Uutiset: Sivu 3. ohjaaja Kama Ginkaskultuuriseltsid.ee/wp-content/uploads/2019/09/karjala.pdf · Yhteiskunta Uusi tukimuoto maalaislääkäreille Karjalassa laaditaan uutta ohjelmaa,

Keskiviikko 11. 09. 2019 Numero 35 (16401) 99. vuosikerta www.karjalansanomat.ru

Uutiset: Valtapuolue sai äänienemmistön. Sivu 3.

+ Viikon vierasohjaaja Kama Ginkas

Prääsässä sauvakävelija juoksi satojaLiikunta. Karjala-puolimaratoniin ilmoittautui yli tuhat juoksuharrastajaa ja sauvakävelijää Karjalasta ja sen ulkopuolelta. Osallistujat olivat tyytyväisiä tapahtuman hyvään järjestelyyn. Ensi vuonna osallistujien määrää halutaan lisätä kymmenkertaisesti. Sivu 13.

Viime vuosina venäläiset ovat harrastaneet juoksua hurjasti. Satoja juoksijoita tuli eri puolilta Venäjää Karjala-puolimaratonille viime lauantaina Prääsään. KUVA: MARINA TOLSTYH

Karjalan piirit

Brendojevin muisto elää vahvanaVladimir Brendojevin kirjallisuusfestivaa-li kokosi yhteen Aunukseen karjalan kiel-tä taitavia ja karjalaisesta kulttuurista kiin-nostuneita. Sivu 6.

Yhteiskunta

Uusi tukimuoto maalaislääkäreilleKarjalassa laaditaan uutta ohjelmaa, jonka mukaan maaseudulle töihin lähtevät lääkä-rit saavat apurahaa omakotitalon rakenta-miseen. Sivu 8.

Kulttuuri

Kansalliselta säkenöivä uutuusOhjaaja Vjatšeslav Poljakov on ohjannut dramaturgi Vladimir Gurkinin näytelmään perustuvan Katrillin. Tapahtumat vievät katsojan Kalevalan piiriin. Sivu 11.

2 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11. 09. 20192 Karjalan Sanomat

Uutiset

Virallisesti

Viikon kuva

Karjalan Sanomat KARJALAN TASAVALLAN YHTEISKUNTAPOLIITTINEN LEHTI

PERUSTETTU 1920

Postiosoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavaltaPuh: (8142) 782 928

e-mail: [email protected] П4388

Irtonumeron hinta Karjalan tasavallassa 45 ruplaa

www.karjalansanomat.ruJULKAISIJAT

Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kuibyshevink. 5, 185035 PetroskoiKarjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, 185035 Petroskoi

KUSTANTAJA JA JULKAISIJAPeriodika-kustantamo, Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi

Lehti rekisteröitiin Tietoliikennettä, tietotekniikkaa ja tiedotusvälineitä valvovan liittovaltion viraston (Roskomnadzorin)

Karjalan tasavallan hallinnossa 6.3.2014Rekisterinumero ПИ№ ТУ10-00280

PAINORajavastuuyhtiö 4+4, Novosulažgorskajakatu 9, 1. kerros, huone 1-N.

185013 Petroskoi, (8142) 33 22 77

PÄÄTOIMITTAJANesvitski M. J. (8142) 782 915

TOIMITUSSIHTEERIBagajeva M. A. (8142) 782 928

OSASTOJEN YHTEYSTIEDOTUutistoimitus (8142) 780 540 • Taloustoimitus (8142) 783 002

Kulttuuritoimitus (8142) 782 917

Lehti allekirjoitettava painettavaksi aikataulun mukaan 10.09.2019 kello 15.00Numero 35 (16401) allekirjoitettiin 10.09.2019 kello 15.00

Lehti on ilmestynyt 11.09.2019 Tilaus 1655. Paperilehden painos 710

Kansallisten hankkeiden toteutus etusijallaVierailu. Karjalan päämies Artur Parfentšikov kävi 5. syyskuuta Venäjän pääministerin Dmitri Medvede-vin vastaanotolla ja kertoi hänelle tasavallan sosiaa-lis-taloudellisen kehityksen välituloksista.

Parfentšikovin mukaan Karjalan hallitus on tehnyt kaikkensa sen eteen, että kansallisten hankkeiden to-teuttaminen onnistuisi. Tässä mielessä hyvin kuvaa-vana alana on terveydenhuolto, jossa on havaittavis-sa myönteisiä tuloksia.

— Ensimmäisen kerran muutaman viime vuoden ta-kaa voidaan puhua tilaston osoittamasta tendenssistä vähenevään yleiseen kuolleisuuteen. Sydän- ja vesi-suonitautien aiheuttamien kuolemantapausten määrä on laskenut. Kuluvana vuonna avattiin maaseudulla 17 uutta terveysasemaa, Karjalan päämies tähdensi.

Syyskuun aikana Petroskoissa avataan kaksi uutta päi-väkotia, joissa yhteensä on 450 hoitopaikkaa. Alle kol-mivuotiaille tarkoitettujen päiväkotipaikkojen mää-rä kasvaa 830:lla vuoden loppuun mennessä. Uuteen lukuvuoteen liittyvien valmistelutoimien rahoitus on kolminkertaistunut viimevuotisesta.

Liittovaltion myöntämät tukitoimet kansallishank-keiden ja Karjalan kehitysohjelman toteuttamiseksi ovat kantaneet hedelmää.

Suurin osa täksi vuodeksi suunnitelluista tiever-kon korjaustöistä on tehty kesän aikana. Turvalliset ja hyväkuntoiset tiet -hankkeen mukaan on myönnet-ty alueellisen tieverkon kunnostukseen yli kaksi mil-jardia ruplaa. Standardeja vastaavaan käyttökuntoon saadaan vuoden loppuun mennessä vähän yli kolmas-osa alueellisesta tieverkosta.

Investoinnit Karjalaan ovat kasvaneet kymmenellä pro-sentilla kuluvan vuoden alkupuoliskolla eli 16 miljar-dilla ruplalla tammi-kesäkuuhun 2018 verrattuna.

— Valtionvelka on supistunut kahdessa ja puoles-sa vuodessa yhteensä yhdeksällä miljardilla ruplalla ja tasavallan omat tulot ovat kasvaneet merkittäväs-ti, Artur Parfentšikov sanoi.

Venäjän pääministeri on ilmaissut toiveen tilanteen parantumisesta terveydenhuollossa, opetusalalla ja tienrakennusalalla. KS

Karjalan päämies Artur Parfentšikov on kertonut Venäjän pääministerille Dmitri Medvedeville tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen tuloksista tammi-heinäkuun ajalta.

Kalakunda teki kävijäennätyksen 07.08.2019. Petroskoi. Kalafestivaa-li houkutteli ennätysmäärän osallistujia ja vieraita Nieglajoelle lauantaina. Fes-tivaaleilla oli mukana lähes 9 000 kä-vijää. Kalajuhlan päätapahtumia olivat kalastuskilpailu, etnokulttuurifestivaa-li Kalakeitto ja käsityömarkkinat. Kalas-taja Vadim Volkov pyydysti suurimman kalan, 1 600 grammaa painavan lohen.

KUVA: KARJALAN HALLITUKSEN VKONTAKTE-TILI

LastenhoitoTaajaman uusi päiväkoti pystyy ottamaan hoitoon kolmesataa lasta.

Tšalnan asukkaat käsittelivät taajamansa kehitysnäkymiä tapaamisessa Karjalan pää-miehen Artur Parfentšikovin kanssa maanantaina 9. syys-kuuta. Paikallisviranomaiset suunnittelivat alun perin kahta pienempää päiväko-tirakennusta. Parfentšikovin toimeksiannosta taajamaan rakennetaan päiväkoti 300 lapselle, koska Tšalnan asu-kasluku on kääntynyt kas-vuun. Nykyinen päiväkoti toimii viidessä eri vuosina pystytetyssä rakennukses-sa. Nyt päiväkotihoidossa on 129 lasta ja jonotuslistal-la on 106.

— Tšalnassa suunnitellaan terveyspalvelujen paranta-mista. Taajaman asukkaat kuuluvat Prääsän piirisairaa-

Nyt Tšalnan päiväkotihoidossa on 129 lasta ja jonotuslistalla on 106. KUVA: KARJALAN HALLITUS

Tšalnaan suunnitellaan päiväkotirakennusta

lan toiminta-alueeseen, mi-kä on epämukavaa. Käsitel-tiin muutamia vaihtoehtoja. Voi olla, että taajaman poli-klinikka toimii jatkossa Pet-roskoissa Lesnoi prospekt-valtakadulla, Karjalan pää-mies kertoo.

— Toinen tärkeä kysy-mys koskee uuden terveys-

aseman rakentamista taa-jamaan. Nykyinen terveys-aseman rakennus todetaan nähtävästi korjauskelvotto-maksi ja ryhdytään rakenta-maan uutta, hän jatkaa.

Päämiehen mukaan taa-jamalla on hyvät kehitysnä-kymät lähinnä Petroskoin läheisyyden ansiosta. Pai-

kallisviranomaisten ensi-sijaisena tehtävänä on kar-toittaa ja tehdä maanmit-taustöitä ja valmistella tontit omakotitalojen rakentamis-ta varten. Sama koskee maa-alueita, joissa on pystyssä ränsistyneitä, autioituneita ja purettavia asuintaloja ja talousrakennuksia. KS

EnergiansäästötTasavallan sairaanhoitolai-toksille on myönnetty ener-giansäästötoimiin 117 mil-joonaa ruplaa. Säästöä odo-tetaan kertyvän vuosittain noin 14,5 miljoonaa ruplaa.

Karjalan energiansääs-tön ja viihtyisän kaupunki-miljöön keskus on uusinut ja kunnostanut sairaanhoi-tolaitosten lämpökeskuksia ja asentanut lämmönkulu-

Energiatehokkuus paranee terveysalan laitoksissa tusmittareita. Energiansääs-tötoimet on tehty muiden muassa Kontupohjan piiri-sairaalassa, tasavallan syö-päsairaalassa, tasavallan iho- ja sukupuolitautisairaalassa, tasavallan tartuntatautisai-raalassa, Suojärven piirisai-raalassa, Louhen piirisairaa-lassa ja muissa terveys alan laitoksissa. Vanhojen ikku-noiden vaihto lämpöeris-tettyihin on päättymäisil-lään Segežan piirisairaalas-sa, Petroskoin neljännessä

poliklinikassa ja Prääsän piirisairaalassa.

Energiansäästökeskus uusii valaisimet valodio-disiin 115 rakennuksessa ja

kunnostaa lämpökeskukset ja asentaa lämmönkulutus-mittarit 36 rakennukseen vuoden loppuun mennes-sä. Ikkunat, ulko-ovet, tuu-likaapit ja aulat on määrä uu-sia 52 rakennuksessa.

Energiansäästön ja viih-tyisän kaupunkimiljöön kes-kus on perustettu energiate-hokkuuden parantamiseksi ja uusien energiansäästö-menetelmien käyttöön ot-tamiseksi sekä budjettiva-rojen säästämiseksi. KS

,, Säästöä odotetaan kertyvän vuosittain noin 14,5 miljoonaa ruplaa.

3Karjalan SanomatKeskiviikkona 11. 09. 2019

Viikko minuutissa--------------------

SIRPPI

VaalitVenäjän suurin puolue Yhtenäinen Venäjä sai kuntavaaleissa Karjalassa yli 88 prosenttia kunnanvaltuustojen jäsenistä ja noin 78 prosenttia kunnanjohtajista.Sergei KarpovKarjalan [email protected]

Venäjän yleisenä vaalipäivänä 8. syyskuuta Karjalan tasavallassa pi-dettiin kuntavaalit. 15 piirissä valit-tiin kunnanjohtajia ja kunnanval-tuustojen jäseniä. Ylimääräisissä vaaleissa Petroskoin kaupunkipii-rissä valittiin kaupunginvaltuus-ton jäseniä yhden edustajan vaa-lipiireistä numero kahdeksan ja kymmenen.

— Yhdeksässä maalaiskunnas-sa valittiin kunnanjohtajat. Heistä seitsemän on Yhtenäinen Venäjä -puolueen jäseniä ja kaksi on puo-

,, Pidän oikeana vepsän kielen käyttöä kuntavaaleissa.NATALJA SILAKOVA

Kuntavaaleihin osallistui Karjalan piireissä 15,5 prosenttia ja Petroskoissa 8,5 prosenttia äänioikeutetuista. Näitä oli kaikkiaan yli 94 000. KUVA: RK.KARELIA.RU

Valtapuolue sai äänienemmistön

lueettomia, Karjalan keskusvaali-lautakunnasta kerrotaan.

Kunnanvaltuustojen jäseniä eri kunnissa valittiin yhteensä 129. Heidän joukossaan on 114 Yhte-näisen Venäjän jäsentä, yhdeksän Oikeudenmukaisen Venäjän jä-sentä, kaksi liberaalidemokraatti-sen puolueen jäsentä, yksi kommu-nistisen puolueen jäsen sekä kolme puolueetonta.

— Karhumäen kaupunginval-tuuston yksi jäsen jäi valitsemat-ta. Hän oli ainoa ehdokas vaalipii-ristä numero yhdeksän eikä saanut riittävästi ääniä, keskusvaalilauta-kunnasta sanotaan.

Vaalit pidettiin 114 äänestyspai-kalla. Äänestysprosentti oli 15,54. Petroskoin ja Segežan 33 äänestys-paikalla käytettiin erityisiä sähköi-siä ääntenlaskentakoneita. Kaikil-

la Petroskoin äänestyspaikoilla oli videovalvonta, jonka avulla netis-tä sai seurata äänestystä ja äänten laskemista suorana.

Kansalliskielille käyttöä vaaleissaKuntavaaleissa tietoa kansanedus-tajaehdokkaista oli useilla äänestys-paikoilla niin venäjän kielellä kuin

kansalliskielillä. Niinpä Prääsässä, Pyhäjärvellä, Koverassa ja Kuujär-vellä tietoa sai lukea livvinkarjalak-si ja Kalevalassa, Jyskyjärvessä ja Luusalmessa vienankarjalaksi.

— Olemme hyvillämme, että Kar-jalan kansallispiireissä tietoa eh-dokkaista oli myös karjalaksi. Se on tärkeä toimenpide kansainvä-lisenä alkuperäiskansojen kielten vuonna, sanoo Aunuksen karjalai-set -kansalaisjärjestön johtokunnan puheenjohtaja Vladimir Lukin.

