Verohallinnon tilinpäätös vuodelta 2010

2

SISÄLLYS

1 TOIMINTAKERTOMUS .......................................................................................................... 3

1.1 Johdon katsaus ................................................................................................................... 3

1.2 Vaikuttavuus ........................................................................................................................ 7 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus ................................................................................................... 7 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus ............................................................................. 9 1.2.3 Hankkeet ......................................................................................................................... 9

1.3 Toiminnallinen tehokkuus .................................................................................................. 11 1.3.1 Toiminnan tuottavuus .................................................................................................... 11 1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus ................................................................. 13 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus ....................................................... 13

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta ................................................................................................ 13 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet ................................................... 13 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu ............................................. 15

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ............................................................... 16

1.6 Tilinpäätösanalyysi ............................................................................................................ 19 1.6.1 Rahoituksen rakenne ..................................................................................................... 19 1.6.2 Talousarvion toteutuminen ............................................................................................ 20 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma .................................................................................................. 21 1.6.4 Tase .............................................................................................................................. 21

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma ............................................................ 22

1.8 Arviointien tulokset ............................................................................................................ 22

1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä .......................................................................... 22

2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA ........................................................................... 23

3 TUOTTO- JA KULULASKELMA .......................................................................................... 26

4 TASE .................................................................................................................................... 27

5 LIITETIEDOT ........................................................................................................................ 29

6 ALLEKIRJOITUS .................................................................................................................. 43

3

1 Toimintakertomus

1.1 Johdon katsaus

Verohallinnon perustehtävänä on hoitaa yhteiskunnan Verohallinnolle asettamat teh-tävät yhtenäisesti ja tuloksellisesti. Verohallinto toimii niin, että asiakkaat voivat ja ha-luavat hoitaa veroasiansa omatoimisesti ja oikein. Verohallinto tarjoaa kohdennettuja ja helppokäyttöisiä palveluja, jotka tekevät veroasioinnista vaivatonta ja vähentävät asiakkaille aiheutuvia kustannuksia. Suunnitelmallisella veroriskien hallinnalla te-hostetaan verotulojen kertymistä.

Verohallinnon strategia uudistettiin 21.10.2009. Siinä keskeisenä teemana on asia-kasvaikuttavuus ja painopisteenä ovat etenkin riskien hallinta- ja lainkuuliaisuusmalli, asiakaskeskeisyys ja veronmaksajien yhtenäinen kohtelu. Strategiaa on ryhdytty to-teuttamaan vuonna 2010 ja strategian toteutumisen seurannalle on asetettu strategi-set mittarit.

Verohallinto aloitti siirtymisen valtakunnallisiin toimintoihin 1.5.2008 perustamalla Ve-ronkantokeskuksen (nykyisin Veronkantoyksikkö). Tietohallintoyksikkö perustettiin 1.1.2010. Vuoden 2010 aikana perustettiin valtakunnalliset Yritysverotusyksikkö ja Verotarkastusyksikkö, joihin henkilöstö siirrettiin lähinnä verovirastoista. Myös kes-kushallintoa ja tukitoimintoja uudistettiin mm. perustamalla uusi Yhteiset palvelut -yksikkö, Viestintäyksikkö sekä Esikunta- ja oikeusyksikkö. Toimintavuoden aikana valmisteltiin organisaatiouudistuksen viimeistä vaihetta, jossa verovirastoista muo-dostetaan valtakunnallinen Henkilöverotusyksikkö. Organisaation kehittämishank-keessa tarkastellaan myös kannon ja perinnän toimintojen sekä talous- ja henkilöstö-hallinnon toimintojen uudelleen järjestämistä. Myös valtakunnallinen oikaisulautakun-ta on valmisteilla. 1.1.2011 aloitti uusi Harmaan talouden selvitysyksikkö.

Verohallinnon yksikköjä olivat viisi alueellista verovirastoa, Yritysverotusyksikkö, Ve-rotarkastusyksikkö, Veronkantoyksikkö, Yhteiset palvelut -yksikkö, Tietohallintoyksik-kö, Hallintoyksikkö, Esikunta- ja oikeusyksikkö, Sisäisen tarkastuksen yksikkö, Vies-tintäyksikkö sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.

Verohallinto huolehti vuonna 2010 seuraavien asiakasmäärien palvelusta ja valvon-nasta:

Asiakasryhmä Vuosi 2007

Vuosi 2008

Vuosi 2009

Vuosi 2010

Muutos 09–10 %

Henkilöasiakkaat 4 583 187 4 644 726 4 700 621 4 746 367 0,98 %

Rajoitetusti verovelvolliset 90 133 103 478 107 588 111 764 3,89 %

Maatalouden harjoittajat 174 703 180 752 183 399 183 428 0,02 %

Yritysasiakkaat 204 909 206 263 208 790 208 875 0,04 %

Yhteisöasiakkaat 333 656 342 245 355 594 365 259 2,72 %

Liiketoiminnasta alv-velvolliset 278 689 287 655 288 980 298 822 3,48 %

Alkutuotannosta alv-velvolliset 263 531 268 334 269 082 272 883 1,41 %

Säännölliset työnantajat 121 475 125 632 125 264 127 832 2,05 %

Satunnaiset työnantajat 103 636 101 572 96 912 110 621 14,2 %

Taulukko 1: Asiakasmääriä 2007 – 2010.

Verotulot ja verojäämät

Vuonna 2010 Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia. Talouden taantuman kääntyminen nousuksi näkyi verotulojen nettokertymässä. Verotulojen bruttokertymä vuonna 2010 oli 58,5 miljardia euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin edellis-vuonna. Verotulojen nettokertymä oli 45,4 miljardia euroa. Lisäystä edelliseen vuo-

4

teen verrattuna oli 2,1 prosenttia. Verojäämien määrä vuoden 2010 lopussa oli 3,6 miljardia euroa. Jäämien määrä kasvoi 1,4 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna.

Asiakastyytyväisyys

Asiakkailta saadulla palautteella mitataan Verohallinnon onnistumista tehtävissään. Kysely toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuonna 2010 kysely toteutettiin uudella tavalla, joten tuloksia ei voi suoraan verrata aiempiin tuloksiin. Tyytyväisyyskyselyn yhtey-dessä kysyttiin myös asiakkaiden asenteita verotukseen. Sekä henkilö- että yritysasi-akkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja käytettävissä oleviin sähköisiin pal-veluihin. Henkilöasiakkaat antoivat tunnustusta siitä, kuinka veroilmoitusmenettely on onnistuttu muuttamaan asiakaslähtöiseksi. Toisaalta asiakkaat kokevat tarvitsevansa enemmän opastusta sähköisten palveluiden käyttämisessä. Lähes kaikki asiakkaat pitävät Verohallinnon henkilöstöä ammattitaitoisena. Korkean ammatillisen osaami-sen lisäksi Verohallinnon henkilöstö sai tunnustusta ystävällisyydestä ja asiakaspal-veluhenkisyydestä. Kansalaisten veronmaksumyönteisyys on korkealla tasolla. Suo-malaiset ymmärtävät ja hyväksyvät verojen merkityksen hyvinvointivaltion toimintojen ylläpidossa ja rahoituksessa.

Myös veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä tutkittiin. Veronsaaja-asiakkaiden anta-ma arvosana 8,2 oli samalla tasolla kuin vuonna 2007.

Verotusjärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittäminen

Verohallinto on tehostanut toimintaansa nostamalla verotuksen automaatioastetta, li-säämällä sidosryhmiltä saatavien tietojen määrää ja sähköistä tiedonkeruuta, otta-malla käyttöön uusia työvälineitä ja tuottamalla uusia sähköisiä palveluja:

6.4.2008 avattua Veroilmoitus verkossa – palvelua on laajennettu vuosittain. Pal-velua käytti 28,8 prosenttia asiakkaista. Edellisenä vuonna palvelua käytti 23,1 prosenttia asiakkaista.

Verokortti verkossa – palvelun käyttöaste oli 33 prosenttia kaikista verokorteista. Palvelun kautta tuotettiin verokortteja 502 000 kpl. Edellisenä vuotena tuotettiin 421 000 verokorttia, mikä oli 28 prosenttia kaikista verokorteista.

Pientyönantajien palkanmaksua helpottavaa Palkka.fi – järjestelmää hyödynsi 48,5 % potentiaalisista käyttäjistä, vuonna 2009 40,7 %. Vuoden 2010 loppuun mennessä palveluun oli rekisteröitynyt 72 493 käyttäjää (48 400 vuonna 2009)

YTJ:n tietopalvelussa tehtiin yli 17,4 miljoonaa yritystietohakua, mikä on 0,1 mil-joonaa hakua enemmän kuin edellisvuonna. Yritystietoja hakeneita oli 8 prosent-tia edellisvuotista enemmän. Uutena palveluna kaikki yritysasiakkaat voivat päivit-tää yhteystietonsa Yritystietojärjestelmään YTJ niin, että ne päivittyvät automaat-tisesti Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon rekistereihin.

