ESPOON VASEMMISTON KUNTAVAALILEHTI 2012VasenPaavo Arhinmäki: TAVALLISEN KANSALAISEN ASIALLA SIVU 2

ESPOO IHASTUI ELIN KAARI!MALLIINOnko yksityisrahoitus aikapommi palveluille? Maksaako kunta ylihintaa rakentajille? SIVU 4

KAUPUNGIN!TALO " ESPOON KIISTELLYIN RAKENNUSSuuria tunteita ja intohimoja yhden rakennuksen ympärillä. SIVU 14

Professori Heikki Patomäki: EUROALUEEN KRIISI UHKAA MYÖS KUNTIEN TALOUTTA SIVU 15

”MAKSUTON JOUKKO!LIIKENNE EI OLE UTOPIAA”SIVU 16

ESPOO

IHANAT NAISET JA KAUPUNKIVILJELY

SIVU 18

Siirtolapuutarhatontti sai Vuokko Hovatan valtoihinsa.

KUNTAVAALI!EHDOKKAAT ESITTELYSSÄ

SIVUT 9!12

ANNA UPOLA!LEHTO

2

TÄMÄ KÄDESSÄSI oleva lehti on osoitus siitä, että Espoossa on toimiva, kehittyvä ja aktiivinen vasemmisto. Espoon Vasemmistolla on ollut viimeisen neljän vuoden ajan kahden etevän miehen valtuustoryh-mä ja lukuisia hyviä luottamusmiehiä.

Tulevissa kunnallisvaaleissa on ehdolla konkareiden lisäksi mo-nia uudempia jäseniä, jotka ovat jo ehtineet osoittaa, että heidän näkemyksensä ja toimintansa vievät Espoota kovalla vauhdilla va-semmalle. He ovat mukana sydämellään ja haluavat vaikuttaa sii-hen, millainen paikka asua heidän kotikaupunkinsa on. Olen ylpeä joka ikisestä ehdokkaastamme, pääset tuonnempana tutustumaan heihin tarkemmin.

VAALIOHJELMAAMME ON työstetty yhdessä ehdokkaiden ja jäsenistöm-me kanssa. Vaalilauseemme ”Kaveria ei jätetä – eriarvoistumista vastaan!” sisältää huolemme Espoon kasvaneista tuloeroista ja asuinalueiden epätasa-arvoisesta kehityksestä. Huolehtimalla siitä, että jokaisella espoolaisella on todelliset edellytykset huolehtia hy-vinvoinnistaan, teemme töitä sen eteen, että kaupunkimme kehittyy myös tulevaisuudessa.

TÄSSÄ VASEN!LEHDEN numerossa on juttuja paitsi Espoon omista ai-heista, myös pääkaupunkiseudun yhteisistä teemoista. Vaikka ky-seessä onkin vahvasti kunnallisvaaleihin paneutuva lehti, elämää on vaalien ulkopuolellakin ja siihen mahtuu monenlaisia asioita. Toivon, että saat lukemastasi kaipaamaasi tietoa ja innostusta uu-teen. Vaihtoehtoja on aina. Yksin emme muuta maailmaa, mutta yhdessä voimme vaikuttaa sinun, minun ja läheistemme elämään.

Antoisia lukuhetkiä!

Espoon on aika vaihtaa vasemmalle!

TIINA AHLFORS PÄÄKIRJOITUSPUHEENJOHTAJA ESPOON VASEMMISTO RY

TEKSTI ESKO TULUSTOKUVITUS ANNA UPOLA!LEHTO

HALLITUKSESTA1. Mitä mieltä olet kuuden puolueen hallituksen toiminnasta?

Hallitusta ei yhdistä yhteinen ideo-logia. Hallituspuolueiden kesken on välillä eroja enemmän kuin opposi-tion ja hallituksen välillä. Olemme tehneet hyviä päätöksiä, mutta joutu-neet hyväksymään myös asioita, joita haluaisimme tehdä toisin. Tärkeintä on, että pyrimme kaikella voimal-lamme toimimaan niiden asioiden puolesta, joiden eteen olemme vuo-sia tehneet töitä.

2. Mitkä ovat hallituksen parhaat pää-tökset?

Minun arvostuksissani ne liitty-vät tavallisen kansalaisen elämän helpottamiseen: pienten tulojen verotuksen alentaminen ja kunnal-

lisveron progression lisääminen pe-rus- ja työtulovähennyksillä, sosiaa-liturvan parantaminen korottamalla työttömän perusturvaa 120 eurolla ja toimeentulotukea 25–85 eurolla kuukaudessa, työmarkkinatuen tar-veharkinnan poistaminen, nuoriso-takuu ja opintorahan sitominen in-deksiin. Hyviä päätöksiä ovat myös suurten pääomatulojen, eläkkeiden, palkkojen, lahjojen ja perintöjen ve-rotuksen kiristäminen.

3. Entä huonoimmat?Arvonlisäveron valitettava korot-

taminen, kuntien valtionosuusleik-kaukset, yliopistoindeksin jäädytys. Niillä kaikilla on vaikutuksia ihmis-ten arkeen. Europolitiikka on tosin muuttunut kriittisemmäksi, mutta se ei vielä vastaa kaikilta osin Vasem-miston tavoitteita.

4. Mitä omia tavoitteitaan Vasemmis-toliitto on saanut hallituksessa läpi?

Tärkeimpinä tuloerojen pienentä-minen verotuksella, sosiaaliturvan

Tavallisen kansalaisen asiallaHelsingin kaupunginvaltuutettu ja kuntavaaliehdokas Paavo Arhinmäki sanoo, että Vasemmisto on hallituksessa ennen muuta puolustamassa ja helpottamassa tavallisten kansalaisten asemaa. Niin, onhan Paavo myös kansanedustaja, ministeri ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja.

Runo perheväkivallastaKerroin vitsejä, piirsin pilapiirroksiatunkkaisissa räkälöissä niin kuin luonasikin– vain pitääkseni sinut hyvällä tuulella.Mutta äkkiä tunnen hampaasi lapsen ohuessa kädessänitai kädet kaulallani ja näen sen silmistäsi:katkeran ja haavoitetun, joka syyttää kaikesta meitä muita.Ethän osannut edes halata tai sanoa rakastavasi,miksi sitten edes odotin sitä sinulta aikuisuuteen asti?Raivosi hetkillä mursit siipeni aina uudestaan,jotka kasvoi aikuisena entistä vahvemmaksi.

Nyt et tunne lapsenlastasija kohtaat yksinäisen vanhuuden, Ja sinulla se perkeleen juomarauha,jota häiritsin.

Olen kokenut narsistisen ja alkoholisoituneen äitini puolelta toistuvaa raakaa väkivaltaa, jota salailin aikuisuuteen asti pelon ja häpeän takia. Lapsen usko sai minut odottamaan joka tapaamiskerralla selvää äitiä. Mutta onnekseni sain kasvaa isän puolen isovanhempieni luona ja äidillä oli vain tapaamisoikeus. Olin iloinen ja tunnollisesti koulunsa käyvä lapsi, joten kukaan ei osannut epäillä mitään, mitä koin. Ikävä kyllä tämä aihe on aina ajankohtainen.

Vantaalla asuva vasemmistolainen Sari Kesäniemi työskentelee henkilökohtaisena avustajana ja kirjoittaa runoja.

Espoon vasemmiston kuntavaalilehti 2012. Päätoimittaja Henna Savolainen. Toimitussihteeri Elina Vainikainen. Ulkoasu ja taitto Tuomas Karppinen. Valokuvaajat Mikko T. Helminen ja Anna Upola-Lehto. Julkaisija Espoon Vasemmistoliitto, Matinkatu 24, 02230 Espoo. Paino I-print Oy, Seinäjoki.

ESPOO

3

Tavallisen kansalaisen asialla

si voinut rakentua kiinnostavaakin keskustelua, jos sitä olisi tarkasteltu julkisuudessa pohdiskelevammasta kulmasta.

8. Mikä tai mitä pitäisi mielestäsi kulttuurin saralla saada ensisijaisesti kuntoon?

Kukaan ei halua asua paikassa, jos-sa ei ole kulttuuria. Yksi tärkeimmis-tä tavoitteistani kulttuuriministeri-nä on pyrkiä mahdollistamaan, että kaikkialla voisi nauttia kulttuurista: viedä kulttuuria sinne, missä ihmi-set ovat, lähiöihin ja maaseudulle. Myös lapsiin kulttuurikansalaisina pitää panostaa.

Taiteilijoille pitää turvata mahdol-lisuus tehdä taidetta, niin taloudelli-sesti kuin ”henkisestikin”. Luovuus voi toteutua vain yhteiskunnassa, joka sallii kokeilun, sietää virheitä ja uskoo taiteen arvaamattomuu -teen.

9. Mikä on kulttuurin ja taiteen mer-kitys ihmisen elämässä?

Taide, taiteen tekeminen ja siitä keskusteleminen kasvattavat ajatte-lemaan, epäilemään, perustelemaan ja kokeilemaan. Taide tekee myös rohkeaksi, ja ennakkoluulottomuus on rohkeutta. Taide on yksi parhaita keinoja avata maailmaa ja kitkeä en-nakkoluuloja – niin lapsille ja nuoril-le kuin myös aikuisille. Se on portti maailman ymmärtämiseen.

Tavallisten asioiden kyseenalais-taminen on yksi taiteen erityinen ominaisuus. Taide rohkaisee ajatte-lemaan toisin. Taide pitää valppaana.

Kulttuurin kansantaloudellista merkitystä ei voi mitata liikevaihdon tai työllistymislukujen mukaan. Kan-santaloudellisesti merkittäviä ovat kulttuurin vaikutukset ihmisten hen-kiseen hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä keskinäisen ym-märryksen edistämiseen.

10. Vinkkaa jokin hyvä kirja syksyn pimeillä luettavaksi, ja hyvä levy.

Kirja: Rosa Liksom: Hytti nro 6.Levy: Tuomari Nurmio: Punainen

planeetta. Se on levy, johon palaan aina uudestaan. Aion myös mennä joulukuussa (7. 12.) Savoy-teatteriin kuuntelemaan Nurmion Dumari ja spuget -kokoonpanoa, vanhoja ja uu-sia stadilaislauluja.

URHEILUSTA11. Kuinka tärkeää arvokisamenestys urheilussa on Suomelle?

Tärkeintä on, että mahdollisim-man monella olisi liikunnallinen elämäntapa ja kaikilla mahdollisuus harrastaa. Etenkin lasten ja nuorten harrastusten hinnat ovat usein koh-tuuttomia. Menestys tulee massojen liikkumisen myötä, jos on tullakseen.

12. Tarvitaanko huippu-urheilua ja sen ”tähtiä” esimerkeiksi?

Esikuvilla on suuri merkitys eten-kin lasten ja nuorten liikunnassa, tä-män voi helposti todeta vierailemalla juniorijoukkueiden harjoituksissa tai pihalla ja kadunpätkillä pelattavissa höntsäpeleissä. Itsekin innostuin jalkapallosta seurattuani suuria täh-tiä television välityksellä. Jokaisen !!-kisapelin jälkeen piti lähteä pot-kimaan palloa lähinurmikolle, pela-simme uudestaan ja uudestaan pelit ja eläydyimme tähtipelaajiksi.

13. Mitä nuorten liikunnan paranta-miseksi voitaisiin vielä tehdä?

Siirrämme rahoitusta hallinnosta kentälle ja järjestöistä seuroille, jot-ta tulevaisuudessa nykyistä merkit-tävämmällä seuratukijärjestelmällä voitaisiin laskea erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen hin-toja.

TASA!ARVOSTA14. Tasa-arvokysymykset näyttävät 2000-luvulla jääneen kokonaan ta-louden jalkoihin. Eikö tasa-arvosta ole enää trendikästä puhua?

Vaikka talouskysymykset ovat en-tistä enemmän esillä, edelleen kiin-nitetään aivan liian vähän huomio-ta siihen, että talousratkaisuilla voi olla erilaiset vaikutukset naisten ja miesten asemaan. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti ollaan käynnistämässä selvitystä veropoliit-tisten ratkaisujen ja tulonsiirtojen vaikutuksista naisten ja miesten ta-loudelliseen asemaan.

On hyvä, että 2000-luvulla on noussut vahvemmin esille se, että yhteiskunnassa on rakenteita, jotka sortavat sekä miehiä että naisia. Tasa-arvopolitiikkaa pitää tehdä molem-pien sukupuolten näkökulmasta.

15. Mitkä ovat tällä hetkellä suurim-mat tasa-arvo-ongelmamme?

Ongelmia on edelleen muun muas sa työelämässä, koulutuksessa, palkoissa ja perhevapaiden jakautu-misessa. Myös suoranaista sukupuo-leen perustuvaa syrjintää ilmenee. Tarvitaan sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Viimeisten tietojen mukaan naiset ansaitsevat noin 82 % miesten ansioista. Ikään-tyneiden naisten köyhyysriski on suuri pienempien eläkkeiden vuoksi.

16. Milloin Vasemmistoliitto määritte-lee itsensä feministiseksi puolueeksi, kuten useat sisarpuolueet Pohjois-maissa ovat tehneet?

Emme määrittele itseämme is-mien kautta. Ammennamme tietysti muun muassa sosialismista, libera-lismista ja feminismistä, mutta jäse-nille jätetään tilaa määritellä itsensä.

parantaminen ja nuorisotakuu. Hal-litusohjelmaan kirjattiin myös selkeä ei Natolle ja ydinvoimalle.

5. Mitkä ovat jatkossa Vasemmisto-liiton tärkeimpiä tavoitteita hallitus-politiikassa?

Kaikki se mikä on meille keskeis-tä, kuten palvelujen parantaminen, tuloerojen pienentäminen, julkisen liikenteen hintojen alentaminen ja toimivuuden parantaminen sekä ympäristöystävällisempi energia-politiikka.

