K E I T E L E K U N N I S TAPA R H A I NPohjois-Savossa parasta elinkeinopolitiikkaa.

S A A R I JÄ RV E N Y R I T Y S Turvapaikanhakijat markkinatutkijoina.

Yrittäjäsanomat 05

2016yrittajat.fi

8 19 20 P Y S Ä H DY JA H A N K I A P UAYrittäjille tarjolla kuntoutus- ja vertaisapua.

Palkitseminen motivoiPipelife Finland palkitsee työntekijöitään vuosittain kymmenillätuhansilla euroilla. Panostuksen arvioidaan maksa-van itsensä takaisin moninker-taisena. Sivut 16–17

Yrittäjäksi ex temporeKasimir Sandman on tot-tunut tekemään suuria päätöksiä spontaanisti. Kaksi vuotta sitten, 17-vuotiaana, hänestä tuli matkailualan yrittäjä alle vuorokaudessa.

Sivut 24–26

vieraile verkossa: www.yr ittajat. f i

suomen yr ittäjät jäsenleht i företagarna i f inland

Yrittäjiltä 7– Sipilän hallitukselleVuoden ikäinen Juha Sipilän hallitus saa Suomen Yrittäjien

aluejärjestöjen hallitusten jäseniltä kevättodistuksensa arvo-sanaksi 6,9. Hallituksen onnistunein ministeri on pääministeri itse. Eniten mielipiteitä jakaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

4–7

JUSSI N

UKA

RI/LEHTIKU

VAM

IKKO MA

KKON

EN

PIXH

ILL

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOSEI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä.

Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on

ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea

ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi

3

05/16

katri simolatoimittaja040 669 4976

virvamaria toikkatoimittaja050 413 7822

Blogit ovat kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti viime vuosina. Venla Savikuja on yksi heistä, jotka työllistä-vät itsensä blogillaan. Elämästään mahdollisimman realistisesti kertova nainen sanoo, ettei bloggaaja saa mitään ilmaiseksi. Lue koko juttu kesäkuussa ilmestyvästä Yrittäjä-lehdestä.

Piia Helasto perusti miehensä kanssa ravintolan Järvenpäähän ratsastuskeskus Ainon yhteyteen. Joka kuukausi järjestettävät kansalliset kilpailut ovat pitä-neet yrittäjäpariskunnan kiireisenä. Helasto kertoo, että yrittäminen on antoisaa, mutta vaatii perheelli-seltä delegointia. Sivu 12

Yrittäjien kilsajahti kannustaa yrittäjiä liikkumaan enem-män. Kävellen, pyöräillen ja juosten kertyneet kilometrit kirjataan ylös ja parhaat palkitaan. bit.ly/kilsajahti

Työntekijäkeskeinen yrityskulttuuri on nostanut Supercel-lin, Vincitin ja Reaktorin parhaiden työnantajien jouk-koon. bit.ly/mainearvio

to

imit

us

yrittäjät.fi

top-5luetuimmat

vinkit

yrittäjät.fi

Lähetä meille uutisvinkkisi:etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

T Y Ö PA I K K AT I K K A AYrittäjäteltalla kisataan sii-tä, kuka luo eniten työpaik-koja. Lajina työpaikkatikka.

U U S I T Y Ö VA I VA N H AT E D U T ?Kysyvät 11.7. Mikael Pen-tikäinen, Ari-Veli Starcke, Ann Selin ja Li Andersson.

S E U R A A S O M E S S AJos et pääse Poriin, yrittä-jätapahtumia voi seurata SY:n some-kanavissa.

KRAKA NARUN SIJAAN”Meinasin vetää narun

kaulaan, mutta vedin krakan kaulaan”, kertoi eräs Ano-nyymit Yrittäjät -kyselyssä.

bit.ly/anonyymisti

PROSESSIN SELKEYTYSUlosotto sähköistyy

kesäkuussa. Menettely yksinkertaistuu ja nopeutuu.

bit.ly/ulosotto

KYLTTIEN VAPAUTUSTienvarsimainonnan

sääntelyä kevennetään. Kä-sittelyaika lyhenee ja pitoaika

pitenee. bit.ly/tiemainokset

LUOTTOA LÖYTYYSuomalaisista 85 prosenttia arvioi pk-yritysten edistävän

maan etua. bit.ly/ILkysely

PAKKO VAI ETU?Moni pienyritys arastelee

digitalisaatiota. Puolet kokee sen pakkona, kolmannes

kilpailuetuna. bit.ly/digipeikko

Yrittäjätilaa

-lehti !

tässä numerossa

esanieminenvt. päätoimittaja040 546 6424

riikka koskenrantatoimittaja040 5552 403

Kuinka yksinyrittäjän oma työ onnistuisi paremmin kuin nyt? Miten pk-yrityksiä autetaan työllistämään? Näistä aiheista keskustellaan vilkkaasti kesällä SuomiAreena-tapahtumassa Porissa 11.–15.7. Suomen Yrittäjien, Satakunnan Yrittäjien ja kym-menen toimialajärjestön yhteisellä Yrittäjäteltalla Kansalaistorilla.

Yrittäjät näyttävästi SuomiAreenalla

Hevoset pitävät kiireisenä

Tuotekehityksessä pitää olla nopea ja rohkea, eikä virheitä kannata vältellä, neuvoo Visedo Oy:n toimi-tusjohtaja Kimmo Rauma. Hänen mielestään jokai-nen virhe kehittää osaamista, kunhan se jälkeenpäin käydään läpi. Sähköisiä ajoneuvojärjestelmiä kehittä-vä yritys tähtää alansa markkinajohtajaksi. Sivu 18

Anna virheiden tulla

Tosielämän kuvia

Huolehdi itsestäsi: kerrytä kilometrejäSuuryritysten haastajat

toukokuu

Biolan Oy tekee Unicefin yrityskumppanina kehi-tysyhteistyötä Ugandassa. Yrityksellä on velvollisuus kertoa kuluttajille arvoistaan, toteaa hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi. Taloudellinen kan-nattavuus on syytä pitää mielessä, etteivät rahat lopu kesken. Sivu 22

Budjetoitua maailmanparannusta

tapahtumat

Kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola seurasi pitkään vero-tusasioita läheltä, kun hän istui Suomen Yrittäjien vero- ja rahoitusvaliokunnassa. Järjestö on saanut paljon aikaiseksi, mutta työtä riittää tulevaisuu-dessakin. Mikkolan mielestä Suomen verotuksessa tulisi ottaa oppia naapurimaista, kuten Ruotsista ja Virosta. Sivu 10

Kiinnostavinta byrokratiaa

JOU

NI H

ARA

LA

VESA-MATTI VÄ

ÄRÄ

JOH

AN

NES W

IEHN

Yrittäjäsanomat4

Yrittäjäkenttä kohdisti alusta läh-tien suuret odotukset Juha Sipi-län hallitukseen. Heti hallitus-ohjelman julkistamisen jälkeen yrittäjät sanoivat ääneen heidän

keskeisimpien tavoitteidensa löytyvän hallitusohjelmasta. Esimerkiksi paikallinen sopiminen sovittiin hoidettavaksi lakiteitse. Kun vuosi hallitustaivalta on takana, ovat yrittäjien äänenpainot painuneet mollivoit-toisiksi. Hallitus saa vuositodistukseensa alle seiskan arvosanan.

Yrittäjäsanomien kysely lähetettiin 423 Suomen Yrittäjien aluejärjestön hallituksen jäsenelle. Vastauksia tuli yhteensä 207 ja vastausprosentti oli 49. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä 19.4.–5.5.

Kysyttäessä yrittäjien kannalta parhaiten onnistunutta ministeriä nousee pääministe-ri Juha Sipilä (kesk) ylivoimaiseksi ykkösek-si.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen

jäsenen Lasse Anttilan mukaan Sipilä on uskaltanut tarttua asioihin, joihin aiem-mat pääministerit eivät ole rohjenneet. Helsingin Yrittäjien hallituksen jäsen Ulla Leppäkoski-Juvonen katsoo, että Sipilällä on paras tieto ja näkemys yrittämisestä Suo-messa, ja että hän on vienyt näkemyksiään eteenpäin sitkeästi.

– Yrittää ihan oikeasti saada Suomen nou-suun ilman oman edun tavoittelua, Ismo Jauhiainen Kainuun Yrittäjistä perustelee.

Yrittäjien arvioissa Sipilää pidetään vähän kuin ”omana miehenä” ja ei-poliitikkona.

– Kokemattomuus on näkynyt vahvuute-na eli valmiutena ajatella uudella tavalla. Toivon, ettei hän kaadu perinteisten toimi-joiden ”poliittiseen peliin”, sanoo Perttu Kouvalainen Pohjois-Karjalan Yrittäjistä.

Berner ja Orpo palkintosijoillaHallituksen toiseksi onnistunein ministeri yrittäjien kannalta on liikenne- ja viestintä-

Matti Vanhanen, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaYrittäjät arvioivat hallituksen talouspolitiikkaa astetta myönteisemmin kuin kansa. Juha Sipilän kannatusluvut olisivat vielä korkeammat, jos tämä kysely olisi tehty omistajaohjausilmoituksen jälkeen. Aina kun normeja puretaan, niin joidenkin yrittäjien etuoikeudet kaventuvat. Siitä johtuu kritiikki Anne Berneriä kohtaan.

Sampo Terho, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaUskon, ettei mikään toinen hallituspohja olisi omalta osaltaan pystynyt näin-kään nopeaan ja päättäväiseen toimintaan talouspolitiikassa. Jari Lindströmin saadessa Timo Soinia enemmän kehuja, johtuu se ministerien tehtäväkenttien eroista. Molemmat tekevät hyvää työtä alallaan.

Arto Satonen, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaYrittäjät antavat selvästi tukensa hallituksen isolle talouspoliittiselle linjalle. Juha Sipilän suosio ei ole yllätys, koska hallituksen toiminta henkilöityy päämi-nisteriin ja varmasti hänen yrittäjätaustansakin vaikuttaa. Sen sijaan Alexander Stubbiin kohdistuvaa arvostelua pidän yllättävänä, vaikka hallituksen talouslin-jaa tuetaan ja talouspolitiikka on valtiovarainministerin vastuulla.

Teksti esa nieminen Grafiikka maarit kattilakoski

Pääministeri saa yrittäjiltä vankan tuen. Peräti 40 prosenttia SY:n kenttäväestä arvioi hänen onnistuneen yrittäjien kannalta parhaiten nykyhallituksesta.

Juha Sipilä yrittäjien suuri suosikki KUKA SAI

PARHAAN ARVOSANAN?

SIPILÄN HALLITUSKYSELY Lähetimme kyselyn kaikille Suomen Yrittäjien aluejärjes-töjen hallitusten 423 jäsenelle. Vastausprosentti oli 49.Kyselyssä pyysimme nimeämään yhden ministerin,joka on onnistunut työssään parhaiten, ja yhden, joka on onnistunut työssään huonoiten.

Kysely tehtiin 19.4.–4.5. sähköpostikyselynä.

Kuvat: Sakari Piippo / Valtioneuvosto ja Pixhill

KUKA ONNISTUNUT PARHAITEN? (KANTANSAILMAISSEISTA)

40 %

En osaa sanoa

20 %

En osaa sanoa

26 %

Pää-ministeri

Juha Sipilä

18 %

Liikenne-ja viestintä-ministeri

Anne Berner

12 %

Sisä-ministeri Petteri Orpo

7%

Oikeus-ja työministeri

Jari Lindström

5 %

Elinkeino-ministeri

Olli Rehn

4 %

Valtiovarain-ministeri Alexander

Stubb

2 %

Ulkomaan-kauppa- ja kehitysmi-

nisteri Lenita Toivakka

2 %

Ulkoasiain-ministeri

Timo Soini

2 %

Opetus-ja kulttuuri-ministeri

Sanni Grahn-Laasonen

2 %

Kunta-ja uudistus- ministeri

Anu Vehviläinen

2 %

Maatalous-ja ympäristö-ministeri Kimmo

Tiilikainen

1 %

Puolustus-ministeri

Jussi Niinistö

1 %

Perhe-ja peruspalve-luministeri

Juha Rehula

1 %

Sosiaali-ja terveys-ministeri

Hanna Mäntylä

17 %

4 %

0 %

Kukaan ei nimennyt huonoiten

onnis-tuneeksi. 6 %

7 % 7 %6 %

13 %12 %

7 %

9 %8 %

1 %

3 %

KUKA ONNISTUNUT HUONOITEN? (KANTANSAILMAISSEISTA)

“

Yrittänyt eniten.

“

Rohkeita avauksia.

“

Ratkoo rauhalli-sesti asioita.

“

Ei tunne pk-yrittäjyyttä.

“

Kokoomuksen johtajuus hukassa.

“

Ei otetta asioihin.

gallup X 3 →Puheenjohtajien arviot kyselyn tuloksista

Yrittäjäsanomat 5

KUKA SAI PARHAAN ARVOSANAN?

SIPILÄN HALLITUSKYSELY Lähetimme kyselyn kaikille Suomen Yrittäjien aluejärjes-töjen hallitusten 423 jäsenelle. Vastausprosentti oli 49.Kyselyssä pyysimme nimeämään yhden ministerin,joka on onnistunut työssään parhaiten, ja yhden, joka on onnistunut työssään huonoiten.

Kysely tehtiin 19.4.–4.5. sähköpostikyselynä.

Kuvat: Sakari Piippo / Valtioneuvosto ja Pixhill

KUKA ONNISTUNUT PARHAITEN? (KANTANSAILMAISSEISTA)

40 %

En osaa sanoa

20 %

En osaa sanoa

26 %

Pää-ministeri

Juha Sipilä

18 %

Liikenne-ja viestintä-ministeri

Anne Berner

12 %

Sisä-ministeri Petteri Orpo

7%

Oikeus-ja työministeri

Jari Lindström

5 %

Elinkeino-ministeri

Olli Rehn

4 %

Valtiovarain-ministeri Alexander

Stubb

2 %

Ulkomaan-kauppa- ja kehitysmi-

nisteri Lenita Toivakka

2 %

Ulkoasiain-ministeri

Timo Soini

2 %

Opetus-ja kulttuuri-ministeri

Sanni Grahn-Laasonen

2 %

Kunta-ja uudistus- ministeri

Anu Vehviläinen

2 %

Maatalous-ja ympäristö-ministeri Kimmo

Tiilikainen

1 %

Puolustus-ministeri

Jussi Niinistö

1 %

Perhe-ja peruspalve-luministeri

Juha Rehula

1 %

Sosiaali-ja terveys-ministeri

Hanna Mäntylä

17 %

4 %

0 %

Kukaan ei nimennyt huonoiten

onnis-tuneeksi. 6 %

7 % 7 %6 %

13 %12 %

7 %

9 %8 %

1 %

3 %

KUKA ONNISTUNUT HUONOITEN? (KANTANSAILMAISSEISTA)

“

Yrittänyt eniten.

“

Rohkeita avauksia.

“

Ratkoo rauhalli-sesti asioita.

“

Ei tunne pk-yrittäjyyttä.

“

Kokoomuksen johtajuus hukassa.

“

Ei otetta asioihin.

Yrittäjäsanomat6

ministeri Anne Berner (kesk). Berner jakaa vahvasti mielipiteitä yrittäjä-kentällä, sillä hän on annettujen arvi-oiden mukaan sekä onnistuneimpien että epäonnistuneimpien ministerien listan kärkipäässä. Onnistumisistaan Berner saa 18 prosentin kannatuk-sen, ja kolmanneksi nousee sisäminis-teri Petteri Orpo (kok) 12 prosentin kannatuksella.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Kimmo Hanhisalo arvioi Bernerin edistävän rohkeasti yrittäjyyttä ja valinnanvapautta. Rannikko-Poh-janmaan Yrittäjien Lasse Pohjala katsoo Bernerin tukeneen koko maan kannalta tärkeitä liikennehankkeita.

– Taksiuudistus, mainitsee puo-lestaan Juha Ahola Uudenmaan Yrittäjistä.

Ehkä hieman yllättäen sisäminis-teri Orpo on kolmanneksi suosituin, vaikkei hänen hallinnonalaansa kuulu talous- ja yrittäjäasiat.

Helsingin Yrittäjien Mari Laakso-sen mukaan Orpo on ottanut rohkeas-ti osaa eduskunnan täysistunnossa muun muassa harmaan talouden kitkemiseen sekä nostanut esiin useampaan otteeseen, ettei kilpai-lukyvyn parantamisesta ole pystytty sopimaan.

– Hänellä on selkeät linjaukset, pysyy päätöksissään, ryhdikästä ja uskottavaa toimintaa, Miariikka Ter-vonen Kainuun Yrittäjistä arvioi.

Yrittäjien kannalta keskeisiin talouspäätöksiin vaikuttavat ministe-rit – valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) – eivät nauti yrittäjien jä-rin vankkaa tukea. Stubbia pitää halli-tuksen onnistuneimpana ministerinä viisi, ja Olli Rehniä neljä prosenttia aluejärjestöjen hallitusten jäsenistä. Heitä suositumpi on oikeus- ja työmi-nisteri Jari Lindström (ps) seitsemän prosentin kannatuksella.

Joka viides hallitusten jäsenistä ei

osaa sanoa kuka on hallituksessa ollut eniten yrittäjien mieleen.

Neljäsosa ei osaa sanoaYrittäjäkenttä jakautuu vahvasti kysyttäessä hallituksen huonoimmin onnistunutta ministeriä. Peräti nel-jännes ei osaa tai halua kertoa yhtään nimeä.

Eniten epäonnistuneimpina pide-tään Anne Berneriä (17 %), valtiova-rainministeri Alexander Stubbia (13 %) sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylää (12 %).

Lapin Yrittäjien Hannu Suku-vaaran mukaan Bernerillä on hyvin kyseenalaisia linjauksia liikennepo-liittisista asioista, joiden vaikutukset aluetalouteen ovat tuhoisia. Pohjois-Karjalan Yrittäjien Esa Halttusen mu-kaan Berner ei tunne pk-yrittäjyyttä.

– Taksiuudistus ei kyllä vakuuta meitä. Miksi nyt tällainen, kysyy puolestaan Antti Sallansalmi Keski-Pohjanmaan Yrittäjistä.

Kainuun Yrittäjien Arto Okko-sen mukaan kansallisomaisuuteen liittyvien palvelujen pyörittämistä ja yritystoimintaa ei pidä sotkea keske-nään.

