Embed Size (px)
DESCRIPTION
Vappunumero, vaalianalyysiä ja muuta ajankohtaista asiaa
Citation preview
2/2011
MusiikkiaPirkko Tammelin työväenlauluja
Jaossa ilmapalloja
Ilmainen pomppulinna (säävaraus)
Myynnissä makkaraa ja räiskäleitä
Vappuaamun kunniakäynti vakaumuksensapuolesta kaatuneen haudalla klo 10.00
Puhe: Kaupunginvaltuutettu
Kiira Lasarov
VappujuhlaRaision torilla klo 11.00
Tervehdyssanatkaupunginhallituksen
puheenjohtaja Leena Rihko
JuhlapuheJHL:n toimialajohtaja
Teija Asara-Laaksonen
TERVETULOA!
2 Huhtikuu 2011
Vasen-Raisio on Raision Vasemmistoliiton julkaisema säännöllisesti ilmestyvä kaikkiin raisiolaisiin talouksiin jaettava tiedotelehti.
Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ryLumparlankatu 1821200 RaisioPuh. 02-438 [email protected]
JulkaisijaRaision Vasemmistoliitto
PäätoimittajaPekka Närhinen
TaittoNikke Wikström
PainopaikkaWest PointRauma
2/2011
Demokratian tiukka syleily
Harvoin kahteen viikkoon mahtuu näin paljon traditioita ja perinne-menoja, rintamerkit ja ilmapallot vaihtuvat suklaamuniin ja koh-ta kilistellään skumppalaseja ja kuunnellaan vappupuheita. Vuot-ta 2012 taas värittää ensin tammi-kuun presidentinvaalit ja syksyl-lä kuntavaalit. Oma vaalitaukoni päättyy näistä jälkimmäisissä ja kuntavaaleihin lähdetään ase-telmista, johon nyt valitun uuden eduskunnan päätökset varmasti vaikuttavat. Sosiaali- ja terveys-sektorin kasvava resurssien tar-
ve tuottaa päänvaivaa jokaisessa Suomen kunnassa, ja Raisiossakin haasteet saada rahat riittämään, ovat suuret.
Edustuksellinen demokratia pi-tää meitä lujassa otteessaan ja hyvä niin.
Pidetään siitä kiinni.
Kiira Lasarovkaupunginvaltuutettu
Vuosi 2008, lokakuu. Kunta-vaalien tulosten varmistu-minen. Avomieheni nostatti
tunnelmaa läpimenoni johdosta Alice Cooperin Elected –biisin tahdissa. Tuntui mukavalta tietää, että raisiolaiset äänestäjät tahtoi-vat valtuustotyölleni jatkoa. Tun-nelmaa tosin latisti tieto ryhmäm-me yhden paikan menetyksestä ja lähestyvä henkinen vaalikrapula.
Kyseiset kuntavaalit olivat viiden-net peräkkäiset vaalit, joissa kisa-sin Vasemmistoliiton riveissä, ta-kana olivat jo kahdet eduskunta- ja kunnallisvaalit. Vaalikrapulaa varsinkin eduskuntavaalien jälkei-senä päivänä voi verrata hiljalleen tyhjenevään ilmapalloon. Viimei-set kuukaudet ennen äänestyspäi-vää heilutaan kirkkaana läiskänä väkijoukon keskellä ja tempoillaan sinne tänne. Vaalien jälkeen paluu arkeen tulee hiljalleen ja kalenteri onkin äkkiä tyhjää täynnä. Omal-la henkilökohtaisella vaalimenes-tyksellä on merkityksensä mutta yhtä paljon onnistumisen tuntee-seen vaikuttaa puolueen saama kannatus.
Tämän kevään vaalitohinat päätin jo vuosi sitten jättää kokematta, halusin viettää äitiyslomani ja hoi-tovapaan varsinaiseen asiaan pa-nostaen. Vaaliputkea on kuitenkin vaikea katkaista kokonaan, ja tein-kin työtä takavasemmalta käsin tutun ehdokkaan tukiryhmässä.
Nyt käytyjen vaalien tulokset ovat luettavissa vasta kun uusi hallitus on saatu muodostettua ja hallitus-ohjelma luotua. Miten siellä näkyy esimerkiksi perusturvan korot-taminen tai vaatimukset minimi-palkasta, jää meille äänestäneille vielä nähtäväksi.
Tänä vuonna kevät on todellista juhlaa, vaaleista loikkaus pääsi-äiseen ja siitä sujuvasti vappuun.
Vaalituloksen mukaanmitta täynnä
Mari Kiviniemi ilmoitti vaali-iltana, että veret seisauttava ja sydämenkin pysäyttänyt vaalitappio tarkoittaa Keskustan paikkaa oppositiossa. Jos tämä yksiniitinen lausunto pi-
tää, ajaudutaan mielenkiintoiseen tilanteeseen.Löytyykö ainoa mahdollisuus enemmistöhallituksen muodos-
tamiseen silloin Kokoomuksen, SDP:n ja soinilaisten koalitiosta? Silloin ei tarvittaisi edes RKP:tä, enemmistö olisi sen verran selvä.
Jos näin kävisi, Jyrki Katainen joutuisi kaivamaan maahan jo etukäteen teettämänsä leikkauslistat tai sitten SDP:n täytyisi niel-lä ne. Oman lukunsa olisi se, miten Soinin ryhmä suhtautuisi hal-lituksen tavoitteisiin.
Tässä vaihtoehdossa meillä olisi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hallitus, joka oikeasti saattaisi kaatua kesken vaalikauden. Hallituksen pitäisi skarpata päätöksissään ja kuunnella äänestäjiä.
Ylimielisten enemmistöhallitusten aika olisi ohi. Se olisi virkis-tävä muutos suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Iso kiitos siitä Soinia äänestäneille.
Politiikan henkilöityminen näkyy paitsi tietysti Soini-ilmiössä myös Keskustan tappiossa. Kun Kiviniemi kertoi tappion syyksi kaksi kautta hallitusvastuussa, hän oli kovin häveliäs. Ei Keskus-tan tappio kahdesta kaudesta hallituksessa tullut, vaan kahdesta kaudesta Matti Vanhasta.
Vastustan päätöksenteon henkilöitymistä. Ihmisiä on puolueissa ja edustajina enemmän kuin yksi ja päätöksenteon linjat ovat use-ampien vastuulla. Mutta on henkilöitymisessä se hyvä puoli, että silloin ainakin joku on vastuussa.
Vasemmistoliitolle ykkössijojaVuoden 2011 alussa Suomessa oli 58 000 pitkäaikaistyötöntä. Ylen Radio Suomi teetti talousasiantuntijoilla sokkotestin puolueiden lääkkeistä pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemisessa. Kyselyyn vas-tasi seitsemän professoria ja tutkimusjohtajaa. Asiantuntijat vas-tasivat tietämättä mikä puolue oli kyseessä.
Vasemmistoliiton lääkkeet rankattiin parhaimmiksi.Suomen Luonto –lehti teki puolueille vihreystestin ja pani puo-
lueet paremmuusjärjestykseen vihreyden perusteella. Vasemmis-toliitto oli selvä ykkönen 92,3 pistettä, jättäen kauas taakseen 84,6 pistettä saaneen Vihreän Liiton.
Ei näistä ykkössijoista kovin laajasti puhuttu. Tärkeämpää medi-assa oli se mitä äidit iltapäivälehdissä tuumaavat pääministerieh-dokaslapsistaan. Tärkeä asiahan äitien kannustuskin on.
Tärkeää on myös se, että Vasemmistoliiton ajamat työttömien ja vihreitä arvoja edistävät asiat etenisivät.
Iloinen vaalien TurkuMökkejä: punaisia, keltaisia, sinisiä. Vaaleissa oli monia uusia asi-oita. Ehdokkaat kampanjoivat toreilla ja kauppakeskuksissa aiem-paa enemmän.
Turun kaupunki oli järjestänyt kävelykadulleen vaalimökit puo-lueiden käyttöön. Mökit loivat hauskan, värikkään ja iloisen edus-kuntavaalirivistön puolueen kokoon tai näköön katsomatta. Vaalit olivat positiivisesti esillä.
Jos pidetään arvokkaana, että ihmiset äänestävät, vaalien pi-tää näkyä ja kuulua myös katukuvassa, ei vain virallisissa vaalike-hikoissa. Kuka niistä innostuu!
Toivottavasti kaikki ottavat tästä oppia, annetaan kaikkien vaalikukkien kukkia. Isot pisteet Turulle hyvästä toiminnasta vaali-en eteen.
Pekka Närhinen
Kannen kuvaPekka Närhinen
3Huhtikuu 2011
Raisiossa muun maan tahtiinRaisio ei tehnyt poikkeusta muusta vaalipiiristä. Perus-suomalaisten nousun tahtiin kulkeneissa vaaleissa myös Raisiossa Varsinais-Suo-men ykkönen Kike Elomaa sai eniten ääniä. Vaalipiirin muut tutut nimet loistivat kärjessä. SDP:n Paasio ja Kokoomuksen Orpo ja Viro-lainen löytyvät Raisiossakin viiden kärjestä. Kiilan viisik-koon lyö Vasemmistoliiton raisiolainen ehdokas Jyrki Yrttiaho, joka viime vaalien tapaan keräsi Raisiossa rei-
lut 600 ääntä.Selvän nousun Vasem-
mistoliittolaisista teki Annika Lapintie. Äänisaalis Raisi-ossa vuoden 2007 vaaleissa oli reilut 200, nyt ääniä kertyi pitkälti yli 400. Telakan pää-luottamusmies Jari Aalto sai
yli 200 ääntä, mitä voidaan pitää mynämäkeläiseltä en-sikertalaiselta kohtuullisen hyvänä saavutuksena.
Kokoomuksesta Kristil-lisdemokraatteihin kansan-edustajapaikan toivossa siir-tynyt Matti Schrey menetti melkein puolet raisiolaisää-nestäjistään. Luottamusta kertyi enää reilun neljänsa-dan äänen verran.
Puolueista Raisiossa me-nettivät eniten Kokoomus yli kuusi prosenttia ja SDP yli viisi prosenttia. Vasemmis-
toliiton tappio oli 2,5 %.Perussuomalaisten po-
tista käytännössä kaikki on uutta. Nyt 2800 ääntä, viime kerralla 300.
Eduskuntavaaleissa Rai-sion äänestysprosentti ei juurikaan muuttunut. Nyt äänestämässä kävi 70,8 %, missä nousua on 3,5 yksik-köä. Ero kuntavaaleihin on iso sillä vuoden 2008 vaaleis-sa vain 59,4 % äänesti.
Arhinmäelle huima äänipottiPaavo Arhinmäen saamat yli 17000 Helsingistä tekivät hä-nestä paitsi Helsingin äänikuninkaan myös valtakunnan nelosen äänimäärissä.
Arhinmäen saaman ääni-saaliin arvoa nostaa vielä se, että Helsingin vaalipiiris-sä annettiin kolmannes vä-hemmän ääniä kuin Uudel-lamaalla, josta kolmen kärki Soini, Stubb ja Katainen ke-räsivät äänensä.
Vasemmistoliiton edus-kuntaryhmä koki melkoisen muodonmuutoksen. Selvä nuorennusleikkaus ja nais-ten määrän kasvu saivat myös puheenjohtajan tyy-tyväiset kommentit, kun hän totesi Kansan Uutisten verk-kolehdelle, että nyt voimme näyttää, mitä vasemmis-to on.
Myös puolueen vara-puheenjohtajat oululainen Risto Kalliorinne, 39 ja riihi-mäkeläinen Aino-Kaisa Pe-konen, 32, tulivat valituiksi. Molemmat ovat uusia kan-sanedustajia.
Varsinais-Suomes-sa Vasemmistoliit-to piti asemansaVarsin uudella ja tuoreel-la listalla vaaleihin lähtenyt Vasemmistoliitto säilytti ase-mansa. Kaksi kansanedus-tajapaikkaa ovat kelpo suo-ritus ehdokasjoukolta, jossa valtaosa oli ensikertalaisia.
Hyvät äänimäärät tulokkais-ta keräsivät mm. turkulainen Li Andersson ja mynämäke-läinen Jari Aalto, yli 2000 ääntä kumpikin.
Annika Lapintien ääni-määrä nousi viime vaaleis-ta kahden tuhannen äänen potilla. Yli 7700 ääntä saanut Lapintie olikin Vasemmisto-liiton ehdokasjoukon selvä ykkönen. Toinen kansan-edustaja Jyrki Yrttiaho sai noin 4500 ääntä. Äänimäärä on samaa luokkaa kuin vuo-den 2007 vaaleissa.
Soinille ei sittenkään selvää ykkössijaaUudenmaan supervaalipii-rissä annettiin yli 500 000
ääntä. Vertailun vuoksi Var-sinais-Suomessa ääniä an-nettiin 260 000. Etukäteen veikkailtiin Soinille 60 000 äänen jättipottia. Perussuo-malaisten valtaisia menestys toi lopulta 43 000 henkilökoh-taista ääntä. Äänimäärä on huikea, mutta samoilla luke-milla on Kokoomuksen Ale-xander Stubb 42 000 äänellä. Valtakunnan ykkössija onkin näin lähes tasalukemissa.
Soinin äänimäärä veti pe-rässään eduskuntaan kuu-si muuta perussuomalaista ehdokasta. Toki ilman Soinin ääniäkin puolue olisi saanut Uudeltamaalta 3-4 kansan-edustajaa.
Vaalitoimitsijana toiminut Aimo Koskela tarkastaa äänioikeutta. Kaupungin-talon äänestyspiste on Raision vilkkain.
verkossa tuoreena:www.kansanuutiset.fi
4 Huhtikuu 2011
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Närhinen
Eteneekö yhteistyö – halpeneeko kaukolämpö
Millä tulevaisuuden lämpö tehdään
Kaukolämmöllä on lämmitetty 30 vuotta Turun seudulla. Toimijoina ovat olleet Turun energiayhtiö, Fortum ja alu-een kuntien yhteinen kaukolämpöyhtiö, mutta omia verk-kojaan jokainen on hoitanut vielä itse. Suunnitelmat ja so-pimukset yhden yhtiön energiayhteistyöstä on valmisteltu.
Seudullisen energiayhteis-työn piti edetä kuin juna. No ehkä se eteneekin - VR:n malliin. Aikataulun mukaan olisi jo pitänyt saapua ase-malle, mutta junaa ei vain näy eikä kuulu. Päätökset yhden energian tuotanto- ja jakeluyhtiön perustamisesta piti tehdä alkuvuonna.
Helmikuussa Raision kau-punginvaltuusto palautti energiayhteistyösopimuk-sen uudelleen valmisteluun. Tiedossa nimitäin oli, että Turku haluaa muutoksia jo neuvoteltuun sopimukseen. Raision päätös oli, että asi-aan palataan vasta Turun te-kemien muutosten jälkeen.
Naantali valitsi toisen tien. Naantali hyväksyi so-pimuksen ja palaa siihen uudelleen, mikäli muutoksia pitää tehdä.
Asioihin perehtymisestä ja harkinnasta ei ole haittaa. Tuumaustauon aikana Raisi-ossa on hyvä sulatella asiaa eri puolilta.
Kahden tuottajan tasapainoTurku, Kaarina, Raisio ja Naantali solmivat vuonna 1977 Imatran Voiman kanssa yhteistyösopimuksen kauko-lämmön jakelusta. Alueen putkissa alkoi virrata läm-mintä vettä 80-luvun alussa taloja lämmittämään. Turku Energia ja nykyinen Fortum tuottavat energiaa, jonka kaupungit jakelevat.
Uuden, yhteisen yhtiön perustamisen arvostelijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Fortum omistaisi uudesta yhtiöstä enemmis-
tön eli 51 %. Sopimuksen mu-kaan Fortumilla on kuitenkin vähemmistö yhtiön hallituk-sessa. Raision osalta tilan-ne on se, että kaupungilla ei juuri ole sanottavaa lämmön tuotantoon, kun kerran omaa energiatuotantoa ei ole.
Tärkeää on, että kum-pikaan lämmön tuottajista, Turku Energia tai Fortum, ei saa yliotetta. Sellaisesta meillä on kokemusta 90-lu-vun puolivälistä, jolloin Turku Energia tavoitteli alueellista monopolia yrittämällä saada kaukolämmön jakeluverkon haltuunsa. Niin ei tapahtu-nut, eikä se varmasti olisi ollut kaarinalaisten, naanta-lilaisten tai raisiolaisten etu.