Vuoden 2010 aikana kehitettiin Verohallinnon kotisivuja (vero.fi) entistä palvelevam-miksi, uudistetut sivut tulevat käyttöön vuonna 2011. Käyntikertoja vero.fi sivulla oli 12,6 miljoonaa ja dokumentteja ladattiin yli 7 miljoonaa kappaletta. Vuoden 2010 alusta lukien otettiin käyttöön verotili. Verotiliasiakkaat voivat Verotili-palvelussa mm. seurata oman verotilinsä saldoa ja tilitapahtumia, antaa kausiveroil-moituksen ja laskea, mikä on maksettava määrä mahdollisine viivästyskorkoineen ha-luttuna maksupäivänä. Verotilipalvelussa asioitiin sen ensimmäisenä käyttövuonna noin 2,3 miljoonaa kertaa. Veronmaksajien lainkuuliaisuuden ja veronmaksumyönteisyyden (Compliance) li-säämiseksi ja asiakkaiden valvonnan tehostamiseksi jatkettiin analyysijärjestelmän kehittämistä ja perustettiin Veroriskien hallintayksikkö kehittämään asiakkaiden vero-

5

riskien tunnistamiseen, riskien merkityksen arviointiin sekä niiden poistamiseen ja pienentämiseen tähtäävää toimintamallia.

Verovalvonta Perusvalvonnassa verotettavaan tuloon tehtiin lisäyksiä yhteensä siten, että se vas-taa verotuloina noin 465 M€. Arvonlisäverotuksen ja työnantajasuoritusten kuukausi-valvonnan maksuunpanot ovat vuosittain olleet noin 1,2–1,4 Mrd. €. Verotarkastuk-sen perusteella maksuunpantiin veroja 280 M€. Verotarkastuksia tehtiin yhteensä 3 552 kappaletta. Verotarkastuksen painopistealu-eita olivat harmaan talouden torjunta ja veroa kerryttävä valvonta. Verotarkastusyksi-köiden työajasta harmaan talouden tarkastuksiin käytettiin 30 %. Verotarkastusyksi-köiden ja verotoimistojen tarkastuksissa harmaata taloutta paljastettiin yli 700 tarkas-tuksessa (20 %). Kansainvälistä tietojenvaihtoa verotarkastuksen tueksi kehitettiin edelleen. Ns. Raksa-hanke jatkui ja siinä tehtiin 748 tarkastusta, joissa 26 prosentis-sa löytyi harmaata taloutta.

Tuottavuus ja taloudellisuus Verohallinnon kehittämistyön tulokset näkyvät myös Verohallinnon hyvässä tuotta-vuuskehityksessä. Vuoden 2010 henkilöstömäärän toteutuma oli 5 336 henkilötyö-vuotta. Henkilötyön määrä väheni 259 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrat-tuna. Tämän johdosta Verohallinnon toiminnan tuottavuus parani 6,2 prosenttia. Ta-loudellisuus parani 2,4 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Ennakoitua parempaan taloudellisuuteen vaikuttivat suoritemäärien kasvu ja henkilömäärän vähentyminen. Alueellisten tuottavuuserojen tasaamiseksi Verohallinto siirtää tehtäviä pääkaupunki-seudulta muualle Suomeen. Vuoden 2010 loppuun mennessä tehtäviä on siirretty yh-teensä n. 160 henkilötyövuotta vastaava työmäärä. Tässä luvussa ei ole sellaisia teh-täviä, joita aiemmin on käsitelty ns. siirtotöinä, mutta jotka nyt ovat osa uusien orga-nisaatioyksiköiden alueellista toimintaa. Henkilöstö

Henkilöstön osaaminen on laadukkaan ja tehokkaan verotustyön perusedellytys. Ve-rohallinnon kehittämistoimenpiteet ja tuottavuusohjelman läpivienti asettavat suuria haasteita henkilöstön kehittämiselle ja koulutukselle. Erityistä huomiota Verohallin-nossa on kiinnitetty työhyvinvointiin ja vuoden 2010 henkilöstökyselyn perusteella tu-lokset olivat hyvät, vaikka hienoisesti laskivatkin (kysymykset hieman muuttuneet edellisvuodesta). Yhteenlaskettu työtyytyväisyysindeksi oli Verohallinnossa 3,41 (edellisenä vuonna indeksinä oli 3,45), kun koko valtionhallinnossa vastaava tulos oli 3,29. Verohallinto on pyrkinyt monella tavoin parantamaan yhteiskuntavastuunsa kantamis-ta. Taloudelliseen vastuun osalta Verohallinto toimi tuottavuusohjelman mukaisesti, pyrki vähentämään asiakkaiden hallinnollista taakkaa sekä jatkoi suunnittelu- ja seu-rantajärjestelmien sekä johdon informaatiojärjestelmien kehittämistä. Verohallinnon tuottavuus on noussut viidessä vuodessa yli 20 %. Sosiaalisesta vastuustaan Verohallinto huolehti kohtelemalla asiakkaita ja henkilös-töä tasapuolisesti. Verohallinto tuki henkilöstön työhyvinvointia sekä pyrki varmista-maan, että henkilöstöraportoinnin taso on hyvä ja hyvää hallintotapaa noudatetaan. Vuonna 2010 mm. laadittiin työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyden ns. varhai-sen reagoinnin malli. Vuonna 2010 myös asiakkaiden tyytyväisyyttä Verohallinnon

6

toimintaan selvitettiin tutkimuksella, jossa yhtenä kysymyksenä olivat kokemukset kohtelun tasapuolisuudesta. Ympäristövastuuta edistettiin vuonna 2010 laajentamalla WWF:n Green Office - ym-päristöohjelma koko Verohallintoon. Syksyllä suoritetuissa WWF:n auditoinneissa asetetut kriteerit täyttyivät. Verohallinto on ensimmäisten julkisten toimijoiden joukos-sa tehnyt konkreettisia tekoja kustannusten ja CO2-päästöjen pienentämiseksi. Ym-päristökuormituksen vähentämiselle on asetettu prosentuaaliset tavoitteet, joita seu-rataan järjestelmällisesti. Esimerkiksi matkamenoja on vähennetty vuodesta 2008 lä-hes 20 %, yli miljoona euroa. Myös sähkön kulutusta on alennettu merkittävästi. Sen sijaan paperin kulutusta ei ole saatu juurikaan vähennettyä. Suomen Verohallinto on toiminut aktiivisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Ve-rohallinto on osallistunut mm. OECD:n, IOTA:n ja EU:n toimintaan sekä pohjoismai-seen yhteistyöhön. Myös Venäjän kanssa yhteistoimintaa on lisätty etenkin tietojen keruun suhteen. Verohallinnon vuoden 2010 toiminta sujui pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan ja lähes kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin. Henkilötyövuosissa saatiin säästettyä suunnitelmia enemmän. Tulevien vuosien tuloksellisuuskehitykseen vaikuttaa erityi-sesti se, missä määrin Verohallinto voi jatkaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista vero-tusprosessien kehittämistyötä. Voimavarakehysten lisäksi kehittämistyön määrään vaikuttavat lainsäädäntömuutokset ja erityisesti se, mitä uudistuksia tulee toteutetta-vaksi valtioneuvoston 18.9.2008 asettaman verotyöryhmän työn tuloksena ja mitä uusi hallitusohjelma edellyttää Verohallinnolta.

7

1.2 Vaikuttavuus

1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Tavoite 1: Veronmaksaja- ja veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä Verohallinnon palveluihin seurataan joka kolmas vuosi tehtävillä asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Vuonna 2010 toteutetaan lisäksi asiakkaiden asenteita mittaava tutkimus.

Asiakastyytyväisyys 2007

toteuma 2010

toteuma (*

Henkilöasiakkaat (** 7,9

Henkilökohtainen käynti 90 %

Asiointi puhelimitse 85 %

Asioiden löytyminen Verohallinnon internet-sivuilta

89 %

Asioiden hoituminen sähköisissä palveluissa

96 %

Yritysasiakkaat (** 7,7

Henkilökohtainen käynti 74 %

Asiointi puhelimitse 74 %

Asioiden löytyminen Verohallinnon internet-sivuilta

79 %

Asioiden hoituminen sähköisissä palveluissa

82 %

Veronsaaja-asiakkaat (*** 8,2 8,2

Taulukko 2: Asiakasmääriä 2007 – 2010.*) Vuoden 2010 tutkimuksessa seurataan tyytyväisten ja melko tyytyväisten vastaajien osuutta vastaajista **) Vuoden 2007 tutkimustulokset on esitetty asteikolla 4 - 10. ***) Veronsaaja-asiakkaiden tutkimus säilyy entisellään

Verohallinnon asiakastutkimukset uudistettiin vuonna 2010. Kouluarvosanan mit-taamisesta luovuttiin. Uusissa henkilö- ja yritysasiakkaisiin kohdistuneissa asia-kastyytyväisyysmittauksissa tutkittiin asiakkaiden asiointikokemuksia verotoimis-toasioinnista, puhelimesta, tietojen etsinnästä vero.fi -sivustoilla sekä sähköisten palvelujen käytöstä.