Savon Yrittäjien Aimo Aalto puo-lestaan kritisoi Alexander Stubbia.

– Tuntuu kuin hän olisi pelkästään EK:n juoksupoika kumartaen suur-teollisuutta sekä pörssiyhtiöitä, Aalto arvioi.

Uudenmaan Yrittäjien Ulla Vilen-Gunnarssonin mukaan Stubb on antanut liikaa periksi hallituksessa.

– Ylisuuren vallan saaneeseen SAK:hon suhtautuminen ylimielisel-lä asenteella ei ole oikea tapa sopia vaikeista työelämän asioista, katsoo Reijo Lehtonen Varsinais-Suomen Yrittäjistä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylää (ps) moititaan näkymät-tömyydestä. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien Toni Långströmin mukaan

tuntuu, että hän on enemmän piilos-sa kuin esillä.

– Nähdäkseni ei ole vienyt mitään varsinaisesti yrittäjiä helpottavia hankkeita eteenpäin, sanoo Ulla Leppäkoski-Juvonen Helsingin Yrittäjistä.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Jar-mo Nahkala puolestaan moittii Män-tylää muun muassa taksiliikenteen ja apteekkialan monopolien purkamisen vastustamisesta.

Loput ministereistä saavat moittei-ta hyvin tasaiseen tahtiin. Bernerin, Stubbin ja Mäntylän jälkeen huo-noimmin onnistuneiksi arvioidaan ulkoasiainministeri Timo Soini (9 %) sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (8 %).

Seitsemän prosenttia vastaajista arvioi huonoiten onnistuneiksi elin-keinoministeri Olli Rehnin, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok).

Puolustusministeri Jussi Niinistöä (ps) piti huonoiten onnistuneena vain yksi vastaajista, ja sisäministeri Petteri Orpoa ei kukaan.

Paikallinen sopiminen hiertääYrittäjät ovat suhteellisen tyytyväisiä hallituksen yleiseen talouspoliitti-seen linjaan. Arvosana on 7,6. Mutta kuten tavataan sanoa: piru piilee yksityiskohdissa.

Eniten pettyneitä kentällä ollaan niin paikallisen sopimisen edistämi-seen kuin julkisen sektorin purkami-seen. Kummastakin arvosana on vain 6,6.

Astetta paremmin hallitus on on-nistunut yrittäjien mielestä normien purkamisessa tai ainakin niiden valmistelussa. Siitä napsahtaa todis-tukseen 6,8.

Sote-ratkaisusta hallitus saa puoles-taan 6,9.

Määrätietoinen, eteenpäin pyrkivä ja realiteetit huomioon ottava linja. Ehkä todellisuus tuli hieman vasten kasvoja syksyn mittaan, mutta hyvin on toipunut siitä.Seppo Topin arvio Juha Sipilästä

9–1027 prosenttia yrittäjistä antaa kiitettävän

hallituksen talouspoliittisesta linjasta.

4Peräti 12 prosenttia yrittäjistä antaa nelosen

paikallisen sopimisen edistämisestä.

40 %Yrittäjistä 40 prosenttia arvioi Juha Sipilän

onnistuneen ministerinä parhaiten.

0 %Yksikään yrittäjä ei katsonut Petteri Orpon

onnistuneen huonoiten ministerinä.

Lähde:Yrittäjäsanomien kysely

SAKA

RI PIIPPO/LEHTIKU

VA

Yrittäjäsanomat 7

komment ti

Vuosikymmenet politiikassa on aina arvostettu kokemusta. Tänään puhaltavat toiset tuulet. Yli neljäl-lesadalle yrittäjälle tehdyssä kyse-lyssä kärkeen nousivat hallituksen uudet nimet. Tuntemattomuudesta keskustan johtoon ja sitten maan pääministeriksi nousseen Juha Si-pilän uskotaan täyttävän yrittäjien kovimmatkin toiveet.

Yrityselämästä politiikkaan tullut Anne Berner ihastuttaa ja vihas-tuttaa yrittäjiä. Helsingin Sanomien kolumnissaan Matti Apunen arvioi keskustalaisen liikenneministeri Anne Bernerin tekevän hallituksen kokoomuslaisinta politiikkaa.Hetkinen! Onko nyt niin, että keskusta on ottanut hallitukses-sa kokoomuksen roolin? Aina-kin julkisuudessa näin näyttää käyneen. Euroopasta kotimaahan

tullut kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb näyttää joutu-van vaihtoon tämän pyörityksen seurauksena. Kansanedustaja Elina Lepomäki on ajatuksiltaan kokoo-muksen Berner. Vain uskottavuus ja kannatus uupuvat. Olisiko ST1:n Mika Anttosesta kokoomuksen yrittäjänousun tekijäksi?

Sipilällä ja Bernerillä on kolme vuotta aikaa muutosten tekemi-seen. Sen jälkeen Berner palaa politiikasta yrittäjäksi ellei kan-sansuosio vaadi jatkoa. Aiemmin hallituksiin valittiin ammattimi-nistereitä, jos piti saada vaikeita asioita toteutettua?

Siirrytäänkö Bernerin myötä yhden vaalikauden poliitikkoihin, jotka uudistavat rakenteita ilman, että täytyy pelätä äänestäjien tuomiota?

Sipilä yrittäjien pelastaja?

Esa Nieminenesa.nieminen@yrittajat.fi

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

Yrityksen siirtyessä omistajalta toiselle kääntävät sekä myyjä että ostaja uuden lehden. Myyjä näkee yritystoimintansa jatkuvuuden ja ostajalle investointi tulevaan tarjoaa elinvoimaisen kasvualustan. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää finnvera.fi/omistajanvaihdos.

Viimeisen kuukauden ajan talous-keskustelun on pyörinyt paikallisen sopimisen ympärillä. Suomen Yrittäjät ovat olleet pettyneitä työpaikkasopi-misen hitaaseen etenemiseen.

Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen hallitusten jäsenille tehdyn webropol-kyselyn mukaan tärkein asia, johon hallituksen tulisi kiinnittää huomiota seuraavan vuoden aikana on työmark-kinoiden uudistaminen joustavuutta lisäämällä. Tätä mieltä on kolmannes kentästä.

Seuraavaksi eniten saa tukea normien purkaminen (15 %) ja kuta-kuinkin yhtä paljon halutaan Suomen velkaantumisen pysäyttämistä (14 %), julkisen sektorin pienentämistä (13 %) ja yksinyrittäjien aseman parantamista (12 %).

Verotuksen kannustavuuden lisäämistä tukee vain kahdeksan prosenttia vastaajista ja sote-uudis-tuksen valinnanvapauden turvaamista

kansalaisille viisi prosenttia yrittäjistä. Yrittäjät saivat kyselyssä nimetä kaksi tärkeintä asiaa.

Työvoimakustannuksia alennettavaNykyisten työpaikkojen turvaaminen tai jopa työpaikkojen lisääminen edel-lyttää yrittäjien mielestä ensisijaisesti työvoimakustannusten alentamista. Tätä mieltä on 38 prosenttia yrittä-jistä. Vajaa kolmannes (29 %) pitää parhaimpana keinona paikallisen sopimisen lisäämistä.

Byrokratian vähentämiseen uskoo 16 prosenttia, ja pienyritysten verovä-hennykseen 14 prosenttia yrittäjistä. Kolmea prosenttia yrittäjistä haluaa muita keinoja kuten esimerkiksi van-hemmuuden kustannusten alentamis-ta ja irtisanomisen helpottamista.

Esa Nieminenesa.nieminen@yrittajat.fi

@NieminenEsa

Yrittäjäkenttä vaatii joustoa työmarkkinoille

Työpaikkojen lisääminen edellyttää yrittäjien mielestäensisijaisesti työvoima-kustannusten alentamista.

Yrittäjäsanomat8

Uutiset

joissa kuntalainenkin pystyy vaikuttamaan, Huuskonen sanoo.

Veroprosentit rytisten alasPuolet kuntien johdosta ja yrittäjistä arvioi veroprosenttinsa laskevan 0–10 prosenttia sote-uudistuksen myötä. Tosin 23 prosent-tia arvioi sen laskevan 10–13 prosenttia ja viidennes ei osaa sanoa mitään arviota.

Kangasalan kunnanjohtajan Oskari Auvisen mukaan heidän veroprosenttinsa laskee yhdeksän prosenttiyksikköä nykyises-tä 21:stä.

Hänen mukaansa tehottomia kuntia palkitaan noin kahdella prosenttiyksiköllä ja tehokkaita, kuten Kangasalaa, puolestaan rangaistaan kahdella prosenttiyksiköllä.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koi-visto arvioi laskun olevan 12–14 prosent-tiyksikön luokkaa. Jyväskylän Yrittäjien Sini Huolman toivoo veroprosentin laskun olevan yli kymmenen, mutta pelkää samalla ettei se ole lyhyellä tähtäimellä realistista.

Esa Nieminenesa.nieminen@yrittajat.fi

@NieminenEsa

elinkeinopolitiikan seitsemää osa-aluetta. Yrittäjien tärkeänä pitämä kunnan hankintapolitiik-ka saa osa-alueista heikoimman arvosanan.

– Hankintoja tehdään muun muassa volyymisyistä niin suuri-na kokonaisuuksina, että käy-tännössä pk-yritykset eivät pääse mukaan tarjoamaan. Julkiset han-kinnat tulee jakaa pk-yrityksille sopiviin kokonaisuuksiin, Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen painottaa.

Julkisia hankintoja tehdään vuositasolla arviolta 35 miljardilla eurolla.

Heinosen mukaan alueilla toivotaan, että kunnat julkaisisivat hankintansa avoimessa sähköises-sä järjestelmässä, jolloin yritysten olisi helpompi vahtipalvelun avulla seurata toimialansa tarjouspyyntö-jä ja päästä mukaan tarjoamaan.

Vuonna 2015 Sipoo osti pal-veluja ja tavaroita yhteensä 14,9 miljoonalla eurolla, pois lukien terveyspalvelujen ostot.

– Hankinnat ovat tuottaneet tyytymättömyyttä yrittäjissä. Mie-lestäni ongelma on hankintalain tulkinnassa, halukkuutta kyllä on. Olemme käyttäneet osatarjouksia eli huomioimme tarjouspyyn-nöissä myös pk-yrityksiä, Tiainen sanoo.

Hankintalain uudistus astunee voimaan loppuvuodesta.

Maakunnista Pohjois-Savossa tehdään yrittäjien mielestä Suo-men parasta elinkeinopolitiikkaa.

– Iso asia on tiivis yhteistyö järjestön ja kuntien välillä sekä järjestämämme Yrittäjäystävälli-sin kunta -kilpailu Pohjois-Savon maakuntaliiton kanssa. Jotkut kunnat ovat julistaneet aikovansa voittaa kilpailun, Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen kuvailee.

Savossa on toisaalta myös hyviä kehittämisyhtiöitä, esimerkiksi Kehitysyhtiö SavoGrow Oy.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

@RKoskenranta

kunnat Sipoo petrasi tulos-taan eniten edelliseen Elinkeino-poliittinen mittaristo -kyselyyn verrattuna. Sipoon elinkeinopo-litiikan kehittäminen aloitettiin viitisen vuotta sitten, ja samalla kuntaan tuli elinkeinopäällikön virka.

Nyt Sipoon saama kokonais-arvosana on 7,3. Sipoossa on tartuttu härkää sarvista ja jatkettu johdonmukaista työtä.

– Tilannetta kuvaa se, että kun-nanjohtajallamme on aina aikaa yrittäjille. Meillä on kuukausittain yrittäjien aamukahvitilaisuuksia, teematapahtumia ja yritämme saada rakentamisessa nopeammin tuloksia, Sipoon elinkeinopäällik-

kö Rauno Tiainen kertoo.– Naureskelimme juuri kunnan-

johtajan kanssa sitä, että nykyisin luottamushenkilömme tuovat niin paljon aloitteita yrittäjyyden edis-tämiseksi, että hyvä kun pysymme mukana.

Tiainen toimii myös Sipoon Yrit-täjien sihteerinä.

– Esimerkiksi yrittäjien esityksestä teimme vanhasta toimistosta yritys-tilan Sipoon Nikkilän keskustaan. Lisäksi kunnan virastoon tehtiin etätyöpiste 10–12 henkilölle.

Hankintoihin ollaan tyytymättömiäYrittäjät arvioivat kyselyssä kun-tansa kokonaisarvosanan lisäksi

Avainasiana tiivis yhteistyö – Huomio hankintoihinYrittäjien arviot oman kuntansaelinkeinopolitiikasta vaihtelevatpaljon kuntien välillä. Parhaanarvosanan sai Pohjois-Savon Keitele.

Mikä ELPO?Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely toteutettiin helmi–maaliskuussa. Kyselyllä kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa. Kyselyyn vastasi 6 347 SY:n jäsenyrittäjää. Kyselyn tarkoitus on antaa kunnille ja yrittäjille työkaluja elinkeinopolitiikan kehittämiseen yhteistyönä.

Elinkeinoasiat ”uusien” kuntien päätehtäväkunnat Lähes 80 prosenttia yrittäjistä ja kuntien johtohenkilöistä pitää elinkei-nopolitiikkaa sote-uudistuksen jälkeisten uusien kuntien tärkeimpänä tehtävänä.

Tämä ilmeni Porin kunnallisjohdon se-minaarin osallistujille tekemästämme kyse-lystä. Kolmannes vastaajista piti perusope-tusta tärkeimpänä, vajaa kolmannes (30 %) maankäyttöä ja kaavoitusta sekä neljännes kunnallistekniikan ja infran kehittämistä. Kyselyyn vastasi 122 henkilöä.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan elinkeinopolitiikka on tärkein väline sen varmistamiseksi, että kuntalaisten hyvinvoinnista kyetään huo-lehtimaan.

– Kun kaupungin budjetista lähtee soten myötä noin 40 prosenttia, niin se mah-dollistaa kaupunginjohtajan työpanoksen lisäämisen näihin elinvoimakysymyksiin, Koivisto arvioi.

Elinkeinopolitiikan lisäksi Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen haluaa kunnan kantavan huolta kulttuuri- ja liikun-tapalveluista.

– Ne ovat sellaisia tehtäväkokonaisuuksia,

Parikkalan Yrittäjien Sanna Lötjö-nen ja kunnanjohtaja Vesa Huus-konen pitävät elinkeinopolitiikkaa kuntien tärkeimpänä tehtävänä tulevaisuudessa.

JUSSI PA

RTAN

EN

Tilannetta kuvaa se, että kunnan-johtajallamme on aina aikaa yrittäjille. Meillä on kuukausittain yrittäjien aamukahvitilaisuuksia, teematapahtumia ja yritämme saada rakentamisessa nopeammin tuloksia.

ENITEN TULOSTAAN VUODESTA 2014 PARANTANEET KUNNAT

Yrittäjäsanomat 9

Uusi Ford Ranger 4WD on nyt entistäkin suorituskykyisempi: vetopaino 3500 kg, kantavuus jopa 1155 kg ja vääntö jopa 470 Nm.

Ford Transit -malliston kuormatilan tilavuus on 2,3–15,1 m3, joten Transit-mallisto on kuljetuskykyisempi ja luotettavampi kuin koskaan aikaisemmin.

Älykkäät teknologiat, erinomainen mukavuus ja ajettavuus sekä kestävyys ja taloudellisuus ovat ominaisuuksia, jotka pitävät yrityksesi kehityksen kärjessä.

Ford Hyötyajoneuvoihin on nyt saatavana myös uudet Euro 6 -moottorit, jotka tarjoavat entistä puhtaampaa suorituskykyä.

Tervetuloa Ford-liikkeeseen valitsemaan omasi.ford.fi/hyotyajoneuvot

Uuden Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 184–234 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,0–8,7 l/100 km. Ford Transit Courier -pakettiautojen CO2-päästöt 99–115 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–5,1 l/100 km. Ford Transit Connect -pakettiautojen CO2-päästöt 111–129 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,3–5,6 l/100 km. Ford Transit Custom -pakettiautojen CO2-päästöt 161–194 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,1–7,7 l/100 km. Ford Transit -pakettiautojen CO2-päästöt 177–255 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–9,7 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

FORD RANGER, TRANSIT COURIER, TRANSIT CONNECT, TRANSIT CUSTOM ja TRANSIT

FORD HYÖTYAJONEUVOT – Kuljetusten ammattilaiset

Yrittäjäsanomat10S UOMEN YRIT TÄJÄT 20 vuot ta

johtaminen Hallituksen linjaukset paikallisesta sopimises-ta ovat yhä avoinna. Hallituksen asettama työryhmä on kevään aikana pohtinut, miten järjestäy-tymättömien yritysten asemaa voidaan parantaa paikallisessa sopimisessa. Työryhmä jatkaa toimintaansa kesäkuuhun asti.

–�Vauhtia on piisannut. Mitään uutta kerrottavaa ei oikeastaan ole. Työmarkkinajärjestöt pitävät edel-leen kiinni tulkinnastaan, jonka mukaan sopijakumppaniksi käy ainoastaan ammattiliittoon järjes-täytynyt luottamusmies, jos TES niin määrää, kertoo johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä.

Viime viikkoina on keskusteltu paljon luottamusmiespakosta. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on esittänyt, että kiista ratkaistaisiin säätämällä tarkemmin lakisääteisen henkilös-töedustajan asemasta.

Etätöitä jaalihankkijoitaYrittäjäsanomat seuraa paikallisen sopimisen edistymistä metallialal-la toimivassa Vepe Oy Peltosessa sekä sarjayrittäjä Ilkka O. Lavak-sen yrityksissä.

Viime lehdessä Lavas sekä Ve-pen talouspäällikkö ja osakas Raija Karmala kertoivat, miten yrityk-sissä on sovittu joustavammista työajoista.

Lavaksen yrityksissä hyödyn-netään paljon myös etätyötä. Hän kertoo huvittavasta rekrytointiti-lanteesta, jossa työnhakija kysyi, onko etätyön tekeminen mahdol-lista.

–�Meillä etätyö on enemmän vakio kuin poikkeus. Toki pitää olla saavutettavissa, mutta saa itse päättää missä ja milloin työnsä tekee.

Lavas vetää 15 yritystä ja toimii työnantajana sadalle työntekijälle.

