1

Askelkuusakoski oy asiakaslehti 2014 Edellä

uusi kehityskeskuson ainoa laatuaan

luotettava logistiikkaon saumatonta yhteistyötä

seR-kierrätystulevaisuuden taitolaji

2

Pääkirjoitus

vahva näkemys on ohjannut Kuusakosken toimintaa jo 100 vuoden ajan ja

perheyrityksessä päätöksenteko on aina ollut lähellä arjen toimintaa. Toi-

mintaympäristön muutoksiin reagoiminen perustuu Kuusakoskella paitsi histo-

rian tuomaan kokemukseen, myös vahvaan visioon ja strategiaan.

Kuluvan vuoden aikana olemme päivittäneet Kuusakosken kierrätysliiketoimin-

nan strategiaa ja liiketoimintojen tavoitteita. Alati muuttuvassa maailmassa kil-

pailukyky ja kehittyminen varmistavat yrityksen kiinnostavuuden asiakkaiden

silmissä ja sitä kautta kannattavan liiketoiminnan. Kotimarkkinoillamme Suo-

messa ja Ruotsissa olemme terästäneet toimintamme ytimeksi elektroniikan,

metallien ja energiajakeiden kierrätyksen.

Etenkin sähkö- ja elektroniikkaromun määrä ja kierrätystarve kasvavat globaa-

listi huimaa vauhtia. Samalla kun se tuo meille palveluntarjoajana mahdolli-

suuksia, se myös edellyttää erottelu- ja kierrätysmenetelmien sekä talteenoton

jatkuvaa kehittämistä. Aktiivisuus, tehokkuus ja asiakaslähtöiset ratkaisut ovat

toimintamme perusta.

Oma tutkimus- ja kehitystoimintamme varmistaa

osaltaan sen, että erotteluosaamisemme on alan

huippua – pystymme vastaamaan tulevaisuuden

haasteisiin etulinjassa. Tänä syksynä Ekopark

Lahdessa käynnistyi Kuusakosken uusi useita

henkilöitä työllistävä tutkimus- ja kehitys-

keskus. Ainutlaatuisesta R&D-toimin-

nastamme voitte lukea lisää lehden

sisäsivuilta.

Olipa kyse materiaaliosaamisesta,

logistiikasta tai sähköisistä palve-

luista, kaiken tavoitteena ja tar-

koituksena on palvella parem-

min asiakkaitamme.

kiitos luottamuksestanne!

Petri virtanen

maajohtaja

eturivinerotteluosaamista

Vahva näkemys on ohjannut

Kuusakosken toimintaa jo

100 vuoden ajan.

3

sisältö

ajankohtaista

Kuusakosken kehittämiskeskus .....................4

Fokus uudelleenkäytössä .............................. 10

Stora Enson puitesopimus .............................12

Hyvinkään uusi palvelupiste ..........................13

Logistiikka kohdallaan ................................... 14

eService ja palvelu pelaa ...............................16

Paloriski pienemmäksi ................................... 18

Kiertotalous-tavoite ...................................... 20

Heinolan alumiinisulatto 40 v .......................21

Pääkonttorin uudet tilat ................................22

Korumuotoilua Kuusakoskelle .....................22

Kuusakoski 100 vuotta ...................................23

julkaisija KUUSAKOSKI OY

Päätoimittaja MARJA-LEENA AHTIAINEN

toimituksen osoite KUUSAKOSKI OY,

asiakaslehti, Pl 25, 02131 esPoo

tekstit Teija Horppu

ulkoasu Mainostoimisto Queens Oy

kansi Kuva: Juha Tanhua

Paino MARKPRINT OY

Alumiini on sulanut jo 40 vuoden ajan.

R&d-kehityskeskuspanostaa arvometalleihinSivu 4

logistiikka toimiiMaanteillä ajelee jo 265 Kuusakos- ken väreihin maalattua autoa.Sivu 14

Maria Lehtinen katsoo ICP-analyysituloksia.

4

kuusakosken teknologiajohtajan jyri

taljan visiossa tulevaisuus on komplek-

sisten materiaalien ja jalometallien erotus-

tekniikassa ja metallien korkeassa saannissa.

– Eroteltavien materiaalien kirjo laajenee

koko ajan. Esimerkiksi autoissa raudan ja te-

räksen osuus laskee muiden metallien osuu-

den kasvaessa.

ainutlaatuinenkehittämiskeskus

Ku

vat:

Ju

ha

Tan

hu

a

materiaalivirtojen etsinnän ja jalometallien erotustekniikan

Kuusakoski haluaa olla kompleksisten materiaalien

käsittelyn edelläkävijä ja markkina-alueensa mark-

kinajohtaja. Löytääkseen uusia materiaalivirtoja ja

pystyäkseen erottelemaan niistä arvometallit yhtiö

on perustanut Lahteen oman kehityskeskuksen.

5

ainutlaatuinenkehittämiskeskus

Kompleksisissa materiaaleissa on sekaisin

monia eri materiaaleja. Niiden käsittelyn

haasteena on materiaalien erottelu toisis-

taan. Tähän käytetään sopivia yksikköpro-

sesseja, mutta järkevänä kokonaisuutena.

Siten murskausta, seulontaa ja eri erotus-

teknologioita on osattava käyttää järkevällä

tavalla, oikeilla prosesseilla ja teknologioilla

ja ennen kaikkea sopivassa järjestyksessä.

Osaoptimoinnilla ei monimutkaisessa pro-

sessiketjussa päästä koskaan hyvään tulok-

seen.

Miten esimerkiksi useita metalleja sisältä-

vistä materiaaleista saadaan puhtaita mate-

riaalivirtoja? Miten erityisesti arvometallit

saadaan talteen? Juuri kompleksiset mate-

riaalit ja jalometallien erotustekniikka ovat

Lahteen perustetun Kuusakosken kehitys-

keskuksen toiminnan keskiössä.

Keskuksen analyyttisen laboratorion toi-

minta alkoi viime kesäkuussa, näytteen

valmistuksessa sulatusuunien ja hienon-

nuslaitteiston toiminta lokakuussa. Kesään

2015 mennessä kehityskeskuksen tilat on

tarkoitus varustaa pilot-mittakaavan lait-

teilla, joilla voidaan testata erilaisia proses-

seja ja materiaaleja ja niiden soveltuvuutta

tuotantoon.

harvinaista laitekantaaKehityskeskuksen laboratorion varustuk-

seen kuuluu analytiikassa yleisesti käy-

tetty ICP-laite, jota Kuusakoskella ei ai-

emmin ollut. Lisäksi laitekantaan kuuluu

moderni XRF, joka pystyy tunnistamaan

laajan kirjon alkuaineita hyvin erityyppi-

sistä näytteistä: nesteistä, jauheista, hi-

eestä, kiinteistä kappaleista. Harvinaisem-

paa laitekantaa edustaa myös FTIR, joka

soveltuu erinomaisesti eri muovilaatujen

tunnistukseen.

Laboratorion lisäksi kehityskeskuksessa

on tällä hetkellä elektrostaattinen erotin

sekä monikanavainen Poly-XRF, joka antaa

6

Lisäksi suunnitteilla on siirtää vesikemian

tutkimus ja hydrometallurginen jalometalli-

tuotanto Espoosta Lahteen.

analyysitiedon saanti nopeutuu

Kehityskeskus omine laboratorioineen paran-

taa ratkaisevasti jalometallien, lähinnä kullan,

hopean, platinan ja palladiumin analytiikkaa

Kuusakoskella. Kun halutaan tietää, muuttaa-

ko erotteluprosessiin tehty muutos jalometal-

lisaantia, on ensiarvoisen tärkeää saada vas-

taus nopeasti.

