University of Helsinki Helsingin Yliopisto · SISÄLLYS 1. Summary in English 2. Projektisuunnitelma, Project plan 3. Haastatteluiden tulokset Koulutusohjelmat, sidosryhmät Alumnit

Helsingin YliopistoUniversity of HelsinkiKansainväliset osaajat yritysten kasvun vauhdittajina -hankeInternational talents boosting the growth of companies -project

VäliraporttiInterim report19.11.2019

SISÄLLYS1. Summary in English

2. Projektisuunnitelma, Project plan

3. Haastatteluiden tulokset

○ Koulutusohjelmat, sidosryhmät

○ Alumnit

Summary on the findings from the interviewsThe overall spirit and expectations towards this project is very positive and people are looking forward to learn from each other, as well as to pilot new methods and solutions to make the process of the international degree students entering Finnish labour market smoother.

Communication and collaboration between degree programmes, Career Services, Helsinki Alumni -community, and other stakeholders is needed and highly appreciated. Knowledge and resources could be shared even better internally in the future, and also new ways to collaborate are expected to be created during this project. Contacts to the possible future employers and alumni as well as deeper collaboration with them is one of the key outcomes that especially degree programmes wish to have after this project.

Lack of resources was mentioned as the biggest risk for the project, especially related to the continuity of the actions to be created during this project. Some were concerned that there will be new actions to be taken care of by the degree programmes and they don’t have a person to be taking care of them.

Practical work training, networking, and being able to describe own professional skills are the factors that need the most attention in order to make the international master’s students’ ability to enter Finnish labour market smoother. Although not being mandatory on all professions and not being highlighted in all branches of science, the importance of learning Finnish language must not be undervalued, especially when it comes to an international student’s ability to adapt to the society and to create social networks.

Summary in English

ProjektisuunnitelmaProject plan

Koulutus-ohjelmat

Opiskelijat

Yritykset

Muut sidosryhmät

Projektisuunnitelma

HAASTATTELUT TYÖPAJA SUUNNITTELU

11/19 11/19

VALIDOINTI

12/19

PILOTIT

Tutkimus Suunnittelu

Pilottihankkeet

SUUNNITTELU

Validointi

TULOKSET

08/19

ANALYSOINTI & VISUALISOINTI

Koulutus-ohjelmat

Opiskelijat

Yritykset

Koulutus-ohjelmat

Opiskelijat

Yritykset

Koulutus-ohjelmat

Opiskelijat

Yritykset

✔

✔

Degree programmes

Students

Companies

Other stakeholders

Project plan

INTERVIEWS WORKSHOP DESIGN

11/19 11/19

VALIDATE

12/19

PILOTS

Discover Design

Pilots

DESIGN

Validate

RESULTS

08/19

ANALYZE & VISUALIZE

Degree programmes

Students

Companies

Degree programmes

Students

Companies

Degree programmes

Students

Companies

✔

✔

Haastatteluiden tulokset

Koulutusohjelmat,sidosryhmät

Koulutusohjelmat

Muut sidosryhmät

HAASTATTELUT

09 - 10/19

✔

✔

Koulutusohjelmat

Leena Rantamäki-Lahtinen,Yliopiston lehtori, koulutusohjelman johtaja, Agricultural,Environmental and Resource Economics

Saila Poutiainen,Yliopiston lehtori, koulutusohjelman johtaja, Intercultural Encounters

Sari Autio-Sarasmo,Yliopiston lehtori, koulutusohjelman johtaja, Rus sian Stud iesAleksanteri -instituutin varajohtaja

Kari Karppinen,Yliopiston lehtori, koulutusohjelman johtaja, Global Polit ics and Com mu nic a tion

Anne Ojala, Yliopiston lehtori, koulutusohjelman johtaja, En vir on mental Change and Global Sustainability (ECGS)

Pirjo Moen,Tutkimuskoordinaattori, Data Science

Mari Simola,Koulutussuunnittelija, Changing Education

Muut sidosryhmät

Aura Nortomaa,University Instructor (työharjoittelut)

Saara Rautanen-Uunila,Markkinointisuunnittelija, Opetus- ja opiskelijapalvelut

Jyrki Kalliokoski,Professori, suomen kieli, Suomen kieli ja kulttuuri

Tiina Naskali,Yhteyspäällikkö, Alumni- ja sidosryhmäyhteistyö

Pauliina Mikkonen,Hakijapalveluiden hakijamarkkinoinnin päällikkö

Esko Koponen,Asiantuntija (maisterikoulutus, kv-opetus), Opetuksen strategiset palvelut

Eric Carver,Asiantuntija (uraseurantakyselyt) , Opetuksen strategiset palvelut

Haastatellut henkilöt

Suhtautuminen hankkeeseen

Kaikilla haastateltavilla positiivinen suhtautuminen hankkeeseen ja sen tavoitteisiinProjektin toivottiin ennen kaikkea syventävän yhteistyömahdollisuuksia sekä yliopiston sisällä että myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Koulutusohjelmat toivoivat, että tämä hanke toisi heille uusia keinoja verkostoitua muiden koulutusohjelmien kanssa, syventäisi yhteistyötä erityisesti urapalveluiden ja alumnitoiminnan kanssa, sekä loisi mahdollisuuksia koulutusohjelmille mutta myös ennen kaikkea opiskelijoille verkostoitua mahdollisten työnantajien kanssa.

Osa toivoi myös konkreettista apua omien mahdollisten verkostojen ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisessa.

Hankkeen toivottiin tuottavan koulutusohjelmille kopioitavissa olevia asioita, joita voidaan monistaa. Tämä vaatii yhteistyötä eri tahojen välillä sekä tehtävien koordinointia niin, että kaikki eivät kehitä ja tarjoa samoja asioita, ja että on mahdollista saada apua ja tukea sellaiseen tekemiseen, johon jollain toisella on parempi osaaminen. Hankkeen onnistuminen vaatii myös henkilöitä, jotka huolehtivat tulevien pilottien ja kokeilujen jalkauttamisesta.



Kokeiluihin ja pilotointiin ollaan yleisesti valmiita ja halukkaitaKaikki olivat avoimia erilaisille kokeiluille ja pilottihankkeille, mutta resurssien riittävyys aiheutti hieman huolta osassa haastatelluista.

Jotta kokeiluja ja pilotteja voidaan ylipäätään tehdä, vaaditaan useamman tahon yhteistyötä ja mukanaoloa, jotta ideat saadaan vietyä käytännön tasolle saakka. Jos tekemiselle ei löydy ns. vastinparia toisesta osapuolesta, niin yleisesti koettiin, että hankkeita ei voida viedä eteenpäin.

Esimerkiksi alumnitoiminnalla on paljon ideoita ja halukkuutta kokeilla erilaisia toimenpiteitä erityisesti koulutusohjelmien kanssa, mutta se vaatii aktiivista osallistumista myös koulutusohjelmien puolelta.

Yleisesti myös harmiteltiin sitä, että monet kokeilut ovat jääneet kesken, koska ei ole löytynyt henkilöä tai tahoa, joka olisi ottanut vastuun kokeiluista hankkeen tai pilotin päättymisen jälkeen. Tämä jättää helposti toiminnasta negatiivisen kuvan, mikä vastaavasti vähentää halukkuutta tuottaa uusia ideoita ja tuoda niitä käytäntöön.

Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että tässä projektissa mukana olevilla koulutusohjelmilla on halu ja tahto olla mukana kokeilemassa uusia asioita ja täten pilotointimaaperää on olemassa.

Olemassa olevat rakenteet

Uraohjauksen opintoja, työelämäopintoja tai vastaavia löytyy jonkin verran kaikista koulutusohjelmistaYliopistotasolla on suositeltu, että maisterivaiheen koulutusohjelmilla tulisi olla opetussuunnitelmassa uraohjaukseen ja työllistymiseen liittyviä opintoja. Koulutusohjelmat suunnittelevat omat opetussuunnitelmansa, eikä yliopistotasolla ole määritelty työelämäopintojen pakollisuutta tai opintopistemäärää.

Kaikilla haastatelluilla koulutusohjelmilla on jollain tavalla sisällytetty opetusohjelmaan työelämään ja uraohjaukseen liittyviä opintoja. Yhdellä koulutusohjelmalla on opetussuunnitelmassa pakollinen urakurssi (career clinic) ja kahdella koulutusohjelmalla pakollinen projektikurssi, jossa ratkaistaan yrityksiltä saatuja haasteita. Muutoin työelämäopinnoille on varattu tietty opintopistemäärä opetussuunnitelmasta, mutta opiskelija voi suorittaa opinnot valintansa mukaan vaihtelevilla tavoilla: tyypillisesti joko harjoittelulla, projektikursseilla, vapaaehtoistyöllä tai toimimalla tutkimusavustajana.

Työharjoittelu ja sitä kautta saatu työkokemus sekä mahdollisuus verkostoitua työnantajien kanssa nähtiin yhtenä suurimpana positiivisesti työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavana tekijänä. Harjoitteluun kannustetaan kaikissa koulutusohjelmissa ja harjoittelu on mahdollista myös sisällyttää opintoihin. Harjoittelu ei ole opetusohjelmassa pakollisena ja osassa koulutusohjelmista koettiin, että koska yliopisto ei voi taata harjoittelupaikan löytymistä kaikille, niin harjoittelu ei myöskään voi olla pakollinen. Yhtenä haasteena harjoittelun suhteen on myös se, että harjoittelulle ei välttämättä löydy aikaa opetussuunnitelmasta. Osassa koulutusohjelmista kannustetaankin harjoittelun suorittamiseen kesällä.

Yhdessä koulutusohjelmassa kaikki harjoitteluun liittyvä materiaali on koottu Moodleen. Tavoitteena on käyttää ympäristöä tiedonvälitykseen mm. tarjoamalla ohjeita ja ohjeistusta esimerkiksi harjoittelutuen hakemiseen sekä tukea harjoittelupaikan löytämiseen.


Työnantajien ja yritysedustajien kanssa tehdään jo jonkin verran yhteistyötäYhteistyö yritysten ja muiden potentiaalisten työnantajien kanssa vaihtelee koulutusohjelmittain. Yleisesti tarve olisi yhteistyön syventämiselle, suomalaisen yritysmaailman tunnettuuden lisäämiselle kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa, sekä yrityskontaktien luomiselle.

Koulutusohjelmissa on mm. järjestetty projektikursseja yliopiston ulkopuolisen toimijan kanssa, työelämän edustajia on ollut puhumassa kurssien luennoilla, on ratkaistu yritysten aitoja ongelmia aidolla datalla, sekä järjestetty gradutyöpajoja, joissa yritysmaailman edustajat ovat kertoneet, millaista tutkimusta heidän alallaan kaivataan ja tarvitaan. Yhdessä koulutusohjelmassa on käytetty aikaisemmin kurssien opetuksessa yliopiston ulkopuolisia luennoitsijoita, usein yritysmaailman edustajia, mutta tällaisen toiminnan rahoitus on lopetettu.

Kaikille opiskelijoille avoimina on järjestetty mm. Demola projekteja, joissa opiskelijat ratkaisevat yritysten aitoja ongelmia, gradukiihdyttämöitä, sekä HELSUS:n järjestämänä co-creation lab gradun tekijöille.

Työelämäyhteistyössä kuitenkin puuttuu monelta osin näkyvyys siihen, että kuinka hyödyllisiä yhteistyön pohjalta syntyneet kontaktit ovat olleet, ja voidaanko näitä kontakteja hyödyntää myös jatkossa.


Mentorointia tarjotaan ja suositellaan opiskelijoille useissa koulutusohjelmissa

Yliopistotasolla on olemassa urapalveluiden - alumnitoiminnan kanssa yhteistyössä - koordinoimaa ryhmämentorointia.Yhdessä koulutusohjelmassa on lisäksi aloitettu viime vuonna henkilökohtainen mentorointi, missä opiskelijalle osoitetaan henkilökohtainen opettajamentori, jonka tehtävänä on ohjata opiskelijaa tekemään oikeanlaisia valintoja omien uratavoitteidensa saavuttamiseksi. Yhdellä opettajamentorilla on tyypillisesti 5-10 mentoroitavaa. Henkilökohtaisesta opettajamentoroinnista on saatu paljon positiivista palautetta ja sitä aiotaan jatkaa myös tänä vuonna.


Koulutusohjelman koko ja opiskelijoiden taustat vaikuttavat Yhtenä koulutusohjelmakohtaisena erityispiirteenä nähtiin koulutusohjelman koko. Pienemmän koulutusohjelman etuna on se, että pienien vapaamuotoisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen on helpompaa. Pienessä koulutusohjelmassa voidaan esimerkiksi järjestää kahvitilaisuus yhdelle vuosikurssille tai koulutusohjelman kesken. Myös hieman suurempien, esimerkiksi Data Science ohjelmassa järjestettävän Data science fest -tapahtuman tyyppisten tapahtumien järjestäminen koettiin mahdottomaksi suuremmissa koulutusohjelmissa. Opiskelijoiden palaute tapahtumista on ollut positiivista ja monet opiskelijat ovat kokeneet, että tällaisten vapaamuotoisten tapahtumien myötä heitä kuunnellaan.

Pienen koulutusohjelman etuna nähtiin myös se, että erityisesti saman vuosikurssin opiskelijoiden ryhmäyttäminen on luontevaa ja kv-opiskelijat eivät erottaudu omaksi ryhmäkseen, vaan yhteenkuuluvuuden tunteen luominen on helpompaa. Yhdessä koulutusohjelmassa vuosikurssilaiset ovat tehneet mm. omat T-paidat, minkä on koettu lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Myös opettava henkilökunta tuntee opiskelijat paremmin ja osaa ohjata ja neuvoa opinnoissa ja uravalinnoissa.

Opiskelijoiden erilaiset taustat ja kiinnostuksen kohteet nähtiin monitieteellisissä koulutusohjelmissa positiivisena asiana. Koulutusohjelmassa, jossa opiskelijoilla on erilaiset taustat ja kiinnostuksen kohteen, koettiin, että tätä kautta tulee luonnollista yhteistyötä myös muiden tieteenalojen kanssa.

Toisaalta koulutusohjelmassa, jossa on samankaltaisen taustan ja kiinnostuksen omaavia opiskelijoita, on koettu, että ollaan notkeampia ja esimerkiksi excursioiden järjestäminen on samojen kiinnostusten kohteiden omaaville helpompaa.


