2015-2016O P I N T O - O PA SS T U D I E H A N D B O K

maisterin tutkinto

SisältöOpinto-oppaan käyttäjälle ...............................5

Filosofinen tiedekunta ......................................6Tiedekuntaneuvosto ................................................6Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt ..............................6

Filosofian maisterin tutkinto ..........................7Tutkintojärjestelmä....................................................7Filosofian maisterin tutkinto ..................................7 Pro gradu -tutkielma .........................................7 Pro gradu -tutkielman luovutus ja julkaiseminen ......................................................7 Pro gradu -tutkielman arvostelu .....................8 Sivuaineen tutkielma .........................................8 Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte ..................9 Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja sen hyväksyminen .............................................9 Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset ..........9Koulutusohjelmat, oppiaineet ja opintokokonaisuudet ...............................................10Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta ............10 Uusien opiskelijoiden orientaatiopäivät ........11 Opintoneuvonta .................................................11 Henkilökohtainen opinto- suunnitelma (HOPS) ........................................13Opiskelun etiikka ......................................................13Sivuaineopinnot ........................................................14 Sivuaineopiskelu omassa yliopistossa .........14 Avoimen yliopiston ja Kesäyliopiston tarjoamat opinnot ..............................................14 JOO-opinnot ......................................................14Opiskelu ulkomailla ..................................................14Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) ...........................................15 Hyväksilukeminen ..............................................15 Korvaaminen ja sisällyttäminen ......................15 Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon ...........................15Kieli- ja työharjoittelu ...............................................16

Valmistuminen ......................................................17Yleistä .........................................................................17Todistustenjakopäivät ..............................................17Filosofian maisterin tutkintotodistus .....................18Arvosanan määräytyminen .....................................18Diploma Supplement ...............................................18

Studiehandboken – Handbok för studerande .............................................................19

Filosofiska fakulteten .......................................20Fakultetsrådet ...........................................................20Studentkåren och ämnesföreningarna ................20

Filosofie magisterexamen ...............................21Examenssystemen ...................................................21Filosofie magisterexamen .......................................21 Pro gradu-avhandling .......................................21 Inlämnande och publicering ............................21 Bedömning .........................................................22 Mognadsprov för magisterexamen ................23 Skrivande och godkännande av mognadsprov .....................................................23 Krav på mognadsprovets språkdräkt ............24Magisterprogrammen, läroämnen och studiehelheter ...........................................................24Studieplanering och studierådgivning .................25 Orientering till universitetsstudier ..................25 Individuell studieplan ........................................25Studiehandledning ...................................................25Studieetik ...................................................................27Biämnesstudier .........................................................28 Biämnesstudier vid det egna universitetet ..28 Studier vid Öppna universitetet och Sommaruniversitetet .........................................28 JOO-studier ......................................................28 Studier utomlands .............................................28Tillgodoräknande av studier och tidigare förvärvad kompetens ...............................................29 Tillgodoräknande ...............................................29

2

Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta

Postiosoite: PL 700, 65101 VaasaKäyntiosoite: Yliopistonranta 10, 65200 VaasaPuhelinvaihde: 029 449 8000 www.uva.fi

Toimitus: Eija Heinonen-Özdemir ja Hanna KorpelaTaitto: Mari Ala-MikkulaPainatus: Waasa Graphics Oy

Ersättning och inkludering...............................29 Tillgodoräknande av examensstudier som avlagts utomlands .............................................29Språk- och arbetspraktik ........................................30

Utexaminering .......................................................31Allmänt ........................................................................31Betygsutdelningsdagar/examensdagar ..............31Examensbetyg för filosofie magisterexamen ......32Vitsordsskala .............................................................32Diploma Supplement ...............................................32

Maisteriohjelmat ..........................33Comparative Cultural Studies / Vergleichende Kulturstudien ..................................33 Pääaine englannin kieli .....................................33 Pääaine saksan kieli / Huvudämnet tyska språket ..............................34Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma / Magisterprogrammet för språkexpertis i ett specialiserat samhälle .............................................35 Pääaine englannin kieli .....................................37 Pääaine ruotsin kieli ..........................................37 Pääaine ruotsi äidinkielenä / Huvudämnet modersmålet svenska ..............38 Pääaine saksan kieli / Huvudämnet tyska språket ..............................38 Pääaine suomi toisena kotimaisena kielenä / Huvudämnet finska som det andra inhemska språket ..............................................39Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma /Magisterprogrammet i svenska och språkbad ..40Teknisen viestinnän maisteriohjelma ....................45

Pääaine viestintätieteet ....................................46 Terminologian suuntautumisvaihtoehto ........47Viestinnän monialainen maisteriohjelma ..............49 Suuntautumisvaihtoehto organisaatioiden viestintä ................................50 Suuntautumisvaihtoehto digitaalinen media .............................................51

Sivuaineopinnot ................................................... 52Englannin kielen sivuaineopinnot ..........................52Kulttuurienvälisen viestinnän opinnot ...................53Monikielisyyden opinnot / Studiehelheten flerspråkighet ...............................54Nykysuomen sivuaineopinnot ................................57Pohjoismaiset opinnot / Nordiska studier ...........58Ranskan kielen opinnot ...........................................59Ruotsin kielen sivuaineopinnot / Biämnet svenska ......................................................61Ruotsi äidinkielenä -sivuaineopinnot /Biämnet modersmålet svenska .............................62Saksan kielen ja kulttuurin sivuaineopinnot / Biämnet tyska språket och kulturen .....................63Suomi toisena kotimaisena kielenä -sivuaineopinnot / Biämnet finska som det andra inhemska språket .....................................................64Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot ....65Tulkkauksen opinnot / Tolkning .............................66Venäjän kielen opinnot ............................................69Viestintätieteiden sivuaineopinnot ........................72Viestintätieteiden sivuaineopinnot Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman englannin kielen pääaineopiskelijoille ..................73Viestintätieteiden sivuaineopinnot markkinoinnin sekä talousoikeuden pääaineopiskelijoille ..........74

3

4

Opinto-oppaan käyttäjälle

Tämä opinto-opas on tarkoitettu maisteriohjel-massa opiskelevan opiskelijan käsikirjaksi. Opas sisältää tiedekunnassa suoritettavan filosofian maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset sekä oh-jelmien ja oppiaineiden opetussuunnitelmat. Ope-tussuunnitelmat opintojaksokuvauksineen on esi-tetty opinto-oppaan (filosofian maisterin tutkinto) verkkoversiossa osoitteessa www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks. Opetusaikataulu-tiedot löytyvät Lukkarista (www.uva.fi/opiskelijat).

Kandidaattiohjelmien tutkintovaatimukset sekä ohjelmien opetussuunnitelmat on esitetty hu-manististen tieteiden kandidaatin tutkinnon opinto-oppaassa, joka jaetaan kaikille opintonsa aloittaville uusille opiskelijoille. Ohjelmien ope-tussuunnitelmat opintojaksokuvauksineen ja ope-tusaikataulutiedot: katso humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon verkko-opinto-opas ja Luk-kari.

Ennen syksyä 2012 opintonsa aloittaneet opiske-lijat voivat halutessaan suorittaa filosofian mais-terin tutkinnon lukuvuoden 2011–2012 opetus-suunnitelmien mukaisesti 31.7.2017 mennessä tai siirtyä uusiin maisterikoulutusohjelmiin. Lisä-tietoa saa amanuensseilta ja opintopäälliköltä tai osoitteesta opintoneuvonta.hum@uva.fi.

Tiedekunnan tilat sijaitsevat Palosaaren yliopis-tokampuksella Fabriikissa, osoitteessa Yliopiston-ranta 10.

Lukuvuosi 2015–2016

Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin:

Syyslukukausi:I periodi viikot 36–43II periodi viikot 44–51

Kevätlukukausi:III periodi viikot 2–8IV periodi viikot 9–14V periodi viikot 15–21

Hyvää lukuvuotta 2015–2016!

Eija Heinonen-Özdemiropintopäällikkö

5

Filosofinen tiedekunta aloitti toimintansa 1.1.2010, jolloin humanistinen tiedekunta ja hallintotieteiden tiedekunta yh-distyivät.

Tiedekunta jakaantuu tiedealueisiin kielet ja viestintä (hu-manistinen ala) sekä hallintotieteet. Tiedekuntaan kuuluu myös Kielipalvelut-yksikkö, joka antaa kielten opetusta kai-kille Vaasan yliopiston opiskelijoille.

Kielten ja viestinnän tiedealue suuntautuu voimakkaasti kansainvälistymiseen ja monikulttuurisuuteen. Painoalat opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ammattikielet, kielikyl-py, monikielisyys, kääntäminen ja kulttuurien tuntemus.

Tiedekunnassa on noin 1700 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 100 jatko-opiskelijaa. Henkilökuntaa on noin 95, jois-ta professoreita 15. Henkilökuntaan kuuluu professorien lisäksi muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henki-löstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Tiedekunnassa toimii lisäksi useita apuraha- ja projektitutkijoita.

Tiedekuntaneuvosto

Tiedekunnan ylintä päätösvaltaa käyttävät tiedekuntaneu-vosto ja dekaani Hannu Katajamäki. Dekaani toimii tiede-kuntaneuvoston puheenjohtajana.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. hyväksyä opetus-suunnitelmat, antaa määräykset tutkintoasetuksen sovelta-misesta sekä opintojen suorittamisesta ja opintosuoritus-ten arvostelusta.

Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt

Jokainen Vaasan yliopiston perustutkinto-opiskelija kuuluu automaattisesti Vaasan yliopiston ylioppilaskuntaan (VYY). Ylioppilaskunta toteuttaa edunvalvontaa koulutus- ja sosi-aalipoliittisissa sekä kansainvälisissä asioissa yliopistolla, kaupungissa ja valtakunnallisesti. Yhteistyötä opiskelijoi-den aseman parantamiseksi tehdään mm. muiden ylioppi-laskuntien ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa. VYY tarjoaa jäsenilleen myös opiskelija-, kulttuuri- ja liikun-tapalveluita, sekä piirissään toimiville yhdistyksille järjestö- ja tukipalveluita.

Eri alojen opiskelijoilla on omat ainejärjestönsä, jotka toimi-vat monin tavoin alansa opiskelijoiden yhdyssiteenä. Hu-manistisen alan ainejärjestöt ovat CoMedia ry (viestintätie-teiden opiskelijat), Gig@ ry (teknisen viestinnän opiskelijat) ja Övertäjät ry (kielten opiskelijat).

Filosofinen tiedekunta

6

Tutkintojärjestelmä

Asetuksen 794/2004 mukaisesti tiedekunnassa voi suo-rittaa perustutkintoina humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. Jatkotutkintoi-na tiedekunnassa voi suorittaa filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon opinto-opas julkaistaan erikseen.

Filosofian maisterin tutkinto

Filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Maisterin tutkintoon johtava koulutus antaa opiskelijalle

pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvän tuntemuksen

valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmi-en soveltamiseen

valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantunti-jana ja kehittäjänä

valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen hyvät viestintä- ja kielitaidot.

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopis-tettä (op) ja tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkintoon tulee sisältyä vähintään maisterioh-jelman syventävät opinnot sekä muita, vapaasti valittavia opintoja.

Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisältyä sivuaineopinto-ja, kieliopintoja, harjoittelua tai muita opintoja, jotka tuke-vat pääaineen syventäviä opintoja. Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 30 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma. Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava tutkielmansa alalta kypsyysnäyte.

Pro gradu -tutkielma

Syventävissä opinnoissa opiskelija laatii pääaineessa pro gradu -tutkielman. Tutkielman ja siihen välittömästi liittyvi-en opintojen laajuus on vähintään 30 op. Pro gradu -tut-kielman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti tieteenalan kannalta keskeiseen ongelmakokonaisuuteen ja tutkittavan ilmiön problematisointiin, analysointiin ja ra-portointiin. Tutkielma perustuu tieteelliseen ongelmanaset-teluun.

Pro gradu -tutkielman tulee olla tutkimuseettisesti hyväk-syttävä. Opiskelijaa kehotetaan rehellisyyteen, huolellisuu-teen, avoimuuteen ja muiden tutkijoiden työn kunnioitta-miseen.

Humanistisen alan kirjoitusohjeet löytyvät Opiskelijat-verk-kosivuilta.

Pro gradu -tutkielman luovutus ja julkaiseminen

Tutkielma jätetään tarkastettavaksi kahtena nidottuna kap-paleena, ellei ohjaaja toisin määrää. Tutkielmat toimitetaan amanuenssi Hanna Korpelalle. Lisäksi dekaanin päätöstä varten jätetään irrallinen tiivistelmäsivu. Opiskelijan tulee tallentaa Tritonian tietokantaan pro gradu -tutkielman tii-vistelmäsivun lisäksi koko tutkielma pdf-muodossa. Katso Julkaise opinnäytteesi (VY) Tritonian verkkosivulta (www.tritonia.fi).

Kun dekaani on hyväksynyt tutkielman, tulevat sekä tutkiel-ma että tiivistelmä näkyviin verkossa.

Filosofian maisterin tutkinto

7

Pro gradu -tutkielman arvostelu

Pro gradu -tutkielmalle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toinen voi olla työn ohjaaja. Tarkastajat määrää yksikkö-vastaava. Tarkastajat voivat antaa yhteisen lausunnon, jos he ovat yksimielisiä. Tutkielmasta annetaan lausunto aina arviointilomakkeella. Tarkastajat voivat antaa tutkielmasta kirjallisen vapaamuotoisen lausunnon arviointilomakkeen lisäksi. Mikäli tutkielman tarkastajat esittävät joko alinta tai ylintä arvosanaa, on tarkastajien annettava arviointilomak-keen lisäksi kirjallinen perustelu.

Pro gradu -tutkielman hyväksyy dekaani tarkastajien esi-tyksestä. Dekaani hyväksyy tutkielmia kerran kuussa, joten tutkielman tarkastukselle on varattava riittävästi aikaa en-nen suunniteltua valmistumispäivää. Pro gradu -tutkielma arvostellaan seitsenportaisella asteikolla approbatur–lau-datur.

Approbatur (”hyväksytty”) tarkoittaa, että tutkielma täyttää tieteellisen harjoitustyön kriteerit ja on asiallisesti kirjoitet-tu; se on hyväksyttävä akateeminen opinnäyte. Työ on kui-tenkin kysymyksenasettelultaan vaatimaton, sen aineisto on suppea tai työ on kokonaisuudessaan suppea. Työssä voi olla joitakin asia- tai muotovirheitä.

Lubenter approbatur (”mielihyvin hyväksytty”) on tutkiel-ma, joka on kysymyksenasettelultaan tai aineiston osalta vaatimaton tai pinnallinen. Työ on asiallisesti tehty eikä si-sällä vakavia puutteita, vaikka työssä saattaa olla muodol-lisia heikkouksia.

Non sine laude approbatur (”ei ilman kiitosta”) on tut-kielma, jonka voidaan katsoa yltävän kiitoksin hyväksyttyjen ryhmään. Opinnäytetyönä siinä on ansioita. Se muodos-taa toimivan kokonaisuuden ja on kunniallinen opinnäyte, mutta tieteellinen lähestymistapa on pinnallinen tai työ on muutoin suppeahko laajuudeltaan tai käsittelytavaltaan. Tutkielma ei ota juurikaan kantaa alan tutkimukseen.

Cum laude approbatur (”kiitoksin hyväksytty”) on opin-näytetyön tavoitetaso. Tutkielma muodostaa hyvän ja toi-mivan kokonaisuuden ja täyttää tieteellisen tutkielman

vaatimukset. Se on hyvin jäsennetty ja kirjoitettu, etenee loogisesti ja päätyy selkeisiin tuloksiin. Tekijä pystyy kom-mentoimaan muiden tekemää tutkimusta, ja työssä ei ole heikkouksia muotoseikoissa tai kielessä.

Magna cum laude approbatur (”suurin kiitoksin hyväksyt-ty”) tutkielma on keskimääräistä parempi tai laajempi itse-näinen tutkielma, se on hyvä opinnäyte. Tutkimuskysymys on hallittu ja sidottu aikaisempaan tutkimukseen ja se on hyvin dokumentoitu. Tutkimuksella on saavutettu mainitta-via tutkimustuloksia tai jotain uutta tietoa jollakin tutkimus-prosessin osa-alueella. Uusi tieto voi olla luonteeltaan teo-reettista tai menetelmällistä, mutta myös tutkittavaa ilmiötä koskevaa.

Eximia cum laude approbatur (”erityisin kiitoksin hyväk-sytty”) on aito tieteellinen tutkielma, joka on laadittu suh-teellisen vaikeasta aiheesta tai aineistosta. Metodinen tai teoreettinen ote on kypsä. Tutkimuksella on saavutettu it-senäisiä tieteellisiä tuloksia, se on erinomainen opinnäyte.

Laudatur (”kiitettävä”) on poikkeuksellinen valmis tieteel-linen työ, joka voitaisiin esim. julkaista tieteellisessä leh-dessä. Tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä, innovatiivista tutkimusotetta. Työssä on omaperäinen tutkimuskysymys tai metodi ja tulokset ovat itsenäisiä tieteellisiä tuloksia. Se ansaitsee harvinaisen kunniamaininnan.

Kun tutkielma on hyväksytty, tutkielman tekijälle toimitetaan kopio arvosteluperusteista.

Sivuaineen tutkielma

Opiskelijan on mahdollista suorittaa sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot, joiden laajuus on 20 opin-topistettä. Opinnot tuottavat yhdessä muiden oppiaineen syventävien opintojen kanssa oppiaineen jatkokoulutuskel-poisuuden. Sivuaineen tutkielmasta tai tutkielmatyyppisis-tä opinnoista sovitaan oppiaineen professorin kanssa.

8

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte

Maisterin tutkintoa varten kirjoitettavassa kypsyysnäyt-teessä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyys pro gradu -tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taito.

Mikäli opiskelijalta ei vaadita tutkintoasetuksen 794/2004 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, ts. opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, dekaani päättää kypsyysnäytteen kielestä oppiaineen esityksestä.

Kypsyysnäytteessä ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa, jos kielitaito on osoitettu jo alempaa kor-keakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä. Tällöin kypsyysnäytteessä osoitetaan ainoastaan pereh-tyneisyys opinnäytteen alaan ja sen tarkistaa ainoastaan tutkielman ohjaaja.

Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja sen hyväksyminen

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte voidaan suorittaa kah-della vaihtoehtoisella tavalla.

1. Mikäli suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole osoitettu kandidaatin tutkinnossa, kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttiti-laisuudessa.

Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun pro gradu -tutkielma on jätetty lopullisessa muodossa arvos-teltavaksi. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttikuo-rella viimeistään 7 päivää ennen tenttitilaisuutta.

Kypsyysnäytteen pituus on käsin kirjoitettuna noin yksi konseptiarkki (neljä sivua, noin 500 sanaa). Kirjoitelma on esseetyyppinen, tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu, analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiske-lija esittelee ja analysoi tutkimuksensa aineistoa, tutkimus-menetelmiä tai tuloksia.

Kypsyysnäytteen kieliasun arvioi suomen tai ruotsin kie-len opettaja ja sisällön tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäyte

arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja rekisteröidään opintosuorituksena opintorekisteriin. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

2. Mikäli kypsyysnäyte annetaan samalla kielellä kuin se on annettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, hyväksytään kypsyysnäytteeksi pro gradu -tutkielmasta kirjoitettu tiivis-telmä. Opiskelijan on ennen kypsyysnäytettä toimitettava kopio alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukses-ta tutkielman ohjaajalle.

Tiivistelmästä tulee ilmetä tutkielman aihe tutkielman kohde, materiaali ja tarkoitus käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luon-

teeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainit-tava käytetyt metodit)

keskeiset tutkimustulokset tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpide-

suositukset asiasanat.

Tiivistelmän tulee mahtua yhdelle sivulle (fontti 12, riviväli 1).

Kypsyysnäytteen tarkastaa tutkielman ohjaaja.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja rekisteröidään opintosuorituksena opintorekisteriin. Kyp-syysnäytteestä ei anneta opintopisteitä.

Kypsyysnäytteen kielitaitovaatimukset

Maisterin tutkintoon kuuluvan kypsyysnäytteen on täytettä-vä kieliasun osalta seuraavat vähimmäisvaatimukset:1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjai met sekä sa-

narajat erottuvat.2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vas-

tata toisiaan.3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin.

9

4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa.

5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi.

6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esi-tetyn informaation kanssa.

7. Tyyli on asiatyyliä.8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkik si kaavo-

jen, kaavioiden ja kuvien varassa.9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen ko-

konaisuus.10. Lukijan on ymmärrettävä tekstit. Kirjoittaja ei saa olet-

taa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa.

Kirjoitus voidaan hylätä, jos siinä esiintyy suuria ja toistuvia ongelmia joillakin edellä luetteluista alueista tai jos siinä on monia erilaisia virheitä.

Koulutusohjelmat, oppiaineet ja opintokokonaisuudetKaikki uudet maisteriopiskelijat suorittavat filosofian mais-terin tutkinnon maisteriohjelmassa.

Kielten ja viestinnän tiedealueen maisterikoulutusohjelmat ja pääaineet tai suuntautumisvaihtoehdot: Comparative Cultural Studies/Vergleichende Kultur-

studien -maisteriohjelma pääaineet: englanti ja saksa Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa

-maisteriohjelma pääaineet: englanti, ruotsi, ruotsi äidinkielenä, suomi

toisena kotimaisena kielenä, saksa (suomen- ja ruot-sinkielisille)

Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma Teknisen viestinnän maisteriohjelma

pääaine: viestintätieteet suuntautumisvaihtoehto: terminologia Viestinnän monialainen maisteriohjelma

suuntautumisvaihtoehdot: organisaatioiden viestintä sekä digitaalinen media

Sivuaineopinnot järjestetään seuraavista oppiaineista ja opintokokonaisuuksista: englannin kieli kulttuurienvälinen viestintä monikielisyys nykysuomi pohjoismaiset opinnot ranskan kieli ruotsi äidinkielenä ruotsin kieli saksan kieli ja kulttuuri suomi toisena kotimaisena kielenä terminologia ja tekninen viestintä tulkkaus venäjän kieli viestintätieteet

Kielten ja viestinnän tiedealueen kandidaattiohjelmat esi-tellään humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon opin-to-oppaassa.

Lisätietoja kaikista koulutusohjelmista saa osoitteesta www.uva.fi/fi/education/master/languages_and_communication.

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvontaOpintojen suunnittelu on olennainen osa opiskelua. Opin-tojen aikatauluttaminen vaatii opiskelijalta hyvää suunnit-telu- ja tiedonhankintakykyä heti opintojen alusta alkaen. Suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opis-kelupaikasta. Opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja työ jatkuu läpi koko opiskeluajan.

Opintojen suunnittelun tueksi on tarjolla sekä henkilökun-nan apua että erilaisia työkaluja. Opiskelijan on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot tulevat suoritetuksi.

10

Uusien opiskelijoiden orientaatiopäivät

Yliopisto, tiedekunta sekä ylioppilaskunta järjestävät uu-sille opiskelijoille orientaatiopäivät, joihin myös uusien maisteriopiskelijoiden edellytetään osallistuvan. Päivien tarkoituksena on taata opintojen sujuva käynnistyminen sekä integroituminen omaan tiedekuntaan ja opiskelijayh-teisöön. Tällöin tutustutaan omaan tieteenalaan, opetus- ja opiskelukäytäntöihin, yliopisto-opiskeluun, opintoneuvon-tapalveluihin sekä opiskeluympäristöön.