Aikaisemmin analyysit oli teetettävä ulko-

mailla, ja niiden saaminen kesti tavallisesti 10

viikkoa. Omasta laboratoriosta analyysit saa-

daan noin viikossa, eli arvokkaan analyysitie-

don saanti ja vasteaika nopeutuvat radikaa-

listi 10 viikosta yhteen viikkoon.

– Erityisesti Kuusakosken jalometalliliike-

toiminta hyötyy nopeasta tiedon saannista,

koska tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi

prosessien ohjauksessa ja tuotteiden laadun

seurannassa. Kehittynyt jalometallianalytiik-

ka parantaa olennaisesti Kuusakosken stra-

tegisten tavoitteiden saavuttamista ja paran-

taa kilpailukykyä kiristyvillä markkinoilla, Jyri

Talja sanoo.

Ku

vat:

Ju

ha

Tan

hu

a

Oma laboratorio nopeuttaa

huomattavasti tutkimus-

tulosten saantia.

Maria Lehtinen ja Maiju Lehtinen uudessa laboratoriossa

7

Kuvateksti

aivan uuden mahdollisuuden tutkia materi-

aaleja, uusien tuotteiden erottamista yksit-

täin tunnistettavien metallien perusteella

sekä metallien saannon kasvattamista, Jyri

Talja kiteyttää.

Laboratoriota johtaa laboratoriopäällik-

kö maria lehtinen. Tällä hetkellä laborato-

riossa työskentelevät myös yksi laborantti-

kemisti ja yksi näytteenvalmistuslaborantti.

Henkilöstöä vahvistavat diplomityöntekijät,

Kuusakosken viisi tutkijaa sekä R&D-yksikön

koko henkilöstö.

ainutlaatuinen osaamiskeskus

Jo nyt Kuusakosken kehittämiskeskus la-

boratorioineen on ainutlaatuinen, sillä kil-

pailijoilla ei tiettävästi ole vastaavanlaisia

fasiliteetteja. Ajan myötä keskus kasvaa

merkittäväksi kierrätyksen osaamiskeskuk-

seksi, jossa työskentelee useita tutkijoita,

diplomityön tekijöitä ja laborantteja.

Tulevaisuudessa kehityskeskusta varuste-

taan erilaisilla erotusteknologian laitteis-

toilla. Tarkoitus on, että Kuusakosken kaik-

ki tutkijat osallistuvat aktiivisesti kokeiden

suunnitteluun ja koeajojen toteutukseen.

– Näin varmistetaan laadukas tutkimus ja

henkilöstön osaamisen jatkuva parantami-

nen. Kokeellista toimintaa tukee erinomai-

sesti kehityskeskuksen laboratorio sekä sen

hyvät laite- ja henkilöresurssit. Parhaassa ta-

pauksessa analyysitulokset saadaan erittäin

nopeasti – jopa alle tunnissa – mikä mahdol-

listaa laadukkaan, nopean ja kustannuste-

hokkaan koetoiminnan, Jyri Talja sanoo.

jyRi talja

tehtävä kuusakoskella: teknologiajohtaja, kuusakoski Recycling -johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen

syntynyt: 17.8.1963 tampereella

koulutus: diplomi-insinööri 1989, tekniikan lisensiaatti 1992 (aalto-yliopisto)

aiemmat työpaikat: kumera oy (2009–2013), Patria oy (2004–2009), outokumpu technology oy, (nyk. outotec oy, espoo, usa, Pori, espoo 1989–2004)

kielitaito: työkielet englanti ja suomiaikuisiällä innostunut kieltenopiskelusta ja pärjää maailmalla seitsemällä kielellä

asuinpaikka: janakkalan turenki

Perhe: vaimo (di), 18-vuotias ja 16-vuotias tytär, 11-vuotias poika

harrastukset: Pianon ja poikkihuilun soitto, lukuisia liikuntaharrastuksia, mm. laskettelu, uinti, pallopelit ja BmX-pyöräily

lempinimi: jysky

Kuusakosken teknologiajohtaja Jyri Talja odottaa keskuksen kasvavan merkittäväksi kierrätyksen osaamiskeskukseksi.

8

Projekteja, verkostoja,kierrätyksen kehittämistäCLEEN, WEEE, FLUFF – kolme kirjainyhdistel-

mää, joihin Kuusakoski kohdistaa suuria odo-

tuksia. Kyseessä ovat kolme projektia, joiden

tavoitteena on kehittää ja parantaa materiaa-

lien kierrätystä ja Kuusakosken valmiutta rat-

kaista asiakkaidensa ongelmia.

Cleen oy:ssä Kuusakoski on yhtenä omistajana ja materiaalien

arvovirtoihin (ARVI) keskittyvän nelivuotisen Tekes-rahoitteisen tut-

kimusohjelman avainyrityksenä. Kyseessä on Suomen ensimmäinen

poikkitieteellinen materiaalien kierrätyksen tutkimusohjelma. Sen

keskeisiä tutkimuskohteita ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, poh-

jatuhkat ja muovit. Tavoitteena on rakentaa yhteinen näkemys ma-

teriaalien kierrätyksen tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksis-

ta ja luoda niiden hyödyntämisen vaatimaa osaamista.

– CLEEN mahdollistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen,

johon yritykset eivät omin voimin kykenisi, ja lähentää yritysten ja

tutkimuslaitosten yhteistyötä, sanoo Kuusakosken teknologiajohta-

ja jyri talja.

– Lisäksi CLEEN tarjoaa tilaisuuden verkostoitua alan pk-yritysten

kanssa.

Weee on Kuusakosken toinen suurprojekti. WEEEn tavoitteena on

parantaa elektroniikkaromun kierrätyksen kannattavuutta globaa-

listi. Projektin alkuvaiheessa keskitytään toimintatapojen muuttami-

seen, toimintojen harmonisointiin sekä tuotepohjaisten ratkaisujen

kehittämiseen.

WEEE-projektiin läheisesti liittyvän muoviprojektin tarkoitus on li-

sätä muovien vaatimaa osaamista Kuusakoskella, selvittää muovien

kaupallinen potentiaali ja parhaimmat käsittelytavat sekä laatia yh-

tiölle pitkän aikavälin muovistrategia.

– Muovin määrä elektroniikkajätteessä kasvaa koko ajan.

Kuusakosken on löydettävä teknisesti ja taloudellisesti kestävä rat-

kaisu kymmenilletuhansille muovitonneille, joita meille vuosittain

kertyy, Jyri Talja kiteyttää.

FluFF-PRojekti taas selvittää, mitä käsittelyvaihtoehtoja on au-

topalottamon murskaimen jälkeiselle kevyelle jakeelle. Se koostuu

muun muassa muoveista, puusta ja kivestä.

Suomen erityispiirre muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna

on, että kansallinen lainsäädäntömme ja sen tulkinta vaikeuttavat

materiaalin käsittelyä ja siitä mahdollisesti prosessoidun korkea-

energisen tuotteen hyötykäyttöä esimerkiksi polttoaineena.

Sekä kansantalouden että ympäristön näkökulmasta katsottuna

energiapitoisten materiaalin polttaminen ja mahdollisten haitallis-

ten aineiden vaarattomaksi tekeminen olisivat erittäin järkevää.

kotimaassa Kuusakoski tekee runsaasti yhteistyötä Aalto-yli-

opiston ja VTT:n kanssa. Lisäksi yhtiö osallistuu useisiin kansainvä-

lisiin tutkimushankkeisiin.

Jyri Talja on vahva verkostoitumisen puolestapuhuja.