Esille nousseet riskit ja haasteet

Resurssien riittämättömyys nähtiin suurimpana riskinä tulevaisuudessaOsa mainitsi organisaatiomuutoksen (ns. iso pyörä) ja sen tuomat haasteet henkilöiden resursoinnissa, kun keskusteltiin rooleista ja vastuista työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin liittyen. Kaikilla koulutusohjelmilla ei ole esimerkiksi mahdollisuutta asettaa jotain tiettyä henkilöä hoitamaan työllistymiseen tai uraohjaukseen liittyviä asioita. Eivätkä kaikki myöskään koe pystyvänsä esimerkiksi ylläpitämään listaa harjoittelupaikoista, ylläpitämään yhteistyötä työnantajien kanssa tai etsimään harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Myös koulutussunnittelijoiden työ on ohjattu muualle kuin yritysyhteistyöhön.

Yhdessä koulutusohjelmassa oli aikaisemmin palkattuna koordinaattori, joka mm. piti aktiivisesti yhteyttä urapalveluihin. Nykyään yhteydenpito on hankalampaa ja kuormittaa ohjelman johtoryhmää. Toiveena olisi, että saataisiin tulevaisuudessa palkattua henkilö koordinoimaan yhteistyötä urapalveluiden ja myös muiden tahojen kanssa.

Resursseihin liittyen yhtenä riskinä tälle hankkeelle nähtiin se, että tuotetaan sellaisia malleja, joissa koulutusohjelmilla on enemmän vastuuta, eikä heillä ole asettaa henkilöitä hoitamaan suunniteltuja toimenpiteitä.

Henkilöstön pysyvyys koettiin todella tärkeänä. Opetuksen kannalta riskinä on, että tietyn erityisosaamisen omaava henkilö lähtee pois. Työnantajakontaktien näkökulmasta myös henkilökohtaiset kontaktit poistuu samalla kun kyseinen henkilö ei ole enää käytettävissä.

Vaikka koulutusohjelmissa toivotaan yhteistyötä ja tukea erityisesti urapalveluiden ja alumnitoiminnan suunnasta, niin koulutusohjelmissa myös ymmärretään hyvin ko. tahojen rajalliset resurssit.


Vääränlaisia odotuksia ja mielikuvien antamista työllistymisen suhteen on pyrittävä välttämäänYleisesti koettiin, että tutkinnon on oltava kilpailukykyinen ja että yliopiston, erityisesti koulutusohjelmien tavoitteena on tuottaa sellaisia osaajia, jotka työllistyvät. Ottamatta sen suuremmin kantaa siihen, että mihin opiskelijat työllistyvät.

Lupausta työllisyydestä tai edes harjoittelupaikan saamisesta ei voida antaa, mutta samalla tulisi luoda positiivinen mielikuva alasta ja sen työllisyydestä. Haasteena ennen kaikkea markkinoinnissa on luoda hakijaa kiinnostava ja motivoiva kuva alan työllistymismahdollisuuksista luomatta liiallisia odotuksia työllistymisen suhteen. Yliopistokoulutus ei kuitenkaan takaa työllistymistä eikä valmista suoraan tiettyyn ammattiin.

Hakijamarkkinoinnissa ja hakijapalveluissa pyritään tällä hetkellä antamaan hakijoille mahdollisimman realistinen, mutta kuitenkin positiivinen kuva työllistymismahdollisuuksista.

Erityisesti kansainvälisten, opinnoista maksavien opiskelijoiden suhteen voi tulla eteen oikeudellisia asioita, jos luvataan liikaa työllistymisen suhteen. Yhdessä koulutusohjelmassa on toisaalta enemmänkin ongelmana se, että opiskelijat työllistyvät liian aikaisin ja tutkinto voi siksi jopa jäädä kesken.

Haasteena oikean mielikuvan antamiselle on myös se, että yliopiston sisäisesti ei aina täysin ymmärretä, kuinka opetettava ala on muuttunut ja millaiset työllistymismahdollisuudet uusista koulutusohjelmista valmistuvilla opiskelijoilla tulevaisuudessa on.


Opiskelijoita ohjaavien henkilöiden yritysmaailman tuntemuksen puute vaikeuttaa opiskelijoiden työllistymistä yrityksiinOpettajat ja uraohjaajat eivät välttämättä osaa ohjata opiskelijaa yritysmaailmaan, koska heillä ei ole omaa kokemusta nykyisistä työmarkkinoista. Eräs EK:n jäsenliitto onkin kutsunut yliopistolehtoreita katsomaan mitä työelämä on tarjoamalla heille ns. työelämään tutustumista.

Myös erot koulutusohjelmien ja tieteenalojen kesken tulee huomioida yritysyhteistyötä suunniteltaessa. Humanistisissa tiedekunnissa elää tietynlainen yhteiskunnallinen eetos ja yritysten toiminta nähdään helposti pelkästään voittoa tavoittelevaksi. Yritysten arvopohja on osalle kiinnostavaa, mutta yleinen oletus on, että vastuullisia yrityksiä ei ole.

Riskinä tälle hankkeelle nähtiin se, että luodaan liian voimakkaita työelämäorientoituneita toimintamalleja, mietitään tutkintoa liian pitkälle sen mukaan, että miten se valmistaa työelämään, ja annetaan yritysmaailman ohjata liikaa yliopistolla tarjottua opetusta. Yliopisto-opetuksessa halutaan vahvasti säilyttää tutkimus, vapaa ajattelu ja uuden opetus.


Vastuukysymysten ajateltiin aiheuttavan mahdollisia ristiriitatilanteita yritysten kanssaKoulutusohjelmatasolla toivottaisiin selkeitä pelisääntöjä yliopiston puolelta yritysyhteistyön tueksi. Yleisesti koettiin, että sopijan ja neuvottelijan rooli erityisesti yritysten suuntaan kuuluisi yliopistotasolle. Yksittäisen opettajan tai oppilaan ei tulisi joutua neuvottelemaan riitatilanteissa tai muissa epäselvyyksissä yrityksen kanssa itse, vaan tuki tulisi tulla yliopiston puolelta.

Yritysyhteistyössä tulisi tarkkaan määrittää, että kuka omistaa esimerkiksi projektityön tai gradutyöskentelyn aikana syntyneet tuotokset ja tulokset. Yhdessä koulutusohjelmassa on huomattu muutos siinä, että aikaisemmin graduyhteistyössä yritysten kanssa tehdyt opinnäytetyöt ovat olleet usein salaisia, mutta nykyään lähtökohtaisesti kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia. Opiskelijaa tulisikin ohjeistaa, kuinka toimitaan tapauksissa, joissa työn tulokset ovat kokonaan tai osittain salaisia.

Tutkijalle tulisi myös jättää jonkin verran liikkumavaraa työn tulosten suhteen, sillä tutkija harvoin tuottaa aivan juuri sitä, mitä häneltä on pyydetty tai tilattu.


Suomen kielen asema työllistymisessä

Suomea puhumattomien koettiin olevan eriarvoisessa asemassa tiedon kulun suhteenOsassa koulutusohjelmissa koettiin, että kaikkea tarpeellista materiaalia ei ole saatavilla englannin kielellä. Ylipäätään ei ole ollut tarjota opiskelijalle selkeitä englanninkielisiä ohjeita kun hän aloittaa opinnot. Tämä on johtanut mm. siihen, että opiskelija ei ole ollut tietoinen harjoittelutuesta, mikä olisi helpottanut hänen mahdollisuuksiaan löytää itselleen harjoittelupaikka.