”Win-win-tilanne molemmille”Vepe Oy:ssä muutettiin vuosilomapalkan maksuaikoja työntekijöiden toiveesta. Muutos sopii hyvin myös työnantajalle, kertoo osakas Raija Karmala.

Hän teettää työtä myös alihank-kijoilla. Alihankkijoita on listoilla noin viitisenkymmentä.

–�Alihankkijat ovat yksi tapa toteuttaa paikallista sopimista. Eh-dot saadaan helposti sovittua, kun kyseessä on bisneksen ja bisneksen välinen sopimus, hän toteaa.

Myös Vepe käyttää useita ali-urakoitsijoita 40:n työntekijänsä lisäksi.

Vuosilomapalkkoja jasairauspoissaolojaVepessä kokeillaan tänä kesänä ensimmäistä kertaa paikallista sopimista tuotantohenkilöiden vuosilomapalkan maksussa.

Vuosilomapalkka maksetaan nyt normaalien palkkajaksojen mu-kaan, kun aiemmin se maksettiin

kerralla. Päätöksen taustalla on työntekijöiden puolelta tullut toive tasaisesti jakautuvista ansioista. Työnantajan kannalta loma-ajan kustannukset jakautuvat jatkossa tasaisemmin useammalle kuukau-delle.

–�Tämä on win-win-tilanne mo-lemmille, Karmala kertoo.

Joustoa sisältyy myös lyhyihin sairauspoissaoloihin. Työntekijät saavat olla poissa omalla ilmoituk-sella kolme päivää.

–�Se on kustannuskysymys ja kummankin osapuolen etu. Jos on flunssaa tai vatsatautia, ei poissa-olosta tarvita lääkärintodistusta, Karmala sanoo.

Katri Simolakatri.simola@yrittajat.fi

@KatriSimola

mitä Verotus on asia, jota jokainen yrittäjä seuraa tarkasti. Suomen Yrit-täjien kaksikymmenvuotisen taipaleen aikana järjestö on ollut vaikuttamassa moniin veroja koskeviin muutoksiin, jotka ovat helpottaneet omalta osaltaan yrittäjien toimintaa.

Järjestön edunvalvonnan avulla muun muassa pk-yritysten pääosin yhden-kertainen osinkoverotus on säilynyt merkittävistä uhista huolimatta, alv:n kiinteä verovapausraja on muuttunut liukuvaksi ja verovelvollisten oikeusturva parantunut.

Kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola seurasi kymmenen vuoden ajan verotusta näkö-alapaikalta, kun hän istui SY:n vero- ja rahoitusvaliokunnassa.

Mikkolalla on Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Mietoisissa kuljetusliike, jonka miehen isä perusti vuonna 1937. kuka ”Yrittäjiä pidetään yleensä ah-neina, koska he ovat niin kiinnostuneita veroista. Todellisuudessa verot vaikut-tavat esimerkiksi yrittäjän työllistämis-mahdollisuuksiin. Jotta Suomeen syntyi-si työpaikkoja, verotuksen on pysyttävä järjellisenä. Yleensä veromuutoksilla on isompi vaikutus pk-yrityksiin kuin suurin jätteihin.

Jotta suomalaisyritykset pystyisivät kilpailemaan kansainvälisesti, on seurat-tava varsinkin lähimaiden verotusta ja otettava tarvittaessa sieltä oppia. Esimer-kiksi Ruotsista ja Virosta olisi meidän hyvä ottaa mallia.

Mielestäni alv-kantaa ei saisi nykyises-tä enää missään nimessä korottaa. Ny-kyinen tiukka verotus heikentää esimer-kiksi palvelusektorin kilpailukykyä. Myös yhteisöveroon tarvittaisiin muutoksia. Haluaisin myös, että pk-yritysten olisi nykyistä helpompi tehdä toimintavara-uksia.”

miten Suomen Yrittäjien verotuksesta vastaava johtaja Anna Lundén arvioi, että järjestö on pyrkinyt historiansa aikana vaikuttamaan päättäjien verotus-ta koskeviin ratkaisuihin ponnekkaasti. Hän sanoo, että järjestön näkemyksiä on kunnioitettu, mutta työtä riittää myös tulevaisuudessa.

Parhaillaan SY neuvottelee muun muassa valtiovarainministeriön kanssa yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvonlisäveron voimaantulosta sekä in-vestointeihin kannustavasta varauksesta.

Virvamaria Toikkavirvamaria.toikka@yrittajat.fi

@ViToikka

Ei ahneutta, vaan kiinnostusta

byrokratia Hoitoketjun tehostami-nen ja sääntelyn purkaminen toisi mittavia säästöjä silmäterveyden alalla.

Yhteiskunta voisi säästää jopa miljoonia euroja, jos hoitoketju olisi nykyistä tehok-kaampi ja sääntely kevyempää, arvioi NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

– Optikon oikeus määrätä silmätippoja kuivan silmän hoitoon voisi tuoda miljoo-nien vuosittaiset säästöt erikoislääkärikäyn-tien kustannuksista, ja rutiininomaisten kaihileikkausten ohjaaminen yksityisille

klinikoille vapauttaisi yliopistosairaaloiden kapasiteettia vaativampaan kirurgiaan, Tast kertoo tiedotteessa.

Tehokkaamman yhteistyön innoittamana alalle perustettiin keväällä uusi toimialaliit-to. NÄE ry edustaa sekä silmäterveyden että näkemisen toimialoja.

Toimialaliiton perustajiin kuuluu optik-koliikkeitä ja yksityisiä silmäklinikoita sekä niitä palvelevia maahantuojia ja tukkukaup-poja.

Jäseninä liitossa on myös alalla toimivia

oppilaitoksia ja yhdistyksiä. Liiton jäsenyri-tysten liikevaihto kattaa yli 80 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta.

NÄE ry:n tavoitteena on parantaa suoma-laisten silmien terveyteen sekä näkemiseen liittyvän palvelun ja hoidon laatua sekä saatavuutta. Apua tarvitsevat muun muassa ikäihmiset sekä ruudun ääressä aikaansa viettävät.

Alalla voidaan liiton mukaan saada aikaan säästöjä esimerkiksi selkeyttämällä hoitoketjua, tekemällä ennaltaehkäisevää

työtä, tunnistamalla silmäsairauksia ja ohjaamalla ihmisiä hoitoon mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa sekä purkamalla sääntelyä.

– Tällä hetkellä muun muassa lisääntyvät kaihileikkaukset ja optikon työlle asetetut turhat rajoitteet kuormittavat erikoissai-raanhoitoa tarpeettomasti, toimitusjohtaja Tast kuvailee.

Katri Simolakatri.simola@yrittajat.fi

@KatriSimola

Optikon oikeus silmätippoihin toisi jopa miljoonien säästöt

Alihankkijat ovat yksi tapa toteuttaa paikallista sopimista, sanoo Ilkka Lavas.

Sairaat työntekijät saavat Vepessä olla poissa omalla ilmoituksella kolme päivää. Se on kummankin osa-puolen etu, sanoo Raija Karmala.

MEERI U

TTI

Yrittäjäsanomat 11Analyysi

talous Suomen talous kääntyi viime vuonna kasvuun. Sama pieni positiivinen vire on jatkunut alkuvuonna. Tapahtuneen muutoksen tärkeyttä korostaa se, että maa-ilmantalouden näkymät ovat heikentyneet.

Maailmantalous kasvaa jo seitsemättä vuotta, joten on luonnollista, että riskit ovat kallellaan hitaamman kehityksen suun-taan. Riskien suurentumisen seurauksena Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistuvasti laskenut kasvuennusteitaan niin Yhdysvalloista, euro-alueelta kuin koko maailmantaloudestakin.

Kyky kohdata taantumaSuomen talouskasvulle ei ole yhtä yksittäis-tä tekijää, vaan kasvu tulee useista puroista. Vienti ei ole lähtenyt vetämään toivotulla tavalla, mutta rakentamiseen tehtävät in-vestoinnit kertovat positiivisen luottamuk-sen kasvusta. Toinen valopilkku on yksityi-nen kulutus, joka on vauhdittanut kaupan ja palvelujen kysyntää. Yksityisen kulutuksen kasvua vauhdittaa se, että kuluva vuosi on sopeutusten näkökulmasta eräänlainen vä-livuosi. Viime vuonna toteutettiin loppuun edellisen vaalikauden leikkauspäätökset ja nykyisen hallituksen tekemät päätökset taas näkyvät vasta ensi vuonna.

Seuraava taantuma tullee olemaan lievempi kuin 2009, mutta sen seuraukset

ovat Suomelle todennäköisesti pahempia. Kykymme kohdata minkäänlaista taantu-maa on oleellisesti huonompi kuin edellisel-lä kerralla.

Suomella on merkittäviä rakenteellisia haasteita, jotka heikentävät taantuman hoitoa ja syventävät sen aiheuttamia talous-ongelmia. Olemme velkaantuneet saman-aikaisesti kun väestön ikääntyminen etenee kasvattaen julkisia menoja.

Suurimpana ongelmana on kuitenkin se, että emme ole toipuneet 2009 tapah-tuneesta tuottavuuden romahduksesta. Työ-markkinat eivät ole kyenneet sopeutumaan tuottavuuden äkilliseen supistumiseen. Kustannuskilpailukykymme on heikenty-nyt voimakkaasti suhteessa niihin maihin, joiden kanssa Suomi kilpailee maailman-markkinoilla.

Talouskasvu ja sen suomat mahdollisuu-det on hyödynnettävä tekemällä välttämät-tömät rakenteelliset muutokset. Tilaisuutta saa hukata. Tärkeintä olisi ymmärtää, että asiassa on pakko toimia nopeasti. Mikäli ei tehdä mitään, maailmantalouden käänty-essä laskuun Suomen heikon kilpailukyvyn yhteiskunnalliset kustannukset kohoavat kestämättömiksi.

Petri Malinenekonomisti

toimitus@yrittajat.fi

Yhdestoista hetki saada Suomi kasvu-uralle

B2DBusiness to Digital

Valitse omasi täältä:• Sonera Kauppa• sonera.fi/officetoday

• Puhetta 25 h/kk• Viestejä 500 kpl/kk• Netin käyttömäärä 25 Gt/kk• Pohjola ja Baltia – ei lisäkuluja

alk. 29,90 €/kk

Valitsemasi puhelin + Sopiva Pro N -liittymä

Onnistuu! Soneran Eurooppa-päiväpaketilla puhut, tekstaat ja surffaat huoletta ilman yllätyskuluja.

Etäpäivä Pariisissa?#officetoday

Yrityksille:

Eurooppa- päiväpaketti lisäpalveluna

kaikille Sopiva Pro -liittymille

5 €/päivä

@laitinen_miikka Vesittynyt #kiky korvattava nopeasti alkuperäisillä hallitus-ohjelman lainsäädän-töhankkeilla. #demo-kratia #työllisyys

@PAU_liitto #pau110-juhlassa @LauriLyly #kiky-neu-votteluista: Yritetään sijoittaa työajan lisäys siihen mihin työaikaa tarvitaan. #duunarit

@topimanu Aidosti kasvavien ja työllistävien todellisuus on valovuoden #kiky-räpläyksen edellä. Odottamiseen liian kiire.

@knuuttila_pasi #kiky Suomi on kuin Kreikka; mikään ei käy. No mennään sillä.

PIXH

ILL

Yrittäjäsanomat12

Ravintolan myynnin ansiosta Tolmu-sen arki on hieman rauhoittunut. Hänen tarkoituksenaan on jopa viettää yrittäjälle harvinaista lomaa. Ensimmäiseksi hän aikoo sukuloimaan Pohjois-Suomeen.

Tolmunen kannustaa iäkkäitä kans-sayrittäjiä myymään ainakin pienen osan liiketoiminnasta seuraajalle kahdesta syystä: jos sopiva ostaja osuu kohdalle mutta myös siksi, että se auttaa nuorem-pia alkuun yrittäjyyden taipaleella.

Asiakkaat tuovat varmuuttaPitkän uran eri ravintoloiden keittiöissä tehnyt Eero Salonen näki yrittäjäksi ryh-tymisessä mahdollisuutensa, kun paluu kotiseudulle Varsinais-Suomeen alkoi houkutella Espoossa vuosia asunutta

miestä. Hän uskoi omiin kykyihinsä yrit-täjänä, sillä oli katsellut läheltä muiden ravintoloitsijoiden toimintaa.

– Tietenkin tämä on iso harppaus uuteen. Koska minulle on kertynyt ikää, halusin ostaa valmiin liiketoiminnan. Li-säksi uskon, että vankka ja vahva asiakas-kunta tuo yrittämiseen varmuutta.

Vaikka Salosen ei tarvinnut aloittaa täysin puhtaalta pöydältä, helppoa palk-katyöstä oman itsensä herraksi siirtymi-nen ei ole ollut. Salosen mukaan lupa- ja perustamispapereiden täyttämiseen on mennyt paljon aikaa.

Ensimmäiset viikot yrittäjänä ovat olleet kiireisiä.

– Töitä on tehty täysillä ja se on tuot-tanut tulosta. Se on saamieni vinkkien ja

paikallisen yrittäjäverkoston ansiota, hän kertoo.

Virvamaria Toikkavirvamaria.toikka@yrittajat.fi

@ViToikka

yrittäjät.fiKatso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Miksi perustit miehesi kanssa yrityksen, Piia Helasto?Meillä on hyvät suhteet Ratsastuskes-kus Ainon yrittäjiin, ja kun kuulimme heidän etsivän ravintoloitsijaa, aloim-me pohtia mieheni kanssa vaihtoeh-toja.

Olemme työskennelleet molemmat yli parikymmentä vuotta ravintola-alalla, joten meillä oli vaadittavaa osaamista 400-paikkaisen ravintolan ylläpitämäiseen. Ensimmäisestä ideas-ta meni vuosi, kun Ravintola Maneesin ovet olivat auki.

Millaista tukea olet saanut yrityksen perustamiseen?Kun päätimme perustaa yrityksen, otin heti yhteyttä Keravan Uusyrityskeskuk-seen. Sain sieltä todella paljon tukea ja neuvoja. Lisäksi olemme saaneet starttirahaa.

Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet?Perustimme yrityksen joulukuussa ja täysi tohina alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen.

Alusta pitäen asiakkaita on riittänyt. Ratsastuskeskus järjesti ensimmäisellä

viikolla avoimet ovet, mikä houkut-teli paljon väkeä meille asiakkaiksi. Syömässä ja kahvilla käy niin ratsastus-tallin asiakkaita kuin muita hevosten ihastelijoita.

Onko jokin asia yllättänyt?Yrityksen eikä varsinkaan ravintolan perustaminen ole ollut helppoa. Vaikka olimme varautuneet kaikkeen, paperei-ta sai pyöritellä turhautumiseen asti.

Yrittäjäksi ryhtymistä ei ole tehty Suomessa missään nimessä yksinker-taiseksi. Tämän lisäksi ravintolamme tarvitsi muun muassa anniskeluoi-keudet ja terveystarkastajalta luvan toimintaansa.

Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille?Yrittämisessä parasta on vapaus, mutta palkkatyöhön tottuneelle se tuo mukanaan myös haasteita. Perhe-elä-män ja yrittämisen yhdistämisessä on lisäksi oma haasteensa. Valmistaudu, pyydä apua ja verkostoidu, niin pääset pitkälle.

Virvamaria Toikkavirvamaria.toikka@yrittajat.fi

@ViToikka

myynti Kun 87-vuotias Hilda Tolmunen näki Eero Salosen sanoma-lehteen jättämän ilmoituksen, hän oli vakuuttunut. Salonen kertoi kahdessa rivissä halukkuudestaan ostaa toimin-nassa olevan ruokaravintolan liiketoi-minta.

Tolmunen otti yhteyttä ilmoituksen jättäjään eikä keskustelujen jälkeen ol-lut epäilystäkään, etteikö juuri Salonen olisi oikea jatkaja Tähti-baarille, joka on toiminut Turun keskustan kupeessa vuosikymmeniä.

–�Tiedän, että kiinnostuneita ostajia oli muitakin. Minulle oli kuitenkin tärkeää, että Tähti-baarissa tarjotaan myös jatkossa laadukasta kotiruokaa. Uusi yrittäjä tuo ravintolan toimintaan omat mausteensa, mutta perusidean säilyttäminen oli toiveeni, Tolmunen painottaa.

Yrittäjänä 50 vuottaTolmusen oma yrittäjän ura alkoi lähes 50 vuotta sitten, kun hän avasi Perhe-baarin Turun Marttiin. Sen jälkeen Tolmuset Oy on pyörittänyt useita ravintoloita, kotileipomoa ja pitopal-velua.

Liiketoiminta konkarilta toiselleHilda Tolmunen ja Eero Salonen tekivät kaupat vuosikymmeniä toimineestaravintolasta aiemmin keväällä.

Yritystä hevosten keskellä

Ravintola ManeesiManeesi on Piia Helaston ja Jaakko Elosen Ratsastuskeskus Ainon yhteyteen perustama ravintola, joka tarjoaa kahvi-latuotteiden lisäksi lounasta ja viikonloppuisin vaihtuvia menu-vaihtoehtoja. Manee-sissa voi järjestää kokouksia ja tilaisuuksia jopa 500 hengelle. Ravintola Maneesi on osa Tuusulanjärven matkailua.

MEERI U

TTI

Piia Helasto ja Jaakko Elonen aloittivat vuodenvaihteessa yrittäjinä ravintolassa, jossa näköalapaikalla ovat hevoset.

VESA-MATTI VÄ

ÄRÄ

Eero Salosen mukaan Hilda Tolmunen vie-railee Tähti-baarissa edelleen päivittäin.

Hilda TolmunenAloitti yrittäjänä vuonna 1966.Valittu muun muassa Turun ensim-mäiseksi naisyrittäjäksi vuonna 1982. Saanut kuntakohtaisen yrittäjäpalkin-non vuonna 1983.Ollut perustamassa myös Varsinais-SuomenYrittäjiä.

Q&A

Yrittäjäsanomat 13

Lainaa nopeasti verkosta!

Rahoitamme yrityksiä ilman reaalivakuuksia– nyt jopa 50 000€ saakka, 1-12kk

Yrityslainaa kaikenkokoisille ja -ikäisille yrityksille!

