Vastaanottaja RAUMAN KAUPUNKI

Asiakirjatyyppi RAPORTTI Päivämäärä 11.10.2013 Päivitys 1.6.2015

UNAJA – VOILUOTO – ANTTILA MAI-SEMA- JA KYLÄOSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE P +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

Päivämäärä 05/06/2015, 1/6/2015 Laatija Jukka Niilo-Rämä, Timo Korkee Tarkastaja Satu Rajava

Sisällys 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1 2. Suunnittelualue 1 3. LÄHTÖTIEDOT 2 3.1 Nykyiset kaavat (Lähde: osallistumis- ja arviointisuunnitelma) 2 3.1.1 Maakuntakaava 2 3.1.2 Yleiskaava 2 3.2 Ympäristökohteet 2 3.2.1 Kulttuuriympäristöt 2 3.2.2 Muinaisjäännökset 3 3.2.3 Maisema 3 3.2.4 Luontokohteet 4 3.2.5 Maaperä ja pohjavesi 4 3.3 Rakennukset 4 3.4 Valtatien 8 aiemmat suunnitelmat 6 3.5 Yleisten teiden liikennemäärät ja liikenneonnettomuudet 6 4. Ehdotus valtatien 8 liikenneverkon kehittämiseksi

Vermuntilan ja Rauman keskustan välillä: 7 4.1 Tutkitut vaihtoehdot 7 4.2 Ehdotus liikenneverkon kehittämiseksi 7 5. Suunnitelma 10 5.1 Valtatie 8 10 5.2 Rinnakkaistieyhteydet 13 5.3 Maantie 1960, Pyhärannantie 13 5.4 Kevyen liikenteen väylät ja Unajan koulun liikenne 15 5.4.1 Pyhärannantien kevyen liikenteen väylä 15 5.4.2 Unajantien kevyen liikenteen väylä 16 5.4.3 Laivolantien kevyen liikenteen väylä 19 5.4.4 Unajan koulun liikenneyhteydet 20 6. Liikennemelu 20 6.1 Yleistä 20 6.2 Sovellettavat melun yleiset ohjearvot 20 6.3 Mallinnuksessa käytetyt liikennelähtötiedot 21 6.4 Tulokset 22 6.5 Melusuojaus 22 6.6 Kaavamääräykset 24 7. Liitteet 25

1

1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Tässä työssä on tarkasteltu liikennejärjestelyjä ja liikenneväylien vaatimia tilanvarauksia Rauman kaupungin tekeillä olevaa maisema- ja kyläosayleiskaavaa Unaja-Voiluoto-Anttila varten. Työssä on laskettu myös liikenteen melualueet nykytilanteessa sekä vuoden 2030 tilanteessa. Valtatie 8 kulkee osayleiskaava-alueen poikki pohjois-etelä suunnassa. Satakunnan maakunta-kaavassa sekä Rauman kaupungin strategisessa visiossa on valtatien kehittämiseksi esitetty toi-menpiteitä, joiden vaatimia tilavarauksia ja vaikutuksia on tässä työssä selvitetty. Valtatie 8 on maakuntakaavassa esitetty 2+2 kaistaisena valtatienä. Liittyminen valtatielle tapah-tuu eritasoliittymien kautta, joihin paikallisliikenne ohjataan valtatien rinnakkaisteitä myöten. Työssä selvitettiin rinnakkaisteiden tarvetta ja suuntauksia sekä maakuntakaavassa esitetyn Unajan eritasoliittymän sijaintia ja sen vaatiman tilan tarvetta. Maakuntakaavassa on esitetty maantielle 1960 uusi linjaus Unajan eritasoliittymästä kohti Voi-luodon kylää. Työssä suunniteltiin uuden tieyhteyden linjaus ja liittyminen nykyiseen Pyhäran-nantiehen. Kevyen liikenteen yhteyksissä on todettu puutteita Unajantiellä ns. Kylätontin kohdalla sekä Py-härannantiellä välillä Voiluoto – Unaja. Myös Unajan koululle johtavalta Laivolantieltä puuttuu ke-vyen liikenteen yhteys. Työssä on tutkittu kevyen liikenteen yhteyksien tarpeita ja väylien sijoit-tumista nykyisten teiden vierelle.

2. SUUNNITTELUALUE

Suunnittelualue noudattaa osayleiskaavan suunnittelualuetta käsittäen kolme kylää; Voiluoto ja Anttila, joiden keskus sijaitsee noin 10 km Rauman ydinkeskustasta lounaaseen sekä Unaja, jon-ka keskus sijaitsee noin 7 km kaupungin ydinkeskustasta etelään. Suunnittelualue sijaitsee valta-tien 8 välittömässä läheisyydessä.

Kuva 1. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty kartta osayleiskaavan ra-joista.

2

3. LÄHTÖTIEDOT

3.1 Nykyiset kaavat (Lähde: osallistumis- ja arviointisuunnitelma)

3.1.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa 30.11.2011 vahvistettu Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Unajan kyläalue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh1). Alueella on lisäksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (kh2) ja maakunnallisesti ar-vokasta perinnemaisema-aluetta (kh3). Unajan eteläpuolisella alueella sijaitsee maiseman ja luontoarvojen kannalta merkittäviä kallio-alueita (ge2). Kaava-alueella sijaitsee viisi muinaismuistolain nojalla rauhoitettua muinaisjään-nösaluetta tai –kohdetta. Voiluodon ja Anttilan kyläalueet kuuluvat merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh1). Voiluodon pohjoispuolisella alueella sijaitsee maiseman ja luontoarvojen kannalta merkittävää kallioaluetta (ge2).

3.1.2 Yleiskaava Alueella on voimassa 25.8.2003 hyväksytty Rauman oikeusvaikutteeton yleiskaava, jossa suun-nittelualue on pääosin kyläkuvallisesti arvokasta aluetta (sk1) ja kyläaluetta (AT). Lisäksi alueella ovat voimassa 17.12.1992 hyväksytyt oikeusvaikutteettomat Unajan osayleiskaa-va sekä Voiluodon ja Anttilan osayleiskaava. Voiluodon ja Anttilan alueilla on lisäksi 25.8.2003 hyväksytty Rauman oikeusvaikutteeton yleiskaava, jossa suunnittelualue on pääosin kyläkuvalli-sesti arvokasta aluetta (sk1) ja kyläaluetta (AT). Rauman maankäytön strategisessa visiossa 2025 alue on maakuntakaavassa esitetyn lisäksi osoi-tettu myös maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilu ja kylämaisema-arvoja.

