#lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivätLastensuojelun uusia työkaluja

Anna Cantell-Forsbom, perhepalvelujen johtaja, Vantaa26.9.2018

Lastensuojelun2000-luvun haasteet –

pohjakosketuksestayhdessä eteenpäin

#lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Uusia työkaluja lastensuojelupalvelujen toteuttamiseen

• Joustavampi, ketterämpi palvelujärjestelmä

• HB –Henkilökohtainen budjetti• Tulosperusteinen rahoitussopimus –

SIB (= Social Impact Bond)• Järjestöyhteistyö, kolmannen sektorin

tuottamat palvelut, uudet palveluinnovaatiot

• Riittävät tukipalvelut#lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

#lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

SIB

• Lähtötilanne: lastensuojelun asiakkuuteen ohjautuu myös asiakkaita, joiden tulisi/voisivat olla sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa

• Kartoitettiin 167 vantaalaisen lastensuojelun asiakkaan otannalla asiakkaiden palvelujen käyttö koko palveluhistorian ajalta

• SITRA analysoi ko. aineiston• Tiedonkeruuseen perustuvan analyysin mukaan: 68 %:lla asiakaslapsista on tunnistettu jokin nepsy-oireeseen

viittaava haaste Nepsy-oireet ennustavat muita laajempaa palvelujen käyttöä,

mutta kokonaiskustannuksiin tai asiakkuuden pituuteen niillä ei ole suoraa vaikutusta

Jo 1 vuoden viivästyminen nepsy-oireiden varhaisesta tunnistamisesta asiakkuuden alkuun nostaa käytettyjen palvelun määrä

Varhaisen tunnistamisen kannalta 3-4 vuotiaat ovat keskeisessä asemassa

Arvion mukaan 10 % alkavista lastensuojelun asiakkuuksista olisi voitu ehkäistä riittävän varhaisen tunnistamisen ja tuen avulla

Aineiston asiakaslapset

0

2

4

6

8

10

12

14

16

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21

Asiakaslapset iän mukaan (kpl)

• Asiakaslapsista tyttöjä 46 % ja poikia 54 %

• 78 % asiakaslapsista ja/tai hänen vanhemmistaan asioi kotimaisella ja 22 % muulla kuin kotimaisella kielellä

• Lapsista 70 % on avohuollon, 28 % sijaishuollon ja 2 % jälkihuollon asiakkaana

Laps

et (k

pl)

Ikä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Asiakkuudet asiakkuuden keston mukaan (kpl, vuosia)

Aineiston asiakkuudet

0

5

10

15

20

25

30

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Asiakkuuksien käyttämät palvelut yhteensä (kpl)

• Arvion mukaan 80 % asiakkaista olisi päätynyt lastensuojelun asiakkaaksi vaikka soveltuvaa perus- tai muun palvelua olisi ollut saatavilla. 10 % kohdalla lastensuojelun asiakkuus olisi mahdollisesti voitu välttää ja 10 % kohdalla arviota ei ole tehty

+

Asia

kkuu

det (

kpl)

Asiakkuuden kesto (vuodet kpl)

Asia

kkuu

det (

kpl)

Käytetyt palvelut (kpl)

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Käytetyt palvelut keskimäärin asiakkuuden keston mukaan(kpl)

Käytetyt palvelut ja kustannukset

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Kustannukset keskimäärinasiakkuuden keston mukaan (€)

Asiakkuuden kesto (vuodet kpl) Asiakkuuden kesto (vuodet kpl)

+ +

Käyt

etyt

pal

velu

t ke

skim

äärin

(kpl

)

Asia

kkuu

den

kust

annu

kset

kesk

imää

rin (€

)

Asiakaslapsilla tiedossa olevat diagnoosit

Asiakaslapsilla tiedossa olevat diagnoosit Kyllä

Autismin häiriö tai epäily (F81.8, F83, F84.0, F84.5, F84.9, F88, F89) 3 %

ADHD, ADD (F90.0, F90.1, F90.8, F90.9, F98.8, F98.9) 9 %

Touretten oireyhtymä, Tic-oireet (F95.0-F95.2, F95.8, F95.9) 1 %

Pakko-oireinen häiriö (F42.0-F42.2, F42.8, F42.9) 1 %

Oppimiskyvyn häiriö (F81.0-F81.3, F81.8, F81.9) 3 %

Onko tiedossasi mitään muuta lapselle diagnosoitua sairautta tai kehitysvammaa? 16 %

Lapsilla havaitut nepsy-oireet*

Havaitut nepsy-oireet Kyllä

Keskittymisen haasteet 47 %

Käyttäytymisen haasteet 32 %

Sosiaalisuuden haasteet 29 %

Tunne-elämän haasteet 57 %

* Aineistossa kartoitetut 13 nepsy-oiretta muodostavat taulukossa mainitut 4 nepsy-oireryhmää (Principal Component Analysis)

• 68 %:lla lapsista on tunnistettu jokin kartoitetuista nepsy-oireista (Ei: 27 %; EOS: 5 %) • 32 %:lla asiakaslapsien vanhemmista tai sisaruksista on samanlaista oireilua. (Ei: 47 %; EOS: 21 %) • Arvion mukaan asiakaslapsista 25 %:lla nepsy-oireilu on vaikuttanut siihen että asiakas on tullut lastensuojelun asiakkaaksi.