KULTTUURISTA6. Valtaosassa Suomen kunnista kult-tuuriin käytetään alle 15 euroa asukas-ta kohden. Vain reilusti alle sadassa käytetään enemmän, kulttuuriystä-vällisimmissä kunnissa jopa lähes 100 euroa. Epätasa-arvo eri kuntien asukkaiden välillä kulttuuripalvelujen saamisessa on siten suuri. Vaikka kyse onkin kuntien asioista, voiko kulttuu-riministeri tehdä asialle jotain?

Alueelliset erot kulttuurin kulu-tuksessa ovat Suomessa "#-maiden suurimpia. Kulttuuripalveluiden tarjonta pääkaupunkiseudun sekä maakuntakeskusten ulkopuolella on niukkaa. Se ei ole hyvä asia.

Vuosi sitten käynnistyi kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishan-ke $##%&', jonka tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saatavuus. Tätä tehdään kunnissa yh-teistyössä esimerkiksi kirjasto-, nuo-

riso- ja liikuntatoimien, taide- ja kult-tuurilaitosten, taiteen perusopetuk-sen, kansalais- ja työväenopistojen tai sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Tavoitteena on perustella kulttuu-ripalveluiden asemaa yhtenä perus- ja lähipalveluiden muotona. Kuntien kulttuuripalveluiden tuottaminen tarjoaa myös luovien alojen ammat-tilaisille työtä.

7. Niin kutsutun korkeakulttuurin muutamat edustajat ovat viime aikoina ilmaisseet pelkonsa ja paheksuntansa siitä, että korkeakulttuuri on heidän mukaansa menettämässä etuoikeutet-tua asemaansa. Mitä ajattelet korkea-kulttuuri–populaarikulttuuri-jaosta?

Se mitä pidämme kulttuurina, on ollut murroksessa jo pitkään. Taiteen ja korkeakulttuurin kenttä on moni-nainen eivätkä rajat populaarikult-tuuriin ole enää niin selviä, väliin mahtuu kiinnostavaa kulttuuria, jota ei voi lokeroida.

Viime aikojen keskusteluissa kor-keakulttuuriksi – jos sitä termiä vält-tämättä halutaan käyttää – ovat rajau-tuneet klassinen musiikki ja ooppe-ra. Se harmittaa, sillä taiteen käsitys on paljon laajempi. Keskustelu kuva-taiteesta, teatterista ja kirjallisuudes-ta katoaa hälyn alle. Haluan korostaa, että missään tapauksessa kenenkään ei ole ollut tarkoitus tuhota vanhaa, vaan synnyttää myös uutta.

Median lietsoma nokittelu on tuhoavampaa kuin yksittäisten tai-teilijoiden mielipiteet. Esimerkiksi Esa-Pekka Salosen kommentista oli-

”PARAS SAAVUTUS HALLITUKSESSA?TULOEROJENPIENENTÄMINENJA SOSIAALITURVANPARANTAMINEN.”

Arhinmäki tunnetaan paitsi jalkapallo-, myös kuvataideharrastuksestaan; hän on taitava gra!tien tekijä ja tuonut sallitut gra!tiseinät Suomeen.

Vasemmisto halutaan yleensä hallitukseen vaikeina aikoina. Arhinmäen mielestä

nyt ei ollut kyse talouden suhdanteista vaan siitä, että

vaalivoittaja ei uskaltanut lähteä toteuttamaan asioita,

joilla se kampanjoi.

4

TEKSTI HENNA SAVOLAINENKUVA MIKKO T. HELMINEN

Elinkaarimalli, eli yhtä kuin yksityisrahoitus, on otettu Espoossa käyttöön viime vuo-sien aikana useissa julkisissa

rakennus- ja peruskorjausprojekteis-sa. Yksi eniten julkisuutta saaneista rakennuksista on Kuninkaantien lu-kio.

Uuteen malliin perustuen kau-punki voi vuokrata rakennuksen ja ostaa haluamansa palvelut yksityisel-tä tuottajalta. Kuninkaantien lukios-sa kaikki muu on yksityisen yrittäjän tarjoamaa paitsi opettajat ja rehtori. Sopimusaika on 25 vuotta.

Elinkaarihankkeita perustellaan

Espoossa sekä taloudellisuudella että laadulla. Rakentaja rakentaa parem-min, kun hänellä on niin sanotusti oma lehmä ojassa ja tulevissa kor-jauskustannuksissa säästetään, kun vastuu rakennuksesta on ulkoistettu.

Espoon Vasemmisto näkee elin-kaarimallissa kuitenkin useita on-gelmakohtia. Kaupungin ja yksityi-sen puolen välisten sopimusaikojen ollessa kymmeniä vuosia on sopi-musten hinnoittelu vaikeaa. Koska mittareina ovat monen vuosikymme-nen riskit ja epävarmuus, on lähes mahdotonta sanoa maksaako kunta ylihintaa.

Tämän lisäksi kunta saisi elinkaa-rimallilla toteutettaviin suurhank-keisiin tarvittavaa lainaa halvem-malla kuin yksityinen rakentaja. Kun

hanke toteutetaan elinkaarimallilla, maksaa Espoo ylimääräiset lainakus-tannukset.

KALLIS JA JOUSTAMATON MALLIEspoon Vasemmiston kuntavaa-liehdokas ja rehtori Jukka Karhula huomauttaa, että kalleuden lisäksi elinkaarimallisopimukset ovat jous-tamattomia.

”Jos ongelmia rakennuksessa il-menee, ei kunnalla ole päätösvaltaa asiassa. Kaikki on sopimuksen ja tulkinnan varassa.” Käytännössä tä-mä voisi tarkoittaa sitä, että kunta ja rakennuksen omistaja voisivat olla esimerkiksi mahdollisen vesivahin-gon korjaamisen tarpeellisuudesta erimielisiä.

Espoo innostui elinkaarimallista – kalliiksi tulee

Mikä elinkaari-malli?

Perustuu kansainväliseen Public Private Partnership (PPP) -malliin

Mallissa yksityi-nen puoli rahoittaa julkisen hankkeen ja vastaa sen yl-läpidosta sovitun ajan

Hanke voi tarkoittaa uudis-rakentamista tai perusparannuksen tekemistä

Esimerkki: Yksityinen yritys peruskorjaa ja ehkä laajentaa koulurakennuk-sen ja siirtyy sen omistajaksi, jolta puolestaan kunta sitten vuokraa tilan ja mahdolliset palvelut käyttöön-sä 25 vuodeksi

Espoossa on jo elinkaarikiinteis-töjä ja lisää on tulossa: Kaivomes-tarin kiinteistö, kymmenkunta peruskorjattavaa koulua, tuleva Espoon sairaala, tulevat Elä ja asu -seniorikeskukset

”Viime kädessä päätöstä, pitääkö korjata ja kuka maksaa, pitää hakea oikeusasteista”, toteaa Karhula. Pää-tösvallan karatessa yksityiselle puo-lelle heikentyy myös julkisen puolen toiminnan läpinäkyvyys.

AIKAPOMMI PALVELUILLEVastaavaa innokkuutta elinkaarimal-liin ei löydy mistään muusta Suo-men kunnasta. Karhula näkee, että Espoon ihastuminen malliin selittyy vahvalla ideologisella pohjalla, joka suosii yksityistämistä.

Yksityistetyt, kalliimmat kiinteis-töt ja investointien piilottaminen tulevien vuosien palveluiden talous-arvioihin johtavat pidemmällä tähtä-yksellä palveluiden leikkaamiseen. ”Samalla, kun rakennetaan uusia kiinteistöjä pitäisi alkaa kerätä lisää veroja niiden maksamiseen. Nyt sa-mat puolueet, jotka haluavat yksityi-siä kiinteistöjä, kieltäytyvät veronko-rotuksista.”

Yksityisiltä vuokrattavat toistakym-mentä koulua, Espoon sairaala sekä Elä ja asu -seniorikeskukset ovat tu-leville palveluille kuin aikapommi, missä käytetään hidasta räjähdysai-netta, näkee Karhula. ”Palveluiden rahoitus rapaantuu ja niitä leika-taan.”

Karhulan mielestä elinkaarimal-li on helppo osoittaa kannattamat-tomaksi perusmatematiikalla. Jos ennen maksettiin investointi ja yl-läpitokulut, niin elinkaarimallissa maksetaan investointi, ylläpitoku-lut, yksityisen puolen diilistä saama voitto, tulevaisuuteen liittyvät riskit ja lainarahan kalliimmat korot. ”Pa-rissakymmenessä vuodessa hinta kasvaa aika kovaksi.”

Espoo on Kuninkaantien lukiossa vain vuokralla.

Vastaavaa innostusta elinkaarimalliin ei löydy mistään muusta Suomen kunnasta. Espoon Vasemmisto näkee mallissa useita ongelmakohtia.

5

TEKSTI HENNA SAVOLAINENKUVA MIKKO T. HELMINEN

Espoossa haettiin viime vuonna ah-keria neulojia tekemään villasukkia hoivakotien ja palvelutalojen asuk-kaiden palelevia varpaita lämmittä-mään. Operaatio Villasukka onnistui yli odotusten, sillä valmiita sukkapa-reja espoolaisvanhuksille valmistui yli 2 000 paria.

Projektissa oli mukana innokkai-den neulojien ja spontaanien suk-kapiirien lisäksi kirjastoja, jotka vas-taanottivat sukkia sekä käsityöyrittä-jiä, jotka lahjoittivat lankoja. Yhdessä kampaamossa myytiin pinssejä, joi-den tuotolla kerättiin rahaa lankoi-hin. Projektin järjesti Espoon Vapaa-ehtoisverkosto.

”Se oli yksi hieno menestystarina, mutta toisaalta menestystarinoita ovat myös kaikki ne yksittäiset ker-rat, kun apua tarvitseva sitä saa tai joku espoolainen inspiroituu vapaa-ehtoistoimintaan”, kertoo Espoon Järjestöjen yhteisö ry:n projektipääl-likkö Tiina Nurmenniemi.

Vuonna 2009 käynnistettyyn Es-poon Vapaaehtoisverkostoon kuuluu 75 jäsentahoa ja määrä kasvaa koko ajan. Välitettyjen vapaaehtoisten määrää on Nurmenniemen mukaan vaikea arvioida.

”Netin kautta yli 500 ihmistä on ilmoittanut olevansa kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta.” Tämän li- säksi ilmoittautumisia on tullut pu- helimitse ja tapahtumailmoitus- ten kautta sekä suoraan jäsentahoil-le.

JOKAISELLE LÖYTYY TEKEMISTÄVerkkosivuilta vapaaehtoistoimin-nasta kiinnostunut löytää haussa olevia tehtäviä ja tulevia koulutuk-sia. Tarjolla on laaja kirjo erilaisia tehtäviä sulkapalloryhmän vetäjäs-tä koirakavereihin ja näyttelyavus-

Joka sunnuntai pieni mutta tar-mokas vapaaehtoisten ryhmä kokoontuu Matinkylässä Ome-natarhan palvelutalon eteen. He tarttuvat ryhmäkoti Kanelin muistisairaita asukkaita käsikyn-kästä tai työntävät pyörätuolissa – pääasia on virkistävä päiväul-koilu.

Espoon Ladun Ikiliikkujat on Päivi Purolan ideoima ”mum-moulkoilutusryhmä”. Toiminta on jatkunut jo kolmisen vuotta, kyselyitä laajentamiseenkin on tullut, mutta toistaiseksi vapaa-ehtoisten määrä ei tähän riitä.

Ulkoilutusryhmässä voittavat kaikki. Vanhukset saavat kaipaa-

maansa ulkoilmaa ja juttuseu-raa, vapaaehtoiset hyvän mielen ohella itsekin liikuntaa, ja jo-pa ryhmäkodin fysioterapeutti kiittelee jokaviikkoista liikunta-pyrähdystä. ”Pienellä ajallisella uhrauksella näkee ne asukkaiden iloiset kasvot”, toteaa Purola.

Purola tähdentää, ettei ulkoi-

lutusryhmään tarvitse sitoutua, eikä osallistujia syyllistetä. ”Jo-kainen vapaaehtoinen tulee pai-kalle aina kun itselle sopii.”

Ikiliikkujiin pääset mukaan se-kä vapaaehtoisverkoston ja Es-poon Ladun kautta.

HENNA SAVOLAINEN

Espoon Vapaaehtoisverkosto – kuinka voin auttaa?Sulkapalloryhmän vetäjä, tukihenkilö, ahkera neuloja – omaan arkeen ja aikatauluun sopivan vapaaehtoistoiminnan löytäminen on tehty Espoossa huippuhelpoksi.

Ikiliikkujat ulkoiluttavat Matinkylässä

TONI ON ""!VUOTIAS Mensan testit ke-vyesti läpäissyt nuori mies. Jo pe-ruskoulun päättymisen aikoihin Toni löysi tiensä pelien ja netin maailmaan. Lukio jäi kesken reh-torin painostaessa Tonia no peaan kolmen vuoden suoritukseen. Lapsuuden kaverit jäivät samalla ja parisuhteenkin päätyttyä Toni erakoitui täysin.

Opintotuen jälkeen Toni sai toimeentulotukea, kunnes hän masennusdiagnoosilla päätyi työ-

kyvyttömyyseläkkeelle. Psykiat-rian polilla Tonille tarjottiin ma-sennuslääkitystä ja muutamaa tapaamista, mutta ilmaistuaan et-tei oikein päässyt samalle aaltopi-tuudelle työntekijän kanssa, uusia aikoja ei hänelle enää annettu.

Ahdistuksen ja paniikinomais-ten tuntemusten vuoksi Tonin oli lopulta vaikea lähetä kotoaan mi-hinkään.

Sosiaalitoimi osallistuu täyden-tävällä toimeentulotuella Tonin

vuokranmaksuun, mutta aikaa sosiaalityöntekijälle tai ohjauk-seen Toni ei ole saanut.

Tonin kaltaisia on lukuisia. Moni yrittää hoitaa pahaa oloaan päihteillä. Niiden turvin ylitetään kyllä sosiaalinen kynnys, mutta samalla sosiaalinen verkosto ka-ventuu muihin päihteidenkäyttä-jiin.