— Kalevalan piirissä karjalan kieltä sekä kuulee että näkee. To-teutamme nyt Eepos yhdistää mei-tä -hanketta. Sen avulla teemme karjalankielisiä katukilpiä ja info-tauluja. Karjalan kieltä nähtiin juu-ri myös äänestyspaikoilla. Asuk-kaat olivat iloissaan, kertoo Uhut-seuran puheenjohtaja Valentina Kovalenko.

Äänisenrannan piirin Kalajoella tietoa ehdokkaista käännettiin vep-säksi. Kalajoen maalaiskunnan joh-taja Natalja Silakova on myöntei-sesti suhtautunut asiaan.

— Pidän oikeana vepsän kielen käyttöä kuntavaaleissa Äänisenran-nan piirissä. Meidän täytyy laajen-taa alkuperäiskansojemme kielten käyttöä. Täten todistamme, että nä-mä kielet ovat elossa ja käytettävis-sä kaikilla toimialoilla, Silakova sa-noo. KS

Kansanedustajaehdokkaiden tie-dot käännettiin karjalaksi ja vepsäksi Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön ja Karjalan keskusvaalilau-takunnan yhteistyönä. Tavoitteena oli tukea alkuperäiskansojen äänioikeutta. Käännökset teki tasavallan karjalan ja vepsän kielen termistö- ja oikeinkirjoi-tuslautakunta.

Vähemmistökansojen äänioikeutta tuettu, tietoa nyt myös vepsäksi

Vepsän kieltä käytettiin vaaleis-sa ensimmäistä kertaa, kun taas kar-jalan kieltä jo toista kertaa. Karjalaa käytettiin ensi kertaa ylimääräisissä kuntavaaleissa Aunuksen piirissä hel-mikuussa. Tällöin termistö- ja oikeinkir-joituslautakunta käänsi livviksi tietoa Kotkatjärven, Tuuksan ja Kuittisen kun-nanvaltuustoehdokkaista. KS

Kuntavaaleissa tietoa kansanedustajaehdokkaista oli useilla äänestyspaikoilla niin venäjän kielellä kuin kansalliskielillä.

Äänisen rannat puhtaiksiYmpäristöaktivistit ovat ke-ränneet lähes seitsemän tonnia jätettä. Ympäristökampanjaan osallistui yli 500 vapaaehtoista.

Aktivistit ja vapaaehtoiset kerääntyivät Peski-hiekkaran-nalle viime lauantaina.

— Roskia keräämällä halu-amme suojella Äänisjärveä, sil-lä suurin osa rannoilla lojuvis-ta roskista päätyisi lopulta jär-veen, vapaaehtoinen Jelena Gladyševa sanoo.

Ympäristökampanjan on jär-jestänyt Yleisvenäläisen kan-sanrintama -järjestön alueosas-to Karjalassa. Kampanjan järjes-täjät järjestivät joukkuekilpailut eri sarjoissa.

Artefakti-sarjan voitti tiimi Avtomeh, joka edusti Petros-koin autotieopistoa. Voittajatii-mi löysi rannalta kokonaisen as-tiaston ja kaksi televisiota.

Erityiskoulu Solomannin lähiöön300-paikkanen erityskou-lu rakennetaan Solomannin lä-hiöön. Uutta koulua aletaan ra-kentaa 4,1 hehtaarin tontille.

Alueelle rakennetaan oppi-laitos ja oppilasasuntola, jossa asuu lapsia Karjalan piireistä.

Luokkahuoneet varustetaan nykyaikaisilla laitteilla. Myös ra-kennetaan tilat, jotka on tarkoi-tettu vapaa-ajan viettoon, ku-ten oleskeluun, seurusteluun ja harrastustoimintoihin.

Alussa erityiskoulu aiottiin rakentaa Drevljankan lähiöön.

Konsertti keskellä järveä RuskealassaYli 3 000 vierasta kerään-tyi Ruskealan marmoripuistoon lauantaina kuuntelemaan epä-tavallista konserttia.

Pietarilainen pianisti ja sävel-täjä Pavel Andrejev esitti uusia kappaleitaan Elämän tanssi -al-bumistaan. Kanjonin akustiikka ja luonnonkauneus tarjosivat kuulu-joille unohtumattomia elämyksiä.

Konsertin ainutlaatuisuus oli siinä, että konsertti pidettiin mar-morikanjonin järven keskellä. Flyygeli seisoi uivalla ponttonilla.

Konsertti jatkaa Flyygeli va-paana -projektisarjaa, joka ker-too luonnon, musiikin ja ihmi-sen yhteydestä. KS

VaroitusVenäjän poikkeustilaministe-riön alaisen pienalusten tarkas-tusviraston Karjalan yksikön Pet-roskoin osasto muistuttaa pie-nalusten omistajia siitä, että ja sääolojen huonontumisen joh-dosta heidän täytyy kiinnittää eri-tyistä huomiota henkilökohtai-seen ja matkustajien turvallisuu-teen avovesillä liikkuessa. KS

4 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 11. 09. 2019

Talous & työ

LentoliikenneMatkustajaterminaali valmistuu ensi vuonna ja se pystyy palvelemaan kolmesataa lentomatkustajaa tunnissa.Besovetsissä on meneillään uuden lentoaseman matkustajaterminaa-lin rakentaminen. Työt aloitettiin elokuun alkuviikolla. Terminaali valmistuu ensi vuonna, jolloin Kar-jalan tasavalta täyttää sata vuotta.

Maan sisäisen lentoliikenteen tarpeisiin rakennettava terminaali pystyy palvelemaan kolmisensataa lentomatkustajaa tunnissa. Uuden terminaalin käyttöönoton ansiosta matkustajien palvelutaso paranee huomattavasti.

Puolustusvoimien rakennus-hallinnon alainen valtionlaitos on vienyt loppuun tulevan lentotermi-naalin perustuksen tekemisen.

— Uusi lentoterminaali on yk-si suurimmista Karjalan vuoteen 2020 ulottuvaan kehitysohjel-maan kuuluvista rakennuskohteis-ta. Olemme valvoneet jatkuvasti ra-kennustöiden kulkua, Karjalan lii-kenne- ja viestintäministeri Aleksei Kaidalov korostaa.

Ministerin mukaan urakoitsija suoriutui lentoterminaalin ensim-mäisestä rakennusvaiheesta hyvin lyhyessä ajassa siis tasan kuukau-dessa. Kohteen rakennus- ja asen-

,, Uuden terminaalin käyttöönoton ansiosta matkustajien palvelutaso paranee huomattavasti.

Besovetsissä on viety loppuun tulevan lentoterminaalin perustuksen tekemisen. KUVA: KARJALAN HALLITUS

Tulevan terminaalin perustus on valmis

Uusi lentoterminaali tulee valmiiksi ensi vuonna. Se on suurimpia Karjalan vuoteen 2020 ulottuvaan kehitysohjelmaan kuuluvia rakennuskohteita. KUVA: KARJALAN HALLITUS

nustyöt on määrä viedä loppuun ensi kesänä.

Rakennusurakoitsijan mukaan perustuslaatan valuun osallistui valtaosa Petroskoin rakennusyri-tyksiltä vuokratuista betonipump-puautoista ja betonisekoitinautois-ta, yhteensä noin 30 erikoisautoa. Urakointiliike on käyttänyt kehittä-miään betoniseoksen valmistusme-netelmiä turvatakseen perustuksen hyvän lujuuden, kantavuuden, ve-denpitävyyden ja pakkasenkestä-vyyden. KS

Petroskoin lentoasema keskeyt-tää toimintansa lokakuun alussa kii-toradan korjauksen ajaksi. Korjaus-työt siirrettiin elokuusta syksylle Karjalan hallituksen ja Venäjän puo-lustusministeriön välisen sopimuk-sen mukaan.

Puolustusministeriön suunnittele-ma kiitoradan kunnostus kestää alus-tavasti lokakuun ensimmäisestä päi-västä lähtien marraskuun kuuden-teen päivään asti. Täten yli kuukauden

ajaksi Petroskoin lentoasema sulje-taan matkustajilta. Petroskoin ja Kižin saaren väliset helikopterin lennot suo-ritetaan aikataulun mukaisesti.

Venäjän puolustusministeriön yksi-köt ovat huoltaneet kiitorataa. Osa te-räsbetonilaatoista uusitaan tänä vuon-na puolustusministeriön hyväksymän suunnitelman mukaan.

Lentovuoroja Petroskoihin suorit-taville lentoyhtiöille tiedotettiin hy-vissä ajoin tulevasta kiitoradan kun-

nostuksesta. Lentoyhtiöt ovat kes-keyttäneet ajoissa lipunmyynnin siksi aikaväliksi. Aiemmin lipun ostaneet matkustajat voivat ottaa yhteyttä len-toyhtiöiden edustajiin. Matkustajat saavat joko luovuttaa liput tai sopia li-pun vaihdosta myöhemmäksi ajan-kohdaksi.

Tätä nykyä Petroskoin lentoase-malta voi matkustaa Simferopoliin, Anapaan, Sotšiin, Moskovaan, Arkan-geliin ja Tšerepovetsiin. KS

Rakennushanke

Lentoasema keskeyttää toimintansa lokakuuksi

PAIKKA: Besovets sijaitsee 12 kilometrin päässä Petroskoista Äänisenrannan piirissä

TILAAJA: Karjalan tasavallan rakennushallinto

RAKENNUTTAJA: Petroskoin lentoasema

URAKOITSIJA: Puolustusvoimien rakennushallinnon alainen valtionlaitos

PÄÄTTYMISAIKA: vuosi 2020 RAKENNUKSEN PINTA-ALA:

3 790 neliömetriä

Rodunjalostuskes-kus tulee Sosnovetsiin Hanke. Kirjolohen rodunja-lostuskeskuksen rakentaminen aloitetaan lähiaikoina Belomors-kin piirissä Sosnovetsin taaja-massa toimivan Uikujoen ka-lanviljelylaitoksen pohjalta. In-vestointihanke on sisältynyt Venäjän kalatalousalan kehitys-ohjelmaan, jonka toteuttaminen on kestänyt huhtikuusta 2017.

Uusi rodunjalostuskeskus erikoistuu kirjolohen kasvatuk-seen. Keskus tulee toimitta-maan tasavallan kalanviljelylai-toksille hedelmöitettyä mätiä ja kalanpoikasia.

Parhaillaan hankkeen toteut-taminen on tarjouskilpailujen järjestelyn vaiheessa. Kirjolohen rodunjalostuskeskuksen raken-tamisen sopimushinta on 446,4 miljoonaa ruplaa. Suljetun ve-denkiertojärjestelmään kuulu-van kaluston hankintahinta on 275 miljoonaa ruplaa. Sopimuk-set solmitaan lokakuussa 2019.

Yrittäjille tarjolla koulutuskurssi Koulutus. Kehityskorpo-raation vientitukikeskus kutsuu yrittäjiä koulutuskursseille, joi-den avulla tuottajat pystyvät järjestämään tavarantoimituk-sia Kiinaan. Kolmikuukautinen kurssi on tarkoitettu lähinnä elintarviketeollisuuden yrityksil-le. Kurssin kouluttajina ovat kii-nalaiset, yhdysvaltalaiset ja kar-jalaiset yrittäjät.

Koulutuskurssin pääaihei-ta ovat Kiinalaisten kansalliset ominaisuudet, aspektit ja suo-situimmuudet, Juridiset yhteis-työn perusteet, Yhteistyöon-gelmien analyysi ja menetelmät niiden välttämiseksi, Tullitarkas-tus, Yhtiön perustaminen Kii-naan, Terveydenhoidollinen ja eläinlääkäritarkastus sekä Mes-sutoiminta Kiinassa.

Asfalttinäytteet vastaavat valtion-standardejaTienrakennus. Petros-koin kaupunginjohtaja Iri-na Mirošnik on kertonut Karl Marxin kadulla uusitun asfalt-tipäällysteen laadun laborato-riotutkimuksen tuloksista. As-falttinäytteet vastaavat valti-onstandardeja geometristen parametrien ja fysikaalis-mekaa-nisten osoittimien osalta. Ka-tukäytävien asfalttipäällysteen tosiasiallinen paksuus ylittää suunnittelulukuja 5—7 milliä.

— Teiden korjaus jatkuu kau-pungissa. Syyskuun alkuun mennessä oli korjattu kaksitois-ta tietä. Kuuden tien korjaustyöt viedään loppuun tämän kuu-kauden sisällä. Käytössämme on testausten näytteitä, jotka ovat osoittautuneet hyviksi, kaupun-ginjohtaja Irina Mirošnik sanoi.

Kaksi urakointiliikettä jat-kaa teiden korjausta Petroskois-sa. Sadesäänä tieurakoitsijat jyr-sivät pois vanhan päällysteen ja valmistelevat pohjaa uudelle as-faltille. KS


Pk-yrityksetKarjalan talouskehitys- ja teollisuusministeriö on myöntänyt tukirahaa pienyrityksille ja yksityisyrittäjille.Oleg GerasjukKarjalan [email protected]

Talouskehitys- ja teollisuusminis-teriö on jatkanut pk-yrittäjyyden tukiohjelman toteuttamista. Uusi-en avustuksen saajien joukossa on muiden muassa sortavalalainen yk-sityisyrittäjä Taisia Aniskovetš, jo-ka on harjoittanut elintarvikkeiden vähittäismyyntiä Sortavalan piiris-sä. Yksityisyrittäjä on ostanut um-pikorisen pakettiauton elintarvik-keiden kuljetusta varten ja nyt on velvollinen käyttämään ministe-riön myöntämän apurahan lea-singmaksuihin liittyvien kulujen korvauksiin.

Hiljattain Petroskoissa pidetyn

Yksityisyrittäjä on kunnostanut Aunuksen keskustassa sijaitsevan hotellirakennuksen, joka kuuluu piirikeskuksen arkkitehtonisiin nähtävyyksiin. KUVA: KARJALAN TALOUSKEHITYS- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ

Ministeriö myöntää avustuksia

HankeKarjalassa on meneillään Asunto ja kaupunkimiljöö -kansallishankkee-seen kuuluvan asuttamisohjelman ensimmäisen osan toteutus. Eri pii-reissä on pidetty 59 asunnon hank-kimista koskevat tarjouskilpai-lut. Asunnot ostetaan käytettyjen asuntojen markkinoilta. Korjaus-kelvottomien asuntojen neliömet-rimäärä ylittää 2 800.

Kontupohjan piirissä käydään neuvotteluja mahdollisten rakennuttajien kanssa viisikerroksisen asuintalon pystyttämisestä.

