Joku nosto jostain tärkeästä jutusta tms.

Keskustan puheenjohtajaehdokas Juha Sipilä:

Virtuaalimaali mukaan etäopetukseen

Koko Suomi elinvoimaiseksiSivu 4

Sivu 8

Sivu 4

VIHREÄTALOUS

Asiaa Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksista - www.vihreatalous.fi - painosmäärä 3000 kpl - kesäkuu 2012

Olkijätteestäöljyn korvaaja

Kohti kokeilevaayhteiskuntaa

Missä viivyttesähköautot?

Sivu 6

Sivu 8

Sivu 16

www.digimediafinland.fi

MAINOSTAJANPAALUPAIKKA- MYÖS KUNNALLISVAALEISSA -

VARMISTA PAIKKASI! Soita 0500 517 277

VALOMAINOSTAULUT

TAMPEREEN, OULUN ja KUOPION

NELJÄLLÄ PÄÄSISÄÄNTULOVÄYLÄLLÄ

Suomeen tarvitaan puuyliopisto

Bioenergian osuus 25 % Suomi sitoutunut tavoitteisiinBioenergian asema markkinoilla on parantunut merkit-tävästi viime vuosina. Sen osuus Suomen energiankulutuk-sesta on runsaat 25 prosenttia sisältäen puun, turpeen ja kierrätyspolttoaineet (90 TWh).

Bioenergiaa eli biopolttoaineita saadaan metsissä, soil-la ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltu-vista orgaanisista kiinteistä, nestemäisistä ja kaasumaisista biojätteistä.

Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen ilmastosopimuk-sen, jossa sitoudutaan vähentämään hiilidioksidin ja mui-den kasvihuonekaasujen päästöjä. Tavoitteiden saavutta-misessa bioenergialla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä on keskeinen merkitys. Uusiutuvia energialähteitä hyödyn-tämällä voidaan vähentää hiilidioksidin ohella myös muita päästöjä, kuten typen oksideja ja rikkiyhdisteitä.

Energiamarkkinoiden vapauduttua myös kuluttajat voivat entistä selkeämmin valita, millä energia tuotetaan.

Puussa on aineisosia, joista voi saada 100 000 euron kilohinnan.

HeLSinKiTimo Sipilä

3

Lähde: www.finbioenergy.fiLähde: www.finbioenergy.fi

Timo Sipilä

meTSämme kasvavat vuo-dessa noin 105 miljoonaa kiintokuutiometriä. Jos met-siemme vuosikasvu katkot-taisiin kolmen metrin mittai-siksi pätkiksi ja siitä tehtäi-siin metrin korkuinen pino, se yltäisi maapallon ympäri.

Suomalainen puu kasvaa joka vuosi uuden, maapallon ympäri yltävän pinon.

– Osaammeko hyödyntää mahtavan luonnonvaram-me oikein? Suomalaisesta puusta tehdään sellua ja sii-tä edelleen paperia. Puu on myös laajasti hyödynnetty rakentamisessa sekä puu-tuoteteollisuudessa. Siitä tehdään parkettia, huoneka-luja, leikkikaluja, puuhaket-ta, biodieseliä, pellettiä tai vaikkapa kampanjapinssejä. Puusta voidaan tehdä paljon muutakin, kansanedustaja Juha Sipilä luettelee.

Puun uusia mahdollisuuk-sia on Suomessakin tutkittu.

Puussa on aineosia, joi-ta käytetään muun muassa syöpälääkkeinä. Siitä teh-dään vanilliinia, viskoosia (kankaiden raaka-aine), bio-hajoavia muoveja, liimoja, hajusteita, palosuojapinnot-teita, hartseja tai vaikkapa biohajoavia lasten vaippoja.

– Näiden hyödyntämiseen omat metsäteollisuusyrityk-semme ovat ehkä liian suu-ria. Laajamittaiseen hyödyn-tämiseen tarvitaan nyt myös pieniä ja keskisuuria yrityk-siä, Keskustan puheenjoh-tajuutta tavoitteleva Sipilä

avaa. – Yhtiöt, jotka hyödyn-

tävät puuta uusilla tavoilla, ovat keskeisessä osassa hajautetun yhteiskunnan visiota. Näille yrittäjille on luonnollista toimia lähellä luonnonvaroja ja hyödyntää alueiden pysyvää ja moti-voitunutta työvoimaa, hän jatkaa.

Hajauttamisen malli takaa myös alueiden kilpailukyvyn.

– Kun alueiden elinvoima rakennetaan luontaisten kil-

pailuetujen perustalle, myös alueiden kehittyminen pit-källä tähtäimellä on turvattu, Sipilä vakuuttaa.

PuuSSa on ainesosia, jois-ta voi saada jopa sadantu-hannen euron kilohinnan.

–Tarvitsemme kokonaan uutta ajattelua, kun puhu-taan puun tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ehkä näemme vielä ajan, jolloin metsänomistaja myy taimi-koiden kasvunajan hiilinie-

luksi saksalaiselle volkkari-kuskille, varttuneempi met-sä hyödynnetään retkeily-, marjastus- sekä sienestys-tarkoituksiin, harvennus- ja viimein päätehakkuussa puu hyödynnetään tarkasti erilai-siin käyttötarkoituksiin, Juha Sipilä innostuu.

Hänen mielestä Suomeen tarvitaan puuyliopisto.

– Suomessa on kaikki edellytykset puun uuteen tulemiseen. Meidän metsän-

hoitoomme, korjuutekniik-kaamme, logistiikkaamme sekä puun käsittelyyn liittyvä kemian osaamisemme ovat maailman ehdotonta huip-pua. Puuosaaminen on kui-tenkin hajallaan eri puolillla Suomea, Sipilä toteaa.

– Nyt tarvitaan kipeäs-ti osaamiskeskittymä, joka ryhtyy tutkimaan pelkästään puun uusia käyttömahdol-lisuuksia. Tarvitaan puuyli-opisto, mihin keskitetään alan osaamista, hän esittää.

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistolle tämä tehtävä so-pisi luonnollisesti.

– Yliopisto sijaitsee kes-kellä vauraimpia metsäva-rojamme ja siellä tehdään jo alan tutkimustyötä. Puu-yliopisto ei ole siis mikään uusi yliopisto, vaan joku ny-kyisistä ryhtyy keskitymään erityisesti puun uusiin mah-dollisuuksiin.

Kansanedustaja Juha Sipilän mukaan puun uusia mahdollisuuksia pitäisi tutkia Suomessa keskitetysti esimerkiksi itä-Suomen yliopistossa, missä tehdään jo valmiiksi paljon alaan liittyvää tutkimustyötä.

Ajoneuvoteippaukset - ToimialateippauksetKyltit ja opasteet - Laite- ja tuotetarrat

Raskaat ajoneuvot - VaroitustarratMainostarrat - Tarratekstit - Banderollit

Mainostelineet - Erikoistuotteet

SOITA 0207 301 800

Tarrat ja teippaukset!

SOITA 0207 301 800

Koko Suomi elinvoimaiseksiKeskustan puheenjohtajaehdokas Juha Sipilä:

KeSKiTTämiSen sijaan yhteiskunta voidaan raken-taa myös hajautetusti. Kun teemme sen viisaasti, ha-jautuksesta saadaan koko Suomelle kilpailuetu.

Hajautetun yhteiskunnan rakenne perustuu alueen omiin luontaisiin elinvoima-tekijöihin. Niistä nousee niin maaseudun kuin kasvukes-kustenkin elinvoima, työpai-kat ja innostus oman alueen kehittämiseen.

Aluepoliittisia toimia tarvi-taan jatkossakin, mutta nii-den kärjessä ovat alueiden tunnistetut ja kestävät kilpai-luedut. Niitä voivat olla luon-to, mineraalit, metsävarat, maatalous, matkailu, moti-voitunut ja pysyvä työvoima ja niin edelleen.

Tukitoimillekin saadaan enemmän tehoa, kun niillä vahvistetaan alueen omia vahvuuksia ja poistetaan työpaikkojen syntymisen es-teitä.

PYSäHDYin asian ääreen

vakavasti noin kymmenen vuotta sitten toimiessani kansainvälisen yrityksen toi-mitusjohtajana.

Amerikkalainen asiakas teki kaupan sillä ehdolla, että työ tehdään Kajaanissa. Toimimme 16 eri maassa ja Suomessakin usealla eri paikkakunnalla. Tieto tietyn alan osaajien keskittymises-tä Kajaaniin oli tavoittanut amerikkalaisen asiakkaan.

Jos hajautettu työ onnis-tuu Suomesta toiselle puo-lelle maapalloa, miksemme pysty rakentamaan omaa yhteiskuntaamme siten, että jokainen voi asua missä ha-luaa?

HaJauTeTuSSa mallissa ihminen voi asua kotonaan koko Suomessa. Puolangal-ta tai vaikkapa Ranualta voi-daan tehdä etätyötä monista ammateista ja työn tulokset siirretään datalinjoja pitkin asiakkaalle.

Hajautettua työtä on myös sahan toimiminen lähellä

luonnonvaroja, maatilan toi-miminen kylän elinvoiman keskiössä tai vaikka puhelin-palvelukeskuksen työnteki-jä, joka neuvoo espoolaista

asiakastaan Polvijärveltä.Hajautetun työn edellytyk-

senä on hyvät liikenneyh-teyden ja dataverkot. Myös tukitoimia esimerkiksi kul-jetuksille ja maataloudelle tarvitaan, mutta ne on jat-kossa pystyttävä paremmin perustelemaan alueen omia luontaisia elinvoimatekijöitä vasten.

I L m a S T o n m u u T o S ja väestön määrän lisään-tyminen on tosiasia. Kiina-laiset ostavat viljelysmaata Afrikasta ja vievät ruokaa nälkää näkevistäkin maista.

Toisaalta ruuan hinta tu-lee nousemaan, toisaalta ilmaston lämpeneminen voi parantaa maatalouden toi-mintaedellytyksiä.

Maailmanlaajuisten vir-tausten perusteella nyt, jos koskaan suomalaisten tulisi satsata maatalouteen. Nyt pitäisi varmistaa edellytyk-set nuorelle viljelijälle ottaa tila sukupolvenvaihdokses-sa vastaan.

Kotimainen lähiruoka on puheissa kaikkien huulilla. Puheet pitää muuttaa teoik-si ja ryhtyä määrätietoisesti töihin maatalouden kannat-tavuuden parantamiseksi.

Maatalous on hajautetun yhteiskuntarakenteen tu-kipilareita. Jos se ajetaan kokonaan alas, voidaan unohtaa myös koko Suomen pitäminen elinvoimaisena. oLen puuhannut Kempe-leeseen energiaomava-raisen asuinalueen. Siellä sähkö ja lämpö tehdään puuhakkeesta. Aluetta ei ole liitetty lainkaan valtakunnan sähköverkkoon.

Jos kaikki suomalaiset asuisivat vastaavalla tavalla

tehdyissä asunnoissa, koti-talouksien sähköt, lämmöt sekä miljoonan sähköauton kulkeminen voitaisiin toteut-taa käyttämällä viidennes Suomen metsien vuosikas-vusta.

Risuilla ja männynkävyillä-kin voidaan energia-asioita ratkoa, jos tahtoa löytyy.

Olen miettinyt miksei bio-energiaa saada voimallisem-min käyttöön. Korvaamalla kallis tuontiöljy ja -sähkö ko-timaisella bioenergialla voi-daan oikaista nopeasti myös vaihtotaseen alijäämäämme.

SanTeri aLKio totesi vuonna 1921: ”Olen jo näke-vinäni nykyisten raskaiden autojen sijasta sähköautoja, jotka kulkevat sirosti, ään-telemättä, haisematta, kuin ajatus.”

Nyt 91 vuotta myöhemmin tuo visio alkaa toteutua. Kun siihen vielä lisätään bioener-gialla tehty sähkö ja suo-malainen litiumakku, Alkion visio voi näytellä osaa myös hajautetun yhteiskunnan ra-kentamisessa.

KoTimainen bioenergia työllistää Suomessa ja sen vaikutus kansantalouteen on tietysti kuutiohintaa suu-rempi.

Suora vertaaminen öljyn tai tuontisähkön hintaan ei tee oikeutta kotimaisen bioenergian vaikutuksista kansantalouteen. Omassa visiossani hajautetun yh-teiskunnan energia tehdään myös hajautetusti työllistä-mällä samalla ihmisiä lähi-seudulla.

Voidaan siis puhua lähi-ruuan tapaan lähienergi-asta. Energiantuotanto voi perustua metsänkasvuun,

jätteiden hyödyntämiseen biokaasuna lähiliikenteessä tai sähkön tuotannossa, tai vaikkapa jäteoljen tai muun ruuantuotannon jätteiden hyödyntäminen etanolin tuottamisessa. Tähänkin löy-tyy suomalaista teknologiaa.

HaJauTeTuSSa yhteis-kunnassa myös opetusta ja koulutusta sekä hallintoa voidaan hajauttaa rohkeasti. Puolangan lukiosta opiskel-laan etänä japanin kieltä ja Lapualta pystytään osallis-tumaan vaikkapa Harvardin yliopiston luennolle suoma-laisten tekemältä virtuaaliyli-opiston alustalta.

Verotoimisto voi sijaita myös missä vaan. Usein pienillä paikkakunnilla etuna ovat pysyvä henkilöstö sekä edulliset tilat.

Tällainenkin valtionhallin-non tehtävä on mahdollista hajauttaa ja saada siitä kus-tannusetua.

HaJauTeTun yhteiskun-nan ajatus lähtee kasvu-keskusten ja maaseudun yhteiselosta sekä molempi-en luontaisten vahvuuksien hakemisesta.

Molempien edun mukaista on, että luonnonvaroja hyö-dynnetään kestävällä taval-la, mutta tehokkaasti.

Ahneuden ekonomian sijaan meidän tulee määrä-tietoisesti hakea kohtuuden ekonomian mukaisia pitkä-jänteisiä ja kestäviä ratkai-suja.

Nyt on korkea aika tun-nustaa hajautettu yhteis-kunta kaikkien suomalaisten edun mukaiseksi ja toimia sen mukaisesti.

Keskustan puheenjohtajuutta tavoitteleva kansanedustaja Juha Sipilä uskoo hajautta-misen ja koko Suomen pitämisen elinvoimaisena olevan maamme kilpailuvaltti.

Juha SipiläKansanedustaja

4

ViHreä talous tähtää sel-laiseen toimintaan, mikä toisaalta lisää hyvinvointia ja toisaalta tähtää tasapai-noon luonnon kanssa. Pu-hutaan myös talouden kuu-dennesta aallosta.

Edelliset viisi aaltoa pe-rustuivat halpaan energi-aan ja edullisiin luonnon-varoihin. Kuudennessa aallossa korostuvat kestävä kehitys, lähiruoka, bioener-gia, resurssien tuottavuus, tuotteiden elinkaariajattelu, vihreä kemia ja teollinen ekologisuus.

Vihreässä taloudessa siir-rytään ainevirroista raaka-aineiden kiertoon. Jatkossa siis pyritään kierrättämään kaikki mahdollinen materi-aali. Kierrätys ja siihen liit-tyvä teknologia ovat myös tulevaisuuden toimialoja.

Saksassa vihreän talou-den toimiala työllistää jo kaksi miljoonaa ihmistä. Meidän tulee asettaa ta-voitteeksi 200 000 uutta työpaikkaa tälle nousevalle toimialalle.

Ensinnäkin meidän on huolehdittava maatalouden jatkamisen edellytyksistä. Maailman ruokapula ja ko-hoavat hinnat edellyttävät meiltä satsauksia kotimai-sen ruuantuotannon jat-kumiselle. Hajautettu bio-energia tuo uudella tavalla toteutettuna työtä maaseu-dulle ja voi toimia myös maatalouden sivuelinkeino-na.

Saksassa toimii satoja tiloja jo sivutoimisina ener-giayrittäjinä. Jotkut tilat saa-vat jopa puolet tuloistaan energiayrittäjyydestä. Suo-

messa on myös korkeaa osaamista ruuantuotannon jätteistä tapahtuvassa eta-nolintuotannossa. Hehtaa-rin viljapellon jäteoljesta voidaan tehdä noin 500 lit-raa etanolia.

PuuraKenTamiSeLLa sekä muulla puutuoteteol-lisuudella on myös paljon käyttämättömiä mahdolli-suuksia. Tästä esimerkkinä ovat suomalaiset lämpökä-sitellyn puun ja parkettien toimittajat. Suomalaisella puulla on myös aivan uusia, käyttämättömiä mahdolli-suuksia. Puusta on tunnis-tettu noin 200 uutta tuotetta.

Vihreää taloutta edusta-vat myös erilaiset palvelut sekä ohjelmistotuotteet. Ne luovat hyvinvointia, mut-ta eivät kuormita luontoa.

Suomella on korkeaa osaa-mista myös näillä alueilla.

Suomi on haastavassa tilanteessa. Euroopan ta-louskriisin lisäksi meillä on meneillään oman teollisuu-temme rakennemuutos. Metsäteollisuus on pitkään siirtänyt toimintojaan muu-alle, samoin elektroniikka-teollisuus. Meidän tulee olla rohkeita hakiessamme uut-ta suuntaa.

Suomi tarvitsee nyt johta-juutta, suunnannäyttämistä sekä selkeää ohjelmaa uu-sien työpaikkojen synnyttä-miseksi. Vihreän talouden uudet työpaikat nousevat alkiolaisen ajattelun ytimes-tä. Se on keskeisessä osas-sa Keskustan yrittäjyyden ja uuden työn ohjelmaa.

Juha SipiläKansanedustaja

Vihreän talouden tavoitteeksi 200 000 työpaikkaa

5

AITO JOULUKUUSI TÄYSIHOIDOLLA!

SISÄLTÄÄ KAIKEN!100%JOULUKUUSIMAANLAATUA

• Aito, tuuhea joulukuusi• Tilava ja tukeva kuusen jalka• Koristeet ja LED-valot• Tuonti paikan päälle, asennus ja koristelu• Kastelu koko vuokra-ajan• Poisvienti ja jälkien siivous

11775555-22255 CMMM

AAALV 000 %

22200000-255500 CCCM 222550000-300000 CCCM

Jo kymmenien tuhansien toimitettujen kuusien kokemuksella - Joulukuusimaa Oy

TILAA HETI NETISTÄ: WWW.JOULUKUUSIMAA.FI

PöYTä on katettu maail-manlaajuisia markkinoita varten. Sopii vain ihmetellä, miksei Suomessa ole tartut-tu kotimaisen maatalousjät-teen tuomiin mahdollisuuk-siin jo vuosia sitten.

Jäteoljesta saatava poltto-aine olisi merkittävä työllis-täjä kotimarkkinoilla ja arvo-kas vientituote. Oululainen Chempolis Oy on kehittänyt ja patentoinut etanolin val-mistusmenetelmän, jonka raaka-aineena on jäteolki.

