Itä-Suomen ylioppilaslehti

2011

3

Kansan Jaakko

Vaalien alla lähes kaikki kiiruhtavat opintotukea indeksiin, myös Jan Vapaavuori » 4-5Jaakot: Ryynänen kierrättää romua soittimiksi ja Laitinen iskelmää sekä kansanmusiikkia ralleiksi » 22-27

Putoileva taivas

Miettiessäni ääneen Lähi-Siwani kassalla, että kuinkahan kauan hankkimani energialamput

kestävät, totesi kassalla istuva täti lakoni-sesti: ”tarpeeksi kauan”, koska, ”maailma kuitenkin loppuu Mayojen mukaan vajaan kahden vuoden päästä joulukuussa”, hän jatkoi. ”Ainiin, taas, se oli taas loppumas-sa”, ajattelin.

Kuka muistaa vielä Y2K:n? Pinnistä-mällä palautuu, että maailman tietoko-neidenhan piti tiltata tuolloin vuositu-hannen vaihteessa ja kaaos tulisi olemaan helvetillinen. Ennennäkemätön katastrofi. Y2K soundasi mielissä päheältä, kuin logo suoraan mainostoimiston hyllyltä.

Taivas putoaa taas, aina ja uudestaan.Äskettäisessä Journalistissa oli ko-

lumni, jossa pohdittiin kohuja. Kohuthan ovat nykyajan uutisia. Tiedon x nostama kohu on uutinen, vaikkei olisi uutinen. Elämme hötkyilyn aikaa, jolloin virkamie-het eroilevat, kun kansankohun keskeltä aletaan vaatia päitä vadille. Virkamiehen neitsytuhri laannuttaa kansankohun. Kansankohu puolestaan aiheuttaa tarvit-tavat muutokset puolueiden seuraaviin vaaliohjelmiin.

Poliitikot ovat jo monen mielestä menettäneet uskottavuutensa. Mainosten sanat, yhtä kuin leviterasvojen terveys-vaikutukset, eivät tunnu uskottavilta. E10 bensiinissä veikataan olevan jotakin mätää. YLE:n aamutelevisioon oli tänä aamuna kutsuttu bensiiniasiantuntijoita nettikeskustelujen kannustamana. Tieto ja sen hankinta on korruption kourissa.

Esimerkki: ulkoministerimme Alexan-der Stubb kiteytti Pohjois-Afrikan ilmiöt käsitteeseen arabikatu lähes kymmenen kertaa Pressiklubi -ohjelman aikana. Ei siinä mitään, mutta mielenkiintoista oli käsitteellinen ketjureaktio. Arabikadun loi ranskalainen lehdistö, angloamerik-kalaiset uutistoimistot luukuttivat sitä ja suomalaiset mediat omaksuivat. Selkeä esimerkki kuinka media tekee sloganeita, jotka siirtyvät suoraan lehdistön kädestä poliitikon suuhun.

”Yhtenäinen kansa takaa veronmak-suhalukkuuden”, sanotaan Perussuoma-laisten vaaliohjelmassa. Tuosta ei voi olla eri mieltä, mutta keinot jolla moiseen palataan tuntuvat vaarallisilta. Toisinaan pelottaa hieman ilman maailmanlopun visioitakaan. Maailma ei näytä kovinkaan yksinkertaiselta, toisin kuin puutarhan kitkeminen.

”Virkamiehen neitsytuh-ri laannuttaa kansankohun. Kansankohu puolestaan ai-heuttaa tarvittavat muutok-set puolueiden seuraaviin vaaliohjelmiin.

Pääkirjoitus | Uljas linja

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Matti Sevenius

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

Kansikuva

Petri Alanko

Humoro nigra | Tässä voisi olla vaalimainos. Vaalien kunniaksi Ul-jas vääntää veistä tasapuolisesti kaikissa haavoissa ja kieltää tältä 122 mm x 111 mm alalta kaikkien puolueiden ilmoittelun.

Hetken aikaa vasaran alla ollut Gradutalli ei kuolekaan. Oppi-miskeskuksen johtaja Tuula Heide lupaa toiminnan jatkuvan viimeis-tään syksyllä.

Puolueaktiivit vaativat ISYY:n hal-litusta pyörtämään vaalimainonta-päätöksensä. Hallitus pysyy linjas-saan ja näkemykset vastakkain.

Perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmä tahtoisi sitoa opintotuen indeksiin tasokoro-tuksen jälkeen, poistaa tulorajat ja korottaa tuntuvasti tukikuukautta kohti vaadittavaa opintopistemäärää.

Wikipedia on muokkaussotien taistelukenttä ja kamppailee samalla yritysten piilomainontaa vastaan. Onko avoimuuden ja vapaan tiedon ihanteesta mitään jäljellä?

Opintoaikoja rajaamalla rajataan muot-tiin sopimattomia ulos opintopoluilta. Päivi Poikkimäen koulutushistoria ei noudattele ministeriön määrittämää ideaalia.

Savukeidas lyö bensaa keskustelun liekkeihin julkaisemalla provosoivia tekstejä äärilaidoilta. Valerie Solanas myi itseään ja Timo Hännikäinen haluaisi naida enemmän, mutta siihen yhtäläisyydet sitten jäävätkin.

4-5 6-7

14,24

10-11

16-17

12-13

Sisällys | Ennusmerkkejä

Post-moderni totuus-komissio.Perus dadaa

Palvelunumero 0600 061616 (1,97e/min+pvm)

www.teatteri.kuopio.fi

Raikas tulkinta Minna Canthin klassikko romaanista.PAPIN PERHE

Ohjaus Heini Tola

Tilaa mm.la 19.3. klo 19la 2.4. klo 19to 7.4. klo 19pe 15.4. klo 19pe 29.4. klo 19la 7.5. klo 19pe 13.5. klo 19la 14.5. klo 14

Maksaja: Edistyksen tuulet ry ja Pohjois-Savon Liikkuvat nuoret vaikuttajat ry

”Kyllä sitä ihan graduntekijöidenkin kannattaa konferenssipuhujaksi pyrkiä.

2 Uljas 3 | 11. 3. 2011 3Uljas 3 | 11. 3. 2011

Suomen ylioppilaskuntien liitto järjesti 1. maaliskuuta valtakunnallisen tempauksen osana kampanjaa, jonka yksi tavoite on sitoa opintotuki kansaneläkeindeksiin. Myös Kuopion torilla tarjottiin mehua, leipää sekä tietoa opiskelijoiden taloudellisesta asemasta. Paikalla oli myös asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Vaalien lähestyessä myös Vapaavuori sitoisi opintotuen indeksiin.

”Kyse on valinnoista, opiskelijat eivät ole ainoa tukea tarvitseva ryhmä ja muiden tukien kohdalla indeksiin sitomista on pidet-ty kiireellisempänä. Kuitenkin myös tämä viimeinen perusturva tulisi saattaa samalle

linjalle”, Vapaavuori summaa. Vapaavuoren mielestä opiskelijoiden

taloudellinen tilanne ei ole kuitenkaan ainoa opintoja viivästyttävä asia.

”Jotain kannustinta pitäisi keksiä tämän lisäksi,” ministeri arvelee.

Torilla tehdyn gallupin perusteella indeksikorotukseen on tarve. Vastanneilla jäi tuesta elämiseen vuokran maksun jälkeen enintään sata euroa ja vähimmillään yksi euro. Jäljelle jäävästä summasta tulisi maksaa laskut, ruoka ja muut välttämättömät menot.

”Pakko käydä töissä,” kuului monesta suusta, ”jos saa kesällä yhtään parempaa palkkaa, on pakko perua loppuvuoden tuki-

kuukaudet.”Moni opiskelija istuukin iltaisin oppikirjo-

jen sijasta kaupan kassan äärellä. SYL pyrkii seuraavan vaalikauden aikana

saattamaan opintotuen tasa-arvoiseen ase-maan muiden tukimuotojen kanssa. ISYY:n hallituksen puheenjohtajan Jukka Mähösen mukaan tempauksen tarkoituksena oli saada näkyvyyttä tärkeälle vaaliteemalle. Tavoitteet täyttyivät varmasti tältä osin: toritapahtumat keräsivät runsaasti yleisöä, myös lehdistö ja televisio olivat paikalla.

Mähönen korosti puheessaan, ettei opis-kelijoiden vaateet perustu itsekkyyteen vaan, että indeksikorotusten aiheuttamat kustan-nukset lankeavat tulevaisuuden veronmaksa-jien, siis tämän hetken opiskelijoiden makset-tavaksi. Indeksiin sitominen hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, kun opiskelijat valmis-tuvat ja pääsevät työelämään nopeammin. Tällä hetkellä opintotuen reaaliarvo on 13 prosenttia pienempi kuin vuonna 1992. 1Uutinen

#

Ministeri sitoisi opintotuen indeksiinMaaliskuun alun jälkeen opintotuki on ainoa yhteiskunnan tu-ki, jota ei ole sidottu indeksiin. Useilla opiskelupaikkakunnilla kampanjoitiin opintotuen puolesta, niin myös Kuopiossa ja Jo-ensuussa. - Outi Pulliainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Myös asuntoministeri Jan Vapaavuori liittyy näin vaalien alla kuoroon, joka vaatii opintotuen sitomista indeksiin. Vapaavuori kuitenkin vihjaa myös kepin tarpeeseen todetessaan, että opintoja viivästyttävät muutkin kuin taloudelliset seikat.

”Vastanneilla jäi tuesta elämiseen vuokran maksun jälkeen enintään sata euroa ja vähim-millään yksi euro.

Toivoisitko puolueiden näkyvän paremmin yo-kunnan tiedotuskanavilla ja tiloissa?

Ville Nyströmenglannin kääntäminen, 6 vsk.

- Koen, että puolueista tiedottaminen ei kuulu ylioppilaskunnan tehtäviin.

Tiiaruotsi, 3 vsk.

- Mielestäni ylioppilaskunnan tulisi olla erillään politiikasta. Jos jostain puolueesta on tietoa, niin sitä tulisi olla tasapuolisesti kaikista puolueista.

Minna Sihvokäsityötiede, 1. vsk.

- Kyllä. Se saattaisi kannustaa äänes-tämään ja löytämään omia mielipi-teitä. Tulevien opettajien on syytä äänestää ja vaikuttaa yhteiskunnassa.

Steffi Gustavsenlääketiede, 1 vsk.

- Se kyllä kuuluisi asiaan, saisi näkyä. Tuputtaminen ei tietenkään ole hyväksi mutta mielelläni kuuntelisin puheita. Osaamme olla riittävän kriittisiä opiske-lijoita.

Tiina Turunenkasvastustiede, OpeArt, 3. vsk.

- Kyllä ja ei. Näkyvyys lisäisi tietoa puolueista heille, joita äänestäminen kiinnostaa. Esimerkiksi sähköpostiini en haluaisi tiedotuksia.

Mari Kahelinsosiologia, 3 vsk.

- Jos puolueet näkyisivät tietyssä paikassa. Olisi yliopistolla sellainen tietopankki, mistä saa halutessaan tietoa, mutta sitä ei kuitenkaan pak-kosyötettäisi opiskelijoille. Kannatan keskitietä!

Savonlinna

Kuopio

- Mari Karjalainen, Selina Tuomaala ja Reeta Kankaanpää, teksti & kuvat

Ollako vai eikö olla?Gallup

Joensuu

ISYY:n tuuba | Verinen Tempaus

Gradutalli käyntiin viimeistään syksyllä

Verta pakkiin Kuopion kampuksella

SYL tenttaa ehdokkaita

Perttu Vartiaisesta Chilen kunniankonsuli

Gradutalli-toiminta on ollut tauolla jonkin aikaa ja sen tulevaisuudesta on vallinnut epävarmuus. Joitakin viikkoja sitten Uljas sai tiedon, että Gra-dutalli on päätetty lakkauttaa, mutta soitto oppi-miskeskuksen johtaja Tuula Heidelle varmistaa, että tieto ei ainakaan enää pidä paikkaansa.”Gradutallitoiminta – tai millä nimellä sitä nyt sitten tullaankaan kutsumaan - nähtiin opetuk-sen neuvottelukunnassa tärkeänä. Opinto- ja opetuspalvelut valmistelee niiden toteuttamises-ta esityksen seuraavan kokoukseen 15. huhtikuu-ta”, Heide kertoo.”Viimeistään ensi syksynä Gradutallitoimintaa tai vastaavaa toimintaa taas järjestetään. Täksi kevääksi en uskalla sitä luvata.”Suunnittelija Outi Suorsa ura- ja rekrytointipal-veluista painottaa, että kokemukset Gradutal-lista ovat olleet poikkeuksetta positiivisia. Myös opiskelijoilta saatu palaute on ollut kautta linjan myönteistä.”Opiskelijat ovat usein kokeneet saaneensa tukea ja konkreettisia neuvoja gradun tekemiseen sekä sitä tuiki tärkeää motivaatiota ja uskoa siihen että kyllä tästä gradu saadaan aikaiseksi”, Suorsa toteaa.

Objektiivista mittaria asialle ei ole, mutta Suorsa arvioi Gradutallin nopeuttaneen gradun loppuun saattamista monilla. Osallistuneista puolet on saanut gradunsa valmiiksi noin vuoden sisällä Gradutallin aloittamisesta.”Ilman Gradutallia moni näistä graduista olisi syntynyt paljon hitaammin tai jäänyt kokonaan valmistumatta”, Suorsa sanoo.

Pasi Huttunen

Kuopion kampuksella tempaistaan hyvän asian puolesta. Itä-Suomen ylioppilaskunnan Kuopion kampuksen sosiaalipoliittinen jaosto yhdessä toimintajaoston kanssa järjestävät perinteisen verenluovutustilaisuuden Studentialla keskiviik-kona 16. maaliskuuta.Viime viikkojen kylmä sää on vaikuttanut verenluovutusten määriin ja tavoitteista on jääty

jälkeen koko maassa. Erityisesti pulaa on A-, B- ja O-ryhmän verestä. Ylioppilaskunta haluaa olla mukana auttamassa, ja kannustaa mukaan myös uusia verenluovuttajia..Verivalmisteita käytetään muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa sekä keskosvauvoille.

Minna Kaipainen

Maaliskuun aikana ylioppilaskunnat tekevät soit-tokierroksen kaikille kansanedustajaehdokkaille ja tiedustelevat näiden kantaa Suomen ylioppi-laskuntien liiton vaalitavoitteisiin. Tavoitteena ovat opintotuen kansaneläkeindeksiin sitominen ja maksuttoman koulutuksen säilyttäminen, jolla SYL uskoo jatkossakin turvattavan Suomen kilpailukyvyn tietoyhteiskuntien joukossa. Lisäksi tavoitteena on opintotuen huoltajakorotuksen

palauttaminen. SYL muistuttaa, että opiskelevis-ta lapsiperheistä jopa 60 prosenttia elää köyhyys-rajan alapuolella.SYL:n soittokierroksen tulokset kootaan yhteen ja julkaistaan verkossa osoitteessa www.opinto-raha.fi hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkua.

Outi Pulliainen & Jarkko Kumpulainen

Suomen ulkoasiainministeriö on tunnustanut Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen Chilen kunniakonsuliksi Joensuuhun toimipii-rinään Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat.Kunniakonsuli edistää osaltaan maiden välistä kanssakäymistä ja valvoo edustamansa maan kan-

salaisten etuja toimialueellaan. Kunniakonsulin tehtävä on sivutoiminen ja palkaton.”Chileläiset ovat kiinnostuneet Suomesta korke-an koulutuksen maana ja Itä-Suomi kiinnostaa erityisesti. Tätäkin kautta halutaan vahvistaa yhteydenpitoa korkeakoulutuksessa ja tutkimuk-sessa”, Vartiainen toteaa.

”Ilman Gradutallia moni näistä graduista olisi syntynyt paljon hitaammin tai jäänyt kokonaan valmistumatta

Jälkeenjäänyt

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä, opintolainasta ja ateriatu-esta (1,77 euroa/ateria). Lainan osuus koko tuesta on 37,5 %. Ilman lainaa tuki on korkeintaan 499,60 €/kk. Jos tuki olisi sidottu indeksiin, opin-toraha olisi 346 €/kk ja asumistuki max. 231,03 €/kk.

1992 Opintorahan korotus,

huoltajakorotus poistui.

1995Opintorahan ja asumistuen leikkaukset,

opintolainan korotus.

1998Vuositulomalli

otettiin käyttöön.

2000Asumislisä

67 % -> 80 %.

2008Opintorahaan 15 % korotus,

tulorajoja tarkastettiin.

Tallista potkuaGradutalli on kaikille yliopisto-opiskelijoille avoin tukiryhmä, jossa käsitellään konkreettisia gradun tekemiseen liittyviä asioita.Ohjausmuotona on ryhmäohjaus ja siihen haetaan etukäteen. Ryhmätapaamisia on yleensä noin viisi kertaa lukukaudessa. Lisäksi on mahdollisuus saada yksilöohjausta.Gradutallista ei saa opintopisteitä eikä kor-vaavuuksia.Vuosina 2003-2010 Gradutalli-ryhmiin on osallistunut noin 130 opiskelijaa. Tänä luku-vuonna toimi ensimmäinen Gradutalli-ryhmä Kuopion kampuksella.