– Yhteistyö tunnistettujen kilpailijoiden kanssa on järkevää esi-

merkiksi lainsäädännön kaltaisilla valikoiduilla alueilla, joilla intres-

sit ovat yhteisiä, hän sanoo.

Maiju Lehtinen

9

kuusakosken teknologiajohtaja jyri talja pitää hyviä korkea-

koulusuhteita tärkeinä. Tiiviin yhteistyön ansiosta yhtiö voi

teettää tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta ja tutustua kierrä-

tysteknologian tuleviin ammattilaisiin.

– Esimerkiksi diplomitöissä saadaan tieteellisesti korkeatasoista

tutkimusta tehtyä systemaattisesti ja hyvin dokumentoidusti. Lisäk-

si diplomityön teettäminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden katsastaa

uusia osaajia Kuusakosken palvelukseen, Jyri Talja sanoo.

Jyri Taljalla on läheinen suhde Aalto-yliopistoon. Hän on itse val-

mistunut Aalto-yliopistosta ja valmistumisensa jälkeen toiminut

vuosien ajan vierailevana luennoitsijana. Lisäksi

professorikunta ja muu tutkimushenkilökunta kuu-

luvat Jyri Taljan läheiseen verkostoon.

Aalto-yliopistossa Kuusakoski teettää diplomitöi-

tä, ja yliopiston kanssa yhtiö muun muassa toteut-

taa tutkimus- ja yritysprojekteja ja järjestää lukui-

sia yritysvierailuja Kuusakoskelle. Keväällä 2014

Kuusakoski isännöi kansainvälistä kierrätysteknii-

kan diplomi-insinööriopiskelijoiden EMEC-kurssia ja

teetti kurssilaisilla lyhyitä tutkimusprojekteja. Tule-

vaisuudessa yhtiö haluaa järjestää Aalto-yliopiston kierrätysteknii-

kan opiskelijoille suunnattuja workshoppeja ja kursseja.

Parhaillaan kaksi Aalto-yliopiston opiskelijaa tekee diplomityö-

tään Kuusakoskelle. Toisessa työssä selvitetään elektrostaattisen

erottimen kykyä rikastaa polttolaitosmetallien hienojakoisesta frak-

tiosta metalleja. Toisessa diplomityössä tutkitaan monikanavaisen

XRF-laitteen kaupallisia hyödyntämismahdollisuuksia eri metallien

erottamisessa.

Diplomityöt tehdään Kuusakosken kehityskeskuksessa Lahdessa

teollisuusmittakaavan laitteilla.

diplomitöitä ja muuta korkeakoulu-yhteistyötä

Diplomitöiden

avulla etsitään uusia

osaajia Kuusakoskelle.

10

uudelleen käyttöönyhä haastavammat laitteet

suomessa sähkö- ja elektroniikkalaittei-

den kierrätysjärjestelmässä kehitet-

tävää ja hyödyntämätöntä potentiaalia on

uudelleen käytön tehostamisessa, sanoo

Kuusakosken elektroniikan kierrätys- ja uu-

delleenkäyttöpalveluista vastaava hankinta-

johtaja juha-Pekka lappi.

Laitteiden uudelleen käyttöä tehostaak-

seen Kuusakoski on rakentanut järjestelmän,

jossa laitteista poistetaan edellisen käyttä-

jän tiedot. Tämän ansiosta asiakas voi luo-

pua laitteestaan ilman riskiä, että sen sisäl-

tämät tiedot olisivat muiden käytettävissä.

Toisena haasteena on tehdä kierrättämi-

nen kuluttajalle nykyistä helpommaksi. Yh-

dessä tuottajayhteisöjen kanssa Kuusakoski

hakee ratkaisuja erityisesti pienelektronii-

kan kierrätyksen tehostamiseen muun mu-

Kuusakoski pitää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleen

käyttöä tulevaisuuden mahdollisuutena. Siksi se haluaa kehittää

uusia ratkaisuja entistä haastavampien laitteiden saamiseksi

uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

11

No

rpp

aku

va: M

art

tin

en

/WW

F

assa yhteisillä elektroniikan pop-up -keräys-

tempauksilla ja tiedottamisella.

– Suomessa pienet elektroniikkalaitteet

jäävät liian usein nurkkiin lojumaan tai kul-

keutuvat sekajätteeseen, Juha-Pekka Lappi

sanoo.

määrä ja kirjo kasvaneet

Suomessa sähkölaitteiden valmistajilla ja

maahantuojilla on vuodesta 2005 lähtien ol-

lut velvollisuus järjestää tuottamiensa lait-

teiden kierrätys. Tätä ns. tuottajavastuuta

järjestämään ja valvomaan syntyi tuottaja-

yhteisöjä.

Nykyisin suomalaiset toimittavat vuosit-

tain kierrätykseen 50 000 tonnia elektro-

niikkalaitteita, mikä on keskimäärin 10 ki-

loa jokaista suomalaista kohti. Ruotsalaiset

ovat vielä hieman edellä: jokainen ruotsalai-

nen kierrättää vuosittain keskimäärin 15 ki-

loa elektroniikkalaitteita.

Tuottajavastuun alkuvuosina kierrätyk-

seen päätyi enimmäkseen pesukoneiden

ja jääkaappien kaltaisia ns. valkoisen linjan

tuotteita. Niiden kierrättäminen sopi hyvin

Kuusakosken perusliiketoimintaan, joten yh-

tiö lähti mielellään tuottajayhteisön kump-

panina hoitamaan laitteiden kierrätystä.

Vuosien varrella laitteiden lukumäärä ja

kirjo niin kodeissa kuin yrityksissä ovat kas-

vaneet. Koska Kuusakoski kantaa vastuunsa

sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättä-

misestä, se haluaa panostaa myös uusien,

kompleksisten laitteiden kierrätykseen.

Fokus uudelleenkäytössä

Kuusakosken ensisijainen tavoite on edistää

käytöstä poistuvien laitteiden uudelleen-

käyttöä joko sellaisenaan tai osina.

– Uudelleenkäyttö antaa asiakkaillemme

myös taloudellista hyötyä, kun kierrätys-

maksut pienenevät tai voivat jopa poistua

kokonaan, Juha-Pekka Lappi kertoo.

Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista,

laitteiden metallit, muovit ja lasit pystytään

Kuusakosken osaamisella hyödyntämään lä-

hes 100 prosenttisesti – joko uusioraaka-ai-

neeksi tai energiaksi.

– Käytetyn elektroniikan kierrätyksen ym-

päristöystävällisyyden arvoa ei pidä aliarvi-

oida. Laitteen uudelleenkäyttö säästää mer-

kittävät määrät luonnonvaroja ja energiaa.

Kuusakoskea voidaan perustellusti pitää

maanpäällisenä kaivoksena; kun laitteet pa-

lautetaan virallisiin kierrätyspaikkoihin, nii-

hin sisältyvät materiaalit ovat parhaiten hal-

linnassa, Juha-Pekka Lappi sanoo.

Yhteistyössä WWF:n Green Office -ver-

koston kanssa Kuusakoski edistää sähkö- ja

elektroniikkalaitteiden oikeanlaista käsit-

telytapaa. Tähän kuuluu myös tietoturva.

Siihen Kuusakoskella on palveluratkaisuja,

jotka materiaalikierrätyksen ja tietosuojan

lisäksi huomioivat myös uudelleenkäytön

näkökulman.

kansainvälisiä palveluita

Koska Kuusakoski on luotettava kierrättäjä,

moni kansainvälinenkin yritys haluaa kuul-

la, mikä on nimenomaan Kuusakosken tapa

hoitaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kier-

rätys.

Kuusakoski tarjoaa tietoturvallista ja ym-

päristöystävällistä palvelua Suomen lisäksi

muun muassa USA:ssa, Venäjällä, Englan-

nissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa.

