Ultrajuoksff a Ll93

ultrajuosten pirkanmaata pitkin ia poikin

Pirkanmaalla 5. syyskuuta jär-jestetty Suuri Ultratapahtumatoi ultrajuoksulle kosoltijulkisuutta. Laji pääsi esil letelevisiossa, lehdissä ja pai-

kall isradioissa.

Mukana oli ultrajuoksun harras-tajia koko eteläisestä Suomesta.Heille tapahtuma itse juoksui-

neen, päätöstapahtumineen,saunoineen ja illallisineenoli uudenlainen ja miellyttäväti laisuus koetella kestävyyttäänja tavata tuttuja.

Juoksu liittYi Pirkanmaan SYöPä-

yhdistyksen kamPanjaan rrEstä

syövän eteneminenrr. Samalla

kun tosi ultraajat juoksivat

ylipitkiä matkoja eri Puoliltamaakuntaa kohti TamPerettaja Ratinan stadionia, oli kai-

kil la Ittavall isi l la Pull iai-sillarr til-aisuus osallistua

tapahtumaan siltä osin kuin

omat rahkeet riittivät.

Itse nautin kaikista niistä

}ähes 12O kilometristä' jotka

taivalsin rauhallista vauhtia

Virroilta TamPereelle. ltlatkan

varrella riitti mukavaa juttu-

seuraa ios jonkinlaisesta

tossunkuluttajasta. Jotkut

heistä intoutuivat miellYttä-

vässä syyssäässä mYös oikein

ultraluokan juoksusuorituksiin.

Lisäkseni mukana olivat ainakin

seuraavat ultrajuoksijat: Tarja

Hakala, Anne Väliniemi' Petri

Rautiainen, wlikko lYläkinen'

Pauli wlyllykall io' Pertti

Gustafsson, 01avi ja Kalevi

fiontelar Kai Saarinen, Vifjo

Hytti-nen ja SePPo Leinonen.

Tero TöyrYlä

Kuvassa (Kalervo TöYrYIä)juoksijoi-ta Virtain ja Kihniön

reiteiltä.

"tPt" ' "':'l'.;i,t..,1':.:lt,

4

i;?.4' ......rLr'p.t ".:

'rt:r. !i:

.r4

';.t: :;,ttli

.?3:

Vuorokaudenjuoksu Seinäj oella lI-L2.6 .93Lähtö klo 18 (keskusurheilukenttii).Reitti n. 2 km.Sarjat: miehet, naiset.Mitalit (puujalustassa): Pronssinen (50km), hopeoitu (100km), kullattu(150km).Ennakkoilmoittautuminen 31.5 mennessä: 200 mk tilille TA 6805995/Häjyt.Mqioitus erikoishintaan: Sokos-hotelli Lakeus (500 m kilpailupaikalta).Tiedustelut: Ossi Martikkala, Länsitie 72t), 60550 Nurmo. Puh. 964'4378683.

UltrajuoksijaU93

Tero TöytyläJarrrrmiehenkatu 3 A 1020100 TURKUp.921-302061

Huom! Osoite japuh.numero ovatvali tettavasti j åilleenvaihtuneet. Lupaan, ettenmelkein ikinä enä vaihdaniiä!

Illtrqiuoks[ia ilnestyy 3kertaa vuodessa.Numero 2193 ilmestyytoukokuun lopulla ja numero3/93 syyskuun alussa.

Tilaushinnat v. -93(sis. postituskulut):30 mh/numero75 mk/vuosikertaVuosien -91 ja -92lehtläsaatavissa hintaan 20 mknumerolta.

Tilausmaksut pankkitilille:Tero TöyryläKOP-Tampere114650-1023110

Parempi ntyöhtltln hin ei silloinlaan - saatika sitten milloinluan.Onko joht htullut ajallaan ilmestyvdstö suomalaisestajuoksulehdestd?

Ultrajuolaija ilmestyy nyt l<olmatta vuotta. Lehdentela on yhden(toistaiselcsi vield) töissd käyvdn ja ahkcrasti tossunpohjia juostenhilunavan ihrnisen harrastus. Ailu ailuavieptl sellainen. Kunelhntlön sitten yilmaantuu j otakin uuna j a yllöttdvöd, saattaa tehdävtlhön tiuklua tuon ajan lunssa. Lchtea ei toisaalta myösl<ådnlunnanane panna lusaan puoli hrclimattomasti, ennen htin onleerllttynd tarvinava mddrtl luettavaa materiaalia.

Riittdtöön tämtt selityt(seksi nyt kun lehti ensimmöisttl lenaailmcsryy suunniteltua myöhemmin. Viivöstyminen on usean asiansumma: yhden naisen, yhden annon, jolca ruli pdin hrn olin lenkillöja parin jutun, joita odonelin. Se kiva puoli viivöstymisessö oli, ettösain jölleen lcenan todeta, enö lehted todella odotetaan jaluivataan.

O s oite j a puhelinnumero ovat j ttlleen vaihtuneet. U sknllan luva,efid ilAd lertaa pysytödn paikoillaan - ainakin vöhdn pidempddn!

Tdssö numerossa ei valitenavasti ole juuri tietoja htluvan vuodenkisoista. Ntlin siitd syysttl, ettei uusia tietoja ole juuri tihkunut.Manlishtun puolella minun pitdisi olla viisaampi. Joten:Kirjoitellua ja lqsell<nd! Soitellua ja lqselknd!

Seuraavan numeron on tarkoitus ilmestytl toul<ohtun lopulla. Kaikkiaineisto on tervetulluna - mieluummin toukohtun alkuun mennessö.

PS. Panlceilla on l<ovat ajat ja vailceaa. Ttetoja tilausmal<sujenldhetttljisttl saa vdlillö metsöstött oil<cin olan tal<aa. khdenviivösryminen puolestaan taisi olla syyntl siihen, ettömalttarnattomimmat ehtivät malcsaa tilaulaen jo toiseenkin kcnaan!Onalua yhteynd, jos on epdselvyyl<sid!

Juoslaahan hyvin. Ja vttistellettö autot. Niilte ei oitccin mahdatnitddn, jos leohdalle sattuvat.

TeroISSN l23s-7626

KARI MIELII(IiITIEN:

Ultramarafonia alpeilla

Sana "sporttiklubi' tuo useimmillehimojuoksijoille mieleen liiyt*tnteksfriliurheilun, josso tårkeintå eiole liike vam sosiaalinen yhdes-säolo. Ajahrsta ei pidii yleistäåainakaan Jårve'nkiertiijiin. Tåmiijärvenpååläinen klubi on jo useitavuosia pitiinyt piiåilajinaan mårato-nial joita vuonna 1992 juostiin 14jlisenen voimin yli 30 kappaletta.

Kuten yleensåkin urheilussa, koh-tuus (maraton) alkaa ennen pitkiiii1ua1uå liian våhåltå. Näin kävi myösJårvenkiertiijissii. Pari vuotta sittenjoku klubilaisista sai påiihiinså ideanDavosin 67 kilometrin alppimara-tonista. Matka ei sinånsä kovinpa$on poikkea maratonistr, mutiarra&sto sitäkin enenmån. Siinå,misså Korson maratonilla mitailaenmuutåmån metrin korkeuseroja,kiivetåån Davosissa nousuja peråti2300 metriö. Niiin mainio ehdohrssai heti vastakaikua ja niinpä klubialoifri syksyllå 1991 harjoit0eluntavoitteena 25.7 . 1992 Davosissa.

Talven harjoittelu meni yleisestiottaen hyvin. Såånnölliset yhteis-einkit, 3oista pidempi 27 kilometrinenjuostiin joka lauantai tekivåt teräåsekä ruuniille ettå sielulle. Lisåiksijokainen harjoitteli salaa välipiiivienyksiniiisyydesså. Ijihestrlkoonainoet vastoinkåymiset olivat yhdenklubilaisen sitkeå iskias sekiallekirjoittaneen polvi, joka lopettijuoksun tyystin jo huhtikuun alussa.

Joka tapauksessa 16 juoksiLjanjoukkue teriistettynä noin 30perheenjäsenen huutosakilla, kiisibussille lripi helteisen Keski-Euroo'pan ehtiåkseetr 1600 metrinkorkeudella uinuvaan Davosiinperjantai-iltana 24.7. Kilpailunu-meroiden noutaminen Paljastiosanotlajamäåråksi 258A, joistavaltaosa eli 1540 urhoollista oliilmoittauhrnut tåydelle matkalle eli

4

67 kilometille. Ovatko keski-eurooppslåiset näin palion meitåkovakuntoisempia vsi oseavstko heottaa ulhamstkåt viihemmän ryppy-otsaisena, veikkekin raskgånahuvina? Hartolan 100 kilometinSuomliuokzu keråå vuoeittain vainviitisenkymmentii "rohkea*n vietå-miiån unohhrmatonta Yötii tienpiiållii.

Kilpailunumeroiden jaon jålkeen

kiseteltassa ruumiit tankafriinpastrlla. Siniristilipulla koristethrHartolan paibni kiinnosti eräståvaimonsa ja pienen lapsensa kanssaliitkunutta kuivakasta ruotsalaish.Hån kertoi kåYneenså joskus

Haxtolassa ja pÄösseensä siellå jopamaaliin saåkka. Vastia erottuamme "älysin, kenen kanssa ninulla oliollut kunnia keskustella' Kaveri olikaksi kertaa Spartrthlonin 250 kmvoittanut ja myös Pari SYdneY-Melbourne juoksua (1015 kn)selvittänyt Rune Larsso'tr' Eipå olluthånen vaimonsakaan kuka tahansanylkky, våso yli 2IO kmvuoroknudessa juossut ameritfta-lainen Mary. Mutta eihiio kaikkiavoi trrntea.

Hikinen urafu

Lauanbiaarnu valkeni yhtii hellei-senä kuin aiemmalkin. Pitkät housutoli syytä unohtaa hotelliin. Juoksu-såä oli paikallisten lehtien nukaanalppimara0onin 7-wotisen historianvaikein. Y-li 30 asteen helle, 80prosentin kosteus ja ohut ilma eivätkokemusten (:selitysteir) nukaånsovi ainakaan suomalaisille hiihtii-jille, entä sitteir Jäwenpäiin tssan-kojen kasvateille. Joinakin wosinalumisade on Pakottaout juoksij*

kiiiiriytymiiiin reitin korkeimmillakohdin jåtesåikeistii tehtyihin haåls-reihin palelbmisen estlimisetsi' Ei

ollut syytå valittaa.

Matkoja oli tarjolla kohne. Lyhin,eh 28 kilometrin Ixndrvasserhuftarjosi nousua 380 metriä ja laskuayli 800 metriå. Sertiglauf' pitwdel-

taffi,3g km, merkitsi 1920 mehinkiipeitmistå ja molemmat edelliimsi-nihrt matkat kiisittävä Swiss AlpineMarathon selcå nousi euii laski 2300

metriå 67 kilomerin ma&alh'Kohne viimeistå kuukautta tliysin

pilannut polvivamma ja sitå seuran-

nut iskias pakoui kirjoitlajm tyyty-

miiän 39 kilometrin "lohduhrs-palkinloon', Omgkohtaisemmatkokemukset tiiydastii natkasta jåiivåtseuraaviin vuosiin.

Kello kahdeksan yhden varaslåhdönjiilkeen pisimmän ja lyhimmånmatkan juoksiiat suuntssivet aske-leensa lehmåinkellojen kilistessåkohti suurta seikkailua. Vajaankotnen tunnin kuluthra kiireisimmåtmeikålåiset saapuivat 28 kilomehinpiiiisså sliaitsevaan Filisurin kylåån,joka oli koko reitin matalin kohh(1000 m). Sieltli matlra jatkui kohtipian alkavia jyrlftiå nouzuja viileiim-peiiin ja ohuempaan ilmean. Samalleteitille ahtautuivat Filisurista myös39 km mifraisen Sertighufin osau-otlrjat.

Ibusu huiwlle

Filisurista må&å jatkui melkohelppona noin 33 kilomehiin, jolloinvastaan hrlivat ensimmåiset osittainkåveltåvåt nousut. Varsinsinenmsrssi kohti 2740 mokin korkeu-dessa odottavas Sertigpassia alkoiBergtinin kylåsta, hm metkas oliteitefru 37 kilomehiÄ. Korkeusero elijatkuva nousu seuraavien 13 kile,metrin niksna oli lflhes puolitoistakilomehiå. Nousrm rasl€utts kuvss-tse €nnetr huippua ollut hitain 5-kilometrinm, joka vei ryhmåmmEparhaaltn maratoonarilta hieman ylihulin.

Reitin korteinmrls kohdalla Sertig-passissa taqioila oli luntr, hierontaasekå kaskey$liville helikopteri-kulietus, I-entiimisen halua våhensijidestiijien ilmoihrs, jonta mukaanheliko,pterilennot llaksss (sairaus-kohtauksis lukuunotlanatlr?) kes-keyfiiinyt ise.

Onni on alamäki

Viidenkympin huollon jiilkeen alkoijfrtkii alamåki. Låhes kilonehinpudotus viiden kilomotin natkailaei ollut ueimpien juokslioidenjåykille jaloille herkkua. Vaikeutta

lisåisivåit lisliksi lumi ja olemattomiilgpoluilla vierivät irtokivet. Noin 55kilometrin kohdalls alkoi jlilleeojuoksukelpoinen loppuhuipeatuna,jos vdn jdat olivat juoksukelpoiset.Yleisitn lop'prnaton kannushts("Fein, Super, Gut, Heja Finlan4Hyvå Suomi jno.') kevensivätaskeltr iheellisesti. Yiimeisiåkoettelauksia olivat keskelleDavosin kan$a juoksiioiden kiusåksivrdtetyt yksityiset juo$opöydiiljoilla oli tarjolla juomir jok* janoon.Hurjin $rcmslainen heråti katsoja-jor*oesa kohshfuks€n ylitåessiiån65 lrm juosurilla jaloillaan yhdelliiloikallå tiiynilå mukeja olleenpoydiln. Itse eo väsymyksoltiinihrromannut koko poytiii.

Kaikests huolimntta jokaineavuorplle selvimyt Jåirvenkiertåjåhuo'mgsi vihdoin kiertävånsästadionin viimeistii kierrostr. Kumi-asfalti jalkojen aila ja kuulutbjansuoritaoa esitiely saivat vaetimrtio-mimrnonkin, rinnsn kohoamron jajåykkyyden jaloisb katoanamainåkin boriasse"

Juokzu ja naaliinpöitsy oli useim-mille klubilaisille sellainen kokemus,etrå qiatrs alkoi pikimiten haålillsjo seurasvissa hrasteissa" Ensiyuod€d rmelmrtsi oa syksynmittaanmuotoufirout Suomijuoksun 100 km.Jos joukkrmne Pysyy terveenå" onviitko juhennuks€tl jiilkeen monellaJiirvenpååia JåirvenkiertiijåIlå odotet'trvissa jotakin euneokokeinetontlH{rtolao kesiiyösså.

Voittajatia witetut

Sveiteilåiset osoittivst kuuluvansaIGski-Euroopan vuoriiuokslioideneliittiin. Naist€tl pidempirä matkEalrrkuunotfamr,s sveiteilåiset ofiivetjuoksun kårkitilst. Miesten 67kilomefin voitto m€d PeterCamenzindille ajalts 5.28.32 javåståavan nsisten nslksfl voittoSaksan Birgit l"€nnsrtzifle ennlitys-&jalla 6.18.28. Ruotsin Runekrsson oli yhdestoista qidla5.55.38. Sertiglaufin 39 kilometriiivoiti miehist*i Martin Sigrist ejalle

3.27.50 ja naisissa Jaquoline Keller$elln 4.17.44.

Jiirvenkiertåjien loppuajat olivat seuraavat:

67 km: Heilti Vuori (Riihimåiki) 8.03.57Kalervo Huhtr ' 8.30.08Pekks Heikkin€n 8.36.30Mar0i MoilanenLeif RothIkri RetrRaimo HautanenJarmo K*kiPentti Rejala

39 km: IturiMielikåinenAmetie SdonenMida Saari

8.#.@9,05.18

10.10.4410.10.4510.10.4510.41.07

6.39.157.01.157.01.16

28km: LeenaMoilsn€o 3,38.48Mnr*etraMielikåinen 4.31..09Meeri Sillaryåiö 4.31.10

Davos

km O.O

Leng-matte8.8

Monstein

15.O 22.4Davant pass

37.4 41.6 46.5 50.5 56.0 61.0 67.0

Wiesen Filisur Streda Bergiin Tuors Ravaisch Sertig- Chleinslp Bod€n Dåvos

LANDWASSERLAUF SERTIGLAUF

Sveitsin tulokset

Naiset 6? kn: 1) Birgit Lennartz, Saksa 6:18.28'

2) Eniko Feher, Unkari 6:45.26, 3) Ann Trason,

USA 6:54.34, 4) Ri ta Schuiegler, Svei ts i 6:56.1?'

5) Susanne Bitzer, Saksa ?:02.09, 6) Sylvia lJatson,

I-Br. ?:14.45, 7) He19a Backhaus, Saksa 7227.O2'

8) Ursula Reinhard; Svei ts i 7:41.59.

tttiehet 6? krn: 1 ) Peter Camenzind, Sveitsi 5228.32,

2) Russell Hurringl U-Seel. 5:33.3?, 3) Jijrgen

Zahn, Saksa 5:41.09, 4) wlarkus Engeler, Sveitsi

5:45.00, 5) Hans Schuler, Svei ts i 5t45.42, 6)

Konrad Vogel, Sveitsi 5:46.54, ?) fvlartin Ackermann,

Sveitsi 5:48.36, 8) f iartin Schäfli ' Sveitsi5:49.12r. . . , 11) Rune Larsson, Ruotsi 5:55.38r. . . '

19) Konstant in Santalov, Venäjä 6:05.12r. . . ' 39)

Roland Vuil lemenot, Ranska 6:26.06r..., 381) lbild<i

Vrnri, RiihinEiki 8:03.5? (12./n4o-49), 528)

Hr.frta, Jåirverpää 8:30.t18 (41ln50-59), 563) Fbkka

tleikkirur, Järverpää 8:36.30 (taS/m4o-t9)' 623)

martti fioilanen, JEirverpää 8:46.t19 (n1 ln4B-49r,?3?) Leif Roth, Jiirverpää 9:05.18 (244fi{a4D-49),

939) ttbtti Savolainen, lblsirki 9:51.30 (?6UIttr,J--

39), gtls) Kari Ranta, Järverpää 10:10.44 (330/q4o-

(148/rEo-5S), 1ffi5) Pentti. Rajala, Järvenpää

11z41.tl (355/n4o-49), 1122) 0snn lhrrtinen, Dauos

Platz 11 213.71 (3?2ftnD-49).

Naiset 39 kn: 1) Jacqueline Keller' Sveitsi

4217,44, 2) Knöpf l i [Yl . Balmer, Svei ts i 4139.09'

3) Sissel Sonnesyn, Ruotsi 4246.54r... ' 30) Ulla

Seppmen, tlelsirki 6:05.36 (10/tf40-49)' 40) Pirjo

Pirttiniiki, Kerava 6tfi.22 (tsltt|to-+s),

46) Arnette Salmen, Järverpää ?:t11.15 (16/ttl4o-

4g), 4?, ftlirja Saari, Järverpää ?:01.16 (17lN4O-

4s).

t l iehet 39 km: 1) rhrtin Sigrist, Sveitsi 3t27.5O'

2) Peter Fröhlich, Saksa 3:36.43' 3) Pius lvlathis'

Sveitsi 3:39.18r..., 84) Edco Narjckarinen, Helsinki

4:58.28 (Nlf%-3z)' 239) Harrru llartsun' Järverpää

6t]n.2 (61/t140-49), 2411 Kari ttlielikäinen,

Järvenpää 6:39.1 5 ($/m40-49).

ilaiset 28 km: 1 ) Bernadette Hudy, Saksa

2:01 .03,..., 141 ) Sirpa tt lurtinen' Davm-Platz

327?.41 (SElilAo-AS), 156) Leena ltbilanen' Järverpää

3:38.48 (40/t{40-49}, 15?) ltbri Savolairsr, tlelsir*i

3:38.49 (56f,133-39), 1?4) ttlar*etta fttielij<äinen'

Järverpää 4:51.t1t1 (42lN4O-451, 175) ttleeri K.