Yli 160 asukasta muuttaa uusiin asuntoihin

,, Avustus käytetään maatalouskoneiden hankintakustannusten korvaamiseen. Tämän ansiosta Agrarnyi pystyy lisäämään kiertyvää pääomaansa.

Aunuksen hotellin johtaja Ismail Habibulajev ja piirihallinnon johtaja Sergei Prokopjev hotellin juhlallisissa avajaisissa korjauksen jälkeen. KUVA: HOTELLIN VKONTAKTE-TILI

talousfoorumin aikana sortavala-lainen yksityisyrittäjä sai Karjalan päämieheltä kiitoskirjeen suures-ta panoksesta Viljelijän maatalous-puoti -pilottihankkeen toteuttami-seen ja Tehty Karjalassa -tunnusku-vion edistämiseen.

Karjatila pystyy lisäämään tuotantoaanAgrarnyi-maatalousyritys on har-joittanut karjan- ja siipikarjanhoi-toa sekä maidon- ja lihantuotantoa Riipuskalan kylässä Aunuksen pii-rissä. Maatalousyritys kärsi muuta-ma vuosi sitten rahavaikeuksista, mutta selvisi niistä talouskehitys- ja teollisuusministeriön aikanaan myöntämän tukirahan ansiosta.

Nykyisin yrityksen rahatalou-dellinen tilanne on tasaantunut. Ministeriö myönsi elokuun lopul-la valintakilpailun nojalla maata-lousyritykselle 1,8 miljoonaa rup-laa apurahaa. Avustus käytetään maatalouskoneiden hankinta-kustannusten korvaamiseen. Tä-män ansiosta yritys pystyy lisää-mään tuotantoaan ja kiertyvää pääomaansa.

Matkailualan yksityisyrittäjä Ismail Habibulajev sai talouskehi-

Apurahan saajien joukossa on myös viestintäalan yritys Citylink, joka on myöntänyt palveluja yksityishenkilöil-le ja yritysasiakkaille. Syyskuun alussa pidetyn valintakilpailun perusteella ta-louskehitysministeriö myönsi yrityk-selle 1,8 miljoonaa ruplaa apurahaa lai-nan korkomaksujen korvauksiin. Tätä nykyä viestintäyrityksen yksiköitä on Petroskoissa, Kontupohjassa, Kosta-muksessa, Segežassa, Suojärvellä, Laa-

tokan seudulla sekä Murmanskin alu-eella. Yrityksen palveluja käyttää yli 200 000 asiakasta.

Yritys on osallistunut aktiivisesti alueiden kunnostustöihin Petroskois-sa ja tukenut sosiaalisesti tärkeiden toi-menpiteiden järjestämistä. Citylink sai Karjalan päämiehen kiitoskirjeen aktii-visesta osallistumisestaan tasavallan yhteiskuntaelämään ja it-alan kehityk-seen. KS

Aktiivista osallistumista yhteiskuntaelämään kannustettiin

tysministeriöltä syyskuun alussa miljoonan ruplan tukirahan. Yksi-tyisyrittäjä on harjoittanut yritys-toimintaa ja lähinnä hotellibisnestä Aunuksessa vuodesta 2011. Yrittä-

jä on panostanut piirikeskukses-sa sijaitsevaan hotellin kunnos-tukseen. Hotellirakennus kuuluu Aunuksen arkkitehtonisiin nähtä-vyyksiin. KS

Vuoteen 2025 mennessä Petroskoissa on siirrettävä uusiin asuntoihin asukkaita ränsistyneissä asuintaloissa sijaitsevista 737 asunnosta. KUVA: PTZGOVORIT.RU

Tätä nykyä tarjouskilpailut ovat meneillään vielä 86 asunnon suh-teen. Vanhojen asuntojen neliö-metrimäärä ylittää vähän 3 000 metriä.

Petroskoissa hankitaan 21 asun-toa. Kemin piirissä on määrä hank-kia yhteensä 27 asuntoa korjauskel-vottomissa asuintaloissa asuville henkilöille. Lahdenpohjan piirissä kyseinen menettely koskee 17 asun-non hankkimista. Prääsän piirissä hankitaan 11 asuntoa.

Viranomaiset suunnittelevat asuintilojen hankintaa myös ra-kenteilla olevista kerrostaloista. Rakennustontit on jo muodostettu. Näin Aunuksen piirissä rakennutta-

ja valmistelee papereita ja suorittaa insinööritöitä saadakseen rakentaa 80 asunnon talon.

Kontupohjan piirissä käydään neuvotteluja mahdollisten raken-nuttajien kanssa viisikerroksisen asuintalon pystyttämisestä. Kemin piirissä urakoitsija suunnittelee 12 asunnon talon ja 35 asunnon talon rakentamista.

Petroskoissa yksi kerrostalo ra-kennetaan Belinskinkadun varrel-le. Rakennushanke hyväksytään lokakuun alussa, minkä jälkeen il-moitetaan kerrostalon suunnittelua ja rakentamista koskevan tarjous-kilpailun järjestämisestä. KS


Karjalan piirit

Brendojevin muisto elää vahvanaFestivaaliVladimir Brendojevin kirjallisuusfestivaali kokosi yhteen Aunukseen karjalan kieltä taitavia ja karjalaisesta kulttuurista kiinnostuneita.Jelena MaloduševaKarjalan [email protected]

Perinteen mukaan Vladimir Bren-dojevin kirjallisuusfestivaali jär-jestettiin Aunuksessa runoili-jan syntymäpäivänä kuudentena syyskuuta.

Festivaalin avasi näyttely, joka on nyt esillä Aunuksen piirin kan-sallisessa museossa. Se kertoo en-simmäisen livviläisen runoilijan ja kirjailijan Vladimir Brendojevin elämästä.

Näyttelyssä nähdään valokuvia, asiakirjoja ja runoilijalle kuulunei-ta esineitä. Esineiden joukosta löy-tyvät muun muassa päättötodis-tus ja sähke. Vladimir Brendojev valmistui Belomorskin meren-kulkuoppilaitoksesta ja työsken-teli merimiehenä. Hänen lähettä-mällään sähkeellä hän ilmoittaa vaimolleen siitä, että hän lähtee reissuun.

Vuodesta 1972 lähtien Brendojev työskenteli kalastusvalvonta-aluk-sen kapteenina Äänisellä. Näytte-lystä löytyy valokuvia tästä. Myös siinä voi nähdä kitara ja mandolii-ni, joita hän soitti.

Jo oppilaana Vladimir Brendojev kirjoitti ensimmäiset venäjänkieli-set runonsa. Myöhemmin hän alkoi kirjoittaa karjalaksi. Hänen teoksi-aan julkaistiin 1970-luvulla lehdis-sä Neuvosto-Karjala (nyk. Karjalan Sanomat) ja Punalippu (nyk. Care-lia). Ensimmäinen runokokoel-ma Anusrandaine ilmestyi vuon-na 1980.

— Museossa käy vuosittain pal-jon matkailijaa. Kierrosten aika-na minua pyydetään usein puhu-maan karjalaa. Tänä vuonna museo on julkaissut karjalais-venäläisen

,, Toivomme, että lähiaikoina tilanne muuttuu ja matkustelijat kuulevat livvinkarjalaa. OLGA ŽARINOVA

Vladimir Brendojeville omistetun näyttelyn avajaisissa Aunuksen piirin kansallisen museon asiantuntija Ljudmila Tutturjova esitteli museon julkaiseman karjalais-venäläisen keskusteluoppaan. KUVA: JELENA MALODUŠEVA

Kääntäjä ja runoilija Zinaida Dubinina valittiin Aunuksen kunniakansalaiseksi. KUVA: JELENA MALODUŠEVA

keskusteluoppaan. Siinä on vain kymmenen lausetta. Halukkaat tu-tustuvat karjalan kielen aakkosiin, Aunuksen piirin kansallisen muse-on asiantuntija Ljudmila Tutturjo-va sanoo.

Brendojevin kirjallisuusfestivaali on mahdollisuus keskustella karja-lan kielen asemasta ja karjalaises-ta kansankulttuurista, karjalaisten kansallisen itsetunnon voimistu-misesta ja karjalaisuudesta.

Vladimir Brendojevin kirjalli-suusfestivaalin aikana järjestet-tiin myös konferenssi.

Kižin varajohtaja Olga Žarinova kertoi karjalaisen kulttuurin säilyt-tämisestä Kižin saarella.

— Kižin saarella on karjalaisen talonpojan Jakovlevin talo. Siinä saadaan paljon tietoja karjalaisten kulttuurista. Nyt saarella ei ole kar-jalaa puhuvia oppaita. Kaipaamme oppaita, joilla äidinkielenä on kar-jala. Toivomme, että lähiaikoina tilanne muuttuu ja matkustelijat kuulevat livvinkarjalaa, Žarinova sanoo.

— Aunuksen piirissä kehitetään kulttuurimatkailua. Suurselän ky-lässä on säilynyt vanhoja karja-laisia asuinrakennuksia. Olemme ryhtyneet elvyttämään kylän kar-jalaiselämää ja suojelemaan alueen rakennusperintöä. Tavoitteena on tehdä Suurselästä elinvoimainen etnokulttuurinen kylä, Aunuksen piirin hallintojohtaja Sergei Pro-kopjev kertoo.

Konferenssissa runoilija Zinaida Dubinina valittiin Aunuksen kun-niakansalaiseksi. Hän on kääntänyt Raamatun livvinkarjalaksi.

Festivaali huipentui Kansalli-sen teatterin näyttelijän ja laula-jan Nikita Anisimovin konserttiin. Hän esitti lauluja, jotka perustuvat Brendojevin runoihin.

1990-luvun lopulla edesmenneen livviläisen runoilijan Vladimir Brendojevin muisto elää edelleen vahvana.

Ensimmäinen karjalankielinen kirjallisuusfestivaali pidettiin syys-kuussa 2001 Aunuksen kansallisen piirikirjaston aloitteesta.

— Vuonna 1991 kirjastossa alet-tiin järjestää kirjallisuusiltoja, jois-sa kävi karjalaisesta kulttuurista ja karjalan kielen säilyttämisestä kiinnostuneita ihmisiä. Tapaami-sissa luettiin muun muassa Bren-dojevin runoja. Vuonna 2000 syn-tyi idea festivaalin järjestämisestä, kirjastonhoitaja Galina Fedulova muistelee.

— Festivaalin tapahtumia jär-jestetään ympäri vuoden. Nämä ovat kirjallisuus- ja runokilpailu-ja aikuisille ja lapsille sekä karja-lankielisiä esityksiä ja kokouksia, hän jatkaa.

,, Patsas aiotaan pystyttää Aunuksen kansallisen piirikirjaston pihalle kahden vuoden päästä. GALINA FEDULOVA

Aunukselaiset kaipaavat Bren-dojevin muistopatsasta. Sen pys-tyttäminen maksaa noin kaksi mil-joonaa ruplaa.

— Patsas aiotaan pystyttää Au-nuksen kansallisen piirikirjaston pihalle kahden vuoden päästä, Fedulova sanoo.

Vuonna 2021 Vladimir Brendoje-vin täyttäisi 90 vuotta. KS


● 89 prosenttia asuntokannasta ● 65 prosenttia

lämmityskeskuksista● 92 prosenttia

lämmitysverkoista● 81 prosenttia vesijohtoverkoista● 365 miljoonaa ruplaa on

myönnetty Karjalan budjetista tasavallan valmistautumiseen lämmityskauteen.

● 240 miljoonaa ruplaa on käytetty polttoaineiden hankintaan.

Tullin työt jopa 40-kertaistuvatHelsinki-Vantaan lentokentäl-lä Tullin varaston hyllyt notku-vat isommista ja pienemmistä paketeista. Siitä huolimatta vir-ta ei katkea - liukuhihna tuup-paa vuolaasti uutta tavaraa tar-kastettavaksi.

Tullin selvitettäväksi tu-lee nyt 300 000 pakettia vuo-dessa. Runsaan vuoden pääs-tä määrään tulee radikaali hyp-päys. Tullin ylijohtaja Jarkko Saksa arvioi, että määrä tulee vähintään 40-kertaistumaan. Hänen mukaansa selvitettävien pakettien määrä nousee 12-16 miljoonaan kappaleeseen.

Määrän hurja kasvu johtuu päätöksestä, jonka mukaan EU-maiden ulkopuolelta tulevil-ta pienistäkin lähetyksistä ale-taan periä arvonlisävero.

Tällä hetkellä pienin perit-tävä arvonlisäveron summa on viisi euroa. Käytännössä siis vasta yli 22 euron hintaisissa tuotteissa 24 prosentin suurui-nen arvonlisävero tuottaa ve-roa viisi euroa tai enemmän. Tämän raja n alle jäävää veroa ei peritä.

Erityisesti kiinalaisten verk-kokauppojen hyödyntämä alv-vapaus päättyy runsaan vuoden kuluttua, viimeistään 2021 alus-sa. Muutoksen ensisijainen tar-koitus on poistaa EU:n ulkopuo-listen ja erityisesti kiinalaisten verkkokauppojen hyödyntämä kilpailuetu.

Toki muutos tuo myös vero-tuloja EU-maille, joskin tuntuva osa niistä menee eri maissa tul-lien lisätyöhön.

Sanoma yhdistää uutis- ja aikakauslehtiensä toimituksiaMediakonserni Sanoma yh-distää lehtiensä toimituksia. Aikakauslehtisisällöt Glorian Ruoka&Viini, Soppa365, Sport, Vauva ja Meidän Perhe siirtyvät Helsingin Sanomien lifestyle-toimituksen alaisuuteen.

Helsingin Sanomien mukaan muutoksella tavoitellaan muun muassa uusia yleisöjä.

Samalla lehti nimittää toi-seksi päätoimittajakseen Anu Ubaudin. Ubaud, 37, nousee tehtävään toimituspäällikön pai-kalta.

Ubaud vastaa päätoimittaja-na lehden hyvinvointi-, tiede-, feature- ja kulttuuritoimituksis-ta. Hän vastaa myös design-toi-mituksesta, Nyt-liitteestä ja Las-ten uutisista.

Helsingin Sanomat täyttää tänä syksynä 130 vuotta. Leh-den toimitusta johtavat jatkos-sa vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sekä päätoimittajat Anu Ubaud ja Antero Mukka.

Jatkossa Me Naiset -lehteä tehdään Ilta-Sanomien toimi-tuksessa.

Uutiset on lainattu Yle Uutisista.Lisää uutisia www.yle.fi .