– Kansainväliset asiakkaat tarvitsevat

kansainvälisiä palveluita, Juha-Pekka Lappi

kiteyttää.

– Olennaista on, että kansainvälisille toi-

mijoille tarjotaan oikeanlaisia palveluita ja

että asiakkaalla on sama arvomaailma kuin

Kuusakoskella.

Kuusakoski ja WWF allekirjoittivat yhteistyösopimuksen keväällä 2014.

Suomessa pienet elektro-

niikkalaitteet jäävät liian

usein nurkkiin lojumaan tai

kulkeutuvat sekajätteeseen.

12

vielä reilu vuosi sitten Stora Enson jokaisella yksiköllä oli itsenäises-

ti solmittu metallin ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) kierrä-

tyssopimus jonkun kierrätysalan toimijan kanssa. Toimijoita oli paljon, so-

pimuksia vaihtelevine ehtoineen ja tuotenimistöineen vielä enemmän, ja

ympäristöraportoinnissa tarvittavan tiedon keruu työlästä.

Kaiken tämän Kuusakosken kanssa solmittu puitesopimus jätti histo-

riaan.

– Kierrättäminen ei ole Stora Enson ydinliiketoimintaa, joten haluam-

me saada sen hoidetuksi helposti. Puitesopimuksen myötä tavoite on to-

teutunut, sanoo Stora Enso Oyj:n pakkauskartonkien Suomen ostopääl-

likkö jakke mänttäri.

– Nyt miltei kaikkien yksiköiden metalli- ja SER-kierrätys hoidetaan

Kuusakosken kanssa yhtenäisin ehdoin. Pihoilla ovat Kuusakosken lavat,

jotka Kuusakoski tyhjentää. Käytössämme on Kuusakosken extranet,

josta noudetut määrät ja niistä hyvitetyt eurot voidaan tarkistaa reaali-

aikaisesti ja hyödyntää ympäristöraportoinnissa.

etusijalla uudelleen käyttö

Stora Enson yksiköissä syntyy vuosittain noin 5000 tonnia kierrätykseen

menevää metallia ja melko vähäisiä määriä SERiä. Määrät vaihtelevat yk-

sikön koon, laitekannan ja vuotuisten investointien mukaan. Stora Enson

ensisijainen tavoite on jätehierarkian mukaisesti myydä mahdollisimman

suuri osa laitteista uudelleenkäyttöön suoraan seuraavalle käyttäjälle.

Kun puitesopimusta alettiin luoda, Stora Enso ja Kuusakoski kävivät

läpi eri tehtaiden jätevirrat ja tarkastelivat, mitä niistä voidaan ohjata

uudelleenkäyttöön. Lisäksi selvitettiin, kuinka monta lavaa missäkin yk-

sikössä tarvitaan ja kuinka usein lavat on syytä tyhjen-

tää. Näin saavutettiin kustannustehokkuutta ja yksik-

kökohtaista toiminnallista hyötyä.

Metallien kirjo on laaja, ja kierrätyksessä metallit

voidaan ryhmitellä ja luokitella monella tavalla. Pui-

tesopimuksen myötä sama ryhmittely, luokittelu ja ni-

mistö tulivat käyttöön kaikissa sopimusta käyttävissä

Stora Enson yksiköissä.

lisähyötyjä yhteistyöllä

Puitesopimuksen johdosta Kuusakosken hoitamien kierrätyspalveluiden

volyymi Stora Ensossa on kasvanut. Laajentunut yhteistyö on kasvattanut

kummankin osapuolen intressiä kehittää toimintaa.

– Kuusakosken kanssa haemme tehoa ja nettosäästöä kehittämällä

puitesopimusta ja palvelua yhteistoiminnassa edelleen, Jakke Mänttäri

sanoo.

Puitesopimus teki stora enson kierrätyksestä

helppoa, yhdenmukaista, tehokastaKuusakosken kanssa solmittu puitesopimus on tehnyt

metallin sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrät-

tämisen Stora Ensolle helpoksi. Toiminta on yhdenmu-

kaistunut, seuranta ja raportointi helpottuneet ja kus-

tannustehokkuus parantunut.

Kierrättäminen ei ole

ydinliiketoimintaamme, mutta

haluamme hoitaa sen hyvin.Jakke Mänttäri, Stora Enso Oyj

13

kuusakoski kehittää toimintaansa myös

talouden haastavina aikoina. Yhtiö

satsaa tulevaisuuteen rakentamalla Hyvin-

käälle kierrätysteollisuuden massojen edel-

lyttämää merkittävää palvelupistettä ja toi-

minnan keskusta.

Palvelupisteen toiminta on jo alkanut.

Loppuvuoden aikana Kuusakoski odottaa

saavansa ratkaisun aluehallintoviraston

käsittelyssä olevaan ympäristöluvan muu-

toshakemukseen sekä koetoimintalupaha-

kemukseen.

– Uusiin lupiin sisältyvät ehdot mää-

rittävät, millaiseksi alue kehittyy, sanoo

Kuusakosken Energia ja Jäte -liiketoimin-

nan johtaja timo kämppi.

Palvelupisteen sijainti Hyvinkään ja Mänt-

sälän rajalla on erinomainen kierrätysmate-

riaalien synnyn ja loppukäyttäjän kannalta.

Palvelupiste sijaitsee Helsingin seudun ja

Lahden seudun palvelupisteiden välissä ja

siten täydentää verkostoa. Lisäksi yli yhdek-

sän hehtaarin alue antaa tilat ja mahdolli-

suuden suurille varastoille.

Toiminnan alkajaisiksi Kuusakoski on siisti-

nyt aluetta purkamalla sieltä vanhan sahan

kaksi lämpökattilaa ja maanalaiset säiliöt.

Alueen maaperää on puhdistettu ja maa-

massoja vaihdettu, hulevesijärjestelmä on

nykyaikaistettu ympäristöluvan vaatimus-

ten mukaisesti, ja palveluita varten asennet-

tu vaakajärjestelmä. Loppuvuoden aikana

entisen tukkikentän pohjarakenteet uusi-

taan ja alue asfaltoidaan.

Hyvinkään palvelupisteen nykyinen ym-

päristölupa mahdollistaa muun muassa

kierrätyspuun ja -muovin sekä autonrenkai-

den vastaanottamisen ja prosessoinnin sekä

kierrätyspolttoaineen varastoinnin.

– Jatkojalostamme kierrätyspolttoainetta

ja toimitamme sitä voimalaitoksiin. Auton-

renkaita jalostamme myös maanrakennus-

aineeksi ja muuhun hyötykäyttöön, Timo

Kämppi sanoo.

Palvelupisteessä otetaan vastaan myös

pienasiakkaiden tuomia kierrätettäviä ma-

teriaaleja sekä ns. kunta-ajoneuvoja. Ky-

seessä ovat kunnan alueelle hylätyt ja kun-

nan omistukseen siirtyneet autot, jotka

kunta voi myydä romuautojen vastaanotta-

jalle.

Tulevaisuudessa kierrätysmuovin vas-

taanotto Hyvinkään palvelukeskuksessa

mahdollisesti laajenee.

– Tavoitteenamme on keskittää muovien

vastaanottaminen Hyvinkäälle, Timo Kämp-

pi sanoo.

hyvinkään palvelupiste

Kuvitus vielä kysymysmerkkinä

Timo Kämppi

Kuusakoski satsaa

tulevaisuuteen laajentamalla

toimintaa Hyvinkäälle.

14

Ku

vat:

Ju

ha

Tan

hu

a

Andre Paju toimii Vantaan Tuotekuljetuksen kuljettajana.

