kanssa jäänee toteuttamatta.

Vihtori Rämän mielestä ihmisten tulisi suvaita paremmin muiden mieltymyksiä teatterin suhteen.

Kainalo | Teatterinjohtajan irtisanomista perusteltiin luottamuksen puutteella

18 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Välittömän lähihistoriamme eurokriiisiä on pyritty hoita-maan viime vuodet monilla eri lääkkeillä. Toimenpitei-den onnistumisesta voidaan

olla montaa mieltä. Otteen saamiseksi kriisistä oli suitsittava sekä menoja että valtiovaltaa. Apupaketin saadakseen Kreikan oli suostuttava EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainväli-sen valuuttarahaston, eli Troikan raken-nesopeutusohjelmaan.

Timo Harakka esitti jo vuosi sitten kirjassaan ”Suuri kiristys” huolensa demokratian jäämisestä toissijaiseksi eurokriisin hoidossa.

”Kolme kansainvälisen järjestön vir-kamiestä määräsi yksityiskohtia myöten, kuinka itsenäisen valtion vaaleilla valittu hallitus sai käyttää rahojaan”, Timo Ha-rakka luonnehtii.

”Moni näki, että Troikan ohjelma on mahdoton. Kreikalle suunniteltiin niin rajua sopeutusta, ettei mikään länsimaa ollut sellaista edes yrittänyt maailmanso-dan jälkeen.”

Kreikan silloinen pääministeri Geor-ge Papandreou suunnitteli lokakuussa 2010 kansanäänestystä eurossa jatkami-sesta, mutta Troikalla oli muita suunni-telmia.

”Lainaerän suoritusta lykättiin, kunnes Papandreou oli älynnyt luopua kansanäänestyksestä ja antaa tilaa uudel-le pääministerille”, Harakka kertoo.

”Demokratia on eurokriisin suurim-pia uhreja.” Demokratiavajeen lisäksi talouskriisin kulisseista löytyy muitakin kummallisuuksia.

1. Emun säännöt perustuvat stetson-menetelmään

Euroopan talous- ja rahaliitolla on kaksi sääntöä: julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia kan-santuotteesta ja velkaantuminen ei saa

ylittää 60 prosenttia kansantuotteesta. Yllättävää kyllä, luvuille ei ole peruste-luita.

”Kummallakaan luvulla ei ole min-käänlaista tieteellistä perustaa. Ne on valittu stetson-menetelmällä”, Timo Harakka kuvailee.

2. Kiristykset vaarantavat kreikkalais-ten terveyden

”Ateenan kaupungin terveysmenoja leikattiin samalla, kun kovien huumeiden käyttö lisääntyi. HIV-epidemia leviää ko-vien huumeiden käyttäjien keskuudessa, koska neulanvaihto-ohjelmalta loppuvat rahat”, kertoo Harakka. ”Kun Troikka määräsi lääkemenojen leikkaamisen, monista sairaaloista loppuivat antibi-ootit.” Myös mielenterveyden hoidon määrärahoja on leikattu rajusti ”Itsemur-hien määrä kaksinkertaistui Kreikassa 2007-2012. Myös tuberkuloosi ja malaria ovat alkaneet levitä.”

3. Suomi on hyötynyt eurokriisistäSuomen velka kasvaa koko ajan.

Samaan aikaan Suomen velanhoitokus-tannukset laskevat. ”Koska euroalueen pankit joutuvat pitämään euroalueen vel-kakirjoja EKP:n halvan luoton vakuutena,

ne valitsevat varmimmat, joihin Suomi kuuluu”, Harakka selittää. Toisin kuin kotitalouden, valtiontalouden ei tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois. ”Kosmi-

nen eräpäivä ei koskaan koita. Sanonta, että meillä ei ole oikeutta siirtää velkoja tulevien sukupolvien maksettaviksi on siinä mielessä hölmö, että juuri siihen tarkoitukseen velkaa otetaan. Mikään yk-sittäinen sukupolvi ei joudu kuittaamaan edeltäjiensä velkoja, vaan siirtää velkaa eteenpäin.”

Erityisesti eurokriisistä on hyötynyt Saksa. ”Saksalaiset hyötyvät halvasta työ-voimasta, jota Välimeren maista saapuu osa-aikaisiin, määrä-aikaisiin, polkuhin-taisiin minitöihin. Saksa vie maailmalle ylituotantoaan, joka sen pitäisi kuluttaa itse. Samalla se vie työttömyyttä muihin maihin”, toteaa Harakka.

