www.nurmijarvi.fi

NUKARIN KOULUN LUKUVUOSIKOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA 2014–2015

1. Koulun toiminta-ajatus ja arvoperusta

Nukarin koululla korostetaan toisen ihmisen sekä luonnon kunnioittamista ja suvaitsevaisuutta. Yhdessä pyrimme pitämään positiivista ilmapiiriä yllä koko koulussa ja luomaan oppilaille onnistumisen elämyksiä. Tärkeää on myös vastuuntuntoon, terveeseen itsetuntoon ja rehellisyyteen kasvattaminen.

2. Lukuvuoden tavoitteet

2.1. Koulutuspalveluiden talousarvion mukaiset toiminnalliset tavoitteet Perusopetuksen laatutyön vakiinnuttaminen ja kunta- sekä koulukohtaisten

kehittämissuunnitelmien päivittäminen Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittäminen opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon

TVT -täydennyskoulutuksen avulla

2.2. Koulutuspalveluiden sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite: Perusopetuksen laatutyöhön liittyen koulutuspalveluissa järjestetään vuoden 2014

aikana opetuksen järjestäjän arviointipäivä. Arviointipäivän tulosten pohjalta sivistyslautakunta päättää yhden kuntakohtaisen laatutyön kehittämiskohteen

2.3. Koulun omat tavoitteet sekä laatutyö ja kehittämissuunnitelmat: Koulun omana tavoitteena on tuoda tvt osaksi koulutyötä. Projekti toteutetaan osittain

yhdessä Metsäkylän koulun kanssa ja se liittyy molempien koulujen rehtorien Jet-opintojen projektityöhön. Tämän lisäksi kouluttaudumme ja koulutamme toisiamme. Meille on tulossa mm. koulu coaching koulutus koululle syyskuussa.

Nukarin koulun laatutyön kehittämiskohteet päivitetään sekä uudet kehittämiskohteet ja niiden toteuttamissuunnitelma määritetään lukuvuoden 2014–2015 aikana, mm. osana syksyllä 2014 järjestettävää koulun laatupäivätyöskentelyä (3 h veso).

3. Resurssien jako

Koulun tuntikehys (154,9h) ja sen käyttö - yleisopetus 137h- erityisopetus: 10h - erityistehtävät: 4,5h- tukiopetus: 3,4h- kerhotunnit: 0h

Yhteenveto rehtorin ja opettajien työmääristä/opetustunneista (liite 2)

Opettajien opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät- AV-välineiden hoito ja tietotekniikkavastaavan työ: Eemeli Räihä (1,5h)

www.nurmijarvi.fi

- Tietotekniikkavastaavan työ: Marjo Miettinen (1h)- Musiikkiesitysten hoitotyö: Suvi Hänninen (1h)- Luokanvalvontatyö: Sanna Heiskanen (1h)

Koulussa järjestettävät kerhot- Rahat yhteen kerhoon kehyksen ulkopuolelta

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES)- Laatuvastaava: Marjo Miettinen

Koulukohtaisen kehittämisrahan kohdentaminen (TVA)- Oppilaskunnan hallituksen ohjaaja: Sirkku Koponen

4. Lukuvuonna toteutettavat projektit ja koulun ulkopuolella annettava opetus

Projektien vastuuhenkilöt- 6.luokan leirikoulu: Sanna Heiskanen- Tvt osaksi koulutyötä: Sanna Heiskanen- 1.luokan mahdollinen iltakoulu: Marjo Miettinen- 3.luokan mahdollinen yökoulu: Sirkku Koponen- Kiva-koulu toiminnan jatkaminen: Eemeli Räihä ja Nina Lehtola- Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä: Marjo Miettinen

Projektien ajoitus- 6.luokan leirikoulu Tuhannen Tarinan Taloon 26.-29.8.- Tvt osaksi koulutyötä projekti kestää koko lukuvuoden 2014-2015- 1.luokan iltakoulu lukuvuosi 2014-2015- 3.luokan yökoulu kevät 2015- Kiva-koulu toiminta on alkanut lukuvuonna 2013-2014- Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö toimii läpi lukuvuoden 2014-2015

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa)

Aihekokonaisuuksista valitsimme Ihminen ja teknologia, jota aiomme toteuttaa seuraavasti:- Tvt osaksi koulutyötä (Rehtorin Jet-opintojen projekti)- Coaching koulutus opettajille- Mm. teknisissä ja tekstiilitöissä havainnollistetaan teknologian kehitystä- Aiheesta pysäkkejä pysäkkityöskentelypäivään

Koulun tapahtumakalenteri- Syksyllä (elo-syyskuussa) luokkien omat vanhempainillat.- Kirjastoauton pihatanssit pe 29.8. klo 18-21- Launtain työpäivä 13.9. Järjestämme Jokelassa Lepolan urheilukentällä

yleisurheilukilpailut.- 6.luokkalaiset käyvät lukemassa satuja päiväkodissa.- Eläinten viikkoon osallistuminen (vko 41)

www.nurmijarvi.fi

- Nukarin koululaisten tuki ry järjestää koululle jonkun vierailijan/työpajan syyslukukaudella

- Koulukuvaus ma 27.10. - Talent-show pe 31.10.- Oman koulun tyhy keväällä- Luistelu jäähallissa (marraskuussa)- Uintia vasta keväällä 3.-6. luokkalaisilla. Pienemmillä ei koko vuonna, koska

uimahallia laajennetaan.- Itsenäisyyspäivän lipunnosto ja laulua (pe 5.12.)- Joulukirkko- Joulujuhla (18.12. klo 9.30 ja klo 18.00)- Ystäväviikko (vko 7) - Hiihtokilpailut/hiihtoretki- Leikkimieliset talviolympialaiset - Kevään lauantain työpäivä (28.3. kevätrieha)- Kantti kestää keväällä (6. luokka)- Nykissä A2-kielivalinnoista yhteinen info (4.lk), aika tulee myöhemmin- Nuoren Suomen liikuntaseikkailu (1.-6. luokka)- Vappurieha (30.4.), teemapäivä - Kevätretket ja muut retket mahdollisuuksien mukaan- Koulualueen siistiminen (samana päivänä koko kylän siivouksen kanssa)- Teemapäivä aihekokonaisuuteen ja ensiapuun liittyen - Koulutulokkaiden tutustumispäivä ke 13.5.- Kevätjuhla pe 29.5. klo 18 - Todistusten jako la 30.5. - Seurakunnan aamunavaus kerran kuukaudessa

Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat (liite 3)- 6.luokan leirikoulu Tuhannen Tarinan Taloon 26.-29.8.

Koulun kansainvälisyyshankkeet- Ensi lukuvuodeksi suunnitteilla e-twinning projekti

5. Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen järjestäminen

Tukiopetus- Tukiopetusta annetaan koulutyössä tukea tarvitsevalle.- Tukiopetuksen antamisesta aloitteen tekee opettaja, vanhemmat tai oppilas itse.- Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen aiheesta ja ajankohdasta.- Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilasta kyseisessä aineessa opettava opettaja.

Tukiopetusta voivat antaa myös muut opettajat, jos kyseiselle opettajalle ja oppilaalle ei löydy yhteiseen tukiopetukseen sopivaa aikaa.

- Mikäli tukiopetuksesta ei ole riittävää apua, otamme käyttöön muut tukitoimenpiteet (neuvoja kotiin oppilaan ohjaamiseksi, mahdollisuuksien mukaan erityisopetusta).

Osa-aikainen erityisopetus- Niina Laitinen työskentelee koululla torstaisin ja perjantaisin yhteensä kymmenen tuntia.- Niina Laitinen aloittaa oppilaisiin tutustumisen osallistumalla jokaisen luokan

oppitunnille.

www.nurmijarvi.fi

- Erityisopettaja työskentelee oppilaiden kanssa joko omissa tiloissaan tai sitten yhdessä opettajan kanssa luokassa.

- Opettaja ja erityisopettaja tekevät yhteistyötä oppilaiden oppimaan oppimisen taitojen vahvistamiseksi.

Eriyttäminen- Jokainen opettaja eriyttää omassa luokassaan sekä alas että ylöspäin mahdollisuuksien

mukaan.- Eriyttämistä toteutetaan esimerkiksi antamalla erilaisia tehtäviä oppitunnilla ja

kotiläksyksi.

Joustavien opetusryhmien käyttö- Tilan puutteesta ja erillisistä rakennuksista johtuen hieman haastavaa. Toteutamme mm.

teemapäivinä.

Koulunkäynnin ohjaajan tuki- Koulunkäynnin ohjaajan tunnit (23h5min) on jaettu pääasiassa 1.-3. luokan tarpeen

mukaan. Tarvittaessa teemme muutoksia.

Koulun toimintamalli oppilaan/opiskelijan poissaolojen seurantaan- Jokainen opettaja merkitsee oman luokkansa oppilaiden poissaolot Helmeen.- Etukäteen tiedossa olevista poissaoloista tulee tehdä kirjallinen anomus (1-3 päivää

omalta opettajalta ja yli 3 päivää rehtorilta).- Vanhemmat laittavat viestin Helmeen, tekstiviestin kännykkään tai soittavat aamulla

koululle ja ilmoittavat, jos oppilas on sairaana. Opettaja ottaa yhteyttä heti aamulla vanhempiin, jos ilmoitusta ei ole tullut ja oppilas on poissa.

6. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Yhteistyön painopisteet- Vanhempainillat- Tiedottaminen (Helmi, koulun nettisivut, paperiset tiedotteet)- Koulun tapahtumat- Nukarin koululaisten tuki ry- Koulun johtokunta- Erityisesti kevään lauantaityöpäivän järjestämiseen ja osallistumiseen toivomme

aktiivisuutta vanhemmilta ja Nukarin koululaisten tuki ry:ltä

Yhteistyön muodot yksittäisen luokan ja koulun tasolla- Vanhempainillat- Helmi - Vanhempainvartit- Tiedotteet- Koulun kotisivut internetissä- Urheilukilpailut ja muut tapahtumat (lauantaityöpäivät)- Koulun juhlat- Tapaamiset koululla

www.nurmijarvi.fi

- Keskustelut puhelimitse- Nukarin koululaisten tuki ry tukee koulun retkiä ja tapahtumia sekä rahoittaa

esim. välituntivälineitä

7. Lukuvuoden ja päivittäisen työajan järjestäminen

Työ- ja loma-ajatSyyslukukausi 11.8. - 20.12.2014Koulu alkaa ma 11.8.2014Syysloma 13. - 19.10.2014 (vko 42)Joululoma 21.12.2014 - 6.1.2015 Kevätlukukausi 7.1. – 30.5.2015Talviloma 16. - 22.2.2015 (vko 8)Pääsiäisloma 3. - 6.4.2015Lukuvuoden päätöspäivä la 30.5.2015Lisäksi kaksi johtokunnan määräämää lauantaityöpäivää. 

Johtokunnan määräämien lauantaityöpäivien ajankohdat (päivämäärät)- Syyslukukaudella 13.9. - Kevätlukukaudella 28.3.

Poikkeuksellisten koulupäivien ajankohdat (päivämäärät)- 11.8.-13.8. (syyslukukauden kolme ensimmäistä päivää)- la 13.9.- 18.-20.12. (syyslukukauden kolme viimeistä päivää) - la 28.3.- to 30.4. (vappurieha)- 28.-30.5. (kevätlukukauden kolme viimeistä päivää)- lisäksi keväällä henkilökunnan tyhy-iltapäivä (päivää ei ole vielä päätetty)

Päivittäinen työaika (oppituntien alkamis- ja päättymisajat)

1. tunti 8.15 – 9.00 2. tunti 9.15 – 10.00 3. tunti 10.15 - 11.00 RUOKAILU 4. tunti 11.30 - 12.15 5. tunti 12.30 - 13.15 6. tunti 13.30 - 14.157. tunti 14.15 – 15.00

Päivänavaukset- Seurakunta käy koululla pitämässä aamunavauksen kerran kuussa ja opettajat pitävät

päivänavaukset omissa luokissaan tilanteen mukaan. Koko koulun aamunavauksia pyrimme järjestämään erityisinä päivinä, esim. itsenäisyyspäivänä.

Koulun tuntijako (liite 6)

www.nurmijarvi.fi

8. Koulun suunnitelma oppilaiden osallisuuden lisäämisestä

- Koululle valittiin oppilaskunnan hallitus syksyllä 2013. Jokaisesta luokasta valittiin kaksi jäsentä ja heille varajäsenet.

- Uusille ekaluokkalaisille pidetään äänestys syyskuussa.- Oppilaskunta järjestää talent-shown pe 31.10. Vastuuopettajina Sirkku Koponen ja Suvi

Hänninen.- Oppilaskunta järjestää teemaviikon (keväällä ystäväviikko).- Oppilaskunta osallistuu vappuriehan järjestämiseen.- 6.luokkalaidet ovat 3.luokkalaiten kummeja, 5.luokkaliset 2.luokkalaisten ja

4.luokkalaiset 1.luokkalaisten.- Pidetään yhteisiä kummitunteja.- Kummit tekevät tehtäviä esim. kummivihkoihin.- Pidetään yhteisiä pikkujouluja tms.- Kuunnellaan myös oppilaiden ideoita mahdollisesta yhteisestä toiminnasta.

9. Koulun tiedottaminen

9.1. Sisäinen tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt

- Pääasiassa: sähköposti, ilmoitustaulu (2 viikkoa kerrallaan), Helmi ja opekokoukset

- Välillä (etenkin kiireessä) suullisesti Vastuuhenkilöt

- Rehtori, vararehtori ja asiasta vastuussa oleva

9.2. Ulkoinen tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt

- Helmi, koulun nettisivut, sähköposti ja paperitiedotteet Vastuuhenkilöt

- Rehtori, vararehtori ja opettajat

9.3. Sähköinen tiedottaminen, Helmi -tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt

- Helmi, koulun nettisivut ja sähköposti Vastuuhenkilöt

- Rehtori, vararehtori ja opettajat

10. Koulun suunnitelma työyhteisön kehittämistoimenpiteistä

Yhteissuunnitteluun varatut ajat- Opekokoukset keskiviikkoisin klo 13.15-

Työpaikkakokoukset- Opekokoukset keskiviikkoisin klo 13.15-

Virkistystilaisuudet

www.nurmijarvi.fi

- Tyhy keväällä- Vierailu jonkun henkilökunnan jäsenen luokse

Uusien työyhteisön jäsenten perehdyttäminen- Uusien opettajien tervetulotilaisuuteen osallistuminen- Pidempään koulussa työskennelleet neuvovat uusia- Perehdyttämiskansion ohjeet- Suunnittelupäivän ohjeistus- Jokaisella opettajalla on sijaiskansio, jossa on ohjeet sijaisille- Vararehtorilla ja rehtorilla päävastuu

11. Koulun suunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Koulun toimintamallit hyvien käytänteiden jakamisessa- Keskustellaan ja jaetaan tietoa opettajakokouksissa- Opettajakokousten alussa myös aika varattu hyvien opetusideoiden tms.

jakamiseen.- Tarvittaessa pidetään erillinen koulutus omien opettajien kesken.

Käytössä olevat resurssit- Koulun budjetista riittää noin kahden opettajan maksulliseen koulutukseen

vuodessa.

Painopisteet- TVT-taidot ja oppilaskunta/oppilaiden osallisuuden lisääminen

Menettelyt koulutukseen hakemisessa- Rehtori päättää maksullisista koulutuksista ja sijaisia vaativista koulutuksista- Opettajat saavat itse ehdottaa koulutuksiaan

Työyksikön koulutussuunnitelma- Koulumme vuoden 2014 koulutussuunnitelmassa olevia koulutuksia ovat:

coaching 3.9. Ipad (koulutuksen käyneet opettajat kouluttavat muut) Älytaulu (koulutuksen käyneet opettajat kouluttavat muita tarvittaessa) Oppilashuoltolain muutokset (Miira Arminen pitää)

- Lisäksi osallistumme koulutoimen järjestämiin veso-koulutuksiin- Muihin koulutuksiin osallistumme omien kiinnostusten mukaisesti- Suosimme ilmaisia koulutuksia

Periaatteet koulutuksessa olevan opettajan työn järjestämisestä - Koko päivän koulutuksessa sijainen, lyhyemmät (muutama tunti) teemme otona

tai otuna- Koulutukseen lähtevä opettaja tekee ohjeet tuntiensa pidosta

www.nurmijarvi.fi

12. Oppimisympäristöt ja turvallisuus

Koulun toimintamalli oppilaan ojentamisen ja kurinpitotoimenpiteiden kirjaamiseen sekä näihin liittyvät käytännöt

- Kansliassa kansio, johon merkitään kurinpitotoimenpiteet ja ojentamiset- Kurinpitotoimenpiteitä ovat opettajan puhuttelu (kasvatuskeskustelu), soitto

oppilaan huoltajalle, Kiva-tiimin puhuttelu, rehtorin puhuttelu ja jälki-istunto

Liitteinä: Koulun järjestyssäännöt (liite 7) Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja

häirinnältä (liite 8) Koulun kriisinhallintasuunnitelma (liite 9)

13. Koulun suunnitelma itsearvioinnista ja kehittämistoimenpiteistä (katso kohta 2.3.)

Itsearvioinnin muodot ja ajankohdat- Rehtorin kehityskeskustelut opettajien ja koulunkäynnin ohjaajan kanssa tammi-

helmikuussa- Eri oppiaineissa tapahtuvaa itsearviointia pitkin lukuvuotta (opeoppaissa hyviä

malleja)- Vanhempainvarttia varten voi tehdä oppilaiden kanssa luokassa itsearvioinnin.

Vanhempainvartit tulee olla kaikilla pidettyinä marraskuun loppuun mennessä.

Kehittämisen periaatteet ja painopisteet- Lukuvuonna 2013-2014 jatkoimme koulumme laatuprojektissa kehittämiskohteeksi

valittua oppilaiden yksilöllisyyden huomioimisen. Tavoitteena oli, että jokainen oppilas saisi omalle tasolleen sopivaa opetusta ja onnistumisen elämyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tuli löytää oikeita tukikeinoja niitä tarvitseville. Asiakastyytyväisyyskyselyssä oli tähän projektiin liittyen kysymys, jonka perusteella olemme onnistuneet (kysymys: Oppilas saa omalle tasolleen sopivia tehtäviä koulussa). Kyselyyn vastanneista täysin samaa mieltä oli 59% ja melko samaa mieltä 33%.

- Tänä lukuvuonna tavoitteena on saada tvt luontevaksi osaksi koulutyötä sekä koulutyön tueksi. Nurmijärven tvt:n opetussuunnitelman pohjalta teemme yhdessä Metsäkylän koulun kanssa opetusmateriaalia, joka tukee opetussuunnitelman toteutumista ja helpottaa sekä selkeyttää opettajien työtä opetussuunnitelman toteuttamisessa.

Työsuunnitelman liitteet:- Liite 1. Taulukko kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden oppilasmääristä- Liite 4. Koulun tuntijako- Liite 5. Koulun järjestyssäännöt- Liite 6. Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä- Liite 7. Koulun kriisinhallintasuunnitelma

www.nurmijarvi.fi

Taulukko kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden oppilasmääristä (Liite 1)

Taulukko tulee laatia siten, että yhdysluokat näkyvät luokan tunnuksessa. Samalla yhdysluokan oppilasmäärien tulee näkyä vuosiluokkakohtaisista sarakkeista.

Muokkaa taulukko oman koulusi luokkarakennetta vastaavaksi.

luokka 1 2 3 4 5 6 yhteensä

1 18           18

2   10         10

3 20 20

4 14 14

5     18   18

6 22 22

yhteensä 18 10 20 14 18 22 102

www.nurmijarvi.fi

Koulun tuntijako (liite 4)

Oppiaine / vuosiluokka 1 2 3 4 5 6

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4

A1-kieli - 1 2 2 2 2

Matematiikka 4 4 4 4 4 4

Ympäristö- ja luonnont. 1 2 3 3

Biologia ja maantieto 2 1

Fysiikka ja kemia 1 1

Uskonto/ET 1 1 1 1 2 2

Historia - - - - 1 2

Taito- ja taideaineet 5 5 8 8 6 6

(mu, ku, kä, li) (2, 1, 2, 2) (1, 1, 1, 2) (2, 2, 2, 3) (2, 2, 2, 3) (1, 2, 2, 4) (1, 2, 2, 4)

Valinnaisaine 1

Yhteensä 20 20 24 24 25 26

Vapaaeht. A2-kieli 3 3

www.nurmijarvi.fi

Nukarin koulun järjestyssäännöt (Liite 5)

1. Tulen kouluun ajoissa.

2. Noudatan koulumatkalla liikennesääntöjä.

3. Huolehdin kotitehtävistäni.

4. Varustaudun liikuntatunnille asianmukaisesti.

5. Käytän kypärää luistellessa.

6. Pysyn koulun sovitulla välituntialueella.

7. Siirryn ripeästi välitunnille, enkä oleskele turhaan käytävillä tai muissa koulun tiloissa.

8. En heittele kiviä, keppejä, lumipalloja tms.

9. Käytän pipoa pakkasella.

10. En kiusaa, syrji, enkä vahingoita ketään.

11. Laitan vaatteeni ja kenkäni siististi naulakkoon.

12. Annan jokaiselle luokassa työrauhan.

13. Käytän huolellisesti koulun tavaroita ja palautan ne omille paikoilleen.

14. Pidän matkapuhelimeni äänettömällä ja käytän sitä opettajan luvalla.

15. Noudatan hyviä ruokailutapoja.

16. Maistan kaikkia ruokalajeja ja syön kaiken, mitä itse otan lautaselleni.

17. Käyttäydyn kohteliaasti ja muita kunnioittaen.

www.nurmijarvi.fi

Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

(Liite 6)

1. Kiusaamisen ja häirinnän tunnistaminen

- Rohkaistaan oppilaita kertomaan kiusaamisesta aikuiselle.

- Opettajat puuttuvat kaikkiin esille tuleviin kiusaamistapauksiin heti.

- Vanhempia on kehotettu ottamaan yhteyttä kouluun heti, jos heidän tietoonsa tulee

kiusaamista.

- Välituntivalvoja seuraa välituntitilanteita tarkasti (mahdollista syrjintää, leikin muuttumista

kiusaamiseksi ym.).

- Olemme mukana Kiva-koulu hankkeessa ja meillä on koulussa opettajien joukossa kaksi

Kiva-koulu vastuuhenkilöä.

- Luokille pidetään Kiva-koulun ohjeistuksen mukaan oppitunteja mm. hyvään

ryhmähenkeen ja kiusaamiseen liittyen.

2. Kiusaamiseen puuttuminen ja asian hoitaminen

- Opettaja(t) puhuttelee kiusaajan ja selvittää tilanteen.

- Koulusta otetaan yhteyttä sekä kiusaajan että kiusatun kotiin.

- Kiva-tiimi ottaa asian hoitaakseen, jos oman opettajan selvittelyt eivät riitä.

- Rehtori otetaan mukaan asiaa selvittämään, jos Kiva-tiimi toteaa sen tarpeelliseksi.

- Tarvittaessa huoltajat kutsutaan koululle keskustelemaan ja mukaan otetaan muuta koulun

henkilökuntaa (esim. kuraattori).

- Pyritään varmistamaan, ettei kiusaaminen pääse toistumaan.

- Vakavissa kiusaamistapauksissa otetaan yhteyttä muihin viranomaistahoihin.

(Liite 7)

www.nurmijarvi.fi

NUKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA

Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin

syksy 2014

1. Mistä saa apua

Tärkeät puhelinnumerot

Koulun oppilashuollon yhteystiedot

Lasten ja nuorten tukipalvelut

2. Tiedottaminen

Tiedottaminen koululla

Tiedottaminen koulun ulkopuolelle

3. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä

Traumaattisen kriisin vaiheet

4.Toimintamalleja kriisitilanteisiin

4.1 Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa

4.2 Perheväkivalta

4.3 Itsemurhauhkailut

4.4 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily

4.5 Kuolemantapaukset, ”Läheltä piti” -tilanteet

4.6 Päihde- ja muut riippuvuudet

4.7 Koulukiusaaminen

4.8 Aggressiivisen lapsen kohtaaminen

4.9 Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen

5. Hätäensiapuohjeet

6. Miten järjestetään jälkihoito

7. Henkinen työsuojelu

8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi

www.nurmijarvi.fi

1. Mistä saa apua

Tärkeät puhelinnumerot

yleinen hätänumero 112terveyskeskus 09- 2500 31myrkytyskeskus 09-471977poliisi 0718735166 (Nurmijärven palvelutoimisto)työterveyshuolto ajanvaraus 09- 2500 3071Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 09-83940000

Hyvinkään kriisikeskus Mobile 019-4593910, kriisipäivystys 0400-755284,seurakunta 09-8789960, Hyvinkään sairaala 019-45871

Koulun oppilashuollon yhteystiedot

Terveydenhoitaja Mari Murtomäki (koululla keskiviikkoisin), 040-3173479.Erityisopettaja Niina Laitinen 040-3174679Kuraattori Anne Sassi 040-3174550Psykologi Laura Hyttinen 040-3173663Rehtori Sanna Heiskanen 040-3174153

Lasten ja nuorten tukipalvelut

Kasvatus- ja perheneuvola p. 09-2500 2233. Puhelinajat: maanantaina 13-14 sekä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina 11-12.

Hyvinkään seurakunnan perheasian neuvottelukeskus 040-8050390

Järvenpään perheasian neuvottelukeskus p. 09-280322

Hyvinkään sairaala, 019-45871 (neuvonta)

Hyvinkään nuorisopsykiatrinen poliklinikka 019-45873619

Tukinainen raiskauskriisikeskus (maksuton) 0800-97899

2. Tiedottaminen

2.1. Tiedottaminen koululla

Kriisitilanteen havainnut aikuinen antaa ensiavun ja/tai hälyttää apua. Koululla tapahtuvasta kriisistä tiedotetaan aina ensin rehtorille. Rehtori tarkastaa tilanteen ja vastaa tiedottamisesta kriisitilanteeseen läheisesti liittyville sekä kutsuu koolle oppilashuoltoryhmän jäsenet, tavoitteena saada vähintään 2-3 jäsentä paikalle. Mikäli rehtori ei ole tavoitettavissa, oppilashuollonryhmän kutsuu koolle apulaisrehtori tai muu ryhmän jäsen. Oppilashuoltoryhmä tekee toimintasuunnitelman, sopii toimintatavoista ja tiedottamisesta koulun sisällä ja ulkopuolelle, ottaa tarvittaessa yhteyttä muihin asiantuntijoihin ja sopii jatkotoimenpiteistä.

Tapahtuman pääkohdat kerrotaan mahdollisimman selkeästi ja nopeasti, jotta huhuilta vältyttäisiin. Muiden on hyvä pidättäytyä lausunnoista, jotta liikkeelle saadaan oikeaa ja luotettavaa tietoa. Muiden lasten vanhempia ja muita henkilöitä pyritään rauhoittamaan ja kehotetaan odottamaan kunnes tiedotteita annetaan.

2.2. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle

www.nurmijarvi.fi

Viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille (esim. lehdistö) antaa ainoastaan rehtori tai opetustoimen johtaja.Jokaisella viranomaisella on ILMOITTAMISVELVOLLISUUS LASTENSUOJELUSTA. Lastensuojelulaki 40§. Ilmoitusvelvollisuus. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaaliviranomaisille. Säännöksestä ilmenee, ettei näillä viranomaisilla ole asiassa harkintavaltaa vaan ilmoitusvelvollisuus menee jopa salassapitovelvollisuuden ohi. Mihinkään muuhun toimenpiteeseen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvilla tahoilla ei ole velvollisuutta ryhtyä. Ilmoitus tehdään puhelimitse kirkonkylän sosiaalitoimistoon lastensuojelutyöntekijälle (puh. 09-25002215 (A-K), 09-2004270 (M-Q), 2239 (R-Ö) ). Ennen soittoa selvitä oppilaan kotiosoite, syntymäaika ja mahdollisuuksien mukaan huoltajat. Koulukuraattori antaa lisätietoja ilmoituksen tekemisestä. Sosiaalityöntekijöitä voi myös konsultoida nimettömänä.

3. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä

Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä –aikuisia ja lapsia. Tällaisia tapahtumia voivat olla vakava onnettomuus, sairaus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka, oppilaan/oppilaan lähiomaisen tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema. Myös päihteiden käytön ja lapseen kohdistuva perhe- tai seksuaalisen väkivallan ilmitulo ovat koulussa mahdollisia eteen tulevia asioita ja sisältyvät kriisisuunnitelmaan. Kriisit muuttavat tuttua ja turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta.

Kriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisin tunnusmerkkejä ovat ennustamattomuus, kontrolloimattomuus, elämäntilanteen muuttuminen ja elämänarvojen uhka. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, kuten kuolemasta tai onnettomuuteen joutumisesta. Usein traumaattiseen tapahtumaan on sisältynyt tekijöitä, jotka uhri on kokenut hengenvaarallisiksi: kuolemanvaara, vakavia fyysisiä vammoja tai fyysisen koskemattomuuden uhan. Tilanne, johon ei voi toiminnallaan tai käyttäytymisellään vaikuttaa aiheuttaa usein epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit, silminnäkijät jne.

Traumaattisen kriisin vaiheet

Kriisin kohtaamisessa on erotettavissa erilaisia vaiheita: shokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Yksittäisten vaiheiden kesto voi vaihdella ja ne voivat myös tulla samanaikaisesti tai eri järjestyksessä.

Shokkivaihe ilmenee välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen ja voi kestää muutamia vuorokausia tai saattaa tulla viivästyneenä. Shokkivaiheelle on tunnusomaista, että uhrin on vaikea uskoa tapahtunutta ja hän voi reagoida psyykkisesti tavallisuudesta poikkeavalla tavalla (tunteiden puuttuminen, epätodellinen olo, yli- tai alireagointia). Auttajalle tärkeä tehtävä on taata uhrille turvallinen olo ja välitön ensiapu.

Reaktiovaihe ilmenee muutaman päivän tai viikon kuluttua ja sille on tunnusomaista se, että uhri alkaa pikku hiljaa ymmärtämään mitä todella on tapahtunut. Reaktiovaihe auttaa jäsentämään tapahtumia ja tänä aikana saatu tuki vaikuttaa siihen miten uhri alkaa tapahtunutta jäsentämään. Reaktiovaiheessa oleva uhri tarvitsee aktiivista apua vaikkei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Tälle vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot.

Käsittelyvaiheessa traumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä käydään läpi. Suru alkaa saamaan enemmän tilaa. Eri ihmisillä voi kestää viikkoja ja jopa vuosia traumaan liittyvien tunteiden käsittely ja jäsentäminen riippuen kokemuksen pituudesta, laajuudesta ja järkyttävyydestä.

Uudelleen suuntautumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja uhri voi ajatella tapahtumaa ilman suurta tuskaa. Vähitellen fyysiset stressireaktiot sekä tapahtumaan liittyvät tunteet ja muistot saadaan hallintaan. Uhrista tulee työkykyinen ja hänen itseluottamuksensa ja uskonsa elämään ja muihin palautuu.

Välitön tuki ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin on huomioitava erityisesti: rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen ja ymmärtäminen

www.nurmijarvi.fi

uhrin kertomuksen kuunteleminen, vaikka olisit kokenut jotain vastaavaa, pyri olemaan puhumatta omista kokemuksistasi tässä vaiheessa

tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, yritä varmistaa ettei uhri jää yksin tietojen pitäminen ajan tasalla.

Jatkossa on hyvä huomioida, että kriisi lisää tarvetta läheisyyteen. Lapsille on myös annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtuneesta. Väärinkäsitykset ja –ymmärrykset on selvitettävä. Lasten ja nuorten reaktiot ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla. On hyvä jakaa myös tietoa tavallisista reaktiotavoista. Eri-ikäiset lapset käsittelevät asiaa eri tavoin. Lapsen ikä, kehitystaso, aiemmat kokemukset jne. vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi traumaattiseen tapahtumaan. Ala-asteikäisellä voi esiintyä kehityksen taantumista, maagista ajattelua, epärealistisia pelastus- ja kostoajatuksia, univaikeuksia, painajaisia ja erilaisia somaattisia oireita. Lapsen oppiminen voi heikentyä joksikin aikaa. Trauman oireet saattavat muistuttaa tarkkaavaisuushäiriön oirekuvaa.

Aikuisten on hyvä huomioida lapsen tarve käydä tapahtumaa läpi. Lapsi voi tehdä sen puhumalla, toimimalla, leikkimällä tai piirtämällä. Välitön reaktio tapahtumaan voi lapsellakin olla sen kieltäminen. Aikuisen on hyvä jakaa omia ajatuksiaan tapahtuneesta eikä omia tunteitaan tarvitse peitellä. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin koulutyöskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuoviin rutiineihin.

4. Toimintamalleja kriisitilanteisiin

4.1. Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa

Väkivaltaan tulee aina puuttua. Asioihin tulee reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Väkivaltatilanteiden selvittelyssä tulee aina ottaa huomioon osapuolten oikeusturva. Pahoinpitely on pääsääntöisesti asianomistajarikos. Jos teko tapahtuu koulun alueella, joka on yleinen paikka tai kohteena on alle 15-vuotias, pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jolloin poliisille syntyy velvollisuus toimia. Alle 15-vuotias ei rikosoikeudellisesti ole vastuussa teostaan, mutta hän on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä.

Opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua poliisilta. Tiedottaa välittömästi rehtorille

Rehtori ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukana olleiden vanhempiin. Tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä. Tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteesta riippuen joko oppilaiden välityksellä tai suoraan. Tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman (kriisityö menee muiden töiden edelle). Ottaa tarvittaessa yhteyttä Mobileen. Luokanopettaja käy tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittelyn luokassa oppilashuoltohenkilöstön tai kriisiryhmän toimintaohjeiden ja mahdollisen avustuksen mukaan.

4.2. Perheväkivalta

Perheväkivalta ei ole yksityisasia! Se edellyttää rohkeutta puuttua asiaan. Koulun henkilökunnan ei tarvitse osata hoitaa lasta, vaan tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista lasta puhumaan väkivallasta ja ohjata lapsi lisäavun piiriin.Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta:- lasta kuunnellaan ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen turvallisena aikuisena- tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselle rohkea teko. Kerro, että nyt aikuisten on mahdollista auttaa häntä ja

hänen perhettään.- Älä lupaa olla puhumatta asiasta, sillä joudut pettämään lapsen luottamuksen tekemällä lastensuojeluilmoituksen,

viemällä asian koulukuraattorin/-psykologin tietoon.- Voit sen sijaan todeta lapselle, että tarvitaan muiden aikuisten apua, jotta voitte paremmin auttaa häntä ja hänen

perhettään. Ohjaa lapsi tai mene hänen kanssaan terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle.- Jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, mene hänen kanssaan välittömästi kouluterveydenhoitajan luo.- Kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja sopivat opettajan kanssa työnjaosta ja hoitavat jatkoyhteydet

sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Toimivat lapsen tukena.

Lapsen vanhempi kertoo väkivallasta tai se tulee jotain muuta kautta ilmi:kuuntele vanhempaa ja rohkaisen tapahtumista kertomiseen

www.nurmijarvi.fi

anna tunnustusta siitä, että on uskaltanut ottaa väkivallan esilleohjaa vanhempi joko suoraan avun piiriin (Mobile, turvakoti) tai koulukuraattorille tai –psykologille, perhe- ja kasvatusneuvolaankerro vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen on tärkeää ja ota perheväkivalta puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjaa hänet kuraattorille, psykologille, kasvatus- ja perheneuvolaan tai terveydenhoitajalle.Jos tieto perheväkivallasta saadaan muuta kautta, pyri selvittämään turvallisessa tilanteessa mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita.Voit ottaa perheväkivallan jossain vaiheessa esille yleisemmässä muodossa, kuten ”Kaikissa perheissä riidellään, millaisia riitoja teidän perheessä on ja miten ne selvitetään?”Pyydä tarvittaessa apua oppilashuoltoryhmältä.

4.3. Itsemurhauhkailut

Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuja ja –vihjailuja esittäneeseen; hänen esille tuomia pulmia ei saa vähätellä.Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta. Voit kysyä esimerkiksi ”Mitä tarkoitat sanoessani, että sinun elämällä ei ole väliä? Tai Tiedätkö mitä itsemurha tarkoittaa?”

Älä arastele kysyä neuvoa tai ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään. Koulupsykologille sekä kasvatus- ja perheneuvolaan voi soittaa aina ja konsultoida.

4.4. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on useimmiten hyvin hankalaa. Vain harvoin tapahtumalla on selviä todisteita tai silminnäkijöitä. Kuitenkin työntekijä voi huomata lapsessa erilaisia oireita ja kykenee näiden pohjalta tekemään päätelmiä. Lapselta löydettävää sukupuolitautia lukuun ottamatta kaikki muut oireet ja käytöshäiriöt voivat olla merkki myös muista kehityshäiriöistä.

Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut lapsi muuttuu usein käyttäytymiseltään ja luonteeltaan. Hän saattaa masentua, sulkeutua ja alkaa karttaa aikuisia. Lapsen on vaikea luottaa ihmisiin, koska aikuinen on pettänyt hänet. Lapsi saattaa kääntää hyväksikäyttäjäänsä tuntemansa raivon, vihan ja pettymyksen itseensä. Tämä usein ilmenee masennuksena, itsetuhoajatuksina ja/tai oman ruumiin tahallisen/tahattomana vaurioittamisena (raapiminen, viiltely). Lapsella voi olla myös fyysisiä oireita (mustelmat, haavat, infektiot, puremat, siemennestettä sukupuolielimissä) ja psykosomaattisia oireita (masennus, syömishäiriöt, väsymys, kastelu, tuhriminen). Myös seksuaalisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voi tapahtua muutoksia lapsen muuttuessa ikäänsä nähden ylikorostuneen seksuaaliseksi pukeutumisessaan ja vuorovaikutuksessaan. Pornokuvien piirtäminen, julkinen masturbaatio, ylikorostetut seksuaaliset leikit ja jatkuva sukupuoliasioista puhuminen voivat olla viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös taantumiseen, rajuihin mielialan vaihteluihin ja fantasiamaailmaan uppoamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja alkaa tarkastella lapsen elämää lähemmin ja pyytää apua oppilashuoltoryhmältä, koulupsykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta.

- kuuntele lasta ja osoita, että uskot häntä. Älä kuulostele tai pakota tunnustamaan.- kirjoita sanatarkasti ylös mitä lapsi on sanonut- epäilyksistä kannattaa keskustella kriisiryhmän kanssa ja tarvittaessa voit nimettömästi konsultoida sellaisten

toimipisteiden työntekijöitä, joilla on asiasta kokemusta (perheneuvola, poliisi, lastensuojelun työntekijät)- Muista, että lähtöoletus on aina, että hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut. Vasta sen jälkeen aletaan puhumaan

vanhemmille, kun tämä oletus kumoutuu.

4.5. Kuolemantapaukset, ”Läheltä piti”- tilanteet OPPILAAN KUOLEMA(sairaus/onnettomuus/itsemurha)- ilmoitus rehtorille, tarkista tiedon oikeellisuus- rehtori tiedottaa henkilökunnalle ja koululle - muistohetki ja suruliputus- luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa lasten kanssa

- tiedottaminen, valokuva, kynttilä, surumusiikki, puhuminen, piirtäminen, leikkiminen, laulaminen, oppilaan pulpetin säilyttäminen luokassa.

- Yhteys kotiin ja surunvalittelukäynti sovitulla kokoonpanolla- Perheen kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta

www.nurmijarvi.fi

OPETTAJAN TAI MUUN HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA- toimitaan samalla tavalla kuin oppilaankin kuoleman sattuessa- läheisin työtoveri käy kuolleen kotona

OPPILAAN LÄHIOMAISEN KUOLEMA- Yhteys oppilaan kotiin ja surunvalittelukäynti, huomioi lapsen ja perheen uskonto kunnioittamalla heidän

uskomuksiaan ja tapojaan- Luokanopettaja tarkistaa perheeltä luvan kertoa asiasta luokassa- LO käsittelee asiaa luokassa eri tavoin, heti asian tultua tietoon ja myöhemmin oppilaan paikalla ollessa (sovittava

oppilaan kanssa)- LO valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun

ITSEMURHAN YRITYS/ITSEMURHA (aikuinen tai lapsi)- perheen mielipide on ratkaiseva, miten se haluaa asiaa käsiteltävän.- Syyllisyydentunteet ovat erittäin voimakkaita, joten oppilaiden ja opettajan tunteita on käsiteltävä- Jos koskettaa luokkaa, tulee voida käsitellä luokassa.

OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS- sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa mitä muille oppilaille kerrotaan- kunnioitetaan oppilaan omaa mielipidettä- opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle- rohkaistaan koulutovereita pitämään yhteyttä sairastuneeseen

4.6 Päihde- ja muut riippuvuudet

Jos epäilet oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen, poista hänet luokasta ja hälytä itsellesi apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa. Toisen aikuisen tultua, viekää oppilas rauhalliseen tilaan esim. terveydenhoitajan huoneeseen. Asiasta pyritään keskustelemaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu jne.) Verikokeisiin ei voida pakottaa, vaan siihen tarvitaan oma suostumus ja vanhempien lupa.Vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois. Vanhemmat vastaavat jatkosta. Jos yläasteen oppilas tavataan päihtyneenä ala-asteen puolelta, otetaan yhteys yläasteelle ja oppilaan kotiin. Oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet kotiin.Jos oppilas on väkivaltainen tai ei muuten ole hallittavissa, voidaan kutsua poliisi.Alle 18-vuotiaasta lapsesta tehdään aina lastensuojeluilmoitus, josta kopio toimitetaan rehtorin arkistoitavaksi.

Jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä koululle, häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan. Lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan. Tarvittaessa voidaan soittaa poliisi paikalle. Juopuneen/huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevan ihmisen kanssa ei kannata ruveta keskustelemaan. Voit pyytää huoltajaa palaamaan asiaan hänen ollessa selvä. Ennen kuin lasket lapsen kotiin, varmista, että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen häntä siellä vastaanottamassa tai hanki lapselle aikuinen saattajaksi. Jos lapsi ei voi mennä kotiin, tarkista onko hänellä sukulaista tai naapuria, jonka luokse voi mennä. Ota yhteys rehtoriin välittömästi. Keskustele lastensuojeluilmoituksen tekemisestä koulukuraattorin tai –psykologin kanssa.

Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulisi olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimies ja työterveyshuolto ovat avainasemassa hoitoon ohjauksessa.- Myös mielenterveyden sairauksiin, uupumiseen ja masennukseen tulisi olla rohkeutta puuttua, sillä asianomainen itse ei aina osaa pyytää apua. Myötäelävä ja asiallinen puuttuminen voi kuitenkin olla alku tarvittavan avun saamiselle. Kunnioitetaan työntekijän omia toiveita tiedottamisesta muille.

4.7. Koulukiusaaminen

Jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Yhteisin ponnistuksin voidaan esim. koulukiusaaminen eliminoida. Me emme hyväksy sitä ja sen kitkemiseksi teemme päättäväisesti kaiken voitavamme.

Koulukiusaaminen on saman lapsen toistuvan ja tietoisen kiusaamisen kohteeksi joutumista. Kaikki aggressiivinen käyttäytyminen ei ole koulukiusaamista.

www.nurmijarvi.fi

Emme hyväksy kiusaamista ja oppisisällöissä on asetettu tavoitteeksi ennaltaehkäisevä kasvatus. Harjoittelemme vuorovaikutustaitoja ja rakentavia toimintatapoja oppilaiden kanssa.

Puuttumisessa keskitytään ratkaisujen löytämiseen ja vastuun ottamiseen. Asiasta keskustellaan kaikkien kiusaamiseen osallistuneiden kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen esimerkiksi käymällä läpi vastuun portaat. Sovitaan yhteinen seuranta-aika ja toimenpiteet sen varalle, että sopimus ei pidä. Kaikkien osapuolten vanhemmille ilmoitetaan sopimuksen sisältö.

Katsojan roolissa olevat oppilaat ovat myös osallisina kiusaamisessa. He toimillaan joko hyväksyvät tai vastustavat kiusaamista. Tämän joukon kiusaamista vastustavien asenteiden ja toimien rohkaiseminen on avain onnistumisellemme.

4.8. Aggressiivisen lapsen kohtaaminen

Myös opetus- ja muu koulun henkilöstö voi joutua uhkaaviin tilanteisiin niin lasten kuin vanhempien taholta. Kukin meistä reagoi kriisitilanteissa omalla persoonallisella tavallaan. Kriisitilanteesta riippuen meissä käynnistyy ”fight or flight” eli taistele tai pakene reaktiot. Ihmiset eroavat tavoistaan reagoida yllättävissä tilanteissa ja sen takia on hyvä pysähtyä pohtimaan itseään ja omia toimintatapojaan. Kriisitilanteita varten on hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet. Joku saattaa toimia kuin viilipytty erittäinkin raskaissa tilanteissa, kun taas toinen menee kokonaan toimintakyvyttömäksi. Reagointitapoja esimerkiksi väkivaltatilanteita vastaan voi harjoitella etukäteen mielikuvittelemalla ja laatimalla turvasuunnitelmia, ihan samalla tavoin kuin harjoituksia tulipaloja varten tehdään.

Opettajan velvollisuutena on luokan aikuisena taata oma ja lasten turvallisuus sekä estää koulun ja oppilaiden omaisuuden rikkoutuminen. Mikäli oppilas alkaa kouluaikana riehua ja satuttaa itseään tai muita, on aikuisella siis oikeus ja velvollisuus estää se. Aina ensin on syytä yrittää rauhoittaa lapsi puhumalla. Myös vanhemmille tiedottaminen ja heidän koululle pyytäminen on ensisijaista. Jos lapsi ei rauhoitu puheella, voi hänet ottaa tiukasti syliin tai asettaa maahan tai sohvalle makuulle. Tällainen ns. kiinnipitotilanne on myös aikuiselle raskas –fyysisesti ja psyykkisesti ja siinä on hyvä lapsen koosta ja voimista riippuen olla vähintään kaksi aikuista paikalla. Mikäli huomaat itse raivostuvasi kyseisessä tilanteessa tai pelkäät omia reaktioitasi, pyydä jotain toista aikuista pitelemään lapsesta kiinni. Pyrkikää kantamaan lapsi mahdollisimman pian rauhaisaan paikkaa pois toisten lasten luota esimerkiksi tyhjään luokkaan tai opettajainhuoneeseen. Tärkeää on myös varata aikaa tilanteen jälkiselvittelyyn lapsen rauhoituttua ja vanhempien saavuttua. On tärkeää myös käydä tapahtunut läpi kaikkien asianosaisten kanssa. Kts. myös: Perusopetuslaki 1.8.2003 36b§ Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen

4.9. Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen

Joskus opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva saattaa myös joutua fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi vanhempien taholta. Myös sanallista uhkailua tapahtuu tai seksuaalissävytteistä vihjailua. Uhkatilanteet on hyvä ennakoida ja varautua niihin olematta silti paranoidinen tai hysteerinen. Mikäli koet epävarmuutta tai pelkoa jonkun vanhemman kohtaamisessa, ensisijaisen tärkeää on pyytää työpari tapaamisiin mukaan, kuten erityisopettaja, koulukuraattori tai koulupsykologi ja kertoa tälle etukäteen tunteistasi ja kokemuksistasi. Henkilöstötoimiston laatimasta Apua uhkatilanteisiin –monisteesta löytyy hyviä käytännön vinkkejä uhkatilanteista selviämiseen. Aggressiivisesti käyttäytyvän aikuisen kanssa anna hänelle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. Myötäile, vaikka et voisikaan luvata hänelle kaikkien toiveiden täyttymistä. Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä. Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta, äläkä naura. Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja kerro mitä teet ja varmista että se sopii. Pyri saamaan hänet istumaan. Rikoslain hätävarjelupykälän mukaan meillä kaikilla on oikeus itsemme suojeluun riippumatta työstä, jota teemme. Väkivallan uhka ja kokemus ovat aina traumaattisia kokemuksia ja niiden työstämiseen saa apua työterveyshuollosta. Myös tilanteen käsittely esimiehen ja työtovereiden kanssa on tärkeää.

Myös sanallisen uhkailun edessä pyri säilyttämään rauhallisuutesi ja tyyneytesi. Älä rupea väittelemään aiheesta. Palaverin voi myös keskeyttää ja todeta, että asiasta on parempi jatkaa keskustelua rauhallisemmissa merkeissä. Työntekijänkään ei tarvitse kaikkea sietää! Sanallinen uhkailu voi tapahtua myös puhelimitse. Kirjaa uhkaavat tilanteet aina heti ylös ja pyri lopettamaan puhelu mahdollisimman pian. Kerro esimiehellesi ja/tai työsuojeluvaltuutetulle uhkauksista. Tappouhkaukset ovat aina poliisiasia.

5. Hätäensiapuohjeet

Arvioi tilanne rauhallisesti. Käänny kouluterveydenhoitajan puoleen, jos hän on tavattavissa.

Lievissä tapaturmissa anna välitön ensiapu koulussa. Tarvittaessa ota yhteys lähimmälle terveysasemalla (Nurmijärven terveyskeskus p. 2500 31). Soita ennen kuin lähetät oppilaan. Ilmoita lapsen huoltajalle.

www.nurmijarvi.fi

Vaikeita tapaturmia ovat mm. epäily vammasta kallon, kaularangan, lantion tai alaraajan alueella. Anna välitön ensiapu koulussa. Peittele oppilas, älä siirtele. Turvaa oppilaan hengitys. Tyrehdytä verenvuoto puhtaalla painositeellä. Tilaa ambulanssi p.112 . Ambulanssin henkilökunta tietää, mikä on lapselle sopivin hoitopaikka. Ilmoita lapsen huoltajalle.Lievissä silmätapaturmissa peitä silmä tai silmät ja toimita oppilas terveyskeskukseen. Soita ennen kuin lähetät oppilaan. Huuhdo runsaalla vedellä, mikäli lapsen silmiin on roiskunut syövyttävää ainetta tai roskia.Vaikeissa silmätapaturmissa toimita oppilas selällään maaten molemmat silmät peitettyinä ambulanssilla silmäklinikalle. Soita etukäteen ja ilmoita tapaturmasta p. 4711. Neuvonta silmätautien klinikka puh. 09-47173155.

6. Miten järjestetään jälkihoito

Käy tilanne ja tunteesi läpi välittömästi esim. oppilashuoltohenkilön, koulun rehtorin, erityisopettajan tms. kanssa. Käy tilanne läpi ennen kuin menet kotiin. Keskustele luokan kanssa. Väkivaltatilanteessa mukana oleminen on tunteita kuohuttavaa ja aiheuttaa turvattomuuden tunteita, pelkoa sekä lapsissa että aikuisissa. Väkivallan kohteeksi joutuminen saattaa olla häpeällistä ja itsetuntoa loukkaavaa. Väkivaltatilanteet saattavat herättää myös syyllisyyttä taikka vihaa ja suuttumusta. Älä vähättele tunteita ja tilannetta. Älä salaile tapahtunutta.

Seuraavana päivänä tieto oppilashuoltohenkilöstölle. Tilanteen kartoitus: Mitä tapahtui? Mitä tunsit? Ajattelit? Mitä jatkotoimenpiteitä lapsi / aikuinen tarvitsee? Seuranta? Koulun ulkopuolinen apu?

Oppilashuoltohenkilöstön kanssa mietitään, tarvitaanko kriisiryhmän apua. Nurmijärven kunta ostaa kriisiryhmän palveluja Mobilesta. Kunnassa ei ole tällä hetkellä omaa kriisiryhmää.

Sovi tapaaminen perheen tai lapsen kanssa mahdollisimman pian, kun olet itse käynyt tilanteen läpi ja olet rauhallinen. Vihaisena, ahdistuneena tai muuten tunteiden vallassa et pysty ajattelemaan järkevästi. Käy tilanne lapsen kanssa läpi esim. vastuun portaat Älä hyväksy tekoa, mutta älä hylkää lasta! Vanhempien kanssa keskustellessa ota mukaan toinen koulun aikuinen.

Puhu luokassa mitä todella tapahtui.

Stressireaktiot voivat myös ilmetä vasta viikkojen päästä tapahtuneesta. Tyypillisiä oireita posttraumaattisessa stressireaktiossa voivat olla mm ahdistus, alakuloisuus, väsymys, ärtyisyys, itkuisuus, tyhjyyden tunne, fysiologiset oireet kuten päänsärky tai univaikeudet. Ota tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon. Lapsia varten on mm kasvatus- ja perheneuvolan palveluja.

7. Henkinen työsuojelu

Vakavassa väkivaltatilanteessa keskustele rikosilmoituksen tekemisestä rehtorin kanssa. Ota yhteys poliisiin ja työterveyshuoltoon.

8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi

Tämä kriisisuunnitelma on päivitetty pvm 1.9.2014.