Hallituksen nuorisotakuu tart-tuu tähän peruskoulun varassa olevaan parikymppisten poruk-

kaan. Tonillekin on toivottavasti luvassa kutsuja projekteihin tai pajoihin, joihin hänellä ei nyt työ-kyvyttömyyseläkkeellä ollessaan ole asiaa.

Nuorisotakuu on toki hyvä asia, mutta eniten nämä nuoret tar-vitsisivat aikaa, kärsivällisyyttä ja läsnäoloa. Tehokkuusajattelun valtaamassa maassa on vaikea perustella, miksi yhdellä työnte-kijällä pitäisi olla vain kymmeni-sen asiakasta, joita tavataan useita

kertoja viikossa jopa vuosien ajan. Kokemuksieni mukaan se on kui-tenkin paras tapa auttaa nuoria ja vähän vanhempiakin yhteiskun-nan rattaista tipahtaneita takaisin kärryille.

Säästöjen keskellä meillä on edessämme haasteita uudenlai-sessa ajattelussa ja johtamisessa: palveluita on järjestettävä toisin kuin ennen ja aiempaa laajem-malla yhteistyöllä, jotta jokainen ihminen saa tarvitsemansa avun.

Rattaista tipahtaneet

KOMMENTTI TIINA AHLFORS

tajasta tukihenkilöiksi. Nurmenniemi kertoo, että verkos-

toon voi ottaa yhteyttä myös henkilö, joka haluaisi tehdä jotain, muttei tie-dä tarkalleen mihin voimansa suun-taisi. ”Yksi vaihtoehto on keikka-apu, joka auttaa kotona asuvia ikäihmi-siä.”

”Espoon Vapaaehtoisverkosto on yksi Suomen koordinoiduimmista ja laajimmista paikkakuntakohtaisista toimintamuodoista. Ja esimerkiksi nettisivumme ovat ainutlaatuiset”, selittää Nurmenniemi. Verkoston taustalta löytyy Santra-hanke, jota rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, Espoon kaupunki ja Espoon seura-kuntayhtymä.

Hanke-aika loppuu tämän vuoden lopussa, mutta jatkorahoitusta on jo haettu. ”Elämme toivossa!”

Nurmenniemi kannustaa kaikkia mukaan vapaaehtoistoimintaan. ”Sil-le avulle on aina aito tarve.” Ilman vapaaehtoisia palvelutalon asukkaat pääsevät harvoin ulkoilemaan, uupu-neet yksinhuoltajaäidit jäävät ilman vertaistukea ja nälkäpäiväeurot jää-vät keräämättä.

Vapaaehtoisuus myös antaa teki-jälleen paljon. Avun antamisen tun-teen lisäksi voi ylläpitää tai kehittää omia taitojaan, saada vastapainoa työlleen ja luoda uusia sosiaalisia verkostoja.

”Kauhistuttavaa ajatella, että va-paaehtoistoiminta yllättäen lakkaisi. Yhteiskuntamme muuttuisi hyvin erinäköiseksi”, Nurmenniemi sum-maa.

Espoon Vapaaehtoisverkosto ja ajantasaiset vapaaehtoistehtävät www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi Ajatus yhteiskunnasta ilman vapaaehtoistyötä kauhistuttaa Tiina Nurmenniemeä.

”NETIN KAUTTA YLI 500 IHMISTÄ ON ILMOITTANUT OLEVANSA KIINNOSTUNUT VAPAAEHTOIS!TOIMINNASTA.”

6

ESPOON VASEMMISTON VAALIKÄRJET

Eriarvoistumista vastaanKaveria ei jätetä

HOITOA KESTÄVÄSTI NYT JA TULEVAISUUDESSAVäestöryhmien terveyseroja tulee kaventaa tarjoamalla hyvälaatuisia, helposti saavutettavia ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kaikille. Mahdollisuus pysyvään omaan lääkäriin on taattava ainakin eniten terveyspalveluita käyttäville. Henkilökunnalla on oltava aito mahdollisuus vaikuttaa työnsä järjestämiseen. Palvelut tulee järjestää kunnan omana pitkä-jänteisenä toimintana eikä yksityisten toimijoiden varaan. Kun palveluiden turvaaminen sitä vaatii, pitää veroprosenttia korottaa.

ASUMINEN ON IHMISEN PERUSOIKEUSPääkaupunkiseudulle on pikaisesti saatava kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Jotta asiaton asunnoilla rahastaminen saadaan kuriin, on perustettava seudun kuntien yhteinen rakennuttamisyksikkö. Espoon on käytettävä kunnan kaa-voitusvaltaa kuntalaisten eduksi, ja ansiotonta arvonnousua odottavat maat on saatava rakentamisen piiriin.

PAIKALLISTA DEMOKRATIAAPääkaupunkiseudulle on luotava demokraattisesti valitut seutuhallinto ja kaupunginosahallinto, joilla on todellista valtaa. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja omaehtoista toimintaa on tuettava tarjoamalla riittävästi maksuttomia tiloja ja yhteistä kaupunkitilaa. Eriarvoistumiskehitys tulee pysäyttää ja koko alueella ottaa käyttöön yhteinen veroprosentti.

7

HISTAN #SIIKAJÄRVEN!NUPURIN$ ALUEEN KAAVOITUSOlemme vastustaneet hanketta kaikissa käsittelyvaiheissa. Se hajottaisi kohtalokkaasti yhdys-kuntarakennetta, toisi kaupun-gille noin 400 miljoonan euron nettokustannukset ja johtaisi kestävän kehityksen kannalta huonoihin liikenneratkaisuihin eli perustuisi pääasiassa yksi-tyisautoiluun. Lisäksi kaava olisi maakuntakaavan vastainen.

Nyt päättyvän valtuustokau-den valtuustosopimuksessa Histan kaavoittamisesta sovit-tiin. Vasemmistoliiton valtuus-toryhmä jätti ainoana ryhmänä sopimuksen allekirjoittamatta. Päätös on nyt kumottu hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asia sai siis kahden hengen valtuustoryhmämme kannan mukaisen päätöksen.

TOIMEENTULOTURVAN MAKSATUKSEN NOPEUTTAMINENEspoon Vasemmisto on ajanut nopeuttamista lain edellyttä-miin aikarajoihin aikuissosiaali-työhön henkilökuntaa lisäämäl-

lä. Henkilökuntaa on nyt lisätty ja maksuaikataulut ovat nopeu-tuneet. Erityisenä huolemme kohteena on ollut lapsiperhei-den köyhyys, jonka torjumises-ta olemme esittäneet toivomuk-sen. Budjettikäsittelyjen yhtey-dessä olemme vaatineet lisää voimavaroja lastensuojeluun.

TERVEYSKESKUSTEN TILANNEOlemme tehneet valtuustoky-symyksen rankkojen säästötoi-mien aiheuttamasta terveys-keskushenkilökunnan ylikuor-mittumisesta. Terveyskeskus-ten tulisi olla täyden palvelun keskuksia. Budjettikäsittelyjen yhteydessä olemme toistuvas-ti esittäneet terveyskeskusten käyntimaksun poistamista. Vii-meksi asia päätettiinkin ottaa esille pääkaupunkiseudun kun-tien yhteisessä neuvottelussa.

UUDEN JÄTEVEDEN!PUHDISTAMON PAIKKAKaupungin virkamiesjohto on ajanut puhdistamoa Suomen-ojalle, jossa se kuitenkin vaaran-taisi valtakunnallisesti merkittä-vän luontokohteen, Suomenojan lintukosteikon. Vastustuksen

ansiosta kaupungin johto esitti puhdistamon sijoittamista Blo-minmäkeen. Tämä oli parempi ratkaisu, mutta uuden sijoitus-paikan vaikutuksia asukkaisiin tai luontoon ei ehditty kunnolla tutkia. Vasemmisto olisi halun-nut tarkemmat selvitykset.

OPETUSTOIMIOlemme korostaneet budjetti-käsittelyssä, että säästöjä ei saa kohdistaa erityisopetukseen ei-kä maahanmuuttajien koulu-tukseen. Olemme myös tehneet kyselyn joustavan perusopetuk-sen jatkuvuudesta. Menettelyllä pyritään vähentämään koulun keskeyttämisestä johtuvaa syr-jäytymistä. Yritimme pelastaa Keski-Espoon koulun.

Olemme ajaneet myös muun muassa kaupungin korkeim-man johdon palkitsemisjärjes-telmän tarkastelua, Leppävaaran uimahallin peruskorjausta, Ma-tinkylän uimahallin rakentamis-ta, polkupyörien kuljettamisen sallimista lähijunissa, kaupun-gintalon tyhjien tilojen käyttä-mistä kansalaistoimintaan sekä maahanmuuttajanaisten omaa uintivuoroa Helsingin ja Van-taan tapaan.

Sunnuntaisin Matinkylässä kokoontuu lauluryhmä, jonka vetäjät Marja ja Pekka Koskenalho toivottavat kaikenikäiset laulajat laulutaidoista riippumatta mu-kaan. ”Laulamme ilolla mitä osaamme, ja mitä emme osaa, opettelemme riemulla”, vetäjät kommentoivat.

Keskiviikkoisin kokoonnutaan Espoon Vasemmis-ton toimistolle vapaamuotoiselle keskiviikkoklubille. Klubille voi saapua kuuntelemaan vierailevia puhujia ja jutustelemaan ajankohtaisista asioista kahvikup-pien ääressä.

Espoon Vasemmiston hallituksen ja valtuustoryh-män kokoukset ovat kaikille avoimia. Molemmat ko-koontuvat kerran kuussa.

Toimintaa tehdään yhdessä jäsenten kanssa ja uudet ideat ovat aina tervetulleita!

Espoossa toimivat myös Vasemmistonuoret sekä Etelä-Espoon, Leppävaaran, Karakallion ja Soukan alaosastot.

LOKAKUUN KALENTERI la 6.10. kello 9–15 Espoonlahden syysmarkkinat Lippulaivan edessäma 8.10. kello 17.30 Valtuustoryhmän kokousla 13.10. kello 9–15 Leppävaaran maalaismarkkinatti 16.10. kello 17.30 Liikennepoliittinen tilaisuus, mukana ministeri Merja Kyllönenke 17.10. – ti 23.10. Ennakkoäänestyske 24.10. kello 17.30–20 Talouspoliittinen tilaisuus, mukana professori Heikki Patomäki ja valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansan-edustaja Kari Uotila, Sellon kirjasto, Akseli-Salipe 26.10. koko päivä Vaalitilaisuus Sellon kauppakeskuksen lavalla, Paavo Arhinmäki paikalla klo 14–15, lisäksi muuta ohjelmaa ja ehdokkaitape 26.10. kello 15–17 Vaaliteltta Espoon keskuksessa, Paavo Arhinmäki paikalla n. klo 15.15–16pe 26.10. kello 20 Vaalibileet, ravintola Fennia, Sellon kauppakeskussu 28.10. kello 9–20 Äänestyspäivä

Tarkempia tietoja loppuvuoden tapahtumistamme, toimiston aukioloajoista ja kaikesta toiminnastam-me löydät osoitteesta www.espoonvasemmisto.fi tai seuraamalla meitä facebook.com/espoonvasemmisto

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Espoon Vasemmiston kaudella 2009–2012 ajamia asioita

Espoon Vasemmistolla on paljon toimintaa – tule mukaan

Jukka Karhula

Lasten, ikäihmisten ja terveyspalvelujen puolesta!

Eriarvoistamista ja syrjäyttämistä vastaan!

Mak

saja

: Juk

ka K

arhu

lan

tuki

ryhm

ä

495

Vasemmistonkuntavaali-ehdokkaita ESPOOSSA

Viime valtuustokaudella ajoimme muun muassa terveyskeskusmaksun poistamista ja kaupungin johdon palkitsemisjärjestelmän tarkastelua.

Espoon Vasemmiston toimiston löydät Matinkylästä vanhan ostarin vierestä.

MIKKO T. HELMINEN

8

nusviraston yleisten töiden lautakun-nasta.

Taksiautoilija Ahti Dahlin päivä ei myöskään ole ollut aivan tavanomai-nen. Hän on jo siirtynyt eläkkeelle, mutta on edelleen taksifirmaansa ylläpitävänä pienyrittäjänä saanut juuri tänään käyttöönsä uuden au-ton, Volvon.

Vantaalainen Dahl työskente-li ”taksirenkinä” 1970-luvulla, kun kaupunki kasvoi nopeasti ja myös lentoliikenne vilkastui. ”Taksirenki” sai siihen aikaan ”isännän” aseman nopeasti. Dahlista tuli ”isäntä” vuon-na 1980.

”Oman firman perustaminen vaa-ti sijoittamista, kun piti ostaa oma auto, mutta sainhan sitten myös enemmän tuloja. En itse aja enää autoa, vaan minulla on kaksi kus-kia. Olen luvannut heille pitää tilan-teen samana, kunnes he saavat omat

taksilupansa. Tuntuisi pahalta, jos joutuisin joskus irtisanomaan työn-tekijän.”

Ahti Dahl teki viime vuoden edus-kuntavaaliehdokkaana lujasti töitä Vasemmistoliiton pienyrittäjyysoh-jelman tunnettuuden lisäämiseksi Uudellamaalla.

”Pienyrittäjätkin mieltävät itsensä usein porvareiksi. Kokoomus ajaa suuryritysten asiaa, mutta se ei edis-tä pienyrittäjien etua. Meitä taas ei pienyrittäjien piireissä otettu vaka-vasti, vaikka kiltisti kuuntelivatkin, kun kerroimme ohjelman sisällöstä. He eivät oivaltaneet, että me vasem-mistoliittolaiset voisimme olla hei-dän asianajajiaan”, Dahl toteaa.