Yritysluotto.fi-lainapalvelu tarjoaa jopa 50 000€ saakka lainaa kaikenkokoisille ja -ikäisille yri-tyksille, 1-12 kuukauden takaisinmaksuajalla. Lainapalvelu sopii erinomaisesti yrityksil-le, jotka painivat yllättävissä taloudenpidon haasteissa. Yrityslaina on nopeasti saatavilla ja hakeminen on vaivatonta verkkohakemuksella, ilman paperitöitä ja tilinpäätösdokumentaatiota.

Kun teet lainahakemuksen tänään, saat laina-päätöksen jo samana päivänä.

Olemme toimineet rahoitusmarkkinoilla jo vuodesta 2005 lähtien. Vuodesta 2013 lähtien olemme rahoittaneet yli 1500 yritysasiakasta Suomessa. Lisätietoja www.yritysluotto.fi

Henkilökohtaista palvelua arkisin 9-17Puh. 020 741 2032asiakaspalvelu@yritysluotto.fi

Pääkirjoitus Yrittäjäsanomat14

facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi

Mikael Pentikäinentoimitusjohtajamikael.pentikainen@yrittajat.fi

Olen työskennellyt ensimmäiset viikkoni Suomen Yrittäjien palveluksessa. Kokemus on ollut rohkai-seva ja myönteinen, vaikka monta kertaa olen saanut yhtyä Sokrateen sanoihin: ”Sen tiedän, että en tiedä.”

On ollut ilo havaita, että järjestössä on töissä – niin Helsingissä kuin alueilla – erittäin osaavaa väkeä. Myös luottamushenkilöstö on tehnyt vaikutuksen. Kun porukka osaa jo valmiiksi, vetäjäkin saa aikaa oppia.

Yrittäjäjärjestö on mielenkiintoinen yhteisö. Se on sekä kansanliike että elinkeinojärjestö.Tämä on yrittäjäliikkeelle ehdoton voimanlähde. Se erottaa meitä muista elinkeinoelämän järjes-

töistä. Se myös tarkoittaa, että järjestöllä on vahva tarkoitus, ja siihen kuuluminen on monelle hyvin yhteisöllinen kokemus.

Halutaan ajaa yhdessä tärkeää asiaa, rakentaa Suomesta yrittäjyyden ihanneyhteiskuntaa, mutta myös kuulua yhteen ja toimia yhdessä.

Järjestön kaksoisluonne tekee sen johtamisesta erityisen haastavaa. Ratkaisujen äärellä on tärkeä pohtia paitsi sitä, miten päätökset edistävät yrittäjyyttä, mutta myös

sitä, miten ne vaikuttavat kansanliikkeen dynamiikkaan.Kansanliike kokoaa aina vahvoja persoonia. Se tarkoittaa, että on mielipiteitä, ja ne kerrotaan

epäröimättä, jos asia sitä edellyttää. Tämä on mainio asia.Se on hyvin luontevaa varsinkin yrittäjille, jotka ovat tottuneet kantamaan vastuuta ja johtamaan –

usein kovassa vastatuulessa.Kansanliikkeen olemukseen kuuluu se, että asioista keskustellaan ja joskus ollaan rapsakasti eri

mieltä. Sekin on myönteinen asia. Kansanliike voi hyvin, kun sen sisällä käydään aitoa vuoropuhelua ja puhutaan rohkeasti suoraan – kumppania arvostaen.

On erittäin tärkeää, että yrittäjäliike on vastakin vahva kansanliike.Mitä useampi yrittäjä on mukana, sitä paremmin meidän sanaamme kuullaan ja sitä enemmän

pystymme vaikuttamaan isänmaan asioihin. Siksi kutsu liittyä joukkoon kuuluu tänäkin päivänä.

kolumni

TUOMIO

Puheenaiheet

Yrittäjäliike on seurannut kilpailukykysopimus-neuvotteluja huolestuneena. Sama huoli on kohdistunut Juha Sipilän hallituksen toimin-taan. Hallituksella on yrittäjyyden näkökul-

masta erinomainen ohjelma, mutta sen toteutuksessa hallituksesta on tullut työmarkkinajärjestöjen vanki. Jär-jestöt ovat päässeet asemaan, jossa ne voivat käytännössä sanella hallitukselle, mitä se saa työmarkkinoille tehdä.

Tilanne on hyvin huolestuttava myös yrittäjyyden näkökulmasta. Varsinkin pk-yrittäjien kannalta erittäin tärkeä työpaikkasopiminen ei näytä etenevän juuri ollenkaan, ja se vähäkin eteneminen ollaan laittamassa luottamusmieslukon taakse. Tämä merkitsee sitä, että myös yleissitovassa kentässä – järjestäytymättömissä yrityksissä – paikallisen sopimisen osapuoleksi ajetaan väkisin ammattiliittoa edustava luottamusmies.

Tämä tarkoittaa, että paikallinen sopiminen edellyt-tää joko järjestäytymistä tai liityntäsopimusta ammat-tiliiton kanssa. Se on ristiriidassa Suomen perustuslain yhdistymisvapauden ja yhdenvertaisuuden kanssa.

Tämä johtaa myös siihen, että koko kilpailukykyso-pimuksen haitat alkavat olla pk-yritysten kannalta suu-remmat kuin sen hyödyt. Sellaisen sopimuksen perään ei kannata itkeä.

Asetelmassa on kyse tietenkin vallasta. Sekä työn-antajaliitot että työntekijäliitot haluavat vahvistaa ase-maansa, ja työehtosopimusten ja yleissitovuuden kautta he voivat sen tehdä. On hyvin erikoista, että korporaati-oiden marssi pk-kenttään tapahtuu porvarihallituksen suojeluksessa. Ei ole ihme, että yrittäjäkunnan mitta on täyttämässä. Yrittäjille tekemässämme kyselyssä Sipilän hallitus saakin huonot arvosanat.

Yrittäjät pettyneet hallitukseen

Yhdessä olemme vahvojat weetit

E LY L L Ä E I Ä LYÄ

Etelä-Pohjanmaalla Alavudella pai-kalliset isännät ryhtyivät omatoimi-sesti tienkunnostukseen. Paikallinen Ely-keskus antoi moitteet ja pohti jopa rikosilmoituksen tekoa. Maa-laisjärjellä olisi käyttöä.

VA N H U S , H A N K I Ä LY P U H E L I N

Helsingissä vaaditaan jatkossa äly-puhelin kertalipun ostoon ratikkaan tai lähijunaan. Kyllä tulee lipulle hintaa, kun ensin pitää ostaa uusi puhelin!

W W F - T E L E V I S I O

Maailman luonnonsäätiö WWF:n sivuilla on pyörinyt pari viikkoa #norppalive –verkkolähetys kiveltä, jolla voi nähdä jopa kaksi saimaan-norppaa. Lähetyksellä on ollut jo yli puoli miljoonaa katselukertaa. Siinä jää moni ison tv-kanavan deitti- ja keittiöohjelma kirkkaasti kakkoseksi.

PIXH

ILL

@KalleVLarssonOnnittelut Keitele, Lieto, Seinäjoki ja Sipoo loistavasta työstä yrittäjyyden edistämi-sessä. #kujo2016 #yrittäminen #vetovoima @HilkkaHaagaNuorten yrittäjyyttä tukee parhaiten #koulutus , uniikki #osaaminen ja hyvä #tilitoimisto ! #kujo2016 #yrittäjyys @MoonaKuukka#Palveluseteli’n avulla myös yrityksen innovatiivisuus ja palvelujen laatu korostuvat, eikä vain hinta ratkaise #kujo2016 @suomenyrittajat @anniinapeltolaKenellä vastuu elinvoimasta, kysyy Suomen yrittäjien @Anssi_Kujala. Itsehallinnollisilla kunnilla. Ok myös yrityksillä #kunnat #kujo2016

Yrittäjäsanomat 15Katleena Kortesuo@katleena Katleena on kriisiviestinnän

asiantuntija. Katleenan blogi eioototta.fi kuuluu Suomen luetuimpiin viestinnän blogeihin.

Jaakko Männistö@jaakko-mannistoKirjoittaja on

startup-yrittäjä ja asiakas-kokemuksen mittaamisen ammattilainen yrityksessä Feedbackly sekä Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen.

AnniinaIsokangasKirjoittaja on suunnittelija ja intoilija

PaaPii Design Oy:ssä.

Yrittäjyyden eri muodot ja itsen-sätyöllistäminen yleistyvät kovaa vauhtia. Tällä hetkellä jo noin 190 000 suomalaista työllistää itse it-sensä – ja määrä kasvaa koko ajan.

Kun koko työelämä muuttuu, ajattelummekin pitää muuttua. Enää ei voida kategorisesti jakaa työmarkkinoiden toimijoita vain työnantajiin ja palkansaajiin, sillä moni on joko jotain siltä väliltä tai jonkinlainen näiden epämää-räinen yhdistelmä. Yhä harvempi työskentelee vakituisessa, kokoai-kaisessa, säännöllisessä palkka-työssä. Opiskelukavereistani tuskin kukaan tulee työskentelemään koko työuraansa saman työnanta-jan palveluksessa.

Olen itse ihan hyvä esimerkki. Ennen valintaani kansanedus-tajaksi olen ehtinyt työskennellä pienessä paikallisessa yrityksessä, kansainvälisessä pörssiyhtiössä, maailmanlaajuisessa yhdistykses-sä, hyväntekeväisyysjärjestössä, kunnalla, valtiolla ja omassa

yrityksessäni. Äitiyslomani jälkeen olin puolipäiväisesti palkkatyössä ja toisen puolen ansioistani tein sekalaisia töitä toiminimellä. Mi-nulla ei ole koskaan ollut vakituis-ta työsuhdetta ja kansanedustajan neljän vuoden pätkätyö on tuplasti pidempi kuin edellinen pisin työ-suhteeni. Enkä todellakaan ole silppukokemuksellani ikäluokassa-ni poikkeus.

Jos ajattelumme laahaa muu-tosta perässä, vielä kauemmas on jäänyt lainsäädäntömme. Yhte-näistä, yksiselitteistä näkemystä

ei taida olla edes monipuolistuvan yrittäjyyden käsitteistä ja määri-telmistä.

Yllätyksellinen yrittäminenKevytyrittäjyys, mikroyrittäjyys, toiminimet ja freelance-verokortit ovat monen pienyrittäjän arkea, mutta järjestelmämme on kankea tunnistamaan yrittäjyyden eri muotoja tai ymmärtämään yritys-toiminnan erilaista luonnetta.

Käsitteiden selkeä määrittely olisi tärkeää yrittäjien yhdenmu-kaisen kohtelun vuoksi, koskien esimerkiksi sosiaali- ja työttömyys-turvaa. Yrittäjien sosiaaliturvasta onkin puhuttu paljon ja vaikka parannuksia on saatu, on yrittäjän sosiaaliturva edelleen perusteetto-masti palkansaajaa heikompi.

Vähemmälle huomiolle on jää-nyt pienyrittäjien oikeusturva. Ikä-viä tarinoita on kuulunut vaikkapa konkurssikohtaloista tai täysin kohtuuttomasta byrokratiasta. Toisaalta esimerkiksi toiminimellä

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai yrittajat.fi

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

kuukauden blogi yrit täjän y t imessä

toimijalle saattaa tulla yllätyksenä, ettei kuluttajasuoja suojaakaan, kun oman nimen eteen on lisätty T:mi-lyhenne. Riitatilanteessa yksinyrittäjää voi olla vastassa monikansallinen jätti, jolla on la-kimiehiä omasta takaa. Vaikka ase-telma on maalaisjärjellä ajateltuna epäreilu, lain silmissä nähdään vastakkain vain kaksi tasavertaista yritystä.

Työelämän muuttuessa ja erityi-sesti itsensätyöllistäjien määrän voimakkaasti kasvaessa lainsää-dännössämme riittää päivitettä-vää.

Saara-Sofia Sirén@saarasofiaKirjoittaja onkokoomuksen kan-sanedustaja Varsinais-Suomesta, maakuntavaltuuston varapuheen-johtaja ja Turun kaupunginvaltuu-tettu. Yrittäjyyden arkipäivää hän seuraa paitsi perheyrityksen ja oman toiminimen, myös pienyrittäjänä toimivan puolison kautta.

Työelämä muuttuu – lainsäädännönkin pitäisi

Itsensätyöllistäjien määrän voimakkaasti kasvaessa lain- säädännössämme riittää päivitettävää.

UUTUUS!

Mikä on, kun ei raha kelpaa?– Pienyrittäjä ei pidä yrityksensä arvoa yllä

Vain puolet pk-yritysten päättäjistä seuraa yrityksensä arvon kehittymistä. Tämä tulos tuli ilmi tutkimuksesta, jonka Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM teettivät tänä keväänä 6000 pienyrittäjälle.

Juha Rantanen, Ari Engblom, Riitta Korpela, Mika Haavisto, Johanna Haanpää

Arvokas yritys – näin pidät yrityksesi myyntikunnossa

Arvokas yritys on uutuuskirja, joka jokaisen yrittäjän kannattaa lukea. Tämän kirjan lukeminen on tuottava investointi riippumatta siitä, onko yritys vasta perustettu vai vuosikymmeniä vanha.

Kirja antaa käytännön ohjeita siitä, kuinka mikä tahansa yritys voi säilyttää ja kasvattaa arvoaan. Mikään yritys ei ole hyvä kaikissa asioissa, eikä mikään huono jokaisessa. Kirjan vinkkien avulla kykenet virittämään yrityksesi huippukuntoon askel kerrallaan.

Kirja kertoo selkeästi vastaukset niihin kysymyksiin, joita yrittäjät miettivät:l Miten säilytetään yrityksen arvo tai jopa nostetaan sitä?l Miten henkilöstön/yrittäjän hyvinvointi vaikuttaa yrityksen arvoon?l Miten hyvä maine lisää pienyrityksen arvoa?l Miksi yrityksen voitto ei yksin ratkaise yrityksen arvoa?l Miten markkinointi kasvattaa yrityksen arvoa?

Tutustu kirjaan ja tilaa: yrittajat.fi/arvokas_yritys

Hinta:Suomen Yrittäjien jäsen-yrityksille 39 € (+ alv. 10 %)Muille 42 € (+ alv. 10 %)

Lähetyksiin lisätään 8 € toimituskulut.

Kustantaja: Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

39 € (+ alv. 10 %)

Yrittäjäsanomat16

Kun Pipelife Finlandin työntekijä tekee virheen, häntä ei odota ran-gaistus. Päinvastoin: jos virheen tunnustaa, voi saada palkkioksi vaikka leivoskahvit. Tällä pyritään

estämään virheiden peittelyä, kertoo Pipelifen toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää.

–�Asioita ei voi hirveästi parantaa, elleivät ne tule esiin.

Työntekijöiden kuunteleminen kuuluu lvi-alalla toimivan yrityksen arvoihin. Käytössä on ollut jo pitkään aloitejärjestelmä, jonka kautta työntekijät voivat tehdä parannusehdotuksia.

Aiemmin oivalluksista sai bonusta, mutta siitä Kedonpää on luopunut. Hänestä oivalluk-set ovat niin keskeinen osa yrityksen kulttuuria, että ne kuuluvat työnkuvaan.

–�Totta kai jos tulee hyviä oivalluksia, joista tulee todella paljon rahallista hyötyä, voidaan maksaa keksimispalkkio.

Muutenkin Pipelifella on lukuisia tapoja palkita sen noin 135 työntekijää. Työnteki-jät äänestävät keskuudestaan muun muassa vuoden työntekijän ja tsempparin, jotka saavat 300–1�000 euroa sekä kunniakirjan.

Yritys tukee kunkin työntekijän liikkumista 400 eurolla vuodessa. Kedonpää saattaa antaa erityisestä onnistumisesta vaikka tuhannen euron palkkion. Ja niin edelleen.

Henkilöstö mukaan suunnitteluunYritysten palkitsemistapojen kirjo on laaja. Palkitsemiseen lasketaan peruspalkan lisäksi esimerkiksi tulospalkkiot, lounas- ja puhelinetu, aloitepalkkiot ja työstä saatu palaute.

Tärkeää on tehdä palkitsemisjärjestelmästä juuri omaan yritykseen sopiva, sanoo palkit-semisen asiantuntija Kiisa Hulkko-Nyman. Tutkijana ja konsulttina työskennellyt Hulkko-Nyman on kehittänyt ja tutkinut yli 70 organi-saation palkitsemisjärjestelmiä.

–�Palkitsemista kannattaa suunnitella hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Silloin saa-daan järkevältä tuntuvia järjestelmiä, ja ihmiset sitoutuvat niihin jo suunnitellessa.

Esimerkiksi tulospalkkiojärjestelmä on huo-no, jos kukaan ei oikein tiedä, mitkä palkitse-misen perusteet ovat. Hulkko-Nymanista on tärkeää, että ihmiset kokevat tulevansa kohdel-luksi reilulla tavalla.

Reiluutta ja tasapuolisuutta korostaa myös Kanta-Hämeen Eläinklinikan toimitusjohtaja Päivi Ursachi. Hän on esimerkiksi vienyt työn-

tekijöitään ulkomaille viettämään pikkujouluja, mutta reissuun ei lähdetä, elleivät kaikki pääse mukaan. Tällainen yhteinen huomioiminen on mahdollista, koska täysipäiväisiä työntekijöitä on vain neljä.

–�Hyviä työntekijöitä kannattaa tietysti pal-kita. Jos aina ei ole mahdollisuutta palkita ma-terialla, niin positiivista palautetta voi ainakin antaa, Ursachi sanoo.

Pikkujoulumatka ei olekaan jokavuotinen pe-rinne, vaan matkalle lähdetään, kun siihen tulee hyvä tilaisuus. Ursachi kehuu pienen työyhtei-sön henkeä ja uskoo, että yhteinen tekeminen tiivistää sitä entisestään.

Myös ohjelmistoyritys Reaktor lennättää työntekijöitään ulkomaille, vaikka järjestelyt ovat vaatineet luovuutta työntekijöiden määrän kasvaessa. Nyt työntekijöitä on jo yli 350, ja liiketoimintajohtaja Panu Liira arvioi osallistu-misprosentin olevan matkoilla lähes 90.

–�Koko porukan matkat tuntuvat fiksulta sijoitukselta siinä mielessä, että reissussa pääsee tutustumaan kollegoihin, jotka arkena toimivat eri tiimeissä ja asiakkuuksissa, Liira sanoo.

