LAPSIASIAVALTUUTETUN TOIMISTOCygnaeuksenkatu 1 B, 3. kerros, Jyväskylä postiosoite PL 41, 40101 Jyväskylä puh. (09) 160 73986 faksi (014) 337 4248 email lapsiasiavaltuutettu@stm.fi www.lapsiasia.fi

LAPSIASIAVALTUUTETTU 25.11.2006 /Anu-Leena Arponen

Lapsinäkökulma puolueiden ohjelmatyössä -kyselyn yhteenveto

Tämä kooste perustuu lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemään kyselyyn lapsinäkökulman ilmenemisestä puolueiden ohjelmatyössä. Kysely lähetettiin 15.9.2006 kaikille eduskuntapuolueiden puoluesihteereille. Vastaukset saatiin kaikista puolueista 20.10.2006 mennessä.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on myös suorittanut osittain samoja kysymyksiä käyttäen kyselyn oppilaskunnan hallitusten kautta lapsille ja nuorille syksyn 2006 aikana. Kouluille tehtyyn kyselyyn tuli yhteensä 64 vastausta. (Hyvinvointikartoituksen raportti on luettavissa…). Molemmissa kartoituksissa pyydettiin kannanottoakouluhyvinvointia, kunnan tarjoamia palveluita, turvallisuutta ja pelkoja sekä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi puolueille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin lasten hyvinvoinnin edistämisen kannalta konkreettisia tavoitteita, jotka puolueet haluaisivat saada kirjatuksi seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Tämä raportti on koostettu siten, että puolueiden vastausten vertailu olisi mahdollisimman vaivatonta: kunkin puolueen vastaukset on listattu allekkain jokaisen kysymyksen perään. Koosteen avulle Sinun on mahdollista hahmottaa puolueiden painopistealueita ja puolueiden välisiä eroja koskien lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta oleellisia aihealueita. Voit myös vertailla puolueelle suunnattuja vastauksia lasten ja nuorten tuottamiin vastauksiin tutustumalla kouluille suunnatun kyselyn raporttiin (löytyy kohdasta..).

Maria Kasia Aula Anu-Leena ArponenLapsiasiavaltuutettu Korkeakouluharjoittelija

1. Mitkä ovat lasten hyvinvoinnin edistämisen kannalta puolueenne tärkeimmät konkreettiset tavoitteet, jotka haluaisitte saada kirjatuksi seuraavan hallituksen ohjelmaan? Mainitkaa 3-5 tärkeintä asiaa.

Kristillisdemokraatit:Lapset voivat hyvin kun perheet voivat hyvin. 1) Lapsilisien perustasoa sekä yksinhuoltaja- ja sisaruskorotuksia on korotettava2) Lapsilisien ostovoima tulee turvata sitomalla ne elinkustannusindeksiin 3) Myös 17-vuotiaiden tulisi olla lapsilisän piirissä 4) Kotihoidon tuen tasoa tulee nostaa ja mahdollisuutta sen saamiseen tulee jatkaa esikouluikään asti ja vanhempainvapaiden ja tilapäisten hoitovapaiden osalta aiheutuvia kustannuksia on yhteiskunnan korvattava työnantajalle nykyistä laajemmin 5) Perusopetuksen riittävistä toimintaedellytyksistä on huolehdittava koko maassa.(pätevät opettajat, terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, koulukuraattorin tai -psykologin riittävät palvelut, tuki- ja jakotunteja sekä aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa tulee kehittää)

Rkp:1) Perhe etusijalle. Työmarkkinoilla pitää olla enemmän joustavuutta erilaisille järjestelyille, puolipäivähoitoa tarjottava lisää.2) Vanhempainraha 12 kuukauteen, josta äiti ja isä voivat joustavasti valita jaksoja.3) Lapsilisä kytkettävä elinkustannusindeksiin.

Keskusta:Keskustan varsinainen vaaliohjelma julkaistaan tammikuussa 2007 ja sille pohjautuvat hallitusohjelmatavoitteet hieman myöhemmin.

Keskustan puoluekokous linjasi kesäkuussa 2006 kannanotossaan joitakin lapsia ja perheitä koskevia suuntaviivoja tulevalle hallituskaudelle. Keskusta lähtee siitä, että lapsia ja perheitä koskevien päätösten tulee ottaa huomioon perheiden erilaiset tilanteet sekä kunnioittaa perheiden ja niiden jäsenten omia valintoja mahdollisimman pitkälle.

Matti Vanhasen hallituksen politiikan yksi ehdottomia painopistealueita on ollut lasten, nuorten ja perheiden aseman parantaminen. Tällä tiellä tulee seuraavankin hallituksen jatkaa. Tavoitteina tulee olla muun muassa

a. Kotihoidon tuen ja perhevapaiden kehittäminen yhä edelleen niin, että perheillä on todellisia valinnanmahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto ja saada yhteistä aikaa perheelle.

b. Pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen nostaminen alimman työttömyyspäivärahan tasolle.

c. Lapsilisien maksaminen siihen saakka kun lapsi täyttää 18 vuotta. d. Perheellisten opiskelijoiden riittävän asumistuen varmistaminen.

Kokoomus:

Työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen. Osa lapsista kärsivät siitä, että vanhemmat tekevät yhä pidempää työpäivää ja osa taas kärsii siitä, että heidän vanhempansa eivät ole ollenkaan työelämässä.

Lapsilisien todellinen taso on jo vuosia laskenut. Tämä on johtanut lapsiperheiden käytettävissä olevien tulojen pienentymiseen muuhun väestöön verrattuna. Mitä useampi lapsi perheessä on, sitä enemmän perhepoliittisten etuuksien reaalitason laskun on perheen toimeentuloon vaikuttanut. Kokoomuksen mielestä lapsilisät tulee sitoa indeksiin.

Indeksiin sitomisen lisäksi Kokoomuksen mielestä lapsilisän yksinhuoltaja korotusta on nostettava ja opiskelijavanhempien sosiaalisia etuja on parannettava.