Kalliin kaukoläm-mön yllätysYli puolet suomalaisista asuu kaukolämmöllä lämmitetys-sä asunnossa. Kerrosta-loista suurin osa lämmite-tään kaukolämmöllä. Raisi-ossa kaukolämmön osuus on seudun toiseksi korkein n. 75 %, vain Turussa osuus on korkeampi. Kaukolämpö on korvannut asuinalueiden omat voimalaitokset, mikä on mm. ilman laadun kannalta hyvä asia.
Kaukolämmön markki-naosuus on kasvanut myös pientalojen lämmitysmuoto-na. Ongelma on juuri tässä. Tuoreen hintavertailun mu-kaan Raisiossa kaukolämpö on maan kalleimpia.
Kaukolämpöpäätöksiä on tehty siltä pohjalta, että pai-kallisia öljylaitoksia voitaisiin korvata ja että kuntalaiset saisivat edullista energiaa.
Meillä on kuitenkin liian laaja ja harva kaukolämpö-verkosto, lämmön ostajia ei ole saatu sen varrelta tar-peeksi. Tämä asettaa päät-täjän asemassa olevan kun-talaisen kysymään milloin tämä tehottomuus on tullut tietoon ja miksi asialle ei ole tehty mitään.
Herää kysymys, onko meillä paljonkin asioita, jois-sa kustannuksista ei ole pi-detty niin väliä?
Tekniikka on vaikea lajiTeknisen sektorin suurhank-keet eivät ole olleet Raisiolle mitenkään helppoja. Viiden-toista viime vuoden aikana ovat menneet pieleen suu-rimmat yritelmät, puhtaan veden ja jäteveden miljoon-aluokan hankkeet.
Puhtaan veden uhatessa loppua parina kuivana kesä-nä Raisio oli totisen paikan edessä. Turun vaivalloises-ti edenneille vesihankkeil-le viitattiin kintaalla ja puh-taan veden ongelmaa pyrit-tiin 90-luvulla ratkaisemaan omilla raakavesialtailla. Lou-hintaluvat annettiin Palovuo-ren alueelle ja kalliota katosi. Moni päättäjä ja kuntalainen tosin arvosteli vesialtaiden louhimista Raision vanhan kaatopaikka-alueen ongel-majätteiden kylkeen ja piti sitä suurena riskinä.
Jätevesimääräykset kiris-tyivät ja likavedet tuli puhdis-taa paremmin. Samalla Tur-
ku oli aloittamassa Kakolan puhdistamon rakentamista. Raision oma jätevedenpuh-distamo päätettiin sanee-rata, koska se olisi konsult-ti- ja virkamiesselvitysten mukaan edullisempaa kuin jätevesien vieminen Kako-laan. Myöhemmin omasta vesihankkeesta luovuttiin vähin äänin.
Raisiolaiset ja naantali-laiset juovat turkulaisten ta-voin tekopohjavettä. Raision ja Naantalin yhteinen vesi-laitos on päätetty lopettaa: oma jätevedenpuhdistamo ei koskaan puhdistanut jäteve-siä riittävän hyvin. Puhdista-moseikkailussa hävisi raisio-
laisten rahoja parikymmentä miljoonaa ja jätevedet vie-dään seuraavat vuosikym-menet Turkuun.
Ei ole ihme, että näillä ko-kemuksilla päättäjiä arvelut-taa ison energiahankkeen kohtalo ja tulevaisuus.
Ollaan kuntien ihanne-koosta tai kuntaliitoksista mitä mieltä tahansa, infra-struktuurin kehittämisessä pitää olla seudullinen näke-mys ja niistä on myös pää-tettävä yhteisesti. Tähän suuntaan tulee myös kehit-tää energiayhteistyötä. Sii-nä ei ole isolla Turulla varaa sooloiluun, Raisiosta puhu-mattakaan.
Tulevaisuuden energia-muodoista on päätettävä joka tapauksessa, syn-tyi yhteistä energiayhtiö-tä tai ei.
Suomessa on jo nyt voi-maloita, joiden polttoaine on sataprosenttisesti kier-rätystuotetta. Energiantuo-tannon rakentaminen kas-vavan jätteenpolton varaan on menneisyyttä. Kierrätet-tävän tuotteen polttamises-ta pyritään nykyään eroon kaikin tavoin. Tärkeintä on estää ja minimoida jätteen synty ja muokata jäte uu-delleenkäytettäväksi. Sa-vuna ilmaan tupruttaminen
ei ole taloudellinen eikä ympäristöystävällinen rat-kaisu. Tavoite on, että vain pieni osa jätteestä päätyy poltettavaksi.
Se ovatko biopolttoaine tai maakaasu ratkaisuja, riippuu saatavuudesta ja energiaverotuksesta.
Kaukolämmön hienoim-pia puolia on teollisuuden hukkalämmön hyödyntämi-nen lämmityksessä. Teolli-suuden prosesseja on pa-rempi lauhduttaa lämmit-tämällä koteja kuin kaloja.
Uuden vision kaukoläm-möstä esitti Aalto-yliopis-ton professori Jukka Man-
ner. Tietokonekeskukset, kuten esimerkiksi Googlen hakukoneyhtiön vanhaan Summan paperitehtaa-seen perustama tietoko-nekeskus, tuottavat valta-van määrän hukkalämpöä. Manner kysyy voisiko ne samalla valjastaa lämmit-tämään kotimme.
Kannattaisiko Turun seudun käydä valtakun-nallisesti kisaa siitä mihin yhtiöt sijoittavat tietokone-salejaan? Ne kun saattavat olla alueelle kivihiiltäkin ar-vokkaampia.
Pekka NärhinenAnnika LapintieKansanedustaja
Jyrki YrttiahoKansanedustaja
Jatkamme työtä yhteisten asioittemme puolesta seuraavatkin neljä vuotta.
Kiitos äänestäsi!
Pekka Närhinen pitää tärkeänä seudullista energiayhteystyötä. Yhteistyön ehdoista pitäisi kuntien ja Fortumin kesken päästä yhteisymmärrykseen.
5Huhtikuu 2011
Hauskaa Vappua!Toivotan teidät kaikki lämpi-mästi tervetulleeksi, viettä-mään kanssamme vappua perinteisiin Raision Vasem-mistoliiton järjestämiin vap-pujuhliin Raision torille, tar-kempi ohjelma löytyy tästä lehdestä.
Suomalaisen työn juhlaVappu on suomalaisen työn juhla, lukee muuten ihan kalenterissa. Nyt kun taas olen monen toverini tavoin vapautunut työn kahleista, on minulla aikaa kirjoitella suomalaisesta työstä, joka ei käytännössä ole kovinkaan suurta juhlaa.
Arkea työmailla on uhkai-lu, kiristys, työehtojen pol-keminen, veronkierto, siir-totyöläisten sorto ja palkko-jen maksamatta jättäminen. Viimeisestä esimerkkinä käy ydinvoimalatyömaa, jossa muuten hääräilee Ranska-lainen suuryritys. Eläköön vapaus, veljeys ja tasa–arvo.
Niin kuin tässä ei vielä
olisi riittävästi työn juhlaa, on otettu käyttöön myös palkkamurhat. Eli kunnioitan kyllä kovasti virkamiestä tai ay – toimitsijaa, joka tällai-sessa toimintaympäristössä uskaltaa puuttua epäkohtiin, toivottavasti saavat vaaralli-sen työn lisää. Lieneeköhän tämä se paremminvointi-valtio? Hyvinvointivaltiossa ei työelämä voi olla tämän-kaltaista.
Tässä kirjoittelun tuoksi-nassa, huomaan motivaatio-ni puhua työurien pidentämi-sen puolesta vähenevän en-tisestään, mikäli mahdollista. Syy lienee valjennut lukijalle.
Perään myös median vas-tuuta, esimerkiksi kun jo-ku sotkee valtapuolueiden vaalimainoksia, saadaan kyllä ministereitä telkkariin ja radioon suu vaahdos-sa paasaamaan, ettei sovi suomalaiseen demokratiaan tämä. Voi kun joskus nähtäi-siin samat narrit kertomassa mikä kuuluu suomalaisessa demokratiassa työelämään ja mikä ei.