3.2 Ympäristökohteet

3.2.1 Kulttuuriympäristöt Rauman yleiskaavatyötä varten on tehty Rauman yleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys Satakunnan Museon toimesta 2012. Selvityksestä on erotettu erillinen raportti Unaja-Voiluoto-Anttila osayleiskaavatyötä varten koskien kyseisten kylien alueita. Selvityksen mukaan Unajan, Voiluodon ja Anttilan kylien alueilla on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Kyseiset kylät sekä Unajan kulttuurimaisema ovat Maakuntakaavan perus-selvitykseksi tehdyssä Satakunnan rakennusperintö 2005 –inventoinnissa määritelty maakunnal-lisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Satakunnan rannikkoseudulla kulkee yhä keskiaikaisperäinen rannikkotie, joka aikanaan yhdisti Turun ja Korsholman linnahallinnon. Turusta maantie saapui Satakuntaan Vehmaan, Kalannin ja Laitilan kautta. Rauman lähialueella tie kulki Ihoden, Vermuntilan, Unajan ja Eurajoen kautta Ir-janteelle, josta edelleen Luvian ja Porin kautta Ulvilaan. Rantatie on ajoitettu aikaisintaan 1300-lukuun, viimeistään myöhäiskeskiaikaan. 1600-luvulla elinkeinoelämä vilkastui ja myös kulkuyh-teyksiin kiinnitettiin enemmän huomiota. Pohjanlahden rantatietä korjailtiin tarmokkaasti ja 1670-luvulla siitä tuli postitie. 1600-luvulla tärkeimmät maaväylät olivat Unajan kautta Turkuun ja Eurajoen kautta Poriin kul-keneet tiet. Ihodesta Vermuntilan ja Unajan kautta osittain nykyisen valtatie 8:n suunnassa Raumalle vievä tie oli vielä 1940-luvulla pääväylänä. Ihodesta pohjoiseen kulkeneet tiet olivat merkitty jo 1700-luvun loppupuolen karttoihin.

3

Vermuntilasta vanha tie on jatkunut Taantumuksentiellä mutkitellen loivasti peltoaukeiden kes-kellä. Kulamaan, Hurukallion, Rantalantien sekä Metomaantien ja Löytyntien yksityisteiden kautta historiallinen tie jatkuu kohti Unajaa. Tie alittaa valtatie 8:n ja jatkuu kohti Unajaa asfalttitienä. Hieman ennen valtatien alitusta avautuu hieno maisemanäkymä Unajan vanhaan kulttuurimai-semaan sekä Unajanjokilaaksoon. Unajassa tie kulkee vuonna 1900 valmistuneen historiallisen kaksiaukkoisen kivisen holvisillan kautta. Sillan läheisyydessä on sijainnut Unajan keskiaikainen satamapaikka. Unajasta tie jatkuu kaupunkimaisessa ympäristössä kohti Kortelaa ja Vanhaa Raumaa.

Kuva 2. Historiallisen rantatien opastusta Unajantiellä. Unajan kylätontin kohdalla historiallinen rantatie, nykyisin Unajantie (mt 12641), kulkee kyläton-tin läpi. Kylätontti ja tielinjaukset ovat säilyneet pääosin entisellään vuodelta 1903 olevan venä-läisen topografikartan mukaan. Anttilaan ja Voiluotoon johtavan tien vanha linjaus kulki Unajan kylätontin eteläpuolella nykyistä Kapasaarentietä pitkin ja vaihtuu Kapasaarenvaheeseen. Ka-pasaarenvaheen yhtyessä Pyhärannantiehen (mt 1960) noudattelee nykyinen Pyhärannantie vanhan tien linjausta kohti Voiluotoa. Alkuosaltaan valtatien 8 ja Kapasaarenvaheen liittymän vä-lillä Pyhäsaarentien linjaus on uudempi. Voiluodon kylän kohdalla Pyhärannantie (mt 1960) on linjattu uudestaan ja vanhat tielinjaukset ovat säilyneet Voiluodon kylätontin ympäristössä nykyisen Pyhärannantien eteläpuolella.

3.2.2 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella on tämän raportin valmistumiseen mennessä todettu neljä pronssikautista ki-viröykkiötä. Röykkiöiden sijainti on esitetty kuvassa 3. Osayleiskaavatyöhön liittyvä arkeologinen inventointi suunnittelualueella valmistuu syksyn 2013 aikana.

3.2.3 Maisema Osayleiskaavatyötä varten on tammikuussa 2013 valmistunut maisemaselvitys Rauman kaupun-gin eteläisistä kyläalueista. Suunnittelualueen miljöötyypit ovat pääasiassa viljelyslaaksojen ym-päristöä sekä pienehköjen metsäisten selänteiden ympäristöä.

4

Suunnittelualueella maisemakuvallisesti tärkeitä arvoja ovat peltoalueet, taustametsät ja tilaa ra-jaavat metsän reunat. Kulttuuriympäristön arvoja ovat historiallinen kylätontti, historialliset tie-linjaukset sekä vanhat, edelleen viljelyksessä olevat pellot. Lisäksi alueella on muinaisjäännöksiä. Luontoarvoja suunnittelualueella ovat maakunnallisesti arvokkaat kallioalueet sekä luonnonsuoje-lualue.

3.2.4 Luontokohteet Osayleiskaavatyötä varten on lokakuussa 2012 valmistunut luontoselvitys suunnittelualueelta. Luontoselvitys koostuu liito-oravaselvityksestä, linnustoselvityksestä sekä kasvillisuusselvitykses-tä. Liito-oravien reviirialueita on suunnittelualueelta löydetty yhteensä kuusi kappaletta. Niistä neljä sijaitsee Anttilan eteläpuolella, yksi suunnittelualueen pohjoisosassa Unajanlahden koillispuolella ja yksi itäosassa Meri-Pitkäjärven rannalla. Merkittävin linnustoalue on Unajanlahti. Helonpahnan vesilampareessa on havaittu kolmen Mus-takurkku-uikun pesintä. Merkittäviä kasvillisuusalueita, jotka vaikuttavat liikenneväylien suunnitteluun ovat Helonpahnan kalliomuodostuma sekä Unajan viljelyalueiden keskellä sijaitseva viiden katajakedon kokonai-suus.

3.2.5 Maaperä ja pohjavesi Suunnittelualueen maaperätiedot on selvitetty Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartoista. Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita, lähin pohjavesialue sijaitsee suunnittelualueen koillispuolella Monnan kylän alueella. Valtatien 8 kohdalla maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Valtatie kulkee muutaman yksittäi-sen savipehmeikön yli, jonka lisäksi Unajan kylän liittymäalue sijoittuu savikolle. Maantien 1960 uusi linjaus sijoittuu länsipäässä pehmeikölle noin 300 m pituiselta osuudelta. Muu osuus linjauksesta sijoittuu moreeni- ja kallioalueelle. Samoin uusi eritasoliittymä Vt 8:lle si-joittuu moreeni- ja kallioalueelle.

3.3 Rakennukset Osayleiskaavatyötä varten on 2013 valmistunut Voiluodon, Anttilan ja Unajan kylien maisema-osayleiskaava-alueen rakennusinventointiraportti. Selvityksessä on inventoitu pääasiassa kiinteis-töt, joiden päärakennus tai sellaiseksi katsottava on valmistunut ennen vuotta 1945. Inventoin-nin tuloksena kohteet on arvotettu kolmeen arvoluokkaan: valtakunnallisesti arvokas, maakun-nallisesti arvokas ja paikallisesti arvokas. Arvotuksen ohella kohteet on jaoteltu kolmeen suojelu-luokkaan:

A. Suojeltava kohde B. Lievemmin suojeltava kohde C. Kohde voidaan jättää suojelun ulkopuolelle

Suunnittelussa on lisäksi huomioitu nykyisessä osayleiskaavassa suojeltaviksi merkityt rakennuk-set.

5

Kuva 3. Luontokohteet sekä suojeltavat rakennukset suunnittelualueella.

6

3.4 Valtatien 8 aiemmat suunnitelmat Satakunnan maakuntakaavassa valtatielle 8 on osoitettu uusi eritasoliittymä noin 1,5 km nykyi-sestä Pyhäjärventien (mt 1960) liittymästä etelään, jonne myös Pyhäjärventie linjattaisiin. Uu-desta eritasoliittymästä pohjoiseen Rauman ohitse valtatie 8 on merkitty kaksiajorataiseksi pa-rannettavaksi tieksi ja etelään merkittävästi parannettavaksi tieksi. Suunnittelualueen kohdalla maakuntakaava edellyttää, että paikallisliikenteelle osoitetaan erillinen väylä eli valtatielle osoite-taan rinnakkaistie. Rauman maankäytön strategisessa visiossa 2025 ovat uusi eritasoliittymä sekä Pyhäjärventien uusi linjaus osoitettu maakuntakaavassa esitetyille paikoille Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta on 2011 valmistunut tiesuunnitelma ja 2012 raken-nussuunnitelma ”Vt8 Turku-Pori yhteysvälin parantaminen välillä Pyhärannantie-Koijärventie, Rauma”. Suunnitelmassa on esitetty Pyhärannantien (mt 1960) liittymän parantamista, yksityis-tiejärjestelyjä sekä kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentaminen valtatien alitse Koijärven-tien liittymän kohdalle. Ajoyhteys (mt 12645) valtatieltä Koijärventien liittymästä Unajantielle katkeaa.

3.5 Yleisten teiden liikennemäärät ja liikenneonnettomuudet Yleisten teiden liikennemäärät ovat tierekisteristä keväältä 2013. Valtatien 8 liikennemäärä KVL Unajan kohdalla on 9223 ajon/vrk, raskaan liikenteen osuus on 9 %. Pyhärannantien (mt 1960) liikennemäärä Unajan ja Voiluodon välillä on 2364 ajon/vrk , josta raskaan liikenteen osuus on 3 %. Unajantien (mt 12641) liikennemäärä on 883 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 1 %.

Kuva 4. Liikennemäärät 2013 (lähde: tierekisteri). Viiden vuoden aikana (vuodet 2008 – 2012) on suunnittelualueen maanteillä tapahtunut kaikki-aan 62 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta (Lähde: Liikenneviraston tietopalvelujärjes-telmä Tiira). Valtatiellä 8 välillä mt 12631 – mt 1960 (tieosa 116) on tapahtunut 15 onnetto-muutta, joista 3 on johtanut henkilövahinkoihin. Välillä mt 1960 – mt 2052 (tieosa 117) on ta-pahtunut 33 onnettomuutta, joista 6 on johtanut henkilövahinkoihin. Pyhärannantiellä (mt 1960) välillä vt 8 liittymä – Voiluoto on tapahtunut yhteensä 9 onnetto-muutta, joista 2 on johtanut henkilövahinkoihin. Unajantiellä (mt 12641) on tapahtunut 4 onnet-tomuutta, joista yksi on johtanut henkilövahinkoihin.

7

4. EHDOTUS VALTATIEN 8 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMI-SEKSI VERMUNTILAN JA RAUMAN KESKUSTAN VÄLILLÄ:

4.1 Tutkitut vaihtoehdot Valtatien 8 ja siihen liittyvän liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä tarkasteltiin suunnittelualu-etta laajemmalla alueella, jotta suunnittelualueella voitiin huomioida myös alueen ulkopuolisten toimenpiteiden vaikutukset. Liikenneverkkoa tarkasteltiin valtatien 8 osalta Vermuntilan etelä-puolelta pohjoisen suuntaan Rauman keskustan kohdalle ja siitä laadittiin kaksi erilaista vaihtoeh-toa, joihin pyydettiin kommentteja Rauman kaupungilta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta se-kä Satakunnan museosta.

Kuva 5. Tutkitut vaihtoehdot suunnittelualueen liikenneverkosta.

4.2 Ehdotus liikenneverkon kehittämiseksi Saatujen kommenttien perusteella jatkotyöskentelyn pohjaksi valittiin vaihtoehto VE1, jota kehi-tettiin edelleen ehdotukseksi liikenneverkon kehittämiseksi Vermuntilan ja Rauman keskustan vä-lillä. Ehdotus perustuu pääosin maakuntakaavassa esitettyihin ratkaisuihin. Vaihtoehdoissa tutkittiin uuden eritasoliittymän rakentamista Vermuntilan kohdalle. Lopullisessa päivitetyssä suunnitelmassa eritasoliittymää ei esitetä.

8

Kuva 6. Nykyistä ohituskaistaa valtatiellä 8 Vermuntilan eteläpuolella. Satakunnan maakuntakaavassa esitetty tieliikenteen yhteystarve Rauman eteläpuolelle satama-liikennettä varten vaatii myös uuden eritasoliittymän rakentamista valtatielle 8 (kuva 7). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan maankäytön suunnittelussa tulee varautua sii-hen, että pääsy päätielle tapahtuu pääasiassa eritasoliittymien kautta ja paikalliselle sekä kevyel-le liikenteelle on osoitettu erillinen väylä. Valtatien parantaminen maakuntakaavassa esitetyn mukaiseksi tarkoittaa uusien eritasoliittymien rakentamista ja nykyisten tasoliittymien poistamis-ta valtatieltä. Valtatielle liittyvä liikenne hoidetaan eritasoliittymien kautta, siten myös rinnakkais-tieyhteyksien rakentaminen paikallisliikennettä varten tulee välttämättömäksi.

9

Kuva 7. Ehdotus valtatien 8 liikenneverkon kehittämiseksi Vermuntilan ja Rauman keskustan vä-lillä.

10

5. SUUNNITELMA

5.1 Valtatie 8 Valtatie 8 on osa valtakunnallista runkotieverkkoa ja se kuuluu myös erikoiskuljetusten runko-verkkoon, jolla on seitsemän metrin alikulkukorkeus- ja leveysvaatimus. Valtatie 8 on tärkeä työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten reitti. Valtatien varrella sijaitsee useita valta-kunnallisesti merkittäviä satamia ja tavaraliikenteen terminaaleja. Yleiskaavan suunnittelualue alkaa etelän suunnasta valtatiellä 8 Vermuntilan liittymän (mt 12639) jälkeen. Suunnitelmassa Vermuntilasta pohjoiseen on esitetty ohituskaistan rakentami-nen (2+1) siten, että pohjoisen suuntaan on kaksi kaistaa ja etelään yksi kaista. Vastakkaiset ajosuunnat erotetaan toisistaan kaiteella. Suunnitelmassa on esitetty Unajan eteläpuolelle eritasoliittymä Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulle paikalle. Suunnittelun aikana tutkittiin myös eritasoliittymän sijoittamista Unajan poh-joispuolelle, mutta paikan todettiin olevan hankala niin maisemallisesti kuin liikenteellisestikin. Li-säksi mikäli Rauman satamayhteys rakentuu, tulee sen yhteyden vaatima eritasoliittymä liian lä-helle tutkittua Unajan pohjoispuolen eritasoliittymää. Eritasoliittymän vaatima tilantarve on esitetty suunnitelmakartalla. Eritasoliittymä on sijoitettu si-ten, että liittymän luoteispuolella oleva arvokas kallioalue voidaan säilyttää. Valtatien itäpuolella olevan asuinalueen kohdalla on eritasoliittymän rampit sijoitettu valtatien ja asuinalueen väliin jäävään metsäsaarekkeeseen. Eritasoliittymässä valtatien tasaus säilyy nykyisellään ja liittyvä väylä mt 1960 (uusi tieyhteys) alittaa valtatien.

Kuva 8. Suunnitellun Unajan eritasoliittymän paikka valtatiellä 8. Eritasoliittymästä pohjoiseen valtatie 8 on suunniteltu nelikaistaiseksi (2+2) valtatieksi, jossa ajoradat on eroteltu keskikaiteella. Valtatien levitys on suunnitelmassa esitetty tehtäväksi mo-lemmin puolin nykyistä valtatietä, jolloin valtatien levityksen aiheuttama haitta on tasainen valta-tien molemmin puolin.

11

Kuva 9. Valtatie 8 Unajan kohdalta pohjoiseen levenee 4-kaistaiseksi. Unajan eritasoliittymästä pohjoiseen sijaitseva vuoden 1992 osayleiskaavassa sekä valmisteilla olevaa kaavaa varten tehdyssä rakennusinventointiraportissa suojeltavaksi kohteeksi määritelty Talo-Tupalan (413-5-458) pihapiirin vanha rakennus sijaitsee aivan nykyisen valtatien vierellä. Valtatien leventäminen 4-kaistaiseksi sekä eritasoliittymästä pohjoiseen suuntautuvan liittyvän rampin vaatima tilantarve aiheuttaa sen, että kyseinen rakennus jouduttaneen purkamaan tai siirtämään. Myös Tupalan kohdalla, valtatien toisella puolella, oleva vanha rakennus jouduttanee purkamaan.

Kuva 10. Tupalan päärakennus on lähellä nykyistä valtatietä. Pyhärannantien (mt 1960) nykyisen liittymän lounaispuolella sijaitseva, 1992 osayleiskaavassa suojeltavaksi merkitty Mannilan pihapiiri sijaitsee valtatien vieressä. Valtatien leventäminen vai-kuttaa pihapiiriin, mutta siihen kuuluvat rakennukset pystytään säilyttämään.

12

Kuva 11. Mannilan pihapiirin rakennus on lähellä valtatietä. Valtatien leventämien ei vaikuta maantien 1960 nykyisen liittymän luoteispuolen maisemallisesti arvokkaalla peltoaukealla oleviin luontokohteena merkittäviin katajaketoihin. Valtatien alittavia siltoja joudutaan leventämään tai uusimaan valtatien leventämisen johdosta. Tällaisia siltoja ovat ainakin valtatien alittavan Löytyntie kohdalla oleva Unajan risteyssilta, Una-janjoen silta ja valtatien alittavan Varelantien kohdalla oleva Varelan risteyssilta. Unajan risteys-sillan nykyinen alikulkukorkeus on 3,5 metriä. Sillan uusimisen yhteydessä alikulkukorkeus nos-tetaan 4,6 metriin, jolloin tietä voidaan entistä paremmin käyttää rinnakkaisyhteytenä.

Kuva 12. Unajan risteyssilta uusitaan valtatien leventämisen yhteydessä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman sekä rakennussuunnitelman valtatien 8 parantamiseksi välillä Pyhärannantie – Koijärventie, Rauma. Suunnitelmassa esitetyt kevyen liikenteen alikulkukäytävä valtatien 8 alitse Koijärventien liittymän kohdalla siihen liittyvine jär-jestelyineen sekä yksityistiejärjestelyt on huomioitu tässä suunnitelmassa. Suunnittelualueen pohjoisosassa on esitetty uusi alikulkukäytävä valtatien 8 alitse nykyisen Toi-vosentien ja katkaistun Murkkulantien liittymän kohdalle. Rakentamalla alikulkukäytävä liitetään valtatien itäpuolella olevat asuinrakennukset Unajantien kautta liikenneverkkoon sekä mahdollis-tetaan maanomistajien kulku valtatien länsipuolelta itäpuolen metsäpalstoille.

13

Pohjoisessa suunnittelualue päättyy ennen Koijärventien (mt 12643) liittymää. Maakuntakaavan mukaisten järjestelyjen toteuttaminen leventää valtatie 8:n tiealuetta. Yleiskaa-vassa tulee huomioida valtatien sekä sen vierellä kulkevien rinnakkaisteiden vaatima tilantarve, joten uutta maankäyttöä ei voida esittää valtatien suoja-alueelle. Suoja-alueen leveys on tien keskilinjasta mitattuna 30 metriä valtatien molemmin puolin.

5.2 Rinnakkaistieyhteydet Tasoliittymät poistuvat valtatieltä keskikaiteellisten ohituskaistojen, tien nelikaistaistamisen sekä eritasoliittymien rakentamisen yhteydessä. Paikallisliikennettä sekä kevyttä liikennettä varten valtatien vierelle osoitetaan rinnakkaistieyhteys. Nykyiset paikallisliikennettä välittävät tieyhtey-det: Taantumuksentie ja Holpintie suunnittelualueen eteläosassa Vermuntilassa sekä Unajan kohdalla olevat Löytyntie ja Raumalle johtava Unajantie (mt 12641) toimivat uudessa tilanteessa rinnakkaisteinä. Niitä täydentämään rakennetaan uusia rinnakkaistieyhteyksiä sekä parannetaan vanhaa historiallista rannikkotietä Löytyntiestä etelään.

Kuva 13. Nykyinen Löytyntie toimii rinnakkaistienä tulevassa tilanteessa. Vermuntilan liittymän ja Unajan eritasoliittymän välille rakennetaan uutta rinnakkaistietä valta-tien länsipuolelle Vermuntilan liittymästä pohjoiseen Taantumuksentielle (noin 0,5 km) sekä Taantumuksentien päätyttyä Unajan eritasoliittymän kohdalle ( noin 2,5 km) liittyen maantien 1960 uuteen linjaukseen. Valtatien itäpuolella yhdistetään olemassa olevat rinnakkaistieyhteydet toisiinsa rakentamalla noin 1,1 km uutta rinnakkaistietä. Suunnitelmassa on esitetty aiemmassa tiesuunnitelmassa ”Valtatien 8 parantamiseksi välillä Py-härannantie - Koijärventie, Rauma” esitetyt yksityistiejärjestelyt. Järjestelyjä on täydennetty li-säämällä rinnakkaistieyhteys poistuvan tonttiliittymän kohdalla oleville kiinteistöille.

