qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmrtyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas

Uuden opsin 2016

aineet

1.8.2016

Porin Lyseon lukio

1

Sisällys5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus ......................................................................................................... 35.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä ................................................................................ 35.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä ................................................................. 125.4 Toinen kotimainen kieli ......................................................................................................... 195.4.1 Ruotsi ................................................................................................................................ 195.4.1.1 Ruotsi, A-oppimäärä ........................................................................................................ 225.4.1.2 Ruotsi, B1-oppimäärä ...................................................................................................... 245.5 Vieraat kielet ......................................................................................................................... 265.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä ................................................................................. 295.5.2 Vieraat kielet, A-oppimäärä ................................................................................................ 325.5.4 Vieraat kielet, B2-oppimäärä .............................................................................................. 345.5.5 Vieraat kielet, B3-oppimäärä .............................................................................................. 365.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä ....................................................... 385.5.11 Vieraat kielet, latina, B3-oppimäärä .................................................................................. 415.6 Matematiikka ........................................................................................................................ 435.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus ......................................................................... 445.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä ............................................................................................ 455.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä ........................................................................................... 525.7 Biologia ................................................................................................................................ 555.8 Maantiede ............................................................................................................................. 635.9 Fysiikka ................................................................................................................................ 685.10 Kemia.................................................................................................................................. 745.11 Filosofia .............................................................................................................................. 785.12 Psykologia ........................................................................................................................... 825.13 Historia ............................................................................................................................... 875.14 Yhteiskuntaoppi .................................................................................................................. 955.15 Uskonto ............................................................................................................................. 1005.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto ........................................................................................ 1025.15.2 Ortodoksinen uskonto ..................................................................................................... 1055.16 Elämänkatsomustieto ......................................................................................................... 1095.17 Terveystieto....................................................................................................................... 1145.18 Liikunta ............................................................................................................................. 1185.19 Musiikki ............................................................................................................................ 1215.20 Kuvataide .......................................................................................................................... 1255.21 Opinto-ohjaus .................................................................................................................... 1315.22 Teemaopinnot.................................................................................................................... 1355.24 Taiteiden väliset kurssit ..................................................................................................... 1385.25 Tietotekniikka ................................................................................................................... 1405.26 Kotitalous .......................................................................................................................... 1415.27 Käsityö .............................................................................................................................. 1425.28A Ilmaisutaito (Lyseo) ........................................................................................................ 1435.28B Ympäristötieteet (Lyseo) ................................................................................................. 1455.30 Liiketalouspainotteiset opinnot (Lyseo) ............................................................................. 1486 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI ............................................................................ 1526.1 Arvioinnin tavoitteet............................................................................................................ 1526.2 Kurssisuorituksen arviointi .................................................................................................. 1536.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät ............................................................................. 1536.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi .............................................................................................. 1546.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi ............................................................................. 155

2

6.2.4 Opinnoissa edistyminen .................................................................................................... 1556.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen ................................................ 1576.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi ......................................................................................... 1596.4 Lukion oppimäärän suoritus ................................................................................................ 1606.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot ................................................................................ 161Liite 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO ........................ 164LIITE 2 ................................................................................................................................... 174VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUN KOULUTUKSENYLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (942/2014) ..... 174

3

5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-,kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksensekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja javahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia oppimaan oppimisen taitoja javuorovaikutusosaamista. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekäkulttuurin tutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-, kulttuuri-, media- sekäkansalais- ja demokratiakasvatusta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisestija kirjallisesti eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Opetus tähtää sellaiseen kielen jakirjallisuuden tuntemukseen sekä kielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- jamediataitoihin, joita jatko-opinnot, työelämä ja yhteiskunnassa toimiminenedellyttävät. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit voivatkoostua sanoista, kuvista, äänistä, numeroista tai niiden yhdistelmistä tai muistasymbolijärjestelmistä. Opetus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseenkäsittelyyn, tulkintaan ja eettiseen pohdintaan.

Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuudenymmärtäminen, lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen jatulkitseminen eri näkökulmista. Kirjallisuus tarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisenajattelun, empatian ja identiteetin sekä eettisen ja esteettisen pohdinnan kehittymistä jakulttuuriperintöön tutustumista. Kirjallisuuden lukeminen monipuolistaa omaailmaisua.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus mahdollistaa omasta kielellisestä ja kulttuurisestataustasta lähtevän identiteetin rakentamisen moninaisessa ja medioituneessayhteiskunnassa. Tavoitteena on oppia arvostamaan monikielisyyttä, kulttuuristamonimuotoisuutta, kielellisiä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueetovat yhteydessä toisiinsa. Opiskelussa käytetään monipuolisia menetelmiä javaihtelevia opiskeluympäristöjä, kuten verkkoympäristöjä, kirjastoja jakulttuurilaitoksia, sekä opiskelijoille merkityksellisiä, elämyksellisiä ja oppimisen iloatuottavia tehtäviä. Tekstejä tuotetaan, tulkitaan ja jaetaan sekä yksin että yhdessä,myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Äidinkielen ja kirjallisuuden erioppimäärien opetuksessa tehdään yhteistyötä oppimäärien välillä ja muidenoppiaineiden kanssa.

5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomenkielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisenkirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetus syventää opiskelijan käsitystäkielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön

4

identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielenasema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomen enemmistökielenä jaopetuksen kielenä sekä saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä. Suomen kieli onsekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetuksessaohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannaltasekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintojakorkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen,puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisenkurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassavuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielenhallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muitatekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstienkirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.

Opetuksen tavoitteet

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelijasyventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- javuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen jatarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseensyventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta,mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitäsyventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntääja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista jakonteksteistamonipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioidaerilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihinliittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikastaymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielenmerkityksen ja hallitsee yleiskielen normitsyventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan,laajentaa yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaamaailmankuvaansa ja identiteettiäänosaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivantietolähteenymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikeinosaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimääränosa-alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin javuorovaikutukseennauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtääniiden historiallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

5

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistätavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaanopiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä.Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset jamahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi onmonipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiinohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realististakäsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänenmonilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti jatarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omiataitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksinakehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapojamonipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisestavuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönäsyventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajanalisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällötoman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijanatekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivattekstit ja niiden yhdistelmättekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön,rakenteen ja näkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuuntekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassatekstien moniäänisyysproosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien janovellien analyysitiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki,lähdeviittauksettekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessäkirjoittaminenryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa.

6

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavastaluonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksestamonipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurillaon yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuudenyhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävänoppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejäeritellessäänymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossaymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen jakielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksenoppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettujaasiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- jakirjoitustaitojaan.

Keskeiset sisällötkielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessakielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi,kielen metaforisuussuomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielennormit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus,kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuuskurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejäkirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulmanvalinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen,tyylin hionta, otsikointi ja viimeistelyinformatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteenantaminen ja vastaanottaminen

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja senkulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaankaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaalukemistaan reflektoidensyventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoistamonipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä jalähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansaoppii ymmärtämään kielen poeettista luonnettasyventää ryhmäviestintätaitojaan.

7

Keskeiset sisällötkaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuusmonitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessaja omissa teksteissäproosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien ja runojenanalyysimonimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin,elokuvan ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaakirjallisuuden pohjalta kirjoittaminentavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointiaryhmätaitojen näkökulmasta

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekävuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyyvaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja jataitoja.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaanosaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiäänoppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksiideologisista ja eettisistä lähtökohdistaosaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutustaja kulttuurista merkitystä.

Keskeiset sisällötvaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinotvaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinottekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedon-ja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnäneettisyyssananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikkikantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajejaargumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuuerittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa jakulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihinoppii erittelemään tekstien tyylipiirteitäkehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan

8

tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiäteoksia sekä teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.

Keskeiset sisällöttekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailmanilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissatyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmastasuomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksiakirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama,essee

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten jakertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisestanykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaanvuorovaikutusetiikasta.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihinsyventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissasyventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurienkeskeisenä ilmiönä sekä kerronnan ja ilmaisun keinoistatuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiäteoksia ja teemojaoppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällötajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstienmuuttuminen digitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteettimonimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit,elokuva, kuvatkertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussakulttuurissa, intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissanykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekäkielenhuoltoadialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa

9

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviätietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsäerilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- javuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteenpuheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä japuheyhteisöistäsyventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä jajännitteistäkehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa jaylläpitää vuorovaikutussuhteitakehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaantunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteenvaikuttavia tekijöitäoppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

Keskeiset sisällötvuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteetpuhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointikielellinen ja ei-kielellinen viestintäarjen vuorovaikutustilanteetesiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteetja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissäesiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelupuheviestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajojaaineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median jayhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessävarmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä jajohdonmukaista tekstiäkykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemojalöytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluuntuottamalla omaa tekstiä.

10

Keskeiset sisällötkirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteenperusteella sekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminentekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekäkielenhuoltoakirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstiensekä monimuotoisten tekstien pohjaltamediatekstien tuottamista ja analyysia

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioidaerilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelijaharjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisiatekstejäsyventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista jatekstilajeistavarmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaansyventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.

Keskeiset sisällöttekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja mediankäsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissafiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia erinäkökulmistatekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien,tietokirjojen ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

10. Starttikurssi (ÄI10)Tavoite: Kurssin tavoitteena on vahvistaa yläkoulussa opittuja äidinkielenperustaitoja.Sisältö: Kurssilla käydään läpi keskeisiä oikeakielisyyskäytänteitä sekä harjaannutaantulkitsevan ja päättelevän lukemisen taidoissa.Arviointi: Suoritusmerkintä

11. Tekstinhuolto (ÄI11)Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehtyä kielen ja tyylin ilmiöihin.Sisältö: Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville, ja se keskittyysekä opiskelijan omien tuotosten että muiden tekstien analysointiin oikeakielisyydenja tyyliopin näkökulmasta.Arviointi: Suoritusmerkintä

11

12. Neuvottelutaito ja kokoustekniikka (ÄI12)Tavoite: Syventää tietoja ja kehittää varmuutta neuvotteluihin ja kokouksiin.Sisältö: Aktiivinen osallistuminen tavallisena jäsenenä ja toimihenkilönä,päätöksenteon tunteminen ja asiakirjojen laatiminen.Arviointi: Suoritusmerkintä

13. Luova kirjoittaminen (ÄI13)Tavoite: Kurssilla perehdytään erilaisiin tekstilajeihin ja kirjoitustyyleihin.Sisältö: Kehitetään omaa tapaa kirjoittaa sekä rohkaistutaan taiteelliseen luovuuteensekä harjoitellaan monipuolisesti kirjallista ilmaisua. Voidaan tuottaa tekstilajejailmaisutaidon opiskelun tarpeisiin.Arviointi: Suoritusmerkintä

14. Kirjallisuusdiplomi (ÄI14)Tavoite: Kannustaa opiskelijaa kirjallisuuden harrastamiseen.Sisältö: Opiskelija valitsee kirjallisuusdiplomilistalta 20 teosta luettavaksi. Kirjojenherättämiä ajatuksia jaetaan opettajan ja muiden kurssilaisten kanssaverkkoympäristössä. Joistakin kirjoista laaditaan myös kirjallisuusesseitä jakirjallisuuskritiikkejä. Opettajan kanssa sovitaan, miten eri kirjat käsitellään. Kurssisuoritetaan omaan tahtiin lukion aikana.Arviointi: Suoritusmerkintä

15. Porin lukiolaisten lehtikurssi (ÄI15)Tavoite: Lehtikurssilla työskennellään toimituspalavereissa ja itsenäisesti . Lehdeneteen työskennellään lukujärjestyksen ulkopuolella. Toimitukseen hakeutuviltaedellytetään aitoa kiinnostusta lehtikirjoittamiseen, valmiutta hakea itsenäisestikiinnostavia jutunaiheita, rohkeutta haastatella ihmisiä ja ottaa selväähaasteellisistakin asioista.Sisältö: Lehden toimittaminen: juttujen kirjoittaminen, kuvittaminen ja taitto. Lisäksilehti voi toimittaa myös muuta mediasisältöä. Kurssin suorittaminen edellyttääosallistumista lehden tekoon kahden lukuvuoden aikana. Vaadittavaa työmäärääsaatetaan tarkentaa vuosittain, esimerkiksi vaatia tiettyä määrää kirjoitettuja juttuja.Arviointi: Suoritusmerkintä

16. Median maailma (ÄI16)Tavoite: Medialukutaidon ja mediataitojen kehittyminenSisältö: Mediaan ja mediaympäristöön liittyvät tehtävät, joista koostetaan portfolio.Arviointi: Suoritusmerkintä

17. Median lukiodiplomi (ÄI17)Tavoite: Medialukutaidon ja mediataitojen vahvistaminenSisältö: Työsuunnitelma, mediaelämäkerta, diplomityö ja esseeArviointi: OPH:n ohjeiden mukainen arviointi

18. Elokuva- ja teatterikurssi (ÄI18)Tavoite: Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille elämyksiä, herättää keskusteluasekä tarjota välineitä elokuvan ja teatterin analyysiin.

12

Sisältö: Kurssin aikana katsotaan elokuvia ja tehdään teatterivierailuja. Kokemuksistakeskustellaan ja koettua analysoidaan monipuolisesti. Kurssi tarjotaan joka toinenvuosi.Arviointi: Suoritusmerkintä

19. Ilmaisutaidon kurssi (ÄI19)Tavoite: Kurssin tavoitteena on tarjota mahdollisuus tutustua teatteri-ilmaisuun jateatterin tekemiseen niille opiskelijoille, jotka eivät ole valinneet teatteri-ilmaisunerillistä linjaa. Tavoitteena on hauskalla ja rentouttavalla tavalla lisätä opiskelijoidenesiintymisvarmuutta ja itsetuntoa sekä luoda yhteisöllisyyttä ja yhteistyötaitoja.Sisältö: Kurssilla tehdään erilaisia teatteri-ilmaisun harjoitteita, improvisoidaan jatehdään pienryhmäharjoitteita. Lisäksi tehdään teatterivierailuja.Arviointi: Suoritusmerkintä

5.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä

Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaaäidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimääränmukaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalletarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielen peruskielitaidossaan on puutteitajollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen kielen taito ei opettajienarvion mukaan anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppiisuomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinensuomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä jakirjallisuus -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muuallahankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sellainen suomen kielen taito jasuomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissa jatyöelämässä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisenakielenä -opetus vahvistaa opiskelijan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventääsuomen kielen moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurintuntemusta. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asemakansalliskielinä sekä suomen kielen asema ja velvoitteet Suomen enemmistökielenä japääasiallisena opetuksen kielenä. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon,kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille jayhteisöille. Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa.Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa.

Kielen ja vuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on merkityksellistä jatko-opintojen,työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Kursseilla toteutetaan oppimääränsisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli,tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihinsiten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa ja teksti-, puhe- javuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssinnäkökulmasta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen

13

merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomenkielen opintoja korkea-asteella.

Opetuksen tavoitteetSuomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää suomen kielen taitoaan sekä monipuolistaa teksti- javuorovaikutustaitojaan siten, että pystyy käyttämään niitä ajattelun, oppimisen,vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen välineenäosaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän jaopiskelun vuorovaikutustilanteissasyventää monilukutaitoaan siten, että kykenee tuottamaan, tulkitsemaan jaarvioimaan kriittisesti eri tieteenalojen tekstejä sekä kehittää taitoaan etsiä, valita,muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistähavaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaatietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista ja työnjaostavakiinnuttaa suomen kielen rakenteiden hallintaa ja tulee entistä tietoisemmaksisuomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verrattunaoppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaakielitaitoaan ja arvioimaan edistymistään, haluaa kehittää kielitaitoaan sekäitsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja osaa hyödyntää siinä erilaisia tapoja javälineitäsyventää kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemusta ja kehittää siten ajatteluaan,laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään sekärakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiäänosaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueillanauttii kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuuttaosaa pohtia monikielisyyttään, ymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielenmerkityksen, ja hänen käsityksensä kielen merkityksestä oppimisessa syvenee.

ArviointiJos opiskelijan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntäarvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestettyerillistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta vai ei taionko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseista.Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksitäysmääräisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kursseihin, ja niiltä saatuarvosana siirtyy suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssin arvosanaksi. Suomitoisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat suomen kielen ja kirjallisuudenkurssit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan.Tällöin pakollisten kurssien osalta voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosanaharkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

Arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiintavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja ettäopiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi,henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevatopiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuolisetnäytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinentyöskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista,osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla

14

opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajanaja tekstien tulkitsijana.Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21)Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänenmonilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti jatarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omiataitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissaviestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisesti suomen kielenkeskeisiä rakenteita.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoonkehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapojaoppii lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti ettäsuullisesti sekä monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta ja puhumisestavuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönäoppii ymmärtämään sanaston muodostumiskeinojavahvistaa suomen kielen perusrakenteiden hallintaa sekä oppii hahmottamaantekstejä rakenteellisina kokonaisuuksina ja lähestymään niitä analyyttisestisyventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyyasettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielenkäyttäjänäharjaantuu käyttämään ja soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhaussasekä ymmärtää tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen.

Keskeiset sisällötlukion opiskelukulttuuri ja suomen kielen opiskelutekniikka sekälukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajanaja lukijanatekstin käsite ja tekstilajit (kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja pohtivat tekstit) sekäerilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointiatekstikokonaisuuden rakentuminen, kirjoitusprosessi ja lukustrategiaterilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä kommunikointiin tarvittavaa sanastoayleiskielen ja puhekielen eroavaisuuksia, kielen rekisterit ja erilaiset kielimuodot,suomen kielen sananmuodostuskeinottiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki,lähdeviittauksetsuomen kielen keskeisten rakenteiden kertausvirke, lause, sanaluokat, verbi, predikaatti, aikamuodot, tapaluokat

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22)Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta javuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurinmerkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

15

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kieli- ja tekstitietoisuuttaanymmärtää suomen kielen rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaankirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaanymmärtää äidinkielen ja kielitaidon merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen jaidentiteetin rakentamisen välineenäymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossavahvistaa käsitystään suomalaisuudestaoppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti puhe- ja vuorovaikutustaitojaan,kehittää tiedon- ja tieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii laatimaan suunnitellunpuhe-esityksen.

Keskeiset sisällötkielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkityseri tekstilajien hallinnan syventäminenlauseen rakenne (subjekti, predikaatti, objekti, kongruenssi) ja lausetyypit sekäerilaisten lauseiden tehtävätsuomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinenja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyyssuomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuuskielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa rektio,lauseiden ja kappaleiden sidosteisuusaineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu,aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen javastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistelykuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoitteluainformatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinenesittäminen ja arviointi sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23)Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja senkulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaankaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti ja nauttimaankaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää taitoaan eritellä ja tulkita fiktiivisiä ja digitaalisia tekstejä sekä kuvia jaliikkuvaa kuvaaoppii vertailemaan suomalaisia ja oman kulttuurin tekstejäharjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejäymmärtää kielikuvien, vertausten, monitulkintaisten ilmausten sekä idiomienmerkityksen ja niiden kulttuurisidonnaisuudenoppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisestioppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta jamonitulkintaisuuttasyventää ryhmäviestintätietojaan ja -taitojaan.

16

Keskeiset sisällötyleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuuristakaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitäkielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessaproosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myösverkossasuomalaisen kirjallisuuden keskeinen teostavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointiaryhmätaitojen ja -ilmiöiden näkökulmastaviestien tulkitsemista ja tuottamistakielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit,konjunktiot

4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisestivaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen jaargumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää erilaisia suullisia, kirjallisia ja multimodaalisia asiatekstejä, erityisestimielipidetekstejä, syventää kriittistä lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstienvälittämiä arvojaoppii tunnistamaan, miten kielellä vaikutetaanosaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvanmuokkaajanaosaa muodostaa ja ilmaista mielipiteitään perustellensyventää kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojenmerkitystehtäviä ja rektioita.

Keskeiset sisällötkantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikkaasiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia, tiedon- ja tieteenalojen puhetavat janäkökulmat, esimerkiksi virallinen ja epävirallinen viestintä, käsitteellinen jakonkreettinen kielenkäyttö ja lukion eri oppiaineiden kielenkäyttötapojavaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinotargumentoinnin keinot ja retoriset keinot, huumori, vaikuttaminen arjenvuorovaikutussuhteissakaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajanaperustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisestiryhmäkeskustelutehtäviä sekä muita kommunikointiharjoituksiasananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudetnominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua, rektio

17

5. Teksti ja konteksti (S25)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelijaharjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii tarkastelemaan tekstejä niiden konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessamuihin teksteihin, muun muassa erityisalojen tekstitoppii erittelemään tekstien tyylipiirteitäpystyy itsenäiseen tekstin tuottamisen prosessiin ja kehittää omaa ilmaisutapaansaoppii valmistelemaan suullisen esityksen kirjallisuuden pohjalta yksin tairyhmässätuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaaarvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen jayksilöllisen identiteetin rakentajanaoppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaistenkontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmastavakiinnuttaa tieto- ja viestintäteknologista osaamistaan.

Keskeiset sisällöttyylin aineksien vaikutus tekstiinabstraktin ja konkreettisen kielenkäytön sekä yleiskielen ja puhekielen erottietokirjallisuus, etenkin essee, verkkotekstit ja multimodaaliset tekstilajiteläytyvää kirjoittamista ja kirjoittamista kirjallisuuden pohjaltakielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmastasuullinen esitys, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro, draama, paneeli, keskustelukielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26)Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelijasyventää tietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaanteksteillä ja tehtävillä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiinja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihinkulttuureihinperehtyy nykykulttuurin ilmiöihin ja ajankohtaisiin tekstilajeihintutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaaarvioida niiden merkitystäoppii soveltamaan tietoaan suomen kielen normeista omia tekstejä tuottaessaanoppii toimimaan sujuvasti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöttekstien ajankohtaiset lajit ja mediatekstitkertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot,tarinallistaminen)kielenhuollon kertausta, sanaston laajentamista ja vaikeita kielen rakenteitaluetun ymmärtämistä, tekstien selittämistä, kirjoitelmia

18

erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoitteluasuomalaista nykykirjallisuutta, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja,romaanikatkelmia sekä kokonaisteos

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (S27)Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviätietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissavuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojenmerkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää tietojaan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden luonteesta,ominaispiirteistä ja puheyhteisöstäharjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksitoimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissakehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa jaylläpitää vuorovaikutussuhteitakehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- jaryhmätaitojaanoppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessäoppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita.

Keskeiset sisällötvuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteetpuhuttujen tekstien erittely, tulkinta ja arviointisuomen puhekielen erityispiirteitä ja kielioppiaesiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteetja käytänteetesiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissaerilaiset asiointitilanteetpuheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista ja kansainvälistä puhekulttuuriakielen lausetason perusrakenteet, peruslauseen jäsenet ja suomen kielelleominaiset lausetyypitsananmuodostuskeinojen kertausta

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (S28)Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyyajankohtaiseen kulttuuriin, median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseenkeskusteluun eri tavoin.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessäharjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseenkielen tuottamiseensyventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan

19

kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaanajankohtaisia teemojalöytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluunvarmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin jayhdessä kirjoittamiseen.

Keskeiset sisällötkirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen, viimeistely ja palautteenantaminenkirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asia- ja asioimiskirjoittamistatekstin tuottamista erilaisista aineistoista ja luovaa kirjoittamistakirjoittamista materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin tekstilajin ja kielenhavainnointia, esimerkiksi tekstin kommentointiakielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaankielenhuollon kertaus: muun muassa sitaattivälimerkit, lähteiden lainaaminensuullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi paneeli, keskustelu, alustus,puheenvuoro

9. Lukutaitojen syventäminen (S29)Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioidaerilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisiatekstejäsyventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä ja tekstilajeistasyventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoistakehittää suomalaisen kirjallisuuden tuntemustaan.

Keskeiset sisällöterilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien sekä eri tiedon- ja tieteenalan tekstienlukemistakirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamistakielen käsitteet tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissatekstianalyysi, tekstin rakenne, tekstilajit, intertekstuaalisuusvapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetinrakentumisen kannalta tärkeä teoskirjailija- tai teosesittelykäännösharjoitus

5.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

5.4.1 RuotsiRuotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta jakielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielentaitoaan ja laajentamaan monikielistä kompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiätaitojaan. Ruotsin kielen opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillä

20

tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaanopiskelijoiden monilukutaitoa.Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia ruotsia ja käyttäätaitoaan rohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetusvahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoa toimia ruotsinkielisissä ympäristöissä sekäSuomessa että Ruotsissa kuin muuallakin, missä se on mahdollista. Kaikkeaopiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös erikielten välille sekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataanpohtimaan asenteiden ja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimiarakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseenvaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventää opiskelijoissamaailmankansalaisen taitoja.Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamallaitselleen sopivia tapoja oppia ruotsin kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistäsekä näkemään kielitaito myös työelämätaitona. Kielten opiskelussa jakielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa kannustamallaennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia jaopiskelijalähtöisiä menetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan jakäsittelemään tietoa ruotsin kielellä, mahdollisesti myös muilla pohjoismaisillakielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjenosana.Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaanosaksi lukio-opiskelun kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittäväätyöskentelyä. Opiskelijoille tarjotaan merkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastaviatehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muu oppiainerajat ylittävä opiskelukannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan jamonikielistä kompetenssiaan.Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoillatapahtuu eri tahdissa, mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista.

Ruotsin kielen opetuksen yhteiset tavoitteet

Ruotsin kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelijakehittyy ruotsin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessamaailmassa kansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissakohtaamisissa, joissa ruotsin kielen hyödyntäminen on mahdollistaymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenärohkaistuu hyödyntämään ruotsin kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikanavankentaa ruotsin kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoamyös kielirajat ylittäenkehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaakieltenopiskelustrategioitaymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavattoimintamahdollisuudetosaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmastaosaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän jakansainvälistymisen näkökulmista.

21

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskelemassaan oppimäärässä kehittyvänkielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaasuhteuttaa omaa osaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaaomia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

Oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa

Taito tulkitatekstejä

Taitotuottaatekstejä

A-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2B1-oppimäärä B1.1 B1.1 B1.1B3-oppimäärä A2.2 A2.2 A2.1Äidinkielenomainenoppimäärä

B2.2 B2.2 B2.2

ArviointiRuotsin kielessä arviointi perustuu ruotsin kielen yhteisten tavoitteiden sekäoppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaanhuomioon kurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat ruotsin kielenyhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisestipalautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautettaannetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa,kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimia kohdekielisissä ympäristöissä.Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseillavoidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinninvälineenä käytetään Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidonkuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijantaito kehittää kielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoavoidaan hyödyntää enenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- jatuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 jaäidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuuOpetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan jamuihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäenasteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukionpäättötodistuksen liitteenä.

22

Oppimäärän vaihtaminenOpiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintojapitkäjänteisesti. Oppimäärää vaihdettaessa ruotsin kielessä pidemmästä oppimäärästälyhyempään kursseja luetaan hyväksi seuraavasti:

Kurssit Äidinkielen-omainenoppimäärä

A-oppimäärä B1-oppimäärä

Kurssi 1 1 1Kurssi 2 2 2Kurssi 3 3 3Kurssi 4 4 4Kurssi 5 5Kurssi 6 6 5Kurssi 7 7 7Kurssi 8 8 6

Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimääränsyventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Josopiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistasontoteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijaltaedellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta.Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimääränsyventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

5.4.1.1 Ruotsi, A-oppimäärä

Opetuksen tavoitteetRuotsi kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoonB2.1 vuorovaikutuksen ja tulkinnan taidoissa sekä B1.2 tuottamisen taidoissa jaarvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssitPakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, omanosaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissavuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässämäärin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–6 painotetaankieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joistavoidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaaopetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisestisekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdellakursseittain.

23

1. Ruotsinkielinen maailmani (RUA1)Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista jakehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja.Asetetaan tavoitteita ruotsin kielen opiskelulle ja etsitään autenttisia ruotsinkielisiäkielenkäyttöympäristöjä sekä keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi.Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin, harrastuksiin,kiinnostuksen kohteisiin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (RUA2)Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaanerilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen pohjoismaisessakontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekäkäydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissatarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviäteemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille.

3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUA3)Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdääneri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta.Aihepiirinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, ruotsinkieliset mediat sekä luovatoiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4)Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaanaktiivista toimijuutta ruotsin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisistailmiöistä käytäviin keskusteluihin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnannäkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia,kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksiakansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus (RUA5)Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitojahakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaanjakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisiatulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista. Aihepiiritnousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6)Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisenapääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoaruotsin kielellä myös muualla kuin Suomessa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvätitsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia taloudenilmiöitä.

24

Valtakunnalliset syventävät kurssitKursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin.Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekäkerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroidamuihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus taikokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapa (RUA7)Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajientekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia taikantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojenkäsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänelämäntavan näkökulmista ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksenkohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUA8)Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltäja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaanvalmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimääränpakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoidentarpeiden mukaan.

5.4.1.2 Ruotsi, B1-oppimäärä

Opetuksen tavoitteet

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelijaosaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoonB1.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssitPakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, omanosaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissavuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässämäärin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–5 painotetaankieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joistavoidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaaopetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisestisekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdellakursseittain.

1. Minun ruotsini (RUB11)Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista jakehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja.Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisenosaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt jatulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen

25

liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiinkiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissaviestintätilanteissa.

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen janiistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisenakeskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoamuotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistäasioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkityshyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian jadigitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri ja mediat (RUB13)Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- jatuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihinpohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoriakiinnostavasta näkökulmasta.

4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14)Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovatkulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joitatarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta.

5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15)Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaanjatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella jatehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen jamuuhun kansainväliseen yhteistyöhön.Valtakunnalliset syventävät kurssitKursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin.Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekäkerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroidamuihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus taikokonaisuus.

6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16)Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltäja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaanvalmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimääränpakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoidentarpeiden mukaan.

7. Kestävä elämätapa (RUB17)Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajientekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia taikantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojenkäsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän

26

elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksenkohteet.

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

8. Ruotsin lukio-opintoihin valmistava kurssi (RUB18)Tavoite: kerrata ja oppia ruotsin perusasiat.Sisältö: Kerrataan ruotsin perusasiat. Kurssi soveltuu lähinnä niille, joilla on ollutvaikeuksia ruotsin opiskelussa, mutta soveltuu myös muussa vaiheessakertauskurssiksi. On toivottavaa, että kurssi suoritetaan opintojen alkuvaiheessa,mieluiten jo ennen 1. kurssia.Arviointi: Suoritusmerkintä.

9. Ruotsin yo-valmennuskurssi (RUB19)Tavoite: opiskelijan menestyminen ylioppilaskirjoituksissa.Sisältö: valmentaa opiskelijoita ylioppilaskokeen eri tehtävätyypeissä.Arviointi: Suoritusmerkintä.

10. Ruotsin kirjoituskurssi (RUB110)Tavoite: vahvistetaan ilmaisuvalmiutta ja sujuvuutta kirjallisissa tuotoksissa, lisäksikartutetaan sanastoa. Harjoitellaan erilaisia tekstin tuottamiseen liittyviä tehtäviäpainottaen yo-kokeen tehtävämuotoja. Perusrakenteita kerrataan opiskelijoidentarpeen mukaan.Arviointi: Suoritusmerkintä

11. Ruotsin sanasto- ja tekstikurssi (RUB111) AIKUISLUKIOTavoite ja sisältö: Laajennetaan sanavarastoa, kerrataan pakollisten kurssienkielioppia ja vahvistetaan kuullun ymmärtämistä sekä kirjallista tuottamista. Sopiisuoritettavaksi viidennen pakollisen kurssin jälkeen.Arviointi: Suoritusmerkintä.

12. Ruotsin kuuntelukurssi (RUB112) AIKUISLUKIOTavoite ja sisältö: Kurssilla tutustutaan erilaisiin kuullun ymmärtämisentehtävätyyppeihin ja harjoitellaan niitä. Kerrataan kuullun ymmärtämisen tekniikoitaja laajennetaan sanavarastoa. Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi ensimmäisenopiskeluvuoden aikana.Arviointi: Suoritusmerkintä.

5.5 VIERAAT KIELET

Kieltenopetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuudenkehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään eri kielten taitoaan ja laajentamaanmonikielistä kompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Kieltenopetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttuaettä kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttääniitä rohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaaopiskelijoiden halua ja taitoa toimia kulttuurisesti, kansainvälisesti ja kielellisestimoninaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa

27

hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekäopiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteidenja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä.Opetus antaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessämaailmassa ja syventää opiskelijoiden maailmankansalaisen taitoja.Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamallaitselleen sopivia tapoja oppia kieliä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekänäkemään kielitaito myös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissavahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla ennakkoluulottomuuteen jakäsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia jaopiskelijalähtöisiä menetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan jakäsittelemään tietoa osaamillaan kielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetäänluontevasti opiskeluympäristöjen osana.Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaanosaksi lukio-opiskelun kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittäväätyöskentelyä. Opiskelijoille tarjotaan merkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastaviatehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muu oppiainerajat ylittävä opiskelukannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan jamonikielistä kompetenssiaan.Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoillatapahtuu eri tahdissa, mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista.

Vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet

Vieraiden kielten eri oppimäärien opetuksen yhteisenä tavoitteena on, että opiskelijarohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikanavankentaa kohdekielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoamyös kielirajat ylittäenkehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaakieltenopiskelustrategioitaymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavattoimintamahdollisuudetosaa arvioida omaa osaamistaan sekä suunnitella kieliopintojaan tulevaisuudentarpeitaan varten jatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri kielissä tai oppimäärissä kehittyvänkielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaasuhteuttaa omaa osaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaaomia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

Kieli jaoppimäärä

Taito toimiavuorovaikutuksessa

Taito tulkita tekstejä Taito tuottaatekstejä

Englanti A B2.1 B2.1 B2.1Muut kielet A B1.2 B1.2 B1.2Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2Muut kielet B1 B1.1 B1.1 B1.1Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1

28

Muut kielet B2 A2.2 A2.2 A2.2Englanti B3 B1.1 B1.1 A2.2Aasian jaAfrikan kieletB3

A2.1 A2.1 (puhuttu teksti)A1.3 (kirjoitettuteksti)

A2.1 (puhuttuteksti)A1.3 (kirjoitettuteksti)

Muut kielet B3 A2.1 A2.1 A2.1

ArviointiVieraissa kielissä arviointi perustuu vieraiden kielten yhteisten tavoitteiden sekä kieli-ja oppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssillaotetaan huomioon kurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvatvieraiden kielten yhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaanmonipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa.Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissatavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimia kohdekielisissäympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikillakursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinninvälineenä käytetään soveltuvin osin Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaakehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossapainottuu opiskelijan taito kehittää kielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessäkielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntää enenevästi opiskelijan vuorovaikutus-,tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidonkokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaannumeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koearvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaanerillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenäOppimäärän vaihtaminenOpiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintojapitkäjänteisesti. Oppimäärää vaihdettaessa vieraassa kielessä pidemmästäoppimäärästä lyhyempään kursseja luetaan hyväksi latinan kieltä lukuun ottamattaseuraavasti:

Kurssit A-oppimäärä B1-oppimäärä B2-oppimäärä B3-oppimäärä

Kurssi 1 1 1 3Kurssi 2 2 3 5Kurssi 3 3 4 6Kurssi 4 4 2 4Kurssi 6 5 5 7Kurssi 7 7 6 8Kurssi 8 6

Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimääränsyventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Josopiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason

29

toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijaltaedellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta.Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimääränsyventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

KurssitVieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärientasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskankielen B3-oppimäärän kurssia numero 2. Vieraista kielistä käytetään seuraaviakoodeja:EN = englannin kieliLA = latinan kieliRA = ranskan kieliSM = saamen kieliSA = saksan kieliVE = venäjän kieliIA = italian kieliEA = espanjan kieliPO = portugalin kieliKI = kiinan kieliJP = japanin kieliKX = muu kieli

5.5.1 Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä

Opetuksen tavoitteetEnglannin kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kehittyy englannin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessamaailmassa niin paikallisissa, kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissayhteisöissäymmärtää englannin kielen merkityksen ja roolin kansainvälisen kommunikaationkielenäosaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmastaosaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän jakansainvälistymisen näkökulmistasaa kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta,tulkitsemisesta ja käsittelystäosaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoonB2.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssitPakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, omanosaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissavuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässämäärin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–6 painotetaankieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joistavoidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa

30

opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisestisekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdellakursseittain.

1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1)Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista jakehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja,asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisenosaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta,englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuuristaosaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin jakielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (ENA2)Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaanerilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myöskansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana jatoista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitäsekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitelläänihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistahyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystävuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3)Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdääneri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta.Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luovatoiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaanaktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisistailmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kutenihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5)Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitojahakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaanjakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisiatulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekäenglannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiiritnousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6)Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisenapääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoamyös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät

31

itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia taloudenilmiöitä.

Valtakunnalliset syventävät kurssitKursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää englannin kieltä eri tarkoituksiin.Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekäkerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroidamuihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen tai suullinen englanninkielinen osuus taikokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapa (ENA7)Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eritekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia,ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollistenkurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti jakulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8)Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltäja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaanvalmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimääränpakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoidentarpeiden mukaan.

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

9. Englannin lukio-opintoihin valmentava kurssi (ENA9)Kurssilla kerrataan englannin kielen peruskielioppia, kerrataan ja laajennetaansanavarastoa tekstien avulla, harjoitellaan kuuntelua ja kirjoittamista eli kurssi luopohjaa englannin kielen lukio-opintoihin. Kurssilla tutustutaan myös kielenopiskeluntekniikoihin.Arviointi: suoritusmerkintä

10. Englannin kielioppikurssi (ENA10)Kurssilla vahvistetaan keskeisen kieliopin hallintaa sekä kerrataan kieliopinperusrakenteita ja syvennetään aiemmin opittua.Arviointi: suoritusmerkintä

11. Yo-valmennuskurssi (ENA11)Kurssilla parannetaan valmiuksia osallistua englannin yo-kirjoituksiin. Harjoitellaanyo-kokeen tehtävätyyppejä, kerrataan keskeistä kielioppia ja vahvistetaansanavarastoa.Arviointi: suoritusmerkintä

12. Englannin sanastoa ja kirjallista viestintää (ENA 12) AIKUISLUKIOKurssilla kerrataan ja vahvistetaan englannin kielen eri aihepiireihin liittyvää sanastoa.Sanastoa harjoitellaan käymällä läpi tekstejä ja teemasanastoja sekä tekemällä tehtäviäsekä suullisesti että kirjallisesti. Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti tekstien

32

kirjoittamista englannin kielellä.Kurssi sopii ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille sekä lyhyen englanninkirjoittajille.Arviointi: suoritusmerkintä

13. Englannin kuuntelukurssi (ENA13)Kurssilla tutustutaan erilaisiin kuullun ymmärtämisen tehtävätyyppeihin jaharjoitellaan niitä. Kerrataan kuullun ymmärtämisen tekniikoita ja laajennetaansanavarastoa.Arviointi: suoritusmerkintä

14. Englannin kirjoittamiskurssi (ENA14)Kurssin tavoitteena on parantaa opiskelijan kirjallisia valmiuksia. Harjoitellaanainekirjoitusta sekä muita kirjoitustehtäviä.Arviointi: suoritusmerkintä

15. Debating (ENA15)Kurssilla opetellaan toimimaan muodollisessa englanninkielisissä väittelyssä.Opetellaan lähestymään väittelyn aiheita monesta eri näkökulmasta sekäperustelemaan ja puolustamaan muodostettua näkökantaa englanniksi. Harjoitellaanargumenttien rakentamista ja niihin vastaamista. Harjoitellaan muodollisissaväittelytilanteissa toimimista ja väittelykilpailun taktiikkaa. Mahdollisuus osallistuaväittelykilpailuun paikallisella tai kansallisella tasolla. Kurssilla annetaan tietoa myöskansainvälisestä väittelytoiminnasta.Arviointi: suoritusmerkintä

16. Business English (ENA16)Kurssilla harjoitellaan talouselämän englannin sanastoa ja erityyppisten talousalantekstien ja muiden aineistojen ymmärtämistä ja tuottamista. Kurssilla harjoitellaantyöelämän eri tilanteissa toimimista englanniksi. Kurssin aineisto on vain sähköisessämuodossa ja edellyttää työskentelyä tietokoneella.Arviointi: suoritusmerkintä

5.5.2 Vieraat kielet, A-oppimäärä

Opetuksen tavoitteetVieraan kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessamaailmassa niin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissäosaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoonB1.2 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssitPakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, omanosaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissavuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässämäärin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–6 painotetaankieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.

33

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joistavoidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaaopetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisestisekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdellakursseittain.

1. Kieli ja maailmaniKurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista jakehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja.Asetetaan tavoitteita kohdekielen opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisenosaamisen kehittämiseksi sekä autenttisia kohdekielisiä kielenkäyttöympäristöjä.Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoa välineenäkasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuorenelämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissaKurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaanerilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myöskansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana jatoista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitäsekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitelläänihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistahyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksiavuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitäKurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eritekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta.Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, kohdekieliset mediat sekä luovatoiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaKurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaanaktiivista toimijuutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistäkäytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kutenihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

5. Tiede ja tulevaisuusKurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitojahakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaanjakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisiatulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Aihepiiritnousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentuloKurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisenapääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa

34

myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvätitsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia taloudenilmiöitä.

Valtakunnalliset syventävät kurssitKursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää opiskeltavaa kieltä eri tarkoituksiin.Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekäkerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroidamuihin opintoihin liittyvä laajahko kirjallinen tai suullinen kohdekielinen osuus taikokonaisuus.

7. Kestävä elämäntapaKurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajientekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia taikantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojenkäsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänelämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksenkohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuenKurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltäja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaanvalmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimääränpakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoidentarpeiden mukaan.

5.5.4 Vieraat kielet, B2-oppimäärä

Opetuksen tavoitteetVieraan kielen B2-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksikehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessamaailmassa niin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissäosaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoonA2.2 (muut kielet) tai B1.1 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistäsekä kehittää taitojaan edelleen.

Valtakunnalliset syventävät kurssitEnsimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienetkirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisenviestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleenkaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia.Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaistenaiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemälläkirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseillatutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa erikursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivienaihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetäänhuomiota alusta pitäen.

35

1. Elämän tärkeitä asioitaKurssilla pohditaan opiskeltavan kielen merkitystä omassa elämässä nyt jatulevaisuudessa. Kartoitetaan opiskelijan opiskeltavan kielen osaamista, analysoidaanja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle jaetsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Monipuolistetaanvuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvätnuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

2. Monenlaista elämääKurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiinvuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssinaihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa jaulkomailla.

3. Hyvinvointi ja huolenpitoKurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoamuotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistäasioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiinliittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista.Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille.

4. Kulttuuri ja mediatKurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueentai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavastanäkökulmasta.

5. Opiskelu, työ ja tulevaisuusKurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiiritliittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin.

6. Yhteinen maapallommeKurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoidentarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseenyhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekäkestävästä elämäntavasta.

7. Kansainvälinen toimintaKurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystätutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön taityöelämään tarvittaessa etäyhteyksiä hyödyntäen. Kielelliset tavoitteet määrittyvättoiminnan perusteella. Mahdollisesta osallistumisesta kansainväliseen toimintaanopiskelijat raportoivat yhdessä sovittavalla tavalla.

36

8. Viesti puhuen ja kirjoittaenKurssilla vankennetaan tuottamistaitoja, joita tarvitaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan erilaisten tekstilajien tuottamista ja tulkintaa.Kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoidentarpeiden mukaan.

5.5.5 Vieraat kielet, B3-oppimäärä

Opetuksen tavoitteetVieraan kielen B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksikehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessamaailmassa niin kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissäosaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoonA2.1 (muut kielet) tai B1.1/A2.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensakehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Valtakunnalliset syventävät kurssitEnsimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienetkirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisenviestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleenkaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia.Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaistenaiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemälläkirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseillatutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa erikursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivienaihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetäänhuomiota alusta pitäen.

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleenKurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uudenkielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaanvuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioitasekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.

2. Matkalla maailmassaKurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisenkohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisääkompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.

3. Elämän tärkeitä asioitaKurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit jatilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin,kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

37

4. Monenlaista elämääKurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiinvuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssinaihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa jaulkomailla.

5. Hyvinvointi ja huolenpitoKurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoamuotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistäasioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiinliittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista.Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediatKurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueentai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavastanäkökulmasta.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuusKurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiiritliittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallommeKurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoidentarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseenyhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekäkestävästä elämäntavasta.

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

Venäjän kieli (B3 oppimäärä)

9. Aakkoskurssi (VEB39)Aakkoskurssi on suoritettava ennen muita venäjän kielen opintoja, jos ei jo hallitsekyrillistä kirjaimistoa ja ääntämistä.Tavoite: Kurssilla opetellaan kyrilliset kirjaimet, harjoitellaan venäjän kielenääntämistä ja intonaatiota, opetellaan muutamia perusfraaseja ja sanoja sekäperehdytään venäläiseen tapakulttuuriin ja maantuntemukseen. Kurssilla tutustutaanmyös kyrilliseen näppäimistöön ja harjoitellaan kirjoittamaan venäjää tietokoneella.Sisältö: Ääntämis- ja kirjoitusharjoituksia, sanojen tunnistamisharjoituksia sekä pieniädialogeja. Maantuntemusta ja tapakulttuuria.Arviointi: suoritusmerkintä

38

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa taiarabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Opetuksen tavoitteetEuroopan ulkopuolisten kielten B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on,että opiskelija

kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksikehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessamaailmassalöytää kiinnostavia kohdekielisiä ympäristöjäosaa ottaa viestinnässään huomioon keskeisiä kulttuurisia konventioitamuodostaa käsityksen kohdekielen eurooppalaisista kielistä poikkeavistaerityispiirteistä sekä kehittyy kohdekielen kirjoitusmerkistön hallinnassaosaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoonA2.1 vuorovaikutuksen, puhutun tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen taidoissasekä A1.3 kirjoitetun tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen taidoissa ja arvioidaomien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Valtakunnalliset syventävät kurssitEnsimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienetkirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisenviestinnän osuus kasvaa vähitellen, ja opiskelijoita ohjataan käyttämään tarvittaviaapuvälineitä luetun ymmärtämisessä ja tekstin tuottamisessa. Suullista viestintääharjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisenviestinnän perusvalmiuksia.

Kursseilla käsitellään runsaasti teemoja, jotka tukevat kohdekielen kulttuuriin,maantieteeseen, historiaan ja yhteiskuntiin liittyvää osaamista. Tämä mahdollistaaluontevan integroinnin eri oppiaineisiin. Kursseille varataan tilaa opiskelijoiden esillenostamien, yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn.

Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta,elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Rakenteita opetellaan jaharjoitellaan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämis- jakuullunymmärtämistottumusten vakiinnuttamiseen varataan tarvittaessa aikaa kaikillakursseilla.

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleenTutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielensuhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaanvuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioitasekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmaisuja. Tutustutaan vähitellenkirjoitusmerkkeihin ja harjoitellaan niiden tunnistamista ja lukemista.

2. Matkalla maailmassaKurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa jatavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää viestintästrategioiden ja erilaistenkompensaatiokeinojen käyttöä. Tutustutaan myös joihinkin sosiaalisen kohtaamisen

39

ei-kielellisiin piirteisiin. Harjoitellaan kirjoittamaan lisää (yksinkertaistettuja)merkkejä ja suppeita viestejä. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan siihen, kuinkakieltä kirjoitetaan tietokoneella.

3. Elämän tärkeitä asioitaKurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Käsitelläänaihepiirejä ja tilanteita, jotka liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiinja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.Harjoitellaan lukemaan yhä enemmän yleisimpiä kirjoitusmerkkejä. Opetellaankäyttämään kirjoitusmerkkisanakirjoja. Harjoitellaan yksinkertaistettujenkirjoitusmerkkien kirjoittamista ja omien lyhyiden kirjoitusmerkeillä kirjoitettujentekstien tuottamista turvautuen tarpeen mukaan tieto- ja viestintäteknologiaan.

4. KulttuurikohtaamisiaKurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien eroavuuksiin. Aihepiiritkäsittelevät viestintää erilaisissa kohtaamistilanteissa Suomessa ja ulkomailla.Kirjoitusmerkkien käyttöä lisätään vähitellen. Hyödynnetään sekä perinteisiä ettäsähköisiä sanakirjoja ja sanastoja tekstien kirjoittamisessa ja lukemisessa.

5. Hyvinvointi ja huolenpitoKurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoamuotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistäasioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiinliittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista.Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediatKurssilla painotetaan luetunymmärtämis- ja kuullunymmärtämisstrategoidenharjoittelua. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai -alueiden kulttuuri-ilmiöihin jamedioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. Jatketaankirjoitusmerkeillä kirjoitettujen omien tekstien tuottamista sekä käsin kirjoittaen ettätieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuusKurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiiritliittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallommeKurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoidentarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseenyhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekäkestävästä elämäntavasta.

Japanin kieli (B3-oppimäärä)1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (JPB31)Tutustutaan japanin kielen asemaan maailmassa ja hahmotellaan sen suhdettaaiemmin opiskeltuihin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä

40

tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiäkohteliaisuuteen liittyviä ilmaisuja. Tutustutaan vähitellen kirjoitusmerkkeihin jaharjoitellaan niiden tunnistamista ja lukemista.Arviointi: numeroarviointi

2. Matkalla maailmassa (JPB32)Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa jatavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää viestintästrategioiden ja erilaistenkompensaatiokeinojen käyttöä. Tutustutaan myös joihinkin sosiaalisen kohtaamisenei-kielellisiin piirteisiin. Harjoitellaan kirjoittamaan lisää merkkejä ja suppeitaviestejä. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan siihen, kuinka kieltä kirjoitetaantietokoneella.Arviointi: numeroarviointi

3. Elämän tärkeitä asioita (JPB33)Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Käsitelläänaihepiirejä ja tilanteita, jotka liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiinja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.Harjoitellaan lukemaan yhä enemmän yleisimpiä kirjoitusmerkkejä. Opetellaankäyttämään kirjoitusmerkkisanakirjoja. Harjoitellaan yksinkertaistettujenkirjoitusmerkkien kirjoittamista ja omien lyhyiden kirjoitusmerkeillä kirjoitettujentekstien tuottamista turvautuen tarpeen mukaan tieto- ja viestintäteknologiaan.Arviointi: numeroarviointi

4. Kulttuurikohtaamisia (JPB34)Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien eroavuuksiin. Aihepiiritkäsittelevät viestintää erilaisissa kohtaamistilanteissa Suomessa ja Japanissa.Kirjoitusmerkkien käyttöä lisätään vähitellen. Hyödynnetään sekä perinteisiä ettäsähköisiä sanakirjoja ja sanastoja tekstien kirjoittamisessa ja lukemisessa.Arviointi: numeroarviointi

5. Hyvinvointi ja huolenpito (JPB35)Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toistakuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoamuotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistäasioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiinliittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista.Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukseen jahyvinvointiin.Arviointi: numeroarviointi

6. Kulttuuri ja mediat (JPB36)Kurssilla painotetaan luetunymmärtämis- ja kuullunymmärtämisstrategoidenharjoittelua. Tutustutaan japanin kielialueen kulttuuri-ilmiöihin ja medioihinajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. Jatketaan kirjoitusmerkeilläkirjoitettujen omien tekstien tuottamista sekä käsin kirjoittaen että tieto- javiestintäteknologiaa hyödyntäen.Arviointi: numeroarviointi

41

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (JPB37)Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiiritliittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin.Arviointi: numeroarviointi

8. Yhteinen maapallomme (JPB38)Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoidentarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseenyhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekäkestävästä elämäntavasta.Arviointi: numeroarviointi

Kiinan kieli (B3 oppimäärä)Kurssikokonaisuus perustuu opettajien tuottamaan kiinankieliseen materiaaliin, jokatukee sekä sanaston, kieliopin, että kirjoitusjärjestelmän oppimista. Pääpaino tuleeolemaan jokapäiväisessä kanssakäymisessä tarvittavan kielitaidon kehittämisessä.Kulttuurin osalta oppilaille esitellään teksteissä esiin tulevia jokapäiväisen elämänerityispiirteitä (esim. vuodenaikojen vaihtelun merkitys) käyttäen apunaoheismateriaalia (esim. sanoma- ja aikakausilehdet, musiikki, elokuvat, ym.harrastuksiin liittyvä materiaali).

1. Kiinan kieli ja kulttuuri I (KI01)Lyhyt katsaus Kiinan kulttuuriin ja historiaan. Kiinan kielen ääntäminen. Kiinalaisetaakkoset ja merkkirakenne. Veto-järjestys, kirjoittaminen. Arkipäivän fraaseja:tervehdyksiä, helppoja kysymyksiä (kuinka voit, minne olet menossa, mitä kello onjne.), sukulaisuutta ja perheenjäseniä merkitseviä sanoja.Arviointi: Oppilaiden edistymistä arvioidaan tuntiosaamisella. Opiskelun edistyessäjärjestetään myös pienimuotoisia testejä.Arviointi: suoritusmerkintä

2. Kiinan kieli ja kulttuuri II (KI02)Ensimmäisen kurssin asioiden syventämistä.Arviointi: Oppilaiden edistymistä arvioidaan tuntiosaamisella. Opiskelun edistyessäjärjestetään myös pienimuotoisia testejä.Arviointi: suoritusmerkintä

5.5.11 Vieraat kielet, latina, B3-oppimäärä

Opetuksen tavoitteetLatinan kielen B3-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksiymmärtää latinan kielen merkityksen erityisesti luonnontieteissäymmärtää latinan kielen vaikutuksen eurooppalaisten kielten kehitykseenoppii tuntemaan kreikkalais-roomalaisen maailman historiaa, kulttuuria jamytologiaa ja tekee huomioita niiden vaikutuksesta eurooppalaiseen jasuomalaiseen kulttuuriin

42

osaa harjoitellun perussanaston ja keskeisiä rakenteitaymmärtää apuvälineitä käyttäen helppoa autenttista tekstiä, osaa poimia yksittäisiätietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden perusteella

ArviointiOpiskelijan osaamista arvioidaan latinan kielen erityisten tavoitteiden mukaan sekäsoveltuvin osin vieraiden kielten yhteisten tavoitteiden mukaan. Kehittyvänkielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntää ottaen huomioon latinan kielenerityispiirteet ja käyttöalueen rajallisuus. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisestipalautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Huomiotakiinnitetään opiskelijan edistymiseen kielitaidon eri osa-alueilla. Opiskelijoitaohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaanhyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Valtakunnalliset syventävät kurssitB3-oppimäärässä opiskellaan keskeinen muoto-oppi sekä pääpiirteitä sijamuotojen,aikamuotojen ja modusten käytöstä ja lauseenvastikkeista. Hyvienääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.Kaikilla kursseilla opiskelijoita ohjataan vertaamaan antiikin ajan erilaisia ilmiöitänykyajan vastaaviin sekä tekemään huomioita kreikkalais-roomalaisen kulttuurinvaikutuksista nykyisiin kulttuureihin ja latinan vaikutuksesta nykykieliin.

Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaistenaiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemälläkirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Oppiainerajatylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla.

1. Ikkunat auki antiikkiinAntiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä lähestytään nykyajan näkökulmasta.Perehdytään latinan kielen vaiheisiin.

2. Antiikin elämääTutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään sekä työntekoon antiikin aikaisessakaupungissa.

3. Tietoa, taitoa ja taruperintöäTutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roomalaisnuorten kasvatukseen jakoulunkäyntiin sekä antiikin kreikkalais-roomalaiseen tarustoon.

4. Rooman historian vaiheitaTutustutaan pääpiirteittäin Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin,Rooman historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi.

5. Merkittäviä roomalaisiaTutustutaan joihinkin Rooman historian kannalta merkittäviin henkilöihin.

6. KulttuuriperintömmeTutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystäkulttuuriperinnössämme.

43

7. Viestejä menneisyydestäTarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta.Tutkitaan, mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elämästä ja suhtautumisesta elämäneri ilmiöihin.

8. Latinaa kautta vuosisatojenTutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, mitenlatinaa on käytetty eri aikoina myöhäisantiikista meidän päiviimme asti.

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

9. Latina ja mytologia (LAB39)Tavoite: Tutustutaan antiikin myytteihin ja taruihin, esimerkiksi mistä ovat planeetatja kuukaudet saaneet nimensä, kuka oli Narkissos, mistä Eurooppa-nimi on syntynytsekä latinan kieleen.Sisältö: Oppimateriaalina ovat mm. lentävät lauseet. Non scholae sed vitae discimus.Kurssi ei edellytä aiempia latinan opintoja.Arviointi: suoritusmerkintä

5.6 MATEMATIIKKA

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntääja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muunmuassa tieteissä, teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa jaturvallisuudessa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelijamatemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin,opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittäälaskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.

Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihinliittyvistä ongelmista. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijattyöskentelevät yksin ja yhdessä. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävätopiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekäperustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattistenkäsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiinkokonaisuuksiin. Opiskelijaa rohkaistaan myös käyttämään ajattelua tukevia kuvia,piirroksia ja välineitä sekä tuetaan opiskelijan taitoa siirtyä toisesta matemaattisentiedon esitysmuodosta toiseen.

Opiskelijaa kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin.Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisestikäytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen,mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihinkannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.

Opiskelija harjaannutetaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matematiikan oppimisenja tutkimisen sekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Matematiikan opiskelussahyödynnetään muun muassa dynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen

44

laskennan ohjelmistoja, tilasto-ohjelmistoja, taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekämahdollisuuksien mukaan digitaalisia tiedonlähteitä. Tärkeää on myös arvioidaapuvälineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta. Edellä mainituista apuvälineistäkäytetään jatkossa nimitystä tekniset apuvälineet.

ArviointiMonipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijanmatemaattisen ajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään javahvistetaan opiskelumotivaatiota. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämäänmatematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekä pitkäjänteisen työskentelyn taitoja.Sillä autetaan opiskelijaa kehittämään matemaattisten ratkaisujen esittämistä, tuetaanhäntä käsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työn arvioimiseen.Onnistunut palaute auttaa opiskelijaa huomaamaan vahvuutensa sekä sen, mitä jamiten tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien ja teknistenapuvälineiden valintaan ja käyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseenperustelemiseen.

Oppimäärän vaihtaminenMatematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksiseuraavasti: MAA2 MAB2, MAA3 MAB3, MAA6 MAB7 ja MAA8 MAB4 ja MAA10 MAB5. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat ollalyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kurssejaopetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tuleejärjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessälyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, jatässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta.Tällöin kyseiset kurssit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimääränpaikallisiksi syventäviksi tai paikallisiksi soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassapäätettävällä tavalla.

5.6.1 Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijankiinnostus matematiikkaa kohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikanmoninaiseen merkitykseen ihmiselle ja yhteiskunnalle sekä sen ainutlaatuiseen jakiehtovaan olemukseen tieteenalana. Tässä opintokokonaisuudessa opiskelijalla ontilaisuus vahvistaa pohjaa matematiikan opinnoilleen ja nähdä matematiikkahyödyllisenä ja käyttökelpoisena selitettäessä ja hallittaessa muun muassayhteiskunnan, talouden ja luonnon tapahtumia ja tilanteita.

Pakollinen kurssi1. Luvut ja lukujonot (MAY1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta

45

kertaa ja täydentää lukualueet, kertaa peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskennanperiaatteetvahvistaa ymmärrystään funktion käsitteestäymmärtää lukujonon käsitteenosaa määrittää lukujonoja, kun annetaan alkuehdot ja tapa, jolla seuraavat termitmuodostetaansaa havainnollisen käsityksen lukujonon summan määrittämisestäosaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistämuodostettujen summien avullaosaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessasekä lukujonoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällötreaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskentafunktio, kuvaajan piirto ja tulkintalukujonorekursiivinen lukujonoaritmeettinen jono ja summalogaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteysmuotoa xa b , x olevien yhtälöiden ratkaiseminengeometrinen jono ja summa

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalleammatillisten ja korkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekämatemaattinen yleissivistys. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuusomaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämäänmatemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeänkäsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sensoveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.

Opetuksen tavoitteetMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa myönteisiä oppimiskokemuksia ja tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn sekäoppii niiden kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa jaajatteluunsarohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekäniiden kriittiseen arviointiinymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisentiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaanmatematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujenselkeyttäoppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteenakehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaanharjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuutekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekäarvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä

46

harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisiaratkaisustrategioitaosaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitäja tietolähteitä.

Pakolliset kurssit

2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu käsittelemään polynomifunktioitaosaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärääosaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilmanpolynomien jakolaskuaosaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitäosaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa japolynomiyhtälöihin ja polynomiepäyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyviensovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällötpolynomien tulo ja muotoa ( + ) , 3, olevat binomikaavat2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen2. asteen polynomin jakaminen tekijöihinpolynomifunktiopolynomiyhtälöitäpolynomiepäyhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAA3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekäkaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissaharjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoakäsitteleviä lauseitaosaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleidenominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- javinokulmaisen kolmion trigonometriaaosaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa jageometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällötkuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuussini- ja kosinilauseympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometriakuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen jatilavuuksien laskeminen

47

4. Vektorit (MAA4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiinosaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avullaymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteenosaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmiavektoreiden avullaosaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihinliittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällötvektoreiden perusominaisuudetvektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvullakoordinaatiston vektoreiden skalaarituloyhtälöryhmän ratkaiseminensuorat ja tasot avaruudessa

5. Analyyttinen geometria (MAA5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen jaalgebrallisten käsitteiden välilleymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avullapisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabelejasyventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisiayksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekäyhtälöiden, yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessasovellusongelmissa.

Keskeiset sisällötpistejoukon yhtälösuoran, ympyrän ja paraabelin yhtälötitseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminenpisteen etäisyys suorasta

6. Derivaatta (MAA6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisiarationaaliepäyhtälöitäomaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta jaderivaatastaosaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatatosaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvottietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetäänosaa käyttää teknisiä apuvälineitä raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan

48

tutkimisessa ja rationaaliyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisessa sekäpolynomi- ja rationaalifunktion derivaatan määrittämisessä sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällötrationaaliyhtälö ja -epäyhtälöfunktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaattapolynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminenpolynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

7. Trigonometriset funktiot (MAA7)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avullaosaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiäsin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)osaa trigonometristen funktioiden yhteydet 2 2sin cos 1x x ja sin

costan xxx

osaa derivoida yhdistettyjä funktioitaosaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avullaosaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitäosaa käyttää teknisiä apuvälineitä trigonometristen funktioiden tutkimisessa jatrigonometristen yhtälöiden ratkaisemisessa ja trigonometristen funktioidenderivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällötsuunnattu kulma ja radiaanitrigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineentrigonometristen yhtälöiden ratkaiseminenyhdistetyn funktion derivaattatrigonometristen funktioiden derivaatat

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

kertaa potenssienlaskusäännöt mukaan lukien murtopotenssittuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaistaniihin liittyviä yhtälöitäosaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avullaosaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen javähenemisen ilmiöitäosaa käyttää teknisiä apuvälineitä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioidentutkimisessa ja juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöiden ratkaisemisessa sekäjuuri-, eksponentti- ja logaritmifunktion derivaattojen määrittämisessäsovellusongelmissa.

Keskeiset sisällötpotenssien laskusäännötjuurifunktiot ja -yhtälöteksponenttifunktiot ja -yhtälöt

49

logaritmifunktiot ja -yhtälötjuuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Integraalilaskenta (MAA9)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioidenintegraalifunktioitaymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaanosaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avullaperehtyy integraalilaskennan sovelluksiinosaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa jaintegraalifunktion määrittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessasovellusongelmissa.

Keskeiset sisällötintegraalifunktioalkeisfunktioiden integraalifunktiotmäärätty integraalipinta-alan ja tilavuuden laskeminen

10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää jatulkita jakaumien tunnuslukujaperehtyy kombinatorisiin menetelmiinperehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihinymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämäänjakauman odotusarvon ja soveltamaan sitäperehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaannormaalijakaumaaosaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datanhakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujenmäärittämisessä ja todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman japarametrien avulla.

Keskeiset sisällötdiskreetti ja jatkuva tilastollinen jakaumajakauman tunnusluvutklassinen ja tilastollinen todennäköisyyskombinatoriikkatodennäköisyyksien laskusäännötdiskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakaumadiskreetin jakauman odotusarvonormaalijakauma

50

Valtakunnalliset syventävät kurssit

11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoitteleetodistamistahallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiinosaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujenkongruenssin avullasyventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summistaosaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa.

Keskeiset sisällötkonnektiivit ja totuusarvotgeometrinen todistaminensuora, käänteinen ja ristiriitatodistusinduktiotodistuskokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälöEukleideen algoritmialkuluvut ja Eratostheneen seulaaritmetiikan peruslausekokonaislukujen kongruenssi

12. Algoritmit matematiikassa (MAA12)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää algoritmista ajatteluaanosaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivatymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitänumeerisestiosaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijätosaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaaosaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa.

Keskeiset sisällötiterointi ja Newton-Raphsonin menetelmäpolynomien jakoalgoritmipolynomien jakoyhtälöNewton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsoninsääntö

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteidentuntemustaanosaa tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita

51

täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvientodennäköisyysjakaumien tutkimiseenosaa tutkia lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summiaosaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa jaderivaatan laskemisessa annetun muuttujan suhteen sekä epäoleellistenintegraalien, lukujonon raja-arvon ja sarjan summan laskemisessasovellustehtävissä.

Keskeiset sisällötfunktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminenjatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksiakäänteisfunktiokahden muuttujan funktio ja osittaisderivaattafunktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessäepäoleelliset integraalitlukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa

Porin kaupungin soveltavat kurssit:14. Pitkän matematiikan tukikurssi I (MAA14)Pitkän matematiikan tukikurssi ensimmäisen vuoden opiskelijoille.Tarjotaan 2-3 jakson aikana 1-2h/viikossa. Kurssilla käydään läpi opiskelijoidentoivomia asioita ja tehdään meneillään olevien matematiikan kurssien kotitehtäviä.Arviointi: suoritusmerkintä

15. Pitkän matematiikan tukikurssi II (MAA15)Pitkän matematiikan tukikurssi toisen vuoden opiskelijoille. (tarjotaan MAA7 jaMAA8 kurssien rinnalla)Tarjotaan 2-3 jakson aikana 1-2h/viikossa. Kurssilla käydään läpi opiskelijoidentoivomia asioita ja tehdään meneillään olevien matematiikan kurssien kotitehtäviä.Arviointi: suoritusmerkintä

16. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA16)Opiskelija saa kokonaiskuvan pitkän matematiikan oppisisällöstäylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten.Arviointi: suoritusmerkintä

17. Johdatus korkeakoulumatematiikkaan (MAA17)Kurssi tavoitteena on antaa etumatkaa matemaattisten aineiden jatko-opintoihinammattikorkeakouluissa ja yliopistossa.Kurssin sisältö:KompleksiluvutdifferentiaaliyhtälötmatriisitdeterminantitArviointi: suoritusmerkintä

18. Matematiikan työvälineet (MAA18)Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä hyödyntää sähköisiä apuohjelmiamatemaattisissa aineissa.Kurssissa keskitytään niihin välineisiin, mitä opiskelijalla on käytettävissään

52

matemaattisten aineiden ylioppilaskirjoituksissa vuodesta 2019 alkaen.Keskeisiä sisältöjä ja ohjelmistoja kurssin aikana ovat mm. dynaaminen geometria(esim.Geogebra), symbolinen laskenta (CAS-ohjelmistot esim. TI-Nspire tai Casio),taulukkolaskentaohjelma(esim. Excel tai Calc), kuvaajat ja tiedonkäsittely (esim.LoggerPro)Kurssi on tarkoitettu 2.-3. vuoden opiskelijoilleArviointi: suoritusmerkintä

19. Funktio-opin ja geometrian tiivistelmä (MAA19) AIKUISLUKIOKurssi on tarkoitettu lyhyestä matematiikan oppimäärästä pitkän matematiikanoppimäärään täydentäville opiskelijoille. Kurssi sopii myös pitkän matematiikankirjoituksiin osallistuville kurssien MAA2, MAA3 ja MAA5 kertauskurssiksi.Kurssilla syvennetään lyhyessä matematiikassa opittua funktio-oppia, yhtälöidenratkaisemista sekä geometriaa ja analyyttistä geometriaa.Arviointi: numeroarviointi

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia,käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eritilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeänkäsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sensoveltamismahdollisuuksista arkielämässä ja monissa eri tieteissä.

Opetuksen tavoitteetMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnanapuvälineenäsaa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään, oppiiluottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa ja rohkaistuu kokeilevaan,tutkivaan ja keksivään oppimiseenhankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävänpohjan jatko-opinnoillesisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata,selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessäkehittää käsitystään matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteestaharjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossatarjoamaa informaatiota ja arvioimaan sen luotettavuuttatutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessäosaa käyttää kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apunaosaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitäja tietolähteitä.

Pakolliset kurssit

2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien

53

ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsäymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteenpolynomifunktion käsitteetvahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteenyhtälöitäosaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa japolynomiyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmienratkaisussa.

Keskeiset sisällötsuureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuusongelmien muotoileminen yhtälöiksiyhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminenratkaisujen tulkinta ja arvioiminentoisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAB3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleidengeometrisista ominaisuuksistavahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisentaitojaan

osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäenosaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa jageometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Keskeiset sisällötkuvioiden yhdenmuotoisuussuorakulmaisen kolmion trigonometriaPythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislausekuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminengeometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

4. Matemaattisia malleja (MAB4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaaniitä matemaattisilla malleillatottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuuttatutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjaltaosaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktionominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussasovellusongelmien yhteydessä.

Keskeiset sisällötlineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminenpotenssiyhtälön ratkaiseminen

54

eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avullalukujonot matemaattisina malleina

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistojaarvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekeeennusteita mallien avullaperehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiinosaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datanhakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumientunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa.

Keskeiset sisällötdiskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminenregression ja korrelaation käsitteethavainto ja poikkeava havaintoennusteiden tekeminenkombinatoriikkaatodennäköisyyden käsitetodennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

6. Talousmatematiikka (MAB6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää prosenttilaskennan taitojaanymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitäkehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluunvahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluunsoveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyynosaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöidenratkaisemisessa sovellusongelmissa.

Keskeiset sisällötindeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmiataloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summienavulla

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Matemaattinen analyysi (MAB7)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelminymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittanaosaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avullaosaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmänarvon

55

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktionderivaatan sekä suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä.

Keskeiset sisällötgraafisia ja numeerisia menetelmiäpolynomifunktion derivaattapolynomifunktion merkin ja kulun tutkiminenpolynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä

8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaanosaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumienavulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitäosaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datanhakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon jakeskihajonnan määrittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetunjakauman ja parametrien avulla sekä luottamusvälin laskemisessa.

Keskeiset sisällötnormaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteettoistokoebinomijakaumaluottamusvälin käsite

Porin kaupungin soveltavat kurssit:9. Lyhyen matematiikan tukikurssi (MAB9)Lyhyen matematiikan tukikurssi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille.Tarjotaan 2-3 jakson aikana 1-2h/viikossa. Kurssilla käydään läpi opiskelijoidentoivomia asioita ja tehdään meneillään olevien matematiikan kurssien kotitehtäviä.Arviointi: suoritusmerkintä

10. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB10)Opiskelija saa kokonaiskuvan lyhyen matematiikan oppisisällöstäylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten.Arviointi: suoritusmerkintä

5.7 BIOLOGIA

Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelunkehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osanaluonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista. Biologian opetuksen tarkoituksenaon lisäksi herättää kiinnostusta bio- ja ympäristötieteisiin. Biologian opetus auttaaopiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistääihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Biologianopetuksessa opiskelijalle välittyy kuva kestävän elämäntavan välttämättömyydestä jaluonnonvaroja säästävän kiertotalouden merkityksestä.

56

Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta,toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Opetuksentuella opiskelija myös ymmärtää evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä.

Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva siitä, että biotieteet ovat nopeastikehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia, kuten geeniteknologiaa, hyödynnetäänmonin tavoin maataloudessa, teollisuudessa ja lääketieteessä. Opetus myös ohjaaopiskelijaa ymmärtämään, miten biologista tietoa voidaan hyödyntää arkielämässä,jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuvatiedonhankinta, tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- jatoimintatavat. Biologian opetuksessa tehdään laborointeja ja työskennellään myösdigitaalisissa ja koulun ulkopuolisissa opiskeluympäristöissä. Opetuksessa tehdäänyhteistyötä erityisesti terveystiedon, mutta myös muiden oppiaineiden kanssa.

Opetuksen tavoitteetBiologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kiinnostuu biologisesta tiedosta ja motivoituu biologiaa koskevien uutistenseuraamiseensaa ohjausta omien tavoitteiden asettamisessa sekä tukea ja kannustustaoppimisprosessin eri vaiheissaymmärtää, mikä on biologialle tieteenalana ominaista, tuntee biologisia rakenteitaja prosesseja, perinnöllisyyttä sekä ymmärtää evoluution merkityksenperehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiinosaa asettaa kysymyksiä ja tutkimusongelmia tarkasteltavista ilmiöistäsuunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia itsenäisesti tai yhteistyössämuiden kanssaosaa hankkia, käsitellä, analysoida ja tulkita tutkimusaineistoa sekä arvioida jaesittää tutkimustuloksiaosaa työskennellä digitaalisissa opiskeluympäristöissä, laboratoriossa ja maastossaarvioi kriittisesti median kautta välittyvää biologista tietoakäyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti biologian opiskelun tukenaperehtyy biologian soveltamiseen eri aloillaosaa soveltaa ja käyttää biologisia tietoja ja taitoja arkielämässäarvostaa eliökunnan monimuotoisuutta, tiedostaa kestävän kehityksenvälttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.

ArviointiBiologiassa arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteitaja sisältöjä painottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omistatyöskentelytavoistaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiäkohteita ovat opiskelijan tiedot, kuten biologian peruskäsitteiden hallinta, ja taidot,kuten ajattelu-, argumentointi- ja tutkimustaidot. Arvioinnissa otetaan huomioonopiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaaja esittää biologista tietoa erilaisissa tilanteissa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiotaluonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen,vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien

57

hahmottamiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky arvioidatietoa kriittisesti.

Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myössuullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekälaatimalla yksin tai yhteisöllisesti biologisen tutkielman tai projektituotoksen, kutenvideon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut.

Pakolliset kurssit

1. Elämä ja evoluutio (BI1)Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiinpiirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekäbiologiaan osana luonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla onevoluutio ja sen merkityksen ymmärtäminen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta biologiaa ja sen opiskelua kohtaankäyttää ja arvioi kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä ilmaisee ja perusteleeerilaisia näkemyksiä biologialle ominaisella tavallatuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitätutkitaanymmärtää evoluution jatkuvuuden, prosessit ja merkityksenosaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystätyöskentelee kokeellisesti ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen tai projektinyhdessä muiden kanssa.

Keskeiset sisällötBiologia tieteenä

elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasotbiologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmätbiologisen tiedon esittäminen mallien avulla

Solu elämän perusyksikkönäelämän syntyvaiheetsolujen rakenne ja energiatalousDNA ja geenien ilmeneminen

Eliön elinkaarisuvullinen ja suvuton lisääntyminenmuuntelukasvu, kehittyminen ja kuolema

Evoluutioluonnonvalinta ja sopeutuminenlajien syntyminen ja häviämineneliökunnan sukupuu

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

58

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkiaSuomessa ja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnonmonimuotoisuutta uhkaavat tekijät ja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta.Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiin ympäristöongelmiin. Kurssilla tehdäänitsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinen ekologiaa tai ympäristöntilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden,vuorovaikutusten ja toimintojen periaatteetosaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksiaekosysteemeissäymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudellehahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekätuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitäongelmiaymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyydensekä oppii toimimaan niiden mukaisestiosaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssapienimuotoisen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen taiympäristön tilaa koskevan yhteisen kehittämisprojektin.

Keskeiset sisällöt

Ekologian perusteetelollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutuksetekosysteemien rakenne ja palautuvuusaineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissäluonnon monimuotoisuuspopulaatioiden ominaisuudetlajien väliset suhteeteliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudetilmastonmuutoksen ekologiset vaikutuksetluonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkataineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmatpaikalliset ympäristöongelmat

Kohti kestävää tulevaisuuttaekosysteemipalveluiden merkitysekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistystoiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti

59

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solunrakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista,solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistäkokeellisuus ja opiskelijan omat tutkimukset.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

käyttää käsitteitä, malleja ja teorioita tarkastellessaan soluihin ja perinnöllisyyteenliittyviä ilmiöitäsyventää osaamistaan solun eri osien toiminnasta ja ymmärtää eliöidenrakenteiden ja toimintojen pohjautuvan solutason prosesseihintutkii erilaisia soluja, solukoita ja kudoksia ja tulkitsee niiden rakenteitaarvioi solujen ja geenien toimintaa koskevan tiedon merkitystä yksilön jayhteiskunnan näkökulmastasuunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.

Keskeiset sisällöt

Solu tutkimuskohteenamiten soluja tutkitaansolubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö

Eliöt rakentuvat soluistabiomolekyylittumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toimintaDNA:n ja RNA:n rakenneproteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

Solujen lisääntyminenmitoosi ja sen merkityssolujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteetgeenit ja alleelitsukusolut ja niiden synty meioosissageenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toisellemutaatiot ja mutageenit

Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

4. Ihmisen biologia (BI4)Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristönmerkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutuamuutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa analysoida kudosten ja elinten rakenteiden toimintaperiaatteita

60

ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelyä sekä ulkoisten ja sisäistentekijöiden vaikutuksia siihenymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilöntoimintojen ohjaajanaymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksiaosaa selittää elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkiavastaanymmärtää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteenosaa toteuttaa pienimuotoisen ihmisen elimistön toimintaa mittaavan tutkimuksenja esittää sen tulokset.

Keskeiset sisällöt

Energia, aineenvaihdunta ja sen säätelyravintoaineet ja ruoansulatusverenkiertoelimistöhengityselimistö ja hengityksen säätely

Liikkuminentuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätelyhermosto ja aistitumpirauhaset ja hormonitlämmönsäätelykemiallinen tasapainoelimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit

Lisääntyminenhedelmöitys, raskaus ja synnytyssukupuolinen kehitys ja seksuaalisuusperimän ja ympäristön merkitys

Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

5. Biologian sovellukset (BI5)Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksenmerkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytäänbiologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossaja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Kurssillaopiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen taitutkimuksen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää biologian innovaatioiden ja sovellutusten merkityksen yhteiskunnassatutustuu bioteknologian menetelmiin, tuotteisiin ja mahdollisuuksiin edistääkestävää tulevaisuuttaymmärtää geeniteknologian mahdollisuudet lääketieteessä ja teollisuudessa

61

ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa ja erilaisissa bioteknologianprosesseissaymmärtää kasvien ja eläinten jalostuksen merkityksen ravinnontuotannossaosaa arvioida bioteknologian ja genetiikan sovellusten mahdollisuuksia, uhkia jaeettisiä kysymyksiäosaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen taitutkimuksen yksin tai yhdessä muiden kanssa.

Keskeiset sisällötBioteknologian sovellukset ja merkitys

ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvienluonnonvarojen avullabioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

Mikrobiologian sovellukset ja merkitysbakteerien ja virusten rakenne ja toimintabakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminenmikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Geeniteknologian sovellukset ja merkitysgeenitekniikan menetelmätgenomitietomikrobit geeniteknologiassa

Kasvi- ja eläinjalostusBiologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

Porin kaupungin soveltavat kurssit

6. Biologian kertauskurssi (BI6)Tavoite: Valmentaa biologian ainereaaliin ja jatko-opintoihin.Sisältö: Kerrataaan valtakunnalliset kurssit 1-5.Arviointi: suoritusmerkintä

7. Perinnöllisyyslääketieteen kurssi (BI7)Nykyisin tiedetään yhä useamman taudin ja tautialttiuden geenitausta. Tämä onmahdollistanut uudenlaiset valmiudet tautien diagnosointiin ja ehkäisyyn.Perinnöllisyyslääketieteen kurssilla tavoitteena on syventää opiskelijan tietojaperinnöllisyydestä ja tutustua perinnöllisyyslääketieteen perusteisiin sekä antaavalmiuksia pohtia myös nykyaikaisen terveydenhuollon etiikkaa. Kurssi perustuuosittain väestöliiton lukioille suunnittelemaan soveltavaan biologian kurssiin.Kurssilla kerrataan ominaisuuksien periytymismallit ja harjoitellaan lisääristeytystehtävien ratkaisua. Risteytystehtävät laajennetaan käsittämään myösepätyypillisesti periytyvät sairaudet. Kurssilla risteytetään mahdollisuuksien mukaanbanaanikärpäsiä ja tutustutaan virtuaaliristeytyksiin. Lisäksi tehdään pieni kirjallinentutkielma/esitys jostakin harvinaisesta, monogeenisesti periytyvästä sairaudesta. BI3-kurssi tulee olla suoritettuna ennen kurssille osallistumista.

62

Sisällöt:perinnöllisyyslääketieteen työkalutihmisgenetiikan historia ja eugeniikkakromosomit, DNA ja Mendelin laittavallisten tautien ja ominaisuuksien periytymismallitepätyypilliset periytymismallitMendelin lait väestössä, Hardy-Weinbergin tasapainomallisikiödiagnostiikkavammainen ja sairas yhteiskunnan jäsenenäennustava geenidiagnostiikkasuomalainen tautiperimäepigeneettinen periytyminengeenitekniikan lääketieteelliset sovellukset tulevaisuudessaArviointi: suoritusmerkintä.

8. Käyttäytymisekologian kurssi (eläinten käyttäytyminen) (BI8)Miksi ahven parveilee, mutta hauki jököttää yksinään? Miksi sudet kokoontuvattalveksi laumoihin, kun kettu kirmaa hangella itsekseen? Miten paljon apinat voivatoppia? Ohjaako evoluutiota lajin etu vai yksilön itsekkyys? Ovatko eläimet ainaitsekkäitä? Vastauksia näihin ja moniin muihin eläinten käyttäytymiseen liittyviinkysymyksiin pohditaan tällä kurssilla.Tavoitteena on, että opiskelija tietää eläinten käyttäytymisenperustutkimusmenetelmät sekä ymmärtää, että luonnonvalinta vaikuttaa myös eläintenkäyttäytymiseen. Perimä määrää suurelta osin eläinten käyttäytymisen, muttaoppiminen lisää eläinten sopeutumiskykyä uudenlaisiin elinympäristöihin, esim.kaupunkiin. Jos vain mahdollista, teemme vierailun Niinisalon varuskuntaan, jossatutustumme sotakoirien koulutukseen. Kurssilla tehdään pienimuotoinentutkielma/esitys. Suoritusjärjestys vapaa.Sisällöt:käyttäytymisekologian historiaaeläinten aistitsynnynnäinen käyttäytyminenopittu käyttäytyminenkäyttäytymisen rytmiteläinten suunnistautumiskeinotavainärsykkeet ja signaaliteläinten sosiaalinen käyttäytyminenprotokieleteläinten tietoisuusArviointi: suoritusmerkintä.

9. Ihmisen biologian jatkokurssi (BI9)Kurssin tavoitteena on syventää ihmisen anatomian, fysiologian ja evoluutiontuntemusta. Kurssilla tutustutaan myös evoluutiopsykologiaan. Kurssin aikanatehdään tiedotusvälineseurantaa ja oma/ryhmässä pieni tutkielma/esitys.Mahdollisuuksien mukaan tehdään vierailukäynti ja laborointeja. Anatomiantuntemusta lisätään preparoimalla porsas. Kurssi antaa valmiuksia alan jatko-opintoihin. BI4-kurssi tulee olla suoritettuna ennen kurssia.

63

Sisällöt:ihmisen evoluutio uusimmat tutkimustuloksetevoluutiopsykologiaihmisen keskeisten elinjärjestelmien syventämistäkehitysbiologiaArviointi: suoritusmerkintä.

5.8 MAANTIEDE

Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistämaailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisiaja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Maantieteenopetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä,muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaan kantaa omassa ympäristössä,lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisestiluonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus harjaannuttaa opiskelijanosallistumis- ja vaikuttamistaitoja sekä tukee opiskelijaa kestävän tulevaisuudenrakentamisessa.

Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnanvuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisestimonimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvatluonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetus antaa opiskelijallevalmiuksia ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten tarkasteluun sekä tukee opiskelijankasvua ekososiaalisesti sivistyneeksi kansalaiseksi.Nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovatmaantieteen opetuksen lähtökohta. Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaasyventämään maantieteellistä ajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä,paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla tapahtuvia muutoksia. Geomedianmonipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa,analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä. Geomedialla tarkoitetaankarttojen, paikkatiedon, diagrammien, kuvien, videoiden, kirjallisten lähteiden,median, suullisten esitysten sekä muiden maantieteellisten tiedonhankinta- jaesitystapojen monipuolista käyttöä. Ajankohtaisten uutisten käsittely opetuksessakehittää opiskelijan maailmankuvan rakentumista ja kriittistä ajattelua sekä auttaahäntä ymmärtämään lähiympäristössä ja muualla maailmassa tapahtuvia muutoksia.Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekäverkkoympäristöjä.

Opetuksen tavoitteetMaantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää, mikä on ominaista maantieteelle tieteenalanakehittää maantieteellistä ajattelutaitoaan sekä hahmottaa maailmaa ja senmonimuotoisuuttaymmärtää, tulkitsee, soveltaa ja arvioi maantieteellistä tietoa sekä hyödyntäämonipuolisesti geomediaa tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessäosaa havainnoida arkiympäristöjä sekä kuvata luonnon ja ihmistoiminnanalueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita

64

osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia maailman tapahtumia ja niihin vaikuttaviatekijöitäosaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa,niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti, alueellisestija maailmanlaajuisestiymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisiaratkaisuja eriarvoisuusongelmiinymmärtää, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat, ja arvostaa kulttuurien moninaisuuttatuntee aluesuunnittelun keinoja sekä osaa osallistua ja vaikuttaa omanlähiympäristönsä kehittämiseenkiinnostuu maantieteellisestä tiedosta ja motivoituu seuraamaan ajankohtaisiatapahtumia eri puolilla maailmaaosaa käyttää maantieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämässätietää, millaisissa ammateissa ja työtehtävissä maantieteellistä osaamista tarvitaantoimii paikallisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin kantaaottavana jakestävää kehitystä edistävänä aktiivisena maailmankansalaisena.

ArviointiMaantieteessä arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisiatavoitteita ja sisältöjä painottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään omaaosaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat paitsi opiskelijan tiedot japeruskäsitteiden hallinta myös maantieteellinen ajattelu- ja argumentointitaito sekätiedonprosessointitaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää,soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittää maantieteellistätietoa erilaisissa tilanteissa. Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojenluku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot.

Maantieteen tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissamyös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä laatimalla maantieteellisentutkielman tai projektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut,yksin tai yhdessä toisten kanssa. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myösopiskelijan osoittamat tiedot ja taidot koulussa toteutetussa osallistumis- javaikuttamisprojektissa.

Pakollinen kurssi

1. Maailma muutoksessa (GE1)Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmientarkasteluun. Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa jahahmotetaan globaaleja riskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien ettäihmiskunnan riskien kannalta. Kurssi käsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaamyönteistä kehitystä ja mahdollisuuksia hillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutuariskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinen kestävyys, kiertotalous jaglobaalit kehityskysymykset.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaanmaantieteeseen ja maantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaatunnistaa luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnonvuorovaikutukseen liittyviä riskialueita maapallolla

65

ymmärtää, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee ja mitkä tekijätvaikuttavat niihinosaa vertailla ja arvioida alueiden riskiherkkyyttä ja riskien vaikuttavuuttaalueiden luonnonvarojen ja kehittyneisyyden näkökulmastatietää, millaisten ratkaisujen avulla riskejä voidaan hillitä tai niiden vaikutuksialieventää, sekä tuntee mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin sekä toimiakestävän kehityksen mukaisestiosaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttaviatekijöitäymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallonelinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiinosaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedonhankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä sekä osaa seurata ja kriittisestiarvioida ajankohtaisia alueellisia uutisia eri medioissa.

Keskeiset sisällötMaantiede tieteenalana

miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaaopiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä jamuuttuvasta maailmastamaantieteelliset tutkimustaidot ja geomediamiten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessaalueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaisetuutiset maapallon eri alueillamaailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi janiihin varautuminenLuonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskienhillintä, niihin varautuminen ja sopeutuminen

ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskitresurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalousmaapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymyksetinhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen,eriarvoisuus, haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Sininen planeetta (GE2)Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- jakivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovatluonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssillatutustutaan luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaahyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttääluonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

66

osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitäosaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoageomediaa hyväksi käyttäenymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitäymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallollaymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, ja osaa tulkita kuvista jakartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystäymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmistenarkielämässä.

Keskeiset sisällötMaantieteellinen ajattelu

luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi,arviointi ja esittäminengeomedia ja muut luonnonmaantieteen tietolähteet ja niiden käyttö sekäluonnonmaantieteen tutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiötIlmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys

ilmakehän rakenne ja tuuletsateetmeriveden liikkeetsää ja sen ennustaminenilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodotendogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajinaluonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avullaarvokkaat luonnonmaisemat

Luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

3. Yhteinen maailma (GE3)Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnanalueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen jaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssillatutustutaan ihmismaantieteen tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksikäyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnan jäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttääihmismaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa ja arkielämässä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ihmismaantieteen peruskäsitteitäosaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoageomediaa hyväksi käyttäenosaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä ja arvioida luonnonvarojen jaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta niihintuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä kunnioittaaihmisoikeuksiaosaa arvioida ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla

67

ymmärtää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävänkehityksen merkityksen maailman tulevaisuudelleymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmistenarkielämässä.

Keskeiset sisällötMaantieteellinen ajattelu

ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi,arviointi ja esittäminenihmismaantieteen peruskäsitteetgeomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmätmiellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutusväestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminenkulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Alkutuotanto ja ympäristökestävä maa-, kala- ja metsätalous

Teollisuus ja energiaraaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutusliikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

Ihmistoiminnan alueellinen rakennemaankäyttö, keskukset ja periferiatkulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen jataitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektintoteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu,maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa javaikuttamisessa.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja käyttää geomediaa maantieteellistenongelmien ratkaisemisessakehittää taitojaan hankkia, käsitellä, analysoida, tulkita, arvioida ja esittäämaantieteellistä tietoaosaa käyttää paikkatietosovelluksiaymmärtää geomedian merkityksen omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloillatuntee maailmanlaajuisia kehitystrendejä ja Suomen kehitysyhteistyön tavoitteetymmärtää kestävän kehityksen merkityksen aluesuunnittelun lähtökohtana jatuntee kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun jakehittämiseen

68

osaa käyttää geomediaa maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis-ja vaikuttamisprojektissa, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.

Keskeiset sisällötGeomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessäGeomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot

kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteentutkimuksissaongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta,arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitysaluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteetkehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö,maailmanlaajuiset kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektimaantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksikäyttäen tai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- javaikuttamisprojektin toteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssageomediaa hyväksi käyttäen

Porin kaupungin soveltavat kurssit:5. Maantieteen kertauskurssi (GE5)Tavoite: Valmentaa maantieteen ainereaaliin ja antaa valmiuksia jatko-opintoihinSisältö: Kerrataan valtakunnalliset kurssit 1-4Arviointi: suoritusmerkintä

6. Karttakurssi (GE6)Tavoite: Antaa valmiuksia ainereaaliin sekä erilaisten karttojen tulkintaan ja käyttöön.Sisältö: Kerrataan kartografian peruskäsitteitä. Harjoitellaan erilaisten karttojentulkintaa ja kartogrammien tuottamista. Tutustutaan digitaalisen kartta-aineistonkäyttöön.Arviointi: suoritusmerkintä

5.9 FYSIIKKA

Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekämaailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaaopiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä,yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskellaluonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaanfysiikkaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellistayhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestä kestäväntulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujenkehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaaopiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

69

Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan käsitykset fysiikan käsitteistä rakentuvat, jaopiskelija ymmärtää niitä kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijoidenaikaisemmat kokemukset, uudet havainnot ja näkökulmat muokkautuvatopiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessa johdonmukaiseksi kokonaisuudeksikohti fysiikan teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästä todellisuudesta. Opetusohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen,ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin.Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä,tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus erimuodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojenoppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden omakokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistäajattelua sekä innostaa opiskelijoita fysiikan opiskeluun. Opiskelun edetessätutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeistensisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan työturvallisuuslainsäädännönmukaisesti.

Opetuksen tavoitteetFysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa ohjausta fysiikan osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteidenasettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja fysiikan opiskelustrategioidensoveltamisessasaa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa,kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissäosaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiäedelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksiosaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssaosaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja kokotutkimusprosessiaosaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ilmiöidenkuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseenosaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikantietojensa avullaosaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoillajäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden japeriaatteiden avullaymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiätapoja tuottaa tietoaosaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

ArviointiArviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisiatavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointija palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan fysiikan osaamistaan.Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijankäsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja janiiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin, kuten selittämällä, graafisesti

70

mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä. Erilaisten tuotosten lisäksivoidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista,ongelmaratkaisuprosessin jäsennettyä kuvaamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissaotetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyntaidot.

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja senopiskelua kohtaanymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan jasiihen kytkeytyvän mallintamisen kauttaosaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeitatutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin jajäsentää käsitystään luonnon perusrakenteistaosaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissäosaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.

Keskeiset sisällötfysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässätutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin jasyntyyn sekä aineen rakenteeseenvoima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöttutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessatulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Lämpö (FY2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissäosaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviäilmiöitäsyventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenäkehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaanpäätöksentekoon.

Keskeiset sisällötfysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuudenrakentamisessalämpö ja lämpötilakaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja painekappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergiamekaaninen työ, teho ja hyötysuhde

71

energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuuntatutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

3. Sähkö (FY3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissäharjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessäosaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopinperusmittauksiaosaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.

Keskeiset sisällötfysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassasähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin lakiyksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin laitsähköteho ja Joulen lakikondensaattori, diodi ja LED komponentteinasähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttäsähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

4. Voima ja liike (FY4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissäymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassaosaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitäharjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.

Keskeiset sisällötfysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudellevuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyväsuoraviivainen liikeNewtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutusetä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastusliikeyhtälömomentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissaliikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäyksetliike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislakimallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

72

perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyäja ääntäosaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Keskeiset sisällötfysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissatasainen ympyräliikegravitaatiovuorovaikutusharmoninen voima ja värähdysliikeaaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminenaaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallotääni aaltoliikeilmiönämallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen

6. Sähkömagnetismi (FY6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissäosaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessaharjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eritietolähteiden argumentointia.

Keskeiset sisällötfysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassamagnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttävaratun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässäsähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin lakigeneraattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avullasähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssija diffraktiotutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

7. Aine ja säteily (FY7)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissäsyventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennettaselittävänä tieteenä.

Keskeiset sisällötnäkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseenenergian kvantittuminensähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonitaaltohiukkasdualismiatomiytimen rakenne

73

ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massanekvivalenssiradioaktiivisuus ja hajoamislakisäteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttötiedonhankinta, esittäminen ja arviointi

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

8. Kertauskurssi (FY 8)Tavoiteet: Kurssin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva fysiikasta. Kurssillakäsitellään tehtäviä koko lukiofysiikan alueelta. Kurssi on tarkoitettu niilleopiskelijoille, jotka aikovat vastata reaalikokeessa fysiikan kysymyksiin sekä niille,joiden jatko-opintojen pääsykokeisiin sisältyy fysiikkaa. Kurssi suoritetaan fysiikanopintojen loppuvaiheessa lähellä ylioppilaskirjoituksia.Sisällöt: Kurssilla kerrataan ja syvennetään lukiofysiikan keskeisimpiä sisältöjä.Arviointi: suoritusmerkintä

9. Työkurssi (FY 9)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat kokeellisen työskentelynperusteisiin ja osoittaa käytännössä, miten luonnosta saadaan tietoa kokeellistenmenetelmien avulla. Kurssi antaa tukea myös ylioppilaskirjoitusten ns. kokeellistentehtävien ratkaisemisessa. Kurssille otetaan n.16 oppilasta.Sisällöt: Kursseilla suoritetaan fysiikan kursseihin FY1 – FY7 pohjautuvia kokeellisiatutkimuksia.Arviointi: suoritusmerkintä

10. Tähtitiede (FY 10)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tähtitieteen merkityksenihmisen maailmankuvan kannalta.Sisällöt: Kurssilla käsitellään tähtitieteen historiaa, opitaan perusteet universuminrakenteista, haetaan tietoa uusista avaruustutkimuksen tuloksista.Arviointi: suoritusmerkintä

11. Mekaniikka (FY 11)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on syventää kurssin FY 4(voima ja liike) tietojamekaniikasta.Sisällöt: Ympyräliike, statiikka, liikemäärä kaksiulotteisissa törmäyksissäArviointi: suoritusmerkintä

12. Sähkö ja elektroniikka (FY 12)Tavoitteet: Kurssilla syvennetään kurssin Fy3(sähkö) tietoja sähköön liittyvissäilmiöissä. Kurssi antaa lisäksi perustiedot elektroniikan laitteista ja niiden rakenteesta.Sisällöt: Sähköön liittyvien ilmiöiden tarkempi käsittely. Elektroniikasta tutustutaanyleisimpiin komponentteihin ja niiden sähköiseen toimintaan.Arviointi: suoritusmerkintä

13. Moderni fysiikka (FY 13)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä fysiikasta. Kurssinaikana opiskelija tutustuu modernin fysiikan aikaansaannoksiin ja ymmärtää fysiikansoveltamisen eri tieteen aloilla. Tavoitteena on myös kehittää opiskelijan taitoja

74

omatoimiseen tiedonhankintaan modernin fysiikan osa-alueella.