Poliittinen vasem-misto ja ay-liikeEdelleen on ensiarvoisen tärkeää, että me, jotka teem-me työtä suomalaisen työn ja työelämän oikeudenmu-kaisuuden toteutumiseksi, pidämme päämme pystyssä ja selkämme suorassa sekä mielen kirkkaana, myös vap-pujen välillä.
Sillä porvari ei edelleen-kään sorretun kansan mur-heita herkällä korvalla kuun-tele.
Kaikesta huolimatta toi-votan kaikille hauskaa vap-pua.
Juha JormanainenRaision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön Puheen-johtaja
HALLITUS LINJAA
Raision kaupunginhallituksen puheenjoh-taja Leena Rihko ja kaupunginhallituksen jäsen Seppo Kalliotie kommentoivat tällä palstalla tuoreimpia kunnallispoliittisia käänteitä.
Kaupunginhallituksen konsernijaostolle esiteltiin viime kokouksessa eri sektoreitten käyttämiä ostopalveluita.Mitä mieltä olet, pitäisikö kaupungin lisätä ostopalveluiden käyttöä?
Leena:Eri sektoreitten käyttämät ostopalvelut ovat kovin erilaisia; on erikoissairaanhoitoa, pankkipalveluja, kuljetusta, rakentamista, sähkönsiirtoa. Toiset ovat pakollisia tai lakisääteisiä, toiset harkinnanvaraisia. Mielestäni kaikki tu-lee käydä tarkkaan läpi ja miettiä uudestaan, voiko kaupunki tehdä itse vai kannattaako/ täytyykö ostaa muualta.
Seppo: Ostopalvelu tuottajia on paljon ja ne tulee selvittää. Oma vai ostopalvelu täytyy tarkasti miettiä. Kun jotain oste-taan ne pitää kilpailuttaa.
Vanhusten hoivaan ja sairaiden hoitoon on koko ajan vaikeampi saada hoitajia. Viime kesä oli jo vaikea, koska sijaisia ei saatu riittävästi. Mitä asialle pitäisi tehdä?
PAKINA
NIIN MAKAA KUIN PETAA
Harvoinpa on eduskuntavaaleissa ollut yhtä vilkasta. En muista, että R-kioski olisi aiemmin markkinoinut vaalikahveja.
Kuinka paljon näistä vaaleista jäi jyviä, se jää punnitta-vaksi kun tänä poikkeuksellisena keväänä vaaliviikonloppua seuraa pääsiäinen ja Golgatan tie. Ja tuskin on mämmit ehti-neet sulaa kun onkin vuorossa vappu. Ehkäpä vappupuheis-sa sitten jo päästään punnitsemaan vaalitulos.
Toivoa sopii, että kansalaisaktiivisuuskin säilyy jatkossa vaaliaktiivisuuden tasolla. Kun nyt nähtiin niin monta vaali-tenttiä mediassa ja vaalikoneitakin taisi olla enemmän kuin äänestäjiä, joutuivat ainakin ehdokaslistojen pääpukarit ko-ville, kun aina piti luvata hoitaa uusia asioita. Nyt kun arki on koittanut, onkin hyvä seurata mitä tapahtuu, vai tapah-tuuko mitään.
Uutta näissä vaaleissa oli se, että kun vanhojen vaalira-hasotkujen jälkeen lehtimainonta oli aikaisempaa maltilli-sempaa, sosiaalinen media eli netti nousi uuteen asemaan. Siellä äänekkäimpänä olivat Soinin lakeijat, mahtuivatko muuta vaalien alla keretäkään kuin istumaan nokka netissä ja sormet näppiksillä. Minäkin tapaan seurata aikamoista määrää tiedostusvälineistä ja niiden keskusteluja netistä. Nyt meni vähän maku, kun joka toinen kirjoittaja oli tai luuli olevansa Soinin kaveri.
Vaikka netti parhaimmillaan lisääkin kansalaisten ilmaisu-mahdollisuutta, sillä on toinen, pimeämpi puolensa. Kun ne-tissä äänekkäimmin mesotaan nimimerkeillä, niiden suojissa voi päästellä mitä tahansa. Siinä on monenlainen vihapuhe lähellä. Ja netistä on lyhyt matka toreille, niin kuin on jo nähty.
Vaarana on myös se, että nettifoorumien ilmaisutapa levi-ää aiemmin korrektiinkin poliittiseen keskusteluun. Kun Jyrki Katainen taas puhuu kestävyysvajeesta, hänelle huudetaan, tosin kylläkin ihan aiheesta, että ”Housuissas sulla on kes-tävyysvaje!” Voisi saman astetta asiallisemminkin sanoa.
xxxVanha sananlasku sanoo, että kolme on maailmassa turhaa: nunnan nännit, paavin pallit ja perussuomalaiset nuoret. Ja turha on Timo Soinin tästä vetää herneenpalkoa klyyvariinsa, vaikka kaikki verrokit ovatkin katolilaisia. Kysehän on maail-manlaajuisesta sanalaskusta, joka nyt vain sattuu olemaan totta, niin kuin sananlaskut usein ovat.
Sitä paitsi onhan Perussuomalaisilla olemassa nuorisoliit-to. Nettiä selaamalla vain huomaa, että sen vetäjät eri puo-lilla Suomea ovat kaikki kolmikymppisiä. Hyvähän se tietysti on, että yritetään pitää nuorisoilme naamalla mahdollisim-man varttuneeksi. Paha vaan samaisten nettisivujen mukaan noilla perussuomalaisten ”nuorisojohtajilla” näyttää melkein kaikilla olevan jo omiakin lapsia. Siinä vaiheessa kun ne te-navat kasvavat murrosikään sieltä voi tulla ikävääkin noottia, että lakkaa nyt jo ukko irvistelemästä.
Sillä miehiähän perussuomalaisten nuorisojohtajat näyt-tävät lähes poikkeuksetta olevan. Mutta naisiakin tuossa puolueessa toki tarvitaan, että siinä mielessä he eivät kuulu tuohon edellä mainittuun turhien luetteloon. Kun kokouksissa oikein lyödään nyrkkiä pöytään niin lentäähän sitä pullanmu-ruja siivottavaksi lattialle.
xxxMutta vakavasti ottaen Soinia voi toki kehaistakin. Ainakin hän pystyi kyseenalaistamaan vallinneen poliittisen kulttuu-rin, joka oli jämähtänyt protokolliinsa, aika kauas kansasta, ainakin nettikansasta.
Ihan toinen asia sitten on miten hän pystyy pitämään po-rukkansa koossa eduskunnassa. Eli kenet vahtimestarit sieltä joutuvat kantamaan ulos niin kuin isä Vennamon aikoinansa. Ja kuinka moneen puolueeseen ja kuppikuntaan Perussuo-malaiset vaalien jälkeen ja tosiarjessa hajoaa.
Mutta miettimisen aihetta Soinin porukka antoi aiemmille isoille valtapuolueille, ja miksei Vasemmistoliitollekin. Nythän kuultiin turhautuneiden äänenilmaus ja se kannattaa ottaa vakavasti. Niinpä kun vappuakin on perinteisesti korostettu työväestön juhlana, minusta jo tänä vappuna voisi ruveta pu-humaan siitä työläisten, työttömien, irtisanottujen, lomautet-tujen ja syrjäytymisvaarassa olevien juhlana.
Yhtä kaikki ja kaikesta huolimatta minä pidän itseäni näi-den vaalien voittajana: ehdokkaani tuli taas valituksi edus-kuntaan. Hyvä me.
ANTON TOLSTOJEVSKI
Leena:Ala on saatava kiinnostavaksi ja työoloja tulee kehittää niin, että työhyvin-vointi paranee eivätkä työssäolevat ylikuormitu. Pelkkä palkankorottaminen ei poista henkilöstövajetta- työhön sitoutuminen ja ihmisistä välittä-minen ei Suomessa ole enää muodissa, enemmänkin katoavaa kansanperinnettä. Työsuhteiden tulee olla jatkuvia, ei määräai-kaisia, jotta ihmiset pystyvät juurtumaan jonnekin, perustamaan perheen, rakentamaan ehkä oman talon ja suunnittelemaan ylipäänsä tulevaisuutta.
Seppo:Jatkuvat työsuhteet parhaita keinoja saada uusia työtekijöitä
kaupunkiin. Hyvä työyhteisö välittää työntekijöistä ja mah-dollistaa hyvän työilmapiirin.
6 Huhtikuu 2011
Ohjelmassa mm.