4. Saksan peesailu ei ole Suomelle edullista

Timo Harakka kuvailee Suomen linjaa Saksan liittolaisena epäreiluksi, epäre-helliseksi ja epäonnistuneeksi. ”Euroalu-eella jäsenmaiden edut eivät ole yhteisiä, vaan osin vastakkaisia. Saksa voi kiristää naapureitaan ja hyötyä siitä. Suomalaiset ovat joka käänteessä tukeneet Saksan itsekästä linjaa ja vääränsuuntaisia sään-tömuutoksia.” Harakan mukaan Suo-men eliitti ei halua kyetä analyyttiseen keskusteluun yhteisvaluutan yhteisestä vastuusta. ”Populistien paineessa poliiti-kot hokevat, ettei euroalueesta saa tulla ”velkaunionia.” Suomenkin tahtoman kiristyksen takia kriisimaiden tilanne pysyy vaikeana pitkään.” Saksan etu ei ole Suomen etu. ”Suomen vientiteollisuus on viime vuosina menettänyt markkina-osuuksiaan enemmän, kuin mikään muu EU-maa. Kun kulutusta vähentävä kiris-tys tehtiin, investoinnit jäätyivät, mikä on kouraissut Suomea pahemmin kuin muita maita, koska Suomi vie enemmän investointihyödykkeitä, kuin kuluttaja-tavaraa. Saksan myötäily aiheuttaa Suo-messa yt-neuvotteluja ja työttömyyttä.”

5. Miten tästä eteenpäin?”Euroopan kriisivuodet ovat osoit-

taneet, että sääntöjä ja menettelytapoja tarkkaan noudattamalla ei voi saada ai-kaan hyvää. Velkakriisi on Troikan toimin vain pahentunut, joten Kreikka ja Portu-gali joutuvat ennen pitkää taas turvau-tumaan eurorahastojen apuun”, kritisoi Timo Harakka. ”Euroopan talous ei voi toipua, eikä rahaliitto muuttua kaikkien etuja huomioivaksi talousliitoksi, ellei edustukselliselle demokratialle anneta mahdollisuuksia luoda luottamusta sekä kansakuntien sisälle että kansakuntien välille. Ilman demokratiaa Euroopan taloudellakaan ei ole tulevaisuutta.”

Jutun lähteenä on käytetty Timo Harakan kirjaa Suuri kiristys. Tie ulos eurokriisistä.

Eurokriisin lyhyt oppimääräMitä saadaan, kun otetaan velkaantunut valtio, rajua sopeuttamista ja ripaus sat-tumaa? Vastaus: pitkittynyt eurokriisi ja demokratiava-je. Miten kävi Kreikan ja mi-kä on Suomen asema?– Saila Rönkkö, teksti & Emil Blick, ku-vitus

”Demokratia on eurokriisin suurimpia uhreja”

19Uljas 5 | 8. 5. 2015

est. 1971

PLACEBO UK

DAMIAN ”JR. GONG” MARLEY JAM

BASTILLE UK \ GHOST SWE \ CHARLI XCX UK

APOCALYPTICA \ HALOO HELSINKI!

SÓLSTAFIR ISL \ AMORPHIS \ BERES HAMMOND JAM BIG K.R.I .T. USA \ ELASTINEN \ TOM ODELL UK

SUNN O))) USA \ ANGUS AND JULIA STONE AUS

APULANTA \ MOKOMA \ BEARDYMAN UK

POPEDA \ SANNI \ MICHAEL MONROE \ CMXPARIISIN KEVÄT \ OLAVI UUSIVIRTA \ KASMIR

VON HERTZEN BROTHERS \ ROBIN \ EGOTRIPPIPERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT \ PUTRO PARVELLA

SMC LÄHIÖROTAT \ ATOMIROTTA \ GRAVE PLEASURES \ SANTA CRUZMIREL WAGNER \ EVA & MANU \ PAPERI T \ GHOST BRIGADE \ JOOSUA

LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI \ TEKSTI-TV 666 \ PIMEYSAIVOVUOTO+DJ KRIDLOKK+TUUTTIMÖRKÖ \ PEKKO KÄPPI & K:H:H:L

