1VILKKU 6 | 2016

6 | 2016TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Graafi nen ohjeisto Graafi nen ohjeisto tuo turvaa ja säästää aikaatuo turvaa ja säästää aikaa

Monta tutkintoa Monta tutkintoa työn ohessatyön ohessa

Sujuva siivous Sujuva siivous ilahduttaa ilahduttaa SinikkaaSinikkaa4

311

2 VILKKU 6 | 2016

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 52. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ www.tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEU RAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa 2016. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 16.11. mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Lentävänniemen koulun siivoojan Sinikka Oksmanin työtä helpottaa, jos lattioilla, hyllyillä ja pulpeteilla on mahdollisimman vähän irtonaista tavaraa. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskenta-tiimille. • PAINOSMÄÄRÄ 15 050 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.

Hatanpään sairaalaakehitetään yhteistyössä

Tunnuksilla on väliä

Tampereen kaupungin virallinen tunnus on vaakuna, ja kaupungin logo muodostuu

vaakunasta ja siihen liitetystä Tampere, Tampereen kaupunki tai City of Tampere

-tekstistä. Kaupungilla on myös yhtenäinen graafi nen ilme, jota täytyy käyttää esit-

teissä, esittelyaineistoissa, julkaisuissa ja verkossa.

Logo ja graafi nen ilme herättävät aina mielipiteitä. Niiden käyttäminen ei

kuitenkaan ole mielipidekysymys. Yhtenäinen graafi nen ilme ja kaupungin logon

käyttö ovat tunnistettavuuden ja turvallisuuden

kannalta merkittäviä asioita. Niiden avulla kun-

talaiset ja yhteistyökumppanit voivat tunnistaa,

että kyse on nimenomaan Tampereen kaupungin

toiminnasta. Siksi myös sähköpostien allekirjoi-

tuksissa, käyntikorteissa, lomakkeissa ja yhteys-

tiedoissa on aina käytettävä kaupungin logoa ja

graafi sta ilmettä.

Tunnistettavuus ja uskottavuus ovat merkit-

täviä tekijöitä, kun ihmiset arvioivat organisaa-

tiota. Luottaisitko esimerkiksi pankkiin, jossa verkkopalvelun

ulkoasu, yrityksen logo ja koko sivun asettelu vaihtuvat koko-

naan, kun klikkaat tilitiedoista vaikkapa laskunmaksuun? Epä-

yhtenäinen ja laadultaan vaihteleva visuaalinen viestintä luo

sekavan mielikuvan koko toiminnasta.

Asiakkaat arvioivat palvelun sisältöä ja esimerkiksi kustan-

nustasoa sen perusteella, mikä taho palvelua tuottaa. Ajoittain

eteen tulee tilanteita, joissa kaupungin omassa toiminnassa

ei näy lainkaan kaupungin tunnuksia. Asiakas ei voi täl-

löin tunnistaa, että kyse on Tampereen kaupungin pal-

velusta tai hankkeesta.

Erillisten graafi sten ilmeiden teettäminen on myös

kustannuskysymys, mikä nykyisessä taloustilanteessa

ei ole lainkaan vähäpätöinen asia. Olemassa olevan

ilmeen hyödyntäminen on huomattavasti edulli-

sempaa kuin erillisten uusien ulkoasujen hankki-

minen.

Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki-

brändi. Tätä imagoa pitää ja kannattaa hyödyntää

myös visuaalisessa viestinnässä ja vuorovaikutuk-

sessa niin kuntalaisten kuin yhteistyökumppanei-

denkin kanssa.

Anna-Maria MaunuViestintäjohtaja

Tampereen imagoa kannattaa hyödyntää visuaalisessa viestinnässä.

NÄIN SEN NÄIN

SISÄLTÖ

Ammattilaiset tukevatvapaaehtoisia auttajia

7

Kuntokoulu tarjosiseuraa ja liikuntaa

14

SIV

UN

KU

VA

T H

AN

NA

LE

PPÄ

NE

N

10

3VILKKU 6 | 2016

TAMPEREEN kaupungin

uuden intranetin nimeksi

tulee Tasku. Nimi kuvastaa

uuden intranetin joustavuutta

ja käyttäjäystävällisyyttä.

Intrasta tulee mobiilikäyttöi-

nen, siis taskuun sopiva.

Tasku nimenä nostaa esille

myös sen, että työtehtävissä

hyödyllisen ja ajankohtaisen

tiedon täytyy olla helposti

saatavilla.

Uutta intraa suunnitel-

laan käyttäjiltä ja sisältöä

tuotta vilta saadun palautteen

pohjalta. Taskuun on luvassa

esimerkiksi nykyistä parem-

mat hakutoiminnot, selkeäm-

pi sisältörakenne ja täysin

uusi visuaalinen ilme. Myös

uusia yhteisöllisiä toimintoja

on tulossa, esimerkiksi kes-

kustelupalstoja, blogeja ja

ajankohtaisten asioiden

kommentointimahdollisuus.

Tasku otetaan käyttöön

keväällä 2017. Kehittämis-

ehdotuksia voi lähettää intra-

uudistuksen projektipäälli-

kölle Anna-Maria Rauhalalle

sähköpostitse anna-maria.

rauhala@tampere.fi . •

Viestintä >

Intranet eli Loora >

Intranetin uudistami-

nen

3333

TEKSTI Tuuli Oinonen

Tampereen kaupungin graafi sta

ohjeistusta on päivitetty ja laa-

jennettu. Graafi sen ohjeiston ja

materiaalipohjien idea on helpottaa

kaupungin henkilöstön työtä sekä yh-

tenäistää kaupungin graafi sta ilmettä

ulospäin.

– Elementteihin, logoihin ja kirjasin-

tyyppeihin eli fontteihin on tullut pieniä

muutoksia sekä lisää vaihtoehtoja. Myös

Word- ja PowerPoint-pohjat on päivitet-

ty, kertoo viestintäsuunnittelija Hanna

Leppänen konserniohjauksen viestin-

täyksiköstä.

Kaupungin virallisesta tunnuksesta

ja graafi sesta ilmeestä on myös annettu

uusi konsernimääräys. Kaupungin viral-

linen tunnus on vaakuna, ja kaupungin

logo muodostuu vaakunasta ja siihen

liitetystä tekstistä Tampere, Tampereen

kaupunki tai City of Tampere. Logoa ei

tehdä itse, vaan sen eri versiot löytyvät

Loorasta.

– Visuaalista suunnittelua tilataan

paljon kaupungin ulkopuolisilta mark-

kinointitoimistoilta tai suunnittelijoilta,

jolloin kaupungin graafi nen ohje helpot-

taa huomattavasti valitun suunnittelijan

työtä. Hän voi ohjeiden perusteella ryh-

tyä tekemään kaupungin visuaaliseen

ilmeeseen sopivaa työtä, jolloin välty-

tään myös turhilta korjauskierroksilta ja

visuaalisen tyylin etsinnältä, Leppänen

korostaa.

Erillisten graafi sten ilmeiden teet-

täminen tai luominen alusta saakka

vie enemmän aikaa. Valmiin ilmeen

hyödyntäminen on huomattavasti

edullisempaa kuin uusien ulkoasujen

hankkiminen.

Yhtenäinen ilme onturvallisuustekijäYhtenäinen graafi nen ilme ja kaupun-

gin logon käyttö ovat turvallisuuste-

kijöitä. Niiden avulla jokainen pystyy

tunnistamaan, että kyse on Tampereen

kaupungin toiminnasta. Sen vuoksi säh-

köpostien allekirjoituksissa, käyntikor-

teissa, lomakkeissa ja yhteystiedoissa

täytyy aina käyttää kaupungin logoa ja

graafi sta ilmettä.

Graafi set ohjeet koskevat myös kau-

pungin projekteja. Tampereen kaupun-

gin liikelaitokset voivat käyttää omaa

markkinointi-ilmettään, mutta vaaku-

nan pitää näkyä. Tampereen kaupungin

omistamat osakeyhtiöt voivat halutes-

saan käyttää omien tunnustensa ja

markkinointi-ilmeensä ohella vaakunaa.

