NÄKÖALANÄKÖÄLAUUDENMAAN

2006KEVÄT

Uudellamaalla, kuten koko maassa, on käynnis-sä kuntia koskevia laajoja muutoshankkeita.Matti Vanhasen hallituksen käynnistämä kun-ta- ja palvelurakennehanke koskettaa kaikkiakuntia tavalla tai toisella. Kyse on kunnallisenitsehallinnon ja demokratian sekä julkisten pal-velujen kohtalosta.

Hallituksen hankkeen lähtökohdat ovat uhkaa-via. Tavoitteena on kuntien menojen karsimisennimissä ulkoistaa, kilpailuttaa ja yksityistää kun-tien nyt tuottamia palveluja laajasti. Tämä mer-kitsee kunnallisten työpaikkojen karsimista.Taustalla puhutaan niiden vähentämisestä jopa

Mikä on Uudenmaankuntien kohtalo?

20 prosentilla.Koko hyvinvointijärjestelmän rakenteet ovat

vaakalaudalla. Tämä valtavan suuri hanke ontarkoitus toteuttaa siten, ettei kansalailla olisimahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Se ei ollutkäsittelyssä ennen edellisiä eduskunta- eikäkunnallisvaaleja ja sitä ollaan viemässä ratkai-suun ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö haluaa antaaoman panoksensa yhteiskunnalliseen keskus-teluun nyt lukijan käsissä olevan UudenmaanNäköala lehden kautta ja näin edesauttaa de-mokratian toteutumista.

SKP:N UUDENMAAN PIIRIN LEHTI

Palveludirektiivitulee, oletkovalmis?

Kunnatmyllerryksenkourissa

Opiskelijatpuolustamaanetujaan

Sotaaja Natoavastaan� 3 � 4 - 5 � 7 TAKASIVU

2 UUDENMAAN NÄKÖALA

UUDENMAAN NÄKÖALASKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehtiYhteystiedot: Karhusuontie 75, 00780 Helsinkipuh 09-345 5029Päätoimittaja Veikko LainePainopaikka: Kangasalan kirjapaino Oy

Jaetaan

voitot

uudelleen

Helsingin pörssiin lis-tautuneet yhtiöt jakoi-vat osinkoja vuonna2005 yhteensä 8 380 mil-joonaa euroa. Se on uusiennätys. Myös muut kuinpörssiyhtiöt ovat viime vuo-sina jakaneet suuria osinkojaomistajilleen. Kansantalouden tilinpidon mukaanosinkoja jaettiin vuosina 2000 – 2005 yhteensä74,1 miljardia euroa.

Myös pörssiyhtiöiden osakkeita omistavienomaisuudet ovat kasvaneet hurjasti. Vuoden 2005tammikuusta vuoden 2006 tammikuuhun Helsin-gin pörssiin listautuneiden yhtiöiden osakkeittenyhteenlaskettu markkina-arvo kasvoi 161 miljar-dista eurosta 210 miljardiin euroon.

Osingoista ei niiden saajat maksa kunnille ve-roa ollenkaan. Valtion verostakin he ovat lähes-tulkoon kokonaan vapautettu.

Verotussäännökset ovat niin väljät, ettei ole mi-kään konsti kiertää verot kokonaan suuristakinosinkotuloista. Vanhasen hallitus vapautti suur-omistajat omaisuuden perusteella perittävästä ve-ronmaksun taakasta säätämällä lain, jolla omai-suusvero poistettiin kokonaan. Näin siis myös nepörssimiljardöörit, joiden omaisuus lisääntyi vuo-den aikana noin 50 miljardilla eurolla, vapautet-tiin omaisuusverosta.

Osingoista ei makseta myöskään eläkevakuu-tusmaksuja ei sosiaaliturva- eikä työttömyysva-kuutus- ja sairausvakuutusmaksuja. Osinkotulo-ja saavat rikkaat ja hyvätuloiset ovat yhteiskun-nan vapaamatkustajia sanan täydessä merkityk-sessä.

Osingot ovat työntekijöiden työn tulosta. Ne ovatosa yritysten tuottamaa voittoa, joka jaetaan omis-tajille. Toinen puoli voitoista sijoitetaan yritystenitsensä toimesta lähinnä kansainvälisille osake-markkinoille ja yritysostoihin ulkomailta. Työpaik-koihin ei investoida juuri nimeksikään – varsin-kaan ei kotimaahan.

Päin vastoin. UPM:n, Perloksen ja Foxcominkaltaiset irtisanomiset ja roimat voitot kuuluvatyhteen.

Suomessa suositaan rikkaita. Tulopoliittisin rat-kaisuin palkankorotukset on pidetty pieninä ja ruo-kittu näin pääomatulojen saajia. Työntekijät mak-savat kaiken. Potkuja joukkomitassa, palkanko-rotuksia säästeliäästi.

Toisella kädellä kuritetaan lisää. Kun pääoma-tulojen verotusta kevennetään, kunnilta ja valtiol-ta jää tuloja saamatta. Kun ihmiset ovat työttömi-nä tai saavat pientä palkkaa, ei tule veroja tar-peeksi tätäkään kautta. Lopputulos on kaikilletuttu – palveluja karsitaan.

Edellä sanottu on täysin kestämätöntä, siksi voi-tot on jaettava uudelleen.

Osa voitoista tulee siirtäätyöntekijöille palkan-korotuksina. Se hyö-dyttäisi myös julkis-ta sektoria – verotu-lot lisääntyisivät. Seosa voitoista, jokajäisi pääoman omis-tajille, pantaisiinverolle. Se olisierinomaista ja oi-keudenmukaistatalouspolitiikkaa.

PÄÄKIRJOITUS

- Tilanne on kutakuinkin se,että Vantaalla noin kolmannespotilaista saa hyvää hoitoa, kol-mannes liian vähän ja kolman-nes ei lainkaan, sanoi Peijaksensairaalan psykiatrian tulosyksi-kön ylilääkäri Juhani Solanta-us Vantaan Laurin haastattelus-sa 27.10.2004.

Tilanne kurjistunee edelleen,sillä vuoden 2006 niukasta so-siaali- ja terveysbudjetista lei-kataan 12 miljoonaa euroa.

Moni potee,harvaa hoidetaan

Mielenterveyden ongelmista ontullut uusi suomalainen kan-santauti. Esim. masennukseensairastuu jossain elämänsä vai-heessa joka viides suomalainen.Myönnetyistä sairauseläkkeistälähes puolet aiheutuu mielenter-veyssyistä.

Mielenterveysongelmista yh-teiskunnalle aiheutuvat kustan-nukset ovat terveysmenoista yli-voimaisesti suurimpia. Oma lu-kunsa on ihmisten kokemat kär-simykset, joita ei voi rahalla mi-tata.

Vantaalla mielenterveysongel-mia ovat lisänneet työttömyysym. sosiaaliset ongelmat. Terve-ydenhuollon resurssit ovat jää-neet pahasti jälkeen. Ilmeisestitämä potilasryhmä kärsii aliar-vostuksesta, mikä on johtanutresurssien pysyvään alimitoituk-seen. Osalla potilaista on mie-lenterveysongelman lisäksi päih-deongelma, jolloin potilas saayleensä hoitoa vain päihdeongel-maansa tai ei mitään hoitoa.

Tilanteen parantamiseksi tar-vitaan suuria muutoksia asen-teissa ja käytännöissä. On hy-väksyttävä, että tarvitaan ny-kyistä selvästi suurempia pa-noksia.

Toipumisenedellytykset

Mielenterveyspalveluissa oleel-lista on laatu ja nopeus, jottaongelmat saataisiin ajoissa hal-lintaan. Muutoin sairaus kroo-nistuu, ja elämän laatu ja työ-kyky alenevat pysyvästi. Lopul-

Mielenterveyshoitokriisissä Vantaalla

ta ainoa vaihtoehto on työkyvyt-tömyyseläke.

Sekä mielenterveysongelmienlaitos- että avohoidossa on oleel-lista pitkäaikaiset ja henkilökoh-taiset hoitosuhteet. Kuitenkinerikoissairaanhoitoa koetteleejulkisen puolen psykiatripula jalääkäreiden suuri vaihtuvuus.Hoitosuhde jää ohueksi. Samakoskee erikoissairaanhoidonhoitohenkilöstöä. Henkilöstönylikuormittuminen tuottaa pit-kiä sairauslomia. Pätevien sijais-ten löytyminen on vaikeaa.

Perustasotakertelee

Suuri osa mielenterveysongel-mista pitäisi hoitaa perustervey-denhuollossa - terveyskeskuk-sissa, kouluterveydenhuollossaja neuvoloissa. Tosiasiassa osapotilaista ei terveyskeskuslääkä-rien vaihtuvuuden tai puuttumi-sen vuoksi tapaa pitkiin aikoi-hin lääkäriä. Tuolloin hoitosuh-de rappeutuu reseptien uusimi-seksi ja mahdollisesti lääkean-nosten lisäämisen tasolle.

Esimerkiksi psykiatristen sai-raanhoitajien lisääminen ter-veyskeskuksiin vastaamaan lää-kärin ohella masennuspotilai-den hoidon seurannasta tuottai-si hyviä hoitotuloksia ja kustan-nussäästöjä. Suuri osa masen-nusoireista on lieviä ja niidenhoito terveyskeskuksissa onmahdollista.

Psykoosit ja vaikeat masen-nustilat vaativat erikoissairaan-hoitoa.

Avohoitoakehitettävä

Psykiatrisen hoidon kipupiste onedelleen avohoidon riittämättö-myys.

Vantaan kaupungin sosiaali-ja potilasasiamiehen MiikkaelLiukkosen mukaan terapiaan onerittäin vaikea päästä. Surkeim-massa asemassa ovat hoitoa tar-vitsevat ihmiset, jotka eivät koeolevansa sairaita. Potilaat voivatoireilla kauan läheisten ollessataakoitettuja. Ääritapauksessaongelmiin puututaan vasta po-

tilaan aiheutettua häiriötä ym-päristölleen.

Vantaan päivätoimintakes-kusten vähentäminen ja muut-taminen lähinnä vain skitsofre-niapotilaita palveleviksi kuntou-tuskeskuksiksi on ollut kovapaikka muille mielenterveyson-gelmista kärsiville. Avohoitopal-velujen radikaali lisääminen ontärkeintä. Uutena palveluna nii-hin tulee sisällyttää kotikuntou-tus.

Avohoitoa tarvitaan myös sai-raalasta kotiuttamisen jälkeen.Ei riitä, että potilas tapaa ker-ran parissa viikossa hoitajanpoliklinikalla.

Vertaistuenrajat

Hoitoon pääsyn vaikeutuminenon sälyttänyt mielenterveysjär-jestöille ja seurakunnille tehtä-viä, johon heillä ei ole resursse-ja. Mainitut tahot tekevät arvo-kasta täydentävää työtä vetä-mällä mm. vertaistukiryhmiä,mutta toimivat kuitenkin taval-lisen ihmisen tiedoin ja taidoin.On muistettava, että vertaistu-kiryhmät eivät korvaa ammatti-apua.

Jos päättäjät ovat leikanneetjulkista mielenterveyshoitoaluullen, että kolmas sektori kor-vaa sitä, on toimittu väärin.Resurssien lisäys julkisella puo-lella on välttämätön kolmannensektorin toiminnan kannalta.

Rahoitettavaveroilla

Suomessa terveydenhuoltoonkäytetään vain 7,3 % bruttokan-santuotteesta (vuonna 2002),kun osuus on Ruotsissa 9,2 %ja USA:ssa 14,6 %. Kuntienosuus kansantulosta on laske-nut pääomatulojen huiman nou-sun aikana.

Terveydenhuollon rahoittami-seksi on käytettävä veropoliitti-sia keinoja, esimerkiksi pääoma-tulojen kunnallista verotusta.

Juha KovanenVantaa, Koivukylä

Juha Kovanen kritisoi Vantaan mielenterveyspalveluja.

UUDENMAAN NÄKÖALA 3

TervetuloaSKP:n kunnallisseminaariin

Lauantaina 20.5. klo 11 – 16Espoo, Matinkylän Pirtti

Keskipäivänkuja 4 (Kuitinmäentien varrella)

Alustavat puheenvuorot:

� professori, kaupunginvaltuutettu Jari Heinonenkilpailuttamisen soveltuvuudesta perus-

palveluissa

� kaupunginvaltuutettu Olli Savela kunnallisesta

verotuksesta ja kuntien rahoituksesta

� JHL:n kehittämispäällikkö Jari Vettenrantahenkilöstön asemasta kuntauudistuksessa

� SKP:n pääsihteeri, kaupunginvaltuutettu ArtoViitaniemi vaihtoehdoista kunta- ja palvelu-

rakennehankkeelle

� kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä asukkaiden

kuulemisesta kuntauudistuksessa

Järj. SKP:n kunnallisjaosto ja DSL:n opintokeskusIlmoittautumiset SKP (09) 7743 8150, skp@skp.fi

EU:n parlamentti hyväksyi ää-nestyspäätöksellä huononkompromissin palveludirektiivi-ehdotukseksi. Esitys voi muut-tua vielä moneen kertaan, myöshuonommaksi. Direktiivin lopul-linen ratkaisu tehdään todennä-köisesti Suomen EU-puheenjoh-tajuuskautena.

Suomen liittyminen EU:n jä-seneksi ja EU:n perustamisso-pimuksen hyväksyminen olivatay-liikkeen ja työehtosopimus-ten sitovuuden kannalta kardi-naalierehdyksiä. EU:n neljä tär-keintä perustamissopimuksessahyväksyttyä periaatetta, joillapönkitetään ns. vapaata kilpai-lua, olivat: pääomien, tavaroi-den, työvoiman ja palveluidenvapaa liikkuminen koko EU:nalueella ilman kansallisia rajoi-tuksia. Keskustapuolueen joh-dolla käydyissä EU-jäsenyys-neuvotteluissa ei vaadittu, ettäEU kunnioittaisi suomalaisiatyöehtosopimuksia.

Varatuomari, ay-juristi ArjoSuonperä arvioi, että näin luo-tiin pohja uudelle supertyörefor-mille, jolla on tarkoituksena voi-makkaasti heikentää ay-liikkeenvaikutusvaltaa rapauttamallasen tärkein työkalu eli kaikkiasitova työehtosopimus. Nähtä-väksi jää, miten reippaasti kes-kustapuoleen puheenjohtajaVanhanen tulevana EU-puheen-johtajana uskaltaa jatkaa tälläay-vastaisella linjalla.

Ruotsi omalta osaltaan ym-märsi tehdä varauksen työehto-sopimusten sitovuuden kunni-oittamisesta. Suomen ay-liikejoutuu valitettavasti niittämäänsitä, mitä kylvi kannatettuaanvarauksetta EU:iin liittymistä.

Myös työtaisteluoikeusuhattuna

Myös työehtosopimukset ja yli-päätään kansallinen ay-liikkeenpainostustoiminta, kuten työ-taistelut, ovat lähtökohtaisestikiellettyjä kansallisia rajoitustoi-mia, jos ne rajoittavat jotain sa-nottua neljää EU:n vapausoike-utta. Esimakua tästä ay-liikkeenpainostustoimien ja työehtosopi-musten joutumisesta törmäys-kurssille EU:n perusvapauksienkanssa on pohjoismaissa saatuRuotsin Laval- ja Viking Linentapausten viemisestä työnanta-jien toimesta tuomioistuimeen.Heidän tavoitteenaan on saadatuomioistuin kieltämään ay-liik-keen painostustoimet ulkomais-ta työnantajaa vastaan, joka ontuonut ulkomailta työvoimaapolkemaan työehtosopimuksia.

Vastaava operaatio on Suo-messa toteutettu jo Paperiliitontyöehtosopimuksen osalta parivuotta sitten, kun markkinatuo-mioistuin julisti, että alan työ-ehtosopimus oli eräältä osin vas-toin vapaan kilpailun periaatet-ta. Viime keväisessä työsulussa-kaan ei Paperiliitto onnistunutpaikkaamaan sanottua isoa pe-riaatteellista tappiotaan, jokasuoraan on johdettavissa velvol-lisuudesta noudattaa EU:n nel-jää vapautta.

Varatuomari Arjo Suonperä:

EU:n palveludirektiivihylättävä!

Tavoitteenatyövoimanpolkumyynti

Palveludirektiivillä yritetään ajaatäytäntöön EU:n perustamis-asiakirjojen hyväksymää palve-lujen liikkumisen vapausperiaa-tetta. Alkuperäinen komissaariBolkensteinin valmistelema pal-veludirektiiviehdotus sanoi asi-at suoraan: työvoiman polku-myyntiä palvelualoilla tulee saa-da harjoittaa tilapäisen työvoi-man avulla tuomalla sitä toises-ta jäsenmaasta, eikä sitä saakansallisesti estää enempää val-tion kuin työmarkkinajärjestö-jenkään toimesta. Tuojana voiolla vaikkapa ylikansallinenamerikkalainen yritys ja työvoi-ma myös EU:n ulkopuolelta.

Demarien ja konservatiivienEU-parlamentissa hieroma laihasovinto pyrki lieventämään alku-peräistä direktiiviä toisaalta su-pistamalla direktiivin sovelta-misalaa ja muuttamalla alkupe-rämaaperiaatteen nimi ja anta-malla kohdemaalle oikeuksiarajoittaa pieneltä osalta palvelu-jen maahantuontia sekä julista-malla sanallisesti, että yhteisönlainsäädännön mukaiseen työ-oikeuteen tai tes-toimintaan eipuututtaisi.

EU:n”vapaudet”etusijalla

EU:n perustamissopimuksenmukaiset neljä vapausoikeuttaovat kuitenkin edelleen voimas-

sa ja niihin yhteisön lainsäädän-nön mukaisella työoikeudenkunnioittamiselle viitattiin. Pal-veludirektiivin kompromissinjälkeenkin järjestäytyneen ay-liikkeen painostustoiminta jalähes mikä tahansa työehtoso-pimuksen määräys voidaan jon-kin jäsenmaan tai Suomen tuo-mioistuimessa EY-tuomioistui-men sitovaan lausuntoon nojau-tuen julistaa laittomaksi katso-malla, että se rajoittaa palvelu-jen, työvoiman tai tavaroidenvapaata liikkuvuutta ja ylipää-tään vapaata kilpailua.

Ulkomaisen palvelutyövoi-man ja sen käytön valvonta javastuukysymykset niiden aihe-uttamien vahinkojen osalta ovathoitamatta.

- Vaikka ulkomaiselle tilapäis-työvoimalle maksetaan paljonhuonompaa palkkaa kuin suo-malaiselle ja rikotaan useimpiamuitakin työehtosopimusehtoja,ei se kuitenkaan merkitse juu-rikaan halvempia palveluja ku-luttajien kannalta. Ulkomainentyönantaja vain pistää suurem-man voittosiivun taskuunsa, to-teaa Suonperä.

Palvelualojen työvoiman pol-kumyyntiä voidaan sanallisistajulistuksista käytännössä entis-tä helpommin ja laajemmin jat-kaa niin ulkomaisten tai koti-maisten työnantajien toimestaSuomessa toisesta jäsenmaastakäsin, kuin suomalaisten työn-antajien toimesta toisessa jäsen-maassa. EU:n palveludirektiivi-ehdotus tulisi ehdottomasti hy-lätä.

EU:n palveludirektiivi uhkaa suomalaisia työehtoja, sanoo Arjo Suonperä.

Hyvinkään ja Järvenpäänkaupungit sekä Mäntsälän,Nurmijärven ja Tuusulankunnat ovat perustaneet sai-raalaosakeyhtiön, joka kun-nostaa ja varustaa entisenkeuhkoparantolana toimi-neen Kiljavan sairaalan uu-delleen käyttöön. Se tuleetoimimaan kuntoutussai-raalana, jonka palvelujatuottamaan otetaan yksityi-nen sairaalayhtiö. Tällä yh-tiöllä ei ole suurtakaan ris-kiä koska kunnat sitoutuvatostamaan siltä palvelut jamaksavat niistä vaaditunhinnan. Kuntien kontolle jääkiinteistöjen ylläpidon japääomakulut maksettaviksi.

Kiljavan sairaalan ympä-rille muodostuu eräänlainenpalvelupiiri, joka toimii sai-raalaa pyörittävän yhtiönmarkkina-alueena. Asiakas-virrat ovat taattuja koskakunnat ohjaavat sinne poti-

Kiljavansairaalasta tuliyksityistämis-

hankelaat ja vaikka potilaita ei oli-sikaan riittävästi jäävät ris-kit kuntien harteille.

Kuntien päätöksenteonkannalta erittäin suuri puu-te on ollut se, ettei mitäänmuuta vaihtoehtoa kuin nythyväksytty malli, ollut tosi-asiallisesti selvitetty. Muunmuassa kuntayhtymänmahdollisuus jätettiin käy-tännössä selvittämättä. Ver-tailun mahdollisuus puuttuikokonaan. Saattaa olla, ettänyt hyväksyttiin kalleinmahdollinen vaihtoehto.

Hankkeen taustalla onmyös Matti Vanhasen hal-lituksen kunta- ja palvelura-kennehankkeen tavoitteet,joiden mukaan kuntien onjoko yhdistyttävä tai niidenon muodostettava muutensuurempia kokonaisuuksia,joita voidaan helposti yksi-tyistää. Juuri näin kävi Kil-javan sairaalahankkeelle.

4 UUDENMAAN NÄKÖALA

Järvenpään, Keravan ja Tuusu-lan yhdistämisestä on valmistu-nut esiselvitys. Sen laittoivatalulle Keravan ja Tuusulan de-mari-kokoomus akseli. Hanket-ta ei ole laajemmin käsitelty edesvaltuustojen tasolla eikä siitä olekunnolla tiedotettukaan.

Kolmeen kunnan johtajatesittävät esiselvityksen johto-päätöksenä, että kunnat eivätheti yhdisty, vaan muodostavatlaajan keskitetyn palvelupiirin,joka kattaa suurimman osankuntien palvelutoiminnasta.Kunnat ostaisivat palvelupiiril-tä ja yksityisiltä yrityksiltä taimolemmilta palveluja. Esityksenkeskeinen osa on tilaaja-tuotta-ja laaja mallin käyttöönottami-nen.

Tavoitteen on kuntien yhdis-täminen, joka toteutuisi ehkä jovuonna 2011. Palvelupiiri olisivälivaihe kuten hallituskin kaa-vailee niiden olevan. Käytännös-sä muodostetaan suurempiakokonaisuuksia, jolta tieltä eiolisi paluuta.

Vanhasen hallituksen ajamaakunta- ja palvelurakennehan-ketta yritetään viedä käytäntöönKeski-Uudellamaalla erilaistenselvitysten, projektien ja paikal-lishankkeitten avulla. Esillä ol-leista kolmesta kuntarakenne-mallista on selvittelyjen alla ta-vallaan jokainen ja sen lisäksimyös kuntien omia ja keskinäi-siä viritelmiä.

Jo muutaman vuoden ajan onaskel askeleelta edennyt kuudenkeskiuusmaalaisen kunnanKUUMA nimen alla kehittynytyhteistyö. Se on eräitten - lähin-nä keskustalaisten - mielissäalkanut elää hallituksen alue-kuntamallin tavoitteita palvele-vana hankkeena. KUUMA pro-jektit saavat myös valtion tukea,joka kertoo siitä, että kyse halli-tusta miellyttävistä kuntahank-keeseen liittyvistä asioista.

Palvelupiirimallin mukaisiahankkeita on Keski-Uudenmaanalueella menossa useitakin.Suurisuuntaisin ja myös valtiontukea saava selvittelyhanke onHyvinkään sairaalan yhteyteenkehiteltävä terveydenhuoltopiiri.Hankkeen tavoitteena on yhdis-tää ja keskittää alueen kuntienkaikki terveyspalvelut tälle pii-rille. Piirin muodostamisen jäl-keen on helppoa ryhtyä kilpai-luttamaan terveyspalveluja jasitä kautta siirtää ne yksityisenterveydenhoitobisneksen käsiin.

Palvelujenkeskittämiselleei perusteita

Keski-Uudellamaalla meneilläänolevia kunta- ja palveluraken-teen muuttamiseen tähtääviähankkeita perusteellaan sillä,että suuremmat yksiköt ja kes-kitetty palvelutuotanto olisivattaloudellisesti edullisempia.

Tälle ei ole kuitenkaan ole-massa mitään todisteita. Päin-

Keski-Uusimaa kuntamuutostenmyllerryksessä

vastoin KUUMA kuntien teettä-män hyvinvointiselvityksen mu-kaan esimerkiksi Järvenpään,Keravan ja Tuusulan sosiaali- jaterveydenhuollon menot henkeäkohden olivat 10-20 prosenttiapienemmät kuin Uudenmaasuurten kuntien Vantaa ja Es-poon.

Järvenpään kaupunginval-tuutettu Arto Viitaniemi (Skp)on sitä mieltä, että palvelujentuottamisen edullisuuteen, saa-tavuuteen tai laatuun liittyvärehellisiä perusteluja ei näillehankkeille ole olemassa.

- Yhteistä näille kaikille hank-keille on laajojen kokonaisuuk-sien muodostaminen, palvelu-tuotannon keskittäminen ja nii-den irrottaminen yksittäistenkuntien hallinnosta. Tilalle muo-dostettaisiin kuntayhtymiä jaosakeyhtiöitä. Perimmäinen tar-koitus on ulkoistaa ja yksityis-tää julkisia palveluita huomat-tavan laajasti.

- Kiljavan sairaalahanke ontästä varoittava esimerkki. Kun-nat muodostavat sairaalanomistajaosakeyhtiön, joka kun-nostaa sairaalan kalliilla hinnal-la. Sairaalan palvelutuotanto sit-ten luovutetaan yksityiselle sai-raalayhtiölle. Näin Kiljavan tu-levan kuntoutussairaalan palve-lujen hintoja rasittaa paitsi kun-nostamiskuluista maksettavaarvonlisävero myös kahden osa-keyhtiön vaatimat voitot, toteaaViitaniemi.

Kunnallinendemokratiavaakalaudalla

Keski-Uudenmaan kunnissameneillään oleva muutos on pi-detty harvalukuisen kuntaeliitinkäsissä. Sisäministeriö ohjaa

sitä määrätietoisesti. Kuntienvaltuutetut saati kuntalaiset ei-vät ole päässeet asioista keskus-telemaan eikä päättämään.

Kaupunginvaltuutettu Viita-niemi kertoo, että Järvenpäänvaltuuston piti joulukuussa käy-dä keskustelu kunta- ja palve-luhankkeeseen liittyvistä kysy-myksistä, mutta kun keskuste-lu kääntyi hankkeelle kriittisek-si, veti valtuuston puheenjohta-ja asian pois listalta kesken kes-kustelun.

- Asiasta ei ole sen koomminpuhuttu, mutta maaliskuun val-tuustossa tehtiin aloite siitä, ettäjos Järvenpään. Keravan ja Tuu-sulan kuntaliitoksesta tehdäänesitys, niin siitä on järjestettäväkunnallinen kansanäänestys.

- Ehkä aihetta optimismiinantaa se, että yli puolet valtuu-tetuista allekirjoitti aloitteen,arvioi Viitaniemi.

Hankkeita ajetaan sekä pai-kallisesti että valtakunnallisestierittäin nopealla aikatauluilla.Puitelaki on kaavailtu päätettä-väksi eduskunnassa ennen ke-sälomia ja monet kuntahank-keet käynnistyisivät jo tämänvuoden puolella.

Viitaniemi pitää tällaista kii-rettä perusteettomana.

- Päätökset asiassa pitää ly-kätä eduskuntavaalien jälkeen,jotta kansalaisilla olisi edes jon-kinlaiset mahdollisuudet arvioi-da eri vaihtoehtoja ja ottaa nii-hin kantaa.

SKP:n Järvenpäässä, Kera-valla ja Tuusulassa toimivat jär-jestöt ovat yhteisessä kannan-otossaan ilmoittaneet pitävänsäkuntien yhdistämishaketta pe-rusteettomana ja vaatineet pää-tösvallan pitämistä kuntien vaa-leilla valituilla elimillä.

Järvenpään kaupunginvaltuutettu Arto Viitaniemi kritisoi kunta- ja palvelurakenne hanketta.Järvenpään(ylin), Keravan ja Tuusu-lan vaakunat.

UUDENMAAN NÄKÖALA 5

Potilas haluaa parantua, opiske-lija oppia ja kirjastossa kävijälainata luettavaa. Toteutuvatkotämänkaltaiset toiveet, sitä olisisyytä tutkia kunnissa.

Sen sijaan nykyään tutkitaanja pidetään silmällä kustannus-tehokkuutta ja tuottavuutta.

Työn tuottavuus on sitä suu-rempi mitä enemmän suorittei-ta (oppitunteja, hoitopäiviä, lää-kärissäkäyntejä, kirjastossa-käyntejä) työtuntia kohti saa-daan aikaan. Suoritteet eivätkerro, kuinka suuri opetusryh-mä oli, oliko opetus hyvää vaihuonoa. Ne eivät kerro, millais-ta hoitoa vanhainkodissa, sai-raalassa tai lääkärin vastaan-otolla asiakkaat saivat.

Kustannustehokkuus puoles-taan on sitä parempi mitä enem-män suoritteita saadaan aikai-seksi käytettyä euroa kohti.

Koska henkilöstökulut ovatsuunnilleen kaksi kolmasosaakaikista kustannuksista koulu-tus-, terveys- ja sosiaalipalve-luissa, työtekijöiden määrällä japalkkatasolla on ratkaiseva vai-kutus kustannustehokkuuteen.

Yllättävää ehkä, mutta palve-lujen käyttäjien kannalta kus-tannustehokkuuden huonone-minen ja tuottavuuden lasku

Tuottavia vaihyviä palveluja?

ovat lähes aina hyvä asia.

Työntekijöidenlisääminen parantaapalveluiden laatua

Kun kouluissa joudutaan lastenja nuorten oppimisvaikeuksientakia lisäämään kouluavustajia,työmäärä kasvaa, mutta suorit-teiden eli oppituntien määrä eimuutu. Työn ”tuottavuus” las-kee. Oppilaiden ja opettajienkannalta se on hyvä asia. Hevoivat paremmin keskittyä oppi-miseen ja opettamiseen verrat-tuna siihen, ettei kouluavusta-jia olisi.

Kun vanhainkodissa lisätäänhoitajia, vanhainkodin ”tuotta-vuus” alenee. Syynä hoitajienmäärän lisäykseen on usein po-tilaiden aikaisempaa huonompikunto. Vanhainkoteihin pääse-vät potilaat vaativat nykyäänraskaampaa hoitoa, koska van-husten määrä on kasvanut,mutta vanhainkotipaikkoja onkarsittu.

Kun päiväkodissa pienenne-tään lapsiryhmiä, hoitajien mää-rä pysyy entisellään, mutta hoi-topäivät vähenevät. Jälleen”tuottavuus” alenee, mutta hen-

kaan ole huono asia. Kouluissaoppimistulokset ja viihtyvyysovat parempia pienemmissä luo-kissa. Vanhainkodeissa jääenemmän aikaa hoidokeille, joshoitajia on riittävästi. Suomes-sa on paljon työttömiä, jotka olisiviisaampi työllistää kunnan pal-velukseen kuin antaa olla jou-ten. Sen sijaan Vanhasen halli-tuksen ja eliitin tavoitteena onvaltion ja kuntien työpaikkojenvähentäminen ja yksityistämi-nen.

Voi tietysti olla sellaisiakinpalveluita, joissa työtä voidaanvähentää esimerkiksi tietoteknii-kan avulla ja siten lisätä tuotta-vuutta. Tällaisia palveluita lieneelähinnä julkisessa hallinnossa.Myös terveydenhuollossa voi ollamahdollista kehittää hoitopro-sessia esimerkiksi siirtymälläsähköisiin potilaskertomuksiin.Järkeviä parannuksia ei var-maan kukaan vastusta.

Monissa hyvinvointipalveluis-sa tietotekniikan mahdollisuu-det ovat kuitenkin hyvin rajalli-set. Vanhukselle voidaan laittaaturvaranneke, jonka avulla voitarvittaessa hälyttää apua jakoululainen voidaan istuttaa tie-

tokoneen äärelle, mutta todelli-suudessa hoiva- ja opetustyös-sä ei ihmiskontaktia voi millääntekniikalla korvata.

Vaikuttavuudenpitäisi ollalopullinen tavoite

Julkisten palvelujen tulokselli-suutta olisi huomattavasti mie-lekkäämpää mitata näiden pal-velujen vaikuttavuudella kuintuottavuudella tai kustannuste-hokkuudella. Vaikuttavuudellatarkoitan sitä, millaisia lopputu-loksia toiminnalla saadaan ai-kaiseksi. Hoitopäivät, oppitunnittai asiakaskäynnit eivät ole toi-minnan lopullinen tarkoitusvaan ainoastaan keinoja syvem-pien tavoitteiden saavuttamisek-si.

Koulun tavoitteena eivät oleoppitunnit vaan että oppilaatoppisivat elämää varten. Sairaa-lan tavoitteena eivät ole hoitoepi-sodit vaan potilaan paranemi-nen, eliniän pidentyminen japaluu normaalielämään. Päivä-kotien tarkoitus eivät ole hoito-päivät ja lasten säilytys vaan las-ten kasvaminen ja oppiminen.Vanhainkodeissa pyritään luo-maan elämän laatua myös vii-meisiin elinvuosiin.

Hyvinvointipalveluihinon varaa

Julkisten palveluiden tuottavuu-den rinnalla voidaan tarkastellamyös yksityisten palveluidentuottavuuden kehitystä. Tilasto-jen mukaan yksityisten terveys-palveluiden työn tuottavuus onSuomessa alentunut selvästi vii-meisen 30 vuoden kuluessa.Tämä kertoo, miten vaikeaatuottavuuden parantaminen onylipäänsä terveydenhuollossa jamuissa henkilöpalveluissa riip-pumatta siitä, tuotetaanko neyksityisesti vai julkisesti.

Se kertoo myös, mistä terve-yspalveluiden yksityistämisessäei ainakaan ole kysymys. Siinäei ole kysymys siitä, että yksi-tyiset pystyisivät tuottamaanpalvelut jotenkin tehokkaamminkuin julkinen sektori. Kysymyson yksinkertaisesti siitä, ettäeliitti haluaa siirtää yhä suurem-man osan hyvinvointipalveluis-ta yksityisen voitontavoittelunpiiriin. Siirtämällä näiden palve-luiden tuottaminen kunniltaisoille palvelupiireille yksityistä-minen voidaan viedä läpi hel-pommin.

Suomi on rikkaampi kuinkoskaan. Kansantuotteemme onkasvanut vuoden 1995 jälkeen40 prosenttia. Kunnat käyttivätvuonna 1995 siitä 20,5 prosent-tia. Vuonna 2004 tuo osuus olipudonnut 19,6 prosenttiin, vaik-ka kunnille oli annettu paljonuusia tehtäviä ja osuuden olisipitänyt kasvaa. Suomella on va-raa kuntien hyvinvointipalvelui-hin, jos niin halutaan.

Olli SavelaKirjoittaja on Hyvinkään

kaupunginvaltuutettu.

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.

Kenen tarpeita kuullaan, kun kunta- ja palveluraken-teita muutetaan? Jäävätkö lähipalvelut rakennemuu-toksen jalkoihin? Kilpailutetaanko palveluja naistyönkustannuksella? Miksi rahaa ei riitä kuntiin? Entämitä merkitsee kunnallinen veromalli?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan uu-dessa Kuntapamfletissa. Samalla pamfletti on haastekeskusteluun demokraattisesta hyvinvointikunnastavaihtoehtona markkinakunnalle.

SKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu YrjöHakasen toimittaman pamfletin kirjoittajina ovat Ha-kasen lisäksi sosiaalipolitiikan professori ja tampere-lainen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen, erikois-tutkija Teuvo Junka, Hyvinkään kaupunginvaltuu-tettu Olli Savela, Helsingin sosiaalipäivystyksen pääl-likkö Olli Salin, yleislääkäri Esa Tulkki, tuottaja Heik-ki Takkinen, työfysioterapeutti Kaija Kiessling, ym-päristöpäällikkö Maija Hakanen, Jyväskylän kaupun-ginvaltuutettu Riitta Tynjä ja Järvenpään valtuutet-tu Arto Viitaniemi.

Kuntapamfletti on tärkeä kirja jokaiselle, joka ha-luaa tietää siitä, mitä kunnallisille palveluille ja kokosuomalaiselle hyvinvointimallille on tapahtumassa.Vastaavaa tietopakettia ja puheenvuoroa vaihtoehdois-ta eduskuntapuolueiden lähes yksimielisesti käynnis-tämälle hankkeelle saa turhaan muualta hakea.

� 176-sivuista pamflettia saa 15 euron hintaan (+ pos-tikulut) Tiedonantajan toimistosta puh (09) 7743 810,toimisto@tiedonantaja.fi, Haapaniemenkatu 7 – 9 B00530 Hki.

Kuntapamfletti

haastaa

keskusteluun

vaihtoehdoista

kilökunta voi paremmin paneu-tua yksittäisten lasten tarpeisiin,lapset saavat yksilöllisempääkasvatusta ja vanhemmat liene-vät tyytyväisiä hoidon laatuun.

Monet tutkimukset kertovat,että suoritteiden määrällä mitat-tu tuottavuus on kunnissa las-kenut. Esimerkiksi Valtion talo-udellisen tutkimuskeskuksenmukaan peruskoulun ”tuotta-vuus” aleni vuosina 1998 - 2003noin 14 prosenttia.

Opettajien ammattijärjestöOAJ on kiinnittänyt aivan oikeinhuomiota niihin tekijöihin, jot-ka selittävät kehitystä. Samanaaikana erityisopetukseen siirret-tyjen oppilaiden määrä oli kas-vanut 70 prosenttia ja koulu-avustajien määrä 50 prosenttia.Opettajien eläkemaksut siirtyi-vät tuona aikana kokonaan kun-tien maksettaviksi. Listaan voi-si lisätä kiinteistökulut, sillämonissa kunnissa sisäiset vuok-rat ovat ylimitoitettuja ja niitä onkeinotekoisesti paisutettu muunmuassa Helsingissä. Kaikkinämä tekijät lisäsivät väistämät-tä kuluja.

Työntekijöiden määrän lisää-minen ei välttämättä muuten-

Olli Savela

KOLUMNI

6 UUDENMAAN NÄKÖALA

Eläkkeellekin eriarvoisinaEduskunta on äskettäin ripittänyt sosiaali- ja terveys-ministeriötä eduskunnan käsittelyyn annettujen työelä-kelakiesitysten kelvottomasta ja suorastaan ala-arvoises-ta valmistelusta.

Lakiesitysten yksityiskohtaisempi teknisluonteinenparantelu ei olisi muuttanut (eikä sen ollut tarkoitus-kaan muuttaa) miksikään itse asiaa, eli niitä lukuisiaepäkohtia ja heikennyksiä, jotka ns. Puron työryhmänesitysten pohjalta sisällytettiin vuoden 2005 alusta voi-maan tulleeseen eläkeuudistukseen.

Puron työryhmän pohjalta syntynyttä eläkepakettiavalmisteltiin kolmikantayhteistyössä vuodesta 2001 läh-tien.

Eduskunnan suuri enemmistö äänesti aikoinaan kan-saneläkkeen pohjaosan poistamisen puolesta ja sittem-min eläkeuudistuksen yhteydessä mm. eläkeläisten tai-tetun indeksin sekä nykynuorten eläkkeitä tulevaisuu-dessa merkittävästi heikentävän ”elinaikakertoimen” puo-lesta. Kiivaillessaan nyt ministeriön kanssa eläkelakienvalmistelusta eli viimeistelystä eduskunnan suuri enem-mistö ikään kuin unohtaa, että se itse on vuosien ja vuo-sikymmenien ajan toiminut vähemmän mairittelevastieläkeläisten asioiden hoitajana.

Kansanedustajat ovat toimineet pitkälle kuin se kuu-luisa pukki kaalimaan eli tässä tapauksessa eläkeläis-ten etujen ”vartijana”.

Eläkeuudistuksen toteuttajat korostivat, että tarkoi-tus on kohottaa eläkkeelle jäämisen ikärajaa parilla kol-mella vuodella ylöspäin nykyisestä keskimääräisestä 59ikävuodesta. Yksinkertaistettu kysymys kuuluu kuiten-kin, mitä tehdään silloin kun työnantaja antaa työnteki-jälle lopputilin kesken sitkeän eläkeikärajan kohottamis-yrityksen. Kysymys on mitä aiheellisin nykyisessä YT-neuvottelujen sävyttämässä joukkoirtisanomisten ilma-piirissä.

Eläkeikärajaa on nostettu ja työssäoloaikaa pidennettyjo siten, että eläkeikäraja on aikaisemman 65 ikävuodenasemesta nyt ”joustava” 63 ja 68 ikävuoden välillä. Eläk-keen karttuminen alkaa jo 18 ikävuodesta aikaisemman23 vuoden asemesta. Työssä pysymisen houkuttelevuuttalisätään tarjoamalla työntekijälle eläkkeeseen 4.5 pro-sentin vuotuinen superkarttuma ikävuosien 63 ja 68 vä-lillä. Karttuma on 18-52 vuotiailla 1.5prosenttia ja 53-62-vuotiailla 1.9 prosenttia vuodessa.

Järjestely on suurituloisia ja korkeasti koulutettujavoimakkaasti suosiva. Tähän kiinnitettiin huomiota ai-koinaan myös asian eduskuntakäsittelyssä.