Sillarpää, Helsirt<i 4:31.10 (3frlrJFlz-fir.

,i:irsll::::i

i;:!ra!iii

,ffi.flS"l'di*! ! 'w$:::,lR:::,|

49), 1(m) Rainn Hautanen, Jänrerpää 1th10.45 ,ffi(331/n40-49), tmt ) fanm Kekki' Järverf,riiä 10!10.45::rr:':,

i.ri.i:::]i|:

,ri:,:F;i:::ti!:ri:i:iil

: :: :: :: ::: : | ]: :: ' | ]: |: :::: ] :: : ] :

liii:i: :ir:i: ii.l!,,:i:ri!::i:l

::: :: ::|:;::::::: ]i: : ::i]:: :l

:S$$,

:

iffiF\ry,*#,

.l#.wl

#4rydc*,w,

H.t#.t

Hardrock: vaikein ja vaarallisin

Pituus 100 mailia (161 km) - sikäli kuin joku

onnistuu töytämään optimaalisen reitin. Nousuayhteensä 911 km (Iaskua saman verran). Korkeusmerenpinnasta keskimäärin 3,5 km. Reitti enirrnäk-seen murtomaata, villiä ja karua luontoar suurialumikenttiä, mutaisia suoalueitar hyvin vaarallisiapolkuja vuoristossa, yli 180 joen ylitystä (i lman

siltoja). Ukkosmyrskyjä' lumivyöryjä, sumua(kartta, kompassi, taskulamppu ym. väIttämättömät).Aikaa reitin selvittämiseen 48 tuntia. Huoltopis-teitä harvakseltaan (ruokaa, juomia ja muitatarpeita kuljetettava repussa).

Siinä joitakin trteknisiä tietojatt maaifman vaaral-lisirnmaksi ultrakisaksi luonnehditusta Hardrockin100 mailin juoksusta. Kisa juostiin viime heinä-kuussa ensinrnäistä kertaa ja - kiitos hyvän onnentrrsuosiollisenrt sään ja kilpailijoiden kokeneisuuden? - ruumiilta säästytti in.

42zsta valikoidusta osanottajasta 18 selvisimaaliin. Nopein oli David Horton' joka selvisiurakasta 321 tunnissa. Jim Fisher sensijaan oliyksi niistä, jotka kuuntelivat itsesuojeluvaistoaanja keskeyttivät:

- Tässä juoksussa tulee eteen paikkojal joissa

on joka askeleella kysymys elämästä ja kuolemasta.Juoksijoiden on tehtävä päätös siitä' jatkaako

vai eir pohjautuen siihen erittäin todelliseenmahdolLisuuteen, että he voivat kuolla edessäolevalla osuudella. Jos päättää jatkaa, on hyväk-syttävä se riski, että tekee virheen' korjaamat-toman virheen, ja päättää päivänsä tapaturmaisesti.

Fisher kertoo rrn. itsensä ja kanssakilpailijoidensaväsyneistä ja haparoivista askel-eista täydellisessäpimeydessä ja kaatosateessa parin kilometrinmittaisella kapealla vuoristopolulla' jolta olisuoräa pudotusta muutama sata metriä.

lYlutta se, mikä saa toisissa jo varoittavan järjen

äänen esiin, saa jotkut toiset vasta oikeinkunnolla innostumaan. Ainoana eurooPpalaisenakisan selvittänyt Saksan Ulrich Kamm kehui seik-kailua frelämänsä kisaksirr ja Iähetti Ultrajuok-sija-lehteenkin pitkän ja perusteellisen kerto-muksen kokemuksistaan. Seuraavassa Ulrichin

ajatukset lyhyempään muotoon kiteytettynät

?

Silverton, Colorado (USA) 10.7.92

- Siitä on nyt kolme päivää' kun päätin tämänfantastisen kilpailun' mutta vieläkään en voi

olla koko ajan ajattelematta sitä. wlinulla onniin monia unohtumattomia muistoja 46-tuntiseltataipaleeltani:

- Kauniit kukkaset matkalla Grant-Suamp Passille

- Kuuma makaronikeitto Virginiuksen solassa 4km:n korkeudessa- Hyvin kapea ja suojaton ppl,ku korkealla Bear

Creekin yläpuoleIla yöllisessä sateessa

- Yksinäinen taival pitkäIlä tiellä EngineerItlountainilta Grouse Gulchin huoltopisteellekeskiyön jälkeen

- Sumu, lumisade ja kova tuuli Handies Peakilla(reitin korkein huippu)- lvlärät jalat koko matkan ajan johtuen ainakinsadasta virrasta, jotka oli ylitettävä sekä soistaja lumikentistä' joiden läpi oli taivallettava

- Loputon rämpiminen suossar johon jouduin eksyt-

tyäni Cataract Lakeen johtavalta polulta

- Ukkosmyrskyt noustessani fiaggie-Pole Passilleja Buffalo Boy Passille "- Sade viimeisellä solalla (Uittte 6iant Divide'4 km) keskiyöllä ilman yhtään toimivaa taskulamppua

- Ennen kaikkea fantastiset ihmiset kaikilla huol-topisteil lä.

- Harrastan vuoristovaellusta Alpeilla. Tämäkokemukseni mahdollisti set'l1 että nautin kilpai-lusta täysin rinnoin. Tämä on juuri sitä mitä

olen etsinyt siitä lähtien kun aloitin ultrat(129 kasassa).

Itlutta Ulrichkinsormensa:

nostaa pystyyn varoittavan

- Niille kilpailijoillel joilla ei ole kokemustavuoristoista, tämä saattaa olla liian vaarallista.Olinrme hyvin onnekkaita sään suhteen. Raesade,

]umi tai ukkonen olisivat pahimrnillaan voineetaiheuttaa katastrofin niissä paikoissa' joissa

juoksijoilJ-a nyt oli ongelmia hyvissäkin oloissa.Ivlutta tä1Iä kertaa kisa oli uskomattoman hieno,jännittävä, suurenmoinen tapahtuma.

Kansikuvassa oleva näkymä kilpailureitiltäCoforadon San Juan-vuoristosta antaa vähän vinkkiä

kisan maisemista.

Tim Noakes:

Mitä juokseminen minulle merkitsee

Kuten moni muukin, minä löysin juoksemisen sattu-

malta. Vuonna 1369 aloin juosta säännöIlisesti

harjoitellessani soutua varten, ja osallistuinensimmäisiin maantiejuoksukisoihini. Noihin

aikoihin en kuitenkaan juuri koskaan juossut

useammin kuin kahdesti viikossar eivätkä lenkkini

olleet 25 minuuttia pitempiä' kunnes eräänä päivänä

vuonna 1571 - ilman mitään sen kummempaa syytä

- päätin juosta tunnin ajan. Tuo lenkki o1i todel-

la merkityksellinen, siflä sen aikana minä lopulta

tajusin Iöytäneeni kaipaamani urheilulajin.

Koulussa minulle oli opetettu, että urheilu oli

krikettiä ja rugbyä, ja että kaikki muu oli britti-

läisen syntyperän omaaville joutavaa ja turhanpäi-väistä. Paine mukautua näihin urheilua koskeviinnormeihin o1i tietysti hirmuinen' enkä ollut tuol-Ioin niin itsevarma, että olisin kysynyt' mikä

sopii juuri minulle. Aloin kuitenkin omaltakohdaltani epäi11ä näiden pelien viehätysvoimaa

15 vuoden iässä, jolloin ryhdyin surffaamaan.

Ensimmäistä kertaa olin löytänyt urheilulajin'jossa minulla oli mahdollisuus oIIa täysin yksin.

Rakastin sitä: ei sääntöjä1 ei ohjenuorial eijoukkueita, ei valmentajia, ei katsoja eikä (tuohon

aikaan) juuri muita hamastajia. Vain minä, surf*fi lautani, ajatukseni ja melkein tyhjä meri.

Surffauksesta 1öysin urheilumuodon, jossa muillaihmisillä ei ollut juuri osaa eikä arpaa' ja jossa

kukaan ei pilannut nautintoani.

Surffauksen kautta pääsin myös ensi kertaa suoraanfyysiseen kontaktiin luonnon ja sen paljaanr useinkarun, mutta aina kunnioitusta herättävän kauneudenkanssa. Joskus kun vesi o1i kylmää ja tuuli kova'niin että jokaista aaltoa seurasi kylmä' pistäväpärske, joka pureutui märkäpukuuni ja raastoi

kasvojani, tuo karuus oli todella vahvaa. Tuntuihyvä1tä olla elävä' itsenäinen' vahva ja niintiiviisti luonnon syleilyssä' että saattoi jokaisen

aaflorr myötä kuulla luonnon sydämenl-yönnit. Innos-tukseni surffaukseen o1i melkein pelottavan voima-kasta.

Koulun ja armeijan jälkeen opiskelin yliopistossa'ja harrastin soutua neljä vuotta. Soutu o1i jouk-

kuelaji, joka vaati täydellistä yksilö}listä omis-tautumistar fyysisten rajojen koettelemista ja

tuskan ja epämukavuuden hyväksymistä. Soudunkautta opin tuntemaan, että minulla on tarve itse-

aiheutettuun tuskaan - oksettavaan, syvään tuskaantjoka liittyy intervalliharjoitteluun ja

kilpailuihin. Aluksi vain noudatin tätä tarvet-

tani intuitiivisesti. Vasta myöhemmin aloin

tajuta, että toistuva itsensä altistaminen täIle

a

epärukavuudelle ja sen hallitseminen ovat tärkeäosa omaa kasvuprosessi.a. Ja sitten, harjoitelles-sani soutua varten, ajauduin juoksun pariin.

Nyt, oltuani 20 vuotta tien pääIlä' pysähdyn

hetkeksi miettimään, mitä juoksu on minullemerkinnyt.

Juokseminen on ooettanut minulle kuka minä olen,ja - mikä on yhtä tärkeää - kuka tai mitä minäen ole. 0pin juoksemisen kauttar että minä pidänyksityisyydestä ja omasta rauhasta. Parhaimnrilla-nikin viihdyn huonosti isossa porukassa, ja

silloinkin vain sellaisten ihmisten kanssa' jotka

ovat yhtä varautuneita ja pidättyväisiä kuin mitäitse olen. Pahirnmillaan tufen melkein sairaaksitkun joudun olemaan liian sosiaal-inen liian usein.

01en huomannut, että minulLa - kuten niin monellamuullakin juoksijalLa - on juuri ne tunne-elämänja persoonallisuuden piirteet' jotka kuuluvatSheldonin ja Stevensin mukaan ektomorfisille ihmi-sille. Ektomorfien ruumiinrakenteen sanotaanolevan kestävyysjuoksun mestareiden kaltainen.lvlinä en kuitenkaan tarkoita sitä' että muistut-taisin ulkoisesti parhaita juoksijoita. Ei o}l-en-kaan! fllutta persoonallisuudestani löytyvät juuri

ne piirteet, jotka Sheldon kumppaneineen liittääkyseiseen ryhmään: yksityisyyden kaipuu' ylenmää-

räinen oman rauhan tarve ja kyvyttömyys rentoutuaja vapautua ryhmässä; ylenmääräinen huoli omastaterveydestä, nukkumisvaikeudet' jatkuva väsymys;kuten myös hajamielisyys, kyvyttömyys tehdä ratkai-suja sekä taipumus unelmoimiseen ja asioidenlykkäämiseen. Sheldonin ja hänen tutkijakumppa-niensa mrkaan ektomorfinen ihminen pyrkii ikuisestiratkaisemaan elämän mysteerit.

"Juostessa saa olla täysin yksin.opa kilpailuissa tulee eteen

tilanteita, joissa vdsymys pakottaameidät takaisin omaån itseemme;niihin syrjåiisiin osiin omaamieltämme, jotka auttavat meitånäkemään selYemmin keitå todellaolemme.ff

Ei liene sattumaar että tällaiset ihmiset pitävät

juoksemisesta. Juostessa saa olla täysin yksin'

Jopa sellaisissa kilpailuissa, joissa on valtavasti

osanottajia, tulee eteen tilanteitar joissa väsymys

pakottaa meidät kaikki takaisin omaan itseemme'

niihin syrjäisiin osiin omaa mieltämme' joiden

kanssa olemme tekemisissä vain ahdingon hetkinät

ja jotka auttavat meitä näkemään selvemmin keitä

me todella olerme. Juoksuharrastus voi myös

helpottaa meitä ylenmääräisen terveydestärrne

huolehtimisen suhteen antaen todisteen siitär

että olemrne hyvässä kunnossa. Juoksemisen aikaan-

saama emotionaalinen vapautuminen ia fyysinen

väsymys parantavat untamme ja heikentävät luonnol-

lista pakoreaktiotamme tilanteissa, joissa olemme

ihmisten keskellä. Juokseminen antaa meille myös

mahdollisuuden tarkastella maailmaa ja tutkia

noita elämän mysteereitä, olkoonkin että ne yhä

vain näyttävät jäävän vail le ratkaisuja.

Juoksemisen kautta tutustuin omaan kehooni' Juok-

seminen teki minut tietoiseksi kehostani ja velvol-

Iisuudestani huolehtia siitä. Ja kehittäessäni

kehoani opin, että ilman kehon kehittämistä ei

voi kehittyä myöskään henkisesti tai psyykkisesti'

Kehoni fyysinen kehittäminen osoitti' etten suhtau-

tunut itseeni häl1äväliätyyli in, ja että minulla

oli itsekunnioitusta ja ennen kaikkea itsekuria'

Näine ajatuksineni minulla on kunniakasta seuraa;

Smuts, Thoreau, Emerson ja Ptaton ovat puhuneet

suurin piirtein samoin.

Juokseminen on myös saanut minut uskomaan kehoni

mahdollisuuksiin, kunhan vain valmistaudun oikein

kulloiseenkin tehtävään. Useimpien nykypäivänjuoksijoiden laitla minä en ole mikään juoksijan

ihannetyyppi. 01en liian kömpelö ja liian Pitkä,minulla on liikaa räsvää1 lihaksia ja luustoa'

fvlutta nämä epäkohdat ovat vain tehneet juoksemises-

tani entistä antoisampaa;' mitä enerrnän työtä ja

vaikeuksien voittamista jokin saavutus vaatiit

sitä palkitsevampi on tulos. Yhdyn täysin Johnny

Halberstadti in (2:1'l -maratoonari) r joka kerran

sanoi: rtKun olet juossut ultramaratonin, vaikkapa

Comradesin, kaikki aikaisemmat epäonnistumisesi

ovat yhtäkkiä tulleet merkityksettömiksi. ' l

Sitten opinr että vaikean juoksuun liittyvän haas-

teen menestyksekäs toteuttaminen, esimerkiksi

ultramaratonin juokseminen mahdollisinman lujaat

antoi minulle itseluottamusta ja uskoa siihent

että pystyisin omien rajojeni puitteissa saavut-

tamaan minkä tahansa fyysisen tai akateemisen

itselleni asettamani tavoitteen, kunhan vain olin

valmis sen vaatimiin ponnistuksiin. Tajusin,

että onni.stumisen kokemukset niin juoksussa kuin

elämässä yleensäkin ovat suorassa suhteessa ponnis-

tuksiini ja siihen, miten kurinalaisesti ja ahke-

rasti jollekin asialle omistaudun.

Lisäksi 'iuokseminen on tehnyt minut entistä kriit-

tisenrnäkJi itseäni kohtaan ja saanut minut odotta-

maan enemmän itseltäni. 01en huomannut, että

omj.en kykyjen absoluuttista rajaa tai täydetli-

syyttä ei voi koskaan saavuttaa' Jokaisen akatee-

misen tai urheilullisen huipun jälkeen oflr ja

nimenomaan täytyy olla toinen huiPpu' jolle on

pyrittävä. Mavis Hutchison tajusi tämän sillä

nimenomaisella hetkeLlä kun hän sai päätökseen

elinikäisen haaveensa - Pohjois-Amerikan halki-

juoksun. Lopettaessaan juoksunsa hän oivalsi'

että häneIlä o1i yhä koko loppuelämänsä edessään

- uusi.ne tavoitteineen ja uusine haasteineen'

Percy Cerutty, suurenmoisen australialaisen

mailerin Herb Elliotin valmentaja, kirjoitti aikoi-

naan: trJollei sinulla oIe tuota melkeinpä jatkuvaa

tyytymättömyyden tunnetta kaikkea kohtaan - jollet

näe, että heti kun yksi huippu on saavutettu'

yksi tavoite toteutunutr edessäsi on uusi - sinä

et tule koskaan menestYmään.'l

Juoksemisen kautta opin, että vain minä tiedän

olenko menestyjä vai surkimus' Ymmärrän nyt

pianisti Arthur Rubinsteinin sanat hänen lausues-

saan 90. syntymäpäivänään, että vain hän itse

on riittävän lähellä omaa työtään tietääkseen

niistä Pienistä virheistä, joita on tehnyt' 5e

kiitos ja ylistys, jota hän sai muiltar ei voinut

pyyhkiä pois noita virheitä tai korjata hänen

epäonnistumisiaan.

Kilpaileminen juoksussa opetti minut nöyrtymään

oman rajallisuuteni edessä, ja hyväksymään sen

kaiketla kunnioituksella, ilman että kadehtisin

niitär joil la kenties on sellaisia fyysisiä tai

intellektuaalisia lahjojal joita minulla ei o1e'

Vaikka minä en tule koskaan juoksemaan samaan

tahtiin maailman huippujen kanssa, voin silti

omistautua samalla tavoin omlen vaatimatomampien

lahjojeni kehittämiseenr kuin he tekevät oman

lahjakkuutensa suhteen. Näin voin saada juoksemi-

sesta yhtä paljon tyydytystä ja se voi olla minulle

yhtä antoisaa kuin heille. fiinä näen näissä urhei-

lijoissa vain paljon kirkkaampanä sBl''lr mikä meissä

muissa on vähemmän selvästi nähtävissä: kaikki

inhimilliset mahdollisuutemme, koko potentiaalimrner

äärirajoilleen kehitettynä. Nämä urheilijat tarjo-

avat esimerkkejä koko e1ämäär ei vain juoksual

varten; esinrerkkejä, ioita olen töytänyt hyvin

harvoista muista ihmisistä.

Uskon, että henkilökohtainen menestys alkaa vaati-

mattomuudesta ja itsekriittisyydestä' Percy

Cerutty, joka tunsi monia suurenmoisia urheili-

joita, sanoi, että hänen valmentamansa todella

menestyneet urheilijat eivät koskaan olleet ylimie-

lisiä tai röyhkeitä. Sen sijaan he olivat varo-

vai.sia, vaatimattomia ja harkitsevaisia luonteitat

jotka halusivat innokkaasti oppia uutta ja jotka

vihasivat keskinkertaisuutta' Nämä piirteet ovat

olLeet yhteisiä lähes kaikille huippujuoksijoille'

jotka minulla on ollut i1o tuntea' 0tympiavoittaja

ja fvlE-juoksija David Hemery päätyi samanlai.seenlopputulokseen tutkimuksessaan maaifman parhaista

urheilijoista. Uskon, että juuri nämä luontenpiir-teet ovat olennaisen välttämättömiä urhei.Iussarjossa menestys ja epäonnistuminen ovat niin pelot-

tavan näkyviä, ja missä menestyksen kausi on niinlyhytaikainen, parhaimmillaankin usein vainmuutaman kesän mittainen.

Luufen, että saavuttaaksemme todellista menestystäjuoksussa, niinkuin missä tahansa toiminnassatmeidän on aina pakko pelätä epäonnistumista; meil}äon oltava todellinen pelko siitä päivästä' jolloin

epäonnistumme riippumatta siitä kuinka lujastiolemme valmistautuneet. Juuri tämä epävarmuustakaa sen, ettei huolellisesti kasvatettu itseluot-tamuksemme muutu räikeäksi pöyhkeydeksi. Juuriepäonnistumisissamme ja niiden väistämättömyydessäon myös todellisen persoonallisen kasvun siemenettja niissä se lopulta puhkeaa kukkaan.

Juokseminen on opettanut minulle, mitä on rehelLi-syys; juoksemisessa ei hyväIlä tuurilla ole sijaa.Tuloksia ei voi vääristellä' ja voimme syyttäävain itseärnne silloin kun kaikki menee pieleen.

Näin juokseminen on osoittanut minulfe' että minunon el-ettävä elämäni kilpaillen oman itseni kanssa.lvlinusta tuntuu, että tässä on monien joukkue- ja

taitolajien todellinen heikkous. Näissä lajeissaei o1e pakko myöntää omia heikkouksiaan; ainavoi syyttää jotakuta tai jotakin muuta, jos niinhaluaa. Lisäksi näissä lajeissa menestykseenvaadittava synnynnäinen lahjakkuus, kuten kauneus,voi muodostua kilveksi, jonka taakse kätkeytyä.

Jos olet lahjakas tai kaunis, elämä voi olla l i ian

helppoa. Voi olla, ettei sinun tarvitse koskaan

osoittaa nöyryyttä' maltltlisuutta ja rohkeuttarjotka ovat menestymisen kannalta olennaisia pitkän-

matkan juoksun kaltaisissa yksiölajeissa.

Juokseminen on opettanut minulle,ettå minun on elettåvä elämänikilpaillen oman itseni kanssa.Tiissä on monien joukkuelqiienheikkous; niissä ei ole pakkomyöntåii omia heikkouksiaan.

Tämän lisäksi mielihyvä ja onnistuminen taito-ja joukkuelajeissa saattaa olla riippuvainenvastustajien epäonnistumisesta ja epäonnesta.Onneksi juoksussa ei ole näin; me olemme mukanakilpailussa auttaaksenme toinen toistamme. GeorgeSheehan on tuonut esiin, että englannin sanacapetitiqr (kilpaifu) tarkoittaa lrpyrkiä johonkinyhdessä toisten kanssarr. Toinen englannin kielessäkilpailua tarkoittava sana csrtest tarkoittaaitsensä testaamista yhdessä muiden kanssa. Niinpätodellisia kilpailuja ovat DEr missä me pyrirrne

tavoitteisiimme ja testaamme itseämme yhdessämuiden kanssa. Niissä jokainen meistä on sekäyhteisen rohkeuden lähde että sen vastaanottaja.Erään ystäväni (Peter Pollock), joka o.li saavut-tanut legendan aseman taitoa vaativassa joukkuela-

Jissar oli juostava Comrades-maraton ennen kuinhän saattoi todeta: trEt voi tietäär mitä on kilpai-1ullinen urheilu ennen kuin oLet ollut tnukanataistelussap jota et käy vastustajaar vaan omaaitseäsi vastaantf.

Ystäväni sanojen merkitys tulee esiin myös valmen-taja Fred ldiltin ohjeissa, jotka hän antoi BuddyEdelenille, toiselle niistä amerikkalaisista juok-

sijoista' jotka ovat koskaan yItäneet maratonillamaailman parhaaseen aikaan.

Jokaisessa kilpailussa tulee vastaan kriittinenpiste, jossa voitto on hiuskarvan varassa.Tuona hetkenä, riippumatta siitä kuinkaviisaasti urheilijaa on valmennettu, kysymysvoitosta ja tappiosta on vain ja ainoastaanurheilijan itsensä käsissä. Silloin on urhei-Iijan fyysinen ja henkinen voima ja rohkeusltahdonvoimal sitkeys sekä halu voittaa palJainaja alastomina. Si]loin on hänen totuudenhetkensär jota ei voi paeta.(H. Higdon (t sez): 'rBuddyrr the forgottenchampion. The Runner 5)

"Todellisia kilpailuja ovat ne,pyrimme tavoitteisiimme ja

testaamme itseämme yhdessämuiden kanssa. Niissä jokainenmeistä on sekä yhteisen rohkeudenlähde ettå sen

10

Viime vuosina, jolloin olen turvallisen opiskelija-

elämän jälkeen joutunut hakemaan paikkani kovassa

aikuisten maailmassa, juokseminen on antanut

minulle mahdollisuuden rentoutumiseen ja luovuu-

teen; se on ollut minun tapani leikkiä. Juokse-

minen on ollut yksi tapa selviytyä jokapäiväisestä

henkisestä paineesta ja luoda - kuten Perry ja

Sacks ovat sanoneet - rrtaianomainen maailmal

kuitenkin koko ajan tietäen, ettei se ole tottarr.

Juostessani minulla on aikaa luovuudeller joka

on tärkeää työssäni. Niinpä olen kirjoittanut

artikkeleita, valmistellut puheita ja tehnyt tutki-

mussuunnitel-mia juostessani. Ja olen havainnutt

että ajatteluni noiden juosten kuluttamieni tuntien

aikana on ollut tarkkanäköisempää ja syvälliserpää

kuin milloinkaan nnrulloin.

Juoksemisen kautta opin, ettei luovuus ole vain

kovan työn tulosta. Luu1en, että säännölIinenjuokseminen on juuri selLaista leikinomaista,

lapsille ominaista toimintaar joka on luovuuden

kannalta välttämöntä. Silloin uudet ajatukset

ilmestyvät ikäänkuin tyhjästä ja vanhat' tutut

asiat saavat yhtäkkiä uudenlaisen merkityksen.

Tästä on moni puhunut jo ennen mj.nua. George

Sheehan, jonka kirjoitukset ovat syntyneet hänenjuostessaan tunnin mittaisia lenkkejään joen

varre1la, on tuonut esiin monia esimerkkejä

suurista kirjailijoista ja ajattelijoistal joilJ-e

li ikunta o1i tapa kehittää luovuutta: USA:n presi-

dentti Thomas Jefferson, runoilija Coleridqe'

filosofi Nietzsche, suuri valtiomies Jan Smutsja runoilija lrJordsuorth. Viimemainittu taivalsi

suunnattomia matkoja Englannin maaseudulla luodes-

såan runouttaan. Thoreau on kertonutr että kun

lJordsruorthin palvelijaa pyydettiin näyttämään

runoilijan työhuonetta, tämä vastasi: rrTässä on

hänen kirjastonsa, mutta hänen työhuoneensa -

se on ulkona, näiden seinien ulkopuolella-rl

Amerikkalainen matemaatikko fYlorris Kline on

kirjoittanut: rrLuovalla toiminnalla ei ole juuri

mitään tekemistä logiikan tai järjen kanssa.

Päinvastoin, luovuus näyttää vaativan sitä, että

mieli on rento ja saa vaellella vapaastirr. Histo-

rioitsija Gibbon puolestaan sanoi: ttYksinäisyys

on nerouden koulutr.

"Suurimmat sankarimme ovatniitä, jotka ovat omasta tahdostaanaltistaneet itsensä kaikkeinåiärimmäisimPiin fYYsisiinvaikeuksiin osoittaakseen mi#åihminen voi täydellisimmillåiiinsaavuttaa.fl

Lopulta, juokseminen on ollut minun henkinen opet-

tajani. Käsittääkseni henkisyyteen' joka nimeno-

maan tekee meistä ihmisistä ainutlaatuisia olen-

toja; kuuluu tarve tutkia ja 1öytäär tarve kehittyäja liikkua eteenpäin. Juoksernisessa tämä pyrkimys

tulee kirkkaana esiin, sil1ä juoksu opettaa meille'

että me emme saa pysähtyä. ttseisova vesi ja ihminen

joka ei liiku ovat yhtätr, kirjoitti Paavo Nurmi'ttsinun on liikuttavar mtrutoin olet haudan oma'rl

Arthur Neulton tunsi samoin: ttEmme ole koskaan

paikoillamme; rne joko kuljemme eteenpäin tai liu-

r-rnme taaksepäintf. Me olenme saaneet syntymässämme

tämän halun tavoiteLla rajojammer saadaksenrne

tietää, mikä tekee meistä sellaisia kuin me olemme;ja mitä on sen kaiken takana.

Käsittääkseni kaikkein suurimmat sankarirnme ja

sankarittaremme ovat niitär jotka ovat omasta

tahdostaan alistaneet itsensä kaikkein äärinmäisim-

piin fyysisiin vaikeuksiin osoittaakseen mitä

ihminen voi täydellisinmil1ään. saavuttaa. Suuret

vuoristokiipeilijät eivät kiivenneet Everestille

siksi, että itse oli siinärr - kuten lYlallory sanoi

- vaan siksir että he olivat siellä ja he olivaL

hyväksyneet inhimillisen velvollisuutensa pakottaa

itsensä yhä uudelleen kohti omia rajojaan. Ajatel-

kaamme Robert Falcon Scottia, joka maksoi korkeim-

man mahdollisen hinnan autiolla Etelämantereella

siksir että hänen fyysinen rohkeutensa ei tuntenut

mitään rajoja. wluistomerkissä, joka on pystytetty

paikaan, josta Scottin ja hänen kumppaniensa

ruumiit löydetti in, lukee: trPonnistele, etsit

1öydä, mutta ä1ä luovutått. Nämä sanat kuvaavat

ehkä parhaiten yhteistä tarvettamme.

Tunnistin tämän tarpeen katsellessani Bruce

Fordycen juoksua vuoden 1983 Comrades-maratonillat

Carlos Lopesia vuoden 1984 olympiamaratonillaja lvlE-mies Belayneh Densimoa vuoden 1988 Rotter-

damin maratonilla. Kysymys oli jostakin vaikeasti

käsitettävästär jostakin sanoin kuvaamattomasta:

suuret juoksijat ikäänkuin tuosta hetkestä irral-

laan, kaikkein omimpiin ajatuksiinsa uppoutuneenat

osoittamassa kuinka hienon työn tulosta me ihmiset

olemme. Heidän juoksunsa todisti, että liike

voi tehdä meistä kuolemattomia, ja että toisinaan

painovoimanl väsymyksen, iän ja kuolevaisuutemme

siteet voidaan heittää sivuun.

Tuollaisia hetkiä tulee eteen vain hyvin harvoin;

silloin, kun poikkeukselliset ihmiset ovat nähneet

vaivaa ja töytäneet oman erityisen loistokkuutensa

lajin. Yliopiston dekaanin sanoin elokuvassarrTulivaunutrr, hänen toivotaessaan Harold

Abrahamsin tervetulleeksi Cambridgeen: "Löytäköönkukin teistä oman suuruutensa mahdollisuuden'

Tarttukaa tähän mahdollisuuteen, älköönkä mikään

voima maan päällä saako teitä luopumaan siitä'rr

Entä antaako tämä omien rajojemme tavoittelu meille

jonkinlaista syvempää ymmärrystä luomakunnastamme

ja elämän merkityksestä? Kirjassaan rrThe Springs

11

of Adventurerr, Everestille kiivennyt ltlilfred Noycepitää tätä mysteerien mysteerinä. Hän viittaa

Edrrlard lLJilsoniin, joka kuoli matkallaan Etelämante-

reella, vakuuttuneena siitär että hän o1i toteut-

tamassa Jumalan hänelle antamaa tehtävää.

Jumala on varmasti tarkoittanutr että me

tutkimme mahdollisuuksiemme mukaan Hänen

kättensä jäIkiä... ja jos on oikein tutkia

Hänen luomistöitään yhdessä hänen luomakuntansa

nurkistal on oikein, että jotkut meistä menevät

maan ääriin asti tutkimaan toisia nurkkia.(!J. Noyce (tsSa): The Springs of Adventure)

Noyce viittaa myös vuoristokiipeilijöiden ja

tutkimusmatkailijoiden kertomuksiinr joissa eipuhuta l;Jilsonin kaltaisesta hurskaasta kutsumuk-sesta, mutta joissa kerrotaan oudon läsnäolon

kokemuksesta. Esimerkiksi Frank Smythe' joka

kiipesi yksin 8500 metriä lYlount Everestille' o1i

varma siitä, että hänel1ä oli seuranaan ltvahva,

auttava ja ystävällinen läsnäoIorr. Thomas Hornbein

kiipesi myös Everestille ja kirjoitti myöhemmin:

Emme pelänneet henkemme puolestae muttatunsimme pelkoa sitä suurta ja tuntematontakohtaan, joka vaati meitä jatkamaan... aavis-tusta siitä, että on ehkä jotakin enemnän1jotakin meidän kolmiulotteisuutemme ja ajanta-jumne tuolla puolen. Jos sen vain voisijotenkin nähdä.(T.F. Hornbein (tSeO): Everest - The LJestRidqe)

lvlyös minä olen tuntenut tämän läsnäol"on.

Ja harjoitellesani olen oppinut, kuten ultramara-toonari Reverend Deric Derbyshire kerran muistuttijuoksua edel-tävässä saarnassaan, että kamppailussaitseään vastaan on kysymys elämän suurimmistataisteluista ja suurimmista voitoista. 01enoppinut kristityn tarpeesta luopua siitä mikäon ylimääräistä, olen oppinut kurin ja päättäväi-syyden merkityksestä ja siitä .harjoittelusta,joka on tarpeen saavuttaakseni senr mitä kristitytkutsuvat taivaan autuudeksi.

Tim lbakes alkupuheessaan kirjassa ttLore ofRunningrr. Alkupuheen loppuosassa Noakes kertookokemuksistaan Comrades-maratonilla.

tyä muihin kiinnostuksensa koh-

teisiin: vaelteluun vuorillat

hiihtoon ja sYömiseen (mieliruo-

kina spagetti ja kakut).

ttlenestyksekkään kilpailukaudenjälkeen Petrova Piti kolmen

viikon harjoitustauon, mutta

aikoo juosta seuraavan 100 km:n

kisansa joko tammi- tai helmi-

kuussa 1S93. Tämän jälkeen

hän keskittyy maratontuloksensaparantamiseen. Vuoden 1592

suoritusten valossa on kaikki

syy uskoa, että frinassa on

ainesta 100 km:n ME:n huomatta-

vaan parantamiseen.

Esiler*kiviikko5u 5U km (4.15-4.20 min/km)tYla 10 km + Iihaskuntoharj.Ti 10 km + lU km + 5x300m

Ke 10 km3x? km vuoristossa

To 20 kn (4.2O min/km)+ 5x30tln

Pe 15 km hYvin kevYesti

La 20 km temPojuoksu

Erik Seedrorse/IAU Nerrlsletter

Irina Petrova

Vasta 18-vuotias frina PetrovaVenäjä1tä on jo osoittanut ole-vansa kova luu lyötäväksi kenelletahansa. Hänen ensimmäinen100 km;n kisansa Faenzassa viimevuonna toi selvän voiton maailmanraskaimpiin kuuluvalla reit i l lä.Irinan iän huomioon ottaen olisivoinut olettaa hänen kilpailevansäästeliäästi, nutta nopsakint-tuinen Petrova ilmestyi lähtövii-valLe myös Torrelavegassa.Huikea esitys päättyi neljänminuutin voittoon 2.31-maratoona-rista, Valentina Lachovasta'erinomaisella ajalla 7:34.

Petrovan kaltaisil la nopeastihuipulte nousevilla nuorillalahjakkuuksilla on kuitenklnmahdollisesti ongelmia edessään.Tim Noakes sanoo kirjassaanltlore of Runningrf : trUseimmat

maailman parhaista kestävyYsla-jien urheil i joista 1980-luvu1laharjoittelivat varsin kohtuull i-sesti eivätkä he olleet erityisenmenestyksekkäitä

12

Tämänkaltaisen lausunnon takana

ovat mm. ne hYvin todellisetIääketieteelliset riskit' ioi1lenuori luusto altistuu jatkuvan

kovan kuormituksen mYötä.15ja 19 ikävuoden välinen aika

on tässä suhteessa eritYisenriskialtis' ja rankalla harjoit-telulla voi olla katastrofaalisiaseurauksia.

Toivottavasti Petrovalla eikuitenkaan tule olemaan tällaisiaongelmia. Häntä valmentaa hYvin

asiansa osaava Aleksei Kononovtjoka on itse juossut satasen6:38, ja joka suunnitteleePetrovan ohjelman sotilaallisellatarkkuudella heidän kotikauPun-gi-ssaan Saratovissa Volga-joenrannalla. Vaikka Irinan harjoi-

tusohjelmaan kuuluu iopa 22Okm juoksua viikossa, Kononovei näe syytä huoleen.

Vasba 2[ vuotta juoksua harras-

tanut Petrova on jo nYt kokoPäi-vätoiminen urheilija' jätettyään

urheilulukion, jota hän käviviime lukuvuonna. Harjoittelultaliikenevänä aikana hänelIä onnäin hyvät mahdollisuudet sYven-lapsinarr.

Pari sanaa vammoistaJuoksemisessakin on omat hrronot puolensa. Tai einakinyksi sellainen: vamrnat' On helppo juostr itsensä juoksu-

kyvyuiimiiksi.

Mutta vammoillakin on hyvät puolensa. Tai ainakin yksi:

niistå voi oppia paljon. Juoksuvaomoilla on aina

tunnistettavissa ja korja,ttavissa oleva syynså. Tåimiin syyn

liiytiiminen ja korjaamine'n - muutosten tekeminen - voivat

tehö koko kirohrsta asiasta arvokkaan o'ppimiskoke-muksen.

Derek Clayton sanoi vuonna 1980: "Jos minulla olisi

mahdollisuus eliiå kilpailullinen juoksu-urani uudelleen,suhtaubisin vaomoihin toisin. Osoittrisin eneuuniinkunnioihrsta niitii kohtaan. Sillä vnmmat eivöt ole mikiiiin

salakavala este, jonka låpi on yritettilvä rutistaa keinollamillö fuyyanså. Vämmst ovat yksinkertaisesti sitrå' effå

kehoni kertoo minulle, enii jotakin on vialla. n

Siihen aikaan, kun juoksrbuumi USA:ssa oli hurjim+il-laal, ilmestyi kirjamarkkinoille vastavetona myös 'Ei-juoksijan käsffia'. Kirjan 20. luvussa kerrotaan nkuinkr

juokslian kanssa voi keskustella" :

"Ei-juokslioilla on usein vaikeuksia ymmåif,tåå juokslioita'

Tämii johUru siitå, että juoksiioille on orna kielenså'Onneksi ei ole kuitenkam pakko ryhtyä juoksiiaksi

oppiakseen fiimiin kummallisen kielen.' Vaikkåjuoksiioiden kieli kuuloshs aluksi monimulkaisel8 se

koos0ru itse asiassa alle 25:stå sanasta ja sanonnasta'

Ainåkin 19 nåiisö viittaa jonkinlaiseen varrrmaan. Tåimånsanavaraston opetteleminen mahdollistaa keskustelunjuolcsiioiden ksnssa (vaikkakaan emme ymmärrå, miksilcftasn ei-juoksiia sitå hsluåisi)' "

Ei-juoksljan kiisikirjassa otr joitakin mielenkiintoisiaviittauksia juoksuvanmoihin ja niiden hoitoon. Tiisså peri:

Ylenpi luva: Jalkavaivoista kärsiviä juokslioita

roikkumassa telineissä påå slaspäin jakaklinikalla St'

Louisissa. He odottavat valtavis anes@tisia injektioita,joita åotretsm liikubltavilla hypotermisilln koneilla'

Roikkrmine,n safl veren pakene,maan jaloistu vähentåenpainetta kipualueilk.

Äeryi kuva: Piftånmatkanjuda{ioilla on usein ongehnia

varpaidensa kanssa. Kuvassa Dave Pringlitz yrittiiå

epäioivoisesti kiinnitÄå isovanvastaan, joka

piiiisi irtoamaan vuoden 1974 Bostonin maretonills'

(Kuvat kirjastr 'The Non-Runner's Bookn, tekijåit Vic

Ziegel ja kwis Grossberger' vuodeltra -78)

13 miestä halki Amerikan 64 päivässä

David UJarady karkasi kotoaan, ja teki sen tyylik-käästi. Davidin koti on Huntington Beachilla,Kaliforniassa, ja sieltä alkoi Runnersr t/orldinAmerikan halkijuoksu kesäkuun 20. päivänä. Vainmuutamaa päivää aikaisenmin oli brittiläinen juok-

sija Peter Hodson soittanut minulfe kysyen' mistäkilpailu alkaisi. Käskin hänen kiirehtiä HuntigtonBeachilLe.

Helmut Schieke Saksasta oli voittanut 24 tunninjuoksun Euroopan mestaruuden Apeldoornissa Hollan-nissa toukokuun 30. päivänä. Kisan jälkeen hänkertoi minulle olevansa mukana Amerikan halkijuok-sussa. En hennonnut kertoa häne1le, etten ollutnähnyt hänen nimeään kisaan hyväksyttyjen listalla.Hänelle o1i ilmeisesti Iähetetty tieto siitä,ettei kisaan enää mahtunut mukaan, mutta Saksanpostilakon takia kirje ei ollut ehtinyt tavoittaaHeLmutia ennen hänen tähtöään Yhdysvaltoihin.Hänen saavuttuaan lähtöpaikalle, kenelIäkään eiollut sydäntä sanoa, ettei hän ollut mahtunutnrukaan.

Saksasta oli mukana myös Stefan Schlett, joka

on selviytynyt erittäin hyvin tuloksin joistakin

useamman päivän kestävistä juoksuista. Stefaninharrastuksiin kuuluu vapaan putoamisen laskuvarjo-hypyt ja vuoristokiipeily purkautuvilla tulivuo-r i l la.

fiuita ulkomaalaisia kisassa olivat Al Houlie (Iso-Britania), Ivl i lan Milanovic (Sveitsi), EmileLaharrague (Ranska) ja Serge Debladis (Ranska).Ennakkosuosikki oli luultavasti Al Horui.e, muttaminä toivoin hyvän ystäväni lYlarvin Skagerbergin(USA) voittavan. fYlarvin oli voittanut minut juos-

tessamme Amerikan halki vuonna 1985, ja vaikkahänen voittomarginaal-insa ei ollut 16 minuuttiasuurempi, hän oIi noussut viimeisten yhdeksänoäivän aikana voittoon Iähes mahdottomastaasemasta.

Kilpailu juostaisiin 64 perättäisenä päivänä,päivittäisten etappien ollessa keskimäärin 1äheskahden maratonin mittaisia.

Cedar City, t tah. 2. helmikuta.

Kaksitoista päivää juostu, ja 15 juoksijaa onyhä mukana jätettyään llojaven autiomaan onnelli-sesti taakseen. Ensimmäinen uhri oli A1 Hotrlie,joka joutui keskeyttämään kahdeksan päivän jälkeen

Iääkärin määräyksestä. Hänen jalkansa olivatpahassa kunnossa, ja jatkamista pidettiin

14

TRANS-AM 92

vaaraflisena. Monet juoksijat osallistuivat tapah*tumaan rrturistiluokassatr, joka oli niitä vartentjotka eivät juosseet koko urakkaa. Al liittyitähän joukkoon, ja vaikka hän ei ollut enää mukanakisassa, hän juoksi useita kokonaisia etappeja.

12 etapin jälkeen kisaa johti David LJarady melkeinkolmen tunnin erolla Helrut Schiekeen. USA:nRichard lJestbrook oli tästä tunnin päässä' ja

Tom Rogozinski oli neljäntenä kolmisen tuntiaedellisestä jääneenä. Tässä vaiheessa ajoillaei ollut kovin suurta merkitystä, sillä kitpailijatolivat vasta pikkuhiljaa tulossa sinui.ksi seik-kailun haasteiden kanssa.

Cisco' lJtah. 9. heiniikurta.

Edellisen viikon hurjien hellelukemien jä1keenjuoksijoilla oli nyt edessään henkeäsalpaaviakorkeuksia ja pitkiä maantieosuuksia. 19 etapinjälkeen Uaradyn johto o1i yli 5 tuntia. RogozinskyoIi noussut toiseksir ja lJestbrook oli kolmantenanoin 15 minuutin päässä. Kaikki 15 olivat yhämukana.

Idaho Springs, Colonado. 14. teirEikuJta.

25 päivän ja 1112 maitin jälkeen lJaradyllä oliyhä selvä lähes viiden tunnin etumatkaRogozinskiin. [Jestbrook oli kolmantena kaksituntia Rogozinskista, ja USA:n Edrrlard Kelly o1inoussut neljänneksi ohi Schieken. fiarvinSkagerbergin oli jätettävä kilpailu jalkavaivojen

takia. 14 juoksijaa jatkoi kisaa.

Mcfield, llissq-ni. 25. heiniikulta.

Vielä yhden kitpailijan oli täytynyt luopuakisasta. Ed ldilliams, joka 63-vuotiaana oli vanhinosanottaja, joutui keskeyttämään polvivanrnan takia.Rogozinski oli siirtynyt kärkipaikalle ohi ltJaradyn,vietyään voiton viidellä etapilla peräkkäin.

Kilpailu oli kriittisessä vaiheessa. 40 etapinjälkeen näytti ilmeiseltä, että useirnrat juoksijat

tulisivat selviytymään itärannikolle' mutta kilpai-Lun voittoon vaadittaisiin keneltä tahansa kärki-pään juoksijalta erityisiä ponnistuksia. Tilanne40 päivän ja 1745 mailin jäIkeen oli seuraavan-lainenr

ikä1. Tom Rogozinski 242. David lJarady 353. Richard Uestbrook 454, Eduard Kelley 345. wlilan wlilanovic 32

maa juoksuaika km/hUSA 310:50.15 9.035USA 312112.12 8.S95USA 318:50.12 8.808USA 335:38.0U 8.36?Sve 343228.43 8.17?

6. Helmut Schieke 53 Sak?. Emile Laharrague 45 Ran8. Peter Hodson 3? IBr

9. Stefan Schlett 30 Sak10. Ivlarty Sprengelmeyer 46 USA11 . John lLJaIIis 45 USA12. John Surdyk 36 USA13. Serge Debladis 44 Ran

356:52.51361 :41 .1 I372228.O9392241.17396:32.494OGt23.23443t22.O4456:1 1 .26

Indianapolis' Indiana. 5. eldctrrta.

Kilpailijat olivat nyt juosseet läpi Utahin,

Coloradon, Kansasine lYlissourin ja Illinoisin.

Puolivälissä 45. etappia, matkalla Decaturiin

fl l inoisissa, ohittui 2000 mailin raja.

Rogozinskilla oli suuria vaikeuksia. Hän kärsi

oikeaan jalkaansa tulleesta vaivasta, ilmeisesti

marssinurtumasta, joka pakotti hänet hidastamaanvauhtiaan selvästi, ja lJarady otti jäIleen johdon.

48. etappi fndianapolisiin oli pituudeltaan yli

53 mailia, ja paras juoksija tuona päivänä oliwli lan wli lanovic (g:to.o+). Hän oli noin puoli

tuntia toiseksi sijoittunutta Emil-e Laharragueta

nopeampi. Richard lJestbrook kärsi penikkataudistarja joutui nyt taistelemaan kovasti selviytyäkseenpäivittäisistä etapeista niille asetetun aikarajanpuitteissa. Ivlilanovic nousi kokonaiskilpailussakolmanneksi.

St Clairsville, [ttio. 12. eloktrrta.

Enää kymmenen etappia jäljellä. Kun 54 päivää

oli juostu, Ivlilanovic oIi noussut toiseksi. Hän

oli y1i 16 tuntia jäljessä lJaradyä, joka näytti

todennäköiseltä voittajalta. Näytti si ltä' että

kaikki 13 mukana olevaa selvittäisivät kisan

loppuun.

Kilpailun järjestäjien' lvlichael Kenneyn ja Jesse

Dale Rileyn, on syytä olla hyvin tyytyväisiäprojektinsa onnistumisesta. Kisasta kertovia

lehtijuttuja seuranneet amerikkalaiset ovat huoman-neet, että nämä kilpailijat olivat matkallaanjo kauan ennen olympialaisten avajaisia ja että

he yhä vain jatkavat juoksuaan nyt kun olympia-

laisten osanottajat ovat jo kauan sitten jättäneet

kisakaupungin. Kenellekään ei ]iene epäselvää,etteivätkö nämä juoksijat olisi hyvin erityislaa-tuisia urheilijoita ja etteikö tämä kisa olisihyvin ainutlaatuinen.

Itfqr York (Centraf Par*). ?2. eLd<uta.

5e on ohi. 13 juoksijaa selvitti kaikki 64 etappiaja saapui lopulta Neu Yorkiin. He olivat juosseet

kymmenen osavaltion läpi' yhteensä 1ähes 3000

mailiar ja herättäneet henkiin todella jättiläis-

mäisen haasteen. Kaikilla heillä olisi oma tari-

nansa kerrottavanaanr ja jokaisella heillä on

aivan erityinen paikkansa ultrajuoksun historiassa.

Tässä lopuJ-liset tulokset:

Kilonretrivauhti perustuu siihen, että kisan koko-

naispituus olisi 2935.8 mailia (4?24.? kn). fiatkan

pituus on saattanut tarkistuslaskennassa jonkin

verran muuttua.

tlalcotm Canpbelf/IAu ileusletter

h örri ei rräf "!!

!r'L!'Frn!T!i | | e+n; ; . : . i i r=a;* t ry

Amerikan halkijuoksun kaltainen kisa on luonteel-

taan aina hyvin arvaamaton. wloni asiantuntijapiti viime vuotisen kilpailun lopputuloksia kuiten-

kin yllättävänkin yllätyksetlisinä. Huomio kiin-

nittyi nrn. siihen, että porukan rr.prinmat ia fyhy-

enpiä ultrakisoja harrastareet iu*sijat pärjäsivät

selvästi parermin kuin vanhermat ja todella

pitkissä juoksuissa aiemmin mainetta niittäneet

konkarit.

Yhdeksän parhaan keski-ikä oli 37 vuotta, kun

se muilla 19:sta oli 43. Kolre parasta olivat

keski-iältään 30 v. Kaikki keskeyttäneet olivat

yli 4O-vuotiaita. Aiemmissa mantereen halkijuok-

suissa kunnostautuneet (KeJ,ley, Schieker Skager-

berg, Houie) ja Sri Chinmoy lYlarathon Teamin huippu-

pitkissä megaultrissa pärjänneet (Spengelmeyer'

Schlett) suosikit jäivät kauas kärjestä.

Seuraavassa lyhyesti jotakin kärkikolmikon juoksu-

taustoista:

* Dave Ularady: Ennätykset 2t34 maratonilla ja

5:58 50 maililla. Ainoa kokemus monipäiväisestä

ultrasta vuodenvaihteesta 91-92, jolloin osallistui

6 päivän juoksuun. Juoksi sen etappiluonteisesti(50 mailia päivässä) testijuoksuna Trans Am-kisaa

varten.

* lvlilan lYlilanovic: Juossut maratonin aikaan 2:46

ja taivaltanut 6 Päivässä 648 km.

* Tom Rogozinsky: Juossut kympin 31 minuuttiin'

wluutama lyhyt ultrakisa sekä yksi 6 päivän juoksu.

7.8707.7657.5407.1s27.0836.91 16.3346.1 56

ikä maa

1. Dave Llarady 35 USA

2. Milan lvlilanovic 32 Sve

3. Tom Rogozinski 24 USA

4, Richard Ljestbrook 45 USA

5. Emile Laharrague 45 Ran

6. Edrrrard Kel1ey 34 USA

7. Helmut Schieke 53 Sak

8. Peter Hodson 37 IBr

9. Stefan Schlett 30 Sak

10. wlarty SprengelmeYer 46 USA

11 . John lLjaltis 55 USA

12. John Surdyk 36 USA13. Serge Debladis 44 Ran

juoksuaika km/h521235.51 9.057527216.21 8.361528:48.54 8.93553?:33.04 8.789542238.A3 8.7O7545:09.45 8.666563:05.40 8.39157525O.42 8.2O4619228.22 7,627825227.15 7.554653:14.37 ?.232693:36.25 6.812793;35.15 5.953

\/cnhat lennli-{rritt aaa|^^*v

^av^u}ar? t9

l5

TRANS-AIVT 92

a'7

Pitkä ja tylsä etapPi PäättYiCiscon autioituneeseen kauPun-kiin Utahissa. RichardUestbrook pesi koko Porukanja kiirehti sitten valtaamaanteltalleen parhaan Paikanhylätyn bensa-aseman sisä1tä.Kaikki muut pystYttivät telt-tansa hiekalle. Ei ollut vettäeikä mitään mukavuuksia' muttame olimme tuoneet runsaastiruokaa, ja kolmen kilometrinretki Colorado-joelle antoihetkellisen helpotuksen hel-teessä. Tie takaisin olikuitenkin niin pölyinen' että

kaikki kylpijät palasivat l ikai-sempina kuin mitä olivat olleetlähtiessään. Huoltaja DeanSolo tuli ensimmäisenä ulos

autosta ja sanoi: "Tämä olityperin asiar mitä olen eläes-säni tehnytfr.

s.?Serge Debladisr ranskalaisjuok-sija, joka oli joka päivä joukon

viimeinen (huolimatta maratonen-nätyksestään 2:36 ja Pitkästäultrakokemuksestaan), oli tänäänmonta kertaa keskeYttämäisil-Iään. Paikallinen mottoriPYörä-kerho kuitenkin järjesti hänellehenkilökohtaisen saattueenrjonka tuella Serge selvittietapin.

15.?John lrJatlisilla o1i eritYisenmielenkiintoinen päivä' silIäjoku pummi alkoi ahdistellahäntä sanoen' että hänen

täytyisi juosta puistossa eikä

tiellä. Kaveri oli lYömäisil-lään Johnia. lvlutta John, joka

aikoi-naan valmensi painijoita

opetustyönsä ohella, näki heti

ettei kyseessä o1lut mikäänkovan luokan taPpelija. John

vangitsi miehen käsivarrenhelposti yhdelIä kädel1ä ja

1öi tätä vyötärön a1aPuo1e1letoisella kädellään. Sitten

hän lähti juoksemaan tosi lujaa.

16

17.7fYlukanarnme oli ollut viikon

ajan kaksi miestä Runnertsllorld-lehdestä (juoksun tukija).

He olivat seuranneet meitä,

tehneet erilaisia suunnitelmiatja toivat nyt päivällisPöYdässäjulki listan sääntöjä. SYntYnYt

sekasotto ei Paljon iäänYtjälkeen Los Angelesin mella-

koista.

Lopen uupuneet juoksijatr iotkaolivat hommassa mukana omala

kustannuksellaan ja vaPaaehtoi-sesti, eivät oIleet sil lä

tuulella, että olisivat ottaneetvastaan määräyksiä. He todel-

lakin näyttivät sen, ja kuinka

ollakaan, Runnerst [Jorldinmiehet muuttivat suunnitelmiaanja lähtivät Denveriin noin

viisi minuuttia Päivä1lisenpäättymisen jälkeen.

18.7lvlarshall Ulrich o1i tuonut

lasagnea, ja istuimme kaikki

syömässä sitär kun Emile alkoivaatia itsel]een noin neljä

kertaa enemmän sYötävää kuin

mikä oli hänen osansa. Pianhän alkoi huutaa ja näYttiolevan valmis tappelemaan muidenjuoksijoiden kanssa. fiilan

fiilanovichia harmitti Emilenasenne ja hän oli sYvästipahoillaan aiheutuneesta häiri-

östä. wlilan ei koskaan unoh-

tanut tapaustae ja vannoi vielä

voittavansa tuon rrPunaisen

paholaisenrr. Sveitsiläisenkukkaislapsen ja kiivasluon-toisen ranskalaisen välillekehittyi katkera taistelu'josta tuli kisan toisen Puolis-kon väriLäiskä.

23.7Yl1ättävän aselevon solmineetDave ja Tom (Dave11a oli taPana

aina juosta yksin) PäätYivätkävelemään yhdessä Päivän vii-

meiset mailit. Kun heitä PYY-dettiin vähän juoksemaan toimit-

tajan ottamia valokuvia vartent

he vain katsoivat toisiinsaja purskahtivat nauramaan.

27.7Vanhin osallistuja' 63-vuotiasEd ttlilliams ilmoitti tänä aamunavetäytyvänsä kisasta. Hänsanoi, ettei voinut jatkaajuoksemista tien vasemmallareunalla. Tien kaltevuusaiheutti kaikille ongelmiajossakin vaiheessa. Edistätuli viimeinen keskeyttäjä'siilä iopui i3 juoksijaa selvit-tivät jäIjel1ä ol1eet 1 300mailia.

25.7Tomilla oli vaikeuksia jalkansa

kanssa, ja hänellä todettiinmarssimurtuma. 01i miten oli'en ole koskaan nähnyt niinpahasti turvonnutta jalkaa.

Hän vietti päivän hölkytellenhitaasti ja hengittäentyötäästi. Hän hävisi DaveIIepuolitoista tuntia.

30.7Tom rutisti oikein kunnollahitaan alun jälkeen' ja hävisiDavelle vain muutaman minuutin.

31.7Päivä oli yhtä helvettiäTomille. Hän oli alkanut voidapahoin noin 10 mailia juostuaantjohtuen luultavasti loukkaantu-neella jalalla juoksemisesta

aiheutuneesta stressistä.Viimeisten 40 maiLin (gs km)aikana hän ei pystynyt Pitämäänsisällään lainkaan ruokaa ja

nestettäkin nreni alas vainpuolisen litraa. Hänen etenemi-sensä oli hirvittävän näköistäviimeiset kynmenen kilometriätja hänen onnistui hädin tuskinkävellä perille Ed KelleYnvierellä. Viimeksimainittuunohti kaiken rruun ja keskittyitukemaan Tomia. Kuusi Päivääsen jälkeen kun oli menettänytjohtonsa, Dave oli jälleen

kärjessä.

1.8Ylitimme fvlississipin tänäaamuna, ja kuulimne että kisassakolmantena oleva RichardbJestbrook kärsi penikkataudistaja oli joukon viirneisenä jäänYt

Matkan v&rrelta...

jä1keen siitä vauhdista' jolla

selviytyisi etaPin aikarajasta.Richard kuitenkin kiristi

vauhtia myöhenrmin Päivälläjonkin verran. Hänellä oli

silti edessään Y1i viikko tus-

kaista taivaltamista ja Pitkiäpäiviä joukon jatkona, usein

kilometritolkulla toiseksi

viimeisestä juoksijasta iää-neenä.

6.8Poliisi uhkaa Pidättää etaPPiajohtavan fiilanin koska tämäpissaa tien vierellä. O1emme

niin tottuneita olemaan keskell-ä

ei-mitään, että suuret kauPunqit

rikkovat aina rYtmimme. KYsYmYs

ei ole vain siitä' että on

käyttäydyttävä sivistyneen

ihmisen tavoin. 0n liikennettä,

meluar punaisia valojar Ylimää-räisiä kääntymisiä ja kurnmal-

lisia oikkuja' kuten wlilanin

kuolemanvaaralliset YritYksetpoimia talteen vilkkailta läPi-

kulkuteiltä löYtYvät kolikot.Hyvään onneen fuottaen hän

riskeerasi henkensä monta

kertaa. lvlutta on vaikea estääjuoksijoita noudattamasta vaa-

raflisia tottumuksiaanr jotka

selvästi helpottavat loputtomaanjuoksu-urakkaan liittYviä Pai-neita.

7.8Potiisit levittävät sanaa teiden

varsille pissivästä Porukas-tamme, nn-rtta kukaan ei jää

kiinni. rts...tanan amerikka-

laiset puritanistitrr, sanooyksi saksalainen ärtYneenä.Eurooppalaisilla on oIlut kisan

aikana vaikeuksia Ymmärtäätäkäläisiä taPoja: ei saa

riisuuntua alasti hierontaa

varten, ei saa juoda oluttajulkisilla paikoilla' ei voi

luottaa siihen, että autot

eivät a ja y l i tsesi . . .

Otteet taPahtumista matkan

varrelta ovat lähtöisin Jesse

Dale RileYn kYnästä. Jesse

o1i toinen kisan järjestäjistä.

Juoksr.rn kehittyminen edellyttää

Jessen rrukaan jatkossa vähän

enernmän kuin kahden kaverin

1ähes pähkähu1lr-rn innostunei-

suuden.

Dave ldaradyn harjoittelu Trans-Am-kisaa varten:

Ma: 32 knz Ti: 32 km; Ket 32 kmr josta 5 km kovaa; To: 32 kmi

Pe:32kmiLa:32-SOkmiSu:32-56km.Yhteensä225-3BOknviikossa.llaratania uarten Dave harjoittelee seuraavasti:

lYla: 16 km;r Ti: 32 km; Ke: 16-32 km, josta 5 km kovaa; lot 32

kmi Pe: 16 km; La: 32 kmi Su: 24 km. Yhteensä 17l-2oo km

viikossa.

Kwat (Peter Gagarin/Ultrarunner): Emile Laharrague (ylempi)

ja Dave lLJaradY (alemPi)-

ri l:ii,,, ,

: :at::t:::.t::a :::::::):.:itli:

17

.Iohn Loeschhorn:

VOITTAIAI\VALMENTAJANMIETTEITÄ

1. Surria asioita saadaanaikaan, ktn ilmiset työskente-levät yhdessä.

David valmistautui kisaansuurelta osin juosten yhdessä

muiden juoksijoiden kanssa.Hän aloitti kisan parhaidenystäviensä seurassa. Kokomatkan hänen vaimonsa Kellyoli hänen vierellään, huoltaen,tukien ja kannustaen. lvlyöherrninmatkan varrella monet ystävätjuoksivat hänen kanssaan.

2. Pienikin ajallinen diraustai ylinEiäräiren ropo voi saadaaikaan positiivisen m.r.rtoksenjonktn toisen el?in*issä taitrttassa elänässäne.

Kilpailun jälkeen David sanoi:trsinun järjestämäsi juhlat'ja ser etä kaikki ystäväni

tulivat paikalle onnentoivotuk-sineen, pikku lahjoineen ja

rahallisine avustuksineenkaikki tämä auttoi minua enemmänkuin voisi kuvitellakaan...Ajatus ystävistäni ja heidäntuestaan auttoi minut läpimonien vaikeuksien.rl

3. Kanssakilpailijasi oratliittolaisiasi

David kertoi minulle' kuinkahän, Tom Rogozinski, RichardlLJestbrook ja joskus muut kilpai-lijat juoksivat yhdessä jakaen

tuskansa ja auttaen toisiaanmonin tavoin kaikkein vaikeim-pina päivinä. Vaika he kilpai-l ivat, jokainen juoksija tajusi,että he osallistuivat tähäntulikokeeseen yhdessä' ja ettävaikeuksien kohtaaminen yhdessä

edesauttoi yhtä hyvin omiakuin kilpailijankin mahdolli-suuksia selvitä maali in.'

18

4. Vaikean tehtävän smrittmi-sesta syntyvä tyydytys trr arvok*kaaqraa kuin mikäåin maalivaat-teen lupna odottava pytty.

Radiohaastattelussa Davidiltakysyttiin: rr|vliksi teet tämän,kulutat 10 000 dollaria jayli kaksi kuukautta elämästäsijuostaksesi maan halki? |Ylitäodotat hyötyväsi tästä? Palkin-tosumma on varmasti suuri.tt

ttEitt, sanoi Davidr trPalkinnoksi

saa vain kädenpuristuksen ja

muovisen pokaalinrr.

David tiesi, ettei kysymysollut vain ttkädenouristuksesta

ja nuovisesta pokaalistarr,mutta kuinka hän olisi voinutselittää sen jolIekin, jolle

tälIainen haaste oli tuntematon.

5. Todellista tyyd;tystä eituo kilpailrn voittalinrt,vaan siihen valnistautminenja sen juotsanirm. Voittaninenrcr*itsee yteens;åi tyydytystiitr.rottavan kdcemJ<sen påiätepis-tettii.

ItJaradyn saavuttua Nerrr Yorkiinkaikki kysyivät häneltä: rrEtkö

ole iLoinen nyt, kun tiedätvoittaneesi kisan?rr

tr|Y|inä tietysti halusin voittaatr,sanoi Dave, rrmutta minustaei tunnu nyt yhtään erilaiselta

rin ennenkäänr!. filinulle hän<irjoitti: rt|r|utta siitä olenhyvin ylpeä, että laadit minullekunnianhimoisen ja hienonharjoitus- ja kilpailuohjelman,ja että seurasin sitä lähestäydell isesti. 30:nnen etapinjälkeen tein tuskin yhtäänvirhettä. T?istä minä olenvaltavan iloinen ja ylpeä.rr

fvle elämme yhteiskunnassa, iokaon päämääräsuuntautunut. wleidäton opetettu näkemään menestysjonakin se]laisena, joka odottaamaaliviivalla. $utta lJaradyoli juuri päättänyt 64-päiväisenurakan, jonka aikana hän olihyvin rrprosessisuuntautunuttr.

Tämä kokemus oli muuttanuthäntä, ja hän näki asiattoisella tavalla kuin ne onyleensä tapana nähdä. Hän

ymnmärsi, että viimeiselläpäivä1lä ei ollut paljoakaantekemistä hänen saavuttamansavoiton kanssa.

6. Ajoitns on ensiarvoisentär*eää tuesty&s€n karr'nlta.

Jokaisen kilpailun pituus ja

ajankohta ovat jossakin määrinsattumanvaraisia, eivätkä neyleensä ole meidän päätettävis-sämre. Kuitenkin usein juuri

maaliviivan sijainti ja

kilpailun ajankohta erottavatvoittajat häviäjistä.

Jos kisa olisi päättynyt KaIi-forniaan tai fnidanaan taijohonkin muuhun osavaltioon,tai jos se olisi alkanut vuottaaikaisemmin tai vuotta myöhem-min, tulokset olisivat voineetolla toiset. Jokainen kisaon vain pieni osa hyvin pitkästäjuoksu-urasta, ja jokapäiväinen

harjoittelumne on yhtä paljonosa kiloailemistamme kuinkilpailut itsessään. Me emmekoskaan häviä' mutta joskus

kisa on liian lyhyt tai juostaan

vääränä päivänä.

0lympiakisat tarjosivat taaskerran valtavasti mahdolli-suuksia spekulointiin siflä,kuinka toisin mitalit olisivatjakaantuneet, jos kilpailupäiväolisikin ollut joku toinen.Olympiavoittaja ei ole ainamaailman paras urheilijar muttahän on yleensä se, joka kaikistamaailman parhaista urheilijoistaon parhaiten valmistautunutvoittamaan juuri tiettynäpäivänä.

Ihmiset eivät ole koneita;heitä ei voi ohjelmoida tekemääntäydellisen suorituksen käs-kystä. Jokaisessa huippusuori-tuksessa on myös hiukan onneamukana.

**

(Lyhennelmä Dave lrJaradynvalmentajan John Loeschhorninartikkelista Ultrarunning-lehdenmarraskuun numerossa 1992)

Winschoten (Ilollanti)12.9.92

Belgian Praet voitti EM-satasen ME-aiallarrlde are the Championsfr lauloi Roland Ho1lebeke

- Belgian joukkueen johtaja - hetimiten senjälkeen, kun Jean-Paul Praet o1i ylittänyt maali-

linjan kolme kilometriä ennen lähintä uhkaajaansa.Hän o1i tehnyt maailmanenätyksen. 0]i varhainen

sunnuntaiaarn: ja kilpailu oli alkanut lauantai--

i l tana. Rolandin intoa Iisäsi entisestään sE;että Belgian Vivianne Vanderhaegen johti parhail-

laan naisten kilpailua.

Kyseessä olivat 10U km:n juoksun ensimmäiset Euroo-panmestaruuskilpailut. Ne järjestettiin Euroopanyleisurheiluli i ton EAA:n suojeluksessa, ja kilpai-lupaikaksi oli vaLittu Hollannin ldinschoten.

Poliisin arvion mukaan kilpailua seurasi 30 000

katsojaa. Ja millainen näytelmä heille tarjot-tiinkaan !

fiiesten kisassa Jean-Paul Praet otti heti kärki-paikan ja piti sen loppuun asti. Niin yksinker-

taista se joskus on! Puofimatkaan Praet saapuiajassa 3:03' mutta Venäjän hallitseva maailman-mestari ja lErnies Konstantin Santalov oli parin

minuutin päässä' juosten yhdessä uuden belgialais-tähden, Peter Hermansin kanssa. Nämä kaksi eivät

suinkaan olleet taistelemassa toisesta sijastaghe ajoivat raivoisasti takaa karkulaista.

Puolimatkan jälkeen Praetin ero seuraajiinsakuitenkin vain kasvoir ja pian muiden kilpaili-joiden haaveet voitosta kutistuivat siihen mahdol-lisuuteenr että Praetin epätavallisen kova alku-vauhti kostautuisi dramaattisesti viimeisilläkynmenillä kilometreil]ä. Näin ei kuitenkaankäynyt, vaan belgialainen kasvatti johtoaan

minuutin tai parin verran jokaisella 10 km:n kier-rokselLa. Eroa toiseksi tulleeseen Santaloviinkertyi lopulta yli 12 minuuttia' ja venäläinenoli yhtä selvä kakkonen ennen lopussa kolmanneksinoussutta Ranskan Bruno Scelsiä.

Naisten kisassa 44-vuotias britti Eleanor Adams--Robinson lähti matkaan muita ripeämmin. Puoli-matkan paikkeitla vatsavaivat alkoivat hidastaabrit in menoa' ja 60 km:n jälkeen kärkeen siirtyi

Viiliaikoja

Vivianne Vanderhaegen. Tämä 25-vuotias belgia-

Iainen oli juossut ensimmäisen satasensa aienrnin

samana vuonna voittaessaan maansa mestaruuden.

Nyt hänestä näytti tulevan koko maanosan mesta-

r i tar .

Adamsin jouduttua hillitsemään vauhtiaan toinen

britti, Hitary Ualkerr näytti tekevän täysin päin-

vastoin. tllalker on niittänyt pitkään mainetta

ultrajuoksijana, mutta hänen parhaat saavutuksensa

ovat tull-eet 24 tunnin ja 48 tunnin juoksuissa.

Nyt britti tuntui todella päässeen e1ämänsä vauh-

tiin myös satasella; hän tavoitti Vanderhaegenin

90 km:n paikkeiJ.Ia, ja jätti, belgialaista vi-imei-

sellä kympillä peräti neljä minuutia. Euroopan

mestaruus tuli ajalla 7255.12, mikä merkitsi noinpuolen tunnin parannusta tämän veteraanijuoksijanennätykseen. Pari viikkoa myöhemmin Hilary antoi

uuden näytteen hurjasta kunnostaan juoksemalla

Soarthlonissa naisten reittiennätyksen.

Tulokset' miefet: 1 ) Jean-Paul Praetl Belgia

6:16.41 (tY|E), 2) Konstantin Santalov' Venäjä

6:28.45, 3) Bruno Scelsi, Ranska 6t42.41t 4)

Aleksander fiasarygin, Venäjä 6244.2O, 5) Peter

Hermansl Belgia 6:50.05, 6) Thierry Blot' Ranska

6r51.31., 7) Donald Ritchie, I-Br. 6t52.2O, 8)

wlike Hart1eyl I-Br. 6:54.59, 9) Valeri

lvlikhailovski, Venäjä 6e58.42, 10) Piotr ldadas'

Puola ?:02.03, 11 ) lr l in van Dijke' Hollanti ?:03.58'

12) Ferenc Gyorie Unkari 72O5.12, 13) Jan Szumiec,

Puola ?r18.2A, 14) Roland Vuillemenotl Ranska

?:13.39, 15) Ivo Drahorad, Tshekkosl . 7:15.5 '7,

16) Ul f Andersson, Ruotsi 7t22.O3,. . . , 31 ) Jo

Vos, Hollanti 8:20.05 (w160-sarian lvlE).

t{aiset: 1) Hilary lJalkerl I-Br. 7:55-12, 2)

Vivianne Vanderhaeghen, Belgia ?:59.19, 3) Eleanor

Adams-Robinson, I-Br. 8:06.'18' 4) Doina Nugent'

I r lant i 8:19.U5, 5) Sylv ia [ latson, I -Br. 8:20.54'

6) Astrid Benoehre Saksa 8:29.53.

Jq^*kuekisassa miesten voitto meni Venäjälle ja

naisten voitto fso-Britannialle.

50 km 60 km 70 km 80 km 90 km 100 kmPraet ei juossut

Uinschotenissa ensim-

mäistä kertaa allevoimassaolevan ME:n.

Itse asiassa hän on

tehnyt sen kahdestitätä ennen. AiemPiatuloksia ei ole kui-

tenkaan virall isestihyväksyttY. SYY sel-

viää seuraavan sivun

iutusta.

PraetSantalovSceIsi

UalkerVanderhaeghenAdams-Robinson

Vos

3:03.533:06.263:1 0.41

3:53.053:46.073243.24

4:03.1 0

3:41 .593:46.293:51.46

4:38.364t34.O14:34.59

4:53.1 3

4t2O.16422?.144:33.06

5225.245:23.095227.O3

5244.11

4:58.455:07.U85:1 6.1 9

6214.146:1 3.256222.29

6:36.4?

5237.O2 6:16.4' l5247.22 6:28.455:59.33 6t42.4O

?c05.15 7t55.12?:05.1 2 7r59.1 97:16.19 8:U6.18

7t21.59 8:20.05

19

Belgian Jean-Paul Praet on vuosikausia kuulunut

maailman eliittiin 100 kilometrin juoksussa. Vuonna

1 986 hän vei 31 -vuotiaana ylivoimaisen voiton

kovassa Torhoutin Night of Flanders-kisassa.

Praetin voittoaika 6:03.52 oli selvästi nopein

koskaan satasella kellotettu aikap mutta miehen

katkeraksi pettymykseksi tulosta ei koskaan viral-

l isesti hyväksytty. Kukaan ei epäil lyt ' etteikö

belgialainen olisi saavuttanut tulostaan reilustit

mutta kisan reittiä ei ollut mitattu enätysten

tai tilastokelpoisuuden edellyttämäI1ä tavalla.

Kolme vuotta myöhemmin Torhoutin kisa juostiin

kaikkien taiteen sääntöjen mukaan mitatulla

reitillä. Praet vei jä11een voiton' ja hänen

aikansa 6:15.30 oli sikäli kelvoll inen ennätyk-

seksi, sillä se oli nopein kenenkään koskaan

tiellä juoksema aika. fiutta vieläkin jäi Praet

maailman nopeimpana satasen juoksijana ilman viral-

lista tunnustusta. Hän oli nimittäin kansallisen

liittonsa asettamassa kitpailukiellossa kisattuaan

Etelä-Afrikassa. Jotta 100 km:n ennätyksil lä

on jotakin merkitystä ja arvoa, niiden on oltava

sekä urheilijoiden, kansallisten liittojen ialopulta IAAF:n hyväksymiä. Ja jotta kilpailukiel-

loi.ssa ja niihin mahdollisesti johtavissa määräyk-

sissä olisi jotakin järkeä ja painoarvoa' on

selväär ettei kilpailukielton aikana juosta ennä-

tyksiä.

Vuoteen 1992 Jean-Paul valmistautui huolellisesti

- nyt jo 3?-vuotiaana ja vapaana liittonsa asetta-

masta kilpailukiellosta. flliestä ei kuitenkaan

nähty alkuvuodesta Espanjassa juostussa satasen

lYlM-kisassa. Syystä tai toisesta Praet oli

asettanut alkuvuoden tavoitteekseen sanroihin

aikoihin juostavaksi suunnitellun kovan ja

rahakkaan 50 mailin kisan Houstonisa, Teksasissa.

Valitettavasti vain kävi niinr että äärimmäisen

huonoon säähän vedoten kilpailu jouduttiin

Derumaan.

Tuli kesä ja Torhoutin satanen. Praet karkasijo alkumatkasta maailmanmestaruuden Espaniassa

voittaneelta Venäjän Santalovilta ja juoksi voit-

toon 10 minuutin eron turvin. Voittoaika 6:24.46

o1i erinonainen, mutta runsaat kaksi minuuttia

Santalovin wIE:tä heikompi. Kilpaitrun jäIkeisissä

juhlallisuuksissa Praet vannoi vielä ottavansa

ennätyksen nimiinsä - olihan hänellä jo omien

sanojensa mukaan yksi ainutlaatuinen maailman-

ennätys: hän piti nimissään ennätystä tunnustusta

vaille jääneiden maailmanennätysten määrässä.

n

trjinschotenin ElYl-satasella Praet sen sitten teki.

Kolmannen kerran hän juoksi satasen tiellä voimas-

saolevaa ennätystä nopeammin. Vaikka Praetin

tulos 6:16.41 on heikompi kuin hänen kaksi hy1ättyärrennätystäänfr, se merkitsi Iähes kuuden minuutin

parannusta viralliseen ennätykseen. Kaiken kukku-

raksi ex-ME-mies Santalov jäf yti 12 minuutin

päähän. Lokakuussa miehet ottivat jälleen yhteen

Amiensissa, Ranskassa. Tä11ä kertaa Santalov

o1i ykkönen kuutisen minuuttia ennen kakkoseksijuossutta Praetia.

Vaikka Praet nyt lvlE:n onnellisena omistajana onkin

tyytyväinen mi.es, hän ei välttämättä ole vielä

sanonut viimeistä sanaansa. Ensi vuonna lYllYl-satanen

juostaan Torhoutissa - paikkakunnalla, jolla Praet

on jo viitenä vuonna peräkkäin osoittautunut

lyömättömäksi.

Kuva: Praet fvlE-juoksunsa jäIkeen.

Spartathlm (Ateena-Sparta) 25F26.9.92. Tulokset!1 ) Rousko Kantief, Bulgaria 242O8.13' 2) PaulBeckers, Belgia 25:05.48, 3) SeFo Leinmenr Sr.ronija Roy Pirrung, USA 27:56.32, 5) Joshiro Kashihara,

Japani 29121 .1O, 6) Norrie lLji l l iamson, E-Afr.2923O,41, ?) Leo van Tiehelen, Belgia 29t44.34ja Henri Tisskens, Belgia 29244.34, 9) Hilaryldalker, I-Br. (N) 29249.49, 10) Ronatd Theunisse'Hol lant i 30:04.U8,. . . , 1?) fYlary Larsson, Ruotsi(w) ja Jef f Hufton, I -Br. 31:46.45.

Ateena-Sparta (Kreikka) 25-26.9.92

Seppo Leinonen kolmas Spartathlonissa

Kynrenvuotisjtfilien ner*eissä, viire syyskulssajrrcstu 25O krn:n mittainen Spartathlon oli yhtäjufilaa myös kisassa kahdeksatta kertaa m,-{<anaolleelle Seppo Leinoselle. Sekä Sepon aika ettäsijoitus olivat paranrmt kuin koskaan aikaisemnin.Hiin juoksi kolrmrrreksi yhdessä varfian kilpakunppa-ninsa, USA:n Pirnngin kanssa.

Sekä osanottajia (108) että maali in asti selvi-n-neitä (50) o1i viimevuotisessa kisassa ennätys-määrä. Voittaja, Bulgarian 34-vuotias RouskoKantief kulutti matkaan aikaa hieman runsaat 24tuntia. fso-Britannian Hilary Ual"ker oli kokojoukon yhdeksäs uudella naisten reittiennätyksellä29249.49. Ruotsin lYlary Larsson o1i naisten sarjankakkonen.

Leinosen lisäksi juoksuun osallistuivat Suomestalohjalainen Ville Hyttircn ja oululainen EskoPikkarainen. ttlolempien taival päättyi kuitenkinkeskeytykseen 100r5 km:n kohdalla.

Kuva: Suomalaiset Ateenan aamussa ennenViljo Hyttinen (lt+), Seppo Leinonen (t0)Pikkarainen (16).

1ähtöä:ja Esko

Leinonen aloitti kisan selvästi vauhdikkaamminkuin häne11ä on o1lut tapana. Ensimmäinen maratonohittui ajassa 3225t kun siihen aikaisemmin onkulunut vähintään neljä tuntia. Vauhti jatkui

hyvänä jatkossakin.

- Aina ennen on välillä 82-126 km tärvääntynytaikaa kuusi tuntia. Nyt selvisin taipaleesta4| tunnissa ja olin noussut jo viidenneksi.

106 km:n kohdalla Seppo tavoitt i vanhan tuttunsaIJSA:n Roy Pirrungin. Tämän jälkeen miehet eivätenää eronneetkaan, vaan koskettivat maalissa Leoni-daan patsasta yhtä aikaa ja jakoivat kolmannensi jan.

- Olemme kiertäneet samoja kisoja neljä vuottaenkä ole koskaan aikaisemmin pärjännyt Roylle.Nyt meillä oli hyvä yhteistyö koko loppumatkan.Häne1Iä oli hyvät halogeenivalot ylittäessämmeyöllä vuoren, enkä minä tarvinnut valoja lainkaan.fiuistelinrne vanhoja yhteisiä juoksujamme ja puhe-

limme nuutenkin kaikennäköistä.

Vaikka Leinosen alkuvauhti olikin tällä kertaapoikkeuksell isen 1uja, o1i se kärkijuoksiioil laSepon mukaan suorastaan ttälytöntt. Koska mukanaoli monta ensikertalaistar uskoivat Seppo ja Roypystyvänsä lopussa vielä parantamaan sijoitustaan.Niin kävikin. 186 km:n kohdalla he saivat kiinnilopulta viidenneksi sijoittuneen japanilaisen

Joshiro Kashiharan, joka välittömästi putosi

kyydistä.

- 22O kilometrin kohdalla sainrne kuulla, ettäedellämme o1lut hollantilainen o1i keskeyttänyt.Tällöin päätimme juosta käsi kädessä maaliin jajakaa kolmannen sijan. Olimme molemmat kerranaikaisenmin yltäneet neljänneksi. Roy oli ihanpoikki ja olisin lopussa kyl1ä pystynyt jättämään

häntä melko laiI la. wlutta sovittur mikä sovittu.

Seppo arveli, että aika olisi oIlut 1-1{ tuntiaparempi ellei hän olisi lopussa pannut trlekke-

riksirr. Sijoitus ei kuitenkaan missään tapauksessaolisi parantunut.

fvlitalisi ja merkitsi myös sitä' että. Leinonen saa

lentoliput ensi. vuoden kisaan. Näin o1len Nett

Yorkin syyskuinen 1000 mailin juoksu saanee siirtyä

vielä vuodella eteenpäin miehen kilpailusuunni-telmissa.(Tulokset vier. sivulla)

zl

Barcelona-Madrid (Espaqia) +Ll.I0 -92

Santalov voitti 640 km:netapp[iuoksun- Leinonen kahdeksas

Vain kahdeksan piiivää erinmai,sesti sujuten

Spartathtmin jälkem starttasi SePo Leinmen

Barcelrtassa Espanjassa 640 km:n rnittaiseen etappi--

kisaan. Kahdeksasta etapista koostrneen ja

{r&adridiin fråiättyrreen judcsn voitti Uenäjän

Konstantin Santalov.

Päivittäiset aikarajat ja tämänkaltaisiin juok-

suihin ymmärrettävästi liittyvät monenlaiset vaivat

karsivat 26:n matkaan lähteneen juoksijan joukkoa

niin, että maali in asti selvisi yhdeksän kilpai-

lijaa, heidän joukossaan Seppo Leinonen kahdeksan-

tena. Kisan joutui jättämään kesken mm. skotti

Don Richie. Samankaltainen' mutta wladridista

Lissaboniin juostava kisa on suunnitteilla vuodeksi

1 SS4.

Barcelma-lrhdrid, 4-11.10. Tulokset: 1 ) Konstantin

Santa1ov, Venäjä 40:39.29, 2) A. Desksen, Venäjä

4'1 :13.35, 3) P. lYlacke, I -Br. 42' .12.OO, 4) L.

Saraiva, Portugali 43:40.56, 5) T. Rusek,

Tshekkosl. 45:25.55, 6) P. lYledina '

Espanja

48235.12, 7) R. A1varez, Espanja 48244.46, 8)

Seppo Leinmen, Slutti 5O:09.54, 9) P. wlann' Saksa

50r1 ?.26.

I(nnatorrfi n Sartfolnrr^lv l -YF^r l r4t

VE4lSlv I

Barcelona-fiadrid-kisan voittaja Konstantin Santalov

on aiemmin niittänyt mainetta lähinnä '100 km:njuoksijana. Hän voitti viime vuonna matkan maail-

manmestaruuden. Viime vuoden toukokuussa hänparansi matkan ME:tä neljännen kerran vajaan

yhdeksän kuukauden aikana. Syyskuussa Santalov

tosin menetti ennätyksensä Belgian Praetille EfYl-

satasella, jolta Santalov sijoittui toiseksi.

Santalov on syntynyt 3.1.1966 Ukrainassar mutta

asuu nykyään Alma Atassa, Kazakstanissa. Hän

aloitti juoksemisen vuonna 19?8. Ennätykset:

10 km 29:55, maraton 2214.56 (ttt-:-i i ton mestaruus-

kisoissa 1987), 100 km 6t22.28.

2.

Ultrajuoksijana Santalovissa kiinnittyy huomio

ennen kaikkea hänen äärimmäisen helpon näköiseen

etenemiseensä; näyttää siltä kuin mies ei edes

yrittäisi kaikkeaan. fvlyös Santalovin tiheä kilpai-

Iutahti on herättänyt ihmetystä ja saanut monen

nostamaan varoittavan sormen pystyyn. Itse mies

on arvioinut, että hänellä on mahdollisuudet 6

tunti in 100 km:Ilä ja 300 km:iin 24 tunnin juok-

sussa.

Valmistautuessaan kilpailukauteen Santalov juoksee

yleensä 2QO-22O km viikossa. Esimerkkiviikko:

su (a) 4o-60 km (::+o-+:oolkm)tla (a) 16-20 km (+zzo/un)

( i ) 10-1a kmTi (a) 16 km (4:oo/km)

( i) to-t+ t<mKe (a) 10-12x1000m (: :os-s:ts) /

tai 5x300um (s:zo-s:+s) /tai 3x50oom (to:00-to:so)

( i ) 1o-14 krnTo (a) 16-20 km (+:solkm)Pe ( i ) 1o-14 kmLa (a) 1o-20 km (s:to-r :zsl t<m)

( i ) 10 km

s#

20ftn palautus

Zl0m palautus

/ 000m. palautus

La Rochefle (Ranska) LG22-11.92

Boussiquet rikkoiKouroksen ME:n- Leinonen ja Gustafssonkakkosiksi kuuden päivänviestikisassa

Seppo Leinmen ja Pertti B.stafssst sijoittuiuat

hierpsti toisd<si 2-miefiisin jatckuein jmstussa

6 päivän viestikisassa La Rchellessar Ranskassa

rmmaskr-rn lopIla. Srnren pojat taittoivat ZII

netrin betmisella sisäradalla jr.nstussa viestissäyhteensEi 1251 km' krn voittaneen ranskalaisparin

saldoksi tuli 1365'4 km. Yksilikisassa sai Ranskan

Jean-Gilles Bqrssiqrret kasaan 6 päivän jud<sut

ItE-Id<emt 1013i4r2 km.

Viestikisassa oli juoksuvuorojen kesto kunkinparin vapaasti valittavissa. Seppo ja Perttirfvaihtoivat kapulaart yleensä noin parin tunnin

välein. Juoksuvuoron jälkeen oli syötävä' juotava,

huollettava jalkoja ja varusteitar käytävä vessassajne. Kuuden päivän aikana teki arvattavasti mieli

myös r-mmistaa silmänsä vähäksi aikaa. Itluistapoiketen suomalaiset saivat kuitenkin hoitaa kaiken

huoltonsa omin päin, joten aikaa nukkumiseen ei

kovin paljon jäänyt. wluilla parhailla oli matkassa5-6 huoltomiestä omasta takaa. Suomalaistenkintueksi il-maantui onneksi sentään Sepon entisiltäkilpailumatkoilta tuntema perhe, joka mm. pesi

suomalaisten pyykin.

Jalat olivat tosi kovil la. Pertti mn. kertoi 'etteivät juoksusta turvonneet jalat lopulta enää

mahtuneet omiin juoksukenkiinr vaan hänen oli

turvauduttava Sepon isompiin tossuihin. Seppo

taas teki tilaa kenkiinsä saksien avufla.

Kuusi päivää betonilla tuntui jaloissa sen verran

kisan jälkeen, että Pertti sanoi juoksun jääneen

runsaan viikon ajaksi. Joulukuussa hän kuitenkin

oli taas 'päivittäin

tien pää11ä' hil jakseenjuosten.

Sepon jalat olivat syksyn hurjista urakoista sen

verran huonossa kunnossa, että hänelle suoritettiin

tanrnikuun lopulla leikkaus, jossa poistettiin

kiinnikkeitä oikeasta pohkeesta. Operaatio

merkitsi kolmen viikon juoksutaukoar mutta miespääsi kävelylenkeilte heti kohta leikkauksenjälkeen.

Kuuden päivän yksilökisan voittanut Jean-GiIles

Boussiquet teki viime vuonna paluun kilparadoillenimenomaan tarkoituksenaanolyödä Yiannis Kouroksenkova 6 päivän juoksun |vlE. Kevääl}ä Boussiquetoli jo voittanut Surgeresin 48 tunnin kisan M45-sarjan f4E-tuloksella 423'BO4 km. La Rochellenkisassa ensimmäisten kahden vuorokauden aikanamatkaa taittui jo 412 km. Ranskalainen jatkoijäljellä olleet 4 päivää vielä sellaista vauhtia'että Kouroksen [YlE oarani 11 kilometriä. ItVuosi-

sadan juoksuft, hehkuttivat ranskalaislehdet.

La Rochelte (Ransta), 16-22,11.s2. Tulokset:6 päivää, yftsilikisa: 1 ) Jean-Gilles Boussiquet,Ranska 1O34,2OO, 2) Gilbert Mainix, Ranska100?.6UU, 3) James Zarei, I-Br. 974.2OO, 4) JeanPierre Gyomarch, Ranska '??2.OO, 5) lvlichel Careau,Kanada ?U9.000' 6) fvlarianne Savage, I-Br. (w)

698.60U, ?) Valerie Goubar, Venäjä 69?.000' 8)

Roy Pirrung, USA 644.600' 9) Anatoly Kruglikov'Venäjä 6u1.400, 10) Vladimir lvlerzlikina' Latvia518.400, 11) Sue olsen, USA (N).466.200.

6 r*iiuää, viestikisa: 1) A & G lYli].lerau' Ranska1365.400, 2) Leinacn & Brstafssan, Stnni- 1251 .(m'3) Albrecht & Preisler, Saksa 11?8.800, 4) Lucas

& 0livaux, Ranska 920.600' 5) Fox & lYlcConnel,Irlanti 837.800,

Kuvat; Vier. sivulla Pertti RanskanItkakkosjoukkueenrr juoksijan peesissä kilpailuntoiseksi viimeisenä päivänä. AIla olevassa kuvassaSeppo ja Ranskan G. wlillerau. lYlenossa on jo kuudesjuoksupäivä.

Stora YänerloPPet 100 km22.8.92Trotlhättan (Ruotsi)

Juoksdoiden vähYys merkitsikuoliniskua Ruotsin ainoalle sataselle- ensi vuonna yritetfåneen uutta kisaaUppsalassa

Kuten oheisesta Rune Larssonin kirjeestä käy i1mi,

Stora Vänerloppet juostiin viime elokuussa

viimeistä kertaa. Rune itse hall itsi kisaa tuttuun

tapaansa. Suomalaisista o1i mukana Jouni Laitinentjoka pitkästä puolimatkan paussista huolimatta

alitt i 12 tuntia (ks. Runen kirje).

Tulokset, 1m km: 1) Rune Larsson 7233.27, 2)

Benny Flodin 8:04.48, 3) Berti l Palmqvist 8:39.32'

4) Ulf lLJiding 92o3.42' 5) Anders Gyhlenius 9:31.58'

6) Lennart Skoog 9:46.07, 7) Henri Girault ' Ranska

10:55.14, 8) Jorni Laitiren, Sr.uni 11:41.45, s)

Rei jo Niska 11:55.58, 10) Sune Hjalmarsson

11257.37, 11) Torsten Hammargren 12:59.45.

1m km ikäsarjoittain, mietet alte 4ttu: 1 ) Larsson

7 233.2'? , 2) Flodin 8: 04 .48, 3 ) lLJidinq 92o3.42,

4) Laitinen 11:41.45. ltliefiet 4tl-41tu: 1) Palmqvist

8:39.32, 2) Gyhlenius 9:31.58, 3) Skoog 9:46.0?,

4) Niska 1 1 :55.58. t[iehet So-Stlv: 1 ) Girault

10:55.14, 2) Hammargren 12:59.45. niehet f l l-fftu:

1) Hjalmarsson 11 t57.37.

50 km: 1 ) Rune Larsson 3241.48, 2) Benny Flodin

3t45.17, 3) Bo Johansson 3:49.51 '

4) Anders

Gyhlenius 3:56.05, 5) Roger Bäckström 3:56.35,

6) Ragnar Hjärpe 42O2.39, 7) Berti l Palmqvist

4:o7.o2, 8) Ulf lrJiding 4t22.4?, g) Folke 0fsson

4t32.22, 10) Jqni Laitirsr' Sr-uni 4:33.14.100 km juosseet osall istuivat väliajoilIaan myös

50 km:n kilpailuun. Jounin ajaksi on tufoslistassa

merkitty 3:5?.50 ja sijaksi kuudes. Väliaikatau-

lukon valossa kyseessä on kuitenkin virhe.

Samassa yhteydessä juostiin myös maraton. Sen

voitt i Håkan Eriksson ajalla 3214.28. Loppuunjuossei ta ol i er i matkoi l la seuraavast i :1U0 km

11 kpl (3 keskeytt i ) , 50 km 6 kpl (1 keskeytt i ) '

maraton 19 kpl.

Kirie Rune Larssonilta:

rrBn olisi ihmetellyt, vaikka Seppo

olisi voittanut Spartathlonin"

Hei Tero!

Seppo Leinosen kolmas sija Spartathlonissa eiollut minulle yllätys. Juostessamme yhdessä Finn--åkogledenin

(t.. uJ 3/92, s. 32), huomasin, ettähän o1i kehittynyt ja ol-i luokkaa parempi kuinkoskaan aikaisemmin. Kerroin hänelle, että hänsijoittuisi kolmen parhaan joukkoon, kuten kävikin.En olisi ihmetellyt vaikka hän olisi voittanutkisan.

fvlinä en mennyt Kreikkaan, vaan juoksin DragonrsBack Race-kisan ldalesissa. 5e o]i mielenkiintoinenseikkaiLu, rnrtta kilpailuna se ei ollut ol-lenkaanrei1u. Saimme useita kuukausia etukäteen kartan,johon oli merkitty kaikki tarkastuspisteet. Näinollen ne, jotka olivat kilpailun suhteen tosissaanja joilla oli aikaa ja rahaa, viettivät lomansatutustuen reittiin. lYleidän muiden oli suunnistet-tava karttojen avulla. Edes suunnistuksen maail-manmestari ei olisi voinut tietää poluista, joitaei ollut kartassa tai siitä, mitkä karttaan merki-tyistä poluista eivät todellisuudessa olleetolemassa.

lvle järjestimme 100 kilometrin kisamme - StoraVänerloppet - viimeistä kertaa. Juoksijoita oIihyvin vähän1 ja kärsimme rahallisen tappion viiden-tenä vuonna peräkkäin. Ensi vuonna järjestetäänkuitenkin mahdollisesti 100 kilometrin kisa Uppsa-1assa.

Lähetän ohessa tulokset ja väliaikataulukon.Suomalaisten näkökulmasta on kenties kiinnostavaas€r miten Jouni Laitinen juoksi. Hän aloittiniin kuin odottaa sopi, mutta 50 kilometrin jälkeenhän meni telttaan istumaan, märkänä ja ilmeisestikylmissään. Kaikki luulivat hänen keskeyttäneen.Kenenkään huomaamatta hän kuitenkin livahti ulosja kiersi radan. Tämä kuuden kilometrin kiemoso1i hänen ainokaisensa kolmeen tuntiin! Yhtäkkiähän o1i jä11een vauhdissa ja juoksi viimeiset40 kilometriä varsin lujaa. Toisenlaisella takti i-kalla hän olisi mitä ilmeisimmin rikkonut yhdeksäntunnin rajan. Ehkäpä huono sää sai hänet pitämäännoin pitkän tauon?

TANCE 100km

Vaclav Kamenik: tshekkiläinen 100 km:n tähti

Ullessani Tshekkoslovakiassa, minulla oli kunnj-ajututtaa Vaclav Kamenikia, tshekkien kaikkien

aikojen parasta 100 km:n juoksijaa, joka on juossut

matkan viidesti alle 6:30. Vaclavin ennätykset

ovat 2:19.56 (maraton), 6:1?.56 ( too *m) ja 149

tm (tz tuntia). Tapasin hänet fYloravian 402 km:n

etappikilpailun yhteydessä. Vaclav osallistui

kisaan, mutta ei ottanut sitä tosissaan, si1lä

vakava jalkavamma esti häntä juoksemasta kaikkiaetappeja.

* fvliksi aloit juosta, ja miten sinusta tuli ultra-juokslja?

- Aloitin juoksemisen armeijassar 22 vuotta sitten.

Armeijan käyminen oli pakollista. Ultrajuoksijaminusta tuli siksi, että maraton o1i liian lyhyt.

Tiesin, että pystyisin juoksemaan enerrnän' ja

niinpä päätin yrittää pitempiä matkoja.

t Kerrohan ennätysjuoksustasi (0;tz.s0).

- Kisa järjestetti in Saksassa tasaisella 10 km:n

mittaisella kierroksella ja sää oli täydellinen'sopivan viileä. Viiden kilometrin jä1keen juoksin

yksin. En yrittänyt hyvää aikaa, juoksin vain

sen mukaan, miltä minusta tuntui. Ajasta vain

sattui tulemaan hyvä. Lähdin yksinkertaisestijuoksemaan mahdollisinrman kovaa niin pitkälle

kuin jaksaisin. En ollut erityisesti vafmistau-

tunut siihen juoksuun.

- Kaikissa alle 6* tunnin juoksuissani juoksin

sen mukaan, miltä minusta tuntui. En keskittynytaikaan. En myöskään koskaan keskity kilpailemi-seen. Kaikki nämä parhaat aikani juoksin hyvissäsääoloissa. Kun sää on huono, en juokse yhtä

hyvin. 0lin hyvin tyytyväinen aikoihini' kun

kilpailun päätyttyä näin tulokseni. Viimeinenkerran juoksin alle 6{ tunnin Genevessä syksyllä1 98s.

- Juostuani 6:17 minusta tul1 Tshekkoslovakianmaratonjoukkueen jäsen. Kansallinen yleisurheilu-

liitto käski minun juosta vain maratoneja. Jouk-kueemme oli tarkoitus juosta Los Angelesissa,

mutta viime hetkellä liitto eväsikin osallistumi-semme. Se oti harmi. Jos olisin saanut juosta

1U0 km:n kisojal olisin ehkä pystynyt parantamaan

ennätystäni vietä kynrnenisen minuuttia. wlinullejäi vie]ä voimia juostessani 6:17. ftlaratoneja

olen juossut kaikkiaan 75-80r en kuitenkaan enää

vakavissani viimeisten viiden vuoden aikana.

Trishul Cherns:

* Kuinka monta 1U0 km:n kisaa juoksit vuodessa?

- Yleensä ji.roksin neljä kisaa, joista parhaan

keväällä. Juoksin aina al-le 7 tunnin.

* Tiedän, etä kilometrimääräsi ovat valtavia.

Kerro harjoittelustasi.

- Juoksin 300-400 km viikossa 3.45:n km-vauhdilla

vaihtelevassa maastossa. lYlaanantaista perjantaihin

juoksin 25-35 km, aina vain yhden J-enkin päivässä.

Viikonloppuna juoksin 50-8U km molempina päivinä.

Jokainen päivä oli kuitenkin .erilainenl johtuen

työstäni putkimiehenä, väsymyksestäni ja sääolosuh-

teista. Juoksin määrällisesti paljon' koska nautin

siitä niin paljon. llinulla ei ole perhettä' joten

minulla ei ole sitä ongelmaa, että joku sanoisi

mitä minun pitää tehdä ja milloin. 0len vapaa

juoksemaan silloin kun haluan. Sen jälkeenr kun

minut valittiin kansalliseen maratonjoukkueeseent

harjoitelumäärä väheni kovasti, mutta harjoiteluun

kuului paljon nopeusharjoittelua.

- Valitettavasti valmentajat painostivat minua

liikaa, ja loukkasin vaserman jalkani. Siitä

on kulunut neljä vuottar eikä jalka o1e vieläkään

parantunut. Juoksen nykyään vain 150-200 km

viikossa. Arkipäivisin juoksen kuten ennenkin'

mutta viikonloppuisin en enää juokse niin pitkiä

lenkkejä, sitlä jalka ei kestä niitä' Tulen aina

juoksemaan, sillä juoksu on niin suuri osa

elämääni. Kysymys on vain juoksemisen ilosta.

* Kuka on ollut innoittajasi juoksijana?

- Frank Shorter ja Bitt Rodgers. He pystyivät

juokseman erittäin hyviä maratoneja usein ja olivat

hyvin varmassa kunnossa.

* Rajoittiko kormunismi sinua juoksijana?

- Kyllä, sillä en voinut poistua maasta ja kohdata

hyviä juoksijoita.

* wlääräsikö konununistinen hallinto missä ja miLloin

kilpailit?

- Ei. lh.rtta sain viisumin ja pääsin ufkomaille

vasta sen jälkeen kun olin ohittanut kauden huippu-

kuntoni. En koskaan valitettavasti päässyt kilpai-

luihin parhaassa kunnossani.

Jatkuu takakannessa...

25

Ultrakisoia

3.5 hrzuil, Randca. 12 tuntia tie11ä: 1) J.

Corbi l lon 152.461, 2) J-J. Ledru 149.130, f ) H-

!J. Janieke, Saksa 146.265. Paras nainen: K.

Janieke, Saksa 132.200. 37 juoksijaa.

fl-n.s La Grande Corse de Bretagrre (nansta).

500 km:n etappikilpailu' 18 etappia 12 päivän

aikana: 1) Tom Possert, USA 35:06.53, 2) Erno

Kis Kiralyr Unkari 36:18.02, 3) Andras Loti ' Unkari

36:18.41, 4) Valer i Gubar, Venäjä 36242.2A' 5)

l l iklos Nemes, Unkari 3?:10.30, 6) Vladimir

Kunoblev, Venäjä 37212.O8, 7) Janusz Zaremba,

Puola 38:05.23, 8) Vaclav Pavelka, Tshekkosl.

39:05.28. Paras nainen: Bogumila Gradzykr Puola

50:28.36.

Useimpina päivinä juostiin maratonin mittainen

etappi. Joinakin päivinä ohjelmassa oli kaksi

{-maratonia; toinen aamulla, toinen iltapäivä}Iä.

Jenkki Possert vei voiton suosikkien nenän edestä

voittaen 12 etappia 18:sta. 18 loppuunjuossutta.

30-31.5 Pertfr, Australia. 24 tuntia: 1) R. Parker

217.237, 2) B. Oostdam 209.539.

12.6 Biel, Sveitsi. 1U0 km: 1 ) wl. Engeter 6:50.39'

2) H. Singrist 6:56.U?, 3) L. Aderhold, Saksa

?218.11, 4) tv|. Ackermann ?221 .12' 5) F. Geissbijhler

7222.58, 6) Z. Lunski, Puola 7:23.43. Parhaita

veteraaneja:uskar Haenni (s. 1 s31 /lv|60) 9t48.4?,

Franz lLjeissenböck (s. 1524/n65) 11221 .11 , Heinz

Roffler (s. 1521/N?O) 12244.44, Albert Glauser(s. 191?/n?5) 16:34.4?r tYlichael Selb (s. 190s/|vl80)

16:40.13. 20 miestä alle I tunnin. f iaali in 20?0

miestä.

Naiset: 1) R. Brechbiihl 8:25.21' 2) T. Staudenmann(ruso) 8:53.00, 3) 5. tYlörlensiep' saksa 8:56.51.

Parhaita veteraaneja: Ursula Schmitz (s.

1932/N60) 10:11 .04, lYlaria lt laria Vogelgesang(s. 1924lN65) 18s44.53. 26 naista al le 11 tunnin.

lvlaaliintulijoita 1 79.

Ensi vuonna Bielin kisa juostaan jo 35. kerran.

Järjestäjät ovat anoneet ensi vuoden kisalle EM-

arvoa.

14.6 Clernsrt, Ranska. 24 tuntia radalla: 1)

Philippe Herbin 222.610. Paras nainen: Jacqueline

Laverdure 191.180. 2? osanottajaa.

19-21.6 Torhort, Belgia. trNacht van Vlaanderenrt

100 km: 1) Jean-Paul Praet, Belgia 6224.46, 2)

Konstantin Santalov, Venäjä 6:34.55, 3) Aleksander

lYlasarygin, Venäjä 6:34.56, 4) Farid Zaripov' Venäjä

6:38.33r 5) Ro1and Vuil lemenot, Ranska 6:44.38,

6) Andrzaj lYlagier, Puo1a 6:49.44' 7) Bruno Scelsi '

n

Ranska 6:53.16, 8) Er ik Seedhouse, I -Br. 6:54.42'

9) Valerie lvtikhailovski, Venäjä 6254.47, 10) fiaciej

Cieplak, Puola 6:55.15, 11) Hans Schnyder' Sveitsi6:58.43' 12) Konrad Vo9e1, Svei ts i 7tA2.26' . . . ,15) Don Ritchie ' I -Br. 7t12.33.

Naiset: 1) t larta Vass, Unkari ?:3?.85, 2) Nadezhda

Gumerova, Venäjä ?246.44, 3) Nurzia Bagmanova,

Venäjä 7246.44, 4) Eleanor Adams Robinson, I-Br.8r12.26,5) Doina Nugent, I r lant i 8:19.3?,6)Viuiane Vanderhaegen, Belgia 8:32.30, ?) Hilary[Jalker, I -Br. 8:35.50.

ftliesten kisassa Praet jätti muun joukon jo

ensimmäisen kympin jälkeen. Puolimatkaan tultaessa

belgialainen o1i käyttänyt aikaa 3:05' eikä

vatsavaivojen kanssa kamppailleesta Santal-ovistaotlut hänen uhkaajakseen. Toisesta sijastasensijaan käytiin hurja kamppailu Santalovin ja

maanmiehensä wlasariginin kesken. HuhtikuisellaMadridin satasella parivaljakko oli ylittänyt

maalilinjan sopuisasti käsi kädessä (ks. LJJ 3/s2,

s. 26), mutta täIIä kertaa Santalov selvitt i pelin

edukseen 300 metrin kirillään.

Naisten kisassa fiartha Vass hallitsi kisaa Praetin

tavoin alusta alkaen. Ensimmäisen ultrakisansajuossut Gumerova oti toinen ennen Bagmanovaa,joka vielä helmikuisessa fvllYl-kisassa oli vienyt

selvän voiton Vassista.

Torhoutissa ratkaistiin myös Belgian mestaruudet.Ensi kesäkuussa kisa juostaan 14. kerranr ja pari

kuukautta myöhemmin samassa paikassa juostaan

100 km:n maailmanmestaruudesta. Tämän vuoden

kisassa 10 tunnin alittajia oli yhteensä 98.

12 tunnissa maali in ennätti 168 juoksijaa.

21.6 Pariisi, Ranska. 1U0 km Division Leclerc:

1) Pascal Didil ion 8:U8.16, 2) Bernard wlajerus

8:08.16. 31 juoksijaa alle 13 tunnin.

n-2..6 Saultain, Rand<a. 24 tuntia: 1) Denis

Jeanson 225.600. 11 osanottajaa.

7?.6 lhag, tlollanti. 12 tuntia tiellä: t) tLt:-m-

Bart Knol 146.047. Voittaja on entinen triathlo-

nisti, jonka viime vuoden tähtäin oli Spartahloninkisassa.

27.6 Sqrau Ualey-Aråtrrn (faff.)' UsA. 100 mailia

maastossa: 1) Tim Tuietmeyer 16:54.16, 2) Ray

Scannell 17227.54, 3) Ann Trason (paras nainen)

18214.48 (rei t t iennätys), 4) David Scott 18r35.47,

5) Br ian Purcel l - 18:45.11.

5.? Brrå1, Saksa. 12 tuntial 1 ) Helmut Dreyer

150.101 , 2) lv lanfred Leismann 146.032,. . . , 4) Va1er i

Christenok, Ukraina 141 .167. Vuoden 1 9S1 paras

vuorokaudenjuoksija Christenok ei viime vuonna

ollut parhaassa kunnossa.

5.? Bois de Boflogne, Ranska. 100 km: 1 ) Denis

Gack ?213.2Or 2) Jean-Luc Leport 7246.25,3)

tYlichele Jacquemin (paras nainen) 8:55.16. 37

lähti, 2? maali in.

5.? Lake Sarotn, Japani. 100 km: 1) Narihisa

Koj ima 6:36.34, 2) Toshiro Kashira 6:49.39, 3)

Patrick Macke, I-Br. 6:49.39' 4) lLJataru wlaruhashi

6:59.48, 5) wlikihiro Doshita 72o2,48, 6) Shinobu

Niua ?:10.00. AlIe I tunnin 21, alle 10 tunnin

187, al-le 12 tunnin 551 ja alle 12* tunnin

aikarajan 693 miestä. Ranskan S5-vuotias Henri

Girault selvitti 230:nnen satasensa ajassa

1O22O.32.

Naiset: 1) Eiko Endo 8:1?.01, 2) Chieko lshizaki

8234.23, 3) Ukiko lvlizuno 8:36.57, 4) Kiyoko Tega

8:3?.46. Alle I tunnin 6, a]j.e 12 tunnin 66 ja

aIIe 12$ tunnin aikarajan 96 naista.

10-11.? Szeged, LHcari. 24 tuntia tiellär 1) Peter

Po1ak, Tshekkosl. 236.248' 2) Seman Stefan,

Tshekkosl. 230.?51, 3) Istvan Sipos 228.129e 4)

Valeri Koratecki, Latvia 224.329' 5) Gyula Hari

219.627, 6) Andras Loul 215.225. Paras nainen:

Tamara lYlerzlikina, Latvia 182.162. 12 tunnin

kisan voitti Gaza Szabo (1 42.9o2). Kilpailijoita

12 tunnin kisassa 38 ja 24 tunnin kisassa 27.

12.? tberaba, Brasilia. 100 km: 1 ) Valmir Nunes

?t47.o4, 2) N.tYl . De Souza 7t53.22, 3) J.J. De

Castro 811?.45. Vuoden 1991 maailmanmestari Nunes

voitti maansa mestaruuden tässä fntercontinental--

cupiin kuuluvassa kisassa. wläkisestä reitistäja helteestä johtuen aiat jäivät vaatimattomiksi.

Nunesin reitt iennätys vuodelta -91 on ?.14. Ensi

vuonna kisa järjestetään 10. kerran ja järjestäjät

pyrkivät saamaan mukaan kovia eurooppalaisjuoksi-joita. TäI1ä kertaa 40 osanottajasta vain 27juoksi loppuun.

14-å.? lloravia, Tstrekkosl. 4U2 km, 10 etappia:

1 ) Lajos Fazekas, Unkari 27zt+8.49, 2) Bukhard

Lennartz, Saksa 28222.25, 3) wlarek Lulka, Puola

29211.47, 4) Ivo Drahorad, Tshekkosl. 30:00.10,

5) Tom Possert, USA 30:09.46' 6) Boris Dzikovski;

Venäjä 3O:17.14. Paras nainen: Debra lYloore' USA

442O3.46. Yht. 40 osanottajaa.

1?-19.? ltltirschachr ftävalta. 24 tuntia tiellä:

1) D. lYlravlje, Slovenia 233.oo1 , 2) N. lYlachate

225.278, 3) 5. Dragojevic, Kroatia 223.253' 4)

J. Hermann Ing 221.946' 5) R. Foit 217.554, 6)

U. Krenn 213.355. 59 osanottajaa.

Naiset: 1) C. Hochlei tner 184.651, 2) f r . Hausman

184.136, 3) B. Zatecka, Tshekkosl . 179.174. I

osanottajaa.

Kokenut ultrakisaaja Ulrich Kamm Saksasta kehuu

lrJörschachin kisan ilmapiiriä maailman parhaaksi.

Tunnelma on huipussaan viimeisten tuntien aikana

n. 10 000 katsojan kannustaessa juoksijoiLa 1 '3

km:n mittaisen reit in varrella. Kisa kuuluu

Eurooppa-cupiin, mutta se on ennen kaikkea hyvänte-

keväisyystapahtuma.

å.? Lirpolnshire, Iso-Britamia. 100 km: 1)

l!. Hartley ?:26.55' 2) tv|. Käser, Saksa 7:40.35.2? Ioppuunjuossutta. 50 km:n kisan voitt i B.

Bosher ajalla 3218.47. Paras nainen, HilarylLjalker, sijoittui kuudenneksi ajalla 3;49.51.50 km:n kilpailussa maaliin juoksi 33. Kisajuostaan edestakaisin Granthamin ja Lincolninkaupunkien väIi11ä. Tä11ä kertaa satasen lähtöja maali olivat Granthamissa.

1.8 fllovo-Uemneöuca, E-Afrikka. 5U km: t) mittas

Tshabalala 2:50.45, 2) lvleshack wlot1a 2t52.15,3) Aaron Xaluva 2253.45r 4) Shadrack Tsotetsi

2:54.56, 5) Lucas tYlatlala 2:55.46, 6) Amos fvlotha

2:56.15. Paras nainen: laura X,aba 3227.27. 4083

kilpailijaa juoksi loppuun, 15 ålle kolmen tunnin.

1-2.8 Torhout, Belgia. 24 tuntia tiellä: 1 ) PauI

Beckers 264.246, 2) Nikolai Safin, Venäjä 245.962,3) Alfons Vekemans 238.266, 4) Henri Tijskens

227.894, 5) trj i l l iam Verdonck 218.5fl, 6) Valery

Klement, Venäjä 21O.?56. Naisten kisan voitt i

Regina Soenen tuloksella 176.053. Osanottajiayhteensä 50.

Kisa juosti in 4. kerran. Järjestävä seura

Ultraclugi perustettiin aikoinaan belgialaisen

Gilbert Gevaertin ystävien toJ.mesta, jotta täIIe

saataisiin matkarahat vuoden 1987 Spartathloniin.Varojen keruu onnistui, ja Gilbert sijoittui

Kreikassa hienosti kuudenneksi - juuri ennen Seppo

Leinosta.

Torhoutin kisassa ratkottiin nyt toista kertaaBelgian mestaruudet. lvliesten kisassa 108 km:n

maailmanmestari Konstantin Santalov (Venäjä)

karkasi ensimmäisten tuntien aikana omilIe teilleenpitäen yLLä 14 km:n tuntivauhtia. 130 km:n jälkeen

hän kuitenkin keskeytti selvässä johtoasemassa.

Naisten kisaan suosikkina lähtenyt Iso-BritannianEleanor Adams-Robinson joutui niinikään jättämään

leikin kesken. Hänen juoksunsa tyssäsi

vatsavaivoihin.

Ensi vuonna Torhoutin kisa juostaan syyskuussatja vuodeksi 1994 järjestäjät havittelevat juoksulle

EM-kisan arvoa.

6-S.8 Hirosfrirna-llagasaki. 455 km:n etappijuoksu:

1 ) James Zare!, I-Br. ?8h48min' 2) Tadatoshi

Yuamaguchi, Japani 88h53rnin. Sateen ja tulen

kiusaamat juoksijat joutuivat tämän rauhanjuoksun

loppupuo1ella keskelle pyörremyrskyä' mikä aiheuttiylimääräisen 10 tunnin tauon. Hiroshimasta

Nagasakiin juostiin nyt ensinrmäisen kerranr ja

kisa on tarkoitus järjestää vuosittain.

27

8-9.8 Birmirgtran, Iso-Britamia. 24 tuntiaradalla: 1 ) Don Ritchie 260.503' 2) I. Gunn 228.OO,

3) J. Softley 2O5.2OO. Paras nainen: R. ltlhittaker

178.426. Kisassa ratkaisti in Iso-Britannianmestaruudet. Ritchie oli aiemmin kesällä voittanut

maansa mestaruuden myös 100 km:11ä. Naisten

kisassa Carolyn Hunter-Roue juoksi väliaikana

50 km 3t28.41, mikä on maailman kaikkien aikojenparas tulos radalla.

9.8 Lobatse-Gaborre, Botsuana. Kalahari 100

km: 'f ) Thomas Dhlamini, Sulazimaa ?tO9.42, 2) John

Tapela ?:36.39, 3) Norrie lJi i l iamson; Rhodesia?:39.40, 4) El ias lYlarope 7243.15,5) lv langena

wlazibukor Sulazimaa 7245.49. Dhlamini vei voiton

ensirnmäisessä 100 km:n kisassaan äärimmäisen

tasaisella vauhdinjaolla. lYlaali in juosseita 18.

5.9 Rtreine-Elte, Saksa. 100 km tieltä: 1) Burkhard

Lennartz 6:38.16, 2) Volker Krajenski 6:45.00'3) Dr Lutz Aderhold 6:46.08r 4) Volker Becker-lrj irbel 6t48,27, 5) Josef Schneider 6:49.20' 6)

Herbert Cuntz ?:00.00' 7) lrJolfgang Thamm 7:03.57'

8) Karl Engelander ?:10.51 (huikea uusi lYl55-sarjanlvlE; entinen parani 41 minuuttia! !).

Naiset: 1) Birqit Lennartz 722?.19' 2) Iris Reuter

8:09.00, 3) Katharina Janicke 8:13.05, 4) Dr Sigrid

Lomsky 8119.00,5) Helga Backhaus 8:28.54r 6)

Gudrun wli i l ler 8:30.00.

Kyseessä oli Saksan mestaruuskilpailut. Tämänvuoksi maan parhaimmisto ei ollut mukana viikkoa

myöhemmin juostulla ElYl-satasella. lvliehistä 35

alitt i I tuntia ja 86 I tuntia. Naisista 11 alitt i

9 tuntia ja 20 10 tuntia.

13.9 maubu (t<aur.), usA. 50 km ffBulldog Runand Hike: 1) Jussi Hänätäinen' SLmi 4:0.49'2) Ernesto Henriquez 4221.45. 82 kilpail i jaa.Jussi vei selvän voiton todella mäkise1lä reitillä.wletsäteillä ja poluilla kuljetun kisan juoksi

loppuun yhteensä 82 miestä ja naista.

13.9-2.10 ttleu Yor*, uSA. Sri Chinmoy UltimateUltra. ?U0 mailia, miehet: 1 ) Istvan Sipos, unkari

9pv14h43min30s, 2) Nicola Sinisgalli, Argentina11:16:33.00, 3) Andreas Kiene' Saksa 11:23:13.05.?00 mailia, naiset: 1 ) Lahory Brummell USA

1121O227.11, 2) Dipali Cunningham' Australia11227237.2Q, 3) Sar i ta Earp, Kanada 12:18:37.59,

4) Karin Boll iger, Sveitsi 12223t13.O5.

1000 mailin kisan selvitti aikarajan puitteissa

vain yksi nainen ja yksi miesr Sandra Barrrlicktlj-Seelanti (N) 142oO251.24 ja Noivedya Brourer,

USA 14t22r11.32.