Vihreät:1) Köyhimpien lapsiperheiden keskeisten tulonsiirtojen korottaminen2) Lapsiperheiden vanhempien työmarkkinatilanteen parantaminen3) Palveluiden tason turvaaminen4) Heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanteeseen puuttuminen5) Laadukkaan ja maksuttoman perusopetuksen ja neuvolapalvelujen

turvaaminen kaikille lapsille

Vasemmistoliitto:Tällä hetkellä täsmälliset tavoitteet ovat vielä määrittelemättä, koska vaaliohjelma on vasta valmisteilla. Se hyväksytään 19.11. Uskallan kuitenkin ennakoida, että seuraavista aiheista tavoitteet löytyvät: köyhien lapsiperheiden taloudellisen tilan parantaminen, ongelmaperheiden auttaminen, yksinhuoltajien aseman parantaminen, työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen sekä päivähoidon ja peruskoulun kehittäminen.

SDP:Hallitusohjelmatavoitteemme päätetään vasta myöhemmin, mutta puoluekokouksemme hyväksymän hyvinvointivisio mukaan tärkeimmät asiat ovat lapsiperheiden tukeminen palveluilla ja heidän toimeentulonsa turvaaminen, lasten/nuorten ja perheiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja lasten turvallisen ja terveellisen kehityksen turvaaminen.

Peruspalvelujen sekä erityispalvelujen laadukkuus, riittävyys ja saatavuus on turvattava. Perheiden tueksi on muodostettava peruspalveluiden verkosto, jossa yhdistyvät terveyden, koulun, sosiaalityön, mielenterveystyön ja varhaiskasvatuksen asiantuntemus. Peruspalveluita tukemaan on järjestettävä riittävät tukipalvelut. Näiden verkostojen toiminta voidaan järjestää neuvolaiässä neuvolan ja kouluiässä koulun yhteyteen.

Päivähoito tukee lasten kasvua kodin ja koulun tavoin. Sen laatua on jatkuvasti kehitettävä, samoin kuin esi- ja perusopetuksen laatua. Työn ja perheen yhteensovittamista on tuettava.

Perussuomalaiset:Lapsia koskevassa päätöksenteossa pitäisi ottaa lapsen näkökulma entistä paremmin huomioon. Nyt ollaan menossa kuitenkin juuri päin vastaiseen suuntaan, esim. samaa sukupuolta olevien parien hedelmöityshoitojen osalta. Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevissa tapauksissa tekijät pääsevät useimmiten säikähdyksellä ja vailla rangaistusta. Vaikka teko olisi selkeästi vahingoittanut lapsen

terveyttä ja kehitystä, aikuisen sana painaa useimmiten kuitenkin enemmän ja lapsen näkökulma jätetään huomiota vaille. Tilanne suorastaan rohkaisee uusia lasten hyväksikäyttäjiä, sekä yllyttää "vanhoja tekijöitä" jatkamaan lasta vahingoittavaa toimintaansa. Aikuisten silmien avaamiseksi tarvittaisiin avointa ja vakavaa keskustelua aiheesta. Lisäksi tulisi alentaa lasten avunsaantikynnystä vanhempien- sosiaali- ja terveydenhuollon terveydenhuollon sekä koulunkin osalta. Lapsia on rohkaistava kertomaan hvyäksikäytöstä. Mitä enemmän asian tiimoilla on häpeilyä ja salailua, sitä enemmän on myös hyväksikäyttöä.

Lapsen on annettava olla lapsi, eikä pakottaa häntä liian aikaisin aikuisuuden muottiin. Lapsuus ja nuoruus ovat suuri seikkailu täynnä mahdollisuuksia. Tällä matkalla heitä tulee tukea, kannustaa ja rohkaista. Lapset ovat yhteiskunnan peili, joka kertoo vallitsevan tilanteen. Yhteiskunta jossa lapsilla on hyvä olla, kulkee kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tämän kehityksen saavuttamiseksi ja vahvistamiseksi kaikkien yhteiskunnan päättävien tahojen on tehtävä kaikkensa. Vanhempien lapsilleen antama aika on arvokkain voimavara tiellä nuoruuteen ja aikuisuuteen. Turvallinen kasvuympäristö sekä kodin rakkaus ja lämpö, ovat parhaita eväitä mitä lapsi voi elämäänsä varten saada.

2. Voitteko kirjata puolueenne näkökulmasta 3-5 asiaa tai ilmiötä,1) jotka ovat suomalaisten lasten elämässä hyvin2) jotka vaativat korjaamista

1) Lasten ja nuorten elämässä ovat hyvin seuraavat asiat

Kristillisdemokraatit:1)Tasokkaat neuvolapalvelut 2) Toimiva päivähoito ja koulujärjestelmä 3)Tyydyttävät perhetuet

Rkp:Lähtökohta on, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on lapsillekin hyvä. Lapsia ja lapsiperheitä pyritään ottamaan huomioon aina kun eri asioista päätetään.

Keskusta:1) Laadukkaat neuvola-, päivähoito- ja esiopetuspalvelut, jotka takaavat ennen varsinaista kouluikää lapsille hyvät lähtöasemat myöhemmälle elämälle.2) Kansainvälisestikin tunnustusta saanut korkeatasoinen, tasa-arvoinen perusopetus ja koulujärjestelmä sekä siihen liittyvät muut asiat, esimerkiksi ilmainen kouluruokailu sekä pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.3) Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen myös monipuolisten harrastusten ja kerhotoimintojen kautta. Esimerkiksi laaja ja kattava kirjastojärjestelmä sekä viimeaikaiset panostukset lasten- ja nuorten kulttuurin kehittämiseen edistävät kasvua kohti vastuullista ja luovaa aikuisuutta.4) Yleensäkin kansainvälisesti vertailtuna turvallinen kasvuympäristö.

Kokoomus:1) päivähoito

2) turvallisuus3) koulujärjestelmä

Vihreät:Hyvää on mm. neuvolat, subjektiivinen oikeus päivähoitoon, vanhempien mahdollisuus vanhempainvapaaseen ja hoitovapaaseen sekä se, että kukaan ei kärsi nälästä ja terveydenhuolto on korkealaatuista.

HUOM! Mikään näistä ei ole saavutettu etu. Tulevina vuosina haasteena on taistella niiden puolesta, sillä suurten ikäluokkien ikääntyminen lisää painetta painottaa palveluita eri tavalla.