"Uudet kattilat toimitetaan Papinsaarelle 14. syyskuuta. Tähän mennessä lämmityskeskuksen perustus tulee valmiiksi."

Stanislav Hazanovitš

KunnallistalousKorjauskelvoton lämmityskeskus purettiin taajamassa kesällä, eikä uutta keskusta ole alettu rakentaa.Marina PetrovaKarjalan [email protected]

Lämmityskauden aattona Karjalan lainsäädäntökokouksen jäsenet se-kä rakennus-, kunnallis- ja voima-talousministeriön edustajat käsit-telivät lämmityskeskusten valmi-utta talveen.

— Kuka tulee lämmittämään Papinsaarta? Lämmityskeskus pu-rettiin, eikä ole alettu rakentaa uutta. Rakennuksen lisäksi on ra-kennettava 400—500 metriä läm-pöjohtoa. Lämmityskauden aloitus myöhästyy taajamassa nähtävästi, lainsäädäntökokouksen jäsen Niko-lai Zaikov pahoittelee.

KarelKommunEnergo-läm-mönjakeluyhtiön johtajan Stanis-lav Hazanovitšin mukaan Kemin piirin Papinsaaren vanhat kattilat olivat korjauskelvottomia.

— Sellaisia kattiloita oli vain Kar-jalan Papinsaarella ja Siperiassa. Varaosia niihin ei löydy mistään. Olemme päättäneet hankkia uu-det kattilat. Ne toimitetaan taaja-maan 14. syyskuuta. Siihen men-nessä lämmityskeskuksen perustus tulee valmiiksi, Hazanovitš kertoo.

Karjalan rakennus-, kunnallis- ja voimatalousministeri Alek-sandr Lomako on todennut, et-tä KarelKommunEnergo Oy tulee toteuttamaan lämmityspalveluita Kemin piirissä. Karjalan kunnal-

,, On paljon kunnallisia asuntoja, joita lämmitetään, mutta niissä ei kukaan asu. Näin lämmityspalve lusta ei kukaan maksa. ALEKSANDR LOMAKO

Lämmityskausi voi viivästyä Papinsaarella

listalousministeriö valvoo val-mistautumista lämmityskauteen Papinsaarella.

Vapaille vuokra-asunnoille kertyy velkaa KarelKommunEnergo Oy on hoi-tanut valtion omaisuudessa olevi-en lämmityskeskusten ja lämmi-tysverkkojen valmistelua talveen elokuusta 2019 alkaen. Sitä ennen tämän tehtävän suoritti Karelener-goresurs-rajavastuuyhtiö. Karjalan hallitus purki yhteistyösopimuk-sen Karelenergoresursin kanssa, koska se ei täyttänyt sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Lisäksi kuuden vuoden toiminnan aikana Karelenergoresursille kertyi velkaa yli 900 miljoonaa ruplaa.

— Kuitenkin Karelenergoresurs on tarjonnut edelleen lämmitys-palveluita Karjalan piireissä. Yhti-

ön konkurssimenettely on peruttu, koska se maksoi lainhaun mukaan 36 miljoonan ruplan velkansa, Lo-mako kertoo.

Karelenergoresurs tehostaa nyt toimia velkojen perimisek-si väestöltä, jonka velka on 483 miljoonaa ruplaa. Ministerin mu-kaan osan veloista voivat maksaa piirihallinnot.

— On paljon kunnallisia asunto-ja, joita lämmitetään, mutta niissä ei kukaan asu. Näin lämmityspal-velusta ei kukaan maksa. Kysees-sä on 170 miljoonaa ruplaa velkaa, Lomako sanoo.

Karjalan laskentakeskus on esit-tänyt piirihallinnoille tarkastetta-vaksi tiedot 2 750 asunnosta, joi-den lämmityksestä ei kukaan ole maksanut vuosiin. Asunnot sijait-sevat yhdeksässä tasavallan piiris-sä, joissa Karelenergoresurs toimi.

Suojärven lämmityskeskuksen omistaja ei ole aloittanut valmistelua lämmityskauteen rahan puutteen ta-kia. Omistaja ei ole hankkinut kattiloi-den varaosia eikä polttoainetta.

Karelenergoresurs, joka jakoi läm-pöä kuluttajille ja peri heiltä maksut lämmityspalvelusta, on velkaa lämmi-tyskeskuksen omistajalle kymmeniä miljoonia ruplia.

— Viime lämmityskautena Karel-energoresurs ei maksanut meille 72

Velat hankaloittavat valmistelua talveenmiljoonaa ruplaa. Tuotimme lämpöä omilla varoillamme, PiterPit Oy:n johta-ja Sergei Truntsev sanoo.

Suojärven asukkaiden velka lämmi-tyspalvelusta on 53 miljoonaa ruplaa. Rahaongelmien vuoksi viime talvena PiterPit Oy joutui alentamaan lämpö-tehoa. Lämmitysjärjestelmissä rekiste-röitiin normia alempi lämpötila. Joskus Suojärven asunnoissa lämpötila ei ylit-tänyt 12 astetta lämmintä.

PiterPitin lämmityskeskus lämmit-

tää 80 prosenttia Suojärven asunto-kannasta, muun muassa lasten päivä-kotia, koulua ja poliklinikkaa.

— Tänä vuonna olemme ehdotta-neet PiterPitille, että se tuottaisi ja ja-kaisi lämpöä kuluttajille ilman välittäjää. Näin kuluttajat maksaisivat lämmitys-palvelusta suoraan PiterPitille, Suojär-ven piirijohtaja Roman Petrov sanoo.

PiterPit on kieltäytynyt ehdotuk-sesta ja haluaa antaa lämmityskeskuk-sensa vuokralle. KS

— Suojärven ja Louhen piirihal-linnot ovat alkaneet selvittää asun-tojen omistajia, mutta muut pii-rit eivät. Viranomaiset valittavat asiantuntijoiden puutetta, lasken-takeskuksen johtaja Aleksandr Rat-nikov mainitsee.

Ratnikovin mukaan kun pii-rihallinnot saavat selville, et-tä asunnot ovat tyhjiä, eikä ole olemassa vuokrasopimuksia, ne voivat muun muassa siirtää näi-hin asuntoihin asukkaita ränsis-tyneistä asuintaloista. KS

Syyskuuhun mennessä on valmis lämmityskauteen

Pari viikkoa ennen lämmityskauden alkua Papinsaarella ei ole aloitettu lämmityskeskuksen rakennusta. KarelKommunEnergo Oy vakuuttaa, että lämmityskausi alkaa taajamassa ajoissa. KUVA: KARJALAN RAKENNUS-, KUNNALLIS- JA VOIMATALOUSMINISTERIÖ


YhteiskuntaSatojen rikosjuttujen tiedot jäivät lähtemättä eteenpäinSatojen rikosasioiden tiedot on jäänyt lähettämättä käräjäoi-keuksista eteenpäin tietojärjes-telmään liittyvän vakavan on-gelman vuoksi.

Käräjäoikeuksien pitäisi lä-hettää tiedot tuomioista eteen-päin Rikosseuraamuslaitoksel-le ja Oikeusrekisterikeskukselle, jotka vastaavat vankeus- ja sak-korangaistuksen täytäntöönpa-nosta. Nyt on kuitenkin havait-tu, että vuosina 2013–2019 ai-nakin 579 tuomion tiedot on jäänyt lähettämättä eteenpäin.

Oikeusministeriön mukaan osa tuomioista on saattanut eh-tiä vanhentua. Virhe on siis saat-tanut johtaa tilanteisiin, joissa vankeus- tai sakkorangaistuk-seen tuomittu jää ilman rangais-tusta.

– Me kaikki pidämme tä-tä erittäin vakavana. Oikeusre-kisterikeskus ja käräjäoikeudet käyvät nyt mahdollisimman no-peasti läpi, mitkä tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia. Ne jotka ovat, siirtyvät täytäntöön-panoon, sanoo kansliapäällik-kö Pekka Timonen oikeusmi-nisteriöstä.

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, mistä ongelma on johtunut. Kä-räjäoikeudet lähettävät tiedot eteenpäin Rikostuomiosovelluk-sen avulla. On mahdollista, et-tä sovelluksessa on ollut vikaa, mutta inhimillisiä virheitäkään ei ole suljettu pois.

Venäjältä Suomeen pyrkivien kalojen kulku helpottuuWWF:n uudessa hankkeessa joista ja puroista poistetaan tur-hia patoja ja esteitä, jotka estä-vät uhanalaisten vaelluska lojen vapaan liikkumisen ja lisäänty-misen.

Työt on aloitettu maanan-taina Kaakkois-Suomessa Vaa-limaanjoen Savankoskelta, jon-ne rakennetaan luonnon uomaa jäljittelevä ohituskaista padon ohi. Sen myötä vaelluskalojen kulku helpottuu Venäjän rajalta Etelä-Karjalaan Luumäen koskil-le saakka.

– Nousuesteiden poistami-nen ei usein ole kovin kallista. Esimerkiksi Savankoskella kus-tannukset jäävät alle 10 000 euroon, ja se on pieni hinta ka-lojen vapaasta kulusta. Rahaakin enemmän tarvitaan paikallisten asukkaiden osallistumista hank-keisiin ja halukkuutta omie n ve-sistöjensä hoitoon, toteaa Mar-kus Tapaninen Kaakkois-Suo-men ELY-keskuksesta.

3,5-vuotinen hanke kestää vuoden 2022 loppuun saakka. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Uutiset on lainattu Yle Uutisista.Lisää uutisia www.yle.fi .

TerveydenhuoltoKarjalassa laaditaan uutta ohjelmaa, jonka mukaan maaseudulle töihin lähtevät lääkärit saavat apurahaa omakotitalon rakentamiseen.Ilona VeikkolainenKarjalan [email protected]

Karjalan terveysministerin Mihail Ohlopkovin mukaan maaseudun terveydenhuollon ongelmina ovat lääkärinavun huono saatavuus, hoitolaitteiden kuluminen, lääkä-ripula ja alan niukka rahoitus. Pa-hin niistä on lääkäripula, tilanne ei ole parantunut viime vuosina.

Karjalan terveysministeriön mu-kaan alalle tarvitaan noin 500 lää-käriä, välskäriä ja sairaanhoitajaa. Tasavallan viranomaiset suun-nittelevat uutta ohjelmaa, jon-ka mukaan maaseudulle muutta-neelle lääkärille ja välskärille mak-

Maalaislääkäri-ohjelman mukaan maaseudulle muuttavalle lääkärille maksetaan miljoona ruplaa ja välskärille puoli miljoonaa ruplaa apurahaa. KUVA: KARJALAN ORTODOKSINEN HIIPPAKUNTA

Uusi tukimuoto maalaislääkäreille

setaan apurahaa omakotitalon rakentamiseen.

— Lääkäritilanne voi parantua, jos Maalaislääkäri-ohjelmaan saa-daan lisäyksiä, jotka edellyttävät tontin myöntämistä ja apurahan maksamista asuintalon rakenta-miseen, Ohlopkov kertoo.

Nyt ohjelman mukaan maaseu-dulle asumaan ja työskentelemään lähtevälle lääkärille maksetaan mil-joona ruplaa ja välskärille puoli mil-joonaa ruplaa apurahaa. Tukitoi-mesta huolimatta harvat lääkärit pyrkivät muuttamaan kaupungeis-ta maaseudulle. Tänä vuonna kak-sikymmentä lääkäriä ja yhdeksän välskäriä on muuttanut työskente-lemään tasavallan piireihin.

Ratkaisu on lisätä opiskelijapaikkojaKarjalan päämies Artur Par fent ši-kov on varma, että uusi ohjelma auttaa houkuttelemaan asiantun-tijoita maaseudulle.

— Karjalan terveydenhuoltoala tarvitsee kipeästi uusia lääkäreitä, Parfentšikov toteaa.

Petroskoin valtionyliopiston lää-

ketieteellisen tiedekunnan ja lää-ketieteellisen opiston opiskelijoil-le maksetaan opintorahan lisäksi kannustuslisä. Tasavallan päämie-hen mukaan lääkäripulan ratkaisu on lisätä opiskelijapaikkoja.

— Näin ollen viime vuonna lää-ketieteelliseen opistoon avattiin uudet opetusryhmät, joissa nuoret opiskelevat sairaanhoitajaksi ja en-sihoitajaksi, Parfentšikov sanoo.

Maaseudulle muuttaville lääkä-reille olisi hyvä myöntää työsuhde-asuntoja. KS

Karjalan sairaaloista ja terveysasemilta puuttuu 325 lääkäriä eli yli kolmekymmentä prosenttia viroista on täyttämättä.

Tasavallan budjetista on myönnetty noin 77 miljoonaa ruplaa hoitolaitteiden hankintaan ja noin 51 miljoonaa ruplaa sairaaloiden korjaustöihin.

Noin 60 miljoonaa ruplaa on myönnetty Venäjän budjetista laitteiden hankintaan lasten poliklinikkoihin.

Etälääkäripalveluja kehitetään kylis-sä ja taajamissa, joissa asuu alle sata ih-mistä. Sellaisia asutuskeskuksia on Kar-jalassa noin 140.

Karjalassa toimii kaksi liikkuvaa ter-veysasemaa, jotka tarjoavat peruste-terveydenhuoltoa. Toinen on Karhu-mäen ja toinen Louhen piirissä. Ter-veysautot kiertävät piirien pieniä kyliä viikoittain.

— Tavoitteenamme on tarjota jokai-

Etälääkäripalvelut pieniin kyliinselle tasavallan asukkaalle laadukasta, ajanmukaista ja ilmaista lääkärinapua. Alan kehityksestä riippuu väestön ter-veys ja eliniän pituus, Parfentšikov sa-noo.

Tänä vuonna Karjalan piireissä on otettu käyttöön yksitoista terveysase-maa. Tasavallan terveysministeriön te-kemässä portaalissa on tietoja lääkäri-vajeesta ja vanhentuneista terveyden-hoitolaitteista. KS

,, Karjalan terveydenhuolto-ala tarvitsee kipeästi uusia lääkäreitä.

Tilastot 2019


KOMMENTOI JUTTUJA

FACEBOOK.COM/KARJALANSANOMAT

"Tavallisten ihmisten keskuudessa suomen kieli on Karjalassa villin suosittu."

Tatjana Islamaeva

KielenopetusKielikurssit, keskusteluklubit, kielipesät ja kaksikieliset perheet ovat niitä peruskeinoja, jotka motivoivat Karjalan asukkaita lukemaan suomea, karjalaa ja vepsää.Marina TolstyhKarjalan [email protected]

Karjalan suomen kielen keskus -kansalaisjärjestön johtaja Tatja-na Islamaeva vakuuttaa, että suo-men kieltä täytyy Karjalassa opet-taa, lukea ja käyttää.