Kritiikkiä annettiin myös englanninkielisten infotilaisuuksien puutteesta, jolloin kv-opiskelija ei saa kaikkea samaa informaatiota esimerkiksi uraneuvontaan liittyen kuin suomea puhuva opiskelija.

Jonkin verran kritisoitiin myös sitä, että käännöspalveluissa on ruuhkaa, jolloin saatu käännös voi jo sisältää osin vanhentunutta tietoa, joten sitä ei enää voida hyödyntää sellaisenaan.

Ongelmana nähtiin myös se, että yliopistotason ajankohtaisia asioita ei viestitä englannin kielellä, jolloin joudutaan itse tekemään käännöksiä ajankohtaisista asioista, jotka ovat oleellisia omalle yhteisölle, ja jakamaan niitä eteenpäin omille verkostoille.


Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä englannin kielellä on jonkin verran haasteitaInfotilaisuuksien puutteen lisäksi tapahtumien järjestämisessä englannin kielellä ylipäätään on ollut haasteita. Englanninkielisiin tapahtumiin on ollut hankalampaa saada tarpeeksi osallistujia ja toisaalta suomenkielisiltä opiskelijoilta on tullut palautetta, että he eivät ole innokkaita osallistua tapahtumiin, jotka eivät ole suomen kielellä. Kuitenkin koko yliopiston tasolla järjestettäviin tilaisuuksiin pitäisi saada paljon ihmisiä paikalle, jotta niiden järjestäminen yliopistotasolla on järkevää, joten pienemmän joukon tapahtumat jäävät koulutusohjelmatasolla järjestettäviksi.

Tapahtumien järjestäminen on järjestävälle taholle myös imagokysymys, joten esimerkiksi yritysvieraita tai alumneja kutsuttaessa halutaan varmistaa, että paikalla on myös asiasta kiinnostunutta yleisöä. Jonkin verran on kokemusta tapahtumista, joissa puhujat yrityksistä ovat tulleet mielellään paikalle, mutta vain pieni osa tapahtumaan ilmoittautuneista opiskelijoista on saapunut itse tapahtumaan. Tämä osaltaan vähentää halukkuutta järjestää vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa.


Suomen kielen opetus ja oppiminen tulisi nähdä sijoituksena omaan tulevaisuuteenKansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskeluaika on lyhyt, joten suomen kielen oppimiselle jää vain vähän aikaa. Osalla koulutusohjelmista on ollut haasteita saada sovitettua suomen kielen opetusta opetussuunnitelmaan, eikä sille ole usein asetettu omaa paikkaa opetussuunnitelmassa. Kielten opetuksen puolella onkin mietitty, voisiko esimerkiksi perioditaukoja tai kesäaikaa hyödyntää kielten opetuksessa. Ongelmana kielten opetuksessa on tunnistettu myös se, että suomen kielen osaamisen tarpeeseen herätään vasta opintojen loppuvaiheessa.

Suomen kielen osaamisen tarve työllistymisen näkökulmasta vaihtelee aloittain, korostuen erityisesti julkisen sektorin työpaikoissa. Joillakin aloilla suomen kieli tulee pakolliseksi myös sitä kautta, että asiakasta ei voi opettaa toimimaan muulla kielellä. Esimerkkinä tällaisesta alasta on terveydenhuolto. Moni yliopistoon hakeva henkilö miettii jo hakuvaiheessa, että kuinka hyvin Suomessa voi saada työtä englannin kielellä. Vaikka suomen kielen osaaminen helpottaakin työllistymistä Suomeen, tulisi opiskelijoita tukea ennen kaikkea oman osaamisen esille tuomiseen sen sijaan että vähäteltäisiin omaa suomen kielen osaamista.

Suomen kieltä osaamattomalla on myös riski jäädä sosiaalisten yhteisöjen ulkopuolelle. Tämä voi olla yksi syy lisää muuttaa valmistumisen jälkeen pois Suomesta.

Viesti opetuksesta vastaavalle taholle koulutusohjelmien suunnasta on ollut, että suomen kielen opetusta ei tarvita, jos koulutusohjelmasta työllistytään englanninkielisille aloille. Toisaalta viesti yritysmaailmasta on ollut, että suomen kielen taitoa kaivataan ja suomen kielen oppiminen tulisikin nähdä ennen kaikkea opiskelijan investointina omaan tulevaisuuteensa.


Suomen kielen opetuksessa pyritään hyödyntämään erilaisia työskentelytapojaKielten opetuksessa pyritään siihen, että opiskelijalle tarjotaan pohja suomen kielen osaamiselle, jota hän voi syventää opintojen jälkeen työpaikallaan.

Kielten opetuksessa pyritään aktiiviseen oppimiseen sekä käyttämään erilaisia tapoja oppia kieltä. Kurssin aluksi on tyypillisesti tasokoe, jotta löydetään opiskelijalle sopiva taso ja ryhmä. Opetus on myös hajautettu eri kampuksille ja opetusta järjestetään eri intensiteeteillä, esimerkiksi joko 2 tai 4 tuntia viikossa.

Korkeamman tason oppimiseksi opiskelija voidaan ohjata oman alansa kandivaiheen peruskurssille, jossa hänen on mahdollista oppia alan sanastoa tutun aiheen piirissä. Kielten opetuksessa on kokeiltu myös erilaisia menetelmiä, joissa opitaan kieltä oikeassa ympäristössä tekemällä perinteisen luokkaopetuksen sijaan.

Metropolian kanssa yhteistyössä on kehitetty sovellus, jonka tarkoituksena oli nauhoittaa toisen henkilö puhe, esimerkiksi kokouksen aikana, ja litteroida se toiselle kielelle. Tämä kokeilu päättyi kun sovelluksen kehittäjät valmistuivat.

Kielten opetuksen haasteena on työpaikoilla käytetty kieli, joka saattaa poiketa opetettavasta kielestä. Tietyn työtehtävän tai alan sanastoa ja käytettyjä ilmaisuja on hankala oppia muualla kuin itse työympäristössä.

Tulevaisuudessa tulisi pyrkiä lisäämään toiminnalla ja tekemällä oppimista sekä luoda turvallinen ympäristö suomen kielen oppimiselle. Yrityksiltä toivotaan asennetta, että suomen kielen taitoa voisi kehittää oman työnsä ohessa, erityisesti jos kielen perusteet on jo hallussa.


Toiveet hankkeelle ja ideat työllistymisen edistämiseksi

Toiveena yhteistyötä ja entistä parempaa kommunikaatiota urapalveluiden kanssaKoulutusohjelmissa toivottiin yleisesti yhteistyön syventämistä urapalveluiden kanssa. Yksi haastateltava esitti, että tämän hankkeen yksi tavoite voisi olla kommunikaation parantaminen urapalveluiden suuntaan.

Kaikissa koulutusohjelmissa ei olla tietoisia, minkälaista tietoa opiskelijat hakevat urapalveluista. Tämä olisi hyödyllistä tietoa koulutusohjelmatasolla, jotta osataan tarjota oikeanlaista opiskelijaneuvontaa ja osataan myös ohjata tarvittaessa urapalveluihin.

Urapalveluiden tiedetään tuottavan paljon hyödyllisiä palveluita, mutta koulutusohjelmissa ei välttämättä olla tietoisia kaikista mahdollisuuksista. Esimerkiksi urapalveluiden asiantuntijoiden vierailut koulutusohjelmien tapahtumissa on koettu hyödyllisinä. Urapalveluiden koettiin pystyvän tarjoamaan sellaista, mitä koulutusohjelmat eivät osaa tai ehdi tekemään. Esimerkkinä urapalveluilta toivottiin konkreettista apua opiskelijoiden ohjaamiseen suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin liittyvissä asioissa, kuten CV:n tekeminen, työnhaku Suomessa ja suomalainen työkulttuuri.

Osa koki, että lista harjoittelupaikoista kuuluisi urapalveluiden vastuulle kuten myös harjoittelupaikkojen välittäminen ja ylipäätään harjoitteluun liittyvät kysymykset.

Yksi haastateltava koki, että urapalveluiden on helpompi ottaa yhteyttä yrityksiin, koska urapalvelut toimii yliopiston mandaatilla, jolloin yritykset eivät niin helposti heti kieltäydy yhteistyöstä.


Alumniyhteistyö nähtiin ensiarvoisen tärkeänä ja sitä haluttaisiin syventää entisestäänKaikki haastatellut koulutusohjelmat ovat uusia maisteriohjelmia, joten kaikilla ei ole vielä omaa alumnitoimintaa. Koulutusohjelmissa ja hakijamarkkinoinnissa ei myöskään vielä täysin tiedetä, että mille aloille uusista koulutusohjelmista tullaan työllistymään, mikä osaltaan myös hankaloittaa uusien ohjelmien markkinointia.

Osalla koulutusohjelmista on vanhojen koulutusohjelmien myötä syntyneitä alumniverkostoja, mutta heitä ei välttämättä haluta puhujiksi omiin tilaisuuksiin, koska haluttaisiin tuoda esille ennen kaikkea uusien koulutusohjelmien mahdollistamia asioita eikä niinkään vanhoista ohjelmista valmistuneiden tarinoita. Omista alumneista ollaan kuitenkin yleisesti erittäin ylpeitä.

Alumnitoiminnan toivottiin tuottavan uratarinoita, kuinka hyvin valmistuneet ovat työllistyneet ja mitkä asiat ovat työllistymiseen vaikuttaneet. Koulutusohjelmia ja hakijamarkkinointia hyödyttäisi ennen kaikkea tieto, mille aloille ja millaisiin työtehtäviin on työllistytty. Suomen kielen opetukselle hyödyllistä olisi tietää, tarvitaanko työllistymisen tueksi ns. oman alan suomea vai yhteisöllistä suomea. Työllistyneiltä alumneilta voisi saada myös konkreettisia neuvoja työllistymiseen. Alumniyhteistyön syventämisen toivottiin auttavan myös uusien opiskelijoiden rekrytointivaiheessa.

Alumnitoiminnan näkökulmasta haasteellista on, että alumnien yhteystiedoissa on useilla @helsinki.fi-sähköpostiosoite eikä monet alumnit päivitä omia yhteystietojaan. Kaikki opiskelijat eivät myöskään ole tietoisia alumnitoiminnasta kuin vasta valmistumisen yhteydessä, jolloin voi olla liian myöhäistä sitouttaa alumnitoimintaan mukaan. Alumnitoiminnalle olisi hyödyllistä, jos olisi olemassa jonkinlainen tekninen alusta, mikä mahdollistaisi esimerkiksi etäosallistumisen Alumni Fellow -ohjelmaan, mahdollistaisi paremman informaation jakamisen, toimisi sparrailun työkaluna ja paikkana, jossa voisi kokoontua, sekä mahdollistaisi varttuneempien mentoroinnista kiinnostuneiden alumnien poolin ylläpitämisen.


Yhteistyö ja suhteet mahdollisiin työnantajiin nähtiin tärkeinä väylinä työllistymiseenMonissa koulutusohjelmissa pyritään eri keinoin luomaan opiskelijoille suhteita ja verkostoja työnantajien kanssa. Tavoitteena on usein, että opiskelija löytää tätä kautta itselleen joko harjoittelu- tai lopputyöpaikan, tai jopa työllistyy kyseiseen yritykseen joko opintojen aikana tai valmistumisen jälkeen. Myös käytännön työn näkeminen koettiin hyödyllisenä opiskelijan työllistymisen kannalta.

Joillakin aloilla on ollut hankaluuksia tunnistaa oman alan keskeiset toimijat, mutta sille nähtiin selkeä tarve kuten myös yhteistyön syventämiselle ko. toimijoiden kanssa. Osalla aloista tiedetään, että opiskelijat työllistyvät hyvin, mutta toisaalta ei ole näkyvyyttä, että mille aloille työllistytään nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelija voi myös päätyä mielenkiintoiseen työelämäprojektiin mukaan, mutta kyseinen ala ei välttämättä ole sellainen, jolle hän tulevaisuudessa työllistyisi. Kaikilla koulutusohjelmilla ei myöskään ole käsitystä siitä, että onko työelämään luodut kontaktit loppujen lopuksi hyödyllisiä opiskelijoiden työllistymisen näkökulmasta.

Myös tiedekuntatasolla voisi miettiä, että olisiko mahdollista saada mukaan ns. partneriyrityksiä, joilla olisi halu ja mahdollisuus myös rahoittaa yliopiston toimintaa. Yhdessä koulutusohjelmassa tällaista yhteistyötä, joka hyödyttäisi molempia osapuolia, on jo mietitty käytännön tasolla ja asiaa on viety eteenpäin yhteistyössä yliopiston varainhankinnan kanssa.

Yritysyhteistyön ja muiden mahdollisten työnantajien yhteistyön mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi harjoittelupaikat, projektikurssit / työelämäprojektit, gradutyöpaikat sekä kesätyö. Yhdessä koulutusohjelmassa oli jo aloitettu yritysyhteistyön syventäminen ottamalla yhteyttä joihinkin yrityksiin yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi.


Olemassa olevia kontakteja on hyvin vähän ja hankkeen myötä niiden toivottiin lisääntyvänYleisesti koulutusohjelmilla on hyvin vähän omia kontakteja työnantajatahoihin ja olemassa olevat kontaktit ovat pääsääntöisesti työntekijöiden henkilökohtaisia kontakteja.

Toisaalta niillä koulutusohjelmilla, jotka pohjautuvat johonkin vanhaan koulutusohjelmaan, on joitakin olemassa olevia työnantajakontakteja. Harvoilla on kuitenkaan selkeitä kontakteja tiettyihin yrityksen tarjoamiin mahdollisiin työpaikkoihin, vaan ne ovat esimerkiksi konsernitason kontakteja, tutkimuslaitoksia tai etujärjestöjä. Myös koulutusohjelman entiset opiskelijat mainittiin olemassa olevina mahdollisina työnantajakontakteina.

Tämän hankkeen myötä toivottiin kontaktien potentiaalisiin työnantajiin lisääntyvän, mutta toiveet vaihtelivat tieteenalan mukaan. Osalle olisi hyödyllistä syventää yhteistyötä esimerkiksi kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa), ministeriöiden, tutkimuslaitosten, EU rahoitteisten kehittämisorganisaatioiden ja jopa puolueiden kanssa. Osalle taas oli selkeämpää, että heidän kontaktit tulisi olla suoraan yritysmaailmasta. Esimerkiksi kasvatustieteissä yhteistyömahdollisuudet ovat laaja-alaisia kattaen ministeriöiden lisäksi koulutusvientiä tekevät yritykset, peliteollisuuden yritykset sekä oppikirjoja ja muuta opetusmateriaalia tekevät yritykset.

Osa toivoi yhteistyötä muiden, erityisesti ulkomaisten yliopistojen kanssa. Toiveena oli oppia, kuinka muissa yliopistoissa toimitaan, erityisesti työllisyyden edistämiseksi, mutta myös muissa asioissa.


Listaus aikaisemmista harjoittelupaikoista koettiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksiNykyisin suurin osa mahdollisista työnantajakontakteista on henkilökohtaisia kontakteja eikä koulutusohjelmilla ole omia koulutusohjelmatasoisia yrityskontakteja. Useimmat toivoivat, että olisi olemassa jokin lista mahdollisista harjoittelupaikoista. Myös aikaisempien opiskelijoiden kokemukset omista harjoittelupaikoista koettiin hyödyllisiksi. Osa koulutusohjelmista olisi ainakin osittain valmiita ylläpitämään tällaista listaa itse, mutta osalla ei ole tällaiseen mahdollisuutta ja he kommentoivat listan olevan urapalveluiden vastuulla.

Koulutusohjelmien näkökulmasta toiveena olisi yksinkertainen tapa ylläpitää listaa yrityksistä, joiden kanssa on tehty yhteistyötä ja joissa opiskelijat ovat suorittaneet harjoitteluita. Tämän lisäksi hyödyllisenä koettiin myös opiskelijoiden kertomukset siitä, kuinka hyvin harjoittelussa pääsi hyödyntämään omaa osaamistaan ja kuinka hyödyllinen harjoittelu ylipäätään oli heidän näkökulmastaan.

Listan ylläpitoon koettiin vahvasti liittyvän myös yhteydenpito yrityksiin sekä muihin mahdollisiin työnantajiin eikä pelkän listan olemassaolon koettu olevan riittävää.


Asiantuntijoiden osaamisen sanallistaminen koettiin erittäin tärkeäksiOpiskelijalle voi olla hankalaa tunnistaa omaa osaamistaan ja havainnoida työelämätaitojaan, kuten projektinhallinnan osaamista. Opiskelijoille tulisikin tarjota tukea oman osaamisensa sanallistamiseen ja esille tuomiseen niin, että se kiinnostaa potentiaalisia työnantajia. Myös työnantajien puolella voi olla hankala sanoittaa, millaisia asiantuntijoita halutaan palkata, tai millaista osaamista kaivataan.

Osaamisen sanallistamisen koettiin olevan vähintään koulutusohjelmatason, jopa tiedekuntatason asia.

Koulutusohjelmien tuottamien asiantuntijoiden osaamisen kuvaaminen ja sanallistaminen auttaa myös hakijamarkkinoinnissa, kun koulutusohjelmia voidaan markkinoida hakijoita kiinnostavalla tavalla. Useimmat hakijat ovat kiinnostuneita siitä, että millaisille aloille ja minkälaisiin tehtäviin kyseisestä koulutusohjelmasta on mahdollista työllistyä. Hakijamarkkinoinnin näkökulmasta tuleekin miettiä osaamisen kuvaaminen myös hakijalähtöisesti. Tässä erittäin hyödyllisenä koettiin koulutusohjelmista valmistuneiden henkilökohtaiset tarinat ja kokemukset.

Pelkkä tiedekunnan tai koulutusohjelman nimi voi antaa työnantajien suuntaan väärän kuvan osaamisesta. Monet työnantajat näkevät teologian opiskelijat tulevina pappeina ja kasvatustieteilijät tulevina opettajina ja lasten kasvattajina. Suurimpana ongelmana osaamisen sanoittaminen nähtiin aloilla, jotka eivät suoraan valmista johonkin tiettyyn tehtävään tai toimenkuvaan.


Opiskelijan ohjaamiseen jo opintojen alkuvaiheessa tulee kiinnittää huomiotaMonella kansainvälisellä opiskelijalla voi olla jo ennen Suomeen tuloaan käsitys siitä, että aikooko jäädä maahan valmistumisen jälkeen vai tuleeko vain suorittamaan tutkinnon. Tämä ajatus ohjaa hyvin paljon opiskelijan tekemiä valintoja opintojen aikana. Siksi on hyvin tärkeää, että opintojen ohjaus ajoitetaan jo heti opintojen alkuvaiheeseen.

Useamman haastateltavan näkemys oli, että erityisesti jos opiskelijalla on aikomuksena jäädä opintojen jälkeen Suomeen, tulisi hänet ohjata suomen kielen kursseille. Samoin opiskelijalta tulisi tiedustella jo opintojen alkuvaiheessa, että haluaako hän sisällyttää opintoihin harjoittelua. Suuri osa opiskelijoista kuitenkin ymmärtää harjoittelun tärkeyden ja työkokemus tärkeyden työllistymisessä.

Opiskelijalle tulisi tuoda jo opintojen alkuvaiheessa esille, että mitä kaikkea muuta opetusta varsinaisen opiskeltavan tutkinnon lisäksi yliopisto tarjoaa. Yliopisto esimerkiksi tarjoaa maksuttomat puitteet kielikoulutukselle.


Kv-opiskelija tarvitsee apua verkostoitumiseen ja suomalaisen työkulttuurin omaksumiseenKansainvälisten opiskelijoiden haasteena on kielen osaamattomuuden lisäksi henkilökohtaisten verkostojen puute sekä suomalaisen työkulttuurin tuntemattomuus. Osalla opiskelijoista on ollut huolenaiheena jo hakuvaiheessa, että kuinka tulee löytämään harjoittelupaikan Suomesta.

Kansainväliset opiskelijat voivat jäädä myös opiskelijajärjestökulttuurin ja verkostoitumisen ulkopuolelle, koska iso osa tästä verkostoitumisesta tapahtuu jo kandivaiheessa.

Kansainvälinen opiskelija ei myöskään välttämättä tunne suomalaista työkulttuuria, eivätkä hänen työnhakutaitonsa tue työllistymistä Suomen työmarkkinoille. Kv-opiskelijalle olisi hyödyllistä saada tukea omien etujen ja velvollisuuksien tuntemiseen esim. tarjoamalla tietoa palkoista ja työsopimusasioista.

Pelkkä lista mahdollisista työharjoittelupaikoista ei ole riittävä. Erityisesti ei haluta tarjota valmiita harjoittelupaikkoja, koska näin ei kehitetä opiskelijan työnhakutaitoja. Kaikilla ei ole resursseja tarjota edes apua harjoittelupaikan löytymiseen vaan se jää opiskelijan oman aktiivisuuden varaan. Koulutusohjelmat eivät myöskään voi ottaa vastuuta siitä, että kaikille opiskelijoille voidaan ylipäätään tarjota harjoittelupaikka.


Alumnit

Kontaktit mahdollisiin työnantajiin ovat tärkeitä ja ne myös ohjaavat uravalintoja Useimpien mielestä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen kannalta tärkein asia olisi rakentaa “silta” työnantajien ja opiskelijoiden välille. Yksi kritisoi vahvasti sitä, että Helsingin yliopistolta puuttuu taho, joka mahdollistaisi opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamisen (placement agency / -center), mikä on yleistä monelle muulle huippuyliopistolle. Myös muut korostivat, että tarvitaan joku taho työelämän ja opiskelijan välille, ylläpitämään yrityssuhteita. Yksi oletti, että olisi yliopiston intressi saattaa yhteen opiskelijat ja mahdolliset työnantajan, mutta ainakaan hänen kohdallaa siltä ei tuntunut. Osa koki, että yritykset lähestyvät helpommin esimerkiksi Aalto-yliopistoa kuin Helsingin yliopistoa. Syynä tähän arveltiin olevan Aallon pitkä yhteistyö eri yritysten kanssa.

Tärkeää on huomioida myös kommunikaatio työnantajilta yliopiston suuntaan. Yksi haastateltava nosti esille tilanteen, jossa opiskelijalla itsellään tai yrityksellä jossa hän on töissä on tarve lähestyä yliopistoa rekrytointitarkoituksissa. Hänen kokemuksensa mukaan tällaista väylää ei tällä hetkellä ole olemassa. Hän on itse mm. lähettänyt opettajalle sähköpostia, mutta ei ole saanut ollenkaan vastausta.

Yksi haastateltava mainitsi erilaiset tapahtumat, joissa oli itse aktiivisesti vieraillut. Hän oli itse aktiivisesti etsinyt tapahtumia ja yhtenä tavoitteena hänellä oli tavata potentiaalisia työnantajia ja selvittää heidän tarpeitaan.

Yksi mainitsi myös, että monet työpaikat menevät ns. hyväveliverkostolla. Yksi sanoi jatkaneensa tohtoriopiskelijaksi osittain siksi että oli jo ennestään hyvät välit esimiehensä kanssa ja kun hän tarjosi mahdollisuutta jatkaa tohtoriopiskelijana maisteriksi valmistumisen jälkeen niin päätös oli lopulta helppo, koska ei tarvinnut enää miettiä muita vaihtoehtoja.

Alumnit

Male, International Master’s Degree Programme in Forest Sciences and Business, graduated 2016.

“

Oman osaamisen tunnistaminen ja kuvaaminen on todella tärkeääTarve oman osaamisen tunnistamiselle ja sitä kautta myös sen sanoittamiselle ja osoittamiselle oli haastateltavilla tyypillisesti syntynyt työpaikkailmoituksen tai muulla tavalla tunnistetun tarpeen pohjalta. Joissain tapauksissa oman osaamisen osoittaminen konkreettisella tavalla voi olla tärkeämpää kuin itse koulutus. Esimerkiksi tietojenkäsittelyä opiskellut alumni kertoi, että työnantajat haluavat nähdä oikeita työnäytteitä suoritetun tutkinnon sijaan.

Kaksi haastateltavaa oli työllistynyt aloille, jotka eivät vastaa suoraan omaa koulutusta. Toinen oli viivästyttänyt gradun palautusta kaksi vuotta tehden mm. vapaaehtoistyötä hankkiakseen kokemusta alalta, johon aikoi hakea töihin, pyrkien samalla luomaan kontakteja yrityksiin, joiden ajatteli hyödyttävän häntä työnhaussa tulevaisuudessa. Toinen tunnisti työpaikkailmoituksesta ominaisuuksia, jotka vastasivat hänen koulutuksensa aikana oppimiaan taitoja ja rohkaistui hakemaan paikkaa vaikka se ei suoranaisesti hänen koulutustaan vastannutkaan. Nämä esimerkit osoittavat sen, että opiskelijaa tulisi rohkaista kartoittamaan työskentelymahdollisuuksia myös oman alansa ulkopuolelta.

Kahdella haastateltavalla oli omaa kokemusta siitä, että työmarkkinoilta ei löytynyt suoraa kysyntää omalle osaamiselle. Toinen aloitti omassa koulutusohjelmassaan sen ensimmäisenä vuotena ja koki, että työmarkkinoilla ei ollut tietoisuutta tällaisesta koulutusohjelmasta eikä täten kysyntää hänen kaltaiselle osaajalle. Toinen koki, että hänen oli itse luotava oma työpaikka, koska hänen osaamiselleen ei ollut olemassa suoraa kysyntää työmarkkinoilla.

Alumnit

Female, Master’s in biotechnology, graduated 2018.

“

Helsingin yliopistossa suoritettu tutkinto on todella arvostettuRyhmähaastattelun aikana alumnien puheissa korostui vahvasti se, että Helsingin yliopistossa suoritettu tutkinto, erityisesti tohtorintutkinto, on todella arvostettu ja siellä tehty tutkimus on korkeatasoista, mikä auttaa luonnollisesti myös työllistymisessä. Yksi haastateltava vertasi Helsingin yliopistoa Harvardiin ja sanoi, että Harvardissa ei opeteta mitään erilaista verrattuna Helsingin yliopistoon.

Yksi koki, että tutkijan on tehtävä tutkimus todella hyvin että on jatkossa mahdollista työllistyä muualle kuin yliopistolle. Jos tekee tohtorin tutkinnon puolivillaisesti niin työllistymismahdollisuudet eivät ole kovin hyvät. Hänelle tämä tieto oli tullut toiselta hänen kanssaan samassa tutkimusryhmässä olleelta henkilöltä.

Yksi koki että voi mennä HY:n PhD tutkinnon kanssa mihin tahansa.

Yliopistotutkijoille myös maksetaan hyvää palkkaa verrattuna moniin muihin yliopistoihin, mutta toisaalta Suomi ei ole elinkustannuksin mitattuna niin kallis maa esimerkiksi verrattuna Sveitsi, Norja, joissa maksetaan tutkijoille vielä parempaa palkkaa.

Helsingin yliopisto myös tarjoaa luonnollisen ympäristön eri kulttuurien kohtaamiselle. Yksi haastateltava koki tämän olevan suurin hyöty, jonka hän on saanut yliopistolta. Monikulttuurisuutta ei hänen mukaansa tarvitse tuoda esille, vaan koska opiskelijoita on monelta alalta ja useasta eri kulttuurista, niin opiskelija ei voi välttyä eri kohtaamiselta.

Alumnit

Male, Doctoral program of biomedicine, graduated 2014.

“

Kielen ja kulttuurin tuntemuksella koettiin olevan suuri vaikutus työllistymiseenKielen ja kulttuurin tuntemuksen puutteen koettiin olevan suurena esteenä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiselle. Haastattelussa ehdotettiin, että yliopiston tulisi tarjota suomalaisen kulttuurin tuntemusta one-on-one. Ongelmana nähtiin se, että moni ymmärtää vasta opintojen loppuvaiheessa kuinka tärkeää kielen ja kulttuurin tuntemus olisi ollut eikä tätä painotettu tarpeeksi opintojen alkuvaiheessa. Yksi haastateltava oli toiminut opiskelijakoordinaattorina omassa yksikössään ja myös hänen näkemyksensä oli, että usealla kansainvälisellä opiskelijalla ei ollut tietoa suomen kielen tarpeesta ja siksi asiaan herättiin vasta liian myöhään. Yleisesti koettiin, että seinät nousee eteen vasta opintojen päätyttyä. Useissa tapauksissa ongelmana on käytännön työelämän tuntemisen puute.

Suomen kielen osaamattomuus voi olla esteenä työn saamiselle, vaikka loppujen lopuksi itse työssä ei tarvitsisikaan suomen kieltä. Osa koki, että suomen kielen osaamisen vaatiminen voi olla yhtenä tapana rajata hakijoita. Yhdellä oli kokemusta siitä, että on ainoa suomea puhumaton henkilö työpaikalla, mutta pärjää työssään ja työpaikalla aivan hyvin.

Kielen osaamattomuuden koettiin myös kaventavan sosiaalisia verkostoja. Haastateltavista kaikki olivat opiskelleet jonkin verran suomea: osa pakollisina suorituksina osana opintojaan, osa vapaaehtoisina opintoina. Kenenkään suomen kielen osaaminen ei kuitenkaan omasta mielestään ollut kummoinen. Todellisuudessa kuitenkin monet muut asiat menevät helposti kielen opettelun edelle ja useimmat haastateltavista puhuivatkin suomea ainoastaan rajatulle joukolle, kuten lapset tai toiset ulkomaalaiset.

Alumnit

Motivaation löytäminen kielen opiskelulle voi olla haastavaaKielen kulttuurin osaaminen koettiin tärkeäksi, mutta motivaatio oppimiselle vaihteli haastateltavien kesken. Yksi haastateltava oli suuntautunut opinnoissaan trooppisiin maihin ja hänellä oli ajatuksena myös työllistyä ko. Maihin, eikä kokenut tässä vaiheessa suomen kielen oppimiselle tarvetta. Mutta kun sai töitä Suomesta ja ymmärsi jäävänsä Suomeen, niin hänen ensimmäinen ajatuksensa oli aloittaa suomen kielen opinnot. Toisaalta osa koki, että motivaatio kielen opiskelulle tietäen, että ei ole ko. maassa enää kuuden kuukauden päästä, on helposti hyvin alhaalla.

Osa myös koki, että Suomessa pärjää hyvin englannin kielellä. Yksi kommentoi, että hänen suomen kielen osaamisensa ei tule koskaan olemaan niin hyvä kuin suomalaisten yleinen englannin kielen taso. Siksi hän välttelee suomen puhumista ja puhuu mieluummin englantia. Yksi nosti esimerkkinä Venäjän, jossa kaikki kommunikaatio on vain venäjäksi, joten sinne muuttava joutuu opettelemaan kielen pärjätäkseen arjessa.

Alumnit

Female, RCD: Religion, Conflict, and Dialogue under the faculty of Theology, graduated 2018.

“

Harjoittelu ja yritysvierailut ulkomailla voivat luoda mahdollisuuksia työllistyäYhdelle yritysvierailut ja sitä kautta suoritetut harjoittelut ulkomailla olivat suuri tekijä tulevaisuuden uran muotoutumisessa. Hän itse koki olevansa todella onnekas koska oli päässyt vierailuille ulkomaille ja koki että monet muut kansainväliset opiskelijat ovat jumissa Suomessa. Hän itse oli saanut kontakteja samalla ja uskoi, että löytäisi töitä jos haluaisi myöhemmin muuttaa ko. maihin. Hän teki myös gradun ollessaan Burkina Fasossa.

Kyseinen henkilö työskentelee tällä hetkellä suomalaisessa konsulttiyrityksessä ja kun hän kysyi omalta työnantajaltaan, että miksi juuri hänet valittiin kaikkien hakijoiden joukosta, vastaus oli, että matkustuskokemus oli erottava tekijä.

Kaikissa koulutusohjelmissa ei ole tarjolla ohjelmaa, joka suoraan mahdollistaisi harjoittelun tai yritysvierailut ulkomailla, joten paljon jää opiskelijan oman aktiivisuuden varaan.

Pari haastateltavaa koki, että opiskelijan omalle aktiivisuudelle ylipäätään annetaan liikaa paineita. Osa myös koki, että Helsingin yliopisto ei kannusta vaihtoehtoisille poluille. Yksi haastateltava oli kertonut osallistuvansa Slushiin vapaaehtoisena ja vastaanotto hänen omassa koulutusohjelmassa tähän oli, että “Aa, pöhinä”. Asenteen uusia innovaatioita kohtaan koettiin olevan vanhanaikainen.

Alumnit

Male, International Master’s Degree Programme in Forest Sciences and Business, graduated 2016.

“

Moni opiskelija tarvitsee tukea myös opiskeluiden ulkopuoliseen elämäänErityisesti kansainvälistä opiskelijaa stressaa opintojen lisäksi monet muutkin asiat, kuten asuminen ja oleskeluluvat. Parilla haastateltavalla oli kokemusta oleskeluluvan viivästymisestä, mikä osaltaan haittaa opintojen suorittamisessa.

Yhdellä oli huonoja kokemuksia asumisjärjestelyistä. Hän oli tullut Suomeen vaihto-oppilaana ja asunut vaihto-oppilasvuosiensa aikana omassa asunnossa, mutta aloittaessaan opiskelut yliopistossa hänelle oli tarjottu ainoastaan soluasuntoa. Hän koki erityisen stressaavana asumisen tuntemattomien henkilöiden kanssa, joita ei itse saanut valita, joten hän pyrki viettämään mahdollisimman paljon aikaa yliopistolla, jossa sai olla omassa rauhassa tai tuttujen ihmisten seurassa.

Yliopiston roolina voisi olla opiskelijoita ohjaava ja tukeva, jolloin varmistettaisiin, että kukaan ei jää ongelmien kanssa yksin, vaan saa tarvitsemaansa apua ja tukea omiin haasteisiinsa.

Alumnit

Suomeen jäämisen todennäköisyys ja syyt vaihtelivat haastateltavien välilläTulevaisuuden asuinpaikka ei ollut kaikilla haastateltavilla lukittuna. Yleisesti Suomesta pidettiin ja Helsinkiä pidettiin hyvänä paikkana asua mm. siksi, että se ei ole niin kallis kuin monet muut kaupungit. Yhdelle merkitsevä tekijä Suomeen jäämiseen oli perheen perustaminen tänne.

Monelle Suomeen muutto oli ensimmäinen pidempi ajanjakso ulkomailla, eikä heillä ollut vielä käsitystä siitä, että aikovatko he jäädä pysyvästi Suomeen. Yksi kommentoi suoraan, että hän aikoo muuttaa pois suomesta tohtorin tutkinnon jälkeen. Hänen mielestään maailma on kansainvälinen ja että muutkin ihmiset hänen lisäkseen eivät välttämättä halua pysyä aloillaan vaan haluavat kokemuksia myös muualta maailmasta.

Suomesta pois muuttamisen puolesta nostettiin mm.:

- Kielen osaamattomuus. Haastateltavat tosin ymmärsivät, että olisi pitänyt opetella kieltä jo opintojen aikana.

- Suomalaisen työkulttuurin tuntemus. Kokemuksen mukaan useat kansainväliset opiskelijat eivät tunne suomalaista työkulttuuria.

- Halu tutustua myös muihin maihin ja kulttuureihin.- Monelle työllistymisen esteet tulevat vastaan vasta valmistumisen jälkeen. Valmistumista

saatetaan myös lykätä, jos työpaikkaa ei vielä ole.

Alumnit

Male, Master’s Degree in Adult Education and Developmental Work Research , graduated 2017.

“

Juha SuomalainenDesign Researcher / Service [email protected]

Eva LähteenmäkiSenior UX / Service [email protected]

Kiitos!

Documents

University of Helsinki Helsingin Yliopisto · SISÄLLYS 1. Summary in English 2. Projektisuunnitelma, Project plan 3. Haastatteluiden tulokset Koulutusohjelmat, sidosryhmät Alumnit