– Uskottavuus tulee kun-toon ensimmäisen tuotan-tolaitoksen myötä. Tähän tarvitaan enää kaupallinen läpimurto, joka siis vaatii tehtaan investoinnin. Maan-viljelijät lähtevät varmasti mukaan, koska jäteoljen myynti on heille lisäbisnes, yhtiön toimitusjohtaja esa rousu vakuuttaa.

TäLLä hetkellä jätteeksi miellettävä oljen varsiosa hävitetään yleisesti joko maaduttamalla tai polttamal-la. Vain jyvät puidaan talteen.

Kuulostaa järjettömältä, sillä oljenkorresta voitaisiin val-mistaa bensiinin korvaavaa etanolia sekä prosessin si-vutuotteena nippu kemiante-ollisuuden tuotteita.

Ympäristöllisesti kestävän prosessin arvoa parantaa vielä se, että tehtaan pro-sessikemikaalit ja -vedet ovat täysin suljetussa kier-rossa. Lisäksi prosessista saatavalla biohiilellä voidaan tuottaa tehtaan tarvitsema höyry.

– Tässä prosessissa to-teutuu kaikki kestävän ke-hityksen arvot: sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelli-set. Esimerkiksi palmuöljyn kohdalla ei toteudu sosiaali-nen arvo, sillä siinä viedään viljelymaita ruoantuotan-nosta teollisuuden käyttöön. Taloudellinen näkökulma täyttyy, kun prosessissa ote-taan talteen kaikki sivutuot-teetkin, jolloin saadaan 40 prosenttia lisäkatetta, Rousu laskee.

Suomi on pullollaan proses-siin tarvittavia raaka-aineita, joita voivat olla esimerkiksi järviruo’on, ruokohelven, ohran, kauran tai vehnän korsi – myös puu käy. Chem-poliksen biojalostamolla aje-taan näyteajoja asiakkaille. Osaamista ja raaka-ainetta riittäisi teknologian kaupal-listamiseen ja kymmenien

tuhansien tonnien suurtuo-tantoon.

– Länsirannikollamme on niin paljon maataloutta, että sinne voisi rakentaa heti viisi tuotantolaitosta. Jokaiseen riittäisi jäteolkea sadan ki-lometrin säteeltä, jolloin ei tule merkittäviä kuljetus-matkoja. Toki tiukasti paka-tut paalit liikkuvat pidem-piäkin matkoja siinä mis-sä puukin, Rousu esittää. e10-BenSiiniSSä on ni-mensä mukaisesti kymme-nen prosenttia biopoltto-ainetta. Tällä hetkellä tuo osuus tuodaan pääosin muualta Euroopasta ja Bra-siliasta, missä etanoli val-mistetaan sokeriruo’osta eli ruoasta.

– Kun väestön osuus kas-vaa, on tuhoon tuomittua käyttää ruokaa polttoaineen valmistukseen, Rousu ko-rostaa.

Hänen mukaansa ny-kyinen autokanta kestäisi biopolttoaineen osuuden nostamisen 20 prosenttiin. Suomessa kuluu vuosittain kaksi miljoonaa tonnia polt-toaineitta. Tästä 20 prosent-tia (E20) on 400 000 tonnia. Yhden olkietanolitehtaan ka-pasiteetti on 50 000 tonnia. Tämä tarkoittaisi kahdeksaa tehdasta Suomeen! Tähän väliin Esa Rousu vilauttaa-kin karttaa, johon hän on

hahmotellut viiden tehtaan sijoituspaikat valmiiksi.

– Olkietanolin mahdolli-suudet ovat kiinni 50 miljoo-nasta. Tuolla rahalla saatai-siin pystyyn pieni, 25 000 tonnia polttoainetta vuodes-sa tuottava laitos, hän tote-aa.

E10-bensiini oli markki-noille tullessaan melkoinen mörkö, kuten muistamme vuoden takaa. Nyt voidaan

kysyä, montako autoa todel-lisuudessa särkyi?

– Thaimaassa ajellaan E20- ja E85-bensalla ja Brasiliassa on kokeiltu sa-taprosenttista etanolia. Osaamista on tehdä ja lait-taa autoihin sellaiset tiivis-temateriaalit, etteivät ne kovetu, Rousu korostaa.

BiomaSSaPoHJaa riittää. Patentit, tekniikat, osaami-

nen ja raaka-ainehankinta ovat kunnossa. Rahoitus ei. Esa Rousun terveiset poliit-tisille päättäjille ovat selvä-sanaiset.

– Tämä on täysin kotimai-nen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen ta-loudellisesti järkevä homma. Vielä ei ymmärretä, että uusi mullistus on tulossa. Kuka vastaa esimerkiksi maatalo-uselinkeinon kehittämisestä

Chempolis oy on kehittänyt ja patentoinut menetelmän, jolla jäteoljesta voidaan valmistaa liikenteen polttoaineeksi käyvää etanolia.

Olkijätteestä öljyn korvaajaLänsirannikolle voisi perustaa heti viisi olkieta-nolitehdasta.

ouLuTimo Sipilä

Arkistokuva

Copyright © 2012 Chempolis. All Rights Reserved. Kuva: Sampo Anttila

olkietanolin tuotannossa syntyy myös nippu arvokkaita kemianteollisuuden tuotteita.

6

YLiVieSKan seutukunnan hallinnoimassa Logibio-hankkeessa tehdyssä kyse-lyssä kartoitettiin olkietano-lin raaka-aineeksi sopivan olkijätteen, ruokohelven ja lehtipuuaineksen tuotanto-mahdollisuuksia Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan viljelijöi-den keskuudessa.

Tuoreessa selvityksessä kartoitettiin myös kuljetuk-seen ja varastointiin liittyviä kustannuksia eli kotimaisen raaka-ainehankinnan hinta-tasoa kokonaisuudessaan.

– Viljan olkea syntyy alu-eella paljon ja kiinnostus sen hyödyntämiseen on merkit-tävää. Noin 64 prosenttia kyselyyn vastanneista vil-jelijöistä osoitti kiinnostusta korsimassojen tuotantoon ja noin puolella oli suoraa halukkuutta myydä tällä het-kellä hyödyntämätöntä viljan olkea. Joka viides olisi val-mis sijoittamaan pääomaa biojalostamoon, Logibio-hankkeen projektipäällikkö matti myllylä paljastaa.

Sen sijaan kiinnostus ruo-kohelpipeltojen viljelyyn oli vähäinen.

– Ruokohelpeä on Suo-messa tuotettu energiakas-viksi suorapolttotarkoituk-siin. Suorapoltossa materi-aalin jalostusarvon nousu on ollut vähäinen ja sitä myötä viljelijöille maksettu hinta huono. Tämä näkyy ruoko-helven vähäisenä kiinnos-tuksena. Etanolituotannolla

haetaan juuri suurempaa tuotteen arvonnousua, jonka kautta viljelijöille pystyttäisiin maksamaan parempaa hin-taa, Myllylä perustelee.

KYSeLYaLueeLLa on reilusti yli 300 000 tonnin raaka-ainepotentiaali, mikäli raaka-aineesta pystyttäisiin maksamaan järkevä hinta. Tällainen korsimassamäärä riittäisi yhden 50 000 tonnia bioetanolia vuodessa tuotta-van jalostamon rakentami-sen.

Etanolia voidaan valmis-taa myös kuitupuusta, jonka hintatasoa ja saatavuuspo-tentiaalia selvitettiin Logibio- hankkeessa.

Koivun hankintahinta liik-kuu vajaassa 30 eurossa kuutiolta, joka tekee leh-tikuidusta selkeästi olkea kalliimman vaihtoehdon. Kuitupuun kuljetus on kui-tenkin korsimassoja hieman edullisempaa, jolloin puun

kilpailukyky kokonaiskustan-nuksissa paranee.

TuoTanToKuSTannuK-SiLTaan kaikkein edulli-simmaksi raaka-ainejakeek-si näyttää muodostuvan olkijäte ja seuraavana lähes samantasoisilla kustannuk-silla ovat lehtikuitupuu ja ruokohelpi.

– Tutkimus osoittaa, että potentiaalista raaka-ainetta on. Ratkaiseva kysymys ma-teriaalin hyödyntämisessä on hintataso, jota kuidusta pystytään maksamaan. Li-säksi eri materiaalijakeiden osalta tulee punnita niihin liittyviä riskitekijöitä, Myllylä kertoo.

– Mikäli taloudellisesti kannattava sapluuna löydet-täisiin, tulisi biojalostamon raaka-aine olemaan sekoi-tus useista eri raaka-aineis-ta. Varmaankin viljan olki yli-jäämämateriaalina tulisi ole-maan kaikkein suurin erä,

mutta myös lehtipuuaines ja ruokohelpi tulisivat olemaan merkittävässä roolissa, hän laskee.

Myllylän mukaan ruoko-helpi nousisi esiin pitkässä juoksussa.

– Mikäli toiminta käynnis-tyisi, niin todennäköisesti ruokohelven osuudet tulisi-vat kasvamaan, koska se on erittäin tehokas kasvi tuotta-maan edullista korsimassaa.

JoTTa olkimassoja pääs-täisiin hyödyntämään, tulisi oljen korsi puida nykyistä lyhyempään sänkeen, jolloin kaikki mahdollinen raaka-aine saataisiin talteen.

Ruokohelpipellon kohdal-la on huomioitava lisäksi pellon perustaminen ja lan-noitus, minkä vuoksi se tulisi hieman kalliimmaksi. Painei-ta ruokohelven viljelyyn lisää satoisuus, sillä ruokohelpi antaa hehtaarilta yli kaksin-kertaisen sadon olkeen näh-

den.Korsimassojen varas-

toinnissa oltaisiin kyselyn mukaan päätymässä noin 60 – 85 tonnin kokoluokan varastoihin, mikä tarkoittaa noin neljää rekka-autollista.

Viljelijät ilmoittivat myy-vänsä jäteolkea pellon reu-naan paalattuna keskimää-rin 50 eurolla tonnin. Tästä voidaan laskea nopeasti, että 150 kilometrin säteellä Sievin kunnasta lojuu tällä hetkellä 10 miljoonan edestä jätettä pelloilla!

Kun tuo määrä myydään arvolisäveron kanssa bioja-lostamolle, kuittaisi valtio pelkästään raaka-aineen myynnistä saatavia vero-tuloja 2,3 miljoonaa euroa vuodessa työllistävistä vai-kutuksista puhumattakaan.

Keski- ja Pohjois-Pohjan-maalla, 150 kilometrin sä-teellä Sievistä on yli 10 000 maatilaa ja puoli miljoonaa hehtaaria peltopinta-alaa.

ja yhteisestä tahtotilasta, hän kysyy.

– Pellot, metsät, vedet ja suot pitäisi saada yhteisen suunnitelman alle fossiilisten polttoaineiden korvaamisek-si biomassoilla. Pitäisi myös tehdä ympäristösuunnitel-mat, missä ympäristönsuo-jelijatkin saataisiin samaan veneeseen, Rousu kuulut-taa.

Maailman mittakaavassa maatalouden hukkatuottei-den polkeminen jätteeksi on tähtitieteellisissä lukemissa. Suomessakin jäteolkea riit-tää, mutta Rousun mukaan ruokohelpeä voitaisiin hel-posti myös viljellä esimer-kiksi käytöstä poistetuilla turvesoilla.

– Suomen pinta-alasta

70 prosenttia on soita. Meil-lä siis on biomassapohjaa, missä on luontainen vesi- ja lannoitekierto. Monivuotis-ta ruokohelpeä viljelemällä esimerkiksi käytöstä poiste-tuilla turvesoilla sinne saa-taisiin vettä sitova kasvi, jol-loin soilta ei pääsisi humus-ta vesistöihin, Chempolis Oy:n toimitusjohtaja esittää. SiJoiTTaJaT tuntuvat ole-van kiven takana.

Esa Rousu esikuntineen kiertää tällä hetkellä ympäri maailmaa etsimässä sijoit-tajia ensimmäiselle tehtaal-le. Sopii kysyä, mitä pitäisi muuttaa kotimaisen sijoitus-rahan liikahtamiseksi?

– Ihan ensimmäisenä antaisin Suomen Teolli-

suussijoitus Oy:lle todelliset valtuudet sijoittaa suoma-laiseen yritykseen. Nyt vain peesataan ja suojaudutaan ammattisijoittajien taakse. Mekin haemme koko ajan ulkomaista sijoittajia, mutta esimerkiksi Kiinassa vaa-ditaan kaupallisesti toimiva referenssi ennen kuin uusi teknologia voidaan ottaa käyttöön, Rousu kertoo.

Kaikki on siis yhdestä 50 miljoonaa maksavasta en-simmäisestä tuotantolaitok-sesta kiinni.

– Jos Suomi oivaltaa bio-massojen mahdollisuudet, voitaisiin kansantaloudelle luoda uusi alku näiden yri-tyksien pohjalta, hän huo-mauttaa.

Rousun näkemyksen mu-

kaan metsä- ja paperiteolli-suuden perinteinen asema on hidastanut bioenergian läpimurtoa.

– Metsäteollisuus on mi-nusta markkinoinut puun pilalle puhumalla, että se on niin hidaskasvuista, ettei sitä voi juuri enempää hyö-dyntää, mutta voihan jalos-tusmenetelmiä aina kehittää. Paperiteollisuus puolestaan kamppailee selviytyäkseen. Rantaan ajautunut valas ei pääse omin avuin pois ja mi-nusta paperiteollisuus on nyt siinä tilanteessa. Uusi lähtö voitaisiin ottaa yhdessä ke-mianteollisuuden kanssa, hän tarjoaa.

Copyright © 2012 Chempolis. All Rights Reserved.

Chempolis oy:n formicobio-teknologia on selluloosae-tanolian valmistamiseksi. Yhtiön formicofib-teknologia on paperinvalmistuskuitujen valmistamiseksi.

Viljelijöillä merkittävää kiinnostusta jäteoljen myyntiin

7

Pohjanmaan pelloilla 10 miljoonan euron edestä olkijätettä.

SieViTimo Sipilä

Uunikuivattuja

koivuhalkojakotipihaan 1 kuution suursäkeissä!

HALKOVARASTO TÄYTEEN TALVEKSI!

TILAA HELPOSTI:1. Tekstiviestillä: 0400 688 607 (24h)2. Spostilla: myynti@kotihalko.fi (24h)3. Soittamalla: 0400 688 6074. Netistä: www.kotihalko.fi (24h)

Maksu toimitettaessa, meillä käy yleisimmät pankki-/luottokortit sekä käteinen.

TILAA NYT

Meiltä myös erikokoiset halot, kysy lisää!

Annamme 100 % kuivuustakuun:• puu syttyy helposti ja savutupraukset

sisätiloihin vähenevät• palaminen tuottaa ja varastoi energiaa

optimaalisesti• takan ja hormien nokeentuminen on minimissään• esim. puusauna lämpenee nopeammin ja

vähemmällä puumäärällä• tunnelman luomiseen riittää jo pieni määrä puita

Pienennä sähkö-laskuasi!!

SUURSÄKKI

69€

3 suursäkkiä

199€

Säkki 10 €, jos ei tyhjennetä toimitettaessa. Kierrätettävissä.

Kuivaa klapia pihasaunaan ja grilliin!

katso päivän hintawww.kotihalko.fi

katso päivän hintawww.kotihalko.fi

8

KOLUMNI

Erityisesti vihreän talouden alueella tarvitsemme ko-keiluja. Niiden tarkoituksena on löytää uusia malleja esimerkiksi hajautetun yhteiskuntarakenteen toteut-tamiseen. Kehityksen tiellä on usein monia sääntö-

jä, määräyksiä ja hallintoa, jotka hidastavat tarpeettomasti uusien asioiden toteuttamista. Kokeiluiden tarkoituksena on nopeuttaa kehitystä ja löytää kehityksen tiellä mahdollisesti olevia esteitä. Määräaikaisia kokeilulupia pitäisi saada huo-mattavasti nykyistä helpommin.

Kempeleen ekokortteli on esimerkki kokeilusta, missä testa-taan hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia ja kan-nattavuutta. Kempeleeseen rakennettiin vuosina 2009-2010

kymmenen omakotitalon koealue, missä alueen säh-kö- ja lämpöenergia tehdään omassa CHP-laitoksessa puuhakkeesta sekä tuulivoi-malla. Aluetta ei ole kytketty ollenkaan valtakunnan säh-köverkkoon.

Hankkeen tavoitteena on uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavarai-suus, yhteisöllisyys sekä energian säästäminen. Alueelle rakennettavat talot on tehty matalaenergiatasoon, lämmi-tysmuotona on vesikiertoinen lattialämmitys, kodinkoneis-sa ja talojen sähköteknisissä valinnoissa pyritään sähköä säästäviin ratkaisuihin. Sähköllä lämmittämistä pyritään välttämään, esimerkiksi sähkökiukaita ei ole saanut asen-taa, kylmäkoneet ja pesukoneet täytyy olla vähintään A+-energialuokkaa. Suosituksilla pyritään ohjaamaan rakentajia käyttämään sähköä säästäviä ratkaisuja. Energiaa säästä-viä ratkaisuja sekä uusiutuvaa energiaa käyttämällä pyritään energialaskun merkittävään pienentämiseen.

Alueen energia tuotetaan puuhakkeesta kaasuttamalla. Kaasu poltetaan puukaasugeneraattorissa. Sähköntuotan-nossa syntyy hukkalämpöä, joilla alueen talot lämmitetään. Matalalämpöistä vettä on helppo tuottaa sähköntuotannon hukkalämmöstä eikä erillistä lämmöntuottamista tarvita lain-kaan. Koska hukkalämpöä syntyy noin 70 prosenttia puun lämpöarvosta, on kaikki normaalisti sähköllä tehtävä lämmit-täminen pyritty toteuttamaan tällä edullisella energialla.

Talojen tuloilmakoneiden energia saadaan lähilämmöstä, astianpesukoneet on liitetty lämpimään veteen, kuivausrum-pujen sijaan on suositeltu kuivauskaappien tai huoneiden

rakentamista. Alueen raken-tajat ovat myös itse innos-tuneet energiaa säästävistä ratkaisuista. Yksi alueen taloista on mitattu Suomen tiiveimmäksi omakotitaloksi (vuotoluku 0,07).

Käyttökokemukset ovat rohkaisevia. Jokaisessa ta-lossa on nyt asuttu yli vuo-si. Tulevaisuuden visioissa

sähköautot voivat olla osana kodin sähköjärjestelmää. Kun tullaan autolla töistä kotiin, auton akuista voidaan jopa ottaa tehoa huippukulutuksen aikana ja autot ladataan pienimmän kulutuksen aikaan yöllä. Jos kaikki Suomen asunnot raken-nettaisi näin kuin tämä alue ja ajettaisiin sähköautoilla, koti-talouksien sähkö- ja lämpöenergia sekä miljoonan sähköau-ton lataaminen 15 000 kilometrin vuotuiseen ajoon voitaisiin tehdä yhdellä viidesosalla Suomen metsien vuosikasvusta.

Alueen toteuttaminen on herättänyt suurta mielenkiintoa Suomessa ja ulkomailla. Energiaomavaraisuus, energian säästäminen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttä-minen kiinnostavat ihmisiä. Puhdas energia ja sitä tukeva rakentaminen tulee olemaan yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Suomessa on hyvä pohja rakentaa uutta osaamista ja liiketoimintaa tämän globaalin valtavirran ympärille. Täälläkin pitää kuitenkin päästä puheista tekoihin. Tällä koealueella pyritään herättämään ihmisiä näkemään, että energian säästäminen ja uusiutuva energia on täysin mahdollista ottaa käyttöön. Se on kustannustehokasta, eikä kodin totutuista käyttömukavuuksista tarvitse tinkiä.

Juha SipiläKansanedustaja

Kohti kokeilevaa yhteiskuntaa

Kempeleen ekokortteli on esimerkki kokeilusta.

uusiutuva energia ontäysin mahdollistaottaa käyttöön.

www.ykkostukku.fi

Luonnollisen liikkumisen puolesta

Eemeli ja

luottavat

Juhaan

eurooPan taloudellinen tilanne asettaa yritystoimin-nallekin haasteita. Kriisin taustalla on läntisen maail-man ylivelkaantuminen.

Olemme menettäneet kilpailukykyämme Aasian nouseville talouksille ja jat-kaneet hyvinvointimme ra-kentamista velaksi.

Nyt markkinoiden usko poliitikkojen kykyyn ratkaista julkisen talouden velkaantu-misen ongelma on romah-tanut. Tilanne on kärjistynyt Etelä-Euroopassa, mutta Suomikin on samalla tiellä.

Sairaus on selvillä, mut-ta lääkkeitä pitää nyt löytää kipeästi. Ja löytyyhän niitä, kun on tarpeeksi kova pak-ko.

VeLKa maksetaan työtä te-kemällä. Sama koskee yksi-tyistä kuin julkistakin velkaa. Julkisella puolella tämä tar-koittaa työtuntien lisäämistä kansantalouteen.

Talouspolitiikan ohje-nuoraksi täytyy ottaa Ruot-sin malliin ”työtä kaikille” tai ”lisää työtunteja kansantalo-uteen” -asenne.

Käytännössä tämä tarkoit-taa sitä, että meidän tulee

kaikin käytettävissä olevin keinoin hakea ratkaisuja yrittäjyyden ja työllistämisen esteiden poistamiseksi.

Ruotsissa työstä pois-saolot pienenivät puoleen omavastuupäivän käyt-töönottamisella. Siellä on poistettu kannustinloukkuja ansiotulovähennyksellä eli työn vastaanottaminen on tehty kannattavaksi.

Ei saisi syntyä tilannetta, missä joutuu miettimään, kannattaako minun ottaa tämä työ vastaan vai ei.

Ruotsissa on myös tehty toimia nuorten työllistämisen helpottamiseksi, investointi-en houkuttelemiseksi yrityk-siin ja niin edelleen.

Erityisesti nuorten kipe-ään työttömyystilanteeseen tulee saada nopeasti hel-potusta. Mikään osapuoli ei saa olla kaivautuneena asemiinsa, kun etsitään ratkaisuja nuorten työllis-tymiseen tai syrjäytymisen ongelmaan. Malleja haastei-den ratkaisuksi löytyy, kun tahtoa on.

YriTTäJYYTeen pitää myös yhteiskunnan toimes-ta kannustaa. Sen vuoksi

on vaarallista purkaa niitä pieniä taloudellisia kannusti-mia, mitä yrittäjyyteen liittyy.

Tästä esimerkkinä on ker-taalleen verotetun osingon pitäminen vähintään nyky-muotoisena jatkossakin. Yrittäjille on tärkeää jatku-vuus yhteiskunnan toimissa.

Tärkeää on myös se, et-tei yhteiskunta omin toimin vaikeuta yrittäjyyttä. Ehkä räikeimmät esimerkit tästä löytyvät kuljetus- ja maata-lousyrittäjyyden alueelta.

Kuljetusalaa on kiusattu Suomeen sopimattomilla työaikasäännöksillä, poltto-nesteiden veronkorotuksilla sekä kalustoon liittyvien nor-mistojen muuttamisella. Kul-jetustuen pudottaminen on myös heikentänyt yritysten mahdollisuuksia hajasijoittu-miseen lähemmäs luonnon-varoja.

Maatalous taas taiste-lee kannattavuusongelman kanssa ja sitä on kuritettu ylimitoitetulla sääntelyllä sekä tarkastustoiminnalla.

Suomi tarvitsee yrityksiä, jotka kasvavat ja työllistävät. Maassamme on satsattu paljon, noin neljä prosenttia

bruttokansantuotteestam-me, tuotekehitykseen ja tut-kimukseen.

Satsaukset ovat nyt hii-pumassa, emmekä ole löy-täneet käytännön keinoja yksityishenkilöiden rohkai-semiseksi sijoittamaan kas-vuhakuisiin pk-yrityksiin.

Suomalainen omistajuus ei voi hyvin, vaan tarvitsem-me pikaisia toimia asian kor-jaamiseksi.

TaLouDeLLiSTen kan-nustimien lisäksi myös yrit-täjien jaksamiseen tulisi kiin-nittää huomiota.

Tämä on asenne- ja toi-mintatapakysymys. Yrittä-jänkin tulisi muistaa pitää vapaita, kuntoilla ja antaa aikaa ajatusten tuulettumi-selle.

Yrittäjä ja johtaja on taval-laan myös organisaationsa peili. Kannattaa siis välillä pysähtyä peilin eteen ja kat-soa miten yrittäjä jaksaa. Or-ganisaatio ei yleensä jaksa paremmin kuin sen vetäjä.

Suomi selviää yrittämälläJuhan kynästä:

Juha SipiläKansanedustaja

9

moneLLa maatalon isän-nällä on paja tai muu puuha-nurkka, mutta Nivalan Junt-tikankaalla asuvalla Heikki Junttilalla on erilainen vers-tas.

Entisessä liiterissä on vuosituhannen alusta saak-ka tuotettu biokaasua. Eräs vierailija nimesi sen terapia-huoneeksi.

– Sitähän se on. Kun ajat-telee, että jäin töiden loput-tua yhtäkkiä kotia, niin tarvit-sin jotain muuta tekemistä, Junttila virkkoo.

BioKaaSuSTa Junttila in-nostui jo maamieskoulussa vuonna 1966.

– Yksi opettaja sanoi, että ”hmm, siitähän voitaisi tehdä biokaasua”. Silloin se jäi soi-maan takaraivoon.

Ennen käytännön toteu-tusta Junttila teki pitkän päi-vätyön salaojaurakoitsijana. EU:n myötä alan työt vähe-nivät radikaalisti ja tie vei Si-periaan metsätöihin.

Sieltä palattua aika oli

otollinen biokaasulle. Bio-kaasulaitoksen omistaja Junttilasta tuli sattuman kautta pian sen jälkeen, kun hän oli käynyt katsomassa vastaavaa Kalajoella.

– Simo Leinonen soitti Joensuusta ja kertoi, että hänellä on laitos myytävänä. Sovittiin tapaaminen Liperin Shellille seuraavalle aamul-le, kun olin menossa hake-maan viimeisiä tavaroita Ve-näjältä. Kävin katsomassa ja ajan myötä tehtiin kaupat.

Joensuun yliopiston käy-tössä vuodesta 1993 ollut 50 kuutiometrin pystymallinen biokaasureaktori on hyrskyt-tänyt Nivalassa nyt 12 vuot-ta. Kaverikseen se sai haa-pavetisen Metaenergia Oy:n valmistaman samankokoi-sen vaakamallin reaktorin.

BioKaaSuTuS on hapet-tomassa tilassa tapahtuva suljettu prosessi, jossa or-gaanisesta aineesta saa-daan energiaa metaanin muodossa. Metaani on sa-maa kuin maakaasussa.

Reaktorissa muodostuva kaasu menee putkea pitkin kaasuvarastoon. Junttilan laitoksella kaasuvaraston virkaa toimittaa suojapressu. Sen päällä on painot, joiden tuottaman paineen avulla kaasu siirtyy putkistossa eteenpäin.

– Meillä koko järjestelmä pelaa omalla paineellaan, pumppua ei ole missään vaiheessa. Kaasupolttimot-kin pelaavat samalla 20 millibaarin paineella. Kun rakensin laitosta, sanottiin, että pumput pitää olla. Ei ole vielä tarvinnut, tee-se-itse-mieheksi tunnustautuva Junttila kertoo.

Varastosta kaasu menee aggregaattiin, joka käyttää kaasua ja tuottaa sähköä reilun 10 kilowattitunnin te-holla. Navetassa oleva kaa-supoltin käy keskimäärin 400 tuntia kuukaudessa.

– Navetassa lämpenevät sosiaaliset tilat ja kaikki läm-min vesi. Pikkuvasikoilla on lattialämmitys karsinassa.

LanTaKuuTioSTa syntyy noin 20 kuutiometriä kaasua ja kuutiosta kaasua tulee kuusi kilowattituntia ener-giaa. Yhden robotin ja 70 lehmän navetassa syntyy noin 10 kuutiometriä lantaa vuorokaudessa. Hyviä toi-minnan tehostajia ovat esi-merkiksi grillirasvat ja AIV-rehujen ylijäämät.

Junttila pitää laitosta erit-täin toimintavarmana. Siinä ei ole lastentauteja ja satun-naiset kaasulukot saa au-kaistua vedellä.

– Ainoa, mistä se ei tyk-kää, on penisiliini. Jos leh-

mien utareita joudutaan hoitamaan ja penisiliinimaito pannaan ritilän läpi, niin heti bakteerit tietävät, että tuli huonoa evästä.

Viime syksynä uusittu ge-neraattorin moottori reistaili aluksi, eikä talven aikana päästy tavoitteeseen, eli 80 prosenttiin tilan energiantar-peesta. Luku jäi 50 prosentin kieppeille.

– Uusi moottori on kiinalai-nen vekotin. Siinä ei käsityön laatu ollut sellainen, mitä on länsimaissa totuttu. Nyt se on pelannut kaksi kuukautta ihan hyvin.

Sähköpuoli on sen sijaan toiminut moitteetta.

LaiToKSen läpi mennessä lannasta hajotetaan bak-teerit eli sen partikkelikoko pienenee. Lanta muuttuu notkeammaksi, eikä tukkeu-du pellolle levitettäessä levi-tinlaitteisiin.

Myös lannan laatu para-nee.

– Meillä menee viljat la-koon juhannuksena, kun muilla elokuussa. Eli lanta on nopeampivaikutteinen kasville, Junttila kertoo.

Kevätviljoille ei tarvitse ajaa apulantaa, vaan 25 ton-nia lietettä hehtaaria kohti on riittänyt. Metaaniton lanta muuttuu hajuttomaksi.

– Yksi tärkeä tekijä on se, että ympäristön kannalta saa hyvän tasapainon naa-

pureihin nähden.

Kun biokaasusta puhdiste-taan hiilidioksidi – vajaat 30 prosenttia – pois, se sovel-tuu myös ajoneuvokäyttöön. Tästä Junttilalla on hyvät kokemukset ja hänellä on käytössä biokaasulla toimiva auto.

Metaenergia Oy:n suun-nittelemasta ja Junttilan te-kemästä koelaitteistosta saa menovettä omaan käyttöön.

Nykyisellä kapasiteetilla saisi ruokittua kymmenisen autoa, joilla ajetaan noin 30 000 kilometriä vuodessa. Itselle tehty tankkauslaitteis-to vaatii tosin kaksi käyttä-jää, sillä automaatissa on kymmenen hanaa.

– Pitää jonkinlainen ka-pasiteetti olla, että saadaan autokantaa nousemaan. Ni-valassakin on jo pikkualueel-la neljä kaasuautoa, vaikkei missään ole virallisesti vielä tankkauspaikkaa.

Metaenergia Oy:llä ja Junttilalla on tavoitteena saada biokaasun jakeluase-ma ja kapasiteetti niin suu-reksi, että autokannat saa tyydytettyä.

– Esimerkiksi taksien oli-si erittäin helppo hyödyntää tätä. Ne pystyisivät Oulun keikankin käymään Nivalas-ta biokaasulla. Se olisi melko ympäristöystävällistä, Juntti-la vinkkaa.

– Viisaat sanovat, että yksi kaasuauto syö kahden ben-sa-auton päästöt.

ProJeKTia on valmisteltu monta vuotta. Lietesäiliöi-tä on putkitettu jo valmiiksi, jotta ne pystytään ottamaan käyttöön. Laitoksen tehoja on tarkoitus nostaa, kunhan tarve vaatii.

Kiinnostus Junttilan bio-kaasulaitosta kohtaan on ollut erittäin runsas, parhaa-na vuonna vierailijoita kävi lähes 500. Kaukaisimmat Kambodzhasta ja Laosista.

Vierailijoiden joukossa on potentiaalisia rakentajia, mutta monella hanke kaatuu talouden haasteisiin. Juntti-lakaan ei ole saanut laitok-seen avustuksia, vaan on rakentanut ”peilirahoituksel-la” omien säästöjen mukaan.

Tulevien rakentajien varal-le Junttila toivoo helpotuksia sähkön syöttöön ja rahoi-tuksen saamiseen. Itsellään hänellä on hyvät luvat säh-köverkon haltijan kanssa, mutta niiden saaminen on vaikeutunut.

– Jos laitos voisi olla isom-pana osana investointiavus-tuksena, niin silloin olisi rea-listista saada lisättyä näitä. Aina ajatellaan, että laitok-sissa iso on kaunista, mutta ei se välttämättä ole.

Biokaasulaitoksen raken-taminen naapurin kanssa voi osoittautua haasteelliseksi.

– Se on vaikea saada yh-teinen ajatus siihen touhuun. Maanviljelijät ovat hyvin tot-tuneet siihen, että vain tuuli-viiri passaa yhteiseksi, Junt-tila napauttaa.

Terapiahuoneesta energiaa ja polttoainetta

Heikki Junttila on puuhannut nivalassa sijaitsevalle maatilalleen karjan lantaa hyödyntävän biokaasulaitoksen, joka tuottaa noin 80 prosenttia tilan energiantarpeesta.

Lantakuutiosta syntyy noin 120 kilowattituntia energiaa.

niVaLaKeijo makkonen

Keijo Makkonen

10

PoHJoiS-PoHJanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon maakunnan yhtymäkohtien risteyksessä – ensin mai-nitun puolella – sijaitseva Pyhäntä on väkilukuun suh-teutettuna Suomen teollistu-nein kunta.

Varsinkin puualan yrityk-sillä on kunnassa pitkät pe-rinteet.

Siihen peilaten ei ole suuri ihme, että kunnan päättäjät alkoivat jo 1990-luvun lopul-la keskustella uusiutuvan energian hyödyntämisestä kiinteistöjen lämmityksessä.

Kunnallishallinnossa tuol-loin mukana ollut Pekka Kemppainen kertoo, että

kaukolämpöasia hautautui kokouksissa aina muiden käsiteltävien asioiden alle.

– Yhden valtuuston koko-uksen jälkeen vuonna 2003 puhuttiin Yrjänän Samu-lin kanssa, että eipä ollut taaskaan mitään puhetta bioenergiasta. Heitettiin aja-tus, että mitä jos kokeillaan ja tehdään kunnalle tarjous, että aletaan lämmittää kou-lua hakkeella.

Näin sai alkunsa Latva-energia Oy.

KauKoLämmön tuotan-toon erikoistuneella yrityk-sellä on kaksi lämpölaitosta ja erillinen yksikkö koulukes-kuksessa. Pyhännällä oleva laitos lämmittää taajaman, toinen lämpölaitos on Mu-hoksella Leppiniemen ky-lässä.

Pyhännällä kaukolämpö-verkostoa on kolmisen kilo-metriä. Verkkoon on liitetty parisataa asuntoa, joissa on noin 500 asukasta. Se on merkittävä osa 1 600 asuk-kaan kunnassa.

Lisäksi verkkoon kuuluvat kunnan kiinteistöistä muun muassa kunnantalo, kirjas-to, terveyskeskus, vanhain-

koti ja paloasema. Myös seurakuntatalo ja muutama liikekiinteistö lämpenee kau-kolämmöllä.

– Omakotitaloja toivoisi liittyvän verkkoon lisää, niitä on liittynyt vuosien aikana vain muutama, Latvaenergia Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kemppainen sanoo.

Kunnan teknisen osaston päällikkö Timo aitto-oja myöntää, että rajusta alkuin-vestoinnista johtuen kauko-lämpöverkon rakentaminen aluksi vähän epäilytti. Riski on kannattanut ja kunta on säästänyt merkittävästi läm-mityskuluissa.

– Verkosto on toiminut hy-vin, kovillakaan pakkasilla ei ole ollut mitään ongelmia. Verkoston mitoituskin on ollut juuri sopiva, Aitto-oja kertoo.

Vuosien saatossa Latva-energia Oy:n toimijoille on syntynyt vahva perusnäke-mys siitä, miten lämpölaitok-set pitää teknisesti toteuttaa.

– Tavoitteena on, että ih-mistyön osuus on aika pieni. Meillä on kaikkiin laitoksiin etäkäyttömahdollisuus, eli pystytään kotoa tekemään

perusasioita, kuten säätöjä.

LaTVaenergia oY ostaa suurimman osan energia-puusta suoraan metsän-omistajilta, osan välittää metsänhoitoyhdistys. Lisäk-si yritys ostaa puutähdeha-ketta paikallisilta puunjalos-tusteollisuuden yrityksiltä.

– Raaka-aineessa tärke-ää on laatu. Lenkki kannolta kattilaan ei saa pettää mis-sään vaiheessa. Jos on joku laadullinen ongelma, niin se kostautuu heti, kun häiriöti-lanteet aiheuttavat lämmön-jakelun keskeytyksiä, Kemp-painen huomauttaa.

PYHännän lämpölai-toksessa on varakattila kevytpolttoöljyllä, mutta sen osuus energiatuotannosta on vain noin 0,5 prosenttia.

– Kerran pari vuodessa ajetaan järjestelmä alas huollon takia.

Latvaenergia Oy työllistää toiminnassaan paikallisia ihmisiä, kuten puunkorjuu-urakoitsijoita. Lisäksi se pyr-kii hankkimaan energiapuun läheltä, jolloin rahavirrat jää-vät paikallisille metsänomis-tajille.

Energiapuuta saadaan merkittävän paljon ensihar-vennuksissa. Sen hinta on viimeisen vuoden aikana lä-hes kaksinkertaistunut.

– Kun metsänomistaja tekee puukaupan, niin ener-giapuulla on tänä päivänä jo oma arvo muiden puutava-ralajien rinnalla. Eli se nos-taa metsän kokonaisarvoa, Kemppainen huomauttaa.

Hän muistuttaa, että puun polttaminen kaukolämpölai-toksessa on joka vaiheessa kohtuullisen puhdasta. Isois-sa kattiloissa hiukkaspääs-töjä on helpompi säädellä.

Muhoksen lämpölaitoksel-la on kokeiltu hakkeen se-assa turvetta polttoaineena. Sitä ei kuitenkaan pidetty käyttäjäystävällisenä, sillä turve sotkee herkästi.

– Henkilökohtaisesti hy-väksyn turpeen käytön suu-rissa lämpölaitoksissa siinä mielessä, että puuta ei ole tämän päivän tarpeisiin riit-tävää määrää saatavissa.

energiaPuun hankin-nassa on yksi merkittävä lainsäädännöllinen peikko, epävakaisesti muuttuva tu-kijärjestelmä.

Nykyisenlainen energia-puun haketustuki on päät-tymässä, sillä Kemera-lakiin (kestävän metsäntalouden rahoituslaki) sisältynyt ener-giapuun haketustukijärjes-telmä on voimassa tämän vuoden loppuun asti.

Jatkajaksi kaavailtu Petu-laki (pienpuun energiatuki) on vielä EU-komission käsit-telyssä, vaikka sen piti astua voimaan jo viime syksynä.

Kemppainen muistuttaa, että energiapuun korjuuket-jut vaativat vielä tänä päi-vänä jonkinlaisen tuen, jotta toiminta pyörii nykyisellään.

Kulutuskohteita tulee li-sää ja isotkin lämpölaitokset muuttavat kattiloitaan siten, että pystyvät pienentämään turpeen käyttöä.

– On saatu nämä e n e r g i a p u u m a r k k i n a t toimimaan ja toimijoita on useita. Nyt on se vaara, jos lainsäädäntö ei ala selkiytymään energiapuun tuottamisen osalta, että energiapuukauppa ja -kor-juu pysähtyvät. Sehän on hankala tilanne kaikkien toi-mijoiden kannalta.

Energiapuusta kaukolämpöä puolen taajaman tarpeisiinepävakaisesti muuttuvat tukijärjestelmät energiapuun hankinnan peikkona.

PYHänTä Keijo makkonen

Keijo Makkonen

Latvaenergian toimitusjohtaja Pekka Kemppainen ja Pyhännän lämpövoimalan hakevarasto. Haketta saadaan metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistyksien lisäksi paikallisen puunjalostusteollisuuden tähteistä.

11

ToSimieS ei luovu 20 vuot-ta palvelleesta moottorisa-hastaan, eikä kaksitahtiben-san hajusta villapaidassa ennen lauantaisaunaa, vaik-ka saisi polttopuut ilmaiseksi – itsehän ne pitää tehdä.

Näin suomalainen isäntä on tottunut ajattelemaan, mutta yhä useampi valitsee nykyään helppouden. Kem-peleläinen Kotihalko Oy on valmistanut vuoden päivät puusta sitä kaikkein perintei-sintä tuotetta eli koivuhalkoa modernilla lämpökuivaus-tekniikalla maustettuna.

– Siitä hetkestä, kun puu on pystyssä metsässä, saamme uunikuivatun hal-kosäkin viikossa asiakkaan kotiovelle. Kuivatus kestää muutaman vuorokauden, jonka jälkeen kosteuspro-sentti on alle 15. Sellaista ei saavuteta vuodessa, eikä kahdessa puupinossa kui-vattamalla, Kotihalko Oy:n toimitusjohtaja arto Tahko-la kertoo.

– Melkein jokainen mei-dän asiakkaista ottaa säkin päältä kaksi klapia ja kilaut-taa niitä yhteen todetak-seen, että on se kuivaa, hän jatkaa.

ToDeLLiSeLTa suoma-laismieheltä pitää löytyä kir-veellä halkaistu pottuvarvas – kukapa nyt turvakenkiä käyttäisi. Täytyy myös löy-tyä pöllimetsällä palellutettu etusormi ja tarina metrisen kannon ja hirmuisen rungon väliin jumittuneesta terästä, jota irroitettiin viisi tuntia.

Jossainhan sen ”viitsi-misen” rajan täytyy kuiten-kin mennä. Liiketoiminnan saaminen kannattavaksi ja oikean hinnoittelun löytämi-

nen ovat Tahkolan mukaan alan suurimmat haasteet.

– Kun kyseessä on sel-lainen tuote, jonka jokainen osaa periaatteessa itsekin tehdä, on haasteena ollut hinnan sovittaminen itse tekemisen viitseliäisyyden ja kotiin toimitetun helppou-den välimaastoon. Kotiin tuotuna heittokuutio mak-saa 69 euroa, isommat erät ovat halvempia. Luulen, että tämä ala pärjäisi paremmin, kunhan tietoisuus uunikui-vauksesta leviäisi ja ihmiset pääsisivät sen myötä mais-tamaan kunnon tavaraa, hän uskoo.

Koivu on Tahkolan mu-kaan ylivoimaisesti kysytyin polttopuu. Se on lämpöar-voltaan paras ja raaka-ai-netta on helposti saatavilla

aivan lähimetsistä.– Ensin ostimme ihan nor-

mikuitupuuta, mutta alkuvai-keuksien jälkeen olemme pystyneet määrittelemään tarkemmin niitä speksejä, millaista puuta toimittajilta halutaan. Halkaisijaltaan noin 10 - 30-senttistä kaa-totuoretta koivua. Sitä löytyy aivan lähimetsistä, kuten La-keuden alueelta ja Oulun ym-päristöstä, Tahkola tietää. LämPöKuiVauS poistaa tuprahtelun.

Kotihalon tuotantoalueella Kempeleessä on kolme me-rikonttia, joissa polttopuut kuivataan puuhakkeen pol-tosta vapautuvan lämmön avulla. Kotimaisesta poltto-aineesta vapautuva lämmin ilma ohjataan ilmastointika-

navia pitkin merikonttiin ja valmista tulee parissa päi-vässä.

– Oikean lämmön ja kui-vausajan kanssa saa olla tarkkana. Liian nopean kui-vatuksen seurauksena koi-vu menee siihen kuuluisaan ”tuppeen”, jolloin se ei kui-vu suurin piirtein ikinä. On tässä harjoiteltu, mutta nyt kuivatus pelaa hyvin, Arto Tahkola esittelee.

– Positiivinen yllätys on ollut, ettemme ole saaneet vuoden toimintamme aika-na yhtään reklamaatiota, että puu olisi ollut märkää tai edes kosteaa, hän lisää.

Perinteistä koivuhalkoa kotiovelleLämpökuivaus-prosessin ener-gia kotimaisestapuuhakkeesta.

Timo Sipilä

Kotihalko oy:n toimitusjohtaja arto Tahkola on kokeillut vuoden päivät uunikuivatun koivuhalon tuottamista.

KemPeLeTimo Sipilä

puu syttyy helposti ja savutupraukset vähenevät

tunnelman luomiseen riittää jo pieni määrä puita

esim. puusauna lämpenee nopeammin ja vähemmällä puumäärällä

takan ja hormien nokeentuminen on minimissään

palaminen tuottaa ja varastoi energiaa optimaalisesti

Lämpökuivauksen edut:Fakta

OPSKE 4.7. KELLO 18:30, RAATIN STADIONILLATULIKUUMA PAIKALLISKAMPPAILU!

-

www.ops.fi

AC OULU

ei ole sattumaa, että Suomi on valittu maailmanlaajui-sessa PISA-tutkimuksessa neljä kertaa peräkkäin maa-ilman parhaaksi maaksi kou-lutuksessa.

PISA-tutkimus tehdään vain kerran kolmessa vuo-dessa, joten Suomi on ollut lähes koko 2000-luvun ajan aallonharjalla. Sehän tar-koittaa myös sitä, että Suo-messa on maailman parhaat mahdollisuudet kehittää koulutusta – osaaminen asuu täällä.

– Katsokaa omia lapsian-ne ja sitä, kuinka he oppivat ja mitä he haluavat oppia. Mikä on heille paras ratkai-su? Pitää katsoa, miten ko-dit ja yhteiskunta ovat muut-tuneet ja tämän pitää näkyä myös koulutuksessa. Nyky-koulu, missä pulpetit ovat jonossa ja rivissä ja opettaja luokan edessä, on tullut tien-sä päähän, CIE:n Program

Manager Pasi mattila tote-aa.

Oulun yliopistossa toimiva Center for Internet Excellen-ce (CIE) kehittää tulevaisuu-den oppimisympäristöratkai-suja.

VirTuaaLimaaiLmaan voidaan mallintaa mitä ta-hansa. Esimerkkejä on Sak-sassa järjestetyistä taidegal-leria-päivistä, jolloin virtu-aalimaailman kautta pystyi kiertämään ja osallistumaan lähes 50 taidemuseon näyt-telyihin.

On myös mallinnettu eläintarha, jolloin biologian tunnin kuva muuttuu melkoi-sesti, kun oppilaat pääsevät 3D-maailmassa nokikkain vaikkapa valkohäntäpeuran kanssa.

Tai oltiinpa vaikkapa Kuu-samossa, niin sieltä on mah-dollista olla läsnä Japanissa tapahtuvassa japanin kielen opetustilanteessa.

– Tässä tullaan Suomen kilpailukykyyn. Koulujärjes-telmän kurssi kääntyy hi-taasti, mutta meidän pitää ymmärtää, että nykyään kaikki on hakusanojen ta-kana. Oppiminen on tiedon-hakua – ei siis opettamista, vaan oppimista, Mattila ko-rostaa.

– Tämä pitää näkyä työs-kentelytiloissa ja menetel-

missä. Olemme menossa luokkahuoneista kohti eri-tyyppisiä ryhmätyö- ja oppi-mistiloja sekä oppiaineiden rajat ylittävää oppimista, hän jatkaa.

LenTäJäT ovat harjoitel-leet lentokoneen nousuja ja laskuja jo pitkään lento-simulaattoreissa. Mattilan mukaan simulaattorikin jää tulevaisuuden menetelmien rinnalla historiaan tai vain osaksi niitä.

– Mahdollisuudet ovat rajattomat. Teknologia rik-koo kaupunkien rajat, joka mahdollistaa kansainväli-sen kanssakäymisen virtu-

aalimaailmoissa. Voidaan mallintaa esimerkiksi ydin-onnettomuus tai vaikkapa avaruus, joissa molemmissa voidaan olla itse osana oppi-mistilannetta, hän alleviivaa.

PaineTTa koulun muut-tumiselle on luonut nopea teknologian kehitys. Vii-meisen 15 vuoden aikana on edistytty enemmän kuin koko muun koululaitoshisto-rian aikana yhteensä – läh-tien internetin yleistymisestä 1990-luvulla tämän päivän virtuaalimaailmoihin.

– Tämä on Suomen kruu-nunjalokivi, jos virtuaalimaa-ilmat lyövät opetuksessa

läpi. Tällä alueella on 3D-maailmojen kehitysalusta- eli realXtend-osaajat, Mattila huomauttaa.

ouLuSSa on tehty pal-jon. Siitä kertoo kaupungin nousu ensimmäisenä eu-rooppalaisena kaupunkina maailman seitsemän älyk-käimmän finalistin joukkoon, joista valitaan kesällä maail-man älykkäin kaupunki.

Mattilan mukaan yhteis-kunnassamme tulisi panos-taa erilaisten hankkeiden pii-rissä kehitettyjen ratkaisujen viemiseen käytäntöön asti.

– Tarvitaan enemmän tukea hankeaikoina kehitet-

tyjen ratkaisujen viemiseen loppukäyttäjälle. Nyt on sel-lainen tilanne, että mones-ti, kun hankeaika loppuu, päättyvät myös työ ja rat-kaisumallien kehittäminen. Lisäksi haastan kustantajia mukaan tuottamaan laaduk-kaasti tehtyä sähköistä oppi-mismateriaalia, hän heittää.

– Uusien oppimistapojen kehittäminen ei riitä, vaan tarvitaan myös tilallisia muu-toksia oppimisympäristöissä sekä opettajien ja rehtorei-den täydennyskoulutusta. He ovat johtajia ja heidän pi-tää olla ajan tasalla, Mattila painottaa.

Pulpettijonot jäämässä historiaan oppimistilojen tieltä.

12

Virtuaalimaailmassa osana oppimistilannettaTältä näyttää tämän päivän oppimisympäristö. Tilat ovat murrettuja ja perinteinen pulpettijärjestys on unohdettu. Kuva on oulusta Pohjankartanon koulun innovatiivisesta oppimisympäristöstä.

Timo Korhonen / Archeus Oy

ouLuTimo Sipilä

Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opiskelijoiden käyttöön on mallinnettu maatilaympäristö, missä pystyy tekemään vaikkapa puimurin lähtövalmistetut ja huollot.

KemPeLeen ekokorttelin taustalla oleva Volter Oy on rakentanut vastaavanlai-seen puunkaasutusteknolo-giaan perustuvan omasäh-kölaitoksen Oulun Made-koskelle, missä laitos tuot-taa sähkö- ja lämpöenergiaa vuonna 1906 valmistuneelle omakotitalolle, vapaa-ajan keskukselle sekä autotalli- ja varastorakennuksille.

Tekniikka on kehitetty sähköverkon osalta kenties Suomen älykkäimmäksi. Laitoksen tuottama ylimää-räinen sähkö syötetään Ou-lun Energian verkkoon.

Itse tuotetun sähkön myy-minen on Suomessa käy-tännössä kannattamatonta, sillä maastamme puuttuu esimerkiksi Saksassa toi-miva hintatakuujärjestelmä puun osalta.

äLYKKääT sähköverkot mahdollistavat niin kutsutun nettomittaroinnin eli korva-

uksena itse tuotetun sähkön syöttämisestä valtakun-nan verkkoon saisi käyttää vastapalveluksena saman verran valtakunnan verkon energiaa omiin tarpeisiin. Tällöin hajautetusti tuotettua vihreää sähköä ei tarvitsisi ostaa eikä myydä, vaan kak-sisuuntainen energianmit-taus mahdollistaisi suoran vaihtokaupan.

Oulussa kehitetyn realX-tend –tekonologian tausta-talla ovat LudoCraft, Play-sign ja Admino technologies. Näistä Admino technologies Oy on ollut kehittämässä vir-tuaalisovellutuksia Volterin Madekosken kohteessa.

TaLoSSa seurataan muun muassa energiankulutusta ja ajetaan tuotantolaitosta toivotun ajomallin mukaises-ti. Tämä kaikki on toteutettu oululaisyrityksien toimesta 3D-käyttöliittymäksi.

– Keräämme talosta sensoreilla paljon erilaista dataa, kuten sähkönkulus-ta sekä lämmöntuotantoa, sähkön myynti- ja ostotie-toja, Admino technologies Oy:n toimitusjohtaja Tommi Hollström esittelee.

– Data tallennetaan pil-vipalveluun, josta se toimii 3D-mallinnuksen pohjana. Olemme tehneet asunnon olohuoneesta realXtend-

alustalla toimivan 3D-mallin, missä pystyy seuraamaan virtuaalimaailman kautta esimerkiksi jonkun laitteen sähkönkulutusta reaaliajas-sa, hän lisää.

Tiedon keräämisessä pil-vipalveluun on etuna se, et-tei tallennustilalle ole rajoja. Periaatteessa kaikki talon toiminnot on mallinnettavis-sa 3D-ympäristöön.

– Virtuaalimaailman kaut-ta voi sammuttaa vaikkapa lampun olohuoneesta tai säätää lämmitystä, Holl-ström kertoo.

VirTuaaLimaaiLman kautta tapahtuva etäkäyttö on helpompaa ja todelli-sempaa kuin nettipohjaisen käyttöliittymän kautta, mikä lienee se tyypillisin vaihto-ehto. Ideana on tuoda mo-nimutkaiset sähkön- ja läm-mönseurantajärjestelmät mahdollisimman käyttäjälä-heisiksi.

Saman tekniikan avulla onnistuu etäkokouksen pitä-minen olohuoneesta, jolloin mukaan saadaan uusi ulot-tuvuus verrattuna vaikkapa puhelimessa puhuttuihin neuvotteluihin tai Skypen kautta tapahtuvaan kommu-nikointiin.

nettomittarointi vaihtoehtona hintatakuujär-jestelmälle.

13

Virtuaalimaailmaan voidaan mallintaan mitä vain. Tässä olohuoneessa on pidetty muun muassa etäkokouksia. Lisäksi jokaisen sähkölaitteen kulutusta voidaan seu-rata tarkasti ja aivan yhtä hyvin 3D-hahmon voi kävelyttää vaikkapa valokytkimelle sammuttamaan valot.

Admino Technologies Oy

ouLuTimo Sipilä

Älykkäät sähköverkot ja virtuaalimailmat osaksi asumista

Mitä tarkoittaa realXtend?realXtend Tundra on ilmaiseksi saatavilla oleva avoimen lähdekoodin 3D-sovelluske-hitysypäristö, jonka avulla on mahdollista ra-kentaa ja julkaista verkossa 3D-ympäristöjä.

Tyypillisiä käyttötarkoituksia ovat erilaiset koulutus- ja etäkokoussovellukset. Vuorovai-kutteisuus ja etäyhteistyöominaisuudet ovat teknologian vahvuuksia.

Vuonna 2007 aloitetun realXtend-projektin

tavoitteena on lisätä Suomessa osaamista virtuaalitodellisuusteknologian kehittämises-sä ja hyödyntämisessä.

Teknologian jatkuva kehitys luo koko ajan uudenlaisia hyödyntämismahdollisuuksia realXtendin kaltaisille visualisointi- ja vuoro-vaikutusohjelmistoille.

Tulevaisuudessa niiden merkityksen odo-tetaan kasvavan.

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy

TULEVAISUUDEN KASVUPOLUT OY

Kasvun ja kehityksenläpimurtoja

Asiantuntijoiden myynti- ja markkinointi-palvelut

Tulevaisuus- ja teemaseminaarit

Yritys- ja työyhteisökohtaiset koulutukset

Uusien yritystenvalmennusohjelmat

Verkostossamme eri alojen kan-sallisia ja kansainvälisiä asiantun-tijoita ja erikoisosaajia. Luomme kansainvälisiä yhteyksiä ja raken-namme asiantuntija- ja mentor-verkostoja vahvistamaan yritysten kansainvälistymisvalmiuksia.

Järjestämme yrityksille, työ-yhteisöille ja avainhenkilöille seminaareja esim. tulevaisuus- ja strategiatyöhön, arvo-ohjaukseen, asiakasrajapinnan hallintaan, verkostoitumiseen, yrittäjyyteen, ”tuotemyynnistä palvelumyyntiin” ja sukupolvenvaihdoksiin liittyen.

Koulutukset ja kouluttajatvalitaan asiakastarpeen mukaan.Esimerkiksi esimiesvalmen-nukset, myyntikoulutukset tai työnohjaukset.

LUE LISÄÄ NETTISIVUILTAJA ILMOITTAUDU MUKAAN!

Kiilakiventie 1, 90250 Oulu Puh. 040 834 0809antti.karjula@kasvupolut.fiwww.kasvupolut.fi

Osaamisella kasvua ja kehitystä

Olemme mukana uusien yritysten liiketoiminnan rakentamisessa ja yrittäjyysvalmiuksien kehittämi-sessä.

14

Kaskipuu Oy yhdisti perinteisen puusepän, uusimman tekniikan ja ulkonäön. Syntyi täysin uusi puuovi-mallisto. Jykevä toimivuus ja hivelevä näyttävyys ovat nyt samassa ovessa. Mallistosta löytyy ovi niin uudis- kuin remonttirakentamiseen. Tutustu uuteen mallistoon: www.kaskipuu.fi

SE ON SIINÄ, SANOI SEPPÄ.

15

Kaskipuu Oy yhdisti perinteisen puusepän, uusimman tekniikan ja ulkonäön. Syntyi täysin uusi puuovi-mallisto. Jykevä toimivuus ja hivelevä näyttävyys ovat nyt samassa ovessa. Mallistosta löytyy ovi niin uudis- kuin remonttirakentamiseen. Tutustu uuteen mallistoon: www.kaskipuu.fi

SE ON SIINÄ, SANOI SEPPÄ.

SäHKöauToT eivät keski-vertoautoilijaa vielä paljoa hetkauta. Tunnustan suhtau-tuneeni niihin itsekin ennak-koluuloisesti.

Ensinnäkin: ”kaupunki-laisten kotkotuksia, ei niillä täällä maalla mitään tee”. Toisekseen: ”hitaita kuin eta-nat, ei asiaa moottoritielle”. Ja loppukaneetiksi: ”pieniä kopperoita, eihän niissä voi lätkäkassia kuskata”.

Väärin, väärin ja väärin. Ihminen on siitä erikoinen otus, että se tarvitsee omia aistihavaintoja, jottei luule tietävänsä, vaan tietää luul-leensa. Kun tulee tilaisuus ajaa rapiat 180 kilometriä edestakaisin Ouluun tes-taamaan sähköautoa, siihen

kannattaa tarttua.

maaiLman vuoden autoksi viime vuonna valittu Nissan Leaf on sataprosenttisen sähkökäyttöinen.

Tänä keväänä Suomessa myyntiin tullut malli on suun-niteltu pohjoisen olosuhtei-siin.

Paketti sisältää istuinläm-mityksen eteen ja taakse, lämmitettävät peilit ja ohja-uspyörän sekä akun läm-mitysjärjestelmän. Muuhun kuin ajamiseen on oma akku.

Vakiovarustukseen kuuluu muun muassa navigaattori, peruutuskamera ja mah-dollisuus käyttää auton eri toimintoja älypuhelimella tai tietokoneella. Interaktiivinen järjestelmä kulkee nimellä Carwings.

Leaf ei poikkea korimallil-taan mitenkään normaalista viisipaikkaisesta perheau-tosta. Peräkonttitilaakin on riittävästi.

Ensimmäinen yllätys tu-lee liikkeelle lähdettäessä. Avainta tarvitsee vain ovien aukaisuun, sillä ”lehti” hyräh-tää käyntiin nappia paina-malla. Paitsi, ettei hyrähdä. Auto on niin hiljainen, ettei sen liikkeelle lähtöä juuri kuule. Nappia painamalla Leaf varoittaa kanssaliikku-jia äänimerkillä alle 30 kilo-metrin tuntivauhdissa.

TeKniSiSTä herkuista esi-merkiksi peruutuskamera on yllättävän kätevä. Ei tarvitse arpoa parkkiruutuun osu-mista tai taskuun parkkee-ramista. Enpä olisi kuvitellut sellaista tarvitsevani.

Myöskään kiihtyvyydessä ei Leafin ja normiauton vä-lillä ole suurta eroa. Nollas-ta sataan ollaan testeissä päästy noin kymmenessä sekunnissa, joten moottori-tielle suuntaamisessa ei ole mitään ongelmaa.

Huippunopeudeksi kerro-taan 145 kilometriä tunnis-sa. Harvoin – jos koskaan – Suomessa tarvitsee kovem-paa päästä.

menoPeLin toimintasä-de on lähes 180 kilometriä. Koeajoreissua ei yhdellä la-tauksella olisi voinut tehdä, mutta 80 prosenttia akusta täyttävä pikalataus vie vain puoli tuntia – yhden huolta-mopysähdyksen verran.

Kaupunkikäytössä ei akun loppumisen vaaraa ole.

ViiDen vuoden sisällä koh-taamme liikenteessä sähkö-auton päivittäin. Näin arve-lee Centria tutkimus ja ke-hityksen kehittämispäällikkö mika Sorvisto.

Hän vetää yhtä Tekesin suurohjelman viidestä kehi-tyshankkeesta. Kokonaisuu-dessa noin sadan miljoonan ohjelma on yksi Tekesin kaikkien aikojen suurimmis-ta.

– WintEVE-hankkeessa keskitytään sähköautojen talvitoimivuuteen ja lataus-toimivuuteen pohjoisen luonnollisen hyytävissä oloissa. Pakkasta ei voi vie-dä meiltä pois, joten silloin pitää hallita ne olosuhteet, missä toimitaan, Sorvisto selvittää.

Yli sata toimijaa yhdistä-vässä ohjelmassa ei panos-teta pelkästään henkilöau-toihin, vaan myös julkisen liikenteen ja työkoneiden ke-hittämiseen sekä käytännön bisnesmallien luomiseen au-tojen lataamiseen.

Ohjelman piirissä raken-netaan myös sähköistä moottorikelkkaa.

SorViSTon mukaan la-taustolppien puute ja säh-köautojen lyhyeksi mielletty toimintasäde ovat alan pai-navimmat haasteet.

– Nykyiset ajomatkat kyl-lä riittävät yli 90 prosenttiin ihmisten ajoista, mutta sil-ti vaaditaan ajattelutavan muutos. Polttomoottoriautol-la suunnataan tankille, kun

bensavalo syttyy eli noin sata kilometriä ennen ajo-matkan todellista loppumis-ta. Sähköautoilla ajomatka saattaa talvioloissa alkaa sadasta kilometristä alas-päin, joten se on sellainen turvallisuudenhakuisuusky-symys, Sorvisto tietää.

Lataustekniikan ja sähkö-tolppien reippaampi raken-taminen Suomeen avaisi merkittäviä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Silloin au-totkin yleistyisivät.

– Sähköä voi jakaa vaikka omasta parkkiruudusta, kun-

nanviraston edessä tai hy-permarkettien pihalla. Sellai-sissa paikoissa, joissa viipy-mä on riittävän pitkän auton lataamiseen. Pikalatauskin kestää 30 minuuttia, joten voidaan myös kysyä, mitä tulevaisuuden huoltoasemil-ta vaaditaan. Pitääkö siellä olla kuntosali, elokuvateat-teri vai mitä, Sorvisto kysyy. ViiSiVuoTiSen kehitysoh-jelman aikana selvitetään myös langattoman lataus-tekniikan mahdollisuuksia. Esimerkiksi lentokentillä voi

ladata kännykän langatto-masti – miksei siis autoakin?

– Autojen sähköistäminen luo valtavasti mahdollisuuk-sia niin julkiselle taloudel-le, tutkimuslaitoksille kuin yrityksille. Meidän pitää nyt ratkoa yhdessä käytännön ongelmat. Suomessa kyl-lä panostetaan sähköiseen liikkumiseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin eli työpaik-koihin ja kokonaan uusiin toimialoihin, Sorvisto luette-lee.

Kaikesta huolimatta vuon-na 2011 Suomessa rekiste-

röitiin vain 33 uutta sähkö-autoa.

– Puhtaat sähköautot ovat vasta saavuttamassa mark-kinoita. Tänä vuonna uusien rekisteröintien kasvukulma on varmasti jo paljon isompi. Esimerkiksi Norjassa on yli 6000 sähköautoa liikentees-sä ja yli 3000 lataustolppaa, hän vertaa.

PoLTTomooTToriau-Ton tankkaamiseen saa varata nykyhinnoilla sata-sen – sähköauton ”tankkiin” palaa parkkimaksun verran

pikkurahaa. Markkinoilla on jo useita

sarjavalmisteisia sähköau-toja, joiden hinta uutena on painumassa alle kipurajan eli 30 000 euron.

– Autot ovat jo sillä tasol-la, että täällä pohjoisessakin voi ajaa. Toki ajomatkaa toi-votaan aina lisää. Sähköau-toilu on ekotehokkaampaa liikkumista ja edullisempaa kuin perinteinen autoilu, Sorvisto vertailee

– Minusta se on myös mu-kavuuskysymys, hän lisää.

16

Missä viivytte sähköautot?

Hiljaista kyytiä lehdellä

Sähköautoissa ovat kaikki samat ominaisuudet ja mukavuudet kuin polttomoottoriautoissa. erona äänettömyys ja päästöttömyys.

Timo SipiläSähköautot yleistyvät lataustolppien myötä.

KemPeLeTimo Sipilä

ouLu Keijo makkonen

Keijo Makkonen

17

Me kysyimme:Milloin ostat sähköauton?

gallup ja kuvat: Keijo makkonen

Teuvo Saukko, Sievi

1) Lehdistä olen lueskellut, mitä noita on kirjoituksia ollut.2) Nyt ainakin tuntuu, että realistisin on tuo polttokennosys-teemillä toimiva sähköauto, koska akku on ongelmallinen. Hyöty on akun painoon nähden aika huono ja latauksen kanssa on kuitenkin jonkunlainen ongelma, kun se pitäisi saada suhteellisen äkkiä ladattua. Kyllähän se muuten on ihan valmista tekniikkaa.3) Ei nyt ole oikeastaan ollut vielä mahdollista hankkia, kun ne ovat niin kalliita vielä toistaiseksi. Olen ajanut noilla käy-tetyillä autoilla lähinnä. Aika näyttää, että miten se alkaa ke-hittyä tuo tekniikka, kun on niin uutta hommaa. Sehän voi ke-hittyä äkkiäkin. Jos siihen satsattaisiin vielä oikein tosissaan, niin kyllähän se äkimpää tulisi.

Liisa rautionaho, Ylivieska

1) En, muuten kuin lehdestä olen joskus nähnyt ja vähän lukenut jotakin.2) En osaa sanoa, eikös niitä jonkin verran olekin? Toivotta-vasti mahdollisimman pian.3) No, enpä usko, että sellainen on minulle ajankohtaista. Minä niin vähän muutenkin ajan autolla, että luultavasti en hanki sähköautoa. Mutta toivottavasti nuo nuoremmat in-nostuvat, jotka käyttävät paljon autoa. Ainakin ne saisivat olla vähän halvempia, eikös se ole kallis? Ainakin minulla on sellainen kuva.

aku mikkonen, oulu

1) En oikeastaan ole muuten tutustunut kuin netistä joitakin hybridimalleja katsonut. Puhtaasti sähköautoihin en ole tu-tustunut.2) Yleisesti jos ajatellaan, niin ehkä kymmenen vuoden päästä voisi olla järkevää. Jos tuo verotus muuttuu kovem-maksi normiautoille ja sähköautojen akkutekniikka ja muut ominaisuudet paranevat, niin varmaan silloin, kun niillä kes-tää ajaa pitempiäkin matkoja kuin kahvinhakureissuja.3) Ehkä sitten, kun siirryn eläkkeelle ja minulla ei ole ajoja niin paljon. Voi olla, että sitten sähköauto ajaa asiansa. Ei ne vielä tällä hetkellä vakuuta. Myös hinta voisi tulla vielä vastaan. Ja sitten painohan niissä on vielä aika raju. Kun hyötysuhde paranee, niin se voisi olla hyvä. En oikeastaan muuten näe esteitä.

anniina Jounila, raahe

1) En muuten, mitä olen lehdistä tai netistä vähän lukenut, mutta en sen tarkemmin.2) Varmaan vasta joskus ehkä kymmenen vuoden päästä tai myöhemmin. Aikaisintaan silloin. En osaa kyllä mitään perusteluita sanoa, mutta jotenkin tuntuu vain siltä, että ei nyt ehkä ihan vielä.3) En ole harkinnut, mutta en ole kyllä minkäännäköisen au-ton hommaamista vielä harkinnut. Varmaan sitten jos han-kinkin, niin ehkä ihan tavallisen auton. Sitten voisin harkita sähköautoa, kun olen hyväpalkkaisessa työssä.

1) miten olette tutustuneet sähköautoihin?2) milloin uskot sähköautojen olevan arkipäivää Suomessa?3) oletteko harkinneet sähköauton hankkimista? milloin näin voisi tapahtua ja mitä muutoksia se vaatisi?

Vihreä TalousJakelulevikki: 3000 kplNettilehti: www.vihreatalous.fi Ilmestyminen: Kesäkuu 2012

Julkaisija: Vihreän Talouden Suomi ryTaitto ja sivunvalmistus: Mainosmaker, 2012 Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki, 2012

Toimitus: Päätoimittaja Timo Sipilä 040 7374 517, toimittaja Keijo Makkonen 040 7082 348

KuiVaniemeLLä – joka on vuodesta 2007 kuulunut Iin kuntaan – toimivan Kuiva-Turve Oy:n toimitusjohtaja Virpi Käyhkö on huolissaan energialähteiden verotuksen eriarvoistavasta kehitykses-tä.

Hän toivoo, ettei turpeen vero nousisi niin paljon, että paikallisen tuotannon tilalle alettaisiin tuoda kivihiiltä ul-komailla.

– Se olisi paljonkin ristirii-taista. Nykyisillä veroratkai-suilla on vaikutettu siihen, että turpeen ja puun hinta lähestyvät toisiaan, Käyhkö toteaa.

YHTiöLLä on hallinnas-saan Kuivaniemellä noin 1 500 hehtaaria turvetuo-tantoaluetta. Yritys tuottaa pääasiassa jyrsinturvetta, mutta myös pienillä aloilla palaturvetta. Jälkimmäistä käytetään polttoaineena Kui-vaniemen lämpölaitoksella.

– Lisäksi paikalliset maati-lat käyttävät turvetta kuivike-käytössä, Käyhkö lisää.

Yritys haluaa edesaut-taa paikallista elinkeinotoi-mintaa vuokraamalla muun muassa toimitiloja alueen yrittäjille.

– Turvetuotanto on Kui-vaniemellä merkittävä työl-listäjä. Olemme laskeneet, että henkilötyövuosia kertyy uusiutuvan energian tuotan-non kautta noin 110 henkilö-työvuotta. Siinä on mukana sekä tuotanto että logistiik-ka.

Kuivaniemi kuuluu Suo-men soisimpiin alueisiin, jos-sa yli 50 hehtaarin laajuisia turvealueita on lähes 41 000 hehtaaria. Kuiva-Turve Oy:n

lisäksi alueen turvesoilla toi-mii Vapo Oy ja Turveruukki Oy.

KuiVa-TurVe oY:LLä on pitkä historia. Se on perus-tettu vuonna 1980. Kuiva-niemen kunta on ollut pe-rustamisesta asti aktiivinen toimija yrityksen historiassa.

Myös valtion rooli yrityk-sen synnyssä oli merkittävä. Muun muassa tuotantoalu-eet on vuokrattu alun perin Metsähallitukselta.

Silloinen Oulun vesi- ja ympäristöpiiri teki tuotanto-suunnitelmat ja toteutti alu-eiden ojitukset sekä vesien-käyttörakenteet.

Tänä päivänä Kuiva-Turve Oy:n omistavat puoliksi Iin kunta ja Rantakairan Sähkö Oy.

– Me toimimme tiiviissä yhteistyössä Vapon kanssa. Tuotanto ja myynti on taval-laan ulkoistettu heille, Käyh-

kö selventää.

TurVeTuoTanToaLuei-Den ympäristöluvittaminen on Käyhkön mukaan vaikeu-tunut ja hidastunut paljon. Tuotantoon suunnitelluilla suoalueilla tehdään muun muassa erilaisia luontoarvo-selvityksiä ympäristölupaha-kemusta varten.

– Se ottaa äkkiä minimis-sään sen 3–4 vuotta maan hankinnasta siihen, kun ym-päristölupahakemukseen on saatu päätös. Mutta pahim-massa tapauksessa se voi venyä 7–8 vuoteen.

Vaikeutunut lupien saanti vaikuttaa siten, että turpeen tuotantoala tulee jatkossa pienenemään.

– Nykyiset polttolaitosten kattilat on sillä tavalla suun-niteltu, että siellä tarvitaan turvetta puun rinnalla. Siinä-kin mielessä turvetuotanto on tärkeää, Käyhkö huo-

mauttaa.

TurVeTuoTannon eri-arvoinen asema muiden maankäyttömuotojen jou-kossa harmittaa Kuiva-Turve Oy:n toimitusjohtajaa.

– Kaipaisin tasapuoli-suutta, että eri maankäyt-tömuotojen kuormitus huo-mioitaisiin siinä suhteessa kuin sitä esiintyy kunkin vesistön valuma-alueella. Pelkkä laskeutusaltai-den käyttö ei nykyään riitä turvetuotantoalueilla, kun taas metsänomistajilta niitä on vasta ryhdytty vaatimaan.

Käyhkön mukaan turve-puoli on ollut helppo kohde, jota kohti syyllistävä sormi usein osoittaa ongelmati-lanteissa. Hän uskoo, että ihmisten ennakkoluulot tur-vetuotantoa kohtaan helpot-taisivat parhaiten, jos he kä-visivät tutustumassa siihen omin silmin.

– Me koetamme silloin tällöin järjestää tapahtumia, joissa voi tutustua vesien-käsittelyratkaisuihin ja itse tuotantoon. Jos ihmiset tuli-sivat itse tutustumaan, niin virheelliset käsitykset oike-nisivat.

TurVeTuoTanTo on tarkkaa puuhaa. Turvetuo-tantoalueilta lähtevien valu-mavesien laatua ja määrää tarkkaillaan vesistökohtais-ten tarkkailusuunnitelmien mukaisesti.

– Lähtevästä vedestä otetaan vesinäytteitä, joista analysoidaan muun muas-sa ravinteiden ja humuksen määrää.

Lisäksi Metsäntutkimus-laitos (Metla) tekee kaikille alueille jälkikäyttösuunnitel-mat, jonka mukaan alueiden jälkikäyttö toteutetaan.

Kuiva-Turve Oy:n tuotan-toalueesta vähän vajaa sata

hehtaaria on tullut turpeen tuotannossa tiensä päähän ja muokattu uuteen käyt-töön. Koko maassa määrä on vuositasolla noin 3 000 hehtaaria.

Tuotannoista poistuvis-ta alueista osa muokataan pelloiksi, osa metsiksi ja osa kosteikoiksi, esimerkiksi lintujärviksi. Lopullisen käyt-tömuodon määrää alueen omistaja.

Vuonna 2005 käytöstä poistui pelloksi soveltuvaa, vähäkivistä aluetta. Se on ollut kuutisen vuotta ruoko-helpiviljelyksessä. Ruoko-helpeä on testattu puun ja turpeen rinnalla polttolaitok-sissa.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että ruokohelven käyttö polttolaitoksissa tuottaa ylimääräistä työtä, eikä Va-pokaan jatka sitä, Käyhkö selvittää.

18

Suoraan kysyen: Mistä tulee lämpökäsitelty puu?mikä on oy Lunawood Ltd pähkinänkuoressa, toimi-tusjohtaja Petri Wager?

Maailman johtava lämpö-puuntuottaja. Valmistamme laadukasta, kotimaista läm-pöpuuta ulko- ja sisäkäyt-töön. Yrityksemme on inno-vatiivinen, vihreitä arvoja suosiva teollinen jalostaja. Arvostamme kestävää kehi-tystä.

millainen puuaines käy tuotteidenne raaka-ai-neeksi?

Lämpökäsittelemme ser-tifioiduista metsistä saata-vaa, valikoitua ja kotimais-ta havupuuta. Käytämme terveoksaista sydänpuuta. Raaka-aineen toimittajam-me ovat pääsääntöises-ti yksityisiä piensahoja. Lisäksi tuotamme lämpö-saarnia ja radiatamäntyä silloin, kun asiakkaat kai-paavat oksatonta ja eksoot-tisempaa vaihtoehtoa.

miksi Lunawood sijaitsee iisalmessa?

Lunawoodin tuotantolaitos on perustettu aikoinaan tyh-jillään olleeseen, vanhaan tiilitehtaaseen. Hyödynsim-me käyttöä vailla olleet, eh-jät tilat käyttöömme. Iisal-mi on keskeisellä paikalla Savon sydämessä – meiltä on “lyhyt matka” kaikkialle. Lisäksi raaka-ainetoimit-tajamme sijaitsevat lähel-lä ja olemme Iisalmessa myös merkittävä työllistäjä.

Jos ostan terassilautaa vaikkapa oulusta jälleen-myyjältämme, pystytään-kö paikallistamaan, mistä siihen käytetty puuaines on peräisin?

Järjestelmäämme tallentuu, mikä raaka-ainekuorma on käsitelty ja mihin tarkoituk-seen. Myös se, kenelle jäl-leenmyyjälle tuotteemme päätyvät jää tiedostoihimme. Eli kyllä voidaan paikallistaa.

Jos olisit hallituksessa mi-nisterinä, millaisiin asioi-hin erityisesti kiinnittäisit huomiota?

Ministerin tulisi luoda edel-lytykset mekaanisen puun kilpailukyvylle maassamme. Meillä on mekaanisen puu-teollisuuden kilpailykykyä heikennetty epäoikeuden-mukaisella tukkipuun hin-noittelulla kuitupuun kustan-nuksella ja paperiteollisuu-den ehdoilla.

Hyödynnetäänkö Suomen puuvarantoja riittävän te-hokkaasti kansantaloutta ajatellen?

Suomi on metsien maa ja se on meidän voimavaramme. Mielestämme sitä kannattaa ja pitää hyödyntää, kuitenkin ympäristöä huomioiden. Uu-sia uria ja kehitystä kaipaa tietysti tällekin alalle.

miten huomioitte ympäris-töarvoja toiminnassanne?

Tuotamme ympäristöystä-vällistä ja kestävää raaka-ainetta rakentamiseen ja remontointiin. Lunawood-lämpöpuu ei sisällä mitään

kemikaaleja tai käsittelyai-neita. Lämpökäsittelyssä puuta jalostetaan parem-maksi lämmön ja vesihöyryn avulla. Myös tuotantopro-

sessissamme huomioidaan vihreät arvot.

Lunawood / arkisto

oy Lunawood Ltd:n toimitusjohtaja Petri Wagerin mukaan Suomessa tulisi luoda paremmat edellytykset mekaanisen puun kilpailukyvylle.

Kuiva-Turve oy:n toimitusjohtaja Virpi Käyhkö toivoo, ettei turpeen vero nousisi niin paljon, että sen tilalle alettaisiin tuoda kivihiiltä ulkomailta.

Kuiva-Turve Oy / arkisto

Turvetuotantoa syyllistetään turhan useinKuiVaniemiKeijo makkonen

19

Puukaasuautoilu on sitkeiden sissien harrastus. Suo-messa puukaasuautoja on rekisterissä kaikkiaan noin 40. Kysymys on siis harvojen harrastuksesta ja siihen on syynsä. Puukaasulle ei ole nyky-yhteiskun-

nassa tukena samanlaista infrastruktuuria kuin öljyyn poh-jautuville polttoaineille ja vastassa on byrokratian viidakko, joka estää uusien autojen muuntamisen puukaasulle. Puu-kaasuharrastaja joutuu sitä paitsi rakentamaan ja huolta-maan laitteensa itse. Kaasutinlaitteiston koko tekniikka on kädentaitoiselle harras-tajalle helposti toteutettavissa omin avuin. Puukaasuttimen rakentaminen onnistuu jokaiselta, joka on tottunut metalli-töihin ja hitsaamaan rautaa. Kustannusarvio projektille on luokkaa 2000 – 5000 euroa auton lisäksi. Omalla kohdallani auton puukaasusysteemin kehittämien luotettavaksi ja help-pohoitoiseksi vei kymmenkunta vuotta. Kokemukset omasta

pian 20 vuoden puukaasu-autoilusta on kerätty yksiin kansiin.

Polttoaineeksi käy kuorel-linen ilmakuiva puu. Toisin kuin yleensä luullaan, puu-kaasu soveltuu hyvin myös nykyaikaisten auton mootto-rien käyttövoimaksi. Ainoas-taan autojen monimutkaistu-nut elektroniikka voi tuottaa ongelmia.

Puukaasulaitteiston sovittamisessa autoon tarvitaankin aina luovuutta ja tapauskohtaista muotoilua. Näin puukaasuauton rakentaminen on harrastajalle yleensä eräänlainen tekninen haaste, josta paras palkinto on ajamisen riemu huoltoase-man ohi itse rakennetulla autolla ja omista puista valmiste-tulla polttoaineella.

Kantavana ajatuksena puukaasuautoilussa on omatoimi-suus ja halu osoittaa, että öljylle on vaihtoehtoja. Puukaa-suautoilija haluaa yleensä olla riippumaton ja käyttää uusiu-tuvaa energiaa, jota on saatavilla lähistöltä tai peräti omasta metsästä. Ympäristöystävällisyyden ohella puukaasu on var-sin edullinen käyttövoima.

Tarjolla olevista vaihtoehdoista puukaasu on tällä hetkel-lä ainoa vaihtoehtoinen energianlähde, jonka käyttäjä voi tuottaa itse ja joka voi tulla kokonaisuudessaan oleellisesti edullisemmaksi kuin nestemäiset polttoaineet. Puuta riittää Suomessa. Kiintokuutiometrillä koivupuuta ajaa suurellakin autolla melkein tuhat kilometriä.

Puukaasuautoilla päästään helposti liikenteen ja no-peusrajoitusten mukaisiin nopeuksiin, mutta ei oleel-lisesti tämän yli. Autoihin ladattuja huipputehoja tar-vitaan vain kiihdytyksissä ja jyrkimmissä vastamäissä. Käytön kannalta tehoa mer-

kittävämpi tekijä onkin auton huolto ja ylläpito. Tavanomai-sesta poikkeava tekniikka myös johtaa siihen, että puukaa-suautoilijan pitää pystyä huoltamaan omat kaasutinlaitteen-sa itse. Puukaasulle voidaan Suomessa muuntaa autoja, joita ei ole luokiteltu vähäpäästöisiksi. Jos bensiinikäyttöinen henkilöau-to on vuosimallia 1990 tai vanhempi ja bensiinikuorma-auto otettu käyttöön ennen syyskuuta 2004, se on muunnettavis-sa helposti tieliikenteeseen kelvolliseksi puukaasuautoksi. Puukaasukäyttöisestä autosta ei tarvitse myöskään maksaa käyttövoimaveroa.

Palkintona on ajamisen riemu huoltoaseman ohi itserakennetullapuukaasu-autolla.

Puukaasukäyt-töisestä autosta ei tarvitse mak-saa käyttövoi-maveroa.

Vaikeuksien kautta voittoon

KOLUMNIVesa mikkonenPuukaasuautoilija

Keskusta tarvitsee sisäistä vuoropuhelua, kentälle läsnä olevaa puoluejohtoa sekä vahvaa politiikkaa. Tässä työssä haluan olla mukana Keskustan varapuheenjohtajana.

Riikka, luonnollisesti

luonnollisesti

riikkavarapuheenjohtajaksi.fi

Pörhön Autoliike Oy, Limingantulli, Tyrnäväntie 7, 90400 Oulu.Puh. 020 762 44, Palvelemme arkisin 8 - 18, la 10 - 15

TULE TUTUSTUMAAN JA LIITY EDELLÄKÄVIJÄN JOUKKOON!

NISSAN

20

onKo jätevesiä pakko olla? Onko pakko ostaa kallis-ta sähköä tai öljyä? Voiko maalla asua ekologisesti ja taloudellisesti?

Näihin kysymyksiin ha-ettiin vastausta Oulujärvi Leader ry:n rahoittamas-sa Ekologista asumista Puolangan Marjamäessä–hankkeessa, joka käynnistyi vuoden 2011 kesäkuussa ja päättyi tämän vuoden maa-liskuussa.

Hankkeen takana on huh-tikuussa 2011 Puolangalla perustettu Marjamäen Energia- ja vesiosuuskunta.

– Osuuskunta syn-tyi käytännön tarpeesta. Marjamäessä on kahdek-san omakotitaloutta ja yksi yritys, joilla on ollut yhteisiä ongelmia niin talousveden kuin jätevesienkin kanssa. Lisäksi yksi jos toinenkin osakas on pohtinut ener-gian hintaa ja vaihtoehtoja nykyisille sähkö- ja öljylas-kuille, osuuskunnan hallituk-sen puheenjohtaja Tuomo Seppänen kertoi.

– Asiat etenivät todella ri-peästi. Hanke kirjoitettiin val-miiksi huhtikuussa ja se oli Oulujärvi Leaderin hallituk-sen käsittelyssä toukokuus-sa. Ely-keskus teki lopullisen päätöksen hankkeen hyväk-symisestä kiitettävän no-peasti jo kesäkuussa, joten pääsimme heti kesän alussa tekemään ensimmäisiä sel-vityksiä, Seppänen kertoi.

oSuuSKunnan hank-keessa selvitettiin osuus-kuntaan kuuluvien talouk-sien nykyiset ja kartoitettiin tulevat energian hankinta- ja

käyttötavat sekä –kustan-nukset.

Lisäksi tutkittiin talouksien vesitalous ja sen kustan-nukset, jätevesijärjestelmät sekä niiden kustannukset ja menetelmät, jotka kyseiselle alueelle ovat taloudellisesti ja ekologisesti järkevät to-teuttaa.

– Suomessa on todella paljon samantyyppisiä maa-seudulla kaava-alueen ulko-puolella olevia taloryhmiä, jotka painiskelevat jatkuvasti samojen asioiden kanssa. Pyrimme hankkeellamme löytämään sekä taloudelli-sia että ennen kaikkea myös ekologisia ratkaisuja vesi-, jätevesi- ja energiaratkaisu-jen löytämiseksi, Seppänen kertoi.

– Osuuskunta pyrkii sa-neerausrakentamisen pi-lottikohteeksi, tavoitteena mahdollisimman ekologisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen sa-neerausrakentamisessa.

HanKKeeSeen palkattiin puoleksi vuodeksi projekti-vetäjäksi Timo Kananen. Hän teki kaikki hankkeen vaatimat kenttätyöt, selvityk-set, tarjouspyynnöt, kustan-nusten laskennat ja vertailut.

Apunaan hänellä oli Oulun Ammatt ikorkeakoulussa lvi-insinööriksi opiskeleva Keijo Huhta sekä Oulun yliopistossa ympäristötek-niikkaa opiskeleva aarne Väyrynen, joka tekee kandi-daatin työnsä osuuskunnan jätevesien käsittelystä.

– Hanke on mielenkiin-toinen suhteellisen pienen ja innokkaan porukan han-ke. Itse olen voinut käyttää hankkeessa hyväksi omia yhteyksiäni rakentamiseen, laskentaan ja teknologiaan sekä laitevalmistajiin, Timo

Kananen kertoi. – Hanke on ollut siinä

mielessä haasteellinen, että tässä ei ole ollut mitään rajoja teknologian osalta. Siinä haetaan innovatiivi-sia tulevaisuuden ratkaisu-ja. Toivon, että hankkeesta syntyisi malli kylille tai ky-läyhteisöille, joissa jäteve-si- ja energia-asia ja tässä tapauksessa vielä vesiasia yhdistyisi kustannustehok-kaaksi toiminnaksi asukkai-den kannalta.

Kanasen mukaan hank-keessa mukana olevien osuuskunnan jäsenten toi-minnassa on paljon inno-vatiivista ajattelutapaa, ja kaikki perinteiset mallit on kyseenalaistettu esimerkiksi

jätevesien ja energiantuo-tannon osalta.

Hankkeessa on keskus-teltu osakkaiden kanssa pidetyissä yhteisissä pa-lavereissa muun muassa mahdollisuudesta jätevesi-en poistamisesta kokonaan siirtymällä pois vesivessojen käytöstä.

Samoin on suunniteltu erilaisten energiaratkaisujen mahdollisuuksista ostosäh-kön ja –öljyn sijaan.

– Erityisen mielenkiintois-ta on ollut se, että vesi-, jä-tevesi- ja energia-asioihin, johon hankkeessa on kes-kitytty ei ole kansallises-ti juuri lainkaan käsitelty. Hankkeella haetut hyödyt ovat varmaankin monistet-

tavissa laajempaa käyttäjä-kuntaa varten sekä koti- että ulkomailla, Kananen uskoi.

HanKKeen kaikkia loppu-tuloksia ei ole vielä kaikkia kirjoitettu auki, mutta jo nyt on selvää, että ekologisia ja taloudellisesti järkevämpiä energiaratkaisuja on tarjolla.

Puhtaan käyttöveden ongelmanratkaisut ovat jo haastavampia, sillä vaikka tiedossa olisikin sopivia läh-teitä, niiden käyttöönotto on jo paljon vaikeampaa. Myös jätevesiratkaisuissa on kehi-tytty huimasti viime vuosina.

– Hankkeen aikana vas-taan tuli paljon mielenkiintoi-sia asioita. On päivänselvää, että esimerkiksi nykyinen

energiapolitiikka tulee muut-tumaan ja varmasti nope-ammassa aikataulussa, mitä esimerkiksi isot ener-gia- ja sähköyhtiöt odottavat Seppänen kertoi.

– Vaihtoehtoisia malleja ja ratkaisuja on jo useita ja tällä hetkellä suurimmat es-teet niiden käyttöönotolle ja toteuttamiselle näyttäisivät olevan lainsäätäjien käsis-sä. Monta kertaa asioita tutkittaessa törmäsimme siihen, että näin ei saa teh-dä. Esimerkiksi oman ener-gialaitoksen ja sähköverkon rakentaminen ja sen liittämi-nen valtakunnan verkkoon ei nykylain mukaan tunnu oi-kein onnistuvan, Seppänen pohti.

Puolangan marjamäen energia- ja vesiosuuskunnan jäsenet Jussi Virrankari (vas.) ja Veikko Seppänen (oik.) ovat lähdössä ottamaan vesinäytteitä projektivetäjä Timo Kanasen kanssa.

Tuomo Seppänen

Puolangalla tutkitaan ekologista ja ekonomista asumista

PuoLanKamaria Kyllönen

21

auToTaLLiin 34 vuotta sit-ten Ylikiimingissä perustettu Kaskipuu Oy on ollut suku-polvenvaihdoksen jälkeen lähes kymmenen vuotta Matti Kasken komennossa. Toimitusjohtajan mukaan teknisen laadun ja toimivuu-den lisäksi ulko-ovilta vaadi-taan nykyään yhä enemmän myös muotoilua.

– Kyllä hyvää U-arvoa (lämmönläpäisykerroin) ar-vostetaan ulkomaillakin, mutta Suomesta poiketen esimerkiksi Tanskassa ulko-ovi on kuin yksi huonekaluis-ta, jolta halutaan näyttävyyt-tä. Me olemme hyviä laadus-sa ja muotoilussa ja niihin panostamme jatkuvasti, Kaskipuu Oy:n toimitusjoh-taja matti Kaski toteaa. uSein kuulee tarinoita työläästä ja kallistaa suku-polvenvaihdoksesta, mutta Kaskien kohdalla kaikki sujui hyvin.

– Ulkopuolinen arvioitsija antoi yritykselle markkina-hinnan, jolla tehtiin kaupat. Itse prosessi oli helppo, mut-ta velkaahan siinä piti ottaa, Matti Kaski muistelee.

– 90-luvun lama taitaa olla

yrityksemme kovin paikka, mutta siitä selvittiin. Helppoa se ollut, sillä luottotappiota tuli noin 20 prosenttia liike-vaihdosta. Nykyään työllis-tämme lähes 100 henkilöä Ylikiimingissä ja Haapa-järvellä. Olemme terveellä pohjalla ja kasvua on tullut joka vuosi. Viime vuoden lii-kevaihto oli 17,5 miljoonaa euroa, hän jatkaa. KaSKiPuu toimittaa ulkoti-lojen ovia kotimarkkinoiden lisäksi muun muassa Tans-kaan ja Ruotsiin. Suomessa kovassa nosteessa oleva matalaenergiarakentaminen näkyy myös ovitehtaan asi-akkaissa.

– Ensimmäinen versio meidän matalaenergiaoves-ta eli Thermo-ovesta tuli myyntiin vuonna 2005. Enää se ei ole mikään markkinoin-tijuttu, vaan Thermo-ovien osuus on 30-40 prosenttia koko myynnistämme eli ky-syntä on selvästi noussut, Kaski arvioi.

Hän näkee energiamäärä-yksien kiristymisen pelkäs-tään positiivisena asiana.

– Se tarkoittaa sitä, että tuotteiden pitää olla parem-pia. Hyvä puoli on se, että ne erottuvat, jotka panostavat tuotekehitykseen.

KaSKiPuun testilaborato-

riossa varmistetaan ovien ilman ja veden pitävyys sekä säänkestävyys ylipäätänsä.

– Tuotteita kehitetään kah-ta kautta. Testilaboratoriossa voidaan säätää sisäpuolen kosteutta ja lämpötilaa. Kun laitetaan oven sisäpuolelle

40 lämpöastetta ja ulos 40 pakkasastetta ja kastellaan ovea välillä, niin johan al-kaa näkyä, miten se kestää. Lisäksi käytämme VTT:tä, ilmatiiveys- ja U-arvon mit-tauksia, äänieristysmittauk-sia ja tietysti lakisääteisiä

palonkestävyysmittauksia palo-oville, Kaski luettelee.

– Toiseksi kehitämme tuotteitamme asiakaspalaut-teen kautta, hän lisää.

Kaskipuun ovien raaka-ai-neet tulevat väliltä Kuusamo – Viro monesta eri paikasta.

Kasken mukaan raaka-ai-neen toimittajan määrää laa-tu, toimitusvarmuus ja hinta.

– Sillä on iso merkitys, millaista puuta käytetään ja miten päin se asetellaan puuovien avainosissa, Kaski huomauttaa.

YLiKiiminKiTimo Sipilä

Ovilta vaaditaan laatua ja muotoilua

markku oinas viimeistelee parvekeovea Kaskipuu oy:n tehtaalla Ylikiimigissä.

Timo Sipilä

Pitomaalaus on oululainen maalausalan yritys. Asiakkaitamme ovat johtavat rakennus- ja isännöintialan yritykset sekä useat Oulun

talousalueen julkiset laitokset ja taloyhtiöt.

Käytä asiantuntijaa!

Pitomaalaus Oy • Jääsalontie 20, 90400 Oulu • Puh. 010 2310 030, fax (08) 311 0560

Julkisivujen ja parvekkeiden rappaus- sekä pinnoitustyöt

Tasoite- ja maalaustyöt

Hiekkapuhallustyöt

Ota yhteyttä ja pyydätarjous asiantuntijalta!

22

YLiVieSKaLainen Hannu Huumo kehittää ja valmis-taa laitteita, joilla voi ottaa talteen ja hyötykäyttää uu-siutuvaa energiaa.

Kääntyvästä aurinkokeräi-mestä on juuri tullut myyn-tituote. Keräinlaitteita on erikokoisia, mutta Huumon omakotitalon vieressä seiso-va nelikennoinen versio käy hyvin esimerkistä.

– Yksi kenno on ulkomital-taan kaksi metriä korkea ja metrin leveä eli bruttopinta-alaa on kahdeksan neliötä. Tehollinen ala on 7,32 neliö-tä, Hannu Huumo esittelee.

LaiTe hyödyntää tasokeräi-miä tyhjiöputkien sijaan.

– Tyhjiöputkissa on se huono puoli, että siinä on tehollista pinta-alaa noin 40 prosenttia, kun aurinko paistaa putkien välistä. Sen hyötysuhde on muutaman prosentin parempi, mutta se on harva pyydys, Hannu Huumo naurahtaa.

– Tyhjiöputkissa on moni-mutkaisempi tekniikka ja nii-tä menee rikki helpommin. Tässä on vain kupariputkea ja pinnoitettua peltiä juotettu yhteen. Periaatteessa vaik-ka kivellä heittää, niin se toimii, suunnitteluinsinööri Henri Huumo vakuuttaa.

KennoeLemenTTien rungot ovat alumiinia ja muut runkorakenteet kuumasin-kittyä terästä. Ne takaavat vuosikymmenten käyttöiän.

Auto- ja maataloustekni-koksi vuonna 1975 valmis-tunut Hannu Huumo kertoo värkkäilleensä kaikenlaisia härveleitä jo pikkupoikana. Uusiutuva energia on kiin-nostanut aina.

Hän valmisti jo 1980-luvun alussa aurinkokeräimet uu-den omakotitalonsa katolle. Ne toimivat moitteettomasti 30 vuotta ja ne myytiin viime vuonna eteenpäin. Talon pihalla seisova 24-metrinen tuulivoimala valmistui vuon-na 1996 ja on edelleen käy-tössä. Käyttötunteja on ker-tynyt yli 100 000.

VaiKKa Huumo siirtyi yrit-täjäksi vuonna 2001 oltuaan pitkään autoalalla, on hänel-lä pitkä kokemus laitteiden kehittämisestä ja rakentami-sesta.

– Ohjeita olen tehnyt jo liki 20 vuotta pitkin Suomea sellaisille, jotka ovat itse kiinnostuneet rakentamaan aurinkokeräimiä tai tuulivoi-maloita, hän huomauttaa.

Pelkkiä aurinkopaneelin myyjiä on Suomessa paljon, joten Huumotkin hankkivat

itse keräinelementit valmii-na. Kääntyvä laite on omaa tuotantoa.

YriTYS valmistaa erilaisia koneita ja työkaluja – esi-merkiksi linjastoja, puris-tinpöytiä, lävistinkoneita ja porauslaitteita. Aurinkoke-räimissä käytetään teolli-suudessa käytettyjä kom-ponentteja.

– Perinteinen LVI-liike voi myydä ja asentaa keräimiä, mutta eivät ne tuollaista lai-tetta voi tehdä. Laitteiston valmistus vaatii suunnittelua. Ohjelmistot ja automaatio-tekniikka pitää olla hallussa, isänsä kaverina perheyrityk-sessä työskentelevä Henri Huumo huomauttaa.

Nuorempi Huumo sanoo, että aurinkoenergialaitteiden toimimisen kuvitellaan usein olevan yksinkertaisempaa kuin se on.

– Siis se, mitä ja miten se tuottaa. Saadun energian määrä on kiinni paikasta, onko rakennuksia tai puus-toa varjostamassa.

auringoSTa saadaan yhdeksän kuukauden ajan energiaa, josta puolen vuo-den ajan lähes kaikki oma-kotikiinteistön energiantar-ve.

– Se, miten energiaa käytetään, vaikuttaa myös paljon. Jos on iso perhe ja lämmintä vettä käytetään paljon, on energiantarve suurempaa, Hannu Huumo selventää.

Lämminvesivaraajaa voi verrata auton akkuun. Kun akku on täynnä, se ei ota enää virtaa. Ja kun vesiva-raajassa on lämmöt maksi-missa, ei sitä voi enää läm-mittää.

– Se on sellainen juju, jota ei äkkiä hoksaa.

neLiPaneeLiSen keräi-men laskennallinen tuotto on reilut 5 000 kilowattituntia vuodessa. Huumoilla tuuli-voimala tuottaa lisäksi noin 8 000 kilowattituntia ener-giaa vuodessa. Kääntyvä keräin tuottaa testin mukaan 2,5-kertaisesti paikallaan

olevaan verrattuna.Koordinaatteihin perustu-

van käännön automatiikan avulla laite seuraa aurinkoa parhaimmillaan jopa 20 tun-nin ajan. Automatiikka kään-tää keräimen pois auringos-ta, jos varaaja ylikuumentuu.

oSTaJan yleisin kysymys on aurinkokeräimen takai-sinmaksuaika. Hannu Huu-mon laskelmien mukaan lai-te maksaa itsensä takaisin 7–10 vuodessa. Sen jälkeen tuleva on puhdasta tuottoa.

Hän muistuttaa, että säh-kön hinta on kymmenessä vuodessa nelinkertaistunut.

Samalla tahdilla kääntyvä keräin säästäisi sähköläm-mitteisissä taloissa 30 vuo-dessa lähes 400 000 euroa.

– Sillä saisi jo melkoisen huushollin. Jos lasketaan pitkän ajan keskiarvolla, eli sähköenergian hinta tup-laantuu kymmenessä vuo-dessa, niin laite tuottaisi laitteiston kuolettamisen jäl-keen vielä 67 000 euroa 30 vuodessa.

aurinKoKeräimen osta-jat ovat saaneet 20 prosen-tin energia-avustuksen lait-teen hinnasta siirtyessään uusiutuvaan energiaan. Nyt

hallitus on luopumassa hy-västä porkkanasta.

– Sen osalta pitää antaa risuja. Hallituksella on kui-tenkin tavoitteena, että tiet-ty prosenttimäärä saataisiin tuotettua uusiutuvilla ener-giamuodoilla. Jos tällainen laite pannaan joka talon pihalle, niin saadaan ydin-voimalan verran energiaa vuodessa, Hannu Huumo napauttaa.

Hän myös epäilee, että suuret energiayhtiöt – joilla on paljon yhteistä porukkaa hallituksessa – jarruttavat pienten yhtiöiden kehitystä.

Auringosta energiaa 20 tuntia yhtä soittoa

Pakkanen ja tuuli eivät haittaa

Jos tällainen aurikokeräin laitetaan joka talon pihalle, saadaan ydinvoimalan verran energiaa vuodessa. näin ovat laskeneet perheyrittäjät Hannu ja Henri Huumo.

Keijo Makkonen

aurinkokeräin maksaa itsensä takaisin 7 - 10 vuodessa.

YLiVieSKaKeijo makkonen

HuumoJen valmistamia kääntyviä aurinkokeräimiä on Ylivieskassa käytössä jo puolenkymmentä. Nyt läh-dössä on laitteet Kajaaniin, Porvooseen ja Lahden seu-dulle.

– Se on aika arvokas laite, joten ihmiset eivät uskalla ostaa, kun eivät tunne lai-tetta. Kun niitä on enemmän käytössä, se innostaa muita-kin, Hannu Huumo pohtii.

Jatkossa on tarkoitus val-mistaa isompia laitteita maa-talouden ja yritysten käyt-töön. Tekniikka on valmiiksi testattu.

SuomeSSa ollaan Huumo-jen mukaan aurinkopaneeli-en käytössä jälkijunassa esi-

merkiksi Ruotsiin verrattuna. Siellä käytetään paljon au-rinkoenergiaa maatiloillakin, jonne se soveltuu hyvin, sillä lämmitettyä vettä käytetään kesälläkin runsaasti.

Aurinkoenergian suhteen on kummallisia tiedon puut-teesta johtuvia ennakko-asenteita.

– Esimerkiksi, että jos ulkona on pakkasta tai tuu-lee, niin voiko se toimia. Ul-kolämpötilan kanssa ei ole keräimen toimimiseen juuri-kaan vaikutusta, Henri Huu-mo vakuuttaa.

– Asenne on se, että täällä on kylmää ja pimeää. Todel-lisuudessa on tutkittua tilas-totietoa siitä, että Keski-Eu-roopassa keskimääräinen

aurinkomäärä on vuosita-solla vain noin 15 prosenttia enemmän kuin Suomessa.

Toinen iso harhaluulo on se, ettei aurinko- tai tuuli-energiaa voisi ottaa toisen lämmitysmuodon rinnalle. Ne sopivat kaikkien kanssa.

HuumoiLLa on käytössä maalämpö, mutta sen käyt-tö keskittyy talveen. Hannu Huumo kertoo saaneensa lähes kaikki puolen vuoden lämmöt 30 vuoden ajan uu-siutuvista energiamuodois-ta.

– Hybridilämmitys on mei-dän tapauksessa päivän-selvä juttu. Nykytekniikalla siinä ei ole mitään ongel-maa. Tilat voivat joskus olla

ongelmana, Henri Huumo selventää.

– Suorasähkölämmitysta-loissa ei tahdo olla varaajal-le teknistä tilaa. Se olisi hyvä saada uudisrakentamisen yhteyteen, Hannu lisää.

Hän muistuttaa, että uudis-rakentaja – yleensä nuori ihminen – ehtisi hyödyntää aurinkokeräintä helposti 40 vuotta.

– Rakennusvaiheessa jää helposti laittamatta, kun laite maksaa – suorasähköhän on hirmu edullinen laittaa. Mutta kun olet kaksi vuotta asunut ja maksat sähkölas-kua, niin hoksaat, että tämä-hän se tuleekin kalliiksi.

23

Suoraan kysyen: Mitä mahdollisuuksia biokaasu tarjoaa?mikä on metener oy pähki-nänkuoressa, toimitusjoh-taja erkki Kalmari? Metener Oy suunnittelee ja toimittaa biokaasun tuotan-tolaitoksia ja laitteita biokaa-sun jalostamiseksi liikenne-polttoaineeksi. Lisäksi kon-sultoimme biokaasuhank-keissa ja olemme mukana monenlaisessa tuotekehi-tyksessä ja tutkimuksessa. mistä ja miten biokaasua valmistetaan? Pieneliöiden avulla käytän-nössä kaikesta eloperäises-tä materiaalista. Muihin bio-polttoaineisiin verraten syöt-teet ovat hyvin monipuoliset. Biokaasua syntyy jätemate-riaalin hiilihydraateista, ras-voista ja valkuaisaineista, kun esimerkiksi biodiesel tai bioetanoli kelpuuttavat vain tiettyjä aineita. millaisia kokemuksia olet-te keränneet biokaasun hyödyntämisestä? Metenerillä on käytännön kokemusta biokaasun tuo-tannosta ja käytöstä säh-kön- ja lämmöntuotannossa vuodesta 1998 ja Suomen ensimmäisen biokaasu-auton osalta vuodesta 2002. Kokemukset ovat myöntei-siä ja biokaasun moninaiset hyödyt ovat ajan saatossa

vain selkiytyneet. Kuinka helposti Suomes-sa onnistuu biokaasulai-toksen rakentaminen? Tekniikka on kokeiltua, kun sopivat raaka-aineet, käyttö-kohde energialle ja proses-sijäännökselle (ravinteille) löytyvät, laitoksen toteutta-minen on helppoa. Teillä on myös biokaasun tankkausasema Leppäve-dellä. millaisia ajoneuvoja siellä käy? Suurimmat ajoneuvot ovat Mersun Econic kuorma-au-tot ja Valtran N- ja T-sarjat traktorit. Suurin osa asiak-kaista ajaa työmatkaa per-hefarmareilla ja muutama pakettiauto ja Hummer H2 on joukossa. Pienimmät au-tot ovat Opel Agila ja Skoda Fabia. miten biokaasu eroaa polt-toaineena bensiinistä? mitä on otettava huomi-oon? Biokaasu on huomattavasti edullisempaa, ja satapro-senttisesti kotimaista ja uu-siutuvaa. Myös lähipäästöt ovat pienet verrattuna mui-hin polttoaineisiin. Autois-sa on lähes poikkeuksetta lisäksi bensatankki, joten mitään erityistä ei tarvitse

huomioida.

millaisia mahdollisuuksia biokaasuteknologia tarjo-aa Suomen kansantalout-ta ajatellen? Biokaasu tarjoaa mahdol-lisuuden hajautettuun ko-timaiseen liikennepolttoai-neeseen, joka korvaa suo-

raan tuontipolttoaineita. Yli-opistotutkimuksen mukaan biokaasun teknistaloudelli-nen potentiaali on 9,2 TWh, joka on noin 20 prosenttia kaiken liikenteen energian-tarpeesta. Jos olisit hallituksessa mi-nisterinä, millaisiin asioi-hin erityisesti kiinnittäisit

huomiota? Näkisin mielelläni saman-laisen lähestymistavan to-teutuvan Suomessa, joka on ollut Ruotsissa käytössä. Biokaasuautoille annettai-siin muita etuja, jolloin kaa-sun hinnalla ei tarvitsisi kil-pailla kuluttajien suosiosta, jolloin kaasun hinta voisi olla

lähempänä bensiinin hintaa, ja parantuneella kannatta-vuudella voitaisiin investoida toiminnan nopeaan laajenta-miseen.

Traktori tankilla Leppäveden biokaasuasemalla.

Metener Oy

ww

w.ju

hare

hula

.fi

Juha Rehulavarapuheenjohtajaksi

Tiedolla, taidolla,

tahdolla ja tunteella

Edelleen

Pari vuotta sitten aloittanut Rantsilan lähiruokapiiri on aktivoinut myös paikkakun-nan omia viljelijöitä tuotta-maan lähiruokaa myyntiin.

Lähiruokapiirin 14:stä tuottajasta yli kolmasosa on Rantsilasta, mutta piiriä vetävä Katariina Tenhunen muistuttaa, että lisää tuot-tajia ja tuotteita kaivataan mukaan. Esimerkiksi kanan-munille ja mansikoille on ky-syntää.

TuoTTaJia Rantsilan lähi-ruokapiirillä on 60 kilometrin säteeltä aina Lumijokea ja Oulua myöten ja asiakkaita on ollut kolmisenkymmentä. Piirin kautta voi tilata muun muassa pihvilihaa, maito-tuotteita, vihanneksia, juu-reksia, marjoja, hedelmiä, hunajaa, leivonnaisia ja jau-hoja.

– Selvästi huomaa, että ih-misiä kiinnostaa tässä ajas-sa lähellä tuotettu ruoka. Ky-selyitä on tullut sähköpostilla tosi kaukaakin, Kiimingistä asti. Heidät ohjasin Ouluun, sillä siellä on kolme lähiruo-kapiiriä, Tenhunen kertoo.

ranTSiLan – joka on nyky-ään yksi neljästä Siikalatvan kunnan kirkonkylästä – vilje-lijöistä Jari ja Leena Porkka ovat tuoneet lähiruokapiiriin Van Gogh -perunaa ja pork-kanaa.

– Viime syksynä oli yli-määräistä perunaa ja soitin Katariinalle, että voiko ne tuoda myyntiin. Näin saa-tiin omat ylijäämät hyöty-käyttöön, eikä niitä tarvinnut syöttää elukoille saati kom-postoida.

Porkkien tilalta on lähiruo-kapiirin tuotteiden jakopis-teeseen, nelostien varrella sijaitsevalle Raikkaan talol-le, 1,5 kilometrin matka.

– Sen enempää ei tule kuljetuskustannuksia. Myy-tävät tuotteet tuo vaikka pyö-rän ritsillä, jos ei viitsi autoa käynnistää, Porkka naurah-taa.

TuoTTeiDen tilaaminen tapahtuu lähiruokapiirin nettisivujen kautta. Tilattu-jen tuotteiden jakopäivä on kerran kuussa ja se kestää vajaan tunnin.

Tuottaja toimittaa varatut tuotteet jakopisteeseen tai sitten piirin vetäjä hakee ne suoraan tuottajalta.

– Raha ei liiku vielä jako-päivänä, vaan lähetän las-kun ostajalle, Katariina Ten-hunen huomauttaa.

– Meidän ei myöskään tar-vitse säilöä tuotteita, kun ne tuodaan Raikkaalle jakopäi-vänä. Tietenkin kylmäketjun pitää säilyä katkeamatto-mana eli tuotteet tuodaan ja noudetaan tarvittaessa kyl-mäkassissa. Ja esimerkiksi leipäjuusto pidetään jääkaa-pissa jakopaikalla.

PorKKien tilalla on seit-semän lammasta, joilla on kymmenen karitsaa. Ja lampaan lihalle olisi lähiruo-kapiirissä kysyntää. Ongel-maksi muodostuu teuras-tamisen monimutkaisuus, sillä eläimet pitäisi kuljettaa teurastettavaksi Tampereen seudulle asti.

– Lainsäädäntöä pitäisi saada yksinkertaisemmaksi. Mitä lähiruokaa se enää on, jos käytetään Tampereella asti teurastamossa, Porkka pohtii.

LainSääDänTö on Suo-messa muissakin asioissa Porkan mukaan turhan tark-ka.

Esimerkiksi kanoja tai si-koja ei saa tuoda maidon-tuotantotiloihin ja ruokittaes-sa pitää ruokkijalla olla yllä eri vaatteet kuin lehmiä ruo-kittaessa. Maallikon korvaan säädös kuulostaa kummal-liselta. Toisaalta salmonella ja muut tarttuvat taudit eivät ole leikin asia.

Porkka sanoo tiukkojen säädösten vaikuttaneen suoraan siihen, ettei omal-

le tilalle ole kanoja halusta huolimatta hankittu.

Esimerkiksi lähiruokapii-rissä myytävä tilamaito on elintarvikelainsäädännön vuoksi toimitettava tuoreena suoraan tilalta ostettuna asi-akkaan omaan astiaan.

Tänä KeSänä Porkkien kasvimaalta löytyy perunan ja porkkanan lisäksi muun muassa sipulia, valkosipulia, herneitä ja raparperia. Osa niistä voi tulla myyntiin lähi-ruokapiirin kautta, mutta sen tietää vasta, kunhan vihan-nekset ja juurekset kypsyvät.

– Riippuu vähän kesäs-tä, että mitkä saa menes-tymään. Ja kun ei käytetä torjunta-aineita, vaan kas-vatetaan luonnonmukaisesti. Nokkosuute, kanankakka, komposti ja karjanlanta ovat melkein ainoat, mitä käytän, Porkka selvittää.

– Kun viljellään etupääs-sä itselle, niin niitä on pie-nessä mittasuhteessa ja vasta ylimääräinen laitetaan myyntiin. Tilaa olisi ja mark-kinoitakin varmasti löytyisi. Ja kyllähän tänä kesänäkin ehtii vielä ryytimaata laittaa kovasti.

Ruohosipuliakin kasvi-maalta löytyy, mutta Porkka empii, että osaisikohan sitä kukaan ostaa.

– Sitä on kyllä paljon, vaikka lampaat söisi, Porkka naurahtaa.

24

Lähiruokaa ryytimaalta - vaikka lampaat söisi

ranTSiLan lähiruokapiiri sai alkunsa Rantsilan maa- ja kotitalousseuran halli-tukseen tuolloin kuuluneen Katariina Tenhunen aloit-teesta syksyllä 2009. Maa- ja kotitalousnaisten puheen-johtaja Liisa ojantakanen innostui ajatuksesta, joten asia lähti heti vireille.

– Minua jotenkin häiritsi se ajatus, että kun mennään ostamaan kaupan pakasti-mesta lihaa, niin se voi olla jotain argentiinalaista pihvi-lihaa. Varsinkin, kun tietää, että sitä saisi lähempääkin, Tenhunen kertoo.

Seuraavana vuonna sekä

tuottajat että asiakkaat sai-vat koulutusta Oulun Pro Agrian toimesta. Niissä tuli tärkeää tietoa muun muassa tuoretavaran liikuttamisesta ja veroasioista.

LäHiruoKaPiirin kautta välikädet jäävät vähemmälle ja ruuasta maksettava raha menee suoraan tuottajalle. Samalla vähenevät muun muassa lisä- ja säilöntäai-neiden tarve, pakkausjätteet ja kuljetusmatkat.

Yksi Rantsilan lähiruoka-piirin iso tavoite on Tenhu-sen mukaan toiminnan läpi-näkyvyys. Ostaja voi vaikka

käydä itse katsomassa ja to-teamassa sen, missä ruoka on tuotettu.

Piirin vetäjä toivoo, että lähiruoka-ajattelu saataisiin juurrutettua paikallisiin ku-luttajiin jo pienestä pitäen. Lähiruoka edistää oman alu-een taloutta ja työllisyyttä. Se on myös vastuun otta-mista tulevista sukupolvista.

– Jo päiväkodista asti oli-si hyvä olla asia esillä. Yksi, mihin pitäisi saada jalkaa oven väliin, on kunnan omat keittiöt. Kunnankin puolesta olisi mahdollisuus profiloitua lähiruuan kautta, Tenhunen vinkkaa.

Lähiruokapiirin kautta saa muun muassa pihvili-haa, maitotuot-teita, vihannek-sia ja marjoja.

ranTSiLaKeijo makkonen

Lähiruoka tukee aluetaloutta

Keijo Makkonen

Lähiruoalla on kova kysyntä. rantsilan lähiruokapiirillä on kolmisenkymmentä asiakasta 60 kilometrin säteeltä aina Lumijokea ja oulua myöten.

Katariina ja Leena Porkka liputtavat lähiruoan puolesta.

Keijo Makkonen

Siinä on eroa, kootaanko jäätelö E-koodeista vai ai-doista marjoista. Tämä on helppo todeta, kun maistaa Ylikiimingissä valmistettua Sortolan jäätelö Oy:n jätskiä tai sorbettia.

Pian pari vuotta toiminut yritys tuottaa lähialueen raaka-aineista jäätelöä ja sorbetteja lähialueen kaup-poihin ja ravintoloihin.

– Idea lähti siitä liikkeelle, kun mietimme mieheni Mar-kun kanssa, mitä hommaa minulle keksittäisiin lähellä kotia maatilan perustöiden lisäksi. Hän näki Maaseu-dun Tulevaisuudessa ilmoi-tuksen, missä haettiin jääte-löntuottajia Maatalon jäätelö -konseptiin ja siitä se sitten lähti, Sanna Kokkoniemi muistelee.

– Pikku hiljaa tulee uusia myyntipaikkoja ja asiakkaat löytävät jäätelön, kun pää-sevät maistamaan sitä. Kas-vua on tullut tasaisesti, hän jatkaa.

SorToLan jäätelöä val-mistetaan Kokkoniemien pihapiirissä maatilan omas-ta maidosta. Maut löytyvät pääosin lähialueelta.

– Maito tulee meidän omasta navetasta ja siihen lisätään hieman kermaa, joka pyritään myös tuotta-maan itse. Mukaan sekoi-tetaan hieman kanamunan keltuaista ja sokeria sekä eri makuja. Esimerkiksi mansik-kajäätelön mansikka tulee eräältä ylikiiminkiläiseltä ti-

lalta ihan oikeasta mansi-kasta, eikä makuaineesta, Kokkoniemi kertoo.

Tilan emännän oma suo-sikki on mustaherukkajääte-lö, johon käytettävät marjat poimitaan – kuinkas muuten – tilan omista pensaista.

– Ideana on, että raaka-aineet otetaan mahdolli-simman läheltä. Ne mitä ei saada läheltä, tulevat sitten muualta, kuten esimerkik-si vanilja Madagaskarista. JääTeLön ohella tilalla

valmistetaan sorbetteja.– Sorbetit ovat jäätelömäi-

siä ja moni luulenkin syö-vänsä jäätelöä, kun he mais-tavat meidän sorbettia. Se ei ole jäähilemössöä niin kuin monesti, vaan pääraaka-ai-neena on marja tai hedelmä. Esimerkiksi meidän mansik-kasorbetissa on 50 prosent-tia mansikkaa. Sorbetti on maidoton ja munaton tuote, joten se sopii myös maitoal-lergisille.

Maidon rasvasta erote-taan kermaa ja maito-osa

jää juotavaksi. Kokkonie-mien tilalla tehdään myös maustamatonta jugurttia omasta maidosta ja tilalta voi ostaa raakamaitoa suo-raan tankista omiin astioihin. Myös vastasyntyneen vasi-kan ruokaa eli termimaitoa on valikoimassa aina, kun sitä on saatavilla.

– Ternimaito on sellaista, mikä menee kuumille kiville aina, kun sitä on. Raaka-maito säilyy jääkaapissa kol-mesta neljään vuorokautta. Moni meidän asiakkaista ei

pysty juomaan kaupan mai-toa, mutta raakamaitoa pys-tyy, Kokkoniemi mainitsee.

– Luulenpa, että Suomes-sa on monta väärin diag-nosoitua laktoosi-intolerans-sia. Todellisuudessa moni kestää kyllä maitoa, mutta ei homogenointia, hän epäilee.

maiDoSSa rasva nousee luonnollisesti astian pintaan, mutta homogenointi pilkkoo rasvan ja saa sen sekoittu-maan maidon koostumuk-seen, minkä johdosta kau-

pasta ostettua maitopurkkia ei tarvitse sekoittaa. Tällä haetaan lähinnä ulkonäöl-lisiä asioita, mutta samalla maito muunnetaan monille sopimattomaan muotoon.

– Raakamaidon ostaja myös tietää, mistä se tulee, hän huomauttaa.

Kokkoniemien maatilan askareisiin voi käydä tutus-tumassa heinäkuun 7. päivä järjestettävässä Päivä maal-la -tapahtumassa.

Jäätelöä lähialueen aidoista mauista

markku (keskellä) ja Sanna (oik.) Kokkoniemen maatila on Keskustan kansanedustaja Juha Sipilän (vas.) ”kummitila”. Kokkoniemien tilalla val-mistetaan muun maatalouden lisäksi muun muassa jäätelöä ja sorbettia tilan omasta maidosta.

Sirpa TörmikoskiJäätelöä valmistetaan tilan omasta maidosta.

YLiKiiminKiTimo Sipilä

25

Ripeä Reseptikeittiön uudistukseen

KO

DIN UUDISTUKSEN

MARKKINAJOHTAJA

!

Jo yli 50.000

tyytyväistä

asiakasta!

www.elega.fi

• Tyylikkäät Elega-ovet – makusi mukaan• Säästetään rungot• Mausteeksi uudet tasot, vetimet, mekanismit, parempi toimivuus• Nopeasti valmis nautittavaksi!

Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min.

| KEITTIÖT | KYLPYHUONEET | SÄILYKÖT JA LIUKUOVET | VÄLIOVET |

Pyydä Elega-edustajailmaiselle kotikäynnille!puh. 020 7578 800keskus@elega.fi

26

Suoraan kysyen: Miksi Juha Sipilästä puoluejohtaja?”Juha Sipilä on yrittäjänä menestynyt ja helposti lä-hestyttävä. Hän on myös omaksunut alkiolaisia peri-aatteita, kuten koulutus ja köyhän asia. Siksi Juha.”

”Suomen Keskusta tarvit-see puheenjohtajan, jolla on aatteellisen ja humaanin ajatteluttavan lisäksi myös kokemusta työmarkkinois-ta ja talouselämästä. Siksi Juha Sipilä on ehdokkaista parhain.”

”Juhassa yhdistyvät raikkaat ajatukset, yhteistyökyky ja tekevä luonne.”

”Juha Sipilässä yhdistyy so-pivasti taitava talousmies, vahva aatteellinen pohja ja lämmin myötätunto varjon puolella vaeltavia kohtaan. Siksi Juha. ”

”Olen tuntenut Juhan lap-sesta saakka. Erityisesti minua innostaa Juhan näke-mys maaseudun sekä maa- ja metsätalouden merkityk-sestä. Puhdas suomalainen ruoka ja uusiutuva energia ovat tulevaisuuden maaseu-dun kulmakiviä.”

”Aate, osaaminen, johtajuus ja yhteistyökyky korostuvat Keskustan puheenjohtajaa valittaessa. Tuen Juha Si-pilän valintaa puheenjohta-jaksi.”

”Politiikka energisoituu ja uudistuu sykäyksittäin. Juha Sipilässä on tähän aikaan sopivaa sykettä, kokemusta ja elämänviisautta.”

”Työuran kautta hoitamaan yhteisiä asioita on erinomai-nen lähtökohta. Juha on us-kottava, humoristinen ja elä-mää ymmärtävä. Monet ky-syvät, mitä yritysmaailmas-sa pärjännyt tietää köyhän asiasta? Sipilät ovat tehneet käytännön työtä heikompi-osaisten eteen jo 16 vuotta. Monet kuuntelevat ja nyökyt-tävät asioille, toiset käärivät hihat ja aloittavat työt.”

Laura Kolbeeuroopan historian pro-fessori (HY), Helsingin kaupunginvaltuuston jä-sen ja Keskustan valtuus-toryhmän puheenjohtaja

anne ojajärviPuoluevaltuuston varapj.

”Uskon siihen, että vaikeis-sa tilanteissa kannattaa olla rohkea ja tehdä yllättäviäkin ratkaisuja. Siksi Juha.”

”Meidän on uudesta luotava maa.”

”Tunnen ehdokkaat ja hei-dän vahvuutensa. Mielestäni tarvitsemme nyt aatteellisen johtajan, joka kykenee in-nostamaan ja yhdistämään ihmiset rakentaessamme kansanliikkeestämme Suo-men suurimaan puolueen. Siksi Juha.”

”Juha täyttää vakuuttavan puheenjohtajan mitat. Hä-nen käytännönläheinen ote asioihin on vakuuttanut mi-nut.”

Heikki Volttimaanviljelijä, Sievi

anna-Leena BraxTehyn 2. varapuheenjohta-ja, alavieskan kunnanval-tuuston puheenjohtaja

maija TahkolaPohjois-Pohjanmaan Kes-kustanuorten varapuheen-johtaja, Kempele

ahti Pekkalamaaherra, entinen valtio-varainministeri, Haapavesi

Harri Peltolamaanviljelijä, mTK-Poh-jois-Suomen puheenjoh-taja ja Puolangan kunnan-hallituksen puheenjohtaja

Tapani TölliKansanedustaja, Tyrnävä

anu VehviläinenKansanedustaja, Joensuu

Laura TolkkinenDesentralistin päätoimit-taja, Tampereen opiske-levien Keskustalaisten puheenjohtaja 2011-2012; Tampere

Hannu Takkulaeuroparlamentaarikko

Juha-Pekka rusanenKunnanvaltuutettu,Lapinlahti

Keskusta / arkisto

JuhA SIpIläN AJATuKSIAyKSISSä KANSISSA!

www.juhasi.fi

Kohti 2020-lukua kirjasta saatavilla Rovanie-

men puoluekokouksessa tai e-kirjana netissä

27

TouKoKuun loppupuolel-la pidetyissä nappitalkoissa oli liki parikymmentä aktiivis-ta talkoolaista Juha Sipilän tukiryhmästä liimaamassa puisten rintanappien taakse hakaneuloja. Koivusta jyrsit-ty JuhaSi-puupinssi on Ju-han takana olevien tunnus Rovaniemen puoluekokouk-sessa.

Pöytien ääressä aktiivi-sessa käytössä oli kerral-la enimmillään kymmenen kuumaliimapistoolia. Val-miiksi saatiin noin puolet rei-lusta 3000 rintanapista.

JuTTu luisti ja työ oli haus-kaa. Talkoot kestivät kolmi-sen tuntia väen välillä osin vaihtuessa.

Keskustan Pohjois-Poh-janmaan piirin vs. toiminnan-johtaja minna Siiraa laina-ten: ”talkoissa oli parhaillaan liki parikymmentä innokasta tukiryhmäläistä – yhteisölli-syyttä ja iloa.”

Loput napit liimataan ai-van puoluekokouksen alla uusissa talkoissa.

roKKari Kari Peitsamo oli tekemässä reportaasia matkastaan ”Kepulandiaan”.

Kari oli kuvausryhmän mukana Juha Sipilää vas-tassa Rovaniemellä perjan-

taina. Juttelin hetken ennen tilaisuutta Karin kanssa –hän kun on yksi niitä ihmisiä, joita olen toivonut tapaavani.

Hän sanoi olevansa eri-tyisen kiinnostunut Juhan kirjoittaman kirjasen alussa kertomista kristillisistä ar-voista.

Aika moni muistanee, kuinka Kari oli Paavo Väy-rysen tukimies pressan vaaleissa ja kertoi uutislä-hetyksessä olevansa sekä kommunisti että kristitty.

Äänimies nauhoitti pitkän tovin, kameramies kuvasi pätkiä ja lopuksi Kari haas-tatteli Juhaa. Jonkinlainen kooste lienee luvassa.

Juhan tukiryhmä askarteli nappitalkoissa

Talkoohenkeä löytyi liimaamaan hakaneuloja Juha Sipilän kampanjatunnuksen eli koivupuisen pinssi taakse. Talkoot pidettiin Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiritoimistolla.

Sanna-Mari Talala

ouLumikko Jämsä

Sanna-Mari Talala

Hae oma koivunappisiJuHa SiPiLän kampanja-tuote eduskuntavaaleissa oli stirling-moottori, joka toimi oljesta tehdyllä etanolilla.

Varsinainen maakunta-kierros tehtiin puukaasu-autolla, jonka perässä oli soppatykki. Molemmat toi-mivat suomalaisella koivulla.

Luontaisena jatkona tälle Rovaniemen puoluekokouk-seen haluttiin suomalaiseen puuosaamisen pohjautuva tuote, joka on jaettavissa kaikille halukkaille.

Syntyi idea puupinssis-tä. Se on käsittelemätöntä koivua ja valmistettu Juhan omalla puuverstaalla Kem-peleessä. Juha teki itse en-simmäiset prototyypit vapun aikaan ja tukiryhmä hyväk-syi mallikappaleet seuraa-valla viikolla.

Viiden millimetrin vahvui-sen koivupinssin toiselle puolelle on jyrsitty JuhaSi, joka viittaa ehdokkaan netti-sivuihin (www.juhasi.fi). Toi-selle puolelle nappitalkoovä-

ki on liimannut hakaneulan. Nappeja on valmistettu 3000 kappaletta.

Nappitalkoiden ja valmis-tuksen vastaavana on toi-minut oululainen kaupungin-valtuutettu mikko Jämsä, joka iloksemme on seuraa-vissa vaaleissa ehdolla Kes-kustan listalla uuden Oulun valtuustoon.

Hae oma koivunappi rin-taasi. Niitä on jaossa puo-luekokouspaikalla sekä Ju-han esittelypisteellä.

ehdokas puhtaalta pöydältäJohtajuus nousee arvoista ja kyvystä innostaa. Työurallani on ollut hienointa nähdä, kun ihmiset puhaltavat yhteen hiileen ja on saatu aikaan ihmeellisiä asioita.

www.juhasi.fi

Ihmisyys

Realistinenluontosuhde

Kestävätalous