Diskoilua ja pelejä Myllypuron Liikuntamyllyssä • Hullunkurisia pelejä, seinäkiipeilyä, tanssipelin opettelua, kimppajuoksukisa ym. Kimppa-konsertti Espan lavalla• Pinskujen esityksiä, taikuri, tähtiesiintyjiä jne.Riemua LinnanmäelläRetki Korkeasaareen
Hinta 50 € Hintaan sisältyy majoitus Myllypuron koululla, ruokailu ja esitteessä oleva ohjelma sekäHelsingin sisäisen liikenteen matkalippu.
Ilmoittautumiset 23.5.2011 mennessä: Länsirannikon PioneeritPuhelin: 040 13 79 448E-mail: lansirannikko@sdpl.
Pinskujen
tapahtuma Helsingissä 17.6.–19.6.
Järjestäjä: SDPL ja SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan Piirijärjestö ry.Vauhdissa mukana myös TUL:n Suur-Helsingin Piirijärjestö ry.
Raision Pioneerien varapuheenjohtaja Sanna Jalonen
Tärkeintä on aito, välittävä ja lasta kuunteleva ilmapiiri
Sanna, 32v. on ollut muka-na pioneeritoiminnassa niin kauan kuin muistaa. Toimin-ta alkoi vanhempien matkas-sa leirikeittiöstä, ja siitä iän karttuessa jatkui leireille ja kerhoihin.
– Johtokunnan jäsene-nä aloitin muistaakseni ylä-asteikäisenä. Joskus pari-kymppisenä minut valittiin Raision Pioneerien puheen-johtajaksi. Niitä tehtäviä hoidin muutaman vuoden ja sen jälkeen olen puuhaillut ja tukenut toimintaa varapu-heenjohtajan tehtävissä var-maan jo kymmenisen vuotta.
Mikä saa lapset ja nuoret Raision Pioneerien toimintaan mukaan?– Raision Pioneerien toimin-ta on monipuolista tekemistä ja yhdessäoloa sukupuoles-ta ja iästä riippumatta. Mi-nusta on tärkeää, ettei kaik-kea harrastamista jaotella ja lokeroida tarkkaan synty-mävuoden ja lajin mukaan. Kaikkein tärkeintä on mie-lestäni aito, välittävä, lasta kuunteleva ja kunnioittava ilmapiiri.
Järjestön vahvuudet?– Toimintaan on helppo tulla mukaan. Kerhot ja tapahtu-mat ovat pääosin maksut-tomia ja leirimaksutkin koh-tuullisia. Mukaan voi tul-la yksin, kaverin tai vaikka
sisarusten ja vanhempien kanssa. Haluamme omal-ta osaltamme olla ehkäi-semässä lasten ja nuorten syrjäytymistä. On valitetta-vaa, että nyky-yhteiskun-nan eriarvoisuus näkyy mm. siinä, että kaikilla lapsilla ei ole varaa harrastuksiin. Haasteet toiminnan kehittämisessä?– Vireänkin toiminnan pyörit-tämisessä ja kehittämisessä on haasteensa. Tarvitsemme jatkuvasti uusia ohjaajia ja talkoolaisia mukaan. Ideoi-ta ja tekemistä riittää, mut-ta ei aina aikaa ja tekijöitä. Siksi onkin tärkeää löytää juuri ne toimintamuodot, jotka kiinnostavat lapsia, ja keskittyä kehittämään niitä.
6. – 10.6. MerileiriMerenkulkutaitojen opetusleiri merellä, ikäsuositus 10-vuotiaasta ylöspäin. m/s Ainalla. Tänä vuonna kohteena Hanko. 70€
6. – 10.6. MummolaleiriTurun Hirvensalossa, Aurinkolahden leiri- ja kurssikeskuksessa. Lomailua mummolan tyyliin. Menossa mukana myös leirimummo ja -pappa. Hinta 60€, ilmoittautumiset 28.5. mennessä.
4. – 9.7. Karhuluodon kesäleiriTeemana Seikkailuleiri! Teltta- ja kotamajoitus. Uimista, kajakointia, nuotioiltoja ja luonnossa seikkailua. 80€
1. – 5.8. KalaleiriMatkataan M/S Ainalla saariston parhaimpiin kalavesiin, opetellaan kalastustaitoja ja ruoan valmistamista saadusta saaliista. Majapaikkana Karhuluoto. 70€
Kaikki leirit ovat suunnattu koulukäisille.
Lisätiedot ja Ilmoittautumiset: Mirka Lasarov puh. 040 1379 448
Sanna Lapin maisemissa kesällä 2010.
www.raisionpioneerit.net
7Huhtikuu 2011
Leirimuistoja
Ystävyys vahvistuu, Saara ja Miika.
Kesärannan pulkkamäessä, samassa sumassa leirilisiä ja ohjaajia.
Askartelun tuloksena syntynyt helmiliskoperhe.
Kesärannan puisto toimii myös talvikäytössä.
Kohta kesään taittuva vuosi käynnistyi kolmen leirin voi-
min. Hiihtolomaviikolla pinskut suuntasivat sekä Raision
kaupungin leiri- ja kurssikeskukseen Kesärantaan, että
Juupajoelle Sammalniemen leirikeskukseen. Huhtikuun
alussa Raision Pioneerien kerholaiset viettivät lisäksi vii-
konloppuleirin Kesärannassa, kulttuuriteemaa toteuttaen.
Lumisen talven ansiosta saatiin hyvät pulkkamäet myös Varsinais-Suomeen.
www.raisionpioneerit.net
8 Huhtikuu 2011
Teija Asara-Laaksonen
Suomi tarvitsee vallankumouksellisia uudistuksia työelämäänJulkisten palveluiden turvaaminen, työssä jaksaminen ja harmaan talouden kitkeminen ei onnistu ilman tehokkaita ja määrätietoisia toimia, sanoo ammattiliitto JHL:n toimi-alajohtana Teija Asara-Laaksonen.
Hänen mukaansa erittäin suuri perattava tontti on työn teettämisen uudet muodot. Jo 700 000 meistä tekee pät-kää, keikkaa, vuokratöitä tai muuta prekaaria työtä. Se ei ole mikään marginaalinen ryhmä. Harmaa talous vilisee tällaista työtä. Ihmisiä käytetään hyväksi.
– On äärimmäisen tärkeää, että työn teettäminen mak-saa teettäjälle sen saman työnteon muodosta riippu-matta. Työn teettäjän ei pi-dä saada mitään taloudel-lista etua työtä pirstomalla tai työnantajavastuita kier-tämällä..
Ammattiliittojen kanneoi-keus, tilaajavastuulain ulot-taminen koko hankintaket-juun, Asara-Laaksonen lu-ettelee keinoja puuttua vää-ristyneisiin työmarkkinoihin.
Julkisia palveluja ei pidä antaa mo-nopoleilleJulkisia palveluja ei pidä valuttaa kunnilta kansain-välisille suuryrityksille. Jos kunnan omien palvelujen an-netaan rapautua ja kunnalle palveluja tuottavien paikal-listen pienyritysten menet-tää tilauksia, tuloksena on suuryritysten monopoli. Se on kallista ja vahingoksi ko-ko kuntayhteisölle, varoittaa Teija Asara-Laaksonen
Kunnat tuottavat suurim-man osan palveluista itse, omalla väellä. Ensisijaista onkin aina kehittää kunnan palvelujen laatua ja saata-vuutta.
– Kunnat ostavat täyden-täviä palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. Siitä hyötyy pai-kallinen elinkeinoelämä.
– On surullista, jos hy-väksi koetut alueen omat toimijat eli pienyritykset ja kolmannen sektorin palve-luntarjoajat häviävät.
Suurten kansainvälisten yritysten omistajia ovat pää-omasijoittajat, jotka hakevat suurinta mahdollista tuottoa sijoittamilleen rahoille. Ne elävät pörssiyhtiöiden lain-alaisuuksien mukaan.
– Hyvinvointipalveluissa ei kuitenkaan ole kyse bis-neksestä, vaan hyvän palve-lun tuottamisesta ihmisille, jolloin ei tavoitella voittoa.
Asara-Laaksonen pe-räänkuuluttaa kunnilta ta-voitteellisempaa otetta pal-velujen hankinnassa. Ul-koistamisesta ja kilpailutta-misesta on tullut monissa kunnissa itsetarkoitus.
– Pitäisi avoimesti kertoa, mitä tavoitellaan. Säästöjä vai parempia palveluja?
– Jos halutaan säästöjä, täytyy ymmärtää, että niitä ei synny, jos monopolit pää-sevät määräävään asemaan markkinoilla.
Sen sijaan säästöä syn-tyy kehittämällä julkista pal-velutuotantoa. Oman väen kanssa voidaan innovoida ja hioa palveluja koko ajan, reagoida elävän elämän tuo-miin nopeisiinkin kehittämis-tarpeisiin.
Työ on pidettävä kunnon työnä - harmaa talous ku-riin ja ammattilii-toille kanneoikeusSuomessa liikkuu rikollises-sa harmaassa taloudessa 10–14 miljardia euroa vuo-dessa. Arvio on eduskun-nan tarkastusvaliokunnan
raportista. Eniten harmaata taloutta on rakennuksilla ja ravintola-alalla. Nyt se on leviämässä julkisiin palve-luihin, joita ulkoistaminen ja ostot ovat pirstaloimas-sa vaikeasti valvottaviksi epäselviksi ketjuiksi, Asara-Laaksonen sanoo.
– Harmaa talous vääris-tää kilpailua ja rapauttaa veropohjaa ja yhteiskunta-moraalia. Työntekijöille har-maa talous merkitsee palk-kojen ja työehtojen polke-mista. Työntekijöitä jaetaan kahden, ellei useammankin kerroksen väeksi.
Ammattiliittojen tulee saada kanne-oikeus.– Kanneoikeudella ay-lii-ke voisi tehokkaasti puut-tua väärinkäytöksiin työelä-mään, tasa-arvoon ja yh-denvertaisuuteen liittyvissä asioissa. Harmaan talouden pimeissä töissä huonosti kohdellut ja alipalkatut työn-
tekijät harvoin yksin uskal-tavat riitauttaa kohteluaan. Ay-liike uskaltaa, muistuttaa Asara-Laaksonen.
Hänen mielestään julki-sesta taloudesta harmaa ta-lous on kitkettävä alkuunsa. Veronkierrolle ja työsuhteilla ja työoloilla keinottelulle on sanottavat selvä ei.
– Harmaan talouden tun-keutuminen julkiseen, ul-koistettuun, palvelutuotan-toon on estettävä välittö-mästi ja voimakkain toimin. Silloin kun ulkoistamista har-kitaan, on tehtävä huolelli-nen arvio harmaan talouden riskeistä ja toimenpidesuun-nitelma riskien torjunnasta.
– Valvontaan on osoitet-tava riittävät voimavarat, jotta se olisi uskottavaa ja tuloksellista.
Ongelman ytimessä on julkisten palvelujen pilkkou-tuminen loputtomiin alihan-kintaketjuihin. Silloin vaara-na on läpikäymätön yritys- ja sopimustiheikkö, jonne ka-toavat niin vastuu kuin ve-rovaratkin.
Vaihtamalla para-nee ja työura voi pidentyäMonet julkisen alan työt ovat raskaita ja kuluttavia niin henkisesti kuin fyysisestikin. Yksi työuran pidentämiskei-no olisi Asara-Laaksosen mielestä se, että työn voisi vaihtaa toiseen, jos kunto ei enää kestä nykyistä työtä.
– Eläkeiän nostamisella on turha pelotella – pakol-la ei saada aikaan hyvää. Kuntasektorilla on jo nyt ta-pahtunut edistymistä sekä eläkkeelle jäämisiässä että työkyvyn hyödyntämisessä. Työelämän laadun paranta-minen on vain vietävä kaikil-le tasoille.
– Joissakin kunnissa on todettu, että vaihtamalla pa-ranee, eli on toimittu niin, et-tä työntekijä on voinut vaih-taa nykyisen työnsä parem-min työkykyään vastaavaan työhön. Näin pitää pystyä toimimaan muuallakin, Asa-ra-Laaksonen sanoo
Viime vuonna yli 80% Ke-
van (Kunnallinen Eläkeva-kuutus) tukemassa amma-tillisessa kuntoutuksessa olleista palasi takaisin töihin muihin tehtäviin.
– Uskon vakaasti, että tämän kaltainen toiminta jos mikä pidentäisi työuria niin, että siitä on myös kan-santaloudellista hyötyä, hän sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeri-ön työolobarometri vuodelta 2010 osoittaa, että palkan-saajien oma arvio työky-vystään on laskenut koko 2000-luvun. Kun keskiarvo vuonna 2000 oli 8,67 (korkein arvosana 10), vuonna 2010 se oli 8,40.
– Työntekijöille tuleekin tarjota yhtenä jaksamisen edistäjänä ja työuran piden-tämisvaihtoehtona mahdolli-suutta vaihtaa työ paremmin toimintakykyä vastaavaan työhön, ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen sanoo.
Vasemmistoliiton luottamushenkilöitä palkittiinVasemmistoliiton Eija Nur-melle myönnettiin kuntalii-ton kultainen ansiomerkki 30-vuoden kunnallisesta pal-velusta. Kiira Lasarov ja Eve-liina Korpela saivat 10-vuo-tisansiomerkit.
Eija Nurmi valittiin ensim-mäisen kerran Raision kau-punginvaltuustoon vuoden 1980 vaaleissa. Valtuusto-vuosien lisäksi hän on ehti-nyt toimia pitkään mm. ym-päristölautakunnan puheen-johtajana ja ammattikoulun kuntayhtymän nykyisen Ra-sekon hallituksessa.
– Ensimmäisiä tärkeitä asioita olivat Raision ter-veyskeskuksen valmistumi-nen ja päiväkotien raken-taminen.
– Ennen uusien päiväko-tien valmistumista sai aina jännittää juhannukseen as-ti saako päivähoitopaikan. Paikat annettiin vuodeksi kerrallaan ja kausi alkoi ai-na elokuussa.
– Myöhemmin tärkeitä hankkeita ovat olleet Friisi-län koulu ja se että perus-tettiin säätiö, joka otti raken-taakseen Hulvelan alueen
Eija Nurmi Eveliina KorpelaKiira Lasarov
palvelutalot.10-vuotis ansiomerkillä
palkittu Kiira Lasarov on toi-minut pitkään vapaa-aika-lautakunnassa ja on tälläkin hetkellä lautakunnan vara-puheenjohtaja. Lasarov on toista kautta kaupunginval-tuutettuna.
Eveliina Korpela on toimi-nut mm. vesilaitoskuntayhty-män ja kaupungin tarkastus-lautakunnissa ja henkilöstö-lautakunnassa. Tällä hetkel-lä hän on teknisen lautakun-nan jäsen.Jo ennen valtuutetuksi
valintaa ensimmäinen luot-tamustehtävä Raisioon muu-ton jälkeen oli päiväkotien
vanhempainneuvosto, Nurmi muistelee.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen pitää ensiarvoisen tärkeänä kehittää kunnan palvelujen laatua ja saata-vuutta.
9Huhtikuu 2011
Sivulla 11 olevan vappuristikon ratkaisu:
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen
Virkistysalueet tärkeitä raisiolaisille
Aarre Lehtonen muistaa vielä sen, kun tekoaltaan pohja oli peltoa. Nyt allasaluetta kiertävät ulkoilureitit.
Merenrantakaupunki Raisiolla ei ole tarjota uinti- ja vir-kistysaluetta kaupungin alueelta. Puutetta on pyritty kor-vamaan hankkimalla kuntalaisten käyttöön lähialueelta virkistysalueita. Aikoinaan Kesäranta ja Karhuluoto on ostettu, Villa saatu vaihtokaupalla Turun kanssa ja Piri-sholmi valtion kanssa tehdyllä vaihdolla.
Aarre Lehtonen olisi valmis lisäämään kaupungin virkis-tysalueiden käyttöä leirikou-lu- ja leiritoiminnassa.
– Meillä olisi mahdolli-suuksia lisätä virkistysaluei-den käyttöä myös kaupungin omassa toiminnassa. Luon-toretkeily on edullista ja toi-mintaa, josta lapset pitävät.
Naantalissa sijaitsevat Kesäranta ja Villa ovat au-to- tai pyörämatkan päässä, mutta Karhuluotoon ja Piri-sholmiin ei ole tietä.
Lehtonen näkee asian niin, että erilaisten paikko-jen tarjonta on hyvä asia. Lasten leiritoiminnassa ve-nematka ei ole yleensä este ja samalla voidaan tarjota Raisiolaisille veneilijöillekin virkistysalueita. Tärkeä on,
että Kesärantaan ja Villaan pääsee maantietä pitkin.
Käyttö kaikille kuntalaisille avointaVirkistysalueiden kunnos-sapidon ja valvonnan hoi-tamista on pohdittu pitkään. Osasta alueiden valvonnas-ta vastaavat jo nyt yhdistyk-set sopimuksella kaupungin kanssa. Varsinainen kunnos-sapito, rakennuksista ja ir-taimistosta huolehtiminen on kaupungin vastuulla. Lehto-sen mielestä työnjako toimii.
– Tulevaisuudessakin pi-tää huolehtia siitä, että vaik-ka alueet annettaisiin jonkin yhdistyksen huolehdittavak-si, alueen käyttöön on edel-
leen mahdollisuus kaikilla raisiolaisilla.
– Näen myös hyväksi, et-tä kaupunki vastaa virkistys-alueiden kunnossapidosta ja tarvittavista investoinneista. Kaupungin kannattaa huo-lehtia omasta omaisuudes-taan.
– Tehdyt selvitykset osoit-tavat, että korjaustarpeet ja lisärakentaminen ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin varsin pieni menoerä, Leh-tonen sanoo.
Muiden alueiden myynnillä ei katettaisi Haunis-ten rakentamistaYhtenä vaihtoehtona on kaa-vailtu, että muita kaupungin virkistysalueita myytäisiin ja saadut rahat käytettäisiin Haunisten alueen rakenta-miseen.
Lehtonen muistuttaa, et-tä esimerkiksi Pirisholmin saaren ja sen rakennusten myynnistä arvioidaan saa-
tavan 255 000 euroa. Sillä rahalla ei tehtäisi kovin suu-ria Haunisten ympäristössä, mutta Pirisholmin saari olisi lopullisesti menetetty.
– En näe virkistysalueiden myyntiä hyvänä asiana.
– Nykyisten neljän kau-punkilaisten virkistysalu-een käyttömahdollisuuksis-
ta kannattaa pitää huolta samalla kun mietitään uusia asioita. Virkistysalueet ovat monelle raisiolaisille tärkei-tä paikkoja.
Haunisten aluetta Leh-tonen kehittäisi lisäämällä ulkoilu- ja retkeilymahdol-lisuuksia, johon alue jo nyt tarjoaa hyvät puitteet.
– Parantamalla aluetta kuntalaiset voivat käyttää sitä monenlaiseen virkistäy-tymiseen. Suurisuuntaiset kaupalliset palvelut, joiden rakentamiseen kaupunki in-vestoisi, eivät ole ainakaan ihan lähitulevaisuuden asi-oita.
Tekojärvestä virkistysalueeksiVuonna 1973 rakennettu Haunisten tekoallas on toi-minut vesilaitoksen raaka-vesialtaana. Altaan hyöty-käytöstä johtuen Raision ja Naantalin yhteinen vesilai-tos on suhtautunut kieltei-sesti allasalueen virkistys-käytön kehittämiseen. Esi-merkiksi koirien ulkoilutta-minen allasalueen lähellä on ollut kiellettyä. Kalastukseen on tarvittu vesilaitoksen eril-linen lupa.
Vuosien varrella kuntalai-set ovat kuitenkin ottaneet aloitetta omiin käsiin ja alu-eesta on tullut kohtalaisen
suosittu ulkoilualue, ilman sen kummempia lupia tai rakenteita. Nykyisin alueel-la on ulkoilureittejä.
Vesilaitoksen lopettaessa toimintansa käyttö raakave-sialtaana päättyy ja allas-alue tulee Raision kaupun-gin käyttöön. Alueen tulevaa käyttöä on selvitelty kaupun-gin virkamiestyöryhmässä.
MaauimalaKaupungin hallinnassa ole-vat uimarannat sijaitsevat kaupungin ulkopuolella, lä-
Raisiolla on neljä kaupungin ulkopuo-lella sijaitsevaa kuntalaisten käyttöön tarkoitettua virkistysaluetta
KesärantaSijaitsee Naantalin Luonnonmaalla 15 km Raision keskus-tasta. Alueella on uimaranta, leikkikenttä, hiekkakenttä, kaksi grillikatosta, leirintäalue ja sähköpistokepaikkoja. Kesäisin alueella on valvonta, kioski ja yleinen sauna.
Ympärivuotisessa käytössä on majoitusrakennus 32 hengelle koulutustiloineen ja keittiöineen. Kesäisin lisäk-si kesäleiri- ja kerhotila.
Kesärantaa käytetään ympärivuotisesti leirikoulu ja koulutuskäyttöön. Tiloja on mahdollisuus varata yhdis-tysten ja yksityisten ryhmien. Uimaranta on kesäisin erit-täin suosittu.
VillaSijaitsee Naantalin Luonnonmaalla 15 km Raision keskus-tasta. Alueella on uimaranta, kaksi grillikatosta ja käymä-lät. Alueella on myös sauna ja mahdollisuus vaunu- telt-taleiriytymiseen sekä asuntovaunualue vuosisopimuksin.
KarhuluotoSijaitsee Naantalin Rymättylässä. Karhuluoto on saari, joten sinne ei ole tieyhteyttä. Alueella on kaksi grillika-tosta, käymälät ja sauna. Alueella on myös telttapaikkoja.
Karhuluotoa käytetään leirikouluihin ja yhdistysten jär-jestämiin leireihin, joita varten alueella Karhuluodossa on leirikeittiö ja ruokailukatos.
Karhuluoto on erityisesti veneilijöiden suosiossa.
PirisholmiSijaitsee Kustavissa n. 65 km Raisiosta. Alue Iso-Pirishol-min saaren pohjoispäässä, joten sinne ei ole tieyhteyttä. Alueella on vanha talo oleskelu- ja ruokailutiloineen. Käy-tettävissä on myös sauna, porakaivo ja grilli.
Saarta käyttävät leirikouluryhmät ja veneilijät.
hinkin 15 km Raision keskus-tasta, eikä Hahdenniemen rantavesi ole uimakelpois-ta. Vuosikymmeniä kaupun-kilaisten puheissa on toivot-tu maauimalaa. Ehdotuksia maauimalasta on aiemmin tehty mm. Kerttulan kunto-radan keskelle. Samoin Ui-mahalli Ulpukan kesäkäyttöä on toivottu laajennettavan.
Haunisten altaan vapau-tuessa juomavesivarastosta muuhun käyttöön ovat pu-heet Raision omasta maa-uimalasta heränneet jälleen eloon.
Altaan ongelma on kui-
tenkin se, että se on pellolle ja kivikkoon tehty tekoallas, joka vaatii tulevaa vettä. Sii-hen ei tule laskuvesiä, eikä siinä ole lähteitä. Selvitysten mukaan uimakäyttö edellyt-täisi myös veden vaihtumis-ta. Uimakäyttö vaatisikin jat-kuvan veden pumppauksen altaaseen.
Hyvä visio – maksaja puuttuuVirkamiestyöryhmä on anta-nut ideoiden lentää. Vajaan kymmenen vuoden kuluessa Haunisissa olisi Puutarha-mökkikylä, hotelli-ravintola, tanssilava ja luonto- ja vesi-liikuntakeskus seikkailupuis-toineen, uintimahdollisuus olisi myös talvella. Mallia maauimalalle on haettu mm. Ruotsin Sigtunasta.
Haunisten altaalla on erit-täin hyvä sijainti. Ainoa olet-tavissa oleva uhka on ohikul-kutien kaupan tai teollisuu-den tilojen laajenemistar-ve. Se on eri asia riittääkö pelkkä hyvä sijainti vapaa-ajankeskuksen kaupallisten palveluiden kannattavaan toimintaan. Virkistysalueelle löytyy käyttäjiä ja uintimah-dollisuutta varmasti raisio-laiset hyödyntäisivät myös talvella.
10 Huhtikuu 2011
KYPÄRÄ PÄÄHÄN JA SILMÄT AUKI
Henkilövahinko-onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokkiin.
Raisiossa on hyvä sisäinen kevyenliikenteen verkosto. Pyöräilijöiden, eikä usein mopoilijoidenkaan ole tar-vetta käyttää autoteiden piennarta. Reitin voi valita vaikka vastatuulen, ylämä-en tai asfaltin kunnon mu-kaan. Etäisyydet ovat myös suotuisat. Koulut, virastot ja vapaa-ajanviettopaikat löy-tyvät lähes kaikille muutami-en kilometrien etäisyydeltä.
Raision kaupungissa teh-ty liikenneturvallisuusselvi-tys on kattava kuvaus nyky-tilanteesta ja kehittämistar-peista. Hyvää on ollut myös se, että raisiolaiset itse kyse-lyn avulla ottivat kantaa mo-niin epäkohtiin ja antoivat si-ten panoksensa kehittämis-tarpeisiin. Yhdistämällä omat käyttökokemukset ”kylmiin” tilastoihin voidaan taloudelli-sia resursseja suunnata nii-hin parannuksiin, joissa se on tehokkainta.
Raision läpi kulkevat, yh-dessä ja erikseen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökes-kuksen (ELY-keskus) kanssa hallinnoimat maantiet ovat myös valitettavan usein on-nettomuuksien ja vaarati-lanteiden paikkoja. Näissä liikennemäärät ovat suuria ja niissä kulkee paljon raskas-
0 %
1 %
1 %
2 %
4 %
5 %
5 %
8 %
9 %
15 %
15 %
18 %
18 %
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %
hirvionnettomuus
muu eläinonnettomuus
peuraonnettomuus
jalankulkijaonnettomuus
kohtaamisonnettomuus
ohitusonnettomuus
kääntymisonnettomuus
muu onnettomuus
risteämisonnettomuus
yksittäisonnettomuus
peräänajo-onnettomuus
mopedionnettomuus
polkupyöräonnettomuus
Henkilövahinko-onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokkiin
Kaikki tiet Kadut Maantiet
ta liikennettä. Vihreä nauha -kaupunkisuunnitelma toi-vottavasti ottaa käyttöönsä nämä selvityksessä olleet parannusehdotukset ja esiin tulleet ongelmat.
Onnettomuustilastoissa kaikista Raisiossa tapah-tuneista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuk-sista yleisin oli tapahtunut polkupyörällä ja toiseksi eni-ten mopolla. Nämä onnetto-muudet ovat Raisiossa koko maan keskiarvon yläpuolel-la. Pyöräilyonnettomuuksis-ta 60 % toisena osallisena on
auto ja 40 % mopo, mopo-on-nettomuuksissa valtaosassa toisena osapuolena on auto.
Liikenne on, mitä suurim-massa määrin, yhteispeliä. Se, että tuntee pelin sään-nöt, on tärkeä osa turvalli-suutta. Aina se ei kuitenkaan riitä. Autokolarissa pyöräilijä ja mopoilija on aina heikom-pi osapuoli, vaikka sääntöjen mukaan olisikin oikeassa.
Raisiolaiset kokivat liiken-neturvaselvityksessä, että turvattomampia tienkäyttä-jiä ovat alakoululaiset. Sel-vityksen mukaan kuitenkin
onnettomuuksia sattui sel-västi eniten nuorille (15-25 –vuotiaille). Tähän liittyvät erityisesti mopo-onnetto-muudet, joihin nyt eri tavoin pitää kiinnittää huomiota niin liikennejärjestelyillä kuin va-listuksellakin.
Kevät tuo tullessaan pol-kupyörät ja mopot kulkuvä-lineeksi liikenteeseen. Ai-kuisten esimerkki turvavä-lineiden käytössä alkakoon samaan aikaan. Uudessa pyörässä vakiovarusteena tulee olla pyöräilykypärä, isän virittämä mopo on sa-
ma kuin antaisi kaljapullon evääksi. Turvallisuusasenne on halvin ja paras tapa estää onnettomuuksia.
Eveliina Korpelatekninen lautakunta, jäsen
Lähde: Raision kaupungin liikenneturvallisuusselvitys, nykytilanne ja kehittämistar-peet 2011, joka löytyy verk-kopalvelun uutisista www.raisio.fi
Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetut 2009-2012
Raision Vasemmistoliiton hallituksen jäsenet
Jarmo [email protected]
Kiira Lasarov040 538 [email protected]
Aarre Lehtonen0400 781 [email protected]
Eija Nurmi0400 863 [email protected]
Pekka Närhinen0400 630 [email protected]
Eveliina Korpela on tyytyväinen kaupungin kattavaan liikenneturvallisuusselvitykseen.
Anne Sinilaakso050 528 [email protected]
Simo Wikström0400 453 [email protected]
Jyrki Yrttiaho050 512 [email protected]
Kaupunginhallituksen puh.joht.Leena Rihko040 704 [email protected]
Seppo Kalliotie040 590 [email protected]
11Huhtikuu 2011
Löydätkö ruudukosta 27 Raision paikannimeä? Nimet on kirjoitettu vasemmalta oikealle sekä ylhäältä alas.
Ratkaisu köytyy sivulta 9.
VAPPURISTIKKO
������������������������������ �������������
���������������������������
���������������������������
Iloista ja
Hauskaa
Vakuutuksia mittojen mukaan.01019 5110 valtakunnallinen palvelunumero
www.turva.fi
HAUSKAA VAPPUA VÄHÄN ISOMMILLEPERHEILLE JA PORUKOILLE.
Sima 86 hengelle21,6 l vettä1350 g taloussokeria1350 g fariinisokeria10,8 sitruunaa3/5 tl hiivaa
Tasalanaukio 3, 21200 RAISIO, puh. (02) 467 6110Tasalanaukio 3, 212000 RAISIO, puh. 040-5565 440
Rakennus-Koskinen rakentaa
Sarkamaantie 15, 21280 Raisio, puhelin (02) 438 5431www.rakennus-koskinen.fi
Esittely ja myynti2
Arvostetulle Kaurin alueelle, puis-tomaiseen ympäristöön lähelle Rai-sion keskustaa rakennetaan 3-ker-roksinen hissillinen pienkerrostalo.Asunnoissa korkealuokkaiset mate-riaalit ja hyvin varustellut keittiöt,sekä suuret lasitetut parvekkeet.Kaikkien asuntojen hintoihin sisäl-tyy autokatospaikka.Huoneistokoot2h+kk - 3h+k+sMh 55.500 euroa - 113.400 euroaLainaosuus 1.500 euroa/m
As Oy KaurinhelmiAAPONKUJA 3, RAISIO
Arvioituvalmistumisaika 6/2011
Vasemmistoyhdistys Ratas tempaisi
Jari Aalto2101 ääntä
Li Andersson2176 ääntä
Hansi Harjunharja345 ääntä
Pentti Kallio346 ääntä
Matti Kapanen310 ääntä
Annika Karvonen586 ääntä
Jukka Kärkkäinen1455 ääntä
Elias Laitinen320 ääntä
Annika Lapintie7711 ääntä
Sanna Lovén385 ääntä
Mirka Muukkonen1495 ääntä
Eveliina Mäkilä1561 ääntä
Tapani Niemi105 ääntä
Pirjo Rinne903 ääntä
Jari Suominen250 ääntä
Taro Turtiainen353 ääntä
Jyrki Yrttiaho4553 ääntä
Vasemmistoliiton yhdistys Ratas järjesti viikonloppuna jo toisen lastenvaatteiden vaihtotorin. Kevätkierrätyksen nimissä Frii-silän koulussa järjestetyssä tapahtumassa oli kierrätyksen ohessa myös ohjelmaa. koko päivä syötiin vastapaistettuja köy-
hiä ritareita ja pitkin päivää esiintyi taikuri Taika-Tuukka.
Vaatteet vaihtoivat hyvin omistajaa ja moni löysi omille lapsille sopivaa ja tarvit-semaansa. Ne vaatteet, jotka eivät päivän loputtua olleet löytäneet uutta kotia, yhdis-
tys toimitti Operaatio ruokakassi ry:n kaut-ta jaettavaksi Turun seudun lapsiperheille.
Yhdistyksen puheenjohtaja Eveliina Korpela lupaa, että syksyllä järjestetään seuraava kierrätystori.
Vaatteita valitsemassa Anu vihermaa, Jesse ja Tinja Lasarov.
Yhdistyksen puuhanaiset Pia Vihermaa, Mirka Lasarov, Kiira Lasarov ja Eveliina Korpela.