ROOPE SALMINEN & KOIRAT \ MÄKKI+ADI L HASLA+KUBE \ SONIKJUKKA NOUSIAINEN \ APINA \ HC ANDERSEN \ KEINUVA LAHNA

TOOT TOOT \ MUSTA PARAATI \ NO SHAME \ LASTEN HAUTAUSMAATRYER \ LOST BOOTS \ FORESEEN \ DARFÜR \ HARD ACTION

Joensuu • 17.-19.7.2015@ilosaarirockilosaarirock.fi

Liput:2 pv 98 €

Premium 2 pv 151 €1 pv 32/69 €

Ennakkomyynti:Tiketti \ Lippupiste

20 Uljas 5 | 8. 5. 2015

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nuku ISYY:n lihalla

ISYY:n kampustoimistot ovat kesällä kiinni seuraavasti:

Joensuu: 17.6.–2.8.2015

Kuopio: 15.6.–2.8.2015

Savonlinna: 4.6.–2.8.2015

ISYY:n kampustoimistojen aukioloissa poikkeuksia viikolla

20:

13.5. Joensuun ja Kuopion toimistot auki klo 10–15 ja

Savonlinnan toimisto klo 10–14

14.–15.5. Kaikki kampustoimistot kiinni

TAPAHTUU Tapahtumat

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Matias Ojanperä

Isyyn kampustoimistot kiinni kesällä.

Kun hyppää ISYY:n remmiin vappuviikolla, voi

varmaankin hyvällä syyllä iskeä pöytään kaikki

mahdolliset ”liikkuva juna” -vertaukset, Matias toteaa.

ISYY:n tiedotussihteerinä Matias vastaa jäsenistölle ja

medialle suunnatusta tiedotuksesta sekä sen organi-

soinnista ja kehittämisestä ISYY:n viestintäkanavissa.

On ollut hienoa huomata, miten korkeatasoista ja

monipuolista viestintää ISYY tuottaa. Otan innoissani

haasteen vastaan ja pyrin omalla aikakaudellani

jatkamaan tätä linjaa, Matias kertoo.

Jos jokin asia ISYY:n viestinnässä vaivaa mieltäsi,

niin nyt on oikea aika ottaa yhteyttä! Otan mielelläni

vastaan kaikenlaisia kommentteja ja kehitysideoita

viestintään liittyen. Ajatuksia ja vaikkapa tapahtuma-

vinkkejä voit lähettää osoitteeseen tiedotus@isyy.fi.

Tiedotuskanaviamme seuraamalla pysyt ajan tasalla

ylioppilaskunnan ja eri kampusten tapahtumista.

Lisätietoa löydät ISYY:n verkkosivuilta osoitteesta

http://isyy.fi/isyy/viestinta/

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausit-tain yksi tekijä. Vuorossa on ylioppilaskunnan tuore tiedotussihteeri Matias Ojanperä.

Kuka: : Itä-Suomen yliopiston ylioppi-

laskunnan tiedotussihteeri (äitiysloman

sijainen) Matias Ojanperä

Mitä: Vastaa ISYY:n viestinnästä,

kehittää viestintää sekä auttaa

viestintään liittyvissä asioissa.

Missä: Varsinainen työpiste sijaitsee

Kuopion kampuksella, mutta ISYY

viestii kaikilla kampuksilla.

Matias Ojanperä

Kaikki kampukset11.5. Kevään viimeiset Wiikko-Ärsykkeet ja Monday Mailit ilmestyvät (materiaalit ke

6.5. mennessä)

14.–15.5. Kaikki ISYY:n kampustoimistot ovat kiinni

Joensuu:8.5. ESN Joensuu Farewell Party Metrialla klo 18

9.5. ESN Joensuu Festival of Colours (HOLI) taidemuseolla klo 11

10.5. ESN Joensuu Äitienpäivän Bubble Event Joensuun torilla klo 11

12.5. Uuden Suomalaisuuden Juhla kerubissa klo 18

20.5. ESN Joensuun Yleiskokous Haltialla klo 16

29.5. Suomen Suven Avaus Laulurinteellä

31.5. Torikirppis Joensuun torilla

Kuopio: 8.5. ESN KISA: Erasmus Academy Awards Gala at Lukema

8.5. KYT esittää: Adalmiinan helmi, Steinerkoulu klo 18

9.5. OPKOlla Pekka Ryhänen aiheesta “Ilmestyskirja avautuu” klo 18

9.5. KYT esittää: Adalmiinan helmi, Seurantalo Vanula klo 10

11.5. Leffailta Wanhalla Pappilalla: Mielensäpahoittaja klo 18.30

11.5. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki, Studentian kappeli klo 16

15.5. Hyeena 2000, Puikkari

16.5. OPKOlla kesäkauden avaus klo 18

18.5. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki, Studentian kappeli klo 16

22.–24.5. Serverin Keväinen TahkoXQ 2015

23.5. KYT esittää: Adalmiinan helmi, Studentian kappeli klo 12 ja 14

21.5. MHAW – Hyvää mieltä kulttuurista -tapahtuma Kino Kuvakukossa klo 13

Opiskelijakortin etuisuuksien kestoaika vaihtelee alueittain ja etuisuuksien myöntäjän mukaan. Matkahuolto ja VR myöntävät alennuksia vanhan tarran mukaan 30.9. saakka. Samaten KELA:n opiskelija-ateriatuen voi saada opiskelijaravin-toloista syyskuun loppuun saakka. YTHS:llä vanha tarra on voimassa 31.8. saakka. Paikal-lisliikenteessä opiskelija-alennuksen saaminen kannattaa tarkastaa oman kaupungin liikenteen palveluntarjoajalta. Opiskelijakortilla voi olla myös muita, paikallisia alennuksia, jotka on neuvoteltu paikallisten opiskelijajärjestöjen ja palveluntarjo-ajien kanssa. Opiskelijakortin kelvollisuus näissä kannattaa tarkastaa näiltä palveluntarjoajilta.

Olen valmistumassa keväällä, mihin saakka voin vielä käyttää opiskelija-korttia?

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkki-

ISYY:n tiedotus pitää sinut ajan tasalla

ISYY:n kampustoimistot toivottavat rentouttavaa kesää koko yliopiston väelle!

21Uljas 5 | 8. 5. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

”Olen ajanut Fordia aina, kun olen saanut sellaisen käsiini. Nopeuskestävä Ford on pitänyt minut poissa vaikeuksista ja on aina peitonnut muut autot, ja vaikka toimeni eivät olekaan olleet tarkkaan laillisia, ei siitä ole mitään haittaa, että kerron teille, miten hieno auto valmistamanne V8 on.”

Erään henkilön kiitoskirje Henry Fordille. Hän kuoli kaverinsa kanssa V8 ratin taakse luotisateeseen 23.5.1934. Kuka?

1) Clyde Barrow. X) John Dillinger. 2) Bonnie Parker.

Kuka oli ensimmäinen englantilainen – joka ei ollut synty-perältään aatelinen – joka haudattiin valtiollisin menoin? Englannin historiassa vain kolmelle tavan kansalaiselle on suotu tällainen kunnia. Papin poika 11-lapsisesta perhees-tä. Erään paikalla olleen mukaan hänen viimeisiksi sanoik-

seen jäivät ”God and my country”. Hautajaissaattueeseen kuului yli 10 000 sotilasta. Hautapaikan hän sai maan kansallispyhätöstä St. Paulin katedraalista. Ironista kylläkin, kuninkaallinen hautausurakoitsija joka valmisteli ruumiin, oli sukunimeltään France.

1) Horatio Nelson. X) Alfred Tennyson. 2) Winston Churchill.

Mikä kaupunki syntyi kun erään valtion Johtaja määräsi kahden kaupungin pormestareita yhdistämään kaupun-kinsa silmällä pitäen tulevaa kansainvälistä kilpailua? Tarkoituksena oli näin saada erään komitean myöntä-mään tämä tapahtuma tälle uudelle kaupungille. Näin kävikin. Johtaja avasi tapahtuman ja myöhemmin elo-

kuussa hallintokautensa toisen valtakuntansa pääkaupungissa. Kau-pungissa on nykyisin 30 000 asukasta ja siellä on 10 000 vuodepaikkaa matkailijoille, joita käy vuosittain yli miljoonaa. Se on yksi neljästä kilpailupaikasta siinä kilpailussa, jota pidetään olympialaisten jälkeen lajinsa arvostetuimpana. Kaupungin osakilpailu käydään yleensä uu-denvuodenpäivänä. Koko kilpailu päättyy loppiaisena. Suomalainen on viimeksi voittanut kaupungissa kaudella 2004-2005.

1) Innsbruck. X) Oberstdorf. 2) Garmisch-Partenkirchen.

”….And the three men I admire mostThe father, Son and The Holy GhostThey caught the last train for the costThe day the music died….”