Hänestä yhteisen ajan viettäminen vapaalla ohjaa siihen, että työssä ei tarvitse olla raken-nettua ammattiminää, vaan ihminen uskaltaa tulla töihin omana itsenään. Kun ihmiset tunte-vat toisensa, he tekevät paremmin töitä yhdessä.

Samaa tavoitetta palvelevat yrityksen tukemat jalkapallo-, pyöräily-, auto- ja muut harrastus-kerhot.

Reaktor saattaa sponsoroida vaikka pyöräi-lijöiden ajoasuja, ja pyöriä on helppo liikutella paikasta toiseen työpaikan kahdella pakettiau-tolla.

Panostus maksaa itsensä takaisinEdellä esitellyt palkitsemistavat ovat vain esimerkkejä isoista kokonaisuuksista. Laajoihin palkitsemisjärjestelmiin saa uppoamaan paljon rahaa.

Pipelifen Kedonpää sanoo, ettei ole laskenut tarkkoja summia. Hän arvioi, että panostus on vuosittain 70�000 euron luokkaa, eikä siinä ole mukana peruspalkkaa tai bonuksia.

Hyötyä on vaikea mitata, mutta Kedonpää arvelee panostuksen maksavan itsensä takaisin moninkertaisena. Esimerkiksi sairauspoissaolo-ja on vähän.

–�Meillä on motivoituneita ihmisiä, jotka haluavat ja saavat tehdä osaamistaan vastaavaa työtä ja pysyvät terveinä, Kedonpää summaa.

Yrittäjä, palkitse harkitenBonukset, vuoden työntekijä -äänestykset, ulkomaanmatkat. Yritykset voivat palkita työntekijöitä monin tavoin. Kannattaa miettiä, mistä keinoista on hyötyä juuri omassa yrityksessä.

fakta

KUNTOBONUS VAI OSAKKUUS?

Lähteet: Juttuun haastatellut henkilöt.

TYÖNANTAJAN MUISTAMISETHenkilökohtainen palkkio voi jäädä hyvin mieleen. Työntekijän voi palkita onnistumisesta vaikka kuohuviinillä. Eräänä vuonna Pipelife antoi talous-hallinnon työntekijöille joulusiivo-uksen, koska taloushallinto oli ollut syksyllä erityisen kovilla.

YRITYKSEN OSAKKUUSOsakkuus sitoo kehittämään yritystä, koska silloin saa osuuden yrityksen tekemästä tuloksesta. Reaktor järjesti keväällä henkilöstölleen osakeannin, jossa yli 90 prosenttia yrityksen työn-tekijöistä osti osakkuuden yrityksestä.

KOKO TIIMIN PALKITSEMINENYhteiset palkitsemiset voivat paitsi motivoida, myös tiivistää yhteishenkeä. Palkinto voi olla vaikka lomamatka, illallinen tai rahaa. Kanta-Hämeen Eläinklinikka on kiittänyt työnteki-jöitä intensiivisestä työrupeamasta esimerkiksi puolen kuukauden palkkaa vastaavilla bonuksilla.

VIRHEISTÄ PALKITSEMINENVirheistä palkitseminen viestii, että yri-tyksessä saa kokeilla ja epäonnistua. Kun Pipelifen Utajärven tehtaan työntekijä kertoo tekemästään virheestä, saa hän siitä palkkioksi leivoskahvit paikallisessa kahvilassa.

TERVEYDEN TUKEMINENHyvä kunto ylläpitää työkykyä. Työnantaja voi tu-kea työntekijän kuntoilua verovapaasti 400 eurolla vuodessa. Yrityksellä voi olla myös kuntoiluun liit-tyviä kampanjoita ja bonuksia. Esimerkiksi Pipelife antoi yhtenä vuonna työntekijöille sykemittarin, jos nämä kävelivät päivittäin 10 000 askelta.

KIERTÄVÄT PALKINNOTKun työntekijät saavat palkita toisiaan, he aktivoituvat havaitsemaan muiden hyvää tekemistä. Reaktorin yhdellä tiimillä on käytäntö, jossa viikoittain yksi työntekijä antaa valitsemalleen kollegalle palautetta ja esimerkiksi viinipullon.

Yrittäjäsanomat poimi esimerkkejä erilaisista palkitsemistavoista. Niillä tavoitellaan eri asioita, kuten yhteis-henkeä tai runsaampaa palautetta.

MEERI U

TTI

Teksti anna-sofia nieminen Grafiikka maarit kattilakoski

Reaktorin liiketoimintajohtaja Panu Liiran mukaan henkilökunnan yhteiset ajanviet-teet parantavat myös työn laatua.

17

gallup

Jorma RäisänenVarastonhoitaja, Pipelife Finland OyTyökaverit äänestivät minut Utajärven tehtaan vuoden 2015 työntekijäksi. Palkinto oli 300 euroa. Tuollaisen kokee vähän kiusalliseksi, kun hyviä työntekijöitä on niin paljon, mutta arvostan sitä kovasti. Meillä on pa-nostettu siihen, että kunnioitamme toisiamme työka-vereina. Ja jos tulee virhe, siitä ei suinkaan rangaista, vaan saa leivoskahvit. On aina parempi, että virhe tulee kaikkien tietoon ja että muut voivat ottaa siitä opiksi.

Tuukka WahlmanEläintenhoitaja, Kanta-Hämeen Eläinklinikka OyPalkitseminen on mukava huomionosoitus siitä, että minun työpanostani arvostetaan. Tuntuu, että on teh-nyt jotain oikein. Se lisää työmotivaatiota. Ehkä eniten olen saanut irti työporukan kanssa tehdyistä matkoista. Meillä on aina ollut hirveän hyvä henki työpaikalla, ja olen mielelläni lähtenyt reissuun. Suurin osa työpaikal-la vietetystä ajasta on työntekoa, kun taas matkalla on vapaampaa yhdessäoloa.

Jani HellströmViestinnän asiantuntija, Reaktor Innovations OyMeidän tiimillä on viikoittainen palkitsemisjärjestelmä: edellisen viikon palkittu antaa valitsemalleen kollegalle hyvää palautetta ja samalla symbolisena eleenä jonkun pullon. Kerran sain pullon, koska olen tuonut virtaa tii-miin. Se jäi mieleen. Työnantaja kannustaa tällaiseen, että käytännöt lähtevät työntekijöistä. Yritys myös tukee monenlaisia harrastuskerhoja. Ihmiset paitsi tekevät töitä yhdessä, myös viettävät paljon aikaa yhdessä.

fakta

KUNTOBONUS VAI OSAKKUUS?

Lähteet: Juttuun haastatellut henkilöt.

TYÖNANTAJAN MUISTAMISETHenkilökohtainen palkkio voi jäädä hyvin mieleen. Työntekijän voi palkita onnistumisesta vaikka kuohuviinillä. Eräänä vuonna Pipelife antoi talous-hallinnon työntekijöille joulusiivo-uksen, koska taloushallinto oli ollut syksyllä erityisen kovilla.

YRITYKSEN OSAKKUUSOsakkuus sitoo kehittämään yritystä, koska silloin saa osuuden yrityksen tekemästä tuloksesta. Reaktor järjesti keväällä henkilöstölleen osakeannin, jossa yli 90 prosenttia yrityksen työn-tekijöistä osti osakkuuden yrityksestä.

KOKO TIIMIN PALKITSEMINENYhteiset palkitsemiset voivat paitsi motivoida, myös tiivistää yhteishenkeä. Palkinto voi olla vaikka lomamatka, illallinen tai rahaa. Kanta-Hämeen Eläinklinikka on kiittänyt työnteki-jöitä intensiivisestä työrupeamasta esimerkiksi puolen kuukauden palkkaa vastaavilla bonuksilla.

VIRHEISTÄ PALKITSEMINENVirheistä palkitseminen viestii, että yri-tyksessä saa kokeilla ja epäonnistua. Kun Pipelifen Utajärven tehtaan työntekijä kertoo tekemästään virheestä, saa hän siitä palkkioksi leivoskahvit paikallisessa kahvilassa.

TERVEYDEN TUKEMINENHyvä kunto ylläpitää työkykyä. Työnantaja voi tu-kea työntekijän kuntoilua verovapaasti 400 eurolla vuodessa. Yrityksellä voi olla myös kuntoiluun liit-tyviä kampanjoita ja bonuksia. Esimerkiksi Pipelife antoi yhtenä vuonna työntekijöille sykemittarin, jos nämä kävelivät päivittäin 10 000 askelta.

KIERTÄVÄT PALKINNOTKun työntekijät saavat palkita toisiaan, he aktivoituvat havaitsemaan muiden hyvää tekemistä. Reaktorin yhdellä tiimillä on käytäntö, jossa viikoittain yksi työntekijä antaa valitsemalleen kollegalle palautetta ja esimerkiksi viinipullon.

Yrittäjäsanomat poimi esimerkkejä erilaisista palkitsemistavoista. Niillä tavoitellaan eri asioita, kuten yhteis-henkeä tai runsaampaa palautetta.

Aineeton palkitseminen on aiempaa enemmän tapetilla, sanoo palkitsemisen asiantuntija Kiisa Hulkko-Nyman. Siihen kuuluu esimerkiksi uralla kehittyminen, palaute ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.

– Yrityksissä mietitään nyt paljon palkitsemisen kokonaisuutta ja sitä, mikä tekee kokonaisuudesta innostavan, Hulkko-Nyman sanoo.

Hän näkee aineettoman palkitsemisen trendille kaksi syytä: rahan ja vaikuttavuu-den. Yritykset etsivät kustannustehok-kaita palkitsemistapoja. Esimerkiksi hyvin annettu palaute ei paljoa maksa, mutta voi innostaa ja ilahduttaa todella paljon.

Hulkko-Nymanin mukaan työntekijät kokevat aineettoman palkitsemisen usein hyvin merkityksellisenä. Hän sanoo, että palaute on kärjessä, kun ihmisiltä kysyy, mitä he toivovat palkkioksi hyvin tehdystä työstä.

– Palautetta ei saada läheskään riittä-västi. Kun kysytään, mitä todennäköisesti saa hyvin tehdystä työstä, palaute ei ole-kaan enää kärjessä. Todennäköisemmin saa lisää töitä.

Hulkko-Nymanin mukaan yksi osa aineettoman palkitsemisen trendiä on kehityskeskustelujen uudistuminen. Ne ovat muuttumassa kerran vuodessa hoidettavasta velvollisuudesta useammin käytäviin tilannepäivityksiin: onko kaikki hyvin, mikä on seuraava tavoite ja miten viime jaksolla onnistuttiin.

Tällaiset keskustelut lisäävät työn tavoitteellisuutta ja työstä saatavan palautteen määrää.

Aineeton kiinnostaa

Mitä palkitseminen sisältää?Palkitsemistavat voidaan jakaa aineettomiin ja aineellisiin.Aineelliseen palkitsemiseen kuuluvat perus-palkka, tulospalkkiot, edut, erikoispalkkiot ja aloitepalkkiot.Aineettomaan palkitsemiseen kuuluvat työn sisältö, mahdollisuus kehittyä ja kouluttautua, palaute, arvostus, mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua sekä työajan ja työsuhteen järjestelyt.Lähde: Aalto-yliopiston työpsykologian ja johta-misen palkitsemissivut.

Yrittäjäsanomat18

yrittäjä vinkkaa

yrittäjät.fiYrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

Mitä tarvitaan hyvään tuotekehitykseen?Osaava tiimi ja riittävä resursointi ajallisesti, rahallisesti ja henkilös-tön osalta. Firmalla täytyy myös olla selkeä strategia, joka pohjaa siihen, mitä markkinat tarvitsevat. Muuten insinöörit keksivät hyviä ideoita, mutta niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä myytävissä olevan tuotteen kanssa.

Mistä tuotekehityslähtee liikkeelle?Yksi aika spesiaali lähtökohta on, että on joku keksintö, joka voi muuttaa markkinoita täysin. Tyypillisin ideoinnin lähtökohta on kustannuspaine. Kun markki-nat ovat tyytyväisiä tuotteeseen, kilpailu on kovaa ja kustannuksia pitää saada koko ajan alas. Se on normaalia tuotekehitystyötä.

Kolmantena kannustimena ovat erilaiset poliitikkojen asettamat avustukset tai pakotteet, jotka muuttavat koko kenttää. Neljäs lähtökohta on asiakkaiden tarpeet.

Miten tuotekehitysprosessi teillä etenee?Siihen vaikuttaa moni asia. Mark-kinointi selvittää asiakkaidemme tarpeita ja ideoita. Markkina-analyysi katsoo kenttää yleisellä tasolla. Yrityksen strategiasta katsotaan, halutaanko muuttaa yrityksen suuntaa. Kustannusta-soa seurataan myös tarkasti. Sitten on omia ideoita.

Kaikki tuodaan yhteen ja saadaan pussillinen tuotekehitys-tarpeita ja ideoita, jotka lajitellaan järjestykseen tiettyjen kriteerien mukaan. Katsomme, mitkä on pakko tehdä esimerkiksi uusien säädösten takia ja missä ideoissa on suurin potentiaali kasvat-taa firman tulosta. Se on hyvin pragmaattista työtä. Ei sitä tehdä millään fiiliksellä.

Miten tuotteiden kehittäminen ja parantelu eroavat toisistaan?Niissä on eri aikajänne ja eri kriteerit. Uuden tuotteen kehittä-

misen aikajänne on 2–4 vuotta ja vanhojen päivitysprojektit kestävät alle vuoden. Virheet pitää toki korjata nopeammin.

Missä vaiheessa tuote viedään asiakkaalle?Me valitsemme aina tuotteelle avainasiakkaan, jolle se tehdään. Avainasiakas antaa palautetta ja saa hyvin aikaisessa vaiheessa testiin prototyyppejä. Näin meillä pysyy mielessä se, ettemme tee tuotetta itsellemme, vaan jollekin asiakkaalle. Se on ollut aina tärke-ää meille.

Mitkä ovat tässä toiminta-tavassa suurimmat edut?Kun tuote on valmis, sille on heti asiakas. Toinen etu on se, että tuo-te varmasti täsmää sen asiakkaan tarpeeseen. Riskinä tietysti on, että valittu asiakas poikkeaa paljon muista asiakkaista. Tässä vai-heessa, kun emme ole maailman markkinajohtaja, on tärkeämpää, että meille tärkeät asiakkaat ovat

tyytyväisiä asiakkaita. Sitä kautta varmistetaan liikevaihdon kasvu.

Miten paljon tuotekehityk-seen pitää satsata rahaa?Kyllä siihen pitää laittaa paljon. Meillä se on ihan ylivoimaisesti suurin kuluerä. Ainakin tällaisessa teknologiayhtiössä tuotekehityk-sellä luodaan yhtiön tulevaisuus.

Miten voidaan välttää virheitä?Virheitä ei pidä yrittää välttää. Pitää tehdä paljon ja nopeasti. Jokaisessa virheessä on se hyvä puoli, että se kehittää osaamista. Yksikään virhe ei ole turha, kun se käydään läpi. Jos käy suunnittele-maan toimintaa niin, ettei tehdä virheitä, se tuote ei tule ikinä markkinoille.

Mikä on ollut sinulle yllättävä oppimisen paikka?En ole ollut mukana alan kehi-tyksessä alusta asti, joten olen huo-mannut, ettei kannata ylenkatsoa

sitä historiaa, mikä jollain tuotteel-la on. Mekin teimme mielestämme hyvän keksinnön ja teimme siitä tuotteenkin. Sitten huomasimme, että siihen oli syynsä miksi muut tekevät sen maailmalla jollain tietyllä tavalla.

Kannattaa kunnioittaa histori-aa. Aiemminkin on ollut fiksuja ihmisiä tekemässä niitä valintoja.

Pekka Leiviskätoimitus@yrittajat.fi

Tärkeintä on tuotekehitysVirheitä ei kannata tuotekehityksessä pelätä. Jokainen virhe kehittää osaamista, kunhan se jälkeenpäin käydään läpi, sanoo Visedon toimitusjohtaja Kimmo Rauma.

1 2 3 4Ole aktiivinenKilpailutilanne pitää yrittäjän hereillä ja kannustaa jatkuvaan kehittämistyöhön. Kehitä aktii-visesti muun muassa tuotteita, asiakassuhteita sekä brändiä, neuvoo yrittäjä Riikka Ali-Lekkala-Toivo.

Etsi täyttymätön tarveMieti kilpailun sijaan sitä, mikä erottaa sinut muista ja keskity siihen. Ajattele laatikon ulkopuolelta ja yritä löytää se asiakkaiden tarve, mikä ei ole vielä täyttynyt, vinkkaa yrittäjä Aksel Junkkila.

Pidä kiinni asiakkaistaKilpailussa pärjätäkseen yrittäjä tarvitsee asiakkaitaan. Kaik-kea ei voi tehdä, mutta pitää pystyä tekemään riittävästi, että saa asiakkaat tulemaan ja pysymään, sanoo yrittäjä Wille Mäkelä.

Hoida oma tonttisiKehitä itseäsi ja opi muilta. Näin varmistat oman menestyksesi. Kun oman tonttinsa hoitaa mahdollisimman ammatti-maisesti, puskaradio toimii ja asiakaskunta vankistuu, toteaa yrittäjä Laura Lehtilä.

Visedo OyKimmo Rauma on sähköisiä ajoneuvojärjestelmiä ja uuden sukupolven taajuusmuutta-jia kehittävän ja valmistavan Visedon toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Visedo kehittää ratkaisuja erityisesti työko-neisiin ja muihin vaativiin käyttökohteisiin. Lappeenran-nassa toimiva yritys on perus-tettu vuonna 2009. Yhtiö osti tammikuussa alankomaalaisen Electric Power Conversionin.

Visedon toimitusjohtajan Kimmo Rauman mielestä hyvä tuotekehitys on yrityksen tärkein tulevaisuuden tekijä.

JOH

AN

NES W

IEHN

Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli kilpailutilanne ja siitä selviytyminen.

Yrittäjäsanomat 19

kuukauden kauppaYrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset.www.yritysporssi.fi

yrityskaupat Pirkanmaalla solmittiin toukokuun puolivälissä yritys-kauppa, jossa Royal Bakery ja Leipomo Ståhlberg yhdistivät voimansa.

Vuonna 2012 perustettu Royal Bakery on nuori ja moderni leipomo. Vuodesta 1955 asti toiminutta Leipomo Ståhlber-gia taas voidaan luonnehtia vanhaksi ja perinteiseksi.