Jos henkilö aloittaa työnteon 18-vuotiaana ja työs-kentelee 40 vuotta hän on 58-vuotiaana hyvin monessatapauksessa kypsä eläkkeelle. Hän ei pääse osalliseksimistään superkarttumasta. Sen sijaan esim. akateemi-nen henkilö voi aloittaa työuransa 28-vuotiaana ja kui-tata vanhuuseläkkeen 40 vuoden työrupeaman jälkeen68-vuotiaana superkarttumineen kaikkineen. Uudistuk-sen myötä myös aikaisempi eläkkeen 60 prosentin mak-simiosuus palkasta on poistettu ja eläke voi nyt ylittäätuon mainitun prosenttimäärän.

Superkarttuman osalta pieni- ja keskituloisille työnraskaan raatajille jää lähinnä kunnia rahoittaa työelä-kemaksujen muodossa hyvätuloisten eläkeitä pääsemättäitse siitä juuri millään tavoin osallisiksi.

Uudistus kuvaa osuvasti nykyistä eläke- ja sosiaali-politiikan linjaa Suomessa. Niiltä, jotka kipeimmin tar-vitsisivat lisätuloa ja lisäetuutta, suljetaan tie tuon mah-dollisuuden toteutumiseen.

Seppo RuotsalainenKirjoittaja on eläkkeellä oleva sosiaaliturvan

erikoistutkija

Olemme suuren ja mahtavanylikansallisen Euroopan Unio-nin vallassa. Tuntuu kuin oli-simme palanneet keskiaikaan,katolisen kirkon tiukkaan lie-kaan.

Keskiaika merkitsi suomalai-sille talonpojille liittymistä Ruot-sin valtakuntaan ja uuden us-konnon omaksumista. Kirkonkautta oltiin yhteydessä sen ajanvahvimpaan valtakeskittymään,katoliseen kirkkoon. Monellatavalla sen aikainen paavin joh-tama kirkko oli eräänlainen”EU”, jonka edessä paikallisetruhtinaat ja kuninkaat useinjoutuivat nöyrtymään. Hämeen,Satakunnan ja Pohjanmaan ta-lonpojat eivät kuitenkaan vapaa-ehtoisesti suostuneet riistonkohteeksi ja kieltäytyivät mak-samasta kohtuuttomina pidetty-jä vaadittuja kymmenyksiä. Pi-kemminkin pyydettiin maksujenalentamista ja 1290-luvulla jou-tui Turun piispa myöntymäänhuojennuksiin turkisveroissa.

Turun piispan ja papistonmielestä kymmenykset olivat ai-van liian pienet 1300-luvunalussa ja heidän mielestäänajankohta oli silloin oikea koro-tuksille. Piispa veti takaisin edel-täjänsä myöntämät huojennuk-set ja silloin syttyi talonpojissakapinahenki. Osa talonpojistakieltäytyi maksamasta täydetverot ja Hauholla ryhdyttiin ve-rolakkoon. Piispa sai tukea vaa-timuksiinsa maalliselta esivallal-ta kuningasta myöten ja jopaUpsalan arkkipiispa tuki vaati-muksia. Vuonna 1334 yritettiinsaada uppiniskaisia hämäläisiätaipumaan. Yritys näyttikintuottavan toivottua tulosta, mut-ta Sääksmäen rahvas kieltäytyitottelemasta. Heidän mielestäänpappien antamat palvelukset oli-vat ylihintaisia ja kirkkoherrakielsi heiltä pääsyn jumalanpal-velukseen. Seurakuntalaisiatuomittiin rajuihin uhkasakkoi-hin ja jokaisen seurakuntalaisenoli viikoittain maksettava kol-men markan suuruiset sakotkunnes protestit loppuisivat.

Kapinoimisellavanhat perinteet

Kun myös uhkasakot jäivätsaamatta päätti Sääksmäenkirkkoherra Henrik Hartmanninpoika käätyä itse paavin puo-leen. Paavi oli silloin Avignonis-sa Etelä-Ranskassa ja hänellelähetettiin luettelo kahdesta-kymmenestäviidestä röttelöiväs-tä hämäläisestä. Heitä uhattiinnyt kirkkorangaistuksella.Emme tiedä taipuivatko Sääks-mäkeläiset sittenkään esivallanedessä. Tyytymättömyys kytiedelleen sekä Hämeessä ettäPohjanmaalla.

Asia tuli uudestaan esille1360-luvulla ja talopojat olivatedelleen röyhkeitä ja uhkasivatkirkkoa. Muutama oli jopa huu-tanut ja käynyt kirkkoherraankäsiksi. Turun piispa vastasiuhkaamalla kirkonkirouksella,elleivät talonpojat suostuisimaksamaan täysiä kymmenyk-siä. Vaikka Turun piispalla olieräänlainen yksityisarmeija käy-tössään eivät uhkaukset tepsi-neet talonpoikiin. Kirkon oli an-nettava periksi ja riidat jatkui-vat. Käytännössä kapinaliikekuitenkin johti talonpoikien voit-toon. Kun turkikset ruvettiinmaksamaan rahassa arvioitiinturkisten arvon noin neljänneskorvattia halvemmaksi kuin en-nen.

Suomalaiset eivät olleet aino-at, jotka myöhäiskeskiajalla ka-pinoivat maallistunutta kirkkoavastaan. Manner-Euroopassa oliyleistä, että noin 30-50 % talon-poikien tuotosta siirrettiin maal-

lisen ja kirkollisen valtaeliitinkäyttöön. Tämä tietenkin johtityytymättömyyksiin, ja esimer-kiksi Englannissa johti Wat Ty-ler talonpojat aseelliseen vasta-rintaan 1381.

Katolisen kirkon valta romut-tui lopullisesti Suomessa uskon-puhdistuksen myötä 1500-lu-vun alussa. Historia todistaa,ettei kaikkeen tarvitse suostua,vaikka paikallinen esivalta myö-täileekin ylhäältä tulleita ohjei-ta. Noudatetaan perinteitä!

SKP:n Espoon ja KauniaistenkaupunkijärjestöValopoiju 4 B 36 02320 Espoo040-731 2383www.skp.fi/espoo

SKP Tuusula040-560 5008porspakka@pp.inet.fiwww.skp.fi/tuusula

SKP:n VantaankaupunkijärjestöVanha Nurmijärventie 1401670 Vantaa044-290 6111skp@skp-vantaa.fiwww.skp-vantaa.fi

SKP:n UudenmaanpiirijärjestöKarhusuontie 75, 00780Helsinkipuheenjohtaja Veikko Lainepiirisihteeri Pentti Stormpuh. 09-345 5029skp.uusimaa@kolumbus.fiwww.skp.fi/uusimaa

SKP:n JärvenpäänkaupunkijärjestöKartanontie 39 04400Järvenpääpuh. 287 236v.laine.kiuru@kolumbus.fiwww.skp.fi/jarvenpaa

OTA YHTEYTTÄ TULE MUKAAN TOIMINTAAN

Kysy SKP:n yhteyksistä alueellasi piiritoimistosta

Kirjoittaja on tutkijaLena Huldén

UUDENMAAN NÄKÖALA 7

Vantaan Prokuntapalvelut –ver-kosto järjesti seurakuntien Olo-tila-kahvilassa 22.3. keskustelu-tilaisuuden kuntauudistuksenvaikutuksista asukkaiden kan-nalta. Vuonna 2003 perustetunProkuntapalvelut-kansalaisliik-keen toiminta on aktivoitunutmyös Vantaalla, ja se on järjes-tänyt kaksi samaan teemaan liit-tynyttä tilaisuutta viime vuonna.Toiminnan yhtenä vetäjänä ontoiminut yhteiskunnallisen työndiakoni Katri Valve, ja niin myöstämän tilaisuuden järjestelyissä.

Tilaisuuden alustajina olivatVantaan sosiaali- ja terveystoi-men apulaiskaupunginjohtajaOssi Savolainen ja Järvenpäänkaupunginvaltuutettu Arto Vii-taniemi.

Olotila täyttyi viimeistä is-tuinta myöten, ja kysymyksiäsateli jo alustajien puheenvuo-rojen aikana. Kuntapalvelura-kenneuudistus on suurisuuntai-simpia hankkeita vuosikymme-niin, eikä siitä tunnu vallitsevanyksimielisyyttä edes maan hal-lituksen kesken.

Vantaallaajetaan sisäistärakennemuutosta

Apulaiskaupunginjohtaja Savo-lainen luonnehti esille tuotujamahdollisia pääkaupunkikunti-en yhdistymiskaavailuja, joitaleimaa Helsinki-keskeisyys. Es-poon vastustaa kuntaliitoksia,Vantaalla on sovittelijan rooli jaKauniainen on oma saarekkeen-sa. Vuosina 2006-2007 aloite-taan ja tiivistetään kaupunkieneri hallintokuntien yhteistyötä javuonna 2008 arvioidaan saatu-jen kokemusten perusteella, teh-däänkö selvitykset mahdollises-ta yhdistymisestä. Jos kuntara-

Päättäjät ja asukkaatkeskustelivat

kuntauudistuksestajat häviävät, aletaan toimia ku-ten HUS jo nyt, joka on samaakokonaisuutta. Helsingin sairaa-loista, Jorvista ja Peijaksesta ke-hitetään omat osaamiskeskuk-sensa, joihin kuhunkin keskite-tään jokin erikoissairaanhoidonala. Mielenterveyshuollon avo-palvelujen osalta tilanne on Sa-volaisen mielestä Vantaalla huo-lestuttava: palvelujen tarjonta einykyisellä resurssoinnilla koh-taa tarvetta. Tälle sektorille eiole saatu yhtään uutta vakans-sia, samalla kun Vantaan väki-luku kasvaa 2000 asukkaallavuodessa.

Kysymykseen, miten Vantaapanostaa sosiaali- ja terveyden-huoltoon, apulaiskaupunginjoh-taja vastasi, että menojen kes-kimääräinen lisäys on 2000-lu-vun alusta ollut 8 prosenttia,mutta on tänä vuonna pudon-nut 1 prosenttiin. Savolainenesitteli myös tulevaa organisaa-tiouudistusta, jossa nykyisestäseitsemästä alueellisesta tulos-alueesta siirrytään neljään eri-tyisosaamiseen perustuvaan tu-losalueeseen, joita ovat perhe-palvelut, lasten päivähoidon pal-velut, terveydenhuollon palvelutja koti- ja laitospalvelut. Kunkintulosalueen johtaminen keskite-tään, mutta palvelupisteet säi-lytetään ennallaan. Apulaiskau-punginjohtaja totesi, että Van-taalla vallitsee valitettava epäta-sa-arvo läntisten ja itäisten kau-punginosien välillä: vauraampiväestö ja paremmat palvelut kes-kittyvät samoille alueille.

Kunnatleikkauspolitiikanuhreja

Järvenpään kaupunginvaltuu-tettu Arto Viitaniemi käsitteli

kuntauudistushanketta laa-jemmin, ja näki siinä virka-miesten ja asukkaiden väli-sen ristiriidan. Hänenkinmielestään kuntapalveluissaon parantamisen tarvetta,mutta parantaminen ei olehallituksen asialistalla.

Kuntauudistus on suurinsodanjälkeinen kysymyskoko valtakunnan politiikas-sa, ja se heijastuu jokaisenkansalaisen arkeen ja myöskuntademokratian toteutu-miseen, mikä on ollut suo-malaisen lähidemokratiankulmakivi. Hän ihmetteliäkillisesti synnytettyä tarvet-ta viedä hanke läpi mahdol-lisimman pian; viime kun-nallisvaalien alla siitä ei pu-huttu lainkaan.

Vuonna 1993 voimaan as-tunut laki sosiaali- ja terve-ydenhuollon suunnittelustaja valtionosuuksista lopettikunnille osoitetut ns. korva-merkityt valtionavut ja sit-temmin valtionosuudet ovatpuolittuneet 15 vuodessa.Kunnat ovat lakisääteistenvelvoitteidensa vuoksi joutu-neet lisäämään omaa osuut-taan kunnallisverojen koro-tuksin ja palvelumaksuin.Julkisten menojen osuus onmerkittävästi pienentynyt1990-luvun puolivälistä läh-tien samalla kun yritystenvoitot ovat kasvaneet ja nii-den verotusta kevennetty.Syyksi sosiaali- ja terveyden-huollon menojen alasajoon eiViitaniemen mielestä riitä to-teamus, että ”rahat ovat lo-pussa”, sillä bruttokansan-tuote on kasvanut vuosina1995-2005 40 prosentilla.Viitaniemen mielestä tilan-teesta on käytävä avoin po-liittinen debatti hyvissä ajoinennen eduskuntavaaleja.

Viitaniemi tarkasteli kun-tarakennehanketta myösKeski-Uudenmaan kannalta,jossa on meneillään selvityskolmen kunnan yhdistämi-sestä 100 000 asukkaansuurkunnaksi.

- Jos nykyiset noin 430kuntaa yhdistetään 100kunnaksi, kuinka käy kun-nallisdemokratian, Viitanie-mi kysyi.

Valtuutettujen ja lauta-kuntien jäsenmäärä pieneni-si huomattavasti. Nykyisentiedon perusteella suuretkunnat ovat tehottomimpiaja niiden tuottamat palvelutkalleimpia. Nyt hallituksenajama keskittäminen ja te-hokkuuden tavoittelu johtaapalvelujen kilpailuttamiseenja ulkoistamiseen, jo nytmonin paikoin käyttöönotettuun tilaaja-tuottaja –malliin, jossa sosiaali- ja ter-veyspalveluista yhä enene-vässä määrin tulisi yksityis-tä eli voittoa tavoittelevaa lii-ketoimintaa. Tämä koskisimyös 430 000 kuntien työn-tekijää.

Onnistuneen tilaisuudenkeskeisenä tunnelman teki-jänä on vielä mainittava hie-nosti musisoinut kvartettiMetrofolk.

Anja Welin

Opiskelujen jälkeinen elä-mä on epävarmaa, sanooTanja Pelttari.

Ranskassa opiskelijat ovat lak-koilleet yliopistoissa ja aloitta-neet laajat mielenosoitukset hal-lituksen alle 26-vuotiaiden irti-sanomista helpottavan lainvuoksi. Ranskan hallitus pyrkiihelpottamaan nuorten irtisano-mista ensimmäisten kahden työ-vuoden aikana ilman perustei-ta.

Suomessa vastaavasta laki-muutoksesta ei toistaiseksi olekeskusteltu. Toisaalta Kemian-liiton tutkimuksen mukaan yri-tykselle irtisanominen on Suo-messa edullisinta koko Euroo-passa.

Opiskelija Tanja Pelttari ker-too, että opiskeluaikoja lyhenne-tään ja se karsii mahdollisuuk-sia työskennellä opiskelun ohel-la. Opintolainan nostaminen onmonelle ainoa keino selvitä ta-loudellisesti opiskelun ajan. Ai-kaisemmin koulutus takasi työ-paikan, ja lainojen takaisinmak-su oli näin mahdollista.

Enää näin ei ole. Yhä useam-pi törmää valmistuttuaan siihen,että elämä jatkuu epävarmanapätkätöiden parissa, usein hen-kilöstöä vuokraavien yritystenlistoilla. Aikaisemmin pätkätyötkoskivat suurimmaksi osaksinuoria, nykyisin koko työikäis-tä väestöä.

- Elämää ei juuri voi suunni-tella eteenpäin, ja opintolainatpainavat harteilla. Vakituisentyöpaikan saavat vain harvat, to-teaa Tanja.

Hän itse opiskelee sosiaali-alaa ammattikorkeakoulussaVantaalla. Opinnäytetyön aloituson pikkuhiljaa edessä.

- Yllätyksekseni olen huo-mannut, etten voikaan tehdäopinnäytetyötä aiheesta, mikäminua kiinnostaa, sanoo Tanja.

Se täytyy tehdä koulun ja yri-tysmaailman yhteistyöhankkee-seen liittyvästä aiheesta. Yrityk-set määrittelevät tarpeensa jaopiskelijat joutuvat valitsemaanniistä. Oma aihekin käy, kunhanitse löytää tahon, jolle sen tekee.

Kaukana huolettomastaopiskelijaelämästä

Jos tämä onnistuu, niin sittenkoulusta tulisi löytää ohjaavaopettaja.

- Se onkin haasteellista. Eitunnu kiinnostusta olevan opet-tajilla muihin kuin käynnissäoleviin yhteistyöhankkeisiin.

Opiskelija tuntee olonsa epä-varmaksi. Ei ole kunnon tietoasiitä mitä yhteistyösopimuksetsisältävät.

- Itse en ole kyllä aivan hetivalmis nielemään ajatusta, ettäesimerkiksi kartoittaisin tietynyrityksen näkökulmasta senkanssa kilpailevien yritysten toi-mintaa.

Oppilaitokset muuttavatopintotarjontansa vastaamaanyhä paremmin yritysten tarpei-siin. Se johtaa yleissivistävienaineiden karsimiseen.

Suomi on pärjännyt hyvinkansainvälisesti juuri koulutus-ta vertailtaessa. Tulevaisuuskuitenkin näyttää toiselta, silläyhä useampi valmistuu hallitenalaltaan vain kapean alueen.

Harjoittelut antavat tärkeänmahdollisuuden tutustua alaankäytännön kautta ja täydentä-vät koulun teoriaopetusta. Liianuseat työnantajat kuitenkin pi-tävät harjoittelijoita ilmaisenatyövoimana. Ohjaus unohtuu jaopiskelija korvaa sijaisen.

- Erityisesti sosiaalialalla oh-jaus on todella tärkeää, sillä töi-tä tehdään ihmisten kanssa.Työtä ei voi teoriassa oppia, vaantarvitaan ohjausta myös käytän-nössä, sanoo Tanja

Suomessa on kuitenkin mo-niin Euroopan maihin verrattu-na kohtuullisen hyvät ja tasa-puoliset mahdollisuudet opiske-luun vanhempien varallisuudes-ta tai perhetaustasta riippumat-ta. Tilanne kuitenkin muuttuujatkuvasti.

- Opiskelijajärjestöjen olisiRanskan nuorten tapaan nous-tava puolustamaan nuorten etu-ja myös Suomessa, sillä kukaanei tee sitä puolestamme.

8 UUDENMAAN NÄKÖALA

Nato - eli Pohjois-Atlantin sopi-musjärjestö (North Atlantic Tre-aty Organization) - perustettiin1948 Neuvostoliiton oletettuauhkaa vastaan. Sen vastapai-noksi sosialistiset maat perus-tivat vuonna 1955 Varsovan lii-ton.

Kun Neuvostoliitto ja sosialis-tinen leiri hajosivat, hajosi myösVarsovan liitto. Nato jäi ilmanuhkaa. Kaiken järjen mukaanmyös Nato olisi pitänyt tarpeet-tomana lopettaa. Mutta kävipäinvastoin. Alkoi Naton uusilaajeneminen. Puhuttiin Natonluonteen muuttumisesta, mut-ta nyt nähdään ettei mikään olemuuttunut. Naton strategia onentinen: jos haluat sotaa, val-mistele sotaa.

Suomeaimarrellaanmukaan

Tällä hetkellä Venäjä on tiukem-min kuin koskaan neuvostokau-della Naton valvonnassa ja senuhkan alaisena. Naton pohjois-raja alkaa Baltiasta ja jatkuuMustalle merelle. Naton rinta-massa on kuitenkin merkittäviäaukkoja. Siitä puuttuvat Ukrai-na, Valkovenäjä ja Suomi. Kaik-ki kolme maukkaita herkkupa-loja, joita on yritetty pakottaa,juonitella ja imarrella ruotuun.

Sotilaallisesti Suomi olisi Na-tolle Ukrainan veroinen strate-ginen herkku. Toista tuhatta ki-lometriä yhteistä rajaa, melkeintyhjät susirajan takamaat, Luo-teis-Venäjän satamat ja sotilas-tukikohdat aivan käden ulottu-villa. Suomea imarrellaan: ter-vetuloa Natoon milloin tahansa!Naton kovaan ytimeen vaikutta-maan ja tekemään päätöksiä! Javienosti pelotellaankin: Suomel-la on turvallisuusvaje, siis kii-reesti Natoon tai jäädään junas-ta! Ja kutsu seurapiiriin: nytNatoon, koska kaikki muutkinovat siellä!

Tyhjä lätinä kätkee karun to-tuuden: Suomi halutaan Natoonnapit vastakkain Venäjän kans-sa. Mitään turvallisuusvajettatai ylipäätään mitään kestävääperustelua Nato-liitolle eivät na-tottajat propagandastaan huoli-matta ole pystyneet osoitta-maan.

Suomen käyttäytymisestäriippuu voiko Venäjä olla uhkavai ei. Suomi sinänsä ei voi ollauhka Venäjälle, mutta Suomentakapiruina olevat Nato-voimatvoivat olla, jos Suomi jatkaa tin-kimistä omasta päätösvallas-taan ja eduistaan ja lähtee seik-kailujen tielle.

Historia uhkaa toistaa itse-ään. Sotilasliitto natsi-Saksankanssa syntyi samoista tekijöis-tä. Venäjän kannalta arvelutta-va turvallisuusvaje syntyy, josSuomi alistaa itsensä Naton ko-mentajan, USA:n, arvaamatto-

Naton strategia:

Jos haluat sotaa,valmistele sotaa

malle ja mistään rauhan- ja tur-vallisuuskysymyksistä ja kan-sainvälisistä sopimuksista piit-taamattomalle sotapolitiikalle.Tämä vaara näkyy ja tuntuukaikkialla. Sen innokkaimmatkannattajat löytyvät entisistäsosialistisista/uusista Nato-maista, joissa hallitseva oikeis-to ei tiedä kumpaa surisi enem-män, Neuvostoliiton voittoa vaifasismin tappiota toisessa maa-ilmansodassa. Tämä parkukuullaan erityisen vahvana Bal-tiasta Unkariin, ja siihen yhtyyradikalisoitunut oikeisto kokoEuroopassa, myös Suomessa.

Suuri rahatukee Natoa

Suomalaiset eivät ole ottaneetvastaan Naton tarjousta. Kansa-laiset ovat tukevasti Natoa vas-taan.

Mutta ketkä Suomessa ovatNaton puolesta? Linjajako onselkeääkin kirkkaampi. Puoles-ta ovat puolueiden eliitit, elinkei-noelämä eli kapitalistit, kenraa-lit ja everstit, ulkopoliittinen ins-tituutti, jonka yksi tärkeä teh-

tävä on natottaminen, maanhallitus, korkea virkamiehet jaeduskunnan enemmistö, joka eiedusta jymäytettyjä valitsijoita.

Presidentti istuu aidalla javetoaa tilanteeseen, joka ei edel-lytä Nato-liitosta. Vielä. Entä josUSA järjestää provokaation, jon-ka paineessa Suomen päättäjättekopyhästi taipuvat? On syytämuistaa, etteivät USA:n sota-seikkailut ole koskaan kaatu-neet provokaatioiden puuttee-seen.

Suomen itsenäisyys myytiinhalvalla EU:n kapitalisteille, joi-den valtaa käyttää Brysselin ko-missio. EU:n lait menevät Suo-men lakien yli asiassa kuin asi-assa. Ranska ja Hollanti torjui-vat EU:n tökerön ja byrokraatti-sen peruslakiluonnoksen, jonkakeskeinen kohta oli EU:n puo-lustuksen alistaminen Natolle,siis viime kädessä USA:n sota-politiikalle.

Suomea painostetaan nyt hy-väksymään tuo jo kertaalleenkuollut ja kuopattu perustusla-ki, joka Eurooppa ei tarvitse.Ketkä sitä taas kauppaavat? Nonatottajat tietenkin, korkean ta-son venkoilijat, lipposet, vanha-

set, kiljuset, stubbit ja kaupit,jakobsonit ja ahti- ja jaakonsaa-ret, jotka yrittävät mutkan kaut-ta kun eivät pääse suoraan.

Mainostaenja hivuttaen

Nato on USA:n ja EU:n suurenrahan kauppatavaraa. Natotta-jilla on kahdet raiteet: suoramai-nonta mediassa ja salakähmäi-nen hivuttaminen hallituksessa,eduskunnassa ja asevoimissa.Kähmää tarjoillaan tietämättö-mille, välinpitämättömille, höl-möille ja viattomille harhautta-vissa pakkauksissa, Nato-yh-teensopivuutena, Nato-aseistuk-sena, Nato-yhteistyönä, taistelu-joukkoina, rauhaan pakottami-sena.

Kähmä on salakavalaa ja te-hokasta. Kun natottajat eivätuskalla päättää Nato-liitoksestakansan vastustuksen vuoksi,kähmän kautta Suomea viedäänNatoon että ovenpielissä kolisee.Natottajien kyyninen arvio on,että kansa herää vasta kun piruon porstuassa, ja silloin on myö-hä.

Suomalaisia vedetään nenäs-tä Natoon, jonka tähtäimet onnyt selvästi suunnattu kohti Ve-näjää ja köyhiä maita. Taisteluakäydään maailman luonnonva-roista. Nato on rikkaiden mai-den sotilasliitto köyhien pakot-tamiseksi rikkaiden tahtoon.Niihin tehtäviin Suomea vie-dään.

Matti Rossikirjailija

Espoo