Näkemyksensä hän toi esiin viime perjantaina Viisas perjan-tai -tapaamisessa Periodika-kus-tantamon karjalaisten, suomala-laisten ja vepsäläisten resurssi- ja mediakeskuksessa.

— Tavallisten ihmisten keskuu-dessa suomen kieli on villin suosit-tu. Se näkyy siitä, että viime luku-vuonna paljon petroskoilaisia kävi keskuksen ilmaiseksi järjestämillä kielikursseilla. Tänä lukuvuonna halukkaita päästä kurssille on vie-lä enemmän, Islamaeva sanoo.

Islamaeva on varma, että jännit-tävät suhteet venäläisten ja suoma-laisten välillä ovat jo ohi, ja jännitys säilyy vain poliittisella tasolla.

— Noin 600 suomalaista yritys-tä toimii Venäjällä. Karjala kiinnos-taa edelleen suomalaisia turisteja, koska se on turvallinen ja puhdas, ja sen alueella on paljon nähtä-vyyksiä, yhteiskunnallinen toimi-ja toteaa.

Hän on varma, että kielitaito auttaa epäilemättä työnhaussa, Suomen-matkoilla, yhteistyössä ja kaverisuhteiden tukemisessa. Enemmistö Karjalassa käyvistä ul-komaisista matkailijoista on suo-malaisia, ja he haluavat saada mat-kailupalveluita äidinkielellään.

Vaikka suomea opetetaan Pet-roskoin yliopistossa ja kielikursseil-la ja lisäksi noin viisituhatta oppi- ,, Pääasia

on ryhtyä käyttämään kieltä. Juuri näin voimme sitä säilyttää. SVJATOSLAV POLIN

Mistä löytyy kiinnostus kieliin?

Suomen kielen keskuksen johtaja Tatjana Islamaeva (kesk.) kehottaa Karjalan asukkaita lukemaan suomen kieltä. Hänestä Karjalassa ja Venäjällä tarvitaan suomea osaavia asiantuntijoita. KUVA: MARINA TOLSTYH

lasta lukee kieltä kouluissa, kieli-taitoisista asiantuntijoista on kova pula tasavallan kaikilla aloilla.

Kieltä äidiltä pojalleKarjalan television karjalankielinen toimittaja Olga Ogneva on varma, että karjalan tai jotakin muuta kiel-tä lapsi voi oppia omassa perhees-sään, jos vaikkapa yksi vanhempi osaa kieltä. Ognevan perheessä isä puhuu Aleksei-poikansa kanssa ve-näjän kieltä ja äiti yksistään karja-lan kieltä.

— Aiemmin kun perheissä pu-huttiin lapsille karjalaa, kukaan ei ajatellut, kelpaako kielitaito tu-levaisuudessa työhön tai johon muuhun. Kieli oli meille tärkeä it-sestään, Ogneva sanoo.

Lapsuudessaan toimittaja asui neljään ikävuoteensa asti mummo-lan luona karjalaisessa kylässä. Iso-vanhemmat olivat ala-asteen opet-tajia ja puhuivat tytön kanssa vain karjalaa. Nyt Olga tekee samoin poi-kansa kanssa. Aleksei käy 4. luokal-la ja osaa hyvin karjalaa.

Äidin mielestä hänen lapsen-sa kaksikielisyys vaikuttaa myön-teisesti hänen opiskelutuloksiin-sa ja harrastuksiinsa. Poika tyk-kää karjalankielisistä kilpailuista, katsoo ja kuuntelee uutisia karja-lan kielellä ja osallistuu myös las-ten karjalankielisten tv-ohjelmien tekemiseen.

— En luule, että käytän aikaa turhaan kun puhun poikani kans-sa karjalaa. Joskus hän ei halua vastata minulle karjalaksi pitkään aikaa, mutta sitten hän alkaa pu-hua karjalaa uudestaan, Ogneva kuvailee.

Kielipesästä apua ekaluokkalaisilleKajalan kielen kodin kielipesässä Vieljärvellä työskentelevä Natal-ja Antonova pitää sitä kielen oppi-mismuotoa hyvin tehokkaana, jos kieltä on mahdotonta siirtää lap-

Tuleva terapeutti Svjatoslav Po-lin tykkää kovasti puhumisesta vep-sän kielellä, joka on hänen äidinkielen-sä isänsä puolesta.

— Yritän puhua aina vepsää niiden ihmisten kanssa, joiden tiedän osaavan kieltä. Luin kieltä koulussa ja myöhem-min vepsänkielisessä keskusteluklubis-sa, Polin kertoo.

Nuorestamiehestä oli alussa kummal-lista, kun hän puhui vepsäläisten kanssa vepsää ja he vastasivat venäjäksi. Polin lu-kee vepsän kielellä ja katsoo vepsänkieli-siä ohjelmia.

— Ei kannata pelätä, että teette vir-heitä puhuessa vepsän keltä. Pääasia on ryhtyä käyttämään kieltä. Juuri näin voimme sitä säilyttää, Polin varmen-taa. KS

Vepsäksi virheitä pelkäämättä

sille vanhemmalta sukupolvelta perheessä.

— Kielipesä alkoi toimia kaksi ja puoli vuotta sitten. Tänä lukuvuon-na kielipesässä käy vuodenvaihtee-seen saakka kuusi lasta ja lisää kol-me tulee ryhmään ensi alkuvuodes-ta. Kielipesässä työskentelee viisi paikallista asukasta, jotka osaavat karjalaa äidinkielenään, Antonova kertoo.

Hänen mukaansa noin 30 pro-senttia kielipesän lapsista ei ole karjalaisia. Tänä lukuvuonna kie-lipesän kolme lasta on aloitta-nut koulun. Oppituntien jälkeen he viettävät vähintään viisi tun-tia kielipesässä. Näin Antonova haluaa turvata kielen opetuksen jatkuvuutta.

,, Karjalankieliset kielipesät täytyy perustaa päiväkoteihin ja luoda kielipesäverkko. NATALJA ANTONOVA

— Karjalankieliset kielipesät täy-tyy perustaa päiväkoteihin ja luoda kielipesäverkko. Kielipesä on ainoa paikka, jossa kaikki työntekijät ovat velvollisia puhumaan lasten kans-sa karjalan kieltä. Kielipesiä varten täytyy kouluttaa työntekijöitä, An-tonova painottaa. KS


• Runoilija, säveltäjä, kansatieteilijä ja folkloristi.

• Syntyi 4. syyskuuta 1899 Voronežin kaupungissa.

• Perusti vuonna 1932 kanteleensoittajien ryhmän.

• Vuonna 1936 hänet nimitettiin Kanteleensoittajien ammattiorkesterin ensimmäisen johtajan virkaan.

• Vuonna 1937 orkesterista muodostui lauluja tanssiyhtye Kantele.

• Vuonna 1940 hänet hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi.

• Menehtyi vuonna 1942 evakossa Frunzen kaupungissa.

Kulttuuri

MusiikkiAnna UmbergKarjalan [email protected]

Epätavallinen johdinauto kulki maa-nantaina Petroskoissa. Visuaalises-ti se ei erottunut muista. Johdinauto numero 8 liikennöi omalla tavallisella

reitillään, ja ihmisiä nousi siihen. Sisällä hei-tä odotti yllätys.

Johdinautolla lauluja tanssiyhtye Kante-le antoi juhlakonsertin perustajansa vuosi-päivän kunniaksi. 4. syyskuuta Viktor Gud-kov täyttäisi 120 vuotta.

Se oli petroskoilaisille hyödyllistä ja miel-lyttävää. He pääsivät määränpäähänsä mu-siikin tahdissa. He myös saivat paljon tietoa Kanteleen perustajasta. Matkan aikana mat-kustajille kerrottiin, mikä Viktor Gudkov oli ja mitä hän teki.

— Nousimme sattumalta tähän johdinau-toon. Laulajat lauloivat hyvin sydämellises-ti, ajoimme jopa pysäkkimme ohi. Toivoisin, että tästä tulisi perinne, petroskoilainen Kse-nija Jefremova kertoo.

Karjalan kaikkien asukkaiden pitää tie-tää sellaisten henkilöiden nimiä, kuin Vik-tor Gudkovin. Sitä mieltä on Kantele-yhtye.

Viktor Gudkov oli runoilija, säveltäjä, kansa-tieteilijä ja folkloristi, joka oli erittäin kiin-

,, Gudkovin ansiosta

soitin on säilynyt meidän päiviimme asti – ei vain pelkästään kansansoittimena, vaan siitä on tullut täysimittainen akateeminen ammattisoitin. TATJANA TEMNYŠEVA

Johdinautolla Kantele-yhtyeen soittajat ja laulajat antoivat konsertin perustajansa, Viktor Gudkovin 120-vuotispäivän kunniaksi. KUVA: ANNA UMBERG

Kantele soi trollikassaKonsertti oli omistettu lauluja tanssiyhtyeen perustajan Viktor Gudkovin 120-vuotispäivälle.

nostunut pohjoisen alueen kansanperin-teestä ja -taiteesta. Hänen nimeensä liittyy kokonainen kanteleen kehityksen ja rekonst-ruktion aikakausi.

— Gudkovin ansiosta soitin on säilynyt meidän päiviimme asti – ei vain pelkästään kansansoittimena, vaan siitä on tullut täysi-mittainen akateeminen ammattisoitin, Kan-tele-yhtyeen johtajan virkaa toimittava Tat-jana Temnyševa kertoo.

Gudkov perusti vuonna 1932 kanteleen-soittajien ryhmän, joka kasvoi myöhemmin Kantele-yhtyeeksi. Yhtyeen virallinen perus-tamisvuosi on 1936.

Viktor Gudkov menehtyi nuorena 42-vuotiaana vuonna 1942 evakossa. Hänen lä-heisensä ja ystävänsä ovat jatkaneet hänen työtään.

— Viktor Gudkov antoi voimakkaan virik-keen yhtyeen kehitykselle. Sen ansiosta Kan-tele on kehittynyt jo 80 vuoden ajan. Voi vain ihmetellä, miten monipuolinen ja lahjakas ih-minen hän olikaan, Temnyševa sanoo.

Nykyään Kantele tunnetaan laajalti sekä Venäjällä että sen ulkopuolella.

Johdinauton reittiä ei valittu sattumalta. Joh-dinauto liikennöi keskustan kautta Drevl-jankan lähiöön. Drevljankan lähiössä on ka-tu, joka on nimetty Viktor Gudkovin mu-kaan. Toistaiseksi siellä ei ole asuintaloja eikä siihen pääse kaupungin julkisella lii-kenteellä. Lähitulevaisuudessa tilanne eh-kä muuttuu.

Juhlatilaisuudet alkoivat jo aamusta, jol-loin Kantele-talon lähelle kokoontui yhtyeen tanssijoita ja laulajia sekä Gudkovin sukulai-sia kunnioittamaan hänen muistoaan.

Torstai-iItana Kanteleen ihailijoille tarjot-tiin upea konsertti. Konsertissa he nauttivat parhaista tansseista ja lauluista, joita pide-tään yhtyeen helminä. Lavalla esiintyi yh-tyeen eri sukupolvien laulajia ja tanssijoi-ta. KS

Viktor Gudkov

KUVA ON OTETTU KANTELEEN KOTISIVUILTA.


Ensi-iltaAnna UmbergKarjalan Sanomat

Kansallisen teatterin syksy avattiin ker-takaikkisen säkenöivällä esityksellä. Se on todellakin hauska ja kosketta-va tarina rakkaudesta ja tavallisista

ihmissuhteista. Näytelmän tapahtumat vievät katsojan

Kalevalan piiriin, kaukaiseen kylään. Pieni kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Ja elämä on sellainen, millainen se on todellisuudessa. Ja ihmiset ovat tavallisia, yksinkertaisia.

Esille nousevat puhtaat ja vilpittömät tunteet.

Naapurissa asuu kaksi pariskuntaa. Vai-mot päättivät vaihtaa keskenään miehiään. Sellainen vaihto muutti täysin heidän elä-mänsä. Tarina avautuu kohtaus kerrallaan peilaten ihmissuhteita.

Ohjaaja Vjatšeslav Poljakov on ohjannut ve-näläisen dramaturgin Vladimir Gurkinin näy-telmään perustuvan Katrillin. Gurkin tunne-taan myös kaikille tutun Rakkaus ja kyyhkyset -tarinan tekijänä. Täytyy myöntää, että Polja-kovilla on kyky saada komediat toimimaan. Tuntuu, että missään kohdassa ei mennä lii-kaa yli, mutta silti katsojilla on hauskaa.

Pieni näyttämö sopii loistavasti tällaiseen kyläelämää kuvaavaan esitykseen, jossa ylei-sö ja näyttelijät ovat lähestulkoon kiinni toi-sissaan. Ensimmäisellä rivillä istuneet katso-jat vetäytyivät syrjään ämmänlängistä, jot-ka porhalsivat heidän vieressään. Sopivan kompakti tila, johon on mahtunut paljon la-vasteita. Lavasteet ovat toimivia ja helpos-ti siirrettäviä.

Lavastuksesta on vastannut Jegor Kukuškin. Luova duo, ohjaaja Vjatšeslav Pol-jakov — lavastaja Jegor Kukuškin, on muo-dostunut jo vuosia sitten.

Pienen tilan monikäyttöisyys nou-

ElokuvafestivaaliAnna UmbergKarjalan Sanomat

Vienan Karjalan Haikolan sähköttö-mässä kylässä järjestettiin sunnun-taina jo seitsemättä kertaa doku-menttielokuvien festivaali. Se on

löytänyt jo oman katsojakuntansa. Festivaali vaihtui yksipäiväiseksi viime

vuodesta alkaen.— Syynä on se, ettei Haikolassa ole ylei-

sölle majoitusmahdollisuuksia, Kuhmon Ju-minkeko-säätiön puheenjohtaja Markku Nie-minen sanoo.

Festivaalin teemana on aina Vienan Kar-jala. Sitä esitellään eri näkökulmista eri ai-kakausilta. Elokuvatapahtumassa esitetään

,, Jo aikaisempinakin vuosina Haikolan festivaalilla on ollut ”jälkilöylyt” eli sen ohjelmistoa on näytetty myös muilla paikkakunnilla.MARKKU NIEMINEN

Dokumentit valaisivat Vienaa Elokuvatapahtumassa esitettiin perinteen mukaan Vienan Karjalassa kuvattuja tai vienalaiseen kulttuuripiiriin liittyviä dokumenttifi lmejä. Festivaali tarjosi sekä vanhoja että tuoreita fi lmejä.