Janne Törrönen etsii Kuusakoskelle sopivia logistiikkakumppaneita.

15

jätelavaa noutavan kuljetusauton näyt-

tävät maalaukset kertovat kaikille, että

asialla on Kuusakoski. Suomen maanteillä

ajaa noin 265 Kuusakosken väreihin maa-

lattua autoa, joista noin 250 kuuluu sadalle

Kuusakosken aliurakoitsijalle.

Autot hoitavat päivittäin 5–10 noutoa noin

sadan kilometrin säteellä asemapaikastaan.

Turhan ristiin rastiin -ajon välttämiseksi

reittejä suunnittelee kuusi kuljetussuunnit-

telijaa, joista jokaisella on oma alueensa ja

omat vastuuautonsa.

Noin 30 prosenttia kuljetuksista perustuu

säännöllisiin reitteihin, loput ovat päivittäin

vaihtuvia kuljetuksia. Tiedot hoidettavista

tehtävistä, ainakin päivän aloituksen, kul-

jetusliike saa auton ajoneuvopäätteeseen

tehtävää edeltävänä päivänä. Muutoksia voi

toki tulla vielä ajopäivän aikana.

Reittien suunnittelun rinnalla tärkeä pai-

noarvo on kuljetuskalustolla; siihen kuljetus-

liikkeen on oltava valmis investoimaan.

– Kaluston minimivaatimuksena on Euro 4

-päästöluokka, mutta suosimme Euro 5:ttä.

Lisäksi kuljetuksiin valitaan aina auto, jonka

moottoriluokka on ajoon nähden optimaali-

nen. Kaikkien autojen päästöt mitataan kuu-

kausittain ja kirjataan järjestelmään, missä

ne ovat autoilijoiden katsottavissa ja vertail-

tavissa, kertoo Kuusakosken kuljetuspäällik-

kö janne törrönen.

iso käyntikortti velvoittaa

Ajoreittien suunnittelu ja kuljetusautot

päästöineen ovat tekniikkaa. Niiden rinnalla

tarvitaan hyvää yhteistyötä.

– Autoissa olevat Kuusakosken logot ovat

iso käyntikortti, joka myös velvoittaa. Toimin-

ta Kuusakosken brändin alla vaikuttaa kaik-

keen: autot pidetään puhtaina, kuljettajilla on

siistit vaatteet, ja myös liikennekulttuurissa

ja käytöksessä mennään Kuusakoski edellä,

sanoo Vantaan Tuotekuljetus Oy:n toimitus-

johtaja, ”romukuski” sammy asplund.

Vantaan Tuotekuljetus on toiminut

Kuusakosken aliurakoitsijana toimintansa

lava liikkuu kun logistiikka toimii

Ennen kuin kuljetusauto noutaa

lavan asiakkaan pihasta, tarvitaan

tehokasta kuljetusten suunnittelua,

hyvää kalustoa sekä Kuusakosken

ja kuljetusliikkeen välistä sauma-

tonta yhteistyötä.

alusta asti eli yhdeksän vuotta. Yhteistyön

kivijalkana Sammy Asplund pitää avoimuut-

ta, keskinäistä luottamusta ja yhteen hiileen

puhaltamista. Kun henki on hyvä, kuljetus-

liike tekee kaikkensa ja vaikka pidentää päi-

vää, jotta Kuusakoski saa tarvitsemansa pal-

velun.

yhteistyö kohdallaan

Kuusakoskella Janne Törrönen neuvottelee

sopimukset ja sopii kaluston vaihdot sekä

muut muutokset riittävän usein, jotta toi-

minta pysyy kannattavana niin Kuusakoskel-

le kuin kuljetusliikkeellekin.

– Kumppanuudessa on ajateltava molem-

pien kannattavuutta. Pidämme aliurakoitsi-

joita kuin omaa väkeä, sillä asiakas maksaa

molempien yritysten leivän.

Yhteistyössä

Janne Törrönen

korostaa samo-

ja tekijöitä kuin

Sammy Asplund.

Tärkeää on myös

se, että kuljetus-

liike sijaitsee lä-

hellä ajoreittejä ja

Kuusakosken toi-

mipaikkaa. Hen-

kilöstövalintojen on osuttava nappiin, ja

henkilöstöä on koulutettava vahinkojen ja

vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi kuljetus-

liikkeen on hoidettava verot, vakuutukset ja

muut yhteiskunnan vaatimukset.

Vantaan Tuotekuljetuksen ja Kuusakosken

välinen kumppanuus tuli todistetuksi vuon-

na 2008, kun Suomessa alkoi talouden taan-

tuma.

– Janne Törrönen tuli puheillemme ja

avoimesti ja reilusti varoitti taantumasta,

Sammy Asplund kertoo.

Janne Törrönen on samoilla linjoilla:

– Silloin yhteistyö on kohdallaan, kun yh-

dessä on nähty sekä nousukaudet että las-

kukaudet ja yhteistyö jatkuu edelleen.

Silloin yhteistyö

on kohdallaan, kun

on yhdessä nähty

nousut ja laskut ja

yhteistyö jatkuu kai-

kesta huolimatta.

16

kierrätyspalvelua nopeasti, helposti, tehokkaasti

näin Kuusakosken asiakasyrityksen

edustaja totesi palvelupäällikkö ari

turuselle testattuaan uutta webbipohjaista

eService-palvelua. Kahdensuuntainen kana-

va, jonka kautta voi sekä hakea että syöttää

tietoa, vastasi asiakkaan tarpeisiin aivan eri

tasolla kuin lomakkeiden täyttämiseen ja

sähköpostiviestintään pohjautuva extranet.

– Olemme kehittäneet kaikilla päätelait-

teilla toimivan, asiakkaan yksikkökohtaista

ja räätälöityä tietoa näyttävän järjestelmän.

eService-palvelun myötä asiakaspalvelum-

me on hypännyt useita vuosia eteenpäin!

Ari Turunen sanoo.

Kuusakosken eService-palvelu on nopea, helppo ja tehokas kierrätyspalveluiden ti-

laamisen työkalu viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Lisäksi palvelu

antaa asiakkaalle reaaliaikaisesti sellaistakin tietoa, jota aiemmin ei voinut saada.

Jos jätehuollon järjes-

täminen on näin helppoa,

annamme loputkin materiaali-

virtamme Kuusakosken

kierrätettäväksi.”

eservice

tietoa jonka asiakas tarvitseeAjatus eServicen kehittämisestä syntyi,

kun Kuusakoski halusi rakentaa sekä asiak-

kaita että Kuusakosken asiakaspäälliköitä

hyödyttävän työkanavan. Asiakkaiden tar-

peita kuunnellen syntyi palvelu, joka pys-

tyy täysipainoisesti hyödyntämään kaikkea

Kuusakosken Kubus-toiminnanohjausjärjes-

telmän keräämää tietoa.

eServicessä asiakas on ns. tunnistautu-

nut asiakas, jolle järjestelmä näyttää juuri

sitä tietoa, mitä kyseinen asiakas haluaa:

esimerkiksi millaisia astioita ja kuinka paljon

asiakkaalla on tai kuinka astiatilaus etenee.

Astian tyhjennyksen voi tilata parilla klik-

17

kauksella, ja halutun raportointitiedon jär-

jestelmä antaa reaaliaikaisena kaikkina vuo-

rokaudenaikoina.

– Mahdollisuudet laajentaa sähköisiä pal-

veluita ovat suuret. Kyse on siitä, mitä asia-

kas haluaa, Ari Turunen kertoo.