(Ei: 72 %; EOS: 3 %)

Asiakkuuksien palvelujen käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä*

Nepsy-oireilevien lasten perheet käyttävät määrällisesti enemmän palveluja (kyllä: 4,98; ei:

3,93) kuin perheet, joiden lapsella ei ole nepsy-oireita**. Asiakkuuden kustannusten tai asiakkuuden pituuden näkökulmista niiden välillä ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkityksellistä eroa.

Elämäntilanteet, jotka näkyvät suurempana palvelujen käyttönä:– vanhemman pitkäaikainen somaattinen sairaus tai vamma (kyllä: 5,48; ei: 4,43)

– vanhemman psyykkinen (kyllä: 5,33; ei: 4,04)

– vanhemmuuteen liittyviä vaikeuksia (kyllä: 4,94; ei: 3,80)

– toimeentulon ongelmat (kyllä: 4,97; ei: 4,05)

– avio- tai avoero (kyllä: 5,16; ei: 4,17)

– tiedossa oleva muu diagnosoitu sairaus tai kehitysvamma (kyllä: 5,56; ei 4,46)

*Raportoidaan ainoastaan tilastollisesti merkittävät erot** Sama koskee myös perheitä, joiden asiakkuuden syynä nepsy-oireiden arvioidaan olevan (kyllä: 5,48; ei: 4,28)

Asiakkuuksien palvelujen käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä*

- Mitä pidempi aika aikaisimmasta tunnistushetkestä asiakkuuden alkuun on, sitä enemmän palveluja asiakkuuteen keskimäärin liittyy.

- Jo 1 vuoden viivästyminen lisää asiakkuuden palvelujen käyttöä 4 palvelusta keskimäärin 6 palveluun.

*Raportoidaan ainoastaan tilastollisesti merkittävät erot

3

4

5

6

7

8

0 1 2 3 4 5 6

Palvelujen käyttö keskimäärin asiakkuuden alun viivästymisenmukaan (kpl)

Poikkeava arvo johtuu todennäköisesti aliedustavuudesta käytetyssä otannassa

Käyt

etyt

pal

velu

t ke

skim

äärin

(kpl

)

Asiakkuuden alun viivästyminen vuosina (kpl)

Ehkäistävissä olevat asiakkuudet

0

50000

100000

150000

200000

250000

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

13 % kustannuksista arvion mukaan ehkäistävissä aikaisella tunnistuksella ja oikea-aikaisilla palveluilla10 % EOS

Lapsen ikä nyt

Lapsen ikä asiakkuuden alkaessa

Lapsen ikä aikaisimmalla tunnistushetkellä

Asia

kkuu

den

kust

annu

kset

(€)

Ikä

Asiakaskannan segmentointi*

*K-Means clustering

Asiakaskannan asiakkuudet jakautuvat käytettyjen palvelujen, asiakkuuden kustannusten ja asiakkuuden pituuden perusteella kahteen profiililtaan erilaiseen ryhmään:

Ryhmä 1: 65 % kaikistaRyhmä 2: 35 % kaikista

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Asiakasryhmien asiakkuudet asiakkuuden keston mukaan(kpl)

Asiakkuuden kesto (vuodet kpl)

Asia

kkuu

det (

kpl)

Asiakassegmenttien profilointi

Ryhmä 1 Ryhmä 2

Asiakasryhmän koko (% kaikista asiakkaista) 65 % 35 %

Asiakkuuden kesto keskimäärin (vuosia) 3 vuotta 7 vuotta

Käytetyt palvelut keskimäärin yhteensä (kpl) 4 kpl 6 kpl

Palvelujen kustannukset keskimäärin yhteensä (€ vuodessa)

4 473 € 86 466 €

Osuus kokonaiskustannuksista (%) 9 % 91 %

Ehkäistävissä olevat asiakkuudet (% asiakasryhmästä)

12 % 5 %

Ryhmä 1 Ryhmä 2

• Kaikki 4 nepsy-oireryhmää

• Nuorten palvelut• Maahanmuuttajien palvelut

• Sijoitus-, huostaanotto- ja turvakotipalvelut• Toimeentulon ja työllisyyden palvelut• Kehitysvamma- ja vammaispalvelut• Aikuisten päihdepalvelut• Terveyskeskuspalvelut

• Lapsen psyykkinen sairaus• Vanhemman pitkittynyt somaattinen sairaus tai vamma• Muun perheenjäsenen sairaus tai vamma• Puuttuvat tukiverkostot

• Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus• Vanhemman päihteiden käyttö tai muu riippuvuus• Vanhemman psyykkinen sairaus• Toimeentuloon liittyvät ongelmat• Vanhemmuuteen liittyvät vaikeudet• Aikuisten välinen väkivalta tai sen uhka• Kodin aikuisten väliset ristiriidat• Lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu• Yksinhuoltajuus• Vanhempien avio- tai avoero

