Vertaisoppimismalli: Kohti

tulevaisuuden

vapaaehtoistoiminnan ohjaamista

Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.

1

KOHTI TULEVAISUUDEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN

OHJAAMISEN TAITOJA Tämä muotoiluajatteluun (design thinking) perustuva vertaisoppimisen malli auttaa tunnistamaan tulevaisuuden tarpeita ja osaamista kehittämällä mm. aloitekykyä, ja työstämään osaamiseen liittyviä tarpeita niin, että niihin pystytään vastaamaan.

Mallia voi käyttää suunnittelun tukena, tai sen avulla voi osallistaa vapaaehtoisia, parantaa kommunikaatiota ja löytää omalle järjestölle sopivia ratkaisuja.

Tämä tekniikka toimii erityisen hyvin johdantona tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisessa. myös vapaaehtoisten on sitä käyttämällä mahdollista tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita ja analysoida osaamistaan.

JOHDANTO

Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen auttaa yksilöitä ja järjestöjä ratkaisemaan

jokapäiväisiä haasteita sekä synnyttämään ja kehittelemään ideoita, joilla on suotuisa vaikutus

kohderyhmille, joiden parissa työskennellään (esim. vapaaehtoiset).

Tämä vertaisoppimisen mallia mahdollistaa haasteiden kääntämisen mahdollisuuksiksi luovia

keinoja käyttämällä. Malli sisältää työskentelyvaiheita, joiden avulla voidaan löytää uusia

innovatiivisia ratkaisuja pitämällä ihmiset keskiössä.

Päämäärät Muotoiluajatteluun perustuva vertaisoppimisen malli:

Antaa mahdollisuuden tarttua tehtäviin ja havaita ongelmia

Lisää aloitekykyä ongelmien ratkaisemisessa

Auttaa työstämään osaamiseen liittyviä tarpeita niin, että niihin pystytään vastaamaan.

Tuottaa ratkaisuja kunkin järjestön tarpeisiin

Edistää yhteistyötä

Mallin tavoitteet Luoda malli ja työkalut, joiden avulla voidaan osoittaa osaamisen puutteita ja tarpeita

Keskittyä ammatilliseen kehitykseen, joka mahdollistaa tulevaisuuden haasteiden

hallinnan

Tarjota esimerkkejä paikallisella tasolla testatuista vertaisoppimisen prosesseista

2

Kenelle malli on tarkoitettu?

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat vapaaehtoisten ohjaajat sekä kaikki ohjaamiseen osallistuvat

henkilöt.

Mitä on muotoiluajattelu? Muotoiluajattelu on prosessi, joka yhdistää ihmiset, organisaatiot ja teknologian. Se on

ihmislähtöinen suunnittelu- ja muotoilutekniikka, joka auttaa ymmärtämään paremmin

vapaaehtoisten tarpeita, auttaa heitä osallistumaan paremmin muuttuvassa

toimintaympäristössä ja auttaa organisaatiota muuttumaan parhaalla mahdollisella tavalla, eli

tunnistamaan siinä toimivien ihmisten muutostarpeet.

Muotoiluajatteluun perustuvan vertaisoppimisen mallin avulla voidaan tarttua positiivisesti

vaikuttaviin uusiin, olennaisiin ratkaisuihin. Se on strukturoitu menetelmä ideoiden

synnyttämiseen ja kehittelyyn. Se nojaa havaintoihin, niistä tehtäviin tulkintoihin ja

merkityksellisten ideoiden kehittelyyn toiminnan kohteena olevien ihmisten hyväksi.

Prosessi on luonteeltaan syklinen. Jos jossain vaiheessa nousee esiin ongelmia, on mahdollista

palata aikaisempaan vaiheeseen.

Malli sisältää viisi vaihetta (kuvio 1), jotka auttavat prosessin läpikäymisessä

Kuvio 1.

Haasteen määrittely (Define the challenge)

Ratkaistavaan ongelmaan liittyvä kysymyksen muotoilu (Driving questions): Määrittele

kysymys tai ongelma, johon haluat ratkaisun. Kysymyksen tarkoitus on herättää kriittistä

Haasteen määrittely

• Kysymyksen muotoilu

Tutkimus

• Minulla on haaste/tarve

Tulkinta

• Olen oppinut jotain

Ideointi

• Näen mahdollisuuksia

prototypointi

• Minulla on idea

3

ajattelua ja uteliaisuutta ja sen tulisi sopia yhteen henkilökohtaisten ja organisaation

oppimistavoitteiden kanssa.

Tutkimus (Discovery)

Minulla on haaste/tarve. Aloitamme tutkimalla tarpeita, emmekä ideoita. Esimerkiksi:

kolmannella sektorilla tarvitaan uutta osaamista – kuvataan osaamistarpeet.

Tulkinta (Interpretation)

Olen oppinut jotain. opin jotain aikaisemmasta työvaiheesta, ja tämä ohjaa minua. Tästä

syntyy näkökulma.

Ideointi (Generate ideas)

Näen mahdollisuuksia. Tässä vaiheessa synnytetään ja jalostetaan ideoita. Työn tueksi voidaan

käyttää erilaisia aivoriihitekniikoita.

Prototypointi (Create a prototype)

Minulla on idea. Kuinka sitä voidaan rakennella? Rakennetaan prototyyppi ideasta ja testataan

siihen liittyviä päätöksiä. Luodaan tosielämän mallit mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista.

ENNEN KUIN PÄÄSET ALKUUN

Materiaalit

Ennen kuin pääset alkuun, on järkevää kartoittaa omia kokemuksia sekä tutustua alan

kehitykseen hyödyntämällä erilaisia raportteja, tutkimuksia ja tilastoja. Valmistautumalla oppii

ymmärtämään haasteita, näkemään mahdollisuuksia ja innostumaan ideoiden

kehittelemisestä.

Alta löytyy muutama vinkki:

Skenaariotyöpajan tulokset (liite 1). Tämä asiakirja saatiin aikaan hankkeemme

ensimmäisessä kumppanitapaamisessa, jossa tavoitteena oli keskustella siitä, millaista

ihannetyö kolmannella sektorilla olisi vuonna 20205 tätä mallia käyttäen.

Ensimmäinen skenaario on digitaalinen (vapaaehtoistoiminta tapahtuu enenevästi

verkossa), toinen on lisääntyvä eriarvoisuus (kolmannen sektorin tulee tarjota aiempaa

enemmän palveluita syrjäytymisen ehkäisemiseksi), kolmas löyhien verkostojen

skenaario (ihmiset osallistuvat löyhästi ja lyhyemmän aikaa muuttaen samalla

perinteisiä yhdistysrakenteita) ja neljä on ”työ jatkuu ennallaan” -skenaario (sektorilla

työskennellään samalla tavalla kuin nyt).

