Embed Size (px)
DESCRIPTION
Harmaa talous kitkettävä Ei Natolle H H SKP:n Turun piirijärjestö ry:n julkaisu maalis-huhtikuu 2011 Taina SaaTi
Citation preview
H Pääomat verolle H Perusturva 900 e/kk H Ilmastotekoja nyt HTyöelämä uusiksi H Harmaa talous kitkettävä H Ei Natolle
SKP:n Turun piirijärjestö ry:n julkaisu maalis-huhtikuu 2011
Varsinais-Suomen
Tain
a Sa
aTi
2 Varsinais-Suomen Tiedonantaja
[ pääkirjoitus ]
Mikä mättää verotuksessa?
nanssikriisin aiheuttaja. Nyt sen las-kut siirretään tavallisen kansalaisen maksettavaksi, vaikka meillä ei ollut osaa eikä arpaa koko kriisin syntymi-seen. Arvopaperikaupassa on palau-tettava pörssissä tehdyille osake- ja muille arvopaperikaupoille varain-siirtovero 0,5 prosentin suuruisena. Työnantajien kansaneläkemaksu tu-lee palauttaa ja työnantajien työelä-kemaksuja on korotettava porraste-tusti niin, että suuret ja pääomaval-taiset yritykset maksavat korkeam-pia maksuja.
Harmaa talous veronkierron kultakaivos
Harmaan talouden veronkierto on estettävä kiristämällä valvontaa, kieltämällä varojen siirtäminen ve-roparatiiseihin ja rajoittamalla ura-koiden ketjuttamista. Suomessa toi-mivien ulkomaista työvoimaa käyt-tävien yritysten tulee huolehtia kaik-kien verojen keräämisestä. Suomen verohallinto siirtää veron asianomai-sen maan veroviranomaiselle. Sama käytäntö tulee saattaa koko EU:n alu-eella voimaan.
Asumisen verotusta ei tule kiristää
Asumiskustannuksia ei pidä nos-taa kiinteistöverolla tai välttämättö-myyshyödykkeiden veroja nostamal-la. Asuntolainojen korkojen verovä-hennysoikeudelle tulee määrätä ylä-raja, joka rajoittaa vähennysten käyt-töä ylellisten luksus- ja sijoitusasun-tojen hankkimiseen. Varallisuusvero tulee palauttaa suurille omaisuuksil-le ja se tulee tehdä progressiivisek-si. Verotuksella tulee tasata kasva-neita tuloeroja. Hyvinvointipalvelu-jen, sosiaaliturvan ja muiden julkis-ten menojen rahoittamiseksi verot tulee koota progressiivisilla, tulojen mukaan kohoavilla veroilla.
PErTTi HAVEriNEN
Verotus ei ole Suomessa oikeuden-mukaista. Suhteessa tuloihin eniten veroja maksavat työttömät ja sosi-aaliturvan varassa elävät. Pääoma-tulojen varassa elävät työtä vierok-suvat pääsevät vähimmällä. Samaan aikaan köyhyysrajan alapuolelle jää-vistäkin tuloista joutuu maksamaan veroa. Suomessa on siirrytty kohti tasaveroa, alle kymmenen prosent-tia kootaan progressiivisilla valtion tuloveroilla.
Miten verotusta tulee uudistaa?
Ensimmäiseksi verotettavan tulon alarajaa tulee korottaa 1 100 euroon kuukaudessa korottamalla kunnal-lisverotuksen perusvähennystä. Nykyisin huonoimmassa asemassa ovat ne, jotka koko vuoden ovat pie-nen työttömyysturvan varassa, sekä sairaus-, vanhempain- ja kuntoutus-päivärahan saajat. Näihin tuloihin ei kohdisteta valtionverotuksen työtu-lovähennystä, automaattista tulon-hankkimisvähennystä.
Suunta tasaverosta progressiiviseen
Valtion tuloveron ja kunnallisveron asteikot on laadittava niin, että kes-kimääräistä palkkatuloa suurempien tulojen verotus kiristyy nykyisestä ja sitä pienempien tulojen verotus ke-venee. Tämä tasoittaisi merkittäväs-ti kasvaneita tuloeroja ja ottaisi suu-rituloisten osalta takaisin viime vuo-sina alennettuja veroasteikkoja.
Kaikki tulot saman progression piiriin
Kaikkia tuloja pitää verottaa samalla lailla tulojen myötä nousevalla prog-ressiivisella asteikolla. Tämän tulee koskea myös pääomatuloja. Myös kunnallisvero tulee muuttaa progres-siiviseksi. Pörssikauppa oli suurin fi-
Tolkullista väkeä eduskuntaanSuomen kommunistinen puolue lähtee myös Varsinais-Suomen vaalipiirissä tosissaan eduskun-tavaalitaistoon. Meillä on kuu-sitoista innostunutta ja pätevää ihmistä, yhdeksän naista ja seit-semän miestä. Heidän joukos-taan varmasti löytyy jokaiselle nykyisen rahavallan toiveiden mukaisen politiikan murtami-sen tärkey den oivaltaneelle sopi-va ehdokas. Puolueen ehdokkais-sa on laajasti eri ikäisiä ja erilaisia
elämänkokemuksia omaavia aktiivi-sia varsinaissuomalaisia.
Ehdokkaidemme vahvuutena ei ole vain heidän sitoutuneisuutensa kan-sanvaltaiseen politiikkaan, vaan heil-lä on myös takanaan puolueen Ken-kää rahaeliitille -vaaliohjelma, josta ammentaa vaalikampanjassaan. Oh-jelmamme kiteyttää lyhyesti ja yti-mekkäästi, mihin suuntaan haluam-me maatamme rakennettavan. Yh-teiskunnallinen oikeudenmukai-
suus ja tasa-arvo ovat lähtökohtiam-me ja työ paremman elinympäristön puolesta pyrkimyksemme. Päämää-rämme eivät ole vain jossain kaukai-suudessa, vaan askeleita parempaan suuntaan voidaan ottaa heti, jos niin yhdessä päätetään.
Lähdemme vaaleissa tantereille myös leikkisästi. Vaikka pyrkimyk-semme ovat vakavia, on työssä niin vaalikentillä kuin muuallakin mu-kana oltava iloa, jotta tuloksista tu-
lisi kestäviä. Kutsumme kaikkia har-vojen etuja puolustavaan valtapoli-tiikkaan kyllästyneitä mukaamme vaalityöhön ja äänestämään todelli-sen vaihtoehdon tarjoavia ehdokkai-tamme eduskuntaan. Näkökulmam-me on ihmisessä – yksilön ja ihmis-kunnan ja samalla koko planeettam-me yhteisissä eduissa. Työ on vas-ta alussa, käykäämme siihen käsik-si yhteisvoimin.
JArKKO SiLéN
Varsinais-Suomen Tiedonantaja maalis-huhtikuu 2011Päätoimittaja Jarkko Silén. Toimitussihteeri Camilla Kantola. Taitto Irene Auer.
Julkaisija SKP:n Turun piirijärjestö rywww.skp.fi/turku
Yhteystiedot Vanha Hämeentie 29, Turku. Puhelin 02 - 237 8222. Sähköposti [email protected].
Painos 20 000 kpl. Painopaikka UPC Print, Vaasa.Vars
inai
s-Su
omen
Suomella varaa kunnolliseen perusturvaanMaassamme on yli 750 000 köyhyys-rajan alapuolella sinnittelevää ihmis-tä, ja jopa 13 % lapsista elää köyhissä perheissä. Perusturvan varassa olevi-en kotitalouksien tulot riittävät kat-tamaan kohtuullisesta minimikulu-tuksen tasosta vain kaksi kolman-nesta, sanoo THL. Se laskee minimi-kulutuksen tason kattamiseen yksin asuvalta asumiskulujen jälkeen 575-660 euroa kuukaudessa. Siitä ei ole varaa sairastua, ei edes käydä suku-loimassa kauempana saatikka tilata lehtiä tai käydä kampaajalla hiusten-leikkuussa.
THL huomauttaa, että perustur-van varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski onkin kasvanut vuo-desta 1990 ja on nyt hyvin korkea. Hallitusten toimet ovat vain kurjis-taneet köyhien tilannetta. Näin on tapahtunut jo vuosia. Vuonna 1995 yksin asuvan työttömän perusturva kattoi 77 prosenttia sopivaksi katso-tun vähimmäisturvan tasosta. Viime vuonna se kattoi vain 62 prosenttia. Maamme vähimmäisturvan taso jää-kin länsieurooppalaisen keskitason alapuolelle, kun mukaan lasketaan asumismenot. Hallitusten ja edus-kunnan päätökset ovat myös tie-toisesti kasvattaneet asumiskuluja: vuokrasäännöstelyn vapautus nos-ti vuokra-asumisen kustannuksia ja helpotti sillä keinottelua, kiinteistö-verolla rokotetaan asumista.
Viimeisin ratkaisu oli energiamak-sun säätäminen, jonka hallitus raken-si korvatakseen työnantajille myön-netyn helpotuksen kela-maksuista.
Tuemme siis asumisenkin kustan-nuksilla työnantajien voittoja.
Eläkepommi on pelkkä kupla ja suutari
On helppoa yhtyä Tiedonantaja-leh-den (3/2011) artikkelin näkemyksiin. Artikkelissa osoitetaan selvästi, mi-ten eläkeasioilla huijataan ihmisiä. Tämän päivän eläkeläisiä jopa syyl-listetään ja tulevien vuosien eläke-läisiä pelotellaan. Tässä myös yksi-tyinen vakuutusmarkkinointi eläke-vakuutuksineen on löytänyt uuden markkinaraon ja myy nyt monenlai-sia sairaus- ja eläkevakuutuksia. Asia ei kuitenkaan mene niin kuin meille yleisesti kerrotaan.
Eläkerahastojen pääomat eli työ-eläkevarat ovat kasvaneet yli kolmin-kertaisiksi vuodesta 1995, jolloin ne olivat 38,1 miljardia euroa. Vuonna 2010 eläkerahastojen arvo on nous-sut 130 miljardiin euroon. Eläkkeisiin tarkoitettuja varoja on riskisijoitettu miljardikaupalla hedge- eli suojara-hastoihin, minkä seurauksena eläke-rahastojen arvo romahti vuoden 2007 syksyn ja vuoden 2008 lopun välise-nä aikana yhteensä noin 21 miljardil-la eurolla, sanoo lehdessä valtiotie-teen tohtori ja eläkkeellä oleva eri-koistutkija Seppo Ruotsalainen.
– On tuomittavaa kansalaisten vanhuuden turvaksi tarkoitetuilla, työntekijöiden ja yrittäjien yhteisesti kokoamilla varoilla suurten rikkauk-sien entisestään kartuttaminen.
Työeläkerahastot tulee siirtää yh-teiskunnan enemmistön todelliseen valvontaan ja eläkeläisillä itsellään tulee olla oikeus olla päättämässä säästämiensä rahojen käytöstä. Yli-mittaisiin suhteisiin paisuneita elä-kevaroja on ehdottomasti käytettävä eläketason yleiseen kohottamiseen, ja erityisesti pienimpien eläkkeiden tason selvään nostamiseen.
SKP vaatiikin eläkeyhtiöiden joh-don palkkojen sitomista eläkkeiden nou sukehitykseen. Vuodelle 2010 eläk keitä on korotettu 0,26 prosentil-la, kun samaan aikaan on eläkeyhti-öiden johtajien palkkoja korotettu 65-130 prosentilla – eli korjattavaa on.
SKP:n esittämä 900 € perusturva avuksi
SKP vaatii elinkustannusindeksiin si-dottua 900 euron perusturvaa. Se tu-lisi myöntää verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Nykyisten päättäjien linjaus alle 700 euron tuloista (takuueläke) pie-nituloisille pitää ihmiset edelleen ra-justi alle EU:n virallisen köyhyysra-jan. Kuitenkin me maksamme muu-ta EU:ta enemmän mm. terveyden-huollosta, ravinnosta, asumisesta. Siksi 900 euron perusturvalle on ole-massa kaikki perustelut!
KAiJA KiESSLiNg
Teea Jä
Ske
Varsinais-Suomen Tiedonantaja 3
On energiavallankumouksen aika
– Ilmastotekoja nyt!Yhteiskunnan tervehdyttäminen on myös ympäristön tervehdyttämistä.
Kapitalismi perustuu jatkuvan kasvun tavoitteisiin, vaikka me eläm-me rajallisella maapallolla. Ympäris-töongelmat ja yhteiskunnan sosiaa-linen eriarvoisuus nivoutuvat voi-makkaasti toisiinsa talousjärjestel-män kautta.
Fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen, öljyn, maakaasun ja tur-peen käyttö on kiihdyttänyt ilmas-tonmuutosta. ilmastopäästöjen vä-hentämisestä puhutaan paljon, mut-
sa, olosuhteista puhumattakaan. Vain tahto puuttuu.
Keinot käyttöön!
Veropolitiikalla on estettävä liikaku-lutusta, mutta laskettava energian välttämättömyyskulutuksen hintaa.
Suurituloisten verotuksen kiristä-minen osaltaan vähentää ylikulutta-mista. Välttämättömyyshyödykkei-den verotusta ei kuitenkaan tule nos-taa, sillä näiden tuotteiden arvonlisä-veron nosto kohdistuu kaikkein eni-ten pienituloisiin.
Yhteisvastuu ei tarkoita, että pie-nituloisimmat joutuvat maksajiksi.
Sen sijaan teollisuutta on painos-tettava ympäristöystävälliseen tuo-tantoon. Maatalouden päästöt on saatava kuriin tukemalla luomu- ja pientuotantoa.
Suomen on sitouduttava ilmasto-lakiin, joka velvoittaa vuosittaisiin päästövähennyksiin niin, että pääs-töjä vähennetään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. On asetettava tavoitteeksi hiilineutraali Suomi vuoteen 2030 mennessä.
Energiatuotanto on saatettava kansalliseen omistukseen. Energian-tuotannossa panostus ja investointi-tuet tulee suunnata lähellä tuotettui-hin ja ekologisesti kestäviin uusiutu-van energian muotoihin.
On panostettava kattavan ja edul-lisen joukkoliikenneverkoston kehit-tämiseen. Kaupunkialueiden joukko-liikenne voisi olla maksutonta. Tu-run ja Helsingin välinen rantarata on kunnostettava pikaisesti.
Anna äänesi kevään eduskunta-vaaleissa kestävälle energiataloudel-le. Äänestä ydinvoima historiaan.
TEEA JÄSKE
ta teot puuttuvat. Ydinvoiman lisä-rakentamispäätösten myötä Suomes-ta on tullut ilmastoasioissa perässä-hiihtäjä.
Ympäristön ja ihmisen kannalta välttämätöntä olisi vaihtaa järjestel-mää. Perässähiihtämisen sijaan Suo-men olisi mahdollista olla ilmaston-muutoksen torjumisessa edelläkävi-jä. Ympäristöystävällisen energian tuottamisen lisäksi olisi panostetta-va energian kulutuksen vähentämi-seen.
Teknologia on pitkälti jo olemas-
Ydinvoiman pysäyttämisen lisäksi koko energiapolitiikkaa voi ja on syytä uudistaa monimuotoisesti niin, että ilmastopäästöjen rajoittami-nen toteutuu riittävässä mittakaavassa.
Energian pientuottajien pääsyä markkinoille ja valtakunnanverkkoon on tehtävä helpommaksi. Hyviä esimerkkejä ovat teollisuuden jäte-lämpö ja maa- ja kotitalouden biojätteet. Myös maa- ja kalliolämpöä voisi ruotsin esimerkin mukaisesti hyödyntää Suomessa moninker-taisesti enemmän.
Vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön esteitä pitäisi purkaa. Esi-merkiksi keittiöjätteiden käyttö bensan korvikkeena on tarpeettoman kalliisti verotettua.
I I I
Suomen nykyisin suosimissa energiaratkaisuissa piilee myös vähem-män uutisoituja tai vähemmän kartoitettuja ongelmia.
Esimerkiksi uusien tekoaltaiden rakentamiseen tulisi suhtautua ny-kyistä kriittisemmin ja niiden kasvihuonepäästöt pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Uusien vesialueiden pohjat voivat tuottaa mer-kittävästi mm. metaania ja muita päästöjä.
Ydinjätteiden loppusijoituksen ongelmia pitäisi avata julkisuudessa perusteellisemmin. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen vaa-rat, esimerkiksi laaja pohjavesien saastumisen mahdollisuus, on mai-nittu säteilyturvakeskuksen tiedotteissa. Uuden Olkiluoto 3:n käytetyn polttoaineen aktiiviseksi jäämisen riskiäkään ei tunneta täysin.
Julkinen keskustelu energiaratkaisuista on jäänyt usein valitettavan pinnalliseksi ja epämääräiseksi ja se heijastuu päätöksentekoon.
CAMiLLA KANTOLA
[ kommentti ]
Energiapoliittisia keskustelunavauksia
Yliopisto säilytettävä maksuttomana opiskelupaikkana ja perustutkimuksen edistäjänä
Kaikille oikeus rahoittajasta riippumattomaan, julkiseen tutkimustietoon!Vuonna 2009 toteutetun yliopistouu-distuksen myötä Suomen yliopistot on lailla muutettu yritysmuotoisem-miksi ja -henkisemmiksi.
Uudistuksen taustalla on ollut mm. ajatus yliopistoista taloudelli-sesti tuottavina, minkä vuoksi yli-opistot joutuvat houkuttelemaan si-joittajia ja lisäämään yhteistyötä yri-tysten kanssa. Ajatus rahallisen voi-ton tekemisestä tieteellä merkitsee kuitenkin, että tutkimuksesta ja tie-dosta tulee entistä enemmän yksi-tyistä, harvoille rajattua.
Yliopistouudistuksessa työsuhtei-ta muutettiin myös epävarmemmik-si, demokratiaa kavennettiin yliopis-tohierarkian sisällä ja osa opiskelusta muutettiin maksulliseksi. Lisäksi yli-opistojen hallituksiin määrättiin uu-della yliopistolailla ulkopuolisia jäse-niä. Hallitusten ulkopuolisissa jäse-nissä on nyt merkittävä edustus yri-tysmaailmasta.
Elinkeinoelämällä on nyt valtaa tieteelliseen tutkimukseen ei vain sen rahoittajana tai järjestäjänä ku-ten ennen, vaan myös yliopiston si-
Perustutkimusta tarvitaan
Suomen akatemian rahoitusta myön-netään hyvin vähän enää perustutki-mukselle. Projekteissa edellytetään yhä useammin lyhyen aikavälin ra-hallista hyötyä elinkeinoelämälle.
Jos joudutaan työskentelemään lyhyissä, alati vaihtuvissa projek-teissa, oppimiskyky ja tutkijan kyky kehittää omaa osaamistaan tutkitus-ti heikkenee.
Lisäksi perustutkimus ei hyödy-tä yritysmaailmaa lyhyellä aikavä-lillä, mutta pidemmän päälle tiede ei etene, jos perustutkimusta ei teh-dä. Muut tieteenalat ovat riippuvai-sia perustutkimuksesta.
SKP vaatii uutta suuntaa yliopistopolitiikkaan
Lyhyen tähtäimen taloudelliset voi-tot yrityksille ovat siis tuhoisa tavoi-te yliopistojen kannalta. Yliopistojen
rahoitus ja hallitusten kokoonpanot on mietittävä uudestaan.
SKP vaatii uutta suuntaa yliopis-topolitiikkaan. Perustutkimuksen ra-hoituksesta on huolehdittava, opis-kelun on säilyttävä maksuttomana ja
tutkimuksen on oltava mahdollisim-man julkista ja nykyistä riippumatto-mampaa poliittisista ja taloudellisis-ta intresseistä.
CAMiLLA KANTOLA
säisen hierarkian huipulla. Yliopis-tojen johtoon on päätynyt myös tun-nettuja poliittisia vaikuttajia.
”Johtamistaitoa” arvostetaan, pätevyyttä ei niinkään
Ulkopuolisten jäsenten valintaa hal-lituksiin on perusteltu mm. vaikeas-ti määriteltävällä ”johtamistaidolla”. Johtamistaitoa korostetaan kuitenkin akateemisen asiantuntemuksen kus-tannuksella.
Yliopistojen johtoon valitulla po-liittisella tai elinkeinoelämän eliitil-lä ei usein ole akateemista pätevyyt-tä, jota heidän tekemänsä päätökset edellyttäisivät.
Yliopisto tekee tutkimusta yri-tyksille, mutta vain tietyille yrityk-sille. Yliopiston hallitus pystyy vai-kuttamaan siihen, kuka saa rahalli-sen voiton tieteellisestä tiedosta, eli mitkä yritykset hyötyvät yliopiston tekemästä tutkimuksesta.
Suomen on sitouduttava päästövähennyk-siin velvoittavaan ilmastolakiin, kirjoittaa Teea Jäske.
elin
a S
an
del
in
4 Varsinais-Suomen Tiedonantaja
Uusia opiskelijoita pakkohaulla – keskeyttäminen yleistä
Nuorisotyöttömyys on ratkaistavaSuomi on nuorisotyöttömyyden kär-kimaita Pohjoismaissa. Alkusyksyllä 2010 nuorisotyöttömyyslukemat oli-vat Suomessa 27 prosentin luokkaa. Sittemmin nuorisotyöttömyyden lu-vut on saatu pienemmiksi, mutta ky-seenalaista on, onko nuorten tilanne sinänsä parantunut.
Pakolaisten ja maahanmuuttajien oikeudet on turvattavarasismi on aina loukkaus ihmisoi-keuksia kohtaan. Maahanmuutta-jat ovat joutuneet koko yhteiskun-nan kriisin syntipukeiksi. Eri käsit-teetkin sotketaan iloisesti yhteen tar-koittamaan samaa asiaa, ja unoh-detaan että maahanmuuttajia ovat kaikki Suomen ulkopuolelta maa-han muuttaneet. Pakolaisetkin ovat maahanmuuttajia, sen sijaan suurin osa maahanmuuttajista ei ole pako-laisia.
Enää ei onneksi juurikaan puhuta rotueroista, sen sijaan on alettu pu-hua kulttuurieroista. Kerrotaan että meidän “suomalainen kulttuurim-
me” on uhattuna ja mietitään “pal-jonko maahanmuuttajia me voimme ottaa.“
Pakolaisista puhuttaessa on todet-tava meidän moraalinen velvollisuu-temme auttaa hädässä olevia, sodan tai muun uhan vuoksi turvapaikkaa hakevia. Avun antaminen pakolai-sille tai turvapaikkaa tarvitseville ei ole valinta meidän tai heidän välillä. Se on valinta inhimillisyyden ja epä-inhimillisyyden välillä. Kiintiöpako-laisten vuosittaista määrää tulisikin nostaa.
Väitetään, että suomalainen köy-hyys johtuu pakolaisista, tai aina-
kin suomalaisten asema huononee jos autamme muita. Muita kuin suo-mea, ruotsia tai saamea äidinkiele-nään puhuvia oli vuoden 2009 lo-pulla Suomessa 207 000. Heistä vain murto-osa on pakolaistaustaisia. Lo-put ovat tulleet maahan muista syis-tä, useimmiten työn, opiskelun tai avioliiton perässä. Eli ihan niistä sa-moista syistä kuin vuosittain joukko suomalaisia muuttaa johonkin muu-hun maahan asumaan.
Vastakkain yhteiskunnan heikko-osaisimmat
Maahanmuuttajat tekevät tällä het-kellä suuren osan siitä matalapalk-kaisesta ja huonot työehdot omaa-vasta työstä, kuten monet siivous-alan työt, jota kantaväestö ei halua tehdä. Eikä kenenkään pitäisikään joutua tekemään. Näitä töitä tehdes-sään he kuitenkin "vievät meidän suomalaisten työpaikat". Ja jos ei-vät vie, ovat he "yhteiskunnan elät-tejä", joiden "hyysäämiseen" kuluvat rahat tulisi maahanmuuttokriitikoi-den mielestä käyttää suomalaisten köyhien auttamiseen.
Vuoden 1973-2009 välisenä aika-na Suomeen on kuitenkin muuttanut vain 34 380 pakolaista. Vuoden 2009 aikana kiintiöpakolaisia tai turvapai-kan saaneita tuli Suomeen 2167. Jo-kainen varmasti ymmärtää, ettei näin vähäiset ihmismäärät ole voineet vie-dä Suomea lamaan. Vertailuksi: Eu-roopan Unionin komission köyhyys-määritelmän mukaan Suomessa elää vähintään 700 000 ihmistä köyhyys-rajan alapuolella. iso osa maahan-muuttajista kuuluu tähän väestön osaan. Maahanmuuttokriittisyydes-sä onkin asetettu vastakkain yhteis-
SKP vaatii:H riiston, imperialististen soti-en ja muurien rakentamisen si-jasta on tuettava kehitysmaiden mahdollisuuksia omia tarpeitaan palvelevaan kehitykseen
H Suomen pitää vastata kan-sainvälisistä velvotteista nosta-malla kehitysyhteistyön määrä-rahat 0,7 prosenttiin BKT:sta ja ottamalla vastaan pakolaisia esi-merkiksi 100 vuodessa. Turva-paikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava ja hakijoille on an-nettava oikeus etsiä töitä.
H Työvoiman polkumyynti on estettävä. Maahanmuuttajien työllistymistä on edistettävä ke-hittämällä monitasoista suomen-kielen opetustaja helpottamal-la tutkintojen vastaavuuden hy-väksymistä
H Kunnissa tehtävien kotoutta-missuunnitelmien tulee koskea kaikkia maahanmuuttajia, myös kotiäitejä ja muita työelämän ul-kopuolella olevia. Kunnissa on lisättävä palvelujen tarjoamista kotimaisten kielten lisäksi venä-jän ja muilla kielillä.
H Maahanmuuttajien tulee voi-da olla itse mukana ratkomassa asioita. On kehitettävä yhteistoi-mintaa maahanmuuttajien kans-sa mm. ay-liikkeessä ja asukasyh-distyksissä.
H Maahanmuuttajavastaisuudelle ja rasismille on sanottava tiu-kasti Ei. On puolutettava maa-hanmuuttajien ja työväen yhtei-siä, kansallisuudesta riippumat-tomia etuja ja jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia.
kunnassa heikoimmassa asemas-sa olevat. Kuvitelmat pakolaisten kantaväestöä suuremmista sosi-aalituistakin ovat maahanmuut-tokriitikoiden alulle panemaa propagandaa vailla todellisuus-pohjaa.
Työehtosopimukset koskettamaan kaikkia
Suomi suomalaisille tai ainakin maassa maan tavalla, kaikuu ikävän usein tässä maassa. Maan tavan määrittely kaipaisi mie-lestäni tarkennusta. Mikä on tä-män maan tapa? Onko maan tapa työnantajien heikennykset työso-pimuksiin? Vai pitäisikö maan ta-van noudattamista vaatia ensim-mäiseksi työnantajilta työehtoso-pimusten yleissitovuuden nou-dattamiseksi? Työehtojen nou-dattaminen tekisi mahdottomak-si alipalkatun ulkomaisen työ-voiman käyttämisen ja työnte-kijöiden kyykyttämisen esimer-kiksi palvelu- tai rakennusaloil-la. Työmarkkinoiden ongelma ei-vät ole halpaa työtä tekevät vaan sitä teettävät työnantajat.
Pakolaiset eivät myöskään ole syypäitä työttömyyteen ja perus-turvan puutteisiin. Niistä ovat vastuussa pörssiyritykset, mi-nisterit, kansanedustajat, kunti-en johtajat ja muut vallanpitäjät. Suomen BKT on noussut 50 mil-jardia euroa viimeisen 10 vuoden aikana. Heillä on siis ollut jaetta-vana enemmän rahaa kuin kos-kaan, mutta sillä ei ole haluttu helpottaa vähävaraisten asemaa.
TEEA JÄSKE
Hallituksen sanktiomalli
Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2010 lain toimeentulotuen leikkaa-misesta 20-40 %:lla alle 25-vuotiaal-ta, joka kieltäytyy koulutuksesta tai
muusta työvoimapoliittisesta toi-menpiteestä tai keskeyttää sen.
Asiantuntijat sosiaali- ja terveys-valiokunnassa ovat kritisoineet la-kia.
Sata-komitea perusteli esitystään eduskunnalle sillä, että nuori, jolta on evätty työmarkkinatuki, on kui-
tenkin edelleen voinut saada toi-meentulotukea. Tätä Sata-komitea pitää epätarkoituksenmukaisena, sillä työttömyysturvan leikkaamisen ”kannustusvaikutus” ei toteudu, jos nuori kuitenkin voi saada toimeen-tulotukea.
Jo ennen lakiakin kunnissa on voi-tu leikata toimeentulotukea 20-40 % alle 25-vuotiaalta nuorelta, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäy-tynyt koulutuksesta niin, ettei hän ole enää oikeutettu myöskään työt-tömyysetuuteen. Mutta nyt leikkaa-misesta on säädetty laillakin.
Epäselväksi jää, kartoitetaanko kunnissa todella nuoren kokonais-tilanne.
Tarjotaanko nuorelle hänen mah-dollisesti tarvitsemansa tuki ennen toimeentulotuen leikkaamista? Ku-ka kokonaisharkinnan tekee ja on-ko kunnilla esim. ylipitkien jono-jen sosiaalitoimistoissa resursseja tä-hän? Vai tekeekö laki toimeentulotu-en leikkaamisesta 20 %:lla automaat-tisen käytännön?
Toinen oleellinen kysymys on, toi-miiko yhteiskunnan tarjoaman vii-mesijaisen toimeentuloturvan leik-kaaminen kannustimena nuorelle, joka kokee jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Onko tällaisella nuorella voima-varoja ”omatoimisuuteen” ja ”yh-
teiskunnassa sijoittumisen edistämi-seen”? Voiko pakote välineenä toi-mia, jos nuorella ei ole käytännössä mahdollisuutta päästä eteenpäin elä-mäntilanteestaan?
Työ ei turvaa köyhyydeltä
2010-luvun sosiaalisiksi ongelmik-si ovat muodostuneet köyhyys, syr-jäytyminen ja perusturvan puutteet. Työ ei enää turvaa köyhyydeltä, ja uusi köyhien ryhmä Suomessa ovat-kin työtätekevät köyhät. Epätyypil-listä osa-aikaista matalapalkkatyö-tä tekevät jäävät helposti tuloillaan köyhyysrajan alapuolelle.
Kun tarjolla olevat työt ovat työ-voimavuokrausyritysten tarjoamia määräaikaisia, alipalkattuja työsuh-teita tai kunnan alimmasta palkka-luokasta 15 %:lla leikattuja palkkatu-kipaikkoja, tuntuu oudolta, että työl-listymättömyydestä tai työhalutto-muudesta syytetään sosiaaliturvaa.
Vaikka työlläkään ei elä, työnte-koon painostetaan nykyjärjestelmäs-sä viimesijaista toimeentuloturvaa leikkaamalla. Milloin myönnetään, ettei työmarkkinatuella tai toimeen-tulotuella nykyäänkään pärjää edes kohtuullisesti? Pikemminkin se, mi-kä ei kannusta työntekoon, on huo-no palkka.
Työttömien tukien leikkaami-nen ja erilaisille kursseille pakotta-minen ovat olleet poliitikkojen suo-siossa työttömyyden hoitokeinoi-na. Ira Malmberg-Heimosen väitös-kirja vuodelta 2005 toteaa, että näil-lä keinoilla jonkin verran paranne-taan vain niiden työllistymistä, joil-la jo ennestään on hyvät edellytyk-set palata työelämään.
Heikoimmassa asemassa olevien, usein pitkään työttömänä olleiden ti-lannetta pakotteet ja leikkaukset sen sijaan pahentavat.
Ulkopuolisuudesta osallisuuteen
Syrjäytymistä kuvaavampaa on pu-hua ulkopuolisuudesta. Ulkopuoli-suus on monimuotoista, ulkopuoli-suutta esimerkiksi koulutuksesta, ih-missuhteista, toimeentulosta tai niis-tä kaikista.
Ulkopuolisuudesta kärsivän nuo-ren taustalla on usein vaikea perhe-tilanne, elämänhallintavaikeudet, asunnottomuus ja oppimisvaikeu-det. Mielenterveys- ja päihdeongel-mat ovat yleisiä ja ennen kaikkea on-gelmana on terapian ja päihdehoito-paikan puute.
Niin sanottu pakkohaku on järjes-telmä, jossa alle 25-vuotiaiden, il-man ammatillista koulutusta ole-vien nuorten on haettava kevään ja syksyn yhteishaussa kolmeen opis-kelupaikkaan työmarkkinaetuuksi-en menettämisen uhalla. Pakkohaku koskee myös työharjoittelussa olevia nuoria.
Samaan aikaan ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisprosen-tit ovat korkeita. Pakkohaku pakot-
Toiv
o k
oiv
iSTo
Varsinais-Suomen Tiedonantaja 5
Politiikkaa populaarikulttuuriin (ja alakulttuuriin)
Minä teen musiikkia, jonka tyyliä luonnehditaan nimellä punk. Tämän "tee se itse" -tekotapaan paljolti perustuvan tyylisuunnan parissa on ai-na ollut tavallista kovastikin kritisoida järjestelmää ja olla ns. "systeemiä vastaan".
Politiikkaa ei juuri sivuta, kuten ei muussakaan populaarikulttuurissa näi-nä päivinä. Tosin syynä ei ole politiikan epäkaupallisuus kuten musiikki-bisneksessä yleisesti, vaan enemmänkin se, ettei haluta olla muutosta te-kemässä sisältä käsin vaan pysytellään ainakin ajatustasolla järjestelmän ulkopuolella.
Minä taas yritän mahdollisuuksieni mukaan olla poliittisesti aktiivinen ja tehdä sanoituksia, joista se käy selväksi. Paljon kyselyjä onkin edustama-ni ajatusmalli herättänyt.
Minulle ihmetellään, että miksi viitsit tarttua tuollaiseen korniin ja epä-muodikkaaseen aiheeseen kuin politiikka. Tekisit vaan niitä rakkauslau-luja niin kuin muutkin tai tyytyisit edes vanhaan kunnon renttuiluun, se-kin olisi niin paljon helpompaa kuunnella.
Asia on yksinkertaisesti niin, että minä en halua tehdä lauluistani helpos-ti sulavaa tekstiä. Minä en halua sulaa.
Hyvin tehtynä sanoitus nimittäin kestää aatteellisenkin sisällön, ja hyvin tehtyyn lyriikkaan pitäisi aina myös populaarimusiikissa pyrkiä. Pentti Saarikoski sanoi aikanaan, että lyriikan tehtävä ei ole muuttaa ajatuksia vaan antaa ajatuksille sisälmystä.
Siinäpä on mielestäni varsin toimiva ajatusmalli sanoituksia tai runoja rustatessa.
I I I
Eikö ole luonnollista ottaa lauluissa kantaa ihmiselämän arkisempiin asi-oihin ja yhteiskuntamme toimintaan? Elämmekö niin pinnallisessa maa-ilmassa, ettemme kestä tai ehdi kuulla sellaista, mitä pitäisi pysähtyä ajat-telemaan?
Kulutusasenne on niin syvälle meihin pakotettu, ettei kuuntelijalle tai mu-siikin tekijälle tule mieleenkään kokeilla jotain muuta. Kun joku muu tä-hän uskaltautuu, hänet leimataan omituiseksi, tyylitajuttomaksi tai teko-taiteelliseksi. Sitä on joillekin piireille liian poliittinen ollakseen yhteiskun-takriittinen, tai sitten joillekin liian epäkaupallinen ja kantaaottava.
Uusia opiskelijoita pakkohaulla – keskeyttäminen yleistä
No mitä se politiikka sitten oikein on? Jotain erinomaista sen täytyy olla, jos siitä niin vahvasti halutaan musiikkipiireissä irti sanoutua. Politiikan syvimmästä olemuksesta löytyy vaikka millaisia määriä tutkimusta, joh-tuen sen yleisestä esiintymisestä joka puolella maailmaa, mutta minä pää-tän tässä kohdin olla laiska ja tyydyn katsomaan mitä nykyihmisen tieto-toimisto numero 1, eli wikipedia, mahtaa sanoa:
"Sana politiikka juontuu klassisen kreikan kielen sanasta polis, kaupun-ki. Politiikan käsitteen määrittelystä ei ole yhteisymmärrystä eikä tule ol-lakaan, sillä asioiden oleellinen kiistanalaisuus kuuluu mitä poliittisim-piin seikkoihin. Yleiskielessä sanalla politiikka tarkoitetaan usein johon-kin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskun-nallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä."
Politiikka on wikipediassa määritelty myös ”eturistiriidaksi päämääristä”. Politiikan tutkija Kari Palonen on todennut politiikkaa olevan siellä, missä "voi tehdä toisin" joko teoissa tai sanoissa, siis kiistauttamalla muiden esit-tämiä käsityksiä. ihmisten toiminta muuttuu tämän käsityksen mukaan poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaih-toehdon välillä nimenomaan ihmisten välisissä ristiriitatilanteissa.
Mielenkiintoista, varsinkin kun ajattelee, että punk erittäin usein määritel-lään nimenomaan termillä "vastakulttuuri", jonka taas tuolla wiki-sivuil-la kerrotaan tarkoittavan jotain ryhmää tai liikettä, joka vastustaa yhteis-kunnassa vallitsevaa kulttuuria tai hylkää sen täysin. Samoin siellä sano-taan tällaisen vastakulttuurin edustajien pyrkivän vaikuttamaan yhteis-kunnalliseen kehitykseen tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja elää ja ajatel-la. Melkoista eturistiriitaa päämääristä siis.
I I I
Tärkeää ei mielestäni ole niinkään se, onko musiikki poliittista vai ei, vaan miten sitä omaa poliittisuuttaan kukin toteuttaa.
Minä olen päätynyt puoluepolitiikan ja parlamentaarisen tyylin kannat-tajaksi kaikenlaisten sekoilujen ja kokeilujen myötä, ja se tuntuu ainakin nyt parhaalta tavalta koittaa muuttaa yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Parempi suunta on tietenkin aina itse kunkin tarkkaan mietittävä ennen kuin sitä alkaa etsiä ja työstää, muuten nihilistinen yhteiskuntakritiikki jää pelkäksi tuuleen huutamiseksi.
Pitäisi olla joku malli, minulle se on vasemmistolaisuus, ennen kuin al-kaa vaatia nykyisen järjestelmän hajoittamista. Sellainen "mä hajoitan tän maailman" -huutelu kuulostaa hienolta, mutta pitää olla jo valmiina vas-taus sille joka kysyy, että mitä sä sen jälkeen sitten teet. Purkaminenhan on tunnetusti helppoa, mutta se rakentaminen onkin aivan eri hommaa. Pitää olla piirustukset valmiina, jotta sekin homma hoituisi.
Ei minun politiikan tekemiseni tietenkään rajoitu siihen parlamentaris-miin, vaan sellainen yleinen kansalaisaktivismi on vieläkin lähempänä sy-däntä, ja sitä kautta kai alunperin olen puolueidenkin toimintaan tutus-tunut. Ei tulisi mieleenkään edustaa Kokoomuksen tyylistä "rahalla saa ja mersulla pääsee" -puoluetta, vaan sen politiikan on myös oikeasti oltava ihmisen, ei mainosfirman, tekemää.
Minulle siis myös punk on poliittista toimintaa. Toisaalta se on myös sel-laista raakaa vapautta, jonka avulla voin toteuttaa omaa musiikillista kan-taani, joka menee periaatteessa niin, että teen sitä musiikkia jota minua huvittaa tehdä, ja niin hyvin kuin osaaminen tai musiikin tekemisen het-kellä vallitseva kiinnostus tähän toimintaan periksi antaa.
Eikä pidä asioita tehdä liian vaikeiksikaan, onhan tässä aina muistettava myös se, että punkissa on kuitenkin kyse vain ja ainoastaan rock'n'roll-musiikin eräästä hiukan ronskimmin määritellystä alalajista. Eli jos ei jär-ki tai taidot riitä, vedetään tunteella loput.
ANTTi SANdBErgYleislakko-yhtyeen laulaja ja biisintekijä,
turkulainen raksatyöläinen
[ kolumni ]
Teea
JäSk
e
Vuoden 2011 alussa tuli voimaan uusi nuorisolaki, joka velvoittaa kun-tien viranomaiset tekemään moniam-matillista yhteistyötä sen eteen, että yksikään nuori ei putoa palveluiden ulkopuolelle. Sanktioon perustuvan mallin sijasta kuntien tulisikin nyt panostaa nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen korjaamiseen yh-teiskunnan tuella.
Ennalta ehkäisevään nuoriso-työhön on satsattava niin nuoriso-tilojen kuin koulupsykologien ja -kuraattorien muodossa. Korjaavan nuorisotyön palvelujen on vastatta-va tarvetta. Tuettuja asumismuoto-ja ja erityisammattikoulutuspaikko-ja on lisättävä, samoin mielenterve-ys- ja päihdehoitopaikkoja.
Mielenterveys- ja päihdehoitoon motivoitunut nuori ei voi odottaa hoitoonpääsyä kuukausia.
Työtä ja perusturvaa jokaiselle!
SKP:n Varsinais-Suomen ehdokkaat vaativat, että jokaiselle, joka vasten tahtoaan työskentelee osa-aikaise-na, on mahdollistettava kokoaikai-nen työ. Määräaikaisilla työsuhteil-la pelaaminen on tehtävä mahdotto-maksi. On säädettävä lailla 1500 eu-ron minimikuukausipalkka normaa-lista työajasta ja 10 euron minimitun-tipalkka. Työn on aina oltava työttö-myyttä kannattavampaa ja tilanne on korjattava alimpia palkkoja korotta-malla.
Työaikaa on lyhennettävä kuu-teen tuntiin ansiotasoa alentamatta. Työajan lyhentäminen parantaa työl-lisyyttä ja työssä jaksamista sekä kor-jaa työn ja pääoman välistä tulonja-koa työntekijöiden hyväksi.
Työmarkkinatukilaista on pois-tettava pakkohaku. Työvoimapoliit-tisia toimenpiteitä on pystyttävä rää-tälöimään yksilökohtaisesti, kunkin oman elämäntilanteen ja sen prob-lematiikan huomioon ottaen. Pit-käaikaistyöttömien osalta tärkeintä on huolehtia mielenterveydestä. Si-tä edistävät turvattu toimeentulo ja vapaaehtoisuuteen perustuva akti-vointi.
Perusturvaa on yhdenmukaistet-tava turhaa byrokratiaa vähentämäl-lä. Vaadimme työttömien peruspäi-värahan, työmarkkinatuen, opintora-han, pienten eläkkeiden, toimeentu-lotuen perusosan sekä sairauspäivä-rahojen ja muiden etuuksien nosta-mista 900 euroon verottomana kuu-kaudessa. Nämä rahat on voitava ha-kea yhdestä virastosta.
TEEA JÄSKE
taa ottamaan vastaan opiskelupai-kan, jolta opiskelijalla ei ole välttä-mättä halua eikä aikomusta valmis-tua.
Erityisesti tämä koskee syksyn yhteishakua, jolloin tarjolla on hy-vin kapea-alaisesti koulutusta, lä-hinnä vain hoitoalalta. Onkin syy-tä kysyä, auttaako pakkohaku nuo-ria vai ohjaako se väärille opiskelu-poluille. (TJ)
6 Varsinais-Suomen Tiedonantaja
Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiirissäVaalipäivä su 17.4.2011. Ennakkoäänestys kotimaassa ke-ti 6.-12.4.2011.
61Pertti Haverinen66 v.Uusikaupunkihitsaaja, kaupunginvaltuutettu
”Hitsin hyvä SKP”
73Antti Sandberg35 v.Turku, Raunistularakennusmies, muusikko
”Uskalla rakentaa muutos”
69Seija Leppäjoki 53 v.Loimaalähihoitaja
”Kaikkia meitä tarvitaan”
65Camilla Kantola30 v.Turkuopiskelija
”Kunnon toimeentulo, palkka ja julkiset palvelut – tasan kaikille”
75Lila Törni-Manninen (sit.)47 v.Loimaa, Mellilämyyntiedustaja
”Luontoarvot kunniaan”
71Pekka Lundgren57 v.Raisiohuoltomies, pääluottamusmies (PAM)
”Parempaan ja aktiivisempaan työelämään!”
67Kaija Kiessling64 v.Turkutyöfysioterapeutti (el.)
”Varmasti vasemmalla – vahvasti heikkojen puolella”
kaija.kiessling@hotmail.comwww.kaijakiesslinginsivut.blogspot.com
63Markku Hongisto55 v.Loimaa, MelliläRappari
”Nykymeno remonttiin”
76Kirsti Vuolo-ÄäriläTurkukasvatustieteen maisteri
”Lähimmäinen, auta ihmistä”
72Miia-Madeleine Mäkelä29 v.Turkukeittiöapulainen, valokuvaaja
”Vähäosaisilta ei saa leikata etuuksia”
68Leena Laaksonen (sit.)65 v.Paimiososionomi, kirjanpitäjä
”Reilusti punainen”
64Teea Jäske31 v.Turku, Raunistulatyövalmentaja, puuseppä
”Rahan vallasta kohti kansalaisyhteiskuntaa. Äänestä ihminen ja ympäristö pääomien edelle!”
74Jarkko Silén45 v.TurkuFM, toiminnanjohtaja
”Leipää ja sirkushuveja”
[email protected]/koti/silen
70Martti Leppänen67 v.Turkutoimitsija, eläkeläinen
”Kapitalismin elvytys ei ole ratkaisu, sosialismi on”
66Eira Kejonen (sit.)61 v.Turkurakennusarkkitehti
”Asumisen hinta alas”
62Ken Helenius73 v.Turkuvahtimestari
”Työn ja rauhan puolesta”
Varsinais-Suomen Tiedonantaja 7
Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiirissäVaalipäivä su 17.4.2011. Ennakkoäänestys kotimaassa ke-ti 6.-12.4.2011.
www.komturku.fi www.skp.fi 61Pertti Haverinen66 v.Uusikaupunkihitsaaja, kaupunginvaltuutettu
”Hitsin hyvä SKP”
73Antti Sandberg35 v.Turku, Raunistularakennusmies, muusikko
”Uskalla rakentaa muutos”
69Seija Leppäjoki 53 v.Loimaalähihoitaja
”Kaikkia meitä tarvitaan”
65Camilla Kantola30 v.Turkuopiskelija
”Kunnon toimeentulo, palkka ja julkiset palvelut – tasan kaikille”
75Lila Törni-Manninen (sit.)47 v.Loimaa, Mellilämyyntiedustaja
”Luontoarvot kunniaan”
71Pekka Lundgren57 v.Raisiohuoltomies, pääluottamusmies (PAM)
”Parempaan ja aktiivisempaan työelämään!”
67Kaija Kiessling64 v.Turkutyöfysioterapeutti (el.)
”Varmasti vasemmalla – vahvasti heikkojen puolella”
kaija.kiessling@hotmail.comwww.kaijakiesslinginsivut.blogspot.com
63Markku Hongisto55 v.Loimaa, MelliläRappari
”Nykymeno remonttiin”
76Kirsti Vuolo-ÄäriläTurkukasvatustieteen maisteri
”Lähimmäinen, auta ihmistä”
72Miia-Madeleine Mäkelä29 v.Turkukeittiöapulainen, valokuvaaja
”Vähäosaisilta ei saa leikata etuuksia”
68Leena Laaksonen (sit.)65 v.Paimiososionomi, kirjanpitäjä
”Reilusti punainen”
64Teea Jäske31 v.Turku, Raunistulatyövalmentaja, puuseppä
”Rahan vallasta kohti kansalaisyhteiskuntaa. Äänestä ihminen ja ympäristö pääomien edelle!”
74Jarkko Silén45 v.TurkuFM, toiminnanjohtaja
”Leipää ja sirkushuveja”
[email protected]/koti/silen
70Martti Leppänen67 v.Turkutoimitsija, eläkeläinen
”Kapitalismin elvytys ei ole ratkaisu, sosialismi on”
66Eira Kejonen (sit.)61 v.Turkurakennusarkkitehti
”Asumisen hinta alas”
62Ken Helenius73 v.Turkuvahtimestari
”Työn ja rauhan puolesta”
8 Varsinais-Suomen Tiedonantaja
Toveri ja lähimmäinenKun ihminen tuntee olevansa avun tarpeessa, eikä mistään apua tule, hän huutaa ”apua” siinä toivossa, että joku kuulee ja tulee avuksi.
Oman elämäni aikana olen joutunut etsimään apua läheisilleni, itselle-ni ja työssäni, sosiaalityössä ja kasvatustyössä asiakkailleni. Suuri jär-kytys on ollut kokea, että avuntarvitsija jää liian usein yksin. Hän on yhteiskunnassa vailla arvonantoa, alemman luokan kansalainen.
Joidenkin ihmisten sisäinen tarve ei näköjään ole auttaa, vaan potkais-ta sivuun, kun ei enää ole arvostettu, vahva, itsestään huolehtimaan kykenevä, toisten vertainen. Tässä elämänajassa on hyvin monta ih-mistä, jotka ovat edellä kuvatulla tavalla avuttomassa tilanteessa. He ovat vähävaraisia, eivätkä kykene itsenäisesti itsestään huolehtimaan. ruoka, asunto, koulutus ja arkitarpeet vaativat rahaa. Ellei sitä ole ei-kä saa, voi elämisestä tulla mahdotonta. Jokainen arkitarve, jota ei saa hoidetuksi, voi jotenkin muotoutua tappavaksi. ilman apua voi kuol-la. Fyysiset ja henkiset tarpeet ovat yhtä tärkeitä. ihmisen elämä on se-kä hengen että ruumiin tarvetta.
Aikamme elämänasenteet ovat tulleet entistä ankarammiksi. On help-po asennoitua, että jos ei pärjää, jääköön pois, syrjäytyköön, kurjistu-koon. Viime vuosina on jopa sairaalahoidossa kohdattu hoitohenki-lökuntaan kuuluvia, jotka ovat joutuneet oikeudessa tuomituiksi po-tilassurmista. Ellei voi enää yhteiskuntaa hyödyttää, auttaminen joi-denkin mielestä tulee liian kalliiksi yhteiskunnalle. Etenkin kriittisinä hetkinä, kun auttava henkilö tulee kohdatuksi, on hän silloin sekä to-veri että lähimmäinen.
raha on tullut tärkeämmäksi kuin elämä ja ihminen. Ehkä raha on täällä maailmassa aina ollut ihmistä tärkeämpi. Nuhtelihan jo raama-tun Jeesuskin kirjanoppineita, kun he pitivät lain määräyksiä tärke-ämpinä kuin ihmisen hätää. Hän sanoi, että ihmisen pitää saada ruo-kaa nälkäänsä, vaikka laki pitääkin sapatin kunnioittamista tärkeäm-pänä. Ja rikkaalle hän sanoi, että mene ja anna rahasi köyhille, niin si-nulla on aarre taivaassa.
Mielestäni maallinen kommunismi on asenteeltaan hyvin samankal-taista kuin kristillinen tapa suhtautua ihmiseen. Kokemukseni mukaan kumpikin suhtautuu arkielämässä varsin samankaltaisesti apua tarvit-seviin. Kommunistinen toveruus ja toverirakkaus on yhteinen tietoi-suus siitä, että me autamme toisiamme.
Koska Jumala on rakkaus, olen vakuuttunut, että molemmat tavat asennoitua johtavat samaan. Ja tässä tilanteessa tekee mieli sanoa, et-tä auta itseäsi ja tule toveriksi. Siten saamme auttajan ja puolustajan toinen toisellemme.
Tässä elämänajassamme ainakin Suomen kommunistit puolustavat rauhaa, väkivallattomuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteistyötä, tasa-arvoa ja ristiriitojen rauhanomaista ratkaisutapaa.
Lähimmäinen, auta ihmistä! Tule toveriksi!
KirSTi TUULiKKi VUOLO-ÄÄriLÄ KM, runoilija,
kristitty kommunisti.
Leikkuri iskee kuntoutukseen ja kotihoitoonViime aikoina on käyty kiivasta kes-kustelua laitoskuntoutuksesta ja eri-tyisesti siitä, että kansaneläkelaitos on merkittävästi karsinut laitoskun-toutusta koskevia maksusitoumuk-siaan. Huoli on aiheellinen niin ku-toutujien kuin kuntoutuslaitostenkin näkökulmasta.
Maskustako Heinolan reumasairaalan seuraaja?
Maskun neurologinen kuntoutus-keskus on ainoa kuntoutuskeskus Suomessa, joka on keskittynyt yk-sinomaan neurologisten sairauksi-en kuntoutukseen ja siellä onkin täl-lä hetkellä paras tietotaito neurolo-gisten sairauksien kuntoutuksessa. Kansaneläkelaitoksen linjaus on kui-tenkin aiheuttanut sen, että Maskus-sa käytiin toissa vuonna sen histori-an ensimmäiset yt-neuvottelut, joissa ei voitu välttyä irtisanomisiltakaan. Kansaneläkelaitos kiistää, että se tie-toisesti pyrkisi säästöihin laitoskun-toutusjaksojen maksusitoumuksia vähentämällä. Ja näinhän sen täytyy-kin olla, sillä osa kuntoutuksista on lainsäädännöllä velvoitettu kansan-eläkelaitoksen järjestettäväksi.
Useissa eri yhteyksissä on käy-nyt ilmi, niin turuilla ja toreilla kuin esimerkiksi internetin eri keskuste-lupalstoillakin, että laitoskuntou-tusjaksojen määrää on merkittäväs-ti vähennetty – ihan oikeasti. Laitos-kuntoutusjaksojen vähentyminen ei myöskään ole näkynyt avopuolen kuntoutuksen lisääntymisenä, joten huoli kuntoutuksen kokonaisvaltai-sesta vähenemisestä on aiheellinen.
Kuntoutus vaakalaudalla
Missä vaiheessa herätään jälleen sii-hen todellisuuteen, että kuntoutta-maton ihminen on yhteiskunnalle paljon kalliimpi vaihtoehto kuin kun-toutettu? Kuntoutuksen tarkoitukse-na kun on ylläpitää ja parantaa ihmi-
sen niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia ja selviytymistä joka-päiväisessä elämässä. Laitoskuntou-tuksen yksi isoimpia etuja on se, et-tä saman katon alta löytyy moniam-matillinen osaajaverkosto ja palvelut ovat lähellä. Samalla voidaan todeta, että kuntoutuslaitoksissa on mahdol-lisuus myös saada psyykkisen terve-yden kannalta erittäin tärkeää ver-taistukea.
Avokuntoutuspuolella vertaistu-kea on lähes mahdoton saada. Va-litettavasti, mikäli kuntoutuslaitos-ten tulevaisuus on jatkossa vaaka-laudalla yhä vähenevien maksusi-toumusten vuoksi, tullaan menettä-mään suuri joukko kuntoutuspuolen erityisosaajia ympäriinsä ja tällä het-kellä keskitetty laitoskuntoutussys-teemi romuttuu.
Kotihoito haasteiden edessä
Valtakunnallisten tavoitteiden mu-kaan laitoshoitopaikkoja vähenne-tään ja palveluja pyritään tuomaan yhä enemmän koteihin. Tämä on ai-heuttanut sen, että kotihoito on täl-lä hetkellä aivan äärimmilleen kuor-mitettu. Suomen lähi- ja perushoi-tajaliiton tekemän selvityksen mu-kaan jopa 44 % selvitykseen vastan-neista hoitajista epäilee työkykynsä säilymistä seuraavien kahden vuo-den ajan.
Laitoksista laitetaan yhä huonom-pikuntoisia kotihoitoon. Samaan ai-kaan kotihoidon henkilöstön on pär-jättävä joko samoilla tai vähenevillä henkilöstövoimavaroilla. Lisääntyvi-en käyntikohteiden myötä aika koti-käynneille on rajoitettu minimiin ja hoitotyöstä on yhä enenevissä mää-rin tullut suorittamista. Ennen hoita-jilla oli aikaa asiakkaille, nyt on hä-din tuskin aikaa siirtyä paikasta toi-seen.
Työntekijöitä on yhä vähemmän, eikä nykyjärjestelmä kestä edes sai-rauspoistumia. Sairaustapauksissa sijaistamiset hoidetaan joko oman
väen ylitöinä tai jatketuilla työvuo-roilla niin, että sama hoitaja tekee kaksi vuoroa peräkkäin. Ennemmin tai myöhemmin tällainen järjeste-ly osuu omaan nilkkaan: henkilös-tö väsyy, uupuu tai sairastuu. Jossa-kin vaiheessa henkilöstöä on joka ta-pauksessa lisättävä. Olisiko mielek-käämpää puuttua asiaan jo tässä vai-heessa, ja lisätä henkilöstön määrää, kun ongelmat eivät vielä ole kärjis-tyneet? Näyttää vain siltä, niin kuin monessa muussakin paikassa, että kallispalkkaisia johtajia on johtajien perään, mutta käytännön ruohon-juuritason työn tekijöiden palkkaa-miseen ei löydy rahaa.
Hoitajien työolot kuntoon
Hoitajien työ kuuluu niin sanottuihin kutsumusammatteihin. Työtä teh-dään ihmisten hyvinvoinnin eteen ja useimmiten ihan äärirajoille asti. Kutsumus ei kuitenkaan lisää osto-voimaa, eikä sillä osteta leipää kau-pasta. Naisvaltaisen hoitoalan pal-kat ovat tunnetusti laahanneet pe-rässä. Nykyinen toimintamalli kui-tenkin heikentää hoitajien jaksamis-ta ja siten kysymykset omasta jaksa-misesta ja työhyvinvoinnista nouse-vat pinnalle.
Oma riittämättömyys kasvavan työtaakan alla rasittaa henkilöstöä yhä enemmän ja huoli huomisesta kasvaa. Samaan aikaan hoitajat tun-tevat häpeää siitä, että he eivät pysty enää palvelemaan asiakkaitaan siten kuin haluaisivat.
Moni hoitaja on sanonut, että pal-kankorotuskaan ei ole niin tärkeä asia kuin se, että työntekijöitä saatai-siin lisää. Samojen ongelmien kans-sa painitaan koko hoitoalalla. Koti-hoidossa laki ei määrää, kuinka pal-jon henkilöstöä pitäisi olla, mutta Su-per on viestittänyt, että lakiin tulisi kirjata henkilöstön määrää määrittä-vä osa.
SEiJA LEPPÄJOKi
[ kolumni ]
Maallinen kommunismi on asenteeltaan hyvin samankaltaista kuin kristillinen ta-pa suhtautua ihmiseen, kirjoittaa Kirsti Vuolo-Äärilä (oik.). Kuvassa vasemmalla Kaija Kiessling.
Monilla paikkakunnilla on osoitettu mieltä julkisten palvelujen leikkauksia vastaan. Kuva Pelastetaan Turun palvelut -liikkeen järjestämäs-tä mielenosoituksesta keväältä 2010.
Teea
JäSk
eJa
rkko Silén
Varsinais-Suomen Tiedonantaja 9
Asumismenot alas!
kaTJa lappalainen
Euroopan köyhyyden vastainen vuosi meni ilman korjauksiaNyt on nostettava eläkkeitä ja perus-turvaa, ja parannettava julkisia pal-veluja. Lisääntyvä köyhyys ja eriar-voistuminen ovat jatkuneet vuodesta vuoteen kiihtyvällä vauhdilla huoli-matta EU:n nimeämästä köyhyyden vastaisesta vuodesta 2010.
Samaan aikaan on päinvastoin jul-kisia palveluja purettu järjestelmäl-lisesti. Eriarvoisuus on syventynyt monin tavoin. Hallitus ja eduskun-ta ohittivat vuoden teeman. Siksi ha-luan puuttua erityisesti näihin aisoi-hin.
Kumman valitset: koodi 0900 vai perusturva 900 €
Kun ihminen on työkyvytön, eikä enää nähdä keinoja työn löytymi-seen, luokittelevat viranomaiset hä-net koodilla 0900. Kyse on yhteis-kunnan syrjäyttämistä ihmisistä, jot-ka harvoin ovat halunneet osaansa. Siinä tilanteessa työllistyminen on tukossa. Heiltä puuttuu myös oike-us työkyvyttömyyseläkkeeseen. Se sinetöi lopullisen syrjäytymisen. Sen korjaamiseksi tarvitaan eduskunnal-ta toinen Lex Taipale, jolla taannoin saatiin suuren joukon eläkeasiat kun-toon. Näin monilla elämäntaso nousi toiseksi kuin syrjäytettynä oli.
Maassa on nyt koodilla 0900 noin 20 000 syrjäytettyä, työkyvytöntä, eläköitymisikää lähestyvää ihmis-tä. He sinnittelevät totaalisessa köy-hyydessä pienellä toimeentulotuella. Työstä ei ole toivoa eikä eläkettä saa. Talvella nukutaan asuntoloissa, ke-sällä asunnottomana ulkona. Vallas-sa olijat, lainsäätäjät ovat heidät syr-jäyttäneet kokonaan. Näille ihmisille kuuluu SKP:n esittämä 900 euron pe-rusturva bruttona.
Nykyinen perusturva ei riitä edes takuueläkkeellä höystettynä. Kun nämä 20 000 ihmistä poistuisi kunti-en sosiaalitoimen luukuilta, raha riit-
tämä järjestelmä kuiten-kin on varsin repaleinen, monelta luukulta erikseen haettava. ihmisen on talle-tettava kuitit lääkekuluis-ta, matkakuluista ja lääkä-rissä käynneistä, jotta voi kustakin erikseen hakea kattoa. Siksi kustannuk-set on jatkossa yhdistettä-vä yhden ja saman mak-sukaton alle, jolloin mo-nisairailla ja vammaisil-la, yleensä pienituloisilla tilanne helpottuisi.
Tosiasiahan on, että alkuvuonna kun ei yksi-kään maksukatto ole vie-lä täyttynyt, ei eläkeläisen varat aina riitä esim. tar-peellisiin lääkkeisiin. Sik-si maksukattoasia on kor-jattava mitä pikimmin.
Katto suurille eläkkeille ja verovapaus pienille tuloille
Erilaisia ansiotuloja verottaja kohte-lee eri tavoin. Erityisen suuria eroja on verotuksessa hyväksyttävissä vä-hennyksissä. Palkka- ja eläketuloi-hin verrattuna muihin tulonsiirtoi-hin, kuten esimerkiksi työttömyys-päivä sekä opintorahaan, on mahdol-lista soveltaa huomattavasti pienem-pi määrä erilaisia verovähennyksiä.
SKP on jo vuosia esittänyt, että kaikki alle 1100 euron tulot on sää-dettävä verovapaiksi. Se vähentäisi monien toimeentuloa hakevien tar-vetta käydä hakemassa sosiaalitoi-mesta apua. On kohtuutonta, että edelleen hallituksen toimesta ihmi-siä pidetään huomattavasti alle köy-hyysrajan kuten mm. takuueläkkeen taso 680 euroa. Viime vuonna köy-hyysraja oli virallisesti 1100 euroa, joten köyhyydestä ei hallitus ole ha-lunnutkaan nostaa ihmisiä pois.
Suomalainen maksaa asumises-taan maltaita, eikä silti saa halua-maansa. Sekä vuokrat että omis-tusasuntojen hinnat ovat nous-seet kohtuuttomasti ihmisten tu-lohin nähden. Sääntelyn purka-minen on "laillistanut" kiskuri-vuokrien perimisen.
Kokoomuslaisen asuntomi-nisterien, pankkien ja ra-
SKP vaatii:H Suomeen tarvitaan vuokrasääntely, jotta vuokralaiset eivät ole mark-kinoiden armoilla ja vuokrat saadaan kuriin.
H Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista tulee lisätä huomattavasti nyt rakennettavien luksusasuntojen sijaan. On perustetava uusi arava-laina-järjestelmä, joka tarjoaa edullisia ja pitkäaikaisia lainoja asuntorakentami-seen ja peruskorjaamiseen. Tätä varten on perustettava valtion tai osuus-kunnallinen ei-kaupallinen asuntopankki. Lisäksi tarvitaan valton tai kun-tien oma rakennusyritys.
H Kuntien oikeutta periä vuokrissa korkoa kunnallisiin vuokra-asuntoi-hin sijoitetusta pääomasta ja tonttimaasta tulee rajoittaa. Kunnissa on pi-dettävä huolta mm. kaavoituksella, monipuolisella asuntotuotannolla ja palveluilla siitä, että asuinalueet eivät eriydy hyväosaisiin ja huono-osai-siin.
H Asuntolainojen korkovähennysoikeudelle tulee asettaa katto, joka ei koske tavanomaista omassa asunnossa asumista, mutta rajaa vähennysoi-keutta sijoitus- ja ökyasumisessa. Asumisoikeuslainsäädäntöä tulee muut-taa niin, että yleishyödylliset rakennuttajat eivät voi periä kohtuuttomia vuokria.
H Vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden oikeuksia itsehallintoon ja asukasdemokratiaan on laajennettava.
tää heillä toisella tavalla asumiseen, ravintoon ja lääkkeisiinkin. Tämän vaihtoehdon takana olen.
Perusturva surkea, takuueläke ei nosta köyhyydestä
Suomen perusturvan taso on mata-la. Se on jäänyt jälkeen yleisestä tu-lokehityksestä, toteaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos selvityksessään. Sen mukaan osa perusturvan varas-sa elävistä talouksista ei pysty kat-tamaan tuloillaan edes kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. THL väittää, että näin pystyisivät elä-mään ja muka kattamaan kulunsa vain eläkkeensaajat takuueläkkeen myötä. Tämä on väite, johon on mah-doton yhtyä! Se merkitsee asumistu-en kanssa, että tulot jäävät edelleen muutamaa kymppiä alle 700 euron. Se ei mielestäni kata kohtuullista mi-nimikulutusta.
Pienituloisella ravinto, hygienia, sähkö, terveydenhoito, lääkkeet, matkalippu, asuminen ym. kallistu-vat yhtä paljon kuin rikkaillekin. Kui-tenkin pienituloisilla on usein enem-män sairauksia. Niiden hoitoon enää varat eivät riitä. Köyhien tulot mene-vät kaikki arjen kulutukseen, luksuk-seen ei raha riitä kuten rikkailla. Sel-vää on, että hintojen ja kustannusten nousu rokottaa pienituloisia paljon hyvätuloisia rajummin.
Sairauskulujen maksukattojärjestelmä uusittava
Monenlaisten ja pitkäaikaisten sai-rauksien kanssa sinnittelevät joutu-vat huolehtimaan runsaista maksuis-ta ja kuluista. On olemassa toki laki maksukatoista, jotka tasaavat kaik-kein suurimpia kuluja. Käytännössä
Eläkkeiden taitettu indeksi korjattava
Taitettu indeksi tarkoittaa menet-telyä, jossa kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin on 80 % ja ansiotasoindeksin muutos-ten vaikutus vain 20 %. Tämän seu-rauksena työeläkkeet jäävät auto-maattisesti jälkeen yleisestä palkka-kehityksestä.
Kun palkat ovat kymmenen vuo-den aikana kohonneet keskimäärin 43 prosenttia ja eläkkeet samaan ai-kaan vain vajaat 20 prosenttia, niin eläke, joka alun perin oli 60 % palkas-ta, on enää vain 50 % eläkkeen perus-tana olevasta palkkatasosta. On las-kettu, että vuodesta 1996 lähtien tai-tetun indeksin piirissä ollut eläkeläi-nen on vuoteen 2005 mennessä me-nettänyt runsaat 44 prosenttia vuo-den 1995 eläkkeensä ostovoimasta. Esim. noin 1000 euron kuukausielä-kettä saava on menettänyt kymme-nen vuoden aikana ostovoimaansa
yhteensä runsaat 5300 euroa. Hallitusten ja eduskunnan ansios-
ta taitetun indeksin vaikutus on, että se pienentää vuosi vuodelta yksityi-sen eläkeläisen eläketulotasoa. Osto-voima on pienimmillään iän kasva-essa. Silloin ihminen kuitenkin tar-vitsee eniten sairaan- ja terveyden-hoidon palveluja, materiaalisia ja henkisiä palveluja, lääkkeitä ja lää-kehoitoa, joihin kaikkiin tarvitaan rahaa. Taitettu indeksi iskee pahiten yli 75-vuotiaisiin, joiden lukumäärä kasvaa yhteiskunnassa kaikkein no-peimmin.
Eläkeläisten tuloerojen ja kasvun tasaamiseksi on palattava samaan indeksijärjestelmään kuin palkkatu-loissakin on. Näin eläkkeiden kasva-va jälkeenjääneisyys saadaan pysäh-tymään. Taitetun indeksin korjaami-sessa ei saada oikeutta edes puolivä-li-indeksissä, vaan tilanne on palau-tettava tasavertaiseksi palkansaajien kanssa
KAiJA KiESSLiNg
kennusliikkeiden toimesta on ajet-tu alas ns. sosiaalinen asuntotuotan-to. Samalla asumisesta on tullut yhä enemmän sijoitustoimintaa, mikä on nostanut entisestään sen hintaa.
Asumisen hintaa nostavat myös asumiseen kohdistuvan kiinteistö-veron korotukset, monien kunti-en perimät kohtuut-
tomat tonttivuokrat, energian ja ve-den hinta, peruskorjaukset ja monet muuta kustannukset.
Asunnottomuuden torjumisek-si on tehty ohjelmia, mutta asunnot-tomuus ei ole juurikaan vähentynyt. Lisäksi moni haluaisi vaihtaa asun-toa sopivammaksi, mutta ei voi, kos-
ka muutos tulisi liian kalliiksi. Erityises-ti monet nuoret asu-vat yhä pidempään kotona, koska heillä ei ole varaa omaan asuntoon.
Palvelujen ja ympäristön kustannuksella on rahoitettu Turussa elinkeinoelämän etujen nimissä kalliita projekteja, esim. tori-parkkihanke. Toriparkkia vastustettiin aktiivisesti 2009.
10 Varsinais-Suomen Tiedonantaja
Harmaa talous ja pätkätyö – miljardien kupla
ritkin ovat sanoissaan harmaata ta-loutta vastaan, mutta todellisuudes-sa ovat jopa suosineet talousrikolli-suutta. Erityisesti valtiovarainminis-teri Katainen on jarrutellut toimia harmaan talouden torjumiseen tar-vittavia aseita hidastaen sekä estäen sen vaatimien resurssien lisäämistä. Vasta painostuksen tuloksena tehtiin pieni käännös ns. käänteisen arvon-lisäveron käyttöön.
EU-tuomioistuimen mukaan ns.
Harmaa talous on paisunut pääoman liikkeiden vapautumisen, Euroopan unionin, kilpailuttamisen ja yksityis-tämisen myötä. Harmaassa taloudes-sa liikkuu Suomessa arviolta jo yli 10 miljardia euroa vuodessa. Maksa-matta jäävät verot ja työnantajamak-sut. Ne heikentävät työntekijöiden sosiaaliturvaa ja julkisten palvelui-den rahoitusta.
Niin Suomen hallitukset vetojen-gistä riippumatta kuin EU-komisaa-
lähetetylle työvoimalle ei tarvitse maksaa työntekomaan sopimusten mukaista palkkaa. Tähän vedoten ro-mutetaan sopimusturvaa. Julkisten hankintojen ja palveluiden kilpailut-taminen, jossa usein ratkaisee vain hinta, on laajentanut harmaan talou-den markkinoita. Tilaajavastuulaki on jäänyt paperiksi, joka ei estä ali-hankintojen ketjuttamista ja työnan-tajavastuiden kiertämistä. Suomesta on tehty jopa veroparatiisi sallimalla ulkomaisten sijoitusten nimettömyy-den suojissa tapahtuva verojen kier-täminen.
Pätkätyöntekijöiden riisto ja hyväksikäyttö
Työelämämme suurimpia ongelmia ovat pitkään jatkunut suurtyöttö-myys, tulonjaon epäoikeudenmukai-suus, pätkätyö, työuupumus ja ylei-nen epävarmuuden ylläpito.
Hallitukset 90-luvun lamasta läh-tien ovat noudattaneet yhtä ja samaa talousoppia, joka on palvellut suur-pääomaa ja rikkaiden etuja. Matala-tasoiset tupo-ratkaisut ja yritysten tukeminen muun muassa poistamal-la työnantajien Kela-maksu eivät ole turvanneet työllisyyttä saati paranta-neet sitä. Julkisen talouden leikkaa-minen ja yksityistäminen ovat vain heikentäneet mahdollisuuksia tor-jua kapitalistisen talouden kriisejä, kuten olemme nähneet esim. Krei-
NATO:n juoksupoikana oleminen tulee Suomen kansalle kalliiksiVaikka Suomi ei ole virallisesti Naton jäsen, se kuitenkin toimii tiivisti sen antamien ohjeiden ja toiveiden mukaan. Suomi sidot-tiin tiiviisti USA:n etujen sanele-maan politiikkaan. Suomi lupau-tui ”koalitioon” irakiin tehdyssä hyökkäyksessä ja samoin hyök-käykseen Afganistaniin. Lippo-nen kuittaa asian vain sanomal-la ”entä sitten”.
Suomessa politiikkaa on tehty kansanvalta ohittaen hyvin kape-alla pohjalla. Kansamme enem-mistö on selkeästi vastustanut natoveljeilyä yleensäkin, ei vain sen jäsenyyteen pyrkimystä. Lip-posen sanonnasta on tehty SdP:n keskuudessa vitsi ja painettu tar-roja ja rintamerkkejä jne. Se ker-too hyvin niistä asenteista joilla he suhtautuvat näihin asioihin. Taustalla kaikuu maamme eliitin Nato-myönteisyys.
Nyt vielä suomalaiset joukot ovat päässeet vähillä uhreilla Af-ganistanissa. Jokainen uhri kui-tenkin merkitsee myös suuria ta-
loudellisia menetyksiä muiden ma-teriaalikustannusten lisäksi. Suomen joukkoja pidetään osapuolena USA:n rinnalla Afganistania vastaan käytä-vässä sodassa. Siitä maallemme on tullut jo raskas taloudellinen takka. Odottaisi ainakin työväenpuolueek-si itseään nimittävän SdP:n tekevän asiassa muutakin, kuin vain kuitata se olankohautuksella. SdP on jo jou-tunut kiertäen ja kaartaen muutoin-kin sanoutuman irti Lipposen kau-destaan. Tässäkin asiassa olisi suun-nan muutos selkeästi paikallaan.
Suomen sotilaiden urheudella ei myöskään kannata ratsastaa ja tode-ta, että jokainen lähtijä on osaltaan mieltänyt vaarat ja itse voi päättää lähteekö vai ei. Afganistaniin meno ei ole kenenkään yksilön ratkaista-vissa eikä omakohtainen kysymys. Kysymys on kansamme verovaro-jen käytöstä ja siitä mihin niitä tuli-si käyttää. Kysymyksessä ei voi ol-la eikä saa olla joidenkin urheudel-laan keikaroivien miehuuskokeis-ta ja näytöistä. Todellista miehuut-ta ja vastuuntuntoisuutta vaatii mm.
toiminta maamme van-husten hoidon kohenta-misessa ja lapsiperhei-den auttamisessa. Nyt olisi ryhdyttävä Suomen osalta purkamaan USA:n monopolien eduille ra-kennettua koalitiota.
Toivottavasti tätä vaa-timusta SdP:n eliittijohto ei enää pyri kääntämään vitsiksi. Muistissamme on kyllä mitä maallemme merkitsi koalitio Hitlerin kanssa. Historialla on tai-pumus toistaa itseään. Ei anneta nyt niin käydä!
MArTTi LEPPÄNEN
kassa ja irlannissa.Hallitusten puheet työllisyyden
edistämisestä ovat suurta bluffia. Valtion ja kuntien työllistämistoimia on vähennetty. Julkisen vallan ak-tiiviset työllisyystoimet ovat meillä OECd-maiden vähäisimpiä.
Samaan aikaan työssä olevia hi-ostetaan ja pompotellaan yhä enem-män. On synnytetty useamman ker-roksen työmarkkinat. Pieni eliitti saa huippuliksaa, useimpien reaalinen toimeentulo on vaikeutunut ja Suo-meen on luotu laaja työssäkäyvien köyhien joukko.
Työnantajat ovat Elinkeinoelämän keskusliiton johdolla ryhtyneet mur-tamaan työehtosopimusten yleissi-tovuutta ja lakko-oikeuksia. Vuok-ratyöfirmojen ja aliurakoitsijoiden avulla poljetaan räikeästi työehtoja. Väliaikaisesti Suomessa työssä ole-vat ulkomaiset työntekijät ovat pää-sääntöisesti vailla alkeellisimpiakin oikeuksia.
Mitä on tehtävä?
On säädettävä uudet normit työelä-mään. Lisättävä työntekijöiden oike-utta vaikuttaa työhön, työehtoihin, työllisyyteen, ja myös yritysten voi-tonjakoihin ja investointeihin. Lak-ko-oikeuksia laajennettava. Säädet-tävä mimipalkkalaki vähintään 1500 €/kk. Työaika lyhennettävä kuuteen tuntiin ansiotasoa alentamatta. Näin
parannetaan työllisyyttä, työssä jak-samista, työn sovittamista perhe-elä-mään sopivaksi ja korjataan työn ja pääoman välistä tulonjakoa työnte-kijöiden hyväksi.
irtisanomissuojaa on parannet-tava ja suuryritysten yhteiskunnal-ta saamat tuet on perittävä takaisin. Eläkeikää ei pidä nostaa. Aktiivisel-la alue-ja maaseutupolitiikalla on ke-hitettävä koko maata tasapainoisesti. Tilaajavastuu pitää ulottaa koko ali-hankintaketjuun ja hankintojen ket-jutusta on rajoitettava. Ay-liikkeelle on saatava ryhmäkanneoikeus työn-tekijöiden oikeuksien puolustami-seksi.
Pätkä- ja vuokratyön perusteeton teettäminen on estettävä. Ay-liik-keelle veto-oikeus pätkä- ja vuokra-töiden käyttöönotossa ja valvonnas-sa. Työnantajalle säädettävä velvoi-te huolehtia ulkomaisten työntekijöi-den, myös ns. lähetettyjen työnteki-jöiden, ilmoittamisesta verottajalle ja verojen perimisestä. TES-lakiin on li-sättävä määräys, että kaikkiin ulko-mailta tilapäisesti tänne töihin lähe-tettyihin tai tulleisiin työntekijöihin sovelletaan suomalaisia yleissitovia työehtosopimuksia. EU:n pitää ottaa käyttöön normi, jonka mukaan sa-masta työstä maksetaan sama palk-ka.Talousrikollisuuden torjumiseen resursseja ja valtuuksia on lisättävä.
PEKKA LUNdgrEN
Todellista miehuutta vaatii mm. toiminta maamme vanhusten hoidon kohentamisessa ja lapsiperheiden auttamisessa, kirjoittaa Martti Leppänen.
Pekka Lundgren vaatii laajempia lakko-oikeuksia, parempaa irtisanomissuo-jaa ja 1500 euron minimipalkkaa.
Varsinais-Suomen Tiedonantaja 11
Eduskuntaan tarvitaan uusia, ryvet-tymättömiä voimia. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat kukin vuo-rollaan hallituksessa ollessaan ja mo-nissa kunnissa pettäneet äänestäjille antamansa lupaukset. Nytkin ne val-mistautuvat tekemään leikkauslisto-ja heti vaalien jälkeen. Pankkien tu-kemiseen riittää miljardeja, mutta pienituloisilta leikataan vähästäkin.
Tule mukaan kehittämään vastarin-taa ja vaihtoehtoja. Äänestä vasta-lause pankkiherroille ja korruptoitu-neelle eliitille. Vaadi suunnan muut-tamista reilusti vasemmalle!
kuitenkin julkisten palvelujen, työl-lisyyden, eläkkeiden ja muun perus-turvan heikentämistä. Elinkeinoelä-män keskusliitto ja oikeisto haluavat tehdä julkisista palveluista kaupallis-ta bisnestä.
Peruspalvelut ovat jokaiselle kuulu-va perusoikeus. Niiden kilpailutta-minen ja yksityistäminen on lopetet-tava. Lakisääteiset palvelut on järjes-tettävä pääsääntöisesti kuntien oma-na toimintana ja lähipalveluina. Sii-hen on ohjattava lisää rahaa nosta-malla kuntien valtionosuuksia ja pa-nemalla pääomatulot kunnallisve-rolle.
On säädettävä vanhuspalvelulaki, jo-ka takaa oikeuden kunnolliseen hoi-vaan ja hoitoon.
Julkisen terveydenhuollon rahoitus-ta ja henkilökuntaa on lisättävä hoi-toon pääsyn turvaamiseksi. Terve-ys- ja sosiaalipalveluihin on säädet-tävä yhtenäinen maksukatto. Perus-terveydenhuollon tulee olla maksu-tonta.
Peruskoulua on kehitettävä yhtenäi-senä ja tasa-arvoisena. Myös amma-tillisen ja yliopistokoulutuksen tulee olla maksutonta. Lasten päivähoidon ryhmäkokoja on pienennettävä. Tie-to, tietoverkot, taide ja kulttuuri kuu-luvat kaikille.
900 euron perusturva ja 1 500 euron minimipalkka
Hallitusten politiikka on jo pitkään perustunut tuloerojen tietoiseen kas-vattamiseen ja välinpitämättömyy-teen vähävaraisista. Noin 700 000 suomalaista joutuu sinnittelemään EU:n köyhyysrajan alapuolella. Eri-tyisesti lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Myös pienipalkkaisten köyhien joukko on kasvanut.
Perusturva on nostettava 900 euroon kuukaudessa. Tämä tarkoittaa työt-tömyysturvan peruspäivärahan, työ-markkinatuen, pienten eläkkeiden, opintorahan, toimeentulotuen perus-osan, kuntoutusrahan sekä alimpien sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempai-nrahojen tuntuvaa nostamista ja ja-kamista ”yhdeltä luukulta” Kelasta. Eläkkeitä ei saa leikata eikä eläkeikää saa nostaa. Perusturva on sidottava indeksiin ja työeläkkeiden taitettu in-deksi on korjattava.
Minimipalkaksi on säädettävä lailla 1 500 euroa kuukaudessa. Verotetta-van tulon alaraja on nostettava 1 100 euroon kuukaudessa.
Tulonjako uusiksi, työaika lyhyemmäksi
Sadat tuhannet ovat Suomessa vail-la työtä samaan aikaan kun toiset uu-
puvat kasvavan työtaakan alla. Uu-det työsuhteet ovat yhä useammin vain pätkätöitä. Työnantajat mu-rentavat työntekijöiden sopimustur-vaa, voimistavat hiostusta ja käyt-tävät hyväksi halpatyövoimaa. Yhä suurempi osa työn tuloksista jaetaan osinkoina osakkeenomistajille.
Tulonjakoa työn ja pääoman välil-lä on muutettava työntekijöiden hy-väksi. Töitä ja tuloja on jaettava uu-delleen lyhentämällä työaikaa an-siotasoa alentamatta. Etenkin nais-valtaisten alojen matalia palkkoja on nostettava. Perusteeton pätkätöiden ja vuokratyön teettämien sekä ali-hankintojen ketjuttaminen on kiellet-tävä lailla. Samasta työstä on makset-tava sama palkka samassa maassa.
Valtion ja kuntien investoinneilla on luotava lisää työpaikkoja niin teolli-suuteen kuin palveluihin, ympäris-tönsuojeluun, joukkoliikenteeseen ja muihin yleisesti hyödyllisiin tarkoi-tuksiin.
Asumiskustannusten nousulle on saatava sulku vuokrasääntelyllä, uu-della aravalla ja kuntien omalla ra-kennustoiminnalla. Valtion ja kunti-en on taattava kaikille oikeus asun-toon.
Ilmastotekoja nyt
ilmastopäästöjen vähentämisestä on puhuttu paljon, mutta asiassa on teh-ty vähän. Suomen hallitus on ollut EU:ssa jarrumiesten joukossa, kun pitäisi edetä sanoista tekoihin. Vaik-ka vihreät ovat hallituksessa, panos-tetaan energiapolitiikassa ensisijassa ydinvoimaan, heikennetään joukko-liikennettä ja karsitaan ympäristön-suojelun resursseja.
Suomeen on säädettävä ilmastolaki, jolla vähennetään päästöjä 40 % vuo-den 1990 tasosta vuoteen 2020 men-nessä ja otetaan suunta kohti hiili-neutraalia energiataloutta. Ei ydin-voimalle ja uraanikaivoksille – kyl-lä energian säästölle ja uusiutuvalle energialle. Joukkoliikenne on saatava kuntoon ja sen lippujen hinnat alas. On suojeltava luonnon monimuotoi-suutta ja edistettävä ekologisesti kes-täviä tuotanto- ja kulutustapoja.
Vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle
EU:n Lissabonin sopimus ja uuslibe-ralistinen politiikka alistavat ihmiset ja luonnon markkinoiden voitonta-voittelulle. Pääomaliikkeiden vapa-us on alistanut kehityksen rahoitus-markkinoille ja johtanut kriisistä toi-seen. EU-johtajien vastauksena eu-ron kriisiin ajama julkisten menojen leikkaaminen ja valtioiden budjet-tien alistaminen EU-komission val-vontaan vain pahentavat kriisejä.
Suomen ja Euroopan kehitys on va-pautettava finanssipääoman vallas-ta ja EU-komennosta. Jatkuvan kil-pailun ja sosiaalisen polkumyynnin
sijaan on rakennettava yhteistyöhön ja solidaarisuuteen perustuva toi-senlainen Eurooppa. EU:n perusso-pimuksista on järjestettävä kansan-äänestys.
Suomen yhteistyötä Venäjän kans-sa on kehitettävä eikä sitä saa jättää Brysselin komentoon. Suhteet kehi-tysmaihin on järjestettävä oikeuden-mukaisella tavalla, joka kunnioittaa niiden tarpeita, ihmisoikeuksia ja oi-keutta omiin luonnonvaroihinsa.
Joukot pois Afganistanista, ei Natolle
Kaikki nykyiset eduskuntapuolu-eet olivat mukana lähettämässä suo-malaisjoukkoja Afganistanin sotaan, joka ei ole tuonut rauhaa vaan yhä suurempaa tuhoa. Suomea on sidot-tu Natoon miljardien asehankinnoil-la ja EU:n sotilaallisen toiminnan kautta.
rauhaa ja turvallisuutta ei rakenne-ta aseilla vaan yhteistyöllä. Suoma-laisjoukot on vedettävä pois Afga-nistanin sodasta. Suomi on irrotetta-va Nato-kumppanuudesta. On palat-tava rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle. Aseme-noja on vähennettävä.
Rahan vallasta kansan valtaan
Poliittisia päätöksiä on tehty pienes-sä piirissä, kansalaisia kuulematta ja vaihtoehdot sivuuttaen. Liikemiehet ja suurfirmat ovat ostaneet vaalira-hoituksella itselleen mieluisat pää-töksentekijät.
Työtätekevien ja vähävaraisten ih-misten ääni on saatava kuuluviin päätöksenteossa. On kehitettävä osallistuvaa demokratiaa, kuten lähi-demokratiaa, seutuvaltuustoja, kan-sanäänestyksiä ja kansalaisaloittei-ta. demokratia on ulotettava myös talouden alalle muun muassa siirtä-mällä pankit ja rahoituslaitokset yh-teiskunnalliseen omistukseen ja de-mokraattiseen ohjaukseen. Ketään ei saa syrjiä kansallisuuden, kielen, va-kaumuksen tai muulla perusteella.
Äänestä eduskuntaan rehellinen va-semmistolainen vaihtoehto – Suo-men kommunistinen puolue.
(Tämä eduskuntavaaliohjelma 2011 on hyväksytty SKP:n keskuskomiteassa 23.1.2011)
Suomen kommunistisen puolueen eduskuntavaaliohjelma 2011
kenkäärahaeliitille!
Vaaliohjelman rinnalla kulkee Meillä keit-tää! -vihko, joka sisältää SKP:n reseptejä arkeen ja ruokaan.
Keinottelijat maksakoot itse kriisinsä
ihmiset ovat ympäri Eurooppaa nousseet vastustamaan hallitusten ja Euroopan unionin johtajien pyr-kimyksiä laittaa pankkiherrojen kär-jistämän kapitalismin kriisin las-kut pieni- ja keskituloisten makset-tavaksi. Me olemme osa tätä kansa-laistoimintaa, Euroopan vasemmis-toa ja kansainvälistä liikettä ihmisten vapauttamiseksi riistosta, pääoman vallasta ja niiden tuomasta turvatto-muudesta.
On aika laittaa pankkiherrat kuriin ja pörssipelurit maksamaan itse las-kunsa. On kiristettävä pääomatulo-jen, suurituloisten ja suuryhtiöiden verotusta. On pantava verolle pörs-sikauppa ja rahoitusmarkkinat. Pie-nituloisiin raskaimmin kohdistuvi-en välillisten ja kunnallisten verojen sijasta on suunnattava verot maksu-kyvyn mukaan ja verotettava kaikkia tuloja progressiivisesti.
Loppu leikkaamiselle ja yksityistämiselle
Suomen bruttokansantuote on lähes puolet suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Valtapuolueet ajavat
12 Varsinais-Suomen Tiedonantaja
Kaikki muuttuu – suunta parempaan yhteisvoimin
Paimiolainen Leena Laaksonen on lähtenyt eduskuntavaaliehdokkaak-si Suomen kommunistisen puolu-een listoille Varsinais-Suomen vaa-lipiirissä. Parlamenttivaaleihin osal-listuminen ehdokkaana on Leenalle ensimmäinen kerta. Kunnallisvaa-leissa hän on Paimiossa kyllä ollut ehdokkaana jo 1970-luvulla ja ollut myös mukana kunnallisessa lauta-kuntatyössä.
– Ehdokkaaksi pyytäminen oli myönteinen kokemus ja soitto SKP:n Turun piirin vaalivastaavalta Ant-ti Sandbergilta tuli juuri oikeaan ai-kaan. Tuli sellainen ajatus, että eläk-keellä loikoilu saa riittää.
– Viime vuosisadan alussa poruk-ka lähti yhdessä liikkeelle ja yhdessä työväenliike sai myöhemmin suuret voittonsa. Saavutukset romuttuvat, jos ei pidetä lippua ylhäällä myös täl-lä vuosisadalla ja tuhannella.
Myös työväenjärjestöjen nykyinen hajaannus surettaa.
Paimiolainen Leena Laaksonen on laajasti arvostettu työväen- ja rauhanliikkeen vaikuttaja.
Ilmestyy kerran viikossa Tarjous voimassa vaaleihin asti
(17.4.2011)
Tilaukset: p. (09) 774 3810 tai www.tiedonantaja.�
TUTUSTUMISTARJOUS 3 kuukautta vain 10 euroa!
– Vappuna on vain ”muutama pu-nalippu torilla ja nekin torin eri kul-missa”.
Leena Laaksonen kertoo olevansa kiinnostuneempi maailmanpolitii-kasta kuin paikallispolitiikasta. Eri-tyisesti häntä huolestuttaa suurpää-oman mahdollisuus määrätä kaikes-ta. YT-neuvottelut alkavat heti kun pörssikurssit laskevat, irtisanomiset ja lomautukset ovat arkipäivää.
– Tieto YT-neuvotteluista vetää koko työpaikan ilmapiirin kyräile-väksi, työpaikkansa menettävillä on vaikeaa, mutta myös niillä, jotka jää-vät. Tehtäväthän jaetaan ”harven-neelle joukolle”.
– Kaikkein huolestuttavin on nuo-remman sukupolven tilanne. Olen läheltä nähnyt, miten nuoret joutu-vat roikkumaan keinotekoisissa pät-kätöissä. Parikymppisenä pätkätyöt voivat olla ok, mutta jossain vaihees-sa pitäisi elämään saada jatkuvuutta pysyvällä työsuhteella.
Myös yksityisessä terveydenhuol-lossa tapahtuu samaa kuin muussa-kin yritysmaailmassa: isot ostavat pienet ja joka kerta häviää jotain saa-vutettuja etuja.
– Etujen heikennysten annetaan vain tapahtua, vaikka esimerkiksi suurten ikäluokkien edustajat ovat olleet niiden puolesta käytävässä kamppailussa mukana työuransa alusta alkaen.
Työtä ja tietoisuuta
Leena Laaksonen aloitti työuran-sa kirjanpitäjänä sähköalan perhe-yrityksessä. Omistaja myi yrityksen 1980-luvulla isommalle. Myöhem-min omistus siirtyi aina suuremmil-le konserneille.
– Minulla on ollut hyvä tuuri kun olen voinut tehdä 40 vuoden työuran siirtymällä vanhana työntekijänä ai-na uuden omistajan palvelukseen.
Työelämä ehti tekniseltäkin puo-leltaan muuttua paljon vuosikym-menten varrella. Kynällä tehtiin töi-tä vielä paljon 1960-luvulla, se opet-ti havainnollisesti miten kirjanpito toimii.
Vuodesta 2009 Leena on ollut eläkkeellä. Viimeinen ammattinimi-ke oli projektisihteeri. Tehtävät ehti-vät muuttua työuran aikana moneen kertaan.
Työpaikkansa luottamusmiehe-nä Leena Laaksonen ehti olla useaan otteeseen 1970- ja 1980-luvuilla. Liit-tona oli Teollisuustoimihenkilöliitto, nykyinen Pro.
Koulutukseltaan Leena Laakso-nen on yo-merkonomi ja sosionomi. rauman kauppaopiston jälkeen hän työskenteli Osuuspankissa vuoden
verran ja pääsi sitten opiskelemaan Tampereen Yliopistoon ja suoritti siellä hallintovirkamiestutkinnon.
Tutkintoon kuului myös valtion bud jettikirjan tutkiminen. Vaikka
val tiontalous onkin erilaista kuin lii-ketalous, myös siinä yhteydessä op-pi ymmärtämään talouden toiminta-tapaa.
– Esimerkiksi nykyisin, kun on suosittua lopettaa pieniä kyläkoulu-ja, voivat virkamiehet tehdä tarkoi-tushakuisia laskelmia sisäisillä vuok-ra- ym. vyörytyksillä, joilla kunnal-lispoliitikot saadaan vakuutettua te-kemään huonoja päätöksiä, koska heillä ei usein ole riittävää talouden tuntemusta.
Pitkän linjan järjestövaikuttaja
Suomen kommunistisen puolueen jä-seneksi Leena Laaksonen liittyi 1973 Vistan osastoon, joka myöhemmin yhdistettiin Paimion osastoon.
– Silloin toimittiin yhdessä SKdL:on sisällä sosialistien ja mui-den kanssa. Nyt tilanne on turhaan hankalampi.
Leena Laaksonen tunnetaan myös toiminnastaan rauhanpuolustajissa, jossa hän on ollut mukana pitkään. Vietnamin sota herätti aikoinaan ym-märtämään, että rauhan asiaa pitää pitää esillä jatkuvasti.
– Enemmän olen toiminut tausta-vaikuttajana, toteaa Leena vaatimat-tomaan tyyliinsä.
Voimistelu- ja urheiluseura Paimi-on iskussa Laaksonen on myös ollut pitkään mukana erilaisissa tehtävis-sä. Seuran talossa hän on ollut myös monissa vaalitilaisuuksissa.
– Pitkäaikaisin homma on ollut seuran bingovirkailijana 1970-luvul-ta 2000-luvun alkuun.
Olennaisimmaksi osaksi elämään-sä Laaksonen nostaa kuitenkin per-heen, johon kuuluu mies ja kaksi ty-tärtä sekä sukulaiset molemmin puo-lin.
JArKKO SiLéN
Leena LaaksonenH paimiolainen moniosaajaH talouden tuntijaH vankka kokemus työelämästäH toimintaa ay-liikkeessä mm. pääluottamusmiehenäH rauhanliikkeen pitkäaikainen toimijaH työväenliikkeen yhtenäisyyden kannattajaH harrastukset lukeminen ja liikuntaH eläkeläisenäkin yhteiskunnallisesti aktiivinen
Jark
ko S
ilén