Asiakassegmenteissä korostuvat tekijät

Kokonaiskustannusten säästöpotentiaali A

- -42 440

166 880

298 520

438 520

630 920

822 920

1 014 920

1 206 920

1 354 580

1 502 240

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

-2 -1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

KUST

ANN

USS

ÄÄST

Ö (€

)

ASIAKKUUDEN KESTO (VUOSIA)

Ehkäistävissä olevista ryhmän 2 asiakkuuksista 40 % onnistutaan ehkäisemään varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen avulla. Näin syntyvä kokonaiskustannusten säästöpotentiaali 12 vuoden aikaikkunassa on noin 7 479 000 €.*

*Oletuksena että varhainen tunnistaminen tapahtuu keskimäärin 2 vuotta ennen asiakkuuden oletettua alkuajankohtaa

Kokonaiskustannusten säästöpotentiaali B

0 0 42 440

166 880

298 520

438 520

630 920

822 920

1 014 920

1 206 920

1 354 580

1 502 240

- -64 010

230 783

255 835

280 580

337 636

366 369

396 125

426 800

468 826

476 802

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

2 000 000

2 200 000

-2 -1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

KUST

ANN

USS

ÄÄST

Ö (€

)

ASIAKKUUDEN KESTO (VUOSIA)

Ryhmä 1 Ryhmä 2

Ehkäistävissä olevista ryhmän 1 ja 2 asiakkuuksista 40 % onnistutaan ehkäisemään varhaisen tunnistamisen ja tuen avulla. Näin syntyvä kokonaiskustannusten säästöpotentiaali 12 vuoden aikaikkunassa on noin 10 783 000 €.*

*Oletuksena että varhainen tunnistaminen tapahtuu keskimäärin 2 vuotta ennen asiakkuuden oletettua alkuajankohtaa

Valmistelun tilanne

1. Analyysin pohjalta tarkennetaanA. kohderyhmän profiiliB. kohderyhmän tunnistaminen C. tarvittavan tuen sisältö ja laajuus

2. Toiminnallinen valmistelu etenee yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijoiden kanssa

3. SIB-sopimuksen valmisteluun osallistuvat Vantaan kaupungin edustajien lisäksi FIM Pääomarahastot Oy ja Epiqus Oy

3. Alustavan arvion mukaan toimintamalli tulee hyödyttämään vuosittain n. 350 vantaalaista lapsiperhettä, joista n. 50 ohjataan SIB-rahoitteisen tuen piiriin

Esimerkki räätälöidystä palvelujen polusta

#lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Perheet, jossa Nepsy-oireyhtymä lapsella javanhemmalla haasteita

HYVÄELÄMÄ

Perhe saa perhekumppanin

Kotipalvelua, lastenhoitoapua perhetyötä

Vanhempainohjaus

Tukea harrastuksiin

Valmennusta, kuntoutusta, terapiaa

Tukea raha-asioidenhoitoo

Tukea koulunkäyntiin

Tukiperhe

Toteutuksen vaiheet

1. Kohderyhmän kartoittaminen

2. Kohderyhmän tunnistaminen

3. Interventioista päättäminen

4b. Intervention arviointi

4a. Intervention toteuttaminen

5. Tulosten raportointi

Toimintamallin arviointi ja kehittäminen

(Yhteiskehittämisfoorumi)

Intervention toteutuksen vaiheet

Vantaan kaupungin johdolla, LSKL tukee(Koordinaatioryhmä)

Vantaan kaupungin johdolla, LSKL tukee(Koordinaatioryhmä)

Vantaan kaupunki ja rahasto LSKL:n tukemana(Koordinaatioryhmä ja Ohjausryhmä)

Toiminnan ohjaaminen ja uusista toimista päättäminen

(Ohjausryhmä)

Vantaan kaupunki, rahaston edustajat(Ohjausryhmä)

Vantaan kaupunki, LSKL, rahasto (Koordinaatioryhmä ja Ohjausryhmä

Vantaan Lapsi-SIB lyhyesti:

Tunnistetaan noin 3-4 vuoden iässä nepsy-oireisia lapsia (varhaiskasvatus, neuvolan 4-vuotistarkastus, palvelutarpeen arvio, vammaispalvelut…), arvio 350 lasta vuositasolla

Vantaan asiantuntijoista koostuva koordinaatioryhmä valitsee SIB-hankkeeseen 50 lasta/vuosi

LSKL ja Vantaan koordinaatioryhmä valitsevat ko. asiakkaille kohdennettuja palveluja (esim. perhekumppani, räätälöidyt tukipalvelut)

Ulkopuoliset sijoittajat rahoittavat uudet palvelut

Vaikuttavuutta arvioidaan perhekohtaisesti ja ulkopuolinen arvioija arvioi hankkeen onnistumisen

Jos tavoitellut säästöt toteutuvat, sijoittajille maksetaan sijoitettu pääoma sekä sovittu korko. Kaupunki hyötyy säästön ja sijoituksen erotuksen.

#lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Ota yhteyttä, jatketaan keskustelua:

• Anna Cantell-Forsbom

• anna.cantell-forsbom@vantaa.fi

• @AnnaCantell

• 0405545576

#lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki