Embed Size (px)
Citation preview
VAIETTU SUOMI /// KARAOKEN KUNINKAALLISET /// RUOKAA PÖYTÄÄN!
/// TEE-SE-ITE-HIMMELEITÄ MEHUPILLEISTÄ /// PAPERIN LOPPU ///
JOULUKUU 2011
2 Katse /// Suomi2011 3Suomi2011 / Katse
01\ SuomalaiSiaK A T S E \ S U O M I 2 0 1 1
01 /
02 //
Teksti ja kuvat / Otto Ponto, taitto / Tiia Trogen
Piha on täynnä pieniä punaisia raken-nuksia. Pienimpiin ei aikuinen mah-du seisomaan, isoin on noin kolmi-kerroksinen tornitalo. Satoja mehu-
pilleistä taiteltuja himmeleitä ja kymmeniä vanerisia lintuja riippuu pensaissa ja puissa. Tällainen on Heikki Kylliäisen piha Kyl-liälän kylässä Savitaipaleen kunnassa Etelä-Karjalassa.
Kylliäinen on Ite-taiteilija, mutta hän ei pi-dä tekemistään taiteiluna. Myös käsityöläi-sen tai rakentajan tittelit kalskahtavat ikäväs-ti Kylliäisen korvaan. Nimikkeillä ei ole vä-liä, kunhan ehtii tehdä. Ja Kylliäinen on ehtinyt. Isoimmat teokset ovat häkellyttäviä. Tornitalon Kylliäinen te-ki sahan ylijäämäpuusta. Kylliäinen saha-si puut palikoiksi, joihin teki urat. Näistä 3000 puutiilestä riitti kaksi ja puoli kerrosta tornitaloa. Yhden vajan sisältä löytyy mehu-pillihimmeleiden ja puuketjujen yhdistelmä.
Vielä 1990-luvun alussa vajassa oli kolme metriä korkea jättiläishimmeli.
Kylliäinen päätyi ite-taiteilijoiden viral-liselle listalle kesällä, kun Etelä-Karjalan ite-taiteilijoita etsittiin Ite kaakossa -hank-keella. Kyliä kierrellyt taiteilijaparivaljakko löysi Kylliäisen pihan.
Nykykansantaiteen tutkija Minna Haveri haastatteli suomalaisia ite-taiteilijoita väi-töskirjassaan. Haverin mukaan ite-taiteili-joille on yhteistä itseoppineisuus ja pakot-tava tarve tehdä. Taiteilijat tekevät teokset elinympäristöönsä. Nykykansantaiteessa arvostetaan kekseliäisyyttä ja kätevyyttä, kun perinteisessä kansantaiteessa painote-taan esteettisyyttä.
Kävijän lähtiessä Kylliäinen nappaa kuvan. Ehkä niin on käynyt kaikille noin sadalle pihan tänä vuonna nähneelle.
KANSI / Ite-taiteilija Heikki Kylliäinen kuvasi toimittajan tämän lähtiessä haastattelukeikalta.1 / Heikki Kylliäisen pihapiirissä on kaikkiaan 30 monen kokoista punaista rakennusta.2 / Tukista sahatut puuketjut ovat saumattomia. 3 / Mökki on yksi punaisista rakennuksista.
/// VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Anssi Männistö /// AD:t Sabrina Bqain, Laura Happo, Oskari Onninen /// KIRJOITTAJAT JA KUVAAJAT: Kuvajournalismin 2. vuosikurssi (Nina Karlsson, Moona Klemola, Minea Koskinen, Viena Kytöjoki, Kati Laukkanen, Jenna Lehtonen, Niklas Mäkinen, Otto Ponto, Jonne Räsänen), kuvajournalismin 3. vuosikurssi (Sabrina Bqain, Laura Happo, Evelin Kask, Ville Koivisto, Arttu Muukkonen, Oskari Onninen, Vilja Pursiainen, Aino Salmi, Timo Teräväinen, Tiia Trogen) /// KANNEN KUVA JA KUVANKÄSITTELY: /// KANNEN TAITTO: Laura Happo /// SISÄLLYSLUETTELON TAITTO: Sabrina Bqain ja Tiia Trogen /// KIITOS: Jussi Kiiskilä (Studio Mielikuva), Ravintola Tivoli, Tampere, NÄTY Teija Huikka ja 1. vuosikurssi /// LEHDEN OSOITE: TAY / CMT / tiedotusoppi / KATSE, Kalevantie 4, 33014 Tampereen yliopisto /// SÄHKÖPOSTI: [email protected] /// PUHELIN: 050 4201492 /// VERKKO: http://katse.uta.fi /// KUVAJOURNALISMIN OPETUS: www.uta.fi/cmt/kuvajournalismi.html /// JULKAISIJA : TAY/Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, tiedotusoppi /// PAINOPAIKKA: TAY/Harjoitustoimitus 2011 /// ISSN 1795-3642 /painettu /// ISSN 1798-8675 (verkko) ///
Pientäpihatyötä
Kun kaivat lentokoneen istuintaskusta esiin lehden, sinulle esitellään siloiteltu spektaakkeli. Vaikka lähtökohtaisesti monet lentokonelehdet pyrkivät esittelemään matkakohteita neutraaliin sävyyn, niiden realismi on silti kaunisteltua ja kiillotettua. ihmiset näyttävät onnellisemmilta ja ruoho vihreämmältä, kun ne on painettu paperiin.
Tässä lehtigenressä Suomea on totutusti esitelty talven ihmemaana, palana eksoottista Pohjolaa. Pohjoinen magia revontulineen, loputtomine hankineen, ja takkatulien ääressä hymyilevine ihmisineen ei kuitenkaan ole todellisuutta edes suomalaisille.
Paljon eksoottisempaa olisi, jos maahamme saapuvan turistille näytettäisiin pikkukuntien mopoteinejä, elinkeinomuutoksen pystyyntappamia pikkukaupunkeja ja kylähulluja – eli kaikkea sitä, mitä Suomesta löytää, kun jättää ilmeisimmät matkakohdekeskukset taakseen. Tätä vaiettua Suomea ei tarvitsisi tuoda turistille siinä muodossa, että kultakatriinat purskahtaisivat suusta kesken lentomatkan, vaan sen voisi esitellä lämmöllä ja kauniisti.
Tässä Katseessa me halusimme tarttua juuri näihin Suomen pimentoon jääneisiin pisteisiin. Niihin, joita ei koskaan esitellä ulkomaalaisille – ja yllättävän harvoin edes suomalaisille.
lehden sivuilta löydät tavallisia ihmisiä osana tavallista suomalaista yhteis-kuntaa. Sen ei välttämättä tarvitse olla kaunista, mutta ainakin se on rehellistä.
aD:t Sabrina, laura ja oskari
/// PÄÄKiRJoiTuS 1
/// PÄÄKiRJoiTuS 2Tähän Katse-lehteen valittiin kaksi erilaista lähestymistapaa Suomeen. Toi-nen on matkailulehden antama yleiskuva ja toinen kaupunkilehden lähikuva.
Tässä päässä lehteä vieraillaan eri paikkakunnilla. Kuvajournalismin ensim-mäisen vuoden opiskelijat saivat keväällä tehtäviä, joista yksi oli oman kesä-kunnan kuvaaminen. Näin tavoitimme luontevasti valoisan vuodenajan tun-nelmia, jotka julkaistaan jutussa ”Hetket ja sekunnit”.
myös useassa muussa jutussa koko vuosikurssi kuvasi samaa aihetta. Tulkaa syömään! –juttu esittelee suomalaisia ruokapöytiä, Tampere-näkymiä kuvaa mansen loppukesää ja keskiaukeaman molemmin puolin ollaan mukana fik-tiivisessä baari-illassa näyttelijäntyön opiskelijoiden kanssa. Kaikissa näissä jutuissa on opeteltu ison hankkeen yhdessä ideointia ja toteuttamista.
anssi männistö, visuaalisen journalismin yliopistonlehtori
3 / Pientä pihatyötäMaaseudulta löytyy paljon taiteilijoita, jotka tekevät kaiken ite.