4

Benchmarking-raportti VOLUNTEER COORDINATORS’ SKILLS NEEDS (suomenkielinen

tiivistelmä, liite 2). Tämä raportti on lokakuun 2015 ja elokuun 2016 välillä toteutetun

benchmarking-prosessin tulos, jossa vertailtiin kymmentä maata (Bulgaria, Iso-

Britannia, Italia, Latvia, Portugali, Romania, Suomi, Tukki, Unkari). Benchmarking-

toiminnassa vertaillaan jonkin organisaation toimintoja, prosesseja tai tuotteita alan

parhaisiin vastaaviin¹. Analyysimme keskittyy kahteen aiheeseen: kolmannen sektorin

rakenteeseen ja vapaaehtoisten ohjaajien käsityksiin osaamistarpeista.

Omia osaamistarpeita voi pohtia käyttämällä kyselypohjaa (liite 3), jota käytimme

tutkimuksen teossa.

Opiskeluprosessin rakenne

Kuinka pitkään prosessi kestää? Opiskelu voi kestää yhden päivän ajan (n. 8 t), tai sen voi jakaa

useammalle tapaamiskerralle, esim. 1x 3 tuntia ja 3x 2 tuntia. Jokaisessa vaiheessa

keskusteluun ja kysymyksiin menee 60-90 minuuttia.

Ryhmät. Prosessi vedetään pienryhmissä, joissa on 5-8 osallistujaa. Pienryhmässä osallistujien

on mukavampi toimia, ja he osallistuvat toimintaan aktiivisemmin ja kysyvät enemmän.

ilmapiiri on rento ja epämuodollinen.

Tapaamisten järjestelyt. Suunnittele tapaamisen aikataulu etukäteen ja valmistaudu

tapaamiseen tutustumalla vertaisopiskelumallin aineiston viiteen vaiheeseen. Rakenna

tapaamiset osallistujalähtöiseen tyyliin ja anna tilaa yhteiselle pohdinnalle ja kehittelylle

kertomalla osallistujille, mitä aiot tuoda lisää tai muuttaa.

Aloita noin 3o minuuttia kestävällä lämmittelyharjoituksella, jotta saat ryhmän

valmistautumaan ja innostumaan. Käy ohjelma nopeasti läpi: ajattele, mitä aiotte tehdä,

mutta muista myös, että tehtävänne ei ole löytää ”oikeaa” ratkaisua, vaan innostusta.

Innosta kertomalla, mitä olet nähnyt ja kuullut vapaaehtoistoiminnasta. Voit käyttää hyväksi

aiemmin mainitsemiamme aineistoja, tai voit kertoa tarinoita tai jakaa menetelmiä, joita

käytät omassa organisaatiossasi. Kirjoita muistiin havaitsemasi vastaväitteet, rajoitukset,

jännitteet, tarpeet ja yllätykset, ja jaa hyödylliset havaintosi kirjoittamalla ne taululle.

keskustele ryhmän kanssa siitä, mitä havaintoja voisitte hyödyntää, jotta jokaisen oma tai

heidän edustamansa järjestön työ sujuisi paremmin. Muuntakaa havainnot mahdollisiksi

ratkaisuiksi, mikä auttaa ryhmää löytämään itselleen ratkaistavan ongelman.

Palaute. Pyydä osallistujia vastaamaan tämän mallin lopussa olevaan kyselyyn, jotta saat

selville, ovatko he saaneet uusia valmiuksia mallin avulla. Rohkaisen osallistujia vastaamaan –

voit lopuksi antaa heille myös esimerkiksi osallistumistodistuksen tai osaamismerkin (liite 4).

-------------------

5

1¹ W. G. Nickles, J. M. McHugh, S. M. McHugh, Understanding Business, Tenth Edition, McGraw-Hill Irwin, new

York 2012, p. 221.

NÄIN PÄÄSET ALKUUN

Haasteen määrittely – kysymyksen muotoilu

Haasteen määrittely käynnistää oppimisprosessin – havainnoi ja pohdi, mitä asioita sinun

järjestössäsi tulisi parantaa; mikä on tarkalleen sellainen ongelma, joka vaatii ratkaisua? Tämä

muunnetaan haasteeksi, johon etsitään toiminnallisia ratkaisuja.

Joskus haaste voi näyttäytyä unelmana (esim. toiveina muuttaa organisaation rakenteita) tai

valituksen aiheena (esim. organisaation linjauksiin liittyvät asiat).

On olennaista muotoilla yhteinen kysymys (kuvio 2), jonka parissa työskennellään. Aloittakaa

kysymys sanoilla ”Miten voisimme”. Kysymyksen tulisi olla selkeästi rajattu: sen tulisi olla

tarpeeksi laaja, jotta pystytte tuomaan mukaan yllättäviä näkökulmia, mutta tarpeeksi rajattu,

jotta pystytte keskittymään sen ratkaisemiseen.

UNELMAT/ASIAT/TOIVEET, JOIDEN TOIVOISIN KÄYVÄN TOTEEN →

→MITEN VOISIMME

VALITUKSEN TAI TURHAUTUMISEN AIHEET/ASIAT, JOTKA VOISIVAT OLLA PAREMMIN →

→ MITEN VOISIMME Kuvio 2

Esimerkiksi:

1. Miten voisimme luoda houkuttelevan ympäristön, jossa vapaaehtoiset voisivat tässä

kaupungissa tehdä paremmin yhteistyötä?

Tällaisen kysymyksen esittänyt yhdistys tai järjestö kokee tarvetta järjestää toimintaansa

uudelleen, koska sen kotikaupungissa järjestöt tekevät vain vähän yhteistyötä. ideana on

kerätä uusia ratkaisuja, jotka voisivat mahdollistaa onnistunutta toimintaa ihmisten välille ja

saada järjestön sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin.

6

2. Kuinka voisimme soveltaa osaamistamme ja vahvuuksiamme niin, että voisimme antaa

jokaiselle vapaaehtoiselle mahdollisuuden tehdä parhaansa tulevaisuudessa, noin 5-10

vuoden päästä? (valitun tulevaissuuskenaarion mukaisesti)

Tässä on pohdittu, ovatko vapaaehtoiset tarpeeksi hyvin varustautuneita tulevaisuutta varten,

ja päätetty lähestyä tulevaisuuden (5-10 vuoden päässä olevia) osaamistarpeita uudella

tavalla. Tämä mahdollistaa sen, että yhdistys tai järjestö muuttaa linjauksiaan ja hankkii

resursseja vapaaehtoisten osaamisen kehittämiseksi.

Tutkiminen: Ymmärrä, mistä haasteessa on kyse

Olette jo määritelleet haasteen, jota kuljetatte mukananne vertaisoppimisprosessin läpi.

Seuraavaksi on syytä käyttää aikaa haasteen tarkasteluun ja hahmottamiseen. Tutkimusvaihe

luo vahvan perustan ideoiden käsittelylle (kuvio 3).