Rasti ruutuun -menetelmällä

Nopea, yksinkertainen, tehokas. Näillä sa-

noilla eService-palvelua kuvaa lavatilauksis-

ta vastaava Stalatube Oy:n varastoesimies

tero Brander.

Stalatube lajittelee muun muassa ruostu-

matonta, haponkestävää ja ferriittistä teräs-

tä sekä rautaromua sekä putkitavaraksi että

silpuksi. Branderin hoidettavana on kym-

menkunta lavaa. Tyhjennyksiä on tilattava

keskimäärin pari kertaa viikossa.

– Uusi webbipohjainen tilausjärjestelmä

on nopea ja helppo. Järjestelmässä on val-

miina lavavalikko numeroineen, ja tilaus hoi-

tuu rasti ruutuun -menetelmällä, Tero Bran-

der kertoo.

arvokkaat raportit nopeasti

Kun Tero Brander on tilannut lavan tyhjen-

nyksen ja kuorma on kuljetettu Lahdesta

Heinolaan, laatupäällikkö Pasi uotinen voi

eService-palvelusta katsoa, paljonko lavalla

oli tavaraa. Vanhan järjestelmän aikana tie-

toa yksittäisen lavan romumäärästä ei ollut

saatavilla.

Pasi Uotinen kiittää myös sitä, että eSer-

vicen myötä palvelut ovat täsmentyneet ja

järjestelmän antamia monipuolisia tietoja

voidaan yhdistää nopeasti. Nopeus on arvo-

kasta erityisesti kuun vaihteessa kuukauden

tulosta laskettaessa, sillä toimitetun romun

määrät ja niistä saatava tulo vaikuttavat tu-

lokseen tuntuvasti.

– Uuden palvelun ansiosta Stalatuben työ-

määrä on vähentynyt, ja pystymme porau-

tumaan aiempaa pienempiin asioihin aiem-

paa tarkemmin, Pasi Uotinen sanoo.

Järjestelmässä on

valmiina lavavalikko numeroi-

neen. Tilaus hoituu rasti ruu-

tuun -menetelmällä.”Tero Brander, Stalatube Oy

18

Turvallisuus on Kuusakoskelle tärkeä asia.

Erityistä huomiota yhtiö kiinnittää palo-

turvallisuuteen ja sähkö- ja elektroniikka-

materiaalin käsittelytapojen kehittämiseen.

Kuusakosken QEHS-päällikkö Raija Inkiläinen painottaa turvallisuuden olevan vastaavanlainen kehittämisteeema kuin kannattavuudenkin.

19

Paloriski pienemmäksi

kuusakoski vastaanottaa WEEE-materi-

aalia (The Waste Electrical and Electro-

nic Equipment) lähes kaikissa palvelupisteis-

sään. WEEE:n esikäsittely tehdään käsityönä

sisätiloissa ennen materiaalin toimittamista

murskauslaitokselle jatkokäsittelyyn. Esikä-

sittelyssä poistetaan hyödynnettävät mate-

riaalit sekä vaaralliset jätteet, jotka toimite-

taan luvan omaaville käsittelijöille.

Kuusakoski on selvittänyt eri puolilla

maailmaa sattuneita kierrätysalan tulipalo-

ja ja analysoinut erityisesti WEEE:n käsitte-

lyssä sattuneita paloja. Yhtiön ns. tulipalo-

työryhmä on pohtinut, kuinka WEEE-paloja

voitaisiin ehkäistä ja paloturvallisuutta lisä-

tä materiaalin käsittelytapoja kehittämällä.

Asiasta on neuvoteltu myös tuottajayhteisö-

jen ja Kaupan Liiton kanssa.

Samalla Kuusakoski on alkanut ulkopuoli-

sen konsultin kanssa kehittää omaa turval-

lisuusjärjestelmäänsä vastaamaan OHSAS

18001 -standardia. Lisäksi se on yhdessä

vakuutusyhtiön kanssa alkanut järjestää

työturvallisuuden teemapäiviä, joissa pal-

velupisteen yleisen turvallisuuden rinnalla

tarkastellaan paloturvallisuutta. Tulipalojen

ehkäisyä on mietitty myös yhteistyössä ELY-

keskusten, ympäristöviranomaisten ja pe-

lastuslaitoksen kanssa.

kuljetusta, käsittelyä, varastointia

– Olemme löytäneet kehittämiskohteita ja

muuttaneet toimintatapoja niiltä osin, mi-

hin itse voimme vaikuttaa. Näitä ovat ma-

teriaalin kuljetukset, vastaanottotarkastus,

käsittely ja varastointi sekä toiminta poik-

keustilanteissa, kertoo Kuusakosken QEHS-

päällikkö Raija inkiläinen.

Kuusakoski on ohjeistanut kuljetusliikkei-

tä, että WEEE-materiaali kipattaisiin pihalle

mahdollisimman alhaalta matoksi eikä yh-

teen kasaan. Siten materiaali pysyy parem-

min ehjänä, mikä pienentää paloriskiä, ja

purkutyö tehostuu.

Kuusakoski pyrkii myös hillitsemään va-

rastojen kasvua, sillä paloriski pienenee, kun

materiaali kiertää ja volyymit pysyvät kuris-

sa. Tämän vuoksi yhtiö haluaa varmistaa,

että materiaalin esikäsittelypisteitä olisi lo-

gistisesti riittävästi.

Tärkeä toimintatapoja koskeva parannus

on häkkien ja lavojen määrän lisääminen ns.

bulk-varastoinnin välttämiseksi. Kuusakoski

on myös neuvotellut tuottajayhteisön kans-

sa erityyppisiä laitteita sisältävien bulk-

kuljetusten siirtämisestä häkkeihin, jotta

materiaali kulkeutuisi Kuusakoskelle hyvin

pakattuna ja ehjänä.

kalustoa, koulutusta, harjoitusta

WEEE-palojen torjunnassa ja vahinkojen mi-

nimoinnissa avainasemassa ovat materiaa-

lia käsittelevät kenttätyöntekijät.

– Jos palo on syttynyt, alkusammutuksen

merkitys on suuri. WEEE-käsittelypisteisiin

on hankittu uutta sammutuskalustoa ku-

ten sammutusvaahtoa sisältäviä siirrettäviä

kärryjä, ja henkilöstölle järjestetään sään-

nöllisiä harjoituksia mahdollisen tulipalon

varalta, Raija Inkiläinen kertoo.

Kuusakoski myös kouluttaa sekä omaa

henkilöstöään että kuljetusliikkeitä. Kaik-

kien WEEE-käsittelypaikkakuntien henki-

löstölle järjestetään paloturvallisuusalan

yrityksen vetämä koulutus sammutusväli-

neiden käyttöharjoituksineen.

– Turvallisuusasiat otetaan esille myös

henkilöstön kanssa käytävissä tavoitekes-

kusteluissa. Turvallisuus on Kuusakoskella

vastaavan tasoinen kehittämisteema kuin

kannattavuuskin, Raija Inkiläinen sanoo.

Weee:n käsittelytapoja kehittämällä

20

kiertotaloutta, kasvua ja hyvinvointia edistämässä

kiertotalous on nostettava Suomen seu-

raavan hallituksen ohjelman poikki-

leikkaavaksi teemaksi ja yhdeksi keskeisek-

si tavoitteeksi. Näin vaaditaan heinäkuussa

lanseeratussa kierrätysyhteiskunnan ja kier-

totalouden julkilausumassa.

Julkilausuman valmisteli Kierrätysyhteis-

kunta-koalitio, jonka työskentelyyn myös

Kuusakoski Ympäristöteollisuus ja -palvelut

ry:n (YTP) jäsenenä on aktiivisesti osallistu-

nut. Julkilausumaa tukee erillinen kiertota-

louden reseptikirja toimenpide-ehdotuksi-

neen.

Kierrätysyhteiskunta-koalition työskente-

lyyn osallistui yli 30 yritysten, kansalaisjär-

jestöjen ja julkisen vallan edustajaa. YTP:n

lisäksi lausuman ovat allekirjoittaneet Hel-

singin Seudun Ympäristöpalvelut, Jätelai-

tosyhdistys, Kuluttajaliitto, Luonto-Liitto,

Sitra, Kuntaliitto, SAK, Akava, Teknologiate-

ollisuus ja Varsinais-Suomen liitto.

käytännön työhön hetiKiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua

taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja

jätteen syntyminen on minimoitu. Julkilau-

suman mukaan Suomen on etsittävä uusia

tapoja menestyä resurssipulasta kärsivässä

tulevaisuuden maailmassa. Tarvitaan uusia

työpaikkoja, innovaatioita ja yritystoimin-

taa, jotta Suomi voi turvata hyvinvointiyh-

teiskunnan ja säästää luonnonvaroja myös

tuleville sukupolville.

”Tiedetään, minne pitäisi päästä, mutta

tarvittavia askeleita ei ole vielä otettu”, jul-

kilausumassa todetaan. ”Suomella on käy-

tössä tarvittavat resurssit, suunnitelmat,

teknologia, osaaminen ja taloudelliset edel-

lytykset. Käytännön työ tulee aloittaa välit-

tömästi.”

• lainsäädännön ja toimeenpanon on toteutettava jätehuollon etusijajärjestystä ympäristö- ja kustannustehokkuus huomioon ottaen.• uusiutumattomia raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla ja kierrätettävillä raaka-aineilla sekä jätteillä ja sivuvirroilla.• Rakentamisessa on oltava mahdollisuus hyödyntää alueella syntyviä sivukiviä, maamassoja ja sivuvirtoja.• julkisilla hankinnoilla on luotava kiertotalouden edelläkävijämarkkinoita ja suosittava uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa.• kierrätysmarkkinoita on edistettävä purkamalla lainsäädännön esteitä ja rajoitteita.• jätelainsäädännön toimeenpano ja valvonta on yhdenmukaistettava koko maassa.

kieRtotalouden edistämisen askeleet

arvottomasta arvokastaYTP:n toimitusjohtaja tatu Rauhamäki pi-

tää Kierrätysyhteiskunta-koalition ja julki-

lausuman suurimpana arvona sitä, että YTP

kokoonkutsujana sai suuren joukon toimijoi-

ta saman pöydän ääreen ja työpajoihin etsi-

mään Suomelle uutta tietä.

– Jo työskentelyn aikana saimme paljon

positiivista palautetta, ja lanseerauksen jäl-

keen myös uudet tahot ovat tarjoutuneet

julkilausuman allekirjoittajiksi, Tatu Rauha-

mäki sanoo.

Kuusakoski on mukana koalitiossa, koska

näkee kiertotalouden olevan tärkeää Suo-

men kasvulle ja hyvinvoinnille.

– Tekemällä romusta raaka-ainetta eli ar-

vottomasta arvokasta Kuusakoski on jo sa-

dan vuoden ajan omalta osaltaan rakenta-

nut Suomesta kierrätysyhteiskuntaa, sanoo

Kuusakosken yhteiskuntasuhteiden johtaja

Risto Pohjanpalo.

21

heinolassa sulatettu alumiinia jo 40 vuotta

vaikka alumiini onkin maankuoren yleisin metalli, sen kierrättäminen on kannattavaa. jo kertaalleen valmistettu alumiini säästää energiaa 95 % verrattuna maasta louhitusta bauksiitista valmistettuun alumiinin.

Tilat Kauklahdessa kävivät 70-luvulla ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi

alumiinin sulattamiseen, joten edessä oli muutto Heinolaan vuon-

na 1974 - siis 40 vuotta sitten. Ensimmäiset harkot valettiin saman

vuoden lokakuussa. Kuusakoski oli investoinut Suomen ensimmäi-

sen autopaloittamon Heinolaan paria vuotta aiemmin, joten alue ja

perusinfra olivat Heinolassa valmiina.

heinolassa 70- ja 80-luku olivat voima-

kasta kehityksen aikaa. Uuteen tekno-

logiaan panostettiin voimakkaasti ja samal-

la kehitettiin uusia menetelmiä materiaalien

käsittelyyn. Alumiinituotanto kasvoi kym-

menessä vuodessa nelinkertaiseksi.

Asiakkaat halusivat entistä korkealaatui-

sempia tuotteita ja he halusivat myös va-

kuuttua toiminnan tasalaatuisuudesta. Alu-

miinitehtaan tuotanto sertifioitiin 11.2.2000

ja yhtiölle myönnettiin ISO 9002-sertifikaat-

ti. Ympäristökysymykset nousivat myös

kierrätysalalla merkittävään asemaan.

Kuusakoski on huolehtinut aina ympäristös-

tään sekä toiminnassa syntyvistä kierrätys-

kelvottomista jätteistä. ISO 14001 -sertifi-

kaatti hankittiin marraskuussa 2001.

Heinolan alumiinitehtaan tuotanto on ol-

lut nelikymmenvuotisen historiansa aikana

noin miljoona tonnia. Tuosta alumiinimää-

rästä saisi valmistetuksi runsaat kolmesataa

alumiinivenettä neljänkymmenen vuoden

ajan jokaisena työpäivänä.

oppipojista sulattajiksi

Espoon Kauklahdessa oli sulatettu alumii-

nia jo vuosia. Sieltä hakivat oppinsa myös

tehtaalla ensimmäisten joukossa työuransa

aloittaneet heimo koivunen ja Rauno mä-

kinen.

”Työtä tehtiin aluksi kahdessa vuorossa,

vasta joidenkin vuosien kuluttua siirryttiin

3-vuorotyöhön”, kertovat miehet yhdestä

suusta. Heidän työuransa alkoi vuonna 1974

Kuusakoski Oy:ssä sulatuksen oppipoikina.

Työuransa aikana sulatossa miehet näki-

vät valtavan kasvun ja monia muutoksia.

”Jo muutaman vuoden jälkeen tehdasta

laajennettiin huomattavasti ja alumiinin tuo-

tantomäärät kasvoivat”, toteaa Rauno. Uu-

det uunit ja tuotantolaitokset mahdollistivat

tuotannon nopean nousun.

”Monet aikaisemmin käsintehdyt toimin-

not koneellistuivat ja kehittyivät – tuli au-

tomaattinen valulinjasto sekä pinousrobotit

linjastojen päihin, jotka helpottivat raskasta

työtä”, miehet muistelevat.

Heimo Koivunen ja Rauno Mäkinen ovat

työskennelleet Heinolan alumiinitehtaalla

sen perustamisesta saakka. Tosin työtehtä-

vät ovat molemmilla vaihtuneet. Kymmen-

kunta vuotta sitten Heimo Koivunen siirtyi

sulatosta Heinolan palveluhallille sähkö- ja

elektroniikkaromun käsittelyyn. Rauno Mä-

kinen työskentelee nykyään Lahden palve-

lupisteen työnjohtajana.