5.3 Maantie 1960, Pyhärannantie Maantie 1960 linjataan valtatielle 8 suunniteltuun uuteen eritasoliittymään. Lännestä tultaessa uusi linja erkanee nykyisen tien linjauksesta Anttilan kylästä tulevan Anttilan kylätien ja maantien 1960 liittymän jälkeen. Uuden tielinjauksen pituus on noin 2,1 km ja se liittyy valtatien 8 eri-tasoliittymän jälkeen Löytyntiehen.

14

Kuva 14. Uusi tielinja erkanee Anttilan kylätien liittymän jälkeen. Anttilan kylätien liittymän jälkeen maantien 1960 uusi tielinja kiertää ojitetun turvealueen poh-joispuolelta. Helonpahnan eteläisellä vesilampareella pesii Unaja - Voiluodon osayleiskaavan luontoselvityksen 2012 mukaan kolme paria mustakurkku-uikkuja (uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut laji). Uusi tielinja kiertää kyseisen vesilampareen sen eteläpuolelta. Tielinja kiertää luontoselvityksessä arvokkaaksi todetun Helonpahnan kalliomuodostuman eteläpuolelta ja Sinkki-tiellä sijaitsevan Helon Kuumasinkitys Oy:n teollisuusrakennuksen pohjoispuolelta. Tielinja alittaa valtatien 8 (eritasoliittymä) ja liittyy nykyiseen Löytyntiehen.

Kuva 15. Maantien 1960 liittyminen valtatie 8:aan. Suunnitelmassa on myös ehdotettu uutta tieyhteyttä maantien 1960 uuden tielinjan ja nykyisen Pyhärannantien välille. Ehdotettu yhteys alkaa etelästä Helon Kuumasinkitys Oy:n kohdalta ja päättyy pohjoisessa nykyisen Pyhärannantien ja Kapasaarentien liittymän kohdalla. Uusi yhteys täydentää Unajan liikenneverkkoa yhdistämällä uuden eritasoliittymän Unajan keskustaan, vä-hentää liikennettä Unajantie-Löytyntie tielinjalla ja parantaa valtatien rinnakkaistieyhteyttä.

15

5.4 Kevyen liikenteen väylät ja Unajan koulun liikenne

5.4.1 Pyhärannantien kevyen liikenteen väylä

Pyhärannantien (mt 1960) vierelle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä Voiluodon ja Unajan kylien välille. Väylä alkaa Voiluodon kylässä Pyhärannantien ja Anttilantien liittymän kohdalta Py-härannantien eteläpuolelta nykyisen Voiluodon kohdalla olevan kevyen liikenteen väylän jatkee-na. Suunniteltu kevyen liikenteen väylä kulkee Pyhärannantien eteläpuolella noin kolmen metrin väli-kaistalla maantiestä eroteltuna. Lähellä nykyistä Pyhärannantietä olevat rakennukset voidaan si-vuuttaa kaventamalla välikaistaa tai rakentamalla kevyen liikenteen väylä reunakivellä maanties-tä erotettuna. Pyhärannantie on valaistu koko suunnitellun kevyen liikenteen väylän matkalta. Valaisinpylväät sijaitsevat tien pohjoisreunassa, joten niitä ei tarvitse siirtää kevyen liikenteen väylän vuoksi. Pyhärannantiehen rajoittuu useita pientalotontteja ja niiden hoidettuja pihapiirejä. Kevyen liiken-teen väylän rakentamisen vuoksi tiealuetta joudutaan paikoitellen leventämään tonttien puolelle ja joitain pihoja reunustavia pensasaitoja ja muita istutuksia joudutaan siirtämään tai uusimaan.

Kuva 16. Pyhärannantiehen rajoittuvia pihoja Voiluodon kylässä. Rakennusinventointiraportissa (2013) suojeltaviksi kohteiksi suunnitellun kevyen liikenteen väy-län kohdalla on merkitty kaksi kohdetta Anttilan kylästä: Koivuaita (407-3-41) sekä Lehtimäki 1 (407-2-114). Koivuaita on määritelty lievemmin suojeltavaksi kohteeksi. Suunniteltu kevyen lii-kenteen väylän reuna saattaa leikata hieman tontin luoteista kulmaa, joten rajalinjalle istutettuja pensaita ja puita jouduttanee siirtämään tai uusimaan. Väylän rakentaminen ei vaikuta Koivuai-dan rakennuksiin.

16

Kuva 17. Suojelluksi ehdotetun Koivuaidan pihaa maantien vierellä. Lehtimäki 1 on raportissa esitetty suojeltavaksi kohteeksi pihapiirin iäkkään rakennuskannan osalta (kuva 18). Pihapiirin asuinrakennuksen nurkka sijaitsee noin 8 metrin etäisyydellä Pyhä-rannantien ajoradan reunasta. Rakentamalla kevyen liikenteen väylä reunakivellä ajoradasta ero-teltuna jää rakennuksen nurkan ja kevyen liikenteen väylä väliin noin 4 metrin välikaista.

Kuva 18. Tien vasemmalla puolella oleva Lehtimäen pihapiiri on ehdotettu suojeltavaksi. Kevyen liikenteen väylän Unajan puoleisessa päässä Pyhärannantien eteläreunassa kulkevaa sähkö- ja puhelinlinjaa joudutaan siirtämään noin kilometrin matkalta. Suunniteltu kevyen liikenteen väylä päättyy Unajantien liittymään, liittyen nykyiseen etelän suuntaan johtavaan Unajatien kevyen liikenteen väylään sekä Unajantielle pohjoiseen suunnitel-tuun kevyen liikenteen väylään.

5.4.2 Unajantien kevyen liikenteen väylä Unajantieltä (mt 12641) puuttuu kevyen liikenteen yhteys Pyhärannantien (mt 1960) ja maantien 12645 väliltä. Unajantien vierellä kulkee kevyen liikenteen väylä maantien 12645 liittymästä poh-

17

joiseen Rauman keskustaan saakka sekä etelään Pyhärannantien liittymästä Unajan koululle joh-tavaan Laivolantien liittymään saakka. Unajan koululle sekä kylän keskustaan suuntautuvan ke-vyen liikenteen vuoksi väylän rakentaminen on ehdottoman tarpeellista. Unajantielle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä sen puuttuvalle osalle. Väylä on suunniteltu Unajantien itäpuolelle, eli samalle puolelle missä nykyinen väylä kulkee kohti Raumaa. Unajantie kulkee suojellun kylätontin poikki suunnitellun kevyen liikenteen väylän osuudella (Liite 8). Kylätonttiin liittyvien rakennusten ja rakenteiden sijainnin vuoksi tiealue on hyvin kapea, jo-ten kevyen liikenteen väylän sijoittaminen Unajantien vierelle vaatii tarkkaa suunnittelua. Suun-nitelmassa tutkittiin karttatarkasteluna tien ja kevyen liikenteen väylän mitoitusta kylätontin kohdalla lauta-aidan ja aittojen väliin. Maantielle toteutetaan 5 m leveä ajotie ja siitä reunakivellä erotettu 2 m leveä kevyen liikenteen väylä. Aittojen edessä oleva koivurivistö joudutaan poista-maa.