4-5 / Suomalaisen ruuan jäljilläMetsästä laitoskeittiön kautta lautaselle.
6-7 / Suomi-ilmiöKaraokebaareissa kaikuu Eppu Normaali.
8-10 / Kun paperi loppui kaupungistaJouni Hämäläinen vaihtoi alaa
11-15 // Hetket ja sekunnitMiltä Suomi oikeasti näyttää?
16-17 // Tulkaa syömään!Mitä on katettu ruokapöytään kello viisi?
03 /// VaPaalla
18-20 /// Silminä bailusodomassa
Suoma-laiSia
VÄlÄHDYKSiÄ
/// TEKiJÄT
1 /
2 /
3 /
Teksti ja kuvat / Otto Ponto, Taitto / Tiia Trogen
Minea Koskinen
Sabrina Bqain
Otto Ponto
J o u l u K u u
4 Katse /// Suomi2011
01\ SuomalaiSia
5Suomi2011 /// Katse4 Katse /// Suomi2011
SuomalaiSia01\Suomalaisen ruuan jäljilläEi ole pitkä aika siitä, kun ihmiset metsästivät tai viljelivät ruokansa itse. Ruoka
valmistettiin kotona alusta loppuun. Modernissa yhteiskunnassa suuri osa ruuan
tuotannosta on siirtynyt tehtaisiin. Kolme suomalaista kertoo suhteesta ruokaan,
mitä he arvostavat suomalaisessa ruuassa?
Teksti ja kuvat / 1 / Niklas Mäkinen / 2 / Moona Klemola / 3 / Viena Kytöjoki / Taitto / Ville Koivisto
1 /
Suomalainen suosikkisi
Aija Manelius/ Riistakäristys/ Sandels-olut
Satu Valkama/ Ruisleipä/ Kahvi
Pertti Ylinen/ Karjalanpiirakat/ itse puristettu omenamehu
Keittäjäksi Pertti Ylinen päätyi oman oppikoulu-opettajansa rohkaisusta. Kotitalous oli 1970-lu-
vulla pojille vapaaehtoista, mut-ta opettaja huomasi Ylisen kiin-nostuksen ruuanlaittoon. Maal-la kasvanut mies kannattaa luo-mua ja pitää kotimaisuutta it-sestäänselvyytenä työssään. Ko-timainen ruoka on puhdasta ja laadukasta, Ylinen toteaa. Raa-ka-aineiden on hänen mieles-tään tultava läheltä, mikäli se vain on mahdollista. Kouluruokailulla on Suomessa pitkät perinteet, ja Ylisen mie-lestä järjestelmämme toimii hy-
vin. Maksuton kouluruoka on Ylisestä parempi ratkaisu kuin esimerkiksi se, että oppilaat läh-tisivät koulusta välillä muuta-maksi tunniksi syömään. Ylisen mielestä nykyinen kouluruoka on tasokasta, mutta hän myön-tää, ettei määrärahojen lisäämi-sestä haittaakaan olisi. Ne ruuat, joita lapset ovat koto-na tottuneet syömään, ovat suo-sittuja myös koulussa. Maka-ronilaatikolla on parempi me-nekki kuin esimerkiksi kasvisso-sekeitolla, Ylinen kertoo. Kotikeittiössä Ylisen bravuureja ovat suolaiset piirakat ja kreik-kalainen salaatti.
1 / Aija Maneliukselle itse metsästetty lähiruoka on tärkeää. 2 / Satu Valkama suosittelee puhdasta kotimaista ruokaa. 3 / Pertti Ylisen mieles-tä kotimainen kouluruoka on etu.
Lapista kotoisin oleva Satu Valkama on tamperelaisen ravintola Henriksin uuni-tuore ravintolapäällikkö.
Tampere on kaupunkina Valka-malle tuttu jo pidemmältä ajal-ta, mutta Henriksin kaltaisessa ravintolassa hän ei ole aiemmin työskennellyt. Ravintola Henriks on vuosien saatossa noussut yhdeksi Tampe-reen arvostetuimmista ravinto-loista. Henriksin ruokalista koo-taan suomalaisista raaka-aineista sen mukaan, mitä kunkin seson-gin aikana on saatavilla. Ravin-tolan henkilökunta pyrkii löytä-mään ainekset mahdollisimman
läheltä ja valmistaa kaiken tar-jottavan alusta loppuun omassa keittiössä.Valkaman työssä tärkeintä on asiakaspalvelu. Se on sekä työn haaste että ilo. Henriksissä asi-akkaalle annetaan aikaa ja asian-tuntevaa palvelua aina sopivan viinin valintaa myöten. Valka-man onneksi Henriksin tuottei-den suosittelu on helppoa, sillä kukapa ei ylpeänä esittelisi puh-dasta suomalaista lähiruokaa. Malttaakohan lappilainen olla hehkuttamatta omaa suosikki-raaka-ainettaan poroa, joka löy-tyy syksyn ruokalistalta?
3 // RaViNTolaPÄÄlliKKÖ / KEiTTÄJÄSatu Valkama Pertti Ylinen
2 /
/ mETSÄSTÄJÄAija Manelius
Metsästäessä Aija Manelius pääsee tekemään sitä, mitä osaa ja arvos-taa. Se on hänelle myös keino ir-rottautua arjesta.
Manelius suhtautuu saaliseläimeen kunni-oittaen. Luonto antaa, sieltä ei oteta. Hä-nelle on tärkeää, että riistaeläin on puhdas-ta lähiruokaa, eikä eläintä metsästetä mil-lään tavoin turhaan. Manelius vastustaa li-han tehotuotantoa, jossa eläimet joutuvat
elämään luonnottomissa olosuhteissa. Hä-nen mielestään monet ihmiset ovat nyky-ään valitettavan vieraantuneita luonnosta ja sen toiminnasta. Tehotuotanto on tästä esimerkki. - Metsästyksen harrastamisen kirjo on laa-ja, eikä siitä pidä välittää vain yksipuolista kuvaa, Manelius toteaa.Saaliin saaminen on vain osa metsästämis-tä. Samalla metsästäjät tekevät luonnon
monipuolisuuden kannalta tärkeää riistan-hoitotyötä. Metsästys harrastuksena kestää eettisen tarkastelun vastoin monien ihmis-ten ennakkoluuloja. Suomessa on metsäs-tämisellä pitkät perinteet ja täällä metsäste-tään eettisiä periaatteita noudattaen. Suo-men riistakantatietojen ylläpitäminen pe-rustuu monilta osin metsästäjien laajamit-taiseen vapaaehtoistyöhön.
6 Katse /// Suomi2011
01\ SuomalaiSia
Suomalainen karaokekansa r ien-
tää kuppiloiden lavoille tulkitse-
maan tunteitaan. Spottivalojen
loisteessa, televisioruudun edes-
sä, laulaja saa olla hetken tähte-
nä. Yleensä ainakin kerran illan ai-
kana joku laulajista valitsee Eppu
Normaalin biisin laulettavakseen.
Mikä tekee Epuista karaoke-ilmiön?
1 /
4 /
3 / 5 /
1. Matti Salmi: ”Eppu Normaali on suosittu bändi, ollut jo kauan. Yhtyeen kappaleet ovat yksinkertaisesti hyviä.”
2. Sirpa Myllykoski: ”Eppujen biisit tempai-sevat mukaansa. Eppuja on laulettu kara-okessa kymmeniä vuosia ja lauletaan edel-leen.”
3. Pantse Syrjä: ”Syitä on varmaan useam-pia. Tuttuja kappaleita on varmasti muka-vampi laulaa ja hyviä sellaisia vielä mukavam-paa. Jos tykkää omalla äidinkielellä lauleskel-la, niin nämä kappaleethan ovat suomeksi, ja sanat sattuvat vielä olemaan hyvät.”
4. Zeipii: ”Eppu Normaali on osa suomalaista kansanperinnettä, ja kappaleet ovat järkipe-räisiä. Kun Tampereella laulaa Eppuja saa pal-jon huomiota.”
5. Hanna Kallinki: ”Eppu Normaalilla on me-neviä kappaleita, ja niiden fiilis sopii kara-okebaariin. Eppujen biiseillä saa tanssilattian täyttymään.”
Suomi-ilmiöTeksti / Kati Laukkanen
Kuvat / Kati Laukkanen ja Jonne Räsänen
Taitto / Aino Salmi
Suomi2011 /// Katse 7
1 /
2 /
8 Katse /// Suomi2011
SuomalaiSia01\
Kun paperi loppui kaupungista
Teksti ja kuvat / Minea Koskinen Taitto / Laura Happo
Jouni Hämäläinen haroo mietteliäästi puoli-pitkää tukkaansa. - Tehtaalle lähtiessäni ei oikeastaan koskaan tuntunut siltä, että olen menossa töihin.
Hämäläinen, 49, on yksi Stromsdahlin kar-tonkitehtaan entisistä työntekijöistä. Vara-miehenä hän paikkasi poissaoloja ja sai liik-kua koneelta ja ihmiseltä toiselle. Ikävystyä ei ehtinyt, eikä yksinäisyys vaivannut.
- Tehtaalla joutui tekemisiin monenlaisten ih-misten kanssa ja oppi paljon erilaisista ihmis-tyypeistä. Uudessa työssä siitä on apua.
Joulukuussa 2008 Hämäläinen ja parisataa muuta työntekijää sai tehtaalta lopputilin. Kartonkitehdas oli sinnitellyt velkataakan kanssa 1990-luvun lamasta asti. Maailman-talouden notkahdus pysäytti koneet lopulli-sesti.- Konkurssi yllättää aina.
Hämäläisen ura Stromsdahlilla alkoi 29-vuo-tiaana. Koulutusta ei tarvittu, vaan työt opit-tiin tekemällä. Hämäläinen oli valmistunut aikoinaan sähköasentajaksi ja ennen tehtaalle tuloa hän oli toiminut talonmiehenä.
Irtisanomisen jälkeen työvoimatoimisto hou-kutteli Hämäläisen kolmanteen ammatin-vaihdokseen, tällä kertaa lähihoitajaksi. Teh-taan tulevaisuus näytti huonolta, mutta Hä-mäläinen uskoi löytävänsä töitä Juankosken kunnan vanhainkodista.
Opintien alku oli kivinen: kouluvuosista oli vierähtänyt vuosikymmeniä. Hämäläinen ih-mettelee, miten aikuiskoulutuksessa vain nel-jäsosa opiskelusta oli käytännöllistä työtä. Käytännön sijaan suunniteltiin ja toteutettiin työnäyttöjä.- Aina sai huokaista helpotuksesta, kun näyt-tö oli ohi. En usko, että olisin selvinnyt tut-kinnosta ilman tyttäreni atk-taitoja. Kahden vuoden piina kannatti, sillä valmistu-misen jälkeen Hämäläinen sai määräaikaisen paikan kunnan vanhainkodista. Esittelykier-roksella hän kertoo, että viisikulmaista raken-nusta kutsutaan Pentagoniksi. Keskellä sisäpi-haa on tyhjä keinu. Hoitajavajeen takia van-hukset eivät juuri ulkoile.
Hämäläinen mittaa yhden potilaan verenso-kerin ja antaa toiselle päivän lääkeannoksen.
/ Juankoskella on aina ollut kaksi
tehdasta, joista on
riittänyt töitä sadoille
kuntalaisille. Vuoden 2008
lama ajoi toisen tehtaista
konkurssiin. Osa työttömäksi jää-
neistä paperimiehistä
ripusti haalarin naulaan ja
ryhtyi lähihoitajaksi.
9Suomi2011 /// Katse
10 Katse /// Suomi2011 11Suomi2011 /// Katse
välähdyKSiä02\
1 /
2 / 4 /3 /5 /
6 /
7 /
8 /
- Vaikea sanoa, onko työ mieluisampaa kuin tehtaalla. Muistisairai-den potilaiden kanssa on välillä aika raskasta. Tehtaalla ei ollut huo-noja päiviä.
Konkurssin jälkeen tehtaasta käytiiin lukuisia neuvotteluja, joihin myös kunta osallistui. Tehtaan osti hollantilainen liikemies, ja nyt sen nimi on muuttunut kansainväliseksi: Premium Boarding.
Kun tehdas käynnistyi uudelleen viime keväänä, entisille paperityö-läisille aukeni mahdollisuus paluuseen. Osa oli edelleen työttömä-nä, osa etsiytynyt uuteen ammattiin. Hämäläinen oli päättänyt ir-tisanottaessa, ettei palaa tehtaalle. Saman ratkaisun tekivät muutkin tuoreet lähihoitajat.- Tuolla maailmalla tapahtuu kaikenlaista. Liiketoiminta on riskial-tista, mutta hoidettavia riittää aina.
Hämäläisen työsopimus vanhainkodilla lähenee loppuaan. Kolmen vuoden takaisen konkurssin vaikutukset näkyvät nyt viiveellä kun-nan taloudessa. Se saattaa tarkoittaa lomautuksia myös vanhainko-dille. Pian ratkeaa, joutuuko Hämäläinen pyörtämään päätöksensä ja palaamaan tehdastyöhön. - Minun työuranihan ei ulotu joen rantoja kauemmaksi. Sillan yli pääsee kulkemaan tehtaalta vanhainkodille ja takaisin.
1 / Jouni Hämäläinen haluaisi säilyttää työpaikkansa lähihoitajana. 2 / Paperityöntekijänä Hämäläinen ehti työskennellä lähes kaksi vuosikym-mentä. 3 / Lähihoitajana Hämäläinen työskentelee vanhusten parissa.
2. 3.
// Tavallisia tuokioita,
tavallisia ihmisiä,
tavallista Suomea.
Porista Taipalsaareen,
Juankoskelta
Itäkeskukseen.
Kuvajournalismin
1. vuoden opiskelijat
kuvasivat Suomea
kesällä 2011.
2 /
3 /
hetket jasekunnit
Kuvat // 1 // Otto Ponto // 2 // Kati Laukkanen // 3 // Nina Karlsson // 4 // Kati Laukkanen // 5 // Otto Ponto // 6 // Minea Koskinen // 7 // Eva Värtö // 8 // Jonne Räsänen Taitto /// Sabrina Bqain, Laura Happo
12 Katse /// Suomi2011
02\ välähdyKSiä
13Suomi2011 /// Katse
1 // 17.7.2011. Joensuu on 73400 asukkaan kaupunki Pohjois-Karjalassa. Siellä on vuodesta 1971 lähtien järjestetty Ilosaarirock-festivaali.3 // 03.09.2011. Rämsöö on 250 asukkaan kylä Pirkanmaalla. Rämsöön kesäteatteri on kylän tärkein nähtävyys.
2 & 4 // 10.7.2011. Aitoon kylässä asukkaita on noin 400. Aitoon tärkein nähtävyys ja suuri ylpeydenaihe on vuosittain järjestettävät Kirkastus-juhlat. Miltei jokainen kyläläinen tekee talkootyötä Kirkkareiden parissa.
1.
3.
2.
2 /
4 /3 /1 /
14 Katse /// Suomi2011
02\ välähdyKSiä
15Suomi2011 /// Katse
5 // 11.7.2011. Saimaan rannalla sijaitsevassa Taipalsaaren kunnassa asuu noin 4900 asukasta. Yli puolet kunnan pinta-alasta on vettä.6 // 7.8.2011. Juankosken asukasluku on 5170. Tunnetuin nähtävyys on legendaarisen muusikon Juicen Leskisen tori ja näköispatsas.
5 /
6 /
7 // 10.9.2011. Pori on 83 000 asukkaan kaupunki Satakunnassa. Siellä on järjestetty vuodesta 1966 lähtien Pori Jazz -festivaali.8 // 20.9.2011. Helsingin Itäkeskuksen asukasluku on 4643. Alue tunnetaan ennen kaikkea 1980-luvulla rakennetusta kauppakeskuksestaan.
7 /
8 /
16 Katse /// Suomi2011
02\ välähdyKSiä
17Suomi2011 /// Katse
Tu l k a a syömään!
// Ketsuppia, jauhelihaa ja rasvatonta
maitoa – menimme katsomaan, mitä
arjen ruokapöytään on katettu.
1 // Opiskelijat Henri Tiusanen, 23, ja Kaisa Ruohonen, 22, syövät chili con carnea. 2 // Eläkkeellä oleva Terttu Priikki, 74, syö marjakeittoa. 3 // Turvallisuusalan opiskelija Laura Kokkonen, 31, ja pukuompelija Aino Naumanen, 25, syövät lindströminpihvejä ja lohkoperunoita. 4 // Luokan-opettaja Hanna Alakärppä, 28, elämäntapataiteilija Jussi Tuomi, 29, sekä opiskelija Ossi Kukkamäki, 28, nauttivat keitettyä currykanaa.
5 // Runonlausuja Iiro Kajas söi kanakeittoa Leena ja Antti Hurskaisen luona. 6 // Painaja Birgitta Väätäinen sekä myyntipäällikkö Pekka Virtanen ja heidän tyttärensä Essi tekivät kanawokkia. 7 // Prosessinohjaaja Heikki Kotasaari, 46, fysioterapeutti Maija Haavisto, 42, ja Salla Kotasaari, 13, syövät kalaa, perunamuusia ja salaattia. 8 // Yrittäjä Markus Uusitalo, 37, ja kolmasluokkalainen Miida Uusitalo, 9, syövät kalakeittoa.
1 / 2 / 3 /
4 /5 /
8 /7 /6 /
Kuvat // 1 // Nina Karlsson 2 // Minea Koskinen 3 // Viena Ky-töjoki 4 // Niklas Mäkinen 5 // Otto Ponto 6 // Jenna Lehto-nen 7 // Moona Klemola 8 // Kati Laukkanen // Taitto // Vilja Pursiainen
18 Katse /// Suomi2011
01\ vapaalla
19Suomi2011 /// Katse
Silminä bailusodomassa/// Suomalainen tarvitsee alkoholia ollakseen sosiaa-linen. Käsitettä kohtuus ei tunneta. Tietyn pisteen jäl-keen psyko-fyysis-sosiaalinen tasapaino katoaa. Jälki on sen mukaista. Välähdykset baari-illoista ovat usein eks-taattisia, absurdeja tai inhorealistisia – ja täynnä paheita.
1 /// Hän ei välittänyt, vaikka sai jatkuvasti mieheltään kylmää vettä niskaansa. 2 /// Nuoremmat naiset olivat aina kiinnostaneet. Missään vaiheessa ei kuitenkaan käynyt selväksi, että ihmiset valuvat diskoteekkeihin vasta puolenyön tuolla puolen. 3 /// Heidän kenkänsä olivat
niin kevyet, että he melkein leijuivat. Jokainen ilta on uusi mahdollisuus.
Kuvat /// 1 /// Sabrina Bqain /// 2 /// Laura Happo /// 3 /// Vilja Pursiainen /// 4 /// Ville Koivisto /// 5 /// Timo Teräväinen /// 6 /// Tiia Trogen /// 7 /// Oskari Onninen /// 8 /// Evelin Kask /// 9 /// Aino Salmi 10 /// Arttu Muukkonen /// Taitto /// Oskari Onninen
1 /
3 /
2 /
20
01\ vapaalla
21Suomi2011 /// KatseKatse /// Suomi2011
4 /// ”Etkö sä oo vieläkään oppinut, että tänne ei tulla tappelemaan viikko toisensa jälkeen.” 5 /// ”Mulle yks bisse”, ”Älä etuile”, ”Minä ensin”. 6 /// ”Tyttöjä en kiinnosta, suruuni siis syön.” 7 /// ”Olen illan kuningatar. Kun selviän kotiin, tuijotan itseäni peilistä koko päivän.”
4 /
5 / 6 /
7 /