Vienassa kuvattuja tai vienalaiseen kulttuu-ripiiriin liittyviä dokumenttifi lmejä.

Tämä vuonna festivaali tarjosi sekä vanho-ja että tuoreita Vienaa valaisevia fi lmejä.

— Haikolan elokuvafestivaali esittää Vie-nan karjalaan liittyviä dokumenttifi lmejä. Tänä vuonna on yksi hiljattain valmistunut elokuva: Arvo Tuomisen Tarunhohtoinen Viena. Muut ovat vuosikymmenien takaa, Nieminen sanoo.

Nostalgiaa herättäviä elokuvia olivat Lisa Ho-vinheimon dokumentti akateemikko Pertti Virtarannan tutkimusmatkasta Seesjärven seuduilla sekä Lasse Naukkarisen monen vuoden aikana kuvattu fi lmi Paanajärven kylän elvyttämisestä kylän voimanaisen An-nin kautta.

Vanhoja fi lmejä edusti myös Iikka Vehka-lahden, Elina Kataisen ja Peter von Baghin

Otto Ville Kuusisesta kertovan dokumentin se osa, jossa käsitellään Kuusisen hallinto-kauden vaikutusta Vienaan. Sitä elokuvassa arvioi muun muassa Ortjo Stepanov.

Arvo Tuomisen Viena-dokumentissa kat-sotaan tarunhohtoista maakuntaa nykypäi-västä taaksepäin ja esitellään sen nykytilaa.

Jokaisen festivaalifi lmin esityksen jälkeen keskusteltiin nähdyn elokuvan pohjalta. Päi-vän päätteeksi keskusteltiin vielä koko fes-tivaalin annista.

Festivaalin on järjestänyt Haikolan etno-kulttuurikeskus ja Ortjo Stepanovin säätiö yhteistyössä Juminkeko-säätiön kanssa.

Toissa vuodesta alkaen Haikolan elokuvafes-tivaali on laajentanut esiintymisaluetta.

— Jo aikaisempinakin vuosina Haikolan fes-tivaalilla on ollut ”jälkilöylyt” eli sen ohjelmis-toa on näytetty myös muilla paikkakunnilla. Tänä vuonna jälkilöylyt ovat Vienassa Uhtu-alla, Vuoikkiniemessä ja Kostamuksessa. Li-säksi fi lmejä eitetään myös Kuhmossa ja Pet-roskoissa, Markku Nieminen kertoo.

Nämä esitykset eivät ole välittömästi fes-tivaalin jälkeen, vaan ne jakautuvat syksyn myöhemmille kuukausille. KS

Kansalliselta säkenöivä uutuusHerkkä, kaunis, hauska ja koskettava näytelmä rakkaudesta ja tavallisista ihmissuhteista sai ensi-iltan-sa Kansallisessa teatterissa viikonloppuna. Ensi-ilta oli menestys.

Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Kalevalan piirin kaukaiseen kylään. Kaksi paikallista naisasukasta päättää vaihtaa keskenään miehiään. KUVA: KANSALLISEN TEATTERIN VKONTAKTE-TILI.

see uuteen potenssiin kekseliäällä valo- ja äänisuunnittelulla.

Näyttelijöinä nähtiin Olga Portretova, Andrei Gorškov, Olesja Leontjeva, Tamara Vorono-va ja Aleksei Belov.

Näyttelijät näyttelivät upeasti. He olivat rooleissaan niin uskottavia, että tuntui kuin kaikki olisi elävästä elämästä. Näyttelijöiden silmät paloivat.

Yleisö mieltyi erityisesti Makejevnaan, jo-ta näytteli loistavasti Olesja Leontjeva. Hän oli hämmästyttävän hauska ja samalla kos-kettava. Hän ei hetkeksi päästänyt katsojan huomiota. Hän on niin loistava valinta täl-laiseen rooliin.

Näytelmän jälkeen katsojalle jäi hyvä olo lämpimästä komediasta.

Näytelmä esitettiin venäjäksi. Talveksi se aiotaan esittää myös karjalaksi. KS

Pieni näyttämö sopii loistavasti tällaiseen kyläelämää kuvaavaan esitykseen, jossa yleisö ja näyttelijät ovat lähestulkoon kiinni toisissaan.

Perustuu VLADIMIR GURKININ näytelmään.

Ohjaus VJATŠESLAV POLJAKOVIN.

Lavastus JEGOR KUKUŠKININ.

Sävellys VJATŠESLAV TERENTJEVIN.

Valosuunnittelu ALEKSEI VORONININ.

Katrilli

12+


Turvallisuus

KokousSergei KarpovKarjalan [email protected]

Viime viikolla Venäjällä muisteltiin terrorismin uhreja. Venäjän histo-rian verisin terrori-isku tehtiin 1.—3. syyskuuta 2004, jolloin terroristit

kaappasivat Beslanin koulun Pohjois-Ose-tian tasavallassa. Tapahtumassa kuoli 333 ihmistä, muun muassa 186 lasta.

Karjalan tasavalta kuuluu riskiryhmään, joskin sijaitsee Venäjän pohjoiskolkassa. Ter-rori-iskun uhka oli Karjalassa vuonna 2011. Silloin Petroskoin yliopiston opiskelija ai-koi räjäyttää kaupungissa klubin Drevljan-kan lähiössä.

— Poika oli kansallissosialismin kannat-taja. Hän halusi räjäyttää klubin, johon vii-konloppuisin kokoontui antifasisteja. Saim-me pojan kiinni ja hänen tekemänsä pommi tuhottiin, kertoo Karjalan sisäasiainministe-riön ekstremismin vastustaisen keskuksen asiantuntija Aleksei Kudrjavtsev.

Kudrjavtsevin mukaan pommissa oli pal-jon kuulalaakereita. Koska kyseinen klubi oli pieni, tällainen pommi saattoi tappaa kaik-ki siinä olevat.

— Yleensä klubissa oli yhtaikaa yli 300 asia kasta, mutta konserttien aikana asiak-kaita voi olla noin tuhat. Nykyään klubi ei toimi, Kudrjavtsev sanoo.

Terroristeja värvätään internetissäInternetin aikana kaikki maat ovat terroris-min uhan edessä. Viime vuosina nuoria ih-misiä on värvätty ekstremisti- ja terroristijär-jestöihin, esimerkiksi Isisiin, pääasiallisesti

"Nyt on joutunut oikeuteen mies, joka oli houkutellut nuoria Syyriaan taistelemaan terroristien puolella."

Aleksei Kudrjavtsev

Terrorismi ykkösuhka maailmalleKarjala on terrorismin kohteena kaukaisesta sijainnistaan huolimatta. Karjalan asukkaita värvätään ajoittain terroristijärjestöihin, kuten Isisiin.

Karjalan tasavalta on monikansallinen alue. Nyt täällä asuu noin 130 kansan edustajia. Heidän lisäkseen Karjalassa asuu väliaikaisesti ulkomaa-laisia, muun muassa opiskelijoita. Näitä opiske-lee aika paljon Petroskoin valtionyliopistossa. Esi-merkiksi lääketieteen instituutissa on paljon opis-kelijoita Jordaniasta.

Karjalan kansallisuus- ja aluepolitiikan ministe-riö tukee sopua kaikkien kansan- ja uskontoryh-mien välillä.

— Me ja kollegamme sisäasiainministeriös-tä toteamme iloksemme, että Karjalassa ei ole viime vuosina havaittu etnisiä eikä uskonnolli-sia selkkauksia. Tavoitteena on jatkaa tätä linjaa,

kertoo kansallisuus- ja aluepolitiikan ministeriön pääasian tuntija Dmitri Ljabegin.

Ministeriö tekee tiivistä yhteistyötä Karjalan kansallisten kansalaisjärjestöjen ja uskonnollisten järjestöjen kanssa. Niitä on vastaavasti 82 ja 225. Petroskoissa on 49 kansallista kansalaisjärjes-töä ja 38 uskonnollista järjestöä. Niitä tukee myös Petroskoin kaupunginhallitus.

— Joka vuosi kaupunginjohtaja laatii toimin-tasuunnitelman ekstremismin vastustamiseksi. Olemme mukana monissa hankkeissa, joita kan-salliset ja uskonnolliset järjestöt vetävät. Tuemme näitä järjestöjä myös avustuksilla, kaupunginhalli-tuksen asiantuntija Žanna Malejeva sanoo. KS

Terrorismin vastaisia harjoituksia pidetään säännöllisesti Karjalan tasavallassa. Yhdet viimeisistä olivat elokuussa presidentin kadettiopistossa Petroskoissa. KUVA: WWW.PTZGOVORIT.RU

Terrorismin uhkaa ja terrorismin ja ekstremismin ennakkoehkäisyä Karjalassa käsiteltiin kokouksessa Petroskoin autoliikenneopiston opiskelijoiden kanssa. KUVA: SERGEI KARPOV

Ei selkkauksia Karjalassa

internetissä. Se ei ole sivuuttanut myöskään Karjalaa.

— Joku aika sitten Karjalassa pidätettiin ihmisiä, jotka värväsivät Karjalan asukkai-

ta terroristijärjestöihin. Nyt on käynnissä oi-keudenkäynti miestä vastaan, joka on hou-kutellut nuoria Syyriaan taistelemaan terro-ristien puolella, Kudrjavtsev kertoo.

,, Petroskoissa poika halusi räjäyttää klubin, johon viikonloppuisin kokoontui antifasisteja.ALEKSEI KUDRJAVTSEV

Terrorismiin liittyvät rikokset ovat tör-keimpiä Venäjän rikoslain mukaan. Niistä voi saada jopa elinkautisen vankeusrangais-tuksen. Ne, jotka on tuomittu ehdolliseen tai monen vuoden vankeuteen, joutuvat jär-jestysvallan valvomiksi myös vapautumi-sen jälkeen.

— Elokuun lopussa terrorismipropagandas-ta tuomittu Karjalan asukas vapautui vanki-lasta. Ensi vuonna vapautuu mies, joka suun-nitteli klubin räjäytystä Petroskoissa vuonna 2011. Tulemme valvomaan heitä kuin muita terrorismista vangittuja kahdeksan vuoden mittaan, Kudrjavtsev kertoo. KS


Liikunta

PrääsäMarina TolstyhKarjalan SanomatPrääsä[email protected]

Puolimaraton Karjala vetää joka vuosi yhä enemmän juoksuharrastajia. Tällä ker-taa omaan sarjaansa osallistui myös kym-meniä sauvakävelijöitä. Tästä vuodesta al-kaen sauvakävely on kuulunut Venäjän urheilulajeihin.

— Puolimaratoniin ilmoittautui yli tuhat osallistujaa Venäjän eri alueilta ja myös ul-komailta. On merkittävää, että kiinnostus tapahtumaan on kasvanut, ja lukumäärä on vuosi vuodella yhä suurempi, Prääsän piiri-hallinnon johtajan virkaa toimittava Jelena Iljukovitš sanoo.

Osallistujat saapuivat Prääsän stadionille niin yksikseen ja ystäviensä kanssa kuin myös juoksu- ja sauvakävelykerhojen kokoonpanois-sa. Esimerkiksi pietarilaisesta Juoksu mielel-lään -seurasta tuli reilut 180 juoksijaa.

— Tavallisesti juoksen yhdessä 12-vuo-tiaan Leonid-poikani kanssa puistossa. Edellinen juoksutapahtuma, jossa olimme mukana, pidettiin kesällä Pietarissa. Karja-la-puolimaratoniin osallistuimme ensimmäi-sen kerran. Taas Ruskeala ja Vottovaara ovat meille tuttuja paikkoja, pietarilainen Marija Krivošejeva kertoo.

Tiedon puute Karjalan ulkopuolellaPuolimaratonin juoksureittien pituus oli 5, 10 ja 21 kilometriä. Sauvakävelijät kulkivat 5 tai 10 kilometriä. Juoksut järjestettiin myös alaikäisille juoksijoille.

Pietarilaiset Olga ja Darina Gultjajeva sekä heidän ystävänsä Olga Sokolova harrastavat kukin omaa urheilulajiaan, mutta Prääsän puolimaratonissa sauvakävelystä tuli kum-

,, Puolimaraton on järjestetty oikein hyvin, mutta tietoa siitä on kuitenkin vähän. OLGA SOKOLOVA

"Puolimaratoniin ilmoittautui yli tuhat osallistujaa Venäjän eri alueilta ja myös ulkomailta."

Jelena Iljukovitš

Satoja puolimaratoniin Viides Karjala-puolimaraton keräsi tänä vuonna eniten juoksun ja sauvakävelyn harrastajia. Liikunta luonnossa intiaanikesänä lumosi kaikki.

mallekin Olgalle yhteinen harrastus. Naiset uskovat sen terveelliseen vaikutukseen ke-hon toimintoihin.

— Puolimaraton on järjestetty oikein hyvin, mutta tietoa siitä on kuitenkin vähän. Sain tie-tää tapahtumasta ystävältäni ja hän puoles-taan luki tiedon sosiaalimediasta. Tällaisista kilpailuista on kerrottava myös radiossa, tele-visiossa ja lehdissä, Sokolova huomaa.

Naiset saivat puolimaratonista ja lämpi-mästä syyspäivästä vain mieluisia vaikutel-mia. Darina Gultjajeva pääsi kolmanneksi 900 metrin juoksussa.

Kilpailuihin osallistui aktiivisesti myös Prääsän piirin aikuisia ja lapsia. Ljubov Nes-terova on harrastanut sauvakävelyä alku-vuodesta. Hän kävelee päivässä kolme viisi kilometriä valaistua hiihtoreittiä pitkin.

— Kävin puolimaratonissa viisi kilomet-riä. Päiväkotia käyvä tyttäreni Anneli ja hä-nen ystävänsä Sofj a Lomteva juoksivat 300 metriä, Nesterova ylpeilee.

Koululainen Dmitri Murzin yhdessä äitin-sä kanssa tuli Prääsään Petroskoista. Kilpai-lua varten poika sai vapaata koulusta.

— Juoksin 900 metriä. Yritän olla mukana erilaisissa juoksukilpailuissa, vaikka harras-tan koripalloa ja karatea, Murzin sanoo.

Taakse jäi puolisataa kilpailuaPietarilainen sauvakävelijä Diana Diane tuli ensimmäiseksi 10 kilometrin kävelyssä.