Kuva 19. Unajantie kylätontin kohdalla.

Kuva 20. Valokuvasovite suunnitellusta kevyen liikenteen väylästä kylätontin kohdalla.

18

Väylän tarkemman suunnittelun aikana voidaan tutkia myös tiealueella sijaitsevan lauta-aidan siirtämistä tai rakentamista uuteen paikkaan. Myös aittojen siirtämistä tai kevyen liikenteen lin-jaamista siten, että väylä kiertää aitat niiden itäpuolelta, kannattaa tutkia. Tavoitteena kuitenkin on, että maantielle toteutetaan yhtenäinen ja käyttökelpoinen kevyen liikenteen väylä. Aittojen kohdalta pohjoiseen maantien 12645 liittymään asti kevyen liikenteen väylä on suunni-teltu edelleen 2 metriä leveänä ja reunakivellä Unajantiestä erotettuna, jolloin myös vanhan kak-siaukkoisen kivisillan leveys on riittävä. Sillan kohdalla ajoradan ja kevyen liikenteen väylän erot-tamiseen voidaan käyttää matalaa reunakiveä tai erilaista pintamateriaalia esim. luonnonkiveä. Kylätontin kohdalta etelään Pyhärannantien liittymään asti väylä on suunniteltu 3 metriä leveänä, noin 3 metrin välikaistalla Unajantiestä eroteltuna.

kuva 21. Unajantien kaksiaukkoinen kivinen holvisilta on valmistunut vuonna 1900 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta 2012 valmistuneessa rakennussuunnitelmassa ”Vt8 Turku-Pori yhteysvälin parantaminen välillä Pyhärannantie-Koijärventie, Rauma” on esitetty ke-vyen liikenteen alikulkukäytävän rakentaminen valtatien alitse Koijärventien liittymän kohdalle (kuva 22). Ajoyhteys (mt 12645) valtatieltä Koijärventien liittymästä Unajantielle katkeaa.

19

Kuva 22. 2012 suunniteltu kevyen liikenteen alikulkujärjestely vt 8:lla Koijärventien liittymässä.

5.4.3 Laivolantien kevyen liikenteen väylä Laivolantielle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä Unajantien liittymästä Unajan koulun pihaan. Suunnitelmassa väylä on merkitty Laivolantien luoteispuolelle. Tarkemman suunnittelun yhtey-dessä väylä voidaan linjata myös Laivolantien koillispuolelle. Tässä suunnitelmassa on tuotu lä-hinnä esiin kevyen liikenteen yhteystarve Unajantien kevyen liikenteen väylän ja koulun pihan välillä.

Kuva 23. Lavolantie, Unajan koulu näkyy taustalla.

20

5.4.4 Unajan koulun liikenneyhteydet Unajan koululle suuntautuva autoliikenne risteää kevyen liikenteen kanssa. Koululaisbussit käy-vät kääntymässä koulun koillispuolella olevalla kentällä. Päivitetyssä suunnitelmassa esitetään nykyisen Tapiolantien parantamista Rauman kaupungin alustavan suunnitelmaluonnoksen mukai-sesti.

6. LIIKENNEMELU

6.1 Yleistä Unaja – Voiluoto – Anttila kyläosayleiskaava-alueen tieliikenteen aiheuttamia melualueita tutkit-tiin melun leviämisen mallinnuksena. Mallinnus tuottaa tieliikenteen päivä- ja yöajan keskiäänita-sot (LAeq 7-22 ja 22-07) karttapohjan päälle 5 dB välein vaihtuvina värialueina sekä 2,5 dB välikäyrinä. Mallinnusohjelmana käytettiin SoundPLAN 7.1 –ohjelmistoa käyttäen laskenta-algoritmina poh-joismaista tieliikennemelun laskentamallia. Mallinnus huomioi mm. maastonmuodot, rakennukset ja esteet, heijastukset, äänen ilma-absorption, akustisesti kovat pinnat ym. seikat. Melun leviä-mistä tutkittiin seuraavissa tilanteissa:

- Nykyinen tieverkko ja v. 2012 liikennemäärät (ns. nykytila) - Nykyinen tieverkko ja v. 2030 ennusteliikennemäärät - Tilavaraussuunnitelma VE1 mukainen liikennejärjestely ja v. 2030 ennusteliikennemäärät

Mallinnuksessa huomioitiin alueen rakennukset Maanmittauslaitoksen numeerisen tietokannan mukaisesti käyttötapaluokkiin jaoteltuna (asuinrakennus, lomarakennus, toimisto- ja teollisuus-rakennus sekä muut rakennukset). Laskentatulosten pohjalta laskettiin eri melualueluokkiin jäävien asuinrakennusten lukumäärät ja tutkittiin VE1 mukaisen liikennejärjestelyn melunsuojaustarvetta.

6.2 Sovellettavat melun yleiset ohjearvot Melun yleisinä ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia oh-jearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 6.2.1. Valtioneuvoston Päätöksen mukaisia ohjearvoja so-velletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa. Taulukko 6.2.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot

Melun A-painotettu keskiäänita-so (ekvivalenttitaso), LAeq, enin-tään

Päivällä klo 7-22

Yöllä klo 22-7

ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyy-dessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet

55 dB 45-50dB1) 2)

Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintä-alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet

45 dB 40 dB3)

SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitus- huoneet 35 dB 30 dB

Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB - Liike- ja toimistohuoneet 45 dB -

21

1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnoin-tiin yöllä.

Osayleiskaava-alueella meluntorjunnan ohjearvona käytetään päiväajan 55 dB ja yöaikaan van-hojen alueiden 50 dB. Poikkeuksen luo tilavaraussuunnitelma VE 1:ssä esitetty uusi tietieyhteys. Uuden tieyhteyden melutasoihin on sovellettu yöajan uusien alueiden ohjearvoa 45 dB.

6.3 Mallinnuksessa käytetyt liikennelähtötiedot Melualueiden laskemista varten maastomalliin syötetään tiedot laskentaan mukaan otettavista lii-kenneväylien liikennesuoritteesta. Käytetyt liikennemäärät ja ajonopeudet on esitetty taulukossa 6.3.1. Taulukko 6.3.1. laskennassa käytetyt liikennemäärät nykytilassa ja nykyisen tieverkon ennus-teessa v. 2030.

Tie Liikennemäärät Nykytilanne Ennustetilanne, n. 2030 Ajonopeus

KVL, ajon./vrk

Raskaanliiken-teen osuus, %

KVL, ajon./vrk

Raskaanliiken-teen osuus,%

Vt 8 9223 9 11252 9 - 100 / *80km/h Vermuntila - Unajantie - 80 km/h Unajantie - Rauma

Mt 1960 2364 3,1 2695 3,1 - 50 km/h Voiluoto - Ranta-Heikolantie - 60 km/h Ranta-heikolantie – Unajantie - 40 km/h Unajantie - Vt 8

Mt 12641 883 1,5 963 1,5 40 km/h *= Raskaanliikenteen ajonopeus

Nykytilan liikennemäärät ovat Tierekisteristä keväältä 2013. Ennustevuoden liikennemäärät on laadittu näistä käyttäen Tiehallinnon julkaisun " Tulevaisuuden näkymiä 3/2007" mukaisia kasvu-kertoimia Satakunnan alueen tieluokille. Uusi tieyhteys muuttaa liikenne-ennustetta. Tilanvaraussuunnitelmassa VE1 ennustevuoden lii-kennemäärät on esitetty taulukossa 6.3.2. Taulukko 6.3.2 Tilanvaraussuunnitelma VE1 ennustevuoden 2030 liikennemäärät

Tie Liikennemäärät

Ennustetilanne, n. 2030 tilanvaraussuunnitelma VE1 Ajonopeus

KVL, ajon./vrk Raskaanliikenteen osuus,%

Vt 8 11252 9 - 100 / *80km/h Vermuntila - Unajantie - 80km/h Unajantie - Rauma

Mt 1960 2695, Voiluoto - Uusi linjaus

3,1 - 50km/h Voiluoto - Ranta-Heikolantie - 60km/h Ranta-heikolantie – Uusi linjaus

Uusi linjaus 1797 3,1 60 km/h Uusi linjaus, rampit

180 3,1 60…80 km/h

Mt 12641 898 1,5 40km/h Laskennassa on käytetty oletusta, että 90 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä tapahtuu päiväaikaan klo 7-22.

22

6.4 Tulokset Melulaskentojen tulokset on esitetty tämän raportin liitteenä olevilla melualuekartoilla 1 – 6 seu-raavasti: Päiväajan keskiäänitasot: - Kuva 1A-F nykytilanteen keskiäänitaso - Kuva 2A-F Vuoden 2030 ennustetilanne, nykyinen tieverkko - Kuva 3A-F Tilavaraussuunnitelma VE1 mukaiset liikennejärjestelyt v. 2030 Yöajan keskiäänitasot: - Kuva 4A-F nykytilanteen keskiäänitaso - Kuva 5A-F Vuoden 2030 ennustetilanne, nykyinen tieverkko - Kuva 6A-F Tilavaraussuunnitelma VE1 mukaiset liikennejärjestelyt v. 2030 Laskennat on tehty valtioneuvoston päätöksen mukaisiin ohjearvoihin verrattavina päivä- ja yö-ajan keskiäänitasoina (LAeq7-22 ja LAeq22-7). Esimerkiksi päiväajan ohjearvoraja 55 dB on esitetty laskentakuvissa oranssin ja tummavihreän värin rajana (oranssilla alueella päiväajan ohjearvot ylittyvät). Melulaskentojen pohjalta on arvioitu päivä- tai yöajan ohjearvot ylittävien asuinrakennusten määrää. Tieliikenteen päivä-/yöaikaisen jakautumisen vuoksi päiväaika on meluntorjunnallisesti mitoittava tilanne, jos yöajan ohjearvona pidetään vanhojen alueiden 50 dB. Päivä- ja yöajan ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien asuinrakennusten lukumäärä on esitetty taulukossa 6.4.1. Taulukko 6.4.1 Melulle altistuvien asuinrakennusten lukumäärä TILANNE MELULLE ALTISTUVIEN ASUINRAKENNUSTEN LUKUMÄÄRÄ

PÄIVÄAIKA YÖAIKA NYKYTILANNE Yli 55 dB 55-60 dB 60-65 dB Yli 65 dB Yli 50 dB 50-55 dB 55-60 dB 60-65 dB vt8 104 45 48 11 32 29 3 0 mt 1960 11 8 3 0 8 0 0 0 mt 12641 5 5 0 0 0 0 0 0 ENNUSTE 2030, NYKYVERKKO

Yli 55 dB 55-60 dB 60-65 dB Yli 65 dB Yli 50 dB 50-55 dB 55-60 dB 60-65 dB

vt8 121 56 51 14 45 41 4 0 mt 1960 26 13 9 4 10 9 1 0 mt 12641 14 7 7 0 1 1 0 0 TILAVARAUSSUUNNI-TELMA VE1, 2030

Yli 55 dB 55-60 dB 60-65 dB Yli 65 dB Yli 50 dB 50-55 dB 55-60 dB 60-65 dB

vt8 105 58 33 14 45 41 4 0 mt 1960 13 13 0 0 10 9 1 0 mt 12641 6 6 0 0 1 1 0 0 Tuloksien mukaan koko osayleiskaava-alueella päiväajan ohjearvot ylittävälle melualueelle jää nykytilassa 120 asuinrakennusta. Ennustevuonna 2030 melualueelle asuinrakennuksia jää n. 161. Nousu johtuu lisääntyvän liikenteen aiheuttamasta kasvavasta melusta. Tilavaraussuunnitelma VE1 mukaisessa maankäytössä vuonna 2030 päiväajan melualueelle jää 124 asuinrakennusta.

6.5 Melusuojaus Unajan, Voiluodon ja Anttilan kylien alueilla on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristö-jä; RKY alueita. Unajan kyläasutus on asettunut tiiviisti Unajanlahden pohjukkaan, vanhan maan-tien varrelle. Kylän pellot ovat Unajanjoen halkomalla tasangolla, jota rajaavat metsäiset kallio-

23

mäet. Kylällä on pitkä historia ja siitä kertovat vanhat säilyneet rakennukset, vanhat peltoalueet sekä tielinjaukset. Unajan vanha, tiivis kyläkeskusta ja sitä ympäröivät pellot sekä Vähä-Unajan laajat peltoalueet ovat Unajan maiseman hienoimpia piirteitä.

Kuva 24. Rauman kaupungin eteläisten alueiden maisemaselvitys (22.1.2013), Unajan kohdan maisema-arvot. Aluetta tulee kehittää kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen sallimissa rajoissa. Ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton laatiman muistion 23.12.2009 (YM3/533/2009) mukaisesti valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristö edusta-vat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja niihin so-peutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnalli-sesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisten täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluon-teeseen ja erityispiirteisiin. Laadittujen melulaskentojen mukaan nykyinen melutilanne ei juuri muutu RKY alueella ennusteti-lanteeseen v.2030 nähden. Päivämelu kiinteistöillä nousee noin 2-3dB:ä liikenteen kasvun ja val-tatien leventämisen myötä. Meluselvityksen mukaan valtatien viereen tulisi esittää RKY alueelle rakennettavaksi lähes yhtenäinen tsv+2,6m korkea meluseinä valtatien molemmin puolin, jolloin kiinteistöillä melu laskisi vaadittuihin arvoihin. Meluseinien rakentamisen myötä kulttuurimaisema muuttuisi täydellisesti. Tässä tilanteessa aiemmin mainitussa maisemaselvityksessä esitetty tär-keä näkymä kylästä valtatien toiselle puolelle estyy täysin (kuva 24). Kulttuurimaiseman arvojen säilymiseen perustuen, sekä ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton laatiman muistioon 23.12.2009 (YM3/533/2009) viitaten, esitetään suunni-telmassa että melusuojaukset jätetään toteuttamatta RKY alueella Unajan kohdalla. Tilavaraussuunnitelman VE1 mukaisessa maankäytössä valtatietä 8 mm. levennetään sekä Una-jan alueelle rakennetaan eritasoliittymä. Valtatielle 8 on esitetty meluntorjuntaa RKY-alueen ul-