Vasemmistoliitto:Odotusajan ja lapsivuosien terveydenhuolto on hyvällä mallilla äitiys- ja lastenneuvolaverkoston ansioista. Tasa-arvoinen koulujärjestelmä on tuottanut hyviä tuloksia. Myös päivähoito on laadukasta ja moniin Euroopan maihin verrattuna ylivertaista.

SDP:Jokaisella on tasa-arvoinen oikeus kaikille kohdentuviin yhteiskunnan lapsi- ja perhepalveluihin. Suomessa on lapsen kokonaistarpeet huomioiva, laadukas ja maksuton perusopetusjärjestelmä, joka sisältää huolenpidon lapsen hyvinvoinnista kokonaisuudessaan (koulutarvikkeet, ruokailu, terveyden- ja oppilashuolto). Lisäksi meillä on lapsiperheiden toimeentuloa turvaavat lapsilisät sekä perusturvallinen kodin ulkopuolinen kasvuympäristö.

Perussuomalaiset:Ei vastausta kysymykseen.

2) Lasten ja nuorten elämässä kaipaisivat parannusta seuraavat asiat

Kristillisdemokraatit:1)Päihde- ja mielenterveysongelmaisten lasten hoitoonohjauksen tehostamista sekä hoitopaikkojen lisäämistä 2)Lasten huostaanottoprosessin nopeuttaminen sekä lastensuojelun perhekeskeisyyden lisääminen 3) Perheväkivallan nujertaminen viranomaisten yhteistyöllä

Rkp:Aikuisten stressi työpaikalla johtaa myös kotiolojen stressaantumiseen. Lasten kannalta on tärkeää, että aikuisten asiat ovat kunnossa työpaikoilla. Kunnollisen kodin turvan puuttuminen on todellinen ongelma, eivätkä tv tai muu viihde voi korvata vanhempien läsnäoloa.

Keskusta:1) Perheiden toimeentulo-ongelmat, joista kärsivät etenkin yksinhuoltajataloudet, opiskelijaperheet, monilapsiset perheet sekä taloudet, joissa vanhemmat ovat työttöminä tai pätkätöissä. 2) Perheiden henkinen pahoinvointi sekä erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmat. 3) Yhä joissakin perheissä esiintyvä perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä liiallinen päihteiden käyttö. Lisäksi avun saaminen näistä kärsiville

perheiden jäsenille on liian hajanaista ja hataraa, koska asia ”ei oikein kuulu millekään sektorille.” 4) Työn/opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen niin että lapsille ja vanhemmille jää riittävästi yhteistä aikaa. 5) Em. ongelmien kasautuminen samoihin perheisiin, mikä johtaa yleensä yhä suurempaan syrjäytymiskierteeseen niin lapsien kuin vanhempienkin osalta.

Kokoomus: 1) Vanhempien työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeus johtavat pitkiin työpäiviin ja lyheneviin hetkiin vanhempien kanssa.2) Pahoinvoivien lasten ja mielenterveyspalveluiden kysynnän määrä on kasvanut vuosittain. Merkittävin tekijä pahimmassa tilanteessa olevien lasten tilanteeseen on vanhempien päihteiden käyttö. Ongelmasta vaietaan liiaksi.3) Ehkäiseviin palveluihin (neuvolat, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, päivähoito ja nuorisotyö) ei panosteta tarpeeksi vaan niitä leikataan vuosi vuodelta kuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä.

Vihreät:1) vanhemmille enemmän aikaa olla lastensa kanssa2) eriarvoistuminen on pysäytettävä3) heikoimmassa tilanteessa olevien lasten turvallisuutta on parannettava; väkivallaton ja päihteetön lapsuus kuuluu jokaiselle

4) lasten mielenterveysongelmiin on saatava hoitoa nykyistä paremmin.

Vasemmistoliitto:Ongelmaperheiden lasten tilanteeseen pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä varhaisemmin. Myös ongelmalasten hoitoon tarvitaan nykyistä enemmän resursseja.

SDP:Vaikka lasten hyvinvointi onkin yleisesto ottaen parantunut, kasvava osa lapsista on vaarassa syrjäytyä. Mielenterveyden ongelmat, perhekriisit, oppimisvaikeudet ja päihteiden käyttö vaativat yhä enemmän osaavaa tukea ja hoitoa.

Lapsille ja nuorille tulisi myös turvata paremmat edellytykset toimia media- ja tietoverkkoyhteiskunnassa. Päihteiden käyttöä lisäävien ”elämäntapamallien” ehkäiseminen, johon liittyy sekä valistava kasvatus että riittävät kuntoutustoimet niin nuorten kuin myös lasten vanhempien kohdalla vaatisivat enemmän huomiota.

Perussuomalaiset:Lasten mahdollisuuden viettää aikaansa vanhempiensa kanssa ovat jatkuvasti vähentyneet. Tämä kehitys johtaa suoraan siihen, ettei lapsella ole edes kriisihetkellä ketään joka kuuntelisi, neuvoisi ja auttaisi. Lapsi joutuu elämään henkisen hätänsä keskellä yksin. Tasapainoisen elämän saavuttaminen vailla kodin turvaa, on erittäin vaikeaa. Vaarana ovat mielenterveydelliset ongelmat, elämän painopisteen siirtyminen netin virtuaalimaailmaan, huumeongelmat ja jopa sukupuolinen hyväksikäyttö. -Pahimmissa tapauksissa kaikki edellä mainitut ongelmat yhteensä. Tutkimusten mukaan, paikkakunnasta riippuen, lapsista 20-32 prosenttia on sellaisessa tilanteessa, ettei heillä ole yhtään ystävää. Lapsi tarvitsee kuuntelijaa kotona, koulussa ja ystäväpiirissä. Lapsi jota

kuunnellaan ja jonka mielipiteet otetaan huomioon, pystyy suoraan vaikuttamaan elämänsä laatuun. Lasten hyvinvointi ei ole irrallaan aikuisten hyvinvoinnista. Vanhempien hyvinvointi, työelämä ja sen muutokset sekä yleinen perhe- ja yhteiskuntapolitiikka vaikuttavat omalta osaltaan siihen, että hyvinvointi on mahdollinen sekä lapsille että aikuisille.

3. Mihin asioihin puolueenne mielestä tulisi puuttua lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden parantamiseksi?

Kristillisdemokraatit:Kuntia on tuettava säilyttämään lähikoulujen asema ja lasten mahdollisuus käydä koulua kotinsa lähellä. Oppilaslähtöistä opetusta tulee lisätä ja se on mahdollista jos oppilaiden erilaisuus tunnustetaan ja tunnistetaan sekä kouluille turvataan riittävät resurssit tuntikehyksiin toteuttaa eriyttävää opetusta. (kohdan yksi sulkeissa olevat resurssien lisäämiset peruskouluun).Koulukiusaamiseen tulee puuttua entistä voimakkaammin sekä sitouttaa siihen vanhemmat ja koulun oppilashuoltohenkilöstö pitkäjänteisesti. Koulupudokkaiden osuutta on saatava pienemmäksi. Eri kulttuureista tulleiden lasten erityistarpeet tulee huomioida entistä paremmin.

Rkp:Rkp on aina kannattanut pienimuotoisia ratkaisuja. Ylisuuret koulut ja luokat saattavat paperilla olla "tehokkaita", kasvavan nuoren kannalta ne eivät varmaankaan suosi rauhallisen oppimisympäristön luontia.

Keskusta: Keskustan mielestä on tärkeintä varmistaa, että koulutusjärjestelmä takaa lapselle korkeatasoisen ja tasa-arvoisen perusopetuksen perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä on perusedellytys sille, että oppilaat ja opettajat viihtyvät työssään.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä ns. koulupudokkaisiin. Osa nuorista ei saa ollenkaan peruskoulun päättötodistusta ja vielä useammalla koulun käynti jää peruskoulun suorittamiseen. Tällaisten nuorten pääsy työelämään heikentyy oleellisesti ja mahdollisuudet rakentaa itselleen muutoinkin hyvä elämä pienentyvät. Erilaiset oppijat tulee ottaa koulun arkipäivässä yhä enemmän huomioon.

Osa koulunsa keskeyttäneistä kokee jo perusopetuksen liian teoreettisena ja heidän kouluviihtyvyytensä laskee. Joissakin kouluissa tällaiset oppilaat voivat kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla valita uudenlaisen, käytännönläheisen opetuksen, jossa vuorottelevat normaali koulunkäynti ja työssä oppimisjaksot. Tällaista järjestelmää tulisi tulevaisuudessa kehittää edelleen ja ottaa käyttöön useimmissa kouluissa. Myös oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja lisääminen peruskoulun jälkeisenä koulutusmuotona auttaa monia nuoria pääsemään kiinni työelämään ja yleensäkin yhteiskuntaan mielekkäällä tavalla.

Koulussa oppilaan tulee saada onnistumisen kokemuksia. Jotkut saavat niitä menestymällä ns. lukuaineissa ja toiset ovat puolestaan hyviä aineissa, jotka vaativat käden taitoja, taiteellista luovuutta tai liikunnallisia ominaisuuksia. Tämä tulee ottaa yhä tasapuolisemmin huomioon niin oppisisältöjä kuin –menetelmiäkin suunniteltaessa.

Suomalaisen koulun tulee yleensäkin olla kannustava, turvallinen ja viihtyisä niin oppilaille, opettajille kuin muullekin kouluhenkilökunnalle. Kaikkiin toimenpiteisiin, joilla ennalta ehkäistään esimerkiksi koulukiusaamista ja työrauhan häirintää, tulee ryhtyä välittömästi niin päätöksen teon kuin konkreettisen koulutyön tasollakin.

Kouluviihtyvyyteen voidaan vaikuttaa myös sillä, että oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluyhteisön kehittämiseen esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan kautta. Kun lapset ja nuoret saavat vaikuttamisen kanavia ja tuntevat itsensä aktiivisiksi osallistujiksi, heidän vastuunsa kaikkien osapuolten kouluviihtyvyydestä kasvaa.

Kokoomus: Pidetään opetusryhmien koot riittävän pieninä. Peruskoulussa

luokkakoot ovat nousseet liian suuriksi, jotta lasten ja nuorten yksilöllisiä tarpeita voidaan huomioida.

Lisätään kerhotoimintaa. Kehitetään toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä, joilla peruskoulun 8.

ja 9. luokan opetussuunnitelmatavoitteet, opetuksen järjestämistapa, tuntijako ja tukitoimet uudistetaan. Peruskoulussa luokkakoot ovat nousseet liian suuriksi, jotta lasten ja nuorten yksilöllisiä tarpeita voidaan huomioida.

Tunnistetaan erityisopetuksen kuuluvan varhaisen diagnosoinnin merkitys varhaiskasvatuksessa. Varmistetaan erityisoppilasta integroitaessa yleisopetuksen ryhmään riittävät tukitoimet kuten avustaja tai pienennetty ryhmäkoko.

Toisaalta lahjakkaita ja luovien oppilaita tulee tukea. Koulutyörauhaongelmiin tulee puuttua ajoissa. Lasten yksilöllisten taitojen, luovuuden ja innovatiivisten taitojen

tukeminen on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa. Peruskoulun painopistettä on siirrettävä määrästä laatuun. Edistetään vanhempien osallisuutta, yhteistyötä ja

kasvatuskumppanuutta perusopetuksessa jatkuvan vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön perustan luojana

Vihreät:Tärkeintä on pitää luokkakoot kohtuullisina ja huolehtia koulutuksen resursseista. Viihtyvyyttä voidaan parantaa vahvistamalla taito- ja taideaita sekä kehittämällä kerho-, aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tarvelistaa lisää: lähikoulupienimmille oppilaille, opettajien mahdollisuus täydennyskoulutukseen, maahanmuuttajaoppilaiden tarpeiden huomioiminen, eritysopetus jne.

Ks. tarkemmin Koulutuspoliittinen ohjelmamme (http://www.vihreat.fi/node/256).

Vasemmistoliitto:Puolueen koulutuspoliittinen ohjelma on juuri viimeistelyvaiheessa ja sen pitäisi valmistua marraskuussa. Siinä määritellään hyvin laajasti koko koulutuksen kenttään kuuluvia asioita.

SDP:Koulun ja kodin yhteistyötä tulee kehittää yhteisen kasvatusvastuun toteutuksessa. Oppilaiden koulupäivän eheyttäminen sisällöllisesti ja rakenteellisesti tukee oppilaiden oppimista ja kasvua nykyistä paremmin.

Opetuksen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen, yhteisöllinen toimintakulttuuri ja toimintavavat, osallisuuden lisääminen, koulujen ja kulttuurilaitosten yhteistyö ovat asioita, joihin tulisi panostaa.

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä varhaista tukea on lisättävä. Oppilashuoltoa on parannettava moniammatillisena yhteistyönä koko maassa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielenopetusta tulee kehittää ja suvaitsevaisuutta lisätä. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulisi vakiinnuttaa kaikkiin kouluihin. Kouluhyvinvointia ja –rauhaa edistetään oppilaille kohdennettuja varhaisen puuttumisen ja tuen muotoja kehittämällä.

Perussuomalaiset: Ei vastausta kysymykseen.

4. Koulupäivän rakenteen uudistamisesta on keskusteltu vilkkaasti ja kokeiltu muutamissa perusasteen kouluissa. Uudistuksen avulla koulupäivän pirstaleisuutta pyritään vähentämään rakentamalla koulupäivästä mielekäs oppimisen, levon ja harrastausten muodostama kokonaisuus.

Kokeilussa tämä on tarkoittanut yhtenäisen työskentelyyn käytettävän ajan ja vastaavasti levon, välituntien ja ruokatunnin, pidentämistä perinteisiin 45 minuutin oppitunteihin ja 15 minuutin välitunteihin nähden sekä harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan niveltämistä osaksi koulupäivää esimerkiksi tarjoamalla harrastustoimintaa siitä kiinnostuneille aamuisin ennen opetuksen alkua, pitkän ruokatunnin aikana sekä iltapäivisin.

Koulupäivän eheyttäminen voitaisiin toteuttaa muuttamalla kouluissa jo olemassa olevan henkilöstön toimenkuvia, rakentamalla moniammatillisia yhteisöjä koulun ja esimerkiksi kunnan nuoriso-, vapaa-ajan-, liikunta ja kulttuuritoimen sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa tai käyttämällä palvelutuottajia. Kyse voisi olla myös nykyisen aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamisesta.

Mikä on puolueenne kanta koulupäivän rakenteen uudistamiseen? Mitä hyviä tai huonoja puolia näette uudistuksessa?

Kristillisdemokraatit:Hyvää on uudistuksen lähtökohta tarjota lapsille ohjattua toimintaa myös iltapäivään kun vanhemmat ovat vielä töissä ja lapset joutuisivat olemaan yksin. Koulupäivän eheyttäminen on vain turhan raskas, kallis ja päällekkäinen prosessi jo olemassa olevien järjestelyjen rinnalla. Samaan lopputulokseen päästään lisäämällä aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Uudistus aiheuttaisi opettajien työpäivän uudelleen organisointia, mikä tarkoittaa mm. palkkakustannusten nousua ja muuttamista kokonaistyöaikaan, mikä lisää huomattavasti kuntien kustannuksia. Koulupäivän pidentäminen ei palvele kaikkia ja on hyvä, että perheillä säilytetään valinnan mahdollisuus lyhyempään koulupäivään ilman harrastetoimintoja jos esimerkiksi toinen vanhemmista on kotona.

Rkp:Ehdotus on hyvä ja kannatettava. Samanlaista järkeistämistä ja luovaa joustoa toivoisi myös aikuisten työpaikoille.

Keskusta:Kokonaiskoulupäivän tai ns. eheytetyn koulupäivän avulla voidaan lisätä luovuutta edistävää taito-, taide- ja liikuntakasvatusta. Se loisi myös tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia erilaisista perheistä tuleville lapsille.

Kaavamaiseen kokonaiskoulupäivään ei tule kuitenkaan mennä, vaikka joissakin tapauksissa se saattaisi olla myös lapsen kannalta hyvä ratkaisu. Keskustan mielestä päävastuu lapsen kasvatuksesta on edelleen vanhemmilla. Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa tulee kehittää ja olisi hyvä nivoa harrastukset koulupäivän jatkeeksi nykyistä enemmän. Haluamme kuitenkin säilyttää perheiden valinnanvapauden lasten aamu- ja iltapäivän vieton osalta. Koulupäivän venyttäminen keinotekoisesti aikuisten työpäivän mittaiseksi ei sovi kaikille lapsille. Sen sijaan kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen on välttämätöntä niin kouluviihtyvyyden kuin oppimistulostenkin kannalta.

Kokoomus: Eheytetystä koulupäivästä saadut kokemukset ovat arvokkaita ja kunnat voivatkin jo nyt resurssiensa puitteissa kehittää perusopetuksen päivärytmiä eheytetyn suuntaan. Kyseessä on kuitenkin iso kulttuurin muutos, jos esimerkiksi urheiluseurojen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden järjestämä tuodaan kouluun kouluaikana. Korostamme myös perheiden omaa vastuuta sekä perheiden ja oppilaiden todellisten tarpeiden huomioonottamista. Tämä voidaan tehdä lisäämällä koulujen (?) sekä kehittämällä iltapäivätoimintaa olemassa olevan lain puitteissa, jonka toimivuudesta saa tänä keväänä selvityksen. Laki mahdollistaa mm. maksuvapautuksen niille koululaisille, joiden perheellä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kustantaa iltapäivähoitoa. Tärkeää on, että kunnissa ohjataan nämä perheet palvelun piiriin.

Vihreät:Vihreät suhtautuvat myönteisesti ja kiinnostuneena uudistukseen, jossa lapsille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa koululla yhteistyössä järjestöjen ja esimerkiksi kunnan nuorisotoimen kanssa. Tällainen ns. eheytetty koulupäivä tarjoaisi lapsille ja nuorille lisää harrastusmahdollisuuksia, ja erityisesti se parantaisi niiden lasten asemaa, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet harrastuksiin tai joiden aamu- ja iltapäivät ovat olleet yksinäisiä. Tutkimuksen mukaan harrastustoiminnan tuominen kouluille myös parantaa kouluviihtyvyyttä. Pisa-tutkimuksessa suomalaisten koululaisten tiedollinen osaaminen oli huippua, mutta kouluviihtyvyys huonoa. On huolestuttavaa, että koulutuksestä syrjäytyy satoja nuoria vuosittain. Osallistumisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen ja perheiden valintaan.

Vasemmistoliitto:Suhtaudumme hankkeeseen avoimin mielin. Ainakin on perusteltua selvittää, miten eheytys voidaan toteuttaa. Uudistuksesta on vaikea löytää huonoja puolia.

SDP:

Suhtaudumme koulupäivän eheyttämiseen myönteisesti (katso edellä kohta 3). Sen toteuttamiseksi ei kuitenkaan ole yhtä ainutta oikeaa vaihtoehtoa.

Perussuomalaiset:Ei vastausta kysymykseen.

5. Mitä lasten ja nuorten palveluita näette tärkeimmäksi kehittää? Miksi ja millä tavalla?

Kristillisdemokraatit:Jo edellä mainittujen lisäksi kuntien tarjoamaa ohjattua ja valvottua iltaisin olevaa nuorisotoimintaa tulee lisätä. Nuorten mielenterveyspalveluja, ammattiin ohjausta sekä omiin asioihin vaikuttamista tulee lisätä esimerkiksi nuorisovaltuustoja tai luokkatoimikuntia perustamalla.

Rkp:Iltapäivätoiminta kouluissa, kielikylvyt.

Keskusta:Yksi suurimmista haasteista on perheiden henkinen pahoinvointi, syrjäytyminen sekä erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat. Nämä ongelmat siirtyvät usein sukupolvilta toisille ja siksi niiden ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolisia ja ennaltaehkäiseviä toimintoja. On investoitava niin neuvolatoimintaan, kouluterveydenhuoltoon, päivähoitoon, koulutoimeen, nuorisotyöhön kuin vanhempien tukemiseen.

Ongelmaperheiden avuksi tai esimerkiksi yksinhuoltajien uupumisen estämiseksi tulisi resursseja lisätä kotipalveluihin ja tilapäiseen lastenhoitoapuun.

Sosiaalityössä Keskusta pitää erityisen tärkeänä perhetyön aseman vahvistamista. Perhetyön avulla nähdään parhaiten perheen ongelmat ja voidaan auttaa kohdennetusti juuri niissä asioissa ”menemällä sisään perheen arkeen”. Monissa tapauksissa juuri perhetyöllä voidaan auttaa esimerkiksi sellaisissa arkipäivän taidoissa kuten terveellisen ja edullisen ruuan valmistaminen, lasten kehityksen tukeminen tai talouden suunnittelu. Perhetyöllä voidaan pahoinvoinnin kierre saada katkaistuksi.

Lastensuojeluilmoitusten kohdalla liian usein salassapitovelvollisuus ajaa lapsen edun ohi. Monissa tapauksissa ajoissa toteutettu huostaanotto pelastaisi monen lapsen perhehelvetistä ja olisi näiden lasten kohdalla parasta ja korjaavinta lastensuojelutyötä, mitä yhteiskunta voi tarjota. Kriisi-, vastaanotto- ja sijaiskoteja on löydyttävä riittävästi niitä tarvitseville lapsille ja nuorille. Myös psykiatrista hoitoa on lasten ja nuorten saatava riittävässä ajassa.

Kuntien nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimessa on pidettävä huolta siitä, että harrastukset ovat mahdollisia myös pienituloisten perheiden lapsille. Näitä harrastuksia on voitava tukea harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittäminen vaatii

poikkihallinollista näkökulmaa ja otetta. Lapsia ja nuoria koskevien päätösten ja palveluiden on tuettava toisiaan ja oltava ”linjassa” keskenään. Heidän ongelmiaan ei voida ratkaista pelkästään tulonsiirroilla perheille, vaan hyvinvointiin vaikuttavat myös esimerkiksi asunto- ja liikennepoliittiset, ympäristöpoliittiset sekä koulutus- ja sivistyspoliittiset ratkaisut.

Kokoomus: ehkäisevät palvelut kuten neuvolat, oppilashuolto,

kouluterveydenhuolto, Monissa kunnissa taloudellisen tilanteen takia em. palveluita on jouduttu supistamaan ja tapaamiskertoja vähentämään. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan sen parempi lopputulos.

lasten mielenterveyspalveluiden parempi saatavuus ja nopeampi hoitoon pääsy

Vihreät: Olemme vaatineet toimenpideohjelmaa neuvoloiden,

kouluterveydenhuollon, ja kotiavun kehittämiseksi, jotta ennaltaehkäisevän työn resurssit paranevat.

Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt käyttäisimme koulujen toimintaedellytysten ja tasa-arvon varmistamiseen.

Lastensuojelulaki on uudistettava ja lasten- ja nuortenpsykiatrian hoitojonot on purettava.

Ks. tarkemmin ”Lasten luokkayhteiskunta” –vaatimukset 3 ja 4, http://www2.eduskunta.fi/fakta/ekryhma/vihr/Toiminta_Eduskunnassa/lasten_eriarvoistuminen.pdf

Vasemmistoliitto:Ei vastausta kysymykseen.

SDP:kts. vastaukset kohtiin 1 ja 2.2

Perussuomalaiset:Ei vastausta kysymykseen.

6. Lasten oma ja heidän vanhempiensa alkoholinkäyttö on yksi merkittävimmistä lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä – Mikä on puolueenne kanta alkoholipolitiikan kehittämiseen seuraavalla hallituskaudella?

Kristillisdemokraatit:Väkevien alkoholijuomien verotusta tulee kiristää ja alkoholiongelmista kärsiviä nuoria ja perheitä tulee entistä tehokkaammin ohjata hoitoon. Nuoria tulee kannustaa päihteettömyyteen erilaisin kampanjoin sekä tapahtumin.

RkpRkp kannattaa väkevien viinojen verojen maltillista nostoa, sekä asennekasvatusta ja tiedottamista nimenomaan aikuisille.

Keskusta: Nuorille on annettava tietoa alkoholin tuomista haitoista ja siitä, kuinka nuorena tehdyt ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Keskusta korostaa vanhempien vastuuta yhteistyössä viranomaisten kanssa sekä

ennaltaehkäisyn merkitystä. Ennaltaehkäisy ja asennekasvatus ovat avaimia vakavien haittojen torjumisessa.

Keskusta katsoo, että mikäli kohtuuttomia haittoja ilmenee, alkoholiveron tasoon on tulevalla hallituskaudella voitava puuttua.

Kokoomus:Kokoomuksen mielestä alkoholivero tulee nostaa takaisin vuoden 2003 tasolle väkevien viinojen osalta.

Vihreät:Väkevine alkoholijuomien alkoholiveroa on korotettava vuoden 2006 uudistusta edeltävälle tasolle. Kuntiin on saatava suositukset koko perheen hoidosta vanhemman kärsiessä päihdeongelmasta. Ks. lisätietoa vihreiden päihdepoliittisesta ohjelmasta http://www.vihreat.fi/fi/node/251

Vasemmistoliitto:Kansalaisten suuri enemmistö hallitsee alkoholin käytön eikä entiseen tiukasti rajoitettuun alkoholipolitiikkaan ole paluuta. Lisääntyneen kulutuksen aiheuttamat haitat ovat kuitenkin lisääntyneet niin paljon, että jotain on tehtävä. Tupakoinnin rajoittamiseksi on nyt kampanjoitu yli 30 vuotta. Myös alkoholin käytön hillitseminen on pitkäaikainen tehtävä. Pääpainon pitäisin kasvatus-, valistus- ja neuvontatoiminnassa. Koulut, järjestöt ja työpaikat ovat avainasemassa. Mainintakiellon säätäisin heti. Tilapäisiä anniskelulupia pitäisi arvioida tiukemmin. Ja veroa pitäisi hieman nostaa.

SDP:Alkoholihaittojen vähentämiseksi alkoholiveroa tulisi nostaa maltillisesti. Verotuksen korottaminen ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia, sillä liian suuri korotus saattaa johtaa alkoholin matkustajatuonnin kasvuun. Tehokkainta olisi vaikuttaa koko EU:n alkoholiverotuksen linjaan. Alkoholiveron korotus tulisi kohdistaa erityisesti väkevien viinojen verotukseen.

Alkoholikulutuksen vähentämisellä voitaisiin vaikuttaa lapsen ja nuoren elämänlaatuun ja turvallisuuteen. Alkoholi haittaa lapsen ja nuoren fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Siitä nuorelle aiheutuvat terveysriskit ovat suuremmat kuin aikuisilla. Alkoholi myös vaikuttaa lapsen ja nuoren oppimiskykyyn, muistiin ja tarkkaavaisuuteen. Yksittäinenkin humalakerta lisää alttiutta tapaturmiin, väkivaltaiseen tai muutoin harkitsemattomaan käytökseen esimerkiksi liikenteessä. Toisaalta lasten ja nuorten perheiden alkoholiongelmat heijastuvat heidän elämäänsä. Ylipäätään alkoholi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja henkisiä kärsimyksiä Suomessa.

Nuorten juomiseen on suhteuduttava vakavasti ja lisääntyvän juomiskehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja. Mainonnan vähentäminen, kysyntään vaikuttaminen hintapolitiikalla sekä valistus ja aikuisten myönteinen esimerkki ovat parhaita keinoja. Ylipäätään alkoholinkulutus ja siihen liittyvät haitat ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti ja neljänkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina alkoholinkäyttö on yleistynyt naisten ja jossain määrin myös miesten ja eläkeläisten keskuudessa. Alkoholia käyttämättömiä nuoria on viime

vuosina ollut enemmän kuin aikaisemmin, mutta nyttemmin 16- ja 18-vuotiailla pojilla viikoittaisen ja kuukausittaisen alkoholinkäytön laskeva trendi on pysähtynyt. Myös alle 18-vuotiaiden tyttöjen juominen on yleistynyt.

Perussuomalaiset:Ei vastausta kysymykseen.

7. Mihin asioihin puolueenne näkökulmasta olisi tärkeää kiinnittää huomiota lasten turvallisuuden tunteen lisäämiseksi?

Kristillisdemokraatit:Lasten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten tulee olla ammattitaitoisia ja lapsilla pitää olla omat kanavat, verkostot tai luottohenkilöt, joille ilmaista mielipiteensä mahdollisista epäkohdista. Epäkohtiin varhainen ja matala kynnys puuttua lisää turvallisuuden tunnetta. Lisäksi riittävä henkilöstö päiväkodeissa ja kouluissa edesauttaa turvallisuutta.

RkpSamoja toimenpiteitä, jotka lisäävät turvallisuutta koko yhteiskunnassa. Aikuisten tukemista päivittäisessä pärjäämisessä, näkyvää poliisia, toimivia hätäkeskuksia (molemmilla kansalliskielillä).

Keskusta:Lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa eniten ensisijaisen kasvuympäristön eli kodin ja perheen tilanne. Sen vuoksi esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmiin tulisi kiinnittää huomiota. Vanhempien kanssa vietetty aika on yhä tärkeämpää, kun isovanhempien, sukulaisten ja naapureiden tukiverkot ovat monin paikoin katkenneet elinkeinorakenteen ja muuttoliikkeen seurauksena.

Yksi turvattomuuden tunnetta tuova elementti yhteiskunnassa on myös kiihtyvä elämänrytmi sekä viihteellistymisen, markkinoiden ja medialisoituvan ympäristön odotukset lapselle olla ”jotakin muuta kuin olet”. Lapsuus on lyhentynyt. Tämä näkyy mm. lasten keskittymis- ja syömishäiriöinä. Liian moni lapsi kokee myös yksinäisyyttä ja kiusaamista, jotka vääjäämättä johtavat myös turvattomuuden tunteeseen.

Vanhempien työttömyys ja syrjäytyminen johtavat usein taloudellisten vaikeuksien lisäksi myös muiden ongelmien kasaantumisiin samoihin perheisiin. Työllisyyspolitiikan tehokas hoito on yksi parhaita välillisiä keinoja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi perheissä.

Kokoomus: pienemmät ryhmäkoot koulussa päihteiden käytön vähentäminen

Vihreät: Väkivallattomuus: 40 prosentissa väkivaltaisista parisuhteista lapsi

tai lapset ovat joutuneet jollakin tapaa todistamaan väkivaltaa Kynnystä puuttua perheväkivaltaan on madallettava. Lisäksi lasten ruumiillinen kuritus on vieläkin huolestuttavan hyväksytty kasvatustapa.