— Harrastan sauvakävelyä kolmatta vuot-ta. Olen osallistunut jo noin 50 sauvakäve-lykilpailuun Pietarissa, Tverissä, Petroskois-sa, Leningradin alueella, Moskovassa ja Vi-rossa, Diane kertoo.

Sauvoilla Diane kävelee ylipäänsä viikon-loppuisin vähintään 10 kilometriä päiväs-sä. Alussa hän ajatteli, että hänen kiinnos-tuksensa sauvakävelyyn johtuu juuri kiin-nostuksesta kilpailuihin, jotka järjestetään useas ti eri puolella maailmaa.

— Tykkään tästä urheilusta. Se ei ole vain eläkeläisten urheilua, vaan se kiinnostaa myös nuoria. Nyt kiinnitän suurta huomio-ta kävelyn tekniikkaan, että kädet ja jalat liik-

kuisivat oikein. Silloin sauvakävely vaikut-taa myönteisesti kehon kuntoon, Diane huo-mauttaa. KS

Karjala-puolimaraton oli myös käsityöläis-ten, tanssi- ja lauluyhtyeiden sekä keittiömesta-rien esiintymispaikka. Keittiömestarit tarjosivat karjalaisista raaka-aineista ja karjalaisten resepti-en mukaan tekemäänsä ruokaa. Hyvältä maistui-vat esimerkiksi puolukkamarmeladilla maustettu kaurapuuro, kirjolohifi lee karjalanpiirakan päällä, lohi- ja kalakeitto sekä meri- ja järvikaloista teh-dyt ateriat.

— Karjalan alkuperäiskansojen ruokafestivaali

pidettiin kahdessa paikassa. Se alkoi Karjala-puo-limaratonissa Prääsässä ja jatkui Kalakunda-kala-festivaalilla Petroskoissa. Ensimmäinen Karjalan ruokafestivaali on osa yleisvenäläistä hanketta, jonka nimi on Venäjän ruokakartta, hankkeen ve-täjä Jekaterina Šapovalova sanoo.

Šapovalovan mukaan ruokafestivaalin aikana kerättiin aineistoa tulevaa fi lmiä varten Karjalan kansanruoasta. Vieraat tutustuivat myös karjalan-piirakoiden tekemiseen Kinnermäen kylässä. KS

Urheilijoille tarjoilla karjalaista ruokaa

Juoksu: • 21 km — Nikolai Mironov ja Natalja

Jageleva (Petroskoi)• 10 km — Dmitri Korovin (Pietari),

Anastasija Pulkina (Venäjä)• 5 km — Ilja Zaitsev (Petroskoi), Valeria

Gundartsova (Pavlovsk)

Sauvakävely: • 5 km—10 km — Valeri Saveljev (Venäjä),

Diana Diane (Pietari), Andrei Petrov (Petroskoi), Jelena Orlova (Venäjä)

Puolimaratonin voittajat

Karjala-puolimaratonissa oli järjestetty myös alaikäisille tarkoitetut 100, 300, 600 ja 900 metrin juoksut. Loppusuoralla osallistujia palkittiin mitaleilla. KUVA: MARINA TOLSTYH

Karjala-puolimaratonin omaan sarjaansa osallistui myös sauvakävelijöitä. Heitä ei ollut kuitenkaan kovin paljon juoksuharrastajiin verrattuna. Keskellä on 10 kilometrin reitin voittaja, sauvakävelijä Diana Diane Pietarista. KUVA: MARINA TOLSTYH


Vapaa-aikaBlogi Karjalasta

Tatjana Berdaševa

Sonckin taidetta Laatokan KarjalassaJoskus saan kirjan, jota en halua ottaa kä-sistäni pois. Joskus kirja ei ole mukavan muo-toinen, eikä se mahdu pieneen laukkuuni. Sil-loin kannan sen käsissäni ja selailen sitä ti-laisuuden tullen. Olen sallinut itseni tehdä merkintöjä suoraan kirjaan. Koulussa oppilail-le opetettiin, ettei merkintöjä saa tehdä kir-jaan missään tapauksessa. Muuten se tarkoit-taa, että oppilas pilaa kirjaa.

Nyt minulla on luettavana arkkitehtuu-rista kertova tuore kirja. Sen sivuille olen tehnyt jo riittävästi merkintöjä. Kirjan nimi on Lars Sonck: suomalaisen arkkitehtuurin puolisataa vuotta. Julkaisu on ainutlaatui-nen, sen levikki on 500 kappaletta. Luku-määrä on kuitenkin pieni pisara kirjamark-kinoilla, mutta kirja on todella arvokas. Se on niin kuin taikaeliksiiri. Sitä ei lue nopeas-ti samoin kuin dekkaria. Siitä voi nauttia sa-moin kuin arvoesineestä.

Kirjan lähetti minulle postitse sen te-kijä, taidetieteen kandidaatti Margarita Kabaktši. Hän esittelee venäläisille lukijoil-le vuosien 1890—1940 suomalaista arkki-tehtuuria historian ja taiteen näkemyksestä sekä myös arkkitehdin Lars Sonckin teok-sia. Tämän rakennustyyliin on pohjautunut Suomen nykyinen kaupunkisuunnittelu. Sonckin ja muiden arkkitehtien lahjakkuus ja heidän pyrkimyksensä edistää kotimaan-sa arkkitehtuuria eurooppalaiselle tasol-le vaikuttivat siihen, että Suomen arkkiteh-tuuri on saanut kansainvälisen maineen.

Lars Sonck on nyky-Venäjällä, aina-kin sen eurooppalaisessa osassa, tunnettu useille ihmisille ainoasta kartanorakennuk-sesta Laatokan Karjalassa, Kurkijoella An-dersenin mäellä. Talo on rakennettu vuon-na 1914. Sonck suunnitteli sen serkulleen Karl Joel Sonckille. Nykyään talossa asuu Ivanovien perhe, joka on entistänyt taloa 1990-luvulta. Kaksikerroksessa talossa an-netaan vuokralle kaksi kolme huonetta. Ta-lossa on myös iso olohuone, jossa kaikki ta-lossa asuvat voivat tavata toisensa lounaal-la tai aamukahvilla. Kahvi tässä pienessä taajamassa huonoine teineen virkistää hy-vin ja luo matkailijalle fi losofi sta tunnelmaa.

Talossa nukuin vain yhden yön ollessa-ni mukana eräässä raja-alueyhteistyöhank-keessa. Hanke on kohdistunut etnokulttuu-rimatkailuun rajan molemmilla puolilla. Tun-teeni vaihtelivat ihastumisen ja pettymisen välillä. Yöllä tuntui, että talo elävöityi. Mi-nusta tuntui, että talo houkuttelee ihmisiä ja imee heistä voimaa, ja sillä tavalla se jat-kaa pitkää elämäänsä.

Matkasta on kuulunut jo muutama kuukausi, ja nyt kannan mukanani kirjan Sonckin arkkitehtuurista.

Lars Sonckin kartanorakennus Kurkijoen kylässä. KUVA: TATJANA BERDAŠEVA

YhteistyöMarina TolstyhKarjalan [email protected]

Karjala—Viro-ystävyysseuran puheen-johtaja Jelena Rjabikova sanoo, että seuran päätavoitteena on antaa Kar-jalan ja Viron asukkaille mahdolli-

suuksia tutustua toisiinsa, toistensa elämän-tapaan ja kulttuureihin. Viime viikolla seura otti vastaan kaksi vierasta Tartosta.

Viron kulttuuriseurojen liiton johtaja Lii-na Miks ja Viron kansallisen arkiston hoitaja Lea Teedema auttoivat paikallista ystävyys-seuraa laittamaan sen arkiston kuntoon. Kar-jala—Viro-ystävyysseura on kehittänyt toi-mintaansa vuodesta 2005.

— Virossa on toiminut Maanmiehet-oh-jelma, jonka tuella virolaiset arkistonhoita-jat käyvät Viron ystävyysseuroissa eri puo-lillaa maailmaa tutustumassa seurojen arkis-toihin ja jakamassa kokemustaan arkistojen muodostamisesta, arkistonhoitaja Teedema esittää.

Rjabikovan mukaan virolaiset hoitavat ja ylläpitävät arkistoja huolellisesti, ja heidän kokemuksestaan kannattaisi kertoa myös toisille ystävyysseuroille ja järjestöille.

Vieraat kävivät Karjalan kansallisessa ar-kistossa Petroskoissa ja tapasivat virolaisen sukututkimuksen harrastajan, joka on alka-

,, On hyvin tärkeä tehdä Viron kulttuuria tunnetuksi ympäri maailmaa.LIINA MIKS

Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten mediaresurssikeskuksen johtaja Inna Niippolainen (kesk.) kertoo Viron kulttuuriseurojen liiton johtajalle Liina Miksille (vas.) ja Viron kansallisarkiston hoitajalle Lea Teedemalle Karjalan kansalliskielisistä lehdistä ja keskuksen hankkeista. KUVA: MARINA TOLSTYH

Seuran arkisto kuntoonVirolaiset auttoivat Karjala—Viro-ystävyysseuraa muodostamaan arkistonsa. Vieraat etsivät tietoja maanmiehistään myös Karjalan kansallisesta arkistosta.

nut muodostaa perheensä arkistoa. Virolai-set keräsivät myös tietoja maanmiehistään Karjalan kansallisesta arkistosta. He aikovat täyttää kootuilla tiedoilla Viron kansallista arkistoa, ja silloin virolaiset sukututkijat saa-vat näitä tietoja näkyviin.

Lähemmäksi arkistoja kulttuurityön kauttaYstävyysseuran puheenjohtaja Rjabikova sa-noo, että Karjalan arkistosta ei löydy paljon tietoja tasavallassa asuneista virolaisista.

— Karjalassa virolaiset osallistuivat Lah-denpohjan piirin Miinalan kylän rakentami-seen, ja Kurkijoella virolaiset tekivät maan-parannustöitä, Rjabikova kertoo.

Ystävyysseurassa on yhteensä 157 jäsen-tä. Kuitenkaan pieni jäsenmäärä ei ole mi-

kään este suhteiden kehittämiselle Viron kanssa.

— On hyvin tärkeä säilyttää Viron kulttuu-ria ja tehdä sitä tunnetuksi ympäri maailmaa. Kuitenkin tiedämme Viron ystävyysseurojen toiminnasta enemmän lännessä kuin Venä-jällä, Viron kulttuuriseurojen liiton johtaja Miks huomaa.

Venäjällä virolaisten ystävyysseuroja on paljon. Esimerkiksi seurat toimivat Pietaris-sa, Tverissä, Arkangelissa, Krimissä, ja niitä on melko paljon Siperiassa.

Vieraat ja ystävyysseuran hallinto keskus-telivat myös ensi vuoden suunnitelmista. Lii-na Miksin mukaan Petroskoissa voisi esiintyä esimerkiksi Viron tanssiyhtyeitä. KS

KOMMENTOI JUTTUJA


,, Karjalassa virolaiset osallistuivat Lahdenpohjan piirin Miinalan kylän rakentamiseen, ja Kurkijoella virolaiset tekivät maanparannustöitä.JELENA RJABIKOVA


Menot 11.09. – 18.09. OINAS21.3.-19.4.

Usko omiin voimiin ja kykyi-hin tällä jaksolla. Tee päätök-set itse. Älä pelkää ottaa vas-tuuta niistä. Jos ymmärrät, että olet avun tarpeessa, ky-sy sitä läheisiltä.

HÄRKÄ20.4.-20.5.

Laita työ huvin edelle. Koto-na on meneillään muutok-sia, jotka vaativat panostusta ja suunnittelua. Kuuntele sy-däntäsi, kun joudut vaikean päätöksen eteen.

KAKSOSET21.5.-20.6.

Muutokset rakkaus- ja työ-alalla ovat mahdollisia. Nyt kannattaa ottaa riskejä ja ta-voitella jopa kuuta taivaal-ta. Ehkä joudut vaihtamaan mielipidettäsi jostakin asias-ta.

RAPU21.6.-22.7.

On aika luopua huonoista ta-voista ja tähytä tulevaisuu-teen. Esimerkiksi uuden lii-kuntaharrastuksen aloittami-nen voisi tehdä hyvää. Katso myös, mitä syöt. Terveelli-nen ruokavalio pitää energia-tasosi korkealla.

LEIJONA23.7.-22.8.

On aika kehittyä ja oppia uut-ta. Jos rakkaussuhde on si-nulle tärkeää, panosta laatu-aikaan partnerisi kanssa.

NEITSYT23.8.-22.9.

Elä tässä ja nyt. Kutsu ystä-vät koolle tai vietä romant-tinen ilta rakkaasi kanssa. Nauti elämän yksinkertaisis-ta iloista.

VAAKA23.9.-23.10.

Olet täynnä energiaa ja val-mis mihin tahansa. Perhe-asiat tulevat etusijalle. Ole läheisesi tukena tärkeässä päätöksessä.

SKORPIONI24.10.-22.11.

Olet täynnä energiaa ja suun-nitelmia. Toimit innoittaja-na muillekin. Jos olet sink-ku, voit kohdata rakkauden, jota olet haaveillut koko elä-män ajan.

JOUSIMIES23.11.-21.12.

Varo, ettet tule vedetyksi mukaan muiden draamoihin. Jos niin käy, pidä kieli keskel-lä suuta. Älä lörpöttele mui-den salaisuuksia tai levitte-le juoruja.

KAURIS22.12.-19.1.

Menestyt työssä. Otat mie-lelläsi vastaan vaikeampia tehtäviä. Vaikka ne vaikut-tavat mahdottomilta, eteesi tulee jotain, joka auttaa sel-vittämään niitä kuin itses-tään.

VESIMIES20.1.-19.2.

Koti on nyt sinulle paras paikka. Pärjäät elämässä-si hienosti, kun opit kuun-telemaan kehosi kieltä. Jos-kus on pakko vain pysähtyä, vaikka ei niin haluaisikaan.

KALAT20.2.-20.3.

Aloitat ensin jotakin, mut-ta pian kyllästyt ja siirryt te-kemään jotakin aivan muuta. Eräs ihminen, jota olet autta-nut joskus, pyytää taas apua-si. Jakson lopussa voit tavata uuden ystävän.

Horoskooppi

Seurahuone on Sortavalan tunne-tuimpia rakennuksia. Valkoinen ja tyy-likäs rakennus on ollut Karjalan perin-tökohteiden listalla vuodesta 1988 al-kaen.