Perinteisen ja uudenaikaisen leipomon yhdistyminen hyödyttää molempia, toteaa Royal Bakeryn toimitusjohtaja ja palkittu kondiittorimestari Veli-Matti Ahvenharju.

–�Royal Bakery saa perinteitä vaalivaa ammattitaitoa ja Ståhlberg taas nykyai-kaista huippuosaamista. Lopputuloksena asiakkaamme saavat entistäkin laajem-man kattauksen laadukkaita käsin leivot-tuja leipomotuotteita.

–�Yhdessä meistä tulee Pirkanmaan alueella merkittävä leipomoalan toimija, paitsi kokoluokan myös tarjonnan moni-puolisuuden suhteen, Ahvenharju jatkaa.

Yhdistymisen jälkeen leipomot työl-

markkinointi Saarijärveläisyri-tykset saavat Lähi-idän markkinoille tukea turvapaikanhakijoilta.

Saarijärven vastaanottokeskuksen tur-vapaikanhakijat ottivat tehtävän vastaan vastaan innoissaan, kun keskuksen johtaja ja kaupungin kehittämisyhtiö tarjosivat heille töitä Lähi-idän markkinoiden kar-toittamisessa yrityksille.

Idean isä oli SPR:n Saarijärven vastaan-ottokeskuksen johtaja Tomi Kuosmanen. Mukana on myös oleskeluluvan jo saaneita maahanmuuttajia.

Markkinoita on kartoitettu muutaman kuukauden ajan ja alustavia markkinoin-tisopimuksia on jo tehty. Tuotteet liittyvät muun muassa vesienkäsittelyyn ja raken-tamiseen.

– Projektissa olevat kaverit ovat aktii-visia, ja heillä on siellä kontakteja. En kovin suuria odota tästä, mutta koskaan ei tiedä, mikä lähtee vetämään. Koh-demaissa on tarvetta lämmöneristeille. Voimme myydä sinne asennuskoneita, Termex-Eriste Oy:n toimitusjohtaja Keijo Rautiainen kertoo.

Lämmöneriste on kotimarkkinatuote, jota

ei kannata kovin pitkää matkaa kuljettaa. Projekti toimii saarijärveläisen Visio-

säätiön alaisuudessa olevan Kiepura Oy:n kautta.

Keskuksen asukkaat eivät ole projektin palkkalistoilla. Projektin vetovastuu on vastaanottokeskuksella.

– Jos kauppaa syntyy, tekijät saavat kaupasta provisiot. Olemme jo saaneet yhteydenottoja, mutta ne eivät ole vielä johtaneet mihinkään.

Tietokoneet lahjoituksinaTietokoneet vastaanottokeskus sai Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan Docventuresin Startup Refugees -ohjel-man kautta. Kolme firmaa lahjoitti koneet.

– Vastaanottokeskuksesta on projektissa noin 15 henkilöä. Pari henkilöä muutti meille muualta tätä varten. Kaksi kunta-paikan saanutta kaveria jäivät varta vasten Saarijärvelle asumaan, kun näkivät tässä mahdollisuuden työllistää itsensä, Tomi Kuosmanen sanoo.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

@RKoskenranta

Kansainvälistymisapua yllättävästä paikasta

Perinteinen ja moderni yhteen

Lisätiedot: maritta.makela@kuntalehti.fi

14.–15.9.2016 Kuntatalo, Helsinki

Varaa osastopaikka ja varmista näkyvyys

vuoden kunta-alan ammattitapahtumassa!

Osallistu Vaikuta Verkostoidu

Vastaanottokeskus sai projektia varten tietokoneita Tuomas Milono�n ja Riku Rantalan Docventuresin Startup Refugees -ohjelman kautta.

PIXH

ILL

listävät Pirkanmaan alueella noin 30 työntekijää. Molemmat leipomot jatkavat toimintaansa nykyisillä toimipaikoillaan, eikä yhdistyminen vaikuta niiden kahvila-toimintaan.

Royal Bakery valmistaa muun muassa kakkuja, leivoksia ja leipiä. Ståhlbergin leipomo tekee leipiä sekä perinteisiä leipo-moherkkuja, kuten täytekakkuja, pullapit-koja ja voipullia.

–�Tuotteet pysyvät toistaiseksi ennal-laan, mutta lähitulevaisuudessa tulemme uudistamaan ja laajentamaan tuotevali-koimaamme entistäkin monipuolisem-maksi.

Tamperelaisen Royal Bakery Oy:n liikevaihto oli vuosi sitten päättyneellä tili-kaudella noin 800�000 euroa. Lempääläi-sen Leipomo Ståhlberg Oy:n liikevaihto oli vuonna 2014 noin 2,1 miljoonaa euroa.

Katri Simolakatri.simola@yrittajat.fi

@KatriSimola

Yrittäjäsanomat20

Verkkovälitteiset, ryhmämuotoiset kuntoutukset palvelevat yrittäjien tarpeita.

Älä jätä viime tippaanKun yrittäjän työkyky heikkenee, työterveyshuollosta on korvaamaton apu. Ammatillisesta ja työeläkekuntoutuksesta voi olla työlästä löytää kattavaa tietoa.

1

2

3

Kuntoudu verkossa

hyvinvointi – Minulla todettiin kaksi vuotta sitten ma-sennus, joka johtui työuupumuk-sesta, Konttoripalvelu KK Ruonion yrittäjä Katriina Ruonio kertoo.

Vuosi sitten hän kuuli Aslak-kun-toutuksesta Suomen Yrittäjänaisilta.

Ammatillisen kuntoutuksen voi jakaa karkeasti kahteen osaan: Kelan kuntoutukset on tarkoitettu varhaiskuntoutusvaiheeseen, kun taas työeläkekuntoutus tarkoittaa kuntoutusta henkilölle, jolla on jo todettu työkyvyttömyysuhka. Ke-lan järjestämän Tyk-kuntoutuksen korvaa toukokuusta alkaen Kiila-kuntoutus. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on tehdä kuntoutuk-sesta joustavampaa.

Työeläkekuntoutuksen vaihto-ehtoja yrittäjän tukemiseksi ovat kevennetty työhönpaluu työkokei-lun avulla, oman yritystoiminnan kehittäminen työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla tai

uudelleenkoulutus työeläkeyhtiön taloudellisella tuella.

Oman yritystoiminnan kehittä-miseen voi saada elinkeinotukea. Työeläkeyhtiö voi tarvittaessa hankkia yrittäjälle työhönpaluu-suunnitelman tekemiseen avuksi myös työnvalmentajan.

– Työkokeilua voi käyttää myös siihen, että uudistaa yritystoimin-taansa terveydentilalle paremmin soveltuvaksi, Varman kuntoutuk-sen kehityspäällikkö Merja Valle kertoo.

Valle ja Varman kuntoutuksen asiantuntija Sanna Iivonen selvit-tivät yrittäjien työeläkekuntoutusta vuonna 2014. Työterveyshuoltoa ei ollut juuri kenelläkään selvityk-sen otoksesta.

– Koska yrittäjillä ei pääsääntöi-sesti ole työterveyshuoltoa, kukaan ei koordinoi työkykyprosesseja tai tue työhönpaluuta, Iivonen kertoo.

– Minulla ei ollut ennen työter-

veyshuoltoa, eikä siis säännöllistä tarkkailua omasta voinnista. Nyt on, Ruonio kertoo.

Ruonion mukaan kuntoutuksen hyödyiksi voi lukea myös toisten yrittäjien vertaistuen. Monet olivat samanlaisessa tilanteessa. Aslak-kuntoutus tapahtui neljässä viikon pätkässä. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta, ja yleensä matkakulut korvataan. Myös työeläkekuntoutukseen hyväksytylle maksetaan kuntou-tusrahaa, joka pohjautuu työkyvyt-tömyyseläkkeen määrään.

– Nykyisin tauotan töitä, nousen ylös tuolista venyttelemään ja kiinnitän huomiota työpäivän pituuteen. Ennen tein 14-tunnin työpäiviä. Olen vaihtanut myös työtuolin, sihteeripalveluja tarjoa-va työnantajayrittäjä kertoo.

Ruonion työkyky parani ja hän on hiljattain palkannut kaksi työntekijää.

Naisyrittäjiä kuntoutetaanTyöterveyslaitoksella on käynnissä työkyvyn edistämiseen keskittyvä Naiset työssä -hanke yrittäjinä toimiville naisille Pohjois-Pohjan-maalla.

– Alle puolella osallistujista oli olemassa liiketoimintasuunnitel-ma tai budjetti. Stressiä helpot-taisi se, että tietäisi, pysytäänkö budjetissa. Yrittäjän kohdalla pitää ottaa kokonaisuus huomioon, Työ-terveyslaitoksen erityisasiantuntija Anne Salmi korostaa.

Ruonio kertoo saaneensa pari viikkoa sitten terveen paperit ja selättäneensä masennuksen. – Uskalsin lähteä tekemään sellai-sia ratkaisuja, joita en vuosi sitten olisi henkisillä ja fyysisillä voima-varoillani pystynyt tekemään.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

@RKoskenranta

YRITYKSEN TYÖKYKY

Onko yrityksellä liike-toimintasuunnitelma? Paljonko on tienattava, jotta selviät laskuista ja

palkoista?

DELEGOIArvostatko itseäsi?

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kolme kultajyvää: verkostoidu, ulkoista,

delegoi.

ENNALTA-EHKÄISE

Kela korvaa noin puolet työterveyshuollon

kustannuksista YEL-vakuutetulle yrittäjälle.

Loput voi vähentää verotuksessa.

Lähde: kela.fi ja ttl.fi/naisettyossa

Otin itsellenikin työterveys-huollon, kun tein työnteki-jöille sopimukset, yrittäjä Katriina Ruonio kertoo tyytyväisenä.

JUKKA-PEKKA M

OILA

NEN

johtaminen Kun kesä lähestyy, Vies-kan Kiinteistöhuolto Oy:n toimitusjohtajalla Markku Kivellä on aina samat rutiinit. Hän tekee uudet työsopimukset kesätyöntekijöil-le, tilaa näille henkilökortit ja pohtii kullekin sopivan työtehtävän vakituisen henkilökun-nan lomien ajaksi.

Ensi kesäksi tuuraajia on palkattu kolme.Kiven yrityksellä on linja, ettei yleensä pal-kata opiskelijoita, vaan kesähommissa on ollut jopa nelikymppisiä.

− Olemme kokeneet sen kannattavim-maksi ratkaisuksi. Joskus olemme tehneet kuitenkin poikkeuksia, Kivi sanoo.

Kesätyöntekijän ensimmäisenä päivänä on viimeistään allekirjoitettava työ- ja vaiti-olosopimukset sekä käytävä läpi työpaikan säännöt. Mitä parempi perehdytys tehdään, sitä varmemmin työntekijä hallitsee tehtä-

vänsä ja pystyy työskentelemään itsenäi-sesti.

Yrityksen vakituinen henkilökunta seuraa uusien työskentelyä, ja palaute tulee Markku Kivelle välittömästi, jos nokan koputettavaa löytyy.

Näin tapahtuu kuitenkin harvoin, minkä vuoksi Kivi uskaltaa laskeutua myös itse muutamaksi viikoksi kesäloman viettoon.

Kun työsuhde on päättymässä, toimi-tusjohtaja Kivi kirjoittaa työtodistukset ja varmistaa esimerkiksi, että työntekijöille maksetaan lomarahat.

− Lisäksi on tärkeä kiitellä tuuraajia hyvin tehdystä työstä. Yleensä siihen on aihetta ja näin saa jatkossakin hyviä työntekijöitä.

Virvamaria Toikkavirvamaria.toikka@yrittajat.fi

@ViToikka

Kesä tulee, onko tuuraaja valmis?

Muista myös nämä1. Tarkista työ- ja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mah-dollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista.2. Valittuasi kesätyöntekijät muista ilmoittaa muille hakijoille, etteivät he tulleet tällä kertaa valituiksi.3. Tarkista, onko työehtosopimuksessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta.4. Tee kirjallinen työsopimus, josta löytyvät palkan määrä, työaika, työtehtävät, työ-suhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste.5. Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus.

Lähde: Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen

Yrittäjäsanomat 21

13,90 euroaTOUKOKUU 2016

v

HU

HTIKU

U 2016

Harvard Business Review

Näin rakennat omaperäisyyden kulttuurin

KILPAILE TAI HÄIVY

Keith Silverang

Voiko irtisanoa oikein?

JOHTAJAT OVAT SAMANLAISIA

Tilaa netistä: tilaa.fakta.�, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 104L0561

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@talentum.�, kirjoita viestin otsikkoon 104L0561

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30), mainitse tilatessasi tunnus 104L0561

TILAUSEHDOT: *Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta (laskutusjakso 6 kk). Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointi tarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

FAKTA. PAREMPAAN JOHTAMISEEN JA ESIMIESTYÖHÖN. TILAA NYT!

VAIN SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE

6 numeroa

Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuna

-20 % normaalihinnasta.

49,-

fakta_yrittajasanomat_5_2016_254x365.indd 1 11.5.2016 12:17:02

Yrittäjäsanomat22

arvot Kehitysyhteistyöhön lähteminen voi vaatia uskallusta, mutta Biolan Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi kannustaa yrityksiä hyppäämään tuntemattomaan avoimin mielin.

Biolan on yrityskumppanina Unicefin UniWASH-hankkeessa Ugandassa. Hanke pyrkii luomaan innovaatioita tukemaan Unicefin vesi-, sanitaatio- ja hygieniatyötä Ugandan kouluissa. Mukana on myös paikallisia pk-yrityksiä sekä yliopisto-osaamista niin Ugandas-ta kuin Suomesta.

Kariniemi kertoo, että alkujaan

yritys lähti mukaan kehitysyhteis-työhön uteliaisuudesta ja halusta avata silmiä myös kolmansiin maihin. Hän kävi itse maaliskuus-sa paikan päällä tutustumassa hankkeeseen.

– Tämä on mielestäni erin-omainen esimerkki siitä, miten pk-yritykset voivat lähteä pidem-mälle ajattelemaan uutta. Helposti ollaan varovaisia ja pidetään jalat maassa.

Kariniemen mielestä tärkeää on perehtyä kunnolla paikallisiin olosuhteisiin, lainsäädäntöön ja kulttuuriin. Myös kannattavuus ja

toisaalta kärsivällisyys on tärkeää.– Jos aikoo parantaa maailmaa,

niin kyllä yrityksen täytyy varmis-taa samalla, että se on taloudel-lisesti kannattavaa. Muuten se ei ole pitkäikäistä ja rahat loppuvat kesken. Pikavoittoja tästä ei kui-tenkaan saa.

Jo vuosi sitten ulkomaankaup-pa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kommentoi kutistuvaa kehitysapubudjettia niin, että hän tahtoisi saada yritykset vahvem-min mukaan kehitysyhteistyöhön (Helsingin Sanomat 4.6.2015).

Yritysten rooli on herättänyt

myös kriittisiä mielipiteitä, mutta Kariniemen mielestä on eri asia ratsastaa vihreällä aallolla kuin olla osa sitä. Jos sitoutuu tiettyihin arvoihin, siitä on täysi oikeus ja jopa velvollisuus kertoa kulutta-jille.

– Tämä antaa yrityksille erinomaisen mahdollisuuden osallistua päästäkseen samoihin tavoitteisiin esimerkiksi Unicefin kanssa. Tämä on aitoa yhdessä tekemistä, joka tuo myös hyvää mieltä.

Teea Jokihaaratoimitus@yrittajat.fi

”Pikavoittoja ei ole jaossa”Biolan Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi neuvoo yrityksiä lähtemään mukaan kehitysyhteistyöhön avoimin mielin mutta kannattavuus takaraivossa.

5VINKKiä

OLE AVOINKohtaa asiat ja ihmiset ennakkoluulottomasti.

JALKAUDUOta selvää kohdemaan

olosuhteista ja tavoista. Se, mikä toimii täällä, ei välttämättä

voi toimia muualla.

KARTOITA

MAHDOLLISUUDETRahoitusmuotoja yrityksille on listattu ulkoministeriön verk-kosivuilla. Esimerkiksi Finn-

partnership-liikekumppanuus-ohjelma tukee yrityksiä uusien liiketoimintamahdollisuuksien

löytämiseksi, Finnfund taas myöntää pitkäaikaista rahoitusta kehitys- ja siirtymätalousmaiden

vastuulliseen yritystoimintaan.

HANKI YHTEISTYÖ-KUMPPANEITA

Kohdemaan ja paikallisen osaamisen yhdistäminen tuottaa

hedelmää.

OLE KÄRSIVÄLLINENToiminnan kannattavuus on

tärkeää, mutta se ei välttämättä tapahdu nopeasti.

KEHITYSYHTEISTYÖHÖN

VESA-MATTI VÄ

ÄRÄ

Pekka Kariniemi kannustaa yrityksiä kehi-tysyhteistyöhön. Hän kehottaa kuitenkin tutustumaan kunnolla alueen olosuhteisiin, lainsäädäntöön ja kulttuuriin.

Toimitko asiakkaittesi rahoittajana?– Keskity ydinliiketoimintaasi myymällä laskusi!

Yrityksen myyntisaatavat ovat suoritetusta työstä yritykselle kuuluvia rahoja. Myyntisaatavat eivät tuota taseessa. Siksi rahat on hyvä saada kiertoon heti! Myymällä laskut vahvistat kassaa ja parannat maksuvalmiutta. Finance Link ostaa laskut täydestä arvosta kantaen niistä myös luottotappioriskin. Valitse kumppaniksi Finance Link – laskusaatavarahoituksen edelläkävijä Suomessa!

Finance Link – Nopean kassavirran puolesta. ◊ www.financelink.fi ◊ 09 774 4740

Yrittäjäsanomat 2323

THE SECOND MACHINE AGEErik BrynjolfssonAndrew McAfeeWW Norton Co 2014Kirja maalaa kuvaa tulevai-suudesta, jossa digitaaliset teknologiat, koneet, ohjel-mistot ja verkot diagnosoivat tauteja täsmällisemmin kuin lääkärit. Digitalisaatio muuttaa muun muassa vähittäiskauppaa massada-tan hyödyntämisen avulla. Kirja valottaa ajatusta siitä, korvaavatko koneet ihmiset työpaikoilla. Kirjoittajista kaksi on MIT-huippuyliopiston ekonomisteja.