Graafi sessa ohjeessa Milon vaihto-

ehtokirjasimeksi Arialin rinnalle on

otettu ilmainen Calibri. Toinen uutuus

on negatiivilogo eli valkoisella tekstillä

kirjoitettu logo, joka soveltuu tumman

taustan päälle. Ristikkomainen graafi nen

elementti sen sijaan on säilynyt ennal-

laan, mutta sen käyttöön on tullut lisää

vaihtoehtoja.

Graafi nen ohje ja esitepohjat löytyvät

Loorasta. Asiakirjapohjat saa käyttöön

suoraan Word-tiedostoina ja PowerPoint-

pohjat PowerPointista (Tiedosto > Uusi

– Tampere yhteiset -kansio). •

Loora > Viestintä >

Graafi set ohjeet

Viestintäsuunnittelija

Hanna Leppänen

hanna.leppanen@tampere.fi

040 159 8357

Graafi nen ohjeisto helpottaa henkilöstön työtä

Loora vaihtuu Taskuun

TEKSTI Elise Kraatila

4 VILKKU 6 | 20164

TAPETILLA

Lentävänniemen koulussa mietittiin syyslukukauden alussa sisäilman laatua

ja keinoja sen parantamiseksi. Tilojen sujuva siivottavuus oli tällöin yksi esil-

lä olleista asioista.

Miten esimerkiksi luokkahuoneissa saataisiin mahdollisimman paljon tavaroita

pois tasojen päältä pölyä keräämästä ja siivousta hankaloittamasta? Nopeaksi rat-

kaisuksi keksittiin kannelliset säilytyslaatikot.

– Pidän laatikossa muun muassa opetuksessa käytettäviä pehmoleluja, ja naapu-

riluokissa niihin on suljettu kaikenlaisia käsityö- ja askartelumateriaaleja, kertoo

lehtori Tiina Kataja.

– Työtäni helpottaa aina, kun pöydillä, pulpeteilla ja hyllyillä on mahdollisimman

vähän irtonaista tavaraa, jatkaa siivooja Sinikka Oksman.

Pudonnut kynäpurkkisekoittaa siivouksenPehmolelujen pakkaaminen kannelliseen laatikkoon voi tuntua pieneltä asialta, kun

puhutaan kokonaisen koulurakennuksen sisäilmasta. Siivottavuus ei kuitenkaan

ole yhdentekevää, sillä mitä sujuvammin siivooja pääsee tekemään työnsä, sitä vä-

hemmän tiloihin jää pölyä ja sen mukana muita mahdollisesti oireita aiheuttavia

hiukkasia. Siksi kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön.

– Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi opettajanpöydällä pitää olla monenlaisia

opetuksessa tarvittavia materiaaleja. Jos pöydän tyhjentää vaikkapa kerran viikossa

ja edes puoliksi, siitä pääsee jo pyyhkimään pölyjä paremmin, Oksman ehdottaa.

Luokkahuoneet siivotaan joka päivä, ja aikaa luokkaa kohden on Oksmanin arvion

mukaan 10–15 minuuttia. Vapaina olevat tasot ehtii tässä ajassa puhdistaa, mutta

irtotavaroiden siirtely ei ole mahdollista. Mopatessa lattialle leviävä kynäpurkin

sisältö riittää sotkemaan aikataulun.

– Toki kerään tavarat, jos niitä siivotessa putoaa, mutta aikaa siihen menee, Oks-

man sanoo.

Jokainen tekeeoman osuutensaLentävänniemen koulun sisäilmaa hengittelee päivän mittaan lähes 500 ihmistä:

eskareita, alakoululaisia ja henkilöstöä. Rehtori Erkki Torvinen kertoo, että siivot-

tavuus on koko väen kesken tärkeäksi koettu asia.

– Siisteyttä arvioidaan säännöllisesti Tilakeskuksen kanssa, ja täällä koulussa

jokainen voi tehdä siivottavuuden eteen oman osuutensa, sillä yhteispelillähän se

syntyy, Torvinen sanoo.

Käytävien siivoaminen on helpompaa, kun oppilaat muistavat laittaa takit naula-

koihin ja kengät telineisiin. Opettajat käyttävät uusia säilytyslaatikoitaan, ja lattioiden

puhdistusta helpottaa se, että koulussa on jo pitkään nosteltu johdot koukkuihin ja

kouruihin, pois mopin tieltä.

Lentävänniemen kouluun on perustettu myös sisäilmatyöryhmä viime lukuvuoden

aikana tehdyn kuntokartoituksen jälkeen. Sen ansiosta koulun sisäilman laadusta

esille nousseet huolet käsitellään nyt kaupungin toimintamallin mukaan. •

Siivottavuus

TEKSTIT Päivi StenroosKUVAT Hanna Leppänen

syntyy yhteispelillä

5VILKKU 6 | 2016 5555

Sisäilmapaja TampereellaTAMPEREEN ammattikorkea-

koulussa järjestetään 16.–17.

marraskuuta valtakunnallinen

Sisäilmapaja8.

Pääteemana on sisäilman paran-

taminen eri osapuolten yhteis-

työnä, ja esillä ovat muun muassa

tamperelaiset hyvät käytännöt.

Sisäilmapaja8 on maksuton

tilaisuus, mutta sinne pitää ilmoit-

tautua 4. marras kuuta mennessä:

https://www.lyyti.in/sipaja8.

Jos epäilet sisäilmaoireita, opas auttaa alkuun

SISÄILMA-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin

palvelurakennuksissa on opas kaikille tilojen käyttäjille

ja tilanteisiin, joissa epäillään sisäilmaoireita. Käyttäjien

toivomuksesta tehty opas kertoo lyhyesti, millaisia oireet

voivat olla, mikä niitä aiheuttaa ja mitä kannattaa tehdä

sen sijaan, että jäisi huolestuneena pohtimaan oireita.

– Tampereen kaupungilla on toimintamalli sisäil-

maongelmien hoitamista varten. Opas auttaa saamaan

prosessin mahdollisimman pian käyntiin, kertoo vas-

taava isännöitsijä Jenni Pitkänen Tilakeskuksesta.

Heti ohjeiden alussa on mainittu käynti lääkärillä,

joka arvioi, voisivatko oireet johtua sisäilmasta. Lää-

kärillä käyminen on tärkeää myös siksi, että tyypilli-

set sisäilmaoireet, esimerkiksi fl unssat, yskät ja kutinat, voivat olla merkki jostain

muustakin sairaudesta, joka on syytä hoitaa. Haastetta tuo se, että millään nykyisellä

lääketieteellisellä testillä ei täysin varmasti voi todeta oireiden johtuvan sisäilmasta.

– Sisäilmaoireille on kuitenkin tyypillistä se, että ne yleensä helpottavat, kun

ollaan pois ongelmatilasta. Normifl unssa taas seuraa mukana kotiin ja mökille, Pit-

känen sanoo.

Pois pölytaskut, kasvit kuntoonSisäilmaoireiden aiheuttajista muistetaan yleensä ensin home ja mikrobit, mutta

yhtä lailla esimerkiksi liian kuiva tai kylmä ilma tai pöly voivat aiheuttaa ongelmia.

Huonepöly on näistä se, jolle itse kukin voi työpaikallaan tehdä jotain: huolehtia

lähiympäristönsä siivottavuudesta eli siitä, että siivoojat pääsevät tekemään työnsä

mahdollisimman hyvin.

Avuksi on loppuvuoden aikana tulossa siivottavuusopas, jota tekee puhtauspal-

velukoordinaattori Heidi Mäntyharju Tilakeskuksesta.

– Oppaasta tulee tiivis ja suhteellisen simppeli: siinä laitetaan tärkeimmät asiat

samoihin kansiin, Mäntyharju kertoo.

Siivottavuusopas paneutuu esimerkiksi pölytaskujen välttämiseen, koska vaikeasti

siivottaviin pesäkkeisiin kertyy huonepölyn lisäksi esimerkiksi eläinpölyjä ja vaate-

kuituja. Sopivan ilmavirran mukana kertymät päätyvät uudelleen lentoon ja mahdol-

lisesti oireita aiheuttamaan. Opas käsittelee myös viherkasvien valintaa ja hoitoa.