Arkkitehti Onni Tarjanne suunnit-teli Seurahuoneen vuonna 1909. Silloin kaupunkiin tarvittiin lisää hotellihuonei-ta ja tilava juhlasali, siksi Seurahuonetta päätettiin laajentaa. 1930-luvun lopus-sa arkkitehti Erkki Huttunen suunnit-teli lisäsiiven ja valkoisen funkkistyyli-sen julkisivun. Uudessa rakennuksessa oli 550-paikkainen katsomo ja 350-paikkainen ravintola.

Toisen maailmansodan jälkeen Seu-rahuone toimi upseerikerhona. Vuo-desta 2010 alkaen rakennuksen tiloissa ovat toimineet nuorten sosiaalikulttuu-rinen keskus, hotelli ja kahvila.

TeatteritKansallinen teatteriKarl Marxin katu 19, puh. 782674

17.09. Me sovimme omiemme kes-ken. Ostrovski. Kultainen naamio Pet-roskoissa -festivaalilla Venäjän akatee-misen Nuorisoteatterin (Moskova) vie-railuesitys. Klo 19.00. 16+. Muu esitys 18.09. klo 19.00.

MusiikkiteatteriKirovinaukio 4, puh. 783738

13.09. Ensi-ilta: Bremenin soitto-niekat. Gladkov. Tunnetun sadun poh-jalta ohjattu kaksinäytöksinen musi-kaali, klo 19.00. 12+19.09. Rakas Pamela. Samoilov. Kak-sinäytöksinen musiikkikomedia, 12+, klo 19.00.

NukketeatteriKarl Marxin katu 19, puh. 785092

14.09. Puutarha. Tšehov. Kultainen naamio Petroskoissa -festivaalilla Nuk-keteatterin kaksinäytöksinen komedia, kesto 2 h, klo 18.00. 18+

MusiikkiFilharmonian suuri saliKirovinkatu 12

11.09. Lippumarkkinat. Tarjolla vuo-sien 2019—2020 konserttikauden sar-jalippuja ja irtolippuja. Alakerroksen aula, klo 12.00—19.00. Myös 12.09. ja 13.09. klo 12.00—19.00 sekä 14.09. ja 15.09. klo 11—17. 6+12.09. Rockhitit. Karjalan sinfoniaor-kesteri soittaa Queenin, The Beatlesin, Scorpionsin ja muiden rock-yhtyeiden musiikkia sekä Alexey Shorin sävellyk-siä. Klo 19.00. 6+

Kaupungin näyttelysaliLenininkatu 26

15.09. Synnynnäinen muisto. Tru-baduuri ja runoilija Vladimir Trusov (Montšegorsk) esittää lauluja ja runoja. Klo 16.00. 6+

NäyttelytKarjalan kansallinen museoLenininaukio 1, ti—su 10.00—18, puh. 769479.

13.10. asti. Saappaat, kengät… Esillä yli 60 jalkineparia ja yksittäistä kenkää

Musiikki12.09. Rockhitit. Karjalan sinfonia-orkesteri soittaa Queenin, The Beat-lesin, Scorpionsin ja muiden rock-yh-tyeiden musiikkia sekä Alexey Shorin sävellyksiä. Klo 19.00. 6+. Filharmo-nian suuri sali, Kirovinkatu 12

Teatterit17.09. Me sovimme omiemme kesken. Ostrovski. Kultainen naamio Petroskoissa -festivaalilla Venäjän akateemisen Nuorisoteatterin (Mos-

kova) vierailuesitys. Klo 19.00. 16+. Muu esitys 18.09. klo 19.00. Kansalli-nen teatteri, Karl Marxin katu 19.

Näyttelyt22.09. asti. Tübingen—Petroskoi: tuplaheijastus. Kaupunkien kum-misuhteiden 30-vuotispäiväksi omis-tettu näyttely. Esillä petroskoilaisten valokuvia Tübingenistä ja tübingeni-läisten valokuvia Petroskoista: mai-semia, muotokuvia ja reportaaseja. 0+. Kaupungin näyttelysali, Leninin-katu 26.

museon kokoelmasta puolentoista vuo-sisadan ajalta. Täydennyksenä pukinei-ta, asusteita ja valokuvia sekä esineitä tunnettujen ihmisten kokoelmista. 6+27.10. asti. Kentjärven tehdas: his-torian sivut. Martsialnyje Vody -pa-rantolan 300-vuotispäiväksi omiste-tussa näyttelyssä Kentjärven tehtaasta kertovaa aineistoa. 6+

Soutjärven museoPotštovajakatu 28, Soutjärvi, ti—su 10.00—17.00, puh. 539150.

Vepsän tanaz. Vepsäläistä talonpoi-kaiskotia ja pihaa esittelevä näytte-ly, joka kertoo vepsäläisten historiasta, kielestä ja asuinympäristöstä ja maail-mankatsomuksesta. 6+

Karjalan taidemuseoKarl Marxin katu 8, ti—su 10.00—18.00, puh. 783713.

22.09. asti. Mjud Metšev: Aikojen yhteys. Venäjän kansantaiteilijan Mjud Metševin postuuminäyttelyssä esillä

taiteilijan taide- ja käyttögrafi ikkaa, ku-vituksia sekä Nestorin kronikkaan teh-tyjä värigravyyrejä. 0+29.09. asti. Universumi Kalevala. Uuden Kalevalan 170-vuotisjuhlavuo-den näyttelyssä venäläisten ja länsi-maisten taiteilijoiden maalauksia, piir-roksia, kuvituksia, puuleikkauksia sekä taidekäsitöitä. 0+

Kižin museoKirovinaukio 10a, su—to 10.00—18.00, puh. 783591.

19.01. asti. Vanhojen kirvesmiesten salaisuudet. Äänisniemeläisistä kir-vesmiehistä ja heidän rakentamistaan puukirkoista kertova näyttely. 6+

Kaupungin näyttelysaliLenininkatu 26, ti—su 12.00—19.00, puh. 781650.

22.09. asti. Tübingen—Petroskoi: tuplaheijastus. Kaupunkien kummi-suhteiden 30-vuotispäiväksi omistettu näyttely. Esillä petroskoilaisten valoku-

via Tübingenistä ja tübingeniläisten va-lokuvia Petroskoista: maisemia, muo-tokuvia ja reportaaseja. 0+

Mediakeskus VyhodKarl Marxin katu 14, ti—la 12.00—19.00, puh. 761441.

28.09. asti. Muiston algoritmi. Tai-teilija Sandra Burekin (Norja) näyttely. Esillä piirroksia, maalauksia, installaati-oita ja objekteja. 0+

Kižin näyttelykeskusFedosovankatu 19, ma—su 10.00—18.00, puh. 799866.

31.12. asti. Kuvadka: onnea tuova nukke. Karjalaisen nukkemestarin Tat-jana Jaškovan muistonäyttelyssä esillä perinteisiä kansannukkeja hänen koko-elmastaan. 0+

Käsityöammattien taloKirovinkatu 13, ma—la 11.00—19.00, puh. 783062.

1.10. asti. Äänisniemen perintö. Kar-jalaiset kuviot -matkamuistotehtaan 90-vuotisesta historiasta kertova näyttely. Esillä mm. tehtaan vanhoja tuotteita. 0+

Luterilainen kirkkoDrevljanskajan rantakatu 25

14.09. Pyhäkoulu. Uskonnonopetus-ta alle 4-vuotiaille. Klo 10.00. 0+15.09. Pyhäkoulu. Uskonnonopetus-ta 5—12-vuotiaille. Klo 11.00. 6+15.09. Jumalanpalvelus. Klo 14.00. 6+

LapsilleNukketeatteriKarl Marxin katu 19

14.09. Maša ja karhu. Landau. Suosi-teltava yli 2-vuotiaille, kesto 35 min, klo 11.00. 0+15.09. Hanhet—joutsenet. Vasiljev. Musiikkisatu yli 3-vuotiaille, kesto 40 min, klo 12.00. 0+

Filharmonian pieni saliKirovinkatu 12

14.09. Laulusta, linnuista ja pikko-losta. Kahdesta viiteen -sarjan avajais-konsertissa esiintyy fi lharmonian solis-teja. 2—3-vuotiaille klo 11.00, 4—5-vuo-tiaille klo 12.00. 0+

Viikon TOP3

Arkkitehtuuri: SORTAVALAN SEURAHUONE


Sää

Työläisten terveydentilan tutkija

1922 Karjalan tiedemies Grigori

Smoljanski syntyi 24. syyskuu-ta Donetskin kaupungissa.

1940 Smol-jans-ki pääsi

opiskelemaan lääketiedettä Le-ningradin merisotilasakatemi-aan. Toisen maailmansodan ai-kana hän lähti rintamalle. Sodan jälkeen Smoljanski jatkoi opin-tojaan.

1950-luvulla Smoljans-ki työs-

kenteli opettajana Donetskin lääketieteellisessä instituutissa.

1963 Smoljans-ki joh-ti hygie-

nian tiedekuntaa Petroskoin valtion yliopistossa. Tiedemies tutki Nadvoitsan alumiiniteh-taan ja Kontupohjan sellu- ja pa-perikombinaatin työläisten ter-veydentilan muutoksia. Myö-hemmin hän kirjoitti suosituksia työläisten terveyden säilyttä-miseksi.

1993 Smoljanski sai Karja-lan ansioi-

tunut tiedemies -kunnianimen.

2013 tiedemies kouli 29. marras-

kuuta. Hän julkaisi noin 120 tie-teellistä teosta.

Karjala 100 vuotta Viikon vieras: Kama Ginkas

+17

+16

+18

+16

+17

+15

+17 +14

+15

+14+12

+14

+14

+14 +9

+9

+9+9

+10

+10

+13

ViikonloppunaPerjantainaHuomenna

Viikon arvoitus

Arvaa karjalainen arvoitus:

Pikkaraine i gurbakaz peldod myöti d′uoksou, kai peldo sä-räidäy.

Vastaus löytyy lehden sisäsivuilta.

Amaduksenpäivänä (nyk. Orvo, 13.9) ruvetaan perunoita ylös ottamaan.Vanhan kansan sääennustukset

KOMMENTOI JUTTUJA


TeatteriohjaajaJelena MaloduševaKarjalan [email protected]

Moskovan nuoren katsojan teatteri toi Petroskoihin kolme tunnetun venäläi-sen teatteriohjaajan Ka-

ma Ginkasin näytelmää. Itse ohjaa-ja kertoi työstään petroskoilaisille teat teriystäville Karjalan musiikki-teatterissa teatteri-illan aikana.

— Minusta tuntuu, että esitysten on annettava katsojille ajattelemi-sen aihetta. Joskus katsojat myötä-elävät kaikkea, mitä lavalla tapah-tuu, mutta kun verhot sulkeutuvat, he unohtavat kaiken. Joskus näy-telmät pyörivät katsojien mieles-sä kauan teatterissa käymisen jäl-keen. Tässä tapauksessa ohjaaja an-saitsee kiitosmaininnan työstään, Ginkas sanoo.

Ginkas pitää Tšehovin ja Dosto-jevskin tuotannosta. Hän valitsee usein ohjauksiaan varten klassik-kokirjailijoiden kertomuksia ja ro-maaneja, eikä näytelmiä. Hän osaa helposti muokata ne näytelmiksi.

— Teatteri on minulle kuin leik-ki. Ohjauksissani kerron vakavista ongelmista leikin kannalta, Ginkas kertoo.

Tänä syksynä Kama Ginkasin ohjaama Kissa kuumalla katolla -näytelmä saa ensi-iltansa. Ohjaa-ja toivoo, että myös petroskoilainen yleisö onnistuu näkemään sen.

Ginkas kävi Petroskoissa jo kol-mannen kerran.

— Vierailin Petroskoissa 1970-lu-vulla yhdessä Krasnojarskin nuo-ren katsojan teatterin kanssa. Tyk-kään käydä Petroskoissa. Täällä on oikein kiitollinen yleisö, Kama Gin-kas sanoo.

Ginkas ohjasi SuomessaKama Ginkas on syntynyt vuonna 1941 Liettuan Kaunasissa juuta-laiseen perheeseen. Sodan aikana perhe muiden juutalaisten kanssa suljettiin gettoon. Ginkasin perhe onnistui selviytymään elossa sak-salaisten miehitysaikana.

Ginkas sai teatterikoulutuksen-

,, Joskus näytelmät pyörivät katsojien mielessä kauan teatterissa käymisen jälkeen. Tässä tapauksessa ohjaaja ansaitsee kiitosmaininnan työstään. KAMA GINKAS

Moskovalainen ohjaaja Kama Ginkas toivoo, että hänen ohjaamansa Kissa kuumalla katolla -näytelmä nähdään Petroskoissa. KUVA: JELENA MALODUŠEVA

Draamaesitykset ovat leikkiäMoskovalainen ohjaaja Kama Ginkas pitää petroskoilaisia teatteriystäviä kiitol-lisina katsojina ja haluaa tuoda uuden esityksensä Karjalaan.

sa Leningradissa. Hän opiskeli Pie-tarin valtion teatteritaiteen aka-temiassa Georgi Tovstonogovin kurssilla. Leningradissa hän meni naimisiin teatteriohjaajan Genriet-ta Janovskajan kanssa.

Ginkas on ollut töissä ohjaajana eri Venäjän kaupungeissa ja ulko-mailla. Hän on vieraillut useita ker-toja Suomessa ja ohjannut näytel-miä suomalaisessa ja ruotsalaises-sa teatterissa.

Helsingissä toimii ruotsinkieli-nen Lilla-teatteri. Venäjän-vierailun aikana sen johtaja ja taiteellinen joh-taja näkivät Ginkasin ohjaaman näy-telmän. Se teki heihin suuren vaiku-

tuksen ja he kutsuivat ohjaajan Suo-meen. Se oli vuosi 1989.

Lilla-teatterissa Ginkas ohja-si Anton Tšehovin mielisairaa-lakertomukseen Sali numero 6 pohjautuvan esityksen. Sitten vuonna 1997 Ginkas ohjasi Shake-spearen Macbethin Helsingin kaupunginteatterissa.

Ginkas oli myös opettajana Hel-singissä Teatterikorkeakoulussa. Teatterikoululaisten kanssa hän teki Tšehovin Lokin.

— Minusta teatteri on energian vaihto. Valan tarmoani näyttelijöi-hin ja he valavat tarmoaan katso-jiin, Ginkas sanoo. KS

Documents

Uutiset: Sivu 3. ohjaaja Kama Ginkaskultuuriseltsid.ee/wp-content/uploads/2019/09/karjala.pdf · Yhteiskunta Uusi tukimuoto maalaislääkäreille Karjalassa laaditaan uutta ohjelmaa,