Kaikissa asiointitavoissa henkilöasiakkaiden kokemukset olivat varsin hyvät. Joka toinen sähköisiä palveluita käyttänyt oli erittäin tyytyväinen asioiden hoitumiseen.

Yritysasiakkaiden asiointikokemukset olivat myös kaikilla kanavilla hyvällä tasolla. Erittäin tyytyväisten osuudet olivat kuitenkin selvästi alhaisemmat kuin henkilöasi-akkailla. Tutkimustuloksista on johdettu uudet asiakastyytyväisyyttä kuvaavat mit-tarit, joita käytetään jatkossa Verohallinnon strategisten tavoitteiden seurannassa.

Myös veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä tutkittiin. Veronsaaja-asiakkaiden an-tama arvosana 8,2 oli samalla tasolla kuin vuonna 2007. Erityisen tyytyväisiä ve-ronsaajat olivat vuonna 2009 aloittaneeseen veronsaajien verkkopalveluun sekä veronsaajatilitysten oikeellisuuteen.

Tavoite 2: Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuutta seurataan vuonna 2010 (verovuosi 2009) vertaamalla jäännösverojen ja palautusten itseisarvoisia ko-konaismääriä maksuunpantujen verojen yhteismääriin.

8

Taulukko 3: Verotuksen vaikuttavuustavoitteet

Ennakkoperinnän poikkeama vaihtelee virastoittain. Suurin ennakkoperinnän poikkeama vuonna 2010 on 14,3 % ja pienin 10,6 %.

Kuten aikaisempinakin vuosina liikkeen- ja ammatinharjoittajien ennakkoperinnän poikkeama on suurin (26 %) ja eläkeläisten pienin (7 %). Myös palkansaajien (11 %) ennakkoperinnän poikkeama on edellisten vuosien tasolla. Maatalouden har-joittajien (18 %) ennakkoperinnän poikkeama on vähän heikentynyt suhteessa vuoteen 2009.

Keskimäärin henkilöverotuksen asiakkaat saivat palautusta 642 euroa. Jäännös-veroja he maksoivat keskimäärin 1 237 euroa. Verrattuna edelliseen vuoteen asi-akkaat saivat keskimäärin hieman suurempia palautuksia ja maksoivat pienempiä jäännösveroja. Ennakonpalautuksia saaneista asiakkaista 63 % sai yli 1 000 eu-ron palautuksen. Vastaavasti jäännösveroja maksaneista asiakkaista 84 % mak-soi yli 1 000 euron jäännösveroja.

Henkilöasiakkaiden ennakkoperinnän itseisarvon poikkeamaan vaikuttaa Verohal-linnon toimien lisäksi asiakkaiden oma toiminta. Osa verovelvollisista korottaa itse veroprosenttiaan, vaikka siihen ei olisi tarvetta. Kotitalousvähennysvaatimus esi-tetään useimmiten vasta lopullisessa verotuksessa, mistä seuraa veronpalautus. Luonnollisten henkilöiden ennakkoperinnän poikkeamien suurimmat syyt ovat luovutusvoittojen sekä muiden kuin julkisesti noteerattujen arvopapereiden osin-kojen veron maksuunpano vasta lopullisessa verotuksessa.

Yhteisöverotuksessa veroennakoiden tutkiminen tapahtuu valtakunnallisesti mää-riteltyjen periaatteiden mukaisesti. Yritysverotusyksikön keskeisin keino vaikuttaa ennakoiden vastaavuuteen, on kohdistaa valvontatoimenpiteet vain valikoitunei-siin asiakkaisiin.

Tavoite 3: Suurimmat asiakasyritykset tarkastetaan kattavasti. Vuonna 2007 suu-rimmiksi yrityksiksi määriteltiin yritykset, joiden liikevaihto ylitti 3,5 miljoonaa euroa. Vuodesta 2008 lähtien liikevaihtoraja on ollut 5 miljoonaa euroa.

Suuria asiakasyrityksiä oli 4 987 kpl ja 10 %:n tarkastustavoite oli 499 tarkastusta. Toteutuma oli 473 tarkastusta eli n. 9 %.

Tavoite 4: Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistetaan 30 % verotarkastukseen käytettävästä kokonaistyöajasta.

Vuonna 2010 Verohallinnossa valmistui 3 552 verotarkastusta. Tarkastuksista kaikkiaan 719:ssä todettiin harmaata taloutta. Harmaan talouden kohteisiin käy-tettiin 30 prosenttia verotarkastusyksiköiden koko tarkastustyöajasta

Vaikuttavuustavoitteet 2008

toteuma 2009

toteuma 2010

tavoite 2010

toteuma

Ennakkoperinnän vastaavuuden poikkeama

– yhteisöverotus 10,0 % 14,3 % 12 % 15 %

– henkilö ja yritysverotus 12,3 % 11,7 % 12 % 12 %

Suurimpien yritysten tarkastuskattavuus

10,4 % 10,2 % 10 % 9 %

Harmaan talouden tarkastusten osuus verotarkastuksen työajasta

35,7 % 29,9 % 30 % 30 %

Jäämäperinnän kertymä 63,1 % 51,3 %, 58 % 48,1 %

Henkilötyötä vaativan asiakaskohtai-sen perinnän kertymän suhde seu-rantavuoden aikana tehtyjen perin-nän toimenpiteiden euromäärään.

35 % 44,8 %

9

Tavoite 5: Jäämäperinnän kertymää seurataan vertaamalla vuoden aikana perintä-toimenpiteillä kertyneitä veroja vuonna 2009 maksuunpantuihin mutta 1.1.2010 mak-samatta olevien verojen sekä vuoden 2010 aikana perintään siirrettyjen verojen yh-teismäärään.

Jäämäperinnän kertymä oli 48,1 %, joten 58 %:n kertymätavoitetta ei saavutettu. Kertymäprosentin laskun taustalla vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne. Vero-jäämien määrän kasvu kuitenkin loiveni edellisestä vuodesta (muutos 1,4 %).

Tavoite 6: Henkilötyötä vaativan asiakaskohtaisen perinnän kertymää seurataan ver-taamalla verokertymää seurantavuoden aikana tehtyjen perinnän toimenpiteiden eu-romääriin. Tavoite asetetaan ensimmäisen kerran vuodelle 2010.

Asiakaskohtaisten perintätoimenpiteiden kertymä oli 44,8 %, joten 35 %:n tavoi-te saavutettiin selvästi.

1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus

Valtion tuki työnantajille 2007

toteuma 2008

toteuma 2009

toteuma 2010

toteuma

Myöntö yhteensä 124 M€ 115 M€ 104 M€ 70 M€

Matalapalkkatuki 90,9 M€ 62,8 M€ 50,9 M€ 42,5 M€

Matkustaja-alustuki 24 M€ 13,9 M€ -

Momentin nettokäyttö 114,9 M€ 76,7M€ 50,9 M€ 42,5 M€

Taulukko 4: Matalapalkkatuki työnantajille

Syynä matalapalkkatuen käytön vähenemiseen on ilmeisesti kohonnut palkkata-so. Palkkarajoja ei ole korotettu tuen voimassaolon aikana. Tukimuoto tulee päät-tymään.

1.2.3 Hankkeet

ATK-ohjelmistot ja systeemityö M€ 2007 2008 2009 2010

1. Ylläpidon ostopalvelutyöt yhteensä 30,6 33,0 32,4 33,6

Sovellusten ylläpito (*) 22,6 23,0 22,4 26,1

Hallinnollisten järjestelmien ylläpito 0,3 0,2 0,3 0,3

ATK-infran ylläpito 5,7 6,4 6,8 6,0

Muut ylläpitotehtävät 2,0 3,3 2,9 1,2

2. Hankkeiden ostopalvelutyöt yhteensä 21,1 28,9 31,5 21,1

Pakolliset lainsäädännön kehittämishankkeet 2,7 3,8 4,6 1,3

Pakolliset teknologian kehittämishankkeet 4,8 7,1 8,4 9,7

Strategiset kehittämishankkeet (TTS-hankkeet) 13,6 18,0 18,4 10,1

Tietotekniikan systeemityön ostopalvelut yhteensä 51,7 61,9 63,9 54,7

ATK-ohjelmistot ja muut käyttömenot 10,6 12,0 12,2 14,0

ATK-ohjelmistot ja systeemityö yhteensä 62,3 73,9 76,1 68,7

ATK-laitteet ja tarvikkeet yhteensä 3,1 2,8 1,9 2,0

ATK-investoinnit 3,2 1,3 0,7 1,2

Tietotekniikkamenot yhteensä 68,6 77,9 78,7 71,9 Taulukko 5: IT-menojen kehitys.