24

kopuolelle jääville tieosille. Näille valtatien osille meluntorjuntaratkaisuksi on esitetty meluaitojen käyttöä. Melusuojauksen vaikutus on esitetty melualuelaskennoissa 7-8. Melusuojauksen lähtökohtana on pidetty VNp 993/1992 mukaisia melun ohjearvoja. Jos ohjear-voihin pääsy ei ole rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdol-lista, tavoitteena on ollut valtioneuvoston meluntorjunnan periaatepäätöksen mukaan (2006), et-tä päivämelutaso ei ylitä 60 dB eikä yömelutaso 55 dB asuinrakennusten oleskelupihoilla. Kaikkiaan tieosalle esitetään yhteensä n. 3900 m melusuojausta, joka on korkeudeltaan tsv +2,6 m tai tsv +2,0m. Melusuojaustarve on esitetty taulukossa 6.5.1. Taulukko 6.5.1. Esitetty melusuojaus Melueste Sijainti Pituus Korkeus Sijainti valta-

tiehen nähden alku. x alku. y loppu x loppu. y Meluaita 22474703,7 6770325,6 22474329,5 6770878,5 667m tsv+2,6m länsipuolella Meluaita 22474444,9 6770739,2 22473855,2 6771799,4 1222m tsv+2,6m itäpuolella Meluaita 22473992,4 6771386,18 22473876,7 6771651,4 290m tsv+2,6m länsipuolella Meluaita 22473829,2 6771951,5 22473822,5 6772197,6 246m tsv+2,6m itäpuolella Meluaita 22473822,5 6772197,6 22473830,3 6772293,4 96m tsv+2,0m itäpuolella Meluaita 22473830,3 6772293,4 22473873,1 6772457,6 171m tsv+2,6m itäpuolella Meluaita 22473796,4 6772125,3 22473813,4 6772384,9 260 m tsv+2,6m länsipuolella Meluaita 22473856,5 6772446,2 2247893,4 6772636,2 193 m tsv+2,6m itäpuolella Meluaita 22473725,4 6775204,3 22473710,0 6775266,1 64m tsv+2,0m länsipuolella Meluaita 22473710,0 6775266,1 22473617,8 6775637,6 382m tsv+2,6m länsipuolella Meluaita 22473617,8 6775637,6 22473602,4 6775700,3 65m tsv+2,0m länsipuolella Meluaita 22473602,4 6775700,3 22473536,4 6775928,7 237m tsv+2,6m länsipuolella Melusuojauksen jälkeisessä tilanteessa valtatielle 8 jää neljä asuinrakennusta yli 65 dB päiväajan keskiäänitasoon. Nuo asuinrakennukset sijaitsevat RKY-alueella, jonne meluntorjuntatoimia ei kohdisteta. 60-65 dB päivämelualueelle jää 18 asuinrakennusta, joista 15 RKY-alueen sisälle. Melulle altistuvien asuinrakennusten lukumäärä valtatie 8 osalta on esitetty taulukossa 6.5.2. Taulukko 6.5.2. Melulle altistuvien asuinrakennusten lukumäärä valtatiellä 8 ennen – jälkeen me-lusuojauksen. Tilanne Asuinrakennusten lukumäärä meluvyöhykkeillä

50-55 dB 55-60dB 60-65 dB yli 65 dB PÄIVÄLLÄ Nykytila 45 48 11 Ennuste 2030 nykytila 56 51 14 TilavaraussuunnitelmaVE1 2030 58 33 14 Tilavaraussuunnitelma VE1 2030, melusuojaus.

35(1) 21 / 2)14) 18 (1) 3 / 2)15) 4 (1) 4 / 2) 0)

YÖLLÄ Nykytila 32 29 3 0 Ennuste 2030 nykytila 45 40 4 0 TilavaraussuunnitelmaVE1 2030 45 41 4 0 Tilavaraussuunnitelma VE1 2030. Melusuojaus.

20 (1) 9 / 2)11) 11 (1) 2 / 2)9) 4 (1) 0 / 2)4) 0

1)=RKY-alueen ulkopuolella, 2)= RKY-alueen sisällä

6.6 Kaavamääräykset Meluntorjunnan kannalta yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jossa ratkaistaan toimintojen sijoittelu ja tilantarve. Tieliikenteen melualue Unaja – Voiluoto – Anttila OYK:n alueella on päivä-ajan 55 dB melukäyrän rajaama-alue (melukuvat 2A-F ,3 A-F ja 7A-F ). Tällä alueella melulle

25

asetettu päiväajan ohjearvo 55 dB ylittyy. Päiväaika on melun osalta mitoittava, jos yöajan oh-jearvona käytetään vanhojen alueiden ohjearvoa 50 dB. Uutta asutusta osayleiskaava-alueelle kaavoitettaessa, tulee huomioida, että tällöin ohjearvona käytetään yöajan 45 dB. Tällöin yöajan 45 dB melualue määrittää oyk:n mukaisen tieliikenteen melualueen. Tässä selvityksessä esitetty valtatien 8 melusuojaus tulee mitoittaa uudelleen, kun tien peruspa-rannussuunnitelmat tarkentuvat.

7. LIITTEET

Liite 1, 2A, 3, 4 Suunnitelmakartta vt 8 Liite 5A Suunnitelmakartta mt 1960 Liite 6-7 Suunnitelmakartta Pyhärannantien (mt 1960) kevyen liikenteen väylä Liite 8A Suunnitelmakartta Unajantien (mt 12641) ja Laivolantien kevyen liikenteen väylät Liite 9 Suunnitelmakartta tieyhteys välillä Löytyntie – Vähä-unajantie Melualuelaskennat 1A-F Nykytila. Päiväajan keskiäänitaso, LAeq7-22. 2A-F Nykyinen tieverkko, ennusteliikenne vuonna 2030. Päiväajan keskiäänitaso, LAeq7-

22. 3A-F Tilavaraussuunnitelma VE1, ennusteliikenne vuonna 2030. Päiväajan keskiäänita-

so, LAeq7-22. 4A-F Nykytila. Yöajan keskiäänitaso, LAeq22-7. 5A-F Nykyinen tieverkko, ennusteliikenne vuonna 2030. yöajan keskiäänitaso, LAeq22-7.

6A-F Tilavaraussuunnitelma VE1, ennusteliikenne vuonna 2030. Yöajan keskiäänitaso, LAeq22-7.

7A-F Tilavaraussuunnitelma VE1, ennusteliikenne vuonna 2030. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22 melusuojaus toteutettu.

8A-F Tilavaraussuunnitelma VE1, ennusteliikenne vuonna 2030. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7 melusuojaus toteutettu.