Kuvio 3

Haasteen määrittely: Määritelkää haasteen kriteerit ja rajoitteet. keskustelkaa ryhmän kesken,

jos listaa tulee muuttaa, tai siihen tulee lisätä asioita. Kysykään itseltänne, miksi tämä haaste

on ihmisille tarpeellinen tai kiinnostava.

Tiedon vaihto: Jokainen kirjoittaa ylös, mitä tietää tästä haasteesta ja jakaa ne esim.

tarralapuilla: havaintoja ja esim. tutkittua tietoa. Tulkitkaa havaintoja. Määritelkää, mitä ette

tiedä: tehkää muistiinpanoja ja jakakaa ryhmässä, mitä ette vielä tiedä tai ymmärrä. Laittakaa

nämä muistiinpanot esiin eri paikkaan.

Kohderyhmän määrittely: Pohtikaa laajasti, ketkä kaikki ihmiset liittyvät tähän haasteeseen.

Pohtikaa, millainen yhteys heillä on siihen. Ketkä tykkäävät? Ketkä ovat skeptisiä? Keitä

•havaintoja ja tutkimustietoa;

•tulkintaa;

•esteitä ja rajoitteita

Haasteen määrittely

•Tämän asian tiedän jo

•tästä asiasta haluan tietää lisää

Tiedon vaihto •Ketä varten kehitämme

tätä?

•Avainryhmä/laajennettu kohderyhmä

Kohderyhmän määrittely

7

tarvitsette eniten? Luokaa visuaalinen tiivistelmä heistä, jotka ovat avainasemassa haasteen

suhteen (avainryhmä), mutta pohtikaa myös, keitä muita asia koskee.

Tämän vaiheen antina on haasteen määrittely visualisoituna. Olette lisäksi saaneet uutta

ymmärrystä haasteesta, ja nämä uudet ideat innostavat kehittämään jatkoideoita ja

innostavia tapoja toimia. Voitte käyttää työnne tukena seuraavaa mallia (#1, Ymmärrä

haastetta). Voitte myös palata siihen, jos mieleenne nousee myöhemmin uusia kysymyksiä.

Kannattaa pitää mielessä, että kaikki esiin nostetut ideat eivät ole aivan uusia. Keskustelussa

nousee esiin asioita, jotka jo tunnette, mutta ”Ymmärrä haastetta” -tehtävän avulla voitte

saada niihin uusia näkemyksiä. Joskus nämä uudet ideat voivat johdattaa työskentelyä eri

suuntaan, kuin mitä alussa on oletettu.

Ymmärrä haastetta

Malli #1

Esimerkki: Ryhmä, jonka haasteena oli kysymys “Miten voisin hyödyntää tieto- ja

viestintätekniikkaa, jotta saisin enemmän vapaaehtoisia mukaan ja järjestöni saavuttaisi

tavoitteensa paremmin?” havaitsi seuraavia asioita:

Haasteen määrittely (esteet ja rajoitteet): Ei ole yhteistä jakamista, yhdistyksen sisällä ei

kommunikoida, hyvien käytäntöjä, arvoja, tavoitteita, resursseja, tietoa ja menetelmiä ei ole

helppoa jakaa.

8

Tiedon vaihto (Mitä tiedän jo asiasta): Yhdistyksen tavoitteet; on olemassa järjestöjä, joilla on

samanlaiset tavoitteet; on olemassa monenlaisia sähköisiä työkaluja, joita voisi hyödyntää

varainhankinnassa ja viestinnässä; monet haluaisivat mukaan vapaaehtoistyöhön, mutta he

tarvitsevat motivointia ja ohjausta; meille on tullut runsaasti pakolaisia, joita halutaan auttaa.

Avainryhmä (Keität tämä koskee): mahdolliset vapaaehtoiset (opiskelijat, nuoriso, aikuiset);

päällikkötason työntekijät eri järjestöissä; tekniikan alan ammattilaiset

Tätä haluan oppia lisää: muiden järjestöjen tavoitteet (koskee myös muissa maissa olevia

järjestöjä; koulutusta valmennuksesta, ryhmänohjauksesta ja sähköisten

varainhankintatyökalujen käytöstä. Osaamista pakolaisten kanssa työskentelyyn.

Tuloksena saadaan kokonaiskuva vapaaehtoisten tarpeista. Nämä tarpeet on koettu tärkeiksi,

mutta ne eivät vielä ole muutettavissa toiminnaksi. Tämä helppo tutkimusmatka mahdollistaa

konkreettisten havaintojen abstraktimman mallintamisen ja taustalla vaikuttavien tekijöiden

analyysin.

Tulkinta: Määritellään suunta

Suunnanmäärittely vie edellisessä vaiheessa opittuja asioita eteenpäin. Kysykää itseltänne:

”Miksi haluamme tehdä näin?” ja ”Miksi tämä haaste on ihmisille tarpeellinen tai

kiinnostava?” Pohdintojen avulla voitte tarkentaa näkökulmaanne (Kuvio 4).

Miksi haluamme tehdä näin?

Vapaaehtoiset

tarvitsevat osaamista koska

tästä aiheesta

Kuvio 4

Esimerkiksi:

Vapaaehtoiset

tarvitsevat osaamista koska

tästä aiheesta

Ideointi

……………… ………………

Vapaaehtoisten tulee tavoittaa erilaisia ihmisiä,

ja heidän tulee toimia kestävällä tavalla;

digitalisaatio on koko ajan tärkeämpää toiminnassa, jolloin vapaaehtoistenkin

tulee toimia verkossa

Motivaatiota ja perus-IT-

taitoja

9

Tässä vaiheessa synnytetään paljon ideoita. Tässä auttaa aivoriihityöskentely, jonka aikana voi

ajatella vapaasti ja tuoda esiin rajattomasti ideoita. Tässä vaiheessa yksikään idea ei ole

huono. vaikka jokin idea olisi epärealistinen, se voi herättää muissa osallistujissa uusia ideoita.

Näiden sääntöjen avulla aivoriihityöskentely on keskittynyttä, tehokasta ja hauskaa:

Ei saa sanoa ei! Sanokaa “kyllä, ja…”

Älkää keskeyttäkö toisianne

Jokainen idea on hyvä (myös se paras)

Olkaa positiivisia

Keskittykää määrään eikä laatuun

Kehitelkää ideoitanne yhdessä

Kun saatte aivoriihen päätökseen, käykää ideat läpi: valitkaa ideat, joita haluatte työstää tai

jotka ovat lupaavia. Voitte käyttää seuraavaa mallia (malli 2)

Ideoiden luokittelu

MALLI 2

1. Esimerkki: Ryhmä, jonka kysymyksenä oli ”Miten voisimme luoda houkuttelevan

ympäristön, jossa vapaaehtoiset voisivat tässä kaupungissa tehdä paremmin

yhteistyötä?”, synnytti monia ideoita, jotka se luokitteli seuraavasti:

ERITTÄIN TÄRKEÄ

VÄHEMMÄN TÄRKEÄ

VÄHEMMÄN LUPAAVA

LUPAAVA

10

Vapaaehtoinen voisi kehittää toimintaansa osallistumalla ns. työvaihtoon havainnoimalla

miellyttävässä ympäristössä työskentelevää lämminhenkistä ryhmää, joka esimerkiksi tekee

ryhmäytymisharjoituksia. On myös tärkeää kokea arvostusta tehtävässään. Todistukset

voisivat tuoda tähän lisäarvoa.

Luo prototyyppi tai malli

Tässä vaiheessa ryhmällä on jo idea, ja prototyypin luominen auttaa jakamaan ideaa

laajemmin ja pohtimaan, miten sitä voisi kehittää edelleen ja testata käytännön työssä.

Kehittäkää oma malli tai prototyyppi sellaiseen muotoon, josta on teille eniten hyötyä,

esimerkiksi:

käsikirjoitus

diagrammi

mainos

malli

Erittäin tärkeää

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa

Virkistystoiminta (ryhmäytyminen jne.)

Työvaihto

Fyysinen ympäristö (tarjolla kahvia, vettä)

Ei niin tärkeää

Avoimien ovien päivät

Seminaarit

Aleenukset (kursseista ja seminaareista)

Vähemmän lupaavaa

Arvostus viranomaisten taholta

Lupaavaa

Todistukset (arvostus)

11

Pitkää mielessänne, millaisia kysymyksiä teille nousee esiin luodessanne prototyyppiä.

Kerratkaa niitä ja kehitelkää niihin vastauksia, kun jatkatte työskentelyä. Esittelyvaiheessa

tuotosta voi vielä kehitellä edelleen.

Lähteet:

Introducing project-Based Learning in your Classroom – School Education gateway-Teacher

Academy;

W. G. Nickles, J. M. McHugh, S. M. McHugh, Understanding Business, Tenth Edition, McGraw-

Hill Irwin, new York 2012, p. 221.

12

Skenaariotyöpaja liite 1

“Tulevaisuusskenaario”-työpaja

Ensimmäisessä hankekokouksessamme kaikki osallistujat olivat mukana skenaariotyöpajassa,

jonka tärkeimpänä tavoitteena oli keskustella, millaista oma ihannetyö olisi vuonna 20205

neljän skenaarion määrittelemänä.

Ensimmäinen skenaario oli teknoskenaario (vapaaehtoistyö tapahtuu enimmäkseen verkossa),

toinen oli kasvava eriarvoisuus (kolmannen sektorin tulee tarjota aiempaa enemmän

palveluita syrjäytymisen estämiseksi), kolmas löyhien verkostojen skenaario (ihmiset

osallistuvat löyhemmin ja lyhyemmän aikaa, perinteiset yhdistystoiminnan muodot

muuttuvat) ja neljäs ”työ jatkuu ennallaan” (työskentely jatkuu samanlaisena kuin nyt).

Osallistujat ajettiin pienryhmiin ja jokainen ryhmä keskusteli yhdestä skenaariosta ja pohti

siihen liittyviä osaamistarpeita.

1. skenaario - Teknoskenaario

Järjestömme kulkee kolmannen sektorin etulinjassa. Hyödynnämme teknologiaa

ongelmanratkaisussa ja työskentelyssä aina, kun on mahdollista. Kun minulla on aikaa,

minusta on hauskaa kehittää ratkaisuja kohtaamiimme ongelmiin tai tapoja suoriutua työstä

tehokkaammin.

Jokaisella on käytössään tablettitietokone, joka on langattoman verkon avulla yhteydessä

muihin laitteisiin. kaikki tapahtuu verkossa, joten meillä ei ole kirjahyllyjä tai arkistokaappeja.

Toimistomme on paperiton, ja kaikki on viety pilvipalvelimille. Toimistomme on varsin pieni,

kun ottaa huomioon montako meitä on – sieltä löytyy vain muutama työpöytä ja

neuvotteluhuone, joista yhtä vierailijat voivat käyttää työskentelyyn tai videoneuvotteluihin.

Meillä on kaksi robottia, “Ohukainen” ja “Paksukainen”. Ohukainen toimii jokapaikanhöylänä.

Se on ohjelmoitu ostamaan lippuja, varmistamaan aikatauluja, huomauttamaan tehtävistä ja

tuomaan syötävää ja juotavaa työpisteisiin. Paksukaisen voi löytää ryömimästä lattialla, sillä

sen tehtävän on siivota. Se onkin erinomainen rikkaimuri, mutta on harmi, että joudumme

nostelemaan sitä aina välillä, jotta se siivoaisi myös työpöytämme. Muuten meillä olisikin aina

aivan putipuhdasta.

13

Rekrytoimme vapaaehtoiset ja tuemme heitä verkossa. heidän ei edes tarvitse tulla

toimistoon, kun yhteydet hoidetaan etänä. Heistä on mukavaa työskennellä kotoa käsine,

jolloin on helppoa yhdistää vapaaehtoistyö ja perheenjäsenistä huolehtiminen. Kuitenkin

joidenkin mielestä ennen oli paremmin, kun vapaaehtoiset kokoontuivat yhteen. Ehkä siihen

löytyisi sovellus?

Sitä mukaa, kun vapaaehtoiset saavat aikaan erilaisia asioita ja siirtyvät tehtävässään

eteenpäin, myönnämme heille osaamismerkkejä, joita he voivat näyttää muille tunnustuksena

osaamisestaan ja kokemuksestaan. Ei ollenkaan haittaa kertoa, että meillä on kilpailua

merkkejä keräävien vapaaehtoisten välillä somessa.

2. skenaario – Lisääntyvä eriarvoisuus

Meille on viime vuosina tullut enemmän maahanmuuttajia. Sillä on tietysti ollut vaikutusta

toimintaympäristöön. Ihmisten on vaikeampaa saada työtä, joten entistä useampi ihminen on

vailla työtä ja yhteiskunnan tukia, joten heidän tulee yrittää huolehtia jotenkin itsestään. tästä

syystä aiempaa useampi muuttaa maalle tai harjoittaa esimerkiksi palstaviljelyä missä vain.

Ihmiset ovat aiempaa riippuvaisempia vertaistuesta. Seurakunnat tekevät paljon: niillä on

tarjolla leipäjonoja, ilmainen ruokailu, velkaneuvontaa ja jopa väliaikaismajoitusta erityisesti

kylminä vuodenaikoina. Samaan aikaan rikkailla ihmisillä ei ole hajuakaan siitä, miten muut

elävät. Mitkään selittelyt eivät auta, jos he eivät halua kuunnella.

Yhteiskunta on koko ajan epävakaampi ja uusi yhteiskuntaluokka on myös noussut esiin.

jotkut kutsuvat sitä prekariaatiksi. Jotkut elävät jatkuvassa epävarmuudessa, kun yhä

harvemmilla on pysyvä työpaikka, eivätkä ihmiset saa tukiakaan. Heiltä puuttuu turvallisuuden

tunne, kun mikään ei ole pysyvää, ja toki heitä myös pelottaa, kun koko ajan pitää olla

huolissaan. Tarvitsemme enemmän julkista tukea järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja yhteisen

suunnitelman hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kolmannen sektorin työntekijöinä tiedämme, että työmme kohteena ovat heikoimmassa

asemassa olevat. Mekin olemme riippuvaisia yhteiskunnasta, jotta voisimme auttaa muita ja

myös selviytyä itse. Haluaisimme yhteiskunnan, jossa ei tarvitse tehdä eroa ”meidän” ja

”niiden” välille. Haluamme työskennellä yhteiseksi hyväksi. Tehtävämme on rohkaista,

14

valmentaa ja auttaa ihmisiä löytämään oman polkunsa. Haluamme, että heillä on

mahdollisuus tehdä, mitä he haluavat, vaikka pelkoa. Tarvitsemme jatkuvuutta, jotta voimme

panostaa pitkäkestoiseen tukeen ja auttaa erilaisia ryhmiä. tarvitsemme ruohonjuuritason

vapaaehtoisia, ja meidän tulee osata johtaa ja tukea heitä. Ehkä voisimme hyödyntää

aikapankkeja.

3. skenaario – Löyhät verkostot

Haluaisin kertoa hankkeestamme. Se on aika monimutkainen ja siihen liittyy monia toimintoja.

Olemme pystyneet sen avulla vastaamaan paikallisten ihmisten tarpeisiin ja olemme todella

ylpeitä sen aikaansaamista vaikutuksista täällä.

Ongelmana on, että vapaaehtoiset eivät sitoudu toimintaan pitkäkestoisesti. He tulevat

mukaan ja auttavat innostuneina, mutta sitten he lähtevät matkoille tai hoitamaan

lapsenlapsiaan. Sitten meidän pitää taas aloittaa alusta ja perehdyttää uudet vapaaehtoiset,

jotka auttavat meitä hetken ajan ja sitten… Onneksi aina löytyy myös palaajia, jotka otamme

ilolla vastaan.

Naapurikaupungissa toimii toinen samanlainen projekti. En ole aivan varma siitä, mitä siellä

tehdään, mutta arvelen, että meillä on samanlaista toimintaa, eli köyhyysrajalla elävien

ihmisten auttamista. Heillä on ilmeisesti kohtaamispaikka, josta voi saada apua. Olisi kivaa

saada sellainen tännekin.

tarvitsisimme enemmän asiantuntevaa porukkaa: vapaaehtoiskoordinaattorin tai päällikön,

joka osaisi rekrytoida ja tukea vapaaehtoisia, ja ihmisen, joka osaisi hoitaa tietokantaamme,

joka laahaa aina jäljessä. Lisäksi tarvitsisimme järjestötyön asiantuntijan, jonka avulla

löytäisimme uusia resursseja ja yhteistyökumppaneita, sekä hyvän talouspäällikön, joka ei vain

vastaisi kirjanpidosta, vaan osaisi löytää meille myös uutta rahoitusta.

4. skenaario – Työ jatkuu ennallaan

Täällä me ollaan, yhä vaan. Unelmissamme kolmas sektori toimii koko ajan paremmin…

ainakin omalla kohdallamme. iso osa asioista tapahtuu nykyään verkossa, mutta työkaverit

15

eivät tykkää sellaisesta. Ennen kaikki oli helpompaa, kun asiat kirjoitettiin paperille, arkistoitiin

ja unohdettiin… ainakin siihen asti, kun toimiston muutto tuli eteen, jolloin ne tuhottiin.

Täällä me ollaan, ollaan oltu jo vuosien ajan. Vapaaehtoisia tulee ja menee. Uutta

henkilökuntaa tulee määräaikaisiin tehtäviin, he viihtyvät meillä hetken aikaa ja sitten löytävät

paremman työpaikan. Ei heitä voi siitä soimata.

Joskus joudumme tuottamaan pettymyksen palvelujen käyttäjille. Emme vain pysty

auttamaan heitä, jos meillä on pulaa vapaaehtoisista tai henkilöstöstä. Teemme parhaamme,

mutta se ei aina riitä. Ihmisillä on nykyään aika korkeat odotukset.

Järjestöillä on rankkaa. Niiden tulee koko ajan löytää uutta rahoitusta. jos niiden toiminta olisi

täysin verovapaata, niillä olisi enemmän mahdollisuuksia tuottaa vastinetta rahalle ja niiden

henkilöstö kokisi itsensä ehkä arvostetummaksi.

Meillä ei ole koskaan varaa palkata tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa, Järjestöt haluavat

päteviä työntekijöitä, mutta miten voisimme tunnistaa ja tunnustaa kokemusta ja

arkioppimista? Tästä syystä meiltä jää usein huomioimatta sopivia hakijoita.

Järjestöt haluavat tarjota laadukkaita palveluita tehokkaasti, mutta se ei ole aina mahdollista.

Niiden täytyy vain sopeutua koko ajan muuttuviin säädöksiin ja kasvavaan byrokratiaan.

Oikeastaan kaikki kaatuu siihen, että tarvittaisiin lisäresursseja, mutta talous ei kasva. Kunpa

vuorokaudessa olisi lisää tunteja! olisi mukavaa, jos joku täällä voisi hoitaa hallintoa – nykyään

on niin paljon byrokratiaa! Se on hyvin stressaavaa. Ei ole aikaa pysähtyä ajattelemaan. Ei ole

aikaa luovuudelle. Kunpa vuorokaudessa olisi lisää tunteja.

Skenaarioihin liittyvät osaamistarpeet

Työryhmien tunnistamat osaamistarpeet olivat seuraavat:

Tekniset taidot. ymmärtää teknistä osaamista, kuten tietokantojen ylläpitoa,

tietoverkkoja, sosiaalista media, verkostoitumista. Selkeä visio.

16

Vuorovaikutustaidot. Osaa olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa; omaan

osaamiseen ja kykyihin liittyvä itsereflektio; rohkeus,, hyvä itsetunto; viestintä ja

vuorovaikutus; monikulttuurisuustaidot ja ymmärrys.

Joustavuus. Kyky mukautua kuhunkin tilanteeseen, joustava, mukautumiskykyinen.

Organisointi ja suunnittelu. Osaa suunnitella projekteja, tapahtumia ja ohjelmia,

asettaa niille tavoitteita ja arvioida niitä; varainhankinta; joukkorahoituksen tuntemus;

johtamistaidot ja vapaaehtoisten ohjaaminen.

Kriittinen ajattelu. Kyky nähdä asia eri näkökulmista ja selvittää sen kaikki

mahdollisuudet, neuvottelutaidot; diplomatia.

Tutkimus. Kyky osata hankkia oleellista taustatietoa; kolmannen sektorin tuntemus.

Alla olevasta taulukosta (Taulukko 1) löytyvät työpajassa määritellyt osaamistarpeet kullekin

skenaariolle.

1. skenaario - Teknoskenaario

2. skenaario – Lisääntyvä eriarvoisuus

3. skenaario – Löyhät verkostot

4. skenaario – Työ jatkuu ennallaan

* Tekniset taidot * Omaan osaamiseen ja kykyihin liittyvä itsereflektio * Joustavuus, muuntautumiskyky * halua tarttua asioihin ”mukavuusalueen” ulkopuolella *Monikulttuurisuustaidot

*Neuvottelutaidot *Diplomatia *Monikulttuurinen ymmärrys *Itsepuolustus *Rohkeus *Vetovoima *Käytännöllisyys *IT-taidot *Varainhankinta *Verkostoituminen *Organisointi * Hyvä itseluottamus

*Tietokannan ylläpito *Verkostoituminen *Kolmannen sektorin tuntemus *IT-taidot: verkko, some *Selkeä näkemys *Vuorovaikutus *Joukkorahoituksen tuntemus

*Johtaminen *Projektinhallinta *Vapaaehtoisten ohjaus *Luovuus *Viestintä ja vuorovaikutus

Taulukko 1. Skenaarioiden osaamisvaatimukset

17

Liite 2

Benchmarking-raportti

DIGITALISAATIOSTA SOSIAALISIIN TAITOIHIN – EUROOPPALAISTEN

VAPAAEHTOISTOIMINNAN OHJAAJIEN JA ALAN ASIANTUNTIJOIDEN AJATUKSIA

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA

Tiivistelmä

Future Skills for the Third Sector (FUTUR3) -nimisen Erasmus+-hankkeen tavoitteena on ollut

kartoittaa 10 Euroopan maassa (Bulgaria, Iso-Britannia, Italia, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Suomi,

Turkki, Unkari) vapaaehtoisia työssään ohjaavien järjestötyöntekijöiden näkemyksiä tulevaisuuden

osaamistarpeista. Tässä esitellään tulokset tiivistettynä.1

Benchmarking-prosessiin sisältyi myös vapaaehtoistoiminnan ohjaajien koulutukseen tai

vapaaehtoisten ohjaamiseen liittyvien hyvien käytäntöjen keruu ja kuvaaminen. Käytännöt löytyvät

erillisestä raportista.

Skenaariomalli

Olemme perustaneet työmme neljän skenaarion malliin, jonka luomisessa hyödynnettiin kumppanien

osaamista, erilaisia megatrendejä esitteleviä lähteitä sekä suomalaisten järjestötyöntekijöiden kanssa

toteutetun työpajan tuloksia. Mallimme esittelee seuraavat järjestökentän skenaariot ja niihin liittyvät

osaamistarpeet:

1. Status Quo/työ jatkuu ennallaan – kolmannen sektorin organisaatiot työskentelevät kuten

ennenkin, mutta niiden tulee oppia sopeutumaan muutoksiin. Osaamistarpeet: johtaminen,

projektinhallinta ja rahoituksen varmistaminen, muiden muassa.

2. Löyhät yhteisöt – Yhteisöt ovat vähemmän pysyviä luonteeltaan kuin ennen, mikä tekee

ihmisistä liikkuvaisempia, mistä seuraa tarve hallita lyhytkestoisten vapaaehtoisten toimintaa

jne. Osaamistarpeet: IT (mm. tietokannat), vision ja strategian hallinta, verkostoituminen ja

sosiaaliset taidot.

3. Kasvava eriarvoisuus – Eriarvoisuus koskee mm. hyvinvointia ja maahanmuuttoa, ja kolmannen

sektorin tehtävänä on ottaa enemmän vastuuta palveluiden tuotannosta. Osaamistarpeet:

monikulttuurisuus ja moninaisuuden ymmärtäminen, sosiaaliset ja neuvottelutaidot.

4. Digitalisaatio – Ihmiset haluavat osallistua enemmän verkossa, jolloin uudet tavat olla

vuorovaikutuksessa ja luoda yhteisöjä nousevat tärkeiksi. Osaamistarpeet: tekniset,

sopeutumiskyky, sosiaaliset taidot ja monikulttuurisuus.

Tätä raporttia varten jokaisessa 10 maassa haastattelemamme asiantuntijat olettavat digitalisaation

olevan skenaarioista lähitulevaisuudessa todennäköisin ja siihen tulisi vastata nopeimmin. Kun mallia

on esitelty alan ammattilaisille eri maissa, on kuitenkin tullut myös selväksi, että jokainen näistä

skenaarioista muovaa eurooppalaisen kolmannen sektorin tulevaisuutta.

1 Englanninkielisen raportin voi ladata täältä: http://www.futur3skills.eu/futur3skills/index.php/results

18

Kyselyymme vastanneet 485 vapaaehtoisten ohjaajaa kokivat, että ryhmätyö, kommunikaatio,

stereotypioiden ohittaminen ja epäluuloton asenne ihmisiä kohtaan ovat tärkeitä osaamistarpeita.

Tämä heijastaa myös käsitystä siitä, että kaikki neljä skenaariota toteutuvat joiltain osin

tulevaisuudessa, vaikka moni järjestötyöntekijä olettaa myös, että asiat säilyvät ennallaan.

Johtopäätökset

Teimme aineistosta useita johtopäätöksiä, jotka liittyivät lähinnä osaamistarpeisiin sekä maiden

välisistä eroavaisuuksista kolmannen sektorin määrittelyssä.

1) Kolmannen sektorin juridinen määritelmä ja siitä juontuvat sektorin toimintaan liittyvä

toimenpiteet vaihtelevat maittain. Sektorin merkitys työnantajana on kuitenkin kasvussa

kaikkialla.

2) Eri maissa lähestytään henkilöstön ammatillisen osaamisen lisäämistä järjestökentällä eri

tavoin. Havaitsimmekin tähän liittyviä eroja maiden välillä. Ammatillisen osaamisen heikkous

näkyy usein siinä, että sektorin osallistuminen julkiseen päätöksentekoon ja poliittinen

merkitys on vähäinen.

3) Vapaaehtoisten ohjaajien työssä olennaiset osaamistarpeet ja pätevyydet liittyvät

vapaaehtoisten työn johtamiseen ja ohjaamisen yleisellä tasolla. Vastaajien mielestä

vapaaehtoisten sitouttaminen ja ryhmätyön ammatillinen ohjaaminen ovat tärkeimmät aiheet,

josta työntekijät haluavat koulutusta. Voidaan sanoa, että järjestötyö ja siihen liittyvät tuen

tarpeet ovat linjassa ennallaan säilymisen strategian kanssa.

4) Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön sekä avoimuuteen muita

kulttuureja kohtaan. Voidaan olettaa, että Euroopan kasvava kulttuurinen moninaisuus on

tässä taustalla. On myös enenevästi tarvetta koulutukselle, joka käsittelee kansainvälistä

yhteistyötä ja vapaaehtoistoimintaa.

5) Sektorin kehittymistä tulevaisuudessa on mahdollista ennustaa digitalisaatioskenaarion avulla.

Voimme olettaa seuraavia asioita:

uudenlaista osallistumista toimintaan mm. sosiaalisen median ja verkossa toimivien

epämuodollisten ryhmien kautta; verkkovapaaehtoisuus kasvattaa suosiotaan.

modernien vuorovaikutus- ja markkinointi- sekä toiminnan johtamisen muotojen kasvu

digitalisaatio vaikuttaa vääjäämättömältä kehitykseltä, ja se vaatii sellaisten taitojen

omaksumista, jotka mahdollistavat ja ylläpitävät vuorovaikutusta verkossa.

Selvityksemme perusteella suositamme seuraavaa, jotta vapaaehtoistoiminnan ohjaamisen

tulevaisuuden osaamistarpeisiin voidaan vastata:

19

1. Digitaalisuutta tulee edistää: henkilöstö, luottamusjohto ja vapaaehtoiset tarvitsevat IT-taitoja,

jotka mahdollistavat kommunikaation ja mobiiliteknologioiden käytön. Taitojen lisäksi tämä

vaatii investointeja infrastruktuuriin.

2. Ihmiset keskiössä. Sekä nyt että tulevaisuudessa kommunikaatiotaidot, ryhmätyö ja yksilöiden

ja eri ryhmien osallisuuden edistäminen ovat vapaaehtoistoiminnan ohjauksen ydintä.

Digitalisaatio voi muuttaa toimintatapoja, mutta sosiaaliset taidot tulee hallita. Koska olemme

havainneet, että alalla koetaan eriarvoisuuden kasvavan, syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien

kanssa työskentely on erityisen tärkeää.

3. Maahanmuutto on mahdollisuus. Valtaosa vastaajistamme oli sitä mieltä, että

monikulttuurisuustaidot ja stereotypioiden ohittaminen ovat tärkeitä työssä, ja niiden

merkitys on kasvussa. Kolmas sektori on tärkeä kotouttaja, joten tämä asettaa myös haasteita

osaamiselle.

4. Mahdollista moninaisuus. Moninaisuudella emme tarkoita vain maahanmuuttoa, vaan kykyä

työskennellä eri ikäryhmiä, uskontoja, vähemmistöjä jne. edustavien ihmisten kanssa. Tätä

varten tarvitaan hienotunteisuutta ja viestintätaitoja sekä kykyä ohittaa stereotypiat.

5. Yhteistyötä koulutukseen. Monissa maissa vapaaehtoisten ohjaajille tarkoitettua koulutusta on

vähän. Suosittelemme yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, ammattiliittojen ja

ammatillisten järjestöjen välillä, jotta voidaan löytää konkreettisia tapoja edistää kolmannen

sektorin työntekijöiden osaamista.

Englanninkielinen raportti löytyy kokonaisuudessaan kotisivultamme:

http://www.futur3skills.eu/futur3skills/index.php/results

20

Kysely Liite 3

Kyselyn kysymykset

1. Maa

2. Ikä

3. Sukupuoli

4. Millaisessa järjestössä työskentelet? (Valitse seuraavista:

liikunta, matkailu, harrastus, virkistys

sosiaalipalvelut, pelastuspalvelu

taide ja kulttuuri

koulutus ja tutkimus

ammattiin tai elinkeinotoimintaan liittyvä

paikallinen/alueellinen kehitys, koulutus, työllisyys

terveys

ympäristö

muu)

5. Koulutus (valitse seuraavista: - kansa- tai peruskoulu - toisen asteen koulutus (ammattikoulu, lukio) - korkeakoulutus (yliopisto, AMK)

6. Koulutusala (avoin kysymys: kuvaile tarkasti opintoala, erikoistuminen jne.)

7. Miksi työskentelet vapaaehtoisten parissa? - tinulla on aiempaa kokemusta vapaaehtoisten parissa

työskentelystä - tehtävä vastaa koulutustani - henkilökohtainen valinta - päädyin tehtävään sattumalta - esimieheni määräsi minut tähän tehtävään - kukaan muu ei halunnut tätä tehtävää - muu syy (mikä?)

8. kauanko olet työskennellyt vapaaehtoisten parissa? - alle vuoden

21

- 1-2 vuotta - 2-3 vuotta - yli 3 vuotta

9. Mitä tehtäviä vapaaehtoisten parissa tekemääsi työhön liittyy? (valitse seuraavista a. Tiedottaminen ja markkinointi (vapaaehtoistoiminnan markkinointiin liittyvä

sisällöntuotanto, tiedottaminen, vapaaehtoistoiminnan markkinointi omissa

verkostoissa ja organisaation ulkopuolella)

b. Vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja/tai johtaminen (vapaaehtoisten tehtävien

määrittely ja jakaminen, vapaaehtoisten ohajus ja tuki, suoriutumisen arviointi)

c. Hallinto (vapaaehtoistoiminnan dokumentointi, sopimusten laadinta, palautteen

keruu ja arviointi, muut hallintotehtävät)

10. Mitä taitoja mielestäsi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori tai ohjaaja tarvitsee? Taidot Hyvin tärkeä Vähemmän

tärkeä

Ei tärkeä En osaa sanoa

tiimityön koordinointi

konfliktinratkaisu

tuiden työn

suunnittelu

tehtävien toimeenpano

johtaminen

hallinto ja tiedottaminen

vapaaehtoistoiminnan

markkinoinnin

sisällöntuotanto

ajanhallinta

vapaaehtoistoimintaa

koskevan

lainsäädännön

tuntemus

vapaaehtoisten

tarpeita koskevan

tiedon keruu

22

11. Oletko osallistunut koulutukseen, jonka avulla olet voinut kehittää vapaaehtoisten parissa työskennellessäsi tarvitsemaasi ammattitaitoa?

- kyllä (kuvaile koulutuksen aihe ja sisältö) - en

12. Mitkä vapaaehtoisten ohjaamisessa ja johtamisessa tarvittavat taidot ovat mielestäsi tärkeitä tulevaisuudessa?

Taidot Erittäin tärkeä Vähemmän

tärkeä

Ei tärkeä En osaa sanoa

kommunikointi

tiimityö

projektinhallinta

hallinto

juridiikan ja

vaikuttamistyön

tuntemus

varainhankinta.

paikallinen

varainhankinta,

kilpailutukset

ulkoinen viestintä:

yleisöön, median ja

muihin

organisaatioihin

kohdistuva

suhdetoiminta

kampanjointi

haavoittuvassa

asemassa olevien

ryhmien tilannetta

koskevat

tutkimusosaaminen

vapaaehtoistoimintaan

sioututuminen

paikallisyhteisöjen

voimaannuttaminen

toimintaan

kokemus

moniammatillisesta

työstä ja yhteyden

luominen muden

23

organisaatioiden

kanssa

yhteistyö paikallisten

järjestöjen ja

organisaatioiden

kanssa

työskentely

monikulttuurisessa

ympäristössä

kansainvälinen

yhteistyö

verkostoituminen ja

“lobbaus”

joustava ja

tuomitsematon

asenne muista

kulttuureista tulevia

kohtaan

stereotypioiden

selättäminen, empatia

sosiaalinen media

sähköinen viestintä

positioning on the

web

verkkokampanjointi

13. Millaiseen koulutukseen haluaisit osallistua?

24

Palaute: Liite 4

Millaisia vapaaehtoistoimintaan liittyviä tehtäviä sinulla on nyt ja

tulevaisuudessa?