10

Yläpitokustannukset aiheutuvat järjestelmien ohjelmistoversioinnista, vero-vuosisidonnaisuudesta ja teknologian vanhentumisesta. Verotussovellusten yllä-pitoon käytettiin 26,1 M€. Suurimmat ylläpitokulut aiheutuivat oma-aloitteisten ve-rojen valvontajärjestelmästä, henkilöverotusjärjestelmästä, henkilöverottajan käyt-töliittymästä, verotilijärjestelmästä, kiinteistöverotuksen tietojärjestelmistä, asia-kasrekisteröintijärjestelmästä, tuloverotuksen muutosverotusjärjestelmästä, yhtei-söjen tuloverotusjärjestelmästä ja maksuliikejärjestelmästä.

Hallinnollisten järjestelmien ylläpitokustannukset 0,3 M€ koostuvat valmisohjel-mistojen lisenssi-, käyttö- ja versionvaihdoskuluista. ATK-infran ylläpitokuluihin 6 M€ kuuluvat mm. verotusta palvelevien muiden kuin vero-operatiivisten järjestel-mien ylläpitokulut, menetelmätuki-, arkkitehtuuri- ja tietosuunnittelukulut. Muut yl-läpitokulut 1,2 M€ kattavat mm. poikkihallinnollisista palvelujärjestelmistä ja tie-donsiirrosta aiheutuneet kulut.

Pakollisilla lainsäädännön kehittämishankkeilla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, jotka on asetettu toteuttamaan tietty lainsäädännön muutos verotuksen tietojärjes-telmiin. Pakollisessa lainsäädännön kehittämishankkeessa voi olla kyse joko ko-konaan uudesta laista tai olemassa olevan lain muutoksesta. Verotuksen toimit-tamisessa on kyse ns. massamenettelystä. Massamenettelyssä on tavoitteena to-teuttaa lain toimeenpano mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman monien asi-akkaiden kohdalla automatisoituna prosessina. Pakolliset lainsäädännön kehit-tämishankkeet ovat vieneet 1,3 M€. Puolet tähän kategoriaan kuuluvista hank-keista johtuvat EU:n direktiivien täytäntöönpanosta Suomen verojärjestelmissä. Suurin yksittäinen hanke on ollut Sepa-maksamisen integrointi verotusjärjestel-miin, jonka osuus on ollut 0,8 M€.

Pakollisella teknologian kehittämishankkeella tarkoitetaan sellaista hanketta, joka on asetettu toteuttamaan tietty teknologinen uudistus tai muutos, joka on välttä-mätön tietojärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. Pakollisia teknologiahankkei-ta ovat hankkeet, joissa on uusittava vanhentuva ja teknologiatuen piiristä poistu-va käyttöympäristö, ohjelmointikieli, varusohjelmisto tms. tekninen ratkaisu. Pa-kollisten teknologian kehittämishankkeiden osuus on ollut 9,7 M€. Suurimmat tä-män kategorian hankkeista ovat asiakasrekisteröinnin, ennakkoperinnän, perintö- ja lahjaverotuksen sekä kiinteistöverotuksen järjestelmien uusiminen. Vanhimmat uusittavista järjestelmistä on otettu käyttöön 1970- luvulla. Hankkeet ovat osoit-tautuneet ennakoitua suuremmiksi.

Strategisilla kehittämishankkeilla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, jotka on asetettu toteuttamaan Verohallinnon strategisia tavoitteita. Näillä hankkeilla turvataan ve-rotulojen kertymää, mahdollistetaan asiakkaalle vaivaton veroasiointi vähin kus-tannuksin, mahdollistetaan tuottava ja taloudellinen toiminta sekä kehitetään Ve-rohallinnon organisaatiota ja toimintatapaa.

Strategisista kehittämishankkeista, joiden kulut ovat olleet 10,1 M€, suurimpia ovat olleet: verotilijärjestelmä 2,3 M€, yhteisöverotuksen virkailijakäyttöliittymä 1,6 M€, henkilöasiakkaiden veroilmoitus verkossa -palvelu 1,3 M€, verovalvontaa tu-keva analyysijärjestelmä 1,2 M€, asianhallinnan järjestelmä 1,2 M€, yhteisöjen paperiton tuloverotusprosessi 0,8 M€ ja sähköisen tunnistamisen järjestelmä 0,6 M€.

ATK-laite -kulut ja tarvikekulut 2 M€ käsittävät mm. pienlaite-, tarvike-, korjaus- ja kunnossapitokuluja sekä työasemien leasing -maksuja. Suurimpana yksittäisenä kustannuksena oli vanhentuneen työasemakannan korvaaminen. ATK-Investointien yhteismäärästä 1,2 M€ on 0,9 M€ ohjelmisto- ja 0,3 M€ laitteisto

11

1.3 Toiminnallinen tehokkuus

1.3.1 Toiminnan tuottavuus

Tavoite 7: Verotustehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuutta seurataan suhteuttamalla Verohallinnon nettomenot bruttoverotuloihin.

Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin nousi vuonna 2010 tavoitteisiin nähden miltei kaksinkertaiseksi, koska lama vaikutti ennakoitua voimakkaammin kertynei-siin verotuloihin. Jokaista 100 kerättyä veroeuroa kohti verohallinto käytti silti vain noin 1,5 euroa nettomenoihinsa.

Tavoite 8: Taloudellisuus (euroa / suorite)

Verohallinnon taloudellisuus parani edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 prosenttia, eli tavoitetta enemmän, säästyneiden henkilöstö- ja IT-kustannusten ansiosta. Ve-rohallinnossa jatkettiin niukkaa rekrytointilinjaa ja vaihdettiin aktiivisesti lomaraho-ja vapaapäiviksi. Lisäksi ulkopuolisten konsulttipalvelujen hallintaa tehostettiin ja IT-laiteostoksia lykättiin tuleville vuosille.

Tavoite 9: Työn tuottavuus (suoritetta / htv)

Verohallinnon tuottavuus parani edelliseen vuoteen verrattuna peräti 6,2 prosent-tia eläköitymisen ja IT-hankkeiden mahdollistaman manuaalityön vähentymisen seurauksena. Lisäksi verohallinnon rekrytoinnissa jatkettiin niukkaa linjaa.

Taloudellisuus- ja tuottavuustavoitteet

2007 toteuma

2008 toteuma

2009 toteuma

2010 tavoite

2010 toteuma

Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin (- %)

0,60 0,61 0,68 0,68 0,68

Taloudellisuusindeksi *) 103,1 99,3 92,6 99,1 97,6

Tuottavuusindeksi *) 102,0 104,6 104,8 104,5 106,2

Taulukko 6: *) Taloudellisuus- ja tuottavuusindeksit lasketaan parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100,0. Tuottavuusindeksi saadaan jakamalla tuotosindeksi työpanos-indeksillä. Taloudellisuusindeksi saadaan jakamalla kustannusindeksi tuotosindeksillä.

Tavoite 10: Taloudellisuus- ja tuottavuustoimenpiteet ydin- ja tukitoiminnoissa Ydintoiminnoissa henkilötyövuosisäästö saavutetaan henkilötyötä vaativaa palvelua ja valvontaa vähentämällä, tiedonkäsittelyn automaatioastetta nostamalla ja varmis-tamalla, että verovirastot noudattavat henkilöverotuksen ja yritysverotuksen valtakun-nallisia valikointi- ja työmenetelmäohjeita sekä yhtenäistä vuosityörytmiä.

Keskitettyihin tukitoimintoihin on kirjattu valtakunnallisesti keskitetyt ohjaus- ja kehit-tämistehtävät sekä valtakunnalliset palvelukeskukset. Tukitoimintoihin käytettyjen henkilötyövuosien kasvu johtuu siitä, että virastojen osa-aikaisia tukiresursseja on muutettu päätoimisiksi ja keskitetty valtakunnallisesti. Tukitehtäviin käytetyn työajan vähentyminen sisältyy ydintoimintojen henkilötyövuosivähennyksiin. Tukitoiminnoissa henkilötyövuosisäästö saavutetaan toimintoja järjestämällä, toimitilahallinta-menettelyn ja ohjauksen tehostamisella (mm. uusi tilahallintajärjestelmä) ja yhte-näisten toimintamallien ja kumppanuussopimusten kehittämisellä. Hankinnoissa hyö-dynnetään Hansel Oy:n vuosi- ja puitesopimuksia. Talous- ja henkilöstöhallinto-toimintojen taloudellisuuteen vaikuttaa valtion palvelukeskuksen hinnoittelu.

12

Henkilöstö toiminnoittain (htv)

2007 toteuma

2008 toteuma

2009 toteuma

2010 tavoite

2010 toteuma

Ydintoimintojen työaika

Henkilöverotus 2 271 2 184 2 088 1 878 1 905

Yritysverotus 917 832 818 701 705

Yhteisöverotus 914 964 937 857 781

Verotarkastus 831 822 820 803 803

Verotilivalvonta 192 177

Veronkanto 180 149 147 124 114

Perintä 280 257 245 248 240

Tietopalvelu 9 7 7 6 6

Ydintoiminnot yhteensä 5 402 5 240 5 059 4 810 4 731

Keskitetyt tukitoiminnot

Konsernihallinto 50 63 75 65 108

Taloushallinto 32 36 30 30 24

Henkilöstöhallinto 42 54 39 69 32

Tietohallinto 243 244 247 289 293

Toimitilat 17 18 18 23 16

Hankintatoimi 2 2 2 1 2

Tukitoiminnot yhteensä 336 404 411 477 475

Erillisvastuutoiminnot

Oikeudenvalvonta 54 52 49 51 48

Maksullinen toiminta 77 76 74 73 82

Erillisvastuutoiminnot yhteensä 131 128 123 124 130

HTV-TAVOITETASO 5 917 5 757 5 595 5 400 5 336

Taulukko 7: Henkilöstön työpanoksen jakautuminen eri toimintoihin

Tavoite 11: Toimitilojen käytön ja kestävän kehityksen tavoitteet

Taulukko 8: Toimitilojen käytön tehokkuus *) kasvu johtuu siitä, että pitkät vuokrasopimukset ja huo-nosti muunneltavat vanhat tilaratkaisut eivät mahdollista toimitilojen vähentämistä henkilöstömäärän supistumisen mukaisesti. Lisäksi koulutus-, kokous- ja arkistotilojen osuus toimitiloista on merkittävä, noin 23.000 m2.

Toimitilojen määrä aleni vuoden 2009 lopun 204.900 m2:sta vuoden 2010 loppuun mennessä 201 800 m2:iin. Tilatehokkuus vuonna 2009 oli 36,2 m2/henkilö (204.900m2/5.663) ja vuonna 2010 36,9 m2/henkilö (201.800m2/5.466). Henkilös-tön määrä on alentunut nopeammin kuin toimitilaneliöt.

Toimitilojen käytön tehokkuus 2008

toteuma 2009

toteuma 2010

tavoite 2010

toteuma

Toimitilaneliöt (huoneala m2) 208 228 204 900 208 300 201 800

Huoneneliöt / henkilötyövuosi (m2 / htv) 36,2 36,2 *) 38,6 36,9

Toimitilakustannukset / henkilötyövuosi (€ / htv) 4 346 4 706 4 963 5 273

Energiankulutuksen alenema 2008 tasoon verrattuna % – 1 %

ei saada tietoja

13

1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus €

2008 TP 2009 TP 2010 TP Muutos

% Suoritteiden myyntituotot 3 447 285 2 961 631 3 243 406 9,5 %

Julkisoikeudelliset suoritteet 1 253 282 1 160 817 1 255 334 8,1 %

Muut suoritteet 816 329 362 682 422 033 16,4 %

Ennakkotiedot ja -ratkaisut 999 958 1 028 434 1 193 468 16,0 %

Muut erityislakien mukaiset suoritteet 377 716 409 698 372 571 – 9,1 %

Tuotot yhteensä 3 447 285 2 961 631 3 243 406 9,5 %

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 4 694 775 4 731 792 4 357 507 – 7,9 %

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)

– 1 247 490 – 1 770 161 – 1 114 101 37,1 %

Kustannusvastaavuus 73,4 % 62,6 % 74,4 % 18,8 %

Henkilötyön määrä (netto) 60 52 52 0,0 %

Taulukko 9: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tämän asiakirjan liiteosassa on esi-tetty maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma s. 41.

Maksullisen toiminnan tulot olivat n. 97,4 % talousarviossa esitetystä. Tulot kui-tenkin kasvoivat 9,4 % edellisestä vuodesta. Positiivista oli myös julkisoikeudellis-ten suoritteiden tulojen kasvu 8,1 %. Liiketaloudellisten suoritteiden tulot olivat 16,4 % ja ennakkotietojen ja ratkaisujen tulot 16 % edellisvuotta suuremmat.

Kokonaiskustannukset alenivat 7,9 % edellisestä vuodesta ja kustannusvastaa-vuus parani n. 37 %. Syitä olivat uuden maksuasetuksen hintojen korotukset sekä Verohallinnon parantunut tuottavuus, mikä näkyi osaltaan tälläkin toiminnan alu-eella. Verohallinnon maksullisen toiminnan hinnoittelu tapahtuu VM:n antaman maksuasetuksen 1092/16.12.2009 mukaan kaudella 2010 - 2012.

1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus

Verohallinnon yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kirjataan kustannusten korvauk-siksi sekä osin maksullisen toiminnan tuotoiksi. Toiminta on lakisääteistä viran-omaistoimintaa, mistä ei ole velvollisuutta laatia erillistä kustannusvastaavuuslas-kelmaa.

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta

1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet

Asiakasmäärät 2008

toteuma 2009

toteuma 2010 arvio

2010 toteuma

tulo- ja varallisuusverotettu henkilöas. 4 644 726 4 700 621 4 740 000 4 746 367

rajoitetusti verovelvolliset asiakkaat 103 478 107 588 110 000 111 764

verotettu maatalouden harjoittaja 180 752 183 399 184 000 183 428

verotettu yritysasiakas 206 263 208 790 210 000 208 875

verotettu yhteisöasiakas 342 245 355 594 360 000 365 259

liiketoiminnasta alv-velvolliset 287 655 288 797 290 000 298 822

alkutuotannosta alv-velvolliset 268 334 269 082 270 000 272 883

säännölliset työnantajat 125 632 125 298 126 000 127 832

satunnaiset työnantajat 101 572 96 912 95 000 110 621

Taulukko 10: Suoritteiden määrät

Verohallinnon veronmaksaja-asiakkaiden lukumäärään vaikuttavat mm. väestömää-rän kehitys, talouden rakenteelliset muutokset sekä suhdannetilanne.

14

Tavoite 12: Verohallinto siirtää (alueellistaa) verotustehtäviä pääkaupunkiseudulta muualle maahan 7 henkilötyövuoden edestä vuonna 2010. Tämän jälkeen alueellis-tamistoimenpiteiden yhteismäärä on 207 henkilötyövuotta. Lisäksi vuoden 2010 aika-na valmistellaan varainsiirtoverojen ja metsänhoitomaksujen veronkantoon liittyvien tehtävien keskittäminen Itäiseen veronkantoyksikköön sekä perintö- ja lahjaveroihin liittyvien veronkantotehtävien keskittäminen Pohjoiseen veronkantoyksikköön.

Vuoden 2010 loppuun mennessä tehtäviä on siirretty yhteensä n. 160 henkilötyö-vuotta vastaava työmäärä. Tässä luvussa ei ole sellaisia tehtäviä, joita aiemmin on käsitelty ns. siirtotöinä, mutta ovat nyt osa uusien organisaatioyksiköiden alu-eellista toimintaa.

Tavoite 13: Sähköisesti annettujen ilmoitusten määrä kasvaa

Sähköisesti annettujen ilmoitusten osuus asiakasmäärästä

2008 toteuma

2009 toteuma

2010 tavoite

2010 toteuma

Henkilö- ja yritysverotus

Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asia-kasmäärästä (arvonlisävero)

53 % 57 % 65 % 72,1 %

Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asia-kasmäärästä (työnantajat)

63 % 66 % 65 % 68 %

Sähköisesti ilmoitettujen yhteystietomuutosten osuus kaikista yhteystietojen muutosilmoituksis-ta

10 % 30 % 51 %

Yritysten sähköisten tuloveroilmoitusten määrä palautuneiden lomakkeiden määrästä

10 % 9 % 15 % 19,1 %

Palkka.fi palvelun käyttäjien osuus potentiaali-sista käyttäjistä

30 % 41 % 38 % 48,5 %

Verokortti verkossa asiakkaiden osuus vero-korttimuutosta hakeneista

21 % 28 % 30 % 33,1 %

Veroilmoitus verkossa asiakkaiden osuus pa-lauttajien kokonaismäärästä

23 % 30 % 28,8 %

Sähköisten pankkitilin muutosilmoitusten teki-jöiden osuus ilmoittajien kokonaismäärästä

23 % 18 % 26,8 %

Yhteisöverotus

Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asia-kasmäärästä (arvonlisävero)

68 % 72 % 70 % 84 %

Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asia-kasmäärästä (työnantajat)

72 % 75 % 75 % 76 %

Yhteisöjen sähköisten tuloveroilmoitusten anta-jien määrä asiakasmäärästä

14 % 19 % 25 % 26 %

Sähköisten vuosi-ilmoitusten antajien osuus asiakasmäärästä (työnantajat)

72 % 74 % 78 % 77 %

Taulukko 11: Sähköiset ilmoitukset

Vuonna 2010 otetaan käyttöön sähköinen palvelu arvonlisäveron ulkomaalaispalaut-tamisessa ja arvonlisäveron EU-sisäkaupan ilmoitusmenettelyssä. Näissä palveluissa sähköisesti annettujen ilmoitusten osuus on lainsäädännöstä johtuen lähes 100 pro-senttia. Samaan aikaan otetaan käyttöön myös verotilin verkkopalvelu.

Arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemukset olivat kokonaisuudessaan säh-köisiä (100 %). Kausiveroilmoituksista annettiin sähköisesti 84 %. Verotili-palvelun kautta saapui 31 % ja muiden sähköisten palvelujen kautta 53 %. EU-sisäkaupan arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksista annettiin sähköisesti 92 % ja poikkeusluvan nojalla paperilla 8 %.

15

1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu

Tavoite 14: Verotuksen yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta seurataan vertaamalla verotuspäätösten muutosten määriä asiakkaiden kokonaismäärään.

Verotuspäätösten pysyvyys 2008

toteuma 2009

toteuma 2010

tavoite 2010

toteuma

HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUS

Oikaisuvaatimuksella muutettujen päätösten osuus asiakkaiden kokonaismäärästä (enintään)

1,1 % 1,5 % 1,4 % 1,2 %

Hallinto-oikeudessa muutettujen päätösten osuus oikaisuvaatimuksis-ta (enintään)

1,1 % 0,7 % 1,5 % 0,9 %

KHO:ssa muutettujen päätösten osuus oikaisuvaatimuksista (enintään)

0,1 % 0,0 % 0,5 % 0,2 %

YHTEISÖVEROTUS

Oikaisuvaatimuksella muutettujen päätösten osuus asiakkaiden kokonaismäärästä (enintään)

0,9 % 0,6 % 1,4 % 0,99 %

Hallinto-oikeudessa muutettujen päätösten osuus oikaisuvaatimuksis-ta (enintään)

1,3 % 2,1 % 1,5 % 3,0 %

KHO:ssa muutettujen päätösten osuus oikaisuvaatimuksista (enintään)

0,1 % 0,1 % 0,5 % 0,2 %

Taulukko 12: Verotuspäätösten pysyvyys

Tavoite 15: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö aloitti toimintansa 1.5.2008. Yk-sikkö käsittelee sen ratkaistavaksi säädetyt tai määrätyt veronsaajien oikeudenval-vontaan liittyvät asiat. Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain yksikön tulostavoitteet, määrärahat ja muut resurssit kuultuaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön yh-teistyöryhmää.

Oikeudenvalvontayksikön tavoitteet 2010

tavoite 2010

toteuma

Vaikuttavuus

Hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista

10 % 5,5 %

Korkeimman hallinto-oikeuden myöntämien valituslupien osuus kaikista yksikön tekemistä valituslupahakemuksista

50 % 28 %

Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista

20 % 28 %

Yksikössä tehdyistä oikaisuvaatimuksista ja valituksista 80 %:ssa vaatimuksen määrä on tulon lisäyksenä tai vähennyk-sen pienentymisenä yli 10.000 euroa tai veron lisäyksenä yli 3.000 euroa

80 % 80 %

Käsittelyajat Oikeudenvalvontayksikön oikaisulautakunnalle tai hallinto-oikeudelle annettavien tuloverotusta koskevien vastineiden keskimääräinen käsittelyaika

25 pv 39 pv

Oikeudenvalvontayksikön korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavien tuloverotusta koskevien vastineiden keskimää-räinen käsittelyaika

35 pv 35 pv

Taulukko 13: Veronsaajien oikeudenvalvonta

16

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Tavoite 16: Henkilöstövoimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä panostetaan eri-tyisesti osaamisen johtamiseen, johtamisen vahvistamiseen, hyvän esimiestyön var-mistamiseen sekä työn tekemisen uusien muotojen ja toimintatapojen käyttöönottoon Tavoitteiden toteutumista seurataan vuotuisen henkilöstökyselyn tulosten avulla (VM:n työolobarometri). Eräille henkilöstötilinpäätökseen sisältyville mittareille on li-säksi asetettu tavoitearvot.

Työolobarometri (asteikko 1 – 5 ) 2008

toteuma 2009

toteuma 2010

tavoite

2010 toteuma

Työtyytyväisyysindeksi 3,42 3,45 3,45 3,41

Osaamisen johtamisen kokonaisindeksi (*

3,53 3,55 3,55 3,47

Johtajuusindeksi (* 3,50 3,53 3,53 3,33

Työhyvinvointi-indeksi (* 3,65 3,65 3,65 3,69

Tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä

3,64 3,66 3,66 3,66

Taulukko 14: Henkilöstön työtyytyväisyys *) Indeksit on laskettu ministeriön määrittämän ryhmitte-lyn mukaisesti.

Henkilöstötilinpäätöksen mittarit 2008

toteuma 2009

toteuma 2010

tavoite 2010

toteuma

Korkeakoulututkintojen osuus kasvaa 36,5 % 37,6 % 37,6 % 39 %

Kouluttautumiseen käytetty työaika (pv / htv)

10,4 pv 10,05 pv 12,0 pv 8,3 pv

Lyhytaikaiset poissaolot eivät lisäänny (pv / htv)

4,16 pv 4,0 pv 4,0 pv 3,9 pv

Lähtövaihtuvuus 110 hlö 55 hlö 100 hlö 37 hlö

Työurien pidentyminen (keskimääräinen eläköitymisikä)

– 61 v. 8 kk 63 v 62 v 2 kk

Taulukko 15: Henkilöstötilinpäätös. Lähtövaihtuvuusluku koostuu vakinaisten henkilöiden irtisanoutumi-sesta muusta syystä kuin eläkkeelle siirtymisestä. Eläköitymisikä sisältää myös työkyvyttömyyseläkkeel-le siirtyneet.

Työolobarometrin kysymyksiä vaihdettiin osittain 2010, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden kasvu on jatkunut vuoden 2010 ai-kana. Osuus on kasvanut 39 prosenttiin ja on asetettua tavoitetta 1,4 prosenttiyk-sikköä enemmän.

Kouluttautumiseen käytetty työaika (pv/htv) on vähentynyt edellisestä vuodesta 1,8 pv/htv. Tavoitetta ei saavutettu ja toteuma jäi asetetusta tavoitteesta 3,7 pv/htv.

Lyhytaikaisten poissaolojen määrä (pv/htv) on vähentynyt edellisvuodesta. Tavoi-te on saavutettu ja vuoden 2010 toteuma oli 3,9 pv/htv.

Lähtövaihtuvuus on laskenut vuodesta 2009 edelleen. Vuodelle 2010 asetettiin rajaksi 100 henkilön lähtövaihtuvuus. Lähtövaihtuvuus oli 37 henkilöä.

Keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2010 oli 62 v 2 kk. Tavoitteeksi oli asetet-tu 63 v, joten työurien pidentämisen tavoite saavutettiin.

17

Henkilöstömää-rät/henkilöstörakenne/henkilöstökulut 2008

muu-tos/os

uus 2009

muu-tos/os

uus 2010

muu-tos/os

uus

Henkilöstön lukumäärä 5 930 – 1,7 % 5 663 – 4,5 % 5 466 – 3,5 %

– Naiset 4 559 76,9 % 4 348 76,8 % 4 180 76,5 %

– Miehet 1 371 23,1 % 1 315 23,2 % 1 286 23,5 %

Henkilötyövuosien lukumäärä 5 757 – 2,6 % 5 595 – 2,8 % 5 308 – 5,1 %

Keski-ikä, vuotta 48,5 49,1 49,4

– Naiset 48,9 49,5 49,8

– Miehet 47,4 47,7 47,9

Ikäjakauma

15–19 4 0,1 % 1 0,0 % 0,0 %

20–24 46 0,8 % 32 0,6 % 21 0,4 %

25–29 305 5,1 % 255 4,5 % 212 3,7 %

30–39 394 6,6 % 379 6,7 % 383 6,8 %

35–39 388 6,5 % 348 6,1 % 343 6,1 %

40–44 693 11,7 % 633 11,2 % 609 10,8 %

45–49 953 16,1 % 925 16,3 % 873 15,4 %

50–54 1 172 19,8 % 1 048 18,5 % 948 16,7 %

55–59 1 180 19,9 % 1 210 21,4 % 1 250 22,1 %

60–64 773 13,0 % 810 14,3 % 800 14,1 %

65- 22 0,4 % 22 0,4 % 27 0,5 %

Koulutustasoindeksi 5,04 5,10 5,14 0,1 %

– Naiset 4,85 4,91 4,95 0,1 %

– Miehet 5,68 5,75 5,79 0,1 %

Määräaikaisia 366 5,7 % 278 4,9 % 222 3,9 %

– Naisista 269 5,9 % 198 4,6 % 156 2,8 %

– Miehistä 97 7,1 % 80 6,1 % 66 1,2 %

Kokoaikaisia 5 319 – 2,0 % 5 080 – 4,5 % 4 866 – 4,2 %

Osa-aikaisia 611 1,2 % 583 – 4,6 % 600 2,9 %

Vuosityöajan osuus säännöllisestä työ-ajasta 73,4 % 72,2 % 73,2 %

Kokonaistyövoima-kustannukset M€ 303,6 306,2 301

Tehdyn työajan palkat, osuus palkkasum-masta 73,4 % 73,9 % 74,3 %

Välilliset työvoima- kustannukset M€ 120 121 116

Osuus tehdyn työajan palkoista 65,2 % 65,3 % 62,4 %

Työtyytyväisyysindeksi 3,42 3,45 3,41

Lähtövaihtuvuus osuus koko henkilöstöstä 110 1,8 % 55 0,9 % 37 0,7 %

Tulovaihtuvuus osuus koko henkilöstöstä 230 3,8 % 117 2,0 % 156 2,8 %

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 54 52 57

Sairauspoissaolot (HTV) 288,4 1,9 % 276,2 – 4,2 % 242,1 - 12,3%

Sairauspoissaolot (työpäivää) 73 245 3,1 % 69 614 – 5,0 % 61 259 -12,0 %

Sairauspoissaolot (pv/HTV) 12,7 12,4 11,5

Työterveyshuolto €/HTV 478 616 596

Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämi-nen €/HTV 848 856 824

Koulutus ja kehittäminen

Euroa/HTV 2 027 1 820 1 642

Työpäivät/HTV 10,4 10,1 8,3

Henkilöstön arvo M€ 2 407,0 2 418,6 2 786,6 Taulukko 16: Henkilöstötilinpäätöstietoja. Henkilötyövuosimäärä ilman korkeakouluharjoittelijoita.

18

Tavoite 17: Verohallinnon henkilötyövuosimäärätavoite vuodelle 2010 on 5.400 hen-kilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärän alentaminen tapahtuu eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman rajoissa.

Henkilöresurssit 2007 toteuma

2008 toteuma

2009 toteuma

2010 tavoite

2010 toteuma

Henkilötyövuodet 5 913 5 757 5 595 5 400 5 336

Lasku edellisestä vuodesta (%) 2,5 % 2,6 % 2,8 % 3,5 % 4,6 %

Tuottavuusindeksi (ed.vuosi = 100)

102,0 104,6 100,4 104,5 106,2

Taulukko 17: Henkilöresurssit ja tehokkuus Vuoden 2010 toteuma sisältää 28 henkilötyövuotta korkea-kouluharjoittelijoiden työtä.

Verohallinto maksaa viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin (VIRKE -projekti) me-noja enintään 980.000 euroa sekä Verohallinnosta projektiin määrättyjen vir-kamiesten (seitsemän henkilöä) palkat sosiaalikuluineen. Verohallinto valmistelee vuoden 2010 aikana VIRKE-projektin mahdollista siirtoa Verohallintoon.

Viranomaisyhteistyöprojektin menot olivat 948 927 euroa eli 96,8 % budjetoidus-ta. Valmistelutyö toteutettiin ja laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä säädettiin voimaan tulevaksi vuoden 2011 alusta.

Verohallinto vastaa edelleen Ahvenanmaan maakunnassa toimitettavan tieliikenteen verotuksen kustannuksista, jotka ovat vuositasolla arviolta 95.000 euroa.

Ahvenanmaan maakunnan tieliikenteen verotuksen kustannuksia maksettiin 84 500 € eli 88.9 % budjetoidusta. Määrä oli 16,5 % edellisvuotta suurempi.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määrärahat, ovat 3.395.000 euroa. Yksikön henkilötyövuosikehys on 48 henkilötyövuotta.

Veronsaajien oikeudenvalvonnan määrärahan käyttö oli 3 245 126 eli 95,6 budje-toidusta. Henkilötyövuositoteuma oli 45,6 htv.

Ulkopuolelta hankittava tietojärjestelmäpalvelu ja hankintojen arvioidut kustannukset

Ulkopuolelta hankittujen tietojärjestelmäpalvelujen määrä oli 71,9 M€ eli hankin-nat vähenivät 8,6 % edellisestä vuodesta. Hankkeista on kerrottu enemmin luvus-sa 1.2.3 sivulla 9.

19

1.6 Tilinpäätösanalyysi

1.6.1 Rahoituksen rakenne

Taulukko 18: Toimintamenojen rahoitus

Verohallinnon toimintamenomomentille 28.01.01. myönnettiin vuoden 2010 talo-usarviossa nettomäärärahaa 396,324 M€. Kolmannessa lisätalousarviossa toi-mintamenoja korjattiin siten, että lisäyksenä huomioitiin 2,210 M€ palkkausten sopimustarkistuksesta ja vähennyksenä huomioitiin 1,723 M€. Nettolisäys oli 0,487 M€.

Neljännessä lisätalousarviossa määrärahaa pienennettiin 1,5 M€. Määräraha-myönnöt olivat yhteensä 395,311 M€.

Toimintamenoista suurin osuus eli 63,1 % käytettiin palkkaukseen, jonka toteuma 101,2 % budjetoidusta. Henkilöstömenot alenivat edellisestä vuodesta tuotta-vuusohjelman ja henkilösivukulujen alenemisen ansiosta.

Toimitilavuokrat olivat 97 % budjetoidusta ja ne alenivat 0,7 % edellisestä vuodes-ta.

Muut kulutusmenot olivat 93 % budjetoidusta ja alenivat 5,9 % edellisestä vuo-desta. Ryhmässä esimerkiksi veronkannon tiedonsiirtokorvaukset alenivat edelli-sestä vuodesta n. 79 % verotilin ansiosta. Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut aleni-vat 14,4 % edellisestä vuodesta.

Maksullisen toiminnan tulot olivat 97,4 % budjetoidusta. Ne kasvoivat kuitenkin edellisestä vuodesta 9,5 %. Maksullisen toiminnan merkitys on vähäinen, sillä nämä tulot kattoivat vain 0,9 % menojen kokonaismäärästä.

Talousarvion ulkopuolista rahoitusta ovat yhteistoiminnan tuotot 1,9 M€. Yhteis-toiminnan volyymi kohosi edellisestä vuodesta ja siten myös saatu kustannusten korvaus kasvoi n. 10 %.

20

1.6.2 Talousarvion toteutuminen

Momentin 11.01.01. Tuloverojen toteuma alitti talousarvion ja se oli 98 %. Ansio- ja pääomatuloverot sekä yhteisöverot yhteensä kasvoivat kuitenkin edellisestä vuodesta 72,8 M€ eli n. yhden prosentin. Valtion verotulojen kokonaismäärä oli yhteensä 22,3 Mrd. €.

Momentin 11.01.02. Korkotulojen lähdeveron kertymä aleni 287,8 M€ eli 58,3 % edellisestä vuodesta.

Momentin 11.01.03 Perintö- ja lahjaveron kertymä ylitti budjetin 3 % ja oli 387,4 M€, se kuitenkin aleni 11,9 % edellisestä vuodesta.

Momentin 11.04.01 Arvonlisäveron verokertymä oli ennakoidun suuruinen. Kas-vua edellisestä vuodesta oli 329,5 M€ eli 3,1 %.

Momentin 11.10.05. Varainsiirtoveron kertymä toteutti budjetoidun. Kertymä kas-voi 35,4 M€ eli 7,3 % edellisestä vuodesta.

Sekalaisten tulojen ryhmässä kuntien ja seurakuntien verotuskustannusten mak-suosuudet kasvoivat määrällisesti 4,5 %. Koska verotuskustannusten määrää laskettaessa otetaan perusteena huomioon Verohallinnon toimintamenot ja me-noihin liittyvät arvonlisäveromenot, toimintamenojen nousu1 edellisestä vuodesta vaikutti myös veronsaajien maksujen kasvuun. Kansaneläkelaitoksen mak-suosuus verotuskustannuksista laski 9,1 M€ eli 26,6 %. Työnantajien kansanelä-kemaksu poistettiin ja sitä kompensoimaan alennettiin Kansaneläkelaitoksen maksuosuutta.

Verohallinnon toimintamenoihin 28.10.01 (siirtomääräraha 2 v) myönnettiin net-tomäärärahaa 396,324 M€. Kolmannessa lisätalousarviossa toimintamenoja kor-jattiin siten, että lisäyksenä huomioitiin 2,210 M€ palkkausten sopimustarkistuk-sesta ja vähennyksenä huomioitiin 1,723 M€. Nettolisäys oli 0,487 M€. Siirtomää-rärahakanta kasvoi edellisestä vuodesta 13,9 M€.

Neljännessä lisätalousarviossa määrärahoja pienennettiin 1,5 M€. Määräraha-myönnöt olivat yhteensä 395,311 M€. Toimintamenojen toteuma oli 97,8 % budje-toidusta ja käyttö väheni 2,1 % edellisestä vuodesta.

Momentille 28.10.63 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (ar-viomääräraha) myönnettiin lisämäärärahaa 15,4 M€. Käyttö toteutui budjetoidun mukaisena ja se kasvoi 14,1 M€ edellisestä vuodesta. Kasvu aiheutui ministeriön huojennuspäätöksistä.

Momentin 28.10.95.2 verotukseen liittyvät korkomenot käyttö väheni 17,9 M€ edellisestä vuodesta eli 60,5 %. Menoja on alentanut veronpalautuskoron alene-minen 2,5 %:sta vuonna 2010 noudatettuun 0,5 %:iin.

Verotukseen liittyvien korkotulojen määrä aleni 11,7 M€ eli n. 51 %. edellisestä vuodesta. Alenemiseen vaikutti eniten korkolain 12 §:n mukaisen viitekoron lasku verrattuna vuoteen 2009. Viitekorko on perusteena määritettäessä veronmaksun viivästymisestä perittäviä viivästysseuraamuksia (veronlisäys, viitekorko, verotilin viivästyskorko) sekä perittävää jäännösveron korkoa ja yhteisökorkoa.

Momentin 28.91.40. matalapalkkatukea työnantajille (arviomääräraha) maksettiin 42,5 M€. Tuen määrä on porrastettu maksetun palkan mukaan. Palkkojen nousu on alentanut tuen määrää, koska alkuperäisiä palkkarajoja ei ole korotettu.

Momentin 28.91.41. energiaverotukea (arviomääräraha) käytettiin 17,4 M€ eli n. 98 % talousarvion mukaisesta määrästä. Tuen käyttöaste parani huomattavasti edellisestä vuodesta, sillä se oli vuonna 2009 vain 60 %.

1 Laskelmalla verrataan kahden vuoden talousarvioita.

21

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma

Maksullisen toiminnan tulot olivat 97,4 % budjetista ja ne kasvoivat 9,4 %.

Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot kasvoivat 13,5 %.

Talousarvion ulkopuolisen rahoituksen, yhteistoiminnan tuotot kasvoivat 10,4 % ja olivat 1,8 M€.

Palvelujen käyttö oli 98,4 M€. Edellisestä vuodesta palveluihin käytetyt määrära-hat vähenivät 7,5 %.

Ryhmän sisällä kasvoivat muut kulut n. 14 %. Tietojärjestelmien käyttöoikeus-maksut kasvoivat lähes viisinkertaiseksi ja ne olivat 1,5 M€. Käyttöoikeusmaksut ovat korvanneet hankintoja, jotka ovat vastaavasti alentuneet. Matkustamiseen liittyvät kulut vähenivät edelleen 6,3 %. Myös oikeudenkäyntikulut alenivat 23 %.

Valmistus omaan käyttöön 8,7 M€ aktivoitiin taseen tilille 1191 Keskeneräiset ai-neettomat käyttöomaisuushankinnat. Aktivoitavina hankkeina olivat PELA, VETY, ANALYYSI ja YTJ sähköisen asioinnin verkkopalvelu. Valmistus omaan käyttöön väheni 13,9 M€ eli 61.4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valmiisiin itse valmistet-tuihin ja teetettyhin ATK-ohjelmiin (tili 1140) siirrettiin Verotili ja ALV-ulkomaalais-palautus.

Poistojen määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 33,1 %. Poistojen kasvuun vaikutti Verotilin valmistuminen ja sen poistojen kertymisen alkaminen.

Rahoitustuotot alenivat n. 51 %. Syynä oli korkokannan aleneminen.

Korkomenot alenivat 17,9 M€ eli n. 61 %.

Tilikauden tuottojäämä oli 22,1 miljardia euroa. Kasvu edellisvuodesta oli 0,5 % eli 120,7 M€. Tuottojäämä on siirretty tilinpäätöksessä valtion pääomaan.

1.6.4 Tase

Suuri muutos taseessa on itse valmistettujen ja teetettyjen atk-ohjelmien lisään-tyminen 31.7 M€. Muutos aiheutui Verotilin sekä ALV-ulkomaalaispalautuksen valmistumisesta ja siirtymisestä muiden pitkävaikutteisten menojen ryhmään.

Tilin 1700 myyntisaamiset saldo laski edellisestä vuodesta 37 %. Joulukuun las-kutus kertyi aikaisempaa nopeammin ennen vuoden vaihdetta.

Tilin 1739 muut siirtosaatavat saldon suurimmat erät ovat Kelan korvaus vuosilta 2009 ja 2010 sekä Tietokarhun 2010 vuosihyvitys. Näiden yhteismäärä oli 3,9 M€ 4,3 M€ kokonaismäärästä..

Tilin 1911 tiliviraston muut maksuliiketulotilit saldo aiheutuu tilien tyhjennysaikatu-lusta.

Verohallinnon taseen loppusumma oli 69,5 M€ ja se kasvoi 3,1 M€ edellisestä vuodesta.

Tilin 2597 verojen kokoomatilin saldo kasvoi 308,0 M€ edellisestä tilinpäätökses-tä. Verotilin aiheuttaman menettelyn muutoksen vuoksi tilillä oli kohdistamattomia verotuloja 192,3 M€ ja palautettavia verotilieriä 52,3 M€. Veronsaajien osuudet olivat 500,8 M€ tilinpäätöksessä. Veronsaajien osuudet olivat kasvaneet 61,8 M€, mikä johtuu verotulojen kasvusta.

Tilin 2611 lomapalkkavelan muutos oli 2,4 M€ kasvua. Lomarahojen vaihtaminen vaikuttaa osaltaan kasvuun, vaikka kasvu puolittui edellisestä vuodesta.

Tilin 2619 Muut siirtovelat muutos edellisestä vuodesta on 11,8 M€. Kasvu aiheu-tui Valtiovarainministeriön huomattavien veronhuojennusten kirjauksesta tilinpää-tösvaiheessa.

Tilin 2629 Muut lyhytaikaiset velat tilinpäätössaldossa on myöhään todentuneita ennakon liikasuorituksia, jotka on maksettu asiakkaille vasta tammikuussa 2011. Tilillä on myös Valtiovarainministeriön huojennuksesta se osa, josta muodostui lii-kakertymä vuoden 2010 kirjanpitoon ja joka maksettiin asiakkaalle tammikuussa 2011.

22

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

Verohallinnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on vuonna 2010 arvioitu käyttämällä COSO ERM – viitekehystä. Sisäisen valvonnan arvioidaan toimivan Verohallinnon toiminnan laajuuteen ja laa-tuun sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti. Erityisinä kehittämiskohteina on tullut esille

varmistaa henkilökunnan osaaminen ja resurssien oikea kohdentaminen tehtävi-en ja organisaation muuttuessa sekä henkilöstön vähentyessä ja ikääntyessä,

varmistaa vastuiden selkeys, toiminnan yhtenäisyys ja sisäisen valvonnan toimi-vuus organisaation muutosvaiheessa,

tehostaa verotulojen kertymistä suunnitelmallisella veroriskien hallinnalla,

kehittämishankkeiden priorisointi niin, että pystytään vastaamaan toimintaympä-ristöstä tuleviin haasteisiin, tuottavuusohjelma pystytään toteuttamaan ilman ve-rovalvonnan ja palvelun heikkenemistä ja säilytetään toimintavarmuus.

1.8 Arviointien tulokset

Toimintavuoden aikana ei ole tehty Verohallinnon tuloksellisuuden ja toiminnan vai-kuttavuuden kokonaisarviointeja.

1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä

Verohallinnossa ei ole havaittu valtion tai sen vastuulla oleviin varoihin kohdistuneita väärinkäytöksiä toimintavuoden aikana.

23

2 Talousarvion toteumalaskelma

24

25

26

3 Tuotto- ja kululaskelma

27

4 Tase

28

29

5 Liitetiedot

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

6 Allekirjoitus