Minkä vuoden 1971 kappaleen alkuperäinen sanoitus myytiin huu-tokaupassa 1,2 miljoonalla dollarilla viime kuussa? Se kestää melkein yhdeksän minuuttia ja oli aikakautensa megahitti, jonka lyriikkaa on tulkittu yhä uudelleen ja uudelleen. Kerran tekijältä kysyttiin mitä kappale tarkoittaa. Muusikko vastasi ilkikurisesti: ”Se tarkoitta sitä, ettei minun tarvitse koskaan tehdä töitä, ellen niin halua.” Myynti-katalogissa lauluntekijä paljastaa takana olleen ajatuksen, että ”asiat ovat kehittymässä huonompaan suuntaan….Elämästä on tulossa vähemmän idyllisempää….. Se on moraliteetti siinä mielessä”.

1) Don McLean: American Pie. X) Harry Chapin: Vincent. 2) John Lennon: Imagine.

Mikä on ihmiselle edeltä käsin määrätty kohtalo, johon jokaisen muslimin tulee alistua? Suomessa lainasana, jolla on suklaamakeisen nimi. Valmistus aloitettu vuonna 1974 Fazerilla.

1) Da capo. X) Kismet. 2) Geisha.

1

3

2

4

51 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 24

Sanna Hukkanen | Korpi

Kyynisen filosofian alkulähteellä

Kerta-annos

Nykyään kyynikoksi kutsutaan henkilöä, joka suhtautuu muihin pilkallisesti, kyl-mästi tai välinpitämättömästi. Kyyni-

koilla tarkoitettiin kuitenkin alun perin antiikin Kreikan hellenistisellä kaudella vaikuttanutta filosofikoulukuntaa. Kyynikoista kuuluisin oli Diogenes, joka tuli tunnetuksi itseriittoisesta elämänasenteestaan ja luonnon ihannoimi-sesta. Diogenes vietti askeettista elämää, asui Ateenan kadulla kiviruukussa ja suhtautui pilkallisesti vallanpitäjiin.

Kun Makedonian kuningas, Aleksanteri Suuri saapui tapamaan kuuluisaa ajattelijaa ja lupasi toteuttaa kaikki Diogeneen toiveet, oli filosofilla vain yksi pyyntö. Diogenes kehotti Aleksanteria siirtymään pois hänen aurinkonsa tieltä, että hän saisi maata rauhassa. Diogeneen vastauksessa ruumiillistui kyynikoiden pilkalli-nen ja ylellisyyttä halveksuva elämänasenne.

Kyynikko Diogenesta kutsuttiin kansan parissa ”hulluksi tulleeksi Sokrateeksi”. Vaikka Diogenes saattaa vaikuttaa perintei-seltä kylähullulta, hän oli myös terävä-älyinen argumentoija. Kerrotaan, että Diogenes kykeni kumoamaan väittelyssä kenet tahansa. Kyyni-kot olivat myös eräänlaisia anti-filosofeja, sillä he suhtautuivat myös filosofiseen spekulaati-oon kriittisesti ja tyytyivät lähinnä runoilemaan mietelauseita.

Kodittomina vaeltaneet kyyniset ajattelijat

kantoivat repussaan vain tarpeellisen, hal-veksivat rahaa ja hylkäsivät kohteliaisuudet. Kyynikoille onnellisuus merkitsi vapautta ja riippumattomuutta. Vaivojen puute, turhamai-suudesta luopuminen ja olosuhteisiin sopeu-tuminen takasivat onnellisuuden. Diogenes tavoitteli paluuta luontoon ja ihaili eläimiä kuten pieniä hiiriä, jotka selvisivät luonnossa vähällä eivätkä välittäneet sivilisaatiosta.

Kyynikot eivät kunnioittaneet sosiaalisia normeja, sillä uskoivat niiden olevan luon-non vastaisia. Kyynikkopariskunta Krates ja Hipparkheia veivät oppinsa niin pitkälle, että eivät häpeilleet alastomuutta, vaan harrastivat seksiä julkisilla paikoilla. Koska seksuaalisuus oli luonnollinen osa ihmisyyttä, ei sitä kyyni-koiden mukaan tarvinnut piilotella. Syyllisyys ja häpeä olivat vain keinotekoisia sosiaalisia konventioita.

Kun nykyään jotakin henkilö kutsutaan kyy-niseksi, on ilmauksella yleensä kielteinen sävy. Kyyniset filosofit kuitenkin jalostivat välinpi-tämättömyydestä elämäntavan, joka herätti kunnioitusta jälkipolvissa. Vaikka nykyihmi-nen uskoo olevansa yksilöllinen, on vallitseva elämänfilosofia persoonatonta hellenistisen kauden suuriin filosofimestareihin verrattuna.

Tomi Hämäläinen

22 Uljas 5 | 8. 5. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 24

AlbatrossiAlbatrossim a k a s i i n i r a v i n t o l am a k a s i i n i r a v i n t o l a

K20

KE 13.5. Live: Teflon BrothersPE 29.5. Live: JVGKE 3.6. KESKIVIIKKO AVAJAISET:

Live: Lyömättömät (Solonen ja Kosola X-mies)

PE 5.6. Live: DeeStyleKE 10.6. KESKIVIIKKOKE 17.6. KESKIVIIKKOPE 19.6. Alban Perinteinen

JuhannusLA 20.6. Alban Perinteinen

JuhannusKE 24.6. KESKIVIIKKOKE 1.7. Live: Dr.doctorTO 2.7. Live: Dr.doctorKE 8.7. KESKIVIIKKOPE 10.7. Modern Talking re-unitedLA 11.7. Waldo’s PeopleKE 15.7. KESKIVIIKKO Live: Aito

Mäkki, Adi L Hasla

Makasiininkatu 1, 70100 Kuopiowww.ravintolaalbatrossi.fi | RavintolaAlbatrossi

KE 22.7. KESKIVIIKKO KE 29.7. KESKIVIIKKO Live:

Ruudolf ja Karri KoiraLA 1.8. Live: Timi LexikonKE 5.8. KESKIVIIKKO Live: Setä

Tamu & Kunkku PähkinäLA 8.8. Live: Jukka PoikaKE 12.8. KESKIVIIKKOPE 14.8. Phil HarmonicLA 15.8. SupaFly Beach Party

Official After PartyPE 28.8. Live: Maija VilkkumaaTI 1.9. Dentinan starttibileetTO 3.9. Kuopion OpiskelijabileetTI 8.9. Savonia StartLA 12.9. Alban Päättäjäiset (Ilotulitus)TI 22.9. Kauppakadun Improbatur

Alballe aina vapaa pääsy!psl. erikoisillat

KUOP IOROCK 201 5 ENNA KKOKLUB I :PE 8.5. PARIISIN KEVÄT 12€

LA 9.5. MITRA, VEERA MARIA 5€KE 13.5. WÖYH! 10€LA 16.5. NEØV 8€PE 22.5. PAPERI T, AIVOVUOTO

10€PE 29.5. TELEKS 8€TO 11.6. SANTA CRUZ 12€PE 26.6. KAARLE VIIKATE &

MARKO HAAVISTO 10€

TULOSSA HENKKAAN:

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!Värit

BLACK

Process MagentaR 212 G 15 B 125 CMYK 0-100-0-0 HTML D40F7D

PMS 102R 252 G 227 B 0 CMYK 0-0-95-0 HTML FCE300

Cool Grey 6R 167 G 168 B 170 CMYK 16-11-11-27 HTML A7A8AA

Cool Grey 10R 99 G 102 B 106 CMYK 40-30-20-66 HTML 63666A

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTAMICRO & TIKETTI.FI

23Uljas 5 | 8. 5. 2015

Sivun 22 Besserwisserin oikeat vastaukset: 1 1 2 1 X

KIRPPUTORI & YRITYSTORIRaatekankaantie 4, JOENSUU | p. 040 8458 730MA-PE 10-19 • LA 10-16 • SU 12-16

www.mammuttitori.fi

Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä!

Varaa omakirppispaikkasi!

HYÖDYNNÄ SUPERETU:

varaa myyntipöytä väh. 4 viikoksi

hintaan 22 € / 7 päivääMeillä voit

seurata pöytäsi

myyntiä myös

netissä!

28 €7 päivää

Meillä voit

VARAA

PAIKKASI:

Nettivaraus

26€/7 pv

Haluaisitko ammatin liikunnasta?Kouluttaudu FAF Personal Traineriksi Kuopiossa 22.8.2015 - 28.2.2016!

Foundation-osio 22. - 23.8.2015 Gym Instructor -osio 4.9. - 25.10.2015Personal Trainer -osio 30.10.2015 - 28.2.2016

Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu osoitteessa www.faf.fiLisätiedot: info@faf.fi

Personal Trainer -osio 30.10.2015 - 28.2.2016

Lue lisää koulutuksista ja ilmoittaudu osoitteessa

FAF Finland – aito ja alkuperäinen jo vuodesta 1997

24 Uljas 5 | 8. 5. 2015