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………….

Millainen käistys sinulla on vapaaehtoistoiminnassa tulevaisuudessa

tarvittavista taidoista?

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………….

Millainen käsitys sinulla on tästä vertaisoppimismallista?

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………….

Saako tämä malli sinut ajattelemaan vapaaehtoisten tai järjestön

tulevaisuuden tarpeita?

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………….

Mikä mallin käsittelyyn liittyvä vaihe oli sinusta erityisen

mielenkiintoinen?

25

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………………………………

26

Liite 5

Tehtäviä jatkoa varten

Kun vertaisoppimisprosessi on saatu päätökseen, ihmiset ovat yleensä tosi innostuneita.

Mutta miten muuttaa innostus toiminnaksi? Tässä on ideoita jatkoa varten.

Lupauksen tekeminen

Jotta osallistujat saadaan sitoutumaan positiivisen muutoksen aikaansaamiseen omassa

organisaatiossaan, voitte hyödyntää kehittelemäänne prototyyppiä. Jokainen osallistujat

lupaa tehdä yhden muutoksen työssä yhteiseen haasteeseenne ja prototyyppiin liittyen, joka

saa hänen yhteisössään aikaa positiivisen muutoksen.

Pohtikaa tätä aihetta muutaman minuutin ajan prosessin lopussa, tai jättäkää se osallistujille

kotitehtäväksi. On kuitenkin hyvä kirjoittaa lupaus ylös-

Esimerkkinä voidaan pitää ryhmää, jonka kysymyksenä oli ”Miten voisimme luoda

houkuttelevan ympäristön, jossa vapaaehtoiset voisivat tässä kaupungissa tehdä paremmin

yhteistyötä?”. Sen jäsenet voisivat vaikka luvata seuraavaa:

Otan yhteyttä kuntaan ja sovin yhteisen tapaamisen

Otan yhteyttä toiseen yhdistykseen ja selvitän, voisimmeko vaihtaa vapaaehtoisia

joksikin aikaa.

Lupaan perustaa Facebook-ryhmän oman kuntamme vapaaehtoisille.

On myös hyvä idea pitää ryhmässä luotua verkostoa yllä ja seurata muutosta. Voitte

esimerkiksi järjestää tapaamisen noin kahden kuukauden päästä ryhmätyöskentelyn jälkeen

joko kasvotusten (ihanne) tai Skypessä.

Muutosten havaitsemiseksi osallistujat voivat pohtia seuraavia kysymyksiä ja jakaa

kokemuksiaan seurantatapaamisessa:

1. Mitä asioita tein lupaukseni toteuttamiseksi?

2. Mitä tapahtui?

3. Muuttuiko mikään? Mikä?

4. Mistä huomaan muutoksen tapahtuneen?

5. Mitä haluaisin vielä parantaa?

Lupaan muuttaa seuraavan asian työssäni yhteiseen

haasteeseemme liittyen kehittääkseni omaa organisaatiotani:

27

6. Mikä ei toiminut?

7. Mitä asioita pitäisi vielä tutkia tai selvittää lisää?

8. Oliko muutos myönteinen vai kielteinen? Miksi?

9. Mitä teen seuraavaksi?

Voitte vaihtaa ajatuksia ja vertailla kokemuksianne ryhmässä näiden kysymysten avulla. Voitte

hyödyntää myös seuraavia tekniikoita:

Priorisoikaa saatua palautetta: mikä on tärkeintä, jotta myönteistä muutosta saadaan

aikaan?

Jäsentäkää muistiinpanot ja pohtikaa, mihin palautteeseen kannattaa vastata.

Hyödyntäkää palautetta ajatustenne ja prototyyppinne kehittämiseen ja korjatkaa sitä.

Korostakaa niitä asioita, joista saatu palaute on ollut hyvää.

Työskentelyn avulla voitte vielä parannella prototyyppiänne. Jos haluatte muuttaa sitä, voitte

kulkea mallia askel askeleelta taaksepäin ja jatkaa kehittelyä.

Tapaamisten aikana/ Mitä opin muilta

Ryhmätapaamisten aikana osallistujat saavat hyvän kokonaiskäsityksen haasteestaan.

Kuitenkin, jos haluatte ymmärtää osallistujien motiiveja ja ajatuksia syvemmin, on hyvä antaa

jokaiselle kotitehtäviä prosessin aikana. Kotitehtävät koetaan usein vähemmän jännittäviksi

kuin ajatusten vaihtoa ja niiden avulla osallistujat voivat ilmaista itseään uusin tavoin. Niiden

avulla heidät voi myös saada rentoutumaan ryhmässä.

Hyödyntäkää kotitehtävien antia ja sopikaa selkeästi miksi ja miten ne tulisi dokumentoida.

Pyytäkää osallistujia kirjaamaan ylös työpäivän aikaiset tapahtumat, jolloin heidän käsityksiään

vapaaehtoisten ohjaamisesta on helpompaa havaita, Tämä voi auttaa heitä ymmärtämään

omia valintojaan.

Päiväkirjan pitäminen auttaa myös vetäjää tutustumaan osallistujiin pidemmällä aikavälillä.

Rohkaiskaa toisianne jakamaan ajatuksia, päätöksiä ja tuntemuksia.

Luokaa visuaalinen dokumentti

Tehkää seinälle suuri taulu tai juliste kaikkien nähtäväksi tai kaikille jaettu dokumentti

verkkoalustalle. Kirjoittakaa siihen ideoita, havaintoja kokouksista ja loppuun saatettuja

tehtäviä. Tämän avulla voitte seurata etenemistänne, palata aiemmin tehtyihin havaintoihin,

jos myöhäisemmässä vaiheessa nousee esiin uusia kysymyksiä ja tehdä ratkaisuja.

28

Dokumentin luomisen aikana kaikki eivät ehkä saa vielä puhuttua kaikkein kanssa, mutta

kerätkää kaikkien ajatukset yhteen, jotta voitte palata niihin myöhemmin.

Arvioikaa etenemistä ryhmässä dokumentin avulla: Käykää dokumenttia yhdessä läpi ja sen

lisäksi, että kaikki kertovat havainnoistaan, he voivat myös kertoa, miksi he jakoivat juuri nämä

havainnot ja millaiset tuntemukset heillä on niiden suhteen.