Orientaatiopäiviin sisältyy pienryhmäohjausta, joka toteu-tetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman koulutusalan opiskelija tuutorina. Ohjauksen tarkoituksena on tutustuttaa uusi opiskelija yliopistoon, opiskelijajärjes-töihin, oman alansa opiskeluun ja opiskelijoihin sekä opas-taa opintososiaalisissa kysymyksissä. Tuutori neuvoo myös mm. opintojaksoille ilmoittautumisessa sekä tutustuttaa erilaisiin sähköisiin opiskelijapalveluihin. Tuutoritoiminta keskittyy opintojen alkuun.

Opintoneuvonta

Seuraavassa esitellään opinto-ohjauksen keskeiset toimi-jat Vaasan yliopistossa sekä opintoja koskevat säännökset ja määräykset.

Filosofinen tiedekunta: Humanistinen koulutusala (kielet ja viestintä)Oman tiedekunnan osuus yliopiston ohjaus- ja neuvon-tajärjestelmässä on keskeinen. Tiedekuntatasolla valmis-tellaan ja hyväksytään oppiaineiden opetussuunnitelmien lisäksi tutkintorakenteet sekä opetusta ja opiskelua koske-vat määräykset ja ohjeet.

Tutkintokohtaista ohjausta antavat opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir (ehe@uva.fi, puh. 029 449 8149) sekä amanuenssit Hanna Snellman (hanna.snellman@uva.fi, puh. 029 449 8170) ja Hanna Korpela (hk@uva.fi, puh. 029 449 8159). Työhuoneet sijaitsevat Fabriikin 3. kerrok-sessa. Opintoihin liittyvää neuvontaa saat myös osoittees-ta opintoneuvonta.hum@uva.fi.

Myös koulutusohjelmat, oppiaineet ja Kielipalvelut-yksikkö antavat ohjausta. Ohjaajiksi on voitu nimetä yksi tai useam-pi henkilö, joilla on eri nimikkeitä, kuten esimerkiksi amanu-enssi tai opettajatuutori.

Lisäksi kukin opettaja neuvoo omaa opintojaksoaan koske-vissa asioissa. Opettajien ja opintohallinnon vastaanotto-ajat löytyvät Opiskelijat-verkkosivuilta työkalujen alta.

Yhteiset opiskelija- ja hakijapalvelutLuotsi-rakennuksessa sijaitsevat opiskelija- ja hakijapalve-lut tarjoavat kaikille opiskelijoille yleistä opintoneuvontaa, kansliapalvelut ja opintotukineuvontaa: Opiskelijakanslia: opiskelutodistukset, tenttijärjestelyt,

erilaiset hakemukset, virallisen opintosuoritusotteen tilaus.

Opintotukeen liittyvät asiat hoidetaan Vaasan yliopis-tossa keskitetysti.

Yleinen opintoneuvonta ja opiskelijavalinnat. Yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluun ja uraohjaukseen

liittyvät asiat. Lisätietoja Opiskelijat-verkkosivuilta Opiskelun neu-

vonta- ja tukipalveluiden alta.

Kansainväliset asiat -yksikköKansainväliset asiat -yksikkö neuvoo kaikissa kansainvä-liseen opiskeluun ja harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä. Jokaisella Vaasan yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomailla. Yksikön yhteystie-dot, opiskelumahdollisuukset eri maissa sekä linkit ulko-maisiin vaihtoyliopistoihin löytyvät osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/guidance/international_office.

WebOodi-opiskelijatietojärjestelmäJokaisen opiskelijan on otettava käyttöön yliopiston käyttä-jätunnukset, jotta sähköisten opiskelijapalveluiden hyödyn-täminen olisi mahdollista. Tunnukset saa tuutoreilta uusien opiskelijoiden orientaatiopäivien yhteydessä tai yliopiston tietohallinnosta (Helpdesk: www.uva.fi/fi/for/student/services/helpdesk).

Opiskelijatietojärjestelmä WebOodin avulla opiskelija voi myös seurata omia opintosuorituksiaan, tehdä lukukausi-ilmoittautumisen sekä muuttaa henkilö- ja yhteystietojaan.

11

WebOodin kautta ilmoittaudutaan opintojaksoille ja tent-teihin. WebOodi löytyy osoitteesta weboodi.uwasa.fi/oodi. Yliopiston käyttäjätunnukset toimivat WebOodin käyttä-jätunnuksena ja salasanana. WebOodin kautta voi tilata sähköpostiin epävirallisen opintosuoritusotteen. Virallisen, yliopiston leimalla varustetun opintosuoritusotteen voi tila-ta Luotsin opiskelijakansliasta.

Lukujärjestystyökalu LukkariOpetusaikataulut ja niiden muutokset julkaistaan yliopiston lukujärjestys- ja opetusaikataulujärjestelmässä Lukkarissa, johon on linkki opiskelijan työkaluista (www.uva.fi/opiskeli-jat). Järjestelmässä voi suunnitella opintojen aikataulutuk-sen lukuvuoden ajalle.

Yliopiston verkkosivutVaasan yliopiston verkkosivuilla (www.uva.fi) on kattavasti ajankohtaisia opiskeluun liittyviä tiedotuksia. Opiskelijan työkalut löytyvät osoitteesta www.uva.fi/opiskelijat.

Yliopistoportaali toimii opiskelijoiden ja yliopiston henkilö-kunnan yhteisenä intranet-sivustona. Portaalista löytyvät sekä ylioppilaskunnan että yliopiston uutiset ja tapahtu-mat. Ajankohtaisten asioiden lisäksi portaali sisältää yleistä opintoihin liittyvää tietoa sekä linkit opiskelijan tärkeimpiin sähköisiin työkaluihin. Kirjautumiseen tarvitaan yliopiston käyttäjätunnukset.

Muut palvelutVaasan yliopiston ylioppilaskunta toimii opiskelijoiden ak-tiivisena edunvalvojana koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa sekä niihin liittyvissä kansainvälisissä asioissa. Yhteystiedot ja lisätietoja: www.vyy.fi.

Ylioppilaskunnan jäsenmaksuun sisältyy terveydenhoito-maksu, joka oikeuttaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen käyttöön. YTHS tarjoaa opiskelijoille ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, sairaanhoitoa, mie-lenterveyspalveluita sekä hammashoitoa. Lisätietoja: www.yths.fi.

Tietohallinnon tehtävänä on kehittää ja tarjota yliopiston opetuksen, opiskelun, tutkimuksen ja hallinnon käyttöön

tietojenkäsittelypalveluja, kehittää ja ylläpitää yliopiston tie-toliikenneverkkoa ja valvoa laitteistojen sekä ohjelmistojen käyttöä. Tietohallinto julkaisee mm. ’Opiskelijan atk-aapi-sen’. Opiskeluun liittyvissä tietokoneongelmissa voi ottaa yhteyttä atk-päivystykseen eli Helpdeskiin, joka sijaitsee Luotsissa.

Tiedekirjasto Tritonia on vaasalaisten korkeakoulujen yhtei-nen tiedekirjasto. Yhteystiedot ja lisätietoja: www.tritonia.fi.

Lisätietoja tukipalveluista saat Opiskelijat-verkkosivuilta Opiskelun neuvonta- ja tukipalveluiden alta.

Esteetön opiskeluEsteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja so-siaalisen ympäristön toteuttaminen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys koskettaa yliopistossa kaik-kia opiskelijoita ja koko henkilöstöä. Esteettömän opiskelun yhteyshenkilö Vaasan yliopistossa on opintoasiain suunnit-telija Sannakaisa Holmlund (sannakaisa.holmlund@uva.fi) Luotsin opiskelijapalveluissa.

Sähköpostin käyttö opintoneuvonnassaSähköposti on usein helpoin tapa kysellä asioista, mutta sen käytössä tulee käyttää harkintaa. Usein käynti opet-tajan tai opintoneuvonnasta vastaavan henkilön luona on nopeampi tapa selvittää asioita. Ethän kysele sähköpostit-se asioita, jotka voit helposti selvittää opinto-oppaasta tai yliopiston verkkosivuilta. Lähettäessäsi opettajille tai muulle henkilökunnalle säh-köpostia, otsikoi viestisi selvästi. Kun kysyt opintoihin tai tentteihin liittyviä asioita, kerro riittävän tarkasti, kuka olet, ja mihin ja milloin käytyyn kurssiin tai tenttiin liittyviä tietoja olet kysymässä. Monet opettajat ja muuhun henkilökun-taan kuuluvat vastaavat sähköposteihin vain tiettyinä aikoi-na (verrannollinen vastaanottoaikoihin), näin ollen vastaus tulee muutamien päivien viiveellä.

12

Säännökset, määräykset ja ohjeet

Opiskelua ja tutkintoa koskevat säännökset, määräykset, ohjeet ja suositukset (lait ja ohjeet) löydät Opiskelijat-verk-kosivuilta työkalujen alta.

Henkilökohtainen opinto- suunnitelma (HOPS)

Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla on käy-tössä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS).

HOPS opiskelijan omaan käyttöön tarkoitettu opintojen suun-

nittelun väline ohjaa opiskelijaa hahmottamaan opintojaan koko

tutkinnon näkökulmasta heti opintojen alusta tukee akateemisen asiantuntijuuden, tieteellisen ajat-

telun sekä työelämävalmiuksien kehittymistä ei ole opintojen edistymistä kontrolloiva sitoumus opinto-ohjausta ja apua laadintaan antavat opinto-

päällikkö, amanuenssit sekä oppiaineen opettajat ja muu henkilökunta

opintojen eteneminen suunnitellaan osatavoitteiden kautta

sisältö- ja ajoitustavoitteet asetetaan erikseen koko tutkinnolle, lukuvuodelle, lukukaudelle ja opintojaksolle

päivitetään vähintään lukukausittain seurannasta sovitaan oppiaineissa opiskelija vastaa päivittämisestä, säilyttämisestä ja

toteutuksesta oikeus muuttaa opintojen kuluessa osa koko opiskeluajan kestävää opiskelu- ja oppimis-

prosessia.

Tiedekunta, yksiköt sekä yhteiset opiskelijapalvelut antavat tukea HOPSin laatimiseen ja päivittämiseen koko opinto-jen ajan. HOPS työskentelyn aloittamisesta kerrotaan orientaatiopäivien aikana.

Opiskelun etiikka

Yliopisto-opiskeluun liittyviä eettisiä kysymyksiä käsitellään koko opiskeluajan. Opiskelijan eettinen toiminta perustuu siihen, että hän tekee opintosuorituksensa itse tai aktiivi-sena ryhmän jäsenenä. Yliopisto-opiskelu vaatii itsenäistä, omatoimista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Opiskelijan on hallittava laajoja kokonaisuuksia sekä kyettävä ymmärtä-mään vaikeitakin asioita.

Kirjallisten töiden teossa on noudatettava hyväksytty-jä tieteellisiä periaatteita ja arvoja. Ryhmätyöskentelyssä yhteisistä pelisäännöistä sopiminen ja niiden kirjaaminen etukäteen vähentää väärinkäsityksiä. Vastuu ryhmän toi-minnasta on kaikilla, sillä yhdenkin jäsenen epäeettinen käyttäytyminen johtaa koko ryhmän toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Tietoverkoissa tapahtuva työskentely edel-lyttää erityistä ohjeistusta tietolähteiden ja materiaalin käytössä. Opiskelijoiden tulee noudattaa lakeja ja tuntea perusperiaatteet siitä, mikä on oikein ja mikä ei ole sallittua (esim. tenttivilppi, plagiointi, opintosuorituksen tekeminen toisen puolesta).

Turnitin – sähköinen plagiaatintunnistus

Sähköinen plagiaatintunnistus on osa koulutuksen ja tutki-muksen laatujärjestelmää. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö ei ole erillinen ohjauksen tai arvostelun muoto tai tapa, vaan järjestelmä toimii apuvälineenä ohjaus- ja ar-vosteluprosessissa. Vaasan yliopistossa laadittaville opin-näytteille (kandidaatintutkielmat, pro gradu -tutkielmat, li-sensiaatintutkimukset ja väitöskirjat) tehdään ennen töiden hyväksymistä sähköinen alkuperäisyyden tarkastus plagi-aatintunnistuspalvelua käyttäen. Opettajat voivat käyttää järjestelmää myös muiden opintosuoritusten (esim. es-seet, harjoitukset ja kotitentit) tarkistamiseen. Opiskelijalle tiedotetaan aina tarkistuksesta ja sen tuloksista. Samalla opettaja ohjaa opiskelijaa lähdeviitteiden merkitsemiseen sekä hyvään tieteelliseen toimintatapaan.

13

Lisätietoja: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvotte-lukunnan ohje 2012: www.tenk.fi/fi/htk-ohje

Vaasan yliopiston eettiset suositukset: www.uva.fi/fi/for/student/studies/rights/regulations/eettiset_

suositukset_2013.pdf Vaasan yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten

käsittelyssä: www.uva.fi/fi/for/student/studies/rights/regulations/vaasan_yliopiston_menettelyohjeet_

vilppitapausten_kasittelyssa.pdf port.uwasa.fi/tietohallinto/ohjeet/turnitin

Sivuaineopinnot

Sivuaineopiskelu omassa yliopistossa

Oman koulutusalan pääaine- ja sivuaineopintojen lisäksi opiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoja muilta koulu-tusaloilta. Opinnoista saa tarkempaa tietoa opinto-oppais-ta, internetistä sekä tiedekuntien opintoneuvonnasta.

Oppiainepohjaisen opetuksen lisäksi tiedekunnat järjes-tävät ja koordinoivat monitieteisiä opintokokonaisuuksia, jotka voi sisällyttää tutkintoon sivuaineen asemassa. Opin-tokokonaisuuksien tarkemmat tiedot löytyvät kokonaisuu-desta vastaavan tiedekunnan opinto-oppaasta. Lisätietoja sivuaineopiskelusta saa amanuenssi Hanna Snellmanilta.

Avoimen yliopiston ja Kesäyliopiston tarjoamat opinnot

Tiedekuntien opetustarjonnan lisäksi Avoin yliopisto ja Ke-säyliopisto järjestävät avoimena yliopisto-opetuksena sekä Vaasan yliopiston tiedekuntien että muiden yliopistojen opetussuunnitelmien mukaista opetusta. Vaasan yliopis-ton tutkintovaatimusten mukaiset opintojaksot ovat ilman eri sopimista luettavissa hyväksi tutkintoon, mutta muiden yliopistojen opintojen korvaavuudesta tai sisällyttämisestä tutkintoon on aina syytä sopia etukäteen oman tiedekun-nan opintoneuvonnasta vastaavan henkilön kanssa.

Tiedot opetustarjonnasta löytyvät Avoimen yliopiston ja Kesäyliopiston oppaista, joita saa ko. toimipaikkojen opis-kelijapalveluiden lisäksi Vaasan yliopiston opiskelijakansli-asta tai internetistä (www.uva.fi/avoin ja www.vaasanke-sayliopisto.fi).

JOO-opinnot

Vaasalaisilla yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on pai-kallinen joustavan opinto-oikeuden sopimus, joka mahdol-listaa liikkumisen myös ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä.

Joustavan opinto-oikeuden hakemista koskevat ohjeet, tie-toa yliopistojen JOO-opintotarjonnasta sekä JOO-hakulo-makkeesta saa amanuenssi Hanna Snellmanilta.

Opiskelu ulkomailla

Ulkomailla opiskelu antaa mahdollisuuden valmistautua eri kulttuurien kohtaamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla-kin, kehittää kielitaitoa ja kartuttaa viestintätaitoja. Myös työnantajat arvostavat kansainvälistä kokemusta. Opiske-luaikana siis kannattaa käyttää mahdollisuus opiskella ul-komailla.

Vaasan yliopistossa kirjoilla oleva opiskelija voi hakeutua opiskelemaan ulkomaille joko yliopiston solmimien vaihto-sopimusten puitteissa tai omatoimisesti (nk. freemoverina). Vaihtoon voi hakeutua kerran kunkin vaihto-ohjelman kaut-ta. Joka neljäs Vaasan yliopiston opiskelija suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla ja Vaasan yliopisto pyrkiikin tarjo-amaan mahdollisimman monelle halukkaalle mahdollisuu-den ulkomailla opiskeluun.

Ulkomailla opiskeltaessa opiskelija on oikeutettu samoihin opintososiaalisiin etuihin kuin kotimaassakin (opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina). Niiden lisäksi myönnetään erillinen matka-apuraha, jonka suuruus vaih-telee mm. vaihto-ohjelmista, vaihto-opiskelun pituudesta ja kohdemaasta riippuen.

14

Ulkomailla suoritetut opinnot tulisi voida sisällyttää tai korvata osaksi opiskelijan kotimaista tutkintoa. Siksi ulko-maille lähtöä suunnittelevan kannattaa keskustella asiasta amanuenssi Hanna Snellmanin kanssa ja sopia oppiai-neen kanssa opintojen hyväksi luettavuudesta (Learning Agreement -opintosuunnitelma).

Tietoja opiskelumahdollisuuksista eri maissa, linkkejä ul-komaisiin korkeakouluihin sekä omiin vaihtoyliopistoihin löytyy osoitteesta www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/internationalisation.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Hyväksilukeminen

Opiskelija saa hyväksilukea toisessa kotimaisessa tai ul-komaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opin-toja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Korvaaminen ja sisällyttäminen

Korvaamisella tarkoitetaan tutkintoon kuuluvien pakollis-ten opintojen korvaamista muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla. Opintosuoritusta arvioitaessa kriteerinä ovat opintosuoritusten laajuus, sisältö ja vaativuustaso. Laa-juuden arviointi perustuu opintojen edellyttämään työmää-rään. Sisällön vastaavuutta arvioidaan samankaltaisuuden perusteella (esim. opintojakson tai opintokokonaisuuden tavoite, sisältö, vaadittava kirjallisuus).

Muualla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon tarkoittaa tutkintoon soveltuvien opintojen liittämistä osak-si tutkintoa sivuainekokonaisuuksina tai vapaasti valittavina opintoina. Näiden opintojen osalta ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta eivätkä ne korvaa pakollisia opintoja.

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon

Ulkomailla suoritetut yliopisto-opinnot hyväksiluetaan täysimääräisinä tutkintoon. Yksi opintopiste vastaa yhtä ECTS-pistettä.

Ulkomailla suoritettuja opintoja hyväksiluetaan tutkintoon joko korvaamalla tutkintovaatimusten mukaisia opintosuo-rituksia ulkomailla suoritetuilla opinnoilla tai sisällyttämällä ulkomailla suoritetut opinnot tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.

Oppiaineet myöntävät hakemuksesta pääaine- tai sivuai-neopiskelijoille tutkintovaatimusten mukaisia opintosuo-rituksia mahdollisimman täysimääräisesti ja joustavasti ECTS-Learning Agreementin tai muun opiskelijan ja oppi-aineen välisen sopimuksen mukaisesti.

Tutkintoon sisällytettävät vapaasti valittavat opinnot ja ul-komailla suoritetut sivuainekokonaisuudet hyväksyy kou-lutusohjelman johtaja, opintopäällikkö tai amanuenssi. Ulkomailla suoritetuista opinnoista koottavan sivuaineko-konaisuuden tulee olla laajuudeltaan vähintään 20 opin-topistettä (ECTS). Sivuaine voi koostua joko yhden oppi-aineen opinnoista tai opinto-ohjelman sisällä suoritetuista opinnoista.

Mikäli opiskelija on suorittanut ulkomailla eri oppiaineiden yksittäisiä opintojaksoja, voidaan opinnot sisällyttää Kan-sainväliset opinnot -opintokokonaisuuteen (20 op), jota ei kuitenkaan voida hyväksyä sivuaineeksi.

Jos ECTS ei ole käytössä yliopistossa, jossa opinnot on suoritettu, työmäärä arvioidaan tapauskohtaisesti. Silloin otetaan huomioon opintojakson työtuntien kokonaismäärä ja opintojakson suoritustapa (luennot, kuulustelu, essee, esitelmä, muut mahdolliset kirjalliset työt) sekä luettu kir-jallisuus.

15

Hyväksilukemista muualla suoritettujen opintojen perus-teella tai muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hanki-tulla osaamisella haetaan lomakkeilla, jotka ovat saatavis-sa osoitteessa www.uva.fi/fi/for/student/materials/forms/languages. Lisätietoja aiemmin hankitun osaamisen tun-nistamisesta ja tunnustamisesta saa koulutusalan AHOT-vastaavalta, amanuenssi Hanna Snellmanilta.

Kieli- ja työharjoittelu

Filosofian maisterin tutkintoon voi sisältyä vapaasti valitta-vaa kieliharjoittelua enintään 10 opintopistettä. Asiantunti-juutta syventävää työharjoittelua voidaan sisällyttää mais-terin tutkintoon myös enintään 10 opintopistettä.

Opiskelijan on yleensä ennen harjoittelun alkua esitettävä harjoittelusuunnitelma, jonka työharjoittelun osalta hyväk-syy koulutusohjelma ja kieliharjoittelun osalta oppiaine, jo-hon harjoiteltava kieli kuuluu.

Harjoittelun päätyttyä opiskelijan on tehtävä harjoittelusta raportti, jonka oppiaineen määräämä opettaja hyväksyy.

Lisätietoja kieli- ja työharjoittelusta saa koulutusohjelmien harjoittelusta vastaavilta henkilöiltä. Työharjoittelusta saa tietoa myös yliopiston urapalveluista sekä verkkosivuilta www.uva.fi/fi/for/student/guidance/career.

16

Yleistä

Kun opiskelija on suorittanut kaikki filosofian maisterin tut-kintoon vaadittavat opinnot, voi opiskelija anoa tutkintoto-distusta todistuspyyntölomakkeella.

Tutkinnon sisällön tarkistavat tiedekunnan amanuenssit. Sisältö on hyvä tarkistuttaa jo hyvissä ajoin ennen todis-tuspyyntölomakkeen jättämistä. Valmistuvan opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki vaadittavat opintosuo-ritukset on rekisteröity 17 päivää ennen todistustenjako-päivää.

Todistuspyyntölomakkeen saa Opiskelijat-verkkosivuilta (www.uva.fi/fi/for/student/studies/graduation). Todistus-pyyntölomake täytetään huolellisesti ja jätetään amanu-enssi Hanna Korpelalle viimeistään neljä viikkoa ennen aiottua todistustenjakopäivää.

Todistustenjakopäivät

Tiedekunnat myöntävät tutkintotodistuksia kerran kuukau-dessa heinäkuuta lukuunottamatta. Todistuksen voi nou-taa Fabriikin hallintopalveluista tai se voidaan toimittaa valmistujalle postitse. Lisäksi yliopisto järjestää joulu- ja toukokuussa tiedekuntien yhteisiä valmistuneiden juhlia eli publiikkeja (*-merkityt todistustenjakopäivät), joihin kaikilla maisteriksi valmistuvilla on mahdollisuus osallistua. Tilai-suuteen ilmoittatutuneet voivat tuoda mukanaan kolme vierasta. Toukokuun todistustenjakopäivänä järjestetään publiikin lisäksi maisterivalmistujaisjuhla, jonne ovat ter-vetulleita kaikki lukuvuoden aikana valmistuneet maisterit läheisineen.

Lukuvuonna 2015–2016 todistustenjakopäivät ovat:

Todistuspyyntö- Todistusten- lomakkeen viimeinen jakopäivä jättöpäivä

2015 3.8. 28.8. 28.8. 25.9. 2.10. 30.10. 30.10. 27.11. 20.11. 18.12. *

2016 4.1. 29.1. 29.1. 26.2. 4.3. 1.4. 1.4. 29.4. 29.4. 27.5.* 25.5. 22.6.

* = publiikki

Valmistuminen

17

Filosofian maisterin tutkintotodistus

Filosofian maisterin tutkintotodistukseen merkitään kou-lutusohjelman nimi sekä pääaineen/suuntautumisvaihto-ehdon syventävien opintojen laajuus ja arvostelu sekä pro gradu -tutkielman nimi, laajuus ja arvolause.

Todistuksessa mainitaan myös sivuaineen tai sivuaineiden nimet, jokaiseen opintokokonaisuuteen sisältyvä opinto-pistemäärä ja jokaisen opintokokonaisuuden arvostelu. Muut vähintään 15 opintopisteen laajuiset kokonaisuudet, viestintä- ja kieliopinnot sekä yleisopinnot merkitään ilman arvostelua.

Mikäli opintokokonaisuus on suoritettu muualla kuin todis-tuksen antavassa yliopistossa, merkitään opintokokonai-suuden nimen alle sulkuihin suorituspaikan yliopiston nimi.

Arvosanan määräytyminen

Opintokokonaisuuden arvosana määräytyyseuraavasti (pyöristyksiä ei tehdä):

keskiarvo arvosana4,2–5,0 erinomaiset tiedot3,4–4,1 erittäin hyvät tiedot2,6–3,3 hyvät tiedot1,8–2,5 tyydyttävät tiedot1,0–1,7 välttävät tiedot

Syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma arvos-tellaan seitsenportaisella asteikolla approbatur–laudatur.

Diploma Supplement

Kaikki valmistuvat saavat erillisen englanninkielisen selvi-tyksen tutkintoon kuuluvista opinnoista (Diploma Supple-ment) sekä englanninkielisen opintorekisteriotteen. Dip-loma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite. Se sisältää lisätietoja kyseessä olevasta tutkinnosta, oppilaitoksesta sekä koulu-tusjärjestelmästä maassa, jossa tutkintotodistus on myön-netty.

18

Denna studiehandbok är avsedd att vara en hand-bok och ett konkret studiehjälpmedel för alla ma-gisterstuderande. Den innehåller information om de examensfordringar som gäller filosofie magister-examen. Undervisningsplanerna och kursbeskriv-ningarna finns på webbsidor på adressen www.uva.fi/fi/for/student/materials/handbooks.

De obligatoriska språkstudierna som ingår i exa-mensfordringarna handhas av Språktjänst vid filo-sofiska fakulteten. Språktjänsten ger ut en separat studiehandbok.

Filosofiska fakulteten finns i Fabriken.

Läsåret 2015–2016

Läsåret består av fem perioder:

Höstterminen:Period I vecka 36–43Period II vecka 44–51

Vårterminen:Period III vecka 2–8Period IV vecka 9–14Period V vecka 15–21

Lycka till läsåret 2015–2016!

Eija Heinonen-Özdemirstudiechef

Studiehandboken – handbok för studerande

19

Filosofiska fakulteten

Den 1 januari 2010 gick den humanistiska och den förvalt-ningsvetenskapliga fakulteten samman och bildade filoso-fiska fakulteten vid Vasa universitet.

Fakulteten består av två vetenskapsområden: språk och kommunikation (humanistiska området) samt förvaltnings-vetenskaper (förvaltningsvetenskapliga området). Till fa-kulteten hör också Enheten för språktjänst, som ansvarar för de språkstudier som är obligatoriska för samtliga stu-derande vid Vasa universitet.

Vetenskapsområdet språk och kommunikation har en tyd-lig internationell och mångkulturell inriktning. Inom såväl undervisning som forskning ligger tyngdpunkten på fack-språk, språkbad, flerspråkikghet, översättning och kultur-kännedom.

Det finns ca 1700 grundexamensstuderande och ca 100 påbyggnadsstuderande vid fakulteten. Personalen består av ca 95 personer inklusive 15 professorer. Till personalen hör förutom professorerna också annan undervisnings- och forskningspersonal, samt personal för handhavande av övriga arbetsuppgifter. Till fakultetens anställda hör dessutom ett flertal stipendie- och projektforskare.

Fakultetsrådet

Fakultetens högsta beslutande makt innehas av fakultets-rådet och dekanus Hannu Katajamäki. Som fakultetsrådets ordförande fungerar dekanus.

Fakultetsrådets uppgift är att bl.a. godkänna undervis-ningsplanerna, utfärda bestämmelser om tillämpande av examensstadgan, samt om genomförande av studier och bedömande av studieprestationer.

Studentkåren och ämnes- föreningarna

Alla grundexamensstuderande vid Vasa universitet hör automatiskt till studentkåren vid Vasa universitet (VYY, fi. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta). Studentkårens uppgift är att fungera som en förenande länk för medlemmarna, samt främja deras samhälleliga, sociala och andliga strä-vanden. Studentkåren samarbetar med andra studentkårer och med Finlands studentkårers förbund (SYL, fi. Suomen ylioppilaskuntien liitto).

Studerande inom de olika ämnesområdena har egna äm-nesföreningar, som på mångahanda sätt fungerar som en förenande länk för de studerande inom respektive område. Ämnesföreningar inom humaniora är CoMedia ry, Gig@ ry och Övertäjät ry.

20

Examenssystemen

I enlighet med förordningen F 794/2004 kan man vid filo-sofiska fakulteten avlägga kandidatexamen i humanistiska vetenskaper (hum.kand.) och filosofie magisterexamen (fil. mag.). Som påbyggnadsexamina kan man vid fakulteten avlägga filosofie licentiat (fil.lic.) och filosofie doktorsexa-men (fil. dr).

Filosofie magisterexamen

Filosofie magisterexamen är en högre högskoleexamen. Utbildningen som leder till magisterexamen skall ge den studerande

god kännedom om huvudämnet eller därmed jämför-bar helhet

beredskap att tillämpa vetenskaplig kunskap och vetenskapliga metoder

beredskap att i arbetslivet fungera både som sakkun-nig och som utvecklare inom det egna området

beredskap för vetenskapliga påbyggnadsstudier goda kommunikations- och språkfärdigheter.

Den tvååriga filosofie magisterexamen omfattar 120 stu-diepoäng (sp). I magisterexamen skall ingå minst fördju-pade studier i huvudämnet inom magisterprogram, samt övriga fritt valbara studier.

I de fritt valbara studierna kan ingå biämnestudier, språk-studier, praktik eller andra studier som stöder huvudämnets fördjupade studier. I de fördjupade studierna i huvudäm-net ingår en pro gradu-avhandling som omfattar minst 30 studiepoäng. Den studerande skall därutöver skriva ett mognadsprov som hänför sig till pro gradu-avhandlingens tema.

Pro gradu-avhandling

Inom ramen för de fördjupade huvudämnesstudierna skri-ver den studerande en pro gradu-avhandling. Avhandlingen och därtill hörande studier omfattar minst 30 studiepoäng. Syftet med pro gradu-avhandlingen är att den studerande grundligt sätter sig in i ett problemkomplex som är centralt inom ifrågavarande vetenskapsområde, samt att han/hon förmår problematisera, analysera och rapportera det un-dersökta fenomenet. Pro gradu-avhandlingen baserar sig på en vetenskaplig problemställning.

Pro gradu-avhandlingen skall vara forskningsetiskt godtag-bar. Den studerande uppmanas vara ärlig, noggrann och öppen och respektera andra forskares arbete.

Skrivanvisningar för studenter inom de humanistiska ve-tenskaperna finns på webbsidor på adressen www.uva.fi/fi/for/student/materials/writing_guidelines.

Inlämnande och publicering

Avhandlingen inlämnas för granskning i två inbundna exemplar, om inte handledaren föreskriver annat. Båda exemplaren inlämnas till amanuens Hanna Korpela. Dess-utom inlämnas avhandlingens sammanfattning i form av ett lösblad. Avhandlingens sammanfattning och hela avhand-lingen skickas i pdf-format till Tritonias databas. Se Julkai-se opinnäytteesi (VY) på Tritonias www-sidor.

När avhandlingen blivit godkänd av dekanus, kommer såväl avhandlingen som sammanfattningen att bli synlig på nätet.

Filosofie magisterexamen

21

Bedömning

För bedömning av pro gradu-avhandlingen utser den en-hetsansvarige två granskare, av vilka den ena kan vara handledaren. Om granskarna är eniga kan de ge ett ge-mensamt utlåtande.

Utlåtandet ges alltid på en särskild bedömningsblankett. Därtill kan granskarna ge ett fritt formulerat skriftligt ut-låtande. Om granskarna emellertid föreslår antingen det lägsta eller det högsta vitsordet, bör ett skriftligt utlåtande bifogas bedömningsblanketten.

Dekanus godkänner pro gradu-avhandlingen utgående från granskarnas förslag. Dekanus godkänner avhand-lingar en gång i månaden. Därför bör man reservera till-räckligt med tid för granskningen före den tilltänkta exa-mensdagen. Pro gradu-avhandlingen bedöms enligt en sjugradig skala approbatur–laudatur.

Approbatur (“godkänd”) innebär att avhandlingen uppfyl-ler kriterierna för ett vetenskapligt övningsarbete och är ändamålsenligt skriven; den är ett godkänt akademiskt lär-domsprov. Avhandlingens frågeställning och disposition är dock anspråkslös, materialet ringa och avhandlingen som helhet knapphändig. Avhandlingen kan innehålla vissa sak- eller formfel.

Lubenter approbatur (“med nöje godkänd”) innebär att avhandlingen beträffande frågeställning eller material är anspråkslös eller ytlig. Avhandlingen är ändamålsenligt skriven och den innehåller inte allvarliga brister, även om den kan uppvisa formella svagheter.

Non sine laude approbatur (“ej utan beröm godkänd”) innebär att avhandlingen kan tillerkännas beröm. Som lär-domsprov uppvisar den förtjänster. Den utgör en funge-rande helhet och är ett hedervärt lärdomsprov, men det vetenskapliga greppet är ytligt eller avhandlingen är i öv-rigt ringa till sin omfattning eller i fråga om behandlingen av materialet. Avhandlingen tar föga ställning till forskning på området.

Cum laude approbatur (“med beröm godkänd”) in-nebär att avhandlingen uppvisar önskvärd nivå för ett lär-domsprov. Avhandlingen utgör en god och fungerande helhet och den uppfyller kriterierna för en vetenskaplig av-handling. Den är väldisponerad och välskriven, framställ-ningen är logisk och utmynnar i tydliga resultat. Skribenten förmår också kommentera andras forskning och arbetet uppvisar inte formella eller språkliga svagheter.

Magna cum laude approbatur (“med stort beröm god-känd”) innebär att avhandlingen är bättre än medeltalet och att den är ett större självständigt arbete, den är ett gott lärdomsprov. Skribenten behärskar arbetets fråge-ställning, avhandlingen är förankrad i tidigare forskning som är väldokumenterad. Tack vare avhandlingen har det uppnåtts nämnvärda forskningsresultat eller erhållits ny kunskap inom något av forskningens delområden. Den nya kunskapen kan vara av teoretisk eller metodisk natur, eller något som specifikt hänför sig till det undersökta fe-nomenet.

Eximia cum laude approbatur (“med utmärkt beröm godkänd”) innebär att avhandlingen är en genuint veten-skaplig avhandling, som behandlar ett relativt svårt ämne eller material. Det metodiska eller det teoretiska greppet tyder på mogenhet. Tack vare avhandlingen kan självstän-diga vetenskapliga resultat uppvisas, den är ett utmärkt lärdomsprov.

Laudatur (“berömlig”) innebär att avhandlingen är ett ex-ceptionellt helgjutet vetenskapligt arbete, som kan publi-ceras t.ex. i vetenskapliga tidskrifter. Avhandlingen upp-visar ett självständigt, kritiskt, innovativt forskningsgrepp. Arbetets frågeställning eller metod är särpräglad och resultatet utgör ett självständigt vetenskapligt forsknings-resultat. Avhandlingen förtjänar ett sällan förekommande hedersomnämnande.

När avhandlingen godkänts förses avhandlingsskribenten med en kopia av bedömningsgrunderna och motiveringar-na efter fakultetsrådsmötet.

22

1. Om den studerande i mognadsprovet för kandidat-examen inte påvisat att han/hon behärskar modersmålet finska eller svenska, skrivs mognadsprovet för magister-examen vid ett sedvanligt tentamenstillfälle.

När den studerande har lämnat in sin pro gradu-avhand-ling för bedömning i slutgiltig form, kan han/hon anmäla sig till mognadsprov. Den studerande anmäler sig på ett tentamenskuvert som inlämnas till studiekansliet senast 7 dagar före tentamensdagen.

Mognadsprovets längd är ca ett konceptark (fyra sidor, ca 500 ord). Handledaren ger (vanligen) två rubriker med anknytning till avhandlingens ämnesområde. Den stude-rande skall välja en av dessa rubriker och skriva en analy-tisk och välstrukturerad uppsats där han/hon presenterar och analyserar avhandlingens material, forskningsmetoder och resultat.

Mognadsprovets språkdräkt granskas av en modersmåls-lärare (finska eller svenska), innehållet granskas av hand-ledaren. Provet bedöms som godkänt eller underkänt och det registreras som en studieprestation i studieregistret. För mognadsprovet ges inga studiepoäng.

2. Om mognadsprovet för magisterexamen skrivs på sam-ma språk som för kandidatexamen, godkänns pro gradu-avhandlingens sammanfattningstext som mognadsprov. Före mognadsprovet skall den studerande lämna in en kopia av kandidatexamensbetyget till handledaren.

Av sammanfattningen bör framgå: avhandlingens ämnesområde avhandlingens ämne, material och syfte forskningsmetoder (om undersökningen är av teo-

retisk natur och baserar sig på ett bestämt skriftligt material, bör de viktigaste källorna nämnas; om undersökningen är av empirisk natur, bör tillämpade forskningsmetoder nämnas)

centrala forskningsresultat slutledningar och rekommendationer utgående från

undersökningens resultat nyckelord.

Biämnesavhandling

Den studerande har även möjlighet att skriva en biämnes-avhandling eller avlägga studier av avhandlingskaraktär (omfattning 20 studiepoäng) inom ramen för biämnesstu-dierna. Dessa studier, tillsammans med övriga fördjupade studier i läroämnet, ger den studerande behörighet för på-byggnadsstudier även i detta ämne. När det gäller skrivan-de av biämnesavhandling eller avläggande av studier av avhandlingskaraktär skall den studerande komma överens om detta med professorn för det aktuella läroämnet.

Mognadsprov för magisterexamen

Mognadsprovet för magisterexamen skall påvisa att den studerande är insatt i det ämnesområde som behandlas i pro gradu-avhandlingen, samt att han/hon behärskar fins-ka eller svenska.

I de fall då sådan språkkunskap som examensförordnin-gen 794/2004 6 § 1 mom. avser, inte krävs av den stu-derande, dvs. om den studerandes skolutbildningsspråk inte är finska eller svenska, fattar dekanus beslut i ärendet utgående från den ämnesansvariges förslag.

Den som skrivit mognadsprov för kandidatexamen (lägre högskoleexamen) och där påvisat att han/hon behärskar modersmålet finska eller svenska, behöver inte påvisa detta i mognadsprovet för magisterexamen (högre hög-skoleexamen). Den studerande behöver enbart påvisa att han/hon är insatt i avhandlingens ämnesområde och pro-vet granskas endast av handledaren.

Skrivande och godkännande av mognadsprov

Mognadsprov för magisterexamen kan avläggas på två al-ternativa sätt.

23

Magisterprogrammen, läroämnen och studiehelheter

Alla de nya magisterstuderande avlägger filosofie magis-terexamen i magisterprogram.

Inom det humanistiska vetenskapsområdet kan man av-lägga magisterexamen i följande magisterutbildningspro-gram: Comparative Cultural Studies/Vergleichende Kultur-

studien huvudämnen: tyska (och englanti)

Magisterprogrammet i svenska och språkbad Magisterprogrammet för språkexpertis i ett speciali-

serat samhälle huvudämnen: finska som det andra inhemska språket, modersmålet svenska, tyska, (ruotsi och englanti)

Teknisen viestinnän maisteriohjelma huvudämnet: viestintätieteet

inriktningsalternativet: terminologia Viestinnän monialainen maisteriohjelma

inriktningsalternativen: organisaatioiden viestintä och digitaalinen media

Som biämnen kan väljas följande läroämnen och studie-helheter: engelska finska som det andra inhemska språket flerspråkighet franska språket interkulturell kommunikation modersmålet svenska nordiska studier nykysuomi ruotsin kieli ryska språket terminologi och teknisk kommunikation tolkning tyska språket och kulturen viestintätieteet

Mer information om magisterprogrammen finns på adres-sen www.uva.fi/fi/education/master.

Sammanfattningen skall rymmas på en sida (font 12, rad-avstånd 1).

Mognadsprovet granskas av handledaren.

Mognadsprovet bedöms som antingen godkänt eller un-derkänt och det registreras som en studieprestation i studie-registret. För mognadsprovet ges inga studiepoäng.

Krav på mognadsprovets språkdräkt

Mognadsprov som krävs för magisterexamen, bör uppfylla följande minimikrav beträffande provets språkdräkt:

1. Handstilen skall vara läslig, stora och små bokstäver samt ordgränser skall kunna särskiljas.

2. Uppsatsen skall ha rubrik. Innehållet skall överens-stämma med rubriken.

3. Texten skall ha tydlig styckeindelning.4. Rättskrivning och skiljetecken skall vara korrekta.5. Förhållandet mellan sats och mening skall tydligt

framgå.6. Ordföljden skall vara entydig och i harmoni med

presenterad information.7. Stilen är sakprosa.8. Texten framställs i språklig form, inte med hjälp av

t.ex. tabeller, diagram och figurer.9. Texten skall utgöra en strukturerad och sammanhän-

gande helhet.10. Läsaren skall kunna förstå texten. Skribenten kan

inte anta att läsaren tidigare bekantat sig med hans/hennes avhandling.

Mognadsprovet kan underkännas om det innehåller grova och systematiskt upprepade fel som hänför sig till något av ovannämnda problemområden, eller om det innehåller en stor mängd direkta fel av varierande slag.

24

Studieplanering och studie- rådgivningSåväl personalen som olika elektroniska verktyg funge-rar som stöd och hjälp vid planeringen av studierna. Det är dock den studerande själv som har ansvar för att alla obligatoriska studier som ingår i examensfordringarna för magisterprogrammet slutförs.

Orientering till universitetsstudier

För de nya studerandena ordnar universitetet, fakulteten och studentkåren orienteringsdagar som det är skäl att aktivt delta i. Avsikten är att garantera de studerande en smidig studiestart och integration i studiesamfundet och den egna fakulteten. De studerande bekantar sig med det egna vetenskapsområdet, undervisnings- och studiepraxis, universitetsstudier, studentservice och studiemiljö.

I orienteringsdagarna ingår handledning i smågrupper som förverkligas i tutorgrupper. Alla studerande har en tutor som själv studerar humaniora. Tutorhandledningens syfte är att bekanta den studerande med universitetet, stu-dentorganisationerna, de egna studierna och studiekam-raterna samt ge råd i studiesociala frågor. Tutorn hjälper bl.a. till med anmälning till kurser samt introducerar olika elektroniska studiehjälpmedel. Tutorverksamheten kon-centrerar sig till början av studierna.

Individuell studieplan

Vid alla universitet och inom alla utbildningsområden har man infört systemet med individuell studieplan (HOPS, fi. henkilöhohtainen opintosuunnitelma).

HOPS Är den studerandes eget hjälpmedel vid studieplane-

ringen

Skall hjälpa den studerande att redan från början ut-forma sina studier så, att de bildar en ändamålsenlig och välstrukturerad helhet

Stöder den studerandes akademiska sakkunskap, vetenskapliga tänkande, samt utvecklar hans/hennes arbetslivsberedskap

Är inte ett kontrollmedel för hur studierna framskrider Fakultetens studiechef, amanuens samt lärare och öv-

riga personal ger den studerande studiehandledning och planeringshjälp

Studierna planeras så att de kan framskrida genom uppnående av olika delmål

Innehållsliga och tidsmässiga delmål planeras a) för examen som helhet b) för ett läsår c) en termin och d) för en enskild kurs

Till att börja med uppgörs HOPS med sikte på kandi-datexamen

Den studerande uppdaterar sin HOPS minst en gång per läsår

Den studerande ansvarar för uppföljning, förvaring och förverkligande av HOPS

Rätt till ändringar under studiernas gång Utgör en del av en studie-och inlärningsprocess som

sträcker sig över hela studietiden.

Fakulteterna, läroämnena samt den gemensamma stu-dentservicen ger stöd och hjälp vid HOPS-planering och -uppföljning under hela studietiden.

Studiehandledning

I det följande presenteras studiehandledningens centrala aktörer vid Vasa universitet.

Filosofiska fakulteten: Humanistiska utbildnings-området (språk och kommunikation)För den studerande är den egna fakultetens roll i univer-sitetets handlednings och rådgivningssystem central. På

25

fakultetsnivå utformas och godkänns förutom läroämnenas undervisningsplaner även examensstrukturerna samt fö-reskrifter och anvisningar som gäller studierna.

Inom humanistiska utbildningsområdet är det fakultetens studiechef Eija Heinonen-Özdemir, e-post: ehe@uva.fi, tfn 029 449 8149 och amanuens Hanna Snellman, e-post hanna.snellman@uva.fi, tfn 029 449 8170, som ger hand-ledning när det gäller examenstudierna som helhet. Råd som rör studierna får man också via adressen: opintoneu-vonta.hum@uva.fi.

Även på ämnesenheterna och på Språktjänst ger man stu-diehandledning. Som handledare kan man ha utnämnt en eller flera personer, som kan ha olika beteckningar, t.ex. lärartutor. Dessutom ger varje lärare råd i frågor som gäller hans/hennes egna kurser. Lärarnas och studieförvaltnin-gens mottagningstider finns på adressen www.uva.fi/sv/for/student.

Gemensam student- och ansökningstjänstStudent- och ansökningstjänst som finns i administra-tionsbyggnaden Luotsi erbjuder alla studerande allmän studierådgivning, kanslitjänster och studiestödsrådgiv-ning: Studentkansliet: studieintyg, tentamensarrangemang,

olika ansökningar, beställning av officiellt studieintyg. Studiestödsärenden sköts centralt vid Vasa universi-

tet. Allmän studierådgivning inkl. studenturval. Ärenden som rör universitetspraktik och yrkeshand-

ledning. Mer information: www.uva.fi/fi/for/student/guidance

Enheten för internationella ärendenEnheten för internationella ärenden ger råd i alla frågor som gäller internationella studier och internationell prak-tik. Alla som studerar vid Vasa universitet har möjlighet att genomföra en del av sina examensstudier utomlands. Kon-taktuppgifter, studiemöjligheter i olika länder samt länkar till utländska utbytesuniversitet finns på adressen www.uva.fi/fi/for/student/guidance/international_office.

WebOodiVasa universitet använder sig av en omfattande elektronisk studentservice. Varje studerande bör ta i bruk universite-tets användarkod för att han/hon ska kunna utnyttja de elektroniska tjänsterna. De studerande får användarkoden antingen av sin tutor i samband med orienteringsdagarna eller vid ADB-centralen (HelpDesk) i Luotsi.

Med hjälp av WebOodi kan studenten kontrollera sina egna studieresultat, göra terminsanmälan samt ändra sina person- och kontaktuppgifter. Via WebOodi anmäler man sig även till kurser och tentamina. WebOodi finns på ad-ressen weboodi.uwasa.fi/oodi. Universitetets e-postkode fungerar som användarkod och lösenord. Via WebOodi kan man beställa ett inofficiellt studieutdrag till sin e-pos-tadress. Ett officiellt studieutdrag försett med universite-tets stämpel kan man beställa vid studentkansliet i Luotsi.

LukkariUndervisningsschemata för alla fakulteter finns i det elek-troniska läsordningssystemet Lukkari på adressen www.uva.fi/fi/for/student.

Universitetets internetsidorPå Vasa universitets webbsidor (www.uva.fi) finns hel-täckande aktuell information som gäller studierna. Stude-randes verktyg finss på adressen www.uva.fi/sv/for/stu-dent. Universitetsportalen fungerar som ett gemensamt intranet för såväl studerande som personal.

Övrig serviceStudentkåren vid Vasa universitet fungerar som studen-ternas aktiva intressebevakare i utbildnings- och socialpo-litiska frågor samt i internationella ärenden som ansluter sig till dessa. Kontaktuppgifter och ytterligare information: www.vyy.fi.

Studentkårens medlemsavgift innehåller en hälsovårdsav-gift som berättigar till användande av Studenternas häl-sovårdsstiftelses tjänster (YTHS). Studenthälsovården erbjuder studenterna förebyggande hälsovård, sjukvård, mentalvårdstjänster samt tandvård. Mer information: www.yths.fi.

26

ADB-förvaltningens (tietohallinto) uppgift är att utveckla och erbjuda databehandlingstjänster som används för uni-versitetets undervisning, studier, forskning och förvaltning, samt att utveckla och upprätthålla universitetets datatra-fiknät och övervaka användningen av både apparatur och program. ADB-förvaltningen publicerar bl.a. Opiskelijan atk-aapinen (Data abc för studerande). I fråga om da-torproblem som gäller studierna kan man ta kontakt med ADB-dejouren Helpdesk, som finns i Luotsi.

Vetenskapsbiblioteket Tritonia är ett gemensamt veten-skapsbibliotek för högskolorna i Vasa. Kontaktuppgifter och mer information på Tritonias www-sidor (www.tritonia.fi).

Hinderslös studiegångHinderslöshet innebär att den fysiska, psykiska och socia-la studiemiljön utformas så, att var och en oberoende av egenskaper kan fungera på samma villkor som alla andra. Hinderslösheten berör alla studenter och hela personalen vid Vasa universitet. Kontaktperson för hinderslös studie-gång vid Vasa universitet är Sannakaisa Holmlund, plane-rare för studieärenden, (sayk@uva.fi) vid studentservice i Luotsi.

Studierådgivning och e-postanvändningE-post är ofta det snabbaste sättet att göra förfrågan på, men det kräver gott omdöme av användaren. Ofta är det snabbaste sättet att uträtta ärenden ett personligt be-sök hos läraren eller den ansvariga studierådgivaren. Du skickar säkert inte e-post om saker som du lätt kan ta reda på i studiehandboken eller på universitetets www-sidor.

När du skickar e-post till lärare eller annan personal bör du ge ditt meddelande en tydlig rubrik. När du frågar om saker som gäller studier eller tentamina ska du tillräckligt noggrant berätta vem du är, vilket ändamål, vilken genom-förd studieperiod/kurs du frågar om. Många lärare och annan personal svarar på e-post endast vissa bestämda tider (jämförbart med mottagningstider), därför bör du vara beredd på att få svar med flera dagars fördröjning.

Ytterligare informationYtterligare information finns i den allmänna handboken, på universitetets webbsidor (www.uva.fi/sv/for/student) samt hos studiechefen.

Studieetik

Under hela studietiden ställs man inför etiska frågor som gäller universitetsstudier. Studentens etiska handlande baserar sig på att han/hon utför sina studieprestationer självständigt eller som aktiv medlem i en grupp. Univer-sitetsstudier förutsätter självständighet, initiativförmåga och uthållighet. Studenten måste behärska omfattande helheter samt ha förmåga att förstå även komplicerade sammanhang.

I skriftliga arbeten måste man iaktta godkända vetens-kapliga principer och värderingar. För att undvika miss-förstånd när det gäller grupparbete bör man på förhand komma överens om gemensamma spelregler som bekräf-tas skriftligen. Alla medlemmar i gruppen bär ansvar för att grupparbetet fungerar, eftersom ett oetiskt beteende hos en enda medlem leder till en kritisk granskning av hela gruppens arbete. Arbete som sker på nätet förutsätter speciell handledning i hur man använder elektronisk infor-mation och övrigt elektroniskt material. Studenterna måste följa lagar och känna till grundprinciperna när det gäller vad som är rätt eller vad som inte är tillåtet (t.ex. att fuska, plagiera eller utföra studieprestationer för någon annans räkning).

Turnitin – elektronisk plagiatidentifikation

Elektronisk plagiatidentifikation är en del av ett kvalitets-system för utbildning och forskning. Plagiatidentifikations-systemet är inte en särskild form eller metod för hand-ledning eller bedömning, utan systemet fungerar som ett hjälpmedel i handlednings- och bedömningsprocessen. När det gäller lärdomsprov vid Vasa universitet (kandi-datavhandlingar, pro graduavhandlingar, licentiatavhan-dlingar och doktorsavhandlingar) utför man med hjälp av plagiatidentifikationssystemet en elektronisk äkthets-

27

granskning innan lärdomsprovet kan godkännas. Lärarna kan använda sig av systemet även vid bedömning av andra studieprestationer (t.ex. essäer, övningsarbeten och hem-tentamina). Studenten informeras alltid om granskningen och resultatet av denna. Samtidigt ger läraren studenten handledning i källhänvisningsteknik och god vetenskaplig praxis.

Biämnesstudier

Biämnesstudier vid det egna universitetet

Vasa universitet erbjuder goda möjligheter till biämnesstu-dier över fakultetsgränserna. Universitetets studiehand-böcker, internet och fakulteternas studierådgivning tillhan-dahåller information om de olika studiehelheterna.

De olika fakulteterna undervisar och koordinerar förutom rena biämnen även tvärvetenskapliga studiehelheter med biämnesstatus, som även de kan ingå i examen. Ytterligare information om studiehelheterna finns i respektive fakul-tets studiehandbok. Mer information om biämnesstudierna ger amanuens Hanna Snellman.

Studier vid Öppna universitetet och Sommaruniversitetet

All universitetsundervisning som ordnas av öppna uni-versitetet vid Vasa universitet samt Sommaruniversitetet är godkänd enligt de examensfordringar som gäller för motsvarande undervisning vid respektive universitet. På programmet finns både Vasa universitets och andra fin-ländska universitets kurser. Studiehelheter och kurser som ingår i Vasa universitets examensfordringar räknas till godo i examen utan särkild överenskommelse.

I fråga om tillgodoräknande av kurser som genomförts vid annat universitet är det alltid skäl att på förhand komma överens om detta med ansvarig studierådgivare vid den egna fakulteten.

JOO-studier

I Vasa har de olika högskoleenheterna och yrkeshögsko-lorna ingått ett lokalt avtal om flexibel studierätt, som gör utbyte mellan universitetet/-n och yrkeshögskolorna möj-ligt.

Mer information om JOO-studier ger amanuens Hanna Snellman.

Studier utomlands

Studier utomlands skapar bättre förutsättningar att möta främmande kulturer såväl i hemlandet som utomlands, samtidigt utvecklas språkfärdigheten och kommunika-tionsförmågan. Även arbetsgivarna uppskattar internatio-nell erfarenhet.

Studerande som är inskriven vid Vasa universitet har på basis av ömsesidiga avtal möjlighet at studera vid vissa utländska högskolor, men man kan också söka sig utom-lands på eget initiativ, som s.k. freemover. Man kan ansö-ka om utbytesplats endast en gång per utbytesprogram. Var fjärde studerande vid Vasa universitet som genomför en del av sina studier utomlands. Universitetets strävan är också att erbjuda så många intresserade som möjligt chansen att studera utomlands.

Den som studerar utomlands har fortfarande kvar sina stu-diesociala förmåner i hemlandet, dvs. studiestöd, bostads-tillägg och statligt studielån. Utöver dessa förmåner får den studerande ett resestipendium, som varierar i storlek beroende på utbytesprogram, utbytestidens längd och ut-bytesland.

Studier som avlagts utomlands bör kunna räknas till godo i examensstudierna i hemlandet. Därför är det viktigt att studerande som ämnar söka sig utomlands diskuterar stu-dieprogrammet i förväg med amanuens Hanna Snellman, samt kommer överens om tillgodoräknande av studiepo-äng med respektive ämnesinstitution (Learning Agree-ment).

28

Information om studier utomlands och gällande utbytesav-tal, länkar till utländska högskolor finns på adressen www.uva.fi/fi/for/student/studies/study/internationalisation.

Tillgodoräknande av studier och tidigare förvärvad kompetens Tillgodoräknande

Studerande kan i sin examen tillgodoräkna sig studie-perioder som fullgjorts vid annan finländsk eller utländsk högskola på två olika sätt: 1) obligatoriska studiehelheter och kurser vid Vasa universitet ersätts med motsvarande studier som genomförts vid annan högskola och/eller 2) studier som genomförts vid annan högskola inkluderas i examen. Tillgodoräknande och ersättande av studiehelhe-ter kan även gälla kunskap som erhållits på annat sätt än genom regelrätta studier.

Ersättning och inkludering

Ersättning innebär att obligatoriska studier kan ersättas med motsvarande studier vid annan högskola. Inklude-ring av studier innebär att man i sin examen vid Vasa uni-versitet kan tillgodoräkna sig studier som genomförts vid annan högskola, om de på ett ändamålsenligt sätt kan ingå i examen som biämnes- eller fritt valbara studier. De inklu-derade studierna behöver inte direkt motsvara studier vid Vasa universitet och de ersätter inte heller obligatoriska studieperioder.

Tillgodoräknande av examensstudier som avlagts utomlands

Universitetsstudier som avlagts utomlands tillgodoräk-nas till fullo inom examina. Ett studiepoäng motsvarar ett ECTS-poäng.

Studier som avlagts utomlands tillgodoräknas i examen på två sätt: a) de ersätter studier som ingår i examensfordrin-garna b) de inkluderas i examensstrukturens fritt valbara studier.

Läroämnen godkänner, på studerandesansökan, huvu-dämnes- och biämnesstudierande tillgodoräknande av examensstudier så fullödigt och smidigt som möjligt i en-lighet med ECTS-Learning Agreement eller något annat avtal mellan läroämnet och den studerande.

Språktjänst handhar tillgodoräknandet av studier i språk- och kommunikationsstudier.

Fritt valbara studier och biämnesstudier som avlagts utomlands godkänns av utbildningsprogrammets ledare fakultetens studiechef eller amanuens. En biämneshelhet som utgörs av studier utomlands bör omfatta minst 20 studiepoäng (ECTS). Ett biämne kan bestå antingen av studier inom ett läroämne eller studier inom ramen för ett utbildningsprogram.

Om den studerande har genomförts enskilda studiepres-tationer inom olika ämnen, kan dessa studier inkluderas i studiehelheten Internationella studier (20 sp) som inte godkänns som biämne.

Om ECTS inte tillämpats vid det universitet där studierna avlagts, bedöms omfattningen av studieprestationernas arbetsmängd från fall till fall. Då beaktas studiernas tota-la antal arbetstimmar samt prestationssätt (föreläsningar, tentamen, essä, föredrag, övriga eventuella skriftliga arbe-ten), samt instuderad litteratur.

Amanuens Hanna Snellman ger ytterligare information om tillgodoräknande av studier och tidigare förvärvad kompe-tens.

29

Språk- och arbetspraktik

I filosofie magisterexamen kan det ingå fritt valbar språk-praktik högst 10 studiepoäng. Kompetensfördjupande arbetspraktik kan det ingå högst 10 studiepoäng. Även arbetspraktik räknas som fritt valbara studier.

Den studerande presenterar vanligtvis innan praktiken börjar en praktikplan, som för arbetspraktikens del god-känns av magisterprogrammet. För språkpraktikens del godkänns planen av den enhet som ansvarar för ifrågava-rande språk. När praktiktiden är slut skall den studerande skriva en praktikrapport som godkänns av läraren som en-heten utsett för detta ändamål.

30

Utexaminering

Allmänt

När den studerande har slutfört alla studier som krävs för examen lämnar han/hon in en särskild blankett för anhållan om examensbetyg.

Innehållet i examen kontrolleras av fakultetens amanuen-ser. Det är bäst att kontrollera studierna i god tid innan man lämnar in blanketten för betygsanhållan. Studerande som vill ta ut examen skall själv se till att alla studiepres-tationer som krävs för examen är registrerade senast 17 dagar före betygsutdelningsdagen.

Blanketten för betygsanhållan får man på www-sidor, adress www.uva.fi/fi/for/student/studies/graduation, välj Filosofinen tiedekunta/Kielet ja viestintä. Blanketten för betygsanhållan bör fyllas i noggrant och den inlämnas till Hanna Korpela senast fyra veckor före den tänkta exa-mensdagen/betygsutdelningsdagen.

Betygsutdelningsdagar/ examensdagarFakulteterna utfärdar examensbetyg en gång i månaden med undantag för juli månad. Betyg över examen kan av-hämtas på Förvaltningsservice i Fabriikki-byggnaden eller erhållas per post. I december och maj överräcks examens-betyget under mer festliga former vid en s.k. publiikki, som är gemensam för alla fakulteter och som blivande ma-gistrar kan delta i (datumen är märkta med * nedan).

Examensbetyg utfärdas under läsåret 2015–2016 enligt följande:

Sista dag för Dag för betygsanhållan betygsutdelning 2015 3.8. 28.8. 28.8. 25.9. 2.10. 30.10. 30.10. 27.11. 20.11. 18.12. *

2016 4.1. 29.1. 29.1. 26.2. 4.3. 1.4. 1.4. 29.4. 29.4. 27.5.* 25.5. 22.6.

* = fest för utexaminerade, publiikki

31

Examensbetyg för filosofie magisterexamen

I betyget för filosofie magisterexamen anges den stude-randes utbildningsprogram, vitsord och antal studiepoäng för de fördjupade studierna i huvudämnet, samt pro gradu-avhandlingens namn, omfattning och vitsord.

I examensbetyget anges också den studerandes biämne/biämnen, antal studiepoäng som ingår i respektive studiehel-het, givet vitsord för respektive studiehelhet, samt genom- förda kommunikations- och språkstudier utan vitsord, samt övriga (icke kompletta) studiehelheter som omfattar minst 15 studiepoäng.

När det gäller studiehelheter som genomförts vid annat universitet, står namnet på ifrågavarande universitet inom parentes under studiehelhetens namn.

Vitsordsskala

Studiehelheternas vitsord baserar sig på följande vits-ordsskala (inga avrundningar):

medeltal vitsord4,2–5,0 utmärkta kunskaper3,4–4,1 mycket goda kunskaper2,6–3,3 goda kunskaper1,8–2,5 nöjaktiga kunskaper1,0–1,7 försvarliga kunskaper

Pro gradu-avhandlingen som ingår i de fördjupade studier-na bedöms enligt en sjugradig skala: approbatur–laudatur.

Diploma Supplement

Alla utexaminerade får en separat engelskspråkig beskriv-ning av studierna som ingår i examen (Diploma Supple-ment), samt ett engelskspråkigt registerutdrag. Diploma Supplement (DS) är en betygsbilaga som är avsedd för internationellt bruk. Det innehåller tilläggsuppgifter om ifrågavarande examen, läroinrättning, samt om utbild-ningssystemet i det land där examensbetyget utfärdats.

32

Comparative Cultural Studies / Vergleichende KulturstudienTämä maisteriohjelma antaa vahvan teoreettisen ja käytän-nöllisen pohjan erilaisten kulttuuri-ilmiöiden, kirjallisuuden ja mediatekstien ymmärtämiseen ja kriittiseen arviointiin.

Opinnoissa perehdyt kulttuurien monimuotoisuuteen ja vuorovaikutukseen yhteiskunnissa. Tutustut erilaisiin aa-tevirtauksiin ja valtarakenteisiin kuten etnisyyteen, kan-sallisuuteen ja sukupuoleen. Opit käyttämään vertailevan kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen menetelmiä.

Koulutusohjelma tarjoaa kulttuurin erityisosaamista, joka vastaa kansainvälistyvän maailman haasteisiin. Ohjelman opinnot antavat hyvät tiedonhaku- ja ongelmanratkaisutai-dot, opit kriittistä ajattelua ja saat erinomaiset valmiudet työelämään ja jatko-opintoihin. Valmistuttuasi voit työs-kennellä kulttuurin asiantuntijuutta, vahvaa kielitaitoa sekä johtamis- ja organisaatiokykyä vaativissa tehtävissä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Ohjelman pääaineet ovat englanti ja saksa. Voit opiskella joko englanniksi, saksaksi tai halutessasi molemmilla kielil-lä. Osa opetuksesta on suomeksi.

Comparative Cultural Studies -maisteriohjelmasta vastaa koulutusohjelman johtaja, saksan kirjallisuuden professori Christoph Parry. Lisätietoja koulutusohjelman kotisivuilta www.uva.fi/ccs.

Pääaine englannin kieli (120 op)

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 25 op

CCS3001 Vertaileva kulttuurintutkimus ........................ 5 opKEY3003 Kieliasiantuntijuus ja projektinhallinta ........10 opCCS3005 Kulttuurijohtaminen ........................................ 5 op

Vaihtoehtoisesti 5 op seuraavista:FILO2301 Kulttuurifilosofia ............................................... 5 op ja/taiFILO2302 Monikulttuurisuuden filosofia ....................... 5 op ja/taiFILO2303 Filosofia ja kirjallisuus .................................... 5 op ja/taiCCS3002 Kulttuurien virrat ............................................. 5 opja/taiCCS3003 Kulttuurintutkimuksen klassikoita ................ 5 opja/taiCCS3004 Sukupuolentutkimus ...................................... 5 op

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 65 op

CCSE3021 Englanninkieliset nykykirjallisuudet .......... 5 opCCSE3022 Populaarikirjallisuus ..................................... 5 opCCSE3023 Kirjallisuuden aikakaudet ........................... 5 opKEYE3053 Tieteellinen kirjoittaminen englannin opiskelijoille .......................................................................... 5 opCCSE3025 Kieli ja yhteiskunta ....................................... 5 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opCCSE3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opCCSE3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 30 op33

Pääaine saksan kieli (120 op) / Huvudämnet tyska språket (120 sp)

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 25 op

CCS3001 Vertaileva kulttuurintutkimus ........................ 5 opKEY3003 Kieliasiantuntijuus ja projektinhallinta ........10 opCCS3005 Kulttuurijohtaminen ........................................ 5 op

Vaihtoehtoisesti 5 op seuraavista:FILO2301 Kulttuurifilosofia ............................................... 5 op ja/taiFILO2302 Monikulttuurisuuden filosofia ....................... 5 op ja/taiFILO2303 Filosofia ja kirjallisuus .................................... 5 op ja/taiCCS3002 Kulttuurien virrat ............................................. 5 opja/taiCCS3003 Kulttuurintutkimuksen klassikoita ................ 5 opja/taiCCS3004 Sukupuolentutkimus ...................................... 5 op

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 65 op

CCSG3041 Kulttuuri yhteiskunnassa ........................... 5 opCCSG3042 Kirjallisuus ja lukija ...................................... 5 opCCSG3043 Perinne ja nykyisyys ................................... 5 opCCSG3046 Tekstin tuottaminen saksaksi ................... 5 opCCSG3045 Seminaari / Tieteellinen työskentely ....... 5 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opCCSG3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opCCSG3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3001/3002/3004/3005 Kypsyysnäyte .............. 0 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 30 op

34

Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma

Maisteriohjelma KEY antaa sinulle vahvat kielelliset ja kulttuuriset taidot, joita tarvitset monikulttuurisessa työ-elämässä ja yhteiskunnassa. Saat hyvät valmiudet toimia erikoisalaviestinnän ja kääntämisen asiantuntijatehtävissä. Sekä kotimaisilla että kansainvälisillä työmarkkinoilla kysyt-ty monikielisen viestinnän asiantuntijuus antaa sinulle mah-dollisuuden toimia monenlaisissa työtehtävissä.

Ohjelmassa on viisi pääainetta: englannin kieli, suomi toi-sena kotimaisena kielenä, ruotsi äidinkielenä, ruotsin kieli ja saksan kieli. Opinnot antavat valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin pääaineessasi.

Osa KEY-ohjelman opinnoista on yhteisiä kaikille ohjelman opiskelijoille, osa opinnoista on pää-ainekohtaisia. Muut opinnot koostuvat viestintä- ja kieliopinnoista sekä valitse-maasi suuntausta tukevista opinnoista. Voit valita erikois-tumisalueeksesi esimerkiksi auktorisoidun kääntämisen, tulkkauksen, ranskan kielen tai venäjän kielen opinnot. Voit yhdistää myös hallintotieteiden tai kauppatieteiden opinto-jaksoja suuntautumista tukeviin opintoihin.

Auktorisoidun kääntäjän tutkintoon vaadittavat opinnot voi suorittaa seuraavissa pääaineissa: englannin kieli (äidinkieli suomi) ruotsin kieli (äidinkieli suomi) saksan kieli (äidinkieli suomi tai ruotsi) suomi toisena kotimaisena kielenä (äidinkieli ruotsi).

Lisätietoja opinnoista löydät osoitteesta www.uva.fi/key.

Maisteriohjelmassa saat hyvät ja monipuoliset valmiudet pääaineessasi ja sen edustamissa kulttuureissa, jota se edustaa. Samalla saat valmiudet kommunikoida erityyp-pisissä sosiaalisissa, ammatillisissa ja akateemisissa kon-teksteissa. Tutkinnon suoritettuasi voit työskennellä sekä yksityisen että julkisen alan eri organisaatioissa tai yrittäjä-nä. Mahdollisia työnimikkeitäsi voivat olla: kääntäjä kielikouluttaja tiedottaja kielisuunnittelija hankekoordinaattori tutkija.

Kieliasiantuntijuus erikoistuvassa yhteiskunnassa -maiste-riohjelmasta vastaa ohjelman johtaja, saksan kielen pro-fessori Mariann Skog-Södersved. Lisätietoja KEY-maiste-riohjelmasta löydät osoitteesta www.uva.fi/key.

35

I ett allt mer mångkulturellt arbetsliv och samhälle ger dig magisterprogrammet KEY en gedigen språklig och kultu-rell kompetens. Du får god färdighet för expert-uppgifter inom fackspråklig kommunikation och översättning. Skick-lighet i flerspråkig kommunikation är en efterfrågad kom-petens som ger dig möjlighet till en flexibel karriär både på den nationella och på den globala arbetsmarknaden.

Programmet har fem huvudämnen: engelska, finska som det andra inhemska språket, modersmålet svenska, svenska och tyska. Studierna ger dig behörighet för på-byggnadsstudier (forskarutbildning) i ditt huvudämne.

Studierna inom KEY är till en del gemensamma för alla studerande inom programmet, medan en del utgörs av hu-vudämnesspecifika kurser. De övriga studierna består av kommunikations- och språkstudier samt studier som stö-der den inriktning du valt. Du kan t.ex. välja auktoriserad översättning, tolkning, franska eller ryska som din specia-lisering. Även kurser inom förvaltnings- och handelsveten-skap kan ingå i din examen.

Det är möjligt att genomföra studier som krävs för examen för auktoriserade översättare i följande huvudämnen: engelska språket (för finskspråkiga) finska som det andra inhemska språket (för svensk-

språkiga) svenska språket (för finskspråkiga) tyska språket (för svensk- och finskspråkiga)

Mer information om studierna får du på adressen www.uva.fi/key.

Magisterprogrammet för språkex-pertis i ett specialiserat samhälle

Inom magisterprogrammet förvärvar du god och mångsi-dig kännedom om det språk och den kultur som ditt huvu-dämne representerar samt tillägnar dig förmåga att kom-municera situationsanspassat i sociala, professionella och akademiska kontexter. Efter avlagd examen kan du arbeta såväl inom den privata som inom den offentliga sektorn eller som egen företagare. Du kan t.ex. verka som översättare språkutbildare informatör språkplanerare projektkoordinator forskare.

För studiehelheterna inom magisterprogrammet för språ-kexpertis i ett specialiserat samhälle ansvarar program-mets ledare, professor Mariann Skog-Södersved. Tillägg-suppgifter om magisterprogrammet KEY finns på www.uva.fi/key.

36

Pääaine englannin kieli (120 op)

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 30 op

KEY3001 Erikoisalaviestintä ja tekstintutkimus ........... 5 opKEY3002 Monikielisyys yhteiskunnassa........................ 5 opKEY3003 Kieliasiantuntijuus ja projektinhallinta ........10 opKEY3004 Käännöstieteen ja erikoisalaviestinnäntutkimuksen metodologiaa ................................................ 5 opKEY3005 Popularisointi .................................................... 5 op

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 65 op

KEYE3051 Kääntäminen äidinkieleen............................ 5 opKEYE3052 Kääntäminen äidinkielestä englantiin ....... 5 opKEYE3053 Tieteellinen kirjoittaminen englanninopiskelijoille .......................................................................... 5 opKEYE3054 Käännösteorioista ja metodologioista ...... 5 opCCS3002 Kulttuurien virrat ............................................. 5 op taiKEYE3055 Käännösseminaari ......................................... 5 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opKEYE3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opKEYE3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 5 op

2. vieras kieli, 5 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 20 opVapaasti valittavaksi opinnoiksi voi suorittaa esimerkiksi auktorisoidun kääntäjän tutkinnon opintoja:AUKT3002 Auktorisoidun kääntäjän toimintavalmiudet ................................................................ 5 opAUKT3003 Lain ja hallinnon sekä erikoisalojen asiakirjojen kääntäminen äidinkielelle ............................. 5 op

Pääaine ruotsin kieli (120 op)

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 30 op

KEY3001 Erikoisalaviestintä ja tekstintutkimus ........... 5 opKEY3002 Monikielisyys yhteiskunnassa........................ 5 opKEY3003 Kieliasiantuntijuus ja projektinhallinta ........10 opKEY3004 Käännöstieteen ja erikoisalaviestinnän tutkimuksen metodologiaa ................................................ 5 opKEY3005 Popularisointi .................................................... 5 op

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 65 op

KEYR3011 Kääntäminen äidinkieleen ........................... 5 opKEYR3012 Erikoistuneen yhteiskunnan tekstit ............ 5 opKOTI1204 Pohjola ajassa ................................................. 5 opKEYR3013 Kielitieteen syventävä kollokvio ................10 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opKEYR3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opKEYR3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 5 op 2. vieras kieli, 5 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 20 opVapaasti valittavaksi opinnoiksi voi suorittaa esimerkiksi auktorisoidun kääntäjän tutkinnon opintoja:AUKT3002 Auktorisoidun kääntäjän toimintavalmiudet ................................................................ 5 opAUKT3003 Lain ja hallinnon sekä erikoisalojen asiakirjojen kääntäminen äidinkielelle ............................. 5 op

37

Pääaine ruotsi äidinkielenä (120 op) / Huvudämnet modersmålet svenska (120 sp) OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 30 op

KEY3001 Erikoisalaviestintä ja tekstintutkimus ........... 5 opKEY3002 Monikielisyys yhteiskunnassa........................ 5 opKEY3003 Kieliasiantuntijuus ja projektinhallinta ........10 opKEY3004 Käännöstieteen ja erikoisalaviestinnäntutkimuksen metodologiaa ................................................ 5 opKEY3005 Popularisointi .................................................... 5 op

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 65 op

KEYS3032 Kääntäminen äidinkieleen ........................... 5 opKEYR3012 Erikoistuneen yhteiskunnan tekstit ............ 5 opKOTI1204 Pohjola ajassa ................................................. 5 opKEYR3013 Kielitieteen syventävä kollokvio ................10 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opKEYR3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opKEYR3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3002/3005 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 5 op 2. vieras kieli, 5 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 20 op

Pääaine saksan kieli (120 op) / Huvudämnet tyska språket (120 sp)

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 30 op

KEY3001 Erikoisalaviestintä ja tekstintutkimus ........... 5 opKEY3002 Monikielisyys yhteiskunnassa........................ 5 opKEY3003 Kieliasiantuntijuus ja projektinhallinta ........10 opKEY3004 Käännöstieteen ja erikoisalaviestinnän tutkimuksen metodologiaa ................................................ 5 opKEY3005 Popularisointi .................................................... 5 op

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 65 op

KEYG3071 Seminaari ....................................................... 5 opKEYG3072 Kääntäminen saksaan ................................. 5 opKEYG3073 Teksti ja kääntäminen .................................. 5 opKEYG3074 Ammattikielten kollokvio .............................. 5 op taiKEYG3076 Kääntäminen äidinkieleen 1 ....................... 5 opKEYG3075 Kieli ja yhteiskunta ........................................ 5 op taiKEYG3077 Kääntäminen äidinkieleen 2 ....................... 5 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opKEYG3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opKEYG3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3001/3002/3004/3005 Kypsyysnäyte .............. 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 5 op

2. vieras kieli, 5 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 20 opVapaasti valittavaksi opinnoiksi voi suorittaa esimerkiksi auktorisoidun kääntäjän tutkinnon opintoja:AUKT3002 Auktorisoidun kääntäjän toimintavalmiudet ................................................................ 5 opAUKT3003 Lain ja hallinnon sekä erikoisalojen asiakirjojen kääntäminen äidinkielelle ............................. 5 op

38

Pääaine suomi toisena kotimaisena kielenä (120 op) / Huvudämnet fins-ka som det andra inhemska språket (120 sp) OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 30 op

KEY3001 Erikoisalaviestintä ja tekstintutkimus ........... 5 opKEY3002 Monikielisyys yhteiskunnassa........................ 5 opKEY3003 Kieliasiantuntijuus ja projektinhallinta ........10 opKEY3004 Käännöstieteen ja erikoisalaviestinnäntutkimuksen metodologiaa ................................................ 5 opKEY3005 Popularisointi .................................................... 5 op

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 65 op

KEYS3031 Kielihistoria ..................................................... 5 opKEYS3032 Kääntäminen äidinkieleen ........................... 5 opKEYS3033 Kääntäminen pääaineeseen ....................... 5 opKEYS3034 Seminaari ........................................................ 5 opKEYS3035 Suomen kielen tutkimuksen kollokvio ....... 5 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opKEYS3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opKEYS3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3002/3005 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 5 op

2. vieras kieli, 5 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 20 opVapaasti valittavaksi opinnoiksi voi suorittaa esimerkiksi auktorisoidun kääntäjän tutkinnon opintoja:AUKT3002 Auktorisoidun kääntäjän toimintavalmiudet ................................................................ 5 opAUKT3003 Lain ja hallinnon sekä erikoisalojen asiakirjojen kääntäminen äidinkielelle ............................. 5 op

39

Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma palvelee koko Suomea kouluttamalla ruotsin kielen, monikielisyyden ja erityisesti ruotsin kielen kielikylvyn asiantuntijoita sekä yk-sityiselle että julkiselle sektorille.

Maisteriohjelma toteutetaan kokonaisuudessaan moni-muoto-opetuksena. Monimuoto-opetus toteutetaan in-tensiivisinä lähiopetusjaksoina, joiden välissä opiskellaan itsenäisesti. Ohjelman suorittaminen edellyttää pitkäjän-nitteistä työskentelyä ja sitoutumista henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Lähiopetukseen kuuluu luento-opetusta ja seminaarityyp-pistä ryhmäopetusta. Opetukseen kuuluu harjoituksia, kir-jallisia ja suullisia oppimistehtäviä, opintokäyntejä, verkko-tehtäviä, oppimispäiväkirjojen kirjoittamista sekä kirjallisia ja suullisia tenttejä.

Maisteriohjelman etäjaksoilla opiskelija tekee eri laajuisia kirjallisia ja suullisia oppimistehtäviä. Etäjaksojen aikana panostetaan erityisesti opiskelijaryhmän sisäiseen ver-taisoppimiseen. Maisteriohjelmassa hyödynnetään Mood-le-oppimisalustaa ja verkkokokousjärjestelmiä (Adobe Connect Pro, Skype).

Kaikki opetus tapahtuu ruotsiksi. Opiskelijan ruotsin kielen valmiudet kehittyvät siis sekä ruotsin kielen että monikieli-syyden ja kielikylvyn opintojen avulla.

Jatko-opintokelpoisuus saadaan opiskelijan suorittamien tieteenalan opintojen ja pro gradu -tutkielman aihepiirin perusteella joko soveltavaan kielitieteeseen tai ruotsin kie-leen.

Opintopolut

Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelmassa on kaksi opintopolkua:

Opintopolku 1: opintosuunnitelma opiskelijoille, jotka opiskelevat maisteriohjelmassa monikielisyyttä ja ruotsin kielen aineopintoja.

Opintopolku 2: opintosuunnitelma opiskelijoille, jotka opiskelevat maisteriohjelmassa monikielisyyttä ja ruotsin kielen syventäviä opintoja.

Opiskelijan opintopolku määräytyy aikaisempien opintojen perusteella. Opiskelija valitsee opintopolun 2, mikäli aikai-sempaan tutkintoon sisältyy ruotsin kielen, pohjoismaisten kielten tai äidinkieli ruotsin aineopinnot.

Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma

40

Osaamistavoitteet

Maisteriohjelmasta valmistuttuaan opiskelija

osaa kommunikoida ruotsin kielellä tilanteen vaatimalla tavalla eri tyyppisissä sosiaalisissa, akateemisissa ja ammatillisissa tilanteissa

on perehtynyt monikielisyyden, kielikylvyn ja ruotsi toi-sena kielenä -alojen tutkimukseen

tuntee käytännössä ja teoriassa erilaisten monikielis-ten oppimisympäristöjen toimintamekanismeja erityi-sesti liittyen luokkahuoneisiin, kielikylpyyn ja ruotsiin toisena kielenä

hallitsee nykyruotsin rakenteet ja tuntee ruotsin kielen eri variaatioita

osaa monipuolisesti soveltaa ruotsin kielen ja monikie-lisyyden tietämystään monikielisen toiminnan suunnit-telemiseen, kehittämiseen ja tutkimiseen

hallitsee itsenäisesti tieteellisen ongelmanasettelun ja osaa tiivistää, arvioida ja tarkastella kriittisesti tieteelli-siä lähteitä ja keskustella niistä

Maisteriohjelmasta vastaa professori Siv Björklund. Lisä-tietoja ohjelmasta löydät osoitteesta www.uva.fi/maiss.

41

Magisterprogrammet i svenska och språkbad gagnar hela Finland genom att man inom programmet utbildar experter i svenska språket, flerspråkighet och framför allt svensk-språkigt språkbad, både för den privata och för den of-fentliga sektorn.

Magisterprogrammet förverkligas i sin helhet som flerform-sstudier. Flerformsstudier består av intensiva närundervis-ningsperioder mellan vilka studenten bedriver självständi-ga distansstudier. Programmet förutsätter att studenten arbetar långsiktigt och följer den individuella studieplanen.

Närundervisning består av föreläsningar och gruppunder-visning. Undervisningen innehåller övningar, skriftliga och muntliga uppgifter, studiebesök, nätuppgifter, skrivande av inlärnings-dagböcker samt skriftliga och muntliga tentami-na.

Under distansperioderna gör studenten skriftliga och muntliga uppgifter av olika omfattning. Under distanspe-rioderna fokuserar man speciellt på det kollegiala lärandet inom gruppen. I magisterprogrammet används Moodle-plattform och olika e-mötessystem (Adobe Connect Pro, Skype).

All undervisning sker på svenska. Studentens färdigheter i svenska utvecklas med hjälp av både studierna i svenska och studierna i flerspråkighet och språkbad.

Studenten får behörighet för forskarstudier antingen inom tillämpad språkvetenskap eller inom svenska språket be-roende på temat för avhandlingen pro gradu och till vilket vetenskapsområde de fördjupade studierna hör.

Studiestigar

Inom magisterprogrammet i svenska och språkbad finns två studiestigar:

Studiestig 1: Studieplan för studenter som inom magisterprogrammet studerar flerspråkighet och äm-nesstudier i svenska.

Studiestig 2: Studieplan för studenter som inom magisterprogrammet studerar flerspråkighet och för-djupade studier i svenska.

Studentens studiestig bestäms utgående ifrån tidigare studier. Studenten väljer studiestig 2 om han i tidigare examen avlagt ämnesstudier i svenska språket, nordiska språk eller modersmålet svenska.

Lärandemål

Studenten ska efter genomgånget magisterprogram: ha förmåga att kommunicera på svenska på ett situ-

ationsanpassat sätt i olika sociala, akademiska och yrkesmässiga sammanhang

vara förtrogen med den forskning som görs inom områden flerspråkighet, språkbad och svenska som andraspråk

ha praktiskt och teoretiskt kunnande om verksam-hetsmekanismerna i olika flerspråkiga inlärningsmil-jöer med fokus på klassrum, språkbad och svenska som andraspråk

ha kunskaper om den moderna svenskans struktur och variation

på ett avancerat sätt kunna tillämpa sin kännedom om svenska språket och flerspråkighet för att planera, utveckla och undersöka flerspråkigt verksamhet

Magisterprogrammet i svenska och språkbad

42

TOISEN VUODEN OPINNOT 35 op / ANDRA ÅRETS STUDIER 35 sp

KOTI2004/ Työelämän asiantuntijuus 5 opKOTI2009 Språkexpertis på arbetsmarknaden 5 spKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi 5 op Grundkurs i danska och norska 5 spMAISS2303 Kielikylvyn ja monikielisyyden projekti 5 op Projekt i språkbad och f lerspråkighet 5 spMAISS2304 Pohjoismainen näkökulma kielelliseen moninaisuuteen 5 op Språklig mångfald i nordiskt perspektiv 5 spMAISS2305 Ruotsi toisena kielenä monikielisessä diskurssissa 5 op Svenska som andraspråk i en flerspråkig diskurs 5 spMAISS2306 Teksti ja genre monikielisissä konteksteissa 5 op Text och genre i flerspråkiga kontexter 5 spMAISS2308 Kielen ja sisällön integrointi kieli- kylvyssä ja muussa sisältöpainotteisessa kielenopetuksessa 5 op Integrering av språk och ämne i språkbad och annan ämnesbaserad språkundervisning 5 sp

TUTKIELMA JA TUTKIELMASEMINAARI 40 op / MAGISTERSEMINARIUM OCH AVHANDLING 40 sp

MAISS3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti 10 op Planeringsuppsats och mellanrapport 10 spMAISS3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma 30 op Pro gradu-avhandling 30 spKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte 0 opKNÄY3002/3005 Mognadsprov 0 sp

behärska vetenskaplig problemställning och kunna sammanfatta, värdera, kritiskt granska och diskutera vetenskapliga källor

För magisterprogrammet ansvarar professor Siv Björk-lund. Ytterligare information finns på utbildningsprogram-mets webbsida www.uva.fi/maiss.

Opintopolku 1 (120 op) / Studiestig 1 (120 sp) ENSIMMÄISEN VUODEN OPINNOT 45 op / FÖRSTA ÅRETS STUDIER 45 sp

KOTI2002 Kielioppi ja oikeakielisyys 5 op Grammatik och språkriktighet 5 spKOTI2008 Ruotsalainen nykykirjallisuus 2 10 op Modern svensk litteratur 2 10 spMAISS3001 Tieteellinen kirjoittaminen ruotsiksi 5 op Att skriva vetenskapligt på svenska 5 spMAISS1301 Kielikylvyllä monikieliseksi 5 op Flerspråkighet via språkbad 5 spMAISS1302 Elinikäinen kielenkehitys 5 op Livslång språkutveckling 5 spMAISS1303 Yhteiskunnan ja työelämän monikielisyys 5 op Flerspråkighet i samhälle och arbetsliv 5 spMAISS1304 Kielikylpy ja muu kaksikielinen opetus 5 op Språkbad och annan tvåspråkig undervisning 5 spMAISS1305 Monikielisyyden tutkimisen apuvälineet 5 op Verktyg för flerspråkighetsstudier 5 sp

43

Opintopolku 2 (120 op) / Studiestig 2 (120 sp)

ENSIMMÄISEN VUODEN OPINNOT 40 op / FÖRSTA ÅRETS STUDIER 40 sp

KOTI1204 Pohjola ajassa 5 op Norden i tiden 5 spKOTI1201 Pohjoismaisia kohtaamisia 5 op Nordiska möten 5 spMAISS3001 Tieteellinen kirjoittaminen ruotsiksi 5 op Att skriva vetenskapligt på svenska 5 spMAISS1301 Kielikylvyllä monikieliseksi 5 op Flerspråkighet via språkbad 5 spMAISS1302 Elinikäinen kielenkehitys 5 op Livslång språkutveckling 5 spMAISS1303 Yhteiskunnan ja työelämän monikielisyys 5 op Flerspråkighet i samhälle och arbetsliv 5 spMAISS1304 Kielikylpy ja muu kaksikielinen opetus 5 op Språkbad och annan tvåspråkig undervisning 5 spMAISS1305 Monikielisyyden tutkimisen apuvälineet 5 op Verktyg för flerspråkighetsstudier 5 op

TOISEN VUODEN OPINNOT 40 op / ANDRA ÅRETS STUDIER 40 sp

KEYR3012 Erikoistuneen yhteiskunnan tekstit 5 op Texter för ett specialiserat samhälle 5 spKEYR3013 Kielitieteen syventävä kollokvio 10 op Fördjupande kollokvium i språkvetenskap 10 spMAISS2303 Kielikylvyn ja monikielisyyden projekti 5 op Projekt i språkbad och flerspråkighet 5 sp

MAISS2304 Pohjoismainen näkökulma kielelliseen moninaisuuteen 5 op Språklig mångfald i nordiskt perspektiv 5 spMAISS2305 Ruotsi toisena kielenä monikielisessä diskurssissa 5 op Svenska som andraspråk i en flerspråkig diskurs 5 spMAISS2306 Teksti ja genre monikielisissä konteksteissa 5 op Text och genre i flerspråkiga kontexter 5 spMAISS2308 Kielen ja sisällön integrointi kieli- kylvyssä ja muussa sisältöpainotteisessa kielenopetuksessa 5 op Integrering av språk och ämne i språkbad och annan ämnesbaserad språkundervisning 5 sp

TUTKIELMA JA TUTKIELMASEMINAARI 40 op / MAGISTERSEMINARIUM OCH AVHANDLING 40 sp

MAISS3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti 10 op Planeringsuppsats och mellanrapport 10 spMAISS3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma 30 op Pro gradu-avhandling 30 spKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte 0 opKNÄY3002/3005 Mognadsprov 0 sp

44

Filosofisen tiedekunnan ja teknillisen tiedekunnan yhteinen Teknisen viestinnän maisteriohjelma (120 op) yhdistää ai-nutlaatuisella tavalla viestintätieteiden, tietotekniikan ja kauppatieteiden opintoja.

Ohjelmaan hakeudutaan joko viestintätieteiden tai tieto-tekniikan pääaineopiskelijaksi. Opiskelijat valitaan suoraan pääaineeseen. Pääaineen viestintätieteet opiskelijat suo-rittavat filosofian maisterin tutkinnon (FM) ja pääaineen tietotekniikka opiskelijat suorittavat kauppatieteiden mais-terin tutkinnon (KTM).

Opinnot koostuvat yhteisistä viestintätieteiden ja tieto-tekniikan opinnoista, joiden ytimenä on tekninen viestintä. Ohjelmaan kuuluu myös liiketoimintaosaamisen opintoja. Viestintätieteiden näkökulmasta tekninen viestintä tarkoit-taa esimerkiksi erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvän informaation tuottamista, välittämistä ja vastaanottamista – nykyään pitkälti verkon välityksellä. Tietotekniikka täy-dentää tätä tiedon tallentamiseen, käsittelyyn, suunnitte-luun, järjestämiseen ja hallintaan liittyvillä opinnoilla.

Ohjelman yhteisten opintojen keskeisiä teemoja ovat käy-tettävyys ja käyttäjälähtöisyys. Tärkeää on esimerkiksi se, kuinka eri alojen tietoa viestitään ymmärrettävästi eri koh-deryhmille ja kuinka erilaisia tietojärjestelmiä laadittaessa otetaan huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Kai-kille koulutusohjelman opiskelijoille yhteiset opintojaksot ovat:

Käyttäjälähtöinen tekninen viestintä Käsiteanalyysi Rakenteinen teksti ja sen sovellukset Informaatioyhteiskunta Analysis and Design of Human Computer Interaction Ohjelmistotuotanto Teknisen viestinnän tutkimusmenetelmät ja tieteellinen

kirjoittaminen

Koulutusohjelman opiskelijat ja henkilökunta muodostavat tiiviin yhteisön, jossa on vahva yhdessä tekemisen ilmapii-ri. Henkilökunta on asiantuntevaa ja helposti lähestyttävää, opiskelijoiden ja henkilökunnan välinen kanssakäyminen on mutkatonta.

Viestinnän ja tietotekniikan opinnot yhdistettynä kauppa-tieteen opintoihin tarjoavat opiskelijoille hyvät mahdolli-suudet suuntautua erilaisiin yrityselämän asiantuntijatehtä-viin. Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat työskennellä muun muassa:

toimittajina verkkomedioissa verkkopalveluiden suunnittelijoina ohjelmistosuunnittelijoina tietojärjestelmien suunnittelijoina käytettävyysasiantuntijoina teknisinä viestijöinä projektipäällikköinä tiedottajina yrityksissä, järjestöissä ja yhteisöissä tutkijoina ja kouluttajina

Teknisen viestinnän maisteriohjelmasta vastaavat kou-lutusohjelman johtajat, professori Anita Nuopponen ja yliopisto-opettaja Laura Lappalainen. Lisätietoja Teknisen viestinnän maisteriohjelman www-sivuilta www.uva.fi/tevi.

Teknisen viestinnän maisteriohjelma

45

Pääaine viestintätieteet (120 op)

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 35 op

TEVI3001 Käyttäjälähtöinen tekninen viestintä ............ 5 opTEVI3002 Käsiteanalyysi ................................................... 5 opTEVI3003 Rakenteinen teksti ja sen sovellukset ......... 5 opTEVI3004 Teknisen viestinnän tutkimusmenetelmät ja tieteellinen kirjoittaminen ............................................... 5 opTITE3310 Ohjelmistotuotanto.......................................... 5 opTITE3070 Analysis and Design of Human Computer Interaction ............................................................................. 5 opTITE3060 Informaatioyhteiskunta ................................... 5 op

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 35 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 30 opTEVI3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opTEVI3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................20 opKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

Vaihtoehtoisesti 5 op seuraavista:TEVI3005 Kognitio, ihminen ja teknologia .................... 5 opTEVI3007 Terminologisen ja teknisen tiedonhaku ja esittäminen ............................................................. 5 opTEVI3009 Termistönhallinta ja kieliteknologia .............. 5 opVIMA3011 Introduction to Game Studies .................... 5 opVIMA3008 Verkkomedian konseptointi ......................... 5 opVIMA3010 Digitaalisen viestinnän tuotantoprosessi (www-ohjelmointi) ............................... 5 opVIMA3002 Verkkomarkkinointi ......................................... 5 opTITE3290 Kävijäseuranta .................................................. 5 opTITE3300 Ohjelmistoliiketoiminta ................................... 5 opTITE3270 Tietojenkäsittelytoiminnan johtaminen ........ 5 opTITE3160 Sähköisen kaupankäynnin erikoiskurssi ..... 5 op

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN OPINTOJA 25 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 25 op

TERMINOLOGIAN SUUNTAUTUMIS- VAIHTOEHTO

Filosofisen tiedekunnan ja teknillisen tiedekunnan yhtei-nen Teknisen viestinnän maisteriohjelma (120 op) yhdis-tää ainutlaatuisella tavalla viestintätieteiden, tietotekniikan ja kauppatieteiden opintoja. Terminologian suuntautumis-vaihtoehdossa on lisäksi erikoispainotus terminologian menetelmissä ja käytännössä.

Suuntautumisvaihtoehtoon hakeudutaan ja valitaan opis-kelijat suoraan pääaineeseen. Suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi pääaineenaan soveltava kielitiede. Aiempi tutkinto voi olla miltä alalta ta-hansa, mutta edellytyksenä kuitenkin on, että siihen sisäl-tyy äidinkielen tai muun kielen opintoja vähintään perus- ja aineopintojen verran (60 op tai 35 ov).

Terminologian suuntautumisvaihtoehto (kutsumanimi ”TERO”) antaa valmiuksia työuralle monikielisissä ja kan-sainvälisissä ympäristöissä erilaisissa teknisen viestinnän ammateissa, monikielisen viestinnän tehtävissä, terminolo-gian asiantuntijatehtävissä ja projekti- ja koordinaatioteh-tävissä. Terminologian opinnoista on hyötyä varsinaisis-sa terminologin tehtävissä, minkä lisäksi alaa opiskelleet voivat sijoittua erilaisiin teknisen viestinnän, kääntämisen, markkinoinnin, suunnittelun, koordinoinnin ja koulutuksen työtehtäviin.

Terminologisia työmenetelmiä tarvitaan muun muassa yri-tyksen tai organisaation termistön, käsitteistön ja nimik-keistöjen yhtenäistämisessä ja vakiinnuttamisessa, ter-mistöjen ja käsitteistöjen koostamisessa tietokantaan tai sanastoon. Teknisessä viestinnässä terminologisia työme-netelmiä tarvitaan myös tietojärjestelmissä, verkkosivuilla ja käyttöliittymissä yms. käytettävien tietorakenteiden laa-timisessa, teknisten dokumenttien laatimisessa ja esimer-kiksi verkko- ym. sisällön tuottamisessa ja jäsentämisessä.

46

Suuntautumisvaihtoehdon tavoitteet

Teknisen viestinnän maisteriohjelman terminologian suun-tautumisvaihtoehdon opinnot suoritettuaan opiskelija: osaa soveltaa terminologisia menetelmiä eri alojen

käsitteistöjen ja termistöjen selkeyttämiseen osaa analysoida teknisen viestinnän ja terminologian

roolia ja mahdollisuuksia organisaatioiden toiminnan osana ja kehittäjänä

osaa arvioida ja tarkastella kriittisesti teknisen viestin-nän toimintaperiaatteita

osaa soveltaa asiantuntemustaan sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä

kykenee viestimään suullisesti ja kirjallisesti monikieli-sessä työympäristössä erilaisille kohderyhmille

kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asian-tuntijana, johtajana ja kehittäjänä

omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Teknisen viestinnän maisteriohjelmassa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa, yhteisöllistä oppimista, pro-jektityöskentelyä ja verkko-opiskelua. Terminologian suun-tautumisvaihtoehdossa ison osan opinnoista voi suorittaa verkossa oppimisalustalla, mitä täydennetään intensiivi-sillä lähiopetusjaksoilla ja videokonferensseilla. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa huomioidaan hänen taustansa ja tavoitteensa.

Suuntautumisvaihtoehdosta vastaa teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelman johtaja, professori Anita Nuop-ponen. Lisätietoja saa suuntautumisvaihtoehdon verkkosi-vulta: www.uva.fi/tero.

Terminologian suuntautumisvaih-toehto (pääaine soveltava kielitiede) (120 op)OHJELMAN JOHDANTOKURSSIT 15 opTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 optaiRUOT3070 Pohjoismainen terminologian kurssi .....7,5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 op

Mikäli opintojaksot sisältyvät aikaisemmin suoritettuun tut-kintoon, niin opiskelija suorittaa vapaasti valittavia opintoja 15 opintopistettä. Vapaasti valittaviksi opinnoiksi voidaan suorittaa esimerkiksi:TITE2040 Oliomallinnus .................................................... 5 opja/taiTITE2220 Johdatus verkkoliiketoimintaan ..................... 5 op ja/taiTITE1070 Ohjelmointi ........................................................ 5 op ja/tai kielten opintoja ja/tai viestintätieteiden opintoja.

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 20 op

TEVI3001 Käyttäjälähtöinen tekninen viestintä ............ 5 opTEVI3002 Käsiteanalyysi ................................................... 5 op TEVI3004 Teknisen viestinnän tutkimusmenetelmät ja tieteellinen kirjoittaminen ............................................... 5 opTITE1090 Tietojärjestelmän kehittäminen ..................... 5 op

47

PÄÄAINEKOHTAISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 55 op

TEVI3006 Monikielinen terminologiatyö ........................ 5 opTEVI3007 Terminologisen ja teknisen tiedon haku ja esittäminen ....................................................................... 5 opTEVI3008 Terminologinen projekti .................................. 5 opTEVI3009 Termistönhallinta ja kieliteknologia .............. 5 opTEVI3010 Terminologisen tutkimuksen syventämiskurssi ................................................................. 5 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 30 opTEVI3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opTEVI3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................20 opKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 5 op Vieras kieli (myös alkeiskurssi käy), 5 op

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN OPINTOJA 25 op

48

Viestinnän monialainen maisteriohjelmaViestinnän monialainen maisteriohjelma tarjoaa valmiuksia toimia monipuolisissa viestintäalan tehtävissä yrityksis-sä, järjestöissä ja julkisissa organisaatioissa. Ohjelmassa viestintää tarkastellaan kielentutkimuksen, mediatutkimuk-sen, digitaalisen viestinnän ja organisaatioiden viestinnän näkökulmista.

Koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa, jotka ovat organisaatioiden viestintä ja digitaalinen media. Organisaatioiden viestinnän suuntautumisvaihtoehdos-sa perehdytään organisaatioiden viestinnän rakenteisiin ja sisältöihin. Organisaatioiden viestinnällisiä ongelmia ratkotaan soveltaen lähinnä erikoisalaviestinnän ja kielen-tutkimuksen lähestymistapoja. Suuntautumisvaihtoehdon opintoihin kuuluu myös julkisjohtamista.

Digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdossa pereh-dytään digitaalisten medioiden nykytilaan, historialliseen kehitykseen ja muutoksien hallintaan. Tutkimuksellisena pohjana toimivat mediatutkimus ja digitaalisen viestinnän ja verkkojournalismin tutkimus. Suuntautumisvaihtoehdon opintoihin kuuluu myös talousoikeuden opintoja.

Koulutusohjelmaan sisältyy pääaineen opintojen lisäk-si muita opintoja, joiden avulla tutkinnosta voi räätälöidä haluamansa näköisen. Mahdollisia muita opintoja ovat mm. markkinointi, kieliopinnot tai ICT- juridiikka. Koulu-tusohjelmassa opiskelijalla on mahdollisuus opinnoissaan

tekemiensä valintojen avulla saada jatko-opinto-oikeus joko viestintätieteisiin, nykysuomeen tai soveltavaan kie-litieteeseen: organisaatioiden viestinnän suuntautumis-vaihtoehdossa viestintätieteisiin ja/tai nykysuomeen ja/tai soveltavaan kielitieteeseen; digitaalisen median suuntau-tumisvaihtoehdossa viestintätieteisiin.

Ohjelmasta valmistuvat voivat toimia esimerkiksi viestintä-suunnittelijoina, konsultteina, kouluttajina, sisällöntuottaji-na, tiedottajina, viestintäpäälliköinä, verkkotoimittajina tai tutkijoina.

Viestinnän monialaisen maisteriohjelmasta vastaa koulu-tusohjelman johtaja, professori Merja Koskela. Lisätietoja löytyy koulutusohjelman verkkosivuilta www.uva.fi/vima.

49

Suuntautumisvaihtoehto organisaatioiden viestintä (120 op)

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 25 op

TEVI3002 Käsiteanalyysi ................................................... 5 opVIMA3001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän syventämisjakso ............................................... 5 op taiVIMA3002 Verkkomarkkinointi ......................................... 5 opVIMA3003 Tutkimustyöskentely 2 ................................... 5 opVIMA3004 Seminaari .......................................................10 op

VAPAASTI VALITTAVA SYVENTÄVÄ OPINTO VIMA3012 Journalistinen työprosessi, 5 op

SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDON SYVENTÄVÄT OPINNOT 55 op

VIMA3005 Viestintä organisaatioissa ............................ 5 opVIMA3006 Diskurssintutkimuksen syventämisjakso ... 5 opVIMA3007 Erikoisalaviestinnän kollokvio ...................... 5 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opVIMA3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opVIMA3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTOA TUKEVAT OPINNOT 10–12 op

HALL1007 Esimiestyö ja johtajuus ................................. 5 op taiJOHT2019 Henkilöstöjohtaminen .................................. 7 opHALL2015 Johtamisen etiikka ......................................... 5 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 5 op Vieras kieli (myös alkeiskurssi käy), 5 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 23–25 opSuositellaan esimerkiksi: Markkinointi Vieras kieli

50

Suuntautumisvaihtoehto digitaalinen media (120 op)

OHJELMAN YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 30 op

TEVI3002 Käsiteanalyysi ................................................... 5 opVIMA3001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän syventämisjakso ............................................... 5 opVIMA3002 Verkkomarkkinointi ......................................... 5 opVIMA3003 Tutkimustyöskentely 2 ................................... 5 opVIMA3004 Seminaari .......................................................10 op

VAPAASTI VALITTAVA SYVENTÄVÄ OPINTO VIMA3012 Journalistinen työprosessi, 5 op

SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDON SYVENTÄVÄT OPINNOT 50 op

VIMA3008 Verkkomedian konseptointi ......................... 5 opVIMA3009 Digitaalisen viestinnän tuotantoprosessi (tuottaja) ................................................................................ 5 op taiVIMA3010 Digitaalisen viestinnän tuotantoprosessi (www-ohjelmointi) ............................................................... 5 op

Tutkielma ja tutkielmaseminaari .................................. 40 opVIMA3099 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: alku- ja väliraportti .............................................................10 opVIMA3100 Tutkielma ja tutkielmaseminaari: pro gradu -tutkielma .........................................................30 opKNÄY3001/3004 Kypsyysnäyte...................................... 0 op

SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTOA TUKEVAT OPINNOT 11 op

TEVI3005 Kognitio, ihminen ja teknologia .................... 5 op taiVIMA3011 Introduction to Game Studies .................... 5 op TOIK3040 Kansainvälinen immateriaalioikeus ............. 6 op

VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 5 op Vieras kieli (myös alkeiskurssi käy), 5 op

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 24 opSuositellaan esimerkiksi: Markkinointi Vieras kieli ICT-juridiikka

51

Englannin kielen opinnoissa painottuu englannin kielen ja kulttuurin tuntemus. Opinnoissa keskitytään kielen hal-lintaan ja tutkimukseen, kääntämisen teoriaan ja käytän-töön sekä englanninkielisiin kirjallisuuksiin ja kulttuureihin. Opintojen peruslähtökohtana on englanninkielisten kult-tuurien moninaisuus ja vuorovaikutus ympäröivän maail-man kanssa.

Sivuaineopiskelun aloittavien on osallistuttava sivuaineko-keeseen, joka järjestetään elo–syyskuun vaihteessa (sivu-ainekokeeseen ei tarvitse ilmoittautua). Valintakokeessa viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmaan hyväksytyt opiskelijat, jotka haluavat suorittaa englannin kielen sivuaineena, ei tarvitse osallistua sivuainekokee-seen, koska englannin kielen taito on testattu valintako-keessa. He palauttavat sivuaineen opintosuunnitelman.

PERUSOPINNOT 25 op VINE1056 Johdatus englanninkieliseen viestintään ... 5 opVINE1052 Tieteellinen viestintä ...................................... 5 opVINE1053 Kielellisen ilmaisun rakenteet 1 ................... 5 opVINE1054 Johdatus englanninkieliseen kirjallisuuteen ........................................................................ 5 opVINE1055 Käännösharjoitukset 1 englannista suomeen ......................................................... 5 op

Englannin kielen sivuaineopinnot

52

Kulttuurienvälisen viestinnän opinnotMaailma pienenee, viestintäteknologia otetaan käyttöön ja matkailu lisääntyy. Yritykset ja yhteisöt suuntaavat toi-mintaansa yhä globaalimmin. Suomi kansainvälistyy paitsi EU:n myötä myös maamme sisällä tapahtuvan monikult-tuuristumisen seurauksena. Kansalaisten on totuttava toi-mimaan rodultaan, kieleltään ja taustakulttuuriltaan erilais-ten ihmisten kanssa.

Suomalaiset kilpailevat työpaikoista muiden eurooppalais-ten kanssa. Heidän on tässä kilpailussa menestyäkseen kyettävä vaikuttamaan tehokkaasti yhä monimuotoisem-maksi käyvässä kulttuuriympäristössä. Tämä edellyttää so-siaalista kompetenssia, kykyä sietää ja suvaita erilaisuutta sekä monipuolisia viestintätaitoja. On osattava paitsi tuot-taa, käsitellä ja esittää vieraskielistä tietoa myös harrastaa sujuvaa ”small talkia”. Tämän takia on ammatillisen osaa-misen sekä kielitaidon lisäksi omattava perustiedot niin omasta kuin vieraistakin kulttuureista.

Filosofisen tiedekunnan kulttuurienvälisen viestinnän opin-tokokonaisuus soveltuu kansainvälisyydestä ja kulttuureis-ta kiinnostuneille. Sen avulla pyritään antamaan tietoja eri kulttuureista sekä kulttuureiden vaikutuksesta henkilöiden ajatteluun ja viestintätapoihin. Pyrkimyksenä on, että opis-kelijassa kehittyisi paitsi herkkyyttä tunnistaa kulttuurieroja myös halu tunnustaa vieraan kulttuurin olemassaolon oi-keus. Kursseilla pyritään myös antamaan käytännön val-miuksia, jotka helpottavat sopeutumista ja toimimista vie-raissa kulttuureissa.

Opintokokonaisuus (25 opintopistettä) koostuu filoso-fisen tiedekunnan eri oppiaineiden kursseista. Opinto-kokonaisuudessa on pakollisten kurssien (P) osuus 15 opintopistettä ja vaihtoehtoisten opintojen osuus 10 opin-topistettä. Vaihtoehtoisista kursseista opiskelija voi valita oman kiinnostuksensa mukaan, haluaako hän syventyä

semiotiikkaan ja kulttuurintutkimukseen, Euroopan unio-nin päätöksentekoon ja hallintoon vai Suomen historiaan ja kulttuuriin. Osan vaihtoehtoisista opinnoista (5 op) voi suorittaa itseopiskeluna. Myös ulkomailla suoritettuja opin-toja voidaan sisällyttää opintokokonaisuuteen vastuuopet-tajan kanssa sovittavalla tavalla.

OPINTOKOKONAISUUS 25 op

Pakolliset kurssit 15 op:CCSK1001 Introduction to Intercultural Communication ................................................................... 5 opCCSK1002 Culture, History and Identity ..................... 5 opCCSK1003 Cultural Transfer in Literature and the Media ...................................................................... 5 op

Seuraavista vaihtoehtoisesti 10 op:CCSK1004 Semiotics ...................................................... 5 opCCSK1005 Finnish History and Culture ...................... 5 opHALL2025 Näkökulmia julkiseen valtaan ja yhteiskuntaan ....................................................................... 5 opItseopiskelu ........................................................................... 5 op Kirjallisuuteen perehtyminen ja harjoitustyö tai Ulkomailla suoritettu kurssi tai Vaasan yliopiston tarjoama kurssi

53

Monikielisyyden opintokokonaisuus koostuu perusopin-noista ja aineopinnoista ja sen laajuus on 60 opintopis-tettä. Opintokokonaisuuteen sisältyy sekä teoreettisia että käytännönläheisiä kursseja, jotka antavat hyvät pohjatiedot monikielisyyskysymysten parissa työskentelemiseen sekä jatkokouluttamiseen ja tutkimukseen monikielisyyden alal-la. Opiskelija voi opinnoissaan keskittyä joko kielikylpyyn tai monikielisyyteen muissa yhteyksissä valitsemalla kursseil-la tehtävien töiden ja harjoitusten teemat kiinnostuksensa mukaan. Opintokokonaisuus on ainutlaatuinen, sillä vas-taavaa yhtä laajaa kokonaisuutta ei tarjota muualla Suo-messa. Opintokokonaisuuden opetuskieli on pääasiassa ruotsi.

Studiehelheten flerspråkighet består av grundstudier och ämnesstudier och omfattar 60 studiepoäng. I studiehelhe-ten ingår både teoretiskt och praktiskt orienterade kurser som ger goda grundläggande kunskaper för arbete med flerspråkighetsfrågor samt för fortsatta studier och forsk-ning i flersråkighet.

Studenten kan inom studierna fokusera på språkbad al-ternativt flerspråkighet i andra kontexter genom att i olika arbeten välja det tema som intresserar mera. Studiehelhe-ten är unik i och med att ingen motsvarande lika omfattan-de studiehelhet erbjuds på annat håll i Finland. Föreläs-ningsspråket inom helheten är till största delen svenska.

Monikielisyyden opinnot Studiehelheten flerspråkighet

54

PERUSOPINNOT 25 opPerusopinnoissa keskitytään yksilön ja yhteiskunnan kak-si- ja monikielisyyteen sekä kaksi- ja monikielisyyden muo-toihin eri koulutusasteilla. Perusopintojen aikana opiskelija laatii oppimisportfolion kieli- ja sisältöopintojensa tueksi.

Monikielisyyden perusopinnot suoritettuaan opiskelija osaa määritellä opintokokonaisuuden kes-

keisimmät käsitteet opiskelija tiedostaa erilaisten monikielisten oppimis-

ympäristöjen toimintamekanismit ja kielenoppimispro-sessit (esim. opettajana tai tutkijana)

opiskelija osaa analysoida kielikylvyn ja muun kaksi-kielisen opetuksen eroja ja yhtäläisyyksiä ajankohtai-seen toisen kielen tutkimukseen ja yhteiskunnallisiin ohjausasiakirjoihin tukeutuen.

MAISS1301 Kielikylvyllä monikieliseksi ......................... 5 opMAISS1302 Elinikäinen kielenkehitys ............................ 5 opMAISS1303 Yhteiskunnan ja työelämän monikielisyys ......................................................................... 5 opMAISS1304 Kielikylpy ja muu kaksikielinen opetus ... 5 opMAISS1305 Monikielisyyden tutkimisen apuvälineet ............................................................................ 5 op

AINEOPINNOT 35 opMonikielisyyden aineopinnot edustavat useampaa ajan-kohtaista pohjoismaisten kielten yksikön tutkimusaluetta, kuten esimerkiksi kaksi- ja monikielisyys kirjoitetussa teks-tissä sekä kieli ja integrointi. Kursseja Kielikylvyn ja mo-nikielisyyden projekti sekä Kielikylvyn ja monikielisyyden asiantuntijuus suositellaan opiskelijoille, jotka haluavat oppia enemmän erilaisista tutkimusmenetelmistä. Opiske-lijoille, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta ja haluavat syventyä kirjallisuusopintoihin suositellaan kurssia Moni-kielisyys kaunokirjallisuudessa.

Monikielisyyden aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella kriittisesti sekä soveltaa

kielen ja sisällön integroinnin periaatteita opiskelija osaa keskustella yhteiskunnan kaksikielisyy-

destä eri näkökulmista opiskelija osaa eri tavoin hyödyntää monikielisyys-

tuntemustaan monikielisten oppimisympäristöjen kehittämisessä ja tutkimuksessa.

MAISS2302 Kielikylvyn ja monikielisyyden asiantuntijuus ....................................................................... 5 opMAISS2303 Kielikylvyn ja monikielisyyden projekti .... 5 opMAISS2304 Pohjoismainen näkökulma kielelliseen moninaisuuteen .............................................. 5 opMAISS2305 Ruotsi toisena kielenä monikielisessä diskurssissa .............................................. 5 opMAISS2306 Teksti ja genre monikielisissä konteksteissa ....................................................................... 5 opMAISS2307 Monikielisyys kaunokirjallisuudessa ....... 5 opMAISS2308 Kielen ja sisällön integrointi kielikylvyssä ja muussa sisältöpainotteisessa kielenopetuksessa .............................................................. 5 op

55

GRUNDSTUDIER 25 spI grundstudierna ligger fokus på två- och flerspråkighet i olika former hos individen, i utbildning och i samhället. Under grundstudierna sammanställer studenten en stu-dieportfolio som stöd för både språk- och innehållsstudier.

Efter avlagda grundstudier i flerspråkighet kan studenten definiera de centrala begreppen inom

studiehelheten är studenten medveten om verksamhetsmekanis-

merna och inlärningsprocesserna i olika flerspråkiga inlärningsmiljöer (t.ex. som lärare eller som forskare).

kan studenten analysera skillnader och likheter mellan språkbad och annan tvåspråkig undervisning utgåen-de från aktuell andraspråksforskning och samhälleliga styrdokument.