PAINEITA LIIKKEEN SISÄLTÄ, EPÄUSKOA ULKOAEija Loukoila ja Ahti Dahl keskus-televat pienyrittäjyyden historiasta

saa työstään riittävän toi-meentulon

voi sairastaa ja saada päivä-rahan jo yhden päivän oma-vastuuajan jälkeen

voi vähentää sairaan lapsen hoitokulut verotuksessa tai hoitaa lastaan itse Kelan tuella

ei kauppakeskuksessa-kaan ole pakotettu pitämään liikettä auki seitsemän päivää viikossa

saa rahallista tukea ensim-mäisen työntekijän palkkaa-miseen

saa ympäristöystävällisen palvelutyön tekijänä alemman alv-kannan

maksaa ennakkoveroa toteutuneen tulon, ei arvion perusteella

toimii yrittäjänä omasta halustaan, ei pakotettuna, ja on aidosti oma pomonsa

Vasemmisto haluaa, että yrittäjä…

Yrittäjät vasemmaltaVaatii aikaa, että Vasemmistoliitto ja pienyrittäjyys mielletään luontevasti toisilleen sopiviksi. Ahti Dahl, Eija Loukoila ja Valon Shala tekevät töitä puolueen kiitetyn yrittäjäpoliittisen ohjelman puolesta.

vasemmistoliikkeessä. Vasemmisto-laisia yrittäjiä on ollut aina: Koiton talossa Helsingissä, taksi- ja kuorma-autoilijoina, talonrakentajina, om-pelijoina, partureina, kampaajina, taiteilijoina. Liikkeen sisällä kaikki eivät ole suhtautuneet yrittäjyyteen ymmärryksellä, eivätkä suhtaudu vieläkään.

Yleinen mielikuva vasemmistolai-suudesta on ollut huonosti yhteen sopiva yrittäjyyden kanssa, vaikka ristiriitaa ei tosiasiassa olisikaan.

”Olen Helsingin Yrittäjien jäsen ja Itä-Helsingin Yrittäjien varapu-heenjohtaja. Olen näissä yrittäjäjär-jestöissä saanut kuulla vuolaasti ke-huja uudesta ohjelmastamme, siitä, että Vasemmistoliitolla on puolueista selkein yrittäjäpoliittinen ohjelma”, Loukoila iloitsee.

Valon Shala on hieman ihmeis-sään näistä keskusteluista, mutta se onkin ymmärrettävää. Balkanilla it-senäinen pienyritystoiminta on ollut yhtä lailla ymmärrettävä valinta kuin Suomessa tehtaan työt.

Loukoila kertoo tehneensä enti-selleen työnantajalleen palkkatyö-läisenä hyvää tulosta monet vuodet. Kun toimitusjohtaja vaihtui, yrityk-sen johdon suhtautuminen hänen avoimeen vasemmistolaisuuteensa muuttui kielteisemmäksi.

”Minähän olen tällainen myöhäis-herännäinen, kun liityin puoluee-seen vasta hieman alle 50-vuotiaana. Uusi toimitusjohtaja kiusasi minua monella tavalla luottamustehtävieni johdosta. Harkitsin pitkään, ja lopul-ta perustin oman yrityksen. Eikä ole kaduttanut.”

HARMAA TALOUS KIUSAA REHELLISTÄ YRITTÄJÄÄ Keskustelu harmaasta taloudesta on vilkasta. Valon Shala kertoo, että ti-lanne Suomessa oli aivan erilainen, kun hän saapui tänne. Putkialalla harmaan talouden yrityksiä, erityi-sesti virolaisia ja venäläisiä, ei ole paljon, mutta rakentamisen puolel-la on.

Loukoilan mielestä ostajankin mielessä pitäisi hälytyskellojen soi-da, jos jotakin tarjotaan paljon muita edullisemmalla hinnalla. Euroopan unionin myötä tullut kilpailutus-periaate on huono. Raha on nyky-ään aina ensimmäisellä sijalla, eikä eettisyydellä ole painoa, kun kunnat päättävät kilpailuttamistaan projek-teista.

Tapaaminen päättyy, ja vasemmis-tolaiset yrittäjät suuntaavat kukin tahoilleen. Ahti Dahl matkaa vielä näyttämään taksinkuljettajilleen, miten se uusi auto toimii.

TEKSTI PIRKKO KOTILAKUVAT MIKKO T. HELMINEN

Kolme erilaista vasemmisto-laista pienyrittäjää kohtaa toi-sensa Yrittäjä-patsaan luona Helsingin Narinkkatorilla.

Jokaisen päivä on jo siihen asti ollut täynnä sattumuksia ja tapahtumia.

Valon Shalan sattumukset eivät ole niitä mieluisimpia: hän saapuu pai-kalle suoraan vesivahingon keskeltä. Sen hän on nyt saanut taltutettua. Shala on vuodesta 1998 lähtien Suo-messa asunut Kosovon albanialainen ja ammatiltaan %()-asentaja.

Ekonomi ja informaatikko, mark-kinoinnin kouluttaja ja tutkija Ei-ja Loukoila on ollut kolmen päivän työmatkalla Oulussa. Hän saapuu paikalle kunnallispoliittisista luot-tamustehtävistään Helsingin raken-

PUNAINEN AIKAKAUSLEHTI KUUDESTI VUODESSA

JO VUODESTA 1973, YHÄ NUORI JA VAARALLINEN

WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI

Kulttuurivihkot

!

!

KINO UNION HELSINKIKESKIVIIKKONA 24.10. KLO 18:00

Elokuvia & puheenvuoroja työstäDubrovnik Lounge, Eerikinkatu 11

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

Valon Shala (vas.), Eija Loukoila ja Ahti Dahl vastustavat mielikuvaa Vasemmistosta yrittäjäkielteisenä puolueena.

VASEMMISTON YRITTÄJÄOHJELMA SAA KIITOSTA YLI PUOLUERAJOJEN.

9

ESPOON VASEMMISTON KUNTAVAALIEHDOKKAAT

2012

481TIINA AHLFORS, 36päihde- ja mielenterveystyöntekijäEspoossa on paljon edellytyksiä hy-vään elämään. Eriarvoisuuden kasvu ja pahoinvoinnin lisääntyminen on kuitenkin hälyttävää ja siihen puuttu-minen on kaikkien espoolaisten etu. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä oikea-aikainen ja riittävä tuki ja hoito on panostusta Espoon tulevaisuuteen; vuoden jonotus perheneuvolaan ei vastaa perheiden tarpeisiin. Koulut ja päivähoito on yksinkertaisin ja tehokas tapa pitää huolta tulevista veronmaksa-jista, joten niistä ei tule säästää!!

482ELISABET ANDERSSON, 59merkonomi Pidän tärkeänä terveyspalvelujen saatavuutta; kun sairastuu, on päästävä lääkärin vastaanotolle kunnalliseen ter-veydenhuoltoon ilman pitkiä odotusai-koja ja mielellään ilman moniportaista byrokratiaa, jossa lopulta lähetetäänkin sairas kotiin, kun kukaan ei todella ota vastuuta ihmisestä. Terveydenhuollon mittarina ei pidä olla eurojen säästä-minen, vaan ihmisten hoitoon pääsy ja!paraneminen. Yhteiskunnassamme tulee entistä enemmän suosia vihreitä arvoja. Kun luonto voi hyvin, ihminen-kin voi paremmin.

483ASTRIT HASAN BABUNA, 40elektrotekniikan teknikkoVaaliteemojani ovat monikulttuurisuus sekä palveluita, harrastuksia jahyvinvointia kaikenikäisille. Vahvuu-tenani ovat henkilökohtaiset koke-mukseni erilaisten kulttuurien piiristä. Kehitettävää Espoossa näen erityisestikuntalaisten hyvinvoinnissa.

484MAARIT FRED, 60aikuisopettaja Eri alueiden lähipalveluja tulee kehittää tasapuolisesti. Sosiaali- ja terveyspal-veluissa tulee selvittää mahdollisuut-ta yhdistää palvelut siten, että kaikki palvelut saavat yhdestä paikasta. Kau-punkilaisten yhdenvertaisia vaikutus-mahdollisuuksia tulee edistää niin, että mahdollisimman monen espoolaisen kokemukset ja näkemykset tulisivat tunnetuiksi ja osaksi päätöksentekoa. Olen toiminut aiemmin Jyväskylän ja Karkkilan valtuustossa.

485HELENA HAATAJA, 47kirjastovirkailija, sijaisopettaja, Espoon kuvataidekoulun johtokuntaEriarvoistuminen osuu kipeimmin lapsiin. Lapsissa ja nuorissa on tämänkin näennäisesti hyvinvoivan kuntamme tulevaisuus. Yksityistäminen tervey-denhuollossa on väärä reitti. Ennalta-ehkäisevä terveydenhuolto!on saatava toimivaksi. Koulujen terveydenhoito- ja koululääkäripalvelut ovat retuperällä. Lähivirkistysalueiden säilyttäminen on myös ennaltaehkäisevää terveyden-hoitoa.

486HELI HALLIVUORI, 54filosofian maisteri, lastenhoitajan sijainenJulkisen liikenteen matkustusmuka-vuutta on parannettava. Sadekatos jokaisella bussipysäkille ja erilliset bussi-kaistat pääväylille. Jokainen meistä tar-vitsee turvallisuutta voidakseen hyvin! Haluan, ettei kukaan jää ilman asuntoa, ravitsemusta, fyysistä ja henkistä hy-vinvointia. Lisää ruotsinkielen kielisuih-ku- ja kylpyopetusta. Hyvät palvelut myös ruotsinkielisille. Päiväkodit ja koulut hyötyisivät kehityvammaisista siivous-, pyykki- ja keittiöavustajista.

487RIITTA HALLMAN, 61eläkkeellä oleva koulunkäyntiavustajaKoulu- ja vanhuspalveluasiat ovat mi-nulle tärkeimmät. Asun Matinkylässä ja olen aktiivinen alueellani ja haluan vaikuttaa. Olen myös haastatellut pal-jon nuoria ja kysellyt mitä he haluaisivat Espooseen ja Matinkylään. 22 vuoden kokemus pankkityöstä on opettanut minulle myös yhtä ja toista rahamark-kinoista.

488HELENA HANGASLAHTI, 26sairaanhoitaja

489JUHANI HEIKKILÄ, 63eläkeläinen

490HEIKKI JÄRVELÄINEN, 61kiinteistönhoitaja, Espoon JHL 197 hallituksen jäsenJos minut valitaan, otan tehtäväkseni parantaa terveys- ja vanhusten palve-luita. Myös joukkoliikenne olisi saatava toimivammaksi ja edullisemmaksi. Vammaispalveluiden valtiontukeen tarvitaan korotus.

491KARI JÄÄSKELÄINEN, 58liikenneopettaja, uskottu miesParasta Espoossa ovat luonto ja ihmiset sekä tulevaisuuden joukkoliikenne. Kannatan metron jatkamista Kiven-lahden kautta Masalan asemalle. Toi-voisin näkeväni vuonna 2017 ilmaisen joukkoliikenteen. Olen syntyperäinen espoolainen ja lentopallo on minulle lähellä sydäntä 30 vuoden tuomaroin-nin ansiosta. Olen huolissani Soukan palveluiden katoamisesta.

10

492

MOHAMMED KAISER, 61Ph D, kirjailijaKokemusta ja osaamista. Oikeudenmu-kaisuutta kaikille. Olen työtäpelkäämä-tön ja moderni vaihtoehto uusliberalis-tiselle nykypolitiikalle.

493SILLA KAKKOLA, 28kansalaistoiminnan ja nuorisotyön aikuisopiskelija, äitiMinun Espoossani päiväkoteja on tarpeeksi, koulukyytejä tarjotaan niitä tarvitseville, lähiliikuntapaikkoja on monipuolisesti, nuorilla on muitakin ko-koontumispaikkoja kuin ostoskeskukset, rakennetaan edullisia vuokra-asuntoja ja terveyspalvelut tuotetaan lähipalve-luna. Minun Espooni tulevaisuudessa on kaupunki, jossa tehdään isoja pää-töksiä pienten ehdoilla.

494EEVA KANKAINEN, 55taloussihteeriEspoossa asuu äskettäin lukemani lehtiartikkelin perusteella maan rik-kaimmat ihmiset, mutta leipäjonot ovat pitkät. Kaikille pitää suoda toimeentulo ja terveyspalvelut, köyhimmille ilmai-seksi. Toinen kannattamani vaihtoehto on kansalaispalkka. Maahanmuuttajat eivät ole syynä Suomessa syntynei-den ihmisten hätään. Epätasa-arvoa ei poisteta poistamalla joukosta joidenkin mielestä epäsopivat ihmisryhmät, vaan muuttamalla yhteiskunnan rakenteita ja asenteita.

495JUKKA KARHULA, 57rehtoriTein kaikkeni maauimalan saamiseksi Espooseen. Nyt se tulee. Ajan eri-tyisesti lasten ja ikäihmisten asioi-ta. Hoivan, hoidon ja koulun pitää olla kunnossa. Kun ihmiset viimeise-nä keinonaan ovat toimeentulotuen varassa, tuen maksatusten on tultava ajoissa. Terveyspalvelut pitää järjestää kaupungin omana toimintana ja hyvin. Ajan eriarvoisuutta vähentäviä palveluja ja kunnioittavia toimintatapoja. Lap-siperheiden on saatava tukea arkisiin asioihin, kun omat voimat eivät riitä.

496ONERVA KARI, 18opiskelijaMinusta politiikkaan tarvitaan lisää nuoria, jotta saadaan tuoreita näkökul-mia, erityisesti Espoossa, koska täällä asuu paljon nuorta väkeä. Kunnallisval-tuustossa tulisi olla kaikkien väestöryh-mien edustajia, jotta koko kunnan ääni tulisi kuuluviin. Espoossa tarvittaisiin esimerkiksi enemmän ja edullisempia asuntoja. Espoon hyviä puolia ovat mo-nipuoliset julkiset palvelut ja kulttuuri-mahdollisuudet, mutta niitäkin voitaisiin kehittää sujuvimmiksi. On tärkeää an-taa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään kunnan jäsenenä.

497NIINA KARVINEN, 35tuotantotalouden insinööri, farmaseuttiMielenterveys ja päihdeongelmiin olisi kyettävä saamaan apua ajoissa. Ikään-tyneiden ihmisten elämänlaatua paran-taviin palveluihin tulisi panostaa entistä enemmän. Espoolaisilla tulisi alueesta riippumatta olla yhtäläinen oikeus pe-ruspalveluihin ja hyvinvointiin. Espoo-seen tulisi pikaisesti saada enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tuen Farmasialiiton esittämiä vaaliteemoja, sekä Setan kampanjointia yhdenvertai-sen sateenkaarikunnan puolesta.

498MILLA KARVONEN, 35diplomi-insinööri, tiedetoimittaja

499SUSANNA KAUKINEN, 38software consultant, työsuojeluvaltuutettuAikuistuessani olen ymmärtänyt, että yhteisten asioiden hoito kuuluu meille kaikille. On tärkeää, että ihmiset tulevat kuulluiksi ja osallistuvat heitä koskevaan päätöksentekoon. Olen vakuuttunut siitä, että juuri tämän asian eteen on tehtävä töitä Espoossakin. Kunnan Äidit ja Isät ovat ajautuneet liian kauaksi kunnan isien ja äitien elä-mästä – ja tähän on saatava muutos. Ei ole demokratiaa, että saamme ää-nestää silloin tällöin. Meidän on saatava osallistua yhteiseen tiedonantoon ja päättämiseen aivan toisella tavalla.

500ELINA KINNUNEN, 30lähihoitaja, sosiologian opiskelijaEspoossa on parasta muun muassa ihanat ulkoilualueet ja meri. Paranta-misen varaakin löytyy. Sosiaalinen oi-keudenmukaisuus ja puhdas ympäristö ovat mielestäni hyvinvoinnin perusta. Kuntavaaliteemani on laajasti ilmaistuna mahdollisuuksien tasa-arvo. Siihen voi pyrkiä monin keinoin, esimerkiksi kohtuuhintaisia asuntoja lisäämällä, pa-nostamalla joukkoliikenteeseen, säilyt-tämällä lähiöissä muitakin palveluja kuin baareja ja turvaamalla lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa kulttuuria ja liikuntaa perheen varallisuudesta riippumatta.

501KALEVI KIVISTÖ, 71valtiotieteiden lisensiaatti, kaupunginvaltuutettu, Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaTärkeintä Espoossa on kunnallisten lähipalvelujen parantaminen, jota lähidemokratian kehittäminen tukee. Espoon taloudellinen pohja on vahva. Sen turvin voidaan kehittää mallikelpoi-set palvelut niin nuorille kuin ikäänty-villekin. Vuoteen 2017 mennessä tulee vanhuspalvelujen, terveyskeskusten, lastensuojelun, koulutustakuun ja työl-lisyyden olla kunnossa. Kestävän kehi-tyksen tulee olla ohjenuora kaupungin rakentamisessa.

502VISA KOLEHMAINEN, 38lasten ja nuorten erityisohjaaja, perhe- ja sosiaalijaoston jäsen, varhaiskasvatusjaoston jäsen, Cartes-valtuuskunnan jäsen ja Espoon teatterisäätiön varajäsen

503ANTTI KOMULAINEN, 58erityisopettaja, eläkkeellä

504MARJA KOSKENALHO, 59sosiaalityöntekijäTärkeintä Espoossa on pitää huolta kauniista luonnosta, lapsista, nuorista, sairaista, vammaisista, vanhuksista ja kaikista niistä, jotka eivät itse kykene huolehtimaan itsestään. Ihmiset tarvit-sevat tukea elämän kriiseissä. Ketään ei saa jättää heitteille tai jättää jonoon. En kannata kahta jonoa – pitkää julkista ja lyhyttä yksityistä. Haluan olla mukana kehittämässä turvallista pääkaupun-kiseutua ja välttää yksityistyvää sekä eriarvoistavaa eriskuntakehitystä. Glo-baalien markkinoiden näkymätön käsi ei hoida Espoon asioita kuntoon.

11

505PEKKA KOSKENALHO, 64yo. merkonomi, eläkkeellä, varhaiskasvatus- ja koulutus-lautakunnan varajäsen Valtuutettuna haluan edistää kun-talaisen tasavertaista mahdollisuutta kunnan palveluihin tässä luonnon ja ympäristön kannalta ehkä maamme parhaassa elinympäristössä. Kunnan ra-jojen paikka ei ole tärkeää vaan se, mitä niiden sisällä tapahtuu. Meillä kaikilla on oma oikeutemme hyvään elämään riippumatta siitä, mistä ja minkälaise-na olemme syntyneet! Toivon voivani säilyttää kykyni kuunnella herkästi ihmistä, joka lähestyy minua huolineen ja toiveineen.

506SEBASTIAN KOTONEN, 26kasvatustieteen maisteri, luokanopettajaMatalan kynnyksen lähiliikuntapalvelut mahdollistettava kaikille. Satsaus liikun-taan ja urheiluun on satsaus tulevaan. Tämä vähentää sosiaali- ja terveys-menoja tulevaisuudessa. Laadukas päivähoito ja koulutus turvattava ilman alueellisia eroja. Psykologi-, kuraattori- ja terveydenhoitopalvelut kaipaavat li-sätukea. Ryhmäkoot pidettävä mahdol-lisimman pieninä. Asun Suurpellossa ja alueen joukkoliikenne- ja muut palvelut on kehitettävä vastaamaan tarpeita.

507ANTERO KREKOLA, 68VTM, kehittämispäällikkö eläkkeellä, tarkastuslautakunnan jäsenHaluan kyseenalaistaa uusliberalistis-ten ja markkinaehtoisten piirteiden ja toimintatapojen tuomista kunnallispoli-tiikan ja julkisen palvelutuotannon pää-ideologiaksi ja vallitsevaksi käytännöksi. Tämä merkitsee julkisten hyvinvoin-tipalvelujen ulkoistamista ja yksityis-tämistä mikä puolestaan johtaa eriar-voisuuden lisääntymiseen. Selvimmin kehitys näkyy julkisen perusterveyden-huollon nykytilassa. Olen työskennellyt Espoon kaupungin keskushallinnossa koulutus- ja kehittämistehtävissä, joten tunnen organisaation myös sisältä päin.

508MARKUS LINDQVIST, 24yrittäjä

509SANTTU MALM, 51sairaanhoitaja, työnohjaaja

510ABDI!RASHID MOHAMUD, 36nuoriso-ohjaaja, lähihoitaja

511EERO MÄENTIE, 29it-tukihenkilö

512SAIJA MÄNTTÄRI, 45autismikoordinaattori, yhteisötyönohjaaja

513RAIMO NISKANEN, 64yrittäjä-kivimies

514JARKKO PARTANEN, 43lähihoitaja ja päihdetyöntekijäMinun ja Meidän Espoon näkisin tu-levaisuudessa tasa-arvoisempana kuin tänään, paikkana jossa kaikilla on hyvä tehdä työtä, opiskella ja asua. Espoon pitää tarjota kaikille puitteet hyvään elämään riippumatta siitä kuinka vanha tai nuori on, mitä kouluja on käynyt tai jättänyt väliin, miten lihava tai laiha pankkitili on, onko sairas vai terve. Meidän, joilla menee hyvin tai ainakin kohtuullisesti, tulee kantaa vastuu niistä jotka eivät itse jaksa.

515MIKKO PARVIAINEN, 36diplomi-insinööriEspoon tulee tarjota riittävästi päivä-hoitoa espoolaisille lapsille. Erityis-lasten tukeen tulee tarjota riittävästi tukea, kuten avustajiin ja viittomakielen opetukseen. Espoon joukkoliiken-nettä tulee kehittää siten, että se on toimiva vaihtoehto liikkumiselle koko Espoossa ja pääkaupunkiseudulla. Kunnan tietojärjestelmiä tilattaessa mi-nusta kaupungin tulee vaatia itselleen järjestelmien jatkokehitysoikeudet ja lähdekoodi, jotta toimittajaa voidaan tarvittaessa vähin kustannuksin vaihtaa.

516EVA PELTOLA, 56sosionomi yamk, projektisuunnittelija"Kaikilla on oltava tunne siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Yhteiskun-nan on tuettava tätä myös kuntatasolla tarjoamalla kuntalaisille vaikutuskanavia saada äänensä kuuluviin myös vaalien välillä.!Lähidemokratiaa on lisättävä. Kuntien- ja kaupunginosien sosiaalisen eriytymiskehityksen on puututtava ajoissa. Kaupungin palvelujen laadusta on huolehdittava ja tuettava liikunta-, kulttuuri- ja muita harrastusmahdolli-suuksia.!

517MAIJA!LIISA PITKÄ, 79koulutusohjaaja / eläkeläinen, Espoon-lahden Liikkuvat Eläkeläiset ry, Eläke-läiset ry:n Uudenmaan aluejärjestön aluetoimikunta, TUL:n suur-Helsingin piirin veteraanien jaostoJokaiselle ihmisarvoinen elämä, vauvas-ta vaariin! Olen toiminut liikunnanoh-jaajana 60-luvun alusta alkaen. Tiedän liikunnan ja terveellisen elämän vaiku-tuksen meihin jokaiseen. Terveyskes-kukset eivät kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla, aikojen saaminen on vaikeaa ja lääkäreistä on pulaa. Ikäihmisten hoitokodit luovutetaan ulkomaalaisille omistajille, jotka vievät hyvät voittorahat pois Suomesta.

518PERTTI RATILAINEN, 66työsuojeluyhteysmies, varastomies

ESPOON VASEMMISTON KUNTAVAALIEHDOKKAAT 2012

12

519ARI RUUSKA, 52konsulttiAsun Espoonkeskuksessa ja olen toiminut kauan nuorison ja liikunnan parissa. Mielestäni lapsille ja nuorille on taattava mahdollisuudet harrastaa jotain. On taattava, että Espoossa on riittävästi luonnonläheisiä paikkoja. Joukkoliikennettä täytyy kehittää. Olen ollut mukana tekemässä espoolaista juniorijääkiekkoa vuodesta 1980 asti. Olin tekemässä ensimmäistä Espoon kiekkoilun tuen jäähallia Laaksolahteen. Siitä aikanaan lähti Espoon kiekkoilun määrätietoinen nousujohtoinen me-nestys ja hyvä juniorityö. Kiva seurata nyt satoa.

520ANTTI SAARINEN, 47raksajätkäVääntää, kääntää, ruuvaa, hinkkaa asiat paikoileen.

521JOUNI SALMINEN!MÄNTTÄRI, 54ay-lakimies

522RIKU SÄRKKÄ, 24sosionomiopiskelija, henkilökohtainen avustaja

523TIMO TILLI, 68diplomi-insinööri, liikuntalautakunnan varajäsenVaaliteemoinani ovat mm. asuminen ja asemakaavoitus, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen, liikun-nan ja urheiluseurojen toimintaedel-lytysten parantaminen. Unohtamatta terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita tai nuorten syrjäitymisen ehkäisyä. Hyvällä omalla tunnolla voin sanoa olevani yksi kokeneimmista ehdokkaista: Kunnallisia luottamustehtäviä kuudella vuosikym-menellä. Espoo ja sen kasvu ja kehitty-minen ja Espoon hallinto ja päätöksen-tekö ovat omakohtaisesti koettuja.

524NIINA TOMMILA, 59maalari, Rakennusliiton ulkom. osaston 007"sihteeri, luottamusmiesLisää kaupungin vuokra-asuntoja ja kunnallinen terveydenhuolto parem-maksi. Maahanmuuttajien suomenkie-lenopetukseen, ammattilliseen kou-lutukseen sekä hankitun koulutuksen todentamiseen kannattaa investoida. Espoossa monen asiat ovat hyvin – haluan parantaa niiden espoolaisten asioita, joilla asiat eivät näin ole.

525AARNE UKKOLA, 57hitsaaja, ammattiosaston luottamustehtäviäLänsimetrohanke tuo oikean joukko-liikennevälineen Espooseen. Hanketta on kuitenkin syytä jatkaa mahdollisim-man pian. Mielestäni tietulleja parempi vaihtoehto olisi, että pääkaupunki-seudun yksityisautoilijoilta perittäisiin kaikilta joukkoliikennevero ja samalla alennettaisiin joukkoliikenteen maksuja. Olen sitä mieltä, että pääkaupunki-seudun kuntarajat ovat ihan turhia. Ei se kunnallisdemokratia ainakaan ole mikään peruste rajoille ole, sanoo koko työikänsä rajan yli kulkenut hitsaaja.

526KARI UOTILA, 57kansanedustajaOikeiston ajama markkinaehtoisuus, ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ole turvanneet kuntalaisille laaduk-kaita palveluja. Espoossa tarvitaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaa-lisesti kestävää kehitystä. Espoolla on kaikki edellytykset vastata kuntalaisten palvelutarpeista. Haluan olla mukana muutosta tekemässä.

527VILLE UUSIVUORI, 27opiskelija, LuK, ympäristölautakunnan varsinainen jäsenMinulle on tärkeintä, että Espoota rakennetaan kestävästi niin ihmisten kuin luonnonkin näkökulmasta. Tiivis-tyvä kaupunkirakenne antaa pohjan kunnon lähipalveluille ja hyvin toimivalle joukkoliikenteelle. Kaupungin on raken-nettava riittävästi vuokra-asuntoja, jotta kaikilla on varaa asua Espoossa. Kestävyyden tärkeä osa on lapsista ja nuorista huolehtiminen. On huoleh-dittava, että viheryhteydet merenran-nasta keskuspuiston kautta Nuuksioon säilyvät.

528VILLE VAARA, 29humkand., opiskelija

529NIKO VARVIO, 35laitoshuoltaja, työtön

530HANNU VEPSÄLÄINEN, 66diplomi-insinööriPääkaupunkiseutua vaivaavat korkeat asumiskustannukset, liikenneruuhkat, alueiden eriarvoistuminen sekä ter-veydenhuollon ja vanhusten palvelui-den puutteet. Ongelmat eivät ratkea Espoon eristäytymiselle, maanomis-tajia ja rakennusliikkeitä hyysäämällä tai palveluita yksityistämälla. Espoo-ta on kehitettävä raideliikenteeseen tukeutuvana, kohtuuhintaisia asuntoja tarjoavana, kaikilla asukkaille hyvän ja turvallisen elämän tarjoavana alueena, joka on osa pääkaupunkiseutua.

531JAANA WESSMAN, 38lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäriMinulle erityisen tärkeitä vaaliteemoja ovat sosiaali- ja terveyspalvelut ja eri-tyisesti työrauhan takaaminen kunnan työntekijöille palauttamalla riittävät resurssit hyvään perustoimintaan. Myös koulujen, päiväkotien, ja van-husten palveluiden riittävä taso pitää samalla tavalla turvata. Viime vuosina palvelujen saatavuus on heikentynyt, mutta Espoossa riittää vaurautta pa-lauttaa hyvä tilanne, kunhan keskity-tään olennaiseen. Uskon, että suurin osa espoolaisista mieluummin maksaa lisää veroja kuin antaa peruspalvelujen edelleen rapautua.

ESPOON VASEMMISTON KUNTAVAALIEHDOKKAAT 2012

Lisätietoja ehdokkaista ja linkit heidän omille kotisivuilleen löydät osoitteeesta www.espoonvasemmisto.fi.

13

Joko sinulle tulee oma Diplo? Nyt sen saa kotiin kannettuna 30 !/vuosi (ovh 34 !). Le Monde diplomatique ja Novaja Gazeta muodostavat yhdessä 48-sivuisen, nelivärisen maailman poliittisen lehden, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Tilaajalahjaksi hieno kartasto! Valitse omasi (arvo 9–23!).

Nicholas ShaxsonAARRESAARETVeroparatiisit ja likainen raha – rumin ja salatuin luku maailmantalouden

historiassa.

www.intokustannus."

Sirpa PuhakkaPERIN SUOMALAINEN JY TKYPerussuomalaiset mullistivat rajusti puoluekenttää. Miksi yli puoli miljoonaa suomalaista valitsi Perussuomalaiset?

Heikki PatomäkiEUROKRIISIN ANATOMIAKirja pureutuu Euroopan velkakriisin historiaan, syihin ja todennäköisiin seurauksiin.

Mika Helander & Mats Nylund (toim.): PALKKA T YÖSTÄKirja tarkastelee ay-liikettä ja piirtää samalla kuvaa työmarkkinaosapuolista, elin-keinoelämästä ja valtiovallasta, ja muuttuneesta työelämästä.

Johanna Perkiö & Kaisu Suopanki (toim.)PERUSTULON AIKAPerustulon aika -pam! etissa etsitään keinoja perustulon toteuttamiseen Suomessa.

Luke Harding MAFIAVALTIORiipaiseva tilitys Kremlin salakavalista keinoista kohdella niin kutsuttuja ”vihollisiaan”, kuten läntisiä diplomaatteja,

oppositioaktivisteja ja toimittajia.

Esko Seppänen: EMUMUNAUSEmumunaus on vauhdikas kuvaus koko systeemin laajuisesta kriisistä, sen syistä ja surkeista seurauksista ja tulevaisuudesta. Kirja perustuu tositapahtumiin.

23!

21! 25!

27! 28!

15! 22!

Sateen sattuessa vallankumous pidetään sisätiloissa.

Tilaa osoitteesta myynti@mondediplo.! , viestikenttään ”vasen” ja valitsemasi lahja, Diplon Ympäristö-, Maailmanpolitiikan- tai Historia-Atlas!

K I I H O T T A V A T I N T O - U U T U U D E T

14

täisesti ja yksipuolisesti valmisteltu esitys, jonka oleellinen sisältö tähtäsi talon purkamiseen. Tehokkaan junt-tauksen ansiosta purkupäätös hyväk-syttiin keväällä 2010.

Purkupäätöksen jälkeen keskuste-lu on jatkunut kiivaana. Talon tilasta ja käytöstä on keskusteltu kaupun-ginvaltuustossa useampaan kertaan.

Talon säilyttäminen, suojelu tai purkaminen ratkaistaan alueelle laadittavan uuden asemakaavan hy-väksymisen yhteydessä. Kaavan val-mistelu on käynnistynyt. Prosessi kestänee 2–4 vuotta.

Päävaihtoehtona on pidetty talon purkamista, vaikka kaupunkisuun-nittelulautakunta on edellyttänyt,

että kaikkia vaihtoehtoja käsitellään valmisteluvaiheessa tasapuolisesti.

Osa kaupungin johdosta ajaa itse-päisesti talon purkua, vaikka yleinen ilmapiiri onkin muuttunut asialli-sempaan ja talon säilyttämistä puol-tavaan suuntaan. Kaikki rakennus-suojelun asiantuntijaviranomaiset, eli Museovirasto, "%*-keskus ja Es-poon kaupunginmuseo ovat puolta-neet talon suojelua.

VASEMMISTO KIIREHTISI TILAPÄISKÄYTTÖÄKaupungintalo on maineikkaan arkkitehtitoimiston suunnittelema, syntyaikansa kasvuihanteita ja il-mettä heijasteleva rakennus. Se ja

valtuustotalo muodostavat yhtenäi-sen kokonaisuuden ja ovat merkit-tävä osa espoolaisen paikallishallin-non historiaa. Talon purku kertoisi espoolaisesta nousukkuudesta ja historiattomuudesta ja ennen kaik-kea siitä, miten kaikki historialliset ja sisällölliset arvot alistetaan taloudelle ja tehokkuudelle.

Espoon Vasemmisto on johdon-mukaisesti vastustanut talon purka-mista ja esittänyt, että talo saataisiin pikaisesti tarpeellisin pienin kor-jauksin mahdollisimman monimuo-toiseen kansalais- ja muiden järjestö-jen, maahanmuuttajien ja nuorison tilapäiseen käyttöön ennen talon kohtalon lopullista ratkaisua.

Espoon kiistellyin rakennusJo edellisissä kuntavaaleissa kysyttiin eri vaalikoneissa ehdokkaiden kantaa kaupungintalon säilyttämiseen, mitä valtaosa puolsi. Todennäköisesti samaa asiaa kysytään myös tulevissa vaaleissa, ja mahdollisesti vielä seuraavissakin, jos asiat menevät pahasti solmuun.

TEKSTI ANTERO KREKOLAKUVA MIKKO T. HELMINEN

Miksi ihmisillä on tällaisia suuria tunteita ja intohi-moja yhden rakennuk-sen ympärillä? Jotta asia

tulisi ymmärrettäväksi, on palattava muutamia vuosia taaksepäin.

Vuoden 2006 lopulla valmistui hankesuunnitelmatasoinen tarve-selvitys kaupungintalon peruspa-rantamiseksi. Vielä tuolloin pidettiin itsestään selvänä, että vankkaraken-teinen, ilmanvaihto-ongelmainen ja sosiaali- ja kokoustiloiltaan puutteel-linen talo korjataan.

Peruskorjauk sen viivästyminen ja siirtyminen vuodesta toiseen johtui lähinnä siitä, ettei poliittista tahtoa ja rahaa löytynyt massiiviselle hallinto-rakennukselle ”niin kauan kuin kau-pungista löytyy yksikin homekoulu”.

Toinen keskeinen syy liittyy tuo-hon aikaan vallinneeseen Nokia-boomiin. Kaupungin ylimmässä johdossa arvioitiin, ettei Espoon imagoon Pohjois-Euroopan johtava-na teknologiakeskittymänä ja maail-manlaajuisen tietoliikenneyhtiön isäntäkaupunkina sovi 70-lukua ja sen pysähtyneisyyttä johdon mie-lestä viestivä, korjaustarpeessa oleva kaupungintalo. Kun tähän vielä yh-disteltiin pinnallisia katugalluppeja ja talon kuntoa vääristeleviä huhuja homeesta ja kosteusvaurioista, alkoi ylimmässä johdossa kypsyä ajatus ta-lon purkamisesta.

Päädyttiinkin siihen, että kiinteis-töjalostuksen keinoin, rakennusoi-keutta myymällä talon purkaminen on kannattavaa. Tilalle saadaan uut-ta imagoa ja uusiin bisneskumppa-nuuksiin paremmin soveltuvaa ra-kentamista.

PURKUPÄÄTÖS EI PÄÄTTÄNYT KESKUSTELUAKaupungintalon kuntoa ja histo-riallis-kulttuurista merkitystä koros-tavan julkisen keskustelun kiihtyes-sä kaupunginvaltuustolle tuotiin hä-

ARVIOITIIN, ETTEI ESPOON IMAGOON SOVI 70!LUKUA JA SEN PYSÄHTYNEISYYTTÄ VIESTIVÄ KORJAUS!TARPEESSA OLEVA KAUPUNGINTALO.

Vasemmisto vastustaa kaupungintalon purkamista.

15

oletteko suunnittelemassa oman porukan koulutusta tai suurem paa seminaaria? Siikaranta tarjoaa upeatpuitteet onnistuneeseen koulutukseen .

Siikaranta - opistolla Nuuksion kansallispuiston kupeessa Espoossa voit harrastaa ja kouluttautua läpi vuoden . Koulutustarjontam me sisältää am matti - ja harrastekursseja monipuolisesti; aiheina m m . edunvalvon -ta , talonrakennusala , maarakennusala , työturvallisuus, tietotekniikka sekä erilaiset liikunnalliset kurssit . Katso kotisivujem me kurssikalente -rista tarkem mat tiedot kurssiem me sisällöistä ja ajankohdista .

Hei kuntavaaliehdokas, minkä asian toivot muuttuneen Espoossa vuonna 2016, kun seuraavat kuntavaalit pidetään?

”Yksikään sairas ihminen ei joutuisi odottamaan hoitoa tai leikkausta.”Mohamud Abdi-Rashid

”Terveysasemat toimisivat täydellä kapasiteetilla ja niissä olisi Espoon palkkaama henkilökunta.”Helena Haataja

”Tulevaisuudessa olisi ihanaa, jos jokainen meistä, oli sitten vauva tai vaari, saisi elää ihmisarvoista elämää.”Maija-Liisa Pitkä

”Minun Espooni on tulevaisuudessa kaupunki, jossa tehdään isoja päätöksiä pienten ehdoilla.”Silla Kakkola

”Kuntalaiset pääsisivät vaikuttamaan enemmän itseään koskevaan päätöksen tekoon erilaisten väylien kautta – netti voisi olla yksi niistä.”Susanna Kaukinen

”Joukko-liikenne olisi ilmaista.”Kari Jääskeläinen

”Vuoteen 2017 mennessä vanhus-palvelujen, terveys keskusten, lasten suojelun, koulutus takuun ja työllisyyden tulisi olla kunnossa.”Kalevi Kivistö

”Toivon että työllisyys-tilanne olisi parempi, ja että myös kesä töitä riittäisi nuorille. Toivon, että ketään ei jätettäisi yksin ongelmiensa kanssa.”Heli Hallivuori

16

Espoon Vasemmistonuoret toivovat kaupunkinsa valtuustoon enemmän nuoria edustajia. ”Valtuustot ovat ympäri Suomen ikääntyneitä ja alle 30-vuotiaat ovat edustettuna heikos-ti”, toteaa Espoon Vasemmistonuor-ten varapuheenjohtaja Silla Kakkola.

Espoon kunnallisvaaleihin Va-semmistonuoret lähtevät vaalitee-seinään muun muassa edullisten vuokra-asuntojen lisääminen, kir-jasto-, terveys- ja koulutuspalvelujen takaaminen kunnan tuottamina lä-hipalveluina, lähidemokratian lisää-minen ja joukkoliikenneyhteyksien parantaminen.

”Joukkoliikenneyhteyksien täytyy olla kaikkien espoolaisten tavoitetta-vissa seutulinjojen lisäksi myös kau-pungin sisäisiin matkoihin”, kom-mentoi Kakkola.

Syyskuussa tullut päätös lakkaut-taa Espoon turvakoti puhuttaa nuo-ria ehdokkaita. ”Haluamme, että turvakotipalvelut ovat espoolaisten saatavilla oman kaupungin sisällä jatkossakin. Rahoitus pitää saada kuntoon ja turvakodin toiminta jat-kumaan.”

Yhteenvetona Espoon Vasemmis-

tonuoret toivovat kaupunkia raken-nettavan ihmistä ja luontoa kun-nioittaen.

TOIMINTAAN MUKAANKakkolan mukaan Vasemmistonuor-ten toiminta on Espoossa tällä het-kellä vielä pienimuotoista.

”Haasteenamme on saada tässä kaupunkirakenteessa koottua sa-manhenkisiä ihmisiä samaan paik-kaan. Tulevaisuudessa tarkoitukse-namme on näkyä paremmin.”

Kakkola toivottaa espoolaisnuoret lämpimästi mukaan toimintaan ja suunnitteilla loppuvuodelle onkin uusille jäsenille suunnattu ilta.

Espoon Vasemmistonuorten eh-dokkaita tulevissa vaaleissa ovat Kak-kolan lisäksi Helena Hangaslahti, Ville Uusivuori, Riku Särkkä ja Eero Mäentie.

Espoon ja Etelä-Suomen Vasemmisto-nuorten yhteinen vaali keikka Cafe Bar Kuutamossa Kuitinmäen ostarilla lauantaina 20.10. (K-18, ilmainen sisäänpääsy, esiintymässä Solonen, Gracias sekä Left Hooks dj’s)

ESPOO ON ollut jo pitkään yksityistämisen ja ulkoistamisen koekenttänä. Suurinta valtaa käyttävä kokoomus on halunnut tehdä Espoosta edelläkävijän ulkoisten palvelujen käytössä, kumppanuushank-keissa, ulkomaisessa omistuksessa ole-viin ostoskeskuksiin vuokralaiseksi me-nossa ja erilaisissa elinkaarihankkeissa yksityisten toimijoiden mukana.

Yksityistämisintoilu on ollut oikeis-tolle ideologinen valinta. Vaikka yksi-tyistämistä on yritetty kääriä tehokkuu-den, tuottavuuden ja kustannussäästö-jen kaapuun, se on kuitenkin kokonais-vaikutuksiltaan tullut veronmaksajille kalliiksi.

ENSIN MYYTIIN kaupungin bussiyhtiö. Si-täkin suurempi ja hölmömpi virhe oli kuitenkin oikeiston äänin tapahtunut omasta energiayhtiöstä luopuminen. Samaan aikaan kun muissa kaupun-geissa omat energiayhtiöt ovat tuot-taneet kymmeniä ja satoja miljoonia vuodessa, ovat Espoon Sähkön myyn-nistä saadut varat lojuneet rahastoissa pörssikurssien armoilla. Välillä tuot-taen, välillä ei.

Puolarmetsään suunniteltiin pitkään yksityisen rahoituksen ja toiminnan va-raan rakentuvaa sairaalaa ja vanhusten asumiskeskusta. Kustannukset karka-sivat käsistä, ja nyt on kiire päästä pe-rinteisemmin eteenpäin Jorvin alueelle. Veronmaksajien rahaa tähän yksityistä-misprojektiin ehti kuitenkin palaa mil-joonia euroja.

Tuorein esimerkki yksityistämisin-toilusta oli sosiaa li- ja terveyslautakun-nassa tehty valmistelupäätös, jota vain vasemmiston edustaja Jukka Karhula vastusti. Päätöksellä haluttiin siirtää noin 14 000 espoolaisen terveyskeskus-palvelut yksityiselle toimijalle eli siirtää heidät ulos julkisen terveydenhuollon piiristä.

KUN VASEMMISTON edustajina vaadimme laskelmia yksityistämisen ja ulkoista-misen todellisista kustannuksista, niin vastauksia ei tule. Vedotaan vertailun vaikeuteen, mutta todellinen syy taitaa olla, että kokonaisvaikutuksiltaan yksi-tyistäminen liene aika kallista puuhaa. On muistettava, että yksityinen bisnes haluaa toiminnastaan aina myös voit-tosiivun, jonka maksavat veronmaksa-jat ja palvelujen tarvitsijat. Voittosiivua hamuavat niin yksityiset rahoittajat ja toimintojen pyörittäjät kuin kaupungil-le toimintatiloja vuokraavat kansainvä-liset kiinteistöomistajatkin.

Kuntalaisten kannalta parasta ovat laadukkaat ja tasavertaiset julkiset pal-velut. Yksityistä toimintaa voidaan käyt-tää täydentävänä renkinä, mutta isän-näksi sitä ei pidä päästää. Vasemmiston mielestä palvelut ovat kuntalaisia, eivät yksityistä voitontavoittelua varten.

Kirjoittaja on Vasemmiston espoolainen kansanedustaja.

KOLUMNI KARI UOTILA

Jarrua yksityistämisralliin

Turvakodin lakkauttaminen huolettaa Espoon VasemmistonuoriaNuoret haluavat lisää vuokra-asuntoja ja parempia joukkoliikenne-yhteyksiä.

TALLINNA SIIRTYY ensi vuonna ilmaiseen joukkolii-kenteeseen. Köyhällä naapurillamme on siis varaa tällaiseen, kun meillä joukkoliikennemaksut jatku-vasti nousevat. Ilmainen joukkoliikenne on jo ar-kipäivää monissa maailman kaupungeissa ja mak-suttomuuteen siirtyminen on jopa moninkertaista-nut joukkoliikenteen käytön näissä kaupungeissa.+$% on tehnyt selvityksen maksuttomasta jouk-

koliikenteestä Helsingissä. Selvityksen lähtökohta on varovainen – matkustajamäärät kasvaisivat vain 30 prosenttia ilmaisliikenteen seurauksena ja au-toliikenne vähenisi 9 prosenttia.

Espoossa ja Vantaalla ilmaisliikenteen vaikutuk-set olisivat kuitenkin dramaattisemmat, sillä näis-sä kunnissa on joukkoliikenteen käyttöpotentiaali suurempi ja joukkoliikenteen käyttö kalliimpaa kuin Helsingissä. Siirtymä auton käytöstä jouk-

koliikenteeseen olisikin selvästi suurempi kuin Helsingissä.

Kun autoliikenne vähenee, ruuhkat helpottavat ja päästöt vähenevät. Myös tieinvestointeja voidaan siirtää tulevaisuuteen ja monista luopua kokonaan. Kun myös pysäköintilaitosten tarve vähenee, saa-daan aikaan suuria säästöjä.

Espoo käyttää joukkoliikenteen subventointiin vuosittain noin 50 miljoonaa euroa. Tämä voidaan kustantaa nostamalla kunnallisveroa alle puoli prosenttia. Kun joukkoliikennettä käyttävät eniten pienituloiset, merkitsee maksuton joukkoliikenne tulonsiirtoa varakkaammilta pienituloisille.

Seudun liikenneongelmien ratkaiseminen edel-lyttää uusia keinoja. Siksi myös maksuttoman joukkoliikenteen vaihtoehto on syytä tutkia ja sa-malla seurata Tallinnan kokemuksia.

Maksuton joukkoliikenne ei ole utopiaa

KOMMENTTI HANNU VEPSÄLÄINEN

HENNA SAVOLAINEN

17

aikaa, mutta ei ratkaista itse on-gelmaa”, Heikki Patomäki sanoo. ”"$,:n joukkovelkakirjojen osto on vastoin Maastrichtin ja Lissabonin sopimuksia: keskuspankilla ei ole niiden mukaan oikeuksia rahoittaa yksittäisten valtioiden velkaa.”

Kriisissä paljastuukin "#-sopi-musten ristiriitaisuus, johon on löy-dettävä ratkaisu väliaikaisten kokei-lujen sijaan. Euro on nykyisellään ra-haliitossa oleville maille ulkomainen valuutta, mikä tekee jäsenmaiden talouksien tasapainottamisen han-kalaksi. "$, sitoisi velkakirjojen os-tossa kriisimaat entistä tiukemmin )!-:n rakenteellisen sopeuttamisen ohjelmaan. Tällä julkisen talouden säästökuurilla haetaan velan antajien luottamusta, jotta velan hinta eli sen korot eivät nouse, mutta samalla pa-kotetaan valtiot toimiin, joilla talous väistämättä supistuu entisestään, ei-kä haettua kasvu synny.

”Pelkästään )!-:n rakenteellisen sopeuttamisen keinoin ei ole luotu yhtään ainoaa talousihmettä”, na-pauttaa Heikki Patomäki.

EUROOPPA TIENHAARASSAEurooppa käy kauppaa vahvasti omalla mantereella: Suomenkin viennistä reilu puolet suuntautuu "#:n sisäpuolelle. Kriisimaiden ta-louden vetämättömyys vaikuttaa si-

Euroalueen kriisi uhkaa myös kuntien talouttaKunnallisvaalien lähestyessä mediassa ja yleisessä keskustelussa vilahtelee tiheästi euroalueen talouskriisi. Vaikka syksyn vaaleissa valittavat valtuutetut eivät päätä euron vakaus mekanismeista tai muista tukitoimista, kriisin lonkerot ulottuvat kuntiinkin.

Professori Heikki Patomäki ennustaa euroalueen osittaista hajoamista.

TEKSTI TIINA AHLFORSKUVA MIKKO T. HELMINEN

Kuntien tehtävänä on tuottaa kuntalaisille palveluita, joiden rahoitus muodostuu kunnal-lisveroista, yhteisöveroista ja

valtionosuuksista ja pienessä määrin palveluiden maksuista.

Helsingin yliopiston kansainväli-sen politiikan professori, valtiotietei-den tohtori Heikki Patomäki nostaa työttömyyden lisääntymisen euro-alueen pitkittyneen kriisin merkittä-vimmäksi vaikutukseksi. Suomessa taantuman vaikutukset ovat näky-neet hitaasti, mutta viimeisten vuosi-neljännesten aikana merkit ovat vah-vistuneet. Laskusuhdanne vaivaa nyt laajemminkin maailman taloutta, jo-ten vetoapua eurolle ei ole nähtävissä Euroopan ulkopuoleltakaan.

Taantumassa valtion menot nou-sevat työttömyyden kasvaessa ja ih-misen tarvitessa enemmän yhteis-

”PELKÄSTÄÄN IMF:N RAKENTEELLISEN SOPEUTTAMISEN KEINOIN EI OLE LUOTU YHTÄÄN TALOUSIHMETTÄ.”

ten väistämättä muihinkin alueen maihin lamaannuttavasti.

”Euroalue on maailmantaloudessa suhteellisen tasapainossa yli- ja ali-jäämänsä osalta”, Patomäki sanoo. ”Tämä tarkoittaa sitä, että vahvojen ylijäämämaiden, kuten Saksan, tu-los on peräisin toisten maiden ali-jäämästä. Koska maailmanlaajui-sestikin eletään laskusuhdanteessa, kriisistä selviäminen talouden sääs-töillä ja sijoittajien ja pankkien velan muuttamisella julkiseksi velaksi, on toiveajattelua.”

Patomäki ennustaa euroalueen osittaista hajoamista. Jäljelle jääneet maat jatkavat totutuilla eväillä, kun-nes uusi kriisi iskee. Toinen vaih-toehto hänen mukaansa olisi edetä kohti sosiaalidemokraattista liittoval-tiota, missä "#:lla olisi riittävän suu-ri yhteinen budjetti verotusoikeuksi-neen. "#:n yhdentyminen aidon liit-tovaltion suuntaan palauttaisi valtaa rahoituslaitoksilta ja suursijoittajilta jäsenmaille ja vahvistaisi demokraat-tista kehitystä.

”Jos taas Saksa pakottaa muut maat toimimaan edelleen haluamal-laan tavalla yhä uusia säästökuureja toteuttaen, tuloksena on pidempiai-kainen lama”, Patomäki povaa. Sen seurauksiin tulevat kuntapäättäjät-kin joutuisivat etsimään ratkaisu-keinoja.

kunnan tukirakenteita. Vastaavasti verotulot pienenevät työttömyyden myötä ja kun asumis- ja elämiskus-tannukset nousevat, ihmisillä on vä-hemmän rahaa kulutettavaksi. Yri-tysten maksamat yhteisöverot pie-nenevät muiden verotulojen ohessa. Kuntien vaihtoehtoina on velan otto, verotuksen kiristäminen tai säästö-toimet, jotka poikkeuksetta kohdis-tuvat sekä sosiaali- ja terveystoimeen että kouluihin ja päivähoitoon.

YRITYKSIÄ OSTAA AIKAAEuroopan keskuspankki "$, ilmoit-ti syyskuun alkupuolella pääjohtaja Mario Draghin suulla olevansa val-mis ostamaan kriisimaiden joukko-velkakirjoja. Tätä ennen euroalueella on kokeiltu väliaikaista vakausmeka-nismia valtioiden velkaongelmien ratkaisemiseksi. Kun kriisi ei ole talt-tunut sillä, on sovittu pysyvästä va-kausmekanismista, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2013.

”Näillä toimilla voidaan ostaa

18

Ihanat naiset

Vuokko kertoo. Mökit usein periy-tyvätkin suvuissa eikä niihin ole ul-kopuolisilla kovin helposti pääsyä, semminkin kun hinnat ovat karan-neet monen ulottumattomiin. ”On-neksi kaupungin palstojen vuokrat ovat edullisempia.”

Pienimuotoinen viljely on naisille tuttua ennestään. ”Meidän molem-pien vanhemmat kuuluvat suuriin ikäluokkiin, joille kotitarveviljely on ollut enemmänkin välttämättö-myys”, Aino Halonen muistuttaa. Ja noina aikoina maanviljelys oli ny-kyistä useammalle jokapäiväisen lei-vänkin lähde.

”Munkin faija on pienviljelijän poika. Siellä tuli sitten kaikki kesät kykittyä naurispellolla. Kauhean läm möllä en sitä voi muistella, mutta hyvän makuisia vihanneksia saatiin”, hän naureskelee.

”Mutta kun ajattelee sitä, miten maailman ruoantuotanto on vai-keuksissa kasvavan väkimäärän ta-kia, niin onhan se hyvä lähtökohta pyrkiä tuottamaan edes jotain itse.”

Kaupunkiviljelytrendi saakin nai-silta varauksettoman hyväksynnän.

KAUPUNKI ELÄVÖITTYY IHMISISTÄKaupunkiviljely on vain yksi esi-merkki Helsinkiin kehittyneestyä

Luontoa, kulttuuria ja hulluja

ihmisiä. Vuokko Hovatan (oik.)

ja Aino Halosen yhteistyö

kantaa hedelmää pian myös teatterin

lavalla.

Vuokon tytär Herttakin viihtyy siirtola-puutarhassa. Mökille johtavan polun kivetykseen syntyy taidetta liiduilla.

”KORKEAKULTTUURI ON KATSOJAN SILMÄSSÄ.”

Näyttelijä ja muusikko Vuokko Hovatan siirtolapuutarha mökki Helsingin Pakilassa on mitä luontevin paikka syksyiselle jutustelutuokiolle. Mukana on myös Vuokon ystävä, kulttuurintuottaja Aino Halonen.

TEKSTI ELINA VAINIKAINENKUVAT ANNA UPOLA!LEHTO

Pakilan siirtolapuutarha ei ole Helsingin ainoa, mutta suu-rimmasta päästä se on: ha-vuaita kätkee sisälleen peräti

320 pikkuista mökkiä ja pihaa. Vuok-ko Hovatta on varsin tuore puutar-halainen, mutta idylli on jo ehtinyt saada hänet täysin pauloihinsa. Hän kertoo viettäneensä melkein koko heinäkuun palstallaan.

”Ostin tämän mökin toukokuussa, joten olen ehtinyt olla täällä vasta tä-män kesän. Tätä ei oltu kahdeksaan vuoteen käytetty, joten aluksi oli teh-tävä valtavasti remonttia ja raakarai-vaamista.”

Sato on jäänyt vielä vähäiseksi, joskin marjoja ja omenoita Vuokko on jo päässyt poimimaan. Vasta ensi vuonna Vuokko aloittaa ”vakavahen-kisemmän” viljelyn, sillä kaikkea ei voi aloittaa heti. ”Luonto pistää kam-poihin, kun tämä on ollut niin pit-kään käyttämättä”, Vuokko myöntää.

”Täällä on ollut ilo tutustua myös avuliaisiin ihmisiin ja saada samalla kuulla paikan historiaa. Vastapäisen tontin mummo on ollut miehen-sä kanssa rakentamassa tätä vuon-na 1948, jolloin alue perustettiin”,

omaehtoisesta toiminnasta. Viime aikoina etenkin kyläjuhlat ovat ke-ränneet väkeä kaupunginosasta toi-seen.

”Ihailen sitä, miten Helsingin kaupunkikulttuuri on viimeksi ku-luneen vuosikymmenen aikana elä-vöittynyt, miten ihmiset tekevät itse ja ottavat kaupunkia haltuun – esi-merkkinä vaikka kaupunginosajuh-lat”, Aino Halonen iloitsee.

Asiat eivät kuitenkaan ole niin hyvin, kuin voisivat. ”1990-luvulla tällaisia tapahtumia oli persaukis-ten puoliammattilaistenkin helppo järjestää. Mikäli ei tavoiteltu voittoa, kaupunki saattoi toimittaa erilaisia asioita ilmaiseksi, mistä voi tänään enää haaveilla. On uskomatonta, että kaupunki tukee esimerkiksi Käpylän kyläjuhlia mutta sitten laskuttaa sen saman rahan takaisin kenttävuokra-na ja erilaisina muina tarpeina”, Ai-no hymähtää.

Kaupunki toimiikin nykyään fir-man kaltaisesti tulostavoitteineen. ”Jossain vaiheessa joku vain keksi, että kulttuurillakin voi tehdä rahaa.”

Vuokko Hovatta työskentelee Hel-singin Kaupunginteatterissa, jota vastaan on hänen mielestään helppo hyökätä. ”Usein keskustelu perustuu kuitenkin puutteelliseen tietämyk-seen. Puhutaan esimerkiksi että meillä tehdään formaattimusikaale-ja, mikä ei pidä paikkaansa. Esimer-kiksi Wicked-musikaalista saimme ensimmäisenä maailmassa tehdä ei-formaatin”, hän kertoo.

”Taidelaitosten ongelma on se, et-tä niiden pitäisi samaan aikaan tyy-dyttää kaikkien tarpeet”, Aino toteaa. ”Helsingissä on kuitenkin aivan fan-

tastinen teatteritarjonta.”Kulttuuriministeri Paavo Arhin-

mäki tekee naisten mielestä hyvää työtä, eikä korkeakulttuuriväen vii-meaikainen arvostelu saa ymmär-rystä. ”Kuka sitten määrittää, mikä on korkeakulttuuria, että ainoastaan ooppera ja klassinen musiikki ovat sitä”, Vuokko kysyy. ”Puhuttiin Ai-non kanssa aikaisemmin, että entäs taide-elokuva, kuvataide, kirjallisuus, teatteri, nekö eivät olekaan korkea-kulttuuria?”

”Kulttuurialan ammattilaisena ha-luan sanoa kulloisellekin kulttuuri-ministerille, että kunhan se hoitaa hommansa, mulle on ihan sama missä se pyörii näyttämässä naa-maa”, Aino summaa.

LASTEN KOULUTUS ON KAIKKIEN ASIAKulttuurin lisäksi koulutus on Aino Haloselle tärkeä poliittinen teema.

”Meillä molemmilla on lapsia, ja on jouduttu miettimään koulutus-kysymyksiä ihan toisella tavalla, esi-merkiksi luokkakokoja ja koulumat-koja”, Vuokko Hovattakin myöntää.

Syksyisin huoli lapsista aktivoituu ihan toisella tavalla yhdessä vietetyn kesän jälkeen. ”Lähidemokratian näkökulmasta olisi hirveän hienoa, jos voitaisiin yhdessä keskustella esi-merkiksi lasten koulumatkan turval-lisuudesta. Hertallakin, vaikka kou-lumatka on lyhyt, on yksi aika hurja tienylitys ilman valoja tai töyssyjä.”

”Suurimmalle osalle helsinki-läisten koululaisten vanhemmista koulumatkat ovat ykkösasia”, Aino Halonen sanoo. ”Moni luottaa kou-luun ja koulutuksen sisältöön, mutta

siirtolapuutarhassa

19

Heikki Järveläinen

Ei toimimattomia liikelaitoksia!

490

Kalevi Kivistö

Ihmisten Espoo

Mak

saja

: Kal

evi K

ivis

tön

tuki

ryhm

ä

501

Vasemmistonkuntavaali-ehdokkaita ESPOOSSA

Kari Uotila

Peruspalvelut ovat kuntalaisia, eivät yksityistä voitontavoittelua varten!

Eriarvoisuuden vähentäminen ja jokaisesta kuntalaisesta huolehtiminen on kaikkien espoolaisten etu.

Kaupunginosien ja pääkaupunkiseudun demokratiaa on lisättävä.

Mak

saja

: Kar

i Uot

ilan

tuki

ryhm

ä

http://www.kariuotila.fi

526

Inarintiellä kylvetään yhteisöllisyyden siemeniä ”Mä olen tällainen anarkisti, joka haluaa istuttaa tulppaaneja moottori-tielle”, naureskelee Kirsi Pihlaja tyhjällä tontilla Vallilan Inarintiellä.

Läheisen päiväkoti Runon lapsilla on viljelmällä oma palsta. ”Lapsillekin on hienoa nähdä, mistä ruoka tulee”, Kirsi Pihlaja sanoo.

Vaikka yhdessä tekeminen onkin tärkeintä, myös satoa on Vallilassa saatu.

koulumatkoja ei tavallaan hallinnoi kukaan. Jos vanhemmat haluavat niihin ottaa kantaa, riippuu muiden alueella toimivien aktiivisuudesta, meneekö viesti perille”, hän pohtii.

Vanhempainyhdistysten kautta on mahdollista vaikuttaa, ja Kalliossakin Hertan koulun yhdistys on puuttu-nut koulumatkan turvattomuuteen. ”Käpylässähän me on tehty tätä tosi pitkään, ja voitaisiin konsultoida tei-tä”, Aino keksii.

Moniin asioihin paras lääke on kotikasvatus. Ainon Käpylässä lap-set juoksentelevat holtittomasti vilk-kaasti liikennöidyn Koskelantien yli. ”Tällaiset asiat lähtevät kotoa. Toi-voisin, että myös vanhemmat ottai-sivat kantaa eivätkä jättäisi kaikkea koulun harteille”, hän vetoaa. ”Moni ajattelee, etteivät vanhemmat voisi vaikuttaa”, Vuokkokin toteaa. ”On vanhempien asia kasvattaa lapsensa niin, ettei opettajan työ ole pelkkää poliisina toimimista.”

LUOVA HULLUUS VOIMAVARANA Naisten syksy on työteliäs. Paitsi et-tä Aino tekee vaalikampanjaansa ja Vuokolla on leipätyönsä teatterissa, he puuhailevat myös yhteisen pro-duktion parissa. Vain kerran esitettä-vä konsertti järjestetään juuri tämän lehden ilmestymisen aikaan, 6. 10.

”Aino tuottaa mun Savoy-teatteriin tulevaa keikkaa. Hänen kanssaan on ihana työskennellä, koska hän on tehnyt paljon pieniä, spesiaaleja jut-tuja, Vuokko kertoo. ”Ne jutut ovat aina lähteneet hulluista ihmisistä”, Aino lisää.

”Minä, Aino ja Ainon äiti Aulik-ki Oksanen olemme tehneet var-maankin seitsemän vuotta yhdessä kaikennäköistä. Sitten saatiin tällai-nen idea, että mukaan lavalle tulevat myös säveltäjät, joiden kanssa olen tehnyt eniten yhteistyötä eli Tuure Kilpeläinen, Tuomo Prättälä ja Kerk-ko Koskinen”, Vuokko kertoo. Tänä vuonna häntä on työllistänyt Kerkko Koskisen Kollektiivin levytysprojekti, ja omakin äänite on tulossa ensi vuo-den puolella.

set muistavat, miten talojen takapi-hoilla on ollut palstoja ja jopa pidetty eläimiä.

”Aiemmin kaupungissa oli enem-män yhteisiä pihoja, kuten täällä Vallilassakin puukortteleissa. Sit-temmin on alettu rakentaa sellaisia pieniä laatikoita”, Kirsi Pihlaja hy-mähtää.

”Tuntuu, että kaupungissa ihmis-ten oleminen ja liikkuminen on hir-veän rajoitettua. Kaupunki pitäisi ottaa kaupallisilta toimijoilta takai-sin ihmisille, eikä maata pitäisi enää myydä pois. Helsinki, siis me kau-punkilaiset, omistaa maastaan noin seitsemänkymmentä prosenttia. Mikseivät ihmiset voisi itse päättää, mihin tehdään puisto ja mihin puu-tarha? Pitäisi muistaa, ettei kaupun-ki ole vain tuolla jossain virastoissa, vaan tässä ja nyt.”

ANARKIA JA BYROKRATIA”Vallilan puutarha alkoi tosi anarkis-tisesti, mikä on hienoa”, nauraa Sal-la Kuuluvainen. Toistaiseksi ainoa kontakti kaupungin virkamiespor-taaseen on ollut luvan hankkiminen kasteluveden noutamiselle läheisen talon hanasta.

”Usein tällaisissa hankkeissa kau-pungilla ei sinänsä ole mitään ih-misten aktiivisuutta vastaan, mutta eipä sitä ole kauheasti mietittykään, miten toimintaa voitaisiin tukea. Tässä vesijutussakin jouduttiin soit-telemaan hulluna ympäriinsä ennen asian selviämistä.”

Kaupunkiviljelyä, samoin kuin Ra-vintolapäivän ja pop up -kahviloiden kaltaisia hankkeita, on arvosteltu tur-hanpäiväiseksi puuhasteluksi. Kirsi Pihlaja näkee tämän ”uuden demo-kratian” enemmänkin totunnaisen vaikuttamisen täydentäjänä.

”Tämä on arjessa toimimista, kau-pungin ottamista haltuun haluamal-lamme tavalla. Samalla pitää edistää kaupunkilaisten osallisuutta demo-kraattisissa päätöksentekoelimissä.”

Lisätietoa Dodon kaupunki viljely-hankkeista löytyy osoitteesta kaupunkiviljely.fi.

TEKSTI ELINA VAINIKAINEN KUVAT ANNA UPOLA!LEHTO

Vallilan viljelmä kasvaa kolmatta ke-sää Kirsi Pihlajan naapurissa.

”Näin ilmoituksia talkoopäivästä ja innostuin hirveästi, kuten moni muukin meidän rapusta. En ole kos-kaan pitänyt puutarhaa tai ylipäätään viljellyt mitään”, Kirsi kertoo.

Puutarhassa möyrivä porukka on kasvanut vuosi vuodelta, eikä toive tuoreista, ilmaisista vihanneksista ole välttämättä edes ensisijainen syy upottaa sormensa multaan. Tontti on muodostunut korttelin omaksi yhteydenpitopalstaksi, jossa yhdessä tekeminen on satoa merkitykselli-sempää.

”Se yksi puutarhasta saatu kaa-li, josta voi tehdä coleslaw’ta, ei ole niin tärkeää kuin kaikki muu sen coleslaw’n ympärillä”, Kirsi toteaa.

KAUPUNKI KUULUU ASUKKAILLE”Olen ollut pitkään kiinnostunut ruoantuotannosta ja sen dynamii-kasta”, kertoo kaupunkiviljelyaktiivi Salla Kuuluvainen, joka on viime ai-koina valmistellut kirjaa kaupunki-viljelystä. Hän oli aikanaan mukana perustamassa Inarintien puutarhaa, ja toimi tuolloin myös aktiivisesti kaupunkiviljelyhankkeistaan tunne-tussa ympäristöjärjestö Dodossa.

Ensimmäinen Helsingin kaupun-kipuutarha perustettiin Pasilaan kolmisen vuotta sitten, vaikka to-siasiassahan kaupunkiviljely ei ole uusi keksintö. Monet vanhat ihmi-

PERINTEISET 1. REIJO FRANK: Työväenlehti tekee tiedoksi 2. KOITON LAULU: Työväen marseljeesi 3. AGIT PROP: Sinä tiedät luokkasi lait 4. KOM-TEATTERI: Kenen joukoissa seisot 5. JUSSI RAITTINEN: Samassa veneessä

UUSI POLVI 6. TUOMARI NURMIO: Rahamies 7. PALEFACE: Riisto räppääjä 8. PELLE MILJOONA: Isäntä vei tehtaan pois 9. JUKKA POIKA: Limperin Hilma 10. ASA: Olkoon! 11. REINO NORDIN: Raha

KUPLETTIMAISET 12. MIKKO PERKOILA: Kajaanista pohjoiseen 13. JAAKKO TEPPO: Pilkillä 14. HISKI SALOMAA: Vapauden kaiho 15. ESA PAKARINEN: Kylymässä mualimassa 16. M.A.NUMMINEN: Naiseni kanssa Eduskuntatalon puistossa MUUT TYÖVÄENLAULUT 17. NEILIKKA: Maastamuuttajan laulu 18. DALLAPÉ-ORKESTERI: Kansainvälinen 19. TAPIO RAUTAVAARA: Ontuva Eriksson 20. VESA-MATTI LOIRI: Orjan selkä 21. KRISTIINA HALKOLA: Jos rakastat 22. JONNA PIRTTIJOKI: Venezuela

DUUNARIMUSIIKKI EILEN JA TÄNÄÄN

VASURILLALevy sisältää 22 työväenmusiikin helmeä 1920-luvulta tähän päivään.