TIINAN JA SUSANNAN SUUNNITTELEMA, IDEOIMA JA

TOTEUTTAMATUTORTOIMINNAN OPAS

Tekijät ja tekijänoikeuden hallitsijat: Tiina ja Susanna 2014

SISÄLLYSLUETTELO

1. YLEISTÄ TUTORTOIMINNASTA........................................................................................................22. SAKU RY:n ESITTELY..........................................................................................................................3

2.1. Liikunta..........................................................................................................................................32.2. SAKUstars.....................................................................................................................................32.3. Työkykypassi...............................................................................................................................42.4. Hyvinvointivirtaa-teemaviikko...............................................................................................4

3. TUTORTOIMINNAN TAVOITTEET....................................................................................................53.1. Miksi mukaan tutortoimintaan?............................................................................................63.2. Tehtäviä.........................................................................................................................................7

4. RYHMÄN OHJAAMINEN....................................................................................................................104.1. Valmistautuminen....................................................................................................................104.2. Esiintyminen..............................................................................................................................114.3. Ohjeita ryhmän rakentamiseen...........................................................................................114.4. Tehtäviä.......................................................................................................................................14

5. TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN....................................................................................................165.1. Tapahtuman suunnittelu ja työnjako................................................................................165.2. Tapahtuman toteuttajan muistilista..................................................................................175.3. Tapahtuman arviointi.............................................................................................................175.4. Ensiapu ja turvallisuussuunnitelma...................................................................................185.5. Esimerkkitapahtumia..............................................................................................................195.6. Tutortoiminnan vuosikello ...................................................................................................205.7. Tutortapaamisten päiväkirja................................................................................................21

6. LOMAKKEITA......................................................................................................................................22Tapahtumasuunnitelma.....................................................................................................................22Tapahtuman arviointi.........................................................................................................................23Tapahtuman järjestäjän muistilista...............................................................................................24

7. OPPILAITOKSEN TUKIPALVELUT..................................................................................................258. PELIKIRJAN PELEJÄ............................................................................................................................26

8.1. Tutustumisleikkejä...................................................................................................................268.2. Ryhmäyttämisharjoitukset....................................................................................................278.3. Muut pelit ja leikit....................................................................................................................29

9. MUISTIINPANOSIVUT.......................................................................................................................32

1

1. YLEISTÄ TUTORTOIMINNASTA

Mitä tutortoiminta on?Tutorointi tarkoittaa auttamista, tukemista, opastamista ja ohjaamista. Tutoroinnin kautta vanhemmat opiskelijat tarjoavat tukea uusille opiskelijoille. Tutorit myös voivat auttaa ylläpitämään hyvää ilmapiiriä oppilaitoksessa. Tämä voi tapahtua muun muassa yhteistä toimintaa järjestämällä. Tutortoiminnassa on tärkeää kuunnella ja ottaa käyttöön tutoreiden ja muiden nuorten omia ideoita ja ajatuksia. Tutortoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.

Harrastetutortoiminnan tarkoitus on järjestää oppilaitoksessa kaikille yhteistä tekemistä. Tekeminen voi keskittyä vain toimipisteeseen tai sitten se voi olla vaikka isompi tapahtuma koko oppilaitoksessa. Tarkoituksena on tuoda nuoret yhteen tutustumaan toisiinsa ja viettämään aikaa keskenään. Näin voidaan luoda oppilaitokseen me-henkeä. Tällä parannetaan opiskeluviihtyvyyttä – opiskelu voi olla myös kivaa!

Mitä on SAKU ry:n tutortoiminta?Harrastustoiminnan tutorina toimiminen sopii kaikille aktiivisille opiskelijoille, jotka haluavat saada oppilaitokseen tai asuntolaan lisää toimintaa, tapahtumia ja säpinää. Harrastetutorkoulutus antaa valmiuksia järjestää erilaisia tapahtumia ja olla mukana oppilaitoksen harrastustoiminnan kehittämisessä. Harrastetutoreiden järjestämä toiminta voi olla SAKU ry:n kilpailuihin ja tapahtumiin tähtäävää, esimerkiksi pienimuotoiset kulttuurikilpailut tai harrastekerhot, joissa harjoitellaan SAKUstarsia varten. SAKU ry:n tapahtumakalenterista löytää myös monenlaista yhteistä tekemistä opiskelun oheen, Hyvinvointivirtaa-teemaviikosta Ammattiosaajan liikuntavuoteen.

2

2. SAKU RY:n ESITTELY

2.1. LiikuntaLiikunta virkistää, antaa energiaa arkiseen aherrukseen ja tarjoaa elämyksiä. Oppilaitoksissa yhteinen liikunta toimii välineenä yhteishengen luomiseen.

Ammattiin opiskelevien mestaruuskilpailutAmmattiin opiskelevien Suomen mestaruuksista kisataan useissa yksilö- ja joukkuelajeissa. Lajeja ovat mm. jalkapallo, SAKU-sähly, futsal, yleisurheilu ja kaukalopallo. Käy katsomassa SAKU ry:n liikuntakalenteri osoitteessa www.sakury.net.

Ammattiosaajan liikuntavuosiKoko vuosi on liikuntavuosi. Ammattiosaajan liikuntavuosi jaetaan neljän eri lajin kesken, jotka vaihtelevat vuosittain. Lajeja voivat olla esimerkiksi frisbeegolf, katusähly, mailapelit ja AMISrata. Liikuntavuoden lajeihin osallistutaan omalla paikkakunnalla. Ammattiosaajan liikuntavuoden tavoitteena on hyvän yhteishengen luominen ja erilaisten lajien kokeileminen. Tutorit voivat olla mukana järjestämässä Ammattiosaajan liikuntavuotta omassa oppilaitoksessaan. Kysy lisää Ammattiosaajan liikuntavuodesta omalta ohjaajaltasi.