1 300 mailin matkalla ei täl1ä kertaa kukaan

selvinnyt maali in aikarajan puitteissa. USA:n

Suprabha Beckjord (nainen) jatkoi kuitenkin

muutaman tunnin yliajalla matkan loppuun ajasa

n

19:03:53.58. 1000 mai l in väl ia ika ol i 14:18: '1U.38.

Ensi vuonna matkavalikoimaan lisätään 2?00 mailin(4345 km) kilpailu. Aikaraja tulee olemaan 2kuukauttä (oz paivaa).

19.9 ArJgsh.tng, Saksa. '100 mailia: 1) Roland Rothfus15t23.54,

19-21.9 &ry, Iso-Br. 24 tuntia tietlä: 1 ) IanGunn 243.809, 2) John Softley 221.162.

1gät.9 Corrcct, Ranska. 24 h tieltä: 1) J-P.Guyomarch n1 .293, 2) J-G. Boussiquet 25?.691

'3) A. fYlal lereau 24s.881,4) f i .Granier 246.399'5) F. Piron 233.399, 6) R. Zabalo 227.9?O, ?)J-C. Lapeyrigne 223.5OO,8) J. lvlazenq 216.050,9) J-P. 5o1ei1 212.325, 10) J-{vl. Canne 209.6U0.Paras nainen: A. Touchard 186.250. 28 osanottajaa.

13-20.9 tltta€, Kanada.GehL 219.218.

24 tunt ia: .1) Ronald

n-å.5 Canry-Annanford' ltlal.es. Conoco JetDragonrs Back Race, 354 km:n etappijuoksu: 1 )Helene Diamantides & ttlartin Stone 38h38minr 2)Adrian Be1ton & wlark wleDermott 39h1 1min,3) lYlikelrlalford & Phit C1ark 41h 2Znin. 27 paria }ähtimatkaan, 15 saapui maali in.

Reitillä oli nousua yhteensä 16! km. Kilpaili-joiden tuli kuJ-jettaa mukanaan vaatteet' makuu-pussis ensiapulaukku, taskulamppu, kompassir kartatym. selkärepuissa. Reittiä ei ollut mitenkäänmerkitty eikä matkan varrella oLlut huoltopisteitä.Kilpailua voisi luonnehtia lähinnä ytipitkäksi

suunnistukseksi.

Kilpailijoiden oman turvallisuuden vuoksi osanotta-jien oli määrä kilpailla pareina. Ruotsin RuneLarsson o1i kuitenkin etukäteen saanut luvanosallistua kisaan yksin. Joidenkin rnuiden kilpai-lijoiden protestoinnin takia tämä poikkeulupa

kuitenkin peruttiin. Lopulta Runen sallittiinsentään taittaa taival yksinään' tosin kilpailunulkopuolella. Rune selviytyi urakasta ajassa44241, miltä ajallaan hän olisi sijoittunut neljän-neksi. Larssonin mukaan kilpailijat olivat hyvineriarvoisessa asemassar sillä joillakin pareilla

oLi ollut tilaisuus tutustua etukäteen reitinhankalimpiin osiin.

wlonet kilpail i joista olivat vuorijuoksijoita.Niin myös voittajapari, jonka toinen osapuolio1i nainen, Helene Diamantides. lYlonien vuorijuok-

sijoiden tavoin He1ene harjoittelee kävellenylämäet ja juosten alamäet. Tavanomaiset juoksu-

kilpailut kuten maratonit eivät häntä kiinnosta.

&n.9 l l i l laur Ranska. 100 km: 1) B. Lennartz'Saksa 6:5?.08, 2) J-L. Grandmottet 7t34.26.

Kilpailun loppua haittasi rankkasade; tie tulvi

vettä. ?36 juoksijaa alitt i 18 tunnin rajan.

26-2?.9 Köln, Saksa. 24 tuntia tieltä: 1 ) PeterSamulski 24?.5AO, 2) Rekkebo Torleif, Norja232.865, 3) lvlilan Turoveak, Tshekkosl. 23o.382'4) Alfred Schippels 230.139, 5) Hans-Joachim lvleyer218.217, 6) Kassian Burster 216.758.

Naiset: 1) Helga Backhaus 221.328,2) wlonika Peter212.328, 3) Gisela Frick 2O7.071 , 4) lYlarianneBottcher 188.72O.

41 mies- ja '11 naisjuoksijaa.

6-71.9 Caboltr.re, ftrstralia. 6 päivää: 1) DavidLaPierre, Kanada 700.050. Paras nainen: HelenKlein, uSA (6Bv) 5?0.800.

Zt.9 Edinburgh, I-Br. 100 km: 1 ) Donald Ritchie7zo1.2l (Skotlannin mestaruus).

3.10 Torrelavega, Espanja. 100 km: 1 ) Valmir'Nunes,

Brasil ia 6227.2o, 2) nleksei Kononov, Venäjä6:38.29, 3) Er ik Seedhouse, I -Br. 6:46.1?, 4)Eugene Karnauchove Venäjä 6:51.13' 5) Miguel BlancoNava, Espanja 6:53.19r 6) Antonio B. Gonzalez,Espanja 6:53.19, 7) lYlanuel |v|. Sanchez, Espanja6:53.44,8) Andrzej Magier, Puola 6254.27, g)

Juri Starikov, Venäjä 6:55.08, 10) AleksanderlYlasarigin, Venäjä 6:5?.10, 11 ) Zaripov Farit,Venäjä 6:5?.49r 12) Stanislav Korablin, Venäjä6:59.35, 13) JevgeniTeptzov, Venäjä ?:03.53, 14)lYlarcel Foucal, Ranska 7t15.11 ,

Naiset: 1 ) frina Petrova, Venäjä 7t34,O5, 2)Valentina Liachova, Venäjä 7238.52.

4.10 Lmtoo-Brightm, I-Br. 55 mailia (ee.S km):1 ) Stephen lYloore 6:01.09, 2) Russelt Crauford,Rhodesia 6;U3.59, 3) lv l ike Hart ley 6:U8.15, 4)Freddy Kashiri, Zimbabrrre 6t17.41, 5) Paul ltJoolgar6:24.09, 6) Paul Taylor 6:26.18. Paras nainen:Dalene Vermeulin, Rhodesia 7:54.55. 100 juoksijaaatle 9| tunnin.

10.10 Ottrciler. 100 km radalla: t ) Helmut Dreyer7t29.14, 2) fvlanfred Leisman ?:39.30, 3) Hans Reich7t45.13 (lvlSS-sarjan rata-lvlE). Paras nainen: AnnaDyck 8:55.19. N60-sarjassa Ursula Schmitz juoksi

9:50.1 4.

1t1-11.10 Arcrril, Ranska. 24 tuntia radalla:1 ) Areibert Aribert, Sveitsi 239.584, 2) VladimirKonoplev, Venäjä 226.418, 3) Phil ippe Thomassin;Ranska 22O.AOO, 4) Daniel Olivier, Ranska 211.220.Paras nainen: [Yl. Therese Debroize, Ranska 194.842.31 osanottajaa.

1ll-25.10 Odessa, Lftraina. 6 päivää radalla: 1 )D. Zhamsarano 883.?85, 2) R. Giniatulin 848.165,3) G. Ermolaev, Latvi-a 822.170.

Ermolaev jatkoi 6 päivän jälkeen saavuttaen 1500km ajassa 13pv03h06min29s ja 1000 mailia ajassa13pv23h25min1?s. Tulokset kirjataan maaifmanennä-tyksiksi asianrrukaisten dokumenttien tarkistamisenjälkeen.

10.10 Kalisz, R.nla. 100 km: 1) Jerzy bjroblerrricz6:33.11, 2) Ryszard Plochocki 6:48.02, 3) EugeniuszSuchomski 6252.2O, 4) f iaciej Cieplak 6:55.14'5) Damian Bregula 6:56.54, 6) Zbignierrr Lunski?tO2.48. Naiset: 1) wlari ja 0strorrlska, Ukraina8:31.45, 2) Lai la Ceira, Latv ia 9:U1.13.

1?.10 l i lasfi ingtm 0.C., USA. 10U km: 1) Tom Johnson?:30.49, . . . , 6) Bernd Heinr ich ( tYl50) 8:04.34.Paras nainen: Sue Ellen Trapp 8:23.59.

24.10 Amiers, Ranska. 100 km: 1) KonstantinSantalov, Venäjä 6:24.55, 2) Jean-Paul Praet,Belgia 6:30.02, 3) Aleksander fYlasarigin, Venäjä6:33.04, 4) Roland Vuil lemenot, Ranska 6233.42'5) Erik Seedhouse, f-Br. 6:38.54, 6) BernardCurton, Ranska 6:40.50, 7) Bruno Scelsi, Ranska6:43.35, 8) Andrzej Magiere Puola 6:47.05' 9)Aleksei Kononov, Venäjä 6156.5?' 10) Ivo Drahorad,Tshekkosl. 6:5?.05, 11) AnatoLi Kruglikovl Venäjä6:58.14, 12) Veleri f i ikhailovski, Venäjä 6s59.36,13) Denis Gack, Ranska 6159.42, 14) Nikolai Gromov,Venäjä 6:59.5?, 15) Stanislav Korablin, Venäjä7:O1 .O7, 1 6) Thierry Blot, Ranska 7zA1 .23, 17)Phil ippe Fadi, Ranska 7tO1 ,33, 18) wliroslav fYliko,Tshekkosl . 72A2.44.

Naiset: 1 ) Valentina Lyachova, Venäjä 7245.16,2) Vaentina Chatieva, Venäjä 8:00.54, 3) DanielleGeffroy, Ranska 8t11.44, 4) f ionique Frussotte,Ranska 8:43.39.

Kilpailussa ratkaistiin Ranskan mestaruudet.lYliesten mestarin Vuillemenotin aika on fi4S-sarjan|YlE. Voittaja Santalov juoksi jalkavaivaisenavain pari viikkoa aiermin voitokkaasti päättyneen640 km:n mittaisen Barcelona-Madrid-juoksunjäljiLtä. 5ää oli kylmä, mutta taso hurja: 50juoksijaa alle 7t44, sadannenkin tulos 8:24.

?-8.11 Ksrpten, Saksa. 24 h radalla: 1 ) KassianBurster 226.229, 2) Ftitz Marquart 216.000.

Tilaa tlltrqiuoks[ia, kysyultrqiuoksusta, kerromielipiteesi lehdestä:

. Y2l-302061 / Tero

29

Rankka,muttamahtavakokemus

Niortin kaupunki Ranskanlounaisosassa otti marraskuussaTeron, Kalevin ja Olavin lemPe-ästi vastaan. Aurinko porotti+2O asteen voimalla 1 06 juok-

sijan startatessa klo 11kaupungin keskustasta vuorokau-denjuoksuun. Keskustasta juok-

simme urheilukeskukseen, jonne

oli vedetty 2'5 km:n lenkki.Sitä lähdimme kiertämään 24tunnin ajaksi. Fii l is o1ikorkealla jo senkin takia,kun pääsi juoksemaan tällaisessasäässä. Olihan koko edell inenkuukausi tarvottu 0rivedenkorkeiden hariklen keskellä.

Tero lähti omaan vauhtiinsa.

lvle juoksimme vähän alle 6

mi.nuutin km-vauhtia. lYlatka

taittuikin 12 tuntia suhteel-

Iisen helposti. Kaikki Pelasihyvin huoltoa mYöten' Paitsiettä ensiaPuteltassa olti in

turhan hitaita. Kalevil la

lensi elukka silmään alkumat-

kassa. Sen Poisottoon meni

turhan kauan aikaa jo senkin

takia, että ensiaPuteltan hoito-

henkilökunta ei PäässYt Yksimie-lisyyteen siitä, kuka ottaa

elukan silmästä Pois. Lähtihän

se lopulta sieltä.

Puolenyön Paikkeilla väsYmYs

atkoi hiiPiä jäseniin. Koska

enme oIe tottuneet kävelemääntpidimme keskiYöIlä kaksi, kolmepaussia aina tunnin juoksemisen

jäIkeen. JoPa nukahdimme uneen.

Kiitos järjestäjien' jokaiselle

oli varattu sänkY. lvlutta baana

odotti. Ei muuta kuin tossua

vain toisen eteen. Nämä kohdat

ovat vuorokauden juoksussa

kovimpia. Selvitimme ne kuiten-

kin suhteellisen hYvin henkisen

kaoasiteetin voimalla.

0nhan kilsoja takana jo '130

000 ja ultrakisoja Yli 20.Valkkei vuorokautta oltu vieläjuostu, pystytti in ennaltahyvin tietämään' mitä tulemanpitäärja asennoitumaan siihen.Kauniiden ajatusten voimallamatka jatkui. Kalevi oli tässävaiheessa juossut jo hiukanpitemmäIle, kun Ulavi Pitipaussit vähän pitemPinä.

Aamu alkoi sarastaa happirik-kaana ja kosteana. Ihmisiäkerääntyi yhä lisää seuraamaansuurta tapahtumaa. Fii l isalkoi nousta mahtavasti. Sitämukaa vauhti alkoi kiihtyä'yleisön kannustaessa kaksosia:0lavi i i , Katevi i i " . . Par i v i i -meistä tuntia vedimmekin todellavauhdikkaasti. Loppukirinpäätteeksi mittari in tuli Kale-vi1le yli 193 km ja Olavi-l leyl i . 1?B km.

Juoksun loppu osoittir ettäparempaankin olisi ol1ut mahdol-l isuuksia. JäiPähän seuraavaan

kertaan tavoitteita.

Kalevi ja Olavi ttbntela

Niort (Ranska) 7-E.1t..92

Kruglikov kruunasi kautensavuorokaudenj uoksun voitolla

Peräti 26 miestä ja 2 naista juoksi päälle 200kilometriä vuorokaudenjuoksun Eurooppa-cupinpäätöskisassa. Voiton vei lajia viime vuonnaselvästi hall innut Venäjän Anatoli Kruglikov y1i

262 kntn tuloksella. Toiseksi ja samalla Ranskanmestariksi juoksi lYlaurice fYlondon. Naisten voittajatIso-Britannian Eleanor Adams-Robinson paineli

pää1le 215 km, , väli1lä lastenvaunujaankin työn-nellen.

Suomesta olivat mukana l-isäkseni Montelanveljekset, jotka aloitt ivat rauhall isesti ja

yltyivät viimeisen tunnin aikana kerrassaan hurjaankiri in yleisön kovasti kannustaessa. Itse oLinsiinä vaiheessa jo juossut jalat altani' ja onnis-tuin hädin tuskin laahustamaan radan varteenviimeisen tunnin suurta juoksuhurmaa ihmettelemään.16 tuntia oli mennyt mukavasti juosten' ja olinsiinä vaiheessa seitsemäntenä. Kalteva juoksupinta

tai mikä lie oli kuitenkin alkanut rassata toistajalkaa niin pahasti' että väIi1lä 16-28 tuntiaeteneminen o1i yhä enemmän kävelyä - vaivalloistasellaista. fienin hierontaan 20 tunnin täyttyessä

- enkä koskaan enää palannut radalle. Jälkeenpäinon yhä enernmän alkanut myöntää itselleenr ettäpää se oli sittenkin mikä pahimmin petti. Yöntunteina tuli juostua tuntitolkulla samaan tahtiinvoittajan kanssa - eikä juoksu tottavie olluthelppoa hänelläkään.

Hieno kisa ja hieno kokemus meikäläise1le ensiker-talaisena: mitään kammoa ei jäänyt' päinvastoin

kova halu yrittää uudestaan. Samoin fiontelanpoji l le, jotka kertovat kokemuksistaan viereiselläsivulla.

Tero Töyrylä

Kuvat (Rtain Thoby):aIla Kruglikov (42) ja

lYlaurice lYlondon.

Yllä Anatoli Kruglikov'Ranskan mestariksi juossut

Tul*set: 1 ) Anatoli Kruqlikov, Venäjä 262.112,

2) ltlaurice Flondon 256.725, 3) Didier Touat 24?.581 '

4) Marcel Foucat 246.985' 5) wli lan Tuhovcak' Tshek-

kosl. 246.681' 6) Max Granier 244.851' 7) Paul

Dessalle 243.448, 8) Jose tvl. Lopez 227.955' S)

lYlarcel Giraud 223.29A, 10) Seigi Arita, Japani

219.132' 11) Serge Flohic 219.100, 12) Gerhard

Gattemeyer, Saksa 218.241, 1 3) Eleanor

Adams-Robinson, f-Br. (1 /N) 21 5.688' .. . '

23)

Pascare lYlahe (z/N)zo4.ass, 2s) Edith couhe (3/N)

1g7.225' 31) Tero Töyrylä, Stnni 193.650, 32)

Kalevi Orttela, Suqni 193.3?O, 44) Olavi Fhntela'

Stsni 178.?In.

Kuva vier. (Rtain Thoby): Ranskalaisjuoksijat

Jean-Marie Baudin (oO) ia Jean Leroy (53) taival-

si-vat vuorokaudessa n. 185 km.

31

Sisältö:

2 Pirkanmaata pitkin PoikinUltratapahtuma kokosi j uoksij atPirkanmaalle.

4 Ultramaratonia alPeillaKari Mielikäinen kertoo JåirvenkiertäjienSveitsin reissusta.

7 llardrock - vaikein ja vaarallisinUltrajuoksu jossa leikitään kuolemalla?

8 Mifii juokseminen minulle merkitseeJuoksija-läåikåiri-tiedemies Tim Noakeskertoo.

12 trrina Petrova

13 Pari sanaa vammoista

14 Tmns-trm9?:13 miestä Amerikanhalki 64 päivässä

16 Matkan varrelta...

18 Trans-Amin voitt4ian valmentajanmietteitå

... jatkoa sivulta 25.

* Nyt kun konrmunismi ei o1e enää esteenär mitä

uusia mahdollisuuksia sinulla ja muifla maasijuoksijoil la on?

- Omalta kohdaltani si1lä ei ole merkitystä' siIläparhaat aikani ovat ohi. Toisten kannalta se

merki.tsee hienoa mahdollisuutta ,kilpailla ja

matkustaa; Tämä rnyös inspiroi harjoittelemaan

kovemmin. Tämä näkyy monien tshekkijuoksijoidensuorituksissa. He rakastavat liikkumisen vapautta.

19 Belgian Praet voitti EM-satasen ME-qialla

20 Praet - voitt4ian tarina

2l Seppo Leinonen kohnasSpartathlonissa

22 Santalov Yoitti 640 km:netappiqiuoksun - Leinonen kahdeksas

23 Boussiquet rikkoi Kouroksen ME:n

- Leinonen ja Gustafsson kakkosiksi 6päivän viestikisassa

24 Stora VänerloppetRuotsin ainoa ultrakisa kuoli osanottajienvähyyteen, mutta uutta suunnitellaan jo ensivuodeksi.

25 Vaclav KamenikTshekkilåiisen 100 km:n tåihden haastattelu.

26 AtrakisojaTulolsia ja tarinaa maailmalta.

30 Rankka, mutta mahtava kokemusMontelan veljekset kertovat ensimmäisestävuorokaudenj uoksustaan.

31 Kruglikov kruunasi kautensavuorokaudenjuoksun voitolla

* Uskotko että Don Ritchien 100 km:n [YlE rikotaan'

ja jos nlin kenen toimesta?

- 01en varma' että Ritchien aika rikotaan' Siihen

tarvitaan hyvät kengät ja erinomaiset kestävyysre-

servit. Lisäksi juoksijan on oltava sisäisestir

henkisesti ja psyykkisesti, luja; ja kilpailun

jälkipuolella vaaditaan suurta fyysistä vahvuutta'

* tvliltä näyttää ultrajuoksun tulevaisuus Tshekkos-

lovakiassa?

- Vaikea sanoa. Nuoret ei-vät tällä hetkellä ole

kiinnostuneita ultrajuoksusta.

Tristrul Etrerns (haastattelu julkaistu Ultrarunning-

lehden lokakuun numerossa 1992)

".IJ.

?

I,

t