– Niistä kysellään paljon, koska kasveja halutaan pitää viihtyisyyden vuoksi. Emme

halunneet tehdä oppaasta mitään ”kaikki

pois” -listaa, joten pyrimme kertomaan,

miten siivottavuus, viihtyisyys ja sisusta-

minen saadaan parhaiten toimimaan yhteen,

Mäntyharju sanoo.

Mäntyharju ja Pitkänen rohkaisevat lisäk-

si juttelemaan siivoojan kanssa siitä , mitä

tämän työhön tarkkaan ottaen kuu luu . Kau-

pungin tiloja siivoavat sekä kaupun gin liike-

laitos Voimia että yksityiset palveluntuottajat .

Molempien työtä säätelee siivoussopimus

yksityiskohtaisine siivousohjei neen. Jutel-

lessa voi vaihtaa pari sanaa myös siitä, miten

siivousta voisi helpottaa.

– Itse tulee helposti vähän sokeaksi omalle

työympäristölleen, tavaraa voi kertyä kaappi-

en päälle tai lattialle siivouksen esteeksi. Sii-

vooja huomaa ne kyllä, Mäntyharju vinkkaa. •

Opas tilojen käyttäjälle ja

muuta hyödyllistä tietoa:

tampere.fi /tilakeskus/kiinteiston-

pito/sisailmaolosuhteet

”Hello, this is Paavo.” Lehtori Tiina

Kataja käyttää joskus pehmoleluja

kieltenopetuksen apuna, ja muina

aikoina lelut lepäävät kannellisessa

laatikossa pölyltä suojassa. Lentävän-

niemen koulun rehtori Erkki Torvinen

on tyytyväinen, kun opetustyö ja sii-

vottavuus on sovitettu onnistuneesti

yhteen.

– Yläpölyjen säännöllinen

puhdistaminen parantaa

sisäilmaa, ja se käy näppärästi,

kun tasoilla ei ole tavaraa,

kertoo siivooja Sinikka Oksman.

6 VILKKU 6 | 20166666

Palvelualueiden toiminnan valmistelu

on päässyt syksyn aikana hyvään vauh-

tiin. Kaupunginhallituksen suunnitte-

lukokouksessa syyskuussa pohdittiin palve-

lualueiden toimintojen jakaantumista eri pal-

veluryhmiin. Suunnitelmien mukaan palve-

lualueet aloittavat uudessa organisaatiossa

1.1.2017.

Henkilöstömäärältään suurin on hyvin-

voinnin palvelualue, jossa työtään tekee noin

11  000 kaupungin työntekijää. Taru Kuos-

masen johtaman hyvinvoinnin palvelualueen

toiminnot jaetaan neljään palveluryhmään:

sairaala- ja kuntoutuspalvelut, avo- ja asu-

mispalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut sekä

kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Avo- ja asumispalveluissa ikäihmisten pal-

velulinja sekä lasten, nuorten ja perheiden

palvelulinja mukailevat elinkaarimallia. Kas-

vatus- ja opetuspalveluissa on viisi alueellista

tiimiä sekä pedagogiset palvelut.

Vuoden 2017 kesäkuusta lähtien hyvin-

vointipalveluista päättävät lautakunnat ovat

sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistys- ja

kulttuurilautakunta.

Hyvinvointipalveluiden organisoinnissa

on otettu huomioon vuoden 2019 alussa voi-

maan tuleva sote-ja maakuntauudistus. Kun

sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakun-

nan hoidettaviksi, kunnan vastuulle jäävissä

hyvinvointipalveluissa painottuvat kasvatus ja

opetus, kulttuuri ja vapaa-aika sekä terveyden

ja hyvinvoinnin edistäminen.

Tavoitteena sujuvamaankäytön hallintaMikko Nurmisen johtaman kaupunkiym-

päristön palvelualueen organisoinnissa

lähtökohtana on, että maankäytön hallinnan

kokonaisuus on sujuvaa ja toimivaa. Palvelu-

ryhmiä ovat kaupunkiympäristön suunnittelu,

joukkoliikenne, kaupunkiympäristön raken-

nuttaminen ja ylläpito sekä kestävä kaupunki.

Lisäksi palvelualueelle kuuluu raitiotie-

kehitysohjelma, mikäli valtuusto tekee myön-

teisen raitiotiepäätöksen lokakuun ko kouk-

sessaan.

Viranomaispalveluiden rooli muuttuu

siten, että viranomaistoiminnot kytketään

paremmin maankäytön kokonaisprosessiin ja

toiminnan kehittämiseen. Uudessa lautakun-

tamallissa 1.6. lähtien kaupunkiympäristön

asioita käsitellään yhdyskuntalautakunnassa,

kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnas-

sa sekä alueellisessa jätehuoltolautakunnassa.

Pienet kokonaisuudetyhdistetään suuriksiTeppo Rantasen johtaman elinvoiman ja

kilpailukyvyn palvelualueen organisoinnissa

tavoitteena on tiivis rakenne siten, että pienet

kokonaisuudet yhdistetään suuremmiksi ja

hallinnon tasoja vähennetään. Myös syner-

giaetuja on tarkoitus saada nykyistä paremmin

hyödynnetyksi.

Elinvoimapalveluita tuotetaan seuraavissa

palveluryhmissä: työllisyydenhoito, yritys- ja

yhteiskuntasuhteet, kiinteistöt, tilat ja asun-

topolitiikka, kehitysohjelmat sekä toisen as-

teen koulutus.

Kehittämisohjelmia ovat keskustan kehit-

tämisohjelma ja Hiedanranta. Lisäksi palve-

lualueen vastuulle tulee Smart City -ohjelma.

1.6. lähtien lautakunnat ovat elinvoima- ja

osaamislautakunta sekä asunto- ja kiinteis-

tölautakunta. •

TEKSTI Aila Rajamäki

TAPETILLA

Uudet palvelu-alueet aloittavat 1.1.2017

Avo- jaasumispalvelut

• Ikäihmisten palvelu- linja• Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja• Psykososiaalisen tuen palvelulinja• Vastaanottotoiminnan palvelulinja

Kasvatus- ja opetuspalvelut

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

• Kirjasto ja vapaa sivistystyö• Kulttuuri ja taide• Liikunta ja nuoriso• Sara Hildénin taide- museo

Kaupunki-ympäristön suunnittelu

• Maankäyttö• Liikenne• Viheralueet ja muut yleiset alueet• Rakennusvalvonta• Kaupunkimittaus

Kehitys-ohjelmat

• Keskustan kehittämis- ohjelma• Hiedanranta

Yritys- ja yhteis-kuntasuhteet

• Elinkeinopalvelut• Yhteiskuntasuhteet• Kansainväliset asiat• Kaupunki- markkinointi• Korkeakoulu- yhteistyö

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka

• Maapolitiikka• Kiinteistötoimi• Asuntopolitiikka• Tilaomaisuuden hallinta

Työllisyyden-hoito

• Työllisyyden- hoidon palvelut• Työllisyyskokeilu

Toisen asteenkoulutus

• Organisoinnista päätetään loppuvuoden aikana

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut

• Leikkaustoiminnan palvelulinja• Neurologian palvelu- linja• Sisätautien palvelu- linja• Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja

1.1.2017 alkaen

HYVINVOINNIN PALVELUALUE

Apulaispormestari Johtaja Taru Kuosmanen Esikunta

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE

Apulaispormestari Johtaja Mikko Nurminen Esikunta

ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE

Apulaispormestari Johtaja Teppo Rantanen Esikunta Smart city -ohjelma

• Kasvatuksen ja opetuksen tiimi kaakko• Kasvatuksen ja opetuksen tiimi keskusta• Kasvatuksen ja opetuksen tiimi etelä• Kasvatuksen ja opetuksen tiimi koillinen• Kasvatuksen ja opetuksen tiimi länsi• Pedagogiset palvelut

Joukko-liikenne

• Joukkoliikenne

Kehitys-ohjelmat

• Raitiotie

Kestävä kaupunki

• Ympäristöpolitiikka• Ympäristönsuojelu• Ympäristötervey- denhuolto• Jätehuolto

Kaupunkiympä-ristön rakennutta-minen ja ylläpito

• Rakennuttaminen• Toteutussuun- nittelu• Yleisten alueiden ylläpito ja valvonta (kadut, satamat, puistot)• Pysäköinnin- valvonta

7VILKKU 6 | 2016

Hatanpään sairaalasta tuli Suomen

toiseksi suurin rintasyöpäkirurgi-

an yksikkö, kun sinne keskitettiin

syyskuussa koko Pirkanmaan rintasyöpä-

leikkaukset. Sairaalassa tehdään nyt kak-

si kertaa enemmän rintasyöpäleikkauk-

sia kuin ennen. Vuosittain pyritään leik-

kaamaan noin 600 potilasta.