MAISS1301 Flerspråkighet via språkbad ......................5 spMAISS1302 Livslång språkutveckling ............................5 spMAISS1303 Flerspråkighet i samhälle och arbetsliv ..5 spMAISS1304 Språkbad och annan tvåspråkig undervisning ..........................................................................5 spMAISS1305 Verktyg för flerspråkighetsstudier ............5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 spÄmnesstudierna representerar flera aktuella forsk-ningsområden inom enheten för nordiska språk, t.ex. två- och flerspråkighet i text samt språk och integrering. Kurs-erna Projekt i språkbad och flerspråkighet och Expertis i språkbad och flerspråkighet rekommenderas för studenter som vill lära sig mer om olika sätt att bedriva forskning. För studenter som är intresserade och vill fördjupa sig i litteraturstudier rekommenderas kursen Flerspråkighet i skönlitteratur.

Efter avlagda ämnesstudier i flerspråkighet kan studenten kritisk granska samt tillämpa olika

principer för integering av språk och innehål kan studenten diskutera samhällelig flerspråkighet

utifrån olika perspektiv kan studenten på olika sätt utnyttja sin kännedom om

flerspråkighet för att utveckla och undersöka flersprå-kiga inlärningsmiljöer.

MAISS2302 Expertis i språkbad och flerspråkighet ...5 spMAISS2303 Projekt i språkbad och flerspråkighet .....5 spMAISS2304 Språklig mångfald i nordiskt perspektiv .5 spMAISS2305 Svenska som andraspråk i en flerspråkig diskurs ................................................................5 spMAISS2306 Text och genre i flerspråkiga kontexter ...5 spMAISS2307 Flerspråkighet i skönlitteratur ...................5 spMAISS2308 Integrering av språk och ämne i språkbad och annan ämnesbaserad språkundervisning ................................................................5 sp

56

Nykysuomen sivuaineopinnot

Nykysuomen opinnoissa painottuu sekä kielellinen että viestinnällinen osaaminen. Opinnoissa keskitytään yhtääl-tä suomen kielen rakenteeseen, huoltoon ja käyttöön, toi-saalta digitaaliseen viestintään. Erityisenä painopistealu-eena on erikoisalaviestintä.

OPINTOKOKONAISUUS 25 op VINE1003 Kielenhuolto ja kielipolitiikka ........................ 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 opVINE1006 Kielen rakenne ................................................ 5 opVINE2009 Suomen kielen vaihtelu ................................. 5 opKSUO7114 Suomen kielen kirjallinen ja suullinen viestintä ................................................................ 5 op

57

Pohjoismaiset opinnot

Sivuainekokonaisuudessa Pohjoismaiset opinnot käsitel-lään Pohjolaa ja pohjoismaista yhteistyötä viiden keskeisen teeman kautta: yhteiskunta, kulttuuri, historia, identiteetti ja kieli. Pohjoismaita tarkastellaan opintokokonaisuudessa kansallisesta, pohjoismaisesta ja kansainvälisesti näkökul-masta, ja näiden näkökulmien määrittelemisessä käytetään niin yhteiskunnallista, kielellistä kuin historiallistakin lähes-tymistapaa. Luentojen, esitelmien ja harjoitusten avulla harjaannutetaan opiskelijan kykyä keskustella Pohjoismai-ta koskevista kysymyksistä kansallisesta, pohjoismaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta sekä harjaannutetaan opiskelijan taitoa toimia pohjoismaisissa yhteyksissä. Tä-män lisäksi opiskelija oppii analysoimaan pohjoismaista kirjallisuutta, kieltä ja kulttuuria teoreettisin menetelmin.

Nordiska studier

Inom biämnet Nordiska studier behandlas fem centrala teman som berör Norden och nordiskt samarbete: sam-hälle, kultur, historia, identitet och språk. De nordiska länderna behandlas nationellt, nordiskt, europeiskt och internationellt och definieras utgående från samhällelig, språklig och historisk synvinkel. Genom föreläsningar, presentationer och övningar övas studenternas förmåga att diskutera nordiska frågor i nationellt, nordiskt och in-ternationellt perspektiv och att delta och agera i nordiska sammanhang. Därtill ges studenterna teoretiska verktyg för att kunna analysera nordisk litteratur, språk och kultur.

OPINTOKOKONAISUUS 25 opSeuraavista valinnaisesti 25 op:KOTI1201 Pohjoismaisia kohtaamisia ............................ 5 op KOTI1202 Pohjoismainen identiteetti kirjallisuudessa ..................................................................... 5 op KOTI1210 Pohjoismainen kieliyhteisö ............................ 5 op KOTI1204 Pohjola ajassa ................................................. 5 op KOTI1205 Pohjoismainen mytologia .............................. 5 op KOTI1206 Norjan jatkokurssi ........................................... 5 op KOTI1207 Tanskan jatkokurssi ........................................ 5 op KOTI1208 Islannin peruskurssi........................................ 5 opKOTI1209 Fäärin peruskurssi .......................................... 5 op

STUDIEHELHETEN 25 spAlternativa studier 25 sp:KOTI1201 Nordiska möten................................................5 spKOTI1202 Nordisk identitet i litteratur ............................5 spKOTI1210 Nordisk språkgemenskap ..............................5 spKOTI1204 Norden i tiden...................................................5 spKOTI1205 Nordisk mytologi ..............................................5 spKOTI1206 Fortsättningskurs i norska .............................5 spKOTI1207 Fortsättningskurs i danska ............................5 spKOTI1208 Grundkurs i isländska .....................................5 spKOTI1209 Grundkurs i färöiska........................................5 sp

Pohjoismaiset opinnot Biämnet Nordiska studier

58

Ranskan kielen opinnot

Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa ranskan kie-lestä suppean (perusopinnot 25 op) tai laajan (perus- ja aineopinnot 60 op) sivuaineen. Ranskan kieli sopii sivu-aineeksi kaikkien tiedekuntien ja koulutusohjelmien opis-kelijoille. Sivuainekokonaisuus muodostuu kielitaidon, kielitiedon, kääntämisen, kulttuurin ja maantuntemuksen opinnoista. Päätoimisella opiskelulla perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa kahden lukuvuoden kuluessa.

Perusopinnot suorittanut opiskelija pystyy tuottamaan ja ymmärtämään ranskan kieltä suullisesti ja kirjallisesti arki- ja työelämään liittyvissä tilanteissa sekä toimimaan vähin-tään auttavasti oman alansa tehtävissä ranskan kielellä. Lisäksi hän pystyy tutkijana ja asiantuntijana tarvittaessa käyttämään ranskankielistä lähdeaineistoa opinnäyte- ja tutkimustyössään ja soveltamaan näihin tehtäviin myös tietojaan ranskan kielestä ja ranskankielisten maiden kult-tuurista. Perusopintotason jälkeen opiskelijan taitotaso eurooppalaisen kielten viitekehyksen mukaan on B1.1 (toi-miva peruskielitaito) – B1.2 (sujuva peruskielitaito)

Kielitaitoa syvennetään aineopintotasolla niin, että ai-neopinnot suorittanut opiskelija pystyy kommunikoimaan ja argumentoimaan itsenäisesti ranskan kielellä ja rans-kankielisessä ympäristössä sekä suullisesti että kirjallises-ti. Hän osaa kuvata ranskankielisten maiden kulttuuria ja kirjallisuuden suuntaviivoja. Aineopintotason lopussa opis-kelija sekä ymmärtää kieltä järjestelmänä että osaa tuot-taa ja analysoida rakenteellisesti korrektia ranskankielistä tekstiä. Aineopintotason jälkeen opiskelijan taitotaso on B2.1 (itsenäisen kielitaidon perustaso) tai B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito).

Ranskan kielen sivuaineopintojen aloittamisen edellytyk-senä ovat Eurooppalaisen kielten viitekehyksen taitotasoa A.2.1. (peruskielitaidon alkuvaihe) tai A.2.2. (kehittyvä pe-ruskielitaito) vastaavat tiedot ja taidot, esimerkiksi lukion lyhyt oppimäärä tai laaja ranskan alkeiskurssi.

Kaikkien sivuaineopiskelun aloittavien on osallistuttava yh-distettyyn sivuaine- ja tasokokeeseen elo–syyskuussa tai marras–joulukuussa. Katso tarkemmat tiedot tasokokeista yliopiston verkkosivuilta kohdasta kielten tasotestit ja kor-vaavat kokeet. Kokeen suoritus on voimassa kolme vuot-ta. Vaihtoehto kokeelle on ranskan täydennyskurssin (ks. kielipalveluiden opinto-opas) suorittaminen tai hyväksytty arvosana ranskasta ylioppilaskirjoituksissa.

Ranskan opinnot voi aloittaa myös alkeistasolta tai ker-taamalla aiempia opintoja ranskan täydennyskurssilla ja jatkamalla sitten sivuaineopintoihin. Alkeis- ja täydennys-kursseista löydät lisätietoa Kielipalvelut-yksikön opinto-oppaasta.

59

RANSKAN KIELEN KURSSITKRAN5001 Ranskan alkeet 1 .......................................... 3 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opasKRAN5002 Ranskan alkeet 2 .......................................... 3 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opasKRAN5003 Ranskan alkeet 3: suulliset harjoitukset .. 2 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opasKRAN5004 Ranskan alkeet 4: arkipäivän viestintääranskaksi ............................................................................... 2 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opasKRAN5011 Ranskan täydennyskurssi ........................... 5 opks. Kielipalvelut-yksikön opinto-opas

PERUSOPINNOT 25 opKEYF1101 Suullinen ja kirjallinen viestintä 1 ............... 2 opKEYF1102 Suullinen ja kirjallinen viestintä 2 ............... 3 opKEYF1103 Kielioppia kontekstissa ................................ 5 opKEYF1104 Ranskan ääntämiskurssi .............................. 5 op taiKEYF2113 Käännösharjoitukset ranskasta suomeen 1 ............................................................................ 5 opKEYF1105 Ranskan maan- ja kulttuurintuntemus ...... 5 op taiKEYF2114 Valmennuskurssi Ranskaan lähtijöille ....... 5 opKEYF1106 Liike-elämän ranskaa .................................... 5 op taiKEYF2115 Näkökulmia ranskalaiseen hallintokulttuuriin .................................................................. 5 op

AINEOPINNOT 35 opKEYF2101 Kirjallinen ilmaisu ja tekstin ilmaisu ............ 5 opKEYF2102 Puheviestintää ranskaksi ............................. 5 op

Vaihtoehtoisesti 25 op seuraavista:KEYF2116 Euroopan Unioni ranskaksi ......................... 5 opKEYF2115 Näkökulmia ranskalaiseen hallintokulttuuriin .................................................................. 5 opKEYF2117 Käännös- ja kirjoitusharjoitukset ................ 5 opKEYF2114 Valmennuskurssi Ranskaan lähtijöille ....... 5 opKEYF2113 Käännösharjoitukset ranskasta suomeen 1 ............................................................................ 5 opKEYF2118 Johdatus ranskalaiseen kirjallisuuteen ...... 5 opKEYF2119 Käännösharjoitukset ranskasta suomeen 2 ............................................................................ 5 opKEYF2120 Ranskankielisyyden monet kasvot ............. 5 opKEYF2121 Ranskan historia ............................................ 5 opKEYF2122 Ranskankielisen kirjallisuudentuntemus ............................................................................... 5 opKITA5110 Italian täydennyskurssi ................................... 5 opKLAT501 Latinan alkeet .................................................... 5 opKESP5110 Espanjan täydennyskurssi .......................... 5 op

60

Kaikkien ruotsin kielen sivuaineopiskelun aloittavien (äi-dinkieli suomi) on osallistuttava sivuainekokeeseen. Jos opiskelija on suorittanut ruotsin kielen peruskurssin hu-manisteille, kauppatieteen opiskelijoille, hallintotieteen opiskelijoille tai tekniikan opiskelijoille arvosanalla 4 tai 5, hänen ei tarvitse osallistua sivuainekokeeseen.

Koe järjestetään elo–syyskuun vaihteessa.

PERUSOPINNOT 25 opKOTI1001 Kieli viestintävälineenä.................................10 opKOTI1002 Kielioppi ............................................................ 5 opKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 .................... 5 opKOTI1004 Käännösharjoitukset ruotsista äidinkieleen ........................................................................... 5 op

AINEOPINNOT 35 opKOTI2001 Nordistiikka tieteenä ...................................... 5 opKOTI2002 Kielioppi ja oikeakielisyys .............................. 5 opKOTI2003 Käännösharjoitukset äidinkielestä ruotsiin .................................................................................10 opKOTI2004 Työelämän kieliasiantuntijuus ....................... 5 opKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi ...................... 5 opKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio .......................... 5 op

Alla med finska som modersmål som tänker studera svenska som biämne ska delta i biämnesprovet. Om stu-denten har avlagt grundkursen i svenska för humanister, ekonomie studerande, förvaltningsstuderande eller tekno-logie studerande med vitsordet 4 eller 5 behöver han eller hon dock inte delta i provet.

Biämnesprovet ordnas i månadsskiftet augusti-september.

GRUNDSTUDIER 25 sp KOTI1001 Språket i kommunikation ............................10 spKOTI1002 Grammatik .........................................................5 spKOTI1003 Modern svensk litteratur 1 .............................5 spKOTI1004 Översättningsövningar från svenska till modersmålet ....................................................5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 sp KOTI2001 Nordistiken som vetenskap ...........................5 spKOTI2002 Grammatik och språkriktighet .......................5 spKOTI2003 Översättningsövningar från modersmålet till svenska .................................................10 spKOTI2004 Språkexpertis på arbetsmarknaden ............5 spKOTI2005 Grundkurs i danska och norska ...................5 spKOTI2006 Retorik och argumentation ............................5 sp

Ruotsin kielen sivuaineopinnot Biämnet svenska

61

Ruotsi äidinkielenä -sivuaineopinnot Biämnet modersmålet svenska

Ruotsi äidinkielenä -sivuaineopinnoissa opiskelija tutustuu viestinnän perusteisiin, kielioppiin ja kielenhuoltoon, poh-joismaiseen kulttuuriin ja ruotsalaiseen nykykirjallisuuteen. Opiskelija kehittää myös kirjallisia ja suullisia taitojaan, sy-ventyy äidinkielen kielioppiin ja fonetiikkaan sekä tutustuu ruotsin kirjakielisääntöihin.

PERUSOPINNOT 25 opKRUO7112 Viestinnän perusteet ................................... 5 opKOTI1005 Pohjoismainen kulttuuri ................................. 5 opKOTI1006 Äidinkielen kielioppi ....................................... 5 opKOTI1007 Kielioppi ja kielenhuolto ................................ 5 opKOTI1003 Ruotsalainen nykykirjallisuus 1 .................... 5 op

AINEOPINNOT 35 opKOTI2001 Nordistiikka tieteenä ...................................... 5 opKOTI2007 Kirjoittaminen digitaalisissa viestimissä .... 5 opKOTI2008 Ruotsalainen nykykirjallisuus 2 ..................10 opKOTI2009 Työelämän kieliasiantuntijuus ....................... 5 opKOTI2005 Tanskan ja norjan peruskurssi ...................... 5 opKOTI2006 Retoriikka ja argumentaatio .......................... 5 op

Inom biämnet modersmålet svenska får studenten bekan-ta sig med grunderna i kommunikation, språkriktighet och språkvård, nordisk kultur samt modern svensk litteratur. Studenten får också utveckla sina skriftliga och muntliga färdigheter, fördjupa sig i modersmålets grammatik och fonetik samt får kännedom om skriftspråksnormerna i svenskan.

GRUNDSTUDIER 25 sp KRUO7112 Grunderna i kommunikation .......................5 spKOTI1005 Kultur i Norden .................................................5 spKOTI1006 Modersmålets grammatik ..............................5 spKOTI1007 Språkriktighet och språkvård ........................5 spKOTI1003 Modern svensk litteratur 1 .............................5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 sp KOTI2001 Nordistiken som vetenskap ...........................5 spKOTI2007 Att skriva i digitala medier .............................5 spKOTI2008 Modern svensk litteratur 2 ..........................10 spKOTI2009 Språkexpertis på arbetsmarknaden ............5 spKOTI2005 Grundkurs i danska och norska ...................5 spKOTI2006 Retorik och argumentation ............................5 sp

62

Saksan kielen ja kulttuurin suppea sivuaine (25 op) koos-tuu perusopinnoista, lukuun ottamatta Puhe- ja esitystaito (GERM1102) -kurssia, joka on sivuaineopiskelijoille va-paavalintainen. Laaja sivuaine (60 op) koostuu perus- (25 op) ja aineopinnoista (35 op). Sivuaineopiskelijat eivät kir-joita kandidaatintutkielmaa.

Kaikkien sivuaineopiskelun aloittavien on osallistuttava sivuainekokeeseen, joka järjestetään elo–syyskuun vaih-teessa. Sivuainekokeen hyväksytty suoritus on voimassa kolme vuotta.

PERUSOPINNOT 25 op / GRUNDSTUDIER 25 spGERM1101 Deutsch kompakt -kielitaitopaketti .......10 opGERM1103 Kielitieteen peruskurssi ............................. 5 opGERM1104 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun ......... 5 opGERM1105 Maantuntemus ja nykyhistoria .................. 5 op

Vapaavalintainen opintojakso:GERM1102 Puhe- ja esitystaito ..................................... 5 op

AINEOPINNOT 35 op / ÄMNESSTUDIER 35 spGERM2101 Johdatus kääntämiseen ja kääntäminen äidinkieleen 1 (saksa–suomi/ruotsi) ....... 5 opGERM2102 Saksan oikeakielisyys ja kielioppi ............ 5 opGERM2103 Kirjallisuus ja kulttuuri ................................ 5 opGERM2109 Työelämäviestintä ........................................ 5 opGERM2105 Kääntäminen äidinkieleen 2 ..................... 5 opGERM2110 Yritysviestintä ............................................... 5 opGERM2107 Kielitieteen erikoistumisjakso ................... 5 op taiGERM2108 Kirjallisuustieteen erikoistumisjakso ....... 5 op

Saksan kielen ja kulttuurin sivuaineopinnot / Biämnet tyska språket och kulturen

63

Suomi toisena kotimaisena kielenä -sivuaineopinnot / Biämnet finska som det andra inhemska språket

Opiskelijat, joiden äidinkieli on ruotsi, voivat suorittaa suo-mi toisena kotimaisena kielenä -sivuaineopinnot. Sivuai-neopinnot koostuvat oppiaineen perusopinnoista (25 op).

Opiskelijat, joiden pääaine on ruotsi äidinkielenä, opiske-levat vähintään 15 opintopistettä suomea toisena kotimai-sena kielenä.

PERUSOPINNOT 25 opKOTI1051 Kirjalliset ja suulliset taidot 1 ....................... 5 opKOTI1052 Kirjalliset ja suulliset taidot 2 ....................... 5 opKOTI1053 Kielioppi ja kielenhuolto 1 ............................. 5 opKOTI1054 Kääntäminen suomesta äidinkieleen .......... 5 opKOTI1055 Johdatus suomalaiseen nykykirjallisuuteen ................................................................ 5 op

AINEOPINNOT 35 opKOTI2051 Kääntäminen äidinkielestä suomeen .......... 5 opKOTI2052 Kielioppi ja kielenhuolto 2 ............................. 5 opKOTI2053 Kääntäminen suomesta ruotsiin ja ruotsista suomeen .......................................................... 5 opKOTI2054 Kotimaiset kielet yhteiskunnan kielinä ........ 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 opVINE2009 Suomen kielen vaihtelu ................................. 5 opVINE2010 Suomi toisena ja vieraana kielenä .............. 5 op

Studenter med svenska som modersmål kan ta biämnes-studier i finska som det andra inhemska språket. Biäm-nesstudierna består av undervisningsämnets grundstudier (25 sp).

Studenter med huvudämnet modersmålet svenska stude-rar minst 15 studiepoäng finska som det andra inhemska språket.

GRUNDSTUDIER 25 sp KOTI1051 Skriftlig och muntlig färdighet 1 ...................5 spKOTI1052 Skriftlig och muntlig färdighet 2 ...................5 spKOTI1053 Grammatik och språkvård 1 ..........................5 spKOTI1054 Översättning från finska till modersmålet ..5 spKOTI1055 Introduktion till modern finsk litteratur .........5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 sp KOTI2051 Översättning från modersmålet till finska ..................................................................................5 spKOTI2052 Grammatik och språkvård 2 ..........................5 spKOTI2053 Översättning från finska till svenska och från svenska till finska .................................................5 spKOTI2054 De inhemska språken som samhällets språk .......................................................................................5 spVINE1005 Semantik och pragmatik ................................5 spVINE2009 Suomen kielen vaihtelu ..................................5 spVINE2010 Suomi toisena ja vieraana kielenä .............. 5 op

64

Viestinnän ammateissa tarvitaan kykyä ymmärtää eri alojen asiantuntijoita. Paitsi että monet alat ovat sisällöllisesti ja kielellisesti erikoistuneita, niiden sisällä esiintyy usein kä-sitteellistä ja termistöllistä horjuntaa. Yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tarvetta ammattilaisille, jotka kykene-vät hahmottamaan asioiden välisiä suhteita ja luomaan selkeyttä käsitteistöihin. Lisäksi viestinnän ammattilaisen tulee kyetä välittämään tietoa oikeassa muodossa oikeaan aikaan erilaisille kohderyhmille. Tiedon välittämisessä tar-vittavien keinojen, välineiden ja ohjelmistojen tuntemus on keskeistä.

Sivuaineessa yhdistyvät terminologiaopissa korostuva käsitteellinen selkeys ja tekniselle viestinnälle välttämä-tön kohderyhmien huomioiminen. Yhdessä nämä antavat valmiuksia mm. teknisiksi kirjoittajiksi, terminologeiksi, kääntäjiksi ja tulkeiksi, kouluttajiksi, verkkokirjoittajiksi, tie-detoimittajiksi tai kustannustoimittajiksi aikoville. Kursseilla opittavaa tietämystä voidaan soveltaa esimerkiksi teknis-ten dokumenttien ja erilaisten käyttöohjeiden sekä sanas-tojen ja termitietokantojen laatimiseen sekä analysointiin. Menetelmiä voidaan käyttää myös digitaalisen median si-sällön tuottamisessa ja strukturoinnissa.

Kaikkien sivuaineopiskelijoiden on palautettava sivuaineen opintosuunnitelma joka vuosi kurssi-ilmoittautumisen yh-teydessä elo–syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

Sivuainekokonaisuudessa on kursseja, jotka saattavat kuulua opiskelijan pääaineeseen. Tällöin opiskelijan on valittava sivuainekokonaisuuteen ne kurssit, joita hän ei suorita pääaineessaan. Jos opiskelija on suorittanut ter-minologian ja teknisen viestinnän sivuaineen kandidaatin tutkintoon, on maisteriohjelmaan sisältyvien, jo suoritettu-jen kurssien korvaavuuksista sovittava erikseen.

OPINTOKOKONAISUUS 25 opPakolliset opinnot (voivat sisältyä pääaineopintoihin) 5–20 op:TEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 optaiRUOT3070 Pohjoismainen terminologian kurssi .....7,5 opVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 opTEVI3002 Käsiteanalyysi ................................................... 5 opTEVI3007 Terminologisen ja teknisen tiedon hakuja esittäminen ....................................................................... 3 op

Seuraavista valinnaisesti 5–20 op:VINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opTEVI3005 Kognitio, ihminen ja teknologia .................... 5 opTEVI3006 Monikielinen terminologiatyö ........................ 5 opTITE2040 Oliomallinnus .................................................... 5 opTITE1070 Ohjelmointi ........................................................ 5 opTITE1090 Tietojärjestelmän kehittäminen ..................... 5 opVIES2090 Työharjoittelu

Terminologian ja teknisen viestinnän opinnot

65

Tulkkauksen opinnot / Tolkning

Opiskelija voi suorittaa tulkkausopintoja sivuainekokonai-suutena tai yksittäisiä tulkkauskursseja vapaasti valittavi-na opintoina. Tulkkausharjoituksissa harjoituskielinä ovat ensisijaisesti ruotsi ja suomi. Mikäli harjoituskurssilla on vähintään kolme englannin tai saksan pääaineopiskelijaa, harjoituksiin voidaan sisällyttää myös kyseisen kielen har-joituksia. Silloin opetukseen osallistuu myös sen kielen opettaja. Tulkkaustaito perustuu kielitaitoon, tulkkaustek-niikkaan, yleistietoon ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Henkilö, joka on oppinut tulkkaamaan kahden kielen välil-lä, voi soveltaa tulkkaustaitoaan myös muihin osaamiinsa kieliin.

Tulkkauksen sivuainekokonaisuus (25 op) voi sisältyä opis-kelijan kandidaatti- tai maisteriopintoihin. Erikoistumalla pohjoismaisten kielten tulkkaukseen (35 op) opiskelija voi suorittaa tulkkausopinnot laajana sivuaineena.

Tulkkaus suppeana sivuaineena (25 op)

Sivuaineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on selkeä kä-sitys tulkin työstä ja työelämän tulkille asettamista vaati-muksista. Opiskelija osaa tulkata sekä konsekutiivisesti että simultaanisesti A- ja B-kieltensä välillä, hän osaa val-mistautua asianmukaisesti tulkkaustehtäviin ja tulkata eri viestintätilanteiden vaatimusten mukaisesti. Opiskelijalla on tietoa alan tutkimuksesta, ja hän osaa myös teoreetti-sesti analysoida tulkkauspro-sessia ja tulkattua viestintää.

Studenten kan välja tolkningsstudier som biämne eller enskilda tolkningskurser som fritt valbara studier. Svenska och finska är de huvudsakliga övningsspråk på kurserna i tolkning. Om minst tre studenter med engelska eller tys-ka som huvud-ämne deltar i övningskurserna, kan även övningar med ifrågavarande språk ingå. Då deltar också en lärare i detta språk i undervisningen. Tolkningsfär-dighet baserar sig på språkkunskaper, tolkningsteknik, omvärldskunskaper och personliga egenskaper. Den som har lärt sig tolka mellan två språk kan tillämpa sin färdighet också på andra språk som han eller hon behärskar.

Biämneshelheten i tolkning (25 sp) kan ingå i kandidat- eller magisterstudierna. Studenter som väljer att speciali-sera sig på nordisk tolkning (35 sp) kan ha tolkning som långt biämne.

Tolkning som kort biämne (25 sp)

Efter biämnesstudierna har studenten en klar uppfattning om tolkens arbete och de krav arbetslivet ställer på en tolk. Studenten kan tolka både konsekutivt och simultant mel-lan sina A- och B-språk, kan förbereda sig på ett relevant sätt för tolkningsuppgifter och tolka utgående från de krav kommunikationssituationen ställer. Studenten har kunskap om forskning inom området tolkning och kan även teore-tiskt analysera tolkningsprocessen och tolkad kommuni-kation.

66

Suppean sivuaineen opintojaksot: Tulkkauksen perusteet, 5 op (Opintojakso sisältyy

kotimaisten kielten kandidaattiohjelman yhteisiin opin-toihin. Opiskelija, jonka pääaineopintoihin opintojakso kuuluu, suorittaa korvaavan opintojakson henkilökoh-taisen opintosuunnitelman mukaisesti.)

Kokous- ja konferenssitulkkauksen perusteet, 5 op Asioimis-, neuvottelu- ja oikeustulkkaus, 5 op Konferenssitulkkauksen jatkokurssi, 5 op Tulkkauksen teoria ja tutkimus, 5 op

Tulkkaus laajana sivuaineena, erikoistuminen pohjoismaisten kielten tulkkaukseen (35 op)

Suoritettuaan laajan sivuaineen erikoistumalla pohjois-maisten kielten tulkkaukseen opiskelija osaa tulkata kon-sekutiivisesti ja simultaanisesti ruotsin, norjan ja tanskan kielestä suomen kieleen ja suomen kielestä vahvimpaan skandinaaviseen kieleensä. Opiskelija on perehtynyt poh-joismaisiin kieliin, kulttuureihin ja yhteiskuntaoloihin sekä keskeisten pohjoismaisten yhteistyöelinten toimintaan ja tehtäviin. Opiskelija on syventänyt teoreettista osaamis-taan tulkkauksen tutkimuksen alalla.

Laajan sivuaineen opintojaksot: Pohjoismaisten kielten tulkkaus, 5 op Pohjoismaisten kielten konferenssitulkkauksen eri-

koistumisjakso, 5 op Tulkkauksen kollokvio, 5 op Pohjoismaisia opintoja (nordiska studier) 20 op,

joihin voi sisältyä myös muissa Pohjoismaissa vaihto-opiskeluna tai kesäkursseina suoritettuja opintoja henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti.

Kurser som ingår i det korta biämnet: Grundkurs i tolkning, 5 sp (Kursen ingår i de ge-

mensamma studi-erna i kandidatprogrammet för de inhemska språken. Studenter inom det programmet kan ersätta kursen med en annan kurs enligt sin indi-viduella studieplan.)

Grunderna i mötes- och konferenstolkning, 5 sp Kontakt-, förhandlings- och rättstolkning, 5 sp Fortsättningskurs i konferenstolkning, 5 sp Tolkning, teori och forskning, 5 sp

Tolkning som långt biämne, specialisering i tolkning mellan de nordiska språken (35 sp)

Efter studier i tolkning som långt biämne kan studenten tolka konsekutivt och simultant från svenska, norska och danska till finska och från finska till sitt starkaste skandina-viska språk. Studenten har goda insikter i nordiska språk, nordisk kultur och samhälle samt de centrala nordiska samarbetsorganens verksamhet och uppgifter. Studen-ten har fördjupat sina teoretiska kunskaper inom området tolkning.

Kurser som ingår i det långa biämnet: Tolkning mellan de nordiska språken, 5 sp Specialisering i nordisk konferenstolkning, 5 sp Tolkningskollokvium, 5 sp Nordiska studier 20 sp. I dessa kan studenter enligt

sin individuella studieplan inkludera utbytesstudier eller sommarkurser i andra nordiska länder.

67

PERUSOPINNOT 25 opKOTI1101 Tulkkauksen perusteet ................................... 5 opKOTI1102 Kokous- ja konferenssitulkkauksen perusteet ............................................................................... 5 opKOTI1103 Asioimis-, neuvottelu- ja oikeustulkkaus ... 5 opKOTI1104 Tulkkauksen teoria ja tutkimus ..................... 5 opKOTI1105 Konferenssitulkkauksen jatkokurssi ............ 5 op

AINEOPINNOT 35 opKOTI2101 Pohjoismaisten kielten tulkkaus .................. 5 opKOTI2102 Pohjoismaisten kielten konferenssitulkkauksen erikoistumisjakso ..................... 5 op KOTI2103 Tulkkauksen kollokvio ..................................... 5 op KOTI1201 Pohjoismaisia kohtaamisia ............................ 5 op

Vaihtoehtoisia pohjoismaisia opintoja yhteensä 15 op:KOTI1202 Pohjoismainen identiteetti kirjallisuudessa ..................................................................... 5 op KOTI1210 Pohjoismainen kieliyhteisö ............................ 5 opKOTI1204 Pohjola ajassa ................................................. 5 op KOTI1205 Pohjoismainen mytologia .............................. 5 op KOTI1206 Norjan jatkokurssi ........................................... 5 op KOTI1207 Tanskan jatkokurssi ........................................ 5 op KOTI1208 Islannin peruskurssi........................................ 5 op KOTI1209 Fäärin peruskurssi .......................................... 5 op

GRUNDSTUDIER 25 spKOTI1101 Grundkurs i tolkning .......................................5 spKOTI1102 Grunderna i mötes- och konferenstolkning .................................................................5 spKOTI1103 Kontakt-, förhandlings- och rättstolkning ...5 spKOTI1104 Tolkning, teori och forskning .........................5 spKOTI1105 Fortsättningskurs i konferenstolkning .........5 sp

ÄMNESSTUDIER 35 spKOTI2101 Tolkning mellan de nordiska språken ..........5 spKOTI2102 Specialisering i nordisk konferenstolkning .................................................................5 spKOTI2103 Tolkningskollokvium .........................................5 spKOTI1201 Nordiska möten................................................5 sp

Alternativa nordiska studier sammanlagt 15 sp:KOTI1202 Nordisk identitet i litteratur ............................5 spKOTI1210 Nordisk språkgemenskap ..............................5 spKOTI1204 Norden i tiden...................................................5 spKOTI1205 Nordisk mytologi ..............................................5 spKOTI1206 Fortsättningskurs i norska .............................5 spKOTI1207 Fortsättningskurs i danska ............................5 spKOTI1208 Grundkurs isländska .......................................5 spKOTI1209 Grundkurs i färöiska........................................5 sp

68

Venäjän kielen opinnot muodostavat johdatuksen venäjän kieleen ja Venäjän kulttuurin tutkimukseen. Osa opintojak-soista soveltuu osaopinnoiksi eri pääaineiden opiskelijoille etenkin humanististen, kauppatieteiden ja yhteiskuntatie-teiden alojen opiskelijoille. Opiskelija voi valintansa mu-kaan suorittaa joko perusopinnot (25 op) tai sekä perus- että aineopinnot (60 op).

Venäjän sivuaineopintojen aloittaminen edellyttää, että opiskelijalla on vähintään lukion venäjän opinnot tai yliopis-ton alkeis- ja täydennyskurssia vastaavat tiedot. Kaikkien sivuaineopiskelijoiden on palautettava HOPS-lomake elo-syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

Eri tieteenalojen näkökulmista venäjän kielen kommuni-kaatiotaidot ja Venäjää tarkastelevat opinnot kehittävät opiskelijan mahdollisuuksia käyttää venäjänkielistä lähde-aineistoa ja täten arvioida ja ymmärtää, millainen Venäjä on sekä millaiset kulttuuri-historialliset ja taloudelliset proses-sit ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat venäläisen yhteiskunnan kehitykseen.

Kansalliset, alueelliset ja kansainväliset vuorovaikutussuh-teet synnyttävät haasteita, joita monet asiantuntijat käsitte-levät työssään. Julkisen ja yksityisen sektorin työtehtävissä venäjän kielen taidosta voi olla hyötyä. Venäjä-asiantunti-juus ja monipuolinen kielitaito ovat etu Euroopan unionin Venäjä-yhteistyöhön liittyvissä työtehtävissä. Esimerkiksi ministeriöt, kunnat, maakuntaliitot, työvoima- ja elinkeino-keskukset, kouluttajat sekä erilaiset järjestöt toteuttavat erilaisia aluekehitys- sekä EU-ohjelmia. Liiketoimintaosaa-minen ja venäjän kielen taito lisäävät mahdollisuuksia sol-mia kontakteja ja perehtyä uskottavasti tutkimusaiheeseen myös venäjänkielistä lähdeaineistoa hyödyntäen.

Venäjää opiskelevan kannattaa hyödyntää kielitaitoaan myös siten, että löytää tutkimuksen piirissä toimivalta

yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöltä tukea Venäjä-aiheisen opinnäytetyön valintaan. Opiskelijan kannattaa myös tutustua alaan liittyvään yliopiston ohjelmatarjontaan, kuten esimerkiksi Kulttuurienvälisen viestinnän opinnot tai kauppatieteiden Doing Business with Central and Eastern Europe. Vaasan yliopisto on mukana yliopistojen verkos-tossa, jossa Aleksanteri-instituutti koordinoi valtakunnal-lista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua.

Venäjän kielen alkeis- ja täydennyskurssit antavat pohjan venäjän kielen perus- ja aineopintoihin, jos opiskelijalla ei ole lukion lyhyttä venäjää vastaavia tietoja.

Perus- ja aineopinnot koostuvat opintojaksoista, jotka an-tavat käytännön kielitaitoa, käsittelevät teoreettista tietoa venäjän kielen rakenteesta ja lisäävät venäläisen kulttuurin tuntemusta. Opinnot antavat valmiuksia kehittää ja sovel-taa venäjän kielen viestintä- ja tekstinymmärtämisen taitoa sekä kykyä käyttää venäjänkielistä lähdeaineistoa venäjän kieltä ja Venäjää koskevaan tutkimukseen.

Perus- ja aineopintojen yleiset valmiudet ja taidot

Sivuaineena venäjän kieltä opiskellut on oppinut tarkaste-lemaan kieltä rakenteen, viestinnän ja kulttuurin kannalta. Opiskelijalla on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet ja taidot: Tieteelliset valmiudet

Tuntee venäjän kielen yleisimmät tutkimussuuntauk set

Osaa tiivistää ja referoida suppeahkoja asia- ja tieteellisiä artikkeleita suomeksi ja venäjäksi Tuntee venäjänkielisen asia- ja tieteellisen viestin- nän yleisimmät käytänteet Ymmärtää eettisen vastuunsa asiantuntijana

Venäjän kielen opinnot

69

Yleiset työskentelytaidot Osaa viestiä opintojen vaatimalla tavalla ja tasolla

suullisesti ja kirjallisesti Osaa tiedonhankinnan menetelmät Ammatilliset taidot

Ymmärtää teoreettisen tiedon tarpeen ammatti- ja kieliasiantuntijan tehtävissä

Ymmärtää kieliasiantuntijan roolin yhteiskun- nallisissa ja monikansallisissa liiketaloudellisissa ympäristöissä Ymmärtää kansainvälisen vuorovaikutuksen, tutki- muksen ja työelämän edellyttävän, että on opis- kellut, ollut vaihdossa tai töissä Venäjällä

Asenteelliset valmiudet Tunnistaa kielitaitonsa vahvuudet ja heikkoudet Osaa kehittää ja täydentää kielitaitoaan ammatilli-

sissa ja asiantuntijuutta edellyttävissä yhteyksissä Ymmärtää kulttuurisen tiedon merkityksen ammat-

ti- ja kieliasiantuntijuuden kehittymisessä

Venäjän kielen opintojen rakenne

Opinnot jakautuvat kolmeen osaan: alkeis- ja täydennys-kurssiin, mikäli opiskelija ei ole suorittanut vähintään lukion venäjää vastaavia opintoja, perusopintoihin (25 opintopis-tettä), aineopintoihin (35 opintopistettä).

Suoritusten arvioinnissa käytetään Vaasan yliopiston ylei-siä arviointimenetelmiä, ellei kurssikuvauksessa toisin mai-nita.

Opetussuunnitelma on laadittu niin, että perus- ja ai-neopinnoissa kehitetään kielitaitoa sekä kieleen ja kulttuu-riin liittyvää asiantuntijuutta. Yliopistollisena oppiaineena venäjän kielessä kehitetään erityisesti tekstien ymmärtä-mistä ja kykyä käyttää tutkimustietoa erilaisissa työtehtä-vissä.

Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain. Tarkempi kurssitarjonta Lukkarissa.

PERUSOPINNOT 25 opVenäjän kielen ja kulttuurin perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on seuraavat taidot:

Kieli- ja viestintätaidot

Opiskelija pystyy osallistumaan venäjänkieliseen arkikeskuste-

luun ja esittämään omia mielipiteitään osaa pyytää neuvoja, täsmennyksiä sekä tehdä itsen-

sä ymmärretyksi käyttämällä kiertoilmauksia ääntää venäjää ymmärrettävästi hallitsee kirjoitetun yleiskielen perusrakenteet ja kes-

keisen sanaston riittävän niin hyvin, että pystyy kirjoit-tamaan ymmärrettäviä viestejä sekä lyhyitä työelämän tekstejä

ymmärtää sanakirjatta arjen ja työn suppeita tekstejä selvittää sanakirjaa ja muita apuvälineitä käyttämällä

venäjänkielisten erikoisalojen tekstien pääsisällön

Sisältöosaaminen

Opiskelija tunnistaa ja osaa nimetä venäjän kielen rakenteen

kuvauksessa tarvittavan peruskäsitteistön tuntee Venäjän historiaa ja kulttuuria yleisellä tasolla.

Pakolliset perusopinnot 25 op:KVEN5110 Tekstinymmärtäminen ja kirjallinen viestintä ................................................................................. 5 opKVEN5111 Ääntäminen ja suullinen viestintä .............. 5 opKEYV1301 Kieliopin perusteet ........................................ 5 op KEYV1302 Sanasto- ja käännösharjoitukset 1............ 5 opKEYV1303 Johdatusta venäläiseen kulttuuriin ............. 5 op

70

AINEOPINNOT 35 opAineopinnot kehittävät kielitiedon ja -taidon perusvalmiuk-sia, johdattavat venäjän kielen ja kulttuurin asiantuntijuu-teen sekä antaa valmiuksia opettajan ammattiin.

Opinnoissa tarkastellaan kieltä ensisijaisesti oppimisen kohteena ja viestinnän välineenä. Opintojen tavoitteena on antaa käytännönläheistä ja omakohtaisesti sovellettavaa tietoa kielitaidon kehittämiseen. Opinnoissa korostetaan näkökulmaa venäjän kielestä välineenä hankkia tietoa, toi-mia esimerkiksi kansainvälisissä ympäristöissä tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä. Opinnot antavat perusvalmiudet sy-ventää tekstien ymmärrystä ja kieliasiantuntijuutta.

Kielen ja kulttuurin kysymysten hallinta on osa yleissivistys-tä ja ammatillista osaamista. Tavoitteena on antaa opiskeli-joille tutkimustietoon pohjautuvia teoreettisia ja analyyttisiä valmiuksia tarkastella ja pohtia erilaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä.

Aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on seuraavat taidot:

Kieli- ja viestintätaidot

Opiskelija osaa viestiä ja reagoida tarkoituksenmukaisesti yleisissä

opiskelun ja työelämän tilanteissa ääntää melko hyvin, hallitsee sanaston ja rakenteet

siten, että viestii johdonmukaisesti ja ym-märrettävästi noudattaa yleisimpiä kulttuurisidonnaisen viestinnän ja

vuorovaikutuksen käytänteitä osaa tiivistää ja tarkastella viestinten välittämiä sisäl-

töjä eri näkökulmista osaa sanakirjojen tai muiden oheismateriaalien avulla

käyttää oman alansa tekstejä asiantuntija- ja tutkimus-tehtävissä

osaa rohkeasti ilmaista itseään, kirjoittaa jäsenneltyä ja rakenteellisista virheistä huolimatta ym-märrettävää tekstiä

osaa itsenäisesti kehittää kielellistä ilmaisutaitoaan ja Venäjä-osaamistaan

Sisältöosaaminen

Opiskelija pystyy soveltamaan hankittua tietoa työtehtävien, taustaselvi-

tysten ja tutkimusongelman selvittämi-seen osaa soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja erilaisissa

käytännön työtehtävissä hallitsee venäjän kielen rakenteen ja verbiopin erityis-

piirteet siinä määrin hyvin, että kirjallinen ja suullinen viestintä on ymmärrettävää

on perehtynyt hyvin venäläiseen kulttuuriin ja osaa syventää asiantuntemustaan erilaisia tiedon-hakume-netelmiä käyttäen.

Pakolliset aineopinnot 25 op:KEYV2301 Suullinen viestintä 2 ..................................... 5 opKVEN5210 Liike-elämän viestintä .................................. 5 opKEYV2302 Verbi- ja lauseopin erikoiskurssi ................ 5 opKEYV2303 Käännösharjoitukset 2 ................................. 5 opKEYV2304 Johdatusta venäläiseen kirjallisuuteen ..... 5 op

Vaihtoehtoisesti 10 op seuraavista:KEYV2380 Kieliharjoittelu ..........................................3–10 opKEYV2315 Käännösharjoitukset 3 ................................. 5 opKEYV2316 Johdatusta venäjän kielen tutkimukseen .. 5 opKEYV2317 Tieteellinen kirjoittaminen ............................ 5 opKEYV2318 Lain ja hallinnon peruskurssi ...................... 5 opMuut hyväksi luetut opinnot .............................................. 5 op

71

Viestintätieteiden sivuaineopinnotViestintätieteiden opinnoissa painottuvat viestinnän mo-nitieteiset lähtökohdat. Opinnot yhdistävät erikoisalavies-tintää ja viestinnän kielellisiä ulottuvuuksia sekä media-tutkimusta ja digitaalista viestintää. Opinnoissa korostuu viestinnän moninainen rooli yhteiskunnassa.

Sivuaineopiskelijan on palautettava sivuaineen opinto-suunnitelma joka vuosi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä elo–syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

OPINTOKOKONAISUUS 25 opTEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 opVINE0003 Communicating in the Digital World ......... 5 opVINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi ........................................................ 5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 op

72

Viestintätieteiden opinnoissa painottuvat viestinnän mo-nitieteiset lähtökohdat. Opinnot yhdistävät erikoisalavies-tintää ja viestinnän kielellisiä ulottuvuuksia sekä media-tutkimusta ja digitaalista viestintää. Opinnoissa korostuu viestinnän moninainen rooli yhteiskunnassa.

Sivuaineopiskelijan on palautettava sivuaineen opinto-suunnitelma joka vuosi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä elo–syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

PERUSOPINNOT 25 op VINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi ........................................................ 5 opVINE1002 Digitaalisen median viestintäsovellukset I ........................................................... 5 opVINE1003 Kielenhuolto ja kielipolitiikka ........................ 5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE1005 Semantiikka ja pragmatiikka ........................ 5 op

Viestintätieteiden sivuaineopinnot Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman englannin kielen pääaineopiskelijoille

73

Viestintätieteiden sivuaineopinnot markkinoinnin sekä talousoikeuden pääaineopiskelijoilleViestintätieteiden opinnoissa painottuvat viestinnän mo-nitieteiset lähtökohdat. Opinnot yhdistävät erikoisalavies-tintää ja viestinnän kielellisiä ulottuvuuksia sekä media-tutkimusta ja digitaalista viestintää. Opinnoissa korostuu viestinnän moninainen rooli yhteiskunnassa.

Sivuaineopiskelijan on palautettava sivuaineen opinto-suunnitelma joka vuosi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä elo–syyskuun vaihteessa amanuenssi Hanna Korpelalle.

OPINTOKOKONAISUUS 25 opSeuraavista vaihtoehtoisesti 25 op:TEVI1001 Terminologisen tutkimuksen perusteet ....... 5 opTEVI3005 Kognitio, ihminen ja teknologia .................... 5 opVINE0003 Communicating in the Digital World ......... 5 opVINE1001 Mediatutkimuksen ja digitaalisen viestinnän peruskurssi ........................................................ 5 opVINE1004 Erikoisalaviestintä ........................................... 5 opVINE2007 Tekninen viestintä ........................................... 5 op

74

75