Sisällöt: Kvanttifysiikka ja sen sovellukset, suhteellisuusteoria, alkeishiukkasfysiikanstandardimalli, hiukkaskiihdyttimet ja ilmaisimet.Arviointi: suoritusmerkintä

14. Fysiikan tutkimuskurssi (FY 14)Tavoitteet: Opiskelija tai opiskelijaryhmä tekee itsenäisen työn jostain fysiikan alaanliittyvästä aiheesta. Tavoitteena on, että opiskelija oppii itsenäiseen työskentelyynoman tutkimuksensa kanssa ja löytää omat ratkaisumallitSisällöt: Työ voi olla tutkielma tai kehitysprojekti(esim. osallistuminen akateeminenkarhu kilpailuun tai yhteistyö muiden paikallisten yritysten ja korkeakoulujen kanssa)Arviointi: suoritusmerkintä

15. Geofysiikka (FY 15)Fysiikan lait säätelevät Maapallon ja sen rakenteiden toimintaa. Kurssi auttaaymmärtämään miten maantieteen GE1 ja GE2 kursseilla käsitellyt luonnonilmiöttapahtuvat ja miten niitä voidaan mallintaa ja ennustaa. Laajempi luonnontieteellinenyleiskuva helpottaa myös vaativimpien tehtävien ratkaisua ylioppilaskirjoituksissa.TavoitteetMaapallo kivi-, vesi-, ilma- ja plasmakehien toiminta perustuu erilaisiin fysikaalisiinja kemiallisiin ilmiöihin. Näiden prosessien ymmärtäminen helpottaa ympäristöönliittyvien keskustelujen, uutisten ja tutkimusten seuraamista. Tieto auttaa myöstoimimaan kestävän kehityksen ehdoilla.Kurssi antaa myös valmiuksia hakeutua opiskelemaan erilaisia soveltavialuonnontieteitä kuten geologiaa, meteorologiaa, hydrologiaa tai tähtitiedettä.SisältöKivikehä: Kallioperän ja maaperän tutkimismenetelmät ja keskeiset tuloksetMaapallon liikkeet ja niiden vaikutuksetLitosfääriliikuntojen tutkimusmenetelmät ja keskeiset tuloksetMaamagnetismiVesikehä: Vesitase ja veden kiertoLumen, roudan ja jään merkitys ja vaikutusmekanismitMeriveden liikeIlmakehä: Maapallon säteilytasapainoEri kaasujen vaikutusmekanismit säteilytasapainoonIlmastonmuutoksen kemiallinen ja fysikaalinen mekanismiMaapallon ilmastohistorian tutkimusmenetelmät ja keskeisimmät tuloksetSääjärjestelmät ja sääennusteiden laadintaPlasmakehä: Aurinko ja sen toimintaLähiavaruuden ja yläilmakehän ilmiötAvaruussää ja sen ennustaminenArviointi: suoritusmerkintä.

5.10 KEMIA

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisenmaailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaaymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä,

75

ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaanopiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessasovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoidenkoulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemianmerkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusienratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöidenymmärtämistä siten, että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinentaso muodostavat loogisen kokonaisuuden. Opiskelijoiden aikaisemmistakokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekäaineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä jamatemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun,tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedonluotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetäänmuun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotostenlaatimisessa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöidenhavainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteidenomaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteidenluonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittäätyöskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaaopiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekäkokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessatyöskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Opetuksen tavoitteetKemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteidenasettamisessa, oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioidensoveltamisessasaa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa,kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissäosaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiäedelleen tutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksiosaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössämuiden kanssaosaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja kokotutkimusprosessiaosaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekäennusteiden tekemisessäosaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemiantietojensa avullaosaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoillajäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan jateknologian ilmiöistä kemian käsitteiden avullaymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiätapoja tuottaa tietoa

76

osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön jayhteiskunnan kannalta.

ArviointiArviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisiatavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointija palaute tukevat opiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan kemian osaamistaan.Kurssin arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijankäsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Kemiallisentiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Erilaisten tuotostenlisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista jatutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyn taidotsekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Pakollinen kurssi

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja senopiskelua kohtaankehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluunosaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän jaympäristön ilmiöissäosaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekäottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdatosaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja,jaksollista järjestelmää ja tietolähteitä.

Keskeiset sisällötkemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässäatomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissäänalkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksiaaineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten japoolisuuden avullakysymykset tiedonhankinnan lähtökohtanaturvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksientutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissäosaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin,ainemäärään ja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitäymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen

77

kytkeytyvän mallintamisen kauttaosaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Keskeiset sisällötkemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannaltaorgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteidenmallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleillaavaruusrakenne ja isomeriaorgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avullaainemäärä ja pitoisuustyövälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistusaineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

3. Reaktiot ja energia (KE3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissäosaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitäymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.

Keskeiset sisällötkemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannaltakemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminenepäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksiaaineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainenlaskennallinen käsittelyenergian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin lakikaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälöreaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä,tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissäosaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaanliittyviä ilmiöitäharjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eritietolähteiden argumentointiaosaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.

Keskeiset sisällötkemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassametallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaariatomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollistenominaisuuksien selittäjänähapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot

78

sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinenpari ja elektrolyysikemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminentutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnitteluyhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissäosaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseentasapainoon liittyviä ilmiöitäosaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisentasapainon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.

Keskeiset sisällötkemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessakemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitähomogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminenhappo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuoksettasapainoon liittyvät graafiset esityksethomogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittelytutkimustulosten ja -prosessin arviointi

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

6. Kemian kertauskurssi (KE6)Tavoite: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventääymmärtämystään kemiallisista ilmiöistä ja lainalaisuuksistaan,vahvistaa kemiaan liittyvää laskennallista taitoaan sekä harjaantuuvastaamaan kemian reaalikokeeseen ja korkeakoulujenpääsykokeisiin.Sisältö: Lukion kemia.Arviointi: suoritusmerkintä

7. Kemian työkurssi (KE7)Tavoite: Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijaa kemiankokeellisen työskentelyn välineisiin ja työtapoihin sekä lisätäopiskelijan ymmärrystä kokeellisuuden ja teorian välillä.Sisältö: Lukion kemiaan soveltuvat harjoitustyöt. Kurssi ontarkoitettu suoritettavaksi aikaisintaan KE 3 kurssin jälkeen.Arviointi: suoritusmerkintä

5.11 FILOSOFIA

Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Senkysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassaongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun

79

opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti.Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaahahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa.Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelunvalmiuksia.

Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja jamerkityksiä koskevia kysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseenpohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla onyksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajojakäsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojenja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelunkehitystä. Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemystenmuodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijatpaneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivatmuodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaantoisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässäkasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiinmahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukeeopiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuuttakunnioittaviksi kansalaisiksi.

Opetuksen tavoitteetFilosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisujafilosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuinaosaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisiaväitteitä, niiden merkityksiä ja perustelujahallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kauttaluottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan senrajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässäoppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekäajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuinmuillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

ArviointiFilosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaansekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä japroblematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennettasekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittääopiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita omanopiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetäänmonipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaankurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

80

Pakolliset kurssit

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistätutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihinoppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaanerilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjenperustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttätuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja,kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekäajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöäperehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviinkäsitteellisiin erotteluihintuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisestierilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällötmitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofianperinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettunajohdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niidenharjoitteleminen suullisesti ja kirjallisestikeskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus javälttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinentiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen japseudotieteen erotiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan,koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

2. Etiikka (FI2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekäympäristöfilosofian perusteisiinhahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiinsekä osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeastaosaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisenkäsitteistön avullaosaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erotteluja ja johdonmukaista argumentaatiotaosaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omiamoraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.

Keskeiset sisällötmoraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-,sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet

81

moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihinperustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismifilosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästäelämäntavastaetiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnateläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekäperusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioonoppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisentoiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensaperustelemiseenoppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden,yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassaoppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista,perustelemista ja oikeutustaosaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Keskeiset sisällötyhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo jaoikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta,yhteiskuntasopimusteoriatoikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminenvallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat,anarkismityönjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisenoikeuttaminenpoliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus;konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulmayhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio jasen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrorisekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelminaajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen,informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuudenrakentaminen

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiätodellisuuden rakenteestaosaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta jatieteestäosaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta

82

osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdettatodellisuuteenoppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukionoppiaineissa.

Keskeiset sisällötmetafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikanluonteesta ja todellisuuden perusrakenteestaolemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet,mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinentodellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminentotuuden luonne ja totuusteoriattiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminentieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön,tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhdeselittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä:tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

5. Filosofian kertauskurssi (FI5)Tavoite: Valmistautumista ylioppilaskirjoituksiin.Sisältö: Kertailua ja vastaustekniikan harjoittelua.Arviointi: suoritusmerkintä

6. Ajankohtaiset filosofiset kysymykset (FI6)Tavoite: Tutustutaan ajankohtaisiin filosofisiin kysymyksiin esimerkiksiympäristöfilosofian ja talousetiikan alalla sekä eri tieteenalojen filosofisiin ongelmiinluonnontieteiden filosofian, logiikan, estetiikan, historian filosofian,uskonnonfilosofian tai psykologian filosofian alalla.Sisältö: Kurssi suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa käyttäen monipuolisiamenetelmiä, mahdollisesti esimerkiksi seminaarityöskentelyä, oppimispäiväkirjaa,portfoliota ja filosofian opintoretkiä.Arviointi: suoritusmerkintä

5.12 PSYKOLOGIA

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksiahavainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttaviatekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisestitunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidottukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä japsyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaaltapohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian antamiamahdollisuuksia.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen jaomakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon

83

yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämäänpsyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta javastavuoroista riippuvuutta.

Psykologian opetus on luonteeltaan tutkimusperustaista. Tässä tarkoituksessaopetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostuksenmenetelmiä painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiäaihesisältöjä. Opetuksessa tämä tutkimusperustaisuus ja aihesisällöt kytketään ihmisenjokapäiväisen toiminnan ja arjen ymmärtämiseen eli tuodaan tutkimustieto lähelleopiskelijaa.

Opetuksen tavoitteetPsykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, jokaperustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöidenvuorovaikutukseenhallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja jatiedonhankintakeinoja sekä tuntee psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niidenpohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon ja tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia jarajoituksiaymmärtää psykologiaan ja psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiäkysymyksiä ja osaa soveltaa tietojaan myös psykologisten tutkimusten arviointiinymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään,elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisenkasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa,ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseenosaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedonluotettavuutta ja pätevyyttäosaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöidenerittelyynosaa soveltaa psykologista tietoa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävänkehityksen edistämiseen.

ArviointiArvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen ettäkykyyn soveltaa psykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään. Arvioinnissapainotetaan tiedon muokkaamistaitoa ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojentoistamisen sijasta. Opiskelija osoittaa monipuolisilla tavoilla, että hän on ymmärtänytkeskeiset sisällöt ja pystyy arvioimaan ja soveltamaan oppimaansa tietoa.

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöidenmerkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessätuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiivisettoiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistähyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla

84

perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtiaomaa opiskeluaan sen pohjalta

osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistätutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteitaymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisenajattelun peruspiirteitä.

Keskeiset sisällötTietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermostontoiminnastaperustietoa tunteista ja motivaatiostakognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaanperustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisestaesimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen,riippuvuudet, syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tairakkaus

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmistaoppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perustatehokkaat opiskelumenetelmätmotivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminenpsykologian tutkimuskohteetarkitiedon ja tieteellisen tiedon eroesimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Kehittyvä ihminen (PS2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteitaosaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutustaperehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistävuorovaikutusta sekä osaa selittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaarenaikanaperehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria-ja tutkimustietoontuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilönpsyykkiseen kehitykseenosaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmistenymmärtämiseen.

85

Keskeiset sisällötKehityksen tutkiminenKehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

fyysis-motorinen kehityskognitiivinen kehitysemotionaalinen kehityspsykososiaalinen kehitysminuuden ja minäkäsityksen kehitys

Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteetajattelun kehitysidentiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteettisukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminentoiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikanaelämänkaaren käsitekehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutusjokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijäthermoston kypsyminenaivojen muovautuminen elämänkulun aikanaperimän ja ympäristön vuorovaikutusvarhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteetsosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitäkognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseenperehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen jamuistiin sekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kutenpäätöksenteko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnotperehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitäymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiintoimintoihin.

Keskeiset sisällötkognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehäkognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perustakognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiähavaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekäniiden biologinen perustajonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen,esimerkiksi kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

86

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, mitennäitä aiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisestiosaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöidenvuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuuttaosaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnilletuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainonylläpitämisen keinojaosaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa jasaa perusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisujaymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia jakulttuurisia tekijöitätunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtäämielenterveyden ja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuudensyventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.

Keskeiset sisällöttunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perustatunteet psykologisen tutkimuksen kohteenatunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuustunteiden merkitys itseymmärryksen välineenäpsyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminenuni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinästressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinotkeskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoitomielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitäsosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuudentunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti,persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylittuntee yksilöllisten erojen biologista perustaatutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseensyventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen japersoonallisuuspsykologian tutkimuksen osaltaosaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden jakulttuurin vuorovaikutuksen tuloksenaosaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoaerilaisuuden ymmärtämiseen.

87

Keskeiset sisällötpersoonallisuuden määrittelypersoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuusvähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tainäkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinenpsykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoriayksilöllisten erojen tutkiminentilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä jasosiaalisissa verkostoissakulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseentoimintaan

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

6. Kertauskurssi (PS6)Tavoite: Valmistaa yo-kirjoituksiin.Sisältö: Kerrata keskeisiä psykologian termejä, teorioita ja tutkimuksia. Hioavastaustekniikkaa.Arviointi: suoritusmerkintä

7. Psykologian tutkimuskurssi (PS7)Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää miten psykologista tutkimusta tehdään ja osaaarvioida tutkimuksia kriittisesti. Hän tuntee psykologian tutkimustuloksia ja osaamyös soveltaa tutkimustietoa omaan elämäänsä ja havaitsemiinsa ilmiöihin. Hän osaaarvioida tieteellisen tiedon ja tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja rajoituksiasekä tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.Keskeiset sisällöt: Tutustutaan erilaisiin tapoihin tehdä psykologista tutkimuksia,arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Pohditaan, miten tutkimuksissa saatutieto on sovellettavissa arkielämään. Käydään läpi psykologian klassikkotutkimuksia.Arvostelu: suoritusmerkinnällä. Vaadittavat suoritteet sovitaan kurssin alussa.

8. Voimauttava valokuva (PS8)Tavoite: Lisää opiskelijoiden itsetuntemusta. Valokuvatyöskentelyn avullarakennetaan ryhmän vuorovaikutustaitoja. Päämääränä on hyväksyä itsensä sellaisenakuin on. Toimintamuoto tukee jaksamista ja opiskelijoiden voimavaroja.Sisältö: Kurssilla työskennellään jo olemassa olevien vanhojen kuvien kanssa sekätuotetaan uusia kuvia. Työskentely tapahtuu ryhmissä ja pareittain. Lopputuloksenajokainen saa itselleen oman voimauttavan valokuvan.Arviointi: suoritusmerkintä

5.13 HISTORIA

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää omanaikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyydenymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen.Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä,kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvuaaktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

88

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetäänhistoriallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseenarviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelukehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellälaajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden,nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedontulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika,muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen jaympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta.Perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaanyksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissakonteksteissaan. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon jayhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyönmahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomenhistoriaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Opetuksen tavoitteetHistorian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisiailmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuuttahallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historiallisetprosessit taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystäymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuudenlähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseenjatkumoon ja syventämään historiatietoisuuttaanpystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavanmaailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisenaosaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkinajan omista lähtökohdistapystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitäkäyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuudenja suhteellisuudenosaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa jaarvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekämuissa yhteyksissäosaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen,yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihinliittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

ArviointiOppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen jataitojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessinaikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaatiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa,hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja historian tiedonkäyttöä kriittisesti.

89

Kurssin arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekäopiskelijan kykyyn soveltaa opittua käytännössä, kuten taitoon käyttää historiallistatietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja valmiuksiin arvioidakriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.

Pakolliset kurssit

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutustaeurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma onnykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälintarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteidenkeskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alustanykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineistonhyödyntämistä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteetosana kestävää tulevaisuuttaymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin taloudenjärjestelmän muodostumisen keskeiset prosessitosaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiäriippuvuussuhteita ja haasteitaosaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystäihmisten elinolojen muokkaajanaosaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseenmonipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa

Keskeiset sisällötHistoria tieteenalana

historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihinmaanviljely, työnjako ja kulttuurin syntysuurten jokilaaksojen kulttuuritVälimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskuntafeodaaliyhteiskuntakeskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminenlöytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnillekolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

90

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seurauksetmodernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousumuutokset sukupuolten asemassa ja työjaossamuuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajatlaajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan syntyväestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset2000-luvun verkottuva maailma

2. Kansainväliset suhteet (HI2)Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteidenmuutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistäpolitiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiäteemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuudentavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetääntiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiinsuhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettisetselitysmallitosaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvääpropagandaa eri aikoinaosaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälistensuhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään jatulevaisuuteenosaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujensyitä ja vaikutuksiaseuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiäkysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällötKansainvälisen politiikan perusteet

historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aikaimperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseenpolitiikkaan ja yhteiskuntiinensimmäisen maailmansodan seurauksetdemokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassaihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhattoinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailmakylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodotdekolonisaation merkitys ja vaikutuksetkylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

91

Keskinäisriippuvuuksien maailmaLähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodotmaailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteetYK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3)Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja jakehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiätarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen,muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaansekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomenhistorian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekäosaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksiahallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudellisetmuutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäiväänosaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen jamaailmanpoliittiseen taustaanymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisenelämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyäänpystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla oleviavaikuttimia historiallisessa kontekstissaanosaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneitaihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivänSuomeen.

Keskeiset sisällötMiten Suomesta tuli Suomi?

Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausikulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujentaitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodetitsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissasisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä konflikteissaturvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaaSuomi toisessa maailmansodassaSuomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikanaja sen jälkeen

Kohti nykyistä Suomeayhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltiokulttuuri, tiede ja osaaminenkulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

92

Valtakunnalliset syventävät kurssit

4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksienkehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikistanykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen omanaikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen,yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriinvaikuttaneita tekijöitäosaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuviaosaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröiväänmaailmaankykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekäymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksenosaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällötAntiikin kulttuuripiiri

kulttuurit ja elämäntavattieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuurikeskiaikainen maailmankuvauskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murrosrenessanssi ja tiedon vallankumousreformaation merkitysitsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausiluonnontieteellisen maailmankuvan kehitysvalistuksen aatepohja ja sen vaikutuksetihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aikakeskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtauksettiede uskonnon haastajanaporvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaikamassojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminenkulttuurin globalisoituminensukupuoliroolien murrostieteen kehitys ja median kasvava merkitys

93

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomianajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksiyhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmistenelämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytäänerityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee suomalaista kulttuuriperintöähahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseenkykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan janäkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannaltatuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksenosaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

Keskeiset sisällötSuomen alue ennen ristiretkiä

tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästärautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

KeskiaikaItämeren alueen valtiollinen kehittyminenkirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminenyhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aikareformaatio ja vahvistuva hallitusvaltaRuotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeensääty- ja maatalousyhteiskuntakehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksiSuomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopullaSuomen liittäminen Venäjään ja autonomian syntykansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelunmuutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellutajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretäänkokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopanulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailmakulttuurialueisiintunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä jasosiaalisissa suhteissa

94

ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä senarvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessamuiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiäosaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissaesiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjäosaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria japystyy erittelemään sille annettuja merkityksiäosaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä erikulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

Keskeiset sisällötKulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteetKurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Amerikan alkuperäiskulttuuritAustralian ja Oseanian alkuperäiskulttuuritAasian kulttuuritAfrikan kulttuuritarktiset kulttuuritLatinalaisen Amerikan kulttuuritLähi-idän kulttuurit

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

7. Kertauskurssi (HI7)Tavoite: Kurssilla kerrataan pakolliset ja valtakunnalliset historian kurssitylioppilaskirjoituksia varten.Sisältö: Historian kurssit kerrataan käymällä maailmanhistorian pääkohdat läpikronologisesti.Arviointi: suoritusmerkintä

8. Sotahistoria (HI8)Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kansainvälisten kriisien historiallisettaustatekijät ja ymmärtää sotien vaikutuksen nykypäivän maailmanpolitiikassa.Sotahistoriaan tutustuessaan opiskelija ymmärtää eri aikakausien luonnetta, omanaikansa ongelmia ja muutosprosesseja ja saa samalla aineksia ihmisoikeuksia jademokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen.Keskeiset sisällötKurssilla tutustutaan kansainvälisiin konflikteihin antiikista nykypäivään. Pääpaino onkuitenkin 1900-luvun sotilaallisissa kriiseissä. Kurssilla tutustutaan myös sotientaustatekijöihin sekä valtioiden tarkoitusperiin. Sotahistorian kurssin keskeisetkiinnostuksen kohteet ovat: sotien syyt, aseteknologian kehitys, kotirintamanolosuhteet sekä sotien vaikutus maailmanpolitiikkaanArviointi: suoritusmerkintä

9.Maailmanpolitiikka (HI9)Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kansainvälisten kriisien historialliset taustat,ja oppii arvioimaan, millaiseksi tämän vuosisadan maailmanjärjestys rakentuu.Keskeiset sisällötKurssilla syvennytään maailmanpolitiikan ajankohtaisiin tapahtumiin ja ilmiöihin sekäniiden taustoihin. Alueellisten kriisien lisäksi maailmanpolitiikan tutkimuskohteita

95

ovat monet ns. globaaliongelmat, kuten maailmantalouden ja kehityksen ongelmat,raaka-ainevarojen ehtymisen ongelmat, maailman mittakaavan ympäristöongelmat,ihmisoikeus- ja pakolaisongelmat sekä väestönkasvu. Lisäksi tutkimmemaailmanpolitiikan ajankohtaisia tai potentiaalisia ”kuumia” konflikteja.Kurssin teemoja ovat mm. kansainväliset rauhanpyrkimykset, kolmas maailma osanakansainvälistä politiikkaa, Lähi-idän ongelmakenttä, Yhdysvaltain terrorisminvastaisen sodan vaikutukset maailmanpolitiikkaan, uudet suurvallat Yhdysvaltainhaastajina maailmanpolitiikassa (Euroopan unioni, Venäjä, Kiina ja Intia). Opiskelijaperehtyy johonkin maailmanpolitiikan tämänhetkiseen konfliktiin/ongelmaan ja seuraakurssin ajan siinä tapahtuvia muutoksia. Opiskelijat raportoivat seurantakohteestaanjoko laatimalla suullisia alustuksia tai tekemällä kirjallisia selostuksia.Arviointi: suoritusmerkintä

10. Porin paikallishistorian kurssi (HI10)Kurssin tavoitteena on tutustua kaupunkimme ja maakuntamme historiaan. Kurssintoteutetaan yhdessä Satakunnan Museon kanssa, jonka kokoelmiin ja arkistoihinsamalla tutustutaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua myös historianalkuperäislähteisiin. Tällaisia ovat mm. sanomalehdet, tuomiokirjat, väestötiedot,kansatieteelliset elokuvat ym. Samalla saamme tuntumaa myös historiantutkijantyöhön. Porin historian kurssilla tehdään myös opintoretkiä. Satakunnan museontutkijoiden opastuksella tutustumme moniin Porin historian kannalta kiinnostaviinkohteisiin: mm. kaupungintalo (Junneliuksen palatsi), lentokentän jatkosodan aikaisetlentokoneiden sirpalesuojat ja rullaustiet, Rakennuskulttuuritalo Toivo, Leineperinruukki, Ahlströmin ruukkimiljöö Noormarkussa sekä kaupungin eri museot.Retkiohjelma luonnollisesti vaihtelee ja siitä sovitaan yhdessä.Kurssilla on mahdollisuus tehdä myös pienimuotoisia tutkielmia kaupungin historiaanliittyen. Esimerkkejä aiheista ovat mm. Porin teollistuminen, laivanvarustus jamerenkulku, kaupungin laajeneminen, Porin palot, urheiluelämä, Pori talvi- jajatkosodassa, Jazz-festivaalien historia, Yyteri porilaisten virkistyskohteena, jne.Arviointi: suoritusmerkintä

11. Egyptologia (HI11)Tavoite: Muinaisen Egyptin historiaan tutustuminen luento-opetuksen jadokumenttiaineiston myötä.Sisältö: Opiskelijat laativat kurssin aikana tutkielman tai esitelmän.Arviointi: suoritusmerkintä

12. Naisen kulttuurihistoria (HI12)Tavoite: Kurssilla käsitellään länsimaisen kulttuurihistorian tiettyä osa-aluettasyventyen johonkin teemaan; esimerkiksi lapsen ja naisen asemaan, perheeseen,kuolemaan, sairauksiin, lääketieteeseen, noitavainoihin ja pukeutumiseen.Sisältö: Opiskelijat laativat kurssin aikana tutkielman tai esitelmän.Arviointi: suoritusmerkintä

5.14 YHTEISKUNTAOPPI

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta jaantaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksiaktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnanrakenteita ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

96

suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Yhteiskuntaoppirakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöidentutkimiseen, arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan.Lisäksi se vahvistaa talousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaaaktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksenherättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiotakiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedonhankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- jaargumentointitaitoihin.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat,kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteenvapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.

Opetuksen tavoitteetYhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksentuloksenatuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitseekeskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistönhallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämänperusteet ja toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin jakansainvälisiin yhteyksiinpystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan jaerilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksentuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenäpaikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunuttoimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisenapystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa erilähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan jaarvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiotaosaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisistayhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistäosaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä,vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioidayhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja javaikutuksia eri väestöryhmien kannalta.

ArviointiOppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaistentietojen, taitojen ja toimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteidensaavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat jaedistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä ja suuria kokonaisuuksia sekäarvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niiden merkitystä.

97

Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiotakiinnitetään opiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan jaargumentoida jäsentyneesti sekä taitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteiskunnallisiailmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota.

Pakolliset kurssit

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissävaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin,sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiänäkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta javaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja valtiollisella tasolla

tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta

pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisistanäkökulmistatuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaanerilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassaosaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätöstenperusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eriväestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.

Keskeiset sisällötSuomalaisen yhteiskunnan rakenne

Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenneväestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuuskansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudetoikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvohyvinvointivaltion tehtävät ja voimavaratpohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteetyhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Valta, vaikuttaminen ja päätöksentekoyhteiskunnallisen vallankäytön muodotdemokratia ja muut poliittiset järjestelmätSuomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmäkansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta jaaktiivisen kansalaisuuden merkitysmuuttuva mediakenttä

98

2. Taloustieto (YH2)Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään taloudentoimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro-ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista.Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisenmerkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden jaympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastellataloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomenkytkeytymisen globaaliin talouteenymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassatuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtäätalouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteitaosaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumenttejaosaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoidaniiden taustoja ja vaikutuksia.

Keskeiset sisällötKansantalous ja yksilön talous

talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminenoman talouden hoitotyönteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessakansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

Markkinat, suhdanteet ja talouselämävapaa kilpailu ja hinnanmuodostusrahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallintatalouden suhdannevaihteluttyöttömyys ja työvoimapula

Talouspolitiikkatalouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmatverotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelletalouspolitiikan keinotpolitiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

Kansainvälinen talous ja SuomiglobaalitalousSuomen ulkomaankauppa ja sen merkitystalouden tulevaisuudennäkymät

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen jayksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassamaailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Sekannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan

99

keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossahyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitäkoskevaa vertailevaa tietoaymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisenaosaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksiaja haasteitaosaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomentaloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannaltaosaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-ympäristöön liittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällötEurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti

arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuusperusvapaudet ja kansalaisuusSuomi ja Pohjoismaat Euroopassa

Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toimintaEU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteetSuomi osana eurojärjestelmääEU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteetSuomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhatkansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomiglobalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus

Valtakunnallinen syventävä kurssi

4. Kansalaisen lakitieto (YH4)Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin.Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekäpaneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteistatuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävätkansainväliset tuomioistuimetosaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä jakuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiatosaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitäosaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittujatietoja ja taitoja.

100

Keskeiset sisällötLakitiedon perusteet

peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimetperheoikeustyöoikeuskuluttajansuojavelka, vakuudet ja maksukyvyttömyysasuminenmuutoksenhaku viranomaisten päätöksiintekijänoikeudetympäristöoikeus

Rikos- ja prosessioikeusrikostutkinta ja syyteharkintaoikeudenkäynti ja sen vaihtoehdotrangaistuksetkansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

5. Kertauskurssi (YH5)Tavoite: Kurssilla valmistaudutaan yhteiskuntaopin ylioppilaskokeeseen.Sisältö: Kurssien 1-4 keskeiset sisällöt sekä yo-kokeen tehtävätyypit.Arviointi: suoritusmerkintä

6. Yhteiskunta Nyt (YH6)Mitä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla tapahtuu? NYT?Kurssilla käsitellään joko maailman tai Suomen yhteiskunnallisia trendejä/ongelmia.Kurssin aihepiiri määräytyy ajankohtaisten tapahtumien perusteella, esimerkiksivaalivuonna käsittelemme vaaliohjelmia, kampanjointia ja vaalijärjestelmää.Työskentely tapahtuu mahdollisimman paljon pari- ja ryhmätyönä nettiaineistoahyödyntäen.Arviointi: suoritusmerkintä

7. Ympäristölainsäädäntö (YH7)Kurssin kuvaus: Perehdytään ympäristöä koskeviin säädöksiin paikallistenesimerkkien avullaTavoite: Oppia, millä tavoin voidaan vaikuttaa ympäristön tilaa ja muutoksiakoskeviin hankkeisiin, ja miten niitä lakien avulla säädellään. Materiaali: Lait,lautakuntien esityksiä ja päätöksiä, esitteitä, karttoja.Arviointi: suoritusmerkintä

5.15 USKONTO

Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiinliittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaanuskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen.

101

Opetuksessa uskontoja tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaasekä yksilön ja yhteisön elämää.

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja katsomuksista sekä auttaaymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaanuskontoja ja katsomuksia analyyttisesti eri näkökulmista. Uskonnonopetus antaavalmiuksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arvioimiseen sekäuskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Oppiaine tukee opiskelijan kasvuademokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Uskonnonopetus ottaa erilaisetnäkemykset huomioon ja kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia.

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekäkulttuurin, yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta. Lisäksi opetuksessa käytetään eriuskontojen omia lähteitä ja median välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessahyödynnetään monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä, tieto- javiestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä aktivoivia työtapoja.

Opetuksen tavoitteetUskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaantunnistaa uskontoihin ja kulttuureihin liittyvän pyhän ja sen vaikutukset ihmisentoimintaanperehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri puolillamaailmaaperehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ja kulttuurivaikutuksiinymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuuttatuntee uskonnollisen kielen ja symboliikan erityispiirteitäymmärtää uskon ja tieteellisen tiedon suhdetta sekä tuntee uskontojen tutkimuksenkeskeisiä näkökulmia ja menetelmiäkykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan jakulttuuri-identiteettiäänkehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja toimia erikulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssakunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksiaihmisoikeusnäkökulmastakehittää valmiuksia toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisenahallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- jakeskustelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistäarviointia.

102

ArviointiArviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin pitkäjänteiseensuunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuuuskontoihin liittyvään tiedon hallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekäkatsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan. Arvioinnissa korostuvatkatsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot.

5.15.1 Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistämonimuotoisuuttaosaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimustatuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiäpiirteitä, kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaanosaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistäajankohtaisista kysymyksistäkehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissäja työelämässä.

Keskeiset sisällötuskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminennykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapausmaailman ja Suomen uskontotilanneLähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset jayhteiset piirteetpyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa,kristinuskossa ja islamissajuutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhdeyhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirilleajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kristinuskon merkitystä, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilönnäkökulmastatuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan ja pystyyvertailemaan niiden keskeisiä piirteitäperehtyy kristinuskon erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolillamaailmaaosaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää keskustelua.

103

Keskeiset sisällötkristinuskon asema ja vuorovaikutus ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolillamaailmaakatolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyydensynty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutuksetkarismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologiakristillisperäisten uskontojen pääpiirteetuskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaaekumenia ja katsomusten dialogiajankohtaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön jayhteisön elämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaantuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksialänsimaissatietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteetperehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiinkehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.

Keskeiset sisällöthindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus javaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaanIntian nykypäivän uskontotilannejainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteetbuddhalainen elämäntapa sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset jakeskeiset vaikutukset Aasian kulttuureihinKiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteetja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaanKiinan nykypäivän uskontotilanneshintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksiayhteiskuntaan ja politiikkaan JapanissaAasian uskontojen vaikutus länsimaissaluonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyysuusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessaperehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä,kolmannella ja neljännellä sektorillaymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla

104

osaa analysoida uskonnonvapauteen ja uskonnon ja yhteiskunnanvuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskusteluaosaa toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenäkehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.

Keskeiset sisällötSuomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatiouskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaanuskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoinauskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessauskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessalainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen jasyrjintään liittyvät kysymyksetuskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä jataloudessauskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoinauskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissauskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessaosana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkinuskonnollisen yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekäajankohtaista tutkimustahahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurinmerkitystä uskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseenperehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisestikristinuskon, keskeisiä oppejatutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa japopulaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemojatuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessakulttuuriperinnössä.

Keskeiset sisällötuskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla:uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus,kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteetuskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutususkonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajanauskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa japopulaarikulttuurissaRaamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteeneri muotojen avulla

105

6. Uskonnot ja media (UE6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin mediassaosaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteitaosaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitäosallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

Keskeiset sisällötuskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissauskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissauskontojen mediajulkisuususkonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissamedian vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvätmielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen,uskontokritiikkiuskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

7. Uskonnon kertauskurssi (UE7)Tavoite: Valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiinSisältö: Kerrataan uskonnon kurssien keskeisiä sisältöjä ja harjoitellaan vastaamistaylioppilaskokeeseenArviointi: suoritusmerkintä

8. Raamattukurssi (UE8)Tavoite: Raamattutiedon syventäminenSisältö: Tutustutaan Raamattuun ja sen tieteelliseen tutkimukseenArviointi: suoritusmerkintä

5.15.2 Ortodoksinen uskonto

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam (UO1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimustatutustuu juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin syntyyn ja niiden luonteeseenymmärtää juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet historiassa janykypäivänätuntee kolmen monoteistisen uskonnon keskeiset piirteet, niiden kulttuuriperintöäja vaikutusta erityisesti idän kristillisyyteen ja yhteiskuntaantietää kristinuskon synnyn ja kehittymisen keskeiset vaiheetymmärtää kristillisen kirkon jakaantumiseen ja vapaiden suuntien syntyynvaikuttaneet syyt sekä tunnistaa niiden tunnuspiirteitä

106

osaa keskustella Lähi-idän ja Euroopan ajankohtaisista asioista uskontojennäkökulmastatunnistaa eri katsomusten merkityksen yksilön tämän päivän arjessa jatyöelämässä.

Keskeiset sisällötuskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminennykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapausLähi-idän monoteististen uskontojen yhteiset juuret, kulttuuritausta ja yhteisetpiirteetpyhien kirjojen asema, merkitys ja tulkinta juutalaisuudessa, kristinuskossa jaislamissaLähi-idän uskontojen vaikutus kulttuuriin ja arkeen Euroopassaapostoli Paavalin lähetystyö Jerusalemista Eurooppaanensimmäiset kristilliset synoditkristillisen kirkon jakaantuminenkatolinen kirkko ja protestantismin syntyLuther ja Pohjoismaatvapaat kristilliset suunnatuskonnottomuus

2. Ortodoksisuus maailmassa (UO2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tietää ortodoksisen kirkon apostolisen perinteentunnistaa kirkon opettajien merkityksen kirkon perinteessätuntee ortodoksisuuden keskeiset opilliset painotukset ja eettisen ajattelun perustanosaa tarkastella ortodoksisen kirkon merkitystä yksilöllisestä ja yhteisöllisestänäkökulmastaperehtyy ortodoksisuuden ja sen käytänteiden erityispiirteisiintuntee askeesin ja luostarilaitoksen syntyyn vaikuttaneet historialliset tekijättuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja ja idän kirkon eri suuntauksiaymmärtää ortodoksisen kirkon hallintorakenteen kehittymistä ja nykyistätoimintaaperehtyy Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteisiintutustuu kirkkojen välisiin yhteyksiin.

Keskeiset sisällötkristillisen kirkon laajeneminenpatriarkaatit ja paikalliskirkotorientaaliset kirkotaskeesin ja luostarilaitoksen synty ja niiden yhteiskunnallinen merkitysortodoksinen oppi, etiikka ja antropologia synodien ja kirkon suurien opettajienkauttaihmisen elämänkaari ja ortodoksisuusortodoksinen tapakulttuuri

107

Itä-Euroopan ortodoksisuus ja uusortodoksinen maailmaSuomen ortodoksinen kirkko ennen ja nytekumenia ja uskontojen välinen vuorovaikutus

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UO3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön jayhteisön elämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaantuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksialänsimaissatietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteetperehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiinkehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissäosaa tarkastella uskontojen piirteitä myös oman uskonnon näkökulmasta.

Keskeiset sisällöthindulaisuuden monimuotoisuus, maailmankuva ja elämäntapa sekä vaikutuksiaIntian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaanIntian nykypäivän uskontotilannejainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteetbuddhalaisuuden opetukset, elämäntapa, suuntaukset ja vaikutuksia Aasiankulttuureihin ja yhteiskuntiinKiinan vanha kansanusko, kungfutselaisuus ja taolaisuus ja näiden vaikutuksiakiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaanKiinan nykypäivän uskontotilanneshintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksiayhteiskuntaan ja politiikkaan JapanissaAasian uskontojen vaikutus länsimaissaluonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteetuusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UO4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy suomalaiseen uskonnollisuuteen ja sen vaiheisiin ennen ja nyttutustuu uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-yhteiskunnassaperehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä,kolmannella ja neljännellä sektorillatunnistaa kirkon toiminnan ihmisen arjen tukena osana tämän ajan yhteiskuntaaymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueillaosaa analysoida uskonnonvapauteen sekä uskonnon ja yhteiskunnanvuorovaikutukseen liittyvää ajankohtaista keskustelua ja siihen vaikuttavaalainsäädäntöäkehittää valmiuksia toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä omanuskonnon lähtökohdista käsinkehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin.

108

Keskeiset sisällötsuomalainen uskonnollisuus ennen ja nyt, uskonto ja uskonnolliset yhteisötSuomessa, sekularisaatiouskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaanuskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoinauskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessauskonto ja lainsäädäntö, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekäyhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymyksetuskonnon merkitys, näkyvyys ja oikeudet julkisella sektorilla, politiikassa,työelämässä ja taloudessaortodoksiset järjestöt kolmannen sektorin toimijoinauskonnot yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa Suomessauskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

5. Taide ortodoksisuudessa ja muissa uskonnoissa (UO5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu taidemuotoihin uskonnon ilmentäjänätunnistaa ja tietää ortodoksisen taiteen erityispiirteetperehtyy sekä ortodoksisen että muiden uskontojen taiteen ilmaisumuotoihinopillisten asioiden välittäjinätunnistaa eri uskontojen opin ilmenemismuotoja taiteessaymmärtää sakraalin ja uskonnollisen taiteen erontunnistaa uskonnon vaikutuksen nyky- ja populaaritaiteeseen.

Keskeiset sisällötuskonnot, taide ja kulttuurin eri muodotsakraalin ja uskonnollisen taiteen eroortodoksisen taiteen erityispiirteet: jumalanpalvelus, kirkkomusiikki, arkkitehtuuri,ikonitaideuskontojen oppi taiteen keinoin: kuvataide, musiikki, rakennustaide ja draama

6. Ortodoksisuus ja uskonnot mediassa (UO6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu mediassa esiintyviin ajankohtaisiin teemoihin, jotka kytkeytyvätuskontoonosaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteitaosaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitäperehtyy mediakuvaan ortodoksisuudesta ja eri uskonnoista kansallisesti jakansainvälisestiosallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin.

Keskeiset sisällötuskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissauskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissauskontojen mediajulkisuus

109

ortodoksisen kirkon mediamaailmamedian vaikutus uskontoilmiöihin, esimerkiksi asenteet ja uskontoihin liittyvätmielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen,uskontokritiikkiuskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi

5.16 Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaankuuluu ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedonopetuksessa ihmisiä tarkastellaan luonnollisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavatmerkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännötnähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä.Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmistenmahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina.Oppiaineessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitäkoskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä.Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetinmuotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensärakentumista. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologianantamia mahdollisuuksia.

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoidenkulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä ja tilannetajua, toistenja yhdenvertaisuuden kunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisuntaitoja.

Opetuksen tavoitteetElämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseenhallitsee keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaistenkysymysten käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjanlöytämiseen erilaisista näkemyksistä huolimattalaajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystäänkehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa jamuiden ajattelua ja toimintaakunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävätihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista jaglobaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.

ArviointiElämänkatsomustiedossa arvioidaan sekä opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaistakatsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti että hänen laaja-alaistakatsomuksellista ymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat useinhenkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet:kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten,arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan eri näkökulmien javaihtoehtoisten katsomustapojen huomioimista pelkkien mielipiteiden esittämistämonipuolisemmin.

110

Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä arvioida oman elämänkatsomuksensa jaidentiteettinsä rakentumista sekä rohkaisee opiskelijaa oman opiskelunsasuunnitteluun ja kehittämiseen. Elämänkatsomustiedossa korostuvat erilaisetkatsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot, ja kurssienarvioinnissa ne otetaan monipuolisesti huomioon.

Pakolliset kurssit

1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaaniiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitäja lähtökohtiaymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavatmaailmankatsomuksen muotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa jasiihen liittyvien uskomusten muotoutumistaosaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaistenmedioiden tarjoamaa informaatiotaosaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensamuodostamisessa ja erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisenmaailmankuvan.

Keskeiset sisällötmaailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekäniiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessaerilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisiaja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eritieteiden tarjoamin välineintyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseenliittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muidenajattelussakoulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollistenja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaanelämänkatsomukseenmedian ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuvakriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittelyerilaisista näkökulmista

2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaisetihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiinvastauksiin ihmiselämän keskeisistä kysymyksistäosaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisiaja katsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviinkysymyksiin

111

ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmätilmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä,kuten uskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissätutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niidentaustalla olevia maailmankatsomuksellisia perusteitakehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihinliittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen,johdonmukaisesti ja luovasti.

Keskeiset sisällötluonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia japopulaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteitaihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus jaseksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolemaidentiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudetvaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitysihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:nyleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekäEuroopan ihmisoikeussopimuserilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristönasemasta siinä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Yksilö ja yhteisö (ET3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselleidentiteetilleen ja saa välineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen omanidentiteettinsä rakentamisessaymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksiavoidaan tarkastella tieteellisesti ja että näillä on suuri merkitys yksilönelämänvalinnoilleosaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa jatoimijana talousjärjestelmässä sekä arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia javastuuta eri alueilla ja kasvattaa valmiuttaan rakentavaan yhteiskunnalliseenosallistumiseenymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnon vapauden,yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalinoikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia japeriaatteitaosaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita sekä kasvattaayhteiskunnallista kuvittelukykyään ja aktiivisuuttaan siten, että hahmottaatulevaisuuden mahdollisuuksina ja vaihtoehtoisina tapahtumakulkuina, joihinpystyy myös omalla toiminnallaan vaikuttamaan.

112

Keskeiset sisällötihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys:yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit jayhteisölliset normityhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnallisetrakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näidenvaikutus yksilön elämääntaloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissamarkkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojenvaikutukset yhteiskunnan eri tasoillaihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus jakestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekänäitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukienihmisoikeusloukkaukset sekä holokaustiyhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet jakauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina

4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleensekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessaosaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviinkysymyksiin oman perustellun kantansa sekä tunnistaa vihapuheen ja erottaa sensanavapauden vastuullisesta käytöstähahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona,johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus sekävähemmistökulttuuritymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikäänkulttuuri ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kutenelämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiinosaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnatsekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niidenyhdenvertaisen kohtelun.

Keskeiset sisällötkulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuurimerkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurienkehityksestä ja suhteesta toisiinsakulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurinvaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unesconmaailmanperintöohjelmasuomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuudenmonimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuuritkulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuudenmahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaisetkatsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutuksetetnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuudenhistoriaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

113

5. Katsomusten maailma (ET5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

kehittää kykyään lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia jauskonnottomia maailmankatsomuksia ja verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaaomaan elämänkatsomukseensaymmärtää, että maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovathistoriallisesti rakentuneita, erittäin monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla onmerkittävä kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitystutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseentutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen hahmottaen sen lähtökohtia jatavoitteenasettelujahallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoidamaailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin jauskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellunkantansaperehtyy uskontokritiikin keskeisiin argumentteihin, tutustuu humanismin javapaa-ajattelun historiaanperehtyy Lähi-idän uskontoihin sekä joihinkin muihin uskontoihin jamaailmankatsomuksellisiin järjestelmiin hahmottaen niiden keskeisiä piirteitä,sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan erityisestisuomalaisesta näkökulmasta.

Keskeiset sisällötkatsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuudentutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästäuskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti,symboli ja teismiuskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanisminmaailmankatsomukselliset perusteetkristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen jamaailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinenlevinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhdeyhteiskuntaantämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kutensekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan,tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali jafundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus

6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti,kulttuurisesti ja katsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnantavassa elääymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneenluonteenosaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja

114

tieteellis-teknologisen vallankumouksen merkitystä nykyaikaisillemaailmankatsomuksille ja oman elämänkatsomuksensa rakentumisellehahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekäymmärtää teknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä,yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuviin muutoksiinosaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuudenrakentamisen osana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallontulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

Keskeiset sisällötihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien jainnovatiivisuuden synnyssäsuurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojeneettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksiihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologisetmurrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään:ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajanaPrometheus-myytistä tekno-utopioihin ja -dystopioihin, ihmisen suhde valistuksenideaaleihin ja teknologiseen kehitykseentulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikittieteen uusimpien tulosten valossa.

5.17 TERVEYSTIETO

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksenaon edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana onelämän kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveysymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toiminta- jatyökykynä. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaanterveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovat terveyteen liittyvät tiedot, taidot,itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.

Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairauksia sekä terveyden edistämistä jasairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla sekäyksilön, perheen, yhteisön että yhteiskunnan ja globaalista näkökulmasta.Terveysosaamiseen sisältyy terveyteen ja sairauteen liittyvän sisältötiedon jatoiminnallisten taitojen ohella terveystiedon hankinta, kriittinen arviointi, tulkinta jasoveltaminen sekä ymmärrys ympäristön ja perimän vaikutuksista terveyteen.Osaamiseen kuuluu myös terveyteen liittyvien arvojen pohdinta ja näkemys eriterveyskulttuureista ja terveyden ja sairauksien historiasta kansainvälistyvässämaailmassa.

Terveystiedon opetuksessa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa sekätuetaan opiskelijoiden osallisuutta ja terveysosaamisen hyödyntämistä yhteisöllisenopiskeluhuollon kehittämisessä.

115

Opetuksen tavoitteetTerveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa tarkastella ja perustella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitämoniulotteisina kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekäglobaalista näkökulmistaymmärtää tieteellisen tiedon ja kokemustiedon merkityksen eron terveyden jasairauden riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessäosaa edistää omaa ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta, ymmärtääyleisimpien sairauksien ehkäisyn ja hoidon periaatteita sekä itsehoitoon jamielenterveyden suojaamiseen liittyviä toimintatapojaperehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin, käyttää terveystiedonkäsitteitä asianmukaisesti ja osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä jasairauksia koskevaa tietoa, terveysviestintää ja sekä erilaisia terveyskulttuureihinliittyviä ilmiöitäpohtii terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa perustella niihin liittyvänäkemyksiäänymmärtää yhteiskunnan olosuhteiden ja terveys- ja muiden yhteiskuntapoliittistenpäätösten vaikutuksia kansanterveyteen, väestöryhmien välisiin eroihin,terveydenhuollon rakenteisiin ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen.

ArviointiArviointi kohdistuu terveystiedon tavoitteiden saavuttamiseen terveysosaamisen eriosa-alueilla kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Arvioinnissakiinnitetään huomiota terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- jaseuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä siihen, miten opiskelija osaa soveltaa,analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnissaotetaan huomioon opiskelijan toiminnallisten taitojen kehittyminen. Oppimisprosessinaikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään terveyttä jasairautta koskevaa eettisestä arvopohdintaa ja taitoja perustella terveysvalintoja sekäarvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Kurssin arvosanaperustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön terveysosaamisen eri osa-alueilla.Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen taimuihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Pakollinen kurssi

1. Terveyden perusteet (TE1)

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista jaymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan jaarvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä jaympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myösitsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveydensuojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely.

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää arjen terveysosaamistaan, ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen jasosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niidentoteutumista ja merkitystä omassa elämäntavassaan ja ympäristössään

116

osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekäpohtia terveyskulttuuriin, mediaan ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitäeettisestä ja terveysnäkökulmastatunnistaa ja ymmärtää terveyttä ja sairauksia sekä terveystottumuksia selittäviäteorioita, malleja ja ilmiöitä tutkimus- ja kokemustiedon näkökulmastasoveltaa itsehoitoon liittyviä toimintamalleja ja toimintatapojatietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien merkityksen yksilön jayhteiskunnan näkökulmasta ja pohtii niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja sekäterveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnassa.

Keskeiset sisällötfyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttäedistävä liikunta ja ravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys,opiskeluhyvinvointiomasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapuriippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuuskansantaudit ja keskeiset tartuntatauditterveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia,psykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä, teorioita ja malleja

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana japerehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita.Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä javaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa ja arvioi perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden, kutenpsykososiaalisen, rakennetun ja luonnonympäristön, yhteyksiä ja vaikutuksiaterveyteen ja toimintakykyyntunnistaa elämänkulkuun ja kehitykseen liittyviä tapahtumia ja osaa esitelläerilaisia toimintatapoja ja selviytymisen keinojaosaa soveltaa terveysosaamistaan terveyttä, sairautta ja turvallisuutta koskevissakysymyksissä ja niihin liittyvien arvojen pohdinnassaosaa arvioida sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen merkitystä terveydelle, esitellämielenterveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja mekanismeja sekä esittäävaihtoehtoisia ratkaisuja kriisien käsittelyynosaa tulkita ja arvioida kriittisesti terveysviestintään liittyviä ilmiöitäosaa perustella ja arvioida elämäntapaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvienvalintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnilleosaa analysoida turvallisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyviä tekijöitä jaymmärtää henkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen ja suojelemisen merkityksenerilaisissa vuorovaikutustilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä.

117

Keskeiset sisällötperimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisenympäristön ja yhteisöjen terveysvaikutuksetterveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkuaihmissuhteet ja sosiaalinen tukiseksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveysmielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijäterilaiset kriisit ja niiden kohtaaminentyöhyvinvointi ja ergonomiaturvallisuus ja väkivallan ehkäisymedia- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

3. Terveyttä tutkimassa (TE3)Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisynhistoriallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssillavahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus-ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssillaperehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaantutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessälähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muunyhteiskuntapolitiikan, teknologian ja terveyspalvelujen muutoksia, kehitystä sekäyhteyksiä väestön terveyteenosaa arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitäSuomessa ja globaalisti sekä osaa kuvata terveyserojen kaventamiseen vaikuttaviatekijöitäosaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja suunnitellapienimuotoisia terveystutkimuksia tai toimintakyvyn mittauksiaperehtyy tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin terveyden edistämisessä sekäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossaosaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä kysymyksiätunnistaa keskeisiä globaaleja terveyskysymyksiä ja niiden parissa toimivienjärjestöjen roolia ja tehtäviä terveyden edistämisessä.

Keskeiset sisällötyhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan,tieteellisen tutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos jayhteydet väestön terveyteenterveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekäkeskeiset terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijatterveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojenkaventaminenterveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminenkeskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset,potilaan oikeudetglobaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen

118

Porin kaupungin soveltavat kurssit

4. Terveystiedon kertauskurssi (TE 4)Kurssilla kerrataan ja syvennetään terveystiedon pakollisen ja syventävien kurssiensisältöjen ylioppilaskirjoituksia varten.Arviointi: suoritusmerkintä

5.18 LIIKUNTA

Liikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joidenavulla hän pystyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistätoimintakykyään sekä hyvinvointiaan. Liikunnanopetuksella tuetaan opiskelijaavastuulliseen omasta fyysisestä aktiivisuudesta ja toiminta- ja opiskelukyvystähuolehtimiseen sekä istuvan elämäntavan vähentämiseen. Opetuksessa korostetaanterveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana liikunnallistaelämäntapaa. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallistapätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.Liikunnassa edistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta,osallisuutta, kestävää elämäntapaa, yhdessä toimimisen taitoja, toisten huomioonottamista ja yhteisöllisyyttä.

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla kesä- ja talviliikuntaa sekäsisä- ja ulkoliikuntaa turvallisesti ottaen monipuolisesti huomioonopiskeluympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet. Toimintakykyä koskevien sisältöjenosalta tehdään yhteistyötä terveystiedon kanssa. Opetuksessa ja ryhmiämuodostettaessa otetaan huomioon henkinen ja fyysinen turvallisuus. Opiskelijatosallistuvat toiminnan suunnitteluun ja ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta.Liikuntateknologian avulla voidaan tukea opetuksen tavoitteiden saavuttamista.Opetuksen eriyttämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä lähtökohtia jakehitystarpeita.

Opetuksen tavoitteet

Oppiaineen opetuksen tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisentoimintakyvyn edistäminen. Opiskelija oppii liikkumaan aktiivisesti ja turvallisestisekä pitämään huolta fyysisestä aktiivisuudestaan ja toimintakyvystään.

Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena on oppia soveltamaan liikunnallisiaperustaitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa erivuodenaikoina ja eri olosuhteissa. Opiskelija oppii arvioimaan ja sen pohjaltaharjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima, kestävyys, liikkuvuus ja nopeus).Liikunnanopetuksen sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin kuuluvatparhaansa yrittäminen, aktiivinen työskenteleminen, pitkäjänteinen itsensäkehittäminen sekä toisia kunnioittava vuorovaikutus. Opiskelija ottaa vastuuta omastaja yhteisestä toiminnasta, ottaa toiset huomioon sekä oppii auttamaan ja avustamaanmuita liikuntatunneilla.

119

Arviointi

Liikunnan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetuksen tavoitteidensaavuttamisesta, oppiaineen opiskelun etenemisestä ja edistää opiskelijan oppimista.Liikunnan arviointi koostuu sekä fyysisen toimintakyvyn että sosiaalisen japsyykkisen toimintakyvyn opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Opetuksessa ja arvioinnissatulee ottaa huomioon opiskelijan terveydentila ja erityistarpeet.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekäannetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja -lajeihin.Opetus tukee opiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvuaosallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvanelämäntavan omaksumiseen.

1. Energiaa liikunnasta (LI1)Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvynterveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuuliikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksiafyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksiayhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinenpätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysistenominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissaopiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavanomaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen.Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä,terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista japitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- javerenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto.Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisenaktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautettaliikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.

Valtakunnalliset syventävät kurssitKurssien tavoitteena on kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnanharjoittaminen, vastuu omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä myönteiset kokemuksetomasta kehosta, koetusta liikunnallisesta pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä. Opettajatarkentaa syventävien kurssien sisällöt yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

120

3. Terveyttä liikkuen (LI3)Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja.Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysistenominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelmansuunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaanliikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja jatietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta.Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus jayhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokin yhdessä toteutettava liikunta, kutenvanhojenpäivän tanssit tai muu projektiluonteinen kokonaisuus.

5. Hyvinvointia liikkuen (LI5)Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja jatietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttärentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Monipuolisetliikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisenilmaisun kokemuksia.

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

6. Liikunnan lukiodiplomi (LI6) (LILD4)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisestaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Liikunnan lukiodiplomintavoitteena on, että opiskelija pohtii monipuolisesti liikunnan merkitystä elämässäänsamalla kehittäen fyysistä toimintakykyään, liikunnallista erityisosaamistaan,harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnanosioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Liikunnanlukiodiplomi muodostuu liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen,harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävänitsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta.Tavoite: Toteuttaa liikuntakurssien ja omakohtaisen liikuntaharrastuneisuuden tiedotja taidot.Sisältö: Liikuntakykyisyys, liikuntatiedot, erityisosaaminen, harrastuneisuus jayhteistyötaidot sekä portfolio.Arviointi: Arvioidaan asteikolla 1-5. Todistukseen suoritusmerkintä.

7. Tanssin lukiodiplomi (LI7) (TALD7)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisestaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan tanssissa. Tanssin lukiodiplomin suorittamisentavoitteena on tukea ja kuvata opiskelijan pitkäaikaista tanssin opiskelua lukionaikana. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijan valitsema tanssillinen tehtävä, senvalmistelu ja kirjallinen työ. Tanssillisen tehtävän opiskelija voi suorittaa jokoesiintymällä tanssijana tai tekemällä koreografian. Tehtävä voi olla soolo- tairyhmäteos. Tanssin lukiodiplomi on tanssillisen tehtävän ja tutkielman muodostamakokonaisuus.

121

Tavoite: Suoritetaan valtakunnallinen lukiodiplomi.Sisältö: Tanssillinen ja tiedollinen näyttö.Arviointi: Arvioidaan asteikolla 1-5. Todistukseen suoritusmerkintä.

8. Talviliikuntakurssi (LI8)Tavoite: Tutustuminen eri talviliikuntalajeihin sekä tekniikkaan, mekaniikkaan javarusteisiin.Sisältö: Talviliikuntaa teoriassa ja käytännössä.Arviointi: suoritusmerkintä

9. Luontoliikuntakurssi (LI9)Tavoite: Tutustua luontoon, metsässä liikkumiseen ja selviytymiseen.Sisältö: Vaellusta erilaisin menetelmin.Arviointi: suoritusmerkintä

10. Tanssi ja kehonhallinta kurssi (LI10)Tavoite: Tutustua tanssin eri lajeihin ja liikunnallisin keinoin liikehallintakykyihinSisältö: Eri tanssilajeja ja kehonhallintaa.Arviointi: suoritusmerkintä

11. Uudet lajit (LI11)Tavoite: Tutustua opiskelijoille vieraampiin liikuntalajeihinSisältö: Kurssilaiset suunnittelevat yhteistyössä opettajan kanssa kurssin sisällön.Työtavoissa korostuu yhteistoiminta.Arviointi: suoritusmerkintä

12. Liikunnanohjaus kurssi (LI12)Tavoite: Tutustua liikunnanohjauksen perusteisiinSisältö: Liikuntatuokioiden ohjausArviointi: suoritusmerkintä

13. Palloilukurssi (LI13)Tavoite: Tutustua eri palloilulajeihinSisältö: Eri palloilulajejaArviointi: suoritusmerkintä

14. Liikunnan omatoimikurssi (LI14)Tavoite: Oman lajin tavoitteellinen harjoittelu.Sisältö: Lajinomainen harjoittelu. Harjoitussuunnitelman toteutus ja raportointi.Arviointi: suoritusmerkintä

5.19 MUSIIKKI

Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osakulttuuria ja inhimillistä toimintaa. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelijatiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaaitsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelijaoppii ymmärtämään ja arvostamaan musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja jamerkityksiä. Musiikin opiskelu tarjoaa elämyksiä, kokemuksia, taitoja ja tietoja sekätilaisuuksia mielikuvituksen käyttöön. Ne kaikki lisäävät opiskelijan musiikillista

122

sivistystä sekä rohkaisevat häntä luovaan taiteelliseen ajatteluun ja elinikäiseenmusiikin harrastamiseen.

Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminenja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajatteluntaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen onainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja.Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja luova tuottaminen ovat sekä työtapoja ettäopetuksen keskeisiä sisältöjä, joita musiikin yhdistäminen muuhun taiteelliseenilmaisuun rikastaa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaisetvalmiudet ja kiinnostuksen kohteet siten, että musiikin kursseilla pyritään tarjoamaanjokaiselle opiskelijalle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

Taideaineena musiikki luo koulun kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Seon merkittävä osa lukion juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää omanja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurienmonimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta.Opiskelija kehittää valmiuksiaan taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseenkulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikillisessa ilmaisussa sekämedian tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.

Opetuksen tavoitteet

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Musiikin merkitys ja hyvinvointitiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja oppii käyttämään musiikkia hyvinvointinsaedistämiseenoppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

Musiikillinen osaaminenoppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäenkehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myösmusisoidessaansyventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan

Kulttuurinen osaaminen ja monilukutaitotunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämäänmusiikkikulttuurien monimuotoisuutta sekä toimimaan kulttuurien välisessävuorovaikutuksessa myös kansainvälisissä yhteyksissäoppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia arjen toimintaympäristöissäoppii tulkitsemaan äänen ja musiikin käyttöä mediassa

Oppimaan oppiminenosaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessaryhmän kanssaosaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita sekä ohjata ja arvioidatyöskentelyään niiden suuntaisesti.

123

Arviointi

Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisenosaamisen kehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikanaopiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaaarvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan.

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu kokomusiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijanosaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaanopiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä (MU1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella.Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaaosaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä jakulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtäämusiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaanopiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisunvälineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemustakäytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään japerehtyy kuulonhuoltoon.

2. Moniääninen Suomi (MU2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia javahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessaesiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppiiymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssintoteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osaeurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua.Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- javuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajejapopulaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Ovet auki musiikille (MU3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja,musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Häntarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta jaoppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensämusiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai

124

musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia jakäsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön javaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa, monimediaisissa tieto- javiestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkii musiikin yhteyttätekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihinesimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissämuutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimyskokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimallaolemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse. Kurssin voi suorittaa myöstaiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.

Porin kaupungin soveltavat kurssit

5. Musiikin lukiodiplomi (MU5) (MULD6)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa lukioaikanaan näytön musiikillisestaerityisosaamisestaan ja erityisestä harrastuneisuudestaan musiikissa. Opiskelijaosoittaa musiikillista osaamistaan ja harrastuneisuuttaan valmistamalla musiikintaidollista ja tiedollista hallintaa osoittavan projektin tai kokoamalla näytesalkunlukioaikaisista musiikkiopinnoistaan ja -toiminnastaan. Musiikin lukiodiplomin voitoteuttaa joko yksin tai ryhmän jäsenenä. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvatmusiikin lukiodiplomin erilaisiin toteutustapoihin ja osa-alueisiin. Musiikinlukiodiplomi muodostuu neljästä osasta, jotka ovat opiskelijan musiikillinenomaelämäkerta, musiikkiprojekti tai musiikillinen näytesalkku, yhteenveto jaarvioitsijoiden lausunto.

6. Musisointikurssi (MU6)Tavoite: Soittotaitojen kehittäminen musisoiden eri kokoonpanoissa.Sisältö: Kurssille voivat osallistua kaikenlaisten soittimien taitajat.Harjoitellaan myös mikrofonin käyttöä. Kurssin ohjelmisto valitaankokoonpanon mukaan.Arviointi: suoritusmerkintä

7. Laulukurssi (MU7)Tavoite: Opiskelijoiden laulu- ja esiintymistaitojen kehittäminen.Sisältö: laulutekniikan perusteet, yksinlaulu /solistivalmennus,kuorolaulu, mikrofonin käyttö, taide sekä populaarimusiikinlaulutyyleihin tutustuminen.Arviointi: suoritusmerkintä

8. Kitaransoiton alkeet (MU8)Tavoite: Akustisen ja sähkökitaran soittoon perehtyminen koulunkitaroilla.Sisältö: Mikäli olet kiinnostunut muista bändisoittimista, täälläkurssilla löytyy paikka sinullekin. Säestetään lauluja ja soitetaanmelodiaa kitaralla. Kurssilla on monipuolinen ohjelmisto, otetaanhuomioon oppilaiden omat toiveet.Arviointi: suoritusmerkintä

125

9. Music Factory (MU9)Tavoite: Oppilaiden luovuuden ja kekseliäisyyden monipuolinenkäyttö musiikissa.Sisältö: Säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen, musiikinanalysointi , nykytekniikan käyttö, omien tai cover kappaleidentuottaminen.Arviointi: suoritusmerkintä

5.20 KUVATAIDE

Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jotatutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus,luova ajattelu ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselletaideoppimiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtääkuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä omassa elämässään jayhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimallavastaanottamaan, ymmärtämään ja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevattaiteessa ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia jaeettisiä arvoja. Opetus luo edellytyksiä kriittisen ajattelun kehittämiselle,elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle.

Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuviavisuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessasyvennetään opiskelijan monilukutaitoa. Opiskelijat tutkivat kuvataiteen ja muunvisuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä.Opetuksessa perehdytään erilaisiin taidekäsityksiin. Keskeisiä sisältöjä ovatopiskelijoiden omat kuvakulttuurit, ympäristön kuvakulttuurit ja taiteen maailmat,joita tutkitaan rakentamalla yhteyksiä niiden välille. Sisältöjä valitaan opiskelijoillemerkityksellisistä ja vieraista kuvakulttuureista. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen jailmaisun keinojen valintaan. Opetuksessa perehdytään ajankohtaisiin visuaalisenkulttuurin ilmiöihin, toimintatapoihin ja osallistumisen muotoihin.

Opetuksessa luodaan edellytyksiä työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuolisellekäytölle. Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojenkokeilemiseen sekä niiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat jamediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitä että kuvallisen tuottamisen välineitä.Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessä museoiden ja muidenpaikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus tarjoaa mahdollisuuksia lukiontoimintakulttuurin kehittämiselle sekä luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisilleopinnoille.

Opetuksen tavoitteetKuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassaelämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassarakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla

126

syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa,medialukutaitoa ja ympäristönlukutaitoa kehittämälläilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedontuottamisen tapoja käyttäensyventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisunkeinoja tarkoituksenmukaisesti käyttäenharjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn,itsearviointiin ja yhteistyöhönymmärtää työskentelyyn sisältyvien aistinautintojen, tunteiden, kauneudenelämyksien ja luovan ajattelun merkityksen omalle oppimisellekäyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessatyöskentelyssäsoveltaa kuvallisen viestinnän keinoja osallistuessaan ja vaikuttaessaan kuvienavullatulkitsee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisia kuvatulkinnanmenetelmiä ja käsitteistöjä käyttäentarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle jayhteiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissatutkii kuvailmaisussaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kulttuurisen moninaisuuden jakestävän kehityksen näkökulmista.

ArviointiKuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijankuvataiteellista osaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaistasuhdetta kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Monipuolinen arviointiedistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessinvaiheissa. Näin arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitojensyventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia javertaisarviointia. Arviointi kohdistuu visuaaliseen havaitsemiseen ja ajatteluun,kuvalliseen tuottamiseen, visuaalisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen,ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioonopiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit jatyöskentelyn tulokset. Arvioinnilla ohjataan työtapojen ja opiskeluympäristöjentarkoituksenmukaiseen käyttöön yksin ja ryhmässä.

Pakolliset kurssit

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja jatoimintatapojakäyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan jatekee omakohtaisia ratkaisujatarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muunvisuaalisen kulttuurin ajankohtaisia ilmiöitätutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnannäkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

127

tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnanmenetelmiä käyttäenymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassaelämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.

Keskeiset sisällötomat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä jakulttuuriperinnön uudistajinavaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissaympäristöissäerilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuuristakuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastotkuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinottaiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen jakulttuuriperintöön kuvailmaisun taitojaan syventäentarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden jakestävän kehityksen kannaltakäyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja jatoimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtanaosallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedontuottamisen tapoja käyttäentarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä,yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiäymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussasekä ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

Keskeiset sisällötympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajinaluonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt javirtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtanaympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastotympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinotluonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Osallisena mediassa (KU3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen jakulttuuriperintöön kuvallisen viestinnän sekä tieto- ja viestintäteknologianosaamistaan syventäentarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksenkannalta

128

käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapojakuvallisen tuottamisen lähtökohtanaosallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedontuottamisen tapoja käyttäentarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia jaglobaaleja merkityksiäymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä jamediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.

Keskeiset sisällötmediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajinamedian sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisenlähtökohtanamedian käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastotmediaesitysten tulkinnan keinotmedian ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

4. Taiteen monet maailmat (KU4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin,ympäristöön ja kulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäentarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisenmoninaisuuden ja kestävän kehityksen kannaltasoveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä jayhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssätarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnallesoveltamalla kuvatulkinnan menetelmiätutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti jamuita tiedon tuottamisen tapoja käyttäenymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissakuvissa sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.

Keskeiset sisällöttaiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinäja kulttuuriperinnön uudistajinaeri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataidekuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastotkuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinottaiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

Porin kaupungin soveltavat kurssit:

5. Lukiodiplomi ( KU5 ) (KULD2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisestaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kuvataiteen lukiodiplomintavoitteena on, että opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurinlaaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisestierilaisia kuvia. Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan lukiodiplomille

129

asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan jatoteutustapaan. Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekätyöskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.Kurssin tavoitteena on, että opiskelijatoteuttaa portfoliomuotoisen itsenäisen tehtävän Opetushallituksen valtakunnallistenohjeiden pohjalta yhden kurssin aikana.kykenee valitsemaan itseään kiinnostavan aiheen ja tekniikan tehtävävaihtoehdoistaoppii taiteellista prosessinomaista työskentelyä ja oman työn reflektointiakäyttää työskentelynsä tukena kuvallista ja kirjallista aineistoakokoaa portfolion, josta näkyy työskentelyprosessitallentaa, pohtii ja arvioi työprosessiaanKeskeiset käytännön asiatKurssi on suositeltavaa suorittaa kolmannen opiskeluvuoden aikana, jolloinkokemusta kuvataiteen alasta on mahdollisimman paljon, vähintään neljä kurssiasuoritettuna. Arviointi kohdistuu teokseen ja portfolioon. Arvioinnin suorittaaopettajan lisäksi toinen alan asiantuntija. Arviointi tapahtuu asteikolla 1 – 5seuraavasti: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä ja 1 =hyväksytty lukiodiplomin suorittamisesta annetaan erillinen todistusArviointi: suoritusmerkintä

6. Nykytaiteen työpaja (KU6)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitäoppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessäänharjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn

Sisällöt:mitä nykytaide on: taustalla vaikuttavat ilmiöttaiteiden väliset projektit koulussa/ koulun ulkopuolella tai oman produktiontoteuttaminen

Arviointi: suoritusmerkintä

7. Piirtäminen (KU7)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu erilaisiin piirrostekniikoihinkehittää havaintokykyään sekä silmän ja käden yhteistyötä niin mallistapiirtämällä kuin omissa projekteissaankinoppii soveltamaan piirtäessään esim. sommittelun sekä perspektiivinperusasioita

Sisällöt:eri piirtimien mahdollisuudetpersoonallinen, oma kuvailmaisukuvan rakentamisen keinot

Arviointi: suoritusmerkintä

8. Maalaus (KU8)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy maalaustekniikkaan/tekniikoihin oman ilmaisun välineenätutustuu maalaustaiteen ilmiöihinsyventää väriopin ja materiaalin tuntemustaan

130

Sisällöt:maalaustaiteen mahdollisuudetoman maalaustyylin kehittäminen ja taiteellinen luomisprosessiväriopin perusasioiden syventäminen

Arviointi: suoritusmerkintä

9. Valokuva (KU9)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu valokuvaan ennen ja nytsyventää omaa ilmaisuaan valokuvauksen keinoin

Sisällöt:digikuvaus ja mahdollisuuksien mukaan esim. solarigrafia,neulanreikäkameralla tai filmikameralla työskentelyvalokuvauksen vaiheetvalokuva taidemuotona

Arviointi: suoritusmerkintä

10. Elokuva (KU10)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu elokuvan ilmaisukeinoihinperehtyy elokuvan teon vaiheisiin harjoitusten tai oman projektin avullaoppii arvioimaan elokuvia ja omia elokuvamieltymyksiään

Sisällöt:keskeiset elokuvatermitelävän kuvan haasteet ja mahdollisuudet oman ilmaisun välineenä

Arviointi: suoritusmerkintä

11. Keramiikka (KU11)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy eri savilajeihin sekä keramiikan tekniikkoihin, polttoon ja lasitukseenmuotoilemalla omia käyttö – ja taide-esineitätutustuu saveen myös veistosmateriaalina

Sisällöt:keramiikka taiteenlajinaaiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista prosessia

Arviointi: suoritusmerkintä

12. Kuvanveisto (KU12)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

laajentaa omaa ilmaisuaan kolmiulotteiseen sommitteluuntutustuu kuvanveiston mahdollisuuksiin ja materiaaleihin, esim. savi, paperi,sekamateriaalitperehtyy veistotaiteeseen

131

Sisällöt:veistos kuvataiteen lajinaeri aikakausien piirteiden ilmeneminen veistotaiteessaveistoksen kehittäminen luonnoksesta valmiiseen teokseenmateriaalin ja muodon suhde, sekä vuoropuhelu tilassa.

Arviointi: suoritusmerkintä

13. Grafiikka (KU13)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu grafiikan mahdollisuuksiin ja tekniikkoihin, esim. linoleikkaus,kuivaneulapaneutuu grafiikan vedosmerkintöihin ja kehystämiseen sekä taidegraafikkojentyöskentelyyn ja teoksiinsyventää omaa osaamistaan ja kehittää omaa ilmaisuaan

Sisällöt:mitä taidegrafiikka on?taidegrafiikan tekniikat, vedosmerkinnät ja kehystäminen

Arviointi: suoritusmerkintä

14. Ympäristötaide (KU14)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy ympäristötaiteeseen ja maataiteeseen sekä taiteilijoiden töiden ettäoman työskentelyn avullapohtii ympäristötaidetta esteettisyyden ja kestävän kehityksen kannaltatutustuu erilaisiin ympäristötaideprojekteihin

Sisällöt:ympäristötaide ja sen taustalla vaikuttavat asiatympäristön parantaminen ja visuaalisen kulttuurin merkitys lähiympäristössäyhteistyön tekeminen

Arviointi: suoritusmerkintä

15. Design ja muotoilu (KU15)Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää muotoilun tuntemustaan ja tutkii muotoilun vaiheitaoppii tutkimaan muotoilun tuotteita monelta eri kannaltapohtii esteettisyyden ja käytännöllisyyden suhdettasuunnittelee itse tuotteita kiinnostuksensa mukaan

Sisällöt:muotoilu ja muotoilijat ennen ja nyttuotesuunnitteluprosessi ja materiaalikokeiluttuotteen tuominen esiin edustavalla tavalla

Arviointi: suoritusmerkintä

5.21 OPINTO-OHJAUS

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtiasiitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee

132

elämään liittyvissä siirtymä- ja muutostilanteissa, kuten siirtyessään jatko-opintoihinja työelämään sekä kohti täysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä.Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonkaaikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudenhankkia perustiedot ja -taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtia urasuuntautumistaan. Henkilökohtainen,luokkamuotoinen, pienryhmä- ja vertaisohjaus tukevat opiskelijaa kiinnostustenkartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa sekä valinta- jaongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tuleevoida keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsasekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissäopiskelijalla on mahdollisuus käsitellä asioita, jotka ovat jaettavissa muidenopiskelijoiden kanssa ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

Opinto-ohjauksen tavoitteet

Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta,osallisuutta ja vastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset,myös elinikäistä oppimista tukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaanvahvuutensa ja kehittämisen kohteensa sekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hänsaa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin. Ohjauksella edistetäänopiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuortaelämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen ja uravalintoihinliittyvissä päätöksissä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy urasuunnittelussaan japäätöksenteossaan arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.

Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisiaopiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, jokaosaa myös soveltaa etsimäänsä tietoa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeisetjatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet,ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaainformaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa,lukion jälkeisistä jatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekäyrittäjyydestä. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus tutustua monipuolisestiammatteihin ja työelämään sekä kansanopistojen, toisen asteen ammatillistenoppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaan. Opiskelijaaohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa myös muiden maiden tarjoamistaopiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa sekä opintoihinhakeutumisessa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekeevalintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästilukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman,ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatimisessa jasuunnitelmien päivittämisessä.

133

Pakolliset kurssit

1. Minä opiskelijana (OP1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekäylioppilastutkintoonharjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien jakiinnostusten kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa jataidoissapohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Keskeiset sisällötopiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminenlukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainenopiskelusuunnitelma ja ylioppilastutkintosuunnitelmajatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opinto- jaurasuunnitelmaitsetuntemus ja sen kehittäminenelämänhallintataidotoman oppimisen arviointijatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköisetohjauspalvelut ja hakujärjestelmättyöelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminenlukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- jaelämänhallintataitojaanperehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin,jotka auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselletutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhunkoulutustarjontaanlisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.

Keskeiset sisällötjatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomaillatyöelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämäyrittäjyystyöelämä- ja työnhakutaidottyöelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminenjatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminenhenkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekäjatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminenlukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

134

Porin kaupungin soveltavat kurssit

3. Opiskelutekniikan ja oppimisen kurssi (OP3)Tavoitteet: Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joiden oppimistavoitteet eivät syystä taitoisesta täyty tai jotka haluavat kehittää omaa oppimistaan ja opiskelustrategioitaan taijoilla on joissakin oppiaineissa oppimisvaikeuksia. Kurssi pyritäänjärjestämään vähintään kerran lukuvuodessa kussakin Porin lukiossa.Sisällöt: Kurssilla käsitellään opiskelumotivaatiota, oppimista, kielten oppimisenerityiskysymyksiä, oppimisstrategioita, lukustrategioita ja lukemista sekäkirjoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Kurssin tavoitteena on, ettäopiskelijan itseohjautuvuus paranee ja hän oppii hyödyntämään omiavahvuuksiaan opiskelussa. Oppimista tarkastellaan yhdessä oppiaineessa tehdynoppimispäiväkirjan avulla, jolloin tavoitteena on löytää keinoja oman toiminnanvaikuttavuuden kehittämiseksi.Arviointi: Kurssi arvostellaan suoritetuksi, kun opiskelija on osallistunut kurssillesäännöllisesti ja tehnyt kirjallisen oppimispäiväkirjan annettujen ohjeiden mukaisesti.Arviointi: suoritusmerkintä

4. Tutor-kurssi (OP4)Tavoitteet: Tutor-opiskelija opastaa ja ryhmäyttää lukion ensimmäisen vuodenopiskelijoita. Hän toimii vertaisohjaajana. Lisäksi hän opastaa uusia opiskelijoitaopinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien apuna koulun käytäntöihin, kertoo perinteistä,auttaa opinto-ohjelman hiomisessa ja tutustuttaa koulutovereihin, opettajiin sekämuuhun henkilökuntaan. Tavoitteena on myös tutustua työelämässä tarvittaviintaitoihin, kuten esiintymistaidot, viestintätaidot, ryhmätyötaidotja luottamuksellisuus.Sisältö: Tutor-opiskelijat valitaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä, varsinainentoiminta keskittyy toiseen opiskeluvuoteen. Vertaisohjaajana toimimisen lisäksikurssiin kuuluu osallistuminen omaan tutorkoulutukseen ja tarvittaessa tulevientutoreiden kouluttaminen sekä osallistuminen koulun esittelyynesimerkiksi vanhempainilloissa tai tiedotustilaisuuksissa. Tutor-opiskelija raportoi omasta tutortoiminnastaan kurssin päätyttyä.Edellyttää raportointia ja aktiivista osallistumista. Kurssista on mahdollisuus saadaerillinen todistus.Arviointi: suoritusmerkintä

4. Työelämään tutustuminen (OP5)Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu itse hankkimassaan työpaikassa taivapaaehtoistyössä kyseiseen alaan, organisaation rakenteeseen ja toimintaan sekä alankoulutusvaatimuksiin. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työ- ja talouselämänmerkitystä sekä laajentaa ammattien tuntemustaan.Sisällöt: Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat työnhaku ja henkilökohtainen urasuunnittelu,koulutuksen ja työelämän yhteydet sekä työyhteisön jäsenenä toimiminen. Kurssiinsisältyy erilaisia tehtäviä.Arviointi: suoritusmerkintä

135

6. Opinto-tutorointi (OP6)Tavoitteena on, että opinto-tutor toimii opettajan apuna oppitunneilla auttaen muitaopiskelijoita kyseisen aineen opiskelussa. Opiskelija saa kokemustavertaisohjaamisesta, jonka perusteella hän voi arvioida omaa uravalintaansa.Sisällöt: Opinto-tutoroinnissa opiskelija toimii muiden opiskelijoiden vertaisohjaajatietyn aineen, esimerkiksi matematiikan tai kielten oppitunneilla, kun hänellä ei oleomaa oppituntia. Opiskelija voi ohjata toisia opiskelijoita myös läksyjen teossa jakokeeseen valmistautumisessa. Opiskelija reflektoi kokemuksiaan loppuraportissa.Opiskelija kerää tutoroinnista suorituksia passiinsa (38 tuntia) ja kirjoittaaloppuraportin.Arviointi: suoritusmerkintä

5.22 TEEMAOPINNOT

Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta jakehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainettalaajempia kokonaisuuksia. Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjotamahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen jasoveltamiseen. Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaanopetussuunnitelmassa.

Opetuksen tavoitteetTeemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija

rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden janäkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksiahahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihinratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssahyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitojahakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuuttasoveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan käytännöntoiminnassatyöskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

ArviointiTeemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida jasoveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia.Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitäsekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä. Työskentelyn arviointikohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Opiskelijoille annetaanohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineidenkäytöstä. Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.Teemaopinnot arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

1. Monitieteinen ajattelu (TO1)Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja oppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- jataiteenalojen välisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden

136

vuorovaikutusta yhtä tiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikanaopiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaa ajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassamuiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisia käsitejärjestelmiä ja näkökulmia jakäyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen. Kurssin keskeiset sisällötvalitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee,toteuttaa ja esittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkinilmiöön tai aihepiiriin liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön taimuun tuotoksen. Samalla hän kehittää osaamistaan tieto- ja viestintäteknologiassa.Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksia oppiainerajat ylittävääntyöskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteys kahden taiuseamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.Porin suomalaisen lyseon lukio: Kurssia pyritään toteuttamaan yhteistyössä alueenkorkeakoulujen tai elinkeinoelämän kanssa. Kurssin suositusopintovuosi on toinen taikolmas opiskeluvuosi.

3. Osaaminen arjessa (TO3)Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnankurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännöntyötehtävissä ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussahankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, ettäopiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittäätyöelämässä tarvittavaa osaamista koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hänsaa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osaamisensa syventämiseen myöskansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi kokonaan tai osinkurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.Porin suomalaisen lyseon lukio: Kurssin toteuttamisessa voi olla mukana kolmannensektorin yhdistyksiä ja yrityksiä. Kurssin avulla osallistetaan opiskelijoitasuunnitteluun, toimintaan ja arviointiin. Sisältöjen suunnittelusta vastaavat opiskelijat,opettajat toimivat ohjaajina.

PORIN LYSEON LUKION TEEMAOPINNOT

TavoitteetOpiskelijat rohkenevat tarttua eri tieteen- ja taiteenalojen muodostamiinaihekokonaisuuksiin sekä hyödyntävät ja soveltavat laajasti tietojaan ja taitojaan.Opiskelijat vahvistavat tiedonhakutaitojaan sekä kehittävät tietolähteidenluotettavuuden arviointitaitojaan.Opiskelijat kehittävät sekä kriittistä että luovaa ajatteluaan yksin ja yhteistyössämuiden kanssa.Hyödynnetään eri alojen yhteistyökumppaneita (sekä jo olemassa olevia että uusia)teemaopintojen toteuttamisessa.

1.Monitieteinen ajattelu (TO1)Eri lukuvuosina eri oppiaineiden yhteistyökurssi.Aiheet vaihtelevat vuosittaisen suunnittelun myötä. Esimerkiksi yksi maanosa taitaiteenlaji tai jonkin maan kulttuuri voi olla aihekokonaisuutena, johon saadaanhelposti yhdistettyä eri oppiaineiden näkökulmia.

137

138

Toteutetaan esim. teemapäivänä, -viikkona tai -jaksona, joka voi rakentua mm.luennoista, näyttelyistä, paneelikeskusteluista, retkistä. Työskentely voidaandokumentoida myös kirjallisesti esim. tutkielmana.

2.Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)Toteutetaan osallistumalla joko koulun järjestämiin tai ulkopuolisten tahojentarjoamiin tiede- ym. kilpailuihin (esim. Viksu, Akateeminen karhu, Pikku Finlandia)tai tartutaan jonkin ajankohtaisen ilmiön tai aihepiirin materiaaliin (esim.ilmastonmuutos, vaalit, monikulttuurisuus).Toteutetaan esim. dokumentoituna projektina, tutkielmana tai keksintönä tieto- javiestintäteknologian avulla.

3.Osaaminen arjessa (TO3)Opiskelijan oman ohjatun toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja raportointia.Toteutuu monin eri tavoin käytännön tehtävissä ja tilanteissa, esim. kontaktit javierailut ulkomaille, yhteydet kolmanteen sektoriin (mm. SPR, Monikulttuurikeskus),opiskelijoiden omien harrastepiirien hyödyntäminen (mm. partio, urheiluseurat),kontaktit työelämään, liikennekasvatus, opastus arjen hallinnan taitoihin.

5.24 TAITEIDEN VÄLISET KURSSIT

Taiteiden väliset kurssit ovat eri taiteenaloja yhdistäviä opintoja. Kurssien tehtävänäon laajentaa ja eheyttää musiikin, kuvataiteen ja opetussuunnitelmassa päätettävienmahdollisten muiden taideaineiden opetusta. Taiteiden väliset kurssit tarjoavatmahdollisuuksia laaja-alaisille ja teemallisille kokonaisuuksille perustuvalletaideoppimiselle. Opinnot vahvistavat kulttuurisen tiedon ymmärtämistä jaarvottamista omassa elämässä. Kursseilla tuotetaan ja tulkitaan kulttuuria eritaiteenaloille ominaisilla tutkimisen tavoilla. Opintojen tehtävänä on vahvistaaopiskelijoiden toimijuutta ja osallisuutta omassa elinympäristössä, yhteiskunnassa jaglobaalissa maailmassa. Taiteiden väliset opinnot luovat mahdollisuuksia lukiontoimintakulttuurin kehittämiselle sekä yhteistyölle lukion ulkopuolisten toimijoidenkanssa.

Koulutuksen järjestäjä voi päätöksellään tarjota opetussuunnitelman perusteissamääriteltyjä taiteiden välisiä kursseja. Mikäli lukio järjestää mahdollisuuden suorittaataiteiden välisiä kursseja, niiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaanopetussuunnitelmassa.

Opetuksen tavoitteetTaiteiden välisten kurssien tavoitteena on, että opiskelija

syventää kulttuurista osaamistaan taiteenalojen välisiä yhteyksiä hyödyntämällätutkii itselle merkityksellisiä ilmiöitä ja teemoja yksin ja yhteistyössä muidenkanssahyödyntää ja soveltaa eri taiteen- ja tieteenaloilta hankkimaansa osaamistasoveltaa eri taiteenaloille ominaisia tiedon tuottamisen tapoja ja niiden yhdistelmiäkehittää osaamistaan taiteenaloille ominaisia työtapoja, teknologioita,työskentelyprosesseja ja opiskeluympäristöjä käyttämällätyöskentelee tavoitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmän jäsenenäkehittää taitoaan ilmaista itseään kokemuksellisuutta, moniaistisuutta jatoiminnallisuutta hyödyntämällä.

139

ArviointiOpiskelijoille annetaan kurssilla kannustavaa, monipuolista ja ohjaavaa palautetta.Taiteiden välisen kurssin arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteidentoteutumista kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluumyös itsearviointia ja vertaisarviointia. Arviointi kohdistuu tavoitteellisuuteen,suunnitelmallisuuteen ja tiedon tuottamiseen sekä taitojen soveltamiseen. Kurssienarvioinnissa otetaan huomioon osaamisen kehittyminen, työtapojen jaopiskeluympäristöjen käyttö, työskentelyprosessien eteneminen sekä toteutetutteokset, produktiot ja esitykset. Opiskelijoille annetaan palautetta myösvuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden, materiaalien ja teknologioidenkäytöstä.

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

1. Monitaiteellinen musiikkiprojekti (TA1)Kurssi tarjoaa opiskelijalle tilaisuuksia kehittää musiikillista ja muuta taiteellistaluovaa ajatteluaan ja ilmaisutaitojaan taiteidenvälisessä työskentelyssä ja yhteistyössämuiden kanssa. Tavoitteena on, että kurssin aikana opiskelija suunnittelee ja toteuttaaryhmässä tai itsenäisesti taiteelliseen ilmaisuun liittyvän kokonaisuuden.Kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa opiskelija soveltaa ja yhdistää aiemminhankkimaansa kulttuurista, musiikillista ja muuta taiteellista osaamista.Oppimisprosessin aikana opiskelija arvioi työskentelyään ja oppii toimimaankokonaisuuden kannalta mielekkäällä tavalla. Kokonaisuuden toteutuksessa voikäyttää myös kehittyvän teknologian tarjoamia taiteellisen ilmaisun keinoja.

2. Nykytaiteen keinoin (TA2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää omakohtaista suhdettaankuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin nykytaiteelle ominaisin keinoin.Opiskelijat tutkivat kulttuurisia ilmiöitä eri taiteenalojen ilmaisun keinoja käyttämälläja soveltamalla. Kurssilla hyödynnetään visuaalisuuden rinnalla myös muita tiedontuottamisen tapoja. Opiskelijat syventyvät erilaisiin käsityksiin taiteen tehtävästä.Kurssilla tarkastellaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia jayhteiskunnallisia merkityksiä. Taidetta käytetään osallistumisen ja vaikuttamisenmuotona. Tutkittavat ilmiöt sekä käytettävät välineet, teknologiat ja ilmaisun keinotvalitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssilla toteutetaan monitaiteellisia teoksia,produktioita ja esityksiä erilaisiin ympäristöihin.

3. Taidetta kaikilla aisteilla (TA3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja arvioimaan eri taiteenalojenajankohtaisia toimintatapoja ja ilmiöitä. Kurssilla tarkastellaan taiteiden ja kulttuuriensuhdetta sekä taiteen merkityksiä omassa elämässä, yhteiskunnassa ja maailmassa.Opiskelijoille merkityksellisiä teemoja ja aihepiirejä tutkitaan eri taiteenalojen keinoinja niitä yhdistellen. Kurssi toteutetaan vähintään kahden taiteenalan välisenäkokonaisuutena. Kurssin keskeisiä sisältöjä voidaan valita myös aihekokonaisuuksista.

140

Taiteiden väliset kurssit Porin Lyseon lukiossa

on ensi sijassa musiikin, kuvataiteen, ilmaisutaidon ja äidinkielen kurssi, johontarpeen mukaan yhdistetään muita oppiaineita

tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita kulttuurielämän ilmiöihin ja kehittäämonilukutaitoa ja omaa ilmaisua

sisältönä esimerkiksi erilaisten ohjelmien valmistaminen koulun juhliin, retket,vierailut, performanssit, kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen, ajankohtaistenkulttuuri-ilmiöiden seuraaminen ja kriittinen tarkastelu

suorittaminen osallistumalla ja raportoimalla eri tavoin

arviointina suoritusmerkintä.

5.25 TIETOTEKNIIKKA

Tietotekniikkaa käytetään lukiossa kaikkien aineiden opetuksessa ja opiskelussa.Jokaisen lukiolaisen tulisi saavuttaa tietokoneen A-ajokortissa (TIEKE ry) vaadittavattaidot. Aihekokonaisuuksista viestintä- ja mediaosaaminen sisältyvät tietotekniikanperusteisiin. Teknologia ja yhteiskunta ovat osana jokaista tietotekniikan kurssia.Nopea digitalisoituminen edellyttää jatkuvaa taitojen päivittämistä.Lukion opetussuunnitelman opetuksen yleisten tavoitteiden mukaisesti tulee kiinnittäähuomiota tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Vaikkatietotekniikka ei ole valtakunnallinen oppiaine, on tietotekniikkaa kuitenkin tarpeenopettaa, jotta saavutettaisiin OPS:ssa määritellyt tavoitteet. Eri aineiden kurssitlukiossa ovat vaativia, joten aikaa ja resursseja ei ole varsinaisen aineen opetuksenlisäksi tietoteknisten taitojen opettamiseen.Opiskelijoiden tietotekniset valmiudet ovat lukion alussa hyvin erilaiset.Tietotekniikan peruskurssit järjestetään ensimmäisenä opiskeluvuonna, jotta kaikkiopiskelijat voisivat käyttää tasavertaisesti tietotekniikkaa lukio-opiskelussaan jaylioppilaskokeissa.Tietotekniikka kehittyy hyvin nopeasti, jolloin peruskoulussa saadut tiedot ja taidottarvitsevat päivitystä. Lukio-opiskelussa käytettävät oppimisalustat ovat erilaisiaverrattuna peruskoulussa käytettyyn, joten tarvitaan kursseja, joissa perehdytäänlukion järjestelmään ja lukiossa käytettäviin ohjelmiin.Lisäksi lukio tarjoaa tietotekniikan kursseja myös sellaisille opiskelijoille, jotkahaluavat kehittyä tietotekniikan taidoissaan tai hakeutuvat opiskelemaantietotekniikkaa tai läheisesti siihen liittyviä aineita.Lukion päättävän oppijan tulisi osata tietotekniikan perustaidot, jotka ovat seuraavat:

kokonaiskuva tietotekniikasta ja sen merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnallekäsitys laitteiden ja ohjelmien käyttötavoista ja toiminnan periaatteistaperustiedot tietokonejärjestelmistä, mikrotietokoneista ja niiden oheislaitteistasekä tietoverkoistatekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, tietokanta- ja grafiikkaohjelmienperuskäytön hallintainternetin käyttö tiedonhakuun ja sähköpostin käyttöpilvipalveluiden, tietoverkkojen ja oppimisalustojen käyttäminen opiskelussatekijänoikeuksien merkityksen tiedostaminenvastuullisuus tietoturvallisuudesta

141

Näiden opettamiseen on tarkoitettu peruskurssit AT1 ja AT2. Ensimmäisen kurssintavoitteena on tutustuttaa opiskelija mahdollisimman monipuolisesti tietokoneenkäyttöön ja ominaisuuksiin lukio-opiskelussa ja toisella kurssilla täydennetään taidotA- ajokorttivaatimusten mukaisiksi.

Porin kaupungin soveltavat kurssit

1. Tietokoneesta sähköinen työkalu (AT1)Tavoite: Tietotekniikan perusteiden oppiminen kurssin aikana. Sähköistenylioppilaskokeiden tekninen hallinta.Sisältö: Tietotekniikan perusteet, internet ja tiedonhaku, tekstinkäsittely,taulukkolaskenta, kuvankäsittely, esitysgrafiikka, netin ilmaisohjelmat. Kurssillaperehdytään sähköiseen yo-koejärjestelmään ja luodaan valmiudet sähköistenkokeiden tekniseen hallintaan. Kurssin osasuorituksena voidaan hyväksyäperuskoulussa suoritettu tietotekniikan ajokortti edellyttäen lukiossa hyväksytystisuoritettua erillistä koetta AT1-kurssilla.Arviointi: suoritusmerkintä

2. Ohjelmoinnin peruskurssi (AT2)Tavoite: Ohjelmointikieleen tutustuminen ja ensimmäisten ohjelmien tekeminen.Sisältö: Ohjelmointikieli, algoritmin käsite, algoritmin ohjelmointi.Arviointi: suoritusmerkintä

3. Kuvankäsittely ja esitysgrafiikka sekä videoeditointi (AT3)Tavoite: Digitaalisen kuvan käsittelyn perusteiden opettelu sekä graafisen esityksenluomisen alkeet. Videon lisääminen esitysgrafiikkaan.Sisältö: Digitaalisen kuvan käsittely ja muokkaaminen, kuvankäsittelyohjelmaantutustuminen. Videoeditoinnin alkeita.Arviointi: suoritusmerkintä

4. Taulukkolaskenta ja tietokannat (AT4)Tavoite: Hyvät taidot käsitellä tietoa taulukkolaskennan avulla sekä tietokantojenhyödyntäminen.Sisältö: Taulukkolaskentaan perehtyminen AT1-kurssia syvällisemmin, suurientietomäärien käsittely sekä oman tilastotutkimuksen analysointi. Tietokantojenhyödyntäminen tiedon analysoinnissa ja ryhmäasiakirjojen luonnissa.Arviointi. suoritusmerkintä

5.26 KOTITALOUS

1. Kohti itsenäistä elämää, perusruoanvalmistusta ja arjen hallintaa (KOT1)Tavoitteet ja sisällöt: Kohti itsenäistä elämää kurssilla perehdytään oman taloudenhoitoon ja suunnitteluun sekä arjen hallintaan. Kurssilla kerrataan peruskoulussaopitut ruoanvalmistus- ja leipomistekniikat opiskelijoiden toiveiden ja tasonmukaisesti. Opiskelussa huomioidaan perhe- ja juhlatapahtumat sekä tapakulttuuri.Kurssin tavoitteena on toisten huomioonottaminen kaikessa keskinäisessäkanssakäymisessä. Opiskelijat aloittavat portfolion kokoamisen lukiodiplomia vartenensimmäisen kurssin aikana.

142

Projektityö- minitutkimus jostakin kurssin aiheesta- raportti ruoan valmistamisesta eri vaiheineen- ateriakokonaisuuden hinta- laskutehtäväArviointi: suoritusmerkintä

2. Meiltä ja maailmalta: kansallista ja kansainvälistä ruokakulttuuria (KOT2)Tavoitteet ja sisällöt: Meiltä ja maailmalta-kurssilla tutustutaan kansalliseen jakansainväliseen ruoka- ja tapakulttuuriin. Oppilaat saavat itse valita omanruokakulttuurin, johon he perehtyvät syvällisemmin. Aiheesta tehdään tutkielma,jonka voi liittää osaksi lukiodiplomia. Tutkielmassa esitellään alueen ruoka- jatapakulttuuria sekä suunnitellaan opetuskerralla toteutettava ateriakokonaisuus.Osallistumien kurssille edellyttää KOT1-kurssin hyväksyttyä suorittamista.Projektityö- minitutkimus omasta aiheesta- vastaavalla tavalla kuin KOT1-kurssilla omaan ruokakulttuuriin kuuluvasta työstäArviointi: suoritusmerkintä

3. Lukiodiplomin suorittamiseen valmistava kurssi (KOT3)

4. Kotitalouden lukiodiplomi (KOT4) (KOLD1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisestaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kotitaloudessa. Kotitalouden lukiodiplomintavoitteena on vuorovaikutteinen toiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminen jaosaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelu sekä työskentelyn arviointi.Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan teemaan, tehtäväideaanja suunnittelu- ja toteutusprosessiin. Kotitalouden lukiodiplomi muodostuulukiodiplomityöstä, esseestä ja portfoliosta.Kotitalouden lukiodiplomikurssi on soveltava kurssi, joka muodostuulukiodiplomityöstä ja esseestä. Työssään opiskelija suunnittelee ja valmistelee sekädokumentoi itsenäisesti Opetushallituksen valtakunnallisten ohjeiden ja teemojenpohjalta kotitalouden taitoja hyödyntävän projektin ja tuotoksen, jonka tulee ollavaativa taidonnäyte. Kotitalouden lukiodiplomissa painottuvat erityisestiprosessinomaisen opiskelun vahvistaminenitsenäiseen työskentelyyn harjaantuminenongelmanratkaisukyvyn kehittyminenitsenäinen tiedonhankinta ja -käsittelyKurssille osallistumisen edellytyksenä on kaksi suoritettua lukion kotitaloudenkurssia.Arviointi: Opetushallituksen ohjeiston mukaan (1-5)

5.27 KÄSITYÖ

1. Lukiodiplomin suorittamiseen valmistava kurssi (KÄ1)Tavoite: Käsityö lukion oppiaineena antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittääkäsityötaitoaan luovan toiminnan, ongelmanratkaisun ja oman ilmaisun kautta. Kä1 jaKä2 –kurssit suoritetaan Porin seudun kansalaisopistossa. Opiskelija valitsee opistontarjonnasta käsityön opintoja 70-80 tuntia, mikä tuntimäärä vastaa kahta lukiokurssia.Sisältö: Käsityön lukiodiplomin suorittamiseen valmistava kurssi, jonka aikana

143

opiskelija tutustuu itse valitsemaansa käsityön alaan – sen teoriaan, materiaalienkäyttöön ja menetelmiin - ja suunnittelee ja toteuttaa oman tuotteen mahdollisimmanomatoimisesti.Arviointi: suoritusmerkintä

2. Lukiodiplomin suorittamiseen valmistava kurssi (KÄ2)Tavoite: Käsityö lukion oppiaineena antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittääkäsityötaitoaan luovan toiminnan, ongelmanratkaisun ja oman ilmaisun kautta.Sisältö: Käsityön lukiodiplomin suorittamiseen valmistava kurssi, jonka aikanaopiskelija syventää omaa osaamistaan perehtymällä valitsemansa käsityön alanteoriaan, materiaaleihin ja tekniikoihin. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa omantuotteen mahdollisimman omatoimisesti.Arviointi: suoritusmerkintä

3. Lukiodiplomi (KÄ3) (KÄLD3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisestaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan käsityössä. Käsityön lukiodiplomintavoitteena on, että opiskelija kehittää osaamistaan laadukkaiden käsityötuotteidenomaehtoisessa suunnittelussa, valmistuksessa sekä osaamisen arvioinnissa. Kurssinkeskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan valitsemaan tehtävään, ideaan ja suunnittelu-ja valmistusprosessiin sekä niiden itsearviointiin. Käsityön lukiodiplomi muodostuukäsityötuotteesta tai käsityöteoksesta sekä sen suunnittelu- ja valmistusprosessia jaitsearviointia kuvaavasta portfoliosta.Tavoite: Kurssille osallistumisen edellytyksenä ovat hyväksytyt suoritukset Kä1 jaKä2 -kursseista.Sisältö: Diplomikurssin valtakunnalliset aiheet vaihtuvat vuosittain. Arviointi: Kurssinsuoritus- ja arviointiohjeet sekä toteutettavat ajankohtaiset aiheet on saatavanaosoitteesta www.edu.fi/lukio-opetus

5.28A ILMAISUTAITO (LYSEO)

1. Teatterin juuret, naamiotyö ja oman ilmaisun alku (IT1)Kurssin sisältönä ennen kaikkea ryhmäytyminen, tutustuminen omaan itseen, omaankehoon, ryhmään ja itseilmaisuun. Tärkeänä osana ovat kurssia luottamus- jaturvallisuusharjoitteet. Aloitetaan myös äänenkäytön ja fyysisen ilmaisun harjoitteet,joita jatketaan läpi koko opetussuunnitelman. Teatterihistoria on toinen jatkumokaikkien lukion kurssien aikana. Teatterihistoriaa lähestytään oman tekemisen kauttapelkän luennoinnin sijaan ja tavoitteena on lukion kurssien aikana antaa oppilaillekattava käsitys teatterin eri tyylilajeista ja –vaiheista. Ykköskurssissa aloitetaanteatterin juurilta, Antiikin Kreikasta ja tehdään itse naamiot sekä harjoitellaannaamionäyttelemistä. Kurssilla valmistetaan pieni naamioteatterin demo, jokaesitetään koululla tai ryhmän valitsemalla julkisella paikalla, kutenkauppakeskuksessa, linja-autossa tai kadulla. Kurssiin kuuluu 1-4 esityksenkatsominen (esim. Lainsuojattomat-festivaaleilla) ja katsomiskokemusten purku.Kurssi aloitetaan yhden päivän leirillä lähiseudun leirikeskuksessa.Arviointi: suoritusmerkintä

2. Improvisaatio ja luova esitystekniikka (IT2)Kurssin tavoitteena on kannustaa oppilaita heittäytymään, löytämään oma luovuutensasekä leikittelemään ilmaisulla. Tutustutaan spontaani-improvisaation alkeisiin. Lisäksi

144

katsellaan esitystä muun kuin esiintymisen näkökulmasta ja tutustutaan luovastiteatterin valo- ja äänimaailman luomiseen sekä valmistetaan tekniikka abienesitykseen. Kurssin aikana vierailija tulee koululle kertomaan puvustuksen ja/tailavastuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kurssilla valmistetaan pieniimprovisaatiodemo, joka esitetään improvisoituna koululla.Arviointi: suoritusmerkintä

3. Teatterin tyylilajit ja keinot (IT3)Tavoitteena on tutustuttaa oppilaat hauskasti ja toiminnallisesti eri teatterintyylilajeihin ja ilmaisukeinoihin. Kurssin jokaisella oppitunnilla tutustutaan yhteen taikahteen tapaan tehdä teatteria slapstickistä melodraamaan. Teatterihistoria kulkeekurssin kattavana punaisena lankana. Kurssin ideana on avata oppilaat näkemään,millaisia eri ilmaisutapoja näyttämötaide hyödyntää ja miten niitä voi itse käyttää.Kurssiin sisältyviä tyylilajeja ovat mm. forum-teatteri, absurdismi, realismi,romantiikka ja brechtiläisyys.Arviointi: suoritusmerkintä

4 Mediailmaisu I (IT4)Mediailmaisu on yleisölle suunnattua välineellistä viestintää, mikä perustuu kuvan,äänen ja tekstin käyttöön ilmaisukeinona. Opiskelijat perehtyvät medioidenmaailmaan ja nykyiseen viestintäkulttuuriin sekä näihin liittyvään uuteenteknologiaan. Kurssilla opiskelija oppii tuntemaan erilaisia teknisiä laitteistoja jatutkimaan kriittisesti ympäröivää todellisuutta median keinoin. Kurssin aikanatutustutaan internetiin mediailmaisun työvälineenä ja vieraillaan mahdollisuuksienmukaan erilaisissa medioissa. Lisäksi opiskelija syventyy valo-, ääni- jateatteritekniikan perusteisiin; valaisutyyleihin, valo- ja äänentoistontietokonepohjaiseen suunnitteluun sekä digitaaliseen äänenkäsittelyyn. Kurssinlopuksi opiskelijat toteuttavat oman ideoinnin, uusien näkökulmien ja persoonallisentyylin etsimiseksi oman harjoitustyön, jossa kokeillaan äänen ilmaisuvoimaaesimerkiksi radio-ohjelmaa toteutettaessa.Arviointi: suoritusmerkintä

5.Syventävä teatteri-ilmaisu ja draama (IT5)Kurssilla tutustutaan draamaan ja pelataan liveroolipelin kaltainen draamapeli.Kurssilla myös valitaan ryhmän toiveiden perusteella jokin teatteri-ilmaisun osa-alue,jota tutkitaan syventävästi. Mahdollisia osa-alueita ovat mm. improvisaatio, draama,osallistuttava teatteri, jokin teatterin tyylilajeista, joihin tutustuttiin kurssissa 3 tainaamiotyö.Arviointi: suoritusmerkintä

6. Dramaturgia ja sooloesiintyminen (IT6)Kurssi keskittyy ennen kaikkea omaan ilmaisuun sekä yleisökontaktiin. Keskitytäänpohtimaan, mitä yleisölle halutaan viestittää. Tutustutaan dramaturgian perusteisiin jaharjoitellaan dialogin kirjoitusta aktiivisen draamakirjoituksen keinoin. Työstetäänhenkilökohtaiset monologitekstit ja harjoitellaan ne. Kurssi 6 ja kurssi 8 ovatyhtenäinen opetuskokonaisuus, jossa jokainen ryhmäläinen valmistaa joko monologintai klovnerianumeron ja esittää sen.Arviointi: suoritusmerkintä

145

7. Luovan kirjoittamisen kurssi (IT7)Kurssilla perehdytään erilaisiin tekstilajeihin ja kirjoitustyyleihin. Kehitetään omaatapaa kirjoittaa sekä rohkaistutaan taiteelliseen luovuuteen sekä harjoitellaanmonipuolisesti kirjallista ilmaisua. Voidaan tuottaa tekstilajeja ilmaisutaidonopiskelun tarpeisiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. (Ilmaisutaitolinjallekuulumaton opiskelija voi suorittaa IT7 kurssin myös kurssina ÄI24).Arviointi: suoritusmerkintä

8. Spontaani-improvisaatio ja klovneria (IT8)Kurssi keskittyy yleisökontaktiin ja improvisaatioon. Kaksi keskeistä osa-aluetta ovatspontaani-improvisaatiotekniikat ja klovneria. Tutustutaan kummankin tekniikanperusteisiin ja etsitään kullekin oppilaalle sopivia tapoja esiintyä. Klovnerianyhteydessä tutkitaan myös sanatonta ilmaisua. Kurssin aikana valmistetaan ja esitetäänpieniä demoesityksiä improsta ja klovneriasta. Kurssi 8 on yhteinenopintokokonaisuus kurssin 6 kanssa.Arviointi: suoritusmerkintä

9 ja 10 Oman produktion valmistus (IT9 ja 10)Kurssien tavoitteena on valmistaa oma esitys. Esityksen valmistuksessa käytetääntaitoja, joita on opittu aiempien kurssien aikana. Oppilaat osallistuvat näyttelijäntyönlisäksi myös esityksen käsikirjoitukseen, lavastukseen, puvustukseen sekä ääni- javalosuunnitteluun. Kurssien aikana on myös mahdollista suorittaa teatterinlukiodiplomi.Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisestaosaamisestaan ja harrastuneisuudestaan teatterissa. Teatterin lukiodiplomin tavoitteenaon vahvistaa draamallisia ja teatteri-ilmaisullisia taitoja sekä kartuttaavuorovaikutuksen ja itsearvioinnin taitoja. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijanitse määrittelemä työn aihe joltakin teatterin alalta, siihen liittyvä esitys ja työskentely-ja arviointiprosessi. Teatterin lukiodiplomi on esityksen ja portfolion muodostamakokonaisuus. (TELD8)Arviointi: suoritusmerkintä

5.28B YMPÄRISTÖTIETEET (LYSEO)

Ympäristötiedelinjalle valitaan yläasteen päättötodistuksen keskiarvon perusteella 16opiskelijaa. Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä ja arvostellaanjoko numeroin tai suoritusmerkinnöin. Opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävänmukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen(955/2002) 8 §:ssä säädetystä pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia.Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisenoppiaineen kursseista. Pääsääntöisesti kurssit YT1-4 suoritetaan ensimmäisenä lukio-opiskeluvuonna, kurssit YT5-9 suoritetaan toisena lukio-opiskeluvuonna, YT10kolmantena lukio-opiskeluvuonna ja YT11-13 suoritetaan lukion aikana.Ympäristötiedelinjalla toteutuu ilmiöpohjaisuus useimmilla kursseilla. Kursseillahuomioidaan myös paikallisuus esimerkiksi runsaana yhteistyönä alueenteollisuuslaitosten kanssa. Linjalla korostuvat opiskelijoiden sosiaaliset taidot jaryhmäytyminen, koska opetusryhmä on pieni (16 opiskelijaa) ja pysyy samana läpilukion. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijoiden oma aktiivisuus, itsearviointi jaryhmässä toiminen.

146

1. Erätaitokurssi (YT1)Kurssin kuvaus: Kurssi toteutetaan 2 päivän maastoretkenä. Maastossa harjoitellaanleiriytymisen ja luonnossa liikkumisen aakkosia. Myös ympäröivää luontoahavainnoidaan ja tutkitaan.Tavoite: Selviytyä maastossa sekä luonnon omin ehdoin että yhdessä ryhmänä japeruserätaitojen oppiminen. Luonnon hyödyntäminen sitä kunnioittaen ja sen kanssasopusoinnussa eläen. Materiaali: Opettajan oheismateriaali ja mobiililaitteidenkarttasovelluksetArviointi: suoritusmerkintä

2. Ympäristöfysiikka (YT2)Kurssin kuvaus: Tutustutaan ympäristömittauksissa käytettäviin menetelmiin jalaitteistoihin. Fysikaalisten perusteiden lisäksi perehdytään menetelmienluotettavuuteen ja pyritään arvioimaan mahdollisia virhelähteitä. Kurssiin sisältyyoppituntien lisäksi vierailuja ympäristömittauksia tekeviin laitoksiin. Kurssi toimiijohdantona YMPÄRISTÖMITTAUKSET I - II – kurssille.Tavoite: Kurssilla opitaan ymmärtämään ympäristömittausten tarkoitus ja saadaankäsitys käytettävien menetelmien luotettavuudesta sekä mittalaitteiden tarkkuudesta jamittausten virhelähteistä. Materiaali: Opettajan oheismateriaali.Arviointi: suoritusmerkintä

3. Ympäristöbiologia (YT3)Kurssin kuvaus: tutustutaan eliöiden luokitteluun, lajinmääritykseen jakäyttäytymiseen. Tarkemmin opiskeltavat ryhmät ovat kasvit, linnut ja nisäkkäät.Tehdään opintoretkiä mahdollisuuksien mukaan mm. lintu- ja melontaretket.Tutustutaan erilaisiin bioindikaattoreihin ja tutkitaan itse ympäristön tilaamännynrungon epifyyttijäkälien avulla Mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä(esim. Porin kaupungin ympäristötoimisto).Tavoite: tuntea Suomen yleisimpiä lintu-, kasvi- ja nisäkäslajeja, ymmärtää kuinkaympäristön tilaa voidaan tutkia luonnon omien mittareiden avulla, tuntealuonnontieteellisen tutkimuksen kulku, osata toteuttaa tällainen tutkimus ja raportoidasiitä. Materiaali: Opettajan oheismateriaaliArviointi: suoritusmerkintä

4. Ympäristömaantiede (YT4)Kurssin kuvaus: Tutustutaan ympäristömaantieteeseen mm. osallistumallaItämeriprojektin liittyviin ohjelmiin. Tutustutaan paikkatietojärjestelmän perusteisiinja sen sovellutusmahdollisuuksiin esim. geo-kätkentää ja hyödyntämällä paikkatietoabioindikaattoritutkimuksen raportoinnissa. Lisäksi toteutetaan pienimuotoinenympäristökasvatusprojekti mahdollisuuksien mukaan. Teemme myös opintoretkiäpaikallisiin luontokohteisiin.Tavoitteet: Oppia käyttämään maantieteellistä lähdeaineistoa sekä tulkitsemaan javisualisoimaan aineistoa ja tutustua Itämeriprojektiin eri ohjelmiin.Materiaali: Opettajan oheismateriaali. Arviointi: suoritusmerkintä

5-6. Ympäristömittaukset I - II (YT5-6)Kurssin kuvaus: Käyttäen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia menetelmiä apunaselvitetään Porin ympäristön tilaa. Tutkimuskohteina ovat ilman laatu

147

(männynneulastutkimus: scanning-mikroskooppikuvaus ja rikkipitoisuuden määritys)sekä (sammalpallotutkimus: lyijy-kadmium), ympäristön radioaktiivisuus jaraskasmetallit lihanäytteistä (hirvenmaksat) sekä vesianalyysi (luonnonvesi- jatalousvesinäytteet). Tutkimus on osin laajentunut kansainväliseksi käsittäen Itämeri -projektiin kuuluvia maita. Tuloksista laaditaan laajahko raportti.Tavoite: Opitaan ympäristön tilan määrittämisessä tarvittavaa näytteenkeruu- jakäsittelytekniikkaa sekä saatujen tulosten analysointia ja raportointia.Arviointi: suoritusmerkintä

7. Kansainvälinen leirikoulu (YT7)Kurssi voidaan toteuttaa myös ulkomailla. Kurssin kuvaus: Kansainvälinen leirikoulu,jonka järjestelyistä vastaavat koulumme ympäristöopettajat ja -opiskelijat.Leirikoulussa tutkitaan ympäristön tilaa erilaisin biologisin ja fysikaalisin mittarein jatuloksista pyritään laatimaan raportti. Vieraille, jotka yleensä tulevat Itämeri-projektinystävyyskouluista, esitellään Suomen luonnon erityispiirteitä. Kurssilla työskennelläänyhdessä ympäristön parantamiseksi.Tavoite: Opiskelijat saavat ympäristö- ja kansainvälisyyskasvatusta ja mahdollisuudenkehittää kielitaitoaan teollisuusvierailuilla, yhteisissä tapahtumissa ja erilaisillaluontoretkillä muiden maiden ympäristöopiskelijoihin kanssa.Arviointi: suoritusmerkintä

8. Valokuvaus, videokuvaus (YT8)Kurssin kuvaus: Opetellaan käyttämään järjestelmäkameraa ja videokameraa.Tavoite: Opitaan luontokuvauksen alkeita sekä tutustutaan valokuvien kehittämiseen,digitaaliseen kuvankäsittelyyn ja videoesityksen koostamiseen. Kuvausaiheina onluonnontilaisen ja rakennetun ympäristön kuvaus, lähikuvaus ja lintukuvaus. Kurssillavoidaan tehdä maastokuvausretki. Harjoitellaan kuva-analyysia. Materiaali: Opettajanoheismateriaali, kuvauslaitteistot ja kuvausmateriaali.Arviointi: suoritusmerkintä

9. Ympäristöpsykologia (YT9)Kurssin kuvaus: kurssilla tarkastelemme ihmisen ja fyysisen sekä sosiaalisenympäristön suhdetta. Tutustumme erilaisiin ympäristöpsykologisiin tutkimuksin jasovellamme tuloksia omassa ympäristössämme. Esineet, materiaalit, rakenteet,rakennukset ja kokonaiset rakennetut ympäristöt sekä luonnonympäristöt ovat ihmisenfyysistä ympäristöä. Sosiaalisen ympäristön muodostavat ihmiset ja yhteisöt.Selvitämme käytännön harjoituksin fyysisen ja sosiaalisen ympäristön vaikutustaihmisen psyykkiseen tasapainoon.Tavoite: oppilas ymmärtää, miten ihminen rakentaa fyysistä ja sosiaalistaympäristöään ja miten ympäristö vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Materiaali:opettajan kurssilla jakama materiaali.Arviointi: suoritusmerkintä

10. Ympäristölainsäädäntö (YT10)Kurssin kuvaus: Perehdytään ympäristöä koskeviin säädöksiin paikallistenesimerkkien avullaTavoite: Oppia, millä tavoin voidaan vaikuttaa ympäristön tilaa ja muutoksiakoskeviin hankkeisiin, ja miten niitä lakien avulla säädellään. Materiaali: Lait,lautakuntien esityksiä ja päätöksiä, esitteitä, karttoja.Arviointi: suoritusmerkintä

148

11. Kansainvälinen tai kansallinen ympäristötoiminta (YT11)Kurssin laji: koulukohtainen soveltavaKurssin kuvaus: osallistuminen kansainväliseen tai kansalliseen tapahtumaan.Järjestetään mahdollisuuksien mukaan.Arviointi: suoritusmerkintä

12-13.Kurssisuoritukseksi voidaan hyväksyä mikä tahansa luonnontieteellinen lukionsyventävä tai soveltava kurssi.Arviointi: suoritusmerkintä

5.30 LIIKETALOUSPAINOTTEISET OPINNOT (LYSEO)

TavoitteetOpiskelu antaa konkreettisia valmiuksia opiskelijoille heidän pyrkiessään kaupallisenalan jatko-opintoihin. Opiskelun tavoitteena on herättää opiskelijassa yrittämiseenliittyvää mielenkiintoa ja tietoa sekä lisätä valmiuksia yritystoiminnan ideoimiseen.TyöskentelytavatOpiskelu tapahtuu luento-opetuksena, harjoituksina, mahdollisina projektitöinä sekävierailuina. Liiketalouden pakollisten kurssien laajuus on neljä kurssia. Lisäksiopiskelija voi valita ns. vapaasti valittavia liiketalouden soveltavia kursseja. Lyseossaopiskelijat voivat suunnitella myös 1. lukuvuoden keväällä omaa liikeideaa jatoteuttaa yrityksen perustamisen käytännössä 2. lukuvuoden syksyllä.

Lyseon lukion liiketalouspainotuksen yhteistyötahotOpetusta antavat mm.Porin korkeakouluyksikkö, Turun kauppakorkeakouluSatakunnan Ammattikorkeakoulu: liiketalouden ja matkailualan Porin yksikköWinnova: Kaupan toimipisteTaloudellinen TiedotustoimistoSatakunnan KauppakamariSatakunnan MessutPorin Elinkeino- ja matkailutoimiElinkeinoelämän eri tahot ja yritykset

Liiketalouden pakolliset kurssit (4 kurssia)1. Yritystoiminnan perusteet (laajuus 1 kurssi)2. Markkinoinnin perusteet (1 kurssi)3. Taloushallinnon perusteet (1 kurssi)4. Kansantalous (1 kurssi)

1. Yritystoiminnan perusteet (LTP1)Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuvayrityksen keskeisistä toiminnoista. Yrittäjyyttä käsitellään yhteiskunnallisesta,yrittäjän ja asiakkaan näkökulmasta. Kurssi sisältää yrittäjyyden peruskäsitteet,yritysidean sekä yrityksen toiminnan suunnitteluun liittyvät kokonaisuudet. Kurssillakäsitellään ja seurataan liiketalouden ajankohtaisia asioita.Erityistä: Kurssilla ei ole oppikirjaa. Opetus perustuu luentojaksoihin, keskusteluihin

149

ja ryhmätöihin. Kurssiin kuuluu yrityskäynti, josta opiskelijat tekevät raportin.Kurssilla täytetään oppimispäiväkirjaa.Arviointi: suoritusmerkintä

2. Markkinoinnin perusteet (LMR2)Kurssin tavoitteena on antaa kokonaiskuva asiakaskeskeisestä markkinointiajattelusta,markkinoinnin merkityksestä yrityksen toiminnassa ja keskeisistämarkkinointitoiminnoista. Kurssi sisältää asiakaskeskeisen markkinointiajattelunkeskeiset käsitteet, markkinoinnin toimintaympäristöt, kuluttajan ostopäätökseenvaikuttavat tekijät ja tärkeimmät markkinoinnin kilpailukeinot.Erityistä: Kurssilla ei ole oppikirjaa. Opetus perustuu luentojaksoihin, keskusteluihinsekä ryhmä- ja yksilötehtäviin. Kurssiin sisältyy myös mahdollisesti yrityskäyntejä tailiike-elämän edustajien vierailuja, joiden avulla perehdytään nykypäivänmarkkinoinnin käytännön sovellutuksiin.Arviointi: suoritusmerkintä

3. Taloushallinnon perusteet (LTH3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää laskentatoimen merkityksenyrityksen ja sen sidosryhmien välisenä rekisteröintijärjestelmänä. Opiskelija tutustuukirjanpidon perusperiaatteisiin ja käsitteisiin.Erityistä: Kurssilla harjoitellaan runsaasti kirjanpidon kirjauksia.Arviointi: suoritusmerkintä

4. Kansantalous (LKA4)Kansantaloustiede tutkii sekä taloudellista toimintaa että talouden eri sektorien jataloudenpitäjäryhmien toimintaa. Tarkastelun kohteena ovat mm. taloudellinenkehitys, suhdannevaihtelut, maksutaseongelmat, ulkomaankaupan kehitys ja rahoitus-ja valuuttamarkkinoiden toiminta.YH2 Taloustiedon kurssin lukeminen lukion 2. vuonna on suositeltavaa.Arviointi: suoritusmerkintä

5. Johdon laskentatoimen perusteet ja rahoitus (laajuus 1 kurssi) ( LJL5)Opiskelija ymmärtää kirjanpidon tuottaman tiedon merkityksen yrityksen taloudenohjauksessa: miten sitä käytetään hyväksi suunnittelussa, päätöksenteossa jatarkkailussa. Opiskelija tutustuu katetuottolaskentaan sekä pienten ja keskisuurtenyritysten rahoituskysymyksiin.Arviointi: suoritusmerkintä

6. Myyntitaito (laajuus 1 kurssi) (LMY 6)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää myyntitoiminnan roolin yrityksenmarkkinoinnissa ja oppii tehokkaan myyntityön perusedellytykset. Kurssilla käydäänläpi henkilökohtaisen myyntiyön merkitys ja edellytykset, esiintyminen erilaisissamyyntitilanteissa, erilaiset asiakastyypit, myyntineuvottelun rakenna jayritystilaisuudet.Erityistä: Kurssin suorittaminen perustuu myynti- ja neuvotteluharjoitustensuunnitteluun ja esittämiseen.Arviointi: suoritusmerkintä

7. Neuvottelutaito ja kokoustekniikka (laajuus 1 kurssi) (LKK7) - tajutaan neuvotteluiden ja kokousten merkitys työelämässä ja yhteiskunnassa

150

- osataan valmistautua neuvotteluun ja valmistella kokous- osataan hoitaa käytännön järjestelyt (asiaan kuuluvine asiakirjoineen)- tunnetaan neuvottelun kulku ja pystytään osallistumaan neuvottelutilanteisiin- pystytään toimimaan kokouksessa paitsi osallistujana, myös esim. kokousvirkailijana- ollaan selvillä päätöksenteon eri vaiheista ( esim. äänestys- ja vaalitavoista)- pystytään laatimaan neuvottelumuistio ja eri kokousasiakirjat (pöytäkirjat japöytäkirjanotteet)Erityistä: Kurssin arvostelu edellyttää oppilaalta aktiivista osallistumista suullisiintuntiharjoituksiin. Kurssia ei voi tenttiä. Kurssin oppikirjana toimii opetusmoniste.Arviointi: suoritusmerkintä

8. Talous- ja tilastomatematiikka (laajuus 1 kurssi) (LMA8)Talousmatematiikan kurssilla käsitellään laskuesimerkkien avulla seuraavattalousmatematiikan alueet: talletukset ja luotot, verotus, arvopaperit ja valuutat,indeksit, lineaarinen optimointi ja matriisit.Erityistä: Kurssikirjana on valintakoekirja.Tilastomatematiikan kurssilla käsitellään seuraavia tilastomatematiikan asioita:otantamenetelmät, mittaaminen, frekvenssijakauma, kaksiulotteinen jakauma,aikasarjat, todennäköisyysmallit, parametrien estimointi ja tilastolliset testit.Talous- ja tilastomatematiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi Taloushallinnonperusteet – kurssin jälkeen.Erityistä: Kurssikirjana on valintakoekirja.Arviointi: suoritusmerkintä

9. Business english (laajuus 1 kurssi) (LBE9)Tavoitteet:1. liikeviestintä: perehtyminen englanninkielisen maailman liike-elämänkirjalliseen perusviestintään2. talouselämän perustermistöä ja tekstejä3. puheviestintää liike-elämän perustilanteissa simuloimalla ja roolileikeinErityistä: Suoritustapana on kirjallinen tentti ja aktiivinen osallistuminenpuheharjoituksiin.Vaadittavana aineistona ovat opetusmonisteet ja portfolion tekemiseen vaadittavasanakirja.Arviointi: suoritusmerkintä

10. Kansainvälisyys 1 (laajuus 2 kurssi)( LKV10)Pyrkimyksenä on tutustua Eurooppaan ja eurooppalaisiin erilaisten projektien javierailujen avulla.Kurssin aihepiirit, sisällöt ja työskentelytavat vaihtelevat vuosittain yhteistyökoulusta/-kouluista riippuen ja se voidaan toteuttaa myös useamman opettajan vetämänä.Lyseon lukiolla on yhteistyökoulut Saksassa ja Ranskassa.Erityistä: Kurssilla ei ole oppikirjaa. Kurssin materiaali luodaan itse.Kansainvälisyys 2 (laajuus 2 kurssi)Tutustutaan syventäen eurooppalaiseen kulttuuriin.Kurssin aihepiirit, sisällöt ja työskentelytavat vaihtelevat vuosittain. Se voidaantoteuttaa myös useamman opettajan vetämänä. Lyseon lukiolla on yhteistyökoulutSaksassa ja Ranskassa.Arviointi: suoritusmerkintä

151

11. Ympäristö (laajuus 1 kurssi) (LYMP11)Ympäristöjohtamisen kurssi toteutetaan yhdessä porilaisten yritysten kanssa.Erityistä: Kurssiin sisältyy projektityö.Arviointi: suoritusmerkintä

12. Tietojenkäsittely (laajuus 1 kurssi) (LATK12)Erityistä: Kurssi sisältyy projektitöihin.Arviointi: suoritusmerkintä

13. Henkilöstöhallinto (laajuus 1 kurssi) (LHH13)Kurssin keskeisiä teemoja ovat henkilöstön suunnittelu, rekrytointi, palkkaus,motivointi sekä henkilöstöpalvelut. Erityisesti huomiota kiinnitetään ryhmien jaorganisaatioiden kehitykseen ja kiinteyteen sekä niissä ilmeneviin rooleihin jarooliodotuksiin, viestinnän ja vaikuttamisen erilaisiin keinoihin sekä erilaistennormien ja johtamistyyppien kehitykseen ryhmän työskentelyn ja ilmapiirin kannalta.Erityistä: Osana kurssin suoritusta opiskelijat toteuttavat pienimuotoisenyritystutkimuksen.Arviointi: suoritusmerkintä

14. Yrittäjyyden johdantokurssi (LNYRIT 14)Tavoitteet: antaa yrityksen perustamiseen liittyvää perustietoa mm. yritysmuodoista,markkinoinnista ja taloushallinnostavahvistaa ja kehittää sisäistä yrittäjyyttä ( luovuus, toisten mielipiteiden huomioiminenja niistä oppiminen, kekseliäisyys, vastuun kantaminen)kehittää yrittäjyyden taitoja ja tietoja, joista on hyötyä yrittäjänä ja ”ny-yrittäjänä”;kurssi sisältää myös yrittäjyyden yleissivistävää tietoa muille kiinnostuneillekannustaa opiskelijoita toimimaan itsenäisesti ja aktiivisesti porilaisessayritysmaailmassaTyöskentelytavat:kurssiin sisältyy aluksi opettajajohtoinen osio, yritysvierailut koululla ja yrityksissäsekä lopuksi opiskelijoiden suppeahko lopputyö yrityksen perustamisestakurssissa opiskellaan myös koululuokan ulkopuolella: mm. vierailut sekäopiskelijoiden lopputyöosa vierailuista on opiskelijoiden järjestämiä (yrittäjyyskasvatus, sisäinen yrittäjyys:kurssi kannustaa opiskelijoita toimimaan itsenäisesti ja aktiivisesti porilaisessayritysmaailmassa)kurssin laajuus on 1 kurssiarvosana muodostuu portfoliosta ja lopputyöstäkurssin arvosana muodostuu opiskelijoiden ja opettajanKurssi on ensisijaisesti tarkoitettu NY-toimintaan osallistuville ja toteutetaan 1.lukuvuoden aikana ennen kuin opiskelijat perustavat NY-yrityksensä 2. lukuvuodenajaksi.Kurssin sisältöI opettajajohtoinen osio n. 10 t.- opetus luokkaopetustasisältöNY-toiminta lyhyestiTalousjärjestelmät (markkinatalous, sosialismi ja sekatalous)Kansantalouden kiertokulkuYritysmuodot

152

Suomalainen yritys / yrittäjäKirjanpidon alkeetMarkkinointiII yritysvierailut n. 10 t.tutustuminen porilaisiin yrityksiin – yrittäjät koululla ja opiskelijat yrityksissätavoitteena tutustua eri yritysmuotoihintavoitteena tutustua pankki- ja vakuutuslaitokseenkontaktien luominen – osa vierailuista opiskelijoiden järjestämiäsisältöpankkivierailuvakuutusyhtiövierailutoiminimivierailuavoin yhtiö–vierailukommandiittiyhtiö–vierailuosakeyhtiövierailumuu yhteistyö, esim. työvoimatoimisto, Porin yrittäjät, Satakunnan KauppakamariIII opiskelijat perustavat yrityksen paperilla, n. 10 t.jokainen opiskelija perustaa ”paperiyrityksen” (jos suuri ryhmä, perustaminenpareittain)jokainen esittää yrityksensä muulle ryhmälle – ryhmä arvioi yritystätavoitteena asioiden pohtiminen ja kehittäminen yhdessä (luovuus, kekseliäisyys,toisten mielipiteiden huomioiminen – sisäinen yrittäjyys)sisältöliikeideayritysmuodon valinta – perustelutmarkkinatkirjanpitoArviointi: suoritusmerkintä

15. Nuori yrittäjyys–toiminnan harjoittaminen (LNY15)Porin Lyseon lukio on mukana myös NUORI YRITTÄJÄ–projektissa, josopiskelijoilta löytyy kiinnostusta. Svenska handelshögskolanin koordinoimassaprojektissa opiskelijat perustavat todellisia yrityksiä. Projektin laajuus on 1 kurssi.Hyvin suoritettu Nuori yrittäjyys–kurssi hyvitetään yhtenä lukiokurssina.Liiketalouden linjan pakolliset kurssit suorittaneille kirjoitetaan päättötodistukseenliite, josta ilmenevät liiketalouden linjalla suoritetut kurssit sekä neyhteistyöoppilaitokset, joiden kanssa kukin kurssi on suoritettu.Arviointi: suoritusmerkintä

6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

6.1 Arvioinnin tavoitteet

”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekäkehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista jatyöskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.”(Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

153

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista.Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja mitenoppimista arvioidaan. Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteidenasettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojenaikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistävuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaatarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteidensuuntaisesti. . Monipuolistuvat oppimisympäristöt lisäävät mahdollisuuksia itse- javertaisarviointiin.

Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestäja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Lisäksiarviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien,työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisenarviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuudenarvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

6.2 Kurssisuorituksen arviointi

Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Arvioinnilla edistetään opiskelijanoppimista ja annetaan palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä. Annettavanarvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteidensaavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen jatyöskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan jaopiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia.Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Arviointi ei kohdistuopiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinninmenetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisestahäneen." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet onselvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoidenkanssa. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opiskelijoiden ja opettajienoikeusturvaa ja tukee opiskelijaa työskentelyn suunnittelussa.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- jakirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotkavaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, ettäopiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaaosaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijankurssiarvosanaa.

6.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

154

"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muullaopetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4…"(Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom.)

Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallistensyventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksenkursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu,H = hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S =suoritettu, H = hylätty). Paikallisesta syventävästä tai soveltavasta kurssista voidaanantaa arvosanaksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana taisuoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Paikallisten syventävien ja soveltavienkurssien arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.

Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettupalaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksenmerkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättääopetussuunnitelmassa.

Porin lukioissa käytetään keskeneräisestä kurssisuorituksesta, joka ontäydennettävissä, merkintää P = puutteellinen suoritus. P on suoritettava viimeistäänseuraavaan uusiintaan mennessä. Jos P-arvosanaa ei suoriteta, se muuttuu arvosanaksiK. Keskeytyneestä kurssista käytetään merkintää K=keskeytynyt suoritus. K-merkinnän saa myös vilpistä kurssin aikana.

6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi

"Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti."(Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom.)

"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseenosallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom.)

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.

Itsenäisen opiskelun periaatteet Porin lukioissa

Kurssit suoritetaan ensisijaisesti osallistumalla opetukseen.Mikäli opiskelija ei pysty ottamaan haluamaansa kurssia omasta koulusta opinto-ohjelmaansa, hän yrittää saada sen toisesta Porin lukiosta tai Porin aikuislukiosta.Aikuislukion tai päivälukioiden verkkokurssit ovat myös hyvä tapa kurssinsuorittamiseen. Vasta jos mikään edellä mainituista opiskelutavoista ei tulekysymykseen, opiskelija voi opettajan kanssa keskusteltuaan ja häneltä luvansaatuaan suorittaa kurssin itsenäisesti, opettajan antamien ohjeiden ja aikataulunmukaan. Kurssista pitää saada hyväksytty arvosana.

Itsenäisesti opiskeltavan kurssin laajuus on sama kuin normaalisti suoritettavankurssin. Myös arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita.

155

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaansoveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista janiiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti kurssinkokonaisuuden kannalta.

6.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi

Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimääränsyventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 sekävieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävänkurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisenkielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiinkuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäenasteikkoa 4–10.

”Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksisuullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonkalaatimisesta vastaa opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetäänvaltioneuvoston asetuksella.” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 3 mom., muutettu lailla1116/2008)

”Lukiolain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuutehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa.Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisenkielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihinkurssin aikaisiin näyttöihin.” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 4 mom., muutettuvaltioneuvoston asetuksella 1117/2008)

Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytötarvioidaan asianomaiselle kielelle ja oppimäärälle opetussuunnitelman perusteissaasetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelijaon antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvansuullisen kielitaidon kokeen.

6.2.4 Opinnoissa edistyminen

"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän useintietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemminopetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom.)

Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedonopiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, lukio voi edellyttää huoltajanallekirjoitusta tai vastaavaa sähköistä kuittausta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta,jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.

"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joidensuorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmänopinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja

156

opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaisettiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998,7 § 1 mom.)

Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksimahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään opetussuunnitelmassa. Opintojenetenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä lukionopetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.

Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanankorottamiseen osoittamalla osaamista kurssin keskeisissä tiedoissa ja taidoissa.Opetussuunnitelmassa määrätään tarkemmin uusimisen tavoista.

Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuuskorottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Arvioinnin tulee olla tällöinkinmonipuolista. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi.

Porin lukioissa opiskelijalle annetaan ainakin kerran vuodessa mahdollisuus korottaahyväksyttyä arvosanaa.

157

6.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

"Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjävastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminenarvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukeahyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltaviaopintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssäsäädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen onosoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.”(Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

”Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennenmainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuudenalkamista.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, 23 §, muutettu lailla 1116/2008) säädetään,tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisellavälttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.

Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansaosaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan taiosaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessalukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota.Opiskelijoille annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä.

Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksilukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli opinnottai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi opetussuunnitelman perusteidenmukaan numerolla arvioitavaan kurssiin, tulee kurssista antaa numeroarvosana.Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Muutoinhankitun osaamisen arvioinnissa menetellään kuten opetussuunnitelman perusteissa jaopetussuunnitelmassa kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätään.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytäänsuoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukionopetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukionarvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 12 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 13 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 24 (hyvä) 8 (hyvä) 25 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

158

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessaoppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuusmääriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessanoudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta.

Lukiolain 34 §:n mukaan muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemistakoskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuinhallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kunpäätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. (Lukiolaki 629/1998, 34 § ja 34 b §, muutettulailla 958/2015.)

Lukiolain 34 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakeamuutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään,jollei muualla laissa toisin säädetä. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kunpäätös on annettu opiskelijalle tiedoksi. (Lukiolaki 629/1998, 34 a § 2 mom. ja 34 b §,muutettu lailla 958/2015.)

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinenoppimäärä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänensuorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässäsiinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitävastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöinpitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssienarvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyenoppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällätavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihinosaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempäänoppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaanedellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsitoisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimattasiitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä jakirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vainosan suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän kursseista.Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaanhyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimääränkursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä jakirjallisuus -kurssin arvosanaksi. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssitkorvaavat suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden -oppimäärän kurssit siinä määrinkuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi ollatodistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuudenoppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä, mutta eimolemmista.

159

6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi

"Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, josopettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori jaopiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, 17 a §, muutettu lailla1116/2008)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmanmukaisesti opiskelemista oppiaineen kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelmatarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaatavoitteellisiin kurssivalintoihin. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi ollaerilaajuiset oppimäärät.

Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukionopetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijansuorittamaan matematiikan oppimäärään mukaan. Teemaopintojen valtakunnallisetsyventävät kurssit eivät muodosta oppimäärää, vaan ne ovat erillisiä kursseja.Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voijälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja.

Paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavienkurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätäänopetussuunnitelmassa. Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista japaikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijanhyväksytysti suorittamat kurssit.

Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintäänseuraavasti:

Opiskelijan opiskelemia joista voi olla hylättyjä kurssi-pakollisia ja arvosanoja enintäänvaltakunnallisia syventäviä kursseja,

1–2 kurssia 03–5 kurssia 16–8 kurssia 29 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten javaltakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisenakeskiarvosanana.

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaakorottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessäkuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaaoppiaineen hallintaa kuin kurssien arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosanaedellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

160

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisenkuulustelun lisäksi

paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavienkurssien pohjalta annetulla lisänäytöllämikäli opiskelijan arvioinnista päättävät harkitsevat, että opiskelijan tiedot jataidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvääarvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaanlukioasetuksen mukainen numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojenkursseista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettusaamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijansuorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä,mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnotarvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

6.4 Lukion oppimäärän suoritus

"Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa jaopinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijallevapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhyempiä tai pitempiä.Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia."(Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

Opiskelija opiskelee oman opiskelusuunnitelmansa mukaan pakollisia, syventäviä jasoveltavia kursseja lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opiskelijan tulee suorittaapakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään siinä laajuudessa, kuinmäärätään lukion tuntijakoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (Valtioneuvostonasetus 942/2014).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanutoppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määräon vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisinasyventävinä kursseina tarjottavista teemaopintojen kursseista, paikallisistasyventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseistavoidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamatkurssit.

Jos opiskelija vapautetaan lukiolain 13 §:n mukaan jonkin oppiaineen opiskelusta,hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssienvähimmäismäärä täyttyy.

161

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

”Edellä 17 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei saahakea muutosta valittamalla. Opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistäkoskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedonsaamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajatyhdessä.” (Lukiolaki 629/1998, 34 d § 1 mom., muutettu lailla 958/2015)

”Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun,jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksentiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksentutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen,hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.”(Lukiolaki 629/1998, 34 d 2 mom., muutettu lailla 958/2015)

Aluehallintoviraston päätökseen, jolla on ratkaistu 34 d §:ssä tarkoitettua asiaakoskeva oikaisuvaatimus, ei saa hakea muutosta valittamalla (lukiolaki 629/1998,34 e § 2 mom., muutettu lailla 958/2015).

Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- jaoikaisumahdollisuudesta.

6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

”Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus.Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus,johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineenoppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.”(Lukioasetus 810/1998, 8 § 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

”Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisestaannettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisenkielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.”(Lukioasetus 810/1998, 8 § 2 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014)

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion kokooppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeensuorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhdentai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaalukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:todistuksen nimi

162

koulutuksen järjestäjän nimiopetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvanpäivämääräoppilaitoksen nimiopiskelijan nimi ja henkilötunnussuoritetut opinnotpaikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitusarvosana-asteikkoselvitys kielten oppimääristäS2/R2 = äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen suomi/ruotsi toisena kielenä jakirjallisuus -oppimääräA = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen A-kielen oppimääräB1 = perusopetuksessa alkaneen B1-kielen oppimääräB2 = perusopetuksessa alkaneen valinnaisen B2-kielen oppimääräB3 = lukiossa alkaneen valinnaisen B3-kielen oppimääräÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä(ruotsi/suomi)merkintä, että todistus on Opetushallituksen päättämien lukionopetussuunnitelman perusteiden 2015 mukainen.

Uskonnon ja elämäkatsomustiedon arvosana merkitään todistuksissa”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä, mihin opetukseen opiskelija onosallistunut.

Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus merkitään todistuksessa äidinkieli jakirjallisuus -kohtaan.

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitäänopiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkinoppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä…9) tai merkintäoppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

Teemaopinnoista merkitään hyväksytysti suoritetut kurssit käyttäen kurssien nimiä janiistä saatua suoritusmerkintää (suoritettu).

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohtalisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitätäydentävät todistukset lukio-opintoihin liittyvistä näytöistä, kuten esimerkiksisuoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muista lukionoppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät sisälly oppiaineiden oppimääriin.

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muullakuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksenlisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä muutopiskelijan suorittamat lukio-opinnot. Todistukseen merkitään kunkin kurssinnumeroarvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (S = suoritettu, H = hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista rekisteriä, josta ilmenevät suoritetut kurssitja niiden arvosanat.

163

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineidenarvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.Kokonaiskurssimäärään ei lasketa valtakunnallisina syventävinä kursseina suoritettujahylättyjä teemaopintokursseja, hylättyjä paikallisia syventäviä, hylättyjävaltakunnallisia soveltavia eikä hylättyjä paikallisia soveltavia kursseja.

Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Todistus suullisen kielitaidon kokeesta ja lukiodiplomitodistus annetaan lukionpäättötodistuksen liitteinä.Todistus suullisen kielitaidon kokeesta

Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaantodistukseen merkitään seuraavat tiedot:

todistuksen nimikoulutuksen järjestäjän nimiopetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvanpäivämääräoppilaitoksen nimiopiskelijan nimi ja henkilötunnuskokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosanapaikkakunta, todistuksen antamispäivämäärä (lukion päättötodistuksenpäivämäärä) ja rehtorin allekirjoitusarvosana-asteikko.

Lukiodiplomitodistus

Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite, ja se merkitäänlisätietoja-kohtaan. Lukiodiplomitdistukseen merkitään seuraavat tiedot:

todistuksen nimikoulutuksen järjestäjän nimiopetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lukiokoulutuksen järjestämisluvanpäivämääräoppilaitoksen nimiopiskelijan nimi ja henkilötunnusoppiaine tai vastaava, jonka lukiodiplomitodistuksesta on kysearvosanalukiodiplomiaineessa suoritettujen kurssien määrä mukaan lukienlukiodiplomikurssipaikkakunta, todistuksen päivämäärä (sama kuin lukion päättötodistuksenpäivämäärä) ja rehtorin allekirjoitusarvosana-asteikko.

164

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen jaarvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

A1.1 Opiskelija selviytyysatunnaisestiviestintäkumppanintukemana muutamasta,kaikkein yleisimmintoistuvasta jarutiininomaisestaviestintätilanteesta.

Opiskelija tarvitsee paljonapukeinoja (esim. eleet,piirtäminen, sanastot,netti). Opiskelija osaajoskus arvailla tai päätelläyksittäisten sanojenmerkityksiä asiayhteyden,yleistiedon tai muunkielitaitonsa perusteella.Opiskelija osaa ilmaista,onko ymmärtänyt.

Opiskelija osaa käyttäämuutamia kielelle jakulttuurille tyypillisimpiäkohteliaisuuden ilmauksia(tervehtiminen, hyvästely,kiittäminen) joissakinkaikkeinrutiininomaisimmissasosiaalisissa kontakteissa.

Opiskelija ymmärtäävähäisen määrän yksittäisiäpuhuttuja ja kirjoitettujasanoja ja ilmauksia.Opiskelija tunteekirjainjärjestelmän taihyvin rajallisen määränkirjoitusmerkkejä.

Opiskelija osaa ilmaistaitseään puheessa hyvinsuppeasti käyttäenharjoiteltuja sanoja jaopeteltuja vakioilmaisuja.Opiskelija ääntää joitakinharjoiteltuja ilmauksiaymmärrettävästi ja osaakirjoittaa joitakin erillisiäsanoja ja sanontoja.

Kiel

itaid

onal

keid

enha

llint

a

165

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

A1.2 Opiskelija selviytyysatunnaisesti yleisimmintoistuvista, rutiininomaisistaviestintätilanteistatukeutuen vieläenimmäkseenviestintäkumppaniin.

Opiskelija tukeutuuviestinnässään kaikkeinkeskeisimpiin sanoihin jailmauksiin. Opiskelijatarvitsee paljonapukeinoja. Opiskelija osaapyytää toistamista taihidastamista.

Opiskelija osaa käyttäämuutamia kaikkeinyleisimpiä kielelleominaisia kohteliaisuudenilmauksia rutiininomaisissasosiaalisissa kontakteissa.

Opiskelija ymmärtääharjoiteltua, tuttuasanastoa ja ilmaisujasisältävää muutamansanan mittaista kirjoitettuatekstiä ja hidasta puhetta.Opiskelija tunnistaatekstistä yksittäisiä tietoja.

Opiskelija pystyykertomaan joistakintutuista ja itselleentärkeistä asioista käyttäensuppeaa ilmaisuvarastoa jakirjoittaa muutamanlyhyen lauseenharjoitelluista aiheista.Opiskelija ääntääuseimmat harjoitellutilmaisut ymmärrettävästi jahallitsee hyvin suppeanperussanaston, muutamantilannesidonnaisenilmauksen ja peruskieliopinaineksia.

Kehi

ttyv

äal

keisk

ielit

aito

166

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

A1.3 Opiskelija selviytyy monistarutiininomaisistaviestintätilanteistatukeutuen joskusviestintäkumppaniin.

Opiskelija osallistuuviestintään, muttatarvitsee edelleen useinapukeinoja. Opiskelija osaareagoida suppein sanallisinilmauksin, pienin elein(esim. nyökkäämällä),äännähdyksin, taimuunlaisellaminimipalautteella.Opiskelija joutuupyytämään selvennystä taitoistoa hyvin usein.

Opiskelija osaa käyttääyleisimpiä kohteliaaseenkielenkäyttöön kuuluviailmauksia monissarutiininomaisissasosiaalisissa kontakteissa.

Opiskelija ymmärtääyksinkertaista, tuttuasanastoa ja ilmaisujasisältävää kirjoitettuatekstiä ja hidasta puhettaasiayhteyden tukemana.Opiskelija pystyylöytämään tarvitsemansayksinkertaisen tiedonlyhyestä tekstistä.

Opiskelija osaa rajallisenmäärän lyhyitä, ulkoaopeteltuja ilmauksia,keskeistä sanastoa japerustasonlauserakenteita. Opiskelijapystyy kertomaan arkisistaja itselleen tärkeistäasioista käyttäen suppeaailmaisuvarastoa jakirjoittamaan yksinkertaisiaviestejä ja ääntääharjoitellut ilmaisutymmärrettävästi.

Toim

iva

alke

iskie

litai

to

167

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

A2.1 Opiskelija pystyy vaihtamaanajatuksia tai tietoja tutuissaja jokapäiväisissä tilanteissasekä toisinaan ylläpitämäänviestintätilannetta.

Opiskelija osallistuuenenevässä määrinviestintään turvautuenharvemmin ei-kielellisiinilmaisuihin. Opiskelijajoutuu pyytämään toistoatai selvennystä melko useinja osaa jonkin verransoveltaaviestintäkumppaninilmaisuja omassaviestinnässään.

Opiskelija selviytyy lyhyistäsosiaalisista tilanteista jaosaa käyttää yleisimpiäkohteliaita tervehdyksiä japuhuttelumuotoja sekäesittää kohteliaastiesimerkiksi pyyntöjä,kutsuja, ehdotuksia jaanteeksipyyntöjä ja vastatasellaisiin.

Opiskelija ymmärtäähelppoja, tuttua sanastoaja ilmaisuja sekä selkeääpuhetta sisältäviä tekstejä.Opiskelija ymmärtäälyhyiden, yksinkertaisten,itseään kiinnostavienviestien ydinsisällön jatekstin pääajatukset tuttuasanastoa sisältävästä,ennakoitavasta tekstistä.Opiskelija pystyy hyvinyksinkertaiseen päättelyynasiayhteyden tukemana.

Opiskelija pystyykertomaan jokapäiväisistäja konkreettisista sekäitselleen tärkeistä asioistakäyttäen yksinkertaisialauseita ja konkreettistasanastoa. Opiskelija osaahelposti ennakoitavanperussanaston ja moniakeskeisimpiä rakenteita.Opiskelija osaa soveltaajoitakin ääntämisenperussääntöjä muissakinkuin harjoitelluissailmauksissa.

Peru

skie

litai

don

alku

vaih

e

168

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

A2.2 Opiskelija selviääkohtalaisesti monenlaisistajokapäiväisistäviestintätilanteista ja pystyyenenevässä määrin olemaanaloitteellinenviestintätilanteessa.

Opiskelija osallistuuenenevässä määrinviestintään käyttäentarvittaessa vakiosanontojapyytäessään tarkennustaavainsanoista. Opiskelijajoutuu pyytämään toistoatai selvennystä sillointällöin. Opiskelija käyttääesim. lähikäsitettä taiyleisempää käsitettä, kunei tiedä täsmällistä(koira/eläin tai talo/mökki)

Opiskelija osaa käyttääkieltä yksinkertaisellatavalla kaikkeinkeskeisimpiin tarkoituksiin,kuten tiedonvaihtoon sekämielipiteiden ja asenteidenasianmukaiseenilmaisemiseen. Opiskelijapystyy keskustelemaankohteliaasti käyttäentavanomaisia ilmauksia japerustasonviestintärutiineja.

Opiskelija pystyyseuraamaan hyvinsummittaisestiselväpiirteisen asiapuheenpääkohtia, tunnistaa useinympärillään käytävänkeskustelun aiheen,ymmärtää pääasiat tuttuasanastoa sisältävästäyleiskielisestä tekstistä taihitaasta puheesta.Opiskelija osaa päätellätuntemattomien sanojenmerkityksiäasiayhteydestä.

Opiskelija osaa kuvataluettelomaisesti(ikäkaudelleen tyypillisistä)jokapäiväiseen elämäänliittyviä asioita käyttäentavallista sanastoa jajoitakin idiomaattisiailmauksia sekä perustasonrakenteita ja joskus hiukanvaativampiakin. Opiskelijaosaa soveltaa joitakinääntämisen perussääntöjämuissakin kuinharjoitelluissa ilmauksissa.

Kehi

ttyv

äpe

rusk

ielit

aito

169

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

B1.1 Opiskelija pystyy viestimään,osallistumaan keskusteluihinja ilmaisemaanmielipiteitään melkovaivattomasti jokapäiväisissäviestintätilanteissa.

Opiskelija pystyy jossainmäärin olemaanaloitteellinen viestinnän erivaiheissa ja osaa varmistaa,onko viestintäkumppaniymmärtänyt viestin.Opiskelija osaa kiertää taikorvata tuntemattomansanan tai muotoillaviestinsä uudelleen.Opiskelija pystyyneuvottelemaantuntemattomienilmauksien merkityksistä.

Opiskelija osoittaatuntevansa tärkeimmätkohteliaisuussäännöt.Opiskelija pystyy ottamaanvuorovaikutuksessaanhuomioon joitakintärkeimpiä kulttuurisiinkäytänteisiin liittyviänäkökohtia.

Opiskelija ymmärtääpääasiat ja joitakinyksityiskohtia selkeästä jalähes normaalitempoisestayleiskielisestä puheesta taiyleistajuisesta kirjoitetustatekstistä. Opiskelijaymmärtää yhteiseenkokemukseen taiyleistietoon perustuvaapuhetta tai kirjoitettuatekstiä. Opiskelija löytääpääajatukset, avainsanat jatärkeitä yksityiskohtiamyös valmistautumatta.

Opiskelija osaa kertoaydinkohdat ja myös hiukanyksityiskohtia erilaisistajokapäiväiseen elämäänliittyvistä itseäänkiinnostavista todellisistatai kuvitteellisista aiheista.Opiskelija käyttää melkolaajaa sanastoa jarakennevalikoimaa sekäjoitakin yleisiä fraaseja jaidiomeja. Opiskelija osaasoveltaa useita ääntämisenperussääntöjä muissakinkuin harjoitelluissailmauksissa.

Toim

iva

peru

skie

litai

to

170

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

B1.2 Opiskelija pystyyosallistumaan viestintäänmelko vaivattomasti myösjoissakin vaativammissaviestintätilanteissa kutenviestittäessä ajankohtaisestatapahtumasta.

Opiskelija pystyy olemaanaloitteellinen tuttuaaihetta käsittelevässävuorovaikutustilanteessakäyttäen sopivaa ilmausta.Opiskelija pystyykorjaamaanväärinymmärryksiä melkoluontevasti janeuvottelemaan myösmelko mutkikkaidenasioiden merkityksestä.

Opiskelija osaa käyttääerilaisiin tarkoituksiinkieltä, joka ei ole liiantuttavallista eikä liianmuodollista. Opiskelijatuntee tärkeimmätkohteliaisuussäännöt jatoimii niiden mukaisesti.Opiskelija pystyy ottamaanvuorovaikutuksessaanhuomioon tärkeimpiäkulttuurisiin käytänteisiinliittyviä näkökohtia.

Opiskelija ymmärtääselväpiirteistä asiatietoasisältävää puhetta tutuistatai melko yleisistä aiheistaja selviää myös jonkinverran päättelyä vaativistateksteistä. Opiskelijaymmärtää pääkohdat jatärkeimmät yksityiskohdatympärillään käytävästälaajemmasta muodollisestatai epämuodollisestakeskustelusta.

Opiskelija osaa kertoatavallisista, konkreeteistaaiheista kuvaillen, eritellenja vertaillen. Opiskelijailmaisee itseäänsuhteellisen vaivattomastija pystyy kirjoittamaanhenkilökohtaisia jajulkisempiakin viestejä jailmaisemaan ajatuksiaanmyös joistakinkuvitteellisista aiheista.Opiskelija käyttääkohtalaisen laajaa sanastoaja tavallisia idiomeja sekämonenlaisia rakenteita jamutkikkaitakin lauseita.Opiskelija hallitseeääntämisen perussäännötmuissakin kuinharjoitelluissa ilmauksissa.

Suju

vape

rusk

ielit

aito

171

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

B2.1 Opiskelija pystyy viestimäänsujuvasti myös joissakinitselleen uusissaviestintätilanteissa, joissakäytetään joskuskäsitteellistä, muttakuitenkin selkeää kieltä.

Opiskelija pystyy tuomaanoman kantansa esille jatoisinaan käyttämäänvakiofraaseja, kuten ”Tuoon vaikea kysymys”voittaakseen itselleenaikaa. Opiskelija pystyyneuvottelemaan myösmutkikkaiden asioiden jakäsitteiden merkityksestä.Opiskelija pystyytarkkailemaan omaaymmärtämistään javiestintäänsä sekäkorjaamaan kieltään.

Opiskelija pyrkiiilmaisemaan ajatuksiaanasianmukaisesti javiestintäkumppaniakunnioittaen ottaenhuomioon erilaistentilanteiden asettamatvaatimukset.

Opiskelija ymmärtääasiallisesti ja kielellisestikompleksista puhetta taikirjoitettua tekstiä.Opiskelija pystyyseuraamaan laajaa puhettaja monimutkaistaargumentointia sekäilmaisemaan kuulemastaanpääkohdat. Opiskelijaymmärtää suuren osanympärillään käydystäkeskustelusta. Opiskelijaymmärtää monenlaisiakirjoitettuja tekstejä, jotkavoivat käsitellä myösabstrakteja aiheita ja joissaon tosiasioita, asenteita jamielipiteitä.

Opiskelija osaa ilmaistakohtuullisen selkeästi jatäsmällisesti itseäänmonista kokemuspiiriinsäliittyvistä asioista käyttäenmonipuolisia rakenteita jalaajahkoa sanastoa, johonsisältyy myös idiomaattisiaja käsitteellisiä ilmauksia.Opiskelija pystyyosallistumaan myös melkomuodollisiin keskusteluihinja hallitsee kohtalaisenlaajan sanaston javaativiakin lauserakenteita.Ääntäminen on selkeää,sanojen pääpaino oikeallatavulla ja puhe sisältääjoitakin kohdekielelletyypillisiäintonaatiomalleja.Its

enäi

sen

kiel

itaid

onpe

rust

aso

172

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

B2.2 Opiskelija pystyy käyttämäänkieltä monenlaisissa myösitselleen uusissaviestintätilanteissa, joissatarvitaan monipuolistakieltä.

Opiskelija pyrkii antamaanpalautetta, esittämääntäydentäviä näkökohtia taijohtopäätöksiä. Opiskelijapystyy edistämäänviestinnän sujumista sekätarvittaessa käyttämäänkiertoilmaisuja ja pystyyneuvottelemaan myösmutkikkaiden asioiden jakäsitteiden merkityksestä.Opiskelija osaa käyttääymmärtämistä tukeviastrategioita, kutenpääkohtien poimimista jaesimerkiksi tekemäänmuistiinpanojakuulemastaan.

Opiskelija pystyyilmaisemaan ajatuksiaanluontevasti, selkeästi jakohteliaasti sekämuodollisessa ettäepämuodollisessatilanteessa ja valitsemaankielenkäyttötavantilanteiden ja niihinosallistuvien henkilöidenmukaan.

Opiskelija ymmärtää eläväätai tallennettua selkeästijäsennettyä yleiskielistäpuhetta kaikenlaisissatilanteissa ja ymmärtääjonkin verran myös vieraitakielimuotoja. Opiskelijapystyy lukemaan eritarkoituksiin laadittujakompleksisia tekstejä jatiivistämään niidenpääkohdat. Hän pystyytunnistamaan asenteita jaarvioimaan kriittisestikuulemaansa ja tailukemaansa.

Opiskelija osaa ilmaistaitseään varmasti, selkeästija kohteliaasti. Hänhallitsee laajasti kielellisetkeinot ilmaistakonkreetteja jakäsitteellisiä, tuttuja jatuntemattomia aiheita.Opiskelija osaa viestiäspontaanisti ja kirjoittaaselkeän ja jäsentyneentekstin. Ääntäminen onhyvin selkeää, sanojenpääpaino oikealla tavulla japuhe sisältää joitakinkohdekielelle tyypillisiäintonaatiomalleja.

Toim

iva

itsen

äine

nki

elita

ito

173

KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Taito-taso

Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutus erilaisissatilanteissa

Viestintästrategioidenkäyttö

Viestinnän kulttuurinensopivuus

Tekstien tulkintataidot Tekstien tuottamistaidot

C1.1 Opiskelija pystyyvuorovaikutukseenmonipuolisesti, sujuvasti jatäsmällisesti kaikenlaisissaviestintätilanteissa.

Opiskelija ottaa luontevastivastuuta viestinnänetenemisestä. Opiskelijaosaa muotoilla uudelleen,mitä haluaa ilmaista sekäpystyy perääntymään, kunkohtaa vaikeuksia jakäyttää taitavasti kieleentai kontekstiin liittyviävihjeitä tehdessäänjohtopäätöksiä taiennakoidessaan tulevaa.

Opiskelija pystyykäyttämään kieltäjoustavasti ja tehokkaastisosiaalisiin tarkoituksiin,myös ilmaisemaantunnetiloja, epäsuoriaviittauksia, esim. ironiaa jaleikkimielisyyttä.

Opiskelija ymmärtääyksityiskohtaisesti myöspitempiä esityksiä tutuistaja yleisistä aiheista, vaikkapuhe ei olisikaan selkeästijäsenneltyä ja sisältäisiidiomaattisia ilmauksia tairekisterin vaihdoksia.Opiskelija ymmärtääyksityiskohtaisestimonipolvisia käsitteellisiäkirjoitettuja tekstejä japystyy yhdistämään tietoamonimutkaisista teksteistä.

Opiskelija osaa ilmaistaitseään sujuvasti,täsmällisesti jajäsentyneestimonenlaisista aiheista taipitämään pitkähkön,valmistellun esityksen.Opiskelija pystyykirjoittamaan hyvinjäsentyneitä tekstejämonimutkaisista aiheistavarmalla, persoonallisellatyylillä. Opiskelijankielellinen ilmaisuvarastoon hyvin laaja. Ääntäminenon luontevaa ja vaivatontakuunnella. Puherytmi jaintonaatio ovatkohdekielelle tyypilliset.

Taita

van

kiel

itaid

onpe

rust

aso

LIITE 2VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUNKOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTAJA TUNTIJAOSTA (942/2014)

0