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA – RAKKAUDELLE Anja Snellman, Hannu Mäke-lä, Antti Holma et al.Ellun Kanat 2016Anja Snellmanin, Hannu Mäkelän, Antti Holman ja yli kolmenkymmenen muun kirjoittajan tuore tulkinta rakkaudesta. Mukana on yhteiskunnallisia vaikuttajia, kuten kirjailijoita, taiteilijoita, toimittajia ja tutkijoita. Kirja käsittelee rakkautta esimer-kiksi yhteiskunnan, kulttuurin, perheen, parisuhteen ja ajan näkökulmasta. Kirjan tuotot lahjoitetaan HelsinkiMissiolle. Kirjan toimitti Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha.

VIHDOINKIN NUKUN HYVINPia TervoREUNA Kustantamo ja kirjakauppa Oy 2015Pitkäaikaisesta unetto-muudesta kertova pien-kustantamon kirja ilmestyi marraskuussa 2015. Vaikean ongelman kanssa kamp-pailevia on Suomessa jo yli puoli miljoonaa. Pia Tervo on tutustunut kansainväliseen unitutkimukseen, erityi-sesti aivotutkimukseen ja kognitiiviseen terapiaan, ja haastatellut kirjaa varten 30 henkilöä. Kirja tarjoaa muun muassa niksejä pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon.

Löydä tärkeät luvut verkosta

ALENNUSLASKURIhttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

PALKKALASKURIhttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

VEROTUKSEN MÄÄRÄPÄIVÄThttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus

tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija

liity osoitteessa yrittajat.fi/liity

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOSEI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

3x k irjat

R A K K A U S-

M i t ä t a p a h t u u h u o m e n n a ?

24 Yrittäjäsanomat

→

Kasimir Sandmanista piti ensin tulla rekkakuski, sitten opettaja, mutta hänestä tulikin matkai-lualan yrittäjä. Yhdeksännellä luokalla Sandman sai yhden niis-

tä päähänpistoistaan, jotka ovat johdattaneet hänet nykyhetkeen.

Helsingissä syntynyt ja kasvanut Sandman mietti eräänä uudenvuodenaattona, mihin lu-kioon hakisi kevään yhteishaussa. Hän muisti, että myös Outokummussa on lukio, ja päätti hakea sinne.

–�Ajattelin vähän repäistä, eikä ole kadutta-nut. Olin viettänyt täällä lomia ja aina tykän-nyt Outokummusta. Äitini on kotoisin täältä. Outokummussa on erilainen ilmapiiri kuin Helsingissä ja pienen kylän viehätys, Sandman kertoo.

Uusi koti löytyi isovanhempien luota Törise-vän kylästä. Sandman vuokrasi maalaistalon yläkerrasta huoneen, jossa sängystä noustes-saan pääsee heti työpöydän ääreen. Pöydällä on tulostin, kannettava tietokone ja siisti rivi mappeja.

Ikkunasta näkyy vanha navetta, sen viereen parkkeerattu oma auto, peltoa, naapurin leh-miä ja metsänreunaa, jossa toisinaan jolkotte-lee hirviä.

Myös susia ja karhuja liikkuu alueella. Sandman kertoo hiihtoladuista, joiden päälle ilmestyi viime talvena suden tassunjälkiä.

Tämän toukokuisen viikon aikana Sandman aikoo kuitenkin lyhyemmän työmatkan vuoksi muuttaa Outokummun keskustaan. Päätöksen hän on tehnyt edellisenä päivänä ex tempore – miten muutenkaan.

Samalla tavalla hän ryhtyi teemapuisto Las-ten Kaivoksen yrittäjäksi kaksi vuotta sitten.

Yrittäjäksi alle vuorokaudessaKun Outokummun kaupunki kaksi ja puoli vuotta sitten etsi kaivosaiheiselle puistolle yrittäjää, ehdotti tuttu kunnallispoliitikko teh-tävään Sandmania. Poliitikko oli nähnyt Sand-manin osallistuvan aktiivisesti paikalliseen keskusteluun ja oli vaikuttunut nuorenmiehen näkemyksistä ja tarmosta.

Tuolloin 17-vuotias Sandman nauroi ensin, mutta ryhtyi sitten punnitsemaan asiaa tarkemmin. Miettimiseen kului yksi ilta, jonka aikana hän puhui pitkään isänsä kanssa puhe-limessa.

Isä kannusti Sandmania ryhtymään yrit-täjäksi, lupasi olla mentori ja lainasi 30 000 euroa alkupääomaksi. Vielä samana iltana

Sandman lähetti kaupungille sähköpostia, että olisi kiinnostunut pestistä.

Vastaus tuli seuraavana aamuna. Kaupunki hyväksyi tarjouksen ja tarkemmat neuvottelut alkoivat. Sandmanista oli tullut teemapuiston yrittäjä alle vuorokaudessa.

–�Sekin oli sellainen yhden illan juttu, Sand-man kertoo nauraen.

Lopullinen sopimus allekirjoitettiin tammi-kuun alussa 2014. Kaupunki oli jo ennättänyt tilata teemapuiston rakennelmat. Sandman ryhtyi tuotteistamaan ja markkinoimaan puistoa. Siinä piti turvautua mielikuviin, sillä puisto valmistui kesän kynnyksellä vasta muu-tamia päiviä ennen avajaisia.

Lukiota käynyt Sandman hoiti yrityksen asioita opiskelun ohessa.

–�Aika usein piti tunnilta juosta pois puhu-maan puhelimeen, mutta koulussa tiedettiin tilanne ja oltiin joustavia, Sandman kiittelee.

Kaikki eivät kuitenkaan ottaneet uutta yrittäjää vastaan ilolla. Osa suhtautui epäillen tämän pätevyyteen.

–�Kävin lukemassa Suomi24-sivuilta kirjoi-tuksia, että onpa epätoivoista toimintaa, kun pitää penskoja laittaa yrittäjäksi. Ensimmäisen kesän jälkeen en ole enää niitä nähnyt, eikä sellaista ole korviin kantautunut muualtakaan. Ehkä se olisi jatkunut, jos olisi mennyt huonos-ti, mutta nyt ovat joutuneet syömään sanansa.

Lasten Kaivoksen toiminta lähti heti hyvin käyntiin, ja Sandman pystyi maksamaan 30�000 euron lainan takaisin isälleen jo ensim-mäisen kesän jälkeen.

Kävijämäärissä painettaLasten Kaivos sijoittuu keskelle museoitua Vanhan kaivoksen aluetta Outokummun kes-kustan kupeessa. Näin toukokuisena päivänä alueella on hiljaista.

Vain kaksi pientä lasta testaa keinua huol-tajiensa kanssa. Kiipeilyteline, liukumäet ja polkuautorata odottavat leikkijöitään. Tuuli humisuttaa lehtiin puhjenneita koivuja ja pöllyttää hiekkaa.

Leikkivälineet ovat pienoismalleja oikeasta Vanhasta kaivoksesta. On malmia erottelevaa rinnerikastamoa, hiekkaa kuljettavaa maan-siirtotraktoria ja kaivostornia, josta näkee myös kummun päällä sijaitsevan oikean kaivostor-nin.

Kun puisto kesäkuussa aukeaa, telmii pihamaalla kymmeniä lapsia. Heinäkuisena hellepäivänä kävijöitä voi olla kolmisensataa.

Viime vuonna puistossa kävi joitakin

Astetta vakavampi yhden illan juttu

Teksti katri simola Kuvat mikko makkonen

Kasimir Sandman ryhtyi 17-vuotiaana ex tempore matkailualan yrittäjäksi. Nyt Lasten Kaivoksen yrittäjällä on kiikarissaan jo seuraava projekti.

Osa miljoonahankettaLasten Kaivos avattiin kaksi vuotta sitten Outokummun Vanhan kaivoksen alueelle Pohjois-Karjalassa. Kaivosaiheinen teema-puisto on osa kaupungin matkailun kehittä-misohjelmaa, johon on investoitu yhteensä noin viisi miljoonaa euroa. Rahoituksesta noin 70 prosenttia on peräisin Euroopan unionilta.

Outokummun kaupunki omistaa Lasten Kaivoksen kiinteistöt ja laitteet, yrittäjä Kasi-mir Sandmanin vastatessa puiston pyörittä-misestä.

Lasten Kaivoksen liikevaihto on noin 80�000 euroa ja yritys työllistää neljä se-sonkityöntekijää. Puisto on auki kesäkuusta elokuuhun sekä touko- ja syyskuussa päivä-koti- ja kouluryhmille.

Noin 2�000 neliömetrin kokoisessa teema-puistossa on sekä ulko- että sisätiloja. Kohde-ryhmää ovat erityisesti 2–12-vuotiaat lapset.

–�Kesäkuussa lapset tulevat isovanhempi-ensa ja heinäkuussa vanhempiensa kanssa, Sandman kertoo.

–�Tyypillinen kävijä on lomaileva lapsiperhe 200 kilometrin säteeltä. Osa saattaa olla ko-toisin kauempaakin, mutta on joka tapauk-sessa viettämässä lomaansa Itä-Suomessa.

Outokummusta kävijöitä on vain viisi pro-senttia, mikä selittyy Sandmanin mukaan sen pienellä asukasluvulla. Outokummussa asuu noin 7�200 ihmistä.

2525Yrittäjäsanomat

Kasimir Sandman on Lasten Kaivoksen yrit-täjyyden kautta oppinut paljon Outokum-mun kaivoshistoriasta. Alueella oli yhteen-sä neljä kaivosta, joiden toiminta käynnistyi vuonna 1910 tehdystä kuparilöydöstä, ja joista viimeisin lakkautettiin vuonna 1989. Kaivosalueen ja kaupungin alla on yhä noin 500 kilometriä tunneleita.

26 Yrittäjäsanomat

kymmeniätuhansia kävijöitä, vaikka sade vihmoi ja lämpötila kieppui pitkään noin kymmenessä asteessa. Sandman on päättänyt, ettei hän enää ennakoi tulevia kävijämääriä.

–�Jopa viidennes matkakohteissa teki viime kesä-nä tappiota edellisvuoteen nähden. Me emme teh-neet tappiota, mikä kertoo minulle siitä paineesta, joka on ylöspäin. Se riittää minulle, hän sanoo katsoen alas valuneiden pilottiaurinkolasiensa yli.

Taivasalla olevan leikkialueen vieressä on vanha varastorakennus, jossa on Lasten Kaivoksen sisätilat. Rakennuksen lattia on hiekan peitossa kauttaaltaan. Suomen suurin hiekkalaatikko, Sandman esittelee.

Hiekan tilalle piti aluksi tulla kivituhkaa, mutta rakennusmiehet ennättivät vahingossa kipata hiekkaa jo puoleen tilaan, joten hiekkaa levitettiin lopulta koko alueelle.

Ex tempore, kuten Sandmanin tyyliin sopii.Seinillä on kuvia vuorenhaltijoista, jotka tarinan

mukaan elävät Outokummun sisällä. Maalausten tekijä löytyi sekin ex tempore: lukion matematii-kan tunnilta.

– Näin yhden tytön piirtelevän taitavia kuvia vihkoonsa, joten kysyin, että haluaisiko hän piirtää Lasten Kaivokselle. Hän suunnitteli myös logon, Sandman kertoo.

1 2 3Ideointia kaupunginjohtajan kanssaOutokummun kummun päältä avautuvat avarat maisemat. Metsää riittää horisonttiin saakka. Joensuuhun on matkaa 40 kilometriä, Kuopioon 80, Kolille 57 ja EU:n itärajalle 120 kilometriä, kyltti opastaa.

–�Sijainti Joensuun ja Kuopion välissä on hyvä, asiakkaita tulee molemmista päistä, Sandman kertoo.

Ulkomaisia matkailijoita käy harvakseltaan. Venäläisille paikka on liian sisämaassa, Sandman arvioi, ja muut eivät edes tiedä paikasta. Selkeää matkailun vetonaulaa ei Kolin lisäksi ole lähellä.

Matkailualan yrittäjäksi ajautuminen on Sand-manin kohdalla toisaalta hyvin ymmärrettävää. Hänen vanhempansa ovat tehneet koko työuransa alalla. Isä oli pitkään töissä Silja Linella, joten Sandman tuntee Ruotsin-laivat läpikotaisin.

Matkojen myötä alitajuntaan on myös syntynyt vahva mielikuva siitä, millainen on hyvä matkai-lukokemus.

Lasten Kaivoksen yrittäjyys toi Sandmanille kut-sun hallituksen jäseneksi kaupungin omistamaan Matkakumpu Oy:hyn.

Jos hän epäilee, että on jäävi tekemään joitain päätöksiä, hän menee kokoushuoneen ulkopuolel-le odottelemaan.

Neljä vuotta Outokummussa asunut Sandman on ennättänyt uppoutua pikkukaupungin politiik-

Lasten Kaivoksen leikkivälineet ovat pienoismalleja oikeasta Vanhasta kaivoksesta. Kasimir Sandman kurkistaa rinnerikastamon aukosta.

Minä olen tällä hetkellä ainut merkittävä yksityinen toimija Outokummun matkailussa. Muita ei ole.

ILOISELLA MIELELLÄMatkailu on hyvän mielen ala, jossa iloinen asiakas toivoo kohtaavansa iloisen asiakaspalvelijan.

TEE YHTEISTYÖTÄYhteistyö muiden yrittäjien kanssa lisää mahdollisuuksia menestyä ja antaa intoa omaankin työhön.

VASTUUSSA UNELMISTAKukaan muu ei voi toteuttaa unelmiasi. Täytyy uskaltaa ottaa se seuraava askel.

kaan polviaan myöten. Kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen on hänen läheisimpiä työtovereitaan.

–�Tässä vaiheessa tittelit ovat jo hävinneet. Meil-lä on Pekan kanssa hyvin samanlaiset näkemykset Vanhan kaivoksen kehittämisestä. Haluamme kehittää aluetta aktiviteettien kautta, Sandman kertoo.

Outokummun matkailun kärjessäJo heti ovella on vastassa kylmänkostea ilma ja luolan tympeä haju. Olemme suoraan Vanhan kai-voksen kummun alla. Maata on pään päällä noin 80 metriä. Katosta tihkuu vettä.

Tunnelin varteen pysäköityjä poraus- ja lastaus-koneita ei ole käytetty vuosikausiin.

– Valaistuksen voisi laittaa uusiksi ja tänne voisi asentaa ääniefektejä porauksesta, Sandman suunnittelee.

Vanhan kaivoksen museo- ja matkailutoiminta on tällä hetkellä Outokummun kaupungin omis-tuksessa, mutta se on määrä siirtää yksityiselle toimijalle muutaman vuoden päästä.

Sandman pystyy kärkkymään paikkaa aitiopai-kalta.

–�Minä olen tällä hetkellä ainut merkittävä yksi-tyinen toimija Outokummun matkailussa. Muita ei ole, hän toteaa.

Vanhan kaivoksen tuottama liiketoiminta on samaa luokkaa Lasten Kaivoksen kanssa, joten

vastuu ei olisi Sandmanille ollenkaan liian iso pala purtavaksi.

Sandmanilla on myös suunnitelmia Lasten Kai-voksen laajentamiseksi, mutta hän haluaa pitää ne vielä omana tietonaan.

–�En uskalla sanoa tarkemmin, koska kaikki tapahtuu niin ex tempore, hän nauraa.

Sandman paljastaa kuitenkin hakeneensa opiskelemaan taloutta ruotsinkieliseen kauppa-korkeakouluun Hankeniin. Jos ovet ensi syksynä avautuvat, Sandman aikoo hoitaa yritystään kuten ennenkin, vaikka viettäisi fyysisesti paljon aikaa Helsingissä ja Viitostiellä.

Kasimir SandmanIkä: 20.Koulutus: Ylioppilas Outokummun lukiosta vuonna 2015.Ura: Lasten Kaivoksen yrittäjänä vuodesta 2014. Sitä ennen jakoi opiskelujen ohessa lehtiä Joen-suun Ykkösjakelut Oy:llä ja Helsingin Jakelu-Expert Oy:llä.Perhe: Neljä sisarusta, äiti ja isä.

2727Yrittäjäsanomat

Ota käyttöösi Kohderyhmähaku.Saat kerralla kaikki oikein.

Tutustu tarkemmin osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.�Tai ota yhteyttä puh. 010 665 4445, sähköposti info@jmtieto.�

Lopeta arpominen ja arvuuttelu – ota nyt käyttöösi tarkka Kohderyhmähaku. Saat nopeasti eteesi haluamasi kohderyhmän: yritysten ja organisaatioiden päättäjät vastuualueineen sekä yhteystietoineen. Tieto on laadukasta, yrityksistä tarkastettua ja ajantasaista. Kohderyhmähaun avulla myynti ja markkinointi voivat tehokkaasti kohdistaa toimenpiteitä telemarkkinoinnissa sekä suorapostituksissa.

Mikäli tarvitset jatkuvaa ja vielä kattavampaa tietohuoltoa, kysy lisää myynnistämme!

UUTTA!Myynnin ja

markkinoinnin Kohderyhmähaku

Yrittäjäsanomat28

Osa niistä on päätynyt Raulion lemmikiksi melko vauhdikkaasti.

–�Nokkakäärmeen ja kunin-gasboan hankin heräteostoksina Ruotsissa pidetyiltä messuilta, hän tunnustaa.

Myös puupythonin Raulio on aikoinaan ostanut Ruotsista. Haitinboa on peräisin Tykkimäen entisestä terraariosta ja Meksikon kuningaskäärme on tullut Rauliol-le eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

Varaanit taas ovat piikkihäntä-varaaneja.

Ne ovat sisiliskon kokoisia, ak-tiivisia ja leikkisiä. Varaanit syövät sirkkoja ja muita hyönteisiä, joita Raulio kasvattaa myös itse.

Käärmeiden ruoat, eli pakastetut jyrsijät, hän tilaa verkkokaupasta.

Kevät otollisin aika bongailuunRaulion harrastukseen kuuluu lähinnä käärmeiden ihailu terraa-rion lasin läpi. Varaanit viihtyvät sylissä, mutta käärmeitä hän ei

hyvinvointi Harrastuksesta tulee usein ammatti ja toisin päin. Näin on käynyt myös eläinlääkä-riyrittäjä Johanna Rauliolle. Hän ihastui matelijoihin jo lapsena.

–�Pyydystin sisiliskoja ja pidin niitä ämpärissä. Ruokin niitä jonkin aikaa ja sitten vapautin ne menemään.

Raulio ei ole koskaan pelännyt käärmeitä tai muita matelijoita. Lapsena hän otti ilon irti muiden pelosta.

–�Pelottelin mummoani vaskit-soilla, Raulio kertoo nauraen.

Vaskitsa muistuttaa käärmettä, mutta se on täysin vaaraton lisko, jolla ei ole jalkoja.

JyrsijöitäpakastimessaRauliolla on viisi käärmettä ja kaksi varaania. Käärmelajit ovat vihreä puupython, kuningasboa, haitinboa, Meksikon kuningas-käärme ja eteläamerikkalainen nokkakäärme.

Heräteostoksena matelijaJohanna Raulio rentoutuu seuratessaan viiden käärmeen ja kahden varaanin elämää.

käsittele, ellei ole pakko. –�Esimerkiksi vihreä puupyt-

hon on ärhäkkä otus, joka puree helposti.

Kaksimetrinen puupython on Raulion käärmeistä pisin. Se on näyttävä näky ollessaan kohottau-tuneena terraarion oksan päällä.

–�Niitä on niin mahtava seurata. Istua alas ja katsella niitä rauhas-sa. Se on sellaista arkeen liittyvää rentoutumista, josta lapsetkin tykkäävät.

Raulion harrastus ei rajoitu nel-jän seinän sisälle. Hän harrastaa myös niin sanottua kenttäherp-peilyä eli matelijoiden bongausta luonnossa. Kevät on siihen otolli-sinta aikaa, kun matelijat heräävät horroksestaan.

Suomen herpetologisen yhdis-tyksen puheenjohtajana Raulio järjestää retkiä myös muille mateli-joihin hurahtaneille.

Katri Simolakatri.simola@yrittajat.fi

@KatriSimola

MITEN NOLL AAn?

Johanna RaulioJohanna Raulio on vantaalai-nen eläinlääkäriyrittäjä. Hän perusti Eläinlääkärivastaanotto J. Raulion vuonna 1996. Raulio on erikoistunut eksoottisiin eläimiin. Yli puolet hoidettavis-ta eläimistä on kuitenkin kissoja ja koiria.

Luvassa on tuhti paketti täynnä toimintaa. Pääset

tapaamaan muita yrittäjiä, oppimaan ja inspiroitumaan.

Tutustu Yrittäjäpäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu nyt

osoitteessa yrittajapaivat.fi!

Ilmoittautuessasi 31.5. mennessä

saat pe–su-lipun ennakkohintaan

250 €.

kauppias, some-julkkis

Sampo Kaulanen

viestintäguruTaru Tujunen

ex-suurlähettiläs Bruce Oreck

viestintäkouluttaja Marco Bjurström

Vaasa elää ja hengittää energiasta. Yrittäjäpäivät antaa virtaa myös sinulle, yrittäjä! Lähde siis lataamaan yrittäjäenegiaa Vaasaan 7.–9.10.2016!

MEERI U

TTI

Yrittäjäsanomat 2929

johtaminen Tärkein työ-kaluni on ompelukone, joka on pal-vellut minua parikymmentä vuotta uskollisesti. En pystyisi tekemään juuri mitään ilman konetta. Teen uusia vaatteita ja korjaustöitä. Määrällisesti teen enemmän kor-jaustyötä.

Uusissa vaatteissa eniten tilataan naisten juhlamekkoja ja – housuja. Olen koulutukseltani ompelija.

Päivän aikana teen lähemmäs kymmenen eri työtä, muun muas-sa housun lyhennystä ja vetoketjun vaihtoa. Tahti riippuu tietysti työstä. Jos on iso työ, sen kanssa saattaa mennä koko päivä. Tänä aamuna olen lyhentänyt yhden miesten takin hihat ja seuraavaksi alan tehdä pitkää silkkipukua, jota on sovitettu kaksi kertaa.

Sama ompelukone vuosikymmeniäOmpelimo Hovirää-täleiden yrittäjä Arja Hirvisaari kertoo tärkeimmästä työvälineestään.

T yökaluni

Ostan lankaa 5 000 metrin puolissa. Ne kestävät pitkään, vuosiakin. Yksi väri kestää pitkään, kun käytän montaa väriä. Koneeni on teollisuusompelukone, eikä siinä ole kuin yksi toiminto, suoraommel. Lisäksi käytän saumuria ja kotikonetta, jolla teen napinläpiä. Yleensä tarvitsen suoraa ommelta, ei työs-säni juuri koristeompelua tarvitse. Pienestä koneesta löytyy muutama koristeommel.

Koneessani ei ole hirveästi ollut mitään vikaa.

Olen ostanut sen aikanaan käytettynä. Nämä ovat vahvoja laitteita, kun muistaa välillä puhdistaa ja öljytä. Sitä pitää vähän hoivata.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

@RKoskenranta

innovaatiot Jerko Seppälä lait-toi Jäätelökaverit Ay:n pystyyn kahden ystävänsä kanssa kesän ajaksi. Kioskin paikaksi valikoitui Turun Kupittaan-puistossa maauimalan läheisyys. Näin puiston ainoa kioski sai kilpailijan.

Yrittäjäsanomien verkkosivuilla julkaistaan touko–elokuussa yrittäjien kesäideoita. Juttusarjan avaa Jäätelöka-vereiden jäätelökioski.

– Sanoin Johannekselle jossain vaiheessa, että pitäisikö laittaa kesäksi jäätelökioski pystyyn. Näin siinä sitten kävi, Jerko Seppälä kertoo yrityksen taustoja.

Idea alkoi jalostua viime syksynä. Sep-pälä ja Johannes Lehto opiskelevat Tu-run ammattikorkeakoulun Bisnesakate-miassa yrittäjyyttä. He pyysivät mukaan vielä ystäväänsä Juuso Hämäläistä, joka opiskelee liiketaloutta Lahdessa.

Palaset loksahtivat paikoilleen– Olimme yhteydessä useisiin jäätelö-valmistajiin ja mietimme jäätelökioskin sijaintia. Tajusimme, että Kupittaan-puistossa oli vain yksi kioski. Ehdotim-me myyntipaikkaa Turun kaupungille, Seppälä muistelee.

Yhteistyökumppaniksi valikoitui Nu-vole Gelateria, joka on Turussa toimiva, kahden syntyjään italialaisen Stefano Morosin ja Arcangelo Tursin, yritys. Kioskissa myytävät italialaiset jäätelöt ja sorbetit ovat käsin valmistettuja.

Uudet yrittäjät halusivat tehdä jääte-lökioskista omannäköisensä ja italialai-nen jäätelö sopi kuvaan paremmin kuin hyvin. Yksi Nuvolen yrittäjä oli Lehdon tuttava.

– Kioskin saimme Nuvole Gelaterial-ta, Seppälä kertoo.

Lupa myyntipaikkaan heltisi kaupun-gilta vasta huhtikuun alussa. Yrittäjät olivat ensimmäisen kerran yhteydessä kaupunkiin syksyllä.

– Tavoitteenamme on työllistää

”Paras mahdollinen kesäduuni”

Yksinyrittäjä Arja Hirvi-saari palvelee asiakkaita Lappeenrannassa.

SOLEN SKINERR

AH

AT

KA

SS

AA

N

09

41

34

64

09

| yrittaja@svea.fi

| www.svea.fi/yrittaja

En

em

mä

n r

ah

aa

su

om

ala

isille

.

Svea Ekonomi on osa ruotsa-

laista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä yri-tyksesi m

enestykseen.

Aurinko

isemp

aan kassatilanteeseen pääset

kun myyt laskusi Svea Ekonom

ille. Lisäksi tar-joam

me vankan talouden hallinnan asiantun-

tijuuden. Rohkeasti ja ystävällisesti p

alvelem-

me laskurahoituksen, perinnän, reskontra- ja

taloushallinnon sekä verkkokaupan tarp

eissa.

Tästä alkaa nop

eamp

i kassankierto

Lue lisää tästä:

meidät kolme kesän ajaksi ja tarvittaessa joku ulkopuolinenkin. Yrityksen markki-nointi on lähtenyt sosiaalisessa mediassa hyvin käyntiin. Olemme saaneet parissa viikossa 2 100 tykkääjää sivuillemme Facebookissa.

Ole ajoissaSeppälän mukaan tärkeintä on olla ajoissa yhteydessä yhteistyöyrityksiin ja muihin tahoihin.

–Lisäksi täytyy kehitellä oma liikeidea.

Tämä on paras mahdollinen kesäduuni. Saamme myydä jäätelöä ja työllistämme itsemme.

Kioski avasi ovensa toukokuun alussa, ja säistä riippuen luukku pidetään auki ainakin elokuun loppuun asti. Kaverus-ten ensi vuoden kesäsuunnitelmat ovat vielä auki, mutta niihin saattaa kuulua jäätelökioski.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

@RKoskenranta

– Alkupääoma oli tuhansia euroja. Nyt pitää myydä jäätelöä, että saamme sijoituksen takaisin, Jerko Seppälä (kesk.) kertoo vierellään Johannes Lehto (oik.) ja Juuso Hämäläinen.

VESA-MATTI VÄ

ÄRÄ

KerrokesätarinasiYrittäjäsanomat etsii yrittäjien toteuttamia kesäisiä ideoita, joita esittelemme yrittajat.fi-verkkosivuilla kesäkuukausina. Toimitus valitsee ja haastat-telee julkaistavat yritystarinat. Lähetä meille tarinasi osoittee-seen: toimitus@yrittajat.fi.

Yrittäjäsanomat30

LaskutusohjelmaHelppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelmaNopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

PalkanlaskentaohjelmaNopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

OstoreskontraohjelmaHelppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

TIETOSUUNTAPALKATPALKANLASKENTA TIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT

TIETOSUUNTAPALKATPALKAT

TIETOSUUNTATIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT

TIETOSUUNTAKIRJANPITOKIRJANPITO

TIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT

TIETOSUUNTATaloushallinnon ohjelmat

• Hinta-laatuvertailun voittaja• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

TIETOSUUNTAKIRJANPITOKIRJANPITO

TIETOSUUNTATIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRA

TIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT

TIETOSUUNTAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRA

TIETOSUUNTATIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTALASKUTUSLASKUTUSLASKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT

YRITYSSOVELLUKSET

AJONEUVOPAIKANNUS

www.route-tracker.comKatso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

AJONEUVOPAIK ANNUSROUTE-TRACKER

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

Soita: puh. 040 966 2067

Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksiaAutomaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

UUTUUS RT-Link

Vaihtolavojen ja työ-

välineiden paikannus

RF-tunnistimilla

TULOSTINTARVIKKEITA

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

Sinun ilmoituksesi

tässä?

Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133kari.salko@otavamedia.fi

KYSY TARJOUS!

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.

Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!

Raasepori 045-110 7674 Helsinki 09-622 5715 Lohja 019-321 070 Espoo, Tapiola 09-3157 5611 Vantaa 09-6898 8847

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

TALOUSHALLINTOPARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

NÄYTÄ OLEVASI JÄSENKirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja

nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.

Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväri-

versio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

TYÖELÄMÄ

Yrittäjäsanomat 3131

facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi

YrittäjäsanomatKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäse-nille. Osoitteellinen levikki 87�513 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakaus-lehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja � Esa Nieminen, vt. päätoimittaja � Riikka Kos-kenranta, toimittaja � Katri Simola, toimittaja � Virvamaria Toikka, toimittaja � Maarit Kattilakoski ja Virvamaria Toikka, taitto � etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p.�(09)�229�221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Oy � Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia � oma.otavamedia.fi � Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suo-men Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki � p.�(09)�229�221 � toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheel-lisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvir-heestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. � Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aihe-uttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä � Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaa- j a vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

54€sis. alv

6 numeroa

TILAALEHTI

NETISTÄ:yrittajat.fi/yrittaja

Tilaushinta sisältää alv:n ja voit vähentää tilausmaksun verotuksessa. Tutustumisjakson jälkeen tilaus jatkuu kestotilauksena niin pitkään kuin itse haluat kulloinkin

voimassa olevaan tilaushintaan (nyt 54 € /vuosi/6 lehteä). Voit irtisanoa tilauksesi koska tahansa.

Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6. luvun 16 § 6. mukaisesti

(peruuttamisoikeuden puuttuminen).

TILAA LEHTI PUHELIMELLA:

lähetä viestiTILAUS numeroon

050 9022 225

YRITTÄJÄ-LEHTI ANTAA EVÄITÄ ONNISTUMISIIN.Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille kokoon katsomatta.

Juristimme ja hyvät sopimukset takaavat onnistuneet yrityskaupat.Yhdessä yritysmyyntimme ammattilaisten kanssa löydät ostajan yrityksellesi.

MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA YRITYSTÄ?

PYYDÄ TARJOUS 0290092590

YrityspörssiKauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Terveys- ja sosiaali-palvelut

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

25.8.2016

Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen

osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Kauppa

Muut toimialat

OSTETAAN YRITYS

Sähkö- ja lämpöala

Palvelut

Vesi- ja viemäriala

Haemme jatkajaa yli 20 vuotta toimi-neeseen, suosittuun, Taukopaikka Nuottijärvi, Kajaaniin. Mahd. kehit-tää toimintaa monin tavoin. Loista-va tilaisuus esim. yrittäjäperh. www.nuottijarvi.fi. Puh. 0400 571 566/Mervi Paananen-Kaurijoki

3171

Pielavedellä keskeisellä paikalla pit-kään toimineen erikoiskaupan kan-nattava liiketoiminta.

2830

Vuonna 2009 perustettu patentoitu-jen sveitsiläisten suunhoitotuottei-den markkinointi -ja maahantuon-tiyritys. Tuotteet ovat saatavilla kai-kista apteekeista sekä jatkossa myös päiväittäistavarakaupoista. Toiminta on erittäin kannattavaa ja kasvunäky-mät ovat erinomaiset.

3264

36 vuotta toiminut terveyskauppa ja/tai -hoitola Satakunnassa. Moni-en mahdollisuuksien yritys. Vuokra-huoneisto.

2785

Etelä-Savossa olevan tuottoisan 6-paikkaisen lastensuojelulaitok-sen liiketoiminta (luvat, tehdyt puitesopimukset), kiinteistöt ja tila-auto (myös osamaksulla). Hintapyyn-tö 370.000 € Tee tarjous! Puh. 040 707 9988.

3244

22 hotellihuonetta, ruoka - ja ti-lausravintola 200 asp A-oik, baari, kesäterassi, saunaosasto 3 kokous-tilaa 15-40 hengelle. Myydään yhtiön koko osakekanta. Velaton, kannat-tava liiketoiminta. Oma tontti 1,8 ha, oma kiinteistö 1350 m2, kalusteet ja laitteet. Yhtiö toiminut samoilla omis-tajilla 23 vuotta, myydään eläkeelle siirtymisen johdosta. Lähetämme tar-kempia tietoja sähköpostiisi, kun lä-hetät omat tietosi sähköpostilla osoit-teeseen: aila.vuorenmaa@pp.inet.fi. Nimi, osoite, puhelinnumero, säh-köposti.

3223

24-vuotiaan yrityksen nykyiseen toi-mintaan kuuluvat erilaiset putkiura-kat ja -saneeraukset sekä LVI-alan tarvikemyynti. Yrityksen lii-kevaihto on n. 1,4 miljoonaa euroa ja palveluksessa on ollut keskimäärin 7 henkilöä.

3306

Pubi Tervajoella A-oikeuksin, hyvä pe-rusasiakaskunta. Tilat uusittu 2014 ja samalla paljon kalustoa. Asiakas-paikkoja sisällä 95, terassilla 50; suu-remmissa tapahtumissa luvat ulkona 150:lle. Tiloissa 2 kpl Ray:n pelejä sekä TOTO. Myydään eläköitymisen vuoksi, uusi omistaja voidaan opastaa alkuun. www.facebook.com/kopingintupa. Ar-ja Sumuvuori, p. 050 528 8373, arja.sumuvuori@netikka.fi

3185

Kannattava Muossi-grilli Saariselän ydinkeskustassa yrittäjän eläköitymi-sen vuoksi. Myyntihinta sisältää vuon-na 2010 valmistuneen liikekiinteistön, nykyaikaiset kalusteet ja laitteet sekä liiketoiminnan.

3287

Sähkö/Lvi-alan yritys Lapissa, omat liiketilat n 400m2 . vakiintunut asia-kaskunta. hyvä sijainti.

3378

Myytäviä kohteitamme:

Kauneudenhoitoalan yksityinen oppilaitos Costa del Solilla ................................100 000 Maanlaajuisesti tunnettujen liikelahjojen valmistus ja tukkumyynti ................. 85 000 Hotelli/ravintola järven rannalla ...300 000 Sekatavarakauppa ............100 000+varasto Uniikki matkailu-, ravintola- ja majoituskokonaisuus ..............2 000 000 Tunnettu anniskeluravintola Sisä-Suomessa .................................200 000 Kalustevalmistusyrityskiinteistöineen ..................................395 000 Huippusuosittu yökerho vilkkaassa kaupunkikeskuksessa ......................120 000 Kalankasvatus Saaremaalla ...........650 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Toimialan kokenut ammattilainen os-taa hyvän tilitoimiston Turusta.

2404

Oletko luopumassa yrityksestä, jo-ka tekee tulostuksia, teippauksia, jättitauluja, opasteita, seripainoa jne? Myös ulkomainonta -liiketoimin-ta kiinnostaa. Yritys voi sijaita missä vaan ja voit jäädä halutessasi jatka-maan työtä. Ota luottamuksella yh-teyttä meihin, keskustellaan lisää.

3156

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Varaa kuski ja auto veloituksetta kesätöihinHelsingin, Vantaan ja Jyväskylän seudulla.

Volkswagen Hyötyautot palkkaa kesäksi 2016 kolme Apupoika Anteroa tai Aputyttö Annukkaa kesätöihin.

Anterot ja Annukat toimivat kiertävinä apulaisina eri yritysten ja yhteisöjen lyhytkestoisiin (1–2 pv)

kuljetustarpeisiin ja muihin pieniin aputöihin Helsingin, Vantaan ja Jyväskylän alueella. Apulaiset

saavat pakettiauton käyttöönsä kesän ajaksi. Apulaisten varaus töihin tapahtuu varauskalenterilla -

tee varaus osoitteessa appari.fi

Apupoika Anterokalenteri on avattu.