Rintasyöpäleikkausten lisäksi Hatan-

päälle siirtyivät Taysista lähes kaikki vuo-

deosastohoitoa vaativat kilpirauhas-,

lisä kilpirauhas-, sappi-, tyrä-, närästys-,

lihavuus- ja paksusuolenleikkaukset. Uro-

logisten sairauksien tutkimus ja hoito

siirrettiin puolestaan Hatanpäältä Taysiin.

Hatanpään sairaalan peruskorjaus

ja laajennus valmistuvat tämän vuoden

lopulla. Sairaalaan remontoitiin juuri

modernit leikkaussalit.

– Sairaalan suunnitelmassa alueen

tulevaisuutta hahmotellaan 2040-luvulle

saakka. Tavoitteena on keskittää Hatan-

pään alueelle kantasairaalan yhteyteen

kaupungin poliklinikat ja hajallaan kau-

pungin eri yksiköissä olevat sairaaloiden

vuodeosastot, selvittää vt. tuotantojohtaja

Arto Ranta.

Sata vuotta terveyden-huoltoa HatanpäälläHatanpään sairaala viettää tänä vuonna

100-vuotisjuhliaan. Juhlan kunniaksi

jul kaistiin historiikki Hyvän hoidon

Ha tan pää, Hatanpään sairaala 1916–2016.

Vuosien aikana ovat valmistuneet Ha-

tanpään kantasairaala, Hatanpään puis-

tosairaala ja Hatanpään terveysasema.

Ko konaisuuteen liitettiin vuoden 2015

alussa myös Koukkuniemessä sijaitseva

Rauhaniemen sairaala.

Nykyinen Hatanpään terveyden huol -

to alue tarjoaa erikoissairaanhoidon ja

perus terveydenhuollon palveluja. Eri-

kois sai raan hoitoa tarjoavat leikkaustoi-

minnan, sisätautien, neurologian sekä

yleislääketieteen ja geriatrian palvelu-

linjat.

– Palvelu, potilaiden hyvä kohtelu ja

turvallinen hoito ovat arvoja, jotka ovat

olleet toiminnan lähtökohtana alusta alka-

en. ”Hyvän hoidon Hatanpäätä” kehitetään

yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kans-

sa. Asiakasraati auttaa palveluiden laadun

parantamisessa, kertoo hallintoylihoitaja,

kehittämispäällikkö Paula Hakala. •

SÄHKÖINEN ajanvaraus, viestipalvelut

ja sähköisten lomakkeiden täyttö ovat

jatkuvasti kasvava osa Hatanpään sairaa-

lan arkea. Tästä hyötyvät niin potilaat kuin

työntekijätkin.

– Enää potilaan ei tarvitse välittää mi-

tään viestiä sihteerin kautta , vaan hän voi

olla sähköisesti yhteydessä suoraan sai-

raanhoitajaan. Tämä nopeuttaa sekä sih-

teerien että hoitajien työtä, ja tieto säilyy

sellaisenaan koneella, sanoo sairaanhoitaja

Arja Osanen neurologian poliklinikalta.

– Olemme lisänneet sähköisen ajanva-

rauksen mahdollisuuden uusille asiakas-

ryhmille. Tällä hetkellä verkkoviestintää

hyödyntää esimerkiksi neurologian poli kli-

nikalla lähes 200 potilasta, ja määrä kasvaa

koko ajan. Myös työntekijät ovat pikku-

hiljaa innostuneet asiasta, Osanen lisää.

Potilaille voidaan kertoa tutkimustu-

loksia ja muuta tietoa suoraan sähköisten

tietojärjestelmien kautta. Tiedot jäävät po-

tilastietojärjestelmään, eikä ylimääräisiä

soittoja ja tietojen kirjaamista tarvita.

Potilaalle pitää antaaenemmän vastuutaSähköiseen ajanvaraukseen ja muihin

sähköisiin palveluihin siirtyminen vaatii

työntekijältä ajattelutavan muutosta.

– Annamme potilaalle aikaisempaa

enemmän vastuuta. On tärkeää päästä

eroon liiallisesta holhoamisesta ja luot-

taa siihen, että potilas varaa ajan verkos-

sa, toteaa geriatrian poliklinikan ylilääkäri

Mikko Vesamäki.

– Meidän pitää kuitenkin aina miettiä ,

pystyykö potilas hoitamaan itse asiansa .

Muistisairailta, iäkkäiltä ja psykiatrisilta

potilailta sähköinen asiointi ei välttämät-

tä onnistu. Kaikilla muillakin säilyy

mah dollisuus käyttää asioimiseen perintei-

siä vastaanottokäyntejä, puheluita

ja kirjeitä.

Vesamäki ja Osanen kannus-

tavat henkilöstöä rekisteröimään

itsensä, lapsensa tai iäkkään lähei-

sensä sähköisen palvelun asiak-

kaaksi.

– Kun muutaman kerran ko-

keilee, palvelun käytön oppii, ja

sen jälkeen sähköistä asiointia

on helpompi mark kinoida myös

asiakkaille, Vesamäki korostaa.

Hän uskoo, että myös lähete-

potilaat voisivat hyödyntää sähköi-

siä palveluja. Kotihoidossa alkaa

juuri kuvapuhelukokeilu , jolloin

lääkäri voi tehdä kotikäynnin me-

nemättä fyysisesti mihinkään.

– Tulevaisuudessa hoitaja voi

esimerkiksi pitää stetoskooppia

potilaan rinnalla ja lääkäri pystyy

kuuntelemaan sydämen sykettä

tie tokoneeltaan. Verensokerin seu -

rantakin onnistuu etänä.

Vesamäen mukaan sähköisen

asioinnin kehittyminen on yksi

Hatanpään sairaalan vahvuus sote-

ja maakuntauudistusta tehtäessä. •

Hatanpään sairaalan rintasyöpäpotilaiden määrä tuplaantui

TEKSTIT Tuuli Oinonen

KUVA Hanna Leppänen

Sähköinen asiointi säästää aikaa ja työtä

8 VILKKU 6 | 20168888

SUUNTANA LOUNAS

Tampereen kaupungin tuki henkilöstö-

ruokailulle on huomattava etuus, joka

jokaisen kannattaisi hyödyntää. Ra-

vit semustieteiden professori Patrik Borg

ja psykologian professori Ulla Kinnunen

perustelevat asiaa kumpikin oman tieteen-

alansa näkövinkkelistä.

Pöperöproff a-blogin pitäjänäkin tunnetun

Patrik Borgin mukaan työpaikkaruokalassa

lounastavat syövät useimmiten paremmin

kuin eväiden varassa kulkevat.

– Ruokailu on helpompaa, monipuolisem-

paa ja laadukkaampaa. Työpaikkaravin to-

loiden lounaat on koostettu yleensä erittäin

hyvin, Borg perustelee.

Pikaista ruoan lämmittämistä kahvihuo-

neen mikrossa hän ei arvosta lainkaan.

– Esimerkiksi pussikeitolla ja voileivillä

ei korvata kunnon lounasta. Liian kevyt lou-

nas sekoittaa elimistön nälänsäätelyn ja saa

helposti aikaan mielitekoja, mikä vaikeut-

taa painonhallintaa. Iltasyöminen voi lähteä

käsistä ja nälkä vaivaa, vaikka vatsassa olisi

juuri syöty päivällinen.

Lounastaukotuo tarmoaTiedämme jo, että hyvä ruoka ja seurustelu

työkavereiden kanssa piristävät päivää, mutta

lounastauolla on myös kauaskantoisempia

vaikutuksia. Tampereen yliopiston tutkimus-

ryhmä sai selville, että lounastauon pitämi-

nen säännöllisesti lisää tarmoa ja vähentää

jopa uupumusasteista väsymystä.

Niillä ihmisillä, jotka kokivat oman päi-

vittäisen lounastaukonsa palauttavaksi, oli

vielä vuoden päästäkin vähemmän vakavaa

väsymystä ja enemmän tarmokkuuden ko-

kemusta.

– Kaikkein tärkeintä palautumiselle on

työasioista irtautuminen. Tutkimuksen va-

lossa suosittelen, että lounaalle lähdetään

työpaikan ulkopuolelle, mikäli mahdollista,

kertoo tutkimusta vetänyt psykologian pro-

fessori Ulla Kinnunen. •

llounastauko ounastauko kannattaakannattaa

Tutkittu juttu:

TEKSTI Matliisa Lehtinen

GRAFIIKKA Hanna Leppänen

KUVITUS Vilja Heinonen

Työpaikkaravintoloita ympäri Tamperetta

Jos liikut työpäiväsi

aikana eri puolilla

kaupunkia tai teet

etätöitä, löydät

lähimmän lounas-

paikan tästä kartasta.

9VILKKU 6 | 2016

Kaupunki tukee ruokailua• Tampereen kaupunki tukee henkilöstönsä ruokailua 3,35 eurolla/

lounas. Tuen saaminen edellyttää lounaan maksamista Timecon-

napilla. Henkilöstölounaan ateriakokonaisuus ja hinta ovat kaikkialla

samoja, vaikka ruokalistat vaihtelevat ravintolakohtaisesti.

• Valittavana on useimmiten kaksi työnantajan tukemaa lounas-

vaihtoehtoa, molempien hinta henkilöstölle on 6,30 euroa.

• Lounas sisältää kaksi valinnaista pääruokaa lisukkeineen, salaatti-

ja leipäpöydän, ruokajuoman (maito, piimä, kotikalja tai vesi) ja

kahvin tai teen.

• Keittolounas sisältää keiton ja lounassalaatin, salaattipöydän, leipä-

pöydän, ruokajuoman (maito, piimä, kotikalja tai vesi) ja kahvin tai

teen. Keittolounas ei kuulu kaikkien ravintoloiden valikoimaan.

Henkilöstöruokailu oppilaitoksissa Myös seuraavissa oppilaitoksissa voi ruokailla

Timeconilla:

• Tammerkosken lukio, Tampereen teknillinen

lukio, Sammon keskuslukio, Ylöjärven koulu-

tuskeskus Valo sekä Tredun toimipisteet Hepo-

lamminkadulla, Santalahdentiellä, Ajokin-

kujalla, Koivistontiellä, Åkerlundinkadulla,

Nokialla, Kangasalla, Orivedellä ja Virroilla.

• Oppilaitoksissa aterian hinta on 4,75 euroa,

ja se sisältää pääruoan, salaatin ja jälkiruoka-

kahvin.

Lisäksi Orivedellä Vallesmanni, Keskustie 26Lisätietoja:tampereenvoimia.fi

10 VILKKU 6 | 2016

TEKSTI Jaana Kalliomäki

KUVA Hanna Leppänen

Tuula Mörö ja Eija-Leena Rinne ovat

nähneet työssään vanhusten yksinäi-

syyden. Läheisiä ei aina ole, ystävät eivät

jaksa seurustella tai heitä ei enää ole. Monen

ulkona liikkuminen on täysin ulkopuolisen

avun varassa.

Mörö on työskennellyt pitkään kotihoidos-

sa eteläisellä alueella Tampereella, Rinne 28

vuotta perushoitajana Koukkuniemessä. Nyt

he hyödyntävät kartuttamaansa osaamista

toisenlaisessa auttamistyössä. He aloittivat

helmikuussa määräaikaisina vapaaehtoistyön

ohjaajina Tampereen evankelisluterilaisten

seurakuntien ylläpitämässä Mummon Kam-

marissa.

Naiset kouluttavat ja perehdyttävät vapaa-

ehtoisia tehtäviinsä.

Mörö ohjaa kotien ja palvelukotien ystävä-

toimintaa, ja Rinteelle kuuluvat sairaaloiden,

tehostetun palveluasumisen ja Koukkuniemen

vapaaehtoistyö.

He työskentelevät yhä kaupungin palk-

kalistoilla. Kaikkien osapuolten on katsottu

hyötyvän yhteistyöstä. Vapaaehtoisten panos

täydentää ammattilaisten työtä, ja vapaaeh-

toistyö saa käyttöönsä vanhustyötä tehneiden

asiantuntemuksen. Hoitotyön pitkän linjan

ammattilaiset tietävät, missä ja minkälaista

apua kaivataan.

– Välitämme tietoa tarpeista ja toiveista,

ja toisaalta viemme viestiä Mummon Kam-

marin toiminnasta kaupungille, Tuula Mörö

kiteyttää.

Juttukavereitaja ulkoiluseuraa– Koukkuniemessä ja tehostetun palvelu-

asumisen paikoissa toivotaan juttukaveria

ja ulkoiluseuraa. Päiväsaliystävistä hyötyy

moni asukas, mutta suosittua on myös oma

ystävä -toiminta. Vaikka laitoksissa on ih-

misiä ympärillä, joku saattaa tuntea itsensä

hyvinkin yksinäiseksi. Pyyntöjä tulee paljon

nimenomaan henkilökunnalta, Eija-Leena

Rinne kertoo.

– Kodeissa on samanlaisia tarpeita, ja yk-

sinäisyyttä vielä enemmän. Useat kaipaavat

seuraa tai apua ulkoiluun. Monta eri toimi-

jaa käy, mutta kenelläkään ei ole aikaa viipyä

pitempään. Kaikki toki yrittävät parhaansa,

Mörö sanoo.

– Vapaaehtoiset voivat tehdä sellaistakin,

mitä ammattiauttaja ei. He voivat lähteä van-

huksen kanssa vaikka museoon, konserttiin

tai kahvilaan. Usein ei kuitenkaan tarvitse

lähteä mihinkään. Riittää, kun avunsaaja

kokee, että tämä ihminen on minua varten.

LÄHIKUVASSA

Vapaaehtoinen tuo tuulahduksen muualta.

Ei puhuta lääkkeistä ja sairauksista, kuten

hoitajan kanssa, Mörö ja Rinne pohtivat.

Avun tarvekasvaaMummon Kammarin vapaaehtoisina ko-

deissa, hoitopaikoissa ja Otavalankadun

Kyläpaikassa toimii noin tuhat ihmistä.

Seurakunnan palkkaamia työntekijöitä on

seitsemän. Avun tarve on kasvanut huimas-

ti, joten kaupungin tuoma henkilöstölisäys

on ollut toiminnanjohtaja Maarit Tammiston

mukaan välttämätön.

– Yhteistyötä on tehty aina, mutta tämä

on avannut uusia mahdollisuuksia tavoittaa

vanhuksia sekä perehdyttää ja tukea vapaa-

ehtoisia, Tammisto kiittää.

Vapaaehtoistyöhön sopii kuka tahansa

luotettava henkilö, joka haluaa korvauk-

setta suoda aikaansa ikääntyneelle. Kaikki

halukkaat haastatellaan, ja he osallistuvat

perehdyttämiskurssille. Ohjaajat selvittävät

asiakkaiden tarpeet ja toiveet ja etsivät sopivan

vapaaehtoisen.

Mörö tähdentää, että myös vapaaehtoisis-

ta pidetään huolta. Ohjaajilta saa tukea ja

neuvontaa. Mahdollisia ongelmia

voi purkaa myös yhteisissä ta-

paamisissa.

– Ohjaus ja sen avaami-

nen, mitä vapaaehtoistyö

on, ovat todella tärkeitä.

Täältä saa hyvää, ymmär-

tävää apua. Valmennus

on ollut motivoivaa ja

kehittävää – vaikka ei

menisikään vapaaehtois-

työhön, viitisen vuotta toi-

minnassa mukana ollut Maija

Pajarinen luonnehtii. •

Vanhusten yksinäisyyttätorjutaan yhdessä

Tuula Mörö (vas.)

ja Eija-Leena Rinne (oik.)

ohjaavat vapaaehtoistyötä

tekeviä Mummon Kammarissa.

Maija Pajarinen käy vanhusten

luona nykyisin Koukku-

niemessä.

11VILKKU 6 | 2016

Melko harva sähkömies kokee tarvetta

opiskella ammattitutkintoa pidem-

mälle, mutta minä olen tällainen

vähän erilainen, toteaa Tilakeskuksen van-

hempi sähköasentaja Petri Lindfors hymyil-

len. Hän on tänä vuonna suorittanut sähkö-

yliasentajan erikoisammattitutkin-

non Tampereen aikuiskoulutus-

keskus TAKK:ssa.

Lindfors on tehnyt

pit kän uran Tampereen

kaupungilla. Hän aloitti

so siaali- ja terveyspal-

ve luissa huoltomie he nä

vuonna 1990 ja on ollut

kaupungin palkka li s toil -

la siitä lähtien. Tila kes-

kuk sessa hän on työsken-

nel lyt vuodesta 2007.

Sähköala alkoi kiinnostaa

häntä huoltomiehen töiden poh-

jalta: erilaisia laitteita huoltaessa heräsi

halu ymmärtää sähkölaitteita entistä syväl-

lisemmin. Opinnot alkoivat automaatio- ja

sähköasentajan perustutkinnon suorittami-

sella vuonna 2011. Sen jälkeen opiskelu on

jatkunut kovaa tahtia, ensin sähköasentajan

ammattitutkinnolla vuonna 2014 ja nyt eri-

koisammattitutkinnolla.

– Oma kiinnostukseni alaan on ollut läh-

tökohtana. Tekniikka ja automaatio ovat kiin-

nostaneet pikkupojasta asti, mutta innostus

opiskeluun heräsi vasta aikuisiässä, Lindfors

kertoo.

Työnantajatukee opiskeluaVaikka ammattiin opiskelu työnteon ohessa

on aina lähtenyt Lindforsin omasta aloittees-

ta, työnantajan tuki on ollut erittäin tärkeää.

– Eihän tätä muuten olisi pystynyt teke-

mään. Opinnot aikuiskoulutuksessa sisäl sivät

lähinnä alan teoriaa, jon-

ka oppimista pyrittiin

työpaikalla tukemaan

koulutukseen sopivilla

tehtävillä.

Lindforsin mukaan työn-

tekijän kouluttautuminen on

myös työnantajan etu. Alan syvällinen

osaaminen mahdollistaa yksittäiselle työnte-

kijälle laajan toimenkuvan, ja samalla mah-

dollisuus oppia uusia asioita ja edetä uralla

motivoi työntekijää. Tilakeskus onkin aina

suhtautunut myönteisesti henkilöstön kou-

luttautumiseen ja ammattitaidon ylläpitoon.

– Työssä pääsen myös hyödyntämään kou-

lutusta täysipainoisesti. Oma työnkuvani on

nykyään hyvin monipuolinen. Enimmäkseen

työskentelen tilaturvallisuuspuolella kulun-

valvontalaitteiden, varashälyttimien ja val-

vontakameroiden parissa. Tietotekniikkaa

käytetään työssä paljon, mutta teen myös

laitteiden ja ohjelmistojen asennushommia

ja kaikenlaisia sähkötöitä. Laidasta laitaan.

Opiskeluatyön ohessaAikuiskoulutuskeskuksessa opiskellaan työs-

säkäynnin ohessa. Petri Lindforsin suorit-

ta es sa sähköasentajan ammattitutkintoa

lähiopetuspäiviä oli kerran viikossa, erikois-

ammattitutkinnossa harvemmin. Lisäksi

oma ehtoinen teorian ja käytännön opiskelu

lohkaisi reilun osan Lindforsin vapaa-ajasta

iltaisin ja viikonloppuisin .

– Oman aikansahan se vaatii. Opiskelu ja

työssäkäynti on vain osattava tasapainottaa

ja muistettava viettää myös vapaa-aikaa, ettei

kuormita itseään liikaa. Oma-aloitteisuutta

ja järjestelmällisyyttä siinä toki tarvitaan.

Itselläni myös jokainen tutkinto on ollut

johdonmukaista jatkoa edelliselle, joten ne

ovat tukeneet toisiaan.

Oppilaitostaan Tampereen aikuiskoulutus-

keskusta Lindfors kiittelee hyvästä ohjauksesta

ja joustavuudesta. Apua ja tukea opintoihin on

aina saanut, kun sitä on tarvinnut, ja opettajat

ovat osaavia.

– Suosittelen työn ohessa opiskelua aivan

kaikille, joilla vain on aikaa, Lindfors toteaa.

Tällä hetkellä hänellä ei ole kuitenkaan

suunnitelmia opiskella lähitulevaisuudessa

enää enempää . Vastavalmistunut sähköyli-

asentaja aikoo nyt huilata jonkin aikaa ja naut-

tia lisääntyneestä vapaa-ajasta. Se kuluu ko-

tona Kurussa kahden tanskalais-ruotsalaisen

pihakoiran kanssa touhutessa. •

TEKSTI Elise Kraatila

KUVA Hanna Leppänen

Kiinnostus Kiinnostus sähköön sähköön vei Petrin koulun penkillepenkille

Vaikka sähköalan

ammattilaisen toimen-

kuvaan kuuluu nykyään

paljon tietotekniikkaa,

myös sähkökaapit ovat

Petri Lindforsille

yhä tuttuja.

VILKKU 6 | 201612

Hyvä työyhteisö on voimavara kaikille

jäsenilleen. Parhaimmillaan työkave-

rit kannattelevat ja työyhteisö auttaa

jaksamaan myös työn ulkopuolisissa, hen-

kilökohtaisissa murheissa. Työpaikan hyvä

henki on myös työnantajan etu.

– Jos kaikki puhaltavat yhteen hiileen, yh-

teisö kykenee paremmin ideoimaan uutta ja

edistämään yhteistä hyvää, vakuuttavat psy-

kologi, työnohjaaja Tiina Koivisto ja tutkija

Hanna Uusitalo Työterveyslaitokselta.

Kun työ on yhä monimuotoisempaa ja mut-

kikkaampaa, sen tavoite ja työpaikan yhteen-

kuuluvaisuudentunne saattavat kadota. Mitä

selkeämmin ymmärretään ja tunnetaan sekä

työn yhteiset tavoitteet että työtoverit, heidän

osaamisensa ja toimintatapansa, sitä parem-

min työyhteisö toimii yhteisen päämäärän ja

tarkoituksen hyväksi.

Koivisto ja Uusitalo puhuivat Tampereen

messukeskuksessa Työterveyslaitoksen työ-

terveyspäivillä, joiden yhtenä teemana oli

työpaikkojen hyvinvoinnin ylläpitäminen.

Kun kaikki ei menekuin StrömsössäVaikka kuinka on yritetty kehittää ja parantaa,

Hyvä Hyvä työyhteisötyöyhteisö syntyy kehittämälläsyntyy kehittämällä

TEKSTI Tuija Heikkilä

KUVAT Hanna LeppänenTYKYTYSTÄ

Hanna Uusitalo

ja Tiina Koivisto

vakuuttavat hyvän

työyhteisön olevan

voimavara kaikille.

Merike Aminoff korostaa työilmapiirikyselyiden

jälkeisen kehittämistyön merkitystä.

Anna-Leena Kurki ja Arja Ala-Laurinaho viitoit-

tavat näkymiä työn yhteiseen kehittämiseen.– Pitkäjänteinen kehittämistyö kannattaa,

vakuuttaa Heli Kuitunen.

13VILKKU 6 | 2016

ei työpaikalla aina siltikään kaikki suju. Häiriö

työssä voi kuitenkin koitua myös hyväksi ja

antaa myös kimmokkeen työskentelyn ke-

hittämiseen.

– Ongelma voi olla uusi tai se ikuinen,

yleinen tai harvinainen, turvallisuusriski,

laatu- tai kustannuspoikkeama. Olennaista

on se, korjataanko nippeleitä hätäratkaisulla

vai kehitetäänkö kokonaisuutta. Mietitään-

kö yhdessä vai joutuuko jokainen työnteki-

jä keksimään itsekseen oman pyöränsä yhä

uudelleen? korostavat Työterveyslaitoksen

vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho

ja tutkija Anna-Leena Kurki.

Erityisesti ongelmatilanteissa tarvitaan

uudenlaisia yhteistyön tapoja. Siinä auttaa

mallinnus. Kun toimintajärjestelmä mallin-

netaan, saadaan tietää, mistä pulmat kertovat.

– Mallin käytön etu on, että sen avulla

päästään tarkastelemaan koko työyhteisöä.

Malli on ponnahduslauta kehittämiselle, kos-

ka sillä saadaan luotua ennakointia tukevia

ratkaisuja. Tärkeää on kuitenkin jakaa uusi,

toimiva käytäntö koko työyhteisön tietoon.

Kyselyistä eväitätyön kehittämiseenKaikenlaiset työilmapiiri-, työtyytyväisyys-

ja työhyvinvointikyselyt ovat kasvava trendi,

tietävät Työterveyslaitoksen kehittämiskon-

sultit Merike Aminoff ja Heli Kuitunen. Sen

tietävät omasta kokemuksestaan myös yhä

useammat työtekijät. Moni meistä on täytellyt

turhautuneena kiireisen työn lomassa loma-

ketta, jonka tarkoitusta ei välttämättä tiedä ja

jonka vaikutukseen ei jaksa uskoa.

– Toisaalta, kuka meistä ei olisi mielissään,

kun saa kertoa omasta työstään. Ilmapiiri-

kyselyssä jokaisen mielipide on arvokas, ja

kyselyt nostavat työn arvostusta, Aminoff ja

Kuitunen toteavat.

Kyselyillä nähdään, mitä työpaikan arjessa

tehdään. Niiden myötä paljastuvat myös työn

mahdolliset riskit ja häiriökuormitus. Kyselyn

onnistumisen avaimia ovat johdon sitoutu-

minen siihen, prosessin hyvä suunnittelu ja

viestintä sekä se, että lomakkeessa on käytetty

työyhteisön omaa kieltä. Vastauksilla ei ole

merkitystä, jos kyselylomakkeessa käytetyt

termit eivät ole työntekijöille tuttuja.

– Pohjimmiltaan henkilöstökyselyjen tar-

koitus on kehittää työntekoa ja työyhteisöä.

Niin työnantajan kuin työntekijöiden kannalta

tärkeintä kyselyissä onkin tietojen pitkäjän-

teinen hyödyntäminen. Liian usein työnantaja

tyytyy siihen, että kysely on tehty ja se siitä,

sanovat Aminoff ja Kuitunen.

Tutkimustulokset osoittavatkin, että hen-

kilöstön johtaminen on parempaa sellaisilla

työpaikoilla, joissa on tehty ilmapiirikysely

että kehitetty toimintaa sen pohjalta, ja huo-

nointa työpaikoilla, joissa kysely on jätetty

hyödyntämättä. •

TULLINKULMAN Työterveys on

liittynyt Kanta-arkistopalveluihin

syyskuussa. Kantaan liittymisen

jälkeen kaikki Tullinkulman potilas-

asiakirjamerkinnät siirtyvät valta-

kunnalliseen Potilastiedon arkistoon

eli eArkistoon. Ne ovat Omakanta-

verkkopalvelun kautta myös asiak-

kaan luettavissa.

Potilastiedon arkistoon siirtyvät

Tullinkulmasta vain 14.9. alkaen

kirjatut potilastiedot. Sitä aiemmin

Tullinkulmassa kirjatut potilastiedot

eivät näy Omakannassa.

Terveystietoja on jo tallennettu

jonkin aikaa Potilastiedon arkistoon

Suomen julkisessa ja yksityisessä

terveydenhuollossa.

Esimerkiksi Tampereen kaupunki

otti käyttöön Potilastiedon arkiston

marraskuussa 2014, mistä alkaen

Tampereen kaupungin terveyden-

huollossa kirjatut potilastiedot ovat

siirtyneet sinne automaattisesti ja

näkyvät myös Omakannassa.

Omakanta on valtakunnallinen

verkkopalvelu, jossa asiakas näkee

omat potilastietonsa ja sähköiset

reseptinsä. Palveluun kirjaudutaan

verkossa osoitteessa omakanta.fi

henkilökohtaisilla verkkopankkitun-

nuksilla , sähköisellä henkilökortilla

tai matkapuhelimen mobiilivarmen-

teella. •

omakanta.fi

Oma työterveydenhoitajasi

tai yhteyspäällikkö

Anne Jaakonmäki

050 359 2352

anne.jaakonmaki@tullinkulma.fi

KONSERNIHALLINNON hallintoyksikköön kuuluva asian-

hallinta muutti nimensä lokakuun alussa nykyistä toimintaan-

sa paremmin kuvaavaksi. Uusi nimi on asiakirjahallinto.

Muutoksen taustalla on konserniohjausyksiköiden joh-

tamista ja organisointia koskeva toimintasääntö, joka tuli

voimaan maaliskuussa.

Asiakirjahallinnon tehtäviä ovat muun muassa asiakirjahal-

linnan kaupunkitasoinen kehittäminen ja lainmukaisuuden

valvonta, pysyvästi säilytettävän tiedon säilyttäminen ja saata-

vuuden turvaaminen sekä asiakirjatiedon elinkaareen liittyvä

ohjaus ja hallinta. •

LINNAINMAAN Prisman yhteydessä

Koilliskeskuksessa toimivat nyt neuvo-

la, nuorisotilat ja kirjasto. Keskuksessa

kokeillaan uudenlaista toimintamallia,

jossa julkiset ja yksityiset palvelut ovat

samoissa tiloissa.

Koilliskeskuksesta saa monipuo-

lista tukea arkeen. Siellä käy myös

jalkautuvia työntekijöitä tarjoamassa

esimerkiksi nuorten asumisneuvontaa

ja aikuisten sosiaalineuvontaa. •

koilliskeskus.fi

koilliskeskus@tampere.fi

Tullinkulman tiedot siirtyvät Potilastiedon arkistoon

Asianhallinnasta asiakirjahallinto

HANNA LEPPÄNEN

Koilliskeskukseen neuvola, nuorisotilat ja kirjasto

14 VILKKU 6 | 2016

TYKYTYSTÄ

Kaupungin henkilöstön viimekesäinen

kuntokoulu päättyi elokuun lopussa

Tampereella järjestettyyn Runfest-lii-

kuntatapahtumaan. 12 kuntokouluun osal-

listunutta lenkkeilijää ylittivät maaliviivan

yhdessä ryhmähenkeä puhkuen.

– Tiesimme kyllä ennen koitosta, että

selviämme kaikki varmasti maaliin. Oli se

silti hieno hetki, muistelee kuntokouluun

osallistunut Tampereen Infran kirvesmies

Hannu Mantila.

Toisilleen ennestään tuntemattomia ih-

misiä ei ole helppoa motivoida liikkumaan

yhdessä vapaa-ajalla. Kaupungin henkilös-

tön liikuntatempauksille on kuitenkin ky-

syntää.

Kun Mantila näki keväällä kuntokoulun

hakuilmoituksen Loorassa, hän ei epäröinyt

hetkeäkään.

– Päätin heti, että lähden mukaan. Yritin

houkutella työkavereitakin, mutta he eivät

innostuneet, kertoo Mantila, ainoa miespuo-

linen kuntokoulun kävijä.

Kuntokoulua luotsannut Tullinkulman

työterveyden fysioterapeutti Sari-Leena Erk-

kilä ilahtui osallistujien määrästä ja heidän

aktiivisuudestaan.

– Kaikki osallistuivat tunnollisesti harjoi-

tuksiin ja tulivat hyvin juttuun keskenään,

Erkkilä kertoo.

Lähikohteettutuiksi lenkkeillenKuntokoulun viisi harjoituskertaa sijoittuivat

Tampereen keskustan tuntuman virkistysalu-

eille. Ryhmä lenkkeili esimerkiksi Kaupin

metsäpoluilla, Pyynikin maisemissa, Pispalan

portaissa, Eteläpuistossa ja Ratinassa.

– Kävelimme sekä sauvojen kanssa että

ilman. Toisinaan teimme matkan varrella

lihas kuntoliikkeitä ja venyttelimme, Sari-

Leena Erkkilä kertoo.

Tehokkaisiin treeneihin sisältyi myös

spontaania ohjelmaa, kuten mustikoiden

maistelua, geokätköilyä ja tarinankerrontaa

erään kuntokoululaisen lapsuuden maisemia

ihastellen.

Toisen asteen koulutuksen turvallisuuspal-

velujen suunnittelija Hilkka Raittila ilahtui

erityisesti lenkistä Pispalanharjulla. Se muis-

tutti kulttuurikävelyä.

– Harvemmin tulee lenkkeiltyä keskustan

läheisyydessä. Toisaalta tuttujenkin paikko-

jen maisemat muuttuvat koko ajan. Ratinan

suvanto oli vallan erinäköinen kuin ennen,

Raittila kertoo.

LiikuntapäiväkirjatukenaKuntokoulu oli suunnattu erityisesti vähän

liikuntaa harrastaneille työntekijöille. Tavoit-

teena oli, että kaikki jaksoivat kävellä kesän

jälkeen Runfest-tapahtuman 4,2 kilometrin

pituisen osuuden. Liikunnan ohella ryhmä tar-

josi mahdollisuuden mukavaan yhdessäoloon.

– Männyt eivät vastaile, kun olet yksin

lenkillä. Yhteisten kokemusten jakaminen

oli tärkeä osa kuntokoulua. Juttelimme len-

keillä milloin mistäkin ilmiöstä, Sari-Leena

Erkkilä kertoo.

Hilkka Raittilan mielestä ryhmässä liik-

kuminen on virkistävää ja voimaannuttavaa.

Myös Hannu Mantila arvostaa kanssaliikku-

jien tukea ja liikunnanohjausta.

– Laiskankin on helppoa lähteä liikkeelle,

kun joku käskee, Mantila sanoo.

Kuntokoululaiset täyttivät kesän ajan lii-

kuntapäiväkirjaa verkkopalvelussa. Lisäksi

Erkkilä motivoi kuntoilijoita antamalla heille

verkossa säännöllisesti kehonhuollon lisäteh-

täviä ja ohjeita arjen hyvinvointiin.

– Pysähdyin päiväkirjaa täyttäessäni va-

kavasti miettimään omaa ajankäyttöäni. Sil-

loin ymmärsin, kuinka tärkeää myös lepo on

terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, Raittila

sanoo.

Kuntokoulu järjestetään samaan tapaan

ensi vuonna. •

Kuntokoulu huipentui Runfest-tapahtumaan

TEKSTI Päivi Pajula

KUVA Hanna Leppänen

Runfest 2016 -työhyvinvointitapahtuma

• Mukana oli lähes

100 kaupungin henkilöstön

joukkuetta.

• Jokainen joukkue taittoi

5 x 4,2 kilometrin matkan.

• Liikkua sai vapaasti, kävellen

tai juosten.

Hannu Mantila (vas.)

ja Hilkka Raittila (oik.)

nauttivat kuntoilusta kau-

pungin virkistysalueilla

Sari-Leena Erkkilän

luotsaamassa kunto-

koulussa.

15VILKKU 6 | 2016

Kiitokset

MAINOS

Puhelimien sim-kortit vaihdetaan

KAUPUNGIN puhelinoperaattori

vaihtuu Sonerasta DNA:han.

Henkilöstön puhelimien sim-

kortit vaihdetaan Tampereella

uusiin joulu- ja tammikuun

aikana. Uudet sim-kortit jaetaan

yksiköille ennen tätä.

Tarkemmasta aikataulusta

kerro taan loka-marraskuussa

Loorassa ja joulukuun Vilkussa.

Puhelimien lyhytnumerot

poistuvat käytöstä 1.12. Sitä

ennen kannattaa vaihtaa

puhelimen muistissa olevat

lyhytnumerot pitkiin numeroihin.

Loora > Ict ja tietohallinto >

Puhelinasiat

Ict -palveluvastaava

Jukka Aaltonen

0400 831 453

JÄÄDESSÄNI eläkkeelle kiitän lämpimästi

yhteisistä vuosista ja muistamisista.

Toivotan kaikille työniloa ja jaksamista

vaativissa tehtävissä. Leila Lilja

TUHANNET kiitokset minua muistaneille

jäätyäni eläkkeelle. Erityiskiitos Hatan-

pään väelle hienoista läksiäisjuhlista.

Tsemppiä entisille työtovereilleni uudis-

tusten myllerryksessä. Erkki Lehtomäki

Konsernipalveluyksikkö Koppari järjesti syys kuun

lopussa messut noin 300 omalle työn tekijälleen,

jotka saivat tutustua toisiinsa ja yksikkönsä

tarjoamiin monipuolisiin palveluihin. Matka-

palvelusihteeri Anne Kesseli-Sorvali (kes kellä)

esitteli matkojen ja tilaisuuksien varaamista.

SA

NN

A-M

AR

IA R

ÖÖ

R

Koppari

järjesti messut

omalle

väelleen

Lähitori ja perheiden talo Tammelakeskukseen

TAMMELAKESKUKSESSA avattiin

syyskuussa lähitori ja perheiden talo.

Perheiden talossa työskentelee palve-

luohjaaja, joka antaa kullekin kävijälle

tietoa juuri hänelle sopivista palveluista.

Lapsiperheet voivat käydä siellä muun

muassa mukulapysäkillä ja avoimessa

perhekerhossa. Lisäksi talossa järjestetään

esimerkiksi vertaistukitapaamisia ja kou-

lutuksia myös vanhemmuuteen liittyvissä

kysymyksissä.

Lähitori tuo palvelut asukkaiden ko-

tikulmille. Tammelan lähitorilla anne-

taan muun muassa palveluneuvontaa ja

asiakasohjausta. Siellä tarjotaan vertais-

ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaa sekä

tapahtumia kaikille ikäryhmille.

Lähitori on avoinna arkisin ja lauantai-

sin. Sunnuntaisin ja iltaisin sen tilat ovat

maksutta yhdistysten käytettävissä.

Tilat toiminnoille vapautuivat, kun

Tammelan palvelukeskus siirtyi Pohjo-

lankadulle. Tammelan terveysaseman

toiminta jatkuu ennallaan.

16 VILKKU 6 | 2016

VILKKUVAT

Tiinan päiväTyömaapäällikkö TIINA PEKKALA vastaa

Tampereen Infran kunnossapitopalveluissa

keskustan puistoista ja viheralueista.

6.55Työhuoneella Rollikka-

hallilla. Halli on tyhjentynyt

työkoneista: puiston työn-

tekijät ovat lähteneet

työmailleen.

20.00Koko perhe kotona.

Söimme yhteisen

iltapalan ja

juttelimme päivän

tapahtumista.

Oli kiva päivä.

13.00Kävin tarkastamassa

Koskipuistossa edellisellä

viikolla testatun nurmikon-

hoitolaitteen jälkiä. Olen

iloinen, että saan tehdä tätä

työtä ja voin taas todeta,

kuinka kaunis työpaikka

minulla onkaan.

14.30Takaisin toimistolle

Rollikkahallille.

Vastasin asiakaspalvelusta

tulleisiin palautteisiin,

hyväksyin laskuja sekä

viestittelin ja soittelin

yhteistyökumppaneille ja

kollegoille.

t

t

12.00Työpäivän aikana ajan

paljon puistosta toiseen

ja tapaamisesta seuraa-

vaan. Tapaamisessa

Pyynikin kesäteatterilla

keskustelimme rannan

raivaamisesta. Pyhä-

järven rannalta löytyi

vielä myrskyn jäljiltä

kaatunut koivu.

9.45Kunnossapitopalvelujen

tapaturmaraadissa

kävimme läpi eri työ-

ryhmissä sattuneita

tapaturmia. Raati pohtii

keinoja, joilla vastaavat

tapaturmat pystyttäisiin

ehkäisemään.

6Ty

h

t

tyt

t

k

ta

eh

12.Työp

palj

ja t

vaa

Py

ke

ra

jä

v

a

i

t

k

m

18.45Lähdimme porukalla

viemään isomman

tytön tanssiin ja hake-

maan nuoremman

pois. Poika on vielä

päiväkoti-ikäinen.

Illat menevät perheen

kanssa touhutessa.