4 Uljas 3 | 11. 3. 2011 5Uljas 3 | 11. 3. 2011

Millä mielellä?-Hyvä mieli, varsinkin nyt kun sai ilmaista lounasta.

Millainen olet?-Rauhallinen, hiljainen ja mietiske-leväinen.

Mikä sytyttää elämässä?-Hyvät kirjat, erityisesti hyvät fanta-siakirjat.

Haave?-Yksi haaveeni on opettaa yliopistos-sa kirjallisuutta. Toinen, se suurempi, haave on, että voisin elättää itseni kirjailijana.

Mitä seuraavaksi?-Menen siivoamaan, koska kaverini on tulossa kylään.

Onko olemassa ilmaista lou-nasta?-On, esimerkiksi tämä Uljaan ilmainen lounas. Ei tarvinnut kuin vastata pariin hassuun kysymykseen. Myös treffeillä ja kaverin luona voi joskus saada ilmaista lounasta.

Kevään korvilla Uljaalla oli ilo tarjota lounasta positiiviselle Taru Tirkkoselle. Kolmannen vuoden kirjallisuuden opiske-lija ei pelkästään lue kirjoja vaan kirjoittaa omia. Projekti on

ollut käynnissä useamman vuoden ja Taru on jo lähettänyt oman fantasiakirjansa kustantajalle. Hänen suosikkikirjailijoiden listallaan ovat muun muassa Terry Goodkind, Terry Pratchett ja J.K.Rowling. Kirjallisuuden lisäksi lounaalla laskettiin Joensuun mäkiä, käveltiin kauniita polkuja ja pohdittiin kaupunkien pinnanmuotoja. Maa-merkkeinä toimivat värikkäät parvekkeet.

Tiedekunta: Filosofinen tiedekunta, kirjallisuusVuosikurssi: 3. vsk.Syntymäpaikka: VoikkaaMotto: -Harrastukset: Lukeminen, kävely, omien kirjojen kirjoittaminenRuoka: Juustoisia perunapihvejä hedelmäsalsan kera, täysjyväohraPaikka: Ravintola Carelia

Saara Hanhela, teksti & kuva

Taru Tirkkonen

Rakkauden lorinaa

Joosea ja maailmanpaloa

KUOPIO Yöllinen zorro iski ylioppilaskunnan Kuopion toimiston eteen hel-mikuun lopulla. Poliisitv:n mukaan julkisella paikalla virtsaamisesta rapasah-taa 20 euron sakko. Sakon uhka ei vaientanut tätä rakkauden lähettilästä, vaan rakkauden symboli oli muotoiltu selkeästi rauhassa ja harkiten, kahdesti. Uljas epäili hetken, että kyseessä on Jungerin vaalien alla lanseeraama sissimarkki-nointikampanja, mutta luopui pian ajatuksesta.

JOENSUU Jokelan Sointu-klubilla esiintynyt Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo hypnotisoi yleisönsä maaliskuun alussa Wanhassa Jokelas-sa. Tunnelma keikalla oli keskittynyt ja tiivis sillä Keskitalon esiintyminen ja tulkinta hiljensivät täyteen ahdetun esiintymistilan. Keikan aikana yleisö uskalsi tuskin hengittää sillä muusikot ottivat tilan haltuun pelkistetyllä ja eleettömällä esiintymisellään. Keskitalon rauhallisiin sävelmiin sekoittuu sopivasti nytkähtelevää, hieman aavemaista mutta lempeää särmää. Kuvassa vasemmalla Joose Keskitalo ja oikealla basisti Petri Alanko.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Jarkko K

um

pu

lainen

, teksti & ku

vaM

ari Karjalain

en, teksti &

kuva

Selina Tu

om

aala, teksti & ku

va

”Tässä luodaan uuden ylioppilaskunnan pohjalinjoja ja mää-ritetään sen asennoitumista puoluepoliittiseen toimintaan

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

SAVONLINNA Jää taipui Jäälinna-festivallilla helmi-maaliskuun vaihteessa. Nähtävillä oli kansainvälisen jäänveistotaituruuden lisäksi muun muassa samban väriloistoa ja Miss Suomi 2011 finalisteja Ola-vinlinnan pihamiljöössä. ”Ideana on ollut synnyttää mielenkiintoinen festivaali paikkakunnalle, jossa ei tapahdu talvisin mitään. Jääveistokset toimivat tapahtumien taustana”, kertoo Jäälinna ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen. Jäälinna ry järjesti festivaalin kuudennen kerran.

Jäätävää sambaa ja missejä

UEF:n intraan on avattu useita blogeja, joiden tavoite on parantaa avoimuut-ta ja tiedonkulkua yliopistolla. Omat bloginsa ovat saaneet johtoryhmä, Aducate, henkilöstön kehittäminen,

kirjasto, laatu, opinto- ja opetuspal-velut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut sekä viestintä. Heti tuoreeltaan on kummasteltu yliopiston ratkaisua pe-rustaa blogit suljettuun intranettiin.

UEF:n yleishallintoyksikön helmi-kuinen ”ilmianna turha byrokratia” - kampanja poiki henkilökunnalta 81 ilmiantoa. Lisäksi saatiin useita ehdotuksia byrokratian karsimiseksi.

Kampanjassa piti jättää järjestel-mät tarkastelun ulkopuolelle, mutta esimerkiksi SoleTM -työajanhallinta-järjestelmästä saatiin silti runsaasti vihaista palautetta.

Yliopisto piilotti blogit intraanYliopistossa runsaasti turhaa byrokratiaa

Joukko itäsuomalaisia puoluetoimijoita on tuohtunut ISYY:n hallituksen päätöksente-kotavoista. Tyytymättömyyttä herättävät niin hallituksen vaalimainontapäätösten sisältö kuin niiden tekotapa.

”Opiskelijoiden osallistaminen eduskun-tavaaleihin ei voi tapahtua institutionaalisen organisaation, kuten ylioppilaskunnan ”neutraalien” tilaisuuksien kautta. Toi-minnan tulee lähteä kansalaisista itsestään. Päätös olettaa, että yliopisto-opiskelija ei pystyisi tekemään kriittisiä päätöksiä ilman, että samassa tilaisuudessa ja tilassa olisi kaikkien ehdokaslistojen edustaja”, tilittävät puolueaktiivit ISYY:n hallitukselle 24. helmi-kuuta lähettämässään oikaisupyynnössä.

”Hallituksen päätöksen mukaan ylioppilaskunnan kanavia ei saisi käyttää eduskuntavaaleihin liittyvään mainontaan, ellei mainonta ole yleistä. Mikä on yleistä vaalimainontaa? Voiko ammattiliitto tai muu organisaatio mainostaa eduskuntavaalita-voitteitaan ylioppilaskunnan kanavilla”, he kysyvät.

Hallitus antoi vastauksensa oikaisupyyn-töön 3. maaliskuuta. Hallituksen mukaan päätös tarkennuksineen ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä riko ylioppilaskunnan sääntöjä tai maan lakeja. Oikaisupyyntö ei siis johda toimenpiteisiin.

Vastauksessaan oikaisupyyntöön hallitus huomauttaa, että päätöksessä on nostettu esiin henkilöön tai puolueeseen sidottu mainonta.

”Näin ollen päätös ulottuu myös ammat-tiliittoihin tai muihin organisaatioihin, jotka mainostavat omia henkilöön tai puoluee-seen sidottuja vaalitavoitteitaan”, hallitus toteaa.

Hallitus tyrmää vastauksessaan suorin sanoin oikaisupyynnössä esitetyn väitteen, jonka mukaan ISYY:n tiedotus olisi aggres-siivista puoluetoimijoita kohtaan ja korostaa, että tarkoituksena on luoda yhteiset peli-

säännöt.Kokoomusaktiivi Jouni Holopainen

kertoo oikaisupyynnön allekirjoittajien halu-avan, että asia viedään ISYY:n edustajistoon.

”Tässä luodaan uuden ylioppilaskunnan pohjalinjoja ja määritetään sen asennoitu-mista puoluepoliittiseen toimintaan. Aina-kin Kuopion kampuksella suhtautuminen siihen on ollut perinteisesti hyvin nihilistis-tä”, hän kertoo.

Ensimmäisen 14. helmikuuta annetun tiedotteen nostaman kohun kannustamana hallitus ilmoitti 16. helmikuuta lisäävänsä foorumeilleen ”Eduskuntavaalit-osion, jonne puolueet, poliittiset kampusjärjestöt ja ehdokkaat voivat lisätä mainoksiaan ja käydä keskustelua” sekä mainostavansa osiota tiedotuskanavillaan. Uljaassa vaalimainonta on myös sallittua. Lisäksi hallitus lupaa, että jokaiselle halukkaalle puolueelle järjestetään mahdollisimman näkyvälle paikalle sermi mainontaa varten.

”Sermit ovat hieno asia, mutta vaali-mainonnan pitäisi olla avoimempaa. Esi-merkiksi yksittäisen ehdokkaan tapahtumia pitäisi voida mainostaa Wiikko-Ärsykkees-sä”, Holopainen vaatii.

Oikaisupyynnön allekirjoittivat Antti Elsilä (sd.), Jouni Holopainen (kok.), Antti Kettunen (vas.), Heli Komulainen (ps.), Joonas Laitinen (kesk.), Aino Syrjänen (kd.) ja Kim Tamio (vihr.).

Päätös vaalimainonnasta meni tappeluksi

ISYY:n hallitus vastasi vaalimainontapäätöksestä suuttuneiden puolueaktiivien oikaisupyyntöön, että se ei ryhdy oikaisemaan päätöstä, jota ei ole tehty virheellisesti tai lakien ja sääntöjen vastaisesti. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

2Uutinen #

Kuopiolainen Kokoomusaktiivi Jouni Holopainen pitää ISYY:n vaalimainontapäätök-siä liian tiukkoina. Kriitikkoihin lukeutuu myös Vihreiden Kim Tamio. ISYY:n hallitus ei muuttanut päätöksiään, mutta näkyvyyttä oikaisupyynnön tekijät saivat.

Missä SciFest-mainonta?

Persoonallinen eläin

Verrattuna aiempiin vuosiin on tiedefestivaali SciFestin markkinointi vaikuttanut vähäiseltä. Tapahtuman alkusysäyksenä toimi aikanaan huoli luonnontieteiden opiskelijamäärien laskusta, eikä tilanne ole juuri muuttunut. Hukkaako Itä-Suomen yliopisto merkittävän tilaisuuden luonnontieteellis-ten alojensa nostattamiseen?Aiemmin mainonta on ollut hyvinkin luovaa. Vuonna 2009 tehtiin Mummi & Ukki -kampanja, jossa Joensuun ja lähialueiden isovanhemmille lähetettiin SciFest-postikortti, jolla he voivat kutsua lapsenlapsensa mukaan tapahtumaan.

Joensuun Tiedeseuran toiminnanjohtaja Ilkka Jor-manainen selittää, että mainontaa on kohdistettu suoraan kouluille.”Pian vahvistuu paljon suurta yleisöä kiinnostavaa ohjelmaa. Laajempi markkinointi ollaan aloitta-massa pian. SciFest tulee kyllä näkymään”, hän sanoo.Viides SciFest järjestetään Joensuussa 13.-16. huhtikuuta. Tämän vuoden tapahtuman teemana on UNESCO:n kansainvälistä kemian teemavuotta mukaileva ”Kemiaa kaikille!”.

Pasi Huttunen

Kalalla, jonka jallitat tarttumaan terävään koukkuun ja kiskot rannalle tapettavaksi, on persoona. Vielä pari vuosikymmentä sitten väitteelle olisi naurettu makeasti, mutta nyt sen tueksi alkaa kasautua vakuuttava tieteellinen näyttö.Tuore eläinten persoonallisuutta tutkiva artikkeli on Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen pro-fessori Raine Kortetin, Oulun yliopiston biologian laitoksen dosentti Anssi Vainikan ja Kalifornian yliopiston neurobiologian laitoksen professori Ann V. Hendrickin artikkeli ”Parasitism, predation and the evolution of animal personalities” Ecology

Letters -julkaisussa.Kortet kertoo Itä-Suomen yliopistolehti Saimalle, että viimeisimmän kokooma-artikkelin mukaan yli kolmannes vaihtelusta eläinten käyttäytymisessä selittyisi persoonallisuudella. Kalastus esimerkiksi verottaa pääasiassa rohkeampia kaloja muokaten kalapopulaatioita ujommiksi. Saalistuksen ohella persoonaan vaikuttavat artikkelin mukaan loiset.Myös taiwanilainen Yi-Te Lai tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöstutkimusta loisten vaikutuksesta kalan persoonallisuuden kehitykseen.

Pasi Huttunen

6 Uljas 3 | 11. 3. 2011 7Uljas 3 | 11. 3. 2011

”Ihmiset nostavat sieltä mistä he ostavatSekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Helmikuussa Joensuun Opiskelevat Porvarit ry vaati pankkiautomaattia Joensuun kampuk-selle. Kampuksella sijainnut automaatti lak-kautettiin vuonna 2004, koska käyttö oli vain murto-osan tavallisesta. Kuopion kampuksen automaatti koki joitakin vuosia sitten saman kohtalon.

Kampusalueella tehtävät ostokset keskit-tyvät ravintoloihin, ja kortilla maksaminen on

asiakaspäätteistä huolimatta hitaampaa kuin käteisen käyttö. Ruuhka-aikaan jonot kasvavat.

”Myös ylioppilaskunnan toimistoilla käy toistaiseksi vain käteinen”, huomauttaa yliop-pilaskunnan puheenjohtaja Jukka Mähönen.

Suoria kyselyjä automaattien perään ei Mä-höselle ole aiemmin tullut, mutta jäsenistön vaatiessa ylioppilaskunta olisi valmis ajamaan asiaa. Käteisnostomahdollisuus ei tähän asti

ole ollut tärkeysjärjestyksessä korkealla.Jonojen jouduttamiseksi Joensuun kam-

puksen Carelia-ravintolassa uudistetaan itse jonotusjärjestelmää.

”Nykyinen järjestys on eräänlainen välivai-he. Viikolla 10 kassat siirretään tiskin keskelle, ja ruoka otetaan ennen maksamista”, kertoo ravintolaesimies Juha-Pekka Pirhonen.

Automatia pyrkii sijoittamaan käteisauto-maatit sinne, missä käteisen tarve on kaikkein akuuteinta.

”Ihmiset nostavat sieltä mistä he osta-vat”, toteaa Automatian kehitysjohtaja Jyri Malviala.

Ottopisteitä löytyykin tavallisesti suurten asiakasvirtojen läheisyydestä. Kampusalueilla tällaisia asiakas- ja rahavirtoja ei nähdä olevan.

”Emme ole lisäämässä automaattien mää-rää emmekä sijoittamassa uusia automaatteja kampusalueille”, kertoo Malviala.

Yhdestä asiasta ovat Mähönen, Pirhonen ja Malviala yhtä mieltä: käteistä ei vain koskaan ole mukana.

3Uutinen #

Kampusten automaatit palasivat jauhantaanKampusalueilla ei ole ollut käteisnostomahdollisuutta vuosiin, ja lähimpiä automaatteja saa hakea reippaan kävelymatkan päästä. Jatkossakin käteinen on silti yliopiston alueilla katoava luonnon-vara. - Paula Pasanen, teksti & Jarkko Kumpulainen , kuva

Käteisen käyttö helpottaisi ruuhka-aikoja opiskelijaravintoloissa kampuksilla, mutta lähimmät pankkiautomaatit ovat kaikilla kolmella kampuksella yli puolen kilometrin päässä. Kuopion Snellmanian ravintolan työntekijä Jenni Kettunen ei toisaalta usko, että pelkkä käteinen kääntäisi jonot jouheviksi.

Samalla kun yliopistot painottavat strategioissaan luonnontieteellisiä oppiaineitaan, on huomattu, että motivoituneiden opiskelijoiden saaminen niihin on vaikeaa. Tilan-

netta pyritään korjaamaan Suomen yliopistojen luonnontieteellisten alojen yksiköiden avaamalla verk-kosivustolla luonnontieteet.fi, joka mainostaa luonnontieteellisiä aloja

muun muassa opiskelijoiden tarinoil-la ja alalta valmistuneiden kuvauksilla mielenkiintoisista työtehtävistään.”Innostavat yliopisto-opettajat näyt-tivät mitä meribiologin työ voi olla

parhaimmillaan”, hehkuttaa esimer-kiksi Helsingin yliopiston Tvär-minnen eläintieteellisellä asemalla Hangossa työskentelevä professori Harri Kuosa.

Uusi sivusto puffaa luonnontieteitä

Elämme marxilaisessa yhteiskunnassa! No niin, nyt annan ideologisten herä-tyskellojen pirinän laantua hetkisen

verran, jotta voin jatkaa.Marx kertoo Pääomastaan, että ”teokseni

lopputarkoituksena on löytää nyky-yhteis-kunnan liikkeen taloudellinen laki”. Tie-deyhteisössä vallitsee laaja erimielisyys siitä, löysikö Marx sitä tai onko sitä edes olemassa löydettäväksi. Suomen hallitus näyttää sen kaikesta huolimatta löytäneen.

Valtapuolueiden käyttämä vastuullisen politiikan retoriikka antaa ymmärtää, että on

olemassa vain yksi oikea tapa toimia ja syväl-lisessä

viisaudessaan sen tietävät vain vallassa olevat harvat. Opposition tai esimerkiksi mielen-osoittajien toiminta on siis lähtökohtaisesti populistista ja vaarallista. Jos masentumisen uhalla erehtyy käyttämään järkeä, on ajatus vaihtoehdottomuudesta toki järjetön.

Onko siis mikään ihme, että oikeisto-populistinen puolue nähdään seuraavassa hallituksessa? Suomalaiset ovat imeneet nationalismin jo lapsina Valion maidosta sekä muista suomalaisuuden rakennuspalikoista, kuten nyt vaikka talvisodasta. Meijeriyrityk-sen brändi suomalaisena on niin vahva, että jopa porvaripääministerin oli pakko rajoittaa vapaata kilpailua suosimalla sen maitoa.

Kun muutos huimaa, on nationalismiin helppo tarttua. Oikeistopopulismi ei ole uto-pistista, vaan se haluaa välttää kaiken muutok-sen ja säilyttää turvallisen nykytilanteen – no, ilman erivärisiä ulkomaalaisia, homoja ja vihreitä tietenkin.

Tavoitteena olevaa vanhaa hyvää ei ole itse asiassa koskaan ollut olemassa. Heidän homoista, ulkomaalaisista ja vihreistä vapaata Suomeaan ei ole koskaan ollut. Ympäristöajat-telu sikisi viimeistään kansallisromantiikan myötä, siirtolaisuuden alku häviää historialli-sen tiedon ulottumattomiin ja Touko Laak-sonen, eli Tom of Finland löysi jatkosodan aikaan seksiseuraa niin suomalaisista kuin saksalaisistakin asetovereistaan, ja sodan jälkeen myös neuvostoliittolaisista.

Moni ei ehkä tiedä, että pyörä keksittiin Amerikassakin ennen kuin manner ”löydet-tiin” . Elinkeinoja helpottamaan ei pyörää tosin älytty valjastaa, vaan niitä löytyi vain lasten leluista. Yksi selitys tälle on prekolum-biaanisten amerikkalaisyhteiskuntien vahva autoritaarisuus. Vaihtoehdottomuus ei ruoki keksintöjä.

Eikä vastuullisen retoriikan politiikka tosi-aan näytä olevan kovin kestävää pitkän päälle. Isänsä kadottua hetkeksi näyttämöltä vetosi Saif al-Islam Gaddafi vihaisiin libyalaisiin: ”Veljet, pelissä on 200 miljardin dollarin projektit.” Kansan olisi pitänyt tajuta, että Gaddafit tietävät heitä paremmin. Mutta ei se tajunnut, suuttui vain enemmän.

Pasi Huttunen

Tuhoisaa paskapuhetta

Kolumni | Vastuuta

”Opposition tai esimerkik-si mielenosoittajien toimin-ta on siis lähtökohtaisesti populistista ja vaarallista.

Joensuun Opiskelevien Porvareiden Teemu Mylläri-nen vaati edellisessä Uljaan numerossa yhdistyksineen käteisautomaattia Joensuun kampukselle. Tavoite kuului Oikeiden listan vaaliteeseihin viime edusta-jistovaalien alla. Toisinaan olen ollut sitä mieltä, että vaaliohjelmista tulisi lukemisen nopeuttamiseksi pois-taa tavoitteet joista kukaan ei ole eri mieltä, mutta olen ilahtunut siitä, että Jopo alkoi edistämään kaksi vuotta sitten vaaleissa julistamaansa tavoitetta mielipidekir-joituksellaan. Käteisautomaatti olisi opiskelijan arkea merkittävästi helpottava tekijä.

Suomessa pankkiautomaattiliiketoiminnassa ei esiinny kovinkaan voimakasta ketjujen välistä kilpailua ja tällä hetkellä johtava markkina-asema on Automatia Pankkiautomaatit Oy:n Otto-automaateilla. Eurocash Finland Oy ei ole toistaiseksi laajentanut Nosto-auto-maattejaan Joensuuhun. Automaatin kustannuksien kattamiseksi nykyisellä korkotasolla ja ylläpitokus-tannuksilla tarvitaan keskimäärin 300 nostoa päivässä myös pyhinä. Pääsääntöisesti vaikutusalueella tulisi olla noin 2500 kotitaloutta, mutta ihmisten liikkuvuus ja kaupallisten palveluiden määrä vaikuttaa kannatta-

vuuteen suuresti. Automatia ei ole tähän saakka katsonut Joensuun

kampusta kannattavaksi alueeksi ja maksukorttien määrä on vähentänyt käteisen rahan käyttöä viime vuo-sina huomattavasti. Kuopion kampuksella on sijainnut automaatti, joka poistettiin kannattamattomana. Jo-ensuun alueella sijaitsee nykyisellään 21 automaattia. Näistä 13 ylittää kannattavuusrajan ja yksi on kapasi-teettinsa rajoilla.

Koska tavoite on hyvä ja itsekin olisin monesti ilahtunut kampusalueen automaatista, pyytäisinkin Jopoa jatkoideoimaan, millä toimenpiteillä ISYY:ssa tai yliopiston hallinnossa tehokkaimmin edistettäi-siin pankkiautomaatin investointipäätöstä Joensuun kampukselle, vaikka liiketaloudellinen kannattavuus olisikin vähän niin ja näin.

Kirjoituksessa esitetyt lukumääräiset arviot perustuvat Automatian

lausuntoon.

Jussi AiraksinenVihreä edustajistoryhmä

Uljas ja edeltäjänsä ovat pariin otteeseen tarttu-neet biologian opintoihin kuuluvien eläinten pre-parointikurssien pakollisuuteen. Biologian pää- ja sivuaineopiskelijoille pakollisia eläinpreparointi-kursseja on yksi, eläinmorfologian ja -systematiikan harjoitukset. Eläimet ovat lopetettuja, laitoksella kasvatettuja rottia, henkilökunnan kalastamia kaloja ja esimerkiksi auton alle jääneitä supikoiria. Aineen-opettajaopiskelijoille pakollisella eläinfysiologian ja histologian kurssilla käytetään myös eläviä eläimiä, esim. tutkitaan vesiputkessa uivan kalan hapenkulu-tusta vesinäytteistä. Kalan stressiä vähennetään mm. peittämällä läpinäkyvä putki. Lisäksi kukin työpari lopettaa kaksi kalaa tutkimuksia varten.

Harjoitukset eivät lainsäädännön mukaan ole eläinkokeita. Eläinkoe on toimenpide, jossa eläimelle aiheutuu vähintään neulanpistoon verrattavaa kipua. Tällaiseksi ei lueta esimerkiksi lopettamista sallitulla menetelmällä ja kudosten keruuta kuolleesta.

Mieltään ilmaisseita opiskelijoita on vuosien varrella ollut harvakseltaan. Vuoden 2007 artikkelin julkaisemisen jälkeen biologian ainejärjestö Mikrovil-lus ry kutsui opetuksen muuttamisesta kiinnostuneet keskusteluun. Kukaan ei saapunut. Ilmeisesti asia ei yleisesti vaivannut? 11.10.2010 julkaistun Hanna Savisaaren ”Leikkele koe-eläin jos tahdot maisteriksi” -artikkelin johdosta avattiin keskustelu ainejärjestön foorumilla. Sen perusteella kurssit eivät vaivaa pää-osaa edelleenkään.

Artikkelia moitittiin yksipuoliseksi ja provosoivak-si. Haastateltujen kokemus biologian opiskelusta oli noin 6 viikkoa. Heiltä oli liian aikaista kysyä, olisiko eläinten käytölle vaihtoehtoja ja miten tärkeäksi kurssi koetaan. Näkemyksiä olisi voinut kysyä vaikka vuosikausia opettajina tai tutkijoina toimineilta ihmisiltä. Vetäjiltä ei kysytty syitä eläinten käyttöön, hyötynäkökulmia, ja mitä tapahtuisi jos eläinten käyttö lopetettaisiin. Biologian lehtori Juha Asikai-nen vastaa: ”Aidon eläinmateriaalin käyttö auttaa ylivertaisesti opiskelijaa hahmottamaan eläinten rakenteet ja esimerkiksi niiden elimistöjen toimin-nan. Se vain on fakta. Biologi nyt viimeiseksi saisi vieraantua todellisesta elämästä!” Hän on kuitenkin antanut preparoinnista eettisistä syistä kieltäytyvien suorittaa harjoitukset seuraamalla vierestä muiden työskentelyä.

Sekä opetushenkilökunta että opiskelijat kokevat preparoinnit tärkeiksi biologisen asiantuntemuksen saavuttamiseksi. Uusien suoritustapojen järjestämi-seen yksittäisille opiskelijoille tuskin on resursseja. Mikrovillus ry on selvittänyt biologian opiskelijoiden mielipiteitä eläinten käytöstä kurssiopetuksessa. Vastustus on ollut vähäistä ja preparointi herättää pääosassa opiskelijoita vain uteliaisuutta ja oppimi-senhalua.

Mikrovillus ryBiologian ainejärjestö

Kampus houkuttelevaksi automaatille

Vastine artikkeliin ”Leikkele koe-eläin jos tahdot maisteriksi”

Debatti

8 Uljas 3 | 11. 3. 2011 9Uljas 3 | 11. 3. 2011

Perussuomalaisilta keppiä ja porkkanaa opiskelijoillePerusuomalaisten Täysmuutos- ryhmä vaatii, että ”Korkeakoulututkinnon suo-rittamista nopeutetaan muun muassa si-tomalla opintoraha suoritettuihin opin-topisteisiin ja opiskelun etenemiseen.” Lisäksi ryhmä haluaa lisätä opintorahan kannustavuutta poistamalla tulorajat.

Tulorajojen poistaminen on selkeä vaatimus, mutta mitä ryhmä tarkoittaa opintorahan sitomisella suoritettuihin opintopisteisiin? Opiskelijan täytyy jo nykyisellään suorittaa lukuvuoden aikana tutkintoon kuuluvia opintoja

keskimäärin vähintään 4,8 opintopistet-tä tukikuukautta kohti. Elokuun alusta vaatimus nousee viiteen opintopistee-seen.

Täysmuutos-ryhmän vetäjä, uusi-maalainen yrittäjä Timo Rope latoo tiskiin ryhmän mallin täsmällisesti ja ytimekkäästi. Ryhmä haluaa sitoa opintotuen indeksiin tasokorotuksen jälkeen, poistaa tulorajat ja kohottaa tuntuvasti tukikuukautta kohti vaaditta-vaa opintopistemäärää.

Käytännössä Täysmuutoksen mallis-

sa opiskelijan olisi ilmeisesti suoritet-tava keskimäärin 6,7 opintopistettä tu-kikuukautta kohti. Nykyisen opintojen etenemisvaatimuksen mahdollistama rauhallisempi ja erilaisia elämäntilantei-ta huomioiva opiskelutahti ei Täysmuu-tos-ryhmälle ole hyväksyttävä.

”En missään nimessä halua kurjistaa, vaan kannustaa. Normisuorituksella tutkintoon pitää tulla rahoitus, mutta ei voida ajatella, että yhden tutkinto maksaa kolme kertaa enemmän kuin toisen. Tutkinto pitää suorittaa viidessä

vuodessa ja opintotuki pitää sopeuttaa tähän. Itse suoritin aikoinaan ekonomin tutkinnon vuodessa ja kahdeksassa kuukaudessa”, Rope toteaa.

Rope oikeuttaisi opiskelijan myös saamaan tuen täysimääräisenä viideltä vuodelta, vaikka tämä valmistuisi nope-ammin.

”Meillä voisi olla tutkintokohtainen raha ja sitten olisi kysymys vain siitä, kuinka nopeasti sen pystyy hanskaa-maan.”

Pasi Huttunen

Itä-Suomen yliopiston kampuskirjaston kaukopalvelun hinta on noussut. Vuonna 2010 opiskelijat ja henkilökunta maksoivat kaukolainasta 11,60 euroa. Vuoden 2011 alusta alkaen vastaava hinta on 12,70 euroa.

Kirjastosta asiaa kommentoitiin tiedot-teella. Vastaajina olivat palvelupäällikkö Arja Juntunen asiakaspalveluista ja palvelupääl-likkö Marja Maijala sisäisistä palveluista. Uusi yliopistolaki ja yliopistojen muuttunut taloudellinen asema on tiedotteen mukaan tuonut muutoksia myös kirjaston toimintaan. Tämä näkyy esimerkiksi kirjaston palvelu-jen hinnoittelussa ja siinä, että kirjaston on yliopiston hallituksen päätöksen mukaisesti tuotettava voittoa.

Kirjaston tällä hetkellä voimassaoleva hin-nasto on valmisteltu ja hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 16. joulukuuta 2010 ja hinnas-ton on vahvistanut yliopiston talousjohtaja. Hinnasto hyväksyttiin yliopiston talousyksi-kössä joulukuun lopussa.

Yliopiston ohjeen mukaan hinnoittelussa on huomioitava välilliset ja välittömät kustan-nukset. Näitä ovat esimerkiksi henkilö-, laite-, ja tilakustannukset. Tiedotteessa mainitaan, että jos toisesta kirjastosta tilataan aineistoa UEF:n kirjaston asiakkaalle, aineiston lähettä-vä kirjasto laittaa laskun UEF:lle.

Ylioppilaskunnan sosiaali- ja koulutuspo-

liittinen sihteeri Pekka Koivaara ei hinnan-korotusta liiemmin kommentoinut.

”Voi olla, että opiskelijoiden kannattaa kaukolainata jatkossa kirjansa kaupunginkir-jastoista eikä yliopiston kirjastosta”, Koivaara pohtii.

Opiskelija voi siis halutessaan säästää käyttämällä kunnallista kirjastoaan, jossa kaukolaina yleensä maksaa vähemmän. Jos esimerkiksi ha-luaa tenttikirjan vaikka Tampe-reelta, sen saa todennäköisesti edullisemmin kaupunginkirjas-tosta.

Kaukolainaus muissa kirjastoissa

Joensuun kaupunginkirjasto 7–10 €Kuopion kaupunginkirjasto 9 €Jyväskylän yliopiston kirjasto 7 €Tampereen yliopiston kirjasto 7 €Helsingin yliopiston kirjasto 7 €

Hinnat Tampereella ja Helsingissä opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Lähde: Kirjastojen palveluhinnastot

Kaukopalvelun hinta yliopiston kirjastossa on 12,70 euroa, opiskelija voi säästää käyttämällä esimerkiksi kaupunginkirjastoa. Itä-Suomen kauko-lainojen hinta on reilut viisi euroa muiden yliopistojen hintoja kalliimpi. - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Kirjaston kaukolainan hinta noussut

4Uutinen #

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Ajassa

Heidi Komulainen

Pienipienemmänpuolella

Sosiaalityöntekijä (YTM), Kuopioheidikomulainen.vas.fi

ilmoituksen maksaa ehdokkaan tukiryhmä

KTM, Viljamin ja Vilma-Liisan äiti,Koulutuspolitiikan tuntija

Opiskelijoiden tulorajaa nostettava eikä työnteosta saa rangaista!

Ajatteletko samoin? www.tiina-liisa.fi p. 041 505 4779 tiina-liisa@jippii.fi

Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin puheenjohtaja, eläinlääkäri

Yliopiston ja KYSin yhteistyön puolesta!

Lue lisää:www.eestila.fip. 0500 275 689markku.eestila@iisalmi.fi

Tiina-Liisa LiukkonenMarkku Eestilä

K a n s a n e d u s t a j a e h d o k k a a t 2 0 1 1 P o h j o i s - S a v o

Kirjastoamanuenssi Tero Heiskasen mukaan Itä-Suomen yliopis-toon on tilattu vuodessa noin 2300 kaukolainaa. Muualle kaikilta kolmelta kampukselta on tilattu 3300 nidettä vuodessa. Ennen elekt-ronisten aineistojen tuloa kaukolainoja tilattiin pelkästään Kuopioon noin 10 000 vuosittain.

”Meillä voisi olla tutkintokohtainen raha ja sitten olisi kysy-mys vain siitä, kuinka nopeasti sen pystyy hanskaamaan.

10 Uljas 3 | 11. 3. 2011 11Uljas 3 | 11. 3. 2011

Ajassa”Ihmisellä on oppimisen halu, halu tehdä enemmän

ja enemmän, ja käyttää omaa päätään

12 Uljas 3 | 11. 3. 2011 13Uljas 3 | 11. 3. 2011

Kun Poikkimäen ikätoverit kirjoittivat ylioppilaaksi, hän valmistui lähihoitajak-si. Hän suoritti sosiaali- ja terveysalan perustutkin-

non vuonna 1998 Rovaniemellä. Ennen tämänhetkistä yliopisto-opiskelua hän ehti työnteon lisäksi suorittaa loppuun kesken jääneen lukion ja synnyttää kolme lasta.

”Koko ajan oli ollut mielessä se, etten halua tehdä perushoitotyötä. Halusin jotain lisää, mutta en varsinaisesti koko-naan uutta alaa. Vaikka taka-ajatuksena oli ollut jo kauan lähteä uudelleen opiskelemaan, lopullinen päätös syntyi nopeasti”, Poikkimäki muistelee.

Poikkimäen mukaan lähihoitajat työl-listyvät parhaiten vanhustyöhön.

”Vanhustyö se ei ole mielestäni niin innostavaa. Viimettäin olin töissä päi-väkodissa. Sieltä sain ajatuksen lähteä opiskelemaan juuri lastentarhaopetta-jaksi. Erikoistuin lähihoitajana lapsi-, nuoriso- ja perhetyöhön eli kiinnostuk-set pyörivät samalla alalla, katsantokan-ta vain vaihtelee”, hän toteaa.

Kun työelämä ei vastannut Poikkimä-en odotuksiin, hän päätyi opiskelemaan

varhaiskasvatustiedettä Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselle. Työelämässä hän ei tuntenut lähihoita-jana saavansa organisoida riittävästi.

”Riippuu työpaikasta, miten työn-tekijöihin suhtaudutaan, mutta joskus lähihoitaja ei saa päättää edes sitä, minkä sadun lapsille lukee. Lastentar-hanopettajana saa päätäntävaltaa ja pääsee vaikuttamaan suunnitteluun ja toimintaan”, Poikkimäki painottaa.

Kodin sijainti ratkaisi lopulta sen, mihin Poikkimäki haki opiskelemaan. Kolmen lapsen äitinä hän ei voinut valita paikkaa liian kaukaa. Kotoa Juvalta ei ole Savonlinnaan kuin vajaan tunnin ajo-matka. Jotta opiskelutehot eivät valuisi hukkaan Savonlinnan ja Juvan väliä ajellessa, Poikkimäki hankki asunnon myös Savonlinnasta.

Opiskelu toisella paikkakunnalla on vaatinut Poikkimäen mieheltä ja lapsilta joustavuutta, mutta perhe on suhtautu-nut tilanteeseen positiivisesti.

”Välillä on ikävä ja lasketaan öitä. Silti on kaikkien edun mukaista, ettei tarvitse opiskella koko aikaa perheen keskellä. Mennä nyt vaatimaan kolmen pienen lapsen keskelle hiljaisuutta ja opiske-

lurauhaa. Välimatka on niin lyhyt, että kotiin on voinut mennä aina, jos äitiä tarvitaan”, Poikkimäki kertoo.

Kun Poikkimäki muistelee sitä, miltä opiskelun aloittaminen vajaa kolme vuotta sitten tuntui, syttyy hänen sil-miinsä innostunut tuike.

”Vähän jännitti. Ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä yliopisto-opiskelu on. En edes tuntenut montaa, keneltä kokemuksista olisi voinut kysyä. Mutta olin innoissani”, hän sanoo.

Poikkimäen mukaan vanhemmasta iästä on ollut opiskelussa sekä hyötyä että haittaa.

”Suhtautumistapa opiskeluun voi olla erilainen vanhempana kuin nuo-rempana. Opiskelussa on nyt selkeämpi tavotteellisuus. Tiedän mitä haluan! Mutta koen itseni vanhemmaksi ja väsyneemmäksi. Lukeminen ei onnistu enää yöllä. Nuoremmilla voi olla myös vertaisryhmiä enemmän ympärillä kuin vanhemmilla opiskelijoilla”, hän summaa.

Poikkimäen mielestä myös kokemus omista lapsista ja työelämästä on ollut hyödyksi alaa opiskellessa. Samaa ko-kemuspohjaa ei ole ehtinyt kertyä vielä

suoraa lukiosta tulleille.”Vaikka aloittaessa täällä osa opiske-

lijoista oli yli 10 vuotta nuorempia kuin minä, ikäero ei tuntunut yhtä suurelta kuin lukiossa, jossa muut olivat minua viisi vuotta nuorempia. Täällä olem-me enemmän samassa veneessä”, hän toteaa.

Tämän kevään jälkeen Poikkimäen kandin valmistuttua, hänen on mahdol-lisuus palata taas päiväkotiin.

”Hyvin mielelläni lähden nyt töihin, mutta tietenkin toivon, että saisin koko ajan alaan liittyvää koulutusta ja pysyi-sin ajan hermoilla. Olen sanonut, että minua ei saa päästää enää käytännön syistä opiskelemaan. Lisää opiskelemi-nen tarkottaisi sitä, että pitäisi lähteä vielä kauemmaksi kotoa.”

Mutta Poikkimäki myöntää: ”Erityis-pedagogiikka kiinnostaisi. Sosiaali- ja lastensuojelutyö myös, mutta se vaatisi opiskelua Kuopiossa saakka.”

Reilu kolmikymppinen ei siis ole lyö-nyt opiskeluaikeissaan viimeistä naulaa arkkuun.

”Ihmisellä on oppimisen halu, halu tehdä enemmän ja enemmän, ja käyttää omaa päätään”, Poikkimäki muistuttaa.

Juvalainen Päivi Poikkimäki, 33, vaihtoi teiniangsteissaan lukion ammattikouluun. Ensimmäinen ammatti ei onnistunut vaimentamaan opiskeluintoa. Väliin tehtiin kolmelapsinen perhe ja tänä keväänä Päivi valmistuu toiseen ammattiinsa, lastentarhanopettajaksi. Samaan aikaan toisaalla valtio rajaa opintoaikoja. Rajataanko samalla jotakin ihmisestä? Päivi ei ainakaan istu suoraan muottiin. - Selina Tuomaala, teksti & kuva

Oppimisen halu, valtion painajainen?

Vastakkainasettelu kärjistyy punavihreiden ja maahanmuuttokriitikoiden viskellessä toi-siaan vihapuheella. Maahanmuuttokriittiset on opetettu varovaisiksi uskonrauhapykälil-lä, mutta toisella puolella rajaa vielä haetaan.

Mikä vihassa kiehtoo niin, että Savukeidas suomentaa rajun vihatekstin varustettuna ihannoivalla esipuheella?

Jos vihervasemmistolainen homofeministi-illumi-naattien salaliitto olisi olemassa, sen pyhä kirja voisi olla Valerie Solanasin SCUM-manifesti.

Manifesti pursuu vihaa miessukupuolta kohtaan ja vaatii sen täydellistä alistamista ja tuhoamista. Hitlerkin jää kakkoseksi kansanryhmää vastaan kiihottamisessa. Solanasin mukaan mies on biologinen onnettomuus, ja kykenemätön vain vihaan, kateuteen, halveksuntaan, syyllisyyteen, häpeään ja epäilykseen. Moraali, uskonto, raha ja naisten saattaminen raskaaksi ovat miesten keino-ja pitää nainen alistettuna.

Solanasin visiossa joukko naisia (SCUM, eli Society for Cutting Up Men) ”voi ottaa maan haltuun vuodessa pistämällä systeemin paskaksi, valikoivasti tuhoamalla omaisuutta ja murhaamalla.” SCUM ”jatkaa tuhoamista, kunnes raha-työ–systeemiä ei enää ole” ja tuhoaa samalla miehet. Akuliina Saarikoski toteaa suomennokseen kirjoittamassaan esipuheessa, että teksti on täydellinen ja kysyy lukijalta, onko tämä valmis liittymään SCUMiin.

”Kustantajana oli vähän tiukkaa tarkistaa käännös-tä, kun kirjassa kehotetaan kuohitsemaan edustamani sukupuoli. Pyysin Saarikoskea kirjoittamaan esipuheen ja hän innostui, koska tunsi tekstin. Kustantamon idea on ruokkia keskustelua ja hirveydessään manifesti on kiinnostava”, Ville Hytönen Savukeitaalta toteaa.

Solanasin ajatuksiin voi välillä samaistua, vaikkei kannattaisikaan joukkotuhontaa. Tullessani hiljattain Kuopiosta Joensuuhun bussilla, tyhjensi viereisessä pen-kissä kolmekymppinen mies kaljalavaa vauhdilla. Soitet-tuaan äidilleen, että ”laita ruokaa valmiiksi, olen bussissa matkalla sinne”, hän soitti exälleen. Puhelusta kävi ilmi, että hän tuli oikeudenistunnosta Kuopiosta, koska oli ampunut viina- ja huumepäissään jotakuta päähän. Ase oli kuulemma mukana bussissakin. Siinä vaiheessa huoles-tuin hiukan.

Tilityksessään hän ryöpytti kaiken exänsä niskaan. Hän kuulemma ryyppäsi, käytti aineita ja oli ampunut ihmistä päähän vain, koska ei osannut elää ilman exäänsä. Välillä hän uhkaili jonkun ”Krisun” henkeä. Ero oli kuu-

lemma tämän syytä.Tuon tyypin perusteella kuva miehistä on lohduton.

Toisaalta se on dramaattisuudessaan yhtä helppo myydä kuin vaikka kuva länsimaita uhkaavasta terroristista islamin kuvana.

Hytönen toteaa, ettei kustannuspäätöstä tehdessään ajatellut mahdollisen kohun synnyttämää kassavirtaa.

”En usko, että kirja saa kauheasti näkyvyyttä. Tuskin siitä tulee taloudellinen menestys.”

Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian yliopisto-opettaja Mikko Saastamoinen hahmottelee artikke-lissaan tulkintaa neuroottisesta kansalaisuudesta, joka osaltaan selittää ääri- ja vihapuheiden nousua. Uusli-beralistisessa ajattelutavassa kansalaisuus ei määrity oikeutena saada suojaa yhteiskunnalta riskien varalta, vaan velvollisuutena huolehtia suojautumisestaan itse. Työttömyyden, epävarmojen työsuhteiden ja julkisen sektorin kestävyysvajeen ilmapiiri tekee neuroottiseksi. Pelko ja epävarmuus heijastuvat yksilön hyvinvoinnin lisäksi kulttuurin yleiseen ilmapiiriin.

”On puhuttu myös myöhäismodernista huimaukses-ta, jossa entinen turvattu keskiluokka kokee nykyisten epävarmuustekijöiden uhkaavan asemaansa. Vastak-kainasettelujen luominen ja kovat puheet ovat osaltaan identiteettityötä ja varmuuden hakemista. Neuroottinen kansalaisuus liittyy siihen, että uusliberaalissa hallinta-

mallissa yksilöllinen elämäntapa ja kilpailuhenkisyys esitetään mutkattomana. Ihmisten kokemus siitä ei ole yhtä ruusuinen”, Saastamoinen kertoo puhelimessa.

Oikeustieteen tohtori Ilari Hannulan mukaan ”sananvapaus ei oikeuta toimia, joiden tarkoituksena on tehdä tyhjäksi tai perusteettomasti rajoittaa jotain muuta sopimuksissa turvattua oikeutta tai vapautta.”

Tuomion saa kirjoittamalla blogissa, että ”ohikulki-joiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen ovat somalien kansallinen tai geneettinen erityispiirre” ja syyttämällä Muhammedia pedofiiliksi. Solanasin mukaan mies on kä-velevä dildo, obsessoitunut panemisesta, pillukateudesta kärsivä ja haluaa tytärtään seksuaalisesti. Oikeusjuttu lienee jo vireillä.

”Savukeidas edustaa stålbergilaista ajatusta kansansi-vistyksestä. Vaientamisen sijaan on parempi, että äänet kohtaavat”, Hytönen kuittaa.

Lähteet:

Valerie Solanas (suom. Suvi Auvinen). SCUM-manifesti. Savukeidas 2011.

Mikko Saastamoinen. Aktiivisen kansalaisuuden vastatulkintoja. Neu-

roottinen ja hylätty kansalaisuus. Teoksessa Jani Kaisto ja Miikka Pyykkö-

nen (toim.). Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä.

Gaudeamus 2010.

Ilari Hannula. Vihapuhe uudistuvassa rikoslainsäädännössä. Ihmisoikeus-

päivän seminaari vihapuheesta 10.12.2010.

Savukeidas vie keskustelun ruokkimisen lain rajamaille stålbergilaisessa hengessä. Neuroottisessa yhteiskunnassa epävarmuus saa vastapuolet kaivautumaan poteroihinsa. - Pasi Huttunen, teksti & kuva

Pelokas ostaa vihan

Valerie Solanas (1936-1988) kiehtoo ehdottomuudessaan. SCUM-manifestin julistus on, että miehiä ei tarvita. Heistä, ja heidän luomastaan uskonnosta ja taloudesta on päästävä eroon.Solanas joutui ilmeisesti isänsä seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. SCUM-manifestin ohella hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän ampui Andy Warholia sekä häntä tapaamaan tullutta Mario Amayaa vuonna 1968. Warhol loukkaantui vakavasti ja Amaya lievemmin. Ase jumittui, kun Solanas yritti ampua Warholin manageria Fred Hughesia.Elantonsa Solanas hankki kerjäämällä ja myymällä tekstejään sekä itseään. Elokuvaura ei lyönyt leiville; Warhol maksoi hänelle sivuroolista elokuvassa 25 dollaria. Solanas kuoli 52-vuotiaana keuhkokuumeeseen sanfranciscolaisessa köy-

häinhotellissa. Solanas hämmentää perusteellisesti feminismin kenttää. Hä-nen mukanaan liikkeen uranuurtajiksi on laskettava esimerkik-si 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Yhdysvalloissa vaikuttaneet Gertie Miller, Bertha Heyman ja Belle McDonald. Miller oli prostituoitu, joka ryösti asiakkaitaan, Heyman vietteli miehiä päästäkseen käsiksi näiden omaisuuteen ja McDonald oli am-mattimainen myymälävaras. Itsenäisiä ja voimakastahtoisia naisia Solanasin tapaan.

Lähteet:

http://www.womynkind.org/valbio.htm

Ricky Jay. Grifters, Bunco artists & Flimflam Men. Wired, helmikuu

2011.

Kainalo | Lyijyä miehille

Se Warholia ampunut nainen

”Kustantajana oli vähän tiukkaa tarkistaa käännöstä, kun kirjassa kehotetaan kuohitsemaan edustamani sukupuoli.

14 Uljas 3 | 11. 3. 2011 15Uljas 3 | 11. 3. 2011

”Jos osaa lukea Wikipediaa, tietoon voi luottaa. Täytyy ymmärtää, ettei kyseessä ole staattinen kirja, vaan se muuttuu koko ajan”, kertoo Wi-kipedian Suomen lehdistökontakti

Timo Jurinki. Kuten hyvin tiedetään, netissä toimivaan vapaaseen sanakirjaan voi jokai-nen luoda uusia artikkeleita tai lisätä tietoa vanhoihin. Juringin mukaan artikkeleiden luotettavuus perustuu kollektiivisuuteen.

”Historialehdet löytyvät jokaisesta artikkelista. Niitä kannattaa tarkkailla. Jos artikkelia ei ole muokattu vuoteen, niin voi ajatella, ettei kenelläkään ole ollut nokan koputtamista asiaan.”

Wikipediaan ei kannata mennä lukemaan artikkeleita suorana faktatietona. Koska koko palvelun luotettavuus perustuu monen eri muokkaajan luomaan kokonaisuuteen, kannattaa tarkkailla myös muokkausten määrää. Jos artikkelia on muokannut vain yksi henkilö, se voi olla yhden henkilökoh-tainen näkökulma aiheeseen. Luotettavassa artikkelissa on lähdeviittauksia, joita kannat-taa myös tutkia.

Kun etsii tietoa Wikipediasta, tarvitsee Juringin mukaan erityistä lukukykyä.

Sanakirjaan tulee myös väärää tietoa ja ”puhtaana pito”

tapahtuu va

paaehtoisvoimin. Wikipedia on joillekin harrastus, jonka parissa halutaan käyttää

aikaa. Toiset luovat tietoa ja toiset valvovat tiedon oikeellisuutta.

Joskus voidaan päätyä muokkaussotaan, kun aihe on ajankohtainen tai on muuten vain olemassa kaksi eri näkökulmaa. Silloin artikkeli voidaan lukita ja pakottaa ihmi-set keskustelemaan ennen muokkausta. Ajankohtaiset aiheet voivat saada tuhansia lukijoita lyhyessä ajassa ja yleensä myös silloin artikkeli lukitaan.

”Kun Lordi voitti Euroviisut, Lordi-artik-keli alkoi täyttyä jippii huudoista”, Jurinki muistelee.

Mikko Manninen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta kertoo, että yritys pääsee sosiaalisessa mediassa asiakkaiden luokse. Mies on sosiaalisen median kehitty-mishankkeen Mopalin projektipäällikkö. Hän selvittää työkseen yritysten mahdollisuuksia sosiaalisessa mediassa. Mitä muuta kuin il-maista mainontaa sosiaalinen media tarjoaa yrityksille? Ainakin sieltä tavoittaa kohde-ryhmänsä, maksavat asiakkaat. Sosiaalisessa mediassa harjoitetaan asiakaspalvelua.

”Asiakaspalvelu ei ole markkinointia, vaan oikeasti kaksisuuntaista. Asiakas saa hyvän mielen ja positiivisen mielikuvan yri-tyksestä. Yritys saa näkyvyyttä ja palautetta asiakkailta.”

Yritys saa myös tavoittelemaansa taloudellista hyötyä, jos osaa toimia oikein esimerkiksi Facebookissa. Taloudellinen hyöty tulee välillisesti.

”Esimerkiksi ABC Newsin nettisivujen kävijämäärä kasvoi 190 prosenttia sen jälkeen, kun yritys lisäsi tykkää-nappeja Facebookiin”, Manninen kertoo.

Mitä enemmän nettisivuilla on kävijöitä, sitä kalliimpia mainospaikat ovat ja siten

tuotteesta saa enemmän hintaa. Manninen kertoo, että tavoitteena

sosiaalisessa mediassa yrityksellä pitäisi olla vuorovaikutteisuus ja keskusteleva asiakaspalvelu. Kaikki yhteisön jäsenet eivät osallistu aktiivisesti, mutta oikeita osallistu-jia ja brändin puolestapuhujia on. Tykkääjälle annetaan mahdollisuus kurkistaa kulissien taakse ja se luo tunteen, että on päässyt lähem-mäksi yritystä.

Tykkääjä halutaan sitoa brän-diin tiukemmin kiinni. Manninen vertaa Facebook-sivujen materiaa-leja DVD-elokuvien ekstramateri-

aaleihin. Asiakkaan pitäisi saada lisä-arvoista sisältöä, mitä esimerkiksi

perinteinen tv-mainonta ei tarjoa.Yritykset yrittävät Juringin mukaan

aika ajoin ujuttaa Wikipediaan piilo-mainontaa omista tuotteistaan. Sellaiset

artikkelit poistetaan heti, kun ne paljas-tuvat tai virhe huomataan. Esimerkiksi

artikkeli terveysvaikutteisista ainesosista voi paljastua piilomainonnaksi, jos artikke-lissa ei ole asianmukaisia lääketieteellisiä lähdeviittauksia. Wikipediassa salainen mainonta on yritys vaikuttaa kuluttajaan ilman, että hän tiedostaa yritystä. Sosiaali-sessa mediassa taas halutaan, että kuluttaja sitoutuu brändiin.

Voiko Wikipediaan luottaa, kun kaikkiin sen päivittäjiin ei voi? Onko se vain fundamentalistien temmellyskenttä ja yksi luku yritysten sosiaalisen median strategioissa? - Kaisu Salminen, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus

Muokkaussotiaja piilo-mainontaa

Tarina alkoi, kun astuin syksyllä Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi kulttuurintutkimuk-sen koulutusohjelmaan. Välivuonna tehdyt journalistiikan perusopinnot luettiin hyväksi. Sain kuulla, etten pääse käsiksi pääaineeni

mediakulttuurin ja viestinnän aineopintoihin, koska niihin täytyy hakea erikseen. Keväällä.

”Onnellinen päivä paratiisissa on päättymässä taas”, laulavat Sielun Veljet korvaani. Opiskelijan toimeentulo kyseenalaistetaan, kun tulee ongelmia esimerkiksi opin-tojen etenemisen kanssa. Järjestelmä onnistuu hankaloit-tamaan jo muutenkin vaikeaa tilannetta, kun opiskelija ei jostain syystä ole opintotuen arvoinen.

En murtunut, vaan päätin opiskella ahkerasti sivuainei-ta ja kaikkea pakollista. Vielä pari kuukautta sitten kiinnos-tavalta ja järkevältä tuntunut ympäristöoikeus oli kaikkea muuta kuin minua varten. Toiseksi sivuaineeksi haluan saksan kielen, johon täytyy hakea opinto-oikeus. Kaikki tuntuu vaikeutuvan ja pelkkä opintopisteiden ajattelu ahdistaa. Syksyllä olin päättäväinen, mutta tuo tunnetila on muuttunut jo päättämättömyydeksi. Kerään rohkeutta mennä opintotukineuvojan luo.

Kansaneläkelaitoksella ei ole mitään syytä puuttua te-kemisiini, opintotuki ilmestyy nätisti tilille joka kuukausi. Jos jatkan tuen nostamista, saan ensi syksynä selitellä te-kosiani. Opintotukipalveluista minulle on sanottu, että on mahdollista, että pääsisin kuin koira veräjästä. Haluanko laskea kaiken sen kortin varaan? Parin kuukauden tukien takaisin maksaminen ei liene kenenkään unelmatilanne.

Opintolainaa minä en ole vielä nostanut, joten mahdol-lisuuteni toimeentulotukeen ovat heikot. Sosiaalitoimessa

tiirataan tilitapahtumat ja kaikki muukin millintarkasti läpi. Joulukuussa eduskunta hyväksyi toimeentulotuen leik-kaamisen alle 25-vuotiaalta, joka on keskeyttänyt opinnot tai kieltäytynyt koulutuksesta. Tavoitteena on kannustaa nuoria opiskelemaan.

Opintotukineuvoja kertoo, että voisin hakea toiseen korkeakouluun keväällä. Jos saisin uuden opiskelupaikan, ei opintotuen nostamisessa keväällä olisi ongelmaa. Edel-lisen vuoden opintomenestys ei vaikuta tukeen uudessa paikassa. Kuulostaa kieltämättä houkuttelevalta.

Tukijärjestelmä voi kampittaa myös silloin, kun tukikuukaudet ovat loppuneet. Pidennystä tukiaikaan voi hakea oikeilla perusteilla. Esimerkiksi opintojen loppuvai-heessa oleva tukikuukaudet käyttänyt opiskelija voi olla vä-liinputoaja, siis ihminen, joka ei kuulu minkään tuen piiriin. Kelan nettisivuilta löytää hienoja sanamuotoja kuten ”jos ilmoittaudut työttömäksi, voit saada työttömyysturvaa” sekä ”vastavalmistuneena voit saada erilaisia tukia”.

”Jos itse katkaisee opintotuen, niin ei saa yleistä asumistukea. Joku raja pitää olla tukien hakemisessa”, opintotukineuvoja kertoo. Kela tekee hylkypäätöksiä vain kerran vuodessa. Olen lyöty. Minä tarvitsen töitä. Sisälmyksiä kalvaa, kun ajattelen itseäni syömässä lihaa poskien sisäpinnalta, kun muuhun ei ole varaa.

Opintotukineuvoja kuitenkin lupaa tarkistaa opinto-tukensa katkaisevan oikeuden yleiseen asumistukeen. Perjantai iltapäivänä puhelin soi.

”Tukea voi hakea. Käytäntöä on höllennetty. Opinton-sa keskeyttävän on mahdollista saada tukea perusteluil-la.”

Minua kehotetaan vielä tarkistamaan asia Kelan toi-

mistosta. Kelan nettisivut eivät kyllä anna minkäänlaista vinkkiä mahdollisuudesta yleiseen asumistukeen.

Työvoimatoimistoon ei ole menemistä, kun on opis-kelupaikka plakkarissa. Kansalaisen tueksi suunnitellut laitokset muuttuvat painajaiseksi.

Kun opiskelija sairastuu, hänen itsensä on tehtävä selvityksiä tilanteestaan. Täytyy tietää kuinka kauan aikoo olla sairaana, koska kaksi kuukautta on jonkinlainen raja-pyykki sairauspäivärahojen hakemiseen sekä opintotuen nostamiseen. Väärillä perusteilla ei tietenkään tukea saa hakea. Opintotukea saa nostaa siihen asti, kunnes sairaus-päiväraha alkaa juosta.

”Asumislisää voi silti saada, jos ei saa opintorahaa. Kela katsoo, että pitää olla koululta joku lausunto, että saa edelleen opiskella, vaikka ei edisty”, puhelimen päästä kerrotaan. Kuinka tämä tieto voi olla lähes päinvastaista kuin tähän mennessä saamani tieto? Asumislisän nosta-minen kuitenkin kuluttaa tukikuukausia, vaikka varsinais-ta opintorahaa ei vastaanottaisi.

”Jos keskeyttää opinnot, niin sitten voi saada yleistä asumistukea.”

Kelan asiakaspalvelija joutui tarkistamaan käytännön vielä toiselta henkilöltä. Itseäni hieman epäilyttää ja pelottaa se, että aina pitää tarkastaa joltakin toiselta. Jopa työkseen tukien kanssa painivalla on vaikeuksia menette-lyperiaatteiden ymmärtämisessä.

En löydä tilastoja tukiparatiisin ulkopuolisista, koska heitä ei ole erikseen merkitty. Ei sillä ole niin väliäkään, enemmän minua kiinnostaa oma selviytymiseni jäätäväs-tä talvesta. Jos sitä jostakin löytäisi ilmaisia paksuja lehtiä, joihin kääriytyä, kun sähköt katkaistaan.

Olen tippumassa valtion turvajärjestelmästä läpi, eikä se kuulu kenellekään. Alkaa epätoivoinen tulonlähteen etsintä, joka vie aikaa, voimaa ja loputkin musteet kynästä. - Kaisu Salminen, teksti & Jarkko Kumpulainen , kuvitus

Terveisiä tukihelvetistä

16 Uljas 3 | 11. 3. 2011 17Uljas 3 | 11. 3. 2011

Aika ottaa ohjat omiin käsiin?

18 vuoden jälkeen vastaat itse omista asioistasi. Myös raha-asioistasi ja vakuutuksistasi. Kun on aika ottaa ohjat omiin käsiin, löydät käytännölliset neuvot yhdestä osoitteesta: op.fi /memo

Yhdessä hyvä tulee.

Liity joukkoon!

Laajat opiskelumahdollisuudet Modernit oppimisympäristöt ja laadukas opetus

hakijapalvelut@uef.fi

www.uef.fi/hae

www.facebook.com/itasuomenyliopisto

Opiskelua kolmella kampuksella:Joensuu, Kuopio, Savonlinna

Haku 7.3.–12.4. 2011, yliopistohaku.fi

Itä-Suomen yliopisto– vahva, monitieteinen jakansainvälinenopiskelijan yliopisto

OJENNA KÄTESI. Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to klo 11–18, ke, pe

klo 10–16 • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

VERENLUOVUTUS• Itä-Suomen yliopisto, ke 16.3. klo 9–14,

Kuopion kampus, Studentian liikuntasali• Savonia AMK, ti 22.3.2011 klo 11–15,

Sairaalakadun kampus, liikuntasali, Sairaalakatu 6-8• Savonia AMK, ti 5.4.2011 klo 11–15,

Opistotien kampus, liikuntasali, Opistotie 2

Tervetuloa!

Pohj

ois-

Karja

lan

vaal

ipiir

i. Ilm

oitu

ksen

mak

saja

: Pek

ka R

avin

tuki

ryhm

ä

Ehdolla jo ylioppilas-kunnan vaaleissav. 1972 Joensuussa

Pekka Ravipuh. 050 512 1970pekka.ravi@eduskunta.fi www.pekkaravi.fi

kansanedustaja,Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

FacebookissaPekka Ravi eduskuntaan

18 Uljas 3 | 11. 3. 2011 19Uljas 3 | 11. 3. 2011

Supon ensilevyn Piiskaa ilmaan kuvion läpikuuntelu jättää mielikuvan. Siinä on savolainen maaseutu ja kesäyö. Toyota Co-rolla kaahaa hiekkatietä, kyydissä kolme pikkurikollista, päät ovat piristä kiivaina. Renkaat kääntyvät mutkassa sivuluisuun. Poliisiauton sireenit killuvat taustapeilis-sä. Suun pielessä tirisee huumorin virne.

”Supo syntyi silviisiin, kun vuonna 2006 alkoi pyöriä mielessä, että pitäisi tehdä kunnon vanhan liiton jytärockia. Aloimme pyöritellä aihioita Kuopiossa rumpali JP Hautalammen kanssa ja sieltä alkoivat löytyä riffit. Sitten tuli mukaan Petteri Tikkanen laulamaan”, bändin isä ja basisti Arvi Hasu kertoo.

Hasun mukaan vahvat savolaisjuuret omaavan bändin syntyhetkinä kuuntelus-sa oli tiuhaan Mötörhead ja Bon Scottin aikainen AC/DC, ja sen kuulee. Levy ilmestyi maaliskuun yhdeksäs ja vinyyli-versio huhtikuun puolessa välissä. Hasun omaan musiikilliseen historiaan kuuluvat muun muassa yhtyeet Rubik ja Astro Can Caravan ja nykyisin Astrid Swanin yhtye. Rumpali JP hautalampi on puolestaan vai-kuttanut muun muassa Cosmo Jones Beat Machinessa ja laulaja Petteri Tikkanen tunnetaan rockräyhäävästä Black Peider hahmostaan sekä Sarjakuva Finlandian viime vuoden voittajana.

Supo on genrensä bändeistä poikkeuk-sellinen ainakin kahdella tapaa. Ensinnä-kin live-kokoonpano on trio, johon kuuluu basso, rummut ja laulu. Toisaalta vastaa-vaa kuulee myöskään harvemmin suomen-kielellä. Elvistely ja kukkoilu äidinkielellä tuo väistämättä mukaan myös komiikkaa, mutta samalla vinoa uskottavuutta.

”Tekstejä on funtsittu Petterin kanssa paljon. Lemmy ja Bon Scott ovat suosik-kisanoittajia ja niillähän se rehvastelu menee aina juuri vähän yli. Samalla ei pidä myöskään ottaa itseään liian vakavasti”,

Hasu selventää pääasiassa Tikkasen sa-noittamia kappaleita.

Supo aloitti englanninkielisenä, mutta vaihtoi pian kotimaiseen.

”Biiseissä kuuluu varmasti iisalmelai-nen kulttuuri ja huumorintaju. Esimer-kiksi kappaleen Pakosalla taas puheosuus aiottiin ensin tehdä gospelina, mutta sitten tajusimme, että emmehän me tiedä siitä mitään. Olemme alun perin iisalme-laisia turakaisia, joten ev.lut. se on meidän hommamme.”

Levyllä vierailee kitaristina Timo Kä-märäinen, mutta keikoilla kitaraa ei juuri näy. Basson Hendriksiksi tituleeratun Hasun teutarointi onkin livenä näkemisen ja kuulemisen arvoinen.

”Pohja-ajatus on, ettemme käytä efektejä, vaan jos vedetään särölle, niin ve-detään vanhat Marshallit ruvelle. Toisaalta bassovetoisuus tuntui mielenkiintoiselta haasteelta”, Hasu tarkentaa.

Pelekääkö Supo polliisia?”Ei. Mutta vähän silleen, että joo. Tuo

pikkurikollisuus ei ehkä ole omakohtais-ta, mutta siitä saa hyvin veistettyä. Supo on myös aika leppoisa, vähän kuin Sepi. Tietysti poliisin nähdessä aina vähän ehkä hätkähtää. Ei Supo varsinaisesti pelota, mutta Krp kyllä”, Hasu haparoi kohdatessaan helvetin huonon kysymyk-sen.

Jarkko Kumpulainen

Supo esiintyy Henry’s Pubissa 16. maaliskuuta.

Kulttuuri

Kuu kiurusta kesään, Mötörheadista Supoon

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntamaantie-teen opiskelija Jani Lukkarinen vie touko-kuussa joensuulaista talonvaltaustietoutta pohjoismaalaisten maantieteilijöiden kon-ferenssiin Roskildeen. Lukkarisen pitämä esitelmä käsittelee Joensuun keskustassa si-jaitsevan Väen talon kahden vuoden takaista valtausta ja se pohjautuu hänen vastikään valmistuneeseen graduunsa.

”Osallistuin konferenssiin kävijänä kaksi vuotta sitten Turussa ja päätin tällä kertaa kokeilla onneani esitelmän kanssa”, Lukkari-nen kertoo.

Hän sanoo päätyneensä aiheeseen alun perin omien aktivistijuuriensa takia, mutta myös kiinnostavien yhteiskuntakritiikkiin liittyvien teoreettisten lähtökohtien ansios-ta. Talonvaltausosuus on kuitenkin vain yksi

osa varsinaista tutkimusta, joka käsittelee laajemmin hallintaa ja tilallista konfliktia.

”Kyllä sitä ihan graduntekijöidenkin kan-nattaa konferenssipuhujaksi pyrkiä”, lisää Lukkarinen ja kertoo esitelmöivänsä samas-ta aiheesta myös muun muassa Tampereen Sosiologipäivillä maaliskuussa.

Niko Salovaara

Joensuulainen talon-valtaus esillä Roskildessa

Mirel Wagnerin ja Eleonoora Rosenholmin uutukaiset ovat molemmat synkkiä, mutta toinen väistää kuolemanvaka-vuuden leikkisyydellä. Kaunista kuultavaa kumpikin.Nimeään kantavan esikoisensa julkaisseen Mirel Wagnerin äänessä kuuluu hänen 23 ikävuottaan syvempi kokemus. Ilmaisuvoimainen ja tavatto-man kaunis ääni saa hienosti tilaa vanhan liiton blues-maise-miin sukeltavassa pelkistetyssä äänimaailmassa.Eleonoora Rosenholmin tuore Hyväile minua pimeä tähti on sanoituksiltaan kuin pervers-si iltasatu, joka johdattelee kummallisiin ja pelottaviin painajaisuniin. Kontrastia tuo kokeileva ja leikkisä kokonai-suus, joka ei säikäytä luotaan edes yli kahdeksanminuuttisel-la avauskappaleella.

Mirel Wagner: s/t. Kioski 2011.

Eleonoora Rosenholm: Hyväile minua

pimeä tähti. Fonal Records 2011.

Joose Keskitalon ja Kolmannen maailmanpalon Maan näkyjä on ääripäiden 15 kappaleen levy. Se tarjoaa kaunista folk-poppia, kuraa, seisauttavan kertomuk-sen veteraanin sotakokemuk-sista sekä jatkotarinan edelli-seen kuolleiden vastustajien näkökulmasta, ja kun tähän lisä-tään progahtavia äänimaisemia, joista toiset ärsyttävät ja toiset sykkivät kuin suloinen mandala ja sekaan heitetään Keskitalolle ominainen minimalistisen rujo rytmisoundi, on koossa Maan Näkyjä -levy. Se toimii. Kuunte-luun jäävät ainakin ”Kun kuljet rakkauden kivistä tietä” ja ”On hyvä että olet surullinen”.

Kaksi kaunista synkkää

Sisältää ääripäitä

Näyttää Facebookilta, sisältää tiedettä

Toukokuussa vuonna 2008 avatulla Reseachgate-yh-teisöpalvelulla on kovat tavoitteet. Siitä on tarkoitus muodostua tieteentekijöitä ympäri maailmaa yhdis-tävä portaali, jonka kautta yhteydenpito helpottuu ilman ajallisia ja paikallisia esteitä.

Ilmaispalvelu on jo hyvässä vauhdissa: sillä on noin 800 000 käyttäjää maailmanlaajuisesti ja se sisältää noin 35 miljoonaa artikkelia sekä noin 70 000 koko-naista julkaisua kaikilta tieteenaloilta.

Suomessa käyttäjiä on noin 2200 ja suurimman jäsenryhmän muodostavat luonnontieteilijät, mutta myös muilta tieteenaloilta löytyy käyttäjiä.

Yhteys luonnontieteisiin selittyy myös palve-lun syntyhistoriasta. Palvelun perustaneet Sören Hofmyer ja Ijad Madisch ovat molemmat virologeja. Kolmas perustajajäsen on tietojenkäsittelijä Horst Fickenscher.

Yhdysvaltojen ja Kanadan lisäksi käyttäjissä on runsaasti saksalaisia tutkijoita. Berliinistä tavoitettu tiedottaja Mari Ulkuniemi korostaa palvelun moni-puolisuutta.

- Verkottuminen muiden alan tutkijoiden kanssa on tehty palvelussa helpoksi. Käyttäjät voivat perustaa ryhmiä, joissa keskustella tieteenalan kysymyksistä, myös salaisesti.

- Palvelun kautta omille julkaisuille voi saada näky-vyyttä ja pystyy hakemaan muiden tekemiä julkaisuja. Lisäksi se on hyvä paikka seurata alan tulevia konfe-rensseja sekä hakea oman alan töitä, Ulkuniemi jatkaa.

Artikeleita voi hakea niin tekijän nimen kuin asianimikkeen mukaan. Artikkeleitaan aktiivisesti julkaisevaan tutkijaan myös viitataan helpommin.

Yksityisen palvelun rahoitus rakentuu mm. työn-hakuilmoituksista. Mainoksia pyritään palvelussa välttämään ja käyttäjille palvelu on ilmainen.

Ulkoisesti Reseachgate näyttää Facebookilta, mut-ta tarkoitus ei ole jakaa kavereiden kanssa videoita pomppivista pandakarhuista.

Opiskelijoille palvelu tarjoaa omia etujaan.- Yksityisissä ryhmissään opiskelijat voivat jakaa

tiedostojaan ja pitää yhteyttä toistensa kanssa. Esi-merkiksi metodologisista asioista puhumisesta voisi olla hyötyä opinnäytetyötä kirjoittaessa.

Tekijänoikeudellisiin ongelmiin yhteisöpalvelu ei Ulkuniemen mukaan ole törmännyt. Yksityisase-tuksia säätämällä käyttäjä voi määritellä tietojen ja artikkeleiden julkisuuden, aivan kuten Facebookissa. Kokonaisia artikkeleita voi ladata profiiliinsa vain jos on itse yksi kyseisen artikkelin kirjoittajista.

Reseachgate on tieteentekijöiden yhteisöpalvelu, jonka on määrä mullistaa tutkijoiden välinen yhteydenpito. Yhteisöpalvelun avulla voi lukea artikkelei-ta, etsiä työpaikkoja ja tuoda omia julkaisuja tunnetuksi. - Pasi Ahtiainen, teksti

Ensimmäinen Hyvä Jätkät! -klubi järjestetään Kerubin Salissa 23. maaliskuuta. Lavalle nousevat Old Red Sandstone (klo 20:30), Verity (klo 21:30) ja Manhattan Fall (klo 22:30). Oletko kuullut näistä bändeistä? En minäkään, ja sehän juuri on se pointti!

Klubi tuo uuteen Kerubiin sen vanhasta Keru-bista kaivatun esiintymistilaisuuden uusille bän-ditulokkaille. Kyseessä on Joensuun Popmuusikot ry:n järjestämä klubi, jonka tarkoitus on kannustaa nuoria yhtyeitä eteenpäin urallaan. Kerran kuussa tuodaan kolme yhtyettä Kerubin Saliin. Klubille va-litaan poppareiden mukaan yhtyeitä, jotka haluavat aidosti menestyä ja ovat valmiita tekemään työtä sen eteen.

Kevään aikana Hyvä Jätkät! -klubeja järjestetään kolme. Toisen ja kolmannen päivämäärät ovat 27. huhtikuuta ja 25. toukokuuta. Haku keikoille hoituu sähköpostilla. Bändin tai artistin tulee lähettää itsestään esittely osoitteeseen hyvajatkat@ilosaa-rirock.fi klubia edeltävän kuukauden viimeiseen päivään mennessä.

Hyvä Jätkät! -klubi Kerubin salissa 23. maaliskuuta. Tapahtuma

on ikärajaton ja soitto alkaa kello 20:30. Liput 3 euroa.

Kuopion kampuksella järjestetään ensimmäisen oma Yo-symposiumi tiistaina 5. huhtikuuta kello 17. Joensuusta rantautuneen keskustelu- ja esitelmä tapahtuman aiheena on ”Mitä on rakkaus?” Alus-tajina toimivat sosiaalipsykologian näkökulmasta professori Vilma Hänninen, filosofian tutkija Elisa Aaltola ja sosiologian professori Juho Saari. Psykiatrian näkökulmaa tarjoaa Pirjo Saarinen, kauppatieteen näkökulmaa Helena Kantala sekä terveyssosiologian näkökulmasta alustaa yliassis-tentti Markku Myllykangas, jonka saapuminen varmistuu myöhemmin.

Maaliskuun puolella symposiumin mainoksena tarjotaan lisäksi kahvia ja empatiaa Snellmanian ja Canthian aulassa.

Joensuussa seuraava symposiumi järjestetään 23. maaliskuuta. Symposiumissa etsitään identiteettiä ja pohditaan sen luonnetta sekä kysytään onko oman identiteetin löytäminen nykyään aikaisempaa vaike-ampaa. Aiheesta alustavat sosiologian lehtori Päivi Harinen, erityispedagogiikan tutkija Erkko Sointu ja ranskankielen ja -kulttuurin lehtori Simo Määttä.

Yo-Symposium Kuopiossa 5. huhtikuuta ja Joensuussa 23.

maaliskuuta.

Näytön paikka tulokkaille

Kuopio aloittaa rakkaudella

Pasilaa jättiscreenilta, saunomista, syömistä ja pelaamista, siinä hengailuiltojen pääasiallista sisältöä. Hengailuillat ovat Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan järjestämiä illan-viettoja Joensuussa. Iltoja järjestetään joka kuukauden toinen maanantai kello 18.00 alkaen ylioppilaskunnan toimiston saunatiloissa.

”Tarkoitus on tarjota alkoholi- ja bilepainotteisten tapahtu-mien vastapainoksi alkoholiton illanistujainen. Jos ei muuten niin ainakin ilmaiselle saunareissulle kannattaa tulla”, toteaa iltoja järjestävä Joensuun kampuspuheenjohtaja Lauri Jurva-nen.

Kuopiossa hengailuiltoja on järjestetty viimeksi pari vuotta sitten. ISYY:n mukaan niitä järjestettäisiin edelleen, jos toi-minnalle vain löytyisi innokas vetäjä.

Kuopion ylioppilasteatteri kerää huhtikuun alussa pohjoissa-volaiset esittävän taiteen tekijät yhteiselle festivaalille Kuopi-oon. Järjestäjien mukaan tapahtuman tarkoituksena on toimia tekijöiden kohtaamispaikkana ja yhteisenä näyteikkunana, joka esittelee alueen koko esittävän taiteen kirjon.

Viikonlopun aikana lavalla nähdään muun muassa tanssia, teatteria, soittoa, runoja, videoteoksia ja improvisaatiota. Yhteensä eri esityksiä on noin 30.

Festivaalit tarjoavat myös ylioppilasteatterissa kevään aikana toimineiden ryhmä- ja yksilöesitys- sekä improvisaa-tioteatteripajojen tuontantoa. Pajojen ohjaajana on toiminut teatteri-ilmaisun ohjaaja Johanna Leksis, joka on myös festi-vaalin taiteellinen johtaja.

Festivaaliliput maksavat opiskelijoilta 10 euroa ja muilta 16. Lippuja saa ennakkoon Lukemalta ja Myllystä, Minna Canthin katu 4:stä.

Lyhytteatterifestivaali Nuamat 1. - 3. huhtikuuta Kulttuuriareena 44:ssä. Nuamo-

jen ohjelma löytyy osoitteesta: www.kyy.fi/kyt/nuamat/

Ihka uusi kulttuurifesti-vaali Kuopioon

ISYY:n hengailuillat

Surunmaa palaa

Sotivat tanskalaiset

Ruotsalainen Surunmaa ja kuopiolaiset Pharaoh Pirttikangas sekä J!Kumpulainen esiintyvät 15. maaliskuuta Kuopion K-Klubilla alkaen kello 20.

Soittajia yhdistää eritavoin varioitu folk-musiikki sekä viime syksyinen kolmen viikon yhteiskiertue.

Elokuvakerho X:n yhteistyö Savonkinot oy:n kanssa jatkuu. Kevään aikana Savonkinot ja X järjestävät yhteistyössä eloku-vasarjan Tapiossa. Sarja alkaa 1. huhtikuuta ja koostuu neljästä elokuvasta. Jokaisesta elokuvasta järjestetään kolme näytöstä.

”Varmistuneita ovat Janus Metz Pedersenin kohua he-rättänyt dokumentti Armadillo, joka käsittelee tanskalaisen sotilasjoukon elämää Afganistanissa, sekä Sofia Coppolan ohjaama uutuusdraama Somewhere. Myöskään animen ystävät tuskin pettyvät elokuvatarjontaan”, kertoo Markku Vaara Elo-kuvakerho X:stä.

Lopullinen ohjelmisto julkaistaan pian ISYY:n verkkosi-vuilla sekä X:n Facebook-ryhmässä. Savonkinot ilmoittelee sivuillaan.

20 Uljas 3 | 11. 3. 2011 21Uljas 3 | 11. 3. 2011

Mitä ihmettä oikeastaan on kansanmusiik-ki? Perinteinen käsitys musiikkikoulujen tyypeistä, jotka opettelevat soittamaan ja laulamaan autenttisesti, eli mahdolli-simman samalla tavalla kuin kansa vuo-

sina kivi, tuntuu sotivan kansanmusiikin käsitettä vastaan.Lähempänä uskottavaa vastausta on esimerkiksi orkes-

teri nimeltä Jaakko Laitinen & Väärä raha.”Miksi minun pitää kansanmusiikki määritellä”, laulaja-

sanoittaja Jaakko Laitinen tivaa, mutta suostuu yrittä-mään.

”No, se on musiikkigenren nimi. Jos mietittäisiin, mitä musiikkia kansa nykyään kuuntelee niin sehän on räppi, Lady Gaga ja Idols. Mutta kansanmusiikki terminä ei tarkoita tätä. Ei rock-musiikkikaan tarkoita, että siinä olisi kiviä. Suomessa se on agraarisissa yhteisössä kansan kesken soitettua musiikkia. Pelimannimusiikki oli aikansa tanssi- ja viihdemusiikkia ja varhaisempaa kalevalaista runonlaulantaakin on vissiin tanssittu. Se oli itseilmaisun ja viihtymisen tapa ennen telkkareita ja nettiä. Monien mielestä kansanmusiikki lakkaa olemasta autenttista, jos se siirretään kylänraitilta tai tuvan nurkasta estradille. Jotakin olennaista kyllä menetetään, koska konteksti muuttuu aivan täysin”, Jaakko Laitinen kertoo.

”Kansanmusiikkia opetetaan ja soitetaan Suomessa huipputasolla, mutta mie en oikein ole siitä löytänyt sitä paloa ja asiaa mitä musiikista etsin. Toisaalta olen ollut monissa tilanteissa, missä tyypit ovat livenä soittaneet kansanmusiikkia jatkoilla, häissä tai baarissa. Silloin se kyllä rävähtää ihan eri tasolle.”

Laitinen kuvailee orkesterinsa musiikkia tanssittavaksi, tunteelliseksi, vereväksi ja elämänmakuiseksi musiikiksi, jonka juuret ovat suomalaisessa iskelmässä, Venäjän mus-

talaismusiikissa ja Balkanilla. Osaltaan pohjoinen ja Lappi määrittävät orkesterin identiteettiä; sanoituksia ammen-netaan myös Rovaniemen kaduilta ja kuppiloista.

Ja tosiaan. Jos ei tuntisi virallisempia määritelmiä, niin luultavasti iskelmä olisi vastaus kysymykseen: Mitä on suomalainen kansanmusiikki? Paula Koivuniemen Aikuiselta naiselta ei yksikään karaoke säästy ja Kari Tapio nousi suomalaiseksi ikoniksi viimeistään kuoltuaan.

Laitinen ei ryhdy arvioimaan onko hän kansanmuusik-ko vai iskelmätähti. Päätös jää yleisölle.

”Jos pankkitilin saldoa kattoo, niin ei me iskelmätäh-tiä olla! Tällä hetkellä olen apurahataiteilija, joten kiitos ESEKille!”, Laitinen sanoo.

”Iskelmän synty liittyy joukkotiedotusvälineiden, äänitteiden ja radion keksimiseen. Samaa musiikkia voitiin levittää ennennäkemättömän tehokkaasti valtaville jou-koille. Iskelmäkin on fuusiomusiikkia. Toivo Kärki loihti suomalaisen tangon yhdistämällä venäläisen melodiikan ja amerikkalaistyylisen soinnutuksen Saksan kautta Ar-gentiinasta kantautuneisiin bordellirytmeihin. Kulta-aika-naan suomalainen iskelmä ammensi rohkeasti venäläises-tä, unkarilaisesta, italialaisesta ja vaikka minkä maalaisesta musiikista”, hän sanoo, mutta jatkaa synkempänä.

”Nykyaikana iskelmä on niin miljoona kertaa itsensä läpi suodattunutta, ettei sitä kuuntele pirukaan. Paitsi sadat tuhannet suomalaiset. Mutta joillakin Liljan Lois-tolla ja Yonalla on kyllä hyviä, tuoreita avauksia iskelmään päin.”

Iskelmän ja kansanmusiikin määritelmät hän tarkis-tuttaisi musiikkitieteilijällä, mutta tuskinpa tieteilijä osuvampaan analyysiin kykenisi. Laitisen kokemus on omakohtaista ja elettyä – autenttista, kuten vaaditaan.

Vanhat iskelmät hän löysi Rauli Badding Somerjoen

kautta. Niiden myötä tie vei venäläisen musiikin pariin, josta matka jatkui mustalaisten maailmaan ja Balkanille.

”Emir Kusturican Underground-elokuva räjäytti pankin lopullisesti.”

Käy ilmi, että Väärä raha on vasemmalle kallellaan.”Vasemmistoliiton tilaisuuksiin ollaan menossakin

pariin. En sano sen puolueen nimeä jonka tilaisuuteen emme menisi. Sen nimi on ollut liiaksi esillä viime aikoina. En kyllä menisi kolmen suurenkaan vaalitilaisuuksiin. SDP:n ehkä, jos maksaisivat paljon ja sanoutuisivat jyrkästi irti Paavo Lipposen rikoksista”, Laitinen linjaa.

Jää auki, tarkoittaako Laitinen Vihreitä, Perussuo-malaisia vai kenties Kristillisdemokraatteja liikaa esillä olleella puolueella. Väärän rahan sanoituksista ei ideologia heijastu mitenkään ilmeisenä. Laulut täysillä elämisestä ja rakastamisesta, juomingeista sekä yhteiskunnan uhkapeli-luonteesta voi tulkita monella tavalla.

”Oikeasta elämästä ne kertovat! Paljonhan niissä ra-kastetaan, mutta ei tuolla ole kuin yksi selkeä juomalaulu, kahdessa sivumennen mainitaan kippistely tai humma-us ja kahdessa on viinin juominen rakastetun huulilta eräänlainen aistillisen hurmaantumisen symboli, jonka voi ymmärtää joko kielikuvana tai kirjaimellisesti.”

Laitisen aatetaustalta löytyy punaisen sävyn lisäksi myös syvää vihreää. Pentti Linkolan rakastajaksikin kutsuttu artisti kertoo käyneensä läpi hippi- ja ekofasisti-kaudet. Linkolaa hän pitää edelleen suurena ajattelijana ja kirjoittajana.

”En tietenkään allekirjoita kaikkea, mitä hänen kynänsä päästä on putkahtanut, mutta Linkolaa arvostelevat ankarimmin yleensä tyypit, jotka eivät ole häntä lukeneet. Ekofasisteissa ärsyttää, että ajattelu on usein ihmisvihaista fantasiointia naamioituna elämän rakastamisen kaapuun.”

Balkanilta ja Venäjän mustalaisilta juuria penkova Jaakko Laitinen & Väärä raha entisöi tehotuotannon särmättömäksi kuluttamaa suomalaista iskelmää. - Pasi Huttunen, teksti & Petri Alanko, kuva

Kansan tanssittaja

”Nykyaikana iskelmä on niin miljoona kertaa itsensä läpi suodattunutta, ettei sitä kuuntele pirukaan. Paitsi sadat tuhannet suomalaiset.

22 Uljas 3 | 11. 3. 2011 23Uljas 3 | 11. 3. 2011

Viheliäinen ihminen

Timo Hännikäinen arvostelee uusimmassa kirjassaan Ihmisen viheliäisyydestä ja muita esseitä vasemmiston nykytilaa, kansallista itseinhoa ja suvaitsevaisuuden noidankehää. Hänen mukaansa vasemmisto yrittää ottaa omakseen kaikki maailman hyvät asiat ja edustaa niitä. On tiettyjä asioita, joita on pakko kannattaa, jos mielii

olla salonkikelpoinen ja vakavasti otettava. Näiden asioiden vastustaja on jo valmiiksi väärässä ja paha. Tasa-arvo, monikulttuu-risuus, kestävä kehitys ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet kuuluvat hyviin ja kannatettaviin asioihin.

”Tässä piilee vaara, sillä kaiken hyvän sullominen samoihin raameihin johtaa paitsi älylliseen epärehel-lisyyteen, myös ihmisten automaattiseen lokeroi-tumiseen mielipiteiden perusteella”, Hännikäinen pohtii.

Hännikäinen ei peit-tele pettymystään siihen, kuinka nykyälymystö ja lu-keneisto petaavat itselleen roolia suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon asiantuntija-joukkona. Sellaisena sak-

kina, jonka kannanottoja ei käy kiistäminen, tai ansaitsee synkeän rasistin ja impivaaralaisen haihattelijan leiman. Uuden ajan kansanvalistajat siivoavat kielen loukkaavasta sanastosta ja alistavista rakenteista. He karnevalisoivat kansalliset myytit, kuten Kalevalan ja Mannerheimin.

”Heidän menetelmänsä muistuttavat kansallisaatetta

aikoinaan levittäneiden intellektuellien vastaavia, mutta toisin kuin edeltäjillään heillä ei ole mitään positiivista päämäärää, paitsi epämääräinen haave ´yhteisöjen yhtei-söstä´, jossa somalialainen klaanietiikka, kosovolainen perhe-kunnia ja länsimainen oikeusvaltio jotenkin eläisi-vät sopuisasti saman katon alla”, Hännikäinen analysoi.

Feminismin sukupuoliroolien purkutyö on Hännikäi-sen mukaan käytännössä johtanut siihen, että sukupuo-lisuus ja varsinkin miehen halu on demonisoitu. Koska naista ei saa kohdella ainakaan naisena, heteroseksi kokee kovan kolauksen. Vapautunut nainen haluaisi hellän ja herkän miehen, mutta sängyssä menisi silti raju paha poika.

Hännikäinen kirjoittaa sujuvasti ja kiinnostavasti. Hänellä on taito leijua ilmiöiden ja asioiden yläpuolella ja tehdä huomioita, joita ei niin kutsutussa arkikeskustelus-sa kuule. Erityisen huvittava on hänen havaintonsa, että monien hyvien asioiden organisaatioiden jäsenet ovat enimmälti naisia, joten miesten kannattaa hakeutua sinne jo tästä syystä. Poliittiset sympatiat alkavat Hännikäisen mukaan suuntautua sinne, missä pääsee helpoimmin naimaan. Hän arvelee itse pysyneensä yliopistovuosinaan poliittisesti skeptisenä luultavasti siksi, ettei päässyt juuri koskaan naimaan. Hännikäisen tekstistä puuttuu ironi-suus ja leikittely, joten hänen kirjoitustyylinsä on selkeä ja ilmaisuvoimainen.

Timo Hännikäinen: Ihmisen viheliäisyydestä ja muita esseitä. Savukeidas

2011. 280 s.

Jussi Turunen, teksti & Ville Hytönen, kuva

”Ilmaisia tai halpoja soittotiloja tarvittaisiin”, sanoo ISYY:n hallituksen koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaa-va Aku Latvaniemi.

”Ainakin Kuopiossa bändikämppä toimii hyvin, vaikka tilat eivät kovin viihtyisät olekaan. Joensuuhun olisi hyvä saada vastaavanlainen halpa soittotila. Ylioppilaskunnan kokoustilojen yhteydessä oleva entinen pankkiholvi, joka toimii nykyisin varastotilana, voisi olla yksi mah-dollisuus”, miettii Latvaniemi. Mahdollisuutta perustaa Joensuuhun treenikämppä ei ole toistaiseksi puitu ISYY:n hallituksessa.

ISYY:n pääsihteeri Janne Mertanen toteaa, että Kuo-pion kämppäkonsepti on toimiva.

”Bändivuoro on halpa, vain 15 euroa kuukaudessa. Tilat sijaitsevat hyvällä paikalla Studentian pommisuo-jassa keskellä kampusta. Treenikämppää voivat vuokrata ISYY:n jäsenet, ja tilojen kulut katetaan soittajien maksa-milla vuokrilla.”

Bänditila on toiminut samalla konseptilla Studentian alkuajoista lähtien.

Mertanen ei kuitenkaan ottaisi lähtökohdaksi Suvak-sen holvin hyödyntämistä, sillä tila on hänen mukaansa ahdas ja kapea.

”Idea on sinänsä hyvä, mutta olisi tarkkaan mietittävä

tilojen sijainti ja järjesteltävä monta muuta liikkuvaa osaa.”

Janne Uusiniemi, Pelastakaa Joensuun bändit ry:n pu-heenjohtaja, toivottaisi uuden soittotilan tervetulleeksi.

”Kaupungissa on pirteä musiikkiskene, jonka tarpei-siin kunnollisia ja halpoja treenikämppiä ei ole tarpeeksi”, Uusiniemi toteaa.

Uusiniemi soittaa itse Eläin-bändissä ja katselee tilannetta muusikon näkökulmasta. Uusiniemen mukaan vielä kipeämpi tarve olisi taiteilijoiden ateljeetiloille. Muutamat kuvataiteilijat ovat kyselleet työtiloiksi sopivia huoneita, jollaisiksi kelpaisivat paremman puutteessa myös bändikämpät.

Yhdistys on vuokrannut treenikämppinä toimivia huoneita Koskikadulta, nuorisotila Screamin yläkerras-ta. Tilat ovat rähjäisessä kunnossa ja osa kopeista vailla käyttäjiä. Määräaikainen vuokrasopimus on parin vuoden kuluttua katkolla, ja sen jälkeen tilojen kohtalo on jälleen vaakalaudalla. Uusiniemi kertoo, että yhdistyksen käytös-sä oli aiemmin hyviä tiloja vanhalta paloasemalta, ja siellä käyttäjät ja tarjonta kohtasivat mainiosti.

Bänditilojen jatkuvuudesta ei tällä hetkellä ole min-käänlaista varmuutta, ja pelkona onkin, että kohtuuhin-taiset treenikämpät katoavat Joensuusta.

Edulliset ja laadukkaat bänditilat ovat kiven alla Joensuussa. Ylioppilaskunnalla on bändikämppä Kuopiossa ja Savonlinnassa, mutta Joensuusta sellainen puuttuu. Voisiko ylioppilaskunta ryhtyä tarjoamaan harjoitustilaa myös kolmannella kam-puksella? - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Muusikot ja kuvataiteilijat etsivät tilaa Joensuussa

Timo Hännikäinen suomii humanistista typeryyttä sekä valmiita mielipiteitä monikulttuu-risuudesta ja feminismistä.

Homma toimii hyvin, koska treenikämpät ovat tässä kau-pungissa kiven alla ja yksityisellä puolella kalliita”, sanoo Herring Loss yhtyeen rumpali Esa Torpström ylioppilaskun-nan bändikämppäjärjestelyistä. Torpströmin mielestä ainoa ongelma on soittokamojen kestävyys yhteisessä käytössä.

MUISTA!AUKIOLOAJAT

Oikeudet muutoksiin pidätetään

Maaherrankatu 5, Kuopiopuh. 010 762 9500 (puh. hinta 0,0828 €/puhelu + 0,1199 €/min)Tsekkaa ohjelma www.puikkari.� • www.peeassaravintolat.fi

Pe 11.3. Mikael GabrielKlo 18-22 K-14, klo 22- K-18

La 12.3. MelroseLämppäri: Rosy Dream

To 17.3. Michael MonroePe 18.3. CheekLa 19.3. TeleksTi 22.3. OpiskelijabileetKe 23.3. OpiskelijabileetPe 25.3. Audi Quattro after ski tour 2011La 26.3. Raaka-AinePe 1.4. Laura NärhiLisätiedot ja ennakkomyyntipaikat:www.puikkari.fi

Puikkarin

ryhmään maaliskuun 2011 loppuun

mennessä liittyneiden kesken arvo-

taan 3kpl 2 hengen bilepaketteja

puikkariin (arvo78€/kpl).

Arvonta suoritetaan 1.4.2011.

Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kevään tentit ennakkomyynnissä Lukemalla!

voimassa 1.1.2011 alkaen

3.00€

Lapin Kulta III (0.4 l, 4,7 %)

3.00€

Upcider hanasiiderit (0.33 l, 4,7 %)

24 Uljas 3 | 11. 3. 2011 25Uljas 3 | 11. 3. 2011

Vanhan puutalon vuokra-asunnon lattialla istuu mies, jolla on sylissään puusta ja me-tallista koottu vempain. Miehen toisessa kädessä on pullonkaula, jota hän viistää pitkin soittimen ainutta kieltä, toisella

kädellä hän nappailee nuotteja. Soitin on Afrikasta Amerikkaan bluesin taitajien mukana levinnyt ja soit-tajilta kopioitu malli diddley bowsta, kitaran kaltainen, yksinkertainen kielisoitin ja mies on kuopiolainen IT-työläinen Jaakko Ryynänen.

Ryynänen aloitti rakentamisharrastuksensa reilu vuosi sitten kooten ensiksi vain diddley bow -malleja ja sikarilaatikko kitaroita – kirjaimellisesti kitaroita, joiden kaikukoppana toimii sikari- tai muu laatikko. Ajan kuluessa, innostuksen ja kokemuksen kasvaessa on alkanut syntyä myös useampikielisiä ja monimut-kaisempia soittimia.

”Idea syntyi tarpeesta keksiä aktivoivampaa tekemistä kuin pelkkä television katsominen. Olen aina pitänyt musiikista ja blues on lähimpänä sydäntä. Sikarilaatikkokitara on bluesin perinnesoitin. Vanhat blues-muusikot rakensivat itse soittimensa, kun heillä ei ollut varaa uusiin, kalliisiin instrumentteihin. Ajatte-lin, miksi en minäkin rakentaisi omaani?”

Pian muusikot kuulivat Ryynäsen uudesta harras-tuksesta ja kiinnostuivat soittimista. Sattumoisin Ryynäsen naapuri on kitaristi, jolta hän onkin saanut paljon neuvoja ja palautetta.

”Kummasti ihmiset ovat vain alkaneet kysellä soitti-mien perään.”

Ryynänen on itse hyvin vaatimaton harrastukses-saan, eikä ole suuremmin huudellut tekemisistään. Suomen kovimpia blues-miehiäkin on kuitenkin löytänyt tiensä Ryynäsen käsien tuotoksien äärelle ja tilauksia tulee silloin tällöin ympäri Suomea.

”En halua koskaan tehdä kahta samanlaista soitinta. Kaikissa tulee näkyä oma intoni ja kaikkien tulee olla yksilöityjä. Kun harrastus muuttuu tehtailluksi työksi, siitä katoaa intohimo. Työ minulla jo on, tarvitsen sen ohelle jotain ihan muuta”, Ryynänen toteaa.

Soittimien rakentaminen ei ole kenen tahansa arki-iltaan kuuluva rentoutumisohjelma. Se ei kuiten-kaan ole niin vaikeaa kuin miltä se ensikuulemalta voi tuntua. Ryynänen vakuuttaakin, että kuka tahansa voi tehdä soittimen, joka toimii.

”Kansanmusiikin perinteeseen kuuluu vahvasti soittimien rakentaminen itse. Ei se vaadi kuin kiinnos-tusta ja luovuutta. Tietysti harjoittelu tuo mukanaan taitoa”, Ryynänen rohkaisee.

”Olen minäkin tehnyt eritasoisia soittimia. Joitakin saa hioa pidempään kuin toisia. Yhtäkään tosin en ole heittänyt pois”, hän naurahtaa.

”Aina ne ovat olleet jotenkin pelastettavissa.”Soittimien kokoaminen ei vie välttämättä edes

pitkää aikaa. Nopeimmillaan Ryynänen on saanut val-mista parissakymmenessä minuutissa.

”Sen soittimen kokosin harjanvarresta”, Ryynänen hymyilee. Harrastus opettaa myös paljon uutta. Mik-rofoneja myöten hän tekee osat itse. Siinä samalla hän oppii käsittelemään elektroniikkaa.

”Täytyy ottaa huomioon, että pienenä olin yksi sur-keimmista puukäsitöiden tekijöistä”, hän jatkaa.

Nykyään Ryynänen tarkkailee ympäristöään jatku-vasti etsien uusia materiaaleja ja osia soittimia varten. Osiksi näyttää kelpaavan mikä tahansa. Yhdessä soittimessa on talon kellarista löytyneitä ikkunalau-toja, toisessa on puinen vessanpöntön kansi. Kissan-ruokapurkkeja löytyy kaikukoppana useammastakin soittimesta. Uusiokäyttö on selvästi hänen juttunsa.

”Vain harvoja osia ostan uutena. Eniten sellaisia,

minkä rakentaminen on joko mahdotonta ilman kalliita koneita, tai minkä tekeminen on äärimmäisen tylsää”, Ryynänen ei halua tylsistää harrastusta pakkomieltei-sellä alusta loppuun itse tekemisellä.

”Panostan mielenkiintoisiin vaiheisiin ja teen ne huolella sen sijaan, että väkertäisin tuntikausia kella-rissa hiomassa ammattimaista kitarankaulaa.”

Julkisuutta iloinen ja kaino mies on saanut netti-sivujen kautta sekä tuttavien ja soittimien ostajien levittämillä positiivisilla sanoilla. Muun muassa kuo-piolainen muusikko Pharaoh Pirttikangas on kokeillut Ryynäsen soittimia keikoillaan.

”En ole suunnitellut mainostavani soittimia muual-la kuin nettisivuillani.”

Ryynänen luottaa, että kiinnostuneet löytävät kyllä soittimet ennemmin tai myöhemmin.

”Soittimen tulee kohdata henkilö, jolle se kuuluu. Heidän tulee tulla toimeen keskenään.”

Soittimia yhdistää vahvasti niiden samankaltainen sointu. Ryynänen myöntää, että harrastus ei tietenkään sovi niille, jotka eivät tunne bluesia tai kansanmusiik-kia itselleen läheiseksi musiikkityyliksi. Ryynäseen kolahti soittimien äänen rujous.

”Tykkään, että soittimessa on tumma ja ilkeä soun-di”, hän kertoo.

Mikä sitten on se juttu, joka vetoaa rakentamises-sa eniten? Ryynänen miettii ja toteaa, että hauskinta on ideointi sekä soundin löytäminen, onnistumisen tunne.

”Onnistumisesta ei voi tietää ennen kuin kitara on valmis ja mikrofoni kiinni kitarassa.”

Kuten elämässä muutenkin, ei auta kuin yrittää. Joidenkin soundi särähtää raaemmin, toisissa taas on alun alkaen tasaisuutta ja kauneutta. Kitara on yksilö siinä missä ihminenkin.

Vapaa-aikansa voi kuluttaa monella tapaa. Yksi ei niin tyypillinen tapa on nikkaroida soittimia mitä eri-koisimmista esineistä ja osista. Alan harrastaja päästi olohuoneeseensa ihmettelemään, mistä vehkeet on tehty. - Reeta Kankaanpää, teksti & kuva

Sinisen miehen harrastus

”Idea syntyi tarpeesta keksiä aktivoivampaa tekemistä kuin pelkkä television katsominen.

26 Uljas 3 | 11. 3. 2011 27Uljas 3 | 11. 3. 2011

Papin moraalinen saarna katkeaa Weezerin biisiin. Ensin puhutaan ompeluseuroista, sitten bailataan nykymusiikin tahtiin. Hämmentävää.

Perhesuhteistahan tässä on kuitenkin kyse. Sukupolvet erottava kuilu on ikuisesti uusiutuva ja siksi aina ajankohtainen, joten miksi Minna Canthin tekstiä olisi edes tarvinnut moderni-soida?

Väistämättä tulee mieleen, että uudistukset on tehty nuorempia katsojia ajatellen. Valitet-tavasti sillä tiellä jäätiin puoliväliin ja homma puhuttelee nuorisoa yhtä paljon kuin räppäävä huumevalistaja.

Ulkoisesti puitteet on kunnossa ja näytelmä huolellisesti hiottu. Minimalistista lavastusta tuetaan tarkasti valoilla. Puvustus on loppuun mietitty, väriskaalat toistuvat vaatteissa ja punainen väri toistuu nokkelasti esityksen ratkaisevissa kohdissa.

Myös näyttelijät sopivat rooleihinsa. Pekka Kekäläinen on itseoikeutettu patriarkaalinen pappi, jolla riittää uskottavaa karismaa. Henna Haverinen erottuu perheen villinä nuorikkona ja on lavalla poikkeuksellisen herkkä ja haavoit-tuva.

Intensiteetti säilyy, vaikka Canthin mielenti-lasta toiseen heiluvat hahmot on hankala tehdä nykykatsojalle uskottavasti. Mielenliikahdukset

on kirjoitettu alkuperäistekstissä niin selkeiksi, että näytelmää voisi seurata ongelmitta kuun-nelmana.

Jokainen sisar suhtautuu pappi-isän jyrkkään varjoon omalla, monille sisarparville ominaisella tavallaan: kapinoivaa esikoista seuraa sovitteleva keskimmäinen (Katri-Maria Peltola). Haaveile-va kuopus on koko perheen suojelun kohde.

Kuopus (Haverinen) nousee näytelmässä päärooliin yrittäessään vastata samalla vanhoil-lisen isän toiveisiin ja omiin unelmiinsa. Lopulta ristiveto saa kuopuksen sekoamaan ja näytelmän sävy synkkenee toisella puoliajalla. Näyttelijänu-rasta haaveilevasta kuopuksesta tulee uhri.

Keskeistä on myös esikoisen (Mikko Paa-nanen) kapina isäänsä kohtaan. Uusi ja vanha ajatusmaailma ottavat yhteen syistä, jotka eivät nykykatsojalle välttämättä avaudu, ellei ole tu-tustunut tuon ajan uskonnollisvanhoillisen ja uu-distusmielisen lehdistön väliseen kahnaukseen.

Kokonaisuutena Papin perhe jää hankalasti vähän vajaaksi. Kompromissit modernisaation ja tekstiuskollisuuden välillä vievät huomiota itse näytelmän sisällöstä. Kahdella moottorilla toimivassa näytelmässä olisi voinut tehdä roh-keampia ratkaisuja ja päättää liimataanko uusi tulkinta alkuperäistekstin päälle, alle vai reilusti kokonaan yli.

Minimalistisesti lavastetun Papin Perheen tunnelma luotiin valoilla. Kuvassa Tommi Kekarainen ja Henna Haverinen.

Papin hybridi PerheKuopion kaupunginteatterin Papin perhe -näytelmä ei tiedä kum-malla moottorilla käy: Minna Canthin 1800-luvun muodollisella kielellä vai populaarimusiikin tahdittamalla modernisaatiolla. - Pasi Ahtiainen, teksti & Mikko Mäntyniemi, kuva

Teatteri Väkivahva pohtii syyllisyyttä ja naisen asemaa klassikon voimin. Se tuo ensi-iltaan Minna Canthin Anna-Liisan Kai Paavilaisen ohjaamana Niittylahden opistolla ensimmäinen huhtikuuta.

”Vastasyntyneen lapsensa vessanpönt-töön jättänyt nuori äiti tuomittiin puolen-toista vuoden ehdolliseen vankeuteen per-jantaina. Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden mukaan alle 25-vuotias nainen syyllistyi tör-keään kuolemantuottamukseen”, siteerataan näytelmän ennakkotiedoissa STT:n uutista viime lokakuulta, ja sidotaan vuonna 1895 en-

siesityksensä saanutta näytelmää nykyaikaan kysymällä: ”Eikö meistä kukaan havainnut yhdeksään kuukauteen mitään poikkeavaa ty-tön käytöksessä tai ulkomuodossa? Tunnetko sinä Anna Liisan? Vai Mikon!”

Väkivahva lupaa tunteita herättävän, hulvattoman ja hauskan teatterikokemuksen, jossa lavalla on viisi-henkinen bändi, tanssil-lista liikeilmaisua, akrobatiaa ja 14 näyttelijää.

Ensi-ilta 1. huhtikuuta Pohjois-Karjalan opiston Urkka-

salissa (Niittylahdentie 297)

Pasi Huttunen

NOVIA

KUOPIO

NOVIAFINLAND.FI/REKRY

Contact centereiden maailmanmestari,tutkitusti yksi Suomen ja Euroopan parhaista työpaikoista

avaa huhtikuussa 2011 toimiston Kuopioon.

Palkkaamme voittajajoukkueeseemmenyt koko Kuopion tiimin:

koko- ja osa-aikaisia myyntineuvottelijoita,päivä- ja iltavuoroon.

Tartu tilaisuuteen. Haastattelut on jo käynnissä.

OPISKELIJA!Työajat kalenterisi mukaan(3-5 iltaa viikossa)

Kaupungin reiluinpalkkaus

Haluatko • keskittyä musiikin opiskeluun • työskennellä ja kehittyä musiikin ammattilaisten kanssa • musiikista ammatin ja tähtäät alan jatko-opintoihin

Musiikkialan perustutkinto / Muusikko (120 ov) (pk/yo) • kansanmusiikki • popjazz –musiikki • taidemusiikki

• Hakuaika: 28.2.–18.3.2011 www.haenyt.fi • Muista lähettää myös lisätietolomake www.konservatorio.jns.fi • Pääsykokeet: 27.–28.4.2011. Pääsykoe on hakijalle yksipäiväinen.

Musiikin aMMattilaiseksi Joensuussa

lisätietoja:Rehtori Pasi Hirvonen, pasi.hirvonen@jns.fi, 050 526 1578 opinto-ohjaaja kati kokkonen, kati.kokkonen@jns.fi, 050 501 2767

www.konservatorio.jns.fi

Väkivahva | Canthia myös Joensuussa Hei ehdokas!Uljaan vaalinumero ilmestyy

6. huhtikuuta.

Yhteydenotot:Valto Merta

044 576 8421

Itä-Suomen ylioppilaslehti

28 Uljas 3 | 11. 3. 2011

Tiedätkö missävietät viikonloppusi?

gra

fex

Katso kevään ohjelma,osta lippusi ennakkoonja tilaa Kerubin uutiskirje

www.kerubi.fi

PE 11.3. 22-PistepirkkoLA 12.3. Anal Thunder

Hero DishonestCivil Abuse • Fun

PE 18.3. KotiteollisuusLA 19.3. KotiteollisuusTO 24.3. Komedia Kellari:

Jape GrönroosRich Lyons

PE 25.3. SotajumalaDeathchain

LA 26.3. UniklubiTO 7.4. Jaakko Laitinen

& Väärä RahaPE 8.4. Graveyard (SWE)LA 9.4. Von Hertzen BrothersPE 15.4. ApulantaLA 16.4. Wasted

Lighthouse ProjectMastodontti

Kerubi avoinna: ma & ti 10.30-22 • ke & to 10.30-01 • pe 10.30-03 (04)la 14-03 (04) • su suljettu • Lounas ma-pe 10.30-14 • À la carte ma-la 14-21Kulttuurikeskus Karjalantalo • Siltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu

Kaupunginkuumimmat rytmitKerubin Kellarissape & la klo 21-04!

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Ensimmäiset lihakset, jotka evoluutiol-ta saimme, olivat runkomme lihakset. Kalan massa koostuu enimmäkseen

pitkin vartaloa kulkevista toistuvista lihasten blokeista, joilla saa aikaan polskivan liikkeen. Evien liikutteluun tarvittavan lihan määrä on huomattavasti vähäisempi.

Meillä ihmisillä tilanne on muuttunut jo huomattavasti toiseen suuntaan. Vartalon lisäksi massaa alkaa löytyä raajoista, jotka ovat kehittyneet evistä. Ja toki tälle massalle käyttöä onkin: jaloilla pitää päästä pinkai-semaan, ja käsillä on rakennettu ja tuhottu monet valtakunnat.

Jokin kehon lihaksista ovat erikoistuneet nopeaan toimintaan. Toiset taas tekevät suhteellisen matalan intensiteetin hommia pitkään, joskus yhtäjaksoisestikin, väsy-mättä. Välillä lihas kuitenkin joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Yksi akateemisesti suuntautuneiden eniten käyttämistä lihasryhmistä lienee se, jonka avulla hakataan näppäimistöä. Ranteil-lamme ja sormillamme saatamme kirjoitus-harrastuksen laajamittaisuudesta riippuen

tehdä päivittäin hyvinkin monia pieniä, toistuvia liikkeitä.

Sormien tanssiessa näppäimistöllä saattavat niitä liikuttavat lihakset vähitellen väsyä. Onpahan niiden liikakäytön aprikoitu voivan johtaa jännetupen tulehdukseenkin, mistä ei sentään ole tieteellistä varmuutta. Moisen riskiä voi kenties vähentää turvautu-malla ranneliikkeeseen, jonka aikaansaavien lihasten jänteet eivät kulje rannekanavan läpi, mutta voipa sekin aiheuttaa omat kolo-tuksensa.

Siinä missä filosofi saattaa uhrata työlleen kätensä, tuo soturi kehään koko ruumiinsa. Jos ihminen tulee hakatuksi, hän voi alkaa vapista. Kun lihas on saanut ruhjeen, sen kontrolli vaikeutuu. Huojuvinkin jaloin on kuitenkin joskus käytävä vihollisensa kimp-puun – tai paettava sen kynsistä. Ihmisen valinnat yleensä konkretisoituvat jossain vai-heessa hänen liikkeissään. Ja häntä hallitaan viime kädessä vaikuttamalla hänen liikkei-siinsä. Tämä on ymmärrettävää, sillä ruumiin tila vaikuttaa huomattavasti siihen, millaista hengen on olla.

Lihakset - limaiset liikuttimemme

todistaa arjen ihmeeksi.

Lihakset ovat osa meitä kaikkia. Keskimääräisen aikuisen massasta lihaksia on 40 prosenttia: bodaamalla tai löhöämällä suhdelukua voi muuttaa. Lihak-set liittyvät luihin, jotka niveltyvät toisiinsa. Kokonaisuudella on heilutettu ko-measti niin kynää kuin miekkaakin. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva

”Siinä missä filosofi saattaa uhrata työlleen kätensä, tuo soturi kehään koko ruumiinsa. Missä leffassa sanotaan vituuuu ja paaaaska noin 200

kertaa ja muitakin tulevasta BB-talosta tuttuja rumia sanoja? Päähenkilö mellastaa ko Hitleri Puolan käytä-vässä, pysyy kestotuubassa ja on yhtä pihalla roolistaan kuin Halla-aho maahanmuuttopolitiikasta, tappelee,

urinoi alleen ja koinii rubensilaisittain lihaista marttaa tavarata-lon sovituskopissa ja tokaisee: ”Et kyllä pysty viikkoon pasko-maan kunnolla.” Hänellä on apulaisenaan pygmi, jonka kanssa he rullaavat tavarataloja; ystävänään pullea koulukiusattu poika, jota hän pitää mongoloidina ja joka luulee häntä oikeaksi Joulupukiksi. Lopulta poika potkaisee kiusaajiaan genitaaleihin, pukki saa luodin nahkaansa mutta löytää muorin – tässä tapauk-sessa hutsuilevan baaripirkon.

1) Tyhmä ja tyhmempi pukki. X) Paha pukki. 2) Päiväni pukkina.

Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS on tappava motoneuronisairaus, joka rappeuttaa sekä ylempiä että alempia liikehermoja. Sen historiasta ennen 1800-lukua ei ole juuri tietoa. Sairauden oireet kuvat-tiin 1850 ja ensimmäisenä siitä kirjoitti ranskalainen

lääkäri Jean-Martin Charcot. Tutkimus käännettiin englannin kielelle vuonna 1882 ja julkaistiin lääketieteellisessä kirjallisuu-dessa. Sairaus oli suuren yleisön keskuudessa huonosti tunnettu, kunnes vuonna 1939 eräs amerikkalainen baseball-tähti sairastui tautiin. Hän lopetti uransa ennenaikaisesti ja menehtyi sairau-teen. Kuka oli tämä pelaaja, jonka mukaan ALS on nimetty?

1) Mickey Mantle. X) Babe Ruth. 2) Lou Gehrig.

Kuka kirjailijamme kieltäytyi vastaanottamasta vuonna 1975 korkeinta taiteilijalle myönnettävää kunnianosoitusta, Pro Finlandia-mitalia: ”Peruste-lin kieltäytymistä Kekkoselle jotenkin niin, että kun Valkoisen Ruusun ritarikuntaa perustettiin, isoisäni

oli valkoisten leirillä, ja kun Suomen Leijonan ritarikuntaa puu-hattiin, isäni oli Ohranan hakattavana”?

1) Hannu Salama. X) Jorma Ojaharju. 2) Erno Paasilinna.

Tunnetko tv-sarjan? 1980-luvun alussa New Yorkin vesilaitoksen vedenkulutus kasvoi radikaalisti sen mainoskatkojen aikana. Sarja kiinnitti maailman-laajuista huomiota erään kansanryhmän joukko-tuhoon; sen sanottiin myös olleen kansanmurhan

liiallista trivialisointia. Länsi-Saksassa sillä oli perinpohjainen vaikutus lainsäädäntöön: natsirikosten vanhenemisaikaa pidennettiin. Tv-sarja kuvasi saksalaista Weissin perhettä ja siinä esiintyi nykyisiä megatähtiä, kuten James Woods ja Meryl Streep.

1) Sodan tuulet. X) Polttouhrit. 2) Perhe sodassa.

M – joka ei ottanut uransa aikana kertaakaan punais-ta korttia ja teki 37 maalia maajoukkueessaan; tämän lisäksi 40 maalia Barcelonassa vuosina 1989-94 – on erään jalkapalloperheen kuuluisin jäsen. Hänen nuorempi veljensä B oli voittamassa miesten Euroo-

pan mestaruutta lopputurnauksessa, johon maa ei alun alkaen karsinnoita selvinnyt. Heidän isänsä Finn pelasi myöskin maajoukkueessa. M:n pojat Mads ja Andreas ovat hekin pelanneet eri-ikäisten nuorten maajoukkueissa. Mainitse perheen sukunimi.

1) Wiltord. X) Laudrup. 2) Schmeichel.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Oikeat vastakset sivulla 32.

30 Uljas 3 | 11. 3. 2011 31Uljas 3 | 11. 3. 2011

S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset X 2 1 X X

graf

ex

Ennakkomyyntima 4.4. alkaen!

Aphex Twin (UK) • Blackfield (UK/ISR)

Buzzcocks (UK) • Gentleman (GER)

Iced Earth (USA) • Kvelertak (NOR)

Melt-Banana (JPN) • Ojos De Brujo (SPA)

Red Sparowes (USA)

Katso kaikki varmistuneetesiintyjät www.ilosaarirock.fi

Sielun Veljet

Ilosaarirockin verkkokauppa www.ilosaarirock.fiJoensuu: Carelicum, Karjalan Musiikki, Levy-Eskot

Kitee: Kiteen Kirjainfo Kuopio: Levykauppa ÄxLieksa: Lieksan Datahuolto Mikkeli: Savon Musiikki

Nurmes: Jimmari Outokumpu: Kirja-KaivosSavonlinna: Soitinkulma Varkaus: Muusan Kirjakauppa

Itä-Suomen Yliopiston YO-kunta(Joensuu, Kuopio ja Savonlinna)

32 Uljas 3 | 11. 3. 2011