SAKUsports SAKUsports on harrasteliikuntatapahtuma, joka tarjoaa tekemistä 24 tunnin ajan. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille opiskelijoille: osallistuakseen ei tarvitse olla minkään lajin ammattilainen tai aktiivinen harrastaja. Tärkeintä ei ole menestyminen vaan osallistuminen. SAKUsports järjestetään aina keväisin ja sopii esimerkiksi osaksi tutortoiminnan vuosikelloa.

2.2. SAKUstarsSAKUstars on kulttuuritapahtuma kaikille ammattiin opiskeleville. SAKUstarsien tunnelma on kuin festareilla ja siellä voi seurata esityksiä aina laulusta ja bändeistä talent- tai tanssiesityksiin asti. Voit mitellä taitojasi muiden

3

opiskelijoiden kanssa, esiintyä, seurata muiden esityksiä ja saada palautetta tuomareilta. SAKUstarsit järjestetään joka kevät, ja tapahtuma kesää kolme päivää. SAKUstarseissa tärkeintä ei ole kilpailu, vaan hyvä henki ja upeat esitykset. SAKUstarsit voivat antaa tavoitteen oppilaitoksen omaan kerhotoimintaan, jossa harjoitellaan ja tähdätään SAKUstars-kisoihin. Tutorit voivat myös järjestää karsintakisoja ja muita paikallisia SAKUstars-tapahtumia. Jos haluat tarkempaa tietoa, kysy ohjaajaltasi tai käy sivulla www.sakustars.fi

2.3. TyökykypassiAmmattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi. Työkykypassiopinnot näyttävät työnantajalle, että olet kiinnostunut huolehtimaan itsestäsi. Suorituksia voi kerätä pakollisista ja vapaasti valittavista kursseista. Lisäksi suorituksia saa harrastus- ja vapaa-ajan toiminnasta. Ammattiosaajan työkykypassista tulee merkintä tutkintotodistukseen. Saat lisäksi erillisen diplomin työkykypassin suorittamisesta. Diplomi osoittaa työnhakutilanteessa, että olet huolehtinut toiminta- ja työkyvystäsi opintojen aikana. Käy tutustumassa työkykypassiin: www.alpo.fi

2.4. Hyvinvointivirtaa-teemaviikkoHyvinvointivirtaa-teemaviikolla oppilaitoksissa voidaan järjestää hyvinvointiin liittyvä teemapäivä tai toteuttaa pieniä tapahtumia pitkin viikkoa. Teemapäivä voi tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointimessuja, liikuttavaa tempausta, testipisteitä, työpajoja tai oppilaitoksen ja opiskelupaikkakunnan harrastemahdollisuuksien esittelyä. Toiminnallisia sisältöjä yhdistäviä teemoja ovat terveys, turvallisuus ja viihtyvyys.

Vinkkejä teemapäivän suunnitteluun saa SAKU ry:ltä ja sen yhteistyökumppaneilta. Tutorit voivat osallistua omassa oppilaitoksessa päivän sisältöjen ideointiin ja toteutukseen. Hyvinvointivirtaa-teemaviikko järjestetään vuosittain viikolla 40.

4

3. TUTORTOIMINNAN TAVOITTEET

Järjestää yhteistä toimintaaTutorit voivat järjestää yhteistä toimintaa opiskeluiden alkuun. Lisäksi lukuvuoden aikana voi järjestää muutenkin yhteisiä tapahtumia, kuten kulttuuri- ja liikuntatapahtumia. Yhteisen toiminnan ei tarvitse aina olla mitään suurta. Se voi olla muutaman tunnin tempauksia, joilla piristetään koulupäivää. Se voi olla myös esimerkiksi kerhotoimintaa, bändikerhoja, taidekerhoja tai mitä vaan, mitä tutorit keksivätkään järjestää.

Auttaa uusia opiskelijoita pääsemään opintojen alkuunTutor ohjaa ja neuvoo uusia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa. Tutor auttaa myös luomaan yhteishenkeä oppilaitokseen ja uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa järjestämällä aktiviteetteja, tapahtumia ja muuta yhteistä tekemistä. Oppaan lopusta löytyvät ryhmäyttämisharjoitukset toimivat hyvänä keinona aloittaa uusien opiskelijoiden ohjaaminen opiskeluiden alkuun.

Toimia vertaistukenaTutor osaa ohjata toisia opiskelijoita tarpeen tullen oikeaan paikkaan. Tutor on helposti lähestyttävä ja ottaa huomioon kaikenlaiset opiskelijat. Tarkoituksena on kuunnella ja neuvoa oikeaan paikkaan sekä oikean henkilön luokse.

Toimia oppilaitoksen edustajanaTutor toimii oppilaitoksessa myös tiedottamisen ja markkinoinnin apuna. Tutorit osaavat kertoa toisille nuorille opiskelusta oppilaitoksessa ”nuorten kielellä”. Oppilaitoksen edustaminen voi olla esimerkiksi yläkoululaisten kierrättämistä omalla tutkintoalalla, osallistumista avoimiin oviin ja oman oppilaitoksen esittelemistä. Tutorit voivat myös järjestää tapahtumia mahdollisille uusille opiskelijoille.

5

3.1. Miksi mukaan tutortoimintaan?

Tutortoiminta on hyvä keino osallistua oppilaitoksen kehittämiseen. Tutoroinnin kautta voi parantaa oppilaitoksen ilmapiiriä ja vaikuttaa siihen, että kaikilla on oppilaitoksessa kiva olla. Tapahtumien ja yhteisen toiminnan järjestäminen parantaa kummasti viihtymistä oppilaitoksessa.

Sen lisäksi, että tutoroinnista saa kavereita ja kokemuksia, se myös opettaa kokouskäytäntöjä, tapahtumien järjestämistä ja ylipäänsä toimimista ihmisten kanssa. Ryhmän ohjaamisen taitojen tärkeyttä ei voi vähätellä myöskään työelämän näkökulmasta. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja heidän ohjaamisensa luo itsevarmuutta ja madaltaa kynnystä esiintyä myös työelämään liittyvissä tilanteissa. Näiden kokemusten kautta uskaltaa aktiivisemmin osallistua myös muunlaiseen järjestäytyneeseen toimintaan, kuten seura- ja järjestötoimintaan. Tutortoiminnan kautta myös tapaa uusia ihmisiä ja voi päästä luomaan hyviä yhteistyöverkostoja oppilaitoksen ulkopuolelle.

Tutortoiminnasta on monenlaista hyötyä saa uusia kavereita ja tutustuu uusiin ihmisiin kokemuksia ja elämyksiä oppilaitoksen tapahtumien suunnittelua ja järjestämistä kivaa tekemistä opiskelun rinnalle pääsee vaikuttamaan oppilaitoksen ja asuntolan harrastustoimintaan oma ääni kuuluviin oppilaitoksessa pääsee luomaan nuorten näköisiä juttuja oppilaitoksen toimintaan hyvää kokemusta CV:een lisättäväksi

6

3.2. Tehtäviä

Listaa/ympyröi tähän, mitä sinä haluaisit tehdä tutorina

1. ________________________________________________2. ________________________________________________3. ________________________________________________4. ________________________________________________5. ________________________________________________6. ________________________________________________

7

Järjestää tapahtumanOlla muiden apunaSaada kavereitaMarkkinoida oppilaitostaSaada kokemuksiaParantaa viihtyvyyttä oppilaitoksessaPitää kokouksia

Miksi osallistun tutortoimintaan?___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Tavoitteeni tutortoiminnalle___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Omat vahvuuteni tutorina___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Omat heikkouteni tutorina___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

8

Millainen on hyvä tutor?

Hoitaa opiskelun huolellisesti Hyväksyy ja ymmärtää erilaisuutta Suhtautuu asioihin positiivisesti Luotettava Osallistuu Hoitaa tutorin tehtävää kunnialla Haluaa olla tutor On vaitiolovelvollinen _________________________________ _________________________________ _________________________________ _________________________________

9

4. RYHMÄN OHJAAMINEN

Tutorin tehtäviin kuuluu paljon ryhmän ohjaamista. Uusien opiskelijoiden tutustuttamisessa toisiinsa tutorit toimivat apuna ja vetävät esimerkiksi ryhmäytymisleikkejä. Ryhmäyttämisellä tarkoitetaan sitä, että autetaan esimerkiksi uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa ja muodostamaan ryhmän, jossa kaikilla on mukava opiskella. Myös erilaisissa muissa tapahtumissa ja toiminnoissa (kuten avoimissa ovissa, kotiväenilloissa, asuntolassa) tutorit kohtaavat uusia ihmisiä, joten ryhmän ohjaamisen taitoja kannattaa harjoitella. Pitää kuitenkin muistaa, että ihmisten edessä esiintyminen jännittää aina ja harva osaa käyttäytyä siinä tilanteessa heti luonnollisesti. Harjoitus tekee mestarin. Tutortoiminnassa ryhmän ohjaamisessa on mukana usein myös toinen tutor, jolloin molemmat voivat tukea toisiaan. Yhdessä tekeminen auttaa jännityksessä. Ryhmän ohjaamisen taidon harjoitteleminen on kuitenkin erittäin hyödyllistä myös työelämän kannalta.

4.1. Valmistautuminen SuunnitteluRyhmän ohjaamiseen valmistautuessa kannattaa vähän suunnitella etukäteen, miten toimii. Tämä vähentää myös jännitystä, kun tietää, mitä on tekemässä. Suunnitelmaa ei tietenkään tarvitse orjallisesti noudattaa, mutta apua siitä varmasti on.

Suunnittele etukäteen juonta, miten esimerkiksi ryhmäyttämisen idea tulee toimimaan tai miten ohjaat osallistujia liikuntatapahtumassa, mitä välivaiheita siinä on ja mikä on sinun oma roolisi siinä. Suunnittele myös ajankäyttösi, näin pystyt hallitsemaan tilannetta paremmin. Myös tilat ja välineet kannattaa varmistaa etukäteen, ettei tule yllätyksiä. Suunnittelemalla tunnet olosi itse tilanteessa varmemmaksi.

Ryhmän tarpeetMieti, mitä tarpeita ryhmällä on, jota menet ohjaamaan.

10

Minkä kokoinen ryhmä on? On eri asia ohjata kymmenen hengen kuin neljänkymmenen hengen ryhmää. Onko kyseessä oma tutorryhmä, peruskoululaisten ryhmä vai kaikki tutkintoalan opiskelijat?Ketä ryhmään kuuluu? Ovatko he uusia opiskelijoita, jotka eivät tunne vielä toisiaan, vai onko kyseessä toisilleen tuttu ryhmä? Minkä ikäisiä he ovat? Ovatko kyseessä oppilaitokseen tutustumaan tulleet peruskoululaiset, oman ikäiset opiskelijakaverit vai ollaanko kotiväenillassa järjestämässä toimintaa huoltajille ja vanhemmille?Mikä on suunnitellun toiminnan tavoite? Tavoitteena voi olla esimerkiksi uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen, liikuttaminen tai opastaminen uudessa oppilaitoksessa.

Miten eri ryhmien tarpeet voisi ottaa huomioon? Onko ryhmällä erityistarpeita, joita pitää huomioida?

4.2. Esiintyminen Harvalta luonnistuu esiintyminen ilman jännitystä. Hyvä vuorovaikutus vaatii paljon kokemusta, joka kerääntyy vain harjoittelemalla. Sitä paitsi, useimmissa tapauksissa oma jännitys ei edes näy muille. Hyvin usein kuulee esityksen jälkeen sanat ”ethän sinä jännittänyt yhtään!”, vaikka tuntuukin, että omat kädet ovat tärisseet hervottomasti koko esiintymisen ajan.

Esiintyessä kannattaa muistaa äänenkäyttö. Sen tulee olla selkeää ja kuuluvaa, sellaista, että kiinnität kaikkien paikalla olevien huomion. Myös äänenkäyttöä voi harjoitella, harjoitus tekee mestarin. Kokeile vaikka puhumista isossa tilassa ennen varsinaista tapahtumaa. Pillin käyttöä liikuntatapahtumissa/ulkotapahtumissa kannattaa kokeilla, sillä saa helpommin huomion itseensä. Riittävän suuressa tapahtumassa pitää miettiä jo äänentoistoa. On varma konsti pilata tapahtuma, jos osallistujat eivät kuule toimintaohjeita. Isoissa tapahtumissa minimissään mukaan kannattaa varata megafoni, mahdollisuuksien mukaan myös mikrofoni ja äänentoistolaitteet.

11

Katsekontakti tuo uskottavuutta, ja katseella voi yllättävän paljonkin hallita tilannetta. Se myös saa osallistujat tuntemaan itsensä tervetulleiksi.

Mitä on mielestäsi esiintymisjännitys?

4.3. Ohjeita ryhmän rakentamiseenRyhmänohjaamisessa kaikki lähtee ensivaikutelmasta. Ole siis ajoissa paikalla, samalla voit valmistella tilannetta jo hyvissä ajoin. Luot sillä myös itsellesi uskottavuutta ryhmän edessä ja toimit esimerkkinä muille. Käyttäydy luonnollisesti ja ole oma itsesi, näin tilanne on itsellesikin helpompi.

Ryhmän ohjaajana ryhmä on sinun vastuullasi ja tämä tekee sinusta ryhmänjohtajan – käyttäydy siis sen mukaisesti. Muista huomioida kaikki tilanteessa. Varmista, ettei kukaan jäisi yksin, vaan että kaikki tuntevat kuuluvansa porukkaan. Ohjaa ja kannusta ryhmää, rohkaise muita osallistumaan. Omalla asenteella ja innostuksella voi hyvin paljon vaikuttaa siihen, millä tavalla ryhmän saa osallistumaan toimintoihin.

Vastaan tulevia muutoksia ei kannata pelästyä, niitä tulee välttämättä, mutta niihin voi varautua. Voit tehdä virheitä, ne eivät ole maailmanloppu, mutta virheistä voi oppia.

Ajoissa paikalla Pukeudu tilanteen mukaan Ole oma itsesi Varmista, että kaikki tarvittavat välineet ovat saatavilla Huomioi kaikki osallistujat Muista aikataulu Kannusta osallistumaan Oma asenne

12

Hyvän ryhmän rakentamisen tukena toimii hyvin SAKUetiketti

SAKU-toiminnassaluodaan yhdessä elämyksiäOn etuoikeus olla mukana.

Uskon itseeni ja osaamiseeni,luotan porukkaan.

Annan kaikille mahdollisuuden japystyn kannustamaan kaikkia.

itseä ja toisia kunnioittaenKunnioittamalla yhteisiä sääntöjä

kunnioitan toisia.Kaikki yhdessä tekevät tapahtuman,

autan järjestäjää onnistumaan.omaa oppilaitosta edustaen

Edustan omaa oppilaitostani janoudatan oppilaitoksen sääntöjä.

Saan olla mukana,kun hoidan hommani myös koulussa.

Päihteetön ja savuton SAKU!reilun pelin henkeä noudattaen.

Reilu peli on reilua peliäniin kentällä, estradilla kuin katsomossakin.

13

4.4. Tehtäviä

Pohdi pareittain tai ryhmässä, miten voit seuraavilla tavoilla vaikuttaa ohjaustilanteen onnistumiseen

Oma asenne ja innostus____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Ohjaustilanteen valmisteleminen (aikataulu, tarvittavat välineet jne.)____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Miten varmistat, että kaikki osallistujat tuntevat olonsa turvalliseksi ryhmässä?____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mitä muuta kannattaa huomioida?____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

14

Millainen on hyvä ohjaaja?

Positiivinen Muut huomioon ottava Tarpeeksi jämäkkä Huumorintajuinen Innostunut ____________________________ ____________________________ ____________________________ ____________________________

15

5. TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN

Tapahtumia järjestämällä voidaan edistää mukavaa ilmapiiriä oppilaitoksessa ja keksiä yhteistä tekemistä, joka tuo vaihtelua arkeen. Tapahtumien järjestäminen ei ole kovin vaikeaa, tarvitaan vain joku hyvä idea ja joukko innostuneita toteuttajia. Eri tutkintoaloilla on varmasti hyviä ideoita ja osaamista, joita voi hyödyntää tapahtuman järjestämiseen.

Tapahtuman ei tarvitse aina olla mikään suuri, vaan myös pienemmillä tapahtumilla kuten välitunnilla toteutetuilla aktiviteeteilla ja erilaisilla teemapäivillä voidaan piristää ilmapiiriä ja tehdä opiskelun lomassa jotain hauskaa. Tapahtumat tuovat porukalle uutta energiaa ja auttavat opiskeluun keskittymistä.

5.1. Tapahtuman suunnittelu ja työnjakoTapahtuman suunnittelu lähtee ideoinnista. Idea kannattaa olla sellainen, että sen pystyy toteuttamaan niin ajallisesti kuin rahallisesti. Ideointi voidaan aloittaa ideariihellä, jossa ideat kirjoitetaan ylös paperille. Niistä on sitten helppo valita se, jota yhdessä voidaan lähteä toteuttamaan.

Idean toteuttamisessa tulee ottaa huomioon kenelle tapahtumaa suunnitellaan ja millä laajuudella (kenelle? miksi? missä? mitä?). On huomioitava, mitä resursseja se vaatii, millaista tapahtumaa on varaa lähteä toteuttamaan ja mihin ajankohtaan tapahtuma kannattaa sijoittaa. Lisäksi on hyvä miettiä, mikä on tapahtuman tavoite ja millä aikataululla tapahtuma toteutetaan.

Kun ideasta on sovittu, tehdään työnjakoa toteuttajien kesken. Työnjako auttaa pitämään langat käsissä ja varmistaa sen, että kaikki sovittu tulee tehdyksi. On tärkeää valita tapahtumalle joku, joka on siitä vastuussa ja valvoo, että kaikki tulee tehdyksi. Tapahtuman toteuttamiselle on hyvä myös luoda pelisäännöt, joista kaikki pitävät kiinni.

16

Tapahtuman suunnittelussa voit käyttää apuna oppaan lopusta löytyvää tapahtuman suunnittelu -lomaketta.

5.2. Tapahtuman toteuttajan muistilista1. Ideointi – Mitä tapahtuu, missä, milloin, miten ja kenelle? Kuka tekee?2. Suunnittelu – Suunnitelman kirjoittaminen ja työnjako toimijoiden kesken3. Luvat – Toteuttamiseen kannattaa pyytää lupa oppilaitoksen henkilöstöltä4. Varaukset – Tila- ja laitevaraukset, mitä toteuttamiseen tarvitaan?5. Tiedottaminen ja markkinointi – Julisteet, sähköpostit, sosiaalisen median

välineet, puskaradio, tiedotteet, oppilaitoksen omat tiedotusvälineet6. Arviointi – Tapahtuman loppuarviointi, mikä onnistui ja mitä olisi voinut

tehdä toisin?

5.3. Tapahtuman arviointiTapahtuman arviointi on tarpeen, koska se auttaa myös seuraavien tapahtumien suunnittelussa ja on arvokas työväline myös seuraaville tutoreille. Arvioinnissa kannattaa pohtia, mikä onnistui ja mitä olisi voinut tehdä toisin, entä mitä kannattaa ottaa huomioon, kun seuraavaa vastaavanlaista tapahtumaa suunnitellaan. Osallistujilta kerätty palaute auttaa jälkiarviointia tehdessä. Pienemmissä riittää suullisen palautteen kerääminen.

Arviointi voi pitää sisällään seuraavia asioita: Mitä on tehty? Mitä se vaati (talous, ihmiset, tarvikkeet)? Mikä onnistui / mikä epäonnistui? Mitä opitte tapahtuman järjestämisestä?

Arvioinnin tekemisen avuksi löydät lomakkeen tämän oppaan lopusta.

17

5.4. Ensiapu ja turvallisuussuunnitelmaTapahtumia järjestäessä on hyvä myös varautua siihen, että kaikki ei suju suunnitellusti. On hyvä selvittää etukäteen, mitä tehdään, jos sattuu vahinko tai onnettomuus. Etenkin suurempia tapahtumia varten on hyvä tehdä turvallisuussuunnitelma ja varata resursseja myös ensiavun järjestämiseen. Pienemmissä tapahtumissa riittää, että tiedostaa, missä on lähin terveydenhoitaja ja samalla tiedottaa terveydenhoitajia tapahtuman järjestämisestä ja ajankohdasta. Näin he osaavat varautua olemaan paikalla, jos jotain sattuu. Varsinkin liikuntatapahtumiin kannattaa varata ensiapulaukku mukaan. Isompiin tapahtumiin kannattaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö.

Ensiapulaukun sisältö: Hätäensiapuohje Laastarit Sakset Desifiointilaput, haavanpuhdistusvälineet Sidetaitoksia ja tukiside Kertakäyttöinen kolmioliina Kylmägeeli Suojakäsineet Kuituteippiä

18

EsimerkkitapahtumiaKoko opiskeluvuosi on täynnä mahdollisuuksia tapahtuman järjestämiseen ja erilaisia teemoja löytyy paljon. Teemapäivän voi toteuttaa vaikkapa SAKU ry:n Hyvinvoinvirtaa-viikolla (vk 40). Alla on vinkkejä tapahtumakalenterin suunnitteluun.

Ammattiosaajan liikuntavuoden liikuntatapahtumat (neljä eri lajia lukuvuoden aikana)

Kulttuuri: SAKUstars-aluetapahtumat (esim. karaoke, bändikilpailut) Liikunta: tansanialainen jalkapallo, sähly, jalkapallo. Lisää lajivinkkejä SAKU

ry:n liikuntakalenterista. Teemapäivät: vappu, ystävänpäivä, halloween, pikkujoulut, liikuntapäivä Kerhotoiminta: kokkikerho, bändikerho, leffakerho. Näitä voi toteuttaa

esimerkiksi asuntolatoiminnan yhteydessä.

19

5.5. Tutortoiminnan vuosikello Täydennä vuosikelloon esimerkiksi seuraavat tapahtumat:

Orientaatiopäivät ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen Oman tutorryhmän tapaamiset Harrastetutorkoulutukset Syyslukukauden suunnittelu Kevätlukukauden suunnittelu Uusien tutoreiden rekrytointi Uusien tutoreiden kouluttaminen Yläkoululaisten tutustumiset omaan oppilaitokseen Oman oppilaitoksen tapahtumat

20

tapaamisen

päivämäärä

tutortapaamisen osallistujat sovitut asiat

5.6. Tutortapaamisten päiväkirja

21

6. LOMAKKEITA(tulostettavat tyhjät lomakkeet löytyvät SAKU ry:n sivuilta, www.sakury.net)

Tapahtumasuunnitelma

Tapahtuman nimi: ______________________________________________________

Tapahtuman ajankohta ja kesto: päivämäärä + tapahtuman aloitus- ja lopetusaika

______________________________________________________________________

Missä tapahtuma järjestetään? tapahtumapaikka ja tarkka osoite + tila, missä tapahtuma järjestetään

______________________________________________________________________

Kenelle tapahtuma järjestetään? tapahtuman kohderyhmä (esim. 1.vuoden opiskelijat, yläkoululaiset, vanhemmat)

______________________________________________________________________

Tapahtuman tavoite: miksi tapahtuma järjestetään? esim. liikuntahetki katkaisemaan opiskelupäivän arki,

opiskelijoiden tutustuttaminen toisiinsa jne.____________________________________________________________________________________________________________________________________________

Toiminnan kuvaus eli mitä tehdään?______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Työjako vastuuryhmässä: luettele tapahtuman järjestäjien tehtävät ja roolit (kuka vastaa mistäkin)

__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mitä välineitä ja tarvikkeita tapahtumassa tarvitaan? pallot, mailat, peliliivit, kyniä, saksia, papereita, musiikkia

__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Tapahtuman markkinointi ja tiedottaminen:__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Muuta, mitä (budjetti, ruokailut, kuljetukset jne.)?__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

