Vuosikertomus 2015

32

Uutta tutkimustietoa tarvitaan monella sektorilla. HES-säätiölle on tärkeä paikkansa tämän tutkimustiedon luomisessa.

Säätiön toiminta

Hengityssairauksien tutkimussäätiö (HES-säätiö) on tuke-nut edelleen alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti hen-gityssairauksien tutkimustyötä. Viimeisten vuosien saa-tossa säätiöstä on tullut merkittävä elementti kotimaiselle hengityssairauksien tutkimiselle mukaan lukien ennalta-ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Tärkeitä kohteita ovat olleet muun muassa keuhkoahtaumatauti, astma, uniapnea sekä kosteusvaurioiden aiheuttamien oireiden ja harvinaisten hengityssairauksien tutkimus. Kolmena viime vuotena apurahoja on jaettu yhteensä 616 000 euroa. Pääpaino apu-rahojen myöntämisessä on ollut väitöskirjatutkimuksilla. Esimerkiksi vuonna 2015 apurahoja sai yhteensä 43 tutki-jaa ja heistä 32 on nimenomaan väitöstyötään tekemässä.

Mielenkiintoisena uutena havaintona keuhkosairauksi-en tutkimuskentältä mainittakoon esimerkiksi aikuisiällä alkavan astman erilaisten ilmiasujen olemassaolo. Näiden reagointi sovelletuille lääkehoidoille voi vaihdella huomat-tavasti ja uutta tutkimustietoa tarvitaan. Kansainväliset paineet, kuten pakolaistilanne, aiheuttavat uusia haasteita keuhkosairauksien käytännön hoitoon. Maahanmuuttajil-la voi esiintyä lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia ja tarvitsemme yhä enemmän tietoa erityyppisten tuberku-loosimuotojen hoidosta. Toisaalta lääkärit kohtaavat har-vinaisia keuhkosairauksia esimerkiksi uuden väestönosan keskuudessa. Tupakointi on edelleen, vaikka savuttomaan Suomeen pyrimme, merkittävä riskitekijä niin keuhkoah-taumataudille kuin monille syöpämuodoille mukaan luki-en keuhkosyöpä. Uutta tutkimustietoa tarvitaan monella sektorilla. HES-säätiölle on tärkeä paikkansa tämän tutki-mustiedon luomisessa.

Hannu Puolijokipuheenjohtaja

5

Myönteiset apurahapäätökset 2015:

Anttalainen Ulla 6.000 €Postmenopausaaliset naiset, uniapnean hoito ja liitännäissairaudet Avellan-Hietanen Heidi 4.000 €Assessing and predicting the likelihood of interventions during annual routine follow up for management of obstructive sleep apnea

Barkoff Alex-Mikael 6.000 €Hinkuyskärokotteen ja hinkuyskäinfektion aiheuttama immuunivaste sekä hinkuyskä-kantojen muuntuminen Basnet Syaron 8.000 €Winter blues in Chronic Obstructive Pulmonary Disorder and Bronchial Asthma. National Finnriski Study 2012 Fagerudd Salla 5.000 €Kotona kaksoispaineventilaatiota käyttävä potilas eilen ja tänään

Seppänen Tuija 8.000 €Sisäilmaongelma kokemuksena

Gröndahl-Yli-Hannuksela Kirsi 6.000 €Hinkuyskä: rokotevasteeseen ja infektioalttiuteen vaikuttavat tekijät

Hartiala Maria 8.000 €Lapsen avosyntyinen keuhkokuume

Heikkilä Paula 5.000 €Bronkioliitin hoidonkustannukset

Heikkinen Sirpa 7.000 €Kuntoliikunta ja astma

Helenius Mikko 5.000 €Purniergisen singnaloinnin osuus pulmonaalihypertensiossa Huhtakangas Jaana 8.000 €Uniapnea ja aivoinfarkti

Hyrkäs Henna 6.000 €Astmaatikkojen kylmäoireherkkyys ja siihen vaikuttavat tekijät Hämäläinen Niina 8.000 €Lapsen varhaisen ravitsemuksen merkitys allergisten sairauksien kehittymisessä

Jaakkola Kari 3.000 €KIAS/ Virusinfektiot kylmässä

Karjalainen Minna 8.000 €Keskosen kroonisen keuhkosairauden (bronkopulmonaalinen dysplasia) perinnöllinen tausta

Katajisto Milla 5.000 €COPD-SAVE-kuntoutusseurantatutkimus

Kimpimäki Santtu 3.000 €Kuntoliikunta ja astma

Knihtilä Hanna 4.000 €Pienten hengitysteiden obstruktion arviointi – uudet mittausmenetelmät ja niiden soveltuvuus lapsipotilaille

Koivisto Miki 9.000 €Astmaa sairastavien tupakointi: tupakoinnin määreet ja vaikutukset astman tasapainoon ja elämänlaatuun

Korhonen Virve 5.000 €Uusiutuneet tuberkuloositapaukset Suomessa vuosina 1995-2013

Koskinen Anni 3.000 €Endoskooppisen leikkaustekniikan ja pallolaajennuksen vertailu kroonisen sinuiitin hoidossa

Kääriö Heidi 8.000 €Ympäristömikrobialtistumisen ja alentuneen astmariskin väliset immunologiset mekanismit

Lukkarinen Heikki 8.000 €Kystisen fibroosin hoito Suomessa – keuhkojen toiminta, BMI ja kustannukset

Lukkarinen Minna 6.000 €Lapsen varhaisen uloshengitysvaikeuden ennuste. VINKU5V-tutkimus

Mattila Tiina 4.000 €Keuhkoahtaumatautikuolleisuus Suomessa Mini-Suomi –aineistoissa

4

6 7

Mäkitaro Juho 3.000 €Tukikudoskantasolujen merkitys keuhkosyövässä

Määttä Anette 10.000 €D-vitamiini, tupakansavulle altistuminen ja varhaislapsuuden hengitystieoireet ja ennuste kouluiässä

Nurmi Hanna 10.000 €Nivelreumaan liittyvän interstitiaalisen keuhkosairauden luokittelu ja taudinkulku

Närhi Eemil 3.000 €Kuntoliikunta ja astma

Palkola Nina 8.000 €Ihmisen limakalvojen immuunipuolustus

Parisod Heidi 3.000 €Varhaisnuorten tupakoimattomuuden ja terveydenlukutaidon tukeminen digitaalisen terveyspelin avulla

Saarela Elina 8.000 €Nopean hengitystievirusten PCR-diagnostiikanvaikutus aikuispotilaan hoitoon

Salo Riikka 3.000 €Syntymäajan ja elämäntapojen yhteys suomalaisten aikuisten astmaan ja hengitystieallergiaan

Savolainen Anna 3.000 €Astman puhkeaminen ja astmalääkityksen tarve varhaisesta uloshengitysvaikeudestakärsineillä lapsilla – Vinku tutkimuksen 14 v-seuranta

Siltanen Hannele 10.000 €Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjauksen näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli

Toivonen Laura 5.000 €Pikornavirusten aiheuttamat hengitystieinfektiot pienillä lapsilla

Tommola Minna 7.000 €Aikuisiällä alkava astma ja tupakointi Seinäjoki Adult-onset Asthma Study (SAAS)-aineistossa

Tuomilehto Henri 3.000 €Painonpudotuksen merkitys obstruktiivisen uniapnean hoidossa –kansainvälisen asiantuntijaryhmän selvityshanke

Tuomisto Leena 6.000 €Seinäjoki Adult-onset Asthma Study (SAAS)

Turunen Riitta 6.000 €Pikkulapsen ensimmäinen akuutti uloshengitysvaikeus: virusetiologia ja rinoviruksen eri genotyypit

Vattulainen Sanna 6.000 €Molecular Genetic Mechanisms of Pulmonary Arterial Hypertension

Vilpas Sarkku 6.000 €Kurkunpään yliherkkyysoireyhtymä. Metakoliinitesti ja oirekysely ylähengitysteidenärsykeherkkyyden mittaamisessa

Fyysiseen aktiivisuuteen ja tupakointiin vaikuttavat tekijät keuhkoahtauma-

tautipotilailla

Noin puolet keuhkoahtaumatautipotilaista on sairaudestaan huolimatta fyysisesti aktiivisia. Fyysistä aktiivisuutta rajoittaa eniten hengenah-

distuksen tunne. Vaikka tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa ja monet potilaat lopettavat vasta, kun tauti on edennyt pitkälle, yli puolet tutkitun aineiston keuhkoah-taumatautipotilaista pystyi lopettamaan tupakoinnin. Tu-pakoinnin lopettamisessa epäonnistuminen on yhteydessä runsaaseen alkoholin käyttöön, mielenterveyden häiriöi-hin ja kohonneeseen kuolemanriskiin.

Astma, keuhkoahtaumatauti ja sekamuotoinen astma-COPD (ACOS) ovat kroonisia, obstruktiivisia keuhkosai-rauksia. Keräsimme Helsingin ja Turun erikoissairaan-hoidosta Chronic Airway Disease (CAD)-kohortin, jossa oli noin 1300 astmaatikkoa, 600 keuhkoahtaumatautipoti-lasta ja 350 sekamuotoista astma-COPD:tä sairastavaa potilasta. Potilailta kerättiin kattavasti tietoja sairauskerto-muksista, mm. keuhkojen toimintakokeista, muista kroo-nisista sairauksista ja tupakoinnista. Seurantatutkimuksin kartoitettiin potilaiden elämänlaatua, muutoksia tupakoin-nissa sekä fyysistä aktiivisuutta ja siihen vaikuttavia teki-

8 9

jöitä. Potilailta kerättiin lisäksi DNA-näyte, josta saatuja geenimerkkejä käytettiin osana analyysia. Tutkimuksissa on toistaiseksi keskitytty potilaisiin, joilla on keuhkoahtau-matautidiagnoosi.

Keuhkoahtaumatautipotilaiden fyysistä aktiivisuutta selvitettiin Suomessa ensi kertaaKeuhkoahtaumatautipotilaiden spontaaneja liikuntatot-tumuksia tai saadun kuntoutuksen vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen ei ole Suomessa selvitetty aiemmin. Potilail-ta kerättiin tietoa paitsi liikuntamääristä ja –lajeista, myös muusta arkielämään liittyvästä aktiivisuudesta, hengenah-distuksen asteesta ja liikkumista eniten estävistä seikoista. 50 % tutkimusaineiston potilaista oli fyysisesti aktiivi-sia vuoden ympäri. Vuodenajat vaikuttavat suomalaisten keuhkoahtaumatautipotilaiden liikkumiseen, sillä talvella 20 % muutoin aktiivisista potilaista oli inaktiivisia. Sää-olosuhteet vaikuttivat muutenkin potilaiden liikkumiseen; 17 % potilaista koki, että huono sää oli merkittävä fyysisen aktiivisuuden este.

Hengenahdistus fyysisesti aktiivisten ja inaktiivisten potilaiden erojen taustallaKun selvitimme aktiivisten ja inaktiivisten potilaiden eroja, havaitsimme, että voimakkaimmin inaktiivisuutta selit-ti subjektiivinen hengenahdistuksen tunne. Voimakasta hengenahdistusta tuntevien potilaiden riski olla fyysisesti inaktiivinen oli yli seitsenkertainen verrattuna potilaisiin, joiden hengenahdistus oli lievää, vaikka analysoitaessa otettiin huomioon keuhkofunktiot, muut krooniset sairau-det, ikä ja paino. Keuhkofunktioista FEV1, FVC ja diffuusio-kapasiteetti olivat merkittävästi matalampia inaktiivisilla potilailla. Aktiivisuus jakautui keuhkoahtaumataudin vai-

keusasteen mukaan seuraavasti: Lievässä taudissa aktiivi-sia potilaita oli 60 %, keskivaikeassa ja vaikeassa taudissa n. 50 % ja erittäin vaikeassa (FEV1 <40 %) 33 %. Hengenah-distus lisääntyi aktiivisilla potilailla hieman taudin vaikeu-tuessa, mutta inaktiivisilla potilailla hengenahdistuksen kasvu oli merkittävästi voimakkaampaa. Keskivaikeassa ja erittäin vaikeassa taudissa inaktiivisten potilaiden hengen-ahdistus oli merkittävästi suurempaa kuin aktiivisten.

Miesten ja naisten aktiivisuudessa ei ollut eroja. Oletus-temme vastaisesti ikä ei vaikuttanut potilaiden aktiivi-suuteen, kuten eivät myöskään potilaiden muut krooniset sairaudet (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, lääkitystä vaativa masennus ja muut psykiatriset sairaudet tai alko-holismi). Fyysisesti aktiivisten ja inaktiivisten potilaiden painoindeksit eivät eronneet toisistaan, mutta yli 2 kilon painonnousu viimeisen kahden vuoden aikana oli yleisem-pää inaktiivisten potilaiden keskuudessa. Merkittävästi suurempi osuus fyysisesti aktiivisista (66 %) kuin inaktiivi-sista (57 %) potilaista oli lopettanut tupakoinnin.

Keuhkokuntoutusta saaneet eivät sen aktiivisempia kuin muutkaan 15 % potilaista oli saanut keuhkokuntoutusta ja 36 % ohjausta liikuntaan sairaanhoitajalta, fysioterapeutilta tai lääkäriltä. Vaikka kuntoutus tähtää potilaan aktivoimiseen ja ohjaa elintapojen muutokseen, kuntoutusta saaneet ei-vät olleet sen aktiivisempia kuin muutkaan potilaat. Yksi selitys tähän voi olla suomalainen laitoskuntoutuksen perinne, joka ei todennäköisesti tue riittävästi aktiivisuut-ta lisääviä elämäntapamuutoksia potilaan arjessa. Keuh-koahtaumatautipotilaat tuntuvat kuitenkin tiedostavan kuntoutustarpeensa, 62 % inaktiivisista ja 54 % aktiivisista potilaista olisi ollut halukas kuntoutukseen. Suurin osa toi-

voi ensisijaisesti laitoksessa tapahtuvaa kuntoutusjaksoa kotona tapahtuvan kuntoutuksen sijaan.

Yleisimpiä potilaiden harrastamia liikuntalajeja olivat kä-vely, pyöräily, uinti ja vesijuoksu, kuntosaliharjoittelu sekä ryhmäliikunta. Suurimpina fyysisen aktiivisuuden esteinä potilaat mainitsivat hengenahdistuksen (67 % vastaajista), muut krooniset sairaudet (42 %), kivun (36 %) sekä sen, että fyysinen rasitus tuntuu epämiellyttävältä (20 %).

Yli puolet keuhkoahtaumatautipotilaista onnistuu tupakoinnin lopettamisessaSelvitimme potilaiden tupakointimääriä ja tupakoinnin lopettamista sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä. Tutki-mukseen rekytointihetkellä potilaista 59 % oli onnistunut lopettamaan tupakoinnin. 28 % potilaista oli lopettanut tupakoinnin jo ennen kuin he olivat saaneet keuhkoah-taumadiagnoosin. Kun tarkastelimme kaikkia tupakoin-nin lopettaneita potilaita, havaitsimme, että tupakoinnin lopettaneet potilaat olivat iäkkäämpiä, heillä oli enemmän askivuosia ja että heidän keuhkofunktionsa olivat merkit-tävästi huonompia eli tauti oli edennyt pidemmälle kuin tupakointia vielä jatkavilla. Tupakoinnin lopettaneilla oli myös enemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Tutkimus-tulokset kuvaavat osaltaan sitä, kuinka suuri haaste tupa-koinnin lopetus potilaille on ja että potilaat lopettavat vas-ta, kun tauti on edennyt pitkälle.

Tupakoinnin lopettamisessa epäonnistu-minen, alkoholismi ja mielenterveyden häiriöt yhteydessä kohonneeseen kuole-manriskiinPotilaat, jotka eivät olleet onnistuneet lopettamaan tupa-kointia, olivat keskimäärin nuorempia ja heillä oli enem-

män lääkehoitoa vaativia mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta. Alkoholismi oli tupakointia jatkavien keskuu-dessa huomattavasti yleisempää kuin lopettaneilla (27 % vs 12 %). Neljännen vuoden seurantakyselyssä sel-vitettiin edelleen tupakoivien potilaiden nikotiiniriip-puvuuden voimakkuutta Fageströmin kyselyn avulla ja havaitsimme, että erityisesti alkoholismi ja myös mielen-terveyden häiriöt selittivät riippuvuuden voimakkuutta. Tutkimuksen seurannan aikana keräsimme tietoa potilai-den kuolleisuudesta. Vuoden 2010 loppuun mennessä 15 % potilaista oli kuollut ja vuosittainen kuolleisuus oli korkea, noin 4 %. Kun mallinsimme kuolleisuutta, havaitsimme, että tupakoinnin lopettaneiden riski kuolla oli pienempi korkeammasta iästä ja suuremmasta kroonisten sairauk-sien määrästä huolimatta. Voimakas nikotiiniriippuvuus ja siihen liittyvä tupakoinnin lopettamisessa epäonnis-tuminen yhdistettynä alkoholismiin ja mielenterveyden häiriöihin kertoo potilasryhmästä, joka on ilmeisen herkkä kehittämään addiktioita, mikä näkyy myös kohonneena kuolemanriskinä.

Kirjoittaja Henna Kupiainen sai HES-säätiön apurahaa vuon-na 2013 tutkimukseensa: Tautimallit kroonisissa obstruktiivi-sissa keuhkosairauksissa.

11

SijoitustoimintaSäätiö saa varoja vastaanottamalla testamentteja ja lahjoituksia sekä sijoitustoiminnalla.

Sen tavoitteena on sijoittaa vastuullisesti, pitkäjänteisesti sekä mahdollisimman tuottavasti ja turvaavasti.

Sijoitustoiminnassa pyritään turvaamaan säätiön varat, saamaan varoille realistinen tuotto sekä varmistamaan apurahojen maksukyky.

Sijoitusriskejä pyritään hallitsemaan hajauttamalla varat muun muassa kiinteistöihin, asuntoihin ja pörssi- ym. osakkeisiin.

Säätiön tavoitteena on pitkällä aikavälillä kasvattaa sen varallisuutta ja näin varmistaa vuosittainen apurahojen jaon jatkuvuus sekä velan maksukyky. Eri paikkakunnilla olevia asuntoja myytiin vuokralaisten vaihtumisen yhtey-dessä. Niiden hallinnointi Helsingistä käsin on hankalaa ja kallista. On varauduttava siihen, että pörssiosakkeiden vuosittaiset hintavaihtelut voivat olla merkittäviä. Perintei-sesti pidemmällä aikavälillä niiden tuotto on ollut hyvä.

Jatkossa tavoitteena on jatkaa asuntojen myyntiä asukkai-den sanoessa irti vuokrasopimuksiaan ja keskittyä omista-maan kohteita, joiden hallinnointi olisi mahdollisimman vaivatonta. Pörssi- ja pörssin ulkopuolisia sijoituksia jatketaan keskittyen PTS-näkökulmaan.

HallintoSäätiön hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:

Hannu Puolijoki, professoripuheenjohtaja 13.5.2015 alkaen

(Pirkko Brander, ylilääkäripuheenjohtaja 12.5.2015 saakka)

Maija Halme, dosentti

Irmeli Lindström, keuhkosairauksien erik.l. 13.5.2015 alkaen (Kari Reijula, professori 12.5.2015 saakka)

Markku Hyttinen, toiminnanjohtaja 1.11.2015 alkaen (Veikko Korpela, toimitusjohtaja 31.10.2015 saakka)

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja

10

13

Apurahahakemukset ja myönnetyt apurahat (kpl) 2007-2015

Apurahahakemukset

Myönnetyt apurahat

12

Maksetut apurahat ja avustukset (tuhansina euroina) 2007-2015

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

32 60 362 44 83 90 115 245 256

2014 2015

Sijoitusten tuotto-%(laskettuna omasta pääomasta)

Pääoma m €

15

20

0,2 0,3

0,4 0,30,3

3,8 4,04,2 7,1

0,3 0,30,3

0,3

1,9 2,1

3,2 3,52,9

4,1 4,0 3,43,0

0,7 0,62,4 2,0 1,9 6,2 5,9 5,6 5,3

1,6 1,5 1,4 1,3 1,3

-5,1 -3,2-2,2 -4,2

-0,1 -1,1 -1,2 -0,3

10

5

0

-5

-10

20082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Muut

Osakkeet

Asunnot

Kiinteistöt

Velat

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

5,7

-25,6

18,7 10,9

-6,8

6,0 11,2

2014 2015

5,8 5,3

0

10

20

30

40

50

20142013201220112010200920082007 2015

60

70

15

Hallituksen toimintakertomus

Hengityssairauksien tutkimussäätiö tukee hengitys-sairauksiin ja hengitysterveyteen liittyviä tutkimushank-keita. Se tekee yhteistyötä Hengitysliiton kanssa keskittyen tukemaan sääntöjensä mukaisesti tutkimushankkeita.

Säätiö jakoi toimintavuonna apurahoja 43 tutkijalle yhteensä 256 000 euroa. Se on 49 % varsinaisen toiminnan ylijäämästä ennen apurahojen jakoa ja 2.2 % taseen omasta pääomasta. Hakijoita oli kaikkiaan 72 ja haettu summa yhteensä 579 168 euroa.

Sijoitusten tuotto tuloslaskelmassa oli 0.6 (2014 0.6) miljoonaa euroa, joka on 5.3 (2014 5.8) prosenttia laskettu-na omasta pääomasta.

Pörssi- yms. sijoitusten tasearvo vuoden lopussa oli 7.1 miljoonaa euroa. Sijoitusten hankintahinta oli 7.6 ja markkina-arvo 9.7 miljoonaa euroa.

Tilikauden ylijäämä oli 0.3 (2014 0.3) miljoonaa euroa. Velkaa oli tilikauden päättyessä jäljellä 4.2 (2014 2.2) mil-joonaa euroa. Velkaa lisättiin mm. Sato Oyj:n osakkeiden hankintaa varten, joita osakkeita ostettiin vuoden aikana lisää 2.8 miljoonalla eurolla. Uuden asuinkerrostalokoh-teen hakeminen ja rakentaminen ei onnistunut sellaiselta alueelta, joka olisi arvioitu pitkällä jänteellä riittävän riskit-tömäksi ja tuottoisaksi.

14

Varat oli vuoden lopussa sijoitettu seuraavasti: kiinteistöt 34 %, asunnot 19 %, osakkeet 45 % (joista Sato Oyj:n osuus 24 %), rahat ja pankkisaamiset sekä lainasaamiset osak-kuusyrityksiltä 2 %. Kiinteistöt ovat Luoville vuokrattu-ja oppilasasuntoloita, joiden markkina-arvoa on hankala määrittää. Oppilasasunnot poistetaan 20 vuoden tasa-poistoin. Niiden arvona samoin kuin asuntojen arvona on pidetty tasearvoa. Kaikkien asuntojen kunnossapidosta on huolehdittu PTS-elinkaarimallin mukaisesti.

Eri paikkakunnilla olevia asuntoja myytiin 7 kpl vuok-ralaisten vaihtumisen yhteydessä. Niiden hallinnointi Helsingistä käsin on hankalaa ja kallista. Oppilasasunto-kiinteistöjen vuokratuotto on perusvarmaa tuloa. Perintei-sesti myös asuntojen tuotto on ollut samanlaista, kuitenkin yleensä alhaisempaa kuin pörssiosakkeiden tuotto.

Hallintokulut olivat 90 713 euroa, joka on 0.8 % omasta pääomasta.

Säätiön lähipiirille on maksettu palkkioita ja korvauksia seuraavasti: Hengitysliitto ry 32 600 euroa (ostopalvelut mm. säätiön laskentatoimen hoitamisesta, asuntojen vuok-rien perinnästä, apurahojen käsittelystä, avusta vuosikerto-muksen tekemiseen yms.), hallituksen kokouspalkkiot 830 euroa, tilintarkastus 3 112 euroa ja asiamiehen palkkiot 28 831 euroa. Muita palkkioita, korvauksia tai avustuksia lähipiiriin kuuluville ei ole maksettu.

Hallitukseen kuuluivat vuoden lopussa puheenjohtajana Hannu Puolijoki ja jäseninä Maija Halme, Markku Hyttinen, Irmeli Lindström ja Mervi Puolanne.

Hallitus piti kaksi kokousta vuoden aikana.

Säätiön asiamiehenä toimi VTM Vesa Kukkonen.

Säätiön taloushallinto hoidettiin Hengitysliitossa talousas-sistentti Nora Salmisen toimesta. Apurahojen jaon valmis-teli Hengitysliiton sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Tarja Pajunen.

Tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan Mikko Ahtiainen, KHT ja Samuli Perälä, KHT.

Tulevina vuosina myönnettävien apurahojen määrää pyritään lisäämään. Sijoitustoimintaa jatketaan pääpiir-teissään entiseen tapaan. Velkaa lyhennetään. Riskiä velan takaisinmaksun suhteen ei käytännössä ole.

TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2014 VARSINAINEN TOIMINTA Sijoitukset Tuotot Vuokratuotot 1 094 659,13 1 152 100,34 Asunto-osakkeiden myyntivoitot 55 113,17 123 443,00 Pörssiosakkeiden myyntivoitot 4 922,06 457 457,20 Osinkotuotot 209 276,80 231 721,36 Korkotuotot 5 573,91 6 017,22 Muut tuotot 106,91 1 369 651,98 275,00 1 971 014,12 Kulut Poistot rakennuksista -319 294,00 -319 294,00 Vastikkeet -463 078,90 -407 833,07 Huoneistokorjaukset -6 316,42 -22 323,46 Asunto-osakkeiden myyntikulut -20 789,97 -31 441,69 Asunto-osakkeiden myyntitappio -7 293,24 -6 153,50 Asunto-osakkeiden arvonalennukset 0,00 -223 693,56 Pörssiosakkeiden myyntitappiot 0,00 -197 051,08 Pörssiosakkeiden hoitokulut -67,20 -14,40 Pörssios. arvonalenn. ja niiden palautukset 118 805,28 -57 730,23 Korkomenot -55 007,49 -52 083,33 Muut kulut -4 344,16 -3 795,72 Luottotappiot -1 844,28 -759 230,38 -162,57 -1 321 576,61Kate 610 421,60 649 437,51 Apurahat Jaetut apurahat -256 000,00 -245 000,00 Hallinto Henkilöstökulut -33 008,65 -35 009,67 Poistot -1 767,00 0,00 Muut kulut -55 937,17 -90 712,82 -39 685,73 -74 695,40 VARSINAISEN TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ 263 708,78 329 742,11 VARAINHANKINTA Saadut lahjoitukset 0,00 70,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 263 708,78 329 812,11

TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ATK-ohjelmat 5 301,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 429 387,20 429 387,20 Rakennukset 4 829 953,66 5 259 340,86 5 149 247,66 5 578 634,86 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Asunto-osakkeet 2 976 133,57 3 391 028,83 Kiinteistöosakkeet 4 943,38 4 943,38 Muut osakkeet ja osuudet 7 070 321,07 10 051 398,02 4 162 757,87 7 558 730,08 Muut saamiset Liittymät, palautuskelpoiset 55 832,40 55 832,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 229 576,08 229 576,08 Lyhytaikaiset saamiset Vuokrasaamiset 2 733,67 2 969,13 Muut siirtosaamiset 1 045,20 33 797,02 Saamiset Hengitysliitolta 0,00 3 778,87 29 604,15 66 370,30 Rahat ja pankkisaamiset * 79 674,10 0,00Vastaavaa yhteensä 15 684 901,33 13 489 143,72 * Pankkitili poistettu tilikauden aikana Hengitysliiton konsernitilijärjestelmästä. VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Säädepääoma 168 187,93 168 187,93 Ed. tilikausien ylijäämä 11 089 107,99 10 759 295,88 Tilikauden yli-/alijäämä 263 708,78 11 521 004,70 329 812,11 11 257 295,92 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat 3 600 000,00 0,00 Lyhytaikaiset velat Saadut ennakot 4 000,92 3 489,64 Ostovelat 4 520,56 10 434,13 Ennakonpidätykset 1 115,42 1 346,81 Sotuvelka 0,00 50,25 Muut velat 503 892,86 2 200 000,00 Siirtovelat 50 366,87 563 896,63 16 526,97 2 231 847,80Vastattavaa yhteensä 15 684 901,33 13 489 143,72

16 17

18 19

Tilintarkastuskertomus

Hengityssairauksien tutkimussäätiön hallitukselle Olemme tilintarkastaneet Hengityssairauksien tutkimus- säätiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toiminta- kertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilin- tarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilin- tarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilin-tarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkas- tuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olen- naista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan, taikka rikkoneet säätiölakia tai säätiön sääntöjä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastus- evidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toiminta- kertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilin- tarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on säätiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilin- päätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovel- lettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukai- suuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimin- takertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toiminta- kertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätök- sen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien sään-nösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lakiin perustuvat lausunnotSäätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa on annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koske- vien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi. Palkkioita ja korvauksia, jotka säätiö on suorittanut säätiön toimielinten jäsenille, on pidettävä tavanomaisina.

Helsingissä 29.4.2016

PricewaterhouseCoopers Oy Samuli PeräläTilintarkastusyhteisö KHT

Mikko Ahtiainen KHT

21

Hallitus

Puolijoki Hannus. 1956, prof., johtajaylil., sisätautien, keuhkosairauksien ja allergologian erik.l., Etelä-Pohjanmaan shp, puheenjohtaja vuodesta 2015

Halme Maijas. 1961, dos., osaston ylil., keuhkosairauksien erik.l., HUS, jäsen vuodesta 2012

Lindström Irmeli s. 1967, LT, keuhkosairauksien erik.l., Työterveyslaitos, jäsen vuodesta 2015

Hyttinen Markku s. 1964, FM, Hengitysliiton toiminnanjohtaja, jäsen vuodesta 2015

Puolanne Mervis. 1960, THM, Hengitysliiton järjestöjohtaja, jäsen vuodesta 2010

Asiamies

Kukkonen Vesas. 1947, VTM, säätiön asiamies vuodesta 1997

Vasemmalta Hannu Puolijoki, Maija Halme, Mervi Puolanne, Markku Hyttinen, Irmeli Lindström ja Vesa Kukkonen.

20

Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 040 576 2233www.hes-saatio.fi