Päihteettömyys: Joka kymmenes suomalainen on jossain elämänsä vaiheessa kärsinyt päihdeperheessä kasvamisen haitoista Alkoholiveroa korotettava , kuntien palveluketjuja parannettava

Pysyvyys: Lapsen paras on tasapainoinen suhde molempiin vanhempiin eron jälkeenkin Suurempi rooli sovittelulle, kohtuullisemmat aikataulut ratkaisuille lapsella on oikeus säilyttää läheissuhteensa silloinkin kun päättyvän parisuhteen toinen osapuoli ei ole biologinen vanhempi

Elinympäristön turvallisuus autottomia pihoja turvalliset koulumatkat

Ks. tarkemmin ”Lapsiperheohjelma” http://www.vihreat.fi/fi/node/80

Vasemmistoliitto:Tasapainoinen ja turvallinen koti on tärkein asia. Siksi perheiden arkielämän edellytysten tukeminen on edelleen ajankohtaista.Myös laadukas päivähoito ja toimiva peruskoulu ovat osa lasten turvallisuutta. Siksi niiden tasoista täytyy pitää kiinni.

SDP:Sosiaalisten turvaverkkojen vahvistamiseen, päihteisiin, lapsen päivittäisen elin/liikkumaympäristöjen turvallisuuden kehittämiseen sekä hallitsemattoman sähköisen tiedonvälityksen, erityisesti Internet-ympäristön tuoman uusien uhkien ehkäisyyn.

Perussuomalaiset:Ei vastausta kysymykseen.

8. Mihin asioihin lasten ja nuorten tulisi mielestänne voida vaikuttaa enemmän?

Kristillisdemokraatit:Joihinkin koulu ja opiskeluasioihin, kunnan lapsiin ja nuoriin vaikuttaviin asioihin kuten nuorisotoimintaan ja harrastusasioihin.

Rkp:Nuorisovaltuustot on hieno tapa vaikuttaa oman kunnan asioihin. Valtuustoja pitäisi saada useampiin kuntiin, ja valtuuston rooli pitää ulottua myös aitojen aloitteiden tekemiseen.

Keskusta:Nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa edustuksellisen demokratian kautta tulee kaikin tavoin lisätä. Nuorten omat kulttuurit ja erilaisuus ovat yhteiskunnan kannalta positiivista kritiikkiä sekä uusien ratkaisujen esittämistä. Nuoret uudistavat kansanvaltaa. Myös lapsilla tulee olla heidän kehitystasonsa huomioiden mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin samalla oppien yhdessä toimimisen taitoja.

Nuorilla on oikeus osallistua elämäänsä liittyvien palveluiden ja yhteisöjen kehittämiseen sekä päätöksentekoon. Nuorten osallisuus on nuorten huomioimista arjen ympäristöissä. Oppilaitoksissa, nuorisotyössä ja hallinnossa nuoret on otettava mukaan päätöksentekoon yhdessä sovitulla tavalla. Kunnan ja valtakunnan hallinnolla täytyy olla herkkyyttä kuulla ja ottaa vastaan nuorten aloitteita sekä viestejä. Tämä tukee nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi.

Kunnallisvaaleissa äänestysikäraja on ulotettava 16-vuotiaisiin nuorten sitomiseksi aktiiviseen kansalaisuuteen. On varmistettava yleissivistävän koulutuksen keinoin riittävät tiedot kansalaisvaikuttamisesta. Nuorena tehty päätös äänestää vahvistaa osallistumista edustukselliseen demokratiaan jatkossa. Ensimmäisen äänestämisen on hyvä tapahtua omaksi koetussa kunnassa, jossa asiat ja myös ehdokkaat voivat olla tuttuja.

Peruskoulussa ja toisella asteella oppilaat on tunnustettava kouluyhteisönsä täysivaltaisiksi jäseniksi. Oppilaskuntatoiminnasta on rakennettava oppilaille mielekäs väylä vaikuttaa koulun asioihin. Toiminnalle on luotava myönteinen ilmapiiri ja rohkaistava oppilaita ottamaan aktiivinen rooli koulun arjessa - nuorten mielipiteet on sallittava ja otettava vakavasti.

Kokoomus:Ei vastausta kysymykseen.

Vihreät: omaan elinympäristöönsä;

o päiväkotien ja koulujen pihoihin harrastusmahdollisuuksiin (kunnat voivat osoittaa

nuorisovaltuustoille määrärahan)Vihreiden demokratiaohjelmassa todetaan: Erityisryhmien osallisuus pitää sisällään esimerkiksi lasten ja nuorten, vammaisten ja vanhusten sekä maahanmuuttajaryhmien osallistumismahdollisuuksien tukemisen ja kehittämisen.Tarvitaan erityisiä toimia, jotta erityisryhmien ääni pääsee kuuluviin. Siksi vaadimme, että, perustetaan kuntiin esimeriksi lastenparlamentteja, nuorisovaltuustoja ja vammaisasioiden neuvottelukuntia,

Nuorisovaltuustojen asemaa tulisi vahvistaa kahden vuoden väleinjärjestettävillä nuorisovaltuustovaaleilla. Vaalit tulisi toteuttaa normaalia vaalitapaa käyttäen jokaisessa kunnassa yhtä aikaa.

Vasemmistoliitto:Periaatteessa lähes kaikkeen, mutta miten lasten ja nuorten kuuleminen järjestetään, se on jo vaikeampi juttu.

SDP: Lapsia on kuunneltava heitä itseään koskevien asioiden käsittelyssä. Äänestysikärajaa ei tule alentaa. Sen sijaan kannatamme lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä yhteiskunnassamme kaikkialla: kotona, koulussa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (asioiden valmisteluissa, aloitteiden tekemisessä) lasta koskevissa asioissa, vapaa-ajan harrastuksissa jne.

Tässä asiassa on tärkeintä aikuisten (lasten vanhempien, opettajien, päättäjien, viranomaisten) aito kiinnostus ja kyky kuunnella lasta. Oppiminen mielipiteen ilmaisuun ja vaikuttamiseen on aloitettava jo lapsuudessa. On käytettävä lapsille sopivia menetelmiä, lapsista ei saa tehdä ”pikkuaikuisia”. Lapsille sopivia menetelmiä käyttämällä lisätään lasten arvostusta, vahvistetaan lapsuutta ja saadaan lasten asiantuntijuus yhteiseksi hyväksi.

Perussuomalaiset:Ei vastausta kysymykseen.