22

Tapahtuman arviointi

Tapahtuman nimi: ____________________________________________________________________

Tapahtuman ajankohta ja kesto: päivämäärä + tapahtuman aloitus- ja lopetusaika

_____________________________________________________________________

Tapahtuman järjestäjät: eli ketkä ovat olleet toteuttamassa tapahtumaa

_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Toiminnan kuvaus lyhyesti:_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mitkä asiat tapahtumassa onnistuivat ja miksi?_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mikä tapahtumassa tai suunnittelussa olisi kannattanut tehdä toisin?_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Kehittämisehdotukset vastaavanlaista tapahtumaa suunnitteleville:_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Muuta mainittavaa tai ajatuksia tapahtuman järjestämisestä:_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

23

Tapahtuman järjestäjän muistilista

Tapahtuman järjestämisessä tarvitaan kaikenlaista pientä enemmän ja vähemmän tärkeää. Tätä listaa kannattaa käyttää apuna ja täydentää oman maun mukaan!

Ensiapupakkaus Kamera Kyniä Mitalit Muut palkinnot Opasteet Aikataulut Pelipallot Pilli SAKU-etiketti Suttupaperia Säännöt Teippiä Tusseja Ajanottokello Yhteyshenkilölista ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________ ___________________________

24

7. OPPILAITOKSEN TUKIPALVELUT

Miksi oppilaitoksen tukipalveluista tulee tietää?Oppilaitoksen tukipalveluilla tuetaan nuoren hyvinvointia opiskelun aikana. Oppilaitoksen tukipalveluihin kuuluvat mm. kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, asuntolaohjaajat, opintotoimiston palvelut sekä muut opiskelijan tukena oppilaitoksessa toimivat henkilöt. Tutorin on hyvä tietää, ketä edellä mainitut henkilöt omassa oppilaitoksessa, toimipisteessä tai tutkintoalalla ovat ja missä näiden henkilöiden työhuoneet sijaitsevat. Näin hän osaa tarvittaessa neuvoa kysyjät oikeaan paikkaan oikean henkilön luokse.

Oman oppilaitoksen tukipalveluiden yhteystiedotKuraattori nimi______________________ puh._____________Opinto-ohjaaja nimi______________________ puh._____________Erityisopettaja nimi______________________ puh._____________Terveydenhoitaja nimi______________________ puh._____________Asuntolaohjaaja nimi______________________ puh._____________Opintotoimisto nimi______________________ puh._____________Vahtimestari nimi______________________ puh._____________

25

8. PELIKIRJAN PELEJÄ8.1. Tutustumisleikkejä

TOISEN ESITTELYJokainen valitsee parin, jota ei aiemmin tunne tai tuntee ryhmästä huonoiten. Parit saavat jutella jonkin aikaa, minkä jälkeen heidän tulee esitellä toisensa ryhmälle. Hyviä tietoja ovat ainakin nimi, ikä ja harrastukset. Miettikää myös yhdessä, mitkä asiat teitä kahta yhdistää.

AJANTARVE10–15 minuuttia________________________________________________________________________________

NIMILEIKKINimileikissä osallistujat opettelevat toistensa nimet. Osallistujat muodostavat piirin. He sanovat etunimensä ja etunimensä ensimmäisellä kirjaimella alkavan adjektiivin. Aloittaja esittelee ensin itsensä. Seuraava toistaa hänen nimensä ja adjektiivin, ennen kuin sanoo oman nimensä ja adjektiivin. Isossa ryhmässä on hyvä sopia, kuinka monta nimeä enimmillään osallistujan tarvitsee sanoa.

AJANTARVE:10–15 minuuttia________________________________________________________________________________

PIIRRÄ KASVOTHaetaan parit ja tehtävänä on tutustua toisiinsa siten, että katsotaan toista kasvoihin ja samaan aikaan piirretään heikommalla kädellä kuva toisen kasvoista. Sitten haastatellaan paria hieman: kuka hän on, ikä, mistä tulee, harrastuksia jne. Porukalla sitten kukin kuvan piirtänyt vuorollaan esittelee kohteensa, näyttää kuvan ja kertoo saamansa tiedot.

AJANTARVE30 minuuttia________________________________________________________________________________

VERKKOOhjaajalla on narukerä. Hän heittää sen jollekin ryhmän jäsenelle ja sanoo hänen nimensä. Vastaanottaja ottaa narusta kiinni ja heittää kerän seuraavalle ja kertoo hänen nimensä. Heittämistä jatketaan kunnes kaikki pitävät narusta kiinni ja naruista on muodostunut verkko. Viimeksi narukerän saanut aloittaa sen purkamisen heittämällä kerän henkilölle, joka heitti sen hänelle. Hänen on sanottava sen henkilön nimi, jolle hän kerän heittää. Näin jatketaan kunnes ohjaaja saa kerän takaisin. Harjoitus voidaan toistaa, jotta kaikki ryhmän jäsenet oppisivat tuntemaan toisensa nimeltä.

AJANTARVE10–15 minuuttia________________________________________________________________________________

HEDELMÄSALAATTIRyhmä jaetaan kolmeen osaan, yksi osa ryhmästä on banaaneja, toinen omenoita ja kolmas kirsikoita. Osallistujat istuvat tuoleilla, joita on yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Keskellä olija huutaa ”banaanit” ja kaikki banaanit vaihtavat keskenään paikkaa.

26

Keskellä olija yrittää päästä istumaan jollekin tuoleista. Se, joka jää ilman tuolia jää keskelle. Jos keskellä olija huutaa ”hedelmäsalaatti”, kaikki vaihtavat paikkoja keskenään.

AJANTARVE10–15 minuuttia

8.2. Ryhmäyttämisharjoitukset

HAMPAATTOMAT ELÄIMETKaikki leikkijät asettuvat piiriin. Leikin johtaja sanoo toisella puolella olevalle henkilölle jonkin eläimen esim. sittisontiainen. Hän saa sanoa sen miten haluaa, mutta ehtona on se että hampaat ja ikenet eivät saa näkyä. Jos henkilö, jolle eläin sanottiin, nauraa, hän tippuu pois. Kaikki muut, joille ei sanota eläimen nimeä, saavat nauraa. Jos henkilö, jolle eläin sanottiin, ei naura, hän sanoo saman eläimen nimen seuraavalle henkilölle jne. Jos henkilöllä, joka sanoo eläimen nimen, näkyvät hampaat, hän tippuu pois. Suuntaa, johon eläin sanotaan, voi vaihtaa sanomalla uuden eläimen nimen henkilölle, joka sanoi edellisenä eläimen nimen. Peliä voi hankaloittaa niin, että laitetaan toinenkin eläin-sana liikkeelle. Tavoitteena on pysyä mukana leikissä mahdollisimman kauan.

AJANTARVE10–15 minuuttia._______________________________________________________________________________

NIMIBINGOHuom: Leikin vetäjällä tulee olla kaikkien leikkijöiden etunimet tiedossaan etukäteen. 

Jokainen kerää ruudukoituun (5x5) paperiin muiden leikkijöiden nimet. Yksi nimi ruutuun. Leikin vetäjä on voinut tehdä laput valmiiksi jo ennen leikkiä. Jokaisella bingoajalla pitää olla nimet eri järjestyksessä omassa lapussaan.

Ruudukon koko riippuu leikkijöiden määrästä. Kun nimi kirjoitetaan, se voidaan samalla lausua ääneen, jolloin nimi jää mieleen. Kun ruudukot ovat täynnä, alkaa bingo. Huutaja huutaa yhden nimen kerrallaan ja jokainen rengastaa nimen omasta ruudukostaan. Se, joka ensimmäisenä saa rivin täyteen, voittaa. Rivi voi olla pysty-, vaaka- tai vinosuunnassa. Jos nimien määrä ei mene tasan, voidaan ruudukkoon sijoittaa jokeriruutuja, jotka ovat kaikilla jo valmiiksi täytettyjä.

AJANTARVE20–30 minuuttia

_______________________________________________________________________________

KOSKETA KELTAISTALeikinvetäjä antaa ohjeen, esim. ”Koske keltaista!” Leikkijät etsivät kyseisen värisen kohdan omista vaatteistaan tai muista varusteistaan ja koskettavat sillä toisen leikkijän keltaista kohtaa. Jos jollakin leikkijällä ei ole keltaista, hän voi koskettaa toisen keltaista kädellään. Jos vain yhdellä leikkijöistä on keltaista koskettavat kaikki muut sitä kädellään. Sen jälkeen vetäjä antaa uuden ohjeen.

AJANTARVE5–10 minuuttia

27

_______________________________________________________________________________

NARUN LÄPI PUJOTTAUTUMINENPelaajat seisovat ringissä ja pitävät toisiaan käsistä kiinni. Kahden pelaajan välissä on narusta tehty lenkki, jonka läpimitta on esim. 1 metri. Pelaajien tehtävänä on pujottautua lenkistä läpi mahdollisimman nopeasti. Pujottautuminen voidaan tehdä esim. 2 joukkueen välisenä kilpailuna. Lenkkejä voi myös olla erikokoisia.

AJANTARVE10-15 minuuttia_______________________________________________________________________________

PAPERITORNITJaetaan luokka noin 5 henkilön ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan 15 A4-paperiarkkia ja 5 minuuttia aikaa rakentaa niistä mahdollisimman korkea rakennelma ilman repimistä tai liimaamista. Papereita saa ainoastaan taitella.

AJANTARVE10–15 minuuttia_______________________________________________________________________________

VEDENHEITTOTEHTÄVÄHeittoviivalla olevassa ämpärissä on viisi litraa vettä. Heittäkää vuorotellen kauhalla vettä kolmen metrin päässä olevaan ämpäriin – mitä enemmän ämpäriin kertyy vettä, sitä parempi. Mitä enemmän vettä kertyy, sitä enemmän pisteitä. Peliin tarvitaan kaksi ämpäriä, kauha tai purkki, paljon vettä.

AJANTARVE5 minuuttia per joukkue.______________________________________________________________________________

NORSUPALLOIDEA JA SÄÄNNÖTNorsupallo on isolla, pehmeällä ja pomppivalla jumppapallolla pelattavaa jalkapalloa. Iso pomppupallo tasoittaa tasoeroja ja tekee pelistä todellista hupia. Lajia voi pelata sekä sisällä että ulkona. Sisätiloissa pelialueena toimii koko sali. Maaleina ovat kentän päädyt (korkeutta voi rajoittaa). Maalivahteja ei ole, ja sopiva joukkuekoko on kentän koosta riippuen 4–7 pelaajaa. Aloitus voi olla samanlainen kuin jalkapallossa. Toinen vaihtoehto on se, että alkutilanteessa joukkueet ovat omilla maaleillaan ja pallo keskellä kenttää. Pillin vihellyksestä joukkueet lähtevät juoksemaan ja yrittävät potkaista pallon peliin. Palloa ei saa pelata käsillä, ja kovat kontaktit on kielletty. Jos pelataan sekajoukkueilla, voidaan sopia, että tyttöjen tekemistä maaleista saa kaksi pistettä. Norsupalloon tarvitaan iso jumppapallo ja kaksi maalia.

AJANTARVE15–60 minuuttia________________________________________________________________________________

PYROMAANIPALLOIDEA JA SÄÄNNÖT Pyromaanipallo on sovellettu polttopallo, jossa kaikki polttavat toisiaan. Tarkoituksena on polttaa mahdollisimman monta pelaajaa ennen kuin joutuu itse poltetuksi. Poltettu henkilö joutuu pelistä pois niin pitkäksi aikaa, kunnes hänet polttanut henkilö palaa.

28

Tällöin poltettu pelaaja saa palata takaisin peliin. Pallo kädessä ei saa liikkua, eikä päähän saa tähdätä (rikkeestä palaa). Maassa käyneen pallon voi huoletta ottaa käteen, sillä heitosta, joka ponnahtaa maan kautta, ei voi palaa. Jos pallon saa kiinni suorasta heitosta, pallon heittänyt palaa (vrt. pesäpallon haava). Jos kiinniotto epäonnistuu, pallon heittäneen poltto lasketaan onnistuneeksi ja koppia yrittänyt henkilö palaa. Peliin tarvitaan pehmeä pallo, pelialue ihmismäärän mukaan.

AJANTARVE10–15 minuuttia________________________________________________________________________________

8.3. Muut pelit ja leikitBONGAA AARTEETTEHTÄVÄKuvatkaa kameralla mahdollisimman monta 15 aarteesta. Voittajaksi selviytyy se, joka saa kuvattua eniten aarteita 15 minuutin aikana. Tuomaristo voi antaa pisteen myös luovasta ratkaisusta.

AJANTARVE20–30 minuuttia

Nelijalkainen eläin Punertava kivi Lasinsirpale Kirjain K Auton rekisterikilpi, jossa numero 9 Nuoli Muurahainen Taideteos Lintu Kolmio Vesi __________________________ __________________________ __________________________ __________________________ __________________________

___________________________________________________________________TIETOVISATEHTÄVÄKeksikää ryhmälle kymmenen neljän vastausvaihtoehdon kysymystä. Oikeasta vastauksesta saa pisteen. Aihepiireinä voivat olla tutkintoalat, ammatillinen koulutus, urheilu, musiikki, viihde, elokuvat tai jokin oppiaine.

AJANTARVE30–45 minuuttia._________________________________________________________________________RUNONRUSTAUSTEHTÄVÄKukin joukkue kirjoittaa lapulle 10 adjektiivia tai substantiivia. Laput laitetaan arvontalaatikkoon, josta joukkueet nostavat 10 sanaa. Joukkueet tekevät annetusta aiheesta runon, jossa kaikki sanat esiintyvät. Eri sijamuotoja saa käyttää. Tuomaristo

29

jakaa taiteellisesta vaikutelmasta 1–10 pistettä. Puuttuvasta sanasta vähennetään yksi piste. Toteuttamiseen tarvitaan paperia, kyniä ja arvontalaatikko

AJANTARVE10–15 minuuttia________________________________________________________________________________

VIISI TUOLIA OIKEALLELeikkijät istuvat piirissä tuoleilla. Leikinohjaaja seisoo piirin keskellä ja sanoo jonkin ominaisuuden, ulkonäköön liittyvän asian tai kokemuksen ja lisäksi liikkumisohjeen, esimerkiksi: ”Jos sinulla on vaatteissasi valkoista, siirry istumaan kaksi tuolia vasemmalle”. Jos tuoli on varattu, leikkijä istuu tuolissa istuvan syliin. Sylikkäin voi mennä kuinka monta leikkijää tahansa. Jos tyhjiä tuoleja alkaa olla paljon, niitä voidaan leikin kuluessa ottaa pois.

AJANTARVE5–10 minuuttia________________________________________________________________________________

NELJÄ JALKAA, KAKSI KÄTTÄJaetaan leikkijät ryhmiin. Leikinjohtaja huutaa esim. ”viisi jalkaa, kolme kättä, yksi pää”, jolloin ryhmän tulee koskettaa maahan vain vastaavalla määrällä vastaavia ruumiinosia. Nopein ryhmä saa pisteen.

AJANTARVE10–15 minuuttia________________________________________________________________________________

OLENKO AINOA?Osallistujat istuvat tuoleillaan ympyrässä. Harjoituksen vetäjä aloittaa nousemalla seisomaan ja kertomalla itsestään jonkin ominaisuuden tai kokemuksen, jonka luulee olevan ominaista vain hänelle. Esim. ”Olenko ainoa, joka tänä aamuna herätessään laittoi radion päälle.” Jos myös joku toinen laittoi aamulla radion päälle, hän nousee seisomaan. Kysely jatkuu, kunnes löytyy ominaisuus, joka on tyypillinen vain kyselijälle. Näin käydään läpi jokainen osanottaja, kunnes jokainen on löytänyt jonkin ikioman asian, tekemisen tms.

AJANTARVE10–15 minuuttia________________________________________________________________________________

ESKIMOVIESTILeikkijät muodostavat joukkueita. Jokaisella joukkueella on jumppamatto jäälauttana. Joukkueet jakautuvat pareihin, jotka kantavat jäälautan merkin ympäri ja palaavat lähtöviivalle. Jäälautta annetaan seuraavalle parille ja näin leikki jatkuu. Se joukkue voittaa, jonka parit ovat ensimmäisenä päässeet maaliin.

AJANTARVE10–15 minuuttia________________________________________________________________________________

MUISTATHAN VIELÄ NÄMÄKIN LAPSUUDESTA TUTUT PELIT JA LEIKIT: Kirkonrotta Kymmenen tikkua laudalla

30

Väri Peili Aku Ankka -hippa Polttopallo Penkkipallo eli penkkis Vuorenvalloitus eli Kukkulan Kuningas Kyykkyhippa Tervapata Vettä kengässä

31

9. MUISTIINPANOSIVUT

32

YHTEYSTIETOJA TUTOREIDEN OHJAAJALLE

Tutortoimintaan liittyviä ja sitä tukevia hyviä käytäntöjä löytää SAKU ry:n Arjen arkin menetelmäpankista, www.arjenarkki.fi. Voit hakea käytäntöjä menetelmäpankista avainsanoilla tutortoiminta, osallistuminen, yhteisöllisyys, ryhmäyttäminen jne.

SAKU ry tarjoaa harrastetutoreille kaksiosaisen koulutuksen tai oppilaitokseen voidaan räätälöidä juuri teille sopiva koulutus.

1. jakso harrastetutor-toiminta ryhmän ohjaaminen esiintyminen

2. jakso tapahtuman järjestäminen kerhotoiminta

Sinun valintasi Mietitään yhdessä juuri teille sopiva koulutus

Koulutusten tilaukset, ilmoittautumiset ja lisätiedot:SAKU ry

puh. 0207 55 10 10sakury@sakury.net

www.sakury.net

33