Embed Size (px)
Citation preview
LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 | LHJLHHJHJJLHJJ G GrGrGr GG ouoououupuppoouuupp VuVuVu VuuVuVV ooosososisisisirararapapapprapppportortortorortortortttti ti ti ttii jajaja ja a jaa YYmYYmpYmpYmpYmpmpppääriääriäriä stöstöstöstötööstöstöselselselsse ontontnton ekoekokoekokoo 22 2020 2002 2000001010 110 1010 | | || |
Vuosiraportti ja ympäristöselonteko 2010
3LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 | 33333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333LLHLHJLHJLHJLHJLHJLHJLHJLHJL JLHJLHJLHJLHLHJLHLHJLHJLHJLHJLHJLHJLHHJHJLLLHHHHHJHJLHLHJHJJLHJJLL JLHJLLHJLLLHLHLHLHJLHLLLLLL Gr Gr GrGrGr GrGrGr GrrGrGrGr GrGGGrG Gr Gr GrGr Gr Gr GrGGr G GrGrGGGr GGGrGrououpoupoupoupoupoupoupoupoupoupoupoupoupoupoupuupououpouppppoupoupouououpuoupoupoupuupooouppoupououpouppppuppp VuVuVuVuVuVVVVuVuVuVuVuVuVVVVVuVuVVVVuVuuVVVVVu VuV VuVVV VuuVuVuVuosiosiosiiiiosisiiosiiosiosiiosiososiosiososososisosososisosio rapraraprapraprapraraprapraaprarapaprappappppprrapprararaarapprararapppaparr pportortortortortortoorortortortortortorortortortooortoooortoo tttorttto ti ti ti ttti ti titi ti tiittttti ja ja a jaja jaja jajajaja ajaajajjjjaaaa ajjj YmpYYmpYmpYmpYmpYmpYmpYmpYYmpYYmpYmpYYYYmpYYmpYmpYmpYmpYYmpYmppYmpYmpYYYmpYYYmpmpYmpYYmYmmpäräriäriäräräräriäririäriärrirräriäräääriiääriiiääääriäräärärirrä stöstöstöstöstöstösstöststöstöstöstöstöstötstöstötöstöststststssstttstös öst seselselseselsellseselselselseselelselseeelseleleseseleleesssseselontontoontontontontontontontontontontontontontontononttoooontoontontoontontonnontontnnntno tttekoekekokokooekoekoekoekoekokoekoekoekokokoekkkoekekokoekeekoeekoekekoekoooekoee oe oekokoeee ookoeek 20 20 202220 2020 20 20 20 20 20 20 2020220 2020 202020020202 202002000202020002202020002020000200002020200001010101010101010 10 10 100 10100100101010 1010101010100010 011000 0 0 001010 0010 10011110 00 110000 |||||||||||||| | ||| ||||||| ||||||||
2010: tavallisuudessaan poikkeuksellinen vuosi
Kahdeksas ympäristöselontekoLHJ Group on julkaissut aiemmin kaikkiaan seitsemän ympäristöselontekoa ja kaksi yhteiskuntavas-tuuraporttia. Tänä vuonna vuosiraportti ja ympäristöselonteko julkaistaan yhtenä kokonaisuutena. Mukaan on liitetty myös yhteiskuntavastuun raportointiin liittyviä asioita, mutta raportti ei ole tarkal-leen kansainvälisten GRI-ohjeistuksen mukainen. Ympäristöselonteko noudattaa EU:n EMAS-asetusta. Raportointi noudattaa myös jätelaitosyhdistyksen JLRAP II –ohjeistusta. Tämä mahdollistaa tietojen paremman vertailun suomalaisten jätelaitosten kesken. Raportti julkaistaan vain internet-sivuilla www.lhj.fi /julkaisut ja www.lhjgroup.fi
Sisällysluettelo
LH
J G
rou
pT
alo
ud
ell
ine
n v
ast
uu
So
sia
ali
ne
n v
ast
uu
Ym
pä
rist
öv
ast
uu
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimin-nan pääpaino oli vuonna 2010 perusteh-tävässään, eli omistajakuntien alueen jätehuollon järjestämisessä. Toimintojen kehitys oli maltillista eikä toiminnassa koettu suuria mullistuksia. Perustehtävän hoitamisessa onnistuttiin paremmin kuin koskaan aiemmin. Yhtiön vastaanottamien jätteiden hyötykäyttöprosentti nousi 63 prosenttiin, ollen samalla uusi ennätys ja yli valtakunnan keskiarvon. Edistystä tapahtui varsinkin jätteiden ohjaamisessa energiahyötykäyttöön. Tällä osa-alueella etsittiin aktiivisesti uusia markkinoita ja käyttösovelluksia. Näkymät jätteen ener-giahyötykäytön osalta ovat jatkossa hyvin lupaavat.
Muilta osin tulevaisuus näyttää vä-hintään mielenkiintoiselta. Vuonna 2012 saadaan voimaan uusi jätelaki, jonka säätämisprosessi osoittautui haasteellisek-si. Asiaan vaikuttivat useat eri etujärjestöt, joiden näkemykset olivat melko kaukana toisistaan. Tämä intressien ristiriita aiheutti jo lain säätämisvaiheessa monia haasteita ja aiheuttanee niitä edelleen tulevaisuudes-sakin lakia tulkittaessa.
Uusi jätelaki säilyttää kunnille kuu-luvan vastuun yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä. Suurimmat muutokset ovat tuottajavastuun selkeä laajeneminen pakkausjätteen osalta, kuntien jätehuol-toviranomaisten tiedonsaantioikeuden parantaminen koskien jätteenkuljetuksen toimivuutta sekä kuntien perustettavaksi päätetyt yhteiset jätelautakunnat. Lisäksi perusteet jätekuljetusten järjestämistavan valinnassa muuttuvat. Jatkossa kuntien tulee löytää kokonaisuutena paras mahdol-
linen malli jätekuljetusten järjestämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä taloudelliset että ympäristönäkökohdat tulee ottaa huomioon kuljetusjärjestelmäs-tä päätettäessä.
Taloudellisesti vuonna 2010 palattiin normaaliin. Liikevaihto ja tulos olivat hyviä, vaikkakin kummatkin alenivat edellisvuodesta. Liikevaihdon ja tuloksen aleneminen johtuivat kuitenkin lähinnä sii-tä, että vuonna 2009 suoritettiin Nummen vanhan kaatopaikan massojen käsittely, joka poikkeuksellisesti nosti kyseisen vuoden lukuja. Yhtiön talous on kaiken kaikkiaan hyvällä ja vakaalla pohjalla ja maksuvalmius hyvä. Tulevina vuosina yhtiö pystyykin rahoittamaan suunnitel-lut investointinsa pääosin kassavaroin. Investoinnit ovat pääasiassa kaatopaik-kojen pinta- ja sulkemisrakenteiden sekä kaasunkeräyksen rakentamista.
Palveluiden osalta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy haluaa kehittää edelleen jätteiden keräyksen logistista toimivuutta, tehokkuutta ja varmuutta kaikkialla alueel-laan yhteistyössä omistajiensa kanssa sekä varmistaa ja tehostaa edelleen jätteiden oh-jautumista hyötykäyttöön. Vain keskitetysti suunnittelemalla, ohjaamalla ja logistisesti järkevinä kokonaisuuksina kilpailuttamal-la voidaan saada kustannukset ja päästöt alas sekä hyötykäyttöprosentit pysyvästi korkealle tasolle. Näiden tavoitteiden saa-vuttamiseksi Loimi-Hämeen Jätehuolto ja LHJ Group ovat valmiita tekemään tiivistä yhteistyötä omistajiensa, tuottajayhteisöjen ja muiden tahojen kanssa.
LHJ Group jatkaa palveluiden tar-joamista koko Suomen tasolla pääosin
elinkeinoelämän ja tuottajayhteisöjen erikoistarpeisiin kehittäen samalla toimin-taansa ja käsittelytekniikoitaan yhä pidem-mälle. Esimerkkinä tästä kehityksestä ovat Suomen Elektroniikkakierrätyksen ja Cool Finlandin tekemät merkittävät investoinnit toimintansa edelleen kehittämiseen vuonna 2010.
Aivan lähitulevaisuus tulee kietoutu-maan uuden jätelain voimaantuloon ja sen käytännön tulkintojen hakemiseen. Uuden lain vaikutukset tulevat kuitenkin selkeyt-tämään jätehuoltokentän eri toimijoiden rooleja.
Pidemmälle tulevaisuuteen katsottaes-sa Loimi-Hämeen Jätehuolto näyttäytyy vahvana tekijänä yhdyskuntajätehuollossa. Yhtiön tarjoamat palvelut alueensa asuk-kaille ovat ensiluokkaisia ja kaikilta osin valtakunnallista kärkeä ja hyötykäyttöas-teet korkeita. LHJ Group tulee puolestaan entisestään kehittämään elinkeinoelämälle tarjottavia palveluita yhdessä monipuolis-ten kumppaniensa kanssa. Samalla tämä kehitys tukee perusjätehuollon kehitystä.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on sitou-tunut kehittämään toimintojaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Paras lopputulos saavutetaan hyvällä yhteistyöllä jätteen tuottajien, omistajien sekä yhtiön henkilöstön kesken. Näissä merkeissä ha-luankin esittää parhaat kiitokset omistajil-lemme, henkilöstöllemme sekä yhteistyö-kumppaneillemme vuodesta 2010.
Immo Sundholm,toimitusjohtajaLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy
LHJ Group
Toimitusjohtajan katsaus ......................................................... 3
LHJ Group ............................................................................ 4-9
Perustietoja
LHJ Groupin toimintapolitiikka
Valtakunnalliset kierrätyspalvelut
Kunnallinen jätehuoltojärjestelmä
Taloudellinen vastuu ........................................................ 10-15
Tilikauden tiedot
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tuloslaskelma
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tase
Sosiaalinen vastuu ............................................................ 16-17
LHJ Group ja yhteiskunta
Kouluyhteistyö
Henkilöstö
Ympäristövastuu ............................................................ 18-30
Ympäristöjärjestelmä
Materiaalivirrat
Ympäristövaikutukset
Emas varmennuslausunto
Yhteystiedot ......................................................................... 32
2
5
LHJ Group
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n
hallituksen jäsenet 2010
Eino Järvinen, hallituksen puheenjohtaja, ForssaRauno Ahtinen, LoimaaJaakko Erjo, SastamalaTerttu Hiukkamäki, Urjala AsJuhani Hörkkö, Koski TlPekka Kannisto, TammelaPetri Koivula, ForssaMinna Kuisma, SomeroTimo Mattila, KiikoinenMarkku Nikander, JokioinenSisko Tiusanen, Akaa
Kunnallisen jätehuollon palveluita tarjotaan omistajakuntien alueella. LHJ Groupin palveluita tarjotaan valtakunnallisesti ja osittain myös Baltian maiden alueella.
Turun Seudun Jätehuolto toimi osissa Pöytyää ja Pirkanmaan Jätehuolto osissa Sastamalaa.
Akaa199610,8 %
Forssa
1995
18,9 %
Humppila
1995
2,2 %
Jokioinen
1995
4,5 %
Koski TL
1999
2,2 %
Kylmäkoski19962,1 %
Loimaa
1996
11,0 %
Punkalaidun
1996
3,3 %
Somero
1995
8,0 %
Tammela
1995
5,0 %
Urjala
1995
4,8 %
Ypäjä
1995
2,2 %
Pöytyä
2002
1,9 %
Kiikoinen
2001
1,1
Oripää
1996
1,1 %
Sastamala
2 001
17,1 %
LHJ Group on muodostettu alueellisia jätehuoltopalveluita tuottavan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ympärille. LHJ perustettiin vuonna 1995. LHJ:n omistavat toimialueen 15 kuntaa. LHJ:n päätehtävä on tarjota ja kehittää perusjätehuollon pal-veluita omistajakuntiensa alueella. Vuonna 2010 kahden omistajakunnan alueella toimi myös toinen jätehuoltoyhtiö. Turun
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakunnat
4
Kunnallisen jätehuollon tehtävien jakautuminen
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n pääasiallisena tehtävänä on tuottaa perusjäte-
huollon palvelut omistajakuntiensa alueella jätelain mukaisesti. Omistajakunnat
ovat luovuttaneet käytännön jätehuollon tehtävät LHJ:n tehtäväksi. Yhtiö toimii
myös jätehuollon asiantuntijana kaikissa jätehuoltoon liittyvissä kysymyksissä ja
tehtävissä omistajakuntiensa puolesta.
LHJ:n omistajatahot hallinnoivat yhtiötä hallituksen ja yhtiökokousten kautta.
Omistajat päättävät jätehuoltoa ohjaavista asioista kuten jätehuoltomääräyk-
sistä, keräysjärjestelmän toiminnasta ja perityistä jätehuoltomaksuista. Kunnat
ovat vastuussa jätehuoltotoiminnan valvonnasta yhdessä paikallisten ELY-kes-
kusten kanssa. Suurimmilla omistajakunnilla on pysyvä edustaja yhtiön hallituk-
sessa, pienemmät kunnat vuorottelevat hallitusvastuussa.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
100 % 15 kuntaomistajaa 1995
Suomen Tietoturva Oy
51 % LHJ 2007
Suomen Elektroniikka-käsittely Oy
100 % LHJ 2003
Suomen Erityisjäte Oy
51 % LHJ 2004
Cool-Finland Oy50 % LHJ 2005
Seudun Jätehuolto toimi osissa Pöytyää ja Pirkanmaan Jätehuolto osissa Sastamalaa.Loimi-Hämeen Jätehuolto alkoi kehittää ja markkinoida valtakunnallisia kierrä-tys- ja käsittelyalan palveluita saatuaan valmiiksi perustehtävänsä hoitamiseen tarvittavan infrastruktuurin 1990-luvun lopulla. Pääasialliset, valtakunnalliset palvelut ovat elektroniikkakierrätys,
pilaantuneiden maiden ja erityisjätteiden käsittely ja tietoturvapalvelut. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on LHJ Group -konsernin emoyhtiö. Konserniin kuulu-vat Suomen Elektroniikkakäsittely Oy, Suomen Erityisjäte Oy ja Suomen Tieto-turva Oy. Lisäksi LHJ on osaomistajana Cool Finland Oy:ssä 50 % osuudella ja Ekoport Turku Oy:ssä 11 % osuudella.
Kunnallisen jätehuollon palveluita tarjo-taan omistajakuntien alueella. LHJ Grou-pin palveluita tarjotaan valtakunnallisesti ja osittain myös Baltian maiden alueella. Kierrätettyjä raaka-aineita myydään maailmanlaajuisesti. Kaikki käsittelytoi-menpiteet ja hallinto on keskitetty Forssan Envitech-alueelle.
LHJ Groupin visiona on säilyttää asemansa suomalaisen jätehuollon ja kierrätysteollisuuden pioneerina. Konserni pyrkii tavoitteeseen neliosaisella strategi-alla.
• Yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluja ja sillä on monipuolista toimintaa. Se ei tukeudu vain yhteen liiketoimintaan.• Nykyisiä ja uusia liiketoimintoja tehdään sopivien kumppanien kanssa.• Toimintaa kehitetään avoimin mielin• Yhtiö huolehtii ympäristön, henkilö- kunnan ja lähiyhteisön hyvinvoinnista
5
EkoportTurku Oy
11 % LHJ 2008
LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
7LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
Perustehtävänsä lisäksi Loimi-Hä-
meen Jätehuolto kehittää jätehuollon
liiketoimintaa yhteistyössä kump-
paniensa kanssa. Jätehuoltoyhtiön
yhteyteen on muodostunut useita
yhteisyrityksiä, jotka ovat laajenta-
neet yhtiön toimintaa uusille alueille.
LHJ Groupin tytär- ja yhteisyrityk-
set tarjoavat palveluita yrityksille,
julkihallinnolle ja tuottajavastuuor-
ganisaatioille. Käsittely- ja kierrätys-
toimintojen lisäksi konserni tarjoaa
keräys-, kuljetus- ja asiantuntijapal-
veluita. Näiden tytär- ja yhteisyri-
tysten kautta LHJ pystyy tukemaan
perusjätehuollon toimintaa sekä
tuomaan erikoisjätehuollon palveluita
LHJ:n asiakkaiden saataville.
Tietoturvakäsittelyä
luottamuksellisille materiaaleilleSuomen Tietoturva Oy perustettiin vuonna 2007 tarjoamaan käsittelypalveluita erityisesti yritysten ja julkishallinnon tietoturvamateriaalien käsittelyyn. Yritys pystyy käsittelemään turvallisesti kaiken tietoturvamateriaalin, kuten paperiarkistot, muistitikut, CD-ROM:it, kovalevyt, nauhat ja muut tallenteet. Myös epäkurantit tuo-tantoerät, elektroniikka- ja piraattituotteet tuhotaantarvittaessa luottamuksella.
Kylmälaitteet raaka-aineiksiJääkaappien ja pakastimien käsittely alkoi Forssassa jo vuonna 2000. Toiminta on kasvanut voimakkaasti ja vuonna 2005 Forssan Envitech-alueelle avattiin kylmä-laitteiden käsittelyyn kiinteä kierrätyslai-tos. Vuonna 2005 Loimi-Hämeen Jätehuol-to Oy ja luxemburgilainen Oeko-Service Luxemburg SA perustivat Cool-Finland Oy:n hoitamaan käsittelytoimintaa. Yritys pystyy käsittelemään vanhat laitteet ja jalostamaan niiden materiaaleista uusia raaka-aineita, kuten metallia ja muovia.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja sen
yhteisyritykset Suomen Elektro-
niikkakäsittely Oy, Cool Finland Oy,
Suomen Erityisjäte Oy ja Suomen
Tietoturva Oy tarjoavat asiakkail-
leen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n
ympäristöluvan mukaisia jätteen-
käsittelypalveluja, jotka tahdomme
toteuttaa:
EdistyksellisestiKehitämme, uudistamme ja monipuolis-tamme aktiivisesti toimintojamme varmis-taaksemme niiden korkean tason.
PalvellenTeemme vuorovaikutteista yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa tavoitteenamme toimintojemme jatkuva parantaminen ja asiakastyytyväisyys. Toimintojem-me ympäristövaikutuksista tiedotamme kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti.
Kuvaputket ja elektroniikkaromuSuomen Elektroniikkakäsittely Oy on ainoa toimija Suomessa, joka pystyy käsittelemään ja jalostamaan laitoksessaan raaka-aineiksi koko television kuvaputkea myöten. Kuvaputkien lisäksiyritys käsittelee kaikkea muutakin elektro-niikkaromua. Kierrätysprosessissaan yritys jalostaa käytöstä poistuneiden laitteiden materiaaleista raaka-aineita teollisuuden käyttöön. Yrityksen lopputuotteita ovat muun muassa lasi, muovit ja metallit.
Pilaantuneen maan ja
teollisuusjätteen käsittelyKuluvan vuosikymmenen aikana Forssan käsittelykeskuksessa on otettu käyttöön useita erilaisia käsittelytekniikoita pilaan-tuneen maan ja teollisuusjätteen käsitte-lyssä. Näitä ovat muun muassa kiinteytys, stabilointi, terminen käsittely, biologinen käsittely ja loppusijoitus. Yhteistyökump-panit Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Niska & Nyyssönen Oy perustivat vuonna 2004 yhteisyrityksen Suomen Erityisjäte Oy:n. Sen käytössä on kaksi loppusijoitus-aluetta käsittelykeskuksen alueella.
6
Yhteisyritykset laajentavat
LHJ:n palvelutarjontaa
LHJ on mukana Suomen Erityisjäte Oy:ssä
51 % omistusosuudella. Teollisuusjätteitä
ja pilaantuneita maita käsittelevä Suomen
Erityisjäte on hyvä esimerkki yhteisyrityksestä,
joka tukee LHJ:n päätehtävää hoitaa jätehuol-
lon peruspalveluita omistajakuntiensa alueella
tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
”Päämää-ränämme on
lisätä jätteen hyötykäyttöä ja toteuttaa käsit-
telytoiminnot ympäristö-
vaikutukset minimoiden.”
Valtakunnalliset ympäristöhuollon palvelutLHJ Group toimintapolitiikka
VastuullisestiPäämääränämme on lisätä jätteen hyötykäyttöä ja toteuttaa käsittelytoimin-not ympäristövaikutukset minimoiden. Noudatamme ja seuraamme lainsää-däntöä ja viranomaismääräyksiä sekä valtakunnallisia ja alueellisia tavoittei-ta. Käsittelypalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa pyrimme täyttämään asettamamme ympäristö-, laatu- ja työ-turvallisuustavoitteet, joiden täyttymistä katselmoimme säännöllisesti. Huoleh-dimme henkilöstömme kouluttamisesta ja ammattitaidon ylläpidosta ja siitä, että jokainen on tietoinen työnsä aiheuttamista ympäristö- ja työturvallisuusvaikutuksista. Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
TehokkaastiResursseja tehokkaasti hyödyntäen pyrimme luomaan hyvät edellytykset toimintojen kehittämisen ja kannattavan jätteenkäsittelyn jatkamiselle.
Hallituksen puheenjohtaja
Toimitusjohtaja
9LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
8
Miten kunnallinen
jätehuoltojärjestelmä toimii
LHJ:n omistajakunnissa?Kotitalousjätteen kerääminen hoidetaan joko kiinteistökohtaisilla asioilla tai useamman kotitalouden käytössä olevilla aluekeräyskonteilla. Lähitulevaisuudessa kiinteistökohtainen järjestelmä tullaan ottamaan käyttöön kaikissa LHJ:n omistajakunnissa. Ne kiinteistöt, joilla ei ole omaa sopimusta jätteiden kuljetuksesta kuljetusyrittäjän kanssa, liittyvät aluekeräysjärjestelmään LHJ:n kautta. LHJ paikkaa tällä sopimusperusteista jätehuoltoa, jonka ulkopuolella on kunnasta ja kiinteistön käyttötarkoituksesta riippuen 20 – 50% kiinteistöistä.
Monta tapaa käsitellä jätettäLHJ:n toimialueelta kerätty kotitalousjäte kuljetetaan käsiteltäväksi Kiimassuon Jätekeskukseen. Kiimassuon käsittely-laitoksella suuri osa jätemateriaalista voidaan jalostaa erilaisiksi raaka-aineiksi. Eri jätejakeet voidaan erottaa toisistaan nykyaikaisia käsittelytekniikoita käyttäen. Tämä kasvattaa hyödynnettävän materi-aalin osuutta ja vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Biojäte käsi-tellään yksityisellä biokaasulaitoksella. LHJ käyttää monia muitakin yksityisen sektorin alihankkijoita oman käsittelytoi-mintansa ohella varmistaakseen parhaan mahdollisen kierrätystuloksen kaikille jätejakeille. Esimerkiksi metallit ja lasi kuljetetaan käsiteltäviksi erityisissä käsittelylaitoksissa. Jotkin kierrätyskel-
Keräyspisteet 2010
pisteitä asukasta/piste
Keräyslasi 204 571
Keräysmetalli 204 571
Keräyspaperi 200 583
Ongelmajätepisteitä 15 7768
Ongelmajätetempauspysäkkejä 99 1177
Kaksi erilaista
jätteidenkeräysjärjestelmää
Suomessa kunnat voivat päättää, millainen jätteidenkeräys-
järjestelmä niiden alueella on käytössä. Vaihtoehtoja ovat
sopimusperusteinen ja kunnan järjestämä jätteenkuljetus-
malli. LHJ:n omistajakuntien alueella käytössä on sopimuspe-
rusteinen malli. Tässä mallissa yksittäiset kotitaloudet tekevät
itsenäisesti sopimuksen jätteidensä kuljettamisesta. Samalla
asuinalueella voi siis ajaa useita toisistaan riippumattomia
jätteenkeräysautoja. Kunnan järjestämässä mallissa jätteiden-
keräysreitit suunnitellaaan niin, ettei keräysautojen reiteissä
ole päällekkäisyyksiä. Jälkimmäinen menettelytapa on todettu
taloudellisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi useissa
tutkimuksissa, mukaan lukien VATT:in ja Motivan tutkimukset.
Keskitetty kunnan järjestämä jätteidenkuljetus on käytössä
lähes kaikissa euroopan maissa. LHJ:n omistajakunnat ottivat
muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuonna 2010 käyttöön
kunnan järjestämän mallin biojätteen keräyksessä.
poiset materiaalit kuten paperi ja pahvi eivät tule LHJ:n käsittelyyn, koska ne kuuluvat tuottajavastuun piiriin. Vuonna 2010 LHJ:n hyötykäyttöprosentti oli 63. Hyötykäyttöprosentin odotetaan nouse-van edelleen vuonna 2011. Synteettisen dieselin valmistus tulee näyttelemään suurta roolia pyrkimyksessämme nostaa hyötykäyttöprosenttia. Vuonna 2010 suuri määrä vastaanottamastamme kotitalous-jätteestä jalostettiin REF-polttoaineeksi (recovered fuel). Käynnistyttyään Ekoport Turku Oy:n diesellaitos tulee käyttämään raaka-aineenaan REF-polttoainetta, josta se kykenee jalostamaan jopa 5 000 tonnia diesselpolttoainetta vuodessa.
Kaikkea jätettä ei voida milloinkaan käyttää hyödyksi. LHJ:n loppusijoitusalue oli Suomen ensimmäinen EU-standardit täyttävä kaatopaikka maassamme. Alueen turvallisuuden varmistavat määräysten vesitiivis pohjarakenne, edullinen sijainti suhteessa ympäröivään luontoon ja jatku-va ympäristövaikutusten valvonta.
Palveluita moneen tarpeeseenLHJ tuottaa suuren määrän palveluita. LHJ kerää biojätettä, energiajätettä, lasia ja metallia, ylläpitää miehitettyjä jäteasemia Forssassa, Akaassa, Sastamalassa, Some-rolla, Urjalassa ja Loimaalla sekä kerää ongelmajätteitä Tammelassa, Jokioisilla, Oripäässä, Pöytyällä, Sastamalassa ja Punkalaitumella. LHJ ylläpitää myös kahta kiertävää keräystä, tilausperiaatteella toimi-vaa Pärinä-keräyspalvelua sekä vuosittaista Ongelmajätetempausta. Koulutus ja vies-tintä ovat niin ikään tärkeällä sijalla LHJ:n toiminnassa. Useat LHJ:n toiminnoista ovat myös yritysten saatavilla.
Forssa Loimaa Akaa Sastamala Urjala Somero
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Jäteasemien asiakasmäärät 2004-2010
Jätehuoltojärjestelmä
0
1 2
87
1 6
12
5 5
62
5 3
43
7
53
3
8 8
47
10 8
67 11
75
1
13 1
94
1 2
97
1 5
65
2 1
74 2 5
11 3 1
33
2 9
36
3 0
57
2 8
36
4 2
64
5 5
33 6
15
8 7 1
28
6 6
82
70
05
1 3
57
1 5
99 2
42
92
55
4 3 5
27 4
33
0
4 7
24
30
85
10 717 82
08
73
77
7
85
6
42
3
63
0 1 0
05
1 12
71
37
2
ONGELMAJÄTEKierrätyspisteet
Paperi
Metalli
Ongelma-jätteen-käsittely-
laitos
Sellu +paperi-
teollisuus
Lasi
Metalli-teollisuus
Lasinkäsittely-laitos
Biokaasu-laitos
BIOJÄTE
KIERRÄTYSMATERIAALIT TEOLLISUUTEEN KOMPOSTI-TUOTE
METALLI-TEOLLISUUS
KIERRÄTYS-POLTTOAINE
ENERGIA-JÄTE
SEKA-JÄTE
REJEKTI
BIOKAASUNHYÖTYKÄYTTÖ
SÄHKÖ/LÄMPÖDIESEL
Voimalaitos
EU-TASOINENKAATOPAIKKA
REF-laitos
Diesel-laitos
BIOKAASUKOMPOSTI-TUOTE
KAUKOLÄMPÖÄ
11LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
Taloudellinen vastuu pohjarakenteisiin ja ympäristöteknologi-aan erittäin voimakkaasti. Suurimmalla osalla investoinneista on joko suora tai epäsuora positiivinen ympäristö-vaikutus. LHJ investoi toimintojensa kehittämiseen lähes 140 000 euroa vuonna 2010. Kumulatiiviset investoin-nit vuodesta 1995 alkaen ovat yli 20 miljoonaa euroa.
Maksut verrattuna
valtakunnan tasoonLHJ pyrkii tarjoamaan kaikille osa-kaskuntiensa alueen jätteen tuottajille laadukkaita palveluita kustannustehok-kaalla hintatasolla. Yhdyskuntajätteen käsittelymaksu on ollut lähellä valta-kunnan keskitasoa viimeiset seitsemän vuotta.
Hinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia erilaisten järjestelmien ja investointiasteen vuoksi. LHJ on tehnyt merkittävät inves-toinnit ensimmäisten joukossa Suomessa.Vuonna 2010 LHJ:n käsittelymaksu oli
LHJ Groupin talouden tunnusluvut 2006-2010 (M €)
2006 2007 2008 2009 2010
Liikevaihto 7,6 8,2 9,9 10,7 8,9
Liikevaihto + tilikauden muut tuotot 7,9 8,6 10,0 10,9 9,0
Liikevoitto 0,6 0,9 0,6 1,4 0,8
Liikevoiton osuus liikevaihdosta, % 8,1 11,5 5,6 12,7 9,1
Tilikauden voitto 0,4 0,6 0,2 0,9 0,4
Jätevero 0,9 1,1 1,2 2,0 0,9
Investoinnit 0,7 3,1 2,0 0,3 0,7
Taseen loppusumma 11,2 12,9 12,7 13,0 13,3
Omavaraisuusaste 41,0 40,5 42,8 48,5 52,5
122 €/tonni (sis. alv), kun valtakunnan keskiarvo oli 120,7 €/tonni (sis. alv). Lähes puolet käsittelymaksusta muodostuu jäte- ja arvonlisäverosta.
Ekomaksu peritään vuosittain kaikilta vakituisilta ja vapaa-ajanasukkailta. Se otettiin käyttöön 1990-luvun lopussa rahoittamaan jätelaissa kunnan vastuulle määriteltyjä jätehuollon peruspalveluita. Nämä ovat ongelmajätehuolto, hyötyjäte-huolto sekä neuvonta ja tiedotus. Vuonna 2010 LHJ:n ekomaksu omakotitalolle oli 16,50 euroa. Valtakunnallinen keskiarvo oli 27,50 euroa.
LHJ Group on sitoutunut kehittämään
toimintaansa tehokkaasti kohtuullisin
kustannuksin. Tavoitteen onnistu-
misesta todistavat yhtiön perimät
jätemaksut, jotka ovat useana vuonna
olleet valtakunnan keskiarvoa edul-
lisemmat. Edullisista kustannuksista
huolimatta LHJ Groupin tuottamat
palvelut edustavat korkeaa laatua.
Laadukkaan jätehuollon varmistavat
LHJ Groupin tekemät investoinnit
oman alansa teknologiaan. Emoyhtiö
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy toimii
omakustannusperiaatteella eikä jaa
osinkoa omistajilleen. Hyvä tulos
jaetaan kaikille perusjätehuollon asi-
akkaille edullisina käsittelymaksuina.
Tytär- ja yhteisyritysten tavoitteena
on kehittää kannattavaa ympäristö-
liiketoimintaa ja jakaa omistajilleen
osinkoa.
10
Yhteistyö kantaa jätehuollossa
Kuntaomistajan näkökulmasta jätehuollon parissa
tehty yhteistyö on ollut järkevää. Jätehuollon yh-
tiöittämisen myötä suuret investoinnit eivät rasita
kuntien omaa taloutta ja jätehuollon kehittäminen
on voitu antaa oman asiantuntijaorganisaation
tehtäväksi. Loimi-Hämeen Jätehuollossa jätehuol-
lon kustannustaso on pidetty hyvin hallinnassa.
Palveluiden hintataso edustaa valtakunnallista
keskitasoa, samalla kun yhtiö edustaa käsittely-
tekniikoiltaan kehityksen kärkeä. Yhteistyössä
yksityisen sektorin kanssa perustetut tytär- ja
yhteisyritykset ovat tukeneet perusjätehuollon
toimintaa taloudellisesti.
Jaakko Erjo
Apulaiskaupunginjohtaja,
Sastamalan kaupunki
Hallituksen jäsen,
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja
Suomen Elektroniikkakäsittely Oy
Talouden noususuhdanteesta johtuen vastaanotettujen tuotantotoiminnan jät-teiden määrä nousi voimakkaasti vuoden 2010 aikana. Yhdessä korkeampien työ-voimakustannusten ja yleisen hintatason nousun kanssa taloustilanne jatkui tiuk-kana. Tilikauden voitti nousi kuitenkin 372 000 euroon. Yhtiön toimintaperiaat-teiden mukaisesti voitot ohjataan yhtiön toiminnan kehittämiseen. Maksuvalmius säilyi tilikauden ajan hyvänä. Tiukem-man taloustilanteen ja maksuvalmiuden ylläpitämisen vuoksi konsernissa on jatkettu toimenpiteitä kustannusten säästämiseksi. Arvonlisävero nousi heinäkuun 2010 alusta 22 prosentista 23 prosenttiin. Loimi-Hämeen Jätehuolto ei kuitenkaan nostanut käsittelymaksuja.
Investoinnit ympäristöönJätehuollon investoinnit ovat liittyneet läheisesti ympäristöparannuksiin.Konserni on investoinut turvallisiin
Loimi-Hämeen Jätehuolto ostaa paljon
kuljetus-, rakennus- ja käsittelypalveluita
yksityiseltä sektorilta. Vuonna 2010
syntyneistä kuluista 48 prosenttia aiheutui
ulkopuolisten palveluiden ostamisesta.
Esimerkiksi biojätekeräys hoidetaan
kokonaan yksityisen alihankkijan toimesta.
antuntijaorganisaation
en Jätehuollossa jätehuol-
detty hyvin hallinnassa.
dustaa valtakunnallista
yhtiö edustaa käsittely-
n kärkeä. Yhteistyössä
sa perustetut tytär- ja
eneet perusjätehuollon
i.
a,
to Oy ja
äsittely Oy
13LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
0
5
10
15
20
25
30
35
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tuloslaskelma
2010 2009 2008
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalennukset
Liiketoiminnan muuta kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja –kulut
Voitto ennen tilinpäästösiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Välittömät verot
Tilikauden voitto
Ekomaksu 2005-2010
LHJ
Valtakunnallinen keskiarvo
15,00
32,65
16,50
28,52 28,40
16,50
Yhdyskuntajätteen käsittelymaksu verrattuna
valtakunnalliseen keskiarvoon (€/tonni, sis. alv)
LHJ
Valtakunnallinen keskiarvo
100 103
98
2006 2007 2008 2009 2010
105106
108
29,69
16,50
6 417 673
328 148
-1 816 169
-1 406 863
-839 320
-2 477 397
206 072
-187 032
19 040
20 784
-38 942
882
8 788 207
250 194
-1 937 555
1 396 090
-978 814
-3 464 616
1 261 325
-29 698
1 231 628
77 106
-354 566
954 168
6 810 841
250 167
-1 686 447
-1 566 118
-919 077
-2 384 561
504 804
-33 375
471 429
61 901
-161 195
372 135
12
116
121118
122 27,50
25,70
16,50 16,50
2005 2006 2007 2008 2009 2010
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy tase
2010 2009
30 918
6 974 269
1 520 503
8 525 689
8 998
761 254
16 054
777 307
123 262
1 496 506
2 406 073
10 931 762
1 684 066
70 908
2 318 832
954 168
5 027 974
642 702
898 731
2 321 617
72 552
2 394 169
830 051
362 430
310 136
465 569
1 968 187
4 362 356
10 931 762
17 911
6 206 376
1 520 503
7 744 790
13 980
785 725
44 026
829 751
123 262
1 497 510
2 464 503
10 209 293
1 684 066
70 908
3 273 000
372 135
5 400 109
580 800
974 121
1 565 028
35 313
1 600 341
756 589
357 802
248 162
291 369
1 653 922
3 254 263
10 209 293
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Pysyvät vastaavat yhteensä
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Saamiset yhteensä
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
Vastaavaa yhteensä
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
Oma pääoma yhteensä
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Pakolliset varaukset
Vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
Pitkäaikainen yhteensä
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen yhteensä
Vieras pääoma yhteensä
Vastattavaa yhteensä
151511511515151515151555
14
Kulujen jakautuminen (%) - Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Tulojen jakautuminen (%) - Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Jätteenkäsittelymaksut (sis. jätevero)
Aluekeräysmaksut
Ekomaksu
Palveluiden myynti
Tuotteiden myynti
Liiketoiminnan muut tuotot
Rahoitustuotot
Hankinnat ja ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Arvonalentumiset
Jätevero
Jälkihoitorahasto
Rahoituskulut
Verot
63,7
9,1
11,2
8,7
3,23,5 0,6
16,9
15LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
48,0
23
13,5
10,4
1,51,2 2,4
17LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
16
”LHJ Group osallistuu monin
tavoin ympäristö-kasvatustyöhön
ja kestävää kehitystä sekä aluekehitystä
tukevaan toimintaan.”
Sosiaalinen vastuuLHJ ja yhteiskuntaLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy on kuntien omistama organisaatio. Sen tehtävänä on taata turvalliset jätehuollon palvelut nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi jätteen loppusijoitusalueista pitää huolehtia pitkään niiden sulkemisen jälkeenkin. Yhtiön yhteiskuntaan liittyviä vaikutuksia on tutkittu vuonna 2002 suoritetussa ym-päristövaikutusten arviointiprosessissa.
Yhtiö osallistuu monin tavoin ympä-ristökasvatustyöhön ja kestävää kehitystä sekä aluekehitystä tukevaan toimintaan. Koko LHJ Group on mukana myös Forssan Envitech-alueen yhteistyön kautta Forssan seudun kehittämistyössä.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n henkilöstön tunnusluvut 2006-2010
2006 2007 2008 2009 2010
Työntekijöiden lukumäärä 24 23 23 22 23,5
Toimihenkilöiden lukumäärä 14 14 14 15 17
Henkilöstö yhteensä 38 37 37 37 40,5
Naisten osuus, % 29 29 33 37 32
Miesten osuus, % 71 71 67 63 68
Henkilöstön keski-ikä 43 42,5 43,5 43,9 44
Vakituisten työsuhteiden osuus, % 88 88 91 86 84
Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus, % 12 16 8 8 16
Työtapaturmien lukumäärä 2 4 4 4 4
Sairaspoissaolojen suhteellinen
osuus kokonaistyöajasta, % 4,5 3,1 3,8 3,9 3,5
Työterveys, €/hlö 537 230 444 477 519
Vapaa-ajantoiminta, €/hlö 299 280 209 585 648
Koulutus, €/hlö 701 333 588 424 562
Koulutuspäiviä/hlö 2,2 2,8 2,4 3,1 3,2
Työsuhteen keskim. pituus (vuosia) 5,5 6,2 7,0 7,3 7,8
Neuvonnan tunnusluvut 2005-2010
2005 2006 2007 2008 2009 2010
Tiedotustilaisuudet kpl 35 21 28 36 32 39
Vierailuryhmät kpl 70 45 48 42 47 49
Tiedotustilaisuudet hlöä 4425 1563 1779 5309 1969 8970
Vierailuryhmät hlöä 1549 1230 1169 1117 1061 1231
KouluyhteistyöLoimi-Hämeen Jätehuolto tekee aktiivista yhteistyötä toimialueensa kouluverkon kanssa. Vuonna 2010 yhtiö jatkoi koulu-projektia, jonka tarkoituksena on tehdä yhteistyötä jokaisen toimialueen koulun kanssa. KELAA-hankkeessa yhtiö osal-listuu ekotehokkuuden parantamiseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn.
HenkilöstöLoimi-Hämeen Jätehuolto työllistää keskimäärin 40,5 henkilöä. Koko konserni ja yhteisyritykset työllistävät noin 70 henkilöä.
Kesällä työntekijämäärä kasvaa, kun pilaantuneen maan käsittelytoiminnot ovat kiivaimmillaan. Konserni kehittää järjes-telmällisesti työterveys-, työturvallisuus- sekä TYKY-toimintaa. Työterveyshuolto on ulkoistettu paikalliselle terveysalan yritykselle. Konserni järjestää koulutus-ta vuosittain laadittavan suunnitelman mukaisesti.
19LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
1720
13
1
3
56
7
18
15
14
16
8
10
19
11
12
19
4
9
2
Ympäristövastuu18
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy raportoi
ympäristölupapäätöksessä edellyte-
tyllä tavalla vuosittain toimintaansa
valvovalle viranomaiselle, Hämeen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-
kukselle. Raportointi on informatii-
vista, monipuolista ja laadukasta. LHJ
raportoi vuositietojaan ympäristövi-
ranomaisen toivomalla tavalla säh-
köisesti. Lisäksi LHJ toimittaa omasta
ja osakkuusyritystensä toiminnasta
Kiimassuon jätekeskuksessa sekä
alueelliselle että paikalliselle ympä-
ristönsuojeluviranomaiselle kirjallisen
vuosiraportin. Vuosiraportti antaa
viranomaiselle hyvät pohjatiedot
laitoksen valvontaa varten.
Toiminnot Forssan Envitech-alueella
1. LHJ:n toimisto
2. Info / Vaakarakennus
3. REF-laitos
4. REF varastohalli
5. Suomen Elektroniikkakäsittely Oy
6. Cool Finland Oy
7. Ongelmajäterakennus
8. Öljyisten jätteiden käsittely
9. Ekoport Turku Oy
10. Loppusijoitusalue
11. Kompostointikenttä
12. Tasausallas ja pumppaamo
13. VAPO voimalaitos
14. Envor Biotech kompostointilaitos
15. Envor Processing paperin ja pahvin kierrätys
16. Envor Recycling lasin ja muovin kierrätys
17. Envor Group toimisto ja raskaan
kaluston pesula
18. Envor Biotech biokaasulaitos
19. Suomen Erityisjäte Oy käsittelyalueet
21. J. Syrjänen Oy hyötyjätteen käsittelykeskus
Sertifioituun ympäristöjärjestelmään
kuuluvat toiminnot ovat kartalla valkoisen
rajan sisäpuolella.
YmpäristöjärjestelmäYmpäristöjärjestelmän avulla tunniste-taan merkittävät ympäristönäkökohdat, hallitaan niitä ja tehdään ympäristöön vaikuttavia parannuksia. Ympäristöjär-jestelmä on rakennettu LHJ Groupissa kansainvälisen ISO 14001 -standardin ja eurooppalaisen EMAS-asetuksen mukai-sesti. Konsernin yrityksille myönnettiin ISO 14001- ja EMAS-sertifi kaatit vuonna 2004. Tytäryrityksistä Suomen Erityisjäte ja Suomen Tietoturva liitettiin sertifi oin-tiin keväällä 2009. Ympäristöjärjestelmä kattaa konsernin ja sen urakoitsijoiden toiminnan Kiimassuon Jätekeskuksen alu-eella. Sen ulkopuolella järjestetyt palvelut ovat sertifi oinnin ulkopuolella, mutta niitä kehitetään yhteisen toimintajärjestelmän avulla.
YmpäristölupaHämeen ympäristökeskus myönsi ym-päristöluvan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle 31.3.2004. Uusittu lupa kattaa kaikki LHJ Groupin ja sen käyttämien urakoitsijoiden toiminnot Kiimassuon Jätekeskuksen alueella.
Sisäiset ja ulkoiset auditoinnitYmpäristöjärjestelmän tehokkuutta ja sen vastaavuutta sisäisiin ohjeistuksiin ja standardin vaatimuksiin arvioidaan sisäisillä ja ulkoisilla tarkastuksilla. Kaikki järjestelmän sisällä olevat toiminnot auditoidaan vähintään kolmen vuoden välein auditointisuunnitelman mukaisesti. Niiden tulokset käsitellään säännöllises-ti pidettävissä johdon katselmuksissa. Vuonna 2010 suoritettiin neljä sisäistä auditointia. Niissä havaittiin kaksi poik-keamaa. Muita sisäisiä poikkeamia oli kaksi kappaletta. Lisäksi pilaantuneiden maiden vastaanotossa havaittiin 6 poikkea-maa. Auditoinneissa havaitut poikkeamat liittyivät lakirekisteriin ja penkkapalojen poikkeustilanneilmoituksiin. Auditoinnin jälkeen penkkapaloista tehtiin ilmoitukset Tyvi-vahtiin. Lakirekisteri saatetaan ajan tasalle huhtikuussa 2011. Muut sisäiset poikkeamat liittyivät Cool Finlandin ja LHJ:n pientuoja-alueen toimintaan. Nämä poikkeamat eivät aiheuttaneet merkittävää uhkaa ympäristölle tai työturvallisuudelle.
Ympäristöorganisaatio
Toimitusjohtaja
Immo SundlholmYmpäristöpäällikkö
Anne SjöbergErityisjätteen loppusijoitus
Immo Sundholm
Suomen Erityisjäte Oy
Käyttö
Mika Helkearo
Loppusijoitus
Kompostointi
Pilaantuneet maat
REF tuotanto
Murskaus
Kiinteistöt
Viestintä
Pasi Kaskinen
Neuvonta
Tiedotus
Markkinointi
Suhdetoiminta
Palvelut
Anne Sjöberg
Keräyspisteet
Jäteasemat
Ongelmajätteet
Hyötyjätteet
Tilastot
Ympäristöjärjestelmä
Elektroniikka-
käsittely
Keijo Väänänen
Suomen Elektro-
niikkakäsittely Oy
Kylmälaite-
käsittely
Rauno
Partanen
Cool-Finland Oy
Tietoturvapalvelut
Pasi Kaskinen
Suomen Tietoturva Oy
Ympäristönäkökohtien arviointiArviointi suoritetaan kahden vuoden välein tai useammin mikäli toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Viimeisin arviointi suoritettiin joulukuussa 2008. Toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuon-na 2010. Seuraava ympäristönäkökohtien arviointi tehdään vuonna 2011. Arvioinnis-sa on huomioitu yli 200 erilaista toimintoa jätekeskuksen alueella. Niiden vaikutusta ilmaan, veteen, maaperään, terveyteen, turvallisuuteen, luonnonvaroihin, maise-maan ja jätemäärään on arvioitu jokaisen toiminnon osalta. Samalla on arvioitu ja pisteytetty kunkin toiminnon negatiivisten vaikutusten todennäköisyyttä, vakavuut-ta, kestoa ja laajuutta. Mikäli näkökohta on saanut yli 100 pistettä, se on tulkittu merkittäväksi. Jaana Nuutinen
Ylitarkastaja
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n
viranomaisraportointi on laadukasta
21LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
Päämäärä 1Jätekeskuksen toiminnan ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen.
Tavoite 1: Alueen ympäristövaikutusten seurannan parantaminen.
Toimenpide: rikkiyhdistemittaus
Tulos: tulokset internetissä, Vuosiraportti 2010
Toimenpide: sisäisen hajuseurannan käynnistäminen
Tulos: havaintoja on kirjattu
Toimenpide: mikrometeorologiset mittaukset
Tulos: mittausten tulokset valmistuvat keväällä 2011
Toimenpide: Täyttöalueen tarkkailuputkien uusiminen ja uusien rakentaminen
Tulos: Putkien uusiminen toteutuu kaasunkeräysjärjestelmän rakentamisen
yhteydessä
Toimenpide: virtaustietojen selvittäminen uusilla alueilla
Tulos: toteutetaan Tavon laajennuksen yhteydessä
Tavoite 2: Ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen.
Toimenpide: täyttöalueen sulkemisrakentaminen
Tulos: kuitusavea ajettu penkalle 11 000 t vuonna 2010
Toimenpide: säännöllisten nurkkasyynien järjestäminen
Tulos: muistiot nurkkasyyneistä
Toimenpide: asianmukaisten varastointialueiden ja tilojen lisääminen
Tulos: varastokenttää rakennettu purku kivijätteestä 2010-2011
Toimenpide: kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen
Tulos: järjestelmää alettu rakentaa 2011
Päämäärä 2Jätteen keräilyn, -käsittelyn ja asiakaspalveluiden kehittäminen.
Tavoite 1: Jätteen hyötykäytön lisääminen.
Toimenpide: rakenteissa hyödynnettävien jäteperäisten materiaalien selvittäminen
Tulos: rakenteisiin ajettu yht. 46 000 t jätteitä vuonna 2010
Toimenpide: betoni- ja tiilijätteiden hyödyntäminen rakenteissa
Tulos: betoni- ja tiilijätettä ajettu varastosta kenttävaraston rakenteisiin
Tavoite 2: Keräily- ja käsittelymenetelmien kehittäminen.
Toimenpide: selvitys jätevesien käsittelymahdollisuuksista Kiimassuolla ennen johta-
mista kaupungin jätevedenpuhdistamolle
Tulos: Kiimassuon alueen yhteistarkkailu alkaa 2011
Toimenpide: typetysyksikön asennus murskaan VOC-kaappien käsittelemiseksi
Tulos: tilastoseuranta ennen ja jälkeen asennusta
Tavoite 3: Palveluiden kehittäminen.
Toimenpide: mielikuvatutkimuksen jatkaminen
Tulos: benchmarking-tutkimus
Päämäärä 3
Tavoite 1: Työsuojelutoiminnan kehittäminen.
Toimenpide: liikennesuunnitelman laatiminen
Tulos: HAMKin opiskelijat tehneet liikennesuunnitelman
Tavoite 2: Sidosryhmien ja henkilöstön tietotason nostaminen.
Toimenpide: viestintäsuunnittelijan hankinta
Tulos: viestintäsuunnittelija hankittu
Toiminta Tilanne Toimija Vaikutus
1. Liikenne ja maanrakennus Normaali LHJ Group Päästöt, melu ja energiankulutus
2. Biojätteen sijoitus kaatopaikalle Normaali LHJ Kaatopaikkakaasun muodostuminen
3. Jätteiden mätäneminen kaatopaikalla Normaali LHJ Kaatopaikkakaasun muodostuminen
4. Suotovesien epäpuhtaudet Normaali LHJ ja SE Päästöt jäteveteen
5. Kiinteytettyjen pilaantuneiden Epänormaali LHJ ja SE Raskasmetallipäästöt
maiden rakenteiden vaurioituminen
6. Kylmälaitteiden purkaminen Epänormaali, Cool CFC-kaasun vapautuminen ilmakehään
onnettomuus
7. Kylmäaineita sisältävän pullon ylitäyttö Epänormaali Cool CFC-kaasun vapautuminen ilmakehään
8. CFC-yhdisteitä sisältävien Epänormaali Cool CFC-kaasun vapautuminen ilmakehään
kylmälaitteiden murskaus
9. Käsittelytoiminnan ja laitosten energiankulutus Normaali LHJ Group Päästöt energiantuotannossa
Ympäristönäkökohtien arviointi
20
Materiaalivirrat vuonna 2010 olivat
tavanomaiset. Vastaanotetun jätteen
kokonaismäärä laski, mutta maail-
manlaajuinen talouden tilan kohe-
neminen aiheutti tuotantotoiminnan
jätemäärän kasvua. Myös REF-lai-
toksen käsittelemä jätemäärä kasvoi
merkittävästi.
Vastaanotetun maan ja kiviaineksen määrä laski voimakkaasti vuodesta 2009. Myös vastaanotetun rakennusjätteen määrä laski voimakkaasti. Yhdyskuntajätteen määrä pysyi lähes ennallaan.
Vuoden 2010 aikana vastaanotetusta jätteestä suurin osa (44 %) oli yhdyskun-tajätettä. Tuotantotoiminnan jätettä oli toiseksi eniten (27 %). Maa- ja kiviainesta oli lähes yhtä paljon (26 %) kuin tuotanto-toiminnan jätteitä. Rakennusjätteen määrä oli selvästi pienin (3 %).
Erikseen kerättävien hyötyjätteiden sekä biojätteen määrät laskivat. Yhtä toimialueen asukasta kohti kerättiin 5,2 kiloa lasia ja metallia vuonna 2010. Näissä
jätejakeissa tapahtuneesta kehityksestä ei voida päätellä lajitteluaktiivisuuden LHJ:n toimialueella laskeneen.
Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä laski jälleen. Hyötykäyttöaste oli 63 prosenttia. Tämä on paras hyötykäyt-töprosentti LHJ:n historiassa. Nousua edellisvuoteen oli 5 prosenttia. Hyötykäyt-töasteen odotetaan jatkavan nousuaan, kun Ekoport Turku Oy:n diesellaitos aloittaa toimintansa.
Sähkö- ja elektroniikkaromuCool Finland Oy ja Suomen Elektroniik-kakäsittely Oy käsittelevät molemmat sähkö- ja elektroniikkaromua Forssan käsittelylaitoksissaan. Cool Finland toimii kylmälaitteiden käsittelyssä ja Suomen Elektroniikkakäsittely kierrättää kuvaput-kilaitteita ja laajasti muuta elektroniikkaa.Molemmat laitokset ovat erikoistuneet käsittelemään käytöstä poistuneet laitteet siten, että niissä jalostetaan valmiita raaka-aineita teollisuuden käyttöön. EU:n sähkö- ja elektroniikkaromudirektiivissä
Materiaalivirrat
Toimintaohjelma 2010-2011 pääkohdat koskien ympäristöä
on asetettu kierrätystavoitteet vanhoille sähkölaitteille. Kylmälaitteille tavoite on 75 prosenttia ja televisioille 65 prosent-tia. Jääkaappien kierrätyksessä tavoite ylitettiin selvästi 96 prosentin hyötykäyt-töasteella, joka oli käytännössä kokonai-suudessaan materiaalihyötykäyttöä.
Kuvaputkikierrätyksessä ja muun elektroniikan käsittelyssä hyötykäyttöaste oli 78 prosenttia. Tässä laskua edelliseen vuoteen oli 4 prosenttiyksikköä.
Pilaantunut maa ja
teollisuusjätteetLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Niska & Nyyssönen Oy perustivat Suomen Erityisjäte Oy:n vuonna 2004 operoimaan ongelmajätteeksi luokiteltavien materiaa-lien loppusijoitusta. Toiminta alkoi alun perin jo vuonna 2000. Ongelmajätteen loppusijoitusalue otettiin käyttöön vuonna 2005 ja pilaantuneiden maiden loppusi-joitusalue vuonna 2007. Forssan käsit-telykeskuksessa on ollut käytössä useita käsittelymenetelmiä, joilla pilaantuneita
maita voidaan hyödyntää esimerkiksi kenttärakenteissa. Ongelmajätteeksi luo-kiteltavat materiaalit sijoitetaan erityiselle ongelmajätteen loppusijoitusalueelle.
TietoturvamateriaalitVuonna 2007 perustettu Suomen Tie-toturva Oy tarjoaa palveluja tietoturva-materiaalien käsittelyyn. Yritys käyttää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja elektro-niikkaromun käsittelylaitosten prosesseja materiaalien käsittelyssä. Myös Jalopinta Oy:n käsittelyosaaminen on yrityksen käytettävissä. Suomen Tietoturva Oy on kehittänyt materiaalien prosessointiin liittyvät tietoturvamenettelyt. Vuonna 2009 käsiteltiin paperiarkistoja, sähköisiä tallen-nusvälineitä ja epäkurantteja tuotantoeriä.
“ Hyötykäyttö-aste oli
63 prosenttia. Nousua edellis-
vuoteen oli 5 prosenttia.
Hyötykäyttö-asteen odotetaan
jatkavan nou-suaan. ”
21
23LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
0
100
200
300
400
500
600
700
800
LHJ Groupin hyötykäyttöasteet 2006-2010 (%)
Loimi-Hämeen
Jätehuolto
Suomen
Elektroniikka-
kierrätys
Cool
FInland
2006
2007
2008
2009
2010
35
39
47
58
6364
76
71
82
78
9497 97
9996
2007 2008 2009* 2010
Vastaanotettu jäte 2007-2010**
Erikseen kerätty biojäte 2005-2010
2005 2006 2007 2008 2009 2010
25192564 2599
t
2814
2005 2006 2007 2008 2009 2010
5,3 5,3 5,6 5,2 5,5 5,2
2005 2006 2007 2008 2009 2010
309 303295
299 311 346
Hyötyjätepisteiden materiaalit 2005-2010
Metalli
Lasi
Lasi ja metalli yhteensä (kg/asukas)
t
t
282
324
Yhdyskuntajäte
Maa- ja kiviaines
293
267
352 334
38
2 913
2 739
22
0
20
40
60
80
100
0
20000
40000
60000
80000
140000
120000
100 000
Vaikutukset veteenLHJ Groupin käsittelykeskus ei sijaitse tär-keäksi tai herkäksi luokitellulla pohjavesi-alueella. Alueella ei ole myöskään merki-tystä pienvedenhankinnalle tai merkittäviä vesivarantoja.
Sekä yhdyskuntajätteen, tavanomaisen pilaantuneen maan että ongelmajätteen loppusijoitusalueiden vesitiiviit pohjara-kenteet ja veden talteenottojärjestelmät on rakennettu varmistamaan, että vedet eivät valu pois jätekeskuksen alueelta. Jätekes-kuksesta aiheutuvat päästöt laajemmalle alueelle ovat erittäin epätodennäköisiä olosuhteista johtuen. Kaikki loppusijoi-tusalueiden suotovedet sekä käsittely- ja varastokenttien valumavedet pumpataan Forssan kaupungin jätevedenpuhdista-moon käsittelyyn. Vedenkeräysjärjestelmä on rakennettu noin 23 hehtaarin alueelle.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy mittaa pinta-, pohja- ja jätevesiä kaikkiaan 30 havaintopisteestä, jotka on sijoitettu jäte-keskukseen ja sitä ympäröiville alueille. Näytteiden otto ja analysointi tapahtuvat toimintaa valvovan viranomaisen hyväk-symän tarkkailuohjelman mukaisesti. Sekä veden kemiallista että hygieenistä laatua valvotaan. Alueen vedet muodostuvat sekä sadevedestä että kuormien mukana tule-vasta suotovedestä. Osa alueelle tulevista vesistä haihtuu ja loput kerätään vesienke-räysjärjestelmään.
PintavedetJätekeskuksen vaikutukset pintaveteen tutkittiin kolme kertaa kolmesta eri mit-tauspisteestä vuonna 2009. Joka kolmas vuosi tehdään laajempi analyysi syksyllä otettavista näytteistä. Laajempi analyysi tehtiin vuonna 2009, joten vuonna 2010 tehtiin normaali tarkkailu.
Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyk-sen mukaan sisäinen vesienkeräysjärjes-telmä toimii alueella hyvin. Näytteissä ei havaittu selvää kaatopaikalta ja käsittely-alueelta tulevaa vaikutusta. Yksi mitta-uspisteistä osoitti kuitenkin kuormitusta. Valtaosa kokonaiskuormituksesta ohjattiin jätevedenpuhdistamolle. Kokonaisuutena kaatopaikkavesien vaikutus ympäristöön on vähäinen.
PohjavedetVaikutuksia pohjavesiin mitataan 10 tark-kailupisteessä. Tarkkailupisteistä otetaan näytteet kahdesti vuodessa. Yksi pisteistä sijaitsee kaatopaikka-alueiden yläpuolella, yksi kaatopaikka-alueella ja loput alavir-taan kaatopaikka-alueesta. Näiden lisäksilähiympäristössä on 12 kaivoa, joista otetaan näytteet kolmen vuoden välein. Pohjavesikaivon veden kemiallinen laatu täytti vuoden 2010 tutkimuskerroilla talousveden laatuvaatimukset. Veden hygieenistä laatua ei vuonna 2010 tutkittu. Otetuissa näytteissä ei havaittu vaikutuksia pohjaveteen. Pohjaveden laatu Kiimassuon ympäristössä on parantunut suotovesi-altaan vuonna 2005 tehdyn korjauksen jälkeen.
Ympäristövaikutukset
KaatopaikkavedetJätevedenpuhdistamolle ohjattiin entistä vähemmän jätevettä. Pienempi vesimäärä selittyy aiempaa niukkavalumaisemmalla talvella, mikä puolestaan on seurausta poikkeuksellisista sääolosuhteista.
Vuonna 2010 kerättiin yhteensä 67 111 kuutiota kaatopaikka- ja pintavesiä. Kerät-ty vesi pumpattiin Forssan jätevedenpuh-distamolla. Kerätyn veden määrä väheni vuoden 2009 määrästä. Kaatopaikkavedes-tä otetaan näytteet vuosittain neljä kertaa. Jäteveden kuormitus kasvoi vuoteen 2006 asti ja on pysynyt sen jälkeen tasaisena. Kaatopaikkavesi ei ole aiheuttanut haittaa ympäristölle tai terveydelle tehokkaan ke-räysjärjestelmän ansiosta. Kaatopaikkave-det eivät ole aiheuttaneet haittaa myöskään jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jäte-vesi palaa luonnolliseen veden kiertoon.
Kaatopaikkavedet hallinnassa
Kiimassuon Jätekeskuksen jätteiden loppusijoitus-
ja kenttäalueilla sekä käsittelylaitoksissa muodostu-
vat jätevedet kerätään huolellisesti tasausaltaaseen,
josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle.
Puhdistustulos on ollut hyvä; orgaanisen aineen
osalta 97 % ja typen osalta 56 %.
Pohjavesivaikutuksia ei ole todettavissa eikä
odotettavissa jätekeskuksen alueen ulkopuolella.
Myös jätepenkereiden ja kenttien läheisyydessä
olevassa pohjavedessä haitta-aineiden pitoisuudet
ovat pieniä joskin luonnontilaisesta poikkeavia.
Kaatopaikkavesien hallintaa on syytä kehittää
edelleen. Jatkuvatoimisten virtaamamittausten
lisäämisellä erityyppisten jätevesien merkitys
voidaan erotella nykyistäkin paremmin.
Matti Ettala
PhD,
Tekniikan tohtori,
Matti Ettala Oy
Dosentti, Kuopion yliopisto
Rakennusjäte
Tuotantotoiminnan jäte
43 719
43 984
2 386
17 032
43 171
58 857
2 889
11 298
39 664 38 874
35 731
22 728
9 793
2 586
14 204
23 304
* Poislukien Nummen kaatopaikan massat
** Jätemäärät esitetty JLRAP II –ohjeistuksen mukaan
n loppusijoitus-
ksissa muodostu-
tasausaltaaseen,
tamolle.
nisen aineen
vissa eikä
ulkopuolella.
äheisyydessä
den pitoisuudet
poikkeavia.
tä kehittää
amittausten
n merkitys
min.
25LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
24
Jätekeskuksen vesitase 2010
Pinta- ja suotovedet
66 414 m3
Vesijohtovesi
987 m3
Pölyntorjunta yms.
697 m3
Talousvesi
381m3
Forssan kaupungin
jätevedenpuhdistamolle
67 492 m3
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
Kaatopaikkaveden määrä jätevedenpuhdistamolle 2005-2010 (m3)
78865
69958
79077
2005 2006 2007 2008 2009 2010
113 242
70 81467 111
Pintaveden laatu jätekeskusta ympäröivissä ojissa vuonna 2010
Tekijä Alueen Pintavesi Pintavesi Pintavesi Pintavesi
perustila 1996 2007 2008 2009 2010
Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin
pH 6,7 6,9 3,9 7,3 4,0 7,2 4,1 7,6 4,0 7,4
CODMn (mg/l) 9,9 48 29 120 29 110 20 120 4,6 110
Sähkönjohtavuus (mS/m) 11,5 52,2 6,3 24,4 5 41,2 4,3 97,3 6,3 205
NH4-N (μg/l) 5 970 16 2100 <7 2000 10 5000 12 10000
Pohjaveden laatu ylä- ja alavirtaan Kiimassuon kaatopaikalta vuonna 2010 verrattuna alueen perustilaan
Tekijä Alueen Kaatopaikan Kaatopaikan Kaatopaikan
perustila 1996 yläpuolella -alueella alapuolella
Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin
pH 6,1 6,5 6,4 6,5 7,3 7,4 5,2 7
CODMn (mg/l) - - <0,7 1,1 <30 <30 1,3 88
Sähkönjohtavuus (mS/m) 6,0 20,6 5,5 5,8 11,4 13,1 5,2 49,1
NH4-N (μg/l) 10 1400 <7 <7 100 180 63 3500
Kaatopaikkaveden laatu 2007-2010
Tekijä 2007 2008 2009 2010
Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin
pH 7,4 7,9 7,5 7,9 7,3 7,9 7,8 8,0
NH4-N (mg/l) 80 280 69 240 150 240 110 260
P (μg/l) 1600 2400 800 1900 1500 2400 1200 2700
Sähkönjohtavuus (mS/m) 196 482 184 447 321 426 268 460
Solid matter(mg/l) 14 230 30 230 33 68 28 350
CODcr (mg/l) 530 790 260 600 630 740 500 660
BOD7 (mg/l) 41 160 29 80 65 140 37 60
Pb (μg/l) 6,36 7,00 9,52 7,06 7,06 6,57 6,57
Cu (μg/l) 18,6 15,0 34,3 5,36 5,36 95,5 95,5
Cd (μg/l) 0,18 <0,40 0,46 0,1 0,1 0,26 0,26
Pohjaveden laatu ongelmajätealueella vuonna 2010 verrattuna alueen perustilaan
Tekijä Alueen Kaatopaikan Kaatopaikan
perustila 1996 yläpuolella alapuolella
Alin Ylin Alin Ylin Alin Ylin
pH 6,1 6,5 6,3 6,4 6,2 6,4
CODMn (mg/l O2) - - 28 33 30 34
Sähkönjohtavuus (mS/m) 6 20,6 40,6 49,1 14,6 17,1
NH4-N (μg/l) 10 1400 1500 1900 2900 3300
Kokonaiskuormitus Asukas-
kg/a vastineluku
Kokonaistyppi (N) 13 254 2 594
Kokonaisfosfori (P) 131 163
BOD7 3 272 128
Asukasvastineluku vesien tarkkailussaAsukasvastineluku kertoo, monenko henkilön kotitalouskuormitus vastaa esimerkiksi kaatopai-kan aiheuttamaa veden kuormitusta. LHJ Groupin kaatopaikkatoiminnan aiheuttama asukasvastine-luku esitetään yläpuolisessa taulukossa.
27LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 | 27
PölyLeijumamittauksia ja hengitettävien hiukkasten (PM10) mittauksia on tehty jätekeskuksen alueen reunoilla lähimpien asuinrakennusten suuntaan vallitsevat tuulen suunnat huomioiden. Jätekeskuksen toimintojen lisäksi pölymittausten tulok-siin vaikuttivat myös muut Kiimassuon alueen toimijat.
Vuonna 2010 Kiimassuon alueella tehtiin työhygieenisiä mittauksia. Niiden tarkoituksena oli tutkia ulkotöitä tekevien työntekijöiden pölyaltistus. Epäorgaani-sen pölyn HTP-arvo alittui kerätyissä näytteissä.
Vuonna 2010 Kiimassuon alueella tehtiin lisäksi haisevien rikkiyhdisteiden mittauksia yhteistyössä Ilmatieteen laitok-sen kanssa.
Pölyämistä pyritään vähentämään alueen tiestön kastelulla, varastokasojen peittämisellä ja pitämällä avoinna oleva jätetäyttö mahdollisimman pienenä.
MeluJätekeskuksessa melua aiheutuu liikentees-tä sekä koneellisesta jätteen käsittelystä. LHJ Groupin työsuojeluorganisaatio on laatinut alueelle meluntorjuntaohjelman, jonka tarkoituksena on ehkäistä Kiimassuon jätehuoltoalueella työskentelevien henki-löiden altistumista melulle sekä ehkäistä ympäristölle mahdollisesti aiheutuvia melu-haittoja. Meluntorjuntaohjelma päivitetään vuosittain. Aiempina vuosina tehtyihin melumittauksiin perustuen vuonna 2010 ei suoritettu melumittauksia. Toiminnot eivät ole muuttuneet vuodesta 2009, jolloin mit-tauksia viimeksi suoritettiin. Jätekeskuksen sijainnin ja aiempien mittaustulosten valossa jätekeskuksen toiminnasta ei ole merkittä-vää haittaa lähimmille altistuville kohteille. Työpisteissä, joissa melun raja-arvo ylittyy, käytetään asianmukaisia suojaimia.
Toiminnan laillisuusLHJ Group toimii Suomen jätelain ja muiden toiminnasta säädettyjen lakien ja asetusten mukaisesti. Konsernilla ei ollut rikkeitä lakia ja asetuksia vastaan.
Haitat luontoon ja maisemaanLHJ on vuokrannut Forssan kaupungilta 56,8 hehtaaria maata. Tästä alasta käytössä on 39,4 hehtaaria. Vaikutuksia alueen luonnon monimuotoisuuteen on arvioi-tu muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) vuonna 2002. Tilanne ei ole tästä alueella olennaisesti muuttunut. LHJ Groupin jätteen käsit-tely- ja kierrätystoiminnot eivät sijaitse luontoarvoltaan tärkeällä alueella. Alueella ei ole ympäristönsuojelulaissa mainittuja suojeltavia ekotyyppejä tai uhanalaisia eläimiä. Alueella tai sen ympäristössä ei ole myöskään kohteita, joilla olisi erityistä maisemallista arvoa. Jätekeskusta ympäröi metsä ja kukkulat. Tämän vuoksi jätehuol-totoiminnot eivät ole näkyvissä läheisille asuinalueille. Loppusijoitusalueen vaikutus maisemaan on rajattu siten, että sen kor-kein kohta ei tule näkymään lähialueille tulevaisuudessakaan.
HaittaeläimetAlihankkija suorittaa alueella haittaeläin-ten torjuntaa. Yrityksen tarkastaja tekee säännöllisesti tarkastuksia alueella ja laatii kirjallisen raportin käynnistään. Tarkastaja käy läpi syöttipaikat ja uusi tarvittaessa syötit. Vuonna 2010 syöttipaikkoja oli 21 kappaletta. Näistä keskimäärin 26% oli havaintoja hiiristä ja rotista. Vuonna 2009 vastaava luku oli 17 % ja vuonna 2008 35%.
EnergiatehokkuusLHJ Groupin energiankulutus nousi vuonna 2010. Käsitelty jätemäärä vai-kuttaa merkittävästi sähkönkulutukseen. REF-laitoksen käsittelemä jätemäärä nousi merkittävästi, mikä nosti sähkön-kulutusta. Sähkönkulutus per käsitelty jätetonni kuitenkin laski. REF-laitoksen energiatehokkuus heikkeni vuonna 2008. Tämä johtui pääasiassa laitoksen palakoon pienentämisestä, mikä lisäsi energianku-lutusta jätetonnia kohden. Diesellaitoksen rakennustyöt lisäsivät energiankulutusta.
Muut vaikutukset
Vaikutukset ilmaan
KaatopaikkakaasuYhdyskuntajätteen kaatopaikan päästöt ilmakehään mitataan mikrometeorologisin menetelmin kolmen vuoden välein. Edelli-sen kerran mittauksia tehtiin vuonna 2008. Mittausten mukaan biokaasupäästö on 60 m3/h/ha. Tästä metaanin osuus on noin puolet. Alipaineimuun perustuva kaasun-keräysjärjestelmä rakennetaan seuraavan kaatopaikan sulkemisen yhteydessä 2011. Kaasunkeräys pyritään aloittamaan vielä saman vuoden aikana.
HajuLHJ Groupin toiminnoista hajua aihe-uttaa pääasiassa tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Hajuja voidaan pitää melko vähäisinä. Muita hajun lähteitä ovat REF-polttoaineen varastointi ja kom-postointi. Vuonna 2010 internetin kautta vastaanotettiin viisi hajuilmoitusta. Loimi-Hämeen Jätehuollon toiminnasta näille hajuille ei kyetty löytämään selitystä.
CFC-kaasutVanhat jääkaapit ja pakastimet sisäl-tävät CFC-yhdisteitä, jotka tunnetaan myös freoneina. Niitä on sekä laitteiden jäähdytinputkistoissa että eristysaineeseen sitoutuneena laitteiden rungossa.Itse asiassa suurin osa yhdisteistä on van-hojen laitteiden eristeissä.Nämä yhdisteet on luokiteltu ongelmajät-teiksi, koska niillä on ilmakehän otso-nikerrosta ohentava vaikutus. Vanhoissa käytöstä poistuneissa laitteissa on myös aineita, jotka edistävät ilmaston lämpene-mistä. Molemmat aineet otetaan talteen Cool Finland Oy:n käsittelylaitoksessa. Talteenotto- ja erotteluteknologia sekä jatkuva seuranta takaavat turvallisen ke-räystuloksen. CFC-yhdisteiden talteenotto on alkanut tehokkaasti. Yhtiö on ylittänyt talteenotolle asetetut tavoitearvot selvästi murskausvaiheessa jokaisena toiminta-vuotenaan. Murskausvaiheessa kerätyt öljy- ja freonimäärät kasvoivat edelleen viimevuotiseen verrattuna.
CFC-kaasut talteen
Cool-Finland Oy on toiminut
Envitech – alueella syyskuusta 2005.
Yhtiö käsittelee käytöstä poistettuja
kylmälaitteita jalostaen ongelmajätteestä
teollisuuden raaka-aineita kuten metal-
leja ja muoveja. Oleellinen osa toimintaa
on laitteissa kylmäaineena ja eristeessä
olevan CFC-kaasun talteenotto. CFC-kaa-
sujen käytön kieltämisen jälkeen vanhat
kylmälaitteet ovat merkittävä CFC-lähde.
Laitteiden asianmukaisella käsittelyllä
pystytään kuitenkin ehkäisemään ympä-
ristöhaitat. Cool-Finland Oy:n prosessissa
on kerätty talteen otsonille haitallisia
sekä kasvihuoneilmiötä edistäviä kaasuja
yhteensä noin 130 tonnia.
Rauno Partanen,
toimitusjohtaja
Cool-Finland Oy
26
0
20
40
60
80
100
120
Esikäsittelyssä talteenotettu CFC 2005-2010
87,9
2005 2006 2007 2008 2009 2010
84,7
69,7
g/laite
94,7
101,6 102,0
050 100 150 200 250 300 350 400
2010
2009
2008
2007
2006
2005
293,8
297,7
300,4
323,6
320,2
357,7
63,9
22,5
23,2
tavoite erotus toteutunut
Murskausvaiheessa talteenotetun CFC:n määrä 2005-2010
g/laite
299,2
312,8
13,6
1,5
4,7
299,0
300,9
300,5
305,6
pystytään kuitenkin ehkäisemään ympä-
ristöhaitat. Cool-Finland Oy:n prosessissa
on kerätty talteen otsonille haitallisia
sekä kasvihuoneilmiötä edistäviä kaasuja
yhteensä noin 130 tonnia.
Rauno Partanen,
toimitusjohtaja
Cool-Finland Oy
29LHJ Group Vuosiraportti ja Ympäristöselonteko 2010 |
0
50
100
150
200
250
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2006 2007 2008 2009 2010 2009 2010
787
788
2015 2227
Lämpö
Sähkö
Energian kokonaiskulutus 2006-2010
MWh
708
2098
186,8
140,5
212,1
156,0
167,0
2006 2007 2008 2009 2010
Elektroniikkakierrätyksen
energiatehokkuus 2006-2010
kWh/t
REF-laitoksen energiatehokkuus 2005-2010
kWh/t
49,7
64,0
57,3
50,3
68,1
54,0
2005 2006 2007 2008 2009 2010
28
1968 2374
793
1108
BOD: biologinen hapenkulutus
CODcr: kemiallinen hapenkulutus
COOL: Cool Finland Oy
dBA: keskimääräinen äänenvoimakkuus
EMAS (Eco-Management and
Audit Scheme):
vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta-
ja auditointijärjestelmä, joka perustuu EU:n
asetukseen.
GRI:
(Global Reporting Initiative) on useista
sidosryhmistä koostuva
itsenäinen instituutio, jonka tehtävänä on
luoda ja levittää globaalisti omaksuttavat
yhteiskunta vastuunraportoinnin ohjeet.
ISO (International Organization for Stan-
dardization):
kansainvälinen standardisoimisjärjestö,
jonka hyväksymiä standardeja käytetään
useilla eri toimialoilla. Tällaisia ovat 9
000-sarjan laatustandardit ja 14 000-sar-
jan ympärisöjärjestelmästandardit.
KOK-N: kokonaistyppipitoisuus
kok.P: kokonaisfosforipitoisuus
LHJ: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
NH4-N: ammoniumtyppipitoisuus
REF (Recycled Fuel):
jätteestä valmistettu kierrätyspolttoaine
SE: Suomen Erityisjäte Oy
SEK: Suomen Elektroniikka-
käsittely Oy
STT: Suomen Tietoturva Oy
Sanasto ja lyhenteet
Akkreditoitu: Kansainvälinen ja virallinen pätevyyden toteaminen.
Auditointi: Systemaattinen ja dokumen-toitu todentamisprosessi, jolla hankitaan ja arvioidaan riippumattomasti näyttöjä, jotta voidaan päättää, täyttääkö yhtiön toiminta-järjestelmä asetetut tavoitteet.
CFC-kaasu: Näitä kauppanimikkeeltään freoneiksi nimitettyjä otsonikatoa aiheut-tavia kaasuja on käytetty kylmälaitteissa. CFC:n ilmakehän otsonikerrokselle hai-tallisten vaikutusten vuoksi ne pitää ottaa talteen vanhoista laitteista.
Hyötykäyttö: Jätemateriaalien käyttämi-nen uudestaan esimerkiksi uusien tuottei-den tai energiantuotannon raaka-aineina.
Hyötykäyttöaste: Hyötykäyttöön ohjatun jätteen osuus vastaanotetun jätteen koko-naismäärästä.
JLRapII: Jätelaitosten raportoinnin ja tunnuslukujen yhtenäistämiseen liittynyt hanke
Kierrätys: Jätteiden sisältämän materiaalin käyttäminen uusien tuotteiden raaka-aineena.
Sertifiointi: Riippumattoman akkreditoi-dun tahon selvitys ja kirjallinen vakuutus siitä, vastaako toiminta sille asetettuja standardin vaatimuksia.
Todentaminen: Akkreditoitu taho voi hy-väksyä organisaation käytännön toiminnan sekä ympäristöasioiden hallinta- ja audi-tointijärjestelmän ja ympäristöselonteon EMAS-asetuksen vaatimukset täyttäväksi.
Toimintajärjestelmä: Laatu-, ympäristö-, sekä työterveys- ja turvallisuusjärjes-telmien yhdistäminen yhtiön toiminnan kattavaksi toimintajärjestelmäksi.
Toimintaohjelma: Yhtiön itselleen asetta-mat päämäärät ja tavoitteet, joiden toteut-tamiseksi on laadittu toimenpiteet, keinot, aikataulut, vastuut ja seurantajärjestelmät.
Toimintapolitiikka: Julistus yhtiön aiko-muksista ja toimintaperiaatteista, jotka an-tavat suuntaviivat koko yhtiön toiminnalle.
Uudelleenkäyttö: Tietyn tuotteen käyttä-minen uudelleen samaan tai eri tarkoituk-seen.
Ympäristöjärjestelmä: Yhtiön johtamis-järjestelmän osa, joka sisältää organi-saation, suunnittelutoiminnat, vastuut, menettelyt, toimintaohjeet ja resurssit ympäristöasioiden jatkuvan parantamisen saavuttamiseksi.
Ympäristövaikutus: Yhtiön toiminnan tuloksena ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan kohdistuvat negatiiviset ja positiiviset vaikutukset.
YVA-menettely: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään suun-nitteilla olevan hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset ennen lopullista päätöksentekoa.
52,1
68,3
37,1
46,5
15,0
21,7
0
10
20
30
40
50
60
Energiankulutus/hlö 2010*
* Koko konsernin henkilökunta
MWh
Yht.
Sähkö
Lämpö
30
Tämän ympäristöselonteon on laatinut LHJ Group konserni: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Suomen Elektroniikkakäsittely Oy, Suomen Tietoturva Oy, Suomen Erityisjäte Oy ja Cool Finland Oy. Edellinen raportti vuoden 2009 osalta on julkaistu toukokuussa 2010.
Tämä raportti on vuoden 2010 raportin päivitetty versio. Raportti ko-konaisuudessaan on ladattavissa myös LHJ nettisivustolta. Selonteon tiedot päivitetään vuosittain. Seuraava raportti julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä vuonna 2012.
Kaikki ympäristöön ja jätevirtoihin liittyvät tiedot on todennettu Bureau Veritas Certifi cation Latvian edustajan Ilmars Sekacisin toimesta. Tämä raportti on tarkastettu ja todennettu täyttämään EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 1221/2009 mukaiset vaatimukset kansain-välisen akkreditoidun todentajan toimesta. Todentaja ei ole tarkastanut sosiaalisen ja taloudellisen vastuun osa-alueita sivuilla 10-17.
Ilmars SekacisJohtava todentajaBureau Veritas Certifi cation LatviaAccreditointinumero LATAK-LV-V-0361-02-2007-A
EMAS
varmennuslausunto
Yhteystiedot LHJ Group
Kiimassuontie 127
30420 Forssa
www.lhjgroup.fi
Vastuu raportin toimittamisesta
Viestintäsuunnittelija Jarno Keskinen
Ympäristövastuun tiedot
Palvelupäällikkö Anne Sjöberg
Ympäristöinsinööri Niina Honkala
Ympäristöinsinööri Senni Simola
Sosiaalisen ja taloudellisen vastuun tiedot
Talouspäällikkö Leena Kuusela
Konsernin johto
Toimitusjohtaja Immo Sundholm
050 553 0709