Rauno Mäkinen Heimo Koivunen

22

Uusi konttori on niin sanottu monitoimitila. Konttorissa on työsken-

telypisteitä ja lisäksi esimerkiksi äänieristettyjä ”puhelinkoppeja”,

hiljaisia tiloja keskittymistä vaativaa työtä varten, tiloja ryhmätyös-

kentelyä varten sekä tavallisia neuvotteluhuoneita.

kuusakosken pääkonttori uusissa tiloissa

Kuusakosken pääkonttori muutti pois Kauklahdes-

ta kesäkuussa. Uusi konttori sijaitsee Spektri Busi-

ness Parkissa, Espoossa.

kierrätysmetallin kauneus ja monet

käyttötavat näyttäytyvät Kuusakos-

ken ja Lahden Muotoiluinstituutin yhteis-

työprojektin tuotoksissa. Opiskelijoiden

tehtävänä oli suunnitella ja valmistaa kier-

rätyshopeinen koru juhlistamaan Kuusakos-

ken 100-vuotista taivalta. Koruja työstettiin

viime keväänä mm. Ympäristötehokas muo-

toilu -kurssilla. Kuusakosken työryhmä sai

valita lukuisista suunnitelmista suosikkinsa.

Voittajaksi valikoitui elina honkasen

suunnittelema Infinity-konsepti, jonka poh-

jalta toteutettiin naisten kaulakoru ja kalvo-

sinnapit miehille.

– Infinity-korun suunnittelu lähti liikkeelle

Kuusakoski Oy:n arvoista. Itselleni kiinnos-

tavin ajatus kierrätyksessä oli luonnollinen,

kierrätyshopea jalostui asiakaslahjoiksi

ikuinen kiertokulku ja jatkuvuus. Kuusakos-

ken 100-vuotinen historia näkyy koruissa

numeroina sekä päättymättömänä muoto-

na. Jokainen pala on osa suurempaa koko-

naisuutta. Asiat muuttavat muotoaan, ne

Infinity-konsepti kuvastaa ikuista kiertokulkua.

ovat aina liikkeessä, mutta jatkavat silti ole-

massaoloaan, kuvailee Honkanen.

Koruja valmistettiin juhlavuoden teeman

mukaisesti 100 kappaletta ja niitä annetaan

lahjoiksi erityistilaisuuksissa.

Pääkonttorin osoite on 30.6.2014 alkaen

metsänneidonkuja 12, 02130 espoo.

uusi postilokero-osoite on: Pl 25, 02131 espoo.

ostolaskujen osoite pysyy samana (Pl 20, 02781 espoo).

lisätietoa spektri Business Parkista: www.spektri.fi.

23

kuusakoski osakkaaksi suomen erityisjäte oy:öön

kuusakoski Oy on hankkinut 49 % Suomen Erityisjäte Oy:n osa-

kekannasta. Sopimus edellisen omistajan Skanska Infra Oy:n

kanssa allekirjoitettiin perjantaina 29.8.2014.

Suomen Erityisjäte Oy:n toinen omistaja (51 %) on ympäristöalan

konserni LHJ Group (Loimi-Hämeen Jätehuolto). Yritys on erikoistu-

nut käsittelemään ongelmajätteiksi luokiteltuja kiinteitä jätteitä, pi-

laantuneita maita sekä jätteenpolttolaitosten pohjakuonia. Yrityksen

liikevaihto vuonna 2013 oli 3,67 M€ ja se työllistää vakituisesti neljä

henkilöä.

Yrityksen käsittelykeskus sijaitsee Forssassa ja sen käsittelytoi-

minta on laajentunut jätevoimaloiden pohjakuonien osalta myös Il-

majoelle ja Espooseen.

kuusakoski 100 vuotta

kaikki alkoi Viipurista, kun 25-vuotias

donuard kuschakoff perusti Viipuris-

sa Karjalan Lumppu- ja Romuliike -nimisen

yrityksen vuonna 1914. Toiminta alkoi 500

markan lainan ja käytetyn polkupyörän tur-

vin. Donuard keräsi rauta- ja metallijätettä

sekä tekstiilijätettä tarkoituksenaan erotella

ja jalostaa niitä edelleen teollisuudelle.

Sodan jaloista yritys siirtyi Helsinkiin

1940-luvun alussa. Sukunimensä Kuscha-

koffit suomensivat kuusakoskeksi vuonna

1934 ja yrityksen nykyinen nimi Kuusakoski

Oy otettiin käyttöön ylimääräisen yhtiöko-

kouksen päätöksellä 14.11.1961.

Sadan vuoden aikana toiminta on mer-

kittävästi kasvanut ja laajentunut. Tänään

yritys toimii 11 maassa ja työntekijöitä koko

konsernissa on lähes 3000. Suomessa pal-

velupisteitä on tällä hetkellä yli 20. Yrityk-

sen vahvuus tänä päivänä perustuu sen

materiaalin, kierrätyksen ja ympäristötek-

nologian osaamiseen.

Juhlavuoden kunniaksi Kuusakosken re-

kat ja lavat on teipattu juhlalogoin, mikä

näkyy varmasti päivittäin maanteillämme.

Lisäksi julkaistiin uusi brändivideo, joka on

nähtävissä nettisivuiltamme.

Kuusakoski juhlii 100-vuotista taivaltaan

yhdessä henkilökuntansa kanssa jokaisessa

maassa, missä sillä on toimintaa.

konsernijohto

kuusakoski group oyPL 25 / Metsänneidonkuja 1202131 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7230etunimi.sukunimi@kuusakoski.com

kierrätysliiketoiminta

kuusakoski oykonsernin pääkonttoriPL 25 / Metsänneidonkuja 1202131 EspooPuh. 020 781 781 /vaihdePuh. 0800 3 0880 /asiakaspalveluFaksi 020 781 7230etunimi.sukunimi@kuusakoski.comwww.kuusakoski.fi

Recycling technologies (Rectec)PL 97 / Kymintie 118101 HeinolaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7741

suomi

airakselaRomulantie 7571490 AirakselaPuh. 020 781 7500Faksi 020 781 7501

ekopark lahti Rakennuskierrätysmateriaalin käsittelylaitos Norokatu 5, Lahti Puh. 020 781 7144

espoo – kauklahtiPL 6 / Lasihytti 402781 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7335

ekopark espooRakennuskierrätysmateriaalin käsittelylaitosÄmmässuonkuja 102820 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7371

heinolaPL 96 / Kuusakoskentie 518101 HeinolaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7411

helsinki – kivikkoPL 205 / Kivikonlaita 500941 HelsinkiPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7302

hyvinkääUudenkyläntie 2805950 HyvinkääPuh. 020 781 7375

iisalmiParkatinkuja 874120 IisalmiPuh. 020 781 7530Faksi 020 781 7531

imatraPilarikuusenkatu 555610 ImatraPuh. 020 781 7540Faksi 020 781 7541

joensuuLylykoskentie 3580130 JoensuuPuh. 020 781 7550Faksi 020 781 7551

jyväskyläRuokomäentie 5040530 JyväskyläPuh. 020 781 7560Faksi 020 781 7561

kajaaniNuaskatu 687400 KajaaniPuh. 020 781 7580Faksi 020 781 7581

kalajokiSatamatie 42285180 RahjaPuh. 020 781 7590Faksi 020 781 7591

kotkaJänskäntie 948310 KotkaPuh. 020 781 7622Faksi 020 781 7060

lahtiSapelikatu 815160 LahtiPuh./faksi 020 781 7699

lapuaKalliotie 162100 LapuaPuh. 020 781 7718

ouluRuskonniityntie 490630 OuluPuh. 020 781 7640Faksi 020 781 7641

PoriMäntyluoto28880 PoriPuh. 020 781 7660Faksi 020 781 7661

Raisio - kivikolmioKivikolmio OyTuotekatu 8 B21200 Raisio

tampereLastikankatu 1033730 TamperePuh. 020 781 7700Faksi 020 781 7701

turkuRavurinkatu 3220380 TurkuPuh. 020 781 7720Faksi 020 781 7721

vantaaHanskalliontie 301760 VantaaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7341